1/2013PEDUCALEHTI

2

3 Pääkirjoitus

5 Peducan valovoimainen hallitus esittäytyy

12 Puheenjohtajalta

14 SOOLin talvipäivät 2013

18 Pieni pala palautteesta

20 Hot now in kopo

23 Kaikille avoin AKTI

25 Töissä Penkereellä - Patrik Sheinin

29 Opiskelijana työnhaussa

32 Aina vähissä?

36 Onnea on lähteä vaihto-opiskelemaan - Terveiset Islannista!

40 Peduca-Piisamin palsta

43 Peducan nettisivut uudistuivat

44 Kasvatustieteilijä työelämässä - Artrid Åstrand

PEDUCALEHTI 1/2013

3

Hei kaikki lukijat

Olen toisen vuoden luokanopettajaopiskelija, innokas charlestoninharrastaja, tuleva kahvilatyön-tekijä, tunteellinen innostuja, tosi-tv-sarjojen suurkuluttaja, turhista asioista stressaaja, iskelmämu-siikin (piilo)popittaja, mainonnalle altis shoppailija, boheemi kodinhoitaja ja mikä mahtavinta, olen Peduca-lehden uusi päätoimittaja. Lehteä varten kävin jutustelemassa käyttäytymistieteellisen tie-dekunnan dekaanin kanssa ja pyysin häntä kertomaan, kuka on Patrik Scheinin. Koko haastatte-lun ja dekaanin vastauksen voit lukea sivulta 25 alkaen, mutta sen verran uskaltanen jo paljastaa, että taisin löytää pienen palan omaa identiteettiäni tuon tapaamisen aikana. Dekaani kertoi ole-vansa ennen kaikkea yliopistolainen, ja tuota vastausta pohtiessani ymmärsin, että sitähän minä-kin olen. Väittäisin myös, että juuri se antaa minulle luvan olla epävarma, kysyä, ihmetellä, kyseen-alaistaa, pohtia ja rakentaa identiteettiäni vielä usean vuoden ajan. Vielä vuosi sitten olisin ollut ehkä vain opiskelija, mutta nyt huomaan olevani paljon muutakin. Enkä oikeastaan tarkalleen vielä tiedä kuka, mikä tai mitä minusta vielä tulee, ja se onkin kaikkein parasta yliopistolaisuudessa.

Dynaamisuus on päivän sana. Muutetaan, kehitetään, parannetaan, ollaan joustavia, seurataan aikaamme. Sopeudutaan. Ymmärretään. Muututaan. Vuodenvaihteesta lähtien on Peducassa ta-pahtunut jälleen jokavuotinen myllerrys, kun uusi, intoapuhkuva hallitus on aloitellut toimintaansa. Hallitukseen voit tutustua tässä lehdessä sivulta 5 lähtien. Myös Peducan uudistunut tapahtuma-jaos AKTI esittäytytyy sivulla s. 23

Pääkirjoitus

4

Vaikka dynaamisuus on päivän sana ja muututaan, kehitetään, parannetaan, ollaan joustavia ja seurataan aikaamme. Vaikka sopeudutaan, ymmärretään ja muututaan, ei muututa sokeasti. Tästä hyvänä esimerkkinä Helsingissä järjestetty suurmielenosoitus, jossa opiskelijat ottivat yh-dessä kantaa paljon keskustelua herättäneeseen opintotukiuudistukseen. Myös monet peduca-laiset lähtivät reippaasti mukaan ilmaisemaan mielipiteensä puolustaakseen opiskelijoiden etua ja vastustamaan ei-toivottavaa muutosta.

Uusien asioiden oppiminen vaatii aikaa harjoittelua. Tarvitaan lukuisia toistoja, jotta sormet kul-kevat pianon koskettimilla nuottien määräämällä tavalla. On pakko kaatua polkupyörällä, jotta voi nousta ylös ja kaatua uudestaan ja lopulta pysyä pystyssä. Itse vasta opettelen järjestötoiminnan periaatteita, yritän painaa mieleen uusia termejä ja harjoittelen kantamaan uudenlaista vastuuta. Kun lopulta jonakin päivänä tunnen oikeasti osaavani, on varmaankin jälleen aika siirtää tehtävät jo jollekulle toiselle ajan hengen mukaisesti, muutosta kunnioittaen. Mutta niin on tarkoituskin. Vain sillä tavalla Peducaa ja Peduca-lehteä kehitetään ja parannetaan tulevaisuudessakin. Vain sillä tavalla ne näyttävät jokaiselta meiltä, ei vain minulta tai sinulta.

Octavio Pazin sanoin ”meidän tulee viljellä ja puolustaa erityisyyttä, yksilöllisyyttä ja epäsäännöl-lisyyttä –siis elämää”. Se onnistuu, kun tekijöitä, ajattelijoita ja ääneensanojia on paljon , sillä me kaikki luomme erityisyyttä. Tule sinäkin luomaan sitä meidän kanssamme! Uskoisin, että Pedu-casta löytyy meille jokaiselle jotakin mielenkiintoista opeteltavaa ja että Sinäkin voit löytää jälleen uuden puolen itsestäsi.

Aurinkoisin kevätterveisin

Mona

5

PEDUCAN VALOVOIMAINEN HALLITUS ESTTÄYTYY

Minna, kavereiden kesken Kike, on toisen vuoden luokan-

opettajaopiskelija. Viime vuonna fuksi- ja tuutorvastaavana

toiminut Peducan sihteerikkö tunnetaan Siltavuorenpenke-

reellä positiivisesta asenteestaan ja valloittavasta (tai val-

lattomasta) luonteestaan. Kike on myös korvaamaton osa

hallitustamme, sillä ilman häntä meiltä puuttuisi esityslisto-

jen ja pötyäkirjojen lisäksi myös kaikki se aurinkoisuus, iloi-

suus, hauskanpito ja KikeKeke-tanssi, mistä saamme nyt

nauttia. Kikkiksessä on myös potentiaalia edunvalvonnan

kentällä. Ilman hiljaista kannanottoamme Pub Peten skum-

pan hintaa ei olis varmasti laskettu takaisin siedettävälle

tasolle. Kiken vahvuus on kuitenkin hänen kykynsä innos-

taa muita ja tarjota tukea sitä tarvitseville. Kyseessä on siis

tähtiluokan hallitustoimija.

Mikä liikkuu niin kovaa, että sitä on vaikea nähdä? Kyseessä on Peducan viestintävastaava Netta Metsäaho. Tällä hetkellä Netta puuhailee ahke-rasti Peducan uusia nettisivuja monen muun pro-jektin ohella. Viestintäintohimon lisäksi tehoneiti tunnetaan maukkaan ruuan ystävänä ja taitava-na kampaustentekijänä. Vapaa-aikaa Netta viet-tää mielellään hyvän kirjan parissa. Jos Netta oli-si karkki, hän olisi Bertie Bottin joka maun rakeet: täynnä yllätyksiä.

6

Iiris Niinikoski, Peduca ry:n puheenjohtaja 2012, Alumni-yhteyshenkilö, LumO-yhteyshenkilöIiris on kenties maailman järjestelmällisin ja ai-kaansaavin henkilö. Iiriksen aktiivisuus opiskeli-jajärjestömaailmassa on lähes häiritsevän kadeh-dittavaa. Miten joku voi tehdä niin montaa asiaa yhtä aikaa ja ehtiä samalla olemaan aina huoli-teltu ja hyvä ystävä siinä sivussa? Iiris Niinikoski on todennäköisesti tuleva kohuttu suorasanainen tiukka poliitikko, vaikkei sitä vielä itse tiedäkään.

Kunnioitettavan Peducan tapahtumajaoksen eli AKTIN:n sydämen puolikas, varapuheenjohtaja Iina. Hän hämmästyttää jaksamisellaan olla mukana jär-jestämässä tapahtumia ja aina aurinkoinen hymyn-kare huulilla. Et löydä tätä lo-opiskelijaa naama nu-rinperin! Menoa ja meininkiä riittää, etkä ole yksin bileiden tanssilattialla, kun Iina on siellä pistämäs-sä parastaan. Ongelmienkaan kanssa et jää ilman apua, vaan Iinalta sitä voit pyytää ja varmastikin saat!

Pauliina on valoisa ja positiivinen toisen vuo-den luokanopettajaopiskelija, joka toimii Pedu-can hallituksessa sekä ympäristövastaavana että Condus-yhteyshenkilönä. Tästä tanssijanaisesta huokuu arkinen onnellisuus, jota ei voi olla huo-maamatta! Pauliina on helposti lähestyttävä ih-minen, jolta uskaltaa kysyä ihan mitä tahansa. Pauliinaa voi lahjoa tarvittaessa domino-kekseillä sekä hänen lempikarkeillaan, kirpeillä hedelmä-pääkalloilla!

7

Jouni on tämän vuoden fuksi, mutta on silti jo osoittanut omaavansa härkäpäistä asennet-ta ja voimakasta tahtoa vaikuttaa käyttiksen opiskelijoita koskeviin asioihin. Vapaa-ajal-la Jouni tykkää kuunnella möykkää. Rankan ulkokuoren ei kuitenkaan pidä antaa hämä-tä, koska Jouni on joka tilanteessa luonnol-linen ja helposti lähestyttävä. Jounin kanssa ei pelkästään tule toimeen, vaan hänen seu-rassaan aiemmin tuntemattomastakin tuntuu siltä, kuin hänet olisi tuntenut jo pitkään.

Edunvalvontavastaava, SPECIA-yhteyshenkilöJussi, tuttavallisemmin Keke, opiskelee kolmatta vuotta yleis- ja aikuiskasvatustiedettä sekä toimii nyt toista vuotta upean Peducan hallituksessa. Koke-neena koulutuspolitiikan ja edunvalvonnan asiantun-tijana Jussilla on tärkeä rooli virkaiältään nuorempien edunvalvojien tähtivalmentajana, jotta heistäkin jona-kin kauniina päivänä tulisi yhtä rautaisia ammattilai-sia. Jussi on hyvin verkostoitunut ja valloittava per-soona, johon kannattaa ehdottomasti tutustua! Niin ja onhan meidän Jussi vaatimattomasti tiedekunta-järjestömme, Condus ry:n, puheenjohtaja, mutta se on toinen tarina se.

Esittelyn aiheena Tuukka Salminen: toinen edunval-

vojista, AKK-yhteysmies sekä muun muassa Con-

duksen Speksin kitaristi vuodelta 2013. Tuukka ei

automaattisesti itsekään päätynyt lukemaan kasva-

tustieteitä, joten hänellä on myös näkemystä koulu-

tusuraputkessa harhailusta. Tämä mies ei pelkää

liata käsiä puolestasi! Jos koet saaneesi epäreilua

kohtelua, käänny tämän maltillisen ja sanavalmiin,

tuoreen kasvatustieteilijän puoleen!

8

Minna on Peducan oululainen vahvistus ja varsinai-

nen tehonainen. Hän toimii tämän vuoden talouden-

hoitajana, SOOL-vastaavana, kv-vastaavana sekä

Luokanopettajaliiton yhteyshenkilönä. Siinä ohella

Minna opiskelee toista vuotta luokanopettajaksi ja

vaikuttaa myös Conduksen hallituksessa. Minnalta

löytyy pätevä mielipide joka asiaan, ja kaikki hom-

mat hoituvat positiivisella ja oululaisen rempseällä

otteella. Mottona toimii ”älä hättäile, istu mättäälle”!

Sanni on tehokas toisen vuoden luokanopeopiskeli-

ja ja ensimmäisen vuoden hallituslainen, jonka joh-

dolla Akti on saatu uuteen loistoon. Sannin sarkas-

tisesta huumorintajusta ei yksinkertaisesti voi olla

pitämättä, ja se sopii niin kokouspöytään kuin illan-

viettoihinkin. Sanni osaa todistetusti olla myös huo-

lehtiva tuutori, jonka fukseilta ei jäänyt yhtäkään ta-

pahtumaa kokematta koko syksyn aikana.

Tiina Saarela toimii tänä vuonna Peduca työelämä-

vastaavana. Kysyttäessä kouluaikaisia lempiharras-

tuksia Tiina kertoo soittaneensa koskettimia, käy-

neensä ratsastustunneilla ja yleisurheilukoulussa

(ehkä viikon), vaikka oikeasti hän silloinkin jo piti

eniten lukemisesta, kirjoittamisesta ja poikien ajat-

telemisesta. Tiina on lähiöön asumaan ajautunut ur-

baani sielu, joka odottaa innolla kaupunkitutkimuk-

sen kurssiin kuuluvaa harjoitustutkimusta Kallion

gentrifikaatiosta.

9

Ensimmäisen vuoden kasvatustieteilijä, fuksi-ja tuutorvastaava Tytti on syntynyt järjestötoimijak-si. Tämä sarkasmin kruunaamaton kuningatar on aina valmiina järjestämään ja pitämään hauskaa - silloin kun ei nuku päiväunia. Musiikaalinen Tytti on tänä vuonna elvyttänyt vanhan harrastuksen-sa pianon soiton, muita kiinnostuksen kohteita on hyvä ruoka ja juoma. Korvakoruja ja hyviä ystäviä ei myöskään voi olla koskaan liikaa.

Visa on fiksu ja filmaattinen ensimmäisen vuo-den luokanopettajaopiskelija. Vaikka opinnot ovat tällä miehellä vasta alussa on sopeutumi-en yliopisto-maailmaan ja opiskelijaelämään ta-pahtunut tehokkaasti ja vauhdikkaasti. Visa on oikea seuramies, joka on aina valmis auttamaan ja pitämään opiskelijoiden puolia. Opiskelijoiden edunvalvonnan lisäksi Visa huolehtii ainejärjestö-läistemme kunnon ylläpitämisestä ideoimalla eri-näisiä liikunta-tapahtumia.

Riikka on aika päällikkö. Siis Peducan tarjoilu-päällikkö. Riikka tekee maailman parasta mus-tikkapiirakkaa. Ja runebergin torttuja ja rieska-rullia ja tortilloja ja kaikkea. Peducan hallituksen kokouksiin sekä kahvituksiin kannattaa tulla kat-somaan ja kuuntelemaan jo ihan vaan Riikan (ja tämän loihtimien herkkujen) takia. Riikka on ihan ihana ja auttaa aina! Hän on suloinen, ei lainkaan alakuloinen.

10

Peducan hyväsydäminen varapuheenjohtaja ja edunvalvoja Jasmine, tunnetaan ystävien kesken myös Jalluna sekä Lady Jasmine Elisa Gustafs-son of Chaol Ghleanneana, johon 30cmx30cm kokoinen maaomistus Skotlantilaisen kartanon pihamaalta oikeuttaa. Jasminelle uskaltaa luot-taa vaikka Peduca-piisamin mukaan Talvipäivien rientoihin, ja usein kuulee rempseän neidin kerto-van kuinka kolmas asia saman tunnin aikana on ehkä ”parasta ikinä”. Jos Jasmine olisi karkki, oli-si hän tietenkin Haribon persikkamakeinen.

Marika on toinen Peducan tämän vuoden fuksi- ja tuutorvastaavista sekä yhdistyksen HYY-vas-taava. Tämä fiksu ja aktiivinen fuksi on jo ehtinyt touhuta kaikenlaista haalarien hankinnasta Talvi-päivien järjestelyihin. Marika on iloinen espoolais-tyttö, jolta löytyy aina loistavia ideoita ja rohkeut-ta ilmaista mielipiteensä. Peducan ja opiskelun ohella Marikan elämää kaunistuttavat kaverit, Lin-dex ja suuri rakkaus salmiakki!

Joanna on kolmannen vuoden luokanopettaja-opiskelija ja toimii tämän vuoden hallituksessa vuju- ja kv-vastaavana. Tämän kevään emme to-sin ole saaneet nauttia Joannan seurasta, sillä kansainvälisyysvastaavamme lähti vuoden alus-sa syventämään alan tietämystään vaihto-opis-kelijaksi Islantiin! Vaikka vuosijuhlasuunnitelmien laatiminen toimiikin etänä Islannista käsin, emme malta odottaa tämän voimakasäänisen ja nau-ravaisen neidin paluuta kokouksiamme piristä-mään.

11

Mona on toisen vuoden luokanopettajaopiskelija ja toimii tänä vuonna Peducan hallituksessa kulttuuri-vastaavana sekä Peduca-lehden päätoimittajana. Mona on myös ehkäpä maailman kultaisin ihminen. Monskulin iloinen olemus ja positiivinen asenne saa-vat hyvälle mielelle vaikka maanantaina aamuluen-nolla. Perfektionismiin taipuvainen neiti tekee huo-lella ja tunnollisesti kaiken mihin ryhtyy. Peduca-lehti on vienyt Monan sydämen, ja hän tekeekin antau-muksella töitä sen eteen. Oli kyseessä sitten bileet, musiikin ryhmäkerta tai mikä tahansa hauska tilanne, voit olla varma, että kuulet kysymyksen: ”Voinko mä ottaa kuvan Peduca-lehteen?” Jos Mona olisi makei-nen, olisi hän suloinen Susu-pala, totta kai!

Liisa on toisen vuoden yleisen kasvatustieteen opiskelija ja Peduca-perheen emo (tunnetaan myös nimellä hallituksen puheenjohtaja). Liisa johtaa Peducaa lempeästi, mutta jämäkästi. Pu-heenjohtajana Liisa on kuunteleva ja kannusta-va. Liisa on todella kiinnostunut edunvalvonnas-ta eikä pelkää ottaa kantaa opiskelijoiden etuja ja oikeuksia koskeviin asioihin. Huumorintajuakin Peducan suurelta johtajalta löytyy. Jos Liisa olisi jokin makeinen, olisi hän tietenkin suklaa, koska Liisa on ihan yhtä makee kuin suklaa

12

Viime vuonna vietin ikimuistoisen vuoden Peducan fuksi- ja tuutorvastaavana. Tänä vuonna jatkan aine-järjestötoiminnassa Peducan puheenjohtajana. Lähes jokaisesta näkökulmasta katsottuna olen niitä: ainejär-jestöläisiä. Ensimmäinen Peduca-lehden pääkirjoituk-seni käsittelee sinua, minua, meitä ja niitä.

Ainejärjestön tehtävänä on edustaa jäsenistöään. Peducan tämän vuoden hallitus valittiin viime joulu-kuussa yhdistyksen syyskokouksessa. Peducalla oli jäseniä vuoden 2012 loppuessa kunnioitettavat 695 ja hallituksemme kooksi muodostui 15 henkilöä. Suuri jä-senmäärä on todellinen vahvuus ainejärjestölle, mutta

SENKIN AINEJÄRJESTÖLÄINEN

P u h e e n j o h t a j a l t a

13

myös haaste hallitukselle – kuinka tavoitamme jäse-nemme. Hallitus ei ole yhtä kuin ainejärjestö, jäsenet ovat. Me jäsenet muodostamme Peducan, me yh-dessä olemme Peduca. ”Sä oot niitä järjestöläisiä.” Kuulumme kaikki samaan järjestöön. Myös sinä, peducalainen, olet järjestöläi-nen. Yritämme tänä vuonna tehdä hallituksen voimin mahdolliseksi, että voisit osallistua järjestön toimin-taan omilla ehdoillasi ja oman ajankäytön sallimissa rajoissa. Saat tuntumaa yhdistyksemme ajankohtai-siin asioihin osallistumalla hallituksen kuukausittain järjestämiin kokouksiin. Peducan tapahtumajaos AKTI kokoustaa myös säännöllisesti. AKTI:mme jär-jestää tapahtumia bileistä kulttuuri- ja liikuntatapah-tumiin. Ajankohtaisia aiheita käsitteleviä Suunnittelu & Meeting -iltoja järjestetään kerran kuukaudessa. Lisäksi tapaat meidät jokaisen kuukauden ensim-mäisillä viikoilla Conddoorissa pidettävässä Pedu-ca kahvittaa -tilaisuudessa. Tule hakemaan ilmainen kahvi vaikkapa ennen luentoa! ”Te aktiiviset järkkäätte.” Ainoa syy järjestää toimin-taa on tehdä siitä peducalaisille mielekästä. 15 ih-mistä ei kykene edes arvaamaan, mitä lähes 700 jäsentä haluaa. Tarvitsemme ideoita, vinkkejä, teki-

jöitä, palautetta sekä osallistujia. Opiskelukiireiden ja vaihtuvien työvuorojen keskellä on ajoittain haas-tavaa lupautua osallistumaan toimintaamme. Osal-listuminen tapahtumiin ei kuitenkaan ole ainoa kei-no saada ääntäsi kuuluviin! Kun näet jonkun sinua edustavan kävelevän Siltiksen käytävällä, tule kes-kustelemaan. Uuden hallituksen esittelyn löydät lu-kemalla tätä lehteä pidemmälle. Lisäksi löydät yhte-ystietomme Minervasta järjestöjen ilmoitustaululta, joka sijaitsee käytävällä ennen Conddooria. Peducassa ei ole meitä ja niitä. Peduca yhdistää, ei tee eroja. Sinä, minä, meidän jäsenistö sekä mei-dän hallitus, me olemme peducalaisia kaikki. Suuri järjestömme on voimavara, josta jokainen on oikeu-tettu ammentamaan iloa sekä tyytyväisyyttä itseensä ja toisiin. Istumme samoilla luennoilla, ahdistumme yhdessä tulevasta tentistä, mietimme miten yhdistää opiskelut ja työt, jonotamme yhdessä Oliviaan sekä taistelemme samoja printtereitä vastaan puoli tuntia ennen esseen palautusta. Todellisuudessa meitä yh-distävät kokemukset opiskelijan arjesta. Ne tekevät meistä meitä. Tule jakamaan ilosi ja surusi. Peduca on sinua varten!

Peducalaisia lämpimästi tervehtien,

Liisa KokkoniemiPEDUCAN HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA 2013

14

Osa fukseistamme kuuli talvipäivähehkutuk-sia ensimmäisen kerran jo viime kesäkuun so-veltuvuuskokeissa ja kuunteli osin hämmenty-neenäkin tuutoreiden lietsontaa. Conddoorin seinälle kuukausia etukäteen ilmestynyt läh-tölaskenta kasvatti odotusta entisestään, sil-lä meille oli kerrottu, että talvipäivät ovat pa-ras, suurin, kaunein, hienoin ja legendaarisin opeopiskelijoiden juhla. Odotukset olivat siis suhteellisen korkealla Raumalle lähdettäes-sä, vaikka emme oikeastaan edes tienneet, mitä odottaa. Mysteeri alkoi selvitä, kun rai-lakkaan bussimatkan jälkeen näimme vihdoin Talvipäiväjulisteista tutun Punaisen Myllyn ja bussi kaarsi Rauman opettajankoulutuslaitok-sen pihaan riemunkiljahdusten saattelemana.

Peducalle varattu liikuntasali täyttyi hetkessä paksuista ja vähän ohuemmista patjoista ja tu-levat opet selasivat ohjelmalehtisiä innoissaan spekuloiden alkavaa iltaa. Rauma tarjosi meille maittavan aterian yliopiston ravintolassa, min-kä jälkeen alkoikin reipas valmistautuminen illan rientoja varten. Mammat Riivaa -tanssi-harjoituksia vedettiin kaikissa Helsingin majoi-tuksissa ja muuvit alkoivat olla hyvin hallussa illan keikkaa odotellessa. Rauman kauppato-rilla tunnelma oli alusta asti katossa talvipäi-väkansan kokoontuessa ensimmäisen kerran yhteen ja huutaessa illan esiintyjät Karri Koi-ran ja Ruudolfin lavalle. Sama hurmos vain yltyi keikan myötä, kun Rudi ja Koira huudat-tivat sydämensä kyllyydestä kirkuvaa opeopis-

SOOLin Talvipäivät2013

SALLA KOSKIMARIKA HOLMBERG

15

kelijayleisöä. Koko torin räjäytti viimeistään se, kun Mammat Riivaa alkoi soida ja villitsi meidät lopullisesti - Helsingin joukko pääsi antaumuksel-la joraamaan biisin tahtiin ja myös itse Karri Koira bongasi tanssitaitom-me ja kutsui meidät lavalle tanssimaan: MIELETÖNTÄ! Lavan tapahtu-mat ovat edelleen hieman hämärän hurmion peitossa, niin tunteella ja täysillä tanssimme ja huusimme. Lavalta poistuttiin lukuisten HYAAS!-huutojen saattelemana suuri ”mitä ihmettä just tapahtu” -ilme naamal-la: me oltiin oltu just Karri Koiran ja Ruudolfin kans lavalla!!!! Ne pyysi meidät sinne!! Jo tässä vaiheessa tiedettiin että ääni on tämän viikonlo-pun jälkeen mennyttä.. Jatkoille Ooperiin lähdettiin majoituskoulun kaut-ta ja kovakuntoisimmat jatkoivat juhlimista edelleen majoituskoululla aa-muun asti. Siitä noustiinkin muutaman tunnin yöunien jälkeen pääpäivään. Majoituskoululla tarjoillun aamupalan jälkeen Seminaarimäellä pidet-ty talvirieha käynnistyi osalla virkeästi ja toisilla hieman elämää hapuil-len. Opiskelijoilla oli mahdollisuus osallistua lukuisiin aktiviteetteihin kuten hankifutikseen, huikean laatikkotornin kasaamiseen lähes kuusen latvaan

16

asti tai vain muuten vain mutustella lämpimiä makkaroita ja nauttia virkistävästä ulkoilmas-ta hyvässä seurassa. Tarjolla oli riehan jälkeen ohjelmaa koko päiväksi muun muassa päivä-tanssien muodossa ja osa kävi piipahtamas-sa myös stand up -keikalla. Majoituskoululla pidettiin illalla tunnelmaa entisestään nostat-taneet etkot, joissa mukana oli muun muassa Litmasen Jari..... Kun kämpillä oli vietetty tar-peeksi aikaa henkiseen valmistautumiseen (ja masu oli saatu täyteen Heseruokaa), suurin osa lähti suunnistamaan kohti Ooperin iltabi-leitä. Meno Ooperissa oli huikea tulevien opet-tajien tanssiessa täpötäydessä after ski -hen-kisessä teltassa ja meno jatkui vielä bussissa matkalla majoituskoululle erään PJ:n laulatta-

essa koko bussia viimeisillä äänen rippeillään tutun OI RAUMA ON! -biisin tahtiin. Bussimat-kan jälkeen bilettäjät ryntäsivät majoituskou-luilleen herättämään kaikki sikeimminkin nuk-kuvat karhut ja yöunille päästiin vasta tuntien riehumisen saattelemana. Illalla julkistettiin myös seuraava talvipäiväkaupunki: ensi vuon-na opet suuntaavat räjäyttämään Joensuun! Kaiken kaikkiaan ensimmäiset talvipäivät jäivät vahvasti mieleen yhtenä fuksivuoden ehdotto-mana kohokohtana ja tulemme varmasti heh-kuttamaan niitä uusille fukseille vähintään yhtä paljon kuin meille hehkutettiin - soveltuvuusko-keista lähtien ;)

17

18

Peduca ja Phenomena keräsivät viime marras- ja joulukuussa luokanopettajaopiskelijoilta pa-lautetta monialaisista kursseista e-lomakkeella. Saimme vastauksen 100 opiskelijalta, joiden aloi-tusvuosi vaihteli vuosien 2008-2011 välillä. Pa-lautteesta koostettiin raportti, joka toimitettiin kou-lutuksemme johtajalle. ”Mitä hyviä toimintatapoja tai käytänteitä muistat joltakin monialaisten opintojaksolta, joita toivoisit että sovellettaisiin muillakin opintojaksoilla?” oli eräs kyselymme kysymyksistä. Tässä kysymyk-sessä kulminoitui koko kyselymme tavoite: kehit-tää rakentavassa mielessä monialaisia kursseja entistä toimivimmiksi.

PIENI PALA PALAUTTEESTA

Yksi tapa havainnollistaa palautteen tuloksia oli edellä mainitusta kysymyksestä teettämämme kuva. Kuvassa esiintyvät sanat ovat sitä suurem-pia, mitä usemman kerran sanat vastauksissa mainittiin.

Opiskelijoiden palautetta käsiteltiin opettajien kanssa yhteistyössä järjestetyssä Viiniä ja valitus-ta iltamassa 13.12. Keskusteluissa heräsi yhtei-nen ajatus siitä, ettei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa järjestää onnistunut kurssi, mutta perusteelliset pohdinnat kurssin tavoitteille, toimintatavoille, ar-vioinnille ja näiden linjakkuudelle ovat paikallaan jokaisen monialaisen peruskurssin kohdalla. Lämmin kiitos kaikille palautekyselyyn vastanneil-le sekä Viiniä ja Valitusta iltamaan osallistuneille!

SUSA

NNA

JOKI

MIE

S

19

20

HOT NOW IN KOPOTässä teille tämän kevään koulutuspoliitiikan kuumimmat juorut ja vii-leimmät tuulet, olkaa hyvät! (Ottakaa huomioon, että tämä teksti on kirjoitettu viikkoja ennen lehden painamista, joten osa juoruista toden-näköisesti ovat jo so last season)

SUSANNA JOKIMIES

NÄPIT IRTI OPINTOTUESTA!

Opintotuen ympärillä kuohuu ja kovaa. Säästö-paineiden alla Suomen hallitus asetti työryhmän suunnittelemaan opintotuen tulevaisuutta. Pu-hetta on ollut lainapainotteisesta opintotuesta, niin sanotusta 3+2 mallista, jossa 3 ensimmäistä opiskeluvuotta opiskelija saisi opintorahaa, mutta kaksi seuraavaa vuotta vain opintolainaa. Myös kevyempää 5+1 mallia on esitetty. Näillä suun-nitelmillaan Suomen hallitus sai opiskelijaliikkeet varpailleen. Sateli kannanottoja ja järjestettiin mielenosoitus, jossa myös HYY toimi aktiivisesti mukana. Kuinka tässä kävi? Lukiessa tätä juttua lehdestä toivottavasti sekä sinä että minä tiedäm-me paremmin.

LO-KOULUTUKSEN HARJOITTELUJEN OHJAUKSISTA LEIKATAAN 33 %

Leikkauksia satelee myös yliopistolla ja OKL joutui tekemään sen pahimman opiskelijoihin kohdistuvan säästötoimenpiteen: harjoittelujen ohjauksista leikataan 33 %. Määrä on aivan usko-maton! Vaikka opiskelijat kuinka vastustivat, oh-jaustuntien vähentäminen oli tehtävä. Leikkauk-sen ohella ohjausta suunniteltiin rakenteellisesti järkevämmäksi, mutta leikkauksen vaikutukset tu-levat näkymään ja tuntumaan. Siispä eikun ham-masta purren kohti omia harjoitteluja...

TENTTIAKVAARIOT TULEVAT!

Ai mitkä? Paikat, joihin sinä voit mennä suorit-tamaan tenttejä myös tiedekunnan ja laitoksen omien tenttiaikojen ulkopuolella. Tarkempi suun-nitelma ja toteutus ovat vielä vaiheessa, mutta luultavimmin kyseessä on huone, jossa tietoko-neelle kirjoitellen vastailet kyseisen kurssin ko-neen arpomaan tenttikysymykseen. Kivaa, käte-vää ja virkistävää vaihtelua, joka säätää kynää ja paperia.Yhteiskuntaoppia opettamaanVuodesta 2016 alkaen alakouluissa lapset pää-

21

NÄIN LIITYT PEDUCAANMAKSA VERKKOPANKISSA JA TÄYTÄ LOMAKE MALLIN MUKAAN:

MAKSUN SAAJA: PEDUCA RY TILINUMERO: 660100-3366341 VIESTIKENTTÄ: JÄSENMAKSU, NIMI, KOTIPAIKKA, LAITOS (KTL/OKL) JA ALOITUSVUOSI SUMMA: 6 EUROA

MAKSUKUITTIA VASTAAN SAAT JÄSENTARRAN OPISKELIJAKORTTIISI. JÄSENMAKSUN VOIT HOITAA MYÖS PEDUCAN TAPAHTUMISSA SUORAAN KASSAAN.

NÄIN LIITYT PEDUCANSÄHKÖPOSTILISTOILLEPEDUCA-LISTA ON TARKOITETTU PEDUCAN JA MUIDEN OPISKELIJAJÄRJESTÖJEN TIEDOTTEILLE SEKÄ TAPAHTUMAMAINOKSILLE. LISTA PYRKII TIEDOTTAMAAN AJANKOHTAISISTA OPISKELIJAN ELÄMÄÄN, OPINTOIHIN JA AINEJÄRJESTÖTOIMINTAAN LIITTYVISTÄ ASIOISTA.

PEDUCA-TIEDOTTAA -LISTA ON KEVYEMPI VERSIO PEDUCALISTASTA. SILLE VÄLITETÄÄN AINOASTAAN PEDUCAN AJANKOHTAISIA TIEDOTTEITA, KOKOUSKUTSUJA JA TAPAHTUMAMAINOKSIA. LISTA LÖYTYY MYÖS BLOGIN MUODOSSA OSOITTEESTA PEDUCATIEDOTTAA.BLOGSPOT.COM.

PEDUCA-SIJAISLISTALLA TARJOTAAN LYHYITÄ LUOKANOPETTAJAN SEKÄ JONKIN VERRAN MYÖS AINEENOPETTAJAN SIJAISUUKSIA.

LISTOILLE LIITYTÄÄN KIRJOITTAMALLA ENSIMMÄISELLE VIESTIRIVILLE SUBSCRIBE PEDUCA-LISTA / SUBSCRIBE PEDUCA-TIEDOTTAA / SUBSCRIBE PEDUCA-SIJAISLISTA JA LÄHETTÄMÄLLÄ VIESTI OSOITTEESEEN MAJORDOMO@HELSINKI.FI. JÄTÄ OTSIKKOKENTTÄ TYHJÄKSI.

sevät tutustumaan yhteiskuntaopin maailmaan 4. luokalta lähtien. Mielenkiintoista nähdä, kuin-ka me tällä hetkellä luokanopettajiksi opiskelevat opetamme tuota vaikuttaviksi kansalaisiksi kas-vattavaa oppiainetta ilman minkäänlaista koulu-tusta. Onneksi OKL reagoi nopeasti: hyvän nä-köinen yhteiskuntaopin didaktiikan 3 op:n kurssi on jo suunniteltu, mutta sen saaminen kurssiva-lintoihin vielä kestää, ja mahdollisesti vähän tur-han kauan. Tsemppiä siis sinne veneelle keskelle järveä ilman airoja!

TULOSSA: PERIODIUUDISTUS

Hyvästi rakkaat väliviikot! Ja tervetuloa iloksem-me muutamat ekstra viikot syksylle ja keväälle. Jos kiinnostuit, lisää infoa löytynee varmaankin almasta. (Eikö sieltä pitänyt löytyä kaikki tieto?)Kohdan 1 opintotuen uudistuksen taustalla on se, etteivät opiskelijat valmistu riittävän nopeasti. Sa-ma ongelma on myös tiedekunnallamme, jonka rahoitus osittain perustuu opiskelijoiden opinto-jen etenemiseen ja valmistumiseen. Condus on päättänyt reagoida tähän kehittävässä mieles-sä. Suunnitteilla on kaikille tiedekunnan opiskeli-joille suunnattu kysely siitä, mikä opintoja todella viivästyttää. Toivon lämpimästi, että myös kaik-ki peducalaiset vastaavat tähän kyselyyn, jotta meillä on jotain todellista näyttöä vietäväksi päät-täviin elimiin.

22

Jos jaksoit lukea tämän täyden tykityksen koulutuspolitiikkaa tähän asti, haluaisin muis-tuttaa sinua: syksyllä on luvassa halloped-vaalit, joissa valitaan uudet opiskelijaedustajat yliopiston hallinnon päättäviin elimiin (kuten tiaedekuntaneuvostoon ja laitosneuvoksiin). On tärkeä, että me opiskelijat käytämme mahdollisuutemme viedä meidän äänemme ja näkökulmamme päättäviin elimiin, ja näin vaikuttaa meitä koskeviin päätöksiin. Lisäksi neuvostot kaipaavat uutta verta ja toivon, että moni innostuisi hakemaan näihin tehtäviin.

23

Aktista puhuttaessa moni kohottaa kysyvästi kulmiaan ja ihmettelee mistä oikein on kyse. Akti on siis Peducan tapahtumien järjes-

tämiseen keskittynyt jaos. Aktin vastuulla on niin bileiden kuin kulttuuri- ja lii-

kuntatapahtumien ideointi, suunnittelu ja järjestäminen. Aktia puheenjohtaa hallituksen jäsen, mutta muutoin toiminta on

itse jäsenistön varassa. Aktilla ei ole kiinteää jäsenmäärää, eikä tähän myös-kään pyritä. Aktin tarkoituksena on järjestää kaikille avointa matalan kynnyksen toimin-

taa, johon jokainen peducalainen voi osallistua juuri silloin ja sen verran kun haluaa.

KAIKILLE

AVOIN AKTI

24

Itse ajauduin Aktin toimintaan mukaan suoraan sa-nottuna vahingossa. En muista tarkalleen mitä ta-pahtui, mutta yhtäkkiä löysin itseni fuksivuotenani Metrobileistä järjestäjän roolissa. Kertaakaan en kuitenkaan ole katunut. Tapahtumien järjestäminen ja suunnittelu on ollut niin hauskaa ja mukaansa tempaavaa, että tänä vuonna päädyin puheenjoh-tamaan Aktia. Tehtävä tuntuu haastavalta, sillä Ak-tin toiminnan kehittäminen on vasta lapsen kengis-sä. Halua ja intoa kuitenkin löytyy, ja ennen kaikkea luottamusta Peducan jäseniin. Siksi uskonkin, että Aktista tulee vielä loistava ja toimiva osa Peducan toimintaa!Aktia ei kuitenkaan olisi olemassa pelkästään pu-heenjohtajan voimin. Aktin keskeisin osa ovat Pedu-can jäsenet. Vuoden ensimmäisessä kokouksessa yllätyin todella positiivisesti innokkaiden osallistuji-en määrästä. Tapahtumia ei synny ilman aktiivisia toimijoita ja niitä Akti kaipaakin aina lisää. Aktiin voi tulla mukaan vain ideoimaan, toteuttamaan tai jatkuvasti osallistumaan. Jokainen saa päättää it-se kuinka paljon haluaa tehdä. Oman kokemuksen

perusteella voin sanoa, että tapahtumien järjestä-minen porukalla on oikeasti hauskaa. Kun tekijöi-tä on tarpeeksi, kenenkään ei tarvitse tehdä liikaa ja hauskaakin ehtii pitää. Tarkoituksena on tarjo-ta jäsenistölle monipuolisia tapahtumia, joten nä-kökulmien runsaus ja vaihtelevat mielipiteet ovat välttämättömiä. Aktissa pidetään hauskaa yhdessä ja samalla järjestetään mielettömän siistejä tapahtumia. Ak-tin toiminnan kautta tutustuu laajemmin muihin peducalaisiin ja saa uusia ystäviä. Akti tarjoaa myös mahdollisuuden poikkitieteellisyyteen, sillä osa tapahtumista toteutetaan yhteistyössä mui-den ainejärjestöjen kanssa. Akti järjestää tapah-tumia ympäri vuoden ja tapahtumia edeltää aina suunnittelukokous, johon kaikki ovat tervetulleita osallistumaan tai vain katselemaan. Nähdään siis seuraavassa kokouksessa!

PS. Lisätietoja tulevista tapahtumista löytyy Pedu-can Facebook-sivulta!

25

Töissä PenkereelläLEKKIÄ YLIOPISTON TAUSTAJOUKOISSA

Dekaani Patrik Scheinin

MONA BERGM

AN

26

Patrik Scheinin on alalle kasvanut ja kouluttautu-nut kasvatustieteiden professori ja tutkija. Hän on myös opettaja, nykyinen dekaani, isä, tieteente-kijä sekä uutena haasteenaan myös ylioppilas-lautakunnan puheenjohtaja. Scheinin itse sanoo olevansa ennen kaikkea yliopistolainen. Yliopis-tomaailma imaisi hänet mukanaan jo varhaises-sa vaiheessa, ja innostus ja intohimo työhön ovat edelleen tallella. Tärkeintä on tehdä asioita itseä innostavilla tavoilla, vastaa dekaani kysymykseen

siitä, miten työ yliopistossa on pitänyt hänet ot-teessaan jo vuosien ajan.

Scheininin koulutausta on monenkirjava. Helsin-gissä syntynyt Patrik on käynyt koulua suomek-si ja ruotsiksi, Helsingissä, Oulussa ja Turussa. Lopulta hän kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin Alppi-lasta. Hän ei haaveillut lapsena dekaanin työstä, vaan halusi kirjailijaksi, antropologiksi tai arkeolo-giksi. Scheinin pyrki lopulta lääkärivanhempiensa kannustamana lääketieteelliseentiedekuntaan,

Tapasin käyttäytymistieteellisen tiedekunnan Dekaani Patrik Scheininin ja selvitin kuka hän on, ja minkälaista työtä tehdään opiskelijoiden eteen tiedekunnan hallinnossa. Minulle selvi-si mistä ovat peräisin luokkahuoneiden tussit sekä minkälaista työtä Minerva-torin toteuttaminen vaati. Mutta aloitetaan kuiten-kin ihan haastattelun alusta.

MONET ROOLIT

27

mutta ei kokenut alaa omakseen. Tämän jälkeen hän opiskeli kemiaa, fysiikka ja matematiikka se-kä valmistui luonnontieteiden kandidaatiksi perin-nöllisyystiede pääaineenaan. Vasta edelliset näh-tyään hän pyrki opiskelemaan luokanopettajaksi Helsingin yliopistoon.

Scheinin ehti seikkailla koulutuspoluilla, mutta työura on sen sijaan kulkenut yksiselitteisemmin. Työskenneltyään muutaman vuoden gradun teon ohella Korppoossa, suomen pienimmän yläas-teen aineopettajana, hän sai yliopistolta nuorem-man tutkijan paikan, ja sillä tiellä hän on edelleen.

TIEDONVIRRASSA UIVA JOHTAJA, JONKA TYÖTÄ EI AINA HUOMATA

Dekaani on johtaja ja johtajat tekevät päätöksiä. Niin tekee myös Patrik Scheinin, mutta ei itse pi-dä sitä tärkeimpänä tehtävänään. Scheinin ker-too kollegansa Jarkko Hautamaen sanoja laina-ten, että ”työ on merkittäviltä osin tiedon virrassa uimista” siis kuuntelua, keskustelua, verkostoi-tumista, lukemista ja asioiden yhteen liittämistä. Johtajan tehtävä on tarvittaessa myös provosoi-da, sparrata ja tukea. Usein dekaani tavataan puheenjohtajan roolissa, mutta aikaa kuluu myös allekirjoitusten rustaamiseen ja sähköposteihin vastaamiseen. Dekaani on muutoksessa muka-na. Oikeastaan työ on monelta osin taustatyötä, toimimista puitteiden luomiseksi. Ei olisi Minerva-toria, Pengertä tai edes laitosta, jos ei olisi pal-jon innostuneita ihmisiä tekemässä työtä taustal-la. Scheinin itse sanoo työnsä onnistuneen silloin, kun se ei erityisesti näy kenellekään. Rekrytoitu henkilökunta ”putkahtaa” paikalle opiskelijoita varten, ja pimennysverhot helpottavat arkea Sil-tiksellä ilman, että kukaan tietää ketkä tai mitkä asiat ja päätökset taustalla vaikuttavat.

IHMISET LUOVAT MAAILMAN -YLIOPISTOMAAILMAN

Dekaani käyttää haastattelun aikana jatkuvasti positiivisia ilmauksia kuten into ja heittäytyminen kertoessaan työstään, ja sanoo ihmisten olevan-parasta työssän. Hän kertoo, että yliopistolla on

ihania ihmisiä, joita haluaa kuunnella, sekä hyväl-lä tavalla ”kahjoja” ihmisiä, joiden avulla syntyy uusia ideoita ja ajatuksia. Yliopistolla monet asi-at ovat kauniita ja opettavaisia, ja ihmiset uskal-tavat jakaa ajatuksensa hyvässä työyhteisössä. Kokonaisuudessaan hän kuvaa yliopistoa mah-dollisuuksien maailmaksi, johon on itse heittäyty-nyt koko sydämellään. Tämä kokonaisuus ja hyvä ilmapiiri muodostuvat varmasti kaikista yliopisto-laisita; meistä opiskelijoista, meidän asioista hoi-tavista hallinnon työntekijöistä, tiloista huolehti-vista vahtimestareista, tutkijaopettajista, ruoan valmistavasta keittiöhenkilökunnasta ja puhtau-desta huolehtivista siistijöistä. Ainakin kaikista ih-misistä ja heidän tekemästä työstään dekaani pu-huu suurella lämmöllä.

MINULLAKO ASIAA DEKAANILLE?

Joskus saattaa mietityttää, onko meillä opiskeli-joilla mitään tarvetta ottaa yhteyttä suoraan de-kaaniin. Päätin ottaa tästä selvää, ja vastauk-sesta ei voinut erehtyä: kyllä on. Hedelmällistä yhteistyötä dekaanin kanssa voi saada aikaan esimerkiksi ainejärjestöjen kautta. Toiveita ja ke-hitysehdotuksia voidaan lähteä yhteisesti vie-mään dekaanille, ja Scheinin toivookin, että ai-nejärjestöt käyttäisivät mahdollisuutta enemmän hyväkseen. Myös neuvostot ja kokoukset, joissa dekaani on usein osallisena, ovat mahdollisuuk-sia kertoa ajatuksistaan, sekä niiden aikana, et-tä niiden jälkeen rupatellessa. Scheinin myös sa-noo, että kuka tahansa, jolla on jokin uusi idea, huoli jonkin asian toimimattomuudesta tai vaik-kapa murhe epäoikeudenmukaisuudesta, voi tul-la tapaamaan häntä. Kahvikupponen tai lounas

28

Unicafessa on aina järjestettävissä, ja kuulumisia saa huikkailla vastaan tullessa käytävällä. Avoin keskustelu, rento tunnelma ja ajatusten jakami-nen piristävät kaikkien päivää, ja joskus saattaa löytyä vaikkapa tutkimuksen puuttuva palanen, kun uskaltaa avata suunsa.

KÄYKÄÄ YHDESSÄ AIN, KÄYKÄÄ AINA RINNAKKAIN

Dekaani lähettää monenlaisia terveisiä meille peducalaisille. Hän muistuttaa opiskelijoita siitä, että Helsingin yliopiston on suuri, ja siellä on tär-keää luoda omia verkostoja. Niitä voi syntyä aine-järjestötoiminnan ympärille, mutta yhtä hyvin voi perustaa omia kaveri- luku- tai vaikuttajapiirejä. Yhdessäolon ei tarvitse aina olla järjestelmällistä ja sääntöjen ohjaamaa, vaan tärkeintä on luoda itselle mieluisia suhteita, joita muistaa, jaksaa ja haluaa ylläpitää myöhemminkin. Hän myös toivoi-si nykyistä aktiivisempaa ja elävämpää yhteyden-pitoa alumneihin, jo valmistuneisiin luokanopetta-jiin ja kasvatustieteilijöihin. Dekaani korostaa, että yliopistoaika on lyhyt elä-mänvaihe, joka on itsensä rakentamisen ja uuden minuuden syntymisen aikaa. Valmistumisen jäl-keen itsensä kehittäminen, älyn terävöittäminen

FAKTAA• Lempikarkki salmiakki• Kirjoitti gradunsa klo 22 -24 välisenä

aikana, kun oli hänen vuoronsa ruok-kia perheen vastasyntynyttä tyttö-vauvaa. EI SUOSITTELE EDELLISTÄ, JÄLKIMMÄISTÄ LÄMPIMÄSTI.

• Tunsi itsensä todella kyllästyneeksi viimeksi armeijassa

• Luki 11-vuotiaana Sinuhe egyptiläi-sen ja innostui kirjailijan ammatista

”Dekaani on tiedekuntaneuvoston valitsema profes-sori, jonka tehtävänä on johtaa ja ohjata tiedekuntaa. Dekaani käsittelee ja ratkaisee tiedekunnalle kuuluvat asiat, jollei laissa, asetuksessa tai johtosäännössä toi-sin säädetä tai määrätä.”

http://www.helsinki.fi/behav/hallinto/dekaanit.htm

ja uusien tuulien kuuntelu on kuitenkin aivan yh-tä tärkeää kuin opiskeluaikanakin. Scheinin kuva-si haastattelun aikana yliopistomaailmaa ja työtä siellä leikkimiseksi. Hän kehottaakin meitä pedu-calaisia palaamaan yliopistolle leikkimään myös valmistumisen jälkeen, sekä luomaan verkostoja ja tutustumaan jälleen uusiin peducalaisiin. Näin voi jälleen syntyä uusia loppuelämän pituisia suh-teita ylläpidettäväksi.

29

Olen ollut pitkään työnhaussa. Aloittaessani opinnot syksyllä 2011 sain jatkaa tuntityöläisenä yrityksessä, jossa olin sitä ennen työskennellyt kokopäiväisesti puolitoista vuotta. Ongelma vain oli siinä, ettei tunteja ja näin ollen tienestejä tahtonut tulla tarpeeksi. Viime syksynä hain kymmeniä ja taas kymmeniä osa-aika- ja kausiduuneja. Olin päässyt joihinkin haastattelui-hin, mutta en niihin paikkoihin, jotka oikeasti olisivat kiinnostaneet ja joissa tuntipalkkaani ei olisi tarvinnut melkein puolittaa. Hiukan jo lannistuneena menin vuo-den alussa Akavan Erityisalojen järjestämään Menes-tyksekäs työnhaku -koulutukseen (tällaisia etuja saa

liittoon kuulumisesta jo opiskeluaikana). Koulutukses-sa oli puhumassa Akavan Erityisalojen toiminnanjoh-taja Salla Luomanmäki rekrytoinnin näkökulmasta ja sosiaalisen median guru Tom Laine siitä, miten työn-haussa kannattaa nykyään hyödyntää Facebookia, LinkedIniä, Twitteriä jne. Aivan aluksi astelin hermostuneesti CV:ni kanssa CV-klinikalle, jossa ura- ja palkkaneuvonnan asiamies arvioi siihen liittyviä kehittämiskohteita. Korjauseh-dotukset olivat pieniä: kuvaa rajattava, pilkut sään-nönmukaisesti vuosilukujen perään, kaikki vanha työ- ja opiskeluhistoria esille (CV:n ei tarvitsekaan mahtua

OPISKELIJANATYÖNHAUSSA

TIINA SAARELA

30

yhdelle sivulle kuten luulin!) ja CV:n alkuun voi yhdellä kahdella lauseella kertoa, minkälainen osaaja olen ja mitä olen etsimässä. CV:hen kan-nattaa valita peruspositiivinen kasvokuva, tosin Luomanmäki kertoi myös palkanneensa jonkun, jolla oli ollut ansioluettelossaan kuva itsestään pulikoimassa alasti järvessä. Pidä huoli CV:si ja hakemuksesi selkeydestä ja siitä, että vastaan-ottaja saa tiedostosi auki ongelmitta. Kuten Luo-mamäki puheenvuorossaan sanoi: Hakemus on väline, ei taideteos (paitsi jos olet hakemassa media- tai mainosalalle).

Sekä Luomanmäki että kahvitauolla kanssani ju-tellut koulutukseen itsekin osallistunut rekrytoin-tialan ammattilainen molemmat totesivat, että työhakemuksista haistaa tehtailijat, he ketkä lä-

hettävät samaa hakemusta lukemattomiin koh-teisiin tehden siihen vain pieniä muutoksia (tai joskus jopa unohtaen nekin). Tunsin piston sydä-messäni – olen hakemustehtailija! Hakijan pitäi-si siis oikeasti lukea kiinnostava työilmoitus tark-kaan ja vastata juuri siihen. Jos ilmoituksessa kerrotaan henkilöltä haettavan organisointikykyä ja vuorovaikutustaitoja, anna hakemuksessasi esimerkkejä, miten olet osoittanut kyseisiä kykyjä

käytännössä. CV:stä käy ilmi, mitä olet tehnyt, ha-kemuksessa sinulla on mahdollisuus tutustuttaa lukija enemmän omaan persoonaasi. Ei ole var-mastikaan yhtä ainoaa oikeaa kaavaa, miten se kannattaa tehdä. Netistä löytyy hyviä ohjeita, ja niihin kannattaa tutustua.

Monelle opiskelijalle päänvaivaa aiheuttaa var-masti se, miten tuoda esiin omaa erinomaisuutta, jos työkokemusta ei ole vielä juurikaan kertynyt ja opiskelutkin ovat vielä alkuvaiheessa. Minun haa-steeni taas on se, miten ”alanvaihtajana” pääsisin siirtymään kasvatustieteilijää kiinnostaviin töihin. Edellä mainitun koulutuksen ja Kaapelitehtaalla pidettyjen opiskelijoiden rekrymessujen (kohden-nettu liikaa insinööreille) jälkeen kiihdytin työn-hakua entisestään. Uudistin hakemuspohjaani

ja tein siihen entistä enemmän kuhunkin ilmoi-tukseen ja organisaatioon kohdennettuja muu-toksia. Laitoin myös avoimia hakemuksia minua kiinnostaviin paikkoihin. Haastattelukutsuja alkoi jälleen tulla, enemmistö rekryfirmojen välittämis-tä duuneista, kuten ennenkin. Kahteen erityisen kiinnostavaan paikkaan pääsin viimeiselle haas-tattelukierrokselle, toista varten piti minun myös netissä tehdä erilaisia testejä, joissa mitattiin kie-

31

lellistä ja matemaattista osaamista, motivaatiota ja persoonallisuuttani. Ensimmäisen paikkaan tu-li valituksi joku jolla oli jo kokemusta siitä nimen-omaisesta tehtävästä, mihin kyseinen koulutuk-senjärjestäjä haki hallintoassistenttia. Toisesta paikasta ei osattu antaa minulle muuta konkreet-tista palautetta päätöksen syistä kuin se, että hei-dän tiiminsä ehkä jäi epäilemään motivaatiota-ni kyseiseen harjoittelijan/assistentin tehtävään ja palkkaukseen pidemmällä tähtäimellä. Vitutti. Miten voisin olla motivoitumatta ensimmäisestä ”oman alan” työpaikasta? Epäreilulta tuntui sekin, että jos on laittanut pyydettäessä hakemukseen palkkatoiveen, joka on linjassa oman palkkahis-torian kanssa, niin sitten sitä käytetään aseena itseä vastaan vaikka olisikin ollut valmis pudot-tamaan sitä alaspäin. Ohikiitävässä katkeruuden puuskassani mietin myös, mitä järkeä on testata persoonallisuutta, motivaatiota ja kykyjä, jos nii-den oman valinnan puolesta puhuvat tulokset ei-vät kuitenkaan sitten lopullisessa valinnassa mer-kitse mitään?

Mitä tästä kokemuksesta opin? Kun luulet ilmais-seesi olevasi työpaikasta kiinnostunut ja tehtä-västä motivoitunut, huuda sitä vielä muutamaan väliin, jotta asia menee varmasti perille. Toiseksi, tasaväkisistä ja vahvoista hakijoista työn saa aina se tyyppi, kuka tuntuu valitsijoista supereimmal-ta tyypiltä ja tiimin ryhmäkemioihin sopivimmal-ta. End of story. Minun tarinaani löytyi kuitenkin onnellinen loppu, tältä erää. Vanhasta työpaikas-tani soitettiin. Entinen työkaverini on sisäisessä siirrossa siirtymässä uusiin tehtäviin ja minulle on jälleen töitä tarjolla niin paljon kuin jaksan tehdä. HURRRAAA rahahuolet hetkeksi ohi! Olen kuiten-kin jäänyt koukkuun työnhakuun ja aion varmasti seurata kiinnostavia paikkoja jatkossakin, perus-taa sen LinkedIn-profiilin ja kehittää asiantunti-juuttani näissä mahtavissa opinnoissani <3

32

Aika. Yksinkertainen sana, joka herättää vaihtele-via tunteita. Opiskelijoille aika on usein arvokas-ta: hyvän ajankäytön avulla opiskeluajan paineis-ta saattaa selvitä hengissä työelämään.

Aika saattaa aiheuttaa myös kateutta: miksi toiset ehtivät tehdä sata asiaa samassa ajassa kun itse yrittää vasta nousta sängystä? Mutta onko tois-ten kelloissa todella enemmän tunteja vai vaikut-taa kenties joku ulkopuolinen voima toisten ajan-kulkuun? Koska meistä opiskelijoista koulutetaan Helsingin yliopistossa itseään reflektoivia ja tutki-via opettajia, pelkkä ajatuksen tason kateus ei rii-tä, vaan ajatuksille pitää saada perusteluja. Suo-ritetaanpa siis laadullinen tutkimus.

Tutkimushenkilöiksi valitsen, tai pikemminkin maanittelen, toisen vuosikurssin opettajaopiske-lijoita. Vastaussuosio on mahtava, sillä jopa kuu-si suostuu. Toisaalta, eihän laadukasta tutkimusta voi mitata määrässä.

Tutkimusaiheeni on toisen vuosikurssin opetta-jaopiskelijoiden käsitykset omasta ajanhallinas-taan. Koska varteenotettavissa tutkimuksissa pi-tää määritellä keskeiset käsitteet, päädyn aina niin luotettavan Wikipedian sivuille: ”Aika on fysii-kan perussuure, jonka yksikkö on sekunti. Ajalla voidaan tarkoittaa myös ihmisen luomaa käsitettä tapahtumahetkien suhteista.”

LUENNOILLA SE KULUU LIIAN HITAASTI JA KOULUTÖITÄ TEHDESSÄ LIIAN NOPEASTI. VAIKKA MEILLÄ KAIKILLA ON SITÄ SAMAN VERRAN, TUNTUU ETTÄ TOISILLA ON SITÄ KUITENKIN ENEMMÄN. VOISIKO SITÄ SAADA JOSTAIN LISÄÄ?

AINA VÄHISSÄ?

PETRA RAIVONEN

33

Vaikka fysiikan perussuureet kiinnostaisivat var-masti monia, tutkitaan tässä tutkimusessa kuiten-kin ihmisen luomaa käsitettä tapahtumahetken suhteista. Aloitetaan tutkimushenkilöiden suh-teesta kelloon, ajan mittariin. Kaiken kaikkiaan tutkimushenkilöiltä löytyy kotoa keskimäärin 3,6 kelloa, mikäli mikron kello lasketaan mukaan.

Mihin opiskelijan aika sitten kuluu? No, opiske-luun, töihin ja välillä jopa harrastuksiin. Suurin osa tutkimushenkilöistä kokee ajan riittävän kaik-keen pakolliseen, vaikka aina oliskin vielä jotain, mitä voisi tehdä. Ainoastaan yksi vastaajista ko-

kee, ettei aika riitä kaikkeen pakolliseen. Syyksi vastaaja epäilee motivaation puutetta, joten mis-tään ulkopuolisesta voimasta ei tässäkään tapa-uksessa ole kyse.

Aikaa saisi olla vuorokaudessa enemmän, tuumii 67% vastaajista. Loput ovat sitä mieltä, että eikö-hän se tyytymätön ihmismieli keksisi aina jotain lisätekemistä, jos tunnit vuorokaudessa lisääntyi-sivät. Eräs naispuolinen tutkimushenkilö tiivistää asian seuraavasti: ”Hyvä näin.”Jos ajasta pitäisi tinkiä, puolet vastaajista tinki-

34

si nukkumisesta ja toinen puoli kouluhommista. Voisiko unen määrä selittää sen, miksi toisilla on enemmän aikaa? Luotettava tutkimukseni ei kui-tenkaan tue tätä oletusta, sillä 83% vastaajista nukkuu öisin keskimäärin noin 7 tuntia tai hieman alle. Vain yksi vastaaja nauttii jopa 8-9 tunnin yö-unista.

Seuraavaksi pääsemme tutkimuksen kiinnosta-vimpaan kysymykseen. Tutkimukseni mukaan en ole ainoa, joka pohtii muiden menoja, sil-

lä 67% vastanneista on miettinyt, miksi toisilla tuntuu olevan enemmän aikaa kuin itsellä. Täs-sä erään naispuolisen vastaajan pohdinta mui-den ajankäytöstä: ” Olen vakuuttunut, että toi-silla meistä on enemmän aikaa vuorokaudessa kuin toisilla. No ei vaan, toiset suunnittelevat elä-määnsä toisia tehokkaammin. Olen huomannut, että mitä enemmän aikatauluttaa, sitä enemmän myös ehtii. Jos ajattelee vain, että tänään yritän tehdä joitakin kouluhommia, tulee monesti vain laiskoteltua. Tavoitteita tarvitaan.”

35

Eräällä miespuolisella vastaajalla oli toisenlainen näkökulma asiaan: ”Ihmettelen enemmän sitä mi-ten heillä riittää energiaa kaikkeen. Mulla ei nimit-täin ole riittänyt, ja siksi oon jättänyt joitain kivoja-kin hommia pois.”

Noin 17% vastanneista eli toisin sanoen yksi tutki-mushenkilö, paljastaa että kuuluu juuri tuohon ka-dehdittuun joukkoon, jolla riittää aika kaikkeen ja vielä vähän enempäänkin. Mutta miten se onnis-tuu? No, tietysti ”ryhtymällä tuumasta toimeen ja tekemällä”. Pelkkä täpötäysi kalenteri ei näytä ta-kaavan onnistumista, vaan tarvitaan myös tahtoa tehdä. Tahdon löytymiseen tutkimukseni ei valiet-tavasti anna vinkkejä.

Entä millainen on vastaajien mukaan hyvä (koulu-arvosanoissa siis kahdeksikon) ajankäyttäjä? No, tässähän hän: On tehokas, osaa arvioida kuinka paljon aikaa minkäkin asian tekemiseen kuluu, pysyy aikatauluissa. Suunnittelee asiat sopivan pitkälle eteenpäin ja haluaa saada paljon aikai-seksi. Tuntee myös rajansa, eikä suostu kaik-

keen. Ei ole laiskottelija ja osaa priorisoida elä-mänsä eli tietää mistä voi joustaa. Arvostaa omaa hyvinvointiaan ja osaa järjestää itselleen vapaa-aikaa. On säntillinen ja kurinalainen sekä tietysti pientä stressiä kestävä.

Kuulostaa Maija Poppaselta. Jos et tunnista itse-äsi kuvauksesta, niin älä huoli. Eräs miespuolinen vastaaja antoi hyvälle ajankäyttäjälle armiollisem-mat kriteerit: ”Yleensä ottaen ihmiset jotka saavat paljon tehtyä ovat vain hyviä organisoijia ja eivät ota tehtäväkseen enempää kuin mistä selviyty-vät. Ne ketkä valittavat että on liikaa tekemistä, ottavat liikaa asioita vastuulleen (kuten minä) ja huomaavat etteivät jaksa hoitaa kokonaisuutta.”

Tutkimukseni sai minut pohtimaan, miksi kulttuu-rissamme aikaan suhtaudutaan niin suurella va-kavuudella. Olen huomannut, että silloin kun huk-kaan aikaani, teen jotain sellaista mitä haluan, sen sijaan, että tekisin jotain mitä “pitäisi”. Onko se sitten niin väärin?

36

”ONNEA ON MAHDOLLISUUS LÄHTEÄ VAIHTO-OPISKELEMAAN”

-TERVEISET ISLANNISTA!

37

Taas on se aika vuodesta, kun opiskelukaverit saavat tietää tulevista vaihtokohteistaan, tai itse päätit repäistä ja hakea vaihtoon! Onnea, olet aiheuttanut itsellesi lisähuolta tulevan vaihto-opiskelusi takia, kun saat ruveta järjestelemään erinäisiä asioita. Mihin tyhjentää niin suuren opis-kelijayksiön roippeet siksi aikaa, kun yritän ahtau-tua toisen maan opiskelijayksiöön/kommuuniin/ majataloon/ pakkotilassa hotelliin? Miten saan suoritettua kaikki rästihommat ennen, kuin pitäisi alkaa orientoitumaan niihin rästihommiin uudessa vaihtoyliopistossani? Ha. Kyllä siitä selviää, ja lopussa kiitos seisoo. Äiti otti arvotavarani hellään huomaansa, ja rästi-hommat jäivät odottamaan vaihdosta paluuta. Miten päädyin lähtemään vaihtoon?Vaihtokohteekseni valikoitui monen mutkan kaut-ta Islanti, tuo kylmyyden ja pimeyden mekka! En-sin kun olin päättänyt hakea opiskelemaan ”var-masti jonnekin lämpimään”. Mutkat eivät vieneet onneksi minua siltikään kauas haaveistani, sillä olin aina haaveillut päästä Islantiin. Talouskriisis-

sä rypevä, menninkäisiin uskova saarivaltio oli mielestäni niin mielenkiintoinen, että aloitin etukä-teen islannin kielen opiskelunkin. Nyt jälkikäteen huvittaa, sillä mitä teen kielellä, jota puhuu vain 300 000 ihmistä koko maailmassa? Osaanpahan hankkia itselleni maksullisen kirjastokortin islan-niksi, tai pyytää anteeksi, kun joku astuu varpail-leni. Opiskelijavaihto erilaisissa vaihto-ohjelmissa on nykyään mahdollistettu niin helpoksi, että itse en ainakaan osannut kieltäytyä mahdollisuudes-ta lähteä katsomaan, mitä maailmalla on tarjolla! Ainoa vaikea paikka koko vaihto-projektissa oli hakemuksen palauttaminen määräaikaan men-nessä. Siitä lähtien tuntui siltä, että yliopisto olisi tehnyt kaikkensa, että sinä varmasti poistut maas-ta esittelemään ”suomalaista ihmettä”, juuri niitä Pisa-tuloksia. Sain apua mietityttäviin kysymyk-siin ja muutkin asiat järjestyivät, vaikkakin ajan kanssa. Sainhan tietää kuitenkin asiasta omassa tapauksessani jo melkein vuotta aiemmin.

38

Mietin jo valmiiksi ennen vaihtoon lähtöä mitä tulisin Islannissa opiskelemaan. Lopulliset kurssivalinnat tehtiin vasta paikan päällä. Omaan repertuaariini kuuluu tällä hetkellä Islannin luontoa käsittelevä kurs-si (=matkustat ympäri Islantia koulun piikkiin), islannin kielikurssi (opit tilaamaan hotdogisi islanniksi) ja voi luoja, olenpas päässyt opiskelemaan vampyyrejä ja pohtimaan Twilightin todenmukaisuutta vam-pyyrikirjallisuuteen, ja miten oikeasti vampyyri surmataan!

ONKO VAIHTO-OPISKELU RANKKAA?

Kun lähtöni lähestyi, olin tietenkin jännittynyt, mutta tyytyväinen päätöksestäni. Uusien asioiden ja ih-misten kohtaaminen on aina mahtavaa. Täytyi sitä kuitenkin vähän orientoitua olemaan sosiaalinen- yök!. Ensimmäisestä päivästä lähtien olet tässä sosiaalisessa kielisopassa, jonka ihan itse olet keittä-nyt!! Alusta lähtien ovat asiat sujuneet omalla painollaan. Vaihto-opiskelijoista pidetään hyvää huolta, tyy-pilliseen suomalaiseen tyyliin myös nesteytyksestä saatetaan pitää huolta vaikka joka ilta (Omien huo-mioideni mukaan islantilaiset juovat hyvin suomalaiseen tyyliin: vasta kun olet humalassa, voit puhua tuntemattomille). Itselleni on kuitenkin mielenkiintoisempaa päästä vaelluksille ja reissuille, joita järjes-tetään itsenäisesti tai koulun puolesta melkein joka viikonloppu.

Olen päässyt näkemään luonnon ihmeitä, tutustumaan luonnon tuhovoimaan ja ainakin kohdannut omat pelkoni mitä mielenkiintoisimmilla vaelluksilla vuorille, kuumiin lähteisiin tai ihan vain katsomaan missä menninkäiset asuu. Olen päässyt tutustumaan paikalliseen opettajakantaan liftaamalla heidän kyytiinsä, ja nähnyt sellaisen lumimyrskyn, jossa ei oppilaita päästetä kouluista, kun he voivat lentää tuulen voimasta minne tahansa, kuten mereen..

39

Tässä opiskelun tuoksinassa (viikonloppu al-kaa keskiviikkona) on joutunut tapaamaan mui-takin ihmisiä. On ollut hauskaa huomata, että tällä hetkellä Reykjavíkia kansoittaa oma suoma-laisvaihtarien salaseura. Ovatko kaikki hakeneet Suomesta tänne vaihtoon? Mene ja tiedä, mutta onneksi olen päässyt tutustumaan myös muun-maalaisiin opiskelijoihin. Ilokseni aina, kun minul-ta kysytään mitä opiskelen, kysytään seuraavana kysymyksenä ” Miksi Suomi on niin hyvä Pisa-tes-teissä?”. Sitten kun olemme päässeet tästä kes-kustelusta eteenpäin, voin taas siirtyä Suomen edustajasta omaksi itsekseni.

Opettajankoulutus Islannissa ei mielestäni poik-kea paljoakaan Suomen mallista, kuten ei koulu-järjestelmäkään. Varmasti eroja on, mutta opetus-ta seuratessani ei auttavalla islannillani pitkälle pötkitä. He voivat tunnilla keskustella politiikasta, rahoitusmarkkinoista, tai syödyistä irtokarkeista, mutta osaltani nämä keskustelut menevät valitet-tavasti ohi, kun ohjaava opettaja hymyilee tyytä-väisenä luullen, että kaikki puhuvat islantia. Sitten taas muistutuksena pitää kertoa, ettei suomikaan varsinaisesti mikään valtakieli ole…

Lopuksi haluan sanoa Islannista jotain. Täytynee varmaan muistuttaa, että Suomen talvi on pitkä ja pimeä. Noh, ennakko-oletuksistani poiketen Is-lannin kevät alkoi jo helmikuussa, ja olen kulkenut converseissa jo pitkän tovin. Luonto on Islannissa kauneinta, mitä olen nähnyt, ja islantilaiset ovat hellyyttävän suomalaismaisia. Täällä on halvem-paa kuin Suomessa, ja tuntuu ihanalta, kun opin-totuki riittää vuokranmaksun jälkeenkin: on varaa viettää viikonloppua (ke-su). Unisport islantilai-sittain puoleksi vuodeksi maksaa 20 euroa ja yli-opiston alakerrassa on opiskelijabaari, jossa olut maksaa 2 euroa (Unicafe saa ottaa mallia).

Vaihtoaikani on ollut mahtava, ja onneksi sitä on vielä pitkä tovi jäljellä. Aion ottaa kaiken ilon irti keväästä, ja luonnon heräämisestä, vai miltä kuu-lostaisi matka katsomaan rannoille pesimään pa-laavia lunneja tai miekkavalaita? Aion myös pa-lata kotiin reppu täynnä uusia tuttavuuksia, uusia kokemuksia ja varmasti tyytyväisyyttä siihen, että päätin lähteä vaihtoon!

Nauttikaa Suomen ihanasta keväästä,

JOANNA3. vuosikurssin luokanopeopiskelija

40

Peduca-piisami osaa kaiken, tietää kaiken ja välillä vastaa kysy-myksiin, joita voi lähettää osoitteeseen peducalehti@gmail.com

PEDUCA-PIISAMIN PALSTA

Moiccu PirreOon pitkään yrittänyt päästä juttusillesi penkereellä, mutta näytät olevan kiireinen kaveri. Mitä mahdat tehdä päivisin? -utelias-

Hei uteliasVastaus tyhmään kysymykseesi: tungen vahaliituja suuhuni ja sitten yritän viheltää. Ei ole kovin helppoa, yrittäisit itse. -PP-

Dear PePiOsaisitko antaa mulle taloudellisia neuvoja? Käy-tän aina opintotukeni ryyppäämiseen ja loppu-kuun elänkin pelkällä riisillä. Mitä mun pitäis te-hä? –mattikukkarossa-

Terve mattikukkarossaOlen laatinut sinulle kolmivaiheisen säästöohjelman, jonka avulla elvytät taloutesi varmasti:Lopeta opiskelu.Hankkiudu työttömäksi.Ota siitä kaikki irti.Jokeri-vaihtoehtona voit myös hankkia työpaikan, mutta se ei ole kovin suositeltavaa.-pii$ami-

41

Moi PedariMinulla on arkaluontoinen kysymys, johon toivoi-sin rehellistä vastausta. Olen ensimmäisen vuo-den luokanopettaja-opiskelija, mutta olen toivot-toman ihastunut teekkariin. Miten pääsen pois tästä jatkuvasta piinaavasta ja ahdistavasta olo-tilasta? –supahgirl-

Terve supahgirl Miten olet voinut valita noin idioottimaisen nimimerkin? Kysymyksestäsi näkee, että olet kokematon fuksi. Olet silti oikeassa toivottomuudessasi, sillä mitään ei ole teh-tävissä. –PeeSam-

Moi piisami,tarviin kipeesti apua naisjutuissa. Käyn kyl-lä treffeillä melko usein, mutta en ikinä pää-se edes kakkospesälle :((( Olisko sulla jotain pomminvarmaa tekniikkaa? Kiitti jo etukäteen. ps oot parast: Hopeless romantic

Totta kai on, käännyit oikean piisamin puoleen.Sinulle sopisi parhaiten hieman monimutkainen mutta varmasti tehokas kehittelemäni taktiikka joka vetää naisen kuin naisen polvet veteläksi. Noudata vain seuraavia ohjeita ja voit toteuttaa villeimmätkin unelmasi seuraavan treffikumppanisi kanssa 1. Aloita menemällä lääkäriin valittamaan hirveistä nukahtamisvaikeuksista.2. Apteekin kautta treffeille(mielellään jomman kum-man kotiin).3. Odota sopivaa hetkeä ja kysy häneltä: "Anteeksi, mutta haiseeko tämä liina mielestäsi kloroformilta?"Ole hyvä.P-dawg

Mun poikaystävä pelaa mielummin fifaa ku on mun kaa, mitä voin tehdä?

Mitäs jos laittaisit tarkemmat yhteystietosi(HUOM! kuva pakol-linen) toimitukseen sähköpostilla, niin voidaan jutella asiasta kahden kesken vaikkapa viinilasillisen äärellä. Kuulostaa pa-hemman kerran siltä ettei sinua arvosteta riittävästi, mutta mi-nulla on tilanteeseen muutamia parannusehdotuksia.-Piisami(mies joka välittää)

42

4 vuotta 90op onx ok?t: Black_Angel92^

Opintopisteet ovat hyvin henkilökohtainen asia, ja on suhteellisen mahdotonta sanoa pelkästään niiden määrän perusteella sitä, milloin ollaan huolestutta-van lähellä valmistumista. Tässä tapauksessa uskon kuitenkin sinulla olevan vielä monta pitkää opiske-luvuotta jäljellä, ja mikäli et kokeile mitään kandi-ryhmää vahvempaa on sinulla vielä mahdollisuudet saavuttaa jokaisen kunnon peducalaisen unelma: elinikäinen opiskelijuus.-PP-mies

Moi PiisamiMinut valittiin hiljattain käyttiksen tuutoriksi. Osai-sitko antaa neuvoja tuutorointiin? Mikä on mie-lestäsi tärkein sanoma uusille fukseille? –piisamifani-

Hei piisamifaniKysymyksesi herätti jyrsijän sydämessä nostalgisen suuria tunteita ja lämpöä. Kun minä aloitin pitkän tieni akateemisel-la polulla, sain avukseni henkilökohtaisen tuutorin. Vietimme yhdessä pitkiä iltapäiviä Conddoorin kaapeissa ja kirjaston pöytien alla. Luentosalien pimentyessä saatoimme jäädä leik-kimään lempileikkiäni: Vihellä niin etsin sinut! Niinä aikoina vislasin niin paljon, että paristot piti vaihtaa useita kertoja vii-kossa. Uudelle fuksille tärkeintä on välittää viestiä, että ruskean, kar-vaisen jyrsijän rakastamisessa ei ole mitään väärää.-PP-

Moi Peduca-PisseMikä on ruskea, karvainen ja viheltää?-arvuuttaja-

Hei arvuuttajaOletko vähän tyhmä?-PP-

43

PEDUCAN NETTISIVUT UUDISTUIVAT!KÄY TUTUSTUMASSA

SIVUIHIN OSOITTEESSA

WWW.PEDUCA.FI

44

TIINA SAARELA

KASVATUSTIETEILIJÄ TYÖELÄMÄSSÄ

Riikka ÅstrandNuorten Myrsky-hankkeen projektipäällikkö

ja Vantaan kaupungivaltuutettu

45

Etsin viime syksynä itselleni sopivaa kunnallisvaa-liehdokasta. Rajasin ehdokkaita puoluekannan, asuinalueen ja iän mukaan, sukupuolen suhteen suosin omiani. Täytin myös vaalikoneita. Silmii-ni osui 3-kymppinen kasvatustieteiden maisteri, jolla oli humaaneja ajatuksia ja erityisesti nuorten syrjäytymisen ehkäisy esillä vaaliteemoissaan. Riikka Åstrand pääsi läpi ja on nyt vuoden alusta istunut Vantaan kaupunginvaltuustossa. Eräänä maaliskuisena maanantaina istahdimme yhdessä saman lounaspöydän ääreen ja palasimme ajas-sa hiukan taaksepäin…

Åstrand aloitti 12-vuotiaana sirkusharrastuksen, josta tuli myöhemmin myös työ ja joka vei hänet opiskelemaan alaa ensin Lahden sirkusammat-tikouluun että myöhemmin Lontooseen fyysisen teatterin pariin. Ensimmäisen Lontoon vuoden jälkeen Åstrand tuli Suomeen viettämään kesälo-maa, mutta jäikin sitten syksyllä niille sijoilleen Jo-ensuuhun opiskelemaan paikalliseen yliopistoon filosofiaa ja sosiologiaa, kunnes syksyllä 2001 aloitti luokanopettajaopinnot Helsingin yliopistos-sa. LO-opinnot tuntuivat Åstrandista pitkään kui-tenkin turhauttavilta itsestäänselvyyksiltä, sivu-aineista (mm. sosiologia, kehitysmaantutkimus, uskontotiede, ympäristöpolitiikka) hän tuntui saa-van enemmän irti. Kasvatustieteen opintojen sy-ventävässä vaiheessa alkoi kiinnostus kasvaa myös pääaineen sisältöjä kohtaan, gradussaan Åstrand perehtyi nuorten harrastustoiminnan syr-jäytymistä ehkäisevään vaikutukseen. Graduun sisältyi kaksi tapaustutkimusta: mediassakin mai-netta niittänyt Icehearts ja Suvelan sirkuskoulu.

Toimiakseen sirkusalan ammattilaisena on hen-kilöllä oltava mieletön esiintymisinto ja huippu-urheilijan itsekuri ja motivaatio, kertoo Åstrand. Hän itse nautti alalla eniten yhteisöllisyydestä ja luovasta tekemisestä. Åstrand pääsi esiinty-misen (spesialiteettina jonglööraus) lisäksi alal-la myös opettamaan, toimimaan projektivasta-avana, kulttuurintuottajana, lehdentoimittajana sekä tekemään tutkimusta. Näistä kaikista osa-alueista muodostui se osaaminen, jonka perus-teella Åstrand valittiin nuorten valtakunnallisen Myrsky-hankkeen vetäjäksi ja projektipäälliköksi vuonna 2008. Myrskyn ideana on tarjota nuoril-le mahdollisuus harrastaa taidetta ilmaiseksi ja löytää siten omaa identiteettiään, uusia ystäviä ja omia vahvuuksiaan. Tällä hetkellä Myrskyn pii-rissä on meneillään 33 eri taideprojektia ympä-ri Suomen. Projektit toimivat esimerkiksi kouluis-sa, lastenkodeissa, maahanmuuttokeskuksissa ja mielenterveyskuntoutujien parissa – ylipäätään siellä, missä nuoret jo ovat. Ohjaajilla on toimin-nassaan apuna nuorisoalan ammattilaisia, ja he voivat myös saada koulutusta nuorten kanssa toi-mimiseen ja muuta tarpeellista työnohjausta. Täs-sä muutama esimerkki projekteista: Satakunnas-sa työttömät sekä lastensuojelulaitoksissa elävät nuoret tekevät lyhytelokuvia yhteistyössä Sata-kunnan elävän kuvan keskuksen kanssa. Nuoret kehittelevät itse elokuvien aiheet ja ovat mukana tuotannon jokaisessa vaiheessa. Toisen projektin tiimoilta Turun kaupunginteatterissa on esitetty kahden lastenkodissa kasvaneen pojan kirjoitta-maa näytelmää LVR – Kuinka selvitä laitoksesta, joka oli tänä vuonna ehdolla vuotuisessa teatte-

46

rialan Thalia-gaalassa Lasten ja nuorten teatteri-palkinnon saajaksi. Lahdessa vielä heikosti suo-mea osaavat maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat päässeet sarjakuvan keinoin ilmaisemaan omia ajatuksiaan elämästä yläasteen MAVA-luo-killa.

Myrsky-projekteihin saavat osallistua 12 - 29 -vuotiaat nuoret. Ikärajaa on nostettu hankkeen alkuajoilta, jotta nuoret työttömät aikuisetkin pää-sevät mukaan tekemään. Myrskyn toiminnasta tehdään myös vaikuttavuustutkimusta: Miten tai-de tuottaa osallisuutta? Åstrand projektipäällikkö-nä muun muassa ohjaa projektien kouluttajia ja auttaa heitä suunnittelemaan toimintaansa, jär-jestää heille koulutusta, vastaa hankkeen viestin-nästä ja varainhankinnasta sekä pitää yhteyksiä moniin eri suuntiin.Åstrandin poliittinen ura alkoi jo 18-vuotiaana Espoon kaupungin varavaltuutettuna, tehtävä, johon hän päätyi puolivahingossa tuttavan hou-

kuttelemana. Kiinnostus yhteiskunnalliseen vai-kuttamiseen kasvoi ajan myötä, Vantaan Vihrei-den puheenjohtajana Åstrand toimi vuosina 2008 – 2012. Kuten järjestötyössä yleensäkin, puheen-johtajan yksi tärkeimmistä tehtävistä oli jäsenis-tön ja aktiivien innostaminen ja aktivoiminen. Ih-misten kiinnostus kunnallispolitiikkaan yleensä voimistuu selvästi vaalien alla ja välillä on sitten taas huomattavasti hiljaisempaa, Åstrand kertoo. Jotta puolue menestyisi vaaleissa, on ehdolle löydettävä hyvä, monipuolinen kavalkadi ehdok-kaita. Politiikan asiantuntija ei tarvitse olla, mutta mielenkiintoa ja näkemystä on löydyttävä. Kysyin Åstrandilta, miltä kaupunginvaltuustossa olemi-nen on nyt parin kuukauden kokemuksella tuntu-nut. Lautakuntatyöskentelyssä pääsee osallistu-maan konkreettisempaan päätäntätyöhön (esim. kunnan uimahallimaksut), kun valtuustossa viila-taan enemmän suuria strategioita ja linjauksia, Åstrand sanoo. Päästäkseen vaikuttamaan val-tuustossa on henkilön perehdyttävä syvällisesti

47

PEDU

CALE

HTI 1

/201

3 JU

LKAI

SIJA

PED

UCA

RY (S

ILTAV

UORE

NPEN

GER

5 A,

HEL

SING

IN Y

LIOP

ISTO

) PÄ

ÄTOI

MIT

TAJA

MON

A BE

RGM

AN

KU

VAT

ELI

NA N

IEM

INEN

, RIIK

KA H

ELM

INEN

, SUS

ANNA

JOKI

MIE

S, S

ALLA

KOS

KI, J

OANN

A LU

KKAR

ILA,

PET

RA R

AIVO

NEN,

SUS

ANNA

JOKI

-M

IES,

TIIN

A SA

AREL

A, M

ONA

BERG

MAN

, , ON

A BE

RGM

AN,

TA

ITTO

M

ONA

BERG

MAN

PA

INOP

AIKK

A

KOPI

JYVÄ

OY

TÄM

ÄN L

EHDE

N JU

LKAI

SEM

ISEE

N ON

SAA

TU H

YY:N

LEH

TIAV

USTU

STA

kulloiseenkin aiheeseen voidakseen perustella oman ehdotuksensa riittävän vakuuttavasti. Van-taalla pienten puolueiden edustajilla on nimen-omaan muiden vakuuttamisessa haastava teh-tävä sillä isoimmilla puolueilla Kokoomuksella ja SDP:llä on yhteensä yli 50 prosentin äänivalta. Puolueet jakavat lautakuntapaikat ja muut luotta-mustoimet keskenään kunnallisvaaliäänitulosten mukaan, Vantaalla voit päästä esimerkiksi Heure-kan, Tikkurilan urheilutalon tai Vantaan energian hallitukseen. Oman haasteensa paikkojen jaka-miselle tekee sukupuolikiintiö, joka määrää että lautakunnissa pitää olla vähintään 40 prosentin naisedustus.

Kysyin Åstrandilta hänen tulevaisuudensuunnitel-mistaan. Myrsky-hanke on monella tapaa hänen unelmiensa työpaikka, mutta sirkuselämästä hän kaipaa kuitenkin luovaa, yhteisöllistä tekemis-tä. Voi olla, että hän palaakin vielä sirkuskouluun opettamaan vapaa-ehtoisena tai pyrkii jonain päivänä kansanedustajaehdokkaaksi. Åstrand on yliopistollamme jatko-opiskelijana päämää-ränään kirjoittaa vielä jossain välissä väitöskirja. Hän epäilee kuitenkin tohtorin arvonimen hanka-loittavan asemia työmarkkinoilla, koska monet or-ganisaatiot pelkäävät palkata ”liian” koulutettuja ihmisiä epäillen näiden motivaatiota ”tavallisiin töihin.”

Keskustelimme lopuksi nuorten voinnista ny-kypäivän Suomessa. Åstrand tuo esiin tärkeän näkökulman siitä, kuinka Nuorisotakuu ja muut vastaavat toimet pyrkivät kyllä tarmokkaasti yh-

distämään syrjäytymisvaaras-sa olevan nuoren ja koulutus- tai työpaikan, mutta monesti unoh-tuu se, että nuorella on yleensä jokin painava syy siihen, miksei hän itse ole löytänyt paikkaansa yhteiskunnasta. Joillakin on taus-talla koulukiusaamista, heidän it-setuntonsa ja vuorovaikutustai-tonsa ovat heikkoja ja koko oma oleminen sitä myöten niin heive-röistä, että vaikka heille järjestet-täisiinkin koulutus- tai työpaikka, he eivät siellä pysy. Nämä nuoret tarvitsevat kokemusta siitä, että hekin voivat kuulua johonkin, jos-sa heidät hyväksytään sellaise-naan. Åstrand harmittelee, ettei draamakasvatus päässyt mukaan opetussuunnitelmauudistukseen, sillä draaman avulla kouluissakin voitaisiin opetella yhteisöllisyyt-tä ja empatiataitoja. Toiset nuoret taas on jonkin oppimisvaikeuden, kehityshäiriön tms. takia leimattu koko koulu-uransa ajan tyhmiksi luusereiksi, ja heille olisi tarjottava onnistumisen kokemuksia ja apua omien vahvuuksien hahmottami-seen. Onneksi on Myrskyn kal-taista toimintaa, jossa pyritään näitä elintärkeitä asioita nuorille tarjoamaan.

http://www.myrsky.info/

48