Hosmed Oy, p. 020 7756 330, info@hosmed.fi , www.hosmed.fi

• Partikkelikoko

• Zetapotentiaali

• Proteiinien liikkuvuus

• Partikkelilaskenta

• Kuvantaminen

• Morfologia

• GPC-SEC

• Kapillaarireologia

• On-line mittaukset

Toimintamme laajenee Malvern tuotevalikoimalla

KEMIAKemi

1/20

16

UUSIhankintalakikeventääbyrokratiaa

MURHA-ROUVANmieliaseoli myrkky

PANIMONpirullisetpahan-tekijät

OLEtarkkana,kun käytätsuojaimia

LASIN MAITOAJotkut näkevät tässä kuvassa

Asiakaspalvelu: (09) 8190 560asiakaspalvelu@teopal.fiwww.teopal.fi Tarkimmat työkalut tulevaisuuden tekijöille.

Sinä sen sijaan näet tässä tuotteen, joka ei ole vielä läheskään valmis.

Tutustu meihin ja tilaauusi tuotekuvastomme:www.teopal.fi

TUOTEKUVASTO2016–2017

TUOTEKUVASTO2016–20172016–2017

TUOTEKUVASTO2016–2017TUOTEKUVASTO2016–20172016–2017

TUOTEKUVASTO2016–20172016–2017

4 1/2016KEMIA

SISÄLLYS

6 Uusi hankintalaki valmistuu: Paperinpyörityksestä ihmisten vuoropuheluun Juha Granath

10 TÄTÄ MIELTÄ Esimies, ota vastuu muistisairaasta Teija Horppu

12 Murharouvan myrkyt Kalevi Rantanen

16 AJANKOHTAISTA Biotalouden tuotteistaja, Muista hyvä tarina Kerttu Vähänen

18 UUTISIA

24 VIHREÄT SIVUT

30 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU

33 KEMIA SILLOIN ENNEN

33 NÄKÖKULMA Kuplassa Anja Nystén

34 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA

Franciska Sundholm Intohimoinen tutkija Sisko Loikkanen

36 Hyvä hygienia takaa laadun ja kirkastaa brändin Eeva Pitkälä

42 Hengityssuojaimen käyttäjä, Älä fuskaa! Päivi Haavisto

47 KESKUSTELUA

48 Biosidiasetus: Desinfiointiaineille tarvitaan pian lupa Hannu Mattila

50 Lean-menetelmällä Turhat kemikaalit pois tuotannosta Katja Pulkkinen

52 Muovinvalmistaja uskoo koulutukseen Maija Pohjakallio

54 Koreassa kumarretaan vanhemmalle kemistille Gustav Boije af Gennäs

Juha

Gra

nath

Laboratoriolaitetoimittaja Agilentin Jussi Laiho säätää Tullille menevää analysaattoria. Sekä tarjoajat että asiakkaat toivovat uuden hankintalain vähentävän byrokratiaa (s. 6)

Tämä herttaisen näköinen rouva on maailman suosituin sarjamurhaaja. Lue lisää sivulta 12.

Franciska Sundholmin kemistinura starttasi Keskuslaboratoriosta vuonna 1956. Sivulla 34 kerrotaan, mitä sen jälkeen tapahtui.

KCL

Sine

bryc

hoff

Oy

Ohran matka olueksi alkaa täältä. Panimossa jalon juoman pahimpia vihollisia ovat pilaajabakteerit, kertoo Sinebrychoffin laboratoriopäällikkö Kaisa Tapani. (s. 36)

56 ULKOMAILTA

58 KEEMIKKO Pakinaattorin profetiat

59 TUOTEUUTISIA

60 HENKILÖUUTISIA

63 TULEVIA TAPAHTUMIA

64 SEURASIVUT

66 TIETEEN KAUPUNGIT Bryssel EU-tieteen sykkivä sydän Sisko Loikkanen

51/2016 KEMIA

KEMIAKemi

PÄÄKIRJOITUS10. helmikuuta 2016

Vol. 43 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628

Toimitus • Redaktion • OfficePohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 0400 578 901toimitus@kemia-lehti.fiwww.kemia-lehti.fi www.facebook.com/kemialehti

Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-ChiefDI Leena Laitinen 040 577 8850leena.laitinen@kemia-lehti.fi

Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing EditorPäivi Ikonen 0400 139 948paivi.ikonen@kemia-lehti.fi

Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485taitto@kemia-lehti.fi

Sihteeri • Sekreterare • SecretaryIrja Hagelberg 0400 578 901irja.hagelberg@kempulssi.fi

Vakituinen avustaja ja toimistotyöntekijä • Permanent medarbetare • Contributing EditorSanna Alajoki 040 827 9727sanna.alajoki@kemia-lehti.fi

Ilmoitukset • Annonser • Advertisementsilmoitukset@kemia-lehti.fi

Myynti • Forsäljning • SalesMilla Sinisalmi 040 766 1346 milla.sinisalmi@kemia-lehti.fiIrene Sillanpää 040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi

Tilaukset • Prenumerationer • Subscriptionspuh. 0400 578 901 tilaukset@kemia-lehti.fi

TilaushinnatKotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroaKouluille 49 euroa, www.aikakaus.fiPrenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euroSubscription price (out of Finland) EUR 145Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16

OsoitteenmuutoksetKemian Seurojen toimistopuh. 010 425 6302, faksi 010 425 6309toimisto@kemianseura.fi

Kustantaja • Utgivare • PublisherKempulssi OyToimitusjohtaja • Verkst. direktör • Managing DirectorLeena LaitinenPohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 040 577 8850leena.laitinen@kemia-lehti.fi

Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial BoardViestintäjohtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe OyProfessori Matti Hotokka, Åbo AkademiToimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian SeuratPäätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-KemiToimittaja Sisko Loikkanen, YleisradioProfessori Jan Lundell, Jyväskylän yliopistoProfessori Markku Räsänen, Helsingin yliopisto

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehtiKeskipainos 5 000, erikoisnumeroilla 300–3000 kpl:n lisäjakelu. Forssa Print, Forssa 2016ISO 9002

HILPEÄNLIIKUTTAVAN leffan

jälkeen oli loistava fiilis jatkaa

karaokeen.

Lauri Nurksen komediassa Nuo-

tin vierestä Riku Niemisen esittämä

kireä Arto Mulkonsaari, ”DI, kemian

ala”, oli joutunut äitinsä kyytimie-

heksi karaokekilpailuun. Kesäinen

viikonloppu laulun ja laulun ystä-

vien parissa mullisti kerralla ahdis-

tuneen suorittajan elämän.

Kotikorttelin karaokebaarin kul-

mapöydässä paloi kynttilä. ”Ekin

muistoksi”, saimme selityksen. Todellakin, kasvotuttujen joukosta puut-

tui hymyilevä valkohiuksinen herrasmies.

Sinä iltana kuulimme Ekin tarinan. Sydänvaivat, keuhkosairaus ja kaksi

syöpää eivät pidätelleet miestä lähtemästä viikon tärkeimpään iltaan.

Lyhyt kävelymatka saattoi kestää tunnin, mutta mieli paloi ystävien ja

laulun luo. Perillä kaikki oli hyvin.

”Kuulitko kun moottori hyrähti käyntiin”, hän saattoi sanoa, jos meno

kävi niin reippaaksi, että sydämeen asennettu tahdistin alkoi avittaa.

Optimistinen asenne säilyi loppuun asti.

”Ei vielä peruta Kanarian-lomaa”, hän suunnitteli sairaalassa, kunnes

keuhkokuume vei voiton.

MUSIIKILLA ON ihmeellinen voima. Se hoitaa aivojamme ja sydän-

tämme, lievittää kipuja ja siivittää mielikuvituksemme lentoon. Se herät-

tää muistamattomat muis-

tamaan ja puhumattomat

puhkeamaan lauluun.

Aivokuvaukset ovat osoittaneet, että sävelet aktivoivat aivoalueita,

jotka säätelevät vireyttä, huomiokykyä, muistia, tunteita ja liikkeitä. Kun

nuoruusvuosien suosikkikappale lähtee soimaan, hoivakodin vanhus

saattaa ponkaista pyörätuolistaan valssiin hoitajan kanssa.

Musiikki buustaa aivojamme dopamiinilla, joka vaikuttaa muun

muassa ongelmanratkaisukykyyn, uuden oppimiseen, motivaatioon ja

luovuuteen. Ei ihme, että musiikin kuuntelun on tutkimuksissa todettu

parantavan myös työn tuloksia.

Erityisen tervehdyttäväksi musiikki on todettu, jos siihen yhdistää

oman lauluäänen. Jo suihkussa laulaminen on terapeuttista, ja jos innos-

tuu kokeilemaan kuoroa tai karaokea, saa kaupan päälle hyvän mielen

omasta uskaltamisesta ja yhdessäolosta.

JOS OLISIN lääkäri, kirjoittaisin potilaitteni reseptiin annoksen mieli-

musiikkia kerran päivässä ja lauluillan kerran viikossa. Tärkeää on, että

musiikki on kuulijalleen mieluisaa, olipa se oopperaa, iskelmää tai räppiä.

Tarjoan ilmaisen vinkin sote-uudistusta puurtaville päättäjille: anta-

kaa meidän tehdä vanhuudenpäiviemme varalle hoitotahdon lisäksi

musiikkitahto. Luurit päähän, ja viereisen rollaattorin haltija voi moshata

Motörheadin tahdissa, kun minä kuuntelen Mattia ja Teppoa.

Mar

kku

Jout

sen

Kemiaa ja karaokea

Hoivakodin vanhus saattaa ponkaista pyörätuolistaan valssiin.

6 1/2016KEMIA

Silenin mukaan asioita on tosin vielä niin paljon auki, että hän odottaa valmista vasta juhannukseksi. Ukkola arvioi, että hallitus voisi antaa esityk-sen laista eduskunnalle parhaimmil-laan kevättalvella.

”Keskustelua käydään vielä eten-kin hankintalain kansallisista kyn-nysarvoista eli siitä, minkä arvoinen hankinta on kilpailutettava”, Ukkola kertoo.

Hallitussihteerin mukaan hankin-talain valmisteluryhmä on ehdot-tanut tavara- ja palveluhankintojen raja-arvon nostamista 30 000 eurosta 60 000 euroon. Sosiaali- ja terveyspal-veluhankintojen soveltamisraja nou-sisi 100 000 eurosta 300 000 euroon.

Keskeisimmät toimintatavat eivät uuden lain myötä mullistu, joten niin tilaajat kuin toimittajat voivat odottaa tulevaa rauhallisin mielin.

”Muutoksista huolimatta peruspi-larit, kuten hankinnoista ilmoittami-

Uusi hankintalaki valmistuu:

Paperinpyörityksestäihmisten vuoropuheluun

Julkisten hankintojen käytännöt ovat uuden lain myötä muuttumassa. Kyse on isosta asiasta, sillä Suomessa tehdään julkisia hankintoja yli 30 miljardilla eurolla vuodessa.

Marko Silenin mielestä nykyinen hankintalaki on yrityksille turhan tiukka.

”Tässä on tositarina terveydenhuol-toalalta: Tarjouspyynnön maksuehto oli 14 päivää, mutta yritys myönsi tuplat eli 30 päivää. Tämä poikkeama aiheutti hylkäämisen. Eli jos et vastaa kaikkiin kohtiin täsmällisesti, mene-tät pelin.”

”Valituksia tulee paljon, ja yleisin kysymys kuuluu, että ”menikö kilpai-lutus oikein”. Sitten pohditaan, vali-tetaanko markkinaoikeuteen. Usein yritys jättää sen tekemättä, koska se ei halua leimautua valittajaksi.”

Silenin tiivistys kuvaa nykyistä tilannetta.

”Paperit keskustelevat keskenään, eivät ihmiset. Tarvitaan vuoropuhe-lua.”

Työ- ja elinkeinoministeriön Ukko-lan mukaan uusi hankintalaki lupaa helpotusta Silenin huoleen. Merkit-

Juha Granath

Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Marko Silen selailee hieman hämillään työ- ja elinkeinoministe-riön laatimaa yli 600-sivuista luon-nosta uudeksi hankintalaiksi. Pykäliä uuteen lakiin on suunnitteilla peräti 164, kun entisessä niitä oli ”vain” 110.

Yksi uuden lain päätavoitteista on kuitenkin yksinkertaistaminen, vakuuttaa työ- ja elinkeinoministe-riön vanhempi hallitussihteeri Mar-kus Ukkola.

Kaksi muuta tärkeää päämäärää ovat ympäristö- ja sosiaalisten näkö-kohtien korostaminen sekä pk-yritys-ten aseman parantaminen.

Euroopan unioni uudisti keväällä 2014 julkisia hankintoja säätelevän hankintadirektiivin. Työ- ja elinkei-noministeriö (TEM) on siitä lähtien valmistellut hankintalain uudistusta Suomessa. Voimaan uuden lain pitäisi tulla 18. huhtikuuta 2016.

”Nykyään paperit keskustelevat keskenään, eivät ihmiset. Tarvitaan vuoropuhelua.”

nen, hankintamenettelyn eteneminen sekä tarjousten vertailu, pysyvät lähes entisillään.”

Kauppakamarijohtaja Silen on samoilla linjoilla:

”Kyllä minäkin tarjoan rauhoitta-vaa tietoa. Toki toivon, että nykyiset epäkohdat korjataan.”

Uutuutena innovaatiokumppanuus

Verovaroin tehtävät hankinnat ovat yrityksille iso bisnes. EU-komissio arvioi, että sen jäsenmaissa tehdään julkisia hankintoja vuosittain noin 1 800 miljardilla eurolla. Suomessa julkisten hankintojen kokonaisarvo on 33 miljardin vuosiluokkaa.

tävin uutuus on innovaatiokumppa-nuus.

”Siinä hankintayksikkö hankkii samassa menettelyssä sekä innova-tiivisen idean että sen toteuttamisen. Näin idean kehittämistä ja toteutta-mista ei tarvitse kilpailuttaa erikseen. Kyseessä voi olla vaikka uuden palve-lutavan kehittäminen ja sen toteutta-minen yhdessä kehitetyn idean poh-jalta.”

Marko Silen kehuu uudistusta ja perää julkisiin hankintoihin tuoteke-hitystä.

”Nykyisin tarjoukset painottuvat hintaan, eivät laatuun. Innovaatioku-luja on vaikea maksaa julkisilla han-kinnoilla, koska markkinamme ovat niin pienet. Uuden lain myötä jul-

Ehdotukset uusiksi kynnysarvoiksi• Tavara- ja palveluhankinnat

60 000 euroa

• Sosiaali- ja terveyspalvelut 300 000 euroa

• Käyttöoikeussopimukset 500 000 euroa

• Rakennusurakat 150 000 euroa (ennallaan)

71/2016 KEMIA

kisilla hankinnoilla voidaan edistää innovaatioita.”

Silenin mukaan yritykset ovat val-miit yhteistyöhön ja monipuolista-maan tarjontaansa.

”Hankintayksiköt voivat kutsua kil-pailijat yhteisen pöydän ääreen spar-raamaan tosiaan. Näin tilaajalle kir-kastuu, mistä tarjous pitää pyytää. Kyllä tämä voi onnistua; eivät eri osa-puolten salaisuudet niin suuria ole, ettei vastapuoli niitä tuntisi.”

Isot hankinnat osiin

EU-direktiivissä otetaan huomioon pienten ja keskisuurten yritysten tukala asema isojen monikansallisten firmojen puristuksessa.

Vastaavasti Suomessa lakiluonnos rohkaisee hankintaviranomaisia pilk-komaan suuret hankinnat pienempiin osiin, jolloin syntyisi useita pienem-piä tarjouskilpailuja.

Niin monimutkaisten tarjous-pyyntöjen laatiminen kuin niihin vastaaminenkin on vaativaa puuhaa. Uuden lain myötä prosessia pyritään yksinkertaistamaan. Jatkossa voi hankkia myös innovatiivisen idean ja sen toteuttami-sen samalla kertaa.

Scanstockphoto

Uuden hankintalain kärkitavoitteet• Tehostaa julkisten varojen käyttöä• Yksinkertaistaa hankinta-

menettelyä• Selkeyttää lain keskeisintä sisältöä• Parantaa pk-yritysten mahdolli-

suuksia tarjouskilpailussa• Painottaa ympäristö- ja sosiaalisia

näkökohtia• Turvata osapuolille tasapuolinen

kohteluSivulle 9

8 1/2016KEMIA

Julkisista hankinnoista tehdään

vuosittain satoja valituksia

markkinaoikeuteen. Hankinnalla

on parhaat mahdollisuudet

onnistua, kun asiakas kuvaa

ja tarjoaja ymmärtää tarkasti

asiakkaan tarpeet.

Agilent Technologies Finland Oy:n Espoon toimitilojen ikkunoista avautuvat hulppeat näkymät: Ota-niemen yliopistokampus, sairaa-loita ja terveyskeskuksia, lääketeh-das Orion ja Neste Oil. Näihinkin kohteisiin Agilent toimittaa labora-toriolaitteitaan.

”Liikevaihtomme on noin 20 mil-joonaa euroa, josta julkisten han-kintojen osuus on vuosittain 20–50 prosenttia”, kertoo yhtiön asiakkuus-päällikkö Jussi Laiho.

Agilentin asiakkaita yksityisellä sek-torilla ovat öljy-, lääke-, elintarvike- ja metsäteollisuus. Julkiselta puolelta laitteita tilaavat muun muassa yliopis-tot, sairaalat, poliisi ja tulli.

Helsingin yliopiston kemian lai-toksessa toimiva kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutti Verifin tekee vuosittain yhden ison laitehan-kinnan. Pienet hankinnatkin laske-taan yhden käden sormilla, kertoo instituutin johtaja, professori Paula Vanninen. Hän vastaa kysymyksiin sähköpostitse yhdessä Verifinin han-kintavastaavan, laboratoriomestari Terhi Tauren kanssa.

”Kynnysarvot ylittävät tarjous-pyynnöt hoidamme HILMAn kautta. Pienet hankinnat kulkevat joko Hel-singin yliopiston intranetin kautta, tai pyydämme tarjouspyynnöt suoraan toimittajalta.”

HILMA on työ- ja elinkeinominis-teriön ylläpitämä sähköinen kanava, jossa hankintayksiköt ilmoittavat jul-kisista hankinnoistaan.

Onnistunut hankinta lähteetarpeiden ymmärtämisestä

”Tärkein peruste luotettavuus”

Markkinaoikeuteen tuli viime vuonna 524 julkista hankintaa koskevaa vali-tusta, joista hyväksyttiin kokonaan tai osittain 95 ja hylättiin 211. Loput jäivät tutkimatta tai siirtyivät tälle vuodelle. Valitusten yleisimmät syyt olivat epäselvä tarjouspyyntö, ehdok-kaiden väärä valinta ja pisteytyksessä tapahtuneet virheet.

Jussi Laiho kaivaa kansiostaan suu-ren tutkimuslaitoksen monisivui-sen tarjouspyynnön. Vastauksiksi sallitaan vain joko kyllä tai ei. Näin kategorisesti vastaaminen ei aina ole yksinkertaista, ja saattaa houkutella myyjääkin lupaamaan liikoja.

Laiho muistelee tapausta, jossa erääseen tarjouskilpailuun osallistu-nut paikallinen edustaja lupasi lait-teelleen 12 kertaa herkemmät arvot kuin tehtaan virallinen dokumentti.

Ostaja uskoi tehdasta ja hylkäsi tar-jouksen, mutta diileri valitti markki-naoikeuteen.

”Onneksi lopussa rehellisyys voitti. Eihän autojen kulutusta tai hevosvoi-miakaan vertailla autokauppiaiden lupausten vaan tehtaan virallisten arvojen perusteella.”

Tarjouspyynnöt pitää hänen mie-lestään laatia huolellisesti. Mukana pitää olla muun muassa toimittajan referenssit, toimituksen aikataulut ja vaatimukset laitteen teknisistä omi-naisuuksista, asennuksen yhteydessä tehtävistä testeistä, varaosista ja huol-loista.

”Kyllä 150  000 euron hankintaa varten kannattaa kirjoittaa kunnon paperi, ettei tule ikäviä yllätyksiä suo-rituskyvyssä tai toimituksessa.”

”Suomessa on totuttu luottamaan myyjiin ja ehkä liikaakin puhuttuun sanaan. Ongelmat tulevat huonosta valmistelusta. Tehdään asiat vähän sinnepäin, ja sitten perävalotakuu yllättää.”

Verifinin laitehankinnoissa kolme tärkeintä kriteeriä ovat Vannisen ja

Tauren mukaan ominaisuudet, huolto ja hinta.

Sen sijaan uuden hankintalain val-mistelussa esiin nostettuja tekijöitä – ympäristövaikutuksia, työllisyys-kysymyksiä ja yritysten yhteiskunta-vastuita, kuten verojen maksua – ei juuri oteta tällä hetkellä huomioon.

”Mutta jos yritys listattaisiin epä-eettiseksi, se todennäköisesti vaikut-taisi hankintapäätökseen.”

”Toimittajan tunnettava asiakkaan tarpeet”

Haastavaa voi myös olla se, ettei han-kintojen teko välttämättä ole teki-jälleen kovin tuttua puuhaa. Laihon mukaan esimerkiksi yliopistojen han-kinnoissa on havaittavissa asiantun-temuksen puutetta, sillä niissä moni päättää hankinnasta ehkä viiden vuo-den välein tai jopa vain kerran elä-mässään.

”Yliopistojen hankintoja tekevät tradenomit, sairaanhoitajat ja pro-fessorit ajatuksella, että mitä useampi tarjoaja kiinnostuu, sen halvempi hinta.”

Myyjän neuvo kuuluu: mitä sel-keämmin hankkija osaa toiveensa kuvata, sitä varmemmin hän saa sekä halvimman hinnan että parhaan tuot-teen.

Vanninen ja Taure katsovat asiaa toisin.

”Ammattitaitoa on, koska hankinta-pyynnöt laaditaan asiantuntijoiden ja asiaan erikoistuneiden toimesta. Toi-saalta tarjoukset voivat olla toisinaan puutteellisia tai virheellisiä.”

Vannisen mielestä laitevalmista-jien kannattaisi keskustella enem-män ostajien kanssa näiden tarpeista ja ongelmien ratkaisuista.

”Jos tarjouksia pyydetään esimer-kiksi viideltä laitetoimittajalta, ei asiakkaalla riitä aikaa perehtyä jokai-seen yksityiskohtaan. Mielestäni lait-teen toimittajan täytyy tietää tarkasti asiakkaan tarpeet, jotta laitekokonai-suus saadaan toimimaan.”

91/2016 KEMIA

Laboratoriolaitteet ovat usein hintavia harkintoja. Asiak-kaan on hyvä kertoa tarpeensa ja toimit-tajan tuntea ne mah-dollisimman hyvin. Sc

anst

ockp

hoto

”Jatkossa ympäristöasiat otetaan tarkemmin huomioon tarjousten vertailussa.”

Tietoa ja koulutustaIlmainen neuvonta- ja tietopalvelu hankintalainsäädännöstä toimii julkis-ten hankintojen neuvontayksikössä osoitteessa www.hankinnat.fi.

Kuntaliiton ja työ- ja elinkeino-ministeriön rahoittama neuvonta-yksikkö järjestää maksutonta kou-lutusta hankintalain muuttuessa. Seminaarit ovat avoimia kaikille kiin-nostuneille. Tilaisuuksien ajankohdat selviävät yksikön verkkosivuilta.

Hankintailmoitusten lisäarvopal-velun tarjoajat luovat asiakkailleen hakuprofiileja, jotka perustuvat esi-merkiksi haluttuihin CPV-koodeihin tai hakusanoihin.

Maksullista palvelua löytyy muun muassa osoitteista www.agentum.com, www.credita.fi, www.hankinta-asiamies.fi, hankintahaku.fi, www.koulutus.fi, www.liidit.fi ja www.tieke.fi/hanketori.

Marko Silen harmittelee, että laissa ilmeisesti pelkästään kannustetaan, ei velvoiteta.

”Jos hankintayksikkö ei pilko han-kintaansa, riittää, että se perustelee tekonsa. Perusteluita pilkkomatta jättämiselle löytyy aina, joten tämä uudistus näyttää jäävän suositusluon-toiseksi”, Silen uskoo.

Työ- ja elinkeinoministeriön Ukkola näkee perusteluvelvollisuu-den ansioksi sen, että hankintayksi-köt jatkossa ainakin harkitsevat tarjo-uksen pilkkomista entistä useammin.

”Usein tarkempi pohdinta osoittaa, että osiin jakaminen on perusteltua. Osiin jakaminen voi monimuotoistaa markkinoita ja lisätä kilpailua.”

”Tämä on myös hankintayksikön etujen mukaista”, Ukkola tähdentää.

Ympäristö- ja yhteiskuntavastuu esiin

Pääministeri Juha Sipilän hallitus-ohjelman mukaan julkisissa hankin-noissa otetaan aiempaa paremmin huomioon muun muassa ympäristö-, työllisyys- ja terveyspoliittiset näkö-kohdat.

Markus Ukkola muistuttaa, että eettisyys ja yritysten yhteiskuntavas-tuu ovat viime aikoina jo korostuneet julkisissa hankinnoissa vuosi vuo-delta enemmän.

”Jatkossa ympäristöasiat, kuten kierrätys ja energiatehokkuus, ote-taan tarkemmin huomioon tarjous-ten vertailussa. Mukaan voidaan ottaa myös ulkoiset vaikutukset, kuten tuo-tannosta aiheutuvat päästöt.”

Marko Silen suhtautuu ympäris-töasioiden painottamiseen hieman

epäillen.”Mitä enemmän tarjouspyyntöihin

leivotaan itse asiaan liittymättömiä yksityiskohtia, sen vaikeammiksi ne menevät. Tämä koskee varsinkin pk-yrityksiä, joiden on hankala hankkia esimerkiksi ympäristömerkkiä.”

Viime vuosina etenkin terveysalalle on tullut veroparatiiseja hyödyntäviä kansainvälisiä suuryrityksiä. EU:n uudessa hankintadirektiivissä veron-maksun laiminlyönti on edelleen poissulkemisperuste. Yritysten vero-suunnitteluun direktiivit eivät ota kantaa.

Marko Silen sen sijaan ottaa.”Verot pitää maksaa sinne, missä

yrityksen toimintakin on. Se takaa reilun kilpailun.”

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.juha.granath@saunalahti.fi

10

TÄTÄ MIELTÄ

ENTISEN TYÖKAVERIN toiminta alkoi jokunen vuosi sitten herättää huolta työyhteisössä. Asiat eivät pysyneet keski-ikäisen myyjän hanskassa, ja tihentyvät sekaannukset ja niiden selvittely tuskas-tuttivat ja stressasivat kollegoja.

Hälytyskellot pärähtivät, kun myyjä soitti työnantajansa alihankkijalle kaupatakseen tälle työnantajansa tuotetta – sitä samaa, jonka valmistusketjun osa alihankkija oli.

Puolisonsa patistamana mies hakeutui lääkäriin. Diagnoosi oli lahjomaton: pit-källe edennyt muistisairaus.

Työyhteisö helpottui, kun kollegan outo käyttäytyminen sai selityksen. Mies itse sen sijaan oli kuin puulla päähän lyöty, sillä hän ei ollut huomannut toiminnassaan mitään hälyttävää.

SUOMESSA ON 6 000 –7 000 demen-tiaa sairastavaa työikäistä. Lähetteistä muistipoliklinikan tutkimuksiin noin puo-let kirjoittaa työterveyshuolto.

Esimies, ota vastuu muistisairaasta

Työikäisillä yleisin dementian muoto on Alzheimerin tauti, mutta myös otsalohko-dementioita on paljon, selvästi enemmän kuin vanhemmissa ikäluokissa. Alzheime-rin tauti voi hiipiä niin salakavalasti, ettei ihminen itse tunnista varsinaista muisti-häiriötä.

Kun dementia oireilee muistiongelmilla, henkilö huomaa asian yleensä itse ja hakee apua. Sen sijaan kun kyse on nopeasti ete-nevästä muistisairaudesta, sairastava ei välttämättä itse havaitse tilaansa, kertoo Terveystalon työterveyslääkäri Eeva Bahr. Silloin asiaan kiinnittävät huomiota muut ihmiset, esimerkiksi puoliso tai työtoverit.

Erityisesti monet harvinaiset dementiat, kuten Creuzfeld-Jacobin tauti, oireilevat jo ennen 65. ikävuotta ja muilla kuin muis-tihäiriöillä: persoonallisuuden muuttumi-sena, levottomuutena, uni- ja valverytmin häiriöinä, masennuksena, sairaalloisena saituutena, kiusallisena seksuaalisuutena tai muina käytöshäiriöinä.

TUTTAVAN TYÖPAIKALLA tapah-tuu kummia. Johtavassa asemassa oleva henkilö unohtaa asioita ja palavereja, toi-mii arvaamattomasti, ei jaksa keskittyä asioihin eikä aina saa pidetyksi niitä hans-kassa.

Yhä useampi johtajalle lähetetty sähkö-postiviesti jää ilman vastausta, eikä johtaja jälkeenpäin muista keskustellen sovittuja asioita.

Outoudet eivät ole harmittomia: alaiset ja alihankkijat joutuvat tekemään asioita moneen kertaan, sillä johtajan tänään antama nimenomainen toimintaohje ei ole voimassa enää ensi viikolla, kun ohjeen mukaisesti hoidetusta tehtävästä anne-taan palautetta.

Miljoonaluokan asioista vastaava joh-taja ei myöskään aina katso aiheelliseksi noudattaa alihankkijoiden kanssa solmit-tuja sopimuksia. Lisäksi hän on alkanut enenevässä määrin suunnata huomiotaan nippeleihin ja yksittäisiin euroihin.

Ensin organisaatiossa, sittemmin myös sen ulkopuolella on alettu supista. Onko toiminta normaalia? Mistä on kysymys? Stressistä? Ikääntyvän henkilön masen-nuksesta? Vai alkavasta muistisairaudesta?

KAIKKIEN MUISTIONGELMIEN taustalla ei välttämättä ole muistisairaus, vaan syynä voi olla alkoholi, univaikeudet, masennus tai burn out. Myös liian raskas lääkitys voi heikentää muistitoimintoja.

Muistisairaus voidaan todentaa muis-titestillä. Muiden vaikuttajien roolin työ-terveyshuolto pyrkii selvittämään tai eli-minoimaan erilaisilla terveysseulonnoilla.

Työsuojeluviranomainen edellyttää, että työpaikan tai henkilöstön erilaisiin ongelmiin puututaan. Työterveyslääkäri Eeva Bahr muistuttaa varhaisen välittämi-sen mallista.

Esimiehen tehtäviin kuuluu ottaa ongelma puheeksi asianomaisen kanssa ja tarvittaessa lähettää henkilö vajaakun-toisen tarkastukseen. Jos johtavassa ase-massa olevalla epäillään muistisairautta, yhteyden työterveyshuoltoon voi ottaa hr-johtaja tai joku muu johdon edustaja.

Sairastuneen itsensä ei voi odottaa toi-mivan vastuullisesti ja hakeutuvan tutki-muksiin, sillä todelliset muistihäiriöiset eivät ole tilastaan huolissaan. Diagnoosin saadessaan he ovat niin kuin entinen kolle-gani: kuin puulla päähän lyötyjä.

Teija Horpputeija.horppu@thor-viestinta.fi

Mar

ja S

eppä

lä

Teija Horppu on yritysviestinnän ja henkilöstön kehittäjä.

26.–27.5.2016 Messukeskus HelsinkiHelsinki Chemicals Forum 2016 ohjelma on julkaistu!Helsinki Chemicals Forum on vuosittain järjestettävä kansainvälinen kemikaaliturvallisuuden ja -johtamisen keskustelufoorumi ja verkostoitumistilaisuus alan ammattilaisille ja aiheesta kiinnostuneille. Konferenssin ohjelma perustuu ajankohtaisiin puheenvuoroihin ja paneelikeskusteluihin sekä niiden pohjalta käytäviin keskusteluihin. Foorumin kieli on englanti. Tervetuloa ottamaan kantaa kahdeksanteen foorumiin 26.–27.5. Messukeskus Helsinkiin!

Mediakumppani:

Yhteistyössä:

Katso koko ohjelma ja ilmoittaudu mukaan: www.helsinkicf.eu

@ChemicalsForum

Torstai 26.5.2016Keynote: The Circular Economy: a strategic opportunity for Europe Daniel Calleja-Crespo, Director General, European Commission

Keynote: Lessons learned from a decade of REACH Geert Dancet, Executive Director, ECHA

Keynote: Reflecting on the Future of Chemicals Management Sustainable Chemistry Achim Halpaap, Head, Chemicals and Waste Branch, UNEP

Panel 1: Circular Economy – Opportunities and challenges for chemicals regulationModerator: BjØrn Hansen, Head of Unit, European CommissionPanelists: • Hans Meijer, Coordinator, Ministry of Infrastucture and Environment, The Netherlands• Mari Puoskari, Strategy Director, Ekokem Group,Finland• Axel Singhofen, Member of the European Parlament• Peter Smith, Executive Director, CEFIC, Belgium• Michael Warhurst, Executive Director, CHEM Trust, UK

Panel 2: Perfluorinated chemicals – A global chemicals management issue in the need of global agreement? Moderator: Eeva Leinala, Principal Administrator, OECDPanelists:• Ronald Bock, EMEA Risk Management Manager, Chemours, Switzerland• Ian Cousins, Professor, Stockholm University, Sweden• Johanna Peltola-Thies, Senior Scientific Officer, ECHA• Lena Vierke, Scientific Officer, German Environment Agency, Germany• Mengjiao Wang, Research Scientist, Greenpeace International

Panel 3: Global Data Sharing – How can businesses and regulators make smarter use of data already available? Moderator: Andreas Herdina, Director of Cooperation, ECHAPanelists:• Bob Diderich, Head of Division, OECD• Erika Kunz, Head of Global Registration and Evaluation of Chemicals, Clariant Produkte, Germany• Christel Musset, Director of Registration, ECHA• Brian Richards, Executive Director, Office of Chemical Safety, Australia• Jake Sandersson, Manager, Environment Canada

Perjantai 27.5.2016Keynote: ARECs – The Korean REACH – A National Solution for The Control of Chemicals Jee Yoon LEE, Vice Chairman, Korea Chemicals Management Association

Panel 4: Plant Safety – Is it taking a back seat to economic pressures?Moderator: Rob Visser, Member of the HCF Programme CommitteePanelists:• Peter Kearns, Principal Administrator, OECD• Alexandros Kiriazis, Policy Officer, European Commission• Christian Schaible, Policy Manager, European Environmental Bureau(EEB), Belgium• Kenan Stevick, President, KPS Consulting, USA• Elisa Tonda, Acting Head, UNEP

Panel 5: How to tackle chemicals of high concern in products – The construction sector as a case studyModerator: Erwin Annys, Director Chemicals Policy, CEFICPanelists:• Anne-Sofie Andersson, Director, ChemSec, Sweden• Eva-Lena Carlen-Johansson, Manager, Sustainability Programs, Skanska AB, Sweden• Paolo Carrer, Professor, Milan University, Italy• Christine Däumling, Senior Scientist, German Environment Agency, Germany • Stylianos Kephalopoulos, Leader of Competence Group Exposure, European Commission – Joint Research Centre

Seuraa foorumin uutisia ja blogia osoitteessa www.helsinkicf.eu.

OsallistuminenPaikka: Messukeskus Helsinki, Messuaukio 1Rekisteröityminen: www.helsinkicf.euOsallistumismaksu: 870 € (sis. alv)

12 1/2016KEMIA

Kalevi Rantanen

Ensimmäinen maailmansota riehui ympäri Eurooppaa, kun nuori apu-lainen brittiläisessä Punaisen Ristin sairaala-apteekissa huomasi esimie-hensä tehneen virheen.

Kokenut apteekkari oli sekoittanut peräpuikkoihin lääkeainetta kym-menkertaisen annoksen.

Vielä vihreä harjoittelija ei miten-kään voinut huomauttaa asiasta ylem-mälleen – varsinkaan, kun apteekkari kuului ihmisiin, jotka ”eivät tee vir-heitä”.

Niinpä nokkela apulainen päätyi diplomaattiseen ratkaisuun ja tuhosi viallisen lääke-erän pudottamalla sen ”vahingossa” lattialle.

Ankara, arvostaan tietoinen lääk-keiden valmistaja oli myös omin-takeinen persoona, joka esimer-kiksi kanniskeli taskussaan tappavaa kurare-nuolimyrkkyä. Mies perusteli erikoista tapaansa sillä, että hän näin ”tunsi itsensä mahtavaksi”.

Kurareen mieltynyt apteekkimies tuskin arvasi päätyvänsä fiktiiviseksi hahmoksi dekkariin, jonka harjoitte-lija nimeltään Agatha Christie vuo-sia myöhemmin kirjoittaisi. Erikois-laatuinen apteekkari löytyy kirjasta Totuus hallavan hevosen majatalosta (The Pale Horse, 1961).

Murharouvan myrkyt

Neljäkymmentä vuotta sitten kuollut Agatha Christie muistetaan dekkarien kruunaamattomana kuningattarena. Kemian puoliammattilaisena murha-rouva otti usein uhrinsa hengiltä myrkyllisillä kemikaaleilla.

pääsin jyvälle ja opin perustiedot. Sen jälkeen kun olimme Marshin arsenik-kikoetta tehdessämme räjäyttäneet kahvinkeittimemme, edistymiseni pääsi hyvään vauhtiin.”

Peräpuikkotapaus todistaa, että Christie osasi myös soveltaa oppi-maansa ja hyödyntää sitä käytän-nössä.

Nykyään voidaan sanoa, että dek-karien kruunaamaton kuningatar on maailman salapoliisikirjailijoista kaikkein ”kemiallisin”. Agatha Chris-tien kehutaan antaneen myrkyille niiden ansaitseman paikan ja arvon murhamenetelmien joukossa.

Romaanissaan Totuus hallavan hevosen majatalosta Christie linjaa-kin henkilöhahmonsa, kuvitteellisen kirjailijan Ariadne Oliverin suulla: ”Hyvä vanhanaikainen rotanmyrkky tai arsenikki kelpaa minulle.”

Talidomidia täytekakkuun

Jo tunnettuna kirjailijana Christie palasi vapaaehtoiseen apteekkityöhön vielä toisen maailmansodan (1939–1945) aikana.

Sotien välissä ja jälkeen hän jatkoi kemian opiskelua omin päin ja keräsi ahkerasti niin kemiallisia kuin farma-seuttisia tietoja ideapankkiinsa.

Erään kerran hän varasi ajan ham-maslääkäriin, vaikka hoidon tarvetta ei ollut.

Sen sijaan murharouva ryhtyi haastattelemaan hammashoitajaa, joka hämmästyi suuresti, kun asiakas ilmoitti haluavansa tutustua vastaan-oton lääkekaapin sisältöön ja oppia yksityiskohtaiset tiedot injektion antamisesta hammaspotilaalle.

Vielä vanhoilla päivillään vuonna 1967 Christie kirjoitti eräälle asian-tuntijalle ja kysyi, kuinka talidomidi

”Hyvä rotanmyrkky kelpaa”

24-vuotias nuori rouva Christie oli heti sodan puhjettua vuonna 1914 ilmoittautunut Punaisen Ristin vapaaehtoiseksi työntekijäksi.

Sotavuosista kaksi ensimmäistä hän työskenteli kotikaupunkinsa sai-raalan sairaanhoitajana ja seuraa-vat kaksi sairaalan apteekissa. Sinne pääseminen edellytti kurssin suorit-tamista kemiasta, jossa Christiellä ei aiemmin juuri ollut osaamista.

Muistelmissaan Christie kertoo kurssin kompastuskivistä näin:

”Alkuaineiden jaksollinen järjes-telmä, atomipaino ja kivihiilitervan monimutkaiset johdannaiset ovat asi-oita, jotka saavat aloittelijan helposti hämmennyksiin. Kaikesta huolimatta

Agatha Christien ensimmäisen maail-mansodan aikaiset kokemukset pää-tyivät mukaan hänen esikoisteokseen-sa Stylesin tapaus.

131/2016 KEMIA

vaikuttaisi, jos sitä sekoitettaisiin syn-tymäpäiväkakkuun. Dekkari talido-midimyrkytyksestä jäi kuitenkin kir-joittamatta.

Brittiläinen kemisti ja Agatha Christien suuri ihailija Kathryn Harkup teki aikoinaan väitöskirjansa ”suosikkikemikaaleistaan” eli fosfii-neista.

Väitöksensä jälkeen Harkup tajusi, ettei hänen alaansa oikeastaan ole laboratoriossa työskentely vaan tie-teen popularisointi ja tutkimuksesta

Painosten kuningatarAgatha Christie (o.s. Miller) syntyi Ison-Britannian Torquayssa vuonna 1890. Hänen muodollinen koulutuksensa oli vähäinen, sillä hän kävi kotikoulua.

Ensimmäisen maailmansodan ajan Christie toimi Punaisen Ristin vapaaehtois-työntekijänä. Vuodet 1914–1916 hän oli sairaanhoitajana kotikaupunkinsa sai-raalassa ja vuodet 1916–1918 apulaisena sairaalan apteekissa. Työtä varten hän suoritti kemian kurssin ja opiskeli kemiaa myös itsenäisesti.

Christie palasi apteekkityöhön toisen maailmansodan aikana ja työskenteli vuo-det 1941–1944 Lontoon University Collegen sairaala-apteekissa.

Christie julkaisi omalla nimellään 66 salapoliisiromaania ja 14 novellikokoelmaa. Lisäksi hän kirjoitti rakkausromaaneja salanimellä Mary Westmacott.

Brittidekkaristi on William Shakespearen jälkeen maailman myydyin kirjailija, jonka romaaneja on mennyt kaupaksi eri kielillä yli kaksi miljardia kappaletta.

Dame Agatha Christie kuoli Wallingfordissa 85 vuoden iässä tammikuussa 1976.

Agatha Christie opiskeli nuoruudes-saan pianonsoittoa ja laulua, mutta

oopperalaulajan ura jäi haaveeksi. Sen sijaan hänestä tuli maailman

suosituin dekkaristi.

kertominen suurelle yleisölle.Kaksi kiinnostuksen kohdettaan

Harkup yhdisti viime vuonna ilmes-tyneessä kirjassaan A is for Arsenic – The Poisons of Agatha Christie.

Teos esittelee Christien kemi-kaalien valiokokoelman: neljätoista myrkkyä, joita murhaajat käyttivät neljässätoista dekkarissa. Kirjasta tuli oitis menestys.

”Minulle todella positiivinen ja yllättävä asia on, miten suosittu kirja näyttää olevan, eikä pelkästään kemis-

tien keskuudessa. Olen erittäin mie-lissäni siitä, että monenlaiset ihmiset lukevat sitä ja nauttivat sekä Chris-tiestä että kemiasta”, Harkup kertoo sähköpostihaastattelussa.

Tiedelehden arvio ilahdutti

Agatha Christien ensimmäinen dek-kari Stylesin tapaus (The Mysterious Affair at Styles) ilmestyi vuonna 1920. Novelleja hän oli kirjoitellut aiem-minkin, mutta idean rikosromaaniin hän sai sotavuosien apteekkikoke-muksistaan ja apteekissa käsittelemis-tään myrkyllisistä kemikaaleista.

Kirjan murha-aseena oli strykniini, tunnettu kemikaali, jota on käytetty etenkin rotanmyrkkynä ja joskus jopa

14 1/2016KEMIA

Totuus hallavan hevosen majatalosta on todistettavasti pelastanut ihmis-henkiä.

Neiti Marplen hahmossa on paljon kirjai-lijaa itseään. Christien kirjoihin perustuvissa tv-sarjoissa Marplen roolia on esittänyt muun muas-sa Geraldine McEwan.

Herttainen vanha neiti tuntee muun muassa arseenin, syanidin, digitaliksen yhdisteet ja joukon muita myrkkyjä.

dopingaineena urheilussa.Siinä missä Harkup oli onnellinen

kirjansa vastaanotosta, myös Agatha Christie oli hyvin tyytyväinen esi-koisteoksensa saamiin arvosteluihin, vaikkei vielä tuolloin kaavaillutkaan itselleen ammattikirjailijan uraa ja elämää.

Kaikkein mieluisin hänelle oli far-masian alan tieteellisessä lehdessä jul-kaistu myönteinen kritiikki, jota hän muistelmissaan kuvaa näin:

”Eniten iloitsin The Pharmaceutical Journalin arvostelusta. Siinä kiiteltiin ’salapoliisiromaania, jossa käsitellään myrkkyjä asiantuntevasti eikä, kuten usein tapahtuu, ladella hölynpölyä tuntemattomista aineista, joiden jäl-jille on mahdoton päästä’.”

Kemian itseopiskelu ja vuosien käytännön työ apteekissa tekivätkin Christiestä kemiallisesti sivistyneen maallikon.

Sellainen on myös hänen rakastettu henkilöhahmonsa neiti Jane Marple, jossa on enemmän kuin ripaus kirjai-lijaa itseään.

Ennen kaikkea Miss Marple on ute-lias, mikä tekee hänestä erinomaisen harrastelijasalapoliisin. Sosiaalisena persoonana neiti hallitsee hyvin eten-kin ihmisluonnon ja ihmisen käyttäy-tymisen, mutta myös hänen luonnon-tieteelliset tietonsa ovat vaikuttavat.

Herttainen vanha neiti tuntee muun muassa arseenin, syanidin, digitalik-sen yhdisteet ja joukon muita myrk-kyjä. Joskus hänen tietonsa osoit-tautuvat suorastaan ammattilaisen tasoisiksi. Esimerkiksi romaanissa Paddingtonista 16.50 (4.50 from Pad-dington) hän puhuu asiantuntevasti akonitiiniannoksista.

Kanadalainen kirjastotieteilijä ja kirjailija Anne Hart julkaisi vuonna 1985 Miss Marplen kuvitteellisen elämäkerran, jonka tiedot hän kokosi Christien Marple-tarinoista. Hart laski, että Marple selvitti yhteensä kuusitoista murhaa, joista viisi oli tehty myrkyn avulla.

Hercule Poirot, toinen Agatha Christien sankari ja kenties kuului-sin kaikista, on puolestaan rikostut-kimuksen ammattilainen.

Belgialaissyntyisen etsivän salainen ase on tämän kyky kysyä aina oikeat kysymykset. Myös hänen kemian ja muiden luonnontieteiden tietämyk-

sensä on riittävän korkealla tasolla, jotta kysymykset osuvat maaliinsa.

Poirot osaa myös kuunnella, on vastaus kuinka epämääräinen tai lavea hyvänsä. Lisäksi salapoliisi pys-tyy hyödyntämään saamiaan tietoja, mihin vastausten antajat itse eivät aina kykene.

Kun salapoliisi yhdistää luonnon-tieteelliset faktat tietoon ihmisten motiiveista, rikos on yleensä sillä sel-vitetty.

Dekkareista reaalimaailmaan

Kulttuurin kehityksessä fakta ja fiktio usein vuorottelevat. Tämä pätee myös Agatha Christien kirjailijanuraan ja kirjoihin.

Aluksi nuori kirjailija nojasi tosi-asioihin luodessaan mielikuvituksel-lisia tapahtumia. Myöhempinä vuo-sina hänen dekkarinsa vuorostaan muokkasivat todellisuutta – tai aina-kin nostattivat kiistoja vaikutuksen suunnasta.

Totuus hallavan hevosen majata-losta joutui kiirastuleen pian ilmesty-misensä jälkeen. Syynä oli Britanni-

151/2016 KEMIA

Agatha Christientärkeimmät myrkytArseeniBelladonna (atropiini)Digitalis (digoksiini ym.)EseriiniFosforiMyrkkykatko-kasvi (koniini ym.)NikotiiniOopiumiRisiiniStrykniiniSyanidiTalliumUkonhattu-kasvi (akonitiini)Veronal (barbitaali)

Hercule Poirot’n ratkaisemiamyrkytysrikoksiaStylesin tapaus strykniiniGolfkentän murha morfiiniRoger Ackroydin murha arseeni, Veronal (barbitaali)Neljä suurta syanidiVaarallinen talo kokaiiniLordin kuolema VeronalTeetä kolmelle morfiiniHänet täytyy tappaa digitoksiiniLentävä kuolema käärmeen myrkky, syanidiKortit pöydällä VeronalMurha Mesopotamiassa suolahappoViisi pientä porsasta koniini

Neiti Marplen ratkaisemiamyrkytysrikoksiaMurha maalaiskylässä rauhoittava lääkeKokoelma Kolmetoista arseeni, atropiini, syanidi, digitalisNeiti Marplea ei petetä akonitiiniSalaperäiset rukiinjyvät taksiini, syanidiPaddingtonista 16.50 arseeni, akonitiiniTuijottava katse syanidiLomahotellin murhat masennuslääke, atropiini

Lähde: Kathryn Harkup: A is for Arsenic – The Poisons of Agatha Christie. Bloomsbury, Lontoo 2015.

Hercule Poirot osasi kysyä oikeat kysymykset. Näyt-telijä David Suchet teki hahmosta ikimuistoisen.

assa vuonna 1962 sattunut järkyttävä tapaus.

Teinipoika lisäsi perheensä juomiin ja ruokiin myrkkyjä, muun muassa talliumia, ja aiheutti näin äitipuolensa kuoleman ja muiden perheenjäsenten vakavan sairastumisen. Brittitabloidi Daily Mail syytti pojan saaneen idean talliumin käyttöön Agatha Christien kirjasta.

Todellisuudessa poika paljastui psykopaattiseksi fanaatikoksi, joka oli jo vuosia tutkinut myrkyllisiä aineita ja joka 1970-luvulla vankilasta vapau-duttuaan myrkytti vielä kymmeniä muita ihmisiä.

Itse asiassa Hallavan hevosen usko-taan päinvastoin pelastaneen ihmis-henkiä. Vuonna 1975 kirjan lukenut

eteläamerikkalainen nainen tunnisti sen ansiosta tuttavassaan talliummyr-kytyksen oireet, ja mies ehti ajoissa sairaalahoitoon. Miehen puoliso tuo-mittiin murhan yrityksestä.

Pari vuotta myöhemmin lontoo-laisen sairaalan lääkärit yrittivät tur-haan selvittää lapsipotilaan outojen oireiden syytä. Arvoituksen ratkaisi sairaanhoitaja, jolla parhaillaan oli Christien dekkari iltalukemisenaan.

Laboratorio vahvisti epäilyn tal-liummyrkytyksestä, ja lapsen henki saatiin pelastettua. Sittemmin kävi ilmi, että tämä oli saanut aineen hyön-teismyrkystä.

Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja.kalevi.rantanen@kolumbus.fi

16 1/2016KEMIA

AJANKOHTAISTA

Niin teknologisen kehityksen kuin biotalouden ajurina ovat entistä useammin kuluttajien toiveet. Ilman tarinaa biotalouden innovaatiot eivät silti löydä ostajiaan.

Kerttu Vähänen

Biotalouden tutkijoilla ja markkinoi-jilla on parantamisen varaa ainakin kahdella saralla. Heidän pitäisi ottaa paremmin huomioon digitalisaatio ja kuluttajakäyttäytymisen muutos.

Näin sanoo Lappeenrannan teknil-lisen yliopiston professori Anssi Van-joki, joka muistetaan myös Nokian pitkäaikaisena johtajana.

”Digitalisaatiolla on ollut suuri vai-kutus kuluttajakäyttäytymiseen. Kai-killa on nykyään kartta puhelimes-saan, ja uutiset luetaan netistä.”

Vanjoen mukaan digitalisaatio on mahdollistanut myös sen, että pys-tymme ensimmäistä kertaa todella kokemaan, kuinka riippuvaisia olemme toisistamme tällä planeetalla.

Hän muistuttaa myös tavaran mer-kityksen vähenemisestä. Etenkin nuorille sukupolville omistamisen vaihtoehdoksi on noussut ei-omista-juuteen perustuva tavaroiden käyttö. Tavaroiden omistamisen sijaan todel-lista varakkuutta on kyetä käyttämään palveluja.

Tavoitteena maailman pelastaminen

Vanjoen mielestä kaikkien talouden päätösten pitäisi lähteä kuluttajan toi-veista.

”Viimeistään 1980-luvulta lähtien kuluttajat, eivät niinkään asevoimat tai liiketoiminta, ovat ajaneet teknolo-gian kehitystä eteenpäin. Siksi uusien ideoiden markkinointi kuluttajille on entistä tärkeämpää.”

Jotta tuote vetoaa kuluttajaan, sen täytyy olla halpa, mukava ja helposti saatavilla, mutta nykykuluttajat välit-

Biotalouden tuotteistaja,

Muista hyvä tarinatävät muustakin kuin hinnasta ja laa-dusta.

Biotalouden vetovoima perustuu Vanjoen mukaan tuotteiden ja pal-veluiden synnyttämiseen ilman, että maapallon resursseja riistetään.

”Kuluttajat kannattavat biotalout-ta, koska siinä ei pilata ympäristöä”, sanoo Vanjoki, jonka mukaan Suomi voisi toimia muulle maailmalle puh-taan tuotantotavan esimerkkinä.

Johtaja, tekniikan tohtori Petri Vasara Pöyry-yhtiöstä ei allekirjoita kaikkea Vanjoen sanomaa mutta on tämän kanssa yhtä mieltä siitä, että kuluttajan merkitystä ei pidä aliarvi-oida.

”Uusista biotalouden innovaatiosta on jopa runsaudenpulaa, mutta ne eivät tule kaikki selviämään kulutta-jakäyttöön asti”, Vasara huomauttaa.

”Innovaatioiden kehittäjien täy-tyykin päättää, kumpaan suuntaan

Pimeän metsän hitaat puut

Anssi Vanjoen mielestä suomalais-ten kunnianhimon pitäisi olla sillä tasolla, että ”maailmaa tässä pelaste-taan, kun kehitetään uusia biotalou-den innovaatioita”.

Vaikka kuluttajan valta on suuri, myös valtion pitäisi käyttää omaa valtaansa hyödyllisten innovaatioi-den tukemiseen:

”Verotuksella ohjataan jo nyt kulu-tusta ja tuotantoa, mutta entistä enemmän pitäisi tukea sitä, mikä on tieteellisesti todettu hyväksi maail-malle. Myös haittavero luonnonvaroja kuluttaville tuotteille lähettäisi kulut-tajille selvän viestin.”

Suomesta viedään ulkomaille vuo-sittain 1,5 miljardia tonnia sellua. Metsillä on muutakin arvoa kuin puumassan tuottaminen, esimerkiksi hyvinvoinnin synnyttäminen ja mat-kailun palveleminen.

Potentiaalisille ostajille on hyvä kertoa, että suomalainen metsätalous ei ole riistotaloutta. Professori kuiten-kin muistuttaa vanhasta totuudesta: tavara myydään tarinalla.

”Meillä on hyvä tuote, mutta meiltä puuttuu tarina. Ilman sitä ei auta, vaikka tuottaisi tonnikaupalla mös-söä, jos kukaan ei tiedä, kuinka se eroaa kilpailijoistaan.”

Kuluttajalla ei ole syytä valita suo-malaista tuotetta, jos hän ei näe muuta eroa eukalyptuksen ja suoma-laisen männyn välillä kuin hinnan. Tarvitaan siis tarina, joka jää mieleen ja vetoaa ulkomaillakin.

”Voisimme korostaa vaikka sitä, että suomalainen puu kasvaa pimeissä pohjoisen metsissä, hitaasti ja rau-hassa.”

Uusi asenne vanhaan ideaan

Petri Vasaran mukaan biotalous on oikeastaan vanha idea uudessa pake-tissa.

”Suomalainen puu kasvaa hitaasti ja rauhassa pohjoisen metsissä.”

päätöksenteko virtaa: hallitsevatko päätöksenteon suuntaa ne, joilla on luonnonvaroja, vai ne, jotka tekevät kulutuspäätöksiä?”

VTT:n tuore toimitusjohtaja, tek-niikan tohtori Antti Vasara puoles-taan korostaa keksintöjen käytäntöön viemisen tärkeyttä.

”Meillä osataan kyllä tehdä pitkä-jänteistä työtä, jonka avulla syntyy uusia innovaatiota, mutta niitä on lähdettävä kaupallistamaan entistä nälkäisemmin.”

Antti Vasaran mielestä avainase-massa on kovan suomalaisen tekni-sen osaamisen yhdistäminen kaupal-liseen logiikkaan ja osaamiseen.

”Ei pidä kysyä vain, mitä uutta voi-daan tehdä, vaan miten sitä voidaan tehdä kaupallisessa mittakaavassa. Suomessa innostutaan ideoista, mutta niitä ei osata tai uskalleta viedä tar-peeksi pitkälle”, Vasara harmittelee.

171/2016 KEMIA

”On tiedetty jo tuhansia vuosia, että yhden jäte on toisen raaka-aine. Biotalous-käsitteen sisältö ei juuri ole muuttunut vuosien varrella.”

Jokin on silti muuttunut: biotalou-teen suhtautuminen. Aiemmin bio-taloutta edistettiin Vasaran mukaan vain silloin, kun fossiilisten polttoai-neiden hinnannousu teki siitä väliai-kaisesti kannattavaa. Sen jälkeen ideat taas haudattiin uutta öljykriisiä odot-tamaan.

”Nykyään taas halutaan oikeasti tehdä biotuotteita.”

Metsätalouden näkökulmasta bio-polttoaineet ovat sivutuote, jota saa ja pitääkin hyödyntää energiantuo-tantoon. Energiantuotannon ei kui-tenkaan pidä olla puun ensisijainen käyttötarkoitus.

”Puukuitu on luonnon mestariteos. Puun kasvattaminen energiantuotan-toon on kuin Picasson heittäminen roviolle”, Vasara sanoo.

Biotalouden raaka-aineiksi sopivat puun ja turpeen lisäksi monenlaiset biomassat, muun muassa yhdyskun-tajäte. Kaikkia ideoita ei kuitenkaan kannata purematta niellä.

Pöyry on arvioinut start up -yri-tyksiä Kaliforniassa, jossa kiinnos-tus biotalouteen kasvaa ”mahdotonta vauhtia”.

”Hypetys on suurta ja osa yrityk-sistä selvää huijausta. Esimerkiksi hii-lidioksidin käyttöä tutkivat start up -yritykset eivät pysty tieteellä selittä-mään, mihin niiden lupaukset perus-tuvat. Silti niitäkin rahoitetaan.”

Vasara ennustaakin, että alalla tul-laan myös menettämään paljon rahaa.

Innovaatiohuumassa biotalou-den alalla myös tutkitaan tätä nykyä pikemminkin liian monia eri ideoita kuin liian harvoja.

”Kaikki tällä hetkellä tutkimus-asteella olevat biotalouden muo-dot eivät tule selviämään todelliseen käyttöön asti. Kun rahoitus vähenee, seuraa joukkotuho. Siitä selviytyvät elinkelpoisimmat innovaatiot, joita voidaan sitten soveltaa useampaan kohteeseen.”

Biopakkaukset Suomen mahdollisuus

Digitalisaation voittokulusta huoli-matta maailma on yhä materiaali-nen, Petri Vasara painottaa. Tarve toimittaa tiedon lisäksi myös tava-roita ympäri maailmaa tulee edelleen kasvamaan.

”Ei Amazoninkaan tilaus lähde liikkeelle pelkillä ykkösillä ja nol-lilla. Kasvavasta käytöstä huolimatta paketit ovat vielä melko samanlai-sia kuin ennenkin. Tällä saralla olisi tarve innovaatioille, joita Suomi voisi kehittää.”

Vasara sanoo aktiivisten ja älyk-käiden pakettien vasta tekevän tulo-aan. Myös biohajoaville pakkauksille on tulevaisuudessa entistä enemmän kysyntää.

”Jos Suomi voisi vallata edes pro-sentin biopakkaustarvikkeiden maa-ilmanmarkkinoista, se olisi meille kymmenen miljardin bisnes”, Vasara laskee.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.kerttu.vahanen@gmail.com

Kertt

u Vä

häne

n

Petri Vasara (vas.), Anssi Vanjoki ja Antti Vasara puhuivat VTT:n isännöimässä Biotaloudesta viennin veturi -seminaa-rissa Helsingissä.

18 1/2016KEMIA

UUTISIA

Kauneuden ja kemikaalien maailmassa seikkaileva Kukkahattutäti herätteli nuoria kuluttajia miettimään valintojaan Tukesin kampanja-vuoden aikana.

”Minä ja suuri suuni”, tiedottaja Nilla Hietamäki naurahtaa vastaukseksi kysymykseen, kuinka hänestä tuli kemikaalitietoa jakava Kukkahattu-täti.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin viestintätiimi oli vuosi sit-ten visaisen haasteen edessä. Kemi-kaaliviestinnän vuoden teemaksi oli valittu nuoret ja kemikaalit. Miten saada tässä ja nyt -maailmassa elävät nuoret kiinnostumaan kemikaalien turvallisesta käytöstä?

Perinteinen viranomaisvalistus tus-kin herättäisi ulkonäköönsä inves-toivaa nuorta miettimään, millai-sia aineita käytetään tatuoinneissa, rakennekynsissä ja tekoripsissä, ja millaisia seurauksia niiden käytöstä voi koitua.

”Pohdimme, että emme ole nuo-ria emmekä osaa sellaisiksi tekeytyä, joten miksemme olisi reilusti sitä mitä olemme, virkamiehiä ja kukkahattu-

tätejä. Ajatus otti heti kipinää, ja kun mainitsin omistavani pinkin olkiha-tun, roolini oli sinetöity.”

Hietamäki houkutteli tiedottaja-kollegansa Heta Kylmämaan ”kum-mitytökseen”, ja kaksikko alkoi tuot-taa videoblogeja ja somepäivityksiä kaunistautumisen kemikaaleista. Kukkahattutädin nettisivustolle ker-tyi vuoden mittaan 56 videopätkää, satoja päivityksiä ja aiheeseen liitty-viä aineistoja.

Nettisivustolla on käyty kymmeniä tuhansia kertoja, ja facebookin, insta-gramin ja twitterin kautta on kertynyt sadoittain aktiiviseuraajia, nuorten lisäksi kaikenikäisiä ja etenkin naisia. Youtubeen ladattuja videoita on kat-sottu lähes 50 000 kertaa.

Kampanja ei jäänyt vain some-maailmaan, vaan kaksikko jalkautui kouluihin, yrityksiin, kauneusmes-suille ja nuorisofestareille. Hietamäen mukaan aihepiiri selvästi kiinnosti, ja vastaanotto oli joka paikassa uteliaan myönteinen.

”Juttelimme nuorten kanssa shok-kihiusväreistä, tatuoinneista ja lävis-tyksistä. Kukkahattutäti ei kiellä eikä tuomitse, vaan kehottaa miettimään ennen kuin toimii. Kerroin, mitä mus-tassa hennatatuoinnissa ja hiusvä-

Ulkonäön hyväksi mitä vain?

”Mieti ensin”, neuvoo Kukkahattutäti

reissä käytetty parafenyleenidiamiini voi aiheuttaa ja miten ripsienpiden-nykset kiinnitetään pikaliimalla.”

”Unelmakeikka” ylitti odotukset

Tukesin sisällä kampanja keulahah-moineen herätti aluksi hämmennystä. Mikä tämä juttu on?

”Pikkuhiljaa väkemme lämpeni ja tarjosi hienosti apuaan. Asiantun-tijamme briifasivat meitä ja osallis-tuivat videoiden tekoon. Vuoden mittaan saimme paljon myös muita yhteistyökumppaneita, jotka auttoivat aineiston tuottamisessa ja esiintyivät kanavillamme.”

Esiintyminen Ylen aamutelevi-siossa räjäytti kiinnostuksen, ja Kuk-kahattutätiä vietiin.

”Aihepiiri laajeni koko ajan. Meidät kutsuttiin viranomaisten juttusille ja vesiturvallisuutta edistävään tapah-tumaan. Vapuksi teimme teekkarien kanssa videon kertakäyttögrillin tur-vallisesta käytöstä. Enemmänkin olisi ollut kysyntää, mutta menimme aina kun pystyimme.”

Tukesin viestintäjohtajan Johanna Salomaa-Valkamon mukaan kam-panjassa saatiin paljon aikaan pienellä budjetilla ja oman porukan voimin.

”Nuoret ottivat viestimme hyvin vastaan. Saimme näkyvyyttä medi-assa ja positiivista palautetta muilta viranomaisilta. Kannatti olla rohkea ja edetä oman mukavuusalueen ulko-puolelle.”

Seuraavan parin vuoden ajan Tuke-sin kemikaaliviestinnän kärkitee-mana ovat rakentamisen kemikaa-lit. Nilla Hietamäki on palauttanut kukkahattunsa hyllylle, mutta netti-sivusto www.sussiunatkoon.fi aineis-toineen jää pysymään.

”Tämä oli unelmakeikka!”

Leena Laitinen

Tuke

s

”Tuliko tänne ihan oikea kukka-hattutäti?” Nilla Hietamäki (oik.) ja ”kummityttö” Heta Kylmämaa antoivat kasvot nuoria herätel-leelle kemikaalikampanjalle.

191/2016 KEMIA

Biotalouden yö veti Tiedekeskus Heurekaan lähes 10 000 lasta, nuorta, aikuista, opettajaa, opiskelijaa ja biotalouden ammattilaista.

Perjantaina 4. joulukuuta järjestetyn Biotalouden yön ohjelma starttasi jo aamukymmeneltä, jolloin Heureka avasi ovensa koululaisryhmille.

Näyttelyiden lisäksi yleisö pääsi tutustumaan muun muassa uuteen kalalajiin nelmaan, biokaasun muut-tumiseen energiaksi ja vlogiin lehmän elämästä sekä tekemään biotaidetta.

Rohkeimmat maistoivat heinäsirk-kaa, hyönteisten kun uskotaan olevan merkittävä proteiininlähde jo vuonna 2030.

Heti sisäänkäynnin luona jaetut Kemianteollisuus ry:n biotalouskortit ja kemian pallon etsintätehtävä kiin-nostivat. Puulajien tunnistuspisteessä arvuuteltiin kuusen ja männyn ero-avaisuuksia. Auringon lämpöener-gian vaikutusta ilmastonmuutokseen todennettiin lisäketodellisuuden avulla.

Yksi päivän kohokohdista koettiin iltakuuden maissa, kun maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikai-nen tutustui Biotalouden yöhön Heu-rekan toiminnanjohtajan Tapio Koi-vun kanssa.

Biotalous tutuksi kaikille

Biotalouden yö oli Heurekan ja sen yhteistyökumppaneiden aloitteesta

Biotalouden yö houkutteliHeurekaan jättiyleisön

syntynyt tapahtuma, jonka tarkoi-tuksena oli koota yhteen paitsi alan toimijoita myös tavallisia suomalaisia tutustumaan kärkihanke biotalouden innovaatioihin ja tulevaisuuden ilmi-öihin.

Järjestäjät iloitsivat runsaasta kävi-jämäärästä. Erityisesti lapsiperhei-den suuri määrä ja monikulttuurinen näyttely-yleisö herättivät positiivisia kommentteja.

Edes iltayhdeksän jälkeiset myöhäi-set tunnit ja ulkona riehunut myrsky eivät lannistaneet ihmisiä, sillä Heu-rekan ovi kävi tasaisesti vielä hieman ennen puoltayötä. Jokaisen kävijän viesti oli sama: hienoa, että Suomessa

Tim

o Su

vant

o

Biotalouden yössä riitti vilskettä. Tapahtuman 9 907 hengen kävijämäärä on Heure-kan kaikkien aikojen yhden päivän ennätys.

järjestetään jotakin tällaista.Biotaloudella tarkoitetaan taloutta,

joka käyttää uusiutuvia luonnonva-roja kestävästi ravinnon, energian, tuotteiden ja palveluiden tuottami-seen.

Tulevaisuuden Suomelle biotalous merkitsee jopa 100 000 uutta työpaik-kaa ja lisää vientiä. On arvioitu, että vuoteen 2030 mennessä tarvitsemme 50 prosenttia enemmän ruokaa, 45 prosenttia enemmän energiaa ja 30 prosenttia enemmän vettä. Biotalous auttaa niiden tuottamisessa.

Anni Siltanen

Biotie amerikkalaisellebioteknologiayritykselleYhdysvaltalainen bioteknologiayritys Acorda Therapeutics on ostamassa suo-malaisen Biotie Therapies -lääkekehitysyh-tiön. Acorda on pörssiyhtiö, joka kehittää lääkkeitä neurologisiin sairauksiin. Biotien tuotteet on tarkoitettu etenkin rappeutta-viin hermosairauksiin ja psykiatrisiin häi-riöihin. Kaupan myötä amerikkalaisyhtiö saa maailmanlaajuiset oikeudet Biotien kehittämään Parkinson-lääkkeeseen totsa-denttiin, joka on parhaillaan kolmosfaasin kliinisissä tutkimuksissa.

Faronille isoTekes-rahoitusTurkulainen lääkekehitysyhtiö Faron Phar-maceuticals on saanut Tekesiltä 1,5 mil-joonan euron rahoituksen. Rahoitus on tarkoitettu Faronin uudenlaisen syöpä-lääkkeen kehittämiseen. Laina kattaa 50 prosenttia lääkekandidaatin prekliinisen vaiheen budjetoiduista kustannuksista. Faronin lääke rajoittaa syövän kasvuun ja leviämiseen liittyvien solupinnan resepto-reiden toimintaa.

Labquality DaysMessukeskuksessaLabquality Days -kongressi kokoaa tervey-denhuollon ja laboratorioiden ammatti-laiset Helsingin Messukeskukseen 11.–12. helmikuuta 2016. Yhteensä sata luennoit-sijaa esitelmöi koulutustapahtumassa esimerkiksi työhyvinvointiin, laatuun ja laboratoriotoimintaan liittyvistä aiheista. Kemian sessiossa puhutaan muun muassa massaspektrometrian käytöstä kliinisessä kemiassa sekä nanopartikkeleista diag-nostiikan apuna. Paikalle odotetaan noin tuhatta alan toimijaa.

20 1/2016KEMIA

UUTISIA

Jyväskylän yliopiston kemian laitoksessa on vihitty käyttöön professori Jaakko Paasivirralle omistettu nimikkosali.

Jaakko Paasivirta (1931–2011) nimi-tettiin orgaanisen kemian professoriksi Jyväskylän yliopistoon vuonna 1969. Häntä voidaan oikeutetusti kutsua Suo-men NMR-spektroskopiatutkimuksen ja -opetuksen pioneeriksi.

Paasivirta oli ratkaisevassa asemassa myös ympäristötutkimuksen käynnis-tämisessä ja kehittämisessä Suomessa ja Jyväskylän yliopistossa.

Hän jatkoi tutkimustyötään kemikaa-lien ominaisuuksien, mallintamisen ja kemiallisten ekotoksikologisten riskien arvioinnin parissa viimeisiin kuukau-siinsa saakka.

Paasivirta ohjasi yli 20 väitöskirjaa ja julkaisi lähes 600 tieteellistä artikkelia ja konferenssitiivistelmää sekä lukuisia opetusmonisteita ja oppikirjoja. Hän on yhä viitatuimpia suomalaisia kemian alan julkaisijoita.

Reino Laatikainen palkittiin

Jaakko Paasivirta -salin vihkiäiset vie-tettiin Jyväskylän yliopiston matemaat-tis-luonnontieteellisen tiedekunnan 50-vuotisjuhlapäivänä 6. marraskuuta 2015.

Tilaisuuden avasi matemaattis-luon-nontieteellisen tiedekunnan kuoro Ylis-tön Yllärit, joka esitti kuoronjohtaja Aimo Laitamon johtamana kappaleet Finlandia ja Oulun poijjaat. Jälkimmäi-nen oli oululaissyntyiselle Paasivirralle hyvin mieluinen laulu, jonka hän kemis-tien yhteisillä bussimatkoilla halusi aina vähintään kerran kajauttaa.

Tilaisuudessa jaettiin myös Jaakko Paasivirran nimikkorahaston ensim-mäinen tunnustuspalkinto, jonka sai professori Reino Laatikainen.

Laatikainen on tehnyt pitkän ja mer-kittävän uran NMR-spektroskopiatut-kimuksen ja -opetuksen parissa. Jaakko Paasivirta toimi aikoinaan Laatikaisen väitöskirjatyön ohjaajana.

Rahaston alkuunpanijana on Keski-Suomen Kemistiseura ry.

Elina Sievänen

Jaakko Paasivirralle nimikkosaliJyväskylän yliopistoon

Virpi Noponen

Ylistön Yllärit -kuoro esitti Jaakko Paasi-virran lempilaulun Oulun poijjaat.

Entisen KEM2-luentosalin nimi on nyt Jaakko Paasivirta -sali. Nimilaatan pal-jastivat Keski-Suomen Kemistiseura ry:n puheenjohtaja Jussi-Pekka Aittola (vas.) ja kemian laitoksen johtaja, professori Jan Lundell.

Algol osti intialaisenkemikaalijakelijanSuomalainen Algol Chemicals on ostanut intialaisen Dynamic Orbits -yhtiön. Delhiläi-nen yhtiö on merkittävä kemikaalien jakelija, joka on keskittynyt polymeereihin, pinnoittei-siin ja life science -tuotteisiin. Lisäksi se tarjoaa hankintapalveluja ja Reach-rekisteröintiin liit-tyviä palveluja. Algol pitää laajentumistaan Intiaan historiallisena virstanpylväänä.

Ekokemin muovijalostamostarttaa etuajassaEkokemin rakentama muovijalostamo on valmistumassa etuajassa. Riihimäen Kier-totalouskylään nouseva jalostamo pääsee aloittamaan toimintansa jo kesällä 2016. Jalostamossa käsitellään jatkossa vuosittain noin 20 000 tonnia muovijätettä, joka kerä-tään kuluttajilta, kaupalta ja maataloudelta. Jätemuovi kiertää uusioraaka-aineeksi teolli-suudelle.

Kuopiolaiselle lääkekehittäjällemiljoonarahoitusKuopiolais-sveitsiläinen bioteknologiayritys Aurealis Pharma on kerännyt kolme miljoo-naa euroa pääomarahoitusta. Sijoittajia ovat Finnvera sekä joukko yksityisiä sijoittajia Suo-mesta ja Sveitsistä. Vuonna 2010 perustettu Aurealis Pharma kehittää lääkkeitä kroonisiin tulehdussairauksiin ja syöpään.

21KEMIA1/2016

Kemira satsaavalkaisukemikaaleihinKemiran Oulun-tehtaan uuden tuotantoka-pasiteetin käynnistys on sujunut mallikkaasti, ja vetyperoksidin koko lisäkapasiteetti on jo myyty, yhtiö kertoo. Kemira aikoo myös jatkaa investointejaan valkaisukemikaaleihin. Yhtiö rakentaa uusia tuotantolinjoja Suomeen ja poistaa nykyisten yksikköjen pullonkaulat. Suomalaisyhtiöllä on valkaisukemikaaleja valmistavat tehtaat myös Ruotsissa ja Alan-komaissa.

Kemikaalivirasto Echan uumeniin on syötetty vuosien ajan valtavasti tietoa kemikaaleista. Virasto on nyt jalostanut ja avannut tieto-pankkinsa kuluttajien ulottuville.

”Näin positiivista kerrottavaa työmme tuloksista meillä ei vielä koskaan ole ollut!”

Euroopan kemikaalivirasto Echan tie-dottaja Mikko Väänänen malttaa hädin tuskin peitellä innostustaan päivän uuti-sesta. Viraston ylläpitämä, maailman suurimpiin kuuluva kemikaalitietokanta on nyt avattu kaiken kansan käyttöön.

Vuonna 2007 voimaan tullut Reach-kemikaaliasetus määrää, että EU:n kansalaisilla tulee olla riittävästi tie-toa kemikaaleista, jotta he voivat tehdä perusteltuja päätöksiä niiden käytöstä.

Lähtötilanne oli kemikaaliviraston varapääjohtajan Jukka Malmin mukaan kehno.

”Julkinen tieto kemikaaleista oli erit-täin puutteellista ennen Reachin voi-maantuloa. Turvallisuuden arviointiin tarvittavaa perustietoa puuttui neljästä viidesosasta kemikaaleja.”

Kahdeksan vuoden uurastuksen ja kahden Reach-rekisteröintikierroksen jälkeen tarjonta on aivan toista.

Viraston julkistama tietokanta sisäl-tää kaksi miljoonaa tutkimustiivistel-mää kemikaalien ominaisuuksista ja vaikutuksista, kuusi miljoonaa luo-kitus- ja merkintäilmoitusta, tietoa 120 000 kemikaalin luokituksesta ja merkinnöistä sekä tietoa 14 000 Reach-rekisteröidyn kemikaalin riskeistä ja turvallisesta käytöstä.

Kemikaalivirasto avasi jättipankkinsa

Uusi tietokanta arjen kemikaaleistaTietoa on tarjolla myös niistä 168

kemikaalista, jotka on määritelty eri-tyistä huolta aiheuttaviksi, ja 64 kemi-kaalista, joiden käyttöä on tähän men-nessä rajoitettu EU:ssa.

Biosidien osalta virasto julkaisee tie-toa tehoaineista ja biosidivalmisteista sekä luettelon tehoaineiden ja tuottei-den toimittajista. Myös tilastot vaaral-listen aineiden viennistä ja tuonnista löytyvät verkosta.

”Tietokantamme on erittäin läpinä-kyvä”, tiedottaja Hanna-Kaisa Torkkeli korostaa.

”Julkaisemme kaikki tiedot, jotka yri-tykset meille lähettävät rekisteröintiasia-kirjoissa ja CLP-notifikaatioissa, ellei niitä ole luokiteltu kaupallisista syistä luottamuksellisiksi.”

Tietoa kolmella tasolla

”Tietoa tarjotaan nyt eri kohderyhmille kolmella eri tasolla”, selvittää Panja Lehtonen kemikaaliviraston rekiste-

röintiosastosta.”Tärkein uutuus on kuluttajien käyt-

töön sopiva tietokortti, johon on koottu selkokielinen, näytölle mahtuva yhteen-veto kunkin tietokannasta löytyvän kemikaalin riskeistä ja turvallisesta käy-töstä. Seuraavalta tasolta löytyy laajempi tiivistelmä, jossa on tarkempaa tietoa esimerkiksi työnantajille, työntekijöille, tutkijoille ja viranomaisille.”

Kolmannelta tasolta pääsee käsiksi yritysten lähettämään lähdetietoon. Kes-kimäärin tuhatsivuiset raakatietopaketit soveltuvat todellisille hevijuusereille.

Tietoja voidaan hakea yhdisteen ke-miallisen nimen, kauppanimen tai CAS-numeron avulla. Aineistot ovat englan-niksi, joten aivan kaikille tiedot eivät avaudu. Tarjolla on kuitenkin valtavasti informaatiota valistuneelle kuluttajalle.

Tietokanta löytyy kemikaaliviraston kotisivuilta osoitteessa echa.europa.eu/fi/ > Tietoa kemikaaleista.

Leena Laitinen

Scan

stoc

kpho

to

Kemia on mukana kaikkialla arjessamme. Uusi tietokanta sisältää jalostettua tietoa 120 000 kemikaalista.

22 1/2016KEMIA

UUTISIA

Helsinki Chemicals Forum kokoaa jäl-leen kemikaaliturvallisuuden ja -johta-misen asiantuntijat eri puolilta maail-maa Messukeskukseen.

Toukokuussa järjestettävän foorumin pääteemat käsittelevät kemikaaliturval-lisuuden keskeisiä aiheita.

Niitä ovat tällä kertaa kiertotaloudessa syntyvien kemikaalivirtojen säätely, perfluorattuihin kemikaaleihin liitty-vät haasteet, kemikaalien valmistuksen onnettomuusriskit, sisäilma ja kemikaa-liriskit rakentamisessa sekä kemikaaleja koskevan valtavan tietomäärän parempi hyödyntäminen.

Kaksipäiväinen tapahtuma koostuu moderoiduista paneeleista, keskuste-luista ja key note -esityksistä, joiden pohjalta tuotetaan erillinen konferens-siraportti päättäjien käyttöön.

Kahdeksannen Helsinki Chemicals Forumin puhujiksi saapuvat muun muassa Euroopan kemikaaliviraston pääjohtaja Geert Dancet ja Euroopan komission ympäristöpääosaston pää-johtaja Daniel Calleja-Crespo. Video-tervehdyksensä lähettää myös johtaja Achim Halpaap YK:n ympäristöohjel-masta Unepista.

Tapahtuman järjestää Kemikaali- Forum ry  yhteistyökumppaneinaan  Euroopan kemikaalivirasto, Euroo-pan komissio, Euroopan kemianteol- lisuuden järjestö Cefic, Helsingin kaupunki, Kemianteollisuus ry ja

Vuoden superruoaksi on valittu koti-mainen aktivoitu heraproteiini, jonka avulla voidaan ylläpitää lihasmassaa ja ehkäistä proteiinivajetta. Tuote sopii proteiinitäydennykseksi vanhuksille ja sairaille, urheilijoille, kuntoilijoille ja laihduttajille. Valinnan teki Suomen Terveyskauppiaiden Liitto.

Actiwhey-tuotteen on kehittänyt Uniq Bioresearch Oy ja kaupallistanut Biomed Oy, joka valmistaa ravinto- lisiä yhteistyössä tutkimuslaitosten, yli-opistojen ja lääkärien kanssa. Tuotteen

Vuoden superruoka onaktivoitu heraproteiini

Helsinki Chemicals Forumpui taas kemikaaliturvallisuutta

Helsingin yliopisto.

Apurahalla mukaan

Suomalaisten Kemistien Seuran, Finska Kemistsamfundetin ja Kemiallistek-nillisen yhdistyksen alle 35-vuotiaat jäsenet voivat anoa 650 euron apurahaa, joka on tarkoitettu Helsinki Chemicals Forum -tapahtuman osallistumismak-suun. Opiskelijahakijoiden edellytetään

Mes

suke

skus

Hel

sink

i

Vuoden 2015 Helsinki Chemicals Forum keräsi yhteen parisataa kemikaalialan osaajaa eri maista.

Aktivoitu heraproteiini tukee elimistön omaa antioksidanttijärjestelmää.

Biom

ed O

y

raaka-aineena käytetään juuston tuo-tannossa syntyvää heraa, jonka toimit-taa Kuusamon Juusto Oy.

Heraproteiinijauhe aktivoidaan avaa-malla osa disulfidisidoksista vapaiksi SH-ryhmiksi, jolloin proteiinin luon-nollinen antioksidatiivisuus ja bioaktii-visuus moninkertaistuvat. Vähälaktoosi-nen jauhe voidaan sekoittaa esimerkiksi jugurttiin, kaakaoon tai puuroon.

olevan opintojen loppuvaiheessa.Lyhyet vapaamuotoiset hakemuk-

set on lähetettävä 27.3.2016 mennessä osoitteeseen Kemian Päivien Säätiö, Urho Kekkosen katu 8 C 31, 00100 Hel-sinki. Hakemuksista tulee ilmetä haki-jan syntymäaika, koulutus, työ- tai opis-kelupaikka sekä tieto, miksi hakija on kiinnostunut osallistumaan foorumiin. Lisätietoja saa Heleena Karrukselta Suomalaisten Kemistien Seurasta.

23KEMIA1/2016

Kemianluokka Gadolinin uudet tilat on avattu käyttöön Helsin-gin yliopiston kemian laitoksessa. Tuore kumppanuussopimus vah-vistaa Gadolinin ja Kemia-lehden yhteistyötä nuorten hyväksi.

”Löllölimaa, sokerisateenkaaria ja super-palloja”, listaa kemianluokka Gadolinin ohjaaja Tanja Luostari lasten tiedesynt-täreiden suosikkinumeroita.

Päiväkoti- ja alakouluikäisten tiede-synttärit ovat yksi Helsingin yliopiston kemian laitoksessa toimivan Gadolinin vetonauloista. Kysyntää on enemmän kuin ehditään tarjota, joten synttärit kannattaa varata hyvissä ajoin.

”Lasten työt ovat helppoja ja turvalli-sia. Inhoa ja ihastusta herättävä löllölima syntyy vedestä ja perunajauhoista.”

Kemianluokan remontin valmistu-mista juhlittiin 19. tammikuuta avointen ovien päivällä. Vierailijat pääsivät katso-maan uusia tiloja ja tutustumaan kemian maailmaan Kemiarallissa mobiililaittei-den avulla.

Kemia-lehti on Gadolinin uusin yhteistyökumppani. Osapuolet allekir-joittivat tammikuussa kolmivuotisen kumppanuussopimuksen.

”Uusi sopimus vahvistaa entisestään jo pitkään jatkunutta hyvää yhteistyö-tämme”, Gadolinin johtaja, professori Maija Aksela iloitsee.

Kemia-lehti on tukenut Gadolinin toi-mintaa muun muassa lehtilahjoituksin. Yhteistyö näkyy jatkossa myös Kemia-lehden uudella palstalla, jossa kerrotaan Gadolinin kuulumisista.

Pop up -kiertue ylitti odotukset

Vuonna 2008 perustettu Gadolin on moderni kemian oppimisympäristö, joka on suunniteltu tukemaan sekä oppi-laita että opettajia. Kun kemianluokan tilat suljettiin viime kesänä remontin tieltä, Gadolinin väki ei jäänyt toimet-tomaksi.

”Luokka muutettiin kiertäväksi pop up -palveluksi, jonka sai tilata kouluihin. Tavoitimme neljän kuukauden aikana parisentuhatta lasta ja nuorta”, koordi-

Kemianluokka Gadolin ja Kemia-lehti vahvistavat yhteistyötään

naattori Veli-Matti Ikävalko kertoo. ”Kiertueen ansiosta saimme viime

vuonna ennätysmäärän kävijöitä, lähes 4 500, kun tavoitteena oli 3 000. Enem-pää vierailijoita vuoden aikana ei mah-tuisikaan.”

Ikävalko kiittää Helsingin yliopis-ton kemian laitosta, joka mahdollistaa luokan toiminnan ja tarjoaa tilat sen käyttöön. Yhtä tärkeitä ovat sponsorit ja kumppanit, jotka tukevat Gadolinia raha- ja laitelahjoituksilla. Kouluille vie-railut luokassa ovat maksuttomia, joten toiminta on tukijoiden varassa.

”Meille 5 000 euroa on iso raha. Sen avulla pyöritämme luokkaa kokonaisen

kuukauden ajan”, Ikävalko kertoo ja esit-telee tyytyväisenä uuden luokan varus-tusta. Tuorein tulokas on asentamistaan odottava 3D-printteri.

”Kehitämme sille kevään aikana oman oppilastyön. Meillä on jo yli 60 erilaista työtä eri-ikäisille koululaisille. Uusia syntyy myös yhteistyössä kumppaniyri-tysten kanssa.”

Kemianluokka ottaa mielellään vas-taan myös käytettyjä hyväkuntoisia lait-teita. Juuri nyt toivomuslistan kärki-päässä ovat tutkimuskäyttöön sopivat kaasu- ja nestekromatografit.

Leena Laitinen

Oppilasvierailut ovat kemianluokka Gadolinin ydintoimintaa. Jo yli 24 000 lasta ja nuorta on päässyt kokeilemaan oikeaa kemiaa laboratoriossa.

Galvatekilta anodisointi-laitos Hollantiin

Lahtelainen pinta- ja vedenkäsittelylaitosten toimittaja Galvatek toimittaa täysautomati-soidun alumiinin anodisointilaitteiston len-tokoneenvalmistaja Fokkerille Alankomai-hin. Tilaus on suomalaisyhtiön 35-vuotisen historian suurin. Anodisointilaitoksen lisäksi Galvatek toimittaa Fokkerille säröntarkastuk-seen tarvittavan NDT-laitteiston, jonka tekee Finnsonic Oy. Vuonna 2017 valmistuvassa lai-toksessa pintakäsitellään ja tarkastetaan len-tokoneiden rungon alumiiniosat.

TTL:n sisäympäristö-tutkimus Turun ammattikorkeakoululleTurun ammattikorkeakoulu on ostanut Työ-terveyslaitoksen sisäympäristön tutkimus-ryhmän toiminnan. Ryhmän henkilöstö siirtyi ammattikorkeakoulun palvelukseen tammi-kuun alussa. Tutkimusryhmä on Suomessa ainoa laatuaan. Sen pääosaamisalueet ovat ilmastointi, akustiikka ja ympäristöpsykolo-gia. Ammattikorkeakoulu on vuokrannut tut-kimuksessa tarvittavat laboratoriotilat Työter-veyslaitokselta.

VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES

BANG & BONSOMER GROUP OYItälahdenkatu 18 A00210 HelsinkiPL 93, 00211 Helsinkipuh. (09) 681 081faksi (09) 692 4174company@bangbonsomer.fiwww.bangbonsomer.com

BUSCH VAKUUMTEKNIK OYSinikellontie 401300 Vantaapuh. (09) 774 60 60faksi (09) 774 60 666info@busch.fiwww.busch.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsPuhaltimet – BlowersPumput – PumpsTyhjiöpumput – Vacuum PumpsKompressorit – Compressors

DOSETEC EXACT OY Vaakatie 3715560 Nastolapuh. (03) 871 540faksi (03) 871 5410info@dosetec.fietunimi.sukunimi@dosetec.fiwww.dosetec.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAnnostelujärjestelmät – Batching

SystemsHihnavaa’at – Belt WeighersJauheiden ja rakeitten säkitys –

Sacking for Pulver and Granulate Materials

Laboratoriovaa’at – Laboratory Balances

Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems

Säiliövaa’at – Tank Weighing Säkinpurkauslaitteet – Dischargers

for SackSäkkien täyttökoneet – Sack Filling

MachinesVaa’at – Balances & Scales

24

BERGIUS TRADING ABKäyntiosoiteItälahdenkatu 200210 Helsinki PostiosoitePL 12400181 Helsinkipuh. 040 540 3439kim.jarlas@bergiustrading.comwww.bergiustrading.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsFluidisaattorit – Fluidizers Jauhaimet – GrindersSekoittimet – Mixers

For qualified milling & mixingLaadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen

”Tietojen haku onkin nyt kätevää.”

Ota yhteyttä:milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi

puh. 040 766 1346irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi

puh. 040 827 9778

Kysy ensin meiltä • At your service

BASF OY Tammasaarenkatu 3 00180 Helsinki puh. (09) 615 981 etunimi.sukunimi@basf.com www.basf.com, www.basf-cc.fi

Vihreät sivut myös verkossa.

BOREALIS POLYMERS OY PL 33006101 Porvoopuh. (09) 394 900etunimi.sukunimi@borealisgroup.comwww.borealisgroup.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsPetrokemian tuotteet – Petrochemical

ProductsPoleolyfeenit – Polyolefins

Itäinen Rantakatu 7220810 Turkupuh. (02) 412 411Mobile: 040 5000427info@elomatic.comwww.elomatic.cometunimi.sukunimi@elomatic.comMuut toimipaikat:Hatanpäänkatu 1A33900 TampereVaisalantie 202130 EspooKangasvuorentie 1040320 JyväskyläKiilakiventie 190250 Oulu

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAutomaatio- ja sähkösuunnittelua

– Automation and Electrification Design

Energiakonsultointi – Energy Consulting

Laitesuunnittelua – Unit Operation Design

Projektipalvelut – EPCM Project Services

Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems

Prosessisuunnittelua – Process Design

Tehdassuunnittelua – Plant Design

Logomme väri on PMS 288 (tumman sininen), joten valitkaa teippilogon väri mahdollisimman lähellä sitä

ELOMATIC OY FOOD & CHEMICAL ENGINEERING

25

Vihreät sivut huomataan.

Uudet tilaukset: milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi puh. 040 766 1346 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. 040 827 9778

Tietojen päivitykset: sanna.alajoki@kemia-lehti.fipuh. 040 827 9727leena.laitinen@kemia-lehti.fi puh. 040 577 8850

Varaa oma paikkasi Vihreiltä sivuilta!

KEMIAKemi

FISHER SCIENTIFIC OYRatastie 201620 VantaaAsiakaspalvelu ja tilaukset:puh. (09) 802 76 280faksi (09) 802 76 235fisher.fi@thermofisher.comwww.fishersci.fi

INNOVATICSRatamestarinkatu 13 A00520 Helsinkipuh. 010 281 8900innolims@innovatics.fiwww.innovatics.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLIMS-järjestelmät – LIMS SystemsLaboratorion tiedonhallintajärjes-

telmät – Laboratory Information Management Systems

Tavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesInnoLIMS

KALUSTE-PROJEKTIT OYPukinmäentie 235700 Vilppulapuh. (03) 471 7300faksi (03) 471 7322kalpro@phpoint.fiwww.kalusteprojektit.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratoriokalusteet ja -sisusteet –

Laboratory Fitments and FittingsVaakapöydät – Balance TablesVetokaapit – Fume Hoods

KIILTO OYTampereentie 40833880 LempääläPL 250, 33101 Tamperepuh. 020 7710 100faksi 020 7710 101etunimi.sukunimi@kiilto.comwww.kiilto.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKiinnityslaastit – Cementitious

AdhesivesLakat – LacquersLiimat – AdhesivesSaumauslaastit – Grouts for TilesSeinä- ja lattiatasoitteet – Wall

Plasters and Floor LevellingsSilikonit– SiliconesValimohartsit – No-Bake ResinsVedeneristeet – Waterproofing

Membranes

KBR ECOPLANNING OYPohjoisranta 11 F28100 PoriPL 78, 28101 Poripuh. (02) 6240 200faksi (02) 6240 290info@ecoplanning.fiwww.ecoplanning.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsHaihdutuslaitokset – Evaporation

Plants Kiteytyslaitokset – Crystallization

PlantsHappojen talteenottolaitokset – Acid

Recovery PlantsFosforihapon puhdistus- ja väke-

vöintilaitokset – Phosphoric Acid Purification and Concentration Plants

METROHM NORDIC OYKoskelontie 19 B02920 Espoopuh. 010 7786 800faksi 09 8190 5855mail@metrohm.fiwww.metrohm.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAlkuaineanalytiikka – Analytics of

Elements Elektrodit – ElectrodesElohopea-analytiikka – Analytics of

mercuryIonikromatografit – Ion chromato-

graphspH- ja johtokykymittarit – pH and

conductivity measurement devicesPolarografit – PolarographsStabiilisuusmittarit – Stability

measurement devicesSpektroskopia – SpectroscopySähkökemian laitteet – Electrochemi-

cal equipmentTitraattorit ja annostelijat – Titrators

and dispensersTOC-analytiikka – TOC AnalyticsVoltametrit – Voltameters

LABTIUM OYLaboratorio -ja asiantuntijapalvelut• kaivannaisteollisuus• energia-ala• metsäteollisuus• ympäristösektori• materiaali- ja tuotetestauswww.labtium.fiEspoo • Jyväskylä • Kuopio • Outokumpu • Sodankylä

VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES

26

PERKINELMER FINLAND OYMustionkatu 620750 TurkuPL 10, 20101 Turkupuh. (02) 2678 111faksi (02) 2678 305www.perkinelmer.comAsiakaspalvelu: puh. 0800 117 186 faksi 0800 117 185cc.nordic@perkinelmer.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratoriolaitteet – Laboratory

InstrumentsLaboratoriokemikaalit – Laboratory

ChemicalsLaboratoriotarvikkeet – Laboratory

Consumables

Tavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesCALIPERCHEMAGENNENPACKARD BIOSCIENCEPERKINELMER WALLAC

RAMBOLL ANALYTICSLaboratorio- ja mittauspalvelutNiemenkatu 7315140 Lahtipuh. 020 755 611faksi 020 755 6201analytics@ramboll.fiwww.ramboll-analytics.fi

SKALAR ANALYTICAL B.V.Tinstraat 124823 AA BredaThe Netherlandspuh. +31 (0)76 548 6486faksi +31 (0)76 548 6400info@skalar.comwww.skalar.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAlkuaineanalysaattorit (TOC, TN

nesteille ja kiintoaineille) – Elemental Analyzers (TOC, TN for Liquids and for Solids)

Automaattiset märkäanalysaattorit (CFA, Erillisanalyysit) – Auto-mated Wet Chemistry Analyzers (Continuous Flow Analyzers (CFA), Discrete Analyzers)

On-line-tarkkailuanalysaattorit – On-Line Monitoring Analyzers

Robottianalysaattorit (BOD, COD, pH, EC, sameus, alkalisuus) – Robotic analyzers (BOD, COD, pH, EC, Turbidity, Alkalinity)

www.kemia-lehti.fi Vihreät sivut

Kysy ensin meiltä • At your service

PANALYTICAL B.V. Sivuliike Suomessa Linnoitustie 4B02600 Espoo puh.09 2212 580 jouko.nieminen@panalytical.com www.panalytical.comwww.asdi.com www.oblf.de

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsRöntgenfluoresenssispektrometrit

(XRF) – X-ray fluorescence spectro-meters (XRF)

Röntgendiffraktometrit (XRD) – X-ray diffractometers (XRD)

Laboratorioautomaatiot – Laboratory automation systems

Näytteenvalmistus – Sample preparation

Optiset emissiospektrometrit (OES) ja lähi-infrapunalaitteet (NIR) – Optical emission spectrometers (OES) and near-infrared-equipment (NIR)

Vihreät sivut huomataan!

• Jokaisessa lehdessä.• Jokaisessa uutiskirjeessä.• Netissä www.kemia-lehti.fi 

Lue lisää: www.kemia-lehti.fi ilmoittajalle

Varaa paikkasi: ilmoitukset@kemia-lehti.fi

NAB LABS OYNäytteenotto-, analyysi-, mittaus- ja asiantuntijapalvelutUpseerinkatu 102600 Espoopuh. 0404 503 100info@nablabs.fiwww.nablabs.fi

NablabsSEPPO LAINE OYItämerenkatu 3 B00180 Helsinkipuh. (09) 6859 560faksi (09) 6859 5610posti@seppolaine.fiwww.seppolaine.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product Groups Patentin hakeminen ja tavaramerkin

rekisteröiminen – Patent Prosecu-tion and Trademark Protection

Patenttiselvitykset, uutuustutki-mukset ja toiminnanvapaus- selvitykset – Patent Searches, Novelty Searches and Freedom to Operate Searches

IPR-strategiapalvelut ja IPR-salkun hallinnointi – IPR Strategy Services and IPR Portfolio Management

Vihreät sivut myös verkossa.

27

SOFTWARE POINT OYMetsänneidonkuja 602130 Espoopuh. (09) 4391 320sales@softwarepoint.comwww.softwarepoint.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratory Intelligence ratkaisut –

Laboratory Intelligence® SolutionsLIMS-järjestelmät – LIMS Systems

Tavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesLABVANTAGE Medical SuiteLABVANTAGE LIMSLABVANTAGE BiobankingWiLab LIMSLIMSView powered by QlikView

SUOMEN LÄMPÖMITTARI OYYrityspiha 700390 Helsinkipuh. (09) 477 4560faksi (09) 477 45611myynti@suomenlampomittari.fiwww.suomenlampomittari.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsDigitaaliset tarkkuuslämpömittarit –

Digital Precision ThermometersLasiset lämpömittarit– Glass

Thermometers

TRANSLAND OYVapuntie 3 C07955 Tesjokipuh. 050 561 2527ilkka.helander@transland.fiwww.transland.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKäännöspalvelut – Translation

services

TANKKI OYOikotie 2, 63700 Ähtäripuh. (06) 510 1111faksi (06) 510 1200tankki@tankki.fiwww.tankki.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsFermentorit – FermentersKolonnit – ColumnsPainesäiliöt – Pressure VesselsReaktorit – ReactorsSekoitussäiliöt lääketeollisuudelle –

Mixing Vessels for Pharmaceutical Industry

Säiliöt ja varastointilaitteet – Containers and Storage Equipment

WACKER-KEMI ABBox 3115SE-16903 Solna, Swedenpuh. +46 8 5220 5220faksi +46 8 5220 5221info.sweden@wacker.comwww.wacker.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKumiteollisuuden erikoiskemi-

kaalit – Special Chemicals for Rubber Industry

Liimaraaka-aineet – Adhesives Raw Materials

Maali- ja lakkaraaka-aineet – Paint and Lacquer Raw Materials

Silikonit – SiliconesVaahdonestoaineet – Defoamers

VWR INTERNATIONAL OYValimotie 900380 Helsinkipuh. (09) 804 551faksi (09) 8045 5200info@fi.vwr.comwww.vwr.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratoriokemikaalit – Laboratory

ChemicalsLaboratoriolaitteet – Laboratory

EquipmentLaboratoriotarvikkeet – Laboratory

Consumables

TESTWARE OYPuurtajantie 415880 Hollolapuh. (03) 780 5530testware@testware.fiwww.testware.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsOlosuhdekaapit ja -huoneet –

Climate chambers and rooms Inkubaattorit – Incubators ESD-tuotteet – ESD products

VALMET AUTOMATION OYLentokentänkatu 11PL 237, 33101 Tamperepuh. 010 676 1780kari.karppinen@valmet.comwww.valmet.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsProsessiautomaatiojärjestelmät

– Process Automation SystemsTurvalogiikat – Safety Interlocking

Systems

”Tietojen haku onkin nyt kätevää.”

Ota yhteyttä:milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi

puh. 040 766 1346irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi

puh. 040 827 9778

Kysy ensin meiltä • At your service

28

VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES

• Jokaisessa lehdessä• Jokaisessa uutiskirjeessä• Netissä www.kemia-lehti.fi > Vihreät sivut• Hinnat alkaen 1 000 euroa + alv / koko vuosi

Ehdit mukaan jo seuraavaan numeroon 2/2016Varaa paikkasi Vihreiltä sivuilta 3. maaliskuuta mennessä!

Bonus: Suorapostitus puoleen hintaan!Huippusuosittu suorapostitus nyt vain 600 euroa + alv (norm. 1 200) Vihreiden sivujen uusille asiakkaille! Suorapostituksella saatte• uusia asiakkaita ja kauppoja• tehokkaan väylän kertoa tuotteistanne• lisää kävijöitä nettisivuillenne• osallistujia tapahtumiinne.

Lue lisää Vihreistä sivuista ja suorapostituksista:www.kemia-lehti.fi > Ilmoittajalle

Lisätiedot ja varaukset:Milla Sinisalmi, puh. 040 766 1346 milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi

Irene Sillanpää, puh. 040 827 9778irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi

Tervetuloa Vihreille sivuille!

KEMIAKemi

Lisätietoja: www.tttlehti.fitilaukset@tttlehti.fi Puhelin: 03 4246 5370

Työhyvinvoinnin suosittu erikoislehti

”TTT-lehdessä on sellaista luettavaa, jota ei muista lehdistä löydy.”

”Laadukasta lukemista tärkeistä aiheista.”

TTT-lehden lukijatutkimus, Focus Master Oy.

Tilaa nyt työpaikallesi Työ Terveys Turvallisuus

Kustannustehokasta näkyvyyttä yrityksellesi!

Vihreät sivut huomataan

Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessä Jokaisessa Kemian uutiskirjeessä Hakupohjaisena osoitteessa www.kemia-lehti.fi

Lisätietoja ja tilaukset: www.kemia-lehti.fi ilmoitustiedot

Milla Sinisalmi, puh. 040 766 1346 milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi

Irene Sillanpää, puh. 040 827 9778irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi

Leena Laitinen, puh. 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi

Näin Vihreitä sivuja luetaan:

Näin Vihreät sivut vaikuttavat:

KEMIAKemi

30 1/2016KEMIA

TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU

www www www www www www www www www www www www www www www www www

www www www www www www www www www www www www www www www www www

www www www www www www www www www www www www www www www www www

www www www www www www www www www www www www www www www www www

www w www www www www www www www www www www www www www www www www

www www www www www www www www www www www www www www www www www

www www www www www www www www

Kemia-lehti on facebookissa!KLIKKAA JA TYKKÄÄ!

www.facebook.com/kemialehti

Verisoluista saadaan yhtä hyvin toimivia monikykyisiä kantasoluja kuin ihosoluista. Asia selviää Helsingin yliopiston ja THL:n tuoreesta tutkimuksesta.

”Tuloksemme osoittavat, että veri-soluista voidaan tehdä aivan yhtä hyvin toimivia monikykyisiä kanta-soluja kuin ihokudoksestakin”, sanoo tutkimusta johtanut professori Timo Otonkoski Helsingin yliopistosta.

Havainnolla on iso merkitys niin kantasolututkimukselle kuin bio-pankkitoiminnallekin. Biopankkei-hin on helpointa koota ja tallettaa verisoluja, koska verinäytteitä ote-taan diagnostiikan ja hoidon yhtey-dessä rutiininomaisesti.

Ihmisen soluista kyetään laborato-rio-olosuhteissa tuottamaan moni-kykyisiä kantasoluja (iPS, indusoitu pluripotentti kantasolu). Näitä soluja voidaan kasvattaa rajattomasti, ja ne voidaan ohjata erilaistumaan halu-tuiksi solutyypeiksi, esimerkiksi sydän-, maksa- tai hermosoluiksi.

iPS-soluja saadaan esimerkiksi ihopalasta kasvatetuista fibroblas-tisoluista tai suoraan verisoluista. Tähän asti on kuitenkin ollut epäsel-vää, ovatko eri solutyypeistä tuotetut iPS-solut keskenään vertailukelpoisia vai vaikuttaako erilaistumisproses-siin se, mistä kudostyypistä solut ovat alun perin lähtöisin.

Tutkijat yhteistyökumppaneineen vertasivat samojen luovuttajien ihosta ja verestä tuotettujen iPS-solujen ominaisuuksia kattavien analyysime-netelmien avulla.

Geenien ilmentymisen lisäksi he paneutuivat dna:n metylaatiooon sekä kantasolujen spontaaniin ja ohjattuun erilaistumiskykyyn.

Erityisesti tutkijat keskittyivät sel-vittämään, onko ihmisen iPS-kanta-soluilla niin sanottua ”epigeneettistä muistia”, jonka perusteella esimer-kiksi verisolusta alkunsa saanut kan-tasolu erilaistuisi helpommin veriso-luksi kuin ihosolusta lähtöisin oleva kantasolu.

Monikykyiset kantasolutsyntyvät verestä

Oto

nkos

ki L

ab

Tulokset olivat hyvin selvät: läh-tösolun tyypillä ei ole erilaistumisen kannalta merkitystä, jos kantasolu on täydellisesti uudelleenohjelmoitunut. Eri solutyypeistä tuotetut iPS-solut ovat täysin samanveroisia.

Lähtölaukaus iPS-biopankeille

”Tuloksilla on tärkeä merkitys bio-pankkitoiminnalle, koska näin samaan kokoelmaan voidaan käyttää erilaisia solulähteitä. Myös aiemmin säilötyt elävät solunäytteet ovat käyt-tökelpoisia iPS-solutuotantoa varten”, Otonkoski sanoo.

Hänen mukaansa tutkimustuloksia voidaan pitää lähtölaukauksena iPS-biopankkitoiminnalle Suomessa.

Yllättävää Otonkoskesta oli se, kuinka paljon eri yksilöistä tuotetut iPS-solut erosivat toisistaan. Tutki-muksessa paljastui, että luovuttajan genotyyppi ohjaa selvästi kantasolun erilaistumiskäyttäytymistä.

Kun geneettisesti määräytyvät yksi-lölliset erot kantasolujen erilaistu-misessa ovat suuret, biopankkeihin tarvitaan riittävän laajoja, monilta luovuttajilta peräisin olevia aineistoja. Vasta sitten voidaan tehdä luotettavia havaintoja esimerkiksi sairauteen liit-tyvien genotyyppien toiminnallisista vaikutuksista.

Monikykyisiä kantasoluja käyte-tään lääketieteellisessä tutkimuksessa moneen eri tarkoitukseen, muun muassa sairausmekanismien tutkimi-seen ja lääkeaineseulontaan.

311/2016 KEMIA

VTT:n mittatekniikan keskuksessa Mikesissä on kehitetty laserspekt-roskopiaan perustuva mittalaite, joka mittaa lämpötilan useiden satojen metrien etäisyydeltä.

Mittauksen kohteena on hap-pimolekyylin spektriviiva, jonka voimakkuus ja muoto riippuvat lämpötilasta. Menetelmä antaa keskimääräisen lämpötilan mitta-ukseen käytetyn lasersäteen koko matkalta eikä vain yksittäisissä pis-teissä.

Testaus Nummelan geodeetti-sella perusviivalla osoitti, että uusi laite soveltuu hyvin lämpötilan määrittämiseen koko viivan 864 metrin pituudella myös lämpöti-lan vaihdellessa.

Pitkien etäisyyksien tarkimmissa mittauksissa suurin virhe aiheu-tuu siitä, että ilman taitekerrointa ei tunneta riittävällä tarkkuudella koko mittausmatkalla. Ongelma korostuu mitattaessa muuttuvissa ympäristöolosuhteissa.

Varsinkin lämpötila, jolle taite-kerroin on erityisen herkkä, voi vaihdella hyvin paljon. Ulkona mitattaessa osa matkasta voi olla varjossa ja osa kirkkaassa aurin-gonpaisteessa.

Pituusmittauksissa lämpötilan määrittämiseen käytetään tätä nykyä lämpötila-antureita, mutta niiden välimatka ei saa olla kovin suuri, jotta päästään hyvään tark-kuuteen.

VTT on kehittänyt rullalta rullalle -ylivalun valmistusprosessin, jolla komponentit on helppo ylivalaa kestäviksi elektroniikkatuotteiksi.

Uudessa valmistusprosessissa yhdis-tettiin painaminen, ladonta ja kom-ponenttien ylivalu.

”Tulokset osoittavat, että jousta-valle kalvolle ladottuina komponen-tit on helppo ylivalaa kestäviksi tuot-teiksi”, kertoo projektipäällikkö Tapio Ritvonen VTT:stä.

Käytännössä johtimet, piirikortti ja myös esimerkiksi sensorit paine-taan kalvolle. Tämän jälkeen tarvitta-vat elektroniikan komponentit lado-taan ladontakoneella ja ylivaletaan rakenne muovilla.

Uusi valmistusprosessi syntyi VTT:n koordinoimassa Painettavan paalutus -hankkeessa, jossa ediste-tään painetun älyn teollista valmis-tusta.

Hankkeeseen osallistuneet yrityk-set kehittivät prosessin avulla monen-laisia tuotteita. Ultracom Oy:n uutuu-tena syntyi tarkka ja kevyt koiratutka, ja Clothing+ ideoi puettavia urheilu-sovelluksia.

Mittalaitevalmistaja Focalspecin optisella skanneriratkaisulla voidaan mitata pinnasta 3D-muotoa ja mää-rittää esimerkiksi painetun kuvion kerrospaksuutta mikrometrin osien tarkkuudella.

Tuotteet testeissä

Valmistusprosessilla aikaansaadut tuotteet testattiin laajoissa koesar-joissa, joissa Oulun ammattikorkea-koulu tutki rakenteiden kestävyyttä muun muassa suolasumutuksella ja erilaisin mekaanisin testein.

Oulun yliopisto kehitti projektissa teollisuuden laadunvarmistukseen tarkoitetun termografiaan perustu-van mittauksen, jossa lämpökamera paikantaa mahdolliset virheet paine-tussa johtavassa rakenteessa.

Elektroniikkaa kyetään jo nykyisin

Painettu äly kehittyy

Kestävää elektroniikkaauudella menetelmällä

Laserlämpömittari mittaapitkillä etäisyyksillä

tuottamaan kustannustehokkaasti painamalla. Painettua älyä voidaan hyödyntää esimerkiksi lääketeol-lisuuden diagnostisten välineiden, kuten pikatestien, led-valojen ja pat-tereiden teollisessa massavalmistuk-sessa.

Antti

Vei

jola

/VTT

Tutkimushankkeessa kehitettiin muun muassa painettava transistori rullalta rullalle -painoprosessilla. Samalla syntyi tarkkuuspainamisen maailman-ennätys.

32 1/2016KEMIA

TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU

Afrikan savanni- ja ruohikkopalot viilentävät ilmastoa, eivät lämmitä sitä.

Yllättävään tulokseen päädyt-tiin kansainvälisessä tutkimushank-keessa, johon osallistui muun muassa Itä-Suomen yliopisto.

Tutkimuksessa selvisi, että paloissa syntyy runsaasti aerosolihiukkasia, jotka koostuvat keskimäärin 85-pro-senttisesti orgaanisesta ja epäorgaani-sesta hiilestä.

Palon jälkeen savupilven pien-hiukkasmassa kasvaa parissa tun-nissa merkittävästi, jopa viisin-kertaiseksi. Tämä sekundäärinen hiukkasmuodostus lisää huomatta-vasti paloperäisten hiukkasten kykyä heijastaa auringon säteilyä takaisin avaruuteen.

Lisäksi hiukkaset toimivat tehok-kaasti pilvien tiivistymisytiminä, mikä johtaa suurempaan ilmastoa viilentävään vaikutukseen.

Tutkimuksessa yhdistettiin satel-liittihavainnot trajektorilasken-taan. Tutkijat selvittivät yhteensä 60 savanni- ja ruohikkopalon päästöjen koostumuksen.

Afrikan savannien ja ruohikoiden palot muodostavat noin 70 prosenttia maapallon kaikista maastopaloista, joten niillä on iso vaikutus ilmastoon.

Aalto-yliopiston tutkijat ovat muo-dostaneet yhdessä amerikkalaisen Amhert Collegen tutkijaryhmän kanssa solmussa olevia yksittäisiä aaltoja kvanttimekaaniseen kent-tään, joka kuvaa suprajuoksevaa atomikaasua.

Kvanttisolmujen olemassaolosta on esitetty teoreettisia ennus-tuksia jo vuosikymmeniä, mutta kukaan ei aiemmin ole onnistunut

tekemään niitä.Solmut saatiin aikaan, kun rubi-

dium-kondensaatti altistettiin sopivasti paikassa kääntyvän mag-neettikentän nopeille muutoksille. Sen jälkeen solmu syntyi vajaassa sekunnin tuhannesosassa.

Löydöstä on hyötyä muun muassa kosmologian ja fuusioener-gian tutkijoille sekä kvanttitieto- koneiden kehittäjille.

Suomalaistutkijat panivatkvantit solmuun

Savannipalot viilentävätilmastoa

Tundran vaikutus vielä arvoitus

Pohjoinen tundrakasvillisuus saattaa puolestaan joko kiihdyttää tai hillitä ilmaston lämpenemistä.

Asia riippuu arktisten kasvien ilmaan vapauttamista VOC-yhdis-teistä, joiden koostumusta ja käyt-täytymistä ei vielä tunneta riittävän hyvin, kertoo toinen Itä-Suomen yli-opiston tutkijaryhmä.

Kasvien ilmaan päästämät VOC-yhdisteet eli haihtuvat hiiliperäi-

Afrikan savannit palavat kuivan kauden aikana vuosittain. Luonnollisten syiden lisäksi ruohikkopaloja aiheuttaa ihmi-sen toiminta, muun muassa kulotus.

set aineet reagoivat ilmakehässä jo olevien yhdisteiden ja hiukkasten kanssa. Ilmakehän näin muuttunut koostumus voi pidentää voimakkaan kasvihuonekaasun metaanin elinikää ja siten lämmittää ilmastoa.

Toisaalta joidenkin VOC-yhdis-teiden reagointi muiden hiukkasten kanssa voi lisätä auringon säteilyä pois heijastavien hiukkasten määrää sekä pilvien muodostumista. Nämä taas ovat ilmastoa viilentäviä teki-jöitä.

Joka tapauksessa tundran kas-villisuuden vaikutus ilmastoon on paljon suurempi kuin aiemmin on oletettu.

Arktisten kasvien ilmakehään vapauttamien VOC-yhdisteiden mää-riä on pidetty mitättömän pieninä, mutta suomalaistutkijat osoittivat, että yhdisteitä pääsee ilmaan paljon arvioitua enemmän.

Todennäköisin syy asiaan on ilmaston jo tapahtunut lämpenemi-nen. Kasvihuonekokeissa selvisi, että VOC-päästöt jopa viisinkertaistuvat, kun lämpötila nousee kaksi astetta.

331/2016 KEMIA

NÄKÖKULMA

Kemia-lehden kolumnisti Anja

Nystén on kirjoittanut kirjat Kemikaali-

kimara ja Kemikaali-kimara lapsiperheille

(Teos 2008 ja 2013). Hän pitää blogia osoit-teessa www.kemikaali-

kimara.blogspot.com.

KUN INTERNETIN hakuohjelmat ja sosiaalisen median algoritmit suodattavat ja siivilöivät meille sopi-via ja meitä kiinnostavia sivustoja, tekstejä ja tuotteita, syntyy niin sanottu somekupla.

Kuplissa samanhenkiset ihmiset myötäilevät toisiaan. Kuplan sisällä oleva jättää vähemmän kiinnostavan tai oman käsityksen kanssa vastakkaisen sisällön tietoisuu-tensa ulkopuolelle.

Omassa kuplassa maailma voi näyttää ihan toiselta kuin naapurikuplassa. Näemme sen, minkä haluamme nähdä, oli kyseessä sitten rokotukset tai ravitsemus.

Kuplassa elävä ohittaa faktan, että mummonkin käyttämällä leivinjauheella on E-koodi tai että rypsiöljy soveltuu vallan hyvin syötäväksi, vaikka se kuplan asu-kin mielestä ei käy kuin voiteluaineeksi.

KUPLIA löytyy muualtakin kuin somesta. Törmäsin hil-jattain sanaan tiedekupla. Kirjoittaja kuvasi sanalla tutki-jaa, joka on asiastaan niin innostunut, että hän sokeutuu muulle tiedolle.

Samalla tavoin kuin joku jumittuu somekuplaan, tie-teentekijä voi jäädä tiedekuplaansa. Asiat peilautuvat oman tutkimuksen kautta ja kokonaisuus hämärtyy.

Muodostaako esimerkiksi elintarvikkeiden sisältämä asetaldehydi suuren syöpäriskin vai ei? Väestötutkimus-ten mukaan ei.

Ei tiedekupla tietysti mikään uusi asia ole. Jo vanha sananlasku sen sanoo. ”Ken härjillä kyntää, se härjistä puhuu.”

OMA LUOKKANSA ovat skeptikkokuplat. Ilmaston-muutoskeptikkojen kuplassa koko ilmiötä ei ole olemas-sakaan.

Bioenergiakuplassa taas ongelmat ratkaistaan aja-malla harvesterit metsään ja keräämällä pellolta kaikki oljenmurutkin.

Tässä lehdessä uutisoidaan tutkimuksesta, jonka mukaan Afrikan savannipalojen hiukkaspäästöt eivät vastoin olettamusta lämmitä vaan itse asiassa jäähdyt-tävät ilmakehää.

Taitaa olla monessa kuplassa tuumaustauko.Miten hienoa olisikaan, jos kuplissa lymyilemisen

sijaan pystyisimme näkemään koko vaahdon ja kellu-maan sen päällä.

Anja Nysténanja.nysten@gmail.com

Kuplassa

SILLOIN ENNEN

Kemia-Kemi 1–2/1981Kirjeitä toimitukselle – Brev till redaktionen

Kemia-Kemi 1/1991Ympäristökeksinnöt palkittiin

Pääpalkinto sellun biovalkaisulle

Till redaktionen för Kemia-Kemi

Enligt min uppfatt-ning borde Kemia-Kemi behandla frågor om kemi av nationellt men också av internationellt intresse och innehålla uppsatser om kemins utveckling och roll i samhället. Uppsat-serna borde vara skrivna av specialister men för icke specialister. Det är inte många som kan få ut någonting av artiklarna så som de nu är skrivna. ---

Det som mest irriterar mig är att man inte alls har försökt sätta sig in i hur en vanlig läsare kan förstå det man skriver. Läsekretsen är mycket brokig och därför borde man sträva till att skriva så att alla som har en elementär utbildning i kemi kan förstå artikeln. ---

Kanske det är ett nationellt drag att vi inte kan eller inte vill skriva om specialfrågor på ett journalistiskt lättfallighet och underhållande sätt. Men vore det inte bra om redaktionen för Kemia-Kemi försökte uppmuntra detta.

Olof Forsander

Ympäristöministeriö julisti viime vuoden toukokuussa haettavaksi ympäristönsuo-jelua edistävien keksintöjen palkintorahan, yhteensä 300 000 euroa. Hakemuk-sia tuli 67 ja niissä esitet-tyjä keksintöjä oli 131. Palkintolautakunta päätti jakaa suurimman palkin-non, 100  000 markkaa, sellun entsymaattisen val-kaisumenetelmän kehit-tämistyöstä työryhmälle, johon kuuluivat tekn. tri Liisa Viikari, tekn. lis. Anne Kantelinen ja prof. Matti Linko Valtion teknillisestä tutkimuskeskuksesta sekä fil. maist. Mar-jatta Ranua ja prof. Jorma Sundquist Oy Keskuslaboratoriosta.

Muut palkitut keksinnöt koskivat mäntyöljyyn perustuvan painovärin valmistusta, nahan käsittelyprosessia, säilörehun puristenesteen talteenottomenetelmää, liikkuvan säiliövau-nun nestepinnan mittausjärjestelmää ja mustalipeän super-väkevöintiä ja polttoa.

Ida

Pim

enof

f

34 1/2016KEMIA

SUOMALAISET NAISET JA KEMIASarjassa esitellään ansioituneita suomalaisia naiskemistejä.

Franciska Sundholm• Syntynyt Helsingissä 1937.

• FK 1960, FL 1964, FT 1969, dosentti 1971, Helsingin yliopisto.

• Helsingin yliopiston tutkija 1959–1987, orgaanisen kemian vt. apu-laisprofessori 1971–1974, polymee-rikemian professori 1987–2000.

• Jyväskylän yliopiston orgaanisen kemian vt. professori 1973, Teknillisen korkeakoulun orgaani-sen kemian vt. apulaisprofessori 1974–1975 ja orgaanisen kemian dosentti 1974–1998.

• Vierailevana tutkijana mm. Sout-hamptonissa, Moskovassa ja Grenoblessa.

• Puoliso professori Göran Sund-holm. Kaksi lasta, viisi lastenlasta.

• Noin 250 tieteellistä julkaisua orgaanisen kemian, fysikaalisen kemian ja polymeerikemian alalta.

• Harrastukset: sukututkimus, puutyöt, käsityöt, ruoanlaitto.

Franciska Sundholm sai koulussa porttikiellon kemian tunneille, mutta itsepäinen tyttö ei antanut intohimonsa sammua.

Sisko Loikkanen

Albert Edelfeltin entistä ateljeera-kennusta Helsingin Liisankadulla asutti 1930-luvun puolestavälistä lähtien toisen kuuluisan suomalais-taiteilijan Gösta Diehlin perhe. Pie-nen Franciska-tyttären ja Elsa-äidin säännölliset torimatkat kulkivat halki Engelin hienon keskustan.

”Senaatintorin kupeessa äiti aina näytti minulle rakennuksen, jossa hänen isänsä Wilhelm Ramsay oli työskennellyt geologian professo-rina. Samassa talossa toimi myös kemian laitos, jossa äitikin oli opiskel-lut ennen kuin lähti maalarimiehensä mukana Pariisiin”, kertoo emeritapro-fessori Franciska Sundholm.

Komea rakennus teki pikkutyttöön vaikutuksen ja määräsi tämän koko elämänuran.

”Päätin, että minusta tulee kemisti. Itsepäisenä luonteena en sitten kos-kaan muuttanut suunnitelmaani.”

Ennen suunnitelman toteutumista elettiin kuitenkin taiteilijaelämää. Kruununhaan talossa ei ollut hissiä, keskuslämmitystä eikä edes keittiötä. Vessa sijaitsi porraskäytävässä.

”Kylmä vesi asuntoon tuli, mutta puut ja koksit kannettiin portaita pit-kin ylös.”

Ruuanlaitto sujui ison koksikamii-nan päällä keittolevyllä, jonne kekse-liäs äiti ylsi kipuamalla korkealle pal-lille.

Isänsä Sundholm muistaa into-himoisena taiteilijana ja lukeneena ihmisenä.

”Isä oli hauska, temperamentikas, mielenkiintoinen mies, jonka suuri kiinnostuksen kohde oli Ranska. Siellä hän asui yhteensä kolmetoista vuotta.”

Franciska Sundholm

Intohimoinen tutkijaKun Gösta Diehl vuonna 1948 sai

valtion stipendin, koko perhe muutti Pariisin kautta Nizzan lähistölle Venceen, joka tunnetaan Henri Matissen koristelemasta kappelista ja jossa asui paljon muitakin taitei-lijoita.

”Meidän perhe oli varmaan kau-pungin ensimmäisiä ’turisteja’. Ny-kyäänhän siellä käy miljoonia mat-kailijoita vuodessa.”

Tutkija sielultaan

Lukiossa Franciska Sundholmin urahaaveet olivat vähällä kariutua. Ensimmäisillä kemian tunneilla ope-tettiin, että suola on kiteistä, valkoista ainetta.

”Minä rohkenin kysyä, onko soke-rikin suola. Se oli opettajan mielestä niin hävytöntä, että minulta kiellet-tiin osallistuminen kemian opiske-luun kokonaan.”

Siitä huolimatta tuore ylioppi-las aloitti vuonna 1955 orgaanisen kemian opinnot Helsingin yliopis-tossa. Ala osoittautui hyvin kieh-tovaksi, ja innostunut Sundholm suoritti sivulaudaturin myös epäor-gaanisesta kemiasta.

Vastavalmistuneelle maisterille tarjottiin töitä professori Veronica Sundmanin tutkimusryhmässä mik-robiologian laitoksessa.

”Sanoin kuitenkin itselleni, että vielä et osaa tarpeeksi kemiaa, ja aloi-tin heti jatko-opinnot.”

Kun väitöstyö ligniinin kemiasta ja malliaineista oli valmis, Sundholm lähti post doc -tutkijaksi Britannian Southamptoniin. Siellä hän syntetisoi teoreettisen kemian ryhmän tutki-joille nestekiteitä ja tutki niiden omi-naisuuksia.

Suomeen palattuaan hän työsken-teli Helsingin yliopistossa tutkijana ja muutaman vuoden orgaanisen kemian apulaisprofessorina.

Vuonna 1987 Sundholm päätyi yli-opiston polymeerikemian professo-rin virkaan – johon hän ei olisi edes

halunnut hakea. Painostus oli kuiten-kin kova, sillä hänet katsottiin aino-aksi sopivaksi kandidaatiksi.

Lisäksi Sundholm oli ehtinyt 1970-luvulla tehdä vuoden viransi-jaisuuden orgaanisen kemian pro-fessorina Jyväskylän yliopistossa. Mukavasta pestistä ja opiskelijoista oli jäänyt hyvät muistot.

Helsingin professuuri oli kuitenkin vikatikki, Sundholm sanoo jälkivii-saana.

”Olen elämässäni katunut vain yhtä asiaa, sitä.”

Syynä olivat muuttuneet ajat. 1980-luvulla tutkimusrahoitus oli niukkaa, eikä tutkimuslaitteita saatu juuri lainkaan. Vähistä rahoista kil-pailtiin verissä päin.

Seuraavalla vuosikymmenellä tilanne hieman parani. Henkilöstö-pulakin helpotti, kun Sundholm sai Kemianteollisuus ry:n tuella hankit-tua rahoituksen apulaisprofessorin ja laboratorioinsinöörin palkkaami-seen.

351/2016 KEMIA

Tim

o M

äättä

nen

Franciska Sundholm juhli 75-vuotispäiväänsä Arppeanumin keisarisalissa. Albert Edelfelt vanhemman suunnittelema rakennus vihittiin vuonna 1867 Helsingin yliopiston kemian laitokseksi.

Iso kanto kaskeen kuitenkin jäi: hallinnollisten tehtävien valtava määrä, joka vain kasvoi ja joka ei tut-kimukseen suuntautunutta Sundhol-mia miellyttänyt lainkaan.

Eläköityminen professorin virasta vuonna 2000 olikin lähinnä helpotus. Sundholm katsoo silti taaksepäin tyy-tyväisin mielin.

”Neljästäkymmenestä virkavuo-desta 13 vuoden professuuri oli kui-tenkin aika pieni osa”, hän hymäh-tää.

Emeritan ei käy kateeksi nykyisiä kollegojaan. Hallintotyöt eivät ole ainakaan vähenemään päin, ja rahasta on pula entiseen malliin. Tilanne hei-

”Kun rahanpuute on kova ja samalla halu tehdä tutkimustakin on kova, pakkohan se raha on jostakin hankkia.”

Kädentaitajien suku

Eläkepäivillään Franciska Sundholm on tehnyt ahkerasti sukututkimusta ja selvittänyt isänpuoleisen sukunsa his-torian vuoteen 1504 asti.

Tutkimuksessa on selvinnyt, että saksalaisesta Butzbachin kaupungista lähteneet Diehlit ovat toimineet puu-seppinä ainakin viidentoista sukupol-ven ajan.

”He ovat tehneet puusta työkaluja ja huonekaluja ja rakentaneet taloja. Diehl-sanakin tarkoittaa leveää lat-tialankkua, joten sukunimi lienee ammatin perua.”

Kädentaidot ovat kulkeneet gee-neissä, sillä myös suvun nykypolville veistotaito on sydämen asia.

”Lähes jokaiselle meistä höylä-penkki on välttämätön mööpeli”, nau-raa Sundholm, joka omistaa sellaisen itsekin.

Professori kerää metsistä sopivaa materiaalia, josta syntyy keittiöväli-neitä, lusikoita, kauhoja, salaattikul-hoja ja leikkuulautoja.

Tutkimustyötä hänen on tarkoi-tus laajentaa myös äidinpuoleiseen sukuun. Apuna on isoisältä jäänyt valtava arkisto.

Wilhelm Ramsay lähti ensimmäi-senä tutkimusmatkailijana Kuolan niemimaalle vuonna 1887 ja teki myöhemmin lukuisia muitakin mat-koja. Tyttärentyttären haaveena on saada hänen matkakertomuksensa ja samalla muunkin suvun tarina kah-den kannen väliin.

Toinen rakas harrastus on koulu-avustajana toimiminen. Miehensä, Teknillisen korkeakoulun fysikaalisen kemian emeritusprofessorin Göran Sundholmin kanssa Franciska Sund-holm viettää joka viikko yhden antoi-san päivän läheisessä alakoulussa.

”Teemme sitä, mitä pyydetään. Jos-kus opettelemme ekaluokkalaisten kanssa lukemista, joskus opetamme viitosluokkalaisille jaksollista järjes-telmää.”

Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja.

sisko.loikkanen@yle.fi

jastuu tutkimuksen ja koulutuksen tasoon.

”Suunta on koko ajan alas. Ei tämä mitenkään rohkaise lahjakkaita ihmi-siä. Jos olet hyvä alallasi ja sinusta tulee professori, joudut tuollaiseen soppaan.”

Sundholm arvostelee myös yliopis-tojen nykyistä rahoitusmallia.

”Jos koulutus on Suomessa ilmaista ja vielä maailman huipuksi kehuttua, kyllä valtion pitää sitä silloin rahoit-taa.”

Elinkeinoelämältä saatava raha on kaksipiippuinen juttu. Yliopistot sai-sivat mielellään pärjätä ilman sitä, mutta:

36 1/2016KEMIA

paneina toimivat yliopistot ja muut tutkimuslaitokset.

Pahin vihollinen biofilmit

Panimoissa hygieniatutkimuksen tär-kein tavoite on kehittää menetelmiä, joilla voidaan estää biofilmien eli pin-toihin takertuvien mikrobiyhteisöjen muodostuminen teollisuuden käyt-tämään välineistöön, sammioihin, tankkeihin ja putkistoihin.

Biofilmien kasvu veden kanssa kos-ketuksissa oleville pinnoille on teol-lisuudessa merkittävä ilmiö, jolla on myös suuri taloudellinen merkitys.

Oluen käymistankeissa saattaa hyvänkin puhdistuksen jälkeen yhä piileskellä sekä orgaanista että epäor-gaanista epäpuhtautta, johon pionee-ribakteerit jossakin vaiheessa tarraa-vat kiinni.

Asteittain biofilmiin syntyy uusia kerroksia mikrobeista, jotka ensin rakentavat ”kaupunkiinsa” alustan.

Sitten tulevat varsinaiset pahante-kijät eli maitohappobakteerit, hiivat,

Hyvä hygienia takaa laadun ja kirkastaa brändin

Hygienian hallinta on yhä tärkeämpää niin teollisuudessa kuin terveyden-huollossa. Alan tutkimusta tehdään muun muassa VTT:ssä, jossa on paneuduttu sekä panimoiden että sairaaloiden hygieniahaasteisiin.

kimus. Tutkijoiden mukaan noin 80 prosenttia bakteerifloorasta on biofil-meissä, loput liikkuvat vapaina yksi-soluisina bakteereina.

Biofilmimuodossa olevat baktee-rit osaavat mukautua erilaisiin olo-suhteisiin ja suojautua esimerkiksi elimistön immuunipuolustukselta. Hyvin usein ne kehittävät itselleen vastustuskyvyn kemikaaleja ja mik-robilääkkeitä vastaan.

Lisäksi biofilmejä muodostavat bakteerit kommunikoivat toistensa kanssa kemiallisen viestinnän avulla. Myös Sinebrychoffissa on tutkittu bakteerien välistä kommunikaatiota, sillä sen ymmärtämisestä saattaa löy-tyä keino käydä mikrobien kimp-puun.

”Toivomme näin saavamme lisää tietoa bakteerien toimintatavoista ja ehkä löytävämme uusia keinoja, joilla biofilmin muodostumista voidaan estää”, Kaisa Tapani kertoo.

Panimohygienian ja pintojen tut-kijat paneutuvat sekä käytännön prosessiin että analysoivat pintoja ja biofilmejä laboratoriossa. Prosessi-pintojen tutkimus paljastaa, mikä on todellinen tilanne esimerkiksi täyttö-koneilla. Laboratoriossa taas voidaan vertailla hallituissa olosuhteissa eri-laisten tekijöiden vaikutusta pinnoille tarttuviin mikrobeihin.

Yksi keino taistella mikrobeja vas-taan on kehittää pintoja, joihin bak-teerien on mahdollisimman hankala kiinnittyä.

Eeva Pitkälä

Hygienia on aina ollut isossa asemassa olutpanimoissa. Hyvästä syystä, sillä huono hygienia tietäisi huonoa olutta, brändin arvon laskua ja turhaa hävik-kiä.

”Käymisessä panimohiivan olo-suhteet halutaan mahdollisimman hyväksi. Hiivan kavereiksi on kui-tenkin jatkuvasti pyrkimässä erilaisia villihiivoja ja maitohappobakteereja, jotka voivat pilata oluen”, kuvailee panimoiden haastetta laboratorio-päällikkö Kaisa Tapani Oy Sine-brychoff Ab:sta.

Mahdollisimman hygieenisten tuo-tanto-olosuhteiden puolesta tehdään siksi hartiavoimin työtä.

Tärkeä tekijä hygienian ylläpi-dossa on Tapanin mukaan elintar-vikealan lakisääteinen omavalvonta, joka takaa, että kaikki työntekijät ovat sitoutuneita hygieniatyöhön.

Elintarvikelainsäädäntö on vuo-desta 1995 edellyttänyt, että alan yri-tyksillä on kirjallinen omavalvon-tasuunnitelma, jota ne noudattavat ja toteuttavat. Näin toimitaan myös Sinebrychoffissa.

Panimoiden pahantekijöitä ovat maitohappobakteerit, etikkahappobakteerit ja hitaasti kasvavat villihiivat.

Alalla on jo pitkään tehty myös hygieniatutkimusta. Panimolabora-torio PBL on vuodesta 1956 rakenta-nut alalle yhteistä tutkimustraditiota, jossa hygienialla on keskeinen asema. Tutkimuksessa ovat mukana niin panimoyritykset kuin niiden kump-

etikkahappobakteerit ja hitaasti kas-vavat villihiivat. Pinnoilla biofilmin voi havaita muodostuneena limana.

Uutta tietoa mikrobien ekologi-asta ja maailmasta on tuonut etenkin 2000-luvun loppupuolella pitkin aske-lin kehittynyt bakteerien biofilmitut-

371/2016 KEMIA

Siitä se lähtee. Sinebrychoffin laboratoriopäällikkö Kaisa Tapani tuntee tarkkaan ohran matkan olueksi.

Oy Sinebrychoff Ab

38 1/2016KEMIA

VTT:n erikoistutkija Satu Salo tietää hygienian merkityksen oluenvalmistukselle. ”Alan ratkaisuja voidaan soveltaa myös esimer-kiksi sairaalaympäristöihin, sillä mikrobien leviämisessä, määrittämisessä ja torjumisessa on samankaltaisuuksia.”

Eeva

Pitk

älä

Hygieniatutkimuksen heikko lenkki on näytteenotto, johon tarvittaisiin kipeästi uusia ratkaisuja.

Sinebrychoff on tehnyt monitie-teistä tutkimusyhteistyötä muun muassa Tampereen teknillisen yli-opiston ja Manchesterin yliopiston mikrobiologien ja materiaalitutkijoi-den kanssa. Yhteistyön tavoitteena on rakentaa uusia pintaratkaisuja.

”Yritämme löytää vähällä vedellä helposti puhdistettavia pintoja, jotka soveltuvat juuri panimoalalle”, Tapani kuvailee.

Ihanteelliselta pinnalta vaaditaan monta ominaisuutta. Se on tasainen, sileä ja matalaenerginen, sen varaus-tila tunnetaan ja sitä pystytään hallit-semaan. Se ei myöskään reagoi kemi-allisesti ja se estää biofilmin kasvua. Lisäksi hyvä pinta kestää vaurioitu-matta kulutusta ja puhdistusta.

Tapanin mukaan materiaalitutki-muksessa lähdetään siitä, että on vain harvoin mahdollista muuttaa ympä-ristöä pinnalle sopivaksi tai valita likaa, joka siihen kiinnittyy.

”Sen sijaan on luotava annetussa ympäristössä toimiva pinta. Opti-maaliset muodot saattavat löytyä esi-

merkiksi biomimetiikan eli luonnon jäljittelyn avulla.”

Modernit menetelmät käyttöön

Panimoalan keskeisenä kumppanina hygieniatutkimuksessa on toiminut Teknologian tutkimuskeskus VTT.

VTT:n erikoistutkija Satu Salo on puurtanut alan tutkimuksen parissa jo parikymmentä vuotta. Uransa aikana hän on tehnyt yhteistyötä niin elintarviketeollisuuden kuin muun muassa terveydenhuollon kanssa.

”Vaikka esimerkiksi panimo- ja sairaalaympäristö ja niiden hygie-nian kannalta oleelliset raja-arvot ovat erilaisia, mikrobien kasvussa, leviämisessä, määrittämisessä ja tor-junnassa on samankaltaisuuksia”, Salo sanoo.

”Yhden alan ratkaisuja on mahdol-lista soveltaa toiselle alalle.”

Hänen mukaansa hygieniatutkimus on edennyt pitkään tuttujen ja taattu-jen menetelmien varassa. Nyt tarvit-taisiin kuitenkin myös uusia keinoja ja välineitä.

Tällä hetkellä heikoin lenkki on näytteenotto.

”Sitä pitäisi nyt tutkia ja kehittää kiivaasti.”

Näytteenotto pinnoilta tapahtuu edelleen vanutupolla. Sillä saa tutkit-tavan pinnan mikrobeista esille kui-tenkin vain noin 20 prosenttia.

Kunhan vain näytteenotto opittai-siin hallitsemaan paremmin, päästäi-siin käyttämään moderneja teknolo-gioita, Salo toteaa.

”Nykyään on olemassa hienoja genomikirjastoja ja tarkkoja mole-kyylibiologiaan perustuvia mikro-

391/2016 KEMIA

Panimosäiliön ruostumaton teräspinta näyttää paljain silmin täysin sileältä. Pyyhkäi-syelektronimikroskoopin kuva paljastaa pinnan rosot, joihin bakteerien on helppo tarttua.

Mar

i Rau

lio

bien analyysimenetelmiä, joita pitäisi voida hyödyntää hygieniatutkimuk-sessakin.”

Tärkeimpiin moderneihin mene-telmiin kuuluu PCR eli polymeraa-siketjureaktio, jonka avulla hyvin pienestä dna-määrästä saadaan muu-tamassa tunnissa monistettua miljar-dikertainen määrä samaa dna:ta.

PCR-tekniikkaa käytetään jo muun muassa infektiosairauksien diagno-sointiin. Suomessa kuolee vuosittain noin 750 potilasta, joilla on hoitoon liittyvä infektio mutta ei sellaista sai-rautta, joka aiheuttaa välittömän kuo-lemanvaaran.

Inhimillisen tragedian lisäksi tällai-sista infektioista aiheutuu myös mit-tavat kustannukset, arviolta 200–500 miljoonaa euroa vuodessa.

Yksi syy infektiolukujen kasvuun ovat muutokset potilaiden sairaala-hoidoissa, kertoo Hyksin infektio-sairauksien klinikan osastonylilääkäri Veli-Jukka Anttila.

”Yhä vaikeammin sairaita potilaita hoidetaan aktiivisesti. Esimerkiksi syövän täsmähoitoja tarjotaan entistä useammin. Aina potilaan sairautta ei ole mahdollisuutta parantaa, mutta tällöinkin pyritään kohentamaan potilaan toimintakykyä.”

Lisäksi sairaaloissa on infektioalt-tiita monisairaita potilaita, helposti kontaminoituvia vierasesineitä, keino-niveliä ja -elimiä. Hoitoaikoja lyhen-

netään, potilaita siirretään laitoksesta toiseen, on kotisairaaloita ja potilasho-telleja. Infektiot voivat näin myös syn-tyä sairaalan ulkopuolella.

Hygienian kehittämiselle oli siis tilausta, kun Satu Salo ja muut VTT:n tutkijat vuonna 2010 ryhtyi-vät yhdessä sairaaloiden ja yritysten kanssa kehittämään hygienian hal-lintaa tutkimushankkeessa nimeltä Hightech-sairaala.

Yksi hankkeen päämääristä oli teollisuudessa hyviksi havaittujen puhtaan ympäristön toiminta- ja hal-lintamallien siirtäminen myös ter-veydenhuollon piiriin.

Hankkeessa selvisi muun muassa se, että sairaaloiden toiminnan ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuk-seen ja sen hallintaan pitää kiinnittää aiempaa enemmän huomiota, jotta sairaalahygieniaa saadaan kokonais-valtaisesti parannettua.

Elintärkeä käsihygienia

Hygienian ja puhtauden aste sairaa-loissa vaihtelee tilasta toiseen. Sai-raaloissa on jonkin verran varsinaisia puhdastiloja, joihin kuuluvat esimer-kiksi kudoslaboratoriot, keinohedel-möitystila ja apteekkivalmistus.

Erittäin tarkkaa hygieniaa on nou-datettava monissa muissakin tiloissa, kuten leikkaussaleissa. Leikkaus-

ympäristön ja salin ilmastoinnin on oltava mahdollisimman puhtaita hyvästä syystä.

”Potilas on siellä iho paljaana, ja siinä on vähintään leikkaushaava”, Anttila perustelee.

Kaikissa tilanteissa täydellistä puhtautta ei voida taata. Esimerkiksi onnettomuudessa syntynyt avomur-tuma on aina mikrobikontaminoitu-nut. Murtumassa voi olla likaa, mul-taa, vierasesineitä. Myös potilaat, joilla on paiseita, suoli puhjennut tai sydämenläppä tulehtunut, ovat infek-toituneita jo leikkaukseen tullessaan.

Toimenpiteiden jälkeisiä infektioita ei koskaan voida estää sataprosentti-sesti. Sairaalassa rikotaan ihmisen normaaleja suojamekanismeja, kuten ihoa ja limakalvoja, joten tulehduksia tulee vääjäämättä.

”Tosin suurin osa hoitoon liitty-vistä infektioista on peräisin potilaan omasta bakteerifloorasta, jonka hän on tuonut mukaan.”

Tulehdusriski on kuitenkin pie-nentynyt menetelmien kehittymisen myötä. Esimerkiksi leikkaushaava voidaan nykyisin desinfioida tiettyyn hetkeen ajoitetulla profylaktisella antibiootilla, joka annetaan potilaalle hetkeä ennen haavan avaamista.

Lääketieteen historiaan syvimmin vaikuttaneisiin tapahtumiin kuuluu se, kun wieniläinen lääkäri Ignaz Semmelweis vuonna 1847 alkoi vaa-tia niin kollegoiltaan kuin lääketieteen opiskelijoilta käsien pesua kloori- liuoksella ennen kuin nämä siirtyivät ruumiinavaustiloista synnytyssaliin.

Lapsivuodekuolleisuus väheni toi-menpiteen ansiosta dramaattisesti.

Hyvä käsihygienia on nykysairaa-loissakin a ja o. Anttilan mukaan hoi-tohenkilökunnan käyttämällä käsi-huuhteella on 10–15 viime vuoden aikana saatu vähennettyä sairaalain-fektioita jopa 30–40 prosenttia. Se on paljon siihen nähden, että noin puolessa tapauksista kyse on vastus-tuskykyisen bakteerin siirtymisestä potilaasta toiseen.

Tyytyväisyyteen ei kuitenkaan pidä tuudittautua. Vaikka jokainen tervey-denhuollon ammattilainen kuvittelee sisäistäneensä käsihygienian merki-tyksen infektioiden torjunnassa, Ant-tilan mukaan etenkin lääkäreillä olisi asiassa parantamisen varaa.

40 1/2016KEMIA

Infektiotautien osastonylilääkäri Veli-Jukka Anttila aloitti Hyksin Meilahden sairaalassa vuonna 1989. ”Tänä aikana hygieniatyössä on tapahtunut monia muutoksia. Infektioiden torjuntaan pyritään kiinnittämään enemmän huomiota”, Anttila kertoo.

Eeva

Pitk

älä

Antimikrobiset pinnat tekevät tuloaan sairaaloihin, mutta hyvää siivousta ne eivät korvaa.

Tutkimusten mukaan käsihygienia toteutuu yhä enintään 50 prosentissa niistä tilanteissa, joissa se olisi oleel-lista kosketustartuntareitin katkaise-miseksi.

”Käsien kontaminaatio tapahtuu hyvin helposti. Mikrobit säilyvät käsissä ja siirtyvät niistä edelleen seu-raavaan potilaaseen, sairaalasänkyyn, tuoleihin, hoitovälineisiin ja siivous-välineisiin”, Anttila kuvailee.

Antimikrobiset pinnat tappamaan viruksia

Veli-Jukka Anttila toivoo terveyden-huollon aseptisen työskentelyn ja hygienian kehittämiseen samantyyp-pistä omavalvontaa kuin esimerkiksi elintarviketeollisuudessa jo on.

Hyvä hygienia on hänen mukaansa logistinen kysymys, jossa avainase-massa ovat tutkimus ja suunnittelu.

Aseptisessa eli bakteerittomassa tai tartunta-aineettomassa työssä niin leikkaussaleissa kuin muussakin potilaan hoidossa lähdetään siitä, että tiettyä työjärjestystä noudatetaan tin-kimättä.

”Käytännössä aseptinen työjärjes-tys tarkoittaa suunnitelmallisesti ete-nevää hoitotyötä, jossa ensin tehdään puhtain ja viimeisenä likaisin työ. Yksinkertaistaen niin, että ensin pes-tään kasvot, sitten takapuoli.”

Aseptinen omatunto puolestaan tarkoittaa aseptisiin työtapoihin sitoutumista.

”Kun aseptinen omatunto toimii, ei olla riippuvaisia toisten valvonnasta eikä toisaalta tule mieleen pettää itse-ään.”

Biofilmit ovat ongelma sairaaloissa siinä missä panimoissakin. Sairaala-rakennuksissa vesijärjestelmien kon-tamitoituminen biofilmeillä ja bak-teereilla on tuttu ilmiö.

Potilaissa biofilmejä puolestaan muodostuu mikrobikasvun seurauk-sena näiden elimistön vierasesinei-siin ja vaurioituneisiin elimiin, kuten hampaisiin tai keuhkoihin.

Kriittisten kohtien hygieniaa koete-taan sairaaloissa hallita esimerkiksi itse avautuvien ovien ja ilman koske-tusta toimivien hanojen avulla. Myös antimikrobiset pinnat tekevät tuloaan terveydenhuoltoon.

Muun muassa antimikrobisen kuparin ja sen seosten tehokkuutta pintamateriaalina on tutkittu eri puo-lilla maailmaa. Tulokset ovat olleet lupaavia.

Pääosa sairaalainfektioita aiheut-tavista patogeeneista kuolee kuparin pinnalla parissa tunnissa. Samanlaiset ominaisuudet on myös hopealla.

Sekä teollisuuden että tervey-denhuollon käyttöön on syntynyt molempiin metalleihin perustu-via antibakteerisia materiaaleja ja tuotteita, kuten maaleja, lattiapin-toja, ovenkahvoja, verhoilukankaita, potilastuoleja, sairaalasänkyjä ja anti-

septisiä hoitotuotteita.Antimikrobiset pinnat eivät kuiten-

kaan korvaa hyvin tehtyä siivousta, Veli-Jukka Anttila korostaa. ”Sairaa-lasiivous on aivan oma asiantuntija-alansa.”

Sekä elintarviketeollisuuden että sairaaloiden hygieniavalvonnassa puolestaan käytetään yhä useammin ultraviolettivaloa. Kun pesty pinta valaistaan uva-lampulla, orgaaniset jäämät hehkuvat valoisina alueina.

Uvc-aallonpituuden säteilyllä taas voidaan tuhota pinnoilta esimerkiksi noroviruksia. Glasgow’n yliopiston tutkijoiden kehittämä menetelmä tappaa mikrobeja tehokkaasti mutta ei ole haitallinen sen paremmin poti-laille kuin henkilökunnallekaan.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.epitkala@gmail.com

KNF Neuberger AB Mejerivägen 4, SE-117 43, Stockholm

Tel.: + 46 8 744 51 13info@knf.se

Kaukosäätimen

Löydä viimeisin käytännön laboratorioteknologiasta tutustumalla laboratoriosivuihimme osoitteessa www.knf.com/fi

UUSI KNF LABPYÖRÖHAIHDUTINUusi RC900 muuttaa pyöröhaihdutuksen tehden siitähelpompaa ja turvallisempaa kuin koskaan ennen. Se on suunniteltu sopimaan täydellisesti laboratoriosi tarpeisiin ja tarjoaa laajan valikoiman ominaisuuksia takaamaan tehokkaan ja luotettavan toiminnan sisältäen:

Yhdistettynä SC920 vakuumijärjestelmään tämä uusi järjestelmä edustaa toiminnallisuuden ja luotettavuuden läpimurtoa eri sovelluksiin.

Helposti säädettävän pyörimisnopeudenDynaamisen lämpötilan säädönLaadukkaat lasiosatHelposti puhdistettava

Joko tunnet Uusiouutiset?Uusiouutiset on kiertotalouden, materiaalitehokkuuden ja kierrätysteollisuuden ykköslehti ja alan tärkein kotimainen tietolähde.

Nyt etuhintaan Kemian Seurojen jäsenille!Kestotilauksen hinta nyt 58 euroa, kun normaalihinta on 89 euroa. Lehden tilaus- maksun voi vähentää verotuksessa.

Tutustu ja tee tilaus: www.uusiouutiset.fi> Tilausasiat

Tilaushinta kouluille 49 euroa, tilaukset www.aikakauslehdet.fi/ kouluille

Kahdessa sarjassa jaettavan palkinnon yhteissumma on 20 000 euroa. Kemianteollisuuden Innovaatiopalkinto 2016 hakuaika on nyt!

Kysy lisääCarmela Kantor-Aaltonen

carmela.kantor-aaltonen@kemianteollisuus.fi puh. 050 404 5166

Osallistu kilpailuun!

Hakulomake Kemianteollisuuden kotisivuilla osoitteessa

www.kemianteollisuus.fi

Onko kemian alan keksinnölläsi kaupallista potentiaalia tai löytyykö yrityksesi innovaatio jo markkinoilta?

Kahdessa sarjassajaettavan palkinnonyhteissumma on 20 000euroa. Kemianteollisuudeninnovaatiopalkinnon 2016hakuaika jatkuu 19.2.2016 asti. Vielä ehdit osallistua!

42 1/2016KEMIA

Päivi Haavisto

Niin kertakäyttöiset hiukkassuojai-met kuin vahvemmat, kasvo-osasta ja suodattimesta koostuvat puolinaa-marit voivat tarjota petollista turval-lisuutta.

Naamareissa ei sinänsä ole vikaa, sillä EU:ssa valvotaan hengenvaa-ralta suojaavien suojainten tasalaatui-suutta. Sen sijaan käyttäjän on usein mahdoton aistinvaraisesti havaita hengityksensuojaimen sivuvuotoja.

”Hengityssuojaimen huono istu-vuus on niin yleinen ongelma, että suojaimen tiiviyden testausta pitää ehdottomasti lisätä. Esimerkiksi Englannissa ja Yhdysvalloissa testaus työpaikoilla on pakollista”, kertoo vanhempi asiantuntija Erja Mäkelä Työterveyslaitoksesta.

Hänen mukaansa sekä koko- että puolinaamarien tiiviys tulee testata, jos käyttäjä on vaarassa altistua raja-arvot ylittäville epäpuhtauspitoisuuk-sille. Testaus tarvitaan aina uudelle työntekijälle ja sen jälkeen vuosittain ja suojainmallin vaihtuessa.

Suojaukseen käytetään laajasti P3-luokan kertakäyttöisiä hiukkas-suojaimia. P3 on ylin suojausluokka, joka antaa oikein käytettynä tehok-kaan suojan. Suojaimen hyvästä istu-vuudesta on oltava kuitenkin tark-kana.

”Suodattava puolinaamari eli ker-takäyttösuojain on teoreettisesti yhtä suojaava kuin puolinaamari ja suoda-tin -yhdistelmä, mutta usein se ei tii-visty yhtä hyvin kasvoille.”

Kaksi tapaa testata tiiviys

Suodattavien puolinaamarien tiiviy-den varmistamiseen sopii yksinker-tainen huppu-makutesti.

Hengityssuojaimen käyttäjä,

Älä fuskaa! Jos hengityksensuojain ei istu kunnolla kasvoille tai se on puettu väärin,

se vuotaa, vaikka se olisi parasta P3-luokkaa. Suojainten tiiviys pitäätestata säännöllisesti.

Testihupun aukosta sumutetaan makealta maistuvaa sakariinisumua. Jos henkilö hupun sisällä tuntee maun, suojain ei istu tiiviisti.

Tarkempi, numeroin ilmaistu tulos saadaan kondensoivalla hiukkasmit-tarilla. Sen avulla varmistuu luotetta-vasti myös kokonaamarin tiiviys.

Palvelutestauksia työpaikoilla tekevä Mäkelä kertoo, että menetel-mässä generaattori tuottaa huoneil-maan ruokasuolahiukkasia, joita ei huomaa maistamalla. Testilaite mit-taa partikkelit kuutiosentissä sekä suojaimen ulko- että sisäpuolelta. Lukemien osamäärä ilmaisee tiiviys-kertoimen.

Molemmissa testaustavoissa suo-jainten käyttötilanteita jäljitellään niin, että koehenkilö liikehtii, puhuu ja hengittää syvään. Näin selviää, pysyykö suojain tiiviisti pään kään-telyn tai vartalon taivutuksen aikana.

Huppu-makutestissä koehenkilö joko tuntee maun tai ei tunne. Kon-densoivasta hiukkasmittauksesta saadaan paperille tulos, joka kertoo täsmällisesti tiiviydestä jokaisen liike-sarjan aikana.

Hiukkasmittarilla saatujen luke-mien avulla voi selvittää muun muassa sen, onko vene- vai kuppimal-linen hiukkassuojain sopivin omilla kasvoilla ja omassa työssä. Kumpi-kin malli voi olla riittävän tiivis testin läpäisyyn. Silti tuloksissa voi olla sel-viä eroja esimerkiksi testaajan liikeh-timisen aikana.

Kun työpaikalla valitaan suojaimia, on tärkeää, että niitä voi sovittaa. Siksi tarjolla on oltava useita eri suojain-mallivaihtoehtoja ja useita eri suo-jainkokoja.

Kun useita suojaimia käytetään samanaikaisesti, ne eivät saa viedä tehoa toisiltaan. Huppu ei saa estää hengityksensuojainta tiivistymästä

kasvoille, eivätkä silmälasien sangat saa jäädä kokonaamarin reunojen väliin.

”Kannattaa valita suojaimet, joihin on yhdistetty useita suojaimia tai suo-jaimet, jotka on tarkoitettu käytettä-väksi toistensa kanssa”, Mäkelä neu-voo.

Hengityksensuojaimen tiiviys-testin aikana kaikkien muidenkin työssä tarvittavien suojainten tulee olla päällä.

Suojaus koko altistusajan

Suojain pitää asettaa kasvoille jo ennen kuin mennään epäpuhtaaseen tilaan. Suojainta on myös käytettävä siellä koko ajan.

Suojauskerroin kuvaa suojaimen tehokkuutta ja kertoo, kuinka monen-teen osaan epäpuhtauden pitoisuus laskee suojaimen sisällä ympäröivän ilman pitoisuuteen verrattuna.

Jos kahdeksan tunnin työpäivän aikana jättää 10 minuutin ajan käyt-tämättä suojainta, jonka tehollinen suojauskerroin on 1 000, suojausvai-kutus vähenee 95 prosenttia.

Erja Mäkelä kehottaa työnantajaa ja työterveyshuoltoa kysymään jokai-selta työntekijältä, pystyykö tämä käyttämään suojainta koko työjak-son ajan. Käyttövaikeudet voivat joh-tua terveyssyistä, työkuormituksesta tai siitä, että suojain ei sovi muihin varusteisiin.

Mäkelä antaa nyrkkisäännöksi, että hengityksensuojain pitää ottaa käyt-töön, kun ilmapitoisuus on työpäivän aikana haitallisen aineen raja-arvosta 50–100 prosenttia.

Altistukselta suojaudutaan yleensä riittävästi, kun valitaan suojain, joka laskee työpäivän aikaisen altistumisen noin kymmenesosaan raja-arvosta.

431/2016 KEMIA

Orionin lääketehtaan tabletoija Jari Hurskainen käyttää työssään FFP3-hengityksensuojaimia.

Juha

Loi

kkan

en

Jos päivittäinen pölyaltistuminen on noin 100 prosenttia haitalliseksi tunnetusta pitoisuudesta (HTP), voidaan käyttää esimerkiksi FFP2-luokan suodattavaa puolinaamaria, jonka suojainkerroin on 10. HTP on lakisääteinen ilmanpitoisuuden raja-arvo, jonka yläpuolella altistuminen

katsotaan liialliseksi.Valmistaja ilmoittaa suojaimille

nimelliset suojauskertoimet. Mäkelä muistuttaa, että käytännön suojaus-kertoimet ovat kuitenkin aina pie-nemmät. Se kannattaa ottaa huomi-oon suojaimen valinnassa.

”Jos suojainta tarvitaan, kannat-

taa samalla vaivalla suojautua vähän paremmin. Siksi Työterveyslaitos ei suosittele käytettäväksi FFP1-luo-kan hiukkasia suodattavia puoli-naamareita tai P1-pölysuodattimia. Kakkosluokka ei juuri nosta hengi-tysvastusta, mutta suojausteho on moninkertainen.” Sivulle 45

44 1/2016KEMIA

Orionin lääketehtaassa Espoossa käytetään paljon suodattavia kertakäyttöisiä 3P-puolinaama-reita. Tiiviystestaukset ovat rutiinia ja käyttökoulutus annetaan kädestä pitäen.

Orion Oyj:n lääketehtaissa on 2010-luvulla satsattu suojainten tii-viyden varmistamiseen ja laadittu sitä varten selkeä ohjeistus.

Hengityksensuojainten testauksista ja käyttökoulutuksesta huolehtiva yhtiön Espoon-yksikön työsuojelu-valtuutettu Juha Mäensivu pitää sel-vänä, etteivät pelkät kirjalliset käyttö-ohjeet riitä. Ilman kunnon opastusta voi käydä hassusti.

”Olen joskus muualla nähnyt sitä-kin, että suodattava puolinaamari on ollut kasvoilla ylösalaisin”, Mäensivu kertoo.

Espoon tehtaassa yleisimmät suo-jaimet ovat kertakäyttöiset FFP3-suojaimet ja moottoroidut raitisil-mahuput. Kokonaamareita tarvitaan

Orionin pro-sessinhoitaja Petri Kemp-painen siirtää lääkkeen raaka-aineita sekoitettavaksi säiliöön. Kemp-painen käyttää hupullista moottoroitua suodatinsuo-jainta.

Juha

Loi

kkan

enOrionin tehtaissa on

Kunnon opastus ja säännölliset testittuotantoprosessien kehittymisen ansiosta enää harvoissa töissä.

Tehtaassa on henkilöstöä noin 1 200, joista tuotannossa työskentelee noin 300. Lisäksi laitoksessa on tutki-musta, laboratoriotoimintaa, tuoteke-hitystä ja laadunvalvontaa.

Kaikissa töissä suojaimia ei tar-vita. Tuotannossa niiden kulutus on suurinta, sillä valtaosa työntekijöistä käyttää kertakäyttöisiä hengityksen-suojaimia päivittäin.

Suojain kasvojen mukaan

Mäensivu tekee tuotannon uusille työntekijöille P3-suojainten hup-putestauksen sakariinilla ja samalla kouluttaa heidät suojainten käyttöön. Vanhoille työntekijöille testit tehdään kahden vuoden välein ja lisäksi pyy-dettäessä.

”Pyyntö voi tulla esimerkiksi sil-loin, jos käyttäjä haluaa vaihtaa suo-jainmallia tai epäilee entisen suojain-koon sopivuutta kasvojen muodossa

tapahtuneiden muutosten vuoksi. Näin voi käydä esimerkiksi lihomi-sen tai laihtumisen jälkeen.”

Puolinaamarin sopivuutta on Mäensivun mukaan vaikea varmis-taa muuten kuin testaamalla. Paljon testauksia tehneenä hän näkee jo kas-voista, millainen suojain henkilölle sopii. Kolmasosalle ei istu tehtaassa eniten käytetty suodattava puolinaa-mari, joten malleja ja vaihtoehtoja on oltava useita.

”Esimerkiksi korkeat poskipäät on huomioitava. Tai jos on pienet kas-vonpiirteet, suojain voi jäädä leuan alta löysälle. Tarkka paikka on myös nenänvarsi, johon kaikkien suojain-mallien nenäkappaletta ei saa painel-tua tiiviisti.”

Ihon ja suojaimen väliin ei saa jäädä mitään, eikä reunoihin saa tulla tai-toksia. Tämän vuoksi kokopartaa ei saa olla. Lääkkeiden valmistuksessa hiukset on muutenkin pidettävä suo-jamyssyn sisällä.

Tarkka tieto kemikaaleista

”Myös siitä huolehditaan, että työn-tekijät saavat tarkkaa tietoa käytettä-vistä kemikaaleista. Nykyään ihmiset ymmärtävät hyvin, miksi suojaimia käytetään, eikä asiasta tarvitse huo-mautella.”

Tuotantoprosessien kehittymisen myötä työvaiheita on eristetty. Käy-tössä on isolaattoreita, joiden avulla työntekijä voi käsitellä lääkeaineita suljetusti.

Laitteessa on kiinteänä pitkävarti-set käsineet, joihin kädet pujotetaan työskentelyä varten. Joissakin työvai-heessa käytetään lisävarmistuksena hengityksensuojaimia.

Lääketeollisuudessa raaka-aineiden kirjo on laaja. Osa on jauheina, osa nesteinä, ja myös liuottimia käyte-tään. Aineet jaotellaan viiteen OEB-luokkaan, joiden mukaan suojauksen vaativuus pääsääntöisesti ratkaistaan. Huomioon otetaan myös käsiteltävien aineiden määrät, joten tuotannossa ja laboratoriossa suojautuminen voi olla erilaista.

451/2016 KEMIA

Altistumisen uhka työssä mää-rää, mitä suojainmalleja käytetään. Ensimmäisiä selvitettäviä ovat ilman epäpuhtaus ja sen pitoisuus sekä suo-jaimelta vaadittava suojaustehokkuus ja suojauskerroin. Riskinarvioinnissa on huomioitava myös työn vaatima liikkuminen ja näkökenttä, puheyh-teyden toimivuus sekä palo- ja räjäh-dysvaara.

Kaasumaisilta ja pölymäisiltä epä-puhtauksilta antavat suojan suoda-tinsuojaimet. Niissä on myös moot-toroituja malleja, joissa on puhallin. Puhallinlaitetta käytettäessä on helppo hengittää, jolloin työ saattaa sujua paremmin.

Hapen puutteelta suodatinsuo-jaimet eivät suojaa. Ilman tai hapen saaminen turvataan hengityslaitteilla, joita ovat raitisilmalaitteet, paineil-maletkulaitteet ja kannettavat hen-gityslaitteet. Niitä tulee käyttää, jos ympäröivän ilman happipitoisuus on alle 17 prosenttia.

Yleisin hengityksensuojain on ker-ran käytettävä hiukkassuojain. Kir-jainyhdistelmä NR (non reusable) suojaimessa tarkoittaa, että suojain ei ole uudelleen käytettävä. Suojain on hylättävä jokaisen työvuoron jälkeen.

Suoja myös nanohiukkasilta

Nanokoon hiukkaset suodattuvat hen-gityksensuojaimiin samaan tapaan kuin muutkin hiukkaset. Tällöin suo-sitellaan suodattavaa hengityksensuo-jainta, jonka tehokkuusluokka on P3 tai FFP3, tai moottoroitua hengityk-sensuojainta, jonka tehokkuusluokka on TH3 tai TM3.

Suodatinluokka vaikuttaa koko- ja

Työsuojeluvaltuutettu Juha Mäensivu (vas.) näyttää, mistä kohtaa Jari Hurskaisen suojaimen reuna voi jäädä taitokselle. Miehet ovat tuotanto-osaston puhdastilan käytävällä. Mäensivulla on partasuojus hygieniasyistä.

Juha

Loi

kkan

en

Mikä suojain, mikä suodatin?puolinaamarien tehokkuuteen. Suo-datinsuojaimissa on kolmenlaisia suodattimia: P1, P2 ja P3. Näistä P3 on tehokkain.

Puhallinlaitteiden tehokkuus on määritelty koko laitteelle. Niiden tehokkuusluokkia ovat esimerkiksi TH2 ja TH3. Laitteessa saa käyttää vain valmistajan määrittelemää suo-datinta.

Suodattimen käyttöaikaan vaikut-tavat työn raskaus, käyttöympäris-tön lämpötila ja kosteus, käytettävien aineiden pitoisuus ilmassa sekä suo-dattimen tyyppi ja luokka.

Kullekin kemikaalille tarvittava

Ohjauksessa vielä puutteitaSuojainten käytön ja sen valvonnan tekisi järjestelmällisemmäksi työpai-kalla toteutettava hengityksensuo-jausohjelma. Ohjelmaan kuuluvat muun muassa resurssien varaaminen, tehtävien ja vastuiden jako, vaarojen tunnistaminen sekä niiden arviointi ja tekniset vähentämistoimet.

Ohjelmassa määritellään tarkasti, miten suojaimet valitaan sekä miten

niitä käytetään ja niiden huolto jär-jestetään. Myös koulutus, dokumen-tointi, auditointi sekä säännöllinen järjestelmän uudelleen arviointi voi-daan suunnitella ohjelman avulla. Samalla tulisi pohdittua suojainten tarve, valinta, testaus, käyttö, koulu-tus ja huolto.

Varsinkin huolto jää helposti han-kintavaiheessa suunnittelematta, ja huoltamattoman suojaimen suojaus-tehot laskevat. Likaista suojainta on

myös ikävä käyttää.”Kaikki lähtee tässäkin riskien arvi-

oinnista. Myös työntekijöitä pitää kouluttaa tuntemaan vaarat ja hyö-dyntämään esimerkiksi kohdepois-toja. Työnantajan kuuluu varmis-taa, että riskinhallinnan menetelmät ovat tehokkaita. Ensisijaiset keinot ovat motivointi ja koulutus”, Mäkelä sanoo.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.pkhaavisto@gmail.com

suodatin, esimerkiksi A, B, E, K, NO, Ax, Hg, P tai näiden yhdistelmä, käy ilmi kemikaalin käyttöturvallisuustie-dotteesta. Lisätietoa saa suodattimien valmistajilta ja kemikaalien GESTIS-turvallisuustietokannasta, joka löytyy internetistä hakemalla (tietokannan kielinä englanti ja saksa).

Lisää aiheesta:

www.ttl.fi > Malliratkaisutwww.ttl.fi > Työturvallisuus ja riskienhallinta > Henkilönsuojaimet > Suojainten käyttö ja valinta > Hengityksensuojaimet

46 1/2016KEMIAwww.3m.fi/suojaimet

Esittelyssä uusi 3M™ Versaflo™TR-600 moottoroituhengityssuojainEdistyksellistä käyttömukavuutta ja kestävyyttä

Sovi esittely alueesi 3M-suojainasiantuntijan kanssa:Suomen 3M Oy, Työsuojelutuotteetp. (09) 525 21susan.hellen@mmm.com

50 nopeimmalle esittelyn sopineelletarjoamme 3M™ SecureFit™ -suojalasit!

Uusi moottoroitu hengityksensuojain on suorituskyvyltään erinomainen. Litiumioniakku, säädettävä ilmavirtaus ja entistä kattavampi valikoima CE-merkinnän saaneita suodattimia, jotka suojaavat mm. hiukkasia ja orgaanisia höyryjä vastaan. Yhteensopiva muiden 3M Versaflo -päähineiden kanssa. Yhdessä ne antavat erinomaisen suojan silmille, päälle, kasvoille, iholle ja hengitykselle EN 12941 -standardin luokan TH2 tai TH3 mukaan, riippuen suojapäähineestä.

3M Työsuojelutuotteet

471/2016 KEMIA

KESKUSTELUA

Toimittaja Marja Saarikko on oikeassa todetessaan, että asetaldehy-din karsinogeenisyyttä koskevat ris-tiriitaiset viestit hämmentävät kulut-tajaa (Kemia-lehti 8/2015). Näin ei tapahdu, mikäli kuluttajille välite-tyt viestit ovat tieteelliseen näyttöön perustuvia.

Eviran erikoistutkijan Pertti Koi-viston mukaan asetaldehydin haital-lisuuden arviointi on äärimmäisen hankalaa, koska siihen tarvitaan epi-demiologisia tutkimuksia sekä altis-tuskokeita solumalleilla ja eläinko-keilla. Väite on vanhentunut.

Kymmenien epidemiologisten tut-kimusten ja altistuskokeiden perus-teella alkoholin käyttöön liittyvä asetaldehydi on luokiteltu 1. luokan karsinogeeniksi ihmiselle. Näyttöä ei ole olemassa siitä, että muiden elin-tarvikkeiden käyttöön tai tupakoin-tiin liittyvä asetaldehydialtistus olisi vähemmän vaarallista.

Elintarviketeollisuuden asiantun-tijan Mari Lukkariniemen mukaan aromiaineena käytettävän asetalde-hydin osuus on marginaalinen ver-rattuna siihen altistukseen, joka aiheutuu tupakoinnista ja alkoholin juomisesta. Väite on väärä.

Laskennallisesti sata grammaa jugurttia (asetaldehydiä 0,3–0,5 mil-ligrammaa) aiheuttaa suuhun pai-kallisen asetaldehydialtistuksen, joka vastaa 6–10 savukkeen polttamista.

Jugurteissa omenia enemmän asetaldehydiä

Toimittaja Saarikko viittaa lääketie-teen tohtori Antero Aition kirjoituk-

seen Lääkärilehdessä (38/2015), jossa Aitio peräänkuuluttaa asetaldehydi-huolelle mittasuhteita.

Mainitsematta on jäänyt Lääkä-rilehden (45/2015/Salaspuro ym.) vastine, jossa osoitetaan, että Aition väitteet perustuvat asetaldehydin pai-kallista karsinogeenisyyttä koskevaan mittavaan virhearvioon.

Valion viestintäpäällikön Kaisa Tikkasen mukaan omenassa on luonnostaan moninkertainen määrä asetaldehydiä jugurttiin verrattuna. Mihin tutkimukseen tämä yleisesti toistettu väite perustuu?

Elintarvikkeiden asetaldehydipitoi-suuksia koskevan hyvän saksalaisen tutkimuksen perusteella 23 jugurtin asetaldehydipitoisuus oli keskimäärin

0,95 milligrammaa 100 grammassa (hajonta 2,44–17,42 milligrammaa 100 grammassa).

Kahdeksan omenalaadun asetal-dehydipitoisuus oli 8,6 kertaa alhai-sempi eli keskimäärin 0,11 milligram-maa 100 grammassa.

Yhdeksäntoista jugurttia 23:sta ylitti kosmeettisille lopputuotteille suositetun ylärajan (5 milligrammaa 100 grammassa), mutta ei yksikään omenalajike.

Mikko SalaspuroLääketieteen ja kirurgian tohtori, professori,

Asetaldehydin ja syövän tutkimusyksikkö, Helsingin yliopisto.

Kirjoittaja on Biohit Oyj:n hallituksen ja tieteellisen neuvottelukunnan jäsen sekä

osakkeenomistaja.

Kuluttajaviestinnän tulee perustuatieteelliseen näyttöön

ww

w.k

emia

-leht

i.fi

Numero 2/2016 ilmestyy 23. maaliskuuta

Varaukset viimeistään 3. maaliskuuta.

Teemoina: • laboratoriot • ympäristö • biotalousTiedustelut ja varaukset:milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi puh. 040 766 1346

irene.sillanpaa@kemia-lehti.fipuh. 040 827 9778

Ilmoita Kemia-lehden teemanumerossa!

KEMIAKemi

48 1/2016KEMIA

Kun biosidiasetuksen toimeen-pano etenee, lupavelvoitteet koskevat yhä useampia valmisteryhmiä. Muun muassa desinfiointiaineita markki-noivien yritysten on jatkossa haettava tuotteilleen lupa.

Hannu Mattila

Desinfiointiaineita on voitu tähän asti tuoda vapaasti markkinoille, sillä valmisteille ei kansallisessa kemikaa-lilaissa ole ollut ennakkohyväksyntä-velvoitetta. Ainoa ehto on ollut, että valmisteen sisältämien tehoaineiden turvallisuuden on pitänyt olla arvioi-tavana EU:n ohjelmassa.

Tilanne muuttuu EU:n uuden biosi-diasetuksen myötä. Asetuksen tavoit-teena on suojata ihmisten terveyttä ja ympäristöä ja varmistaa, että markki-noilla olevat valmisteet ovat riittävän tehokkaita käyttötarkoitukseensa.

Biosidiasetus määrää, että unio-nialueella saa olla myynnissä vain hyväksyttyjä biosiditehoaineita ja

Biosidiasetus:

Desinfiointiaineilletarvitaan pian lupa

niitä sisältäviä valmisteita. Desin-fiointiaineet muodostavat yhden nel-jästä pääryhmästä, jotka asetus kattaa.

Desinfiointiaineita markkinoivien yritysten on siksi varauduttava jat-kossa hakemaan valmisteilleen lupa. Lupa tarvitaan sen jälkeen, kun

desinfiointiaineen tehoaineiden tur-vallisuus on arvioitu ja Euroopan komissio on hyväksynyt tehoaineen käyttötarkoitukseensa.

Ensimmäiset desinfiointiaineiden tehoaineiden arvioinnit ovat jo val-mistuneet. Kaikkien biosidien teho-

Desinfiointiaineiden viisi ryhmääBiosidiasetuksessa valmisteet jaetaan neljään pääryhmään ja edelleen 22 valmisteryhmään. Desinfiointiaineet ovat yksi pääryhmä, johon kuuluu viisi valmisteryhmää:

• Ihmisen hygienia

• Aineet ja levämyrkyt, joita ei ole tarkoitettu käytettäväksi suoraan ihmisillä tai eläimillä

• Eläinten hygienia

• Elintarvikkeita tai rehuja sisältäviin tiloihin tarkoitetut aineet

• Juomavesi

Desinfiointiaineita käyte-tään muun muassa ihmisten ja eläinten hygieniassa sekä

kodinhoidossa. Biosidiase-tus edellyttää, että aineiden

tehoaineiden turvallisuus arvioidaan. Markkinointi- ja myyntiluvan saavat turvalli-

siksi todetut tuotteet.

Scan

stoc

kpho

to

491/2016 KEMIA

aineiden turvallisuus arvioidaan vuo-teen 2024 mennessä.

Kaksivaiheinen hyväksymisprosessi

Biosidivalmisteiden hyväksymispro-sessi on kaksivaiheinen. Ensimmäi-sessä vaiheessa arvioidaan ja hyväksy-tään tehoaineet ja toisessa tehoaineita sisältävät valmisteet. Tehoaineet hyväksytään EU-tasolla ja valmisteet kansallisella tasolla.

Aikaa valmistetta koskevan lupaha-kemuksen jättämiselle on noin kaksi vuotta siitä, kun Euroopan kemikaa-liviraston biosidivalmistekomitea on esittänyt mielipiteensä tehoaineen hyväksyttävyydestä ja noin puoli-toista vuotta siitä, kun asetus on jul-kaistu EU:n virallisessa lehdessä.

Valmistelupien tarkka hakuaika ilmoitetaan tehoaineen hyväksymis-asetuksessa. Mikäli valmisteessa on kaksi tai useita tehoaineita, hakuaika määräytyy viimeksi hyväksytyn teho-aineen mukaan.

Jos tehoaineena on esimerkiksi isopropanoli, valmisteen lupahake-

Tukes perii hakemuksesta maksun, mutta kannattaa huomata, että se muodostaa vain osan kaikista kustan-nuksista. Lisäksi tulevat hakemuksen tekemiseen kuluvan työajan kustan-nukset, maksut luvasta viitata teho-aineen tutkimustietoihin sekä muun muassa testausmaksut.

Mikäli tehoaine riskinarvioinnin perusteella hylätään, sen käyttö EU-alueella kielletään, ja sitä sisältävät valmisteet on siirtymäajan puitteissa vedettävä pois markkinoilta. Kiel-topäätöksen jälkeen valmistetta saa tuoda markkinoille vielä 12 ja käyt-tää 18 kuukautta päätöksestä.

Hyväksyntä voi myös kattaa vain tietyt käytöt, eli valmistetta ei hyväk-synnän jälkeen voi käyttää yhtä laa-jasti kuin nykyään.

Desinfiointiaineiden valmistevali-koimaan saattaa näin ollen tulla muu-toksia. Yritysten on hyvä muistaa, etteivät ne tässä vaiheessa voi taata kaikkien valmisteiden saatavuutta

pitkälle aikajaksolle.Markkinoille voi myös tulla uusia

yrityksiä ja desinfiointivalmisteita, kun markkinat EU-alueella yhtenäis-tyvät.

Hyväksytyt valmistajat listataan

Biosidiasetus on tuonut mukanaan myös kokonaan uuden vaatimuksen, joka astui voimaan viime syksynä. Artiklan 95 vaatimuksen tarkoituk-sena on jakaa tehoaineiden arvioin-nista aiheutuneita kustannuksia yri-tysten kesken.

Vaatimuksen mukaisesti 1. syys-kuuta 2015 jälkeen on saanut myydä vain sellaisia biosidivalmisteita, joi-den tehoaineen tai valmisteen toimit-taja on kemikaaliviraston hyväksytty-jen valmistajien listalla. Vain listalle hyväksytyt ja tehoaineiden arvioin-tikustannusten jakoon osallistuneet yritykset saavat toimittaa tehoaineita EU:n markkinoille.

Biosidivalmisteita markkinoille saattavien yritysten on siis varmis-tettava, että valmisteiden tehoaineet tulevat hyväksytyiltä valmistajilta.

Loppukäyttäjä saa käyttää ennen syyskuuta ostamansa valmisteet lop-puun.

Artiklan 95 vaatimus ennakoi myös tulevaa, sillä valmistehyväksyntävai-heessa hakijoilla pitää olla lupa viitata tehoainetta koskeviin tutkimuksiin tai toimittaa oma tutkimusaineisto. Yleisintä on ostaa viittausoikeudet siltä, joka on toimittanut tehoaineen hyväksyntään tarvittavat tiedot ar-viointiohjelmaan.

Kirjoittaja toimii ylitarkastajana Turvallisuus- ja kemikaalivirastossa ja vastaa

kemikaalineuvontaan saapuneisiin biosideja koskeviin kysymyksiin.

hannu.t.mattila@tukes.fi

Tietoa biosidiasetuksestaBiosidiasetuksen parhaana tietolähteenä toimivat Euroopan kemikaaliviraston kotisivut osoitteessa http://echa.europa.eu. Sivuilla on muun muassa luettelo artiklan 95 mukaisista hyväksytyistä tehoainevalmistajista.

Biosidiasetusta sekä Reach- ja CLP-asetuksia koskeviin kysymyksiin saa vas-tauksia myös Tukesin ylläpitämästä kemikaalineuvonnasta osoitteesta www.kemikaalineuvonta.fi.

Neuvontapalvelu auttaa yrityksiä ymmärtämään asetusten mukaiset velvoit-teensa. Suosituksena on, että yritykset käyttävät sivulta löytyvää kysymysloma-ketta. Vastaukset pyritään antamaan viikon kuluessa.

Lupahakemukset tehdään Euroopan kemikaalivirastoon. Hakemukset arvioi ja luvat myöntää Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes.

mus on jätettävä 1. heinäkuuta 2016 mennessä. Glutaraldehydille vastaava määräaika on 1. lokakuuta 2016 ja vetyperoksidille 1. helmikuuta 2017.

Vuoden 2016 työsuunnitelmassa biosidivalmistekomitean käsittelyyn ovat tulossa muun muassa natrium-hypokloriitti, kloori ja etanoli. Teho-aineiden arvioinnin etenemistä voi seurata kemikaaliviraston biosidi-sivuilta.

Luvan hakuun hyvä varata aikaa

Kansallisen tason vaihtoehtona yritys voi hakea valmisteelleen lupaa myös EU-tasolla, jos valmisteen käyttöolo-suhteet ovat unionimaissa samankal-taiset. Luvan voi hakea yksittäiselle valmisteelle tai valmisteperheelle.

Valmisteita voidaan markkinoida lupaprosessin aikana, mutta uutta biosiditehoainetta sisältäville valmis-teille on haettava lupa ennen kuin ne

tuodaan markkinoille.Lupahakemukset tehdään Euroo-

pan kemikaaliviraston ylläpitämään biosidivalmisterekisteriin (Register for Biocidal Products, R4BP). Luvan hakemiseen ja R4BP:n käytön opis-keluun kannattaa varata aikaa. Hake-muksen arvioi ja luvan myöntää Tur-vallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes. Jos lupaa haetaan koko EU-alueelle, luvan myöntää komissio.

Yhdessä maassa myönnetyn luvan voi ottaa käyttöön toisessa maassa hakemalla ns. vastavuoroista tunnus-tamista.

50 1/2016KEMIA

Lean-menetelmällä

Turhat kemikaalit pois tuotannosta

Turha kemikaalien käyttö on hukkaa, joka aiheuttaa asiakastyytymättömyyttä, ylimääräisiä kustannuksia sekä terveys- ja ympäristö-ongelmia. Suositusta prosessijohtamismenetelmästä Leanista on apua, kun yritys haluaa optimoida kemikaalien käytön tuotannossaan.

Katja Pulkkinen

Lean-menetelmä on yrityksille suun-nattu johtamisfilosofia, jonka tarkoi-tus on saada aikaan mahdollisimman laadukkaita tuotteita mahdollisim-man häiriöttömän ja joustavan tuo-tantoprosessin avulla. Metodi auttaa yritystä keskittymään olennaiseen karsimalla työstä ja tuotannosta tur-hat ja kalliit hukat.

Suomessakin nopeasti yleistynyttä prosessijohtamismenetelmää voidaan käyttää myös silloin, kun yrityksessä halutaan järkiperäistää kemikaalien käyttöä.

Hyviä ohjeita saa Yhdysvaltain

ympäristöministeriön EPA:n vuonna 2015 julkaisemasta Lean and Chemi-cals Toolkit -nimisestä oppaasta, joka antaa ohjeita Lean-menetelmien ja -työkalujen hyödyntämiseen kemi-kaalihallinnassa.

Lean-filosofian mukaan työnteki-jöiden tai asiakkaiden terveydelle hai-

Tuotantoprosessin tarkka analysointi auttaa löytämään sen mahdolliset ongelmakohdat ja tunnistamaan

tarpeettoman, liiallisen tai haitallisen kemikaalien käytön.

Scanstockphoto

Kemikaalien käyttö on tuhlausta, jos se ei tuo asiakkaalle lisäarvoa.

511/2016 KEMIA

tallisten kemikaalien käyttö on turhaa ja tuottamatonta toimintaa, josta yri-tyksen kannattaa päästä eroon.

Kemikaaleja tuhlataan tai huka-taan oppaan määritelmän mukaan silloin, kun aineiden käyttö ei tuo asi-akkaalle lisäarvoa. Tällaisia tilanteita on kolme.

Lean-menetelmäkarsii löysät poisProsessinjohtamismenetelmä Lean sai alkunsa toisen maailmansodan jälkeisessä Japanissa Toyotan teh-tailla. Muuttunut maailmantilanne oli pirstaloinut kotimaan markki-nat, ja kilpailijat tarjosivat markki-noille samankaltaisia tuotteita kuin Toyota.

Vaikeassa taloustilanteessa autonvalmistaja halusi parantaa tuotantoprosessiaan ja poistaa siitä kilpailukykyä syövät tuottamatto-mat vaiheet.

Yhtiö päätyi kehittämään tuo-tantolinjaansa siten, että massa-tuotannon sijaan yhdellä ja samalla kokoonpanolinjalla voitiin val-mistaa erilaisia autoja joustavasti, nopeasti ja laadukkaasti niin, että lähtökohtana aina olivat asiakkai-den kulloisetkin tarpeet.

Näin syntyi Thinking Production System, Lean-järjestelmän perusta. Sen kulmakiviä ovat muun muassa jatkuva parantaminen ja henkilö-

kunnan osaamisen hyödyntämi-nen. Menetelmässä on useita työ-kaluja eri osakokonaisuuksien hallintaan ja kehittämiseen.

Lean-järjestelmässä kehittämis-työ lähtee aina asiakkaasta. Mene-telmässä pyritään eliminoimaan kaikki asiakkaalle arvoa tuotta-maton, kuten työntekijöiden osaa-misen hyödyntämättä jättäminen, turhat varastointi- ja odotusajat ja tarpeeton kuljettelu.

Kun menetelmää sovelletaan kemikaalihallintaan, tarkoituksena on päästä eroon turhasta tai haital-lisesta kemikaalien käytöstä.

Lean-menetelmä on sittemmin yleistynyt ympäri maailmaa, kun järjestelmästä saatavat edut kustan-nuksissa, tuottavuudessa, toimitus-ajoissa ja laadussa on huomattu. Metodi on siirtynyt perinteisiltä teollisuudenaloilta myös palvelu-aloille, terveydenhuoltoon ja hal-lintoon.

Hyödynnä Lean-menetelmää yrityksen kemikaalihallinnassa.

Lue EPA:n opas täältä:www.epa.gov/lean/lean-

chemicals-toolkit

Tuotantoprosessin yksityiskohtainen tunteminen auttaa karsimaan kustannuksia, edistää kemikaaliturvallisuutta ja on yritykselle hyödyksi silloin, kun lainsäädäntö ja normistot muuttuvat.

Ensimmäisessä tapauksessa kemi-kaalia käytetään joko täysin tarpeet-tomasti tai liian runsaasti. Toisessa tilanteessa käytössä on kemikaali, joka on haitallista työturvallisuuden, työntekijöiden terveyden tai ympä-ristön kannalta. Kolmas tapaus on sellainen, jossa joko tuotannossa tai tuotteita hävitettäessä syntyy haital-lista jätettä.

Arvoketju analyysiin

Esimerkiksi Leanin perustyökaluihin kuuluva arvoketjuanalyysi on hyödyl-linen väline silloin, kun kemikaalien käyttöä mietitään uusiksi.

Kun arvoketjuanalyysiä sovelle-

taan kemikaalihallintaan, analyysissä kuvataan ensin koko tuotantoproses-sin kulku. Huomioon otetaan niin prosessiin menevät kuin siitä poistu-vat kemikaalit, ja prosessi visualisoi-daan kohta kohdalta. Näin saadaan tunnistettua tarpeelliset kehittämis-kohdat.

Analyysin ansiosta tuotantoket-justa voidaan löytää mahdollinen turha kemikalisoituminen. Lisäksi siinä voidaan erottaa työntekijöiden, ympäristön ja tuotteen käyttäjän kan-nalta haitalliset aineet ja ongelmalli-set käyttötavat. Ne aiheuttavat tur-hia kustannuksia ja ovat riskitekijöitä tuotteen maineen ja kilpailukyvyn kannalta.

Tuotantoprosessin yksityiskohtai-nen tunteminen ei pelkästään edistä kustannusten karsimista ja kemikaa-liturvallisuutta, vaan se on yritykselle etu myös silloin, kun lainsäädäntö ja normistot muuttuvat.

”Ohjeistus auttaa yrityksiä tuotta-maan sellaisia tuotteita, joita asiak-kaat ja työntekijät haluavat. Organi-saatiot, jotka valmistavat vähemmän vaarallisia kemikaaleja sisältäviä tuotteita ja kehittävät prosesseistaan kemikaalien osalta riskittömämpiä, voivat saada kilpailuetua”, oppaassa arvioidaan.

Jokainen työntekijä mukana prosessissa

Arvoketjuanalyysin ohella toinen erityisesti kemikaaliturvallisuuteen soveltuva Lean-työkalu ovat niin sanotut Kaizen-kokoukset.

Kaizen eli jatkuva parantaminen tarkoittaa sitä, että kaikki työnteki-jät organisaation jokaisessa yksikössä etsivät jatkuvasti tapoja kehittää omaa ja yrityksen toimintaa entistä parem-maksi. Samaan aikaan henkilöstö yri-tyksen kaikilla tasoilla tukee tätä kehi-tysprosessia.

EPA:n opas kehottaa hyödyntä-mään Kaizen-menetelmää kemikaa-lihallinnassa muun muassa niin, että terveydestä ja turvallisuudesta yrityk-sessä vastaava henkilöstö kokoontuu yhteen ja etsii yhdessä syyt mahdolli-seen kemikaalien hukkakäyttöön.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.pulkkinen.katja@gmail.com

52 1/2016KEMIA

Maija Pohjakallio

Muovinvalmistaja Borealis kuuluu yrityksiin, jotka satsaavat systemaat-tisesti henkilöstön osaamisen kehit-tämiseen. Siinä avainasemassa on konsernin oma, Akatemiaksi nimetty koulutusjärjestelmä, Borealis Busi-ness Academy eli BBA.

Akatemia perustettiin jo 1990-luvun alkupuolella, mutta varsinkin viime vuosina sen kehitys on ollut huimaa. Sekä vuosittainen kurssitar-jonta että osallistujamäärä ovat ly-hyessä ajassa tuplaantuneet.

”Vuonna 2014 konsernissa järjes-tettiin BBA-koulutusta noin 140 eri aiheesta yli 4  000 hengelle”, kertoo BBA:sta ja tietämyksen hallinnasta vastaava päällikkö Marjo Väänänen yhtiön Suomen-yksiköstä, Borealis Polymers Oy:stä.

Kurssit ovat avoimia kaikille halukkaille. Laajan kurssitarjottimen aiheita ovat esimerkiksi polyolefiinit ja niiden käyttö eri kohteissa, inno-vaatioprosessi, materiaalien karakte-risointi, katalyytit, prosessisimulointi, tilastotiede ja patenttiasiat.

Yksi suosituimmista kursseista kes-kittyy vaikuttamisen taitoihin. Koulu-tuksen aikana jokaisesta osallistujasta tehdään peiliprofiili eli analysoidaan tämän työskentelytyylin keskeiset piirteet. Profiileja käytetään apuna vaikuttamistaitojen kehittämisessä.

Väänäsen mukaan kurssin anti on merkittävä.

”Henkilöstön työ on enenevässä määrin paitsi tiimityötä myös oman tiimin oivallusten, ideoiden ja tulos-

Muovinvalmistaja uskoo koulutukseen

Borealis-konserni on kehittä-nyt koulutusjärjestelmän, jossa koko henkilöstö voi sekä oppia että opettaa. Kurssien aiheet vaihtelevat teknisestä osaami-sesta vuorovaikutustaitoihin ja patenttiasioihin.

ten kommunikointia muille, eri puo-lilla organisaatiota ja usein myös eri puolilla maailmaa työskenteleville kollegoille.”

Kouluttajat omasta yhtiöstä

Monet uusien kurssien teemat kum-puavat vuosittain toteutettavasta koulutuskartoituksesta, jonka BBA-koordinaattorit ja esimiehet laativat henkilöstön toiveiden perusteella.

Väänäsen mukaan on tärkeää, että yrityksen johto on täysipainoisesti koulutusakatemian takana.

”Systemaattiseen osaamisen jaka-miseen ja kehittämiseen halutaan panostaa, ja kurssit suoritetaan työ-ajalla.”

Akatemian alkuaikoina pääosa

kurssien vetäjistä tuli yrityksen ulko-puolelta, mutta nykyään yli 90 pro-senttia kouluttajista kuuluu konser-nin omaan henkilökuntaan. Tämä on osoittautunut toimivaksi malliksi osaamisen jakamisessa.

”Omasta organisaatiosta löytyy paljon osaamista ja huippututkijoita”, Väänänen kuvailee.

”Vaikka koulutusten valmisteluun ja pitämiseen kuluu omat resurssinsa, pystymme omien kouluttajien avulla tarjoamaan kattavan valikoiman kursseja hyvin kohtuullisella budje-tilla.”

Kurssit ovat englanninkielisiä, ja niiden kesto vaihtelee puolesta päi-västä pariin päivään. Tyypillinen ryhmäkoko on 10–20 henkeä, mikä mahdollistaa vuorovaikutuksen kurs-sin aikana.

Bore

alis

Pol

ymer

s O

y

Kouluttamisen kustannukset pysyvät koh-tuullisina, kun kursseja vetävät yhtiön omat huippuosaajat, Marjo Väänänen kuvailee.

531/2016 KEMIA

Noin neljäsosa koulutuksista tarjo-taan perinteisinä luokkahuonekou-lutuksina. Reilu puolet järjestetään netin välityksellä, eli kouluttajan tie-tokoneen näyttö ja ääni jaetaan ver-kon kautta. Näin kurssi on saatavilla kaikilla Borealiksen paikkakunnilla ympäri maailmaa.

”Lisäksi meillä on verkkokursseja, joiden materiaali on koko ajan saata-vissa ja jotka voi suorittaa itsenäisesti. Tällaiset kurssit sopivat erinomaisesti esimerkiksi tuotannon operaattorei-den työn rytmiin”, Väänänen kertoo.

BBA-koulutus on käytössä myös sil-loin, kun uusi henkilö perehdytetään työhönsä.

Koulutuksista kerätyn palautteen perusteella yrityksen henkilöstö on akatemiaansa tyytyväinen. Erityistä kiitosta on saanut kouluttajien innos-tuneisuus ja asiantuntemus. Kurssi-tarjontaa kehitetään jatkuvasti.

”Tulevaisuudessa tulee todennä-köisesti lisää muun muassa uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin, vuo-rovaikutustaitoihin ja palavereiden tehostamiseen liittyviä kursseja, joi-

Kansainvälinen muovijättiBorealis AG on kansainvälinen ke-mianyhtiö, joka valmistaa polyole-fiinimuoveja muun muassa vesi- ja viemäriputkiin sekä auto- ja erikois-pakkausteollisuudelle. Lisäksi kon-serni tuottaa peruskemikaaleja ja lannoitteita.

Yhtiön pääkonttori sijaitsee Itä-vallan Wienissä. Yli 120 maassa toi-mivalla konsernilla on noin 6 500 työntekijää. Kilpilahden tuotan-toyksikössä ja innovaatiokeskuk-sessa Porvoossa työskentelee noin 900 henkeä. Konsernin liikevaihto vuonna 2014 oli 8,3 miljardia euroa.

Bore

alis

Pol

ymer

s O

y

BBA-koulutuksissa oppimista tehostetaan muun muassa ryhmätöiden avulla. Kurssilaiset Anders Nymark (vas.), Apostolos Krallis, Soile Lustig, Taru Räsänen, Kumudini Jayaratne ja Maria Ranieri Borealiksen Porvoon innovaatiokeskuksessa.

den kysyntä on kasvussa.”Väänästä itseään motivoi uusien

koulutusmenetelmien soveltami-nen. Esimerkiksi luokkahuonekou-lutusten muuttuminen virtuaalisiksi netti- ja verkkokoulutuksiksi on vaa-tinut asenteiden muutosta organisaa-tiossa. Samalla se on mahdollistanut akatemian kasvun ja kurssitarjonnan monipuolistumisen.

Bisnesosaamista tutkijoille

Akatemian lisäksi Borealiksessa on muutakin koulutustoimintaa.

Konsernin paikalliset oppimis- ja kehitysyksiköt vastaavat esimerkiksi ympäristö-, terveys- ja turvallisuus-asioihin liittyvästä koulutuksesta. Myös esimiesvalmennukset toteu-tetaan BBA:sta erillisinä koulutuk-sina.

Kun tavoitteena on lisätä varsinai-sen liiketoiminnan ulkopuolella työs-kentelevien henkilöiden, kuten tutki-joiden, bisnesosaamista, käytössä on eräänlainen työssäoppimisen malli.

”Koulutukseen osallistuja tulee kuunteluoppilaaksi muutamaan bis-neskokoukseen ja kirjaa ylös havain-tojaan. Oppilaalle on nimetty osallis-tujista kontaktihenkilö, jonka kanssa hän käy syventäviä keskusteluja ko-kousten jälkeen.”

Kirjoittaja on kemiantekniikan tohtori ja Kemianteollisuus ry:n asiamies.

maija.pohjakallio@kemianteollisuus.fi

54 1/2016KEMIA

Ryhmä viettää siten suurimman osan päivästä ja viikosta yhdessä. Jos-kus niin aamupala, lounas kuin illal-linen syödään työkavereiden kanssa. Professorit tosin istuvat ruokaloissa omissa pöydissään. Vuosilomaa ete-läkorealaisilla on viikko tai kaksi.

SNU on Etelä-Korean paras yli-opisto, joka on maailmanlaajuisella QS World University Rankings -lis-talla rankattu sijalle 31. Yliopiston farmasian tiedekunta yltää omassa kategoriassaan 17. parhaaksi.

Tiedekunnassa on 49 professoria, noin 180 tohtorikoulutettavaa ja 140 maisteriopiskelijaa. Synteettisen lää-keainekemian osastossa toimii kolme ryhmää.

Leen ryhmässä kehitetään uusia lääkeainekandidaatteja Alzheimerin taudin, neuropaattisen kivun ja syö-vän hoitoon.

Yhdisteet on suunniteltu sitoutu-

Koreassa kumarretaanvanhemmalle kemistille

Soulin yliopiston lääkeaine-kemistit tekevät pitkiä työpäiviä, joista syntyy myös tulosta. Suomalainen vieraileva tutkija otettiin vastaan ystävällisesti.

maan TRPV1-ionikanavaresepto-riin, glykolysoitujen lopputuotteiden RAGE-reseptoriin, glutaminyylisyk-laasiin tai proteiinikinaasi C:hen. Yksi yhdisteistä on tällä hetkellä kliinisissä tutkimuksissa.

Lee on ollut mukana perustamassa bioteknologiayritystä, jolta osa ryh-män rahoituksesta tulee. Koska resurssit ovat hyvät ja ne on kohden-nettu muutamaan projektiin, ryhmä pystyy fokusoimaan tutkimustaan hyvin.

Tiukka hierarkia

Toukokuussa 2015 Leen ryhmään liit-tynyt suomalainen vieraileva tutkija otettiin lämpimästi vastaan. Yhdeksi mielenkiinnon syyksi paljastui, että olin ryhmän ensimmäinen Aasian ulkopuolelta saapunut vierailija.

Kaikki uudet työtoverit olivat kiin-

Professori Jeewoo Leen ryhmä koostuu yhdestätoista tohtorikoulutettavasta ja yhdestä tutkijatohtorista. Vuonna 2015 ryhmään kuului myös vieraileva tutkija Suomesta, pöydän päässä seisova Gustav Boije af Gennäs.

Gus

tav

Boije

af G

ennä

sin

albu

mis

ta

Gustav Boije af Gennäs

Minimissään 60 tuntia, maksimissaan reilusti yli 70 tuntia. Sellaiset ovat työ-viikot Soulin kansallisen yliopiston SNU:n farmasian tiedekunnassa.

Professori Jeewoo Leen synteetti-sen lääkeainekemian tutkimusryh-mässä etenkin tohtorikoulutettavat tekevät pitkää päivää. Kaikki ryhmän jäsenet työskentelevät vähintään kuu-tena päivänä viikossa, osa seitsemänä päivänä.

551/2016 KEMIA

Sääntöjä on paljon, mutta ulkomaalaisena saa onneksi paljon anteeksi.

nostuneita Suomesta ja Euroopasta. Heidän englannintaitonsa on riit-tävän hyvä, jotta ulkomaalainenkin pystyy tekemään laboratoriossa työ-tään. Useimmat ohjeetkin on laadittu englanniksi. Kaupungilla sen sijaan joutuu jatkuvasti käyttämään viitto-makieltä.

Aasialaisen työhierarkian mukaan jokaisella on kokouksissa tarkkaan määritelty istuinpaikka. Professori-ryhmän luokse ei mennä juttelemaan. Vanhempi tutkija astuu huoneeseen tai hissiin aina ensimmäisenä, samoin poistuessa. Nuoremman tutkijan pitää kumartaa vanhemmalle kolle-galle.

Sääntöjä on paljon, mutta ulkomaa-laisena saa onneksi paljon anteeksi.

Viidenkymmenen kilometrin päässä Soulista sijaitseva arvaamaton Pohjois-Korea ei ainakaan Leen tut-kijaryhmää huoleta. Yleinen käsitys on, ettei köyhä maa resurssien puut-teiden takia pysty hyökkäämään ete-läiseen naapuriinsa, eikä edes haluta hyökätä, vaikka kielenkäyttö voikin olla kovaa.

Hyvä laitekanta

Leen ryhmä on erikoistunut synteti-soimaan tiettyjä yhdisteitä, joita kehi-tän omassa tutkimustyössäni. Profes-sorin asiantuntemuksesta oli hyötyä, kun syntetisoin uusia yhdisteitä, joita tulemme Helsingin yliopiston far-maseuttisen kemian ja teknologian ryhmässämme käyttämään uudessa mikrosiruapplikaatiossa.

Korealaislaboratorion laitekanta ja infrastruktuuri ovat todella hyvät. Osaston lukuisat NMR- ja LC-MS-laitteet ovat yhteiskäytössä. Myös vie-railevan tutkijan mittaukset sujuivat vaivattomasti.

Automaattinen kromatografialait-teisto Leen laboratoriosta tosin puut-tuu, joten siellä pääsee verestämään taitojaan ajamalla manuaalisesti sili-kapylväitä. Omassa vetokaapissani ei ollut vakuumi- eikä suojakaasulinjaa,

Etelä-Korean strateginen, keskei-nen sijainti Itä-Aasiassa Japanin ja Kiinan välissä on muokannut maan kulttuuria ja asemaa kautta aikojen. Maan lähihistoriasta löytyy yhtäläi-syyksiä etenkin 1900-luvun Saksan kanssa.

Japanin miehityskauden (1910–1945) ja toisen maailmansodan jäl-keen Yhdysvallat ja Venäjä jakoi-vat Korean kahteen osaan, Etelä- ja Pohjois-Koreaksi. Etelä-Korean itsenäisyyden (1948) jälkeen maan taloudellinen kasvu on ollut hui-maa.

Korean vastine Saksan talous-ihmeelle (”The Miracle on the Rhine”) on saanut nimityksen ”Miracle on the Han River”, Han-joen ihme. Vuosina 1961–1996 maan vuosittainen talouskasvu oli noin 10 prosenttia ja viennin kasvu

Han-joen ihme

Gus

tav

Boije

af G

ennä

s

Vanha ja uusi kohtaavat Koreassa.

20 prosenttia.Aasian 1990-luvun talouskriisiä

lukuun ottamatta Etelä-Korean kas-vuluvut ovat olleet kovia tähän päi-vään asti. Tätä nykyä maan mark-kinatalous BKT:lla mitattuna on maailman 13. suurin.

2000-luvulla myös Korean lääke-teollisuuden kasvu on ollut kaksi-numeroista. Kansainvälisesti isoim-mat lääkeyritykset, kuten Pfizer, Novartis, MSD, GSK, Sanofi-Aven-tis, Roche ja AstraZeneca, tekevät tutkimusta tai harjoittavat liiketoi-mintaa Etelä-Koreassa.

Lisäksi maassa toimii suuria kan-sallisia lääkealan yrityksiä, kuten Dong-A, Hanmi, Daewong, CJ Cheil Jedang, Chong Kun Dang, Yuhan, Ildong, Celltrion Health-care, Green Cross, LG Life Scien-ces ja MY Corp.

joten niitä tarvitessani oli turvaudut-tava vanhanaikaisiin menetelmiin.

Etelä-Korean tiukkojen maahan-tuontisäädösten takia jouduin tilaa-maan joitakin orgaanisia lähtöaineita meriteitse, mikä merkitsi sitä, että joi-denkin synteesien aikataulut muut-tuivat. Pitkien työpäivien ansiosta

työni kuitenkin valmistui neljä viik-koa etuajassa ja ehdin vielä synteti-soimaan ylimääräisiäkin tuotteita.

Kirjoittaja on orgaanisen kemian maisteri ja farmaseuttisen kemian tohtori, joka työskente-lee tutkijatohtorina Helsingin yliopiston farma-

seuttisen kemian ja teknologian osastossa.gustav.boije-afgennas@helsinki.fi

56 1/2016KEMIA

ULKOMAILTA

Puhtaan ja sovelletun kemian kansainvälinen unioni IUPAC on ilmoittanut neljän uuden alku-aineen löytymisestä. Aineiden numerot ovat 113, 115, 117 ja 118. Alkuaineiden jaksollisen järjestelmän seitsemäs vaaka-jakso on nyt täydellinen.

IUPACin ja IUPAPin (Puhtaan ja sovelletun fysiikan kansainvälinen unioni) yhteinen työryhmä on myös tarkastellut neljän uusimman alkuai-neen löytöhistoriaa eri tutkimusryh-mien julkaiseman kirjallisuuden poh-jalta ja päättänyt, kuka saa kunnian alkuaineiden löytämisestä.

Päätöksen mukaan kunnia alkuai-neen 113 löytämisestä menee japani-laiselle RIKEN-yhteistyöryhmälle.

Alkuaineet 115 ja 117 löytyivät venäläisen Dubnan ydintutkimus-keskuksen sekä amerikkalaisten Law-rence Livermoren kansallisen labo-ratorion ja Oak Ridgen kansallisen laboratorion välisenä yhteistyönä.

Alkuaineen 118 löytyminen on puolestaan Dubnan ydintutkimuskes-kuksen ja Lawrence Livermoren kan-sallisen laboratorion yhteistyön tulos.

Iupacin epäorgaanisen kemian jaoston nimistösuositusten mukaan löytämättömillä alkuaineilla on tila-

Kun jaosto on hyväksynyt nimet, ne ja alkuaineiden kaksimerkkiset kemialliset symbolit ovat julkisessa arvioinnissa viiden kuukauden ajan. Sen jälkeen IUPACin valtuusto tekee lopullisen päätöksen, ja nimet symbo-leineen liitetään alkuaineiden jaksol-liseen järjestelmään.

Uusien alkuaineiden löytäjistä pää-tettäessä noudatettiin IUPACin ja IUPAPin yhteisen ns. Transfermium-työryhmän 1990-luvulla laatimaa kri-teeristöä siitä, milloin uusi alkuaine katsotaan löydetyksi ja millä perus-teilla löytäjä valitaan.

Käytäntö syntyi sen jälkeen, kun alkuaineiden 104–109 löytäjistä oli ollut erimielisyyttä. Niiden osalta päädyttiin kompromissiratkaisuun, ja aineille annettiin useista vaihto-ehdoista nimiksi rutherfordium (Rh, 104), dubnium (Db, 105), seaborgium (Sg, 106), bohrium (Bh, 107), hassium (Hs, 108) ja meitnerium (Mt, 109).

Erimielisyyksien ratkettua tut-kimusryhmät ovat kilpailun sijasta alkaneet tehdä yhteistyötä, mistä alkuaineiden 113, 115, 117 ja 118 löy-tyminen on erinomainen esimerkki.

Risto LaitinenKirjoittaja toimii IUPACin nimistöjaoston

Suomen-edustajana ja sihteerinä sekä epäorgaanisen kemian professorina

Oulun yliopistossa.

päiset latinankieliset nimet, jotka perustuvat niiden järjestyslukuun. Alkuaineen 113 tilapäinen nimi on ununtrium ja kemiallinen symboli Uut, alkuaineen 115 ununpentium (Uup), alkuaineen 117 ununseptium (Uus) ja alkuaineen 118 ununoctium (Uuo).

Nyt aineiden löytäjiä pyydetään ehdottamaan niille lopullisia nimiä. Nimet voivat perustua mytologiaan tai aineen ominaisuuteen, tai aineet voidaan nimetä mineraalin, alueen tai henkilön nimen mukaan.

Uusien alkuaineiden nimeäminen on herättänyt kiinnostusta myös suu-ren yleisön keskuudessa. Yksi media-huomiota saaneista aloitteista on tul-lut Motörhead-yhtyeen faneilta, jotka haluavat nimetä yhden uusista alku-aineista yhtyeen hiljattain edesmen-neen keulahahmon Lemmy Kilmis-terin mukaan. Vetoomus lemmiumin puolesta on kerännyt jo yli 150 000 allekirjoitusta.

Kilpailusta yhteistyöhön

Ehdotukset saatuaan nimistöjaosto selvittää muun muassa nimien joh-donmukaisuuden, käännettävyyden eri kielille sekä mahdolliset ristirii-taisuudet, joita voi aiheutua nimien aiemmasta käytöstä toisissa yhteyk-sissä.

Alkuaineiden jaksollisen järjestelmän seitsemäs vaakajakso on nyt täydellinen.

Neljän uuden alkuaineenlöytyminen sai vahvistuksen

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18

1 H He

2 Li Be B C N O F Ne

3 Na Mg Al Si P S Cl Ar

4 K Ca Sc Ti V Cr Mn Fe Co Ni Cu Zn Ga Ge As Se Br Kr

5 Rb Sr Y Zr Nb Mo Tc Ru Rh Pd Ag Cd In Sn Sb Te I Xe

6 Cs Ba La-Yb Lu Hf Ta W Re Os Ir Pt Au Hg Tl Pb Bi Po At Rn

7 Fr Ra Ac-No Lr Rf Db Sg Bh Hs Mt Ds Rg Cn Uut Fl Uup Lv Uus Uuo

571/2016 KEMIA

Sri Lankassa käytetään norsujen lanta hyödyksi valmis-tamalla siitä paperia. Raaka-aineen tuottaa Colombon ja Kandyn kaupunkien välillä sijaitseva ”elefanttien orpokoti”.

Norsujen orpokodin yhteyteen on paperintuotannon lisäksi syntynyt myös kauppoja, jotka myyvät jätöspa-perista tehtyjä tuotteita. Koska orpo-koti houkuttelee paljon matkailijoita, paperin menekki on hyvä.

Norsut ovat oivallisia raaka-aineen tuottajia. Ne syövät päivässä reilut 200 kiloa heinää ja muuta kuitupitoista ravintoa. Ravinnon hyödyntämisessä elefantti ei kuitenkaan ole mikään mestari, sillä viidennes syödystä tava-rasta tulee läpi ulosteena. Yhden nor-sun päivittäisistä tuotoksista saadaan paperia toista sataa arkkia.

Lannan käyttö paperin valmistuk-seen on myös ympäristöteko, sillä muuten norsujen jätöksiä jäisi ylen määrin luontoon etenkin paikoissa, joissa elefantteja on paljon. Samalla säästetään paperintuotantoon tarvit-tavaa puuraaka-ainetta.

Vanha keksintö

Erilaisten ruohoa ja muuta kasvilli-suutta syövien eläinten ulostetta on perinteisesti totuttu käyttämään lan-noitteena sekä poltto- ja rakennusai-neena.

Kuitupitoisista jätöksistä tehdään kuitenkin paperia Sri Lankan lisäksi muissakin Aasian maissa. Käsityönä syntyvän paperin valmistuksesta on tullut eräänlainen kuriositeetti, jolla paikallisesti on myös työllistävää ja taloudellista merkitystä.

Paperin tuottaminen lantakui-duista perustuu parituhatta vuotta sitten keksittyyn prosessiin. Kerätty uloste puhdistetaan ensin kivistä ja muusta roinasta. Sen jälkeen massaa keitetään neljästä kuuteen tuntiin. Tulos sekoitetaan vielä perusteelli-

Norsunjätöksistäsyntyy ekopaperia

Sri Lankassa norsu on kansalliseläin. Paperin raaka-ainetuottajia siis riittää.

Kuva

t Juh

ani N

iem

inen

”Kakkapa-perin” mark-

kinoinnissa asioista puhu-taan niiden oi-

keilla nimillä.

Luonnon väreillä värjättyjä lantakui-tuja.

sesti, jotta jäljellä olevat pitkät kuidut saadaan sopivan mittaisiksi.

Massa voidaan värjätä erilaisilla luonnonväreillä. Sitten seos levitetään arkin kokoisille kuivatuskehikoille ja kuivataan auringossa. Kuivatut arkit voidaan hioa tasaisiksi. Sen jälkeen paperi on valmista käytettäväksi muisti- ja päiväkirjoihin, kalenterei-hin ja lukuisiin muihin pieniin tuot-teisiin.

Juhani NieminenKirjoittaja on filosofian tohtori ja Lahden

ammattikorkeakoulun projektijohtaja.

58 1/2016KEMIA

PAKINAATTORIN PESTI on koiran virka. Siinä saa haukkua vapaasti kun-nianloukkaussyytesuojalla. Juuri kukaan ei lue tekstejä. Sekään, joka lukee, ei ota vakavasti.

Työsuhde-etuna saa toimittaa tyh-jää lähteitä tarkistamatta. Aiheetkin voi valita vapaasti, kunhan ne ovat puhdasta mielikuvitusta ja älyllistä uusiokäyttöai-nesta.

Sellainen on esimerkiksi tämä vuonna 1990 julkaistu pätkä: ”On myös varmaa, että joku painostusryhmä keksii vaatia tunnelin rakentamista Tallinnan ja Hel-singin välille. Tiettyjä asioita kun ei voi välttää.”

Viro itsenäistyi vuosi profetian jälkeen. Suomalaisten kansainvaellus Tallinnaan ostamaan suomalaista olutta alkoi hie-man myöhemmin.

TUNNELIN OSALTA voimme pää-tellä, että poliitikot ovat Suomessakin pakinoiden kauko-ohjauksessa.

Neljännesvuosisata on juuri sopiva aika ideaviruksen kypsymiseen ja leviä-miseen. Tunneliajatuksen alkuperä on riittävästi hämärtynyt, ja sen vaatimat-tomat pakinalliset juuret ovat jo unoh-duksen multaamia.

Kun pakinasta tulee totta, tunneliin voidaan upottaa miljardeittain veron-maksajien euroja. Onneksi lompsa on auki Euroopan levyisesti, joten hank-keeseen osallistuu väkeä muualtakin kuin Uudenmaan verotoimiston asia-kaspiiristä.

Tunnelin kaivaminen paljastaa myös virolaisten akateemikkojen kyvyt. Hei-

dän tieteellisten pakinoidensa mukaan Itämeren pohja sisältää aarteita: se ei olekaan mutaa vaan sinisavea, jossa timanttien tiedetään viihtyvän. Myös palavankiven nestemäinen osa saattaa työntyä meren alle.

Porvoon Kilpilahdesta voidaan siis vetää johdot suoraan öljykentälle. Vapise Norja!

TUNNELIN AJOITUS saattaa ai-heuttaa ongelmia. Jos putki pora-taan vasta 2020-luvulla ja avataan 2030-luvulla, tallejamme asuttavat jo Teslan itseajavat sähköautot.

Öljyllä on silloin käyttöä enää tien päällysteenä ja voiteluaineena. Muovit-kin valmistaa puumassasta joku biofo-reyhtiö.

Tulevaisuuden tesloja ei kuitenkaan ole tarkoitus päästää tunneliin. Ei yksin-kertaisesti käy, että suomalaiset rahtaisi-vat juotavansa Räävelistä omilla autoil-laan.

Olutmatkailua jarrutetaan junatunne-lilla. Juomia saa tulevaisuudessa tuoda vain niin paljon kuin jaksaa kantaa. Rul-lalaudat ja muut segwayt kielletään. Olisi kohtuutonta, että vanhuksetkin saattai-sivat kyetä konevoimalla kanniskele-maan mäyräkoiria.

Sen sijaan oluen kuljettaminen on nuorten, raavaiden miesten etuoikeus.

Heillä on enemmän aivosoluja alkoholin tuhottavaksi.

TIMANTTIEN MYYNNISTÄ synty-vän liikevaihdon käyttö kannattaa suun-nitella tarkasti jo nyt. Kaivosoikeudet annetaan tietysti kansainvälisille kon-serneille. Näinhän on tähän astikin tehty.

Timanteille asetetaan kuitenkin arvonlisävero, jonka tuotto ohjataan yliopistoille jälkijättöisenä korvauksena almanakkamonopolin ja apteekkioi-keuksien menetyksestä.

Koska timantit ovat ikuisia, korkea-koulujen rahoitus on turvattu maailman

tappiin. Yt-neuvottelut voidaan peruut-taa tarpeettomina.

Öljytuloista ei pidä ruveta suuremmin iloitsemaan. Niiden kohtalo on selvillä. Kaikki liikkuva raha menee Kelan Moo-lokin kitaan. Sieltä sitä jaetaan asumis-tukina niille, joilla ei ole varaa kustantaa putkiremonttejaan muilla keinoin.

JOS JOKU haluaa toisenlaisen tulevai-suuden, voi tehdä lahjoituksen pakinaat-torin tilinumeroon, jonka saa toimituk-sesta. Toivotut tapahtumat tulee kuvata lyhyesti tilisiirron viestiosuudessa.

KeemikkoUmpitunneli-insinööri

Pakinaattorin profetiat

Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa

maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen,

jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta.

KEEMIKKO

Koska timantit ovat ikuisia, korkeakoulujen rahoitus on turvattu maailman tappiin.

58 KEMIA 1/2016

591/2016 KEMIA

TUOTEUUTISIA

Kannettavaa FTIR-tekniikkaaAgilent Technologiesin kannettavalla 4300 Handheld FTIR -laitteella voidaan kerätä IR-spektrejä laboratorion ulkopuolella ja hankalistakin paikoista ilman, että tulokset kärsisivät olosuhteista. Perinteisten labora-torioiden lisäksi laiteperhe soveltuu muun muassa rikospaikkatutkintaan, geologis-ten ja ympäristönäytteiden maastomitta-uksiin sekä taiteen konservointiin.

Lisätietoa: www.agilent.com

Pyörivä pesuriAlfa Lavalin pyörivä Toftejorg SaniMidget SB -pesuri korvaa staattiset pesupallot. Pesuri alkaa pyöriä alle 0,1 barin paineella. Pesurin pyöriessä sen puhaltimet tuottavat säiliön seinämään iskuvaikutuksen ja tasai-sesti jakautuneen putoavan kalvon. Pesu-kuvio varmistaa huuhteluveden dynaa-misen ja tehokkaan jakautumisen säiliön sisäpinnoille.

Lisätietoa: www.alfalaval.com

Monikäyttöinen sekoitinAlfa Lavalin pyörivä suihkusekoitin hoitaa tehokkaasti nesteiden ja jauheiden sekoit-tamisen, kaasun dispersion ja kiertopesun (CIP) sen sijaan, että jokaiseen prosessiin käytettäisiin erillisiä laitteita. Rotary Jet Mixerissä yhdistyvät hyvä sekoitustark-kuus, lyhyt sekoitusaika ja energiatehok-kuus. Sekoitinta voidaan käyttää 100–800 000 litran säiliöissä.

Lisätietoa: www.alfalaval.com

KannettavakaasunilmaisinHoneywellin uusi henkilökohtainen Gas-AlertMicroClip XL -kaasunilmaisin tun-nistaa rikkivedyn, hiilimonoksidin, hapen ja helposti syttyvät kaasut. Pieni ja kevyt laite on kestävä ja helppo käyttää. Laite toi-mii myös kylmässä ja muissa haastavissa oloissa. Pitkäkestoisen akun ansiosta laite toimii jopa 18 tuntia yhdellä latauksella.

Lisätietoa: www.honeywell.com

Mittauslaite sähkökemiansovelluksiinKosketusnäytöllä ohjattavan monipuoli-sen Keithley 2450-EC:n mittauksiin kuu-luvat muun muassa syklinen voltametri, lineaarisesti pyyhkäisty voltametri, avoi-men piirin potentiaalimittaus, krono-amperometri, kronopotentiometri sekä perinteiset virta-, jännite-, resistanssi-, johtavuus- ja tehomittaukset 6½ nume-ron tarkkuudella. Helppokäyttöinen laite toimii itsenäisesti ilman, että se täytyisi kytkeä tietokoneeseen.

Lisätietoa: www.tekfinland.fi

MonipuolinenkuoppalevylukijaThermo Scientific Varioskan LUX on tutki-muskäyttöön suunniteltu kuoppalevylu-kija monenlaisiin määrityksiin. Laitteessa on vakiona fotometrian ja fluorometrian mittausteknologiat. Lisäksi laitteen voi varustaa luminometrian, aikaerotteisen fluorometrian (TRF) ja AlphaScreen-mit-tausmoduuleilla. Laite sisältää inkubaat-torin ja levyravistelijan, ja siihen voi myös asentaa dispenserit automaattista rea-genssiannostelua varten.

Lisätietoa: www.thermoscientific.com

Maakaasun määrän laskemiseenKaasun jakelusta, kuljetuksesta ja varas-toinnista vastaaville organisaatioille tar-koitetulla helppokäyttöisellä ERZ 2000-NG -virtauslaskimella voi mitata tarkasti kaa-sun virtausta, tehdä kaasun määrään liitty-viä korjauksia, laskea energiankulutusta ja siirtää tietoja vakiotyyppisten protokollien avulla. Laite voidaan helposti integroida gas train -sovellukseen samaan koteloon

Valoa materiaalinkäsittelyynPienet G10-valokennot on optimoitu materiaalinkäsittelysovelluksiin. Kenno-jen kohdistuskulma on 360 astetta. Niiden tunnistusvarmuus on hyvä ja säätäminen helppoa. Saatavilla on myös erityisesti logistiikka-automaation tarpeisiin suun-niteltuja malleja, joissa ei tarvita erillistä säätöä. Lisävarusteena saatavan Q-Lock-asennusjärjestelmän avulla kennot voi-daan asentaa muutamassa sekunnissa.

Lisätietoa: www.sick.fi

kaasukromatografien, lokitallentimien ja ohjaimien kanssa.

Lisätietoja: www.honeywellprocess.com

60 1/2016KEMIA

HENKILÖUUTISIA

Väitökset jatkuvat sivulla 63

Aalto-yliopistoM.Sc. Ta-Lei Choun väitöskirja Layered thermoelectric materials; misfit cobalt oxides and oxyseleni-des tarkastettiin 8.12.2015. Vas-taväittäjänä toimi prof. Kunihito Koumoto (Toyotan fysiikan ja kemian tutkimusinstituutti, Ja-pani) ja kustoksena prof. Maarit Karppinen.

M.Sc. Mathias Grunérin väitöskirja Molecular interac-tions of hydrophobin proteins with their surroundings tarkastettiin 10.12.2015. Vastaväittäjänä toi-mi prof. Guy Derdelinckx (KU Leuven, Belgia) ja kustoksena prof. Markus Linder.

DI Muhammad Nasrullahin väitöskirja Material and energy balance of solid recovered fuel pro-duction tarkastettiin 11.12.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Mika Horttanainen (Lappeenrannan teknillinen yliopisto) ja kustok-sena prof. Pekka Oinas.

DI Kirsi Jalkasen väitöskirja Electrode Material Solutions for Large-Scale Lithium-Ion Batte-ries tarkastettiin 14.12.2015. Vas-taväittäjänä toimi prof. Margret Wohlfahrt-Mehrens (ZSW-kes-kus, Saksa) ja kustoksena prof. Maarit Karppinen.

Helsingin yliopistoFL Tanja Holman väitöskirja Characterization of bacteria causing outbreaks by using mo-lecular methods in a clinical mi-crobiology laboratory tarkastet-tiin 11.12.2015. Vastaväittäjänä toimi dos. Risto Vuento (Tam-pereen yliopisto) ja kustoksena prof. Mikael Skurnik.

M.Sc. Minna Matikaisen väi-töskirja Launching New Products in the Finnish Pharmaceutical In-dustry: A Relationship Approach tarkastettiin 11.12.2015. Vasta-väittäjänä toimi prof. Paula Ryti-lä (Helsingin yliopisto) ja kustok-sena prof. Anne Juppo.

FM Tiina Sarnetin väitöskirja Non-metal Alkylsilyl Compounds as Precursors in Atomic Layer Deposition of Chalcogenides and Pnictides tarkastettiin 21.12.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Kor-nelius Nielsch (Leibniz-instituut-ti, Saksa) ja kustoksena prof. Mik-ko Ritala.

M.Sc. Karmen Kappin väitös-kirja Polyphenolic and essential oil composition of Mentha and their antimicrobial effect tarkastettiin 22.12.2015. Vastaväittäjänä toi-mi prof. Rudolf Bauer (Grazin yliopisto, Itävalta) ja kustoksena prof. Heikki Vuorela.

M.Sc. Krishna Chaithanya Batchun väitöskirja Factors Reg-ulating the Substrate Specificity of A-type Phospholipases—A Mass-

VÄITÖKSIÄ Spectrometric study tarkastettiin 8.1.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Peter Slotte (Åbo Akademi) ja kustoksena prof. Jukka Finne.

FM Valtteri Mäkelän väi-töskirja Automated Analysis of Quantitative NMR Spectra tar-kastettiin 8.1.2016. Vastaväit-täjänä toimi prof. James Keeler (Cambridgen yliopisto, Iso-Bri-tannia) ja kustoksena prof. Ilkka Kilpeläinen.

FM Marjaana Peltolan väi-töskirja AMIGO-Kv2.1 potassium channel complex: Identification and association with schizophre-nia-related phenotypes tarkastet-tiin 8.1.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Hiroaki Misonou (Doshishan yliopisto, Japani) ja kustoksena prof. Kari Keinänen.

Itä-Suomen yliopistoFM Niina Hyvösen väitöskirja Atmospheric impact of bioenergy based on reed canary grass culti-vation on organic soil tarkastet-tiin 4.12.2015. Vastaväittäjänä toimi vanh. tutk. Poul Erik Lær-ke (Aarhusin yliopisto, Tanska) ja kustoksena emer.prof. Pertti Martikainen.

FM Janne Salstelan väitöskir-ja Influence of surface structur-ing on physical and mechanical properties of polymer-cellulose fiber composites and metal-poly-mer composite joints tarkastettiin 4.12.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Jyrki Vuorinen (Tampereen teknillinen yliopisto) ja kustokse-na prof. Tuula Pakkanen.

M.Sc. Nina Rogeljin väitöskir-ja Goniospectrometric analysis of optically complex samples—A study of diffraction gratings, op-tically variable devices, and coat-ings with special effect pigments tarkastettiin 8.12.2015. Vasta-väittäjänä toimi Ph.D. Thomas A. Germer (NIST-instituutti, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Markku Hauta-Kasari.

M.Sc. Adil Chaudrin väitöskir-ja Tribological Behavior of the Polymers Used in Drug Delivery Devices tarkastettiin 9.12.2015. Vastaväittäjänä toimi johtava tut-kija Helena Ronkainen (VTT) ja kustoksena prof. Tuula Pakkanen.

FM Heidi Kääriön väitöskirja The allergy and asthma protec-tive effects of farm environment and pet animals—The role of immunomodulation tarkastettiin 11.12.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Harri Alenius (Työterveys-laitos) ja kustoksena prof. Maija-Riitta Hirvonen.

M.Sc. Yulia Hillin väitöskir-ja The structure-activity relation-ship of Pd-Ni three-way catalysts for H2S suppression tarkastettiin 15.12.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Ulla Lassi (Oulun yliopisto) ja kustoksena prof. Tapani Pakkanen.

FM Mengistu Majan väitöskir-

ja Volatile organic compounds emitted from silver birch and Eu-ropean aspen in response to en-vironmental stresses tarkastettiin 15.12.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Janne Rinne (Helsingin yli-opisto) ja kustoksena prof. Jarmo Holopainen.

FM Markus Häyrisen väitös-kirja Benefits of Atomic Layer Deposition in Nanophotonic De-vice Fabrication tarkastettiin 16.12.2015. Vastaväittäjänä toimi Dr. Nadège Courjal (Franche-Comtén yliopisto, Ranska) ja kus-toksena prof. Markku Kuittinen.

FM Inna Nybomin väitöskir-ja Activated Carbon Amend-ments for Sediment Remediation. Reduction of aquatic and biota concentrations of PCBs, and sec-ondary effects on Lumbriculus variegatus and Chironomus ri-parius tarkastettiin 18.12.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Jonas Gunnarsson (Tukholman yliopis-to, Ruotsi) ja kustoksena prof. Anssi Vainikka.

FM Päivi Sutisen väitöskirja SUMOylation in the Regulation of Androgen Receptor and Pioneer Factor FOXA1 in Prostate Cancer Cells tarkastettiin 19.12.2015. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Noora Kotaja (Turun yliopisto) ja kustoksena prof. Jorma Palvimo.

Jyväskylän yliopistoFM Johanna Salmelinin väi-töskirja New applications of zoobenthos measurements for risk assessment of chemicals in aquatic ecosystems tarkastettiin 10.12.2015. Vastaväittäjänä toi-mi dos. Jarkko Akkanen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena FT Heikki Hämäläinen.

FM Satu Mustalahden väitös-kirja Photodynamics Studies of Ligand-Protected Gold Nanoclu-sters by using Ultrafast Transient Infrared Spectroscopy tarkastettiin 11.12.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Ken Knappenberger (Flori-dan yliopisto, Yhdysvallat) ja kus-toksena prof. Mika Pettersson.

Lappeenrannan teknillinen yliopistoDI Elsi Strandin väitöskirja En-hancement of ultrafiltration pro-cess by pretreatment in recovery of hemicelluloses from wood ex-tracts tarkastettiin 14.1.2016. Vastaväittäjänä toimi dos. Frank Lipnizki (Alfa Laval, Tanska) ja kustoksena prof. Mika Mänttäri.

Oulun yliopistoDI Mikko Karjalaisen väitös-kirja Studies on wheat straw pulp fractionation—Fraction-ation tendency of cells in pressure screening, hydrocyclone fraction-ation and flotation tarkastettiin 4.12.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Leena Paavilainen (Luon-

nonvarakeskus) ja kustoksena prof. Mirja Illikainen.

FM Jouko Uusitalon väitöskir-ja The role of drug metabolism in drug discovery and development —case ospemifene tarkastettiin 4.12.2015. Vastaväittäjänä toimi dos. Juha-Matti Savola (TEVA Pharmaceuticals, Sveitsi) ja kus-toksena dos. Miia Turpeinen.

FM Riikka Mattilan väitöskir-ja The roles of virulence factors Us3 and γ(1)34.5 during differ-ent phases of HSV-1 life-cycle tar-kastettiin 18.12.2015. Vastaväit-täjänä toimi prof. Thedi Ziegler (Turun yliopisto) ja kustoksena dos. Veijo Hukkanen.

M.Sc. Mamdouh Omranin väitöskirja Microwave dephos-phorisation of high phosphorus iron ores of the Aswan region, Egypt. Developing a novel process for high phosphorus iron ore uti-lization tarkastettiin 18.12.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Pert-ti Lamberg (Luulajan teknillinen yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Timo Fabritius.

Tampereen teknillinen yliopistoM.Sc. Bobin George Abraha-min väitöskirja Fluorescent Pro-tein Toolbox: Protein Engineer-ing Broadens the Range of in vitro and in vivo Applications of Fluorescent Proteins tarkastettiin 4.12.2015. Vastaväittäjänä toimi yliopistonleht. Vesa Hytönen (Tampereen yliopisto) ja kus-toksena prof. Matti Karp.

Tampereen yliopistoFM Hanna Vuorenpään väitös-kirja Development of human cell based in vitro vascular and car-diovascular models tarkastettiin 19.12.2015. Vastaväittäjänä toi-mi prof. Kirsi Vähäkangas (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. Tuula Heinonen.

Turun yliopistoFM Kirsi Gröndahl-Yli-Han-nukselan väitöskirja Pertussis: infection, vaccination and gene polymorphisms tarkastettiin 11.12.2015. Vastaväittäjänä toi-mi dos. Anu Kantele (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Jussi Mertsola.

FM Pekka Heikkisen väitös-kirja Modulation of TGF-β Sig-naling by Hypoxia tarkastettiin 11.12.2015. Vastaväittäjänä toimi dos. Kaisa Lehti (Helsingin yli-opisto) ja kustoksena dos. Panu Jaakkola.

FM Henna Savelan väitöskir-ja Quantification of Toxin Biosyn-thesis Genes in Cyanobacteria and Dinoflagellates—Genetic Factors as Predictors of Toxin Production in the Environment tarkastettiin 11.12.2015. Vastaväittäjänä toimi

in memoriam

Juhani Murto menehtyi 8. tammikuuta 2016 pitkällisen sairastelun jälkeen. Hän oli syntynyt 9.5.1935 Viipurissa. Hän oli avioliitossa Maija-Leena Murron (o.s. Lappi) kanssa. Avioliitosta syntyivät pojat Antti ja Janne.

Juhani Murto kirjoitti yli-oppilaaksi lappeenrantalai-sesta Karjalan yhteiskoulusta vuonna 1954 ja aloitti seu-raavana vuonna opiskelunsa Helsingin yliopiston kemian laitoksessa. Tulevan uransa hän pohjusti opiskelemalla laajasti myös fysiikkaa ja matematiikkaa.

Murto väitteli vuonna 1962 kemiallisten reaktioi-den kinetiikasta. Poikkeuk-sellisen ansiokas väitöskirja sai korkeimman arvosanan. Työssä Murto osoitti, että liuotinolosuhteita muutta-malla kemiallista reaktio-nopeutta voidaan kasvattaa jopa miljoonakertaiseksi.

Juhani Murto toimi Hel-singin yliopiston fysikaalisen kemian apulaisprofessorin virassa vuodet 1967–1989.

Sapattikautenaan Swan-sean yliopistossa hän omak-sui uuden tutkimusmenetel-män, matalien lämpötilojen kemian. Menetelmässä tut-kittava yhdiste eristetään vain muutama aste absoluuttisen nollapisteen yläpuolella ole-vaan jalokaasumatriisiin.

Näin eristettyjä molekyy-lejä ryhdyttiin tutkimaan spektroskooppisin menetel-min. Tämä edellytti myös perinteisen fysikaalisen kemian koulutuksen uudis-tamista. Tarvittiin kvanttime-kaniikan työkalut spektrien ymmärtämiseksi sekä mole-

Juhani Murto

Fysikaalisen kemian uudistaja

kyylispektroskopian kokeel-listen menetelmien opetus.

Opetuksen käynnistämi-seksi hän kirjoitti tyylilleen uskollisena virheettömät opetusmonisteet, joilla on ollut käyttöä vuodesta toi-seen maan muissakin yliopis-toissa. Murron luomat kurssit muodostavat yhä fysikaalisen kemian opetuksen rungon.

Murron luennointierikoi-suus oli tehokas liitutaulun käyttö. Hän kirjoitti oikealla kädellä kaiken sanottavansa taululle samalla kun sieni vasemmassa kädessä pyyhki taulua puhtaaksi pienellä vii-peellä.

Kvanttimekaniikan ja spektroskopian tuominen tutkimukseen ja opetukseen johti automaattisesti myös tietokoneiden käytön vält-tämättömyyteen sekä las-kennallisessa kemiassa että digitaalisen spektritiedon käsittelyssä.

Murto oli Suomen ensim-mäisiä kvanttikemian ohjel-mien hyödyntäjiä. Alussa

sekä ohjelmat että syöttötie-dot kirjoitettiin reikäkorteille ja laskut suoritettiin Univac 1108 -”supertietokoneella” Lauttasaaressa.

Nykyisin yksikään kemian professori ei selviä ilman las-kennallisen kemian ja spekt-roskopian tutkimusmene-telmiä. Murto oli Suomessa aikaansa edellä, kansainväli-sesti katsoen ajan hermolla.

Professorien kouluttaja

Juhani Murto paneutui huo-lellisesti jatko-opiskelijoi-densa ohjaukseen. Hän antoi väitöstyön tekijälle vastuuta ja vapautta mutta auttoi tär-keimmässä eli suunnittelussa ja kirjoitustyössä. Tarkkuu-destaan huolimatta hän oli aina lämmin eikä kommu-nikaatiosta puuttunut huu-moria.

Murron vaikutus maamme fysikaalisen kemian moder-nisoinnissa on aivan keskei-nen. Hänen kouluttamistaan jatko-opiskelijoista ja heidän

edelleen kouluttamistaan jatko-opiskelijoista on tullut yhteensä kahdeksan profes-soria, jotka kaikki hyödyntä-vät tutkimuksessaan syvälli-sesti laskennallisen kemian ja spektroskopian menetelmiä.

Murron työn tuloksena fysikaalisen kemian tutki-mus Suomessa on merkittä-västi laajentunut ja kansain-välistynyt.

Kansainvälisen tason tutki-musta tehdään nyt matalien lämpötilojen kemiassa, eri-tyisesti jalokaasujen kemias-sa, korkean erotuskyvyn spektroskopiassa, ultranopei-den kemian ja biomolekyy-lien ilmiöiden tutkimuksessa, nanomikroskopiassa, mole-kyyliryvästen tutkimuksessa, pintojen kemiassa ja lasken-nallisessa kemiassa. Sovelluk-set ulottuvat nanoteknolo- giasta merentutkimukseen.

Murto valittiin Suoma-laiseen Tiedeakatemiaan vuonna 1973. Uransa aikana hän vastaanotti Anders Don-nerin, Edvard Hjeltin ja Gus-tav Kompan palkinnot sekä Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkin.

Juhani Murto oli älykäs, vaatimaton ja ennakkoluulo-ton ihminen. Vapaa-aikanaan hän viihtyi mökillään Taipal-saaressa. Jäätyään pois työelä-mästä hän opiskeli useita kie-liä ja luki runsaasti varsinkin venäjänkielistä kaunokirjalli-suutta.

Markku Räsänen, Jouko Korppi-Tommola ja

Matti Perttilä

Kirjoittajat ovat Juhani Murron oppilaita, ystäviä ja työtovereita.

1/2016 61KEMIA

62 1/2016KEMIA

Kemia-lehti 2016: Katso AIKATAULUT JA OSATEEMAT

III-kannesta!KEMIA

Kemi

Vuoden 2014 parhaaksi kemian opinnäytetyöksi on valittu Jyväskylän yliopis-tossa maisterintutkintonsa suorittaneen Emmi Huh-tisen pro gradu -työ Haih-tuvien yhdisteiden ja pro-sessimuuttujien vaikutus kartongin ja BCTMP:n omi-naisuuksiin.

Valinnan teki Finntes-ting-yhdistys, joka palkitsi Huhtisen 500 eurolla. Pal-kitsemistilaisuus järjestet-tiin marraskuussa 2015.

Elintarvikepakkauksesta ei saa vapautua tuotteeseen kemikaaleja, jotka vaikuttai-sivat sen koostumukseen tai aistinvaraisiin ominaisuuk-siin. Huhtinen tutki gra-dussaan, millä reaktioilla ja mistä lähtöaineista haihtu-via yhdisteitä syntyy, kuinka niiden syntymiseen voidaan vaikuttaa ja kuinka niitä voi-

Vuoden 2015 A. I. Virtanen -palkinnon on saanut profes-sori Hania Szajewska Varso-van lääketieteellisestä yliopis-tosta.

Palkinnon perusteena on Szajewskan lasten ravitse-muksen ja terveyden välisiä yhteyksiä käsittelevä tutki-mustyö.

Puolalaisprofessori on muun muassa osoittanut probioottien eli terveysvai-kutteisten maitohappobak-teerien edulliset vaikutukset lasten hyvinvointiin. Probi-ootit vähentävät heidän hen-gitystie- ja suolistoinfektioi-den riskiään.

Szajewska on julkaissut yli

Tutkija Janne-Petteri Nie-melä kehitti väitöstyössään optimaalisen ALD- eli ato-mikerroskasvatusreitin nio-biumilla substituoiduille titaanidioksidiohutkalvoille. Kalvoilla on hänen tutkimuk-sensa mukaan korkealaatui-set läpinäkyvän sähkönjoh-teen ominaisuudet.

Niemelä osoitti myös, että molekyylikerroskasvatusme-netelmällä (MLD) ALD-kas-vatettujen oksidikerrosten väleihin kasvatetut orgaaniset molekyylikerrokset alentavat huomattavasti oksidimateri-aalien lämmönjohtavuutta. Tällaiset hybridimateriaa-lit ovat lupaavia esimerkiksi tulevaisuuden joustaviin ja puettaviin termosähkösovel-luksiin.

Uudet energiateknolo-giat edellyttävät usein uusia materiaaleja ja niiden muok-kaamista nanomittakaavassa. Väitöstyössä käytetyt ALD ja MLD ovat tähän tarkoituk-seen erinomaisia menetel-miä, sillä ne mahdollistavat ohutkalvomateriaalien kas-vattamisen monenlaisille nanorakenteille niiden pin-nan muotojen mukaisesti.

Väitöstyössä erityisesti tut-

Finntesting-yhdistys palkitsiEmmi Huhtisen gradun

Hybridiohutkalvoilla kohti uusiatermosähköisiä sovelluksia

Juhlavuoden AIV-palkintoProfessori Hania Szajewskalle

kittu titaanidioksidi on moni-puolinen materiaali, joka tunnetaan parhaiten foto-katalyyttisistä ominaisuuk-sistaan. Etenkin niobiumilla substituoitu titaanidioksidi on herättänyt kiinnostusta myös läpinäkyvänä sähkön-johteena ja termosähköisenä materiaalina sovelluksiin, jotka muuntavat hukkaläm-pöä sähköksi.

FM Janne-Petteri Nieme-län väitöskirja Thin Films of TiO2 and Related Oxides by ALD/MLD: Tailoring of Tran-sport Properties tarkastettiin Aalto-yliopistossa 16.1.2016. Vastaväittäjänä toimi profes-sori Erwin Kessels (Eindho-venin teknillinen yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena professori Maarit Karppi-nen.

Per S

aris

Palkinto luovutettiin 10. joulukuuta 2015 järjestetyssä juhlatilai-suudessa. Vasemmalta Heleena Karrus Suomalaisten Kemistien Seurasta, Tiina Mattila-Sandholm Ravitsemuksen Tutkimussäätiös-tä, Hania Szajewska ja Hannu Koistinen Biobio-seurasta.

200 tieteellistä artikkelia, ja häntä on referoitu yli 5 000 kertaa.

AIV-palkinnon jakavat Suomalaisten Kemistien Seura, Suomen Biobio-seura ja Ravitsemuksen Tutkimus-säätiö. Palkintoon kuuluu 10  000 euron rahasumman lisäksi kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen suunnittelema hopeinen A. I. Virtanen -mitali sekä kunniakirja.

AIV-palkinto jaettiin nyt 17. kerran. Viime vuonna tuli kuluneeksi 70 vuotta siitä, kun A. I. Virtanen vas-taanotti Suomen toistaiseksi ainoan tiede-Nobelin.

daan mitata BCTMP:stä eli valkaistusta kemi-termo-mekaanisesta hierteestä ja kartongista.

Huhtinen teki palkitun työnsä Äänekoskella Metsä Boardin tutkimus- ja kehi-tyskeskuksessa, jossa häntä ohjasivat Pirkko Syrjälä ja Pirita Suortamo. Jyväsky-län yliopistossa Huhtisen ohjaajana toimi akatemia-professori Kari Rissanen.

Emmi Huhtinen

Janne-Petteri Niemelä

63KEMIA1/2016

Väitöksiä…

NIMITYKSIÄBASFDI Tor Stendahl on nimitetty BASF:n Suomen ja Baltian mai-den toimitusjohtajaksi ja Poh-joismaiden kaupalliseksi joh-tajaksi. Hän on työskennellyt konsernissa vuodesta 1997, vii-meksi kansainvälisessä paperi-liiketoiminnan johtotehtävässä Global Key Account Manage-rina.

Ekokem OyjEkokem-konsernin strategia-, IR- ja viestintäjohtajaksi sekä johtoryhmän jäseneksi on ni-mitetty KTM Hanna Masala. Ekokemin uuteen johtoryh-mään kuuluvat hänen lisäkseen toimitusjohtaja Karri Kaitue, liiketoimintajohtaja Jani Lö-sönen, operatiivinen johtaja Kosti Rautiainen, talousjohta-

TULEVIA TAPAHTUMIA

Palstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista. Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista. Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: toimitus@kemia-lehti.fi.

SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄTLabquality DaysHelsinki 11.–12.2.2016www.labquality.fi

Stop kosteusvauriot – tietoja ja työkaluja hyvän sisäilman hallintaanOulu 3.3.2016www.ttl.fi > Koulutus

Kemikaaliturvallisuus työpaikallaTampere 12.–13.4.2016www.ttl.fi > Koulutus

Pohjoinen teollisuus 2016Oulu 25.–26.5.2016www.expomark.fi

Helsinki Chemicals ForumHelsinki 28.–29.5.2016www.helsinkicf.eu

Nordic Polymer Days andNordic Rheology ConferenceHelsinki 30.5.–1.6.2016www.npd2016.fi

International Symposium on STEM Education ja Valtakunnalliset LUMA-päivätLahti 6.–8.6.2016luma.fi/tapahtumat

ISAPP 2016Turku 7.–9.6.2016www.isapp.net

Rubbercon 2016Tampere 8.–9.6.2016www.rubbercon2016.com

The Biochemistry and Chemistry of Biocatalysis: From Understanding to DesignOulu 12.–15.6.2016www.embo.org/events

6th Baltic Electrochemistry ConferenceHelsinki 15.–17.6.2016chemistry.aalto.fi/en/current/6th_electrochemistry_meeting

ESHRE 2016Helsinki 3.–6.7.2016www.eshre2016.eu

MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT Practical Applications of NMR in IndustryHouston, Yhdysvallat 15.–18.2.2016www.panicnmr.com

1st Enerchem CongressFirenze, Italia 18.–20.2.2016www.enerchem-1.it

Structure Based Drug Design ConferenceCarlsbad, Yhdysvallat 21.–24.2.2016www.zingconferences.com

28th International Colloquium Plastics TechnologyAachen, Saksa 24.–25.2.2016www.ikv-colloquium.com

Pittsburgh Conference on Analytical Chemistry and Applied SpectroscopyAtlanta, Yhdysvallat 6.–11.3.2016www.pittcon.org

JEC World Composite Show & ConferencePariisi 8.–10.3.2016www.jeccomposites.com/events

13th Chemistry Congress for Young ScientistsBlankenberge, Belgia 16.–18.3.2016www.chemcys.be

InterpharmBerliini, Saksa 18.–19.3.2016www.interpharm.de

Anatolian Conference on Synthetic Organic ChemistryKusadasi-Aydin, Turkki 21.–24.3.2016http://syntorganicchemconference.org

Bio-Europe Spring 2016Tukholma, Ruotsi 4.–6.4.2016www.ebdgroup.com/bioeurope

Green and Sustainable Chemistry ConferenceBerliini, Saksa 4.–6.4.2016http://greensuschemconf.com

Faraday Discussion 2016: Designing new heterogeneous catalysisLontoo, Iso-Britannia 4.–6.4.2016www.rsc.org

Biovision 2016Lyon, Ranska 13.–14.4.2016www.biovision.org

Predictive Catalysis: Transition-Metal Reactivity by DesignGirona, Espanja 17.–20.4.2016www.gironaseminar.com

PaintExpo 2016Karlsruhe, Saksa 19.–22.4.2016www.paintexpo.com

Carbon Dioxide CatalysisCarvoeiro, Portugali 19.–22.4.2016www.zingconferences.com

European Meeting on Supercritical FluidsEssen, Saksa 8.–11.5.2016www.emsf2016.com

AnalyticaMünchen, Saksa 10.–13.5.2016www.analytica.de

International Agricultural Engineering and Food Engineering ConferenceIstanbul, Turkki 16.–17.5.2016www.afengconference.org

World Biomaterials CongressMontreal, Kanada 17.–22.5.2016www.wbc2016.org

7th International Symposium on Molecular Aspects of Catalysis by SulfidesUtrecht, Alankomaat 22.–26.5.2016www.macs2016.com

European Technical Coatings CongressBirmingham, Iso-Britannia 24.–25.5.2016www.etcc2016.org

International Pulp & Paper Weekand Bioeconomy Innovation ForumTukholma, Ruotsi 24.–26.5.2016

www.adforumworld.com

IFAT 2016München, Saksa 30.5.–3.6.2016www.ifat.de

Chemspec EuropeBasel, Sveitsi 1.–2.6.2016www.chemspecevents.com

EcwatechMoskova, Venäjä 3.–6.6.2016www.ecwatech.ru

International Symposium on Loss Prevention and Safety Promotion in the Process IndustriesFreiburg, Saksa 5.–8.6.2016http://events.dechema.de/events/en/lossprevention2016

2nd International Symposium on Halogen BondingGöteborg, Ruotsi 6.–10.6.2016www.isxb-2.eu

9th World Mycotoxin Forum & XIVth International Symposium on MycotoxinsWinnipeg, Kanada 6.–10.6.2016www.WMFmeetsIUPAC.org

16th International Conference on ElectroanalysisBath, Iso-Britannia 12.–16.6.2016www.eseac2016.com

15th International Congress of Histochemistry and CytochemistryIstanbul, Turkki 19.–22.6.2016www.ichc2016.com

6th International Congress on Arsenic in the EnvironmentTukholma, Ruotsi 19.–23.6.2016www.as2016.se

24th International Conference on Modelling, Monitoring and Management of Air PollutionKreeta, Kreikka 20.–22.6.2016www.wessex.ac.uk/conferen-ces/2016/air-pollution-2016

17th Tetrahedron SymposiumBarcelona, Espanja 28.–30.6.2016www.tetrahedron-symposium. elsevier.com

prof. Thomas Rohrlack (Norjan biotieteiden yliopisto) ja kustok-sena dos. Urpo Lamminmäki.

Åbo AkademiM.Sc. Claudio Carlettin väi-töskirja New Aspects in Lime-stone Dissolution for Wet Flue Gas Desulfurization tarkastettiin 4.12.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Flavio Manenti (Milanon teknillinen korkeakoulu, Italia) ja kustoksena prof. Tapio Wes-terlund.

FM Eva Bligt-Lindénin väi-töskirja VAP-1 as drug target in inflammation: Structural features determining ligand interactions tarkastettiin 5.12.2015.  Vasta-väittäjänä toimi Dr. Maria Lui-sa Di Paolo (Padovan yliopisto, Italia) ja kustoksena dos. Tiina Salminen.

FM Jussi Rissasen väitöskirja Utilizing Spruce Hemicelluloses—the First Step: Controlled Extrac-

tion with Hot Water tarkastettiin 7.12.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Tuomo Sainio (Lappeen-rannan teknillinen yliopisto) ja kustoksena prof. Tapio Salmi.

M.Sc. David A. Agarin väitös-kirja The Feasibility of Torrefac-tion for the Co-Firing of Wood in Pulverised-Fuel Boilers tarkastet-tiin 11.12.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Peter Arendt Jensen (Tanskan teknillinen yliopisto) ja kustoksena prof. Mikko Hupa.

M.Sc. Inês Romãon väitöskir-ja Production of magnesium car-bonates from serpentinites for CO2 mineral sequestration—optimisa-tion towards industrial applica-tion tarkastettiin 17.12.2015. Vas-taväittäjinä toimivat prof. Hans Geerlings (Delftin teknillinen yliopisto, Alankomaat) ja pro-fessori Rosa Maria de Oliveira Quinta-Ferreira (Coimbran yli-opisto, Portugali) ja kustoksena prof. Ron Zevenhoven.

ja Markus Melkko, uusista lii-ketoiminnoista vastaava johtaja Mari Puoskari ja henkilöstöjoh-taja Hilppa Rautpalo.

Helsingin yliopistoKemian laitoksen johtajaksi on nimitetty polymeerikemian laboratorion johtaja, professo-ri Heikki Tenhu toimikaudel-le 1.1.2016–31.12.2017. Hän seuraa tehtävässä edeltäjäänsä, eläkkeelle siirtyvää professori Markku Räsästä.

Kiilto OyTutkimus-, kehitys- ja innovaa-tiojohtajaksi sekä johtoryhmän jäseneksi on nimitetty TkT Rai-ja Polvinen. Hän on työskennel-lyt yhtiössä erilaisissa tutkimus- ja kehitystehtävissä vuodesta 2005.

64 1/2016KEMIA

SEURASIVUT

Suomalaisten Kemistien Seuran Lasken-nallisen kemian jaosto on myöntänyt vuoden 2015 gradupalkinnon diplomi-insinööri Sampsa Vierroksen diplomi-työlle Fosfolipidikäänteismisellien mole-kyylidynaaminen karakterisointi.

Geeliytyviä fosfolipidejä käsittelevä työ on tehty Aalto-yliopiston kemian laitoksen itsejärjestäytyvien molekyyli-materiaalien tutkimusryhmässä. Tutki-musmenetelmänä on käytetty klassista molekyylidynamiikkaa.

Vierros tutki työssään erityisesti organogeelejä, joilla on lupaavia sovel-luksia muun muassa huokoisten ja pit-kulaisten nanomateriaalien valmistuk-sessa sekä lääkeaineiden annostelussa. Hän käsittelee sujuvasti ja kattavasti fos-folipidien rakennetta ja ominaisuuksia sekä käytettyjä simulaatio- ja analyysi-menetelmiä.

Suomalaisten Kemistien Seura järjesti syyskuussa 2015 kemisti-matkan Italian Piemonteen.

Milanosta siirryimme maittavalle ja runsaalle lounaalle viinitila Anzivinoon Gattinaraan. Lounaan yhteydessä tilan isäntä esitteli viininvalmistusta tilallaan. Tämän jälkeen ohjelmassa oli kiertoajelu ja maisemiin tutustumista.

Italian viinimaailmaan tutustumi-nen alkoi maanantaina vierailulla Luigi Elnaudille Doglianiin. Viinitilakäynnin jälkeen matkasimme vierailulle Riikka ja Jyrki Sukulan viinitilalle, jossa nau-timme lounaan. Riikka Sukula selvitti viiniköynnösten kasvatusta ja hoitoa perinpohjaisesti.

Tutustuimme myös Sukulan naapurin Paulo Manzonen viinitilaan.

Tiistaina ohjelmassa oli kaksi vierai-lua. Ensiksi siirryimme Pio Cesarelle Castiglione Falettoon, jonka jälkeen matkasimme Lequitolle Borgonovoon.

Keskiviikkona oli vuorossa Gancia Canellissa. Gancia-kuohuviinit lienevät kaikille suomalaisille tuttuja.

Jokaisessa vierailupaikassa saimme mitä parhaimpia ja erityisiä vuosiker-tamaistiaisia, ja monelle tarttui tilojen

Palkinnon Sampsa Vier-rokselle (toinen oikealta) luo-vuttivat Lasken-nallisen kemian jaoston halli-tuksen jäsenet Mikael Johans-son (vas.), Antti Karttunen ja Nino Runeberg.

Mar

kus

Rauh

alah

ti

Laskennallisen kemiangradu palkittiin

Piemonten viinimaisemissa

Kun vielä sää suosi ja myös viimeisen matkapäivän kohde Milano nähtävyyk-sineen oli kaikkien mieleen, matka vas-tasi odotuksia erittäin hyvin.

Moni meistä sai Italian viineistä aivan uudenlaisen käsityksen. Hyviltä mais-tuivat Italiassa ja vielä täällä kotimaas-sakin.

Heleena KarrusKirjoittaja on Suomalaisten Kemistien Seuran

toiminnanjohtaja.heleena.karrus@kemianseura.fi

Viinimatkalle osallistui kaikkiaan 25 henkeä.

erikoisviinejä tuliaisiksi mukaan kotiin.Vierailujen lomassa tutustuimme Ita-

lian monipuoliseen ja maukkaaseen ruokakulttuuriin.

Saimme hyvän käsityksen Piemonten alueen viinituotannosta ja pääsimme nauttimaan hyvästä seurasta, erinomai-sesta ruoasta ja kauniista maisemista.

Vierailumme ensimmäisenä iltana Albassa olikin paikallisten viinin- ja juustontuottajien tapahtuma, jossa me kemistit innokkaasti maistelimme pai-kallisia tuotteita.

Vierros osoitti, että alan tutkimuk-sessa hyvin yleisesti käytetty voima-kenttä ei itse asiassa sovellu orgaani-sissa liuoksissa oleville lipideille, ja

myös vesiliuoksissa havaittu hyvä suo-rituskyky voi johtua virheiden kumou-tumisesta. Johtopäätökset ovat yleisesti merkittäviä.

65KEMIA1/2016

Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta.

SEUROISSA TAPAHTUU

Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulutNumero Aineistopäivä Ilmestymispäivä2/2016 25. helmikuuta 23. maaliskuuta3/2016 8. huhtikuuta 5. toukokuuta4/2016 19. toukokuuta 15. kesäkuuta

Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi.

Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi.

Suomalaisten Kemistien SeuranHelmikuun vierailu ja kokous16.2.2016 kello 16–18Suomen kansallismuseo, Mannerheimintie 34, Helsinki.Kokouksen jälkeen tutustutaan Sibelius – jokainen nuotti pitää elää -näyttelyyn. Ilmoittautumiset 11.2.2016 mennessä osoitteessa www.suomalaistenkemistienseura.fi.

Pirkanmaan kemistiseura ry:nVuosikokous18.2.2016 kello17Nokian Panimo Oy, Nuijamiestentie 17, Nokia.Käsitellään sääntömääräiset asiat ja valitaan varatoiminnantarkas-taja. Kokouksen jälkeen yrityksen toiminnan esittely ja panimo-kierros. Ilmoittautumiset osoitteeseen Pirkanmaan.kemistiseura@hotmail.com.

Kokouksessa hyväksyt-tiin seuran uusiksi jäseniksi M.Sc. Behravesh Erfan, dip-lomi-insinöörit Hanna Hali-nen, Perttu Lamminen ja Essi Sariola-Leikas sekä filo-sofian maisterit Elias Ikonen, Elina Lehtonen ja Mikko Väärämäki.

Uusiksi nuoriksi jäseniksi hyväksyttiin luonnontie-teen kandidaatti Salla-Maija Hakkola, filosofian ylioppi-laat Attina Ervaala, Johanna Kekäläinen, Jarkko Lam-puoti, Sylva Larsson, Minja Matara-aho, Reetta Misso-nen, Joonas Sabile ja Joel Sipilä sekä tekniikan ylioppi-laat Anna Haukilahti, Aino Heinonen, Janne Holappa, Mikko Kaila, Hannalotta Kataja, Sonja Kauppi, Anton Kiiski, Tatu Kivistö, Markus Kurronen, Emma Laasonen, Anna Lankila, Alli Muhojoki, Jukka-Pekka Nieminen, Junnu Nieminen, Jukka Nykyri, Pyry Potila, Jenna Ruokonen, Aleksi Sillanpää, Valtteri Veija-lainen, Iiro Viitanen ja Vili Vilenius.

Paras väitös palkittiinKokouksessa julkistettiin myös Kompan palkinnon saaja. Palkinto parhaasta Suomessa vuonna 2014 jul-kaistusta kemian alan väitös-kirjasta myönnettiin teknii-kan tohtori Sami Vasalalle. Palkinto on suuruudeltaan 2 600 euroa.

Vasala teki väitöskirjansa Properties and Applica-tions of A2B’B”O6 Perovski-tes: from Fuel Cells to Quasi-Low-Dimensional Magnetism Aalto-yliopiston kemiantek-niikan korkeakoulussa.

Työssään Vasala tutki kak-soisperovskiittirakenteisia oksidimateriaaleja. Kaksois-perovskiitti on perovskiit-

Finska Kemistsamfundet on jakanut vuoden 2015 Alft-hanska priset -palkinnon Sabrina Schmidtille Åbo Akademista.

Tunnustus myönnetään ansiokkaasta kemian, bio-kemian tai kemiantekniikan opinnäytetyöstä, ensisijai-sesti väitöskirjasta. Palkin-non arvo on 2 500 euroa.

Saksalaissyntyinen Sabrina Schmidt väitteli tohtoriksi Åbo Akademin kemiantek-niikan laitoksessa syyskuussa 2014. Hänen väitöstutkimuk-sensa aiheena oli metyyli- ja etyylikloridin synteesi mik-roreaktoreissa.

Schmidt tutki zeoliitti- ja alumiinioksidipohjaisia katalyyttejä sekä puhtaassa että sinkkikloridilla kylläs-tetyssä muodossa ja käytti niitä metanolin hydrokloo-rauksessa. Kestävimmäksi katalyytiksi mikroreaktori-

PikkujoulukokousNummisuutarien seurassa

tirakenteen alamuoto, joka voidaan saada aikaiseksi alkuaineiden osittaisella kor-vauksella. Näillä yhdisteillä on monia hyödyllisiä sähköi-siä ja magneettisia ominai-suuksia.

Vasala perehtyi useisiin yhdisteisiin, jotka ovat osoit-tautuneet lupaaviksi anodi-materiaaleiksi kiinteäoksidi-polttokennoihin. Hän selvitti muun muassa yhdisteiden kemiallista kestävyyttä sekä sitä, kuinka kaksoisperovs-kiittirakenteisia anodimate-riaaleja voitaisiin muokata ominaisuuksiltaan parem-miksi.

Lisäksi Vasala tutki kupa-ripohjaisia kaksoisperovs-kiittiyhdisteitä, joiden mag-neettisia vuorovaikutuksia voidaan muuttaa kolmiulot-teisista kaksiulotteisiin. Hän myös syntetisoi kaksi täysin uutta yhdistettä.

Tärkeä tapahtumaLisäksi seuran puheen-johtaja Kimmo Himberg ojensi SKS:n tervehdyksen 60 vuotta seuran jäsenenä olleelle filosofian lisensiaatti Eila Bernströmille, joka on koko jäsenyytensä ajan osal-listunut aktiivisesti seuran kokouksiin.

Kokouksen virallisen osan jälkeen iltaa jatkettiin joulu-aterian ja vilkkaan seurus-telun merkeissä. Loppuilta vietettiin Nummisuutarit-esitystä seuraten.

SKS:n pikkujoulu-teatteri-kokouksesta on muodostu-nut monille jäsenille vuoden tärkeä tapahtuma, johon on viime vuosina osallistunut yli sata seuran jäsentä tava-ten kemistikollegoja.

Heleena KarrusKirjoittajan on Suomalaisten

Kemistien Seuran toiminnanjohtaja.heleena.karrus@kemianseura.fi

Suomalaisten Kemistien Seuran pikkujoulukokous pidettiin 24. marraskuuta 2015 Kansallisteatterissa.

Finska Kemistsamfundetpalkitsi väitöstyön

kanavissa osoittautui puhdas gamma-alumiinioksidi.

Stabiilin mikroreaktorika-navien päällystyksen hän sai aikaan lämpökäsittelemällä Schmidtin mikroreaktori-elementtejä sekä jauhamalla alumiinioksidia riittävän pie-niksi rakeiksi.

Schmidtin kehittämällä mikroreaktori-lauhdutinsys-teemillä kyetään tuottamaan erittäin puhdasta, yli 99-pro-senttista metyylikloridia.

Andr

ea P

erez

Neb

reda

Sabrina Schmidt

66 1/2016KEMIA

Sisko Loikkanen

Bryssel on tiedehallinnon keskus, josta Euroopan unioni jakaa rahaa maanosan tutkimushankkeisiin. Kau-pungissa käsitellään vuosittain hui-kea määrä tutkijoiden valmistelemia hakemuksia – jotka joutuvat läpäise-mään huikean byrokratian.

Edellisessä eli seitsemännessä tut-kimuksen puiteohjelmassa vuosille 2007–2013 unioni käytti yli 50  mil-jardia euroa noin 25  000 projektiin, joissa osallistujia oli 130 000.

Meneillään olevaa tutkimusohjel-maa kutsutaan nimellä Horisontti 2020. Sen puitteissa on tarkoitus tukea tutkimusta 80 miljardilla eurolla vuo-sina 2014–2020.

Brysselissä sijaitsee myös Euroo-pan tutkimusneuvoston ERC:n pää-maja. Vuonna 2007 perustettu ERC tukee vain perustutkimusta ja yksit-täisiä huippututkijoita. Vain muu-tama prosentti hakijoista saa ERC-rahoituksen, joka siksi koetaan lähes palkintona. Suomalaiset tutkijat ovat onnistuneet ERC-hauissa jopa mairit-televan hyvin.

Yliopistoja kahdella kielellä

Brysselin oma tiede- ja teollisuushis-toria starttasi kauan ennen EU-aikaa. Kaupungin tutkimustoiminta keskit-tyy vuonna 1834 perustettuun yli-opistoon.

Vuonna 1970 yliopisto hajotet-tiin kahteen osaan. Ranskankielinen Université Libre de Bruxelles (ULB) ja flaaminkielinen Vrije Universiteit Brussel toimivat nyt hallinnollisesti

TIETEEN KAUPUNGITSarja esittelee maailman tärkeimpiä tiedekaupunkeja.

erillään, mikä heijastelee maan sekä kielellistä että kulttuurista kahtiaja-koa.

Kaksikosta ULB ylpeilee Nobel-tason tutkijoillaan. Tuorein nobelis-teista on emeritusprofessori François Englert, joka vuonna 2013 jakoi fysii-kan palkinnon yhdessä skotlantilai-sen Peter Higgsin kanssa.

Englert esitti vuonna 1964 ULB-kollegansa Robert Broutin kanssa tätä nykyä Higgsin mekanismiksi kut-sutun teorian selittämään hiukkasten massan osana hiukkasfysiikan stan-dardimallia. Mekanismille ja hiukka-selle nimensä lainannut Higgs esitteli vastaavan ideansa samana vuonna.

Myös Brout olisi mitä ilmeisimmin ollut jakamassa palkintoa, mutta hän ehti menehtyä vuonna 2011.

ULB:ssa opiskeli ja toimi professo-rina myös Venäjällä vallankumous-vuonna 1917 syntynyt ja vanhempi-ensa mukana Belgiaan vuonna 1929 muuttanut Ilja Prigogine.

Hän työskenteli jonkin aikaa myös rapakon takana Texasin Austinissa, jonne hän perusti kompleksisten

kvanttisysteemien keskuksen vuonna 1967. Sen jälkeen hän palasi Belgiaan statistisen mekaniikan ja termodyna-miikan keskuksen johtajaksi.

Prigogine tutki irreversiibelejä sys-teemeitä ja dissipatiivisia rakenteita. Termodynaamisista tutkimuksistaan hän sai lukuisia palkintoja, arvok-kaimpana kemian Nobelin vuonna 1977.

Prigogine ehti toimia myös Brys-selin kansainvälisen Solvay-instituu-tin johtajana. Tunnetun belgialaisen kemianjätin päämaja on sekin Brysse-lissä. Nykyisin Solvayn palveluksessa on 26 000 työntekijää yli 50 maassa.

Yrityksen 1860-luvulla perustanut Ernest Solvay kehitti niin sanotun Solvayn menetelmän, ammoniakki-soodaprosessin, jolla yhä valmiste-taan natriumkarbonaattia eli soodaa teollisessa mittakaavassa. Solvayn vuonna 1903 perustama Solvay Busi-ness School toimii nykyisin osana ULB-yliopistoa.

Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja Ylen tiedetoimittaja.

sisko.loikkanen@yle.fi

BrysselEU-tieteen sykkivä sydän

Brysselin keskusaukio Grand Place

on myös Euroopan

unionin sydän.

Scan

stoc

kpho

to

Belgian pääkaupunki Bryssel on EU-tieteessä kuin pumppu, joka pitää tutkimusta käynnissä unionialueella.

TIEDUSTELUT JA VARAUKSET

Milla Sinisalmimilla.sinisalmi@kemia-lehti.fi

puh. 040 766 1346

Irene Sillanpääirene.sillanpaa@kemia-lehti.fi

puh. 040 827 9778

KemiKEMIAAikataulu ja teemat

NROTOIMIT.

AINEISTOILMOITUS-AINEISTO ILMESTYY OSATEEMOINA mm.

1/2016 7.1. 21.1. 10.2. Kemian työkalut, turvallisuus, yritykset

2/2016 18.2. 3.3. 23.3. Laboratoriot, ympäristö, biotalous

Erikoisjakelu: YTP ry:n kevätseminaari, Lahti 14.–15.4.2016

3/2016 1.4. 15.4. 5.5. Analytiikka, Reach, kemikaalit

4/2016 12.5. 26.5. 15.6. Laboratoriot, patentit, standardit

5/2016 4.8. 18.8. 7.9. Kemianteollisuus, työelämä, turvallisuus

6/2016 7.9. 21.9. 11.10. Laboratoriot, ympäristötekniikka, materiaalit

7/2016 12.10. 26.10. 15.11. Analytiikka, tutkimus, bioteknologia

8/2016 10.11. 24.11. 15.12. Laboratoriot, patentit, koulutus

Erikoisjakelut 2016Nro 1 Labquality Days, Helsinki 11.–12.2.2016

Nro 2 YTP ry:n kevätseminaari, Lahti 14.–15.4.2016

Nro 3 Helsinki Chemicals Forum, Helsinki 26.–27.5.2016

Nro 4 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille

Nro 5 Turvallisuus 2016, Jyväskylä 7.–9.9.2016 Eurosafety, Tampere 13.–15.9.2016 PlasTec/PacTec 2016, Helsinki 20.–22.9.2016 Esimies & Henkilöstö, Helsinki 21.–22.9.2016 Bioenergia 2016, Jyväskylä 21.–23.9.2016

Nro 6 Enviro Expo, Helsinki 12.–14.10.2016 Kokkola Material Week, lokakuu 2016

Nro 7 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille

Nro 8 Tieteen päivät, Helsinki tammikuu 2017

Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Pohjantie 3, 02100 Espoo • www.kemia-lehti.fi

Tavoita päättäjät!• Yli 10 000 lukijaa.

• Neljä viidestä lukijasta tekee tai valmistelee hankintapäätöksiä.

TA InstrumentsTAKING MATERIAL CHARACTERIZATION TO A NEW LEVEL

Be up-to-date with the latest news and join these fine seminars, annual meetings, technology tours*/user meetings:

www.tainstruments.com

Training courses, technology tours* and seminars in thermal, rheology and microcalorimetry:

For additional information please email: sweden@tainstruments.com, denmark@tainstruments.com, norway@tainstruments.com or finland@tainstruments.com.

By telephone: +46 (0)8 555 521 or +45 46 57 41 00.

*In addition to above there will be 12 Technology Tours (4x Thermal, 4x Microcalorimetry, 4x Rheology). The Technology Tours is where TA Application Specialists will be visiting select users to discuss applications, technical matters, instruments and/or software. Please come back if you would like to learn more about this.

When Description Where24th — 25th Feb Basic Rheology Training Course (Theory and Practical) Stockholm2nd March Differential Scanning Calorimetry (DSC) Training Course (Theory and Applications) Stockholm3rd March Modulated Differential Scanning Calorimetry (MDSC) Training Course (Theory and Applications) Stockholm14th March Microcalorimetry — TAM Air Training Course (Theory and Practical) Sollentuna15th March Microcalorimetry — TAM III & TAM IV Training Course (Theory and Practical) Sollentuna16th March Microcalorimetry — Affinity ITC & NanoITC Training Course (Theory and Practical) Sollentuna17th March Microcalorimetry — NanoDSC Training Course (Theory and Practical) Sollentuna27th — 28th April Dynamic Mechanical Analysis (DMA) Training Course (Theory, Practical and Applications) Copenhagen30th May — 1st June 25th Nordic Rheology Conference and 53rd Nordic Polymer Days (combined event) Helsinki8th — 9th June Rubbercon — Rubber in difficult and extreme conditions Tampere Sixth international conference on Electromechanically Active Polymer (EAP)

Helsingør 14th — 15th June

transducers & artificial muscles 15th — 16th June Cement Calorimetry Symposium Lund19th — 23rd June Polymer Networks Group Meeting Stockholm28th June — 1st July TERMIS-2016 Conference (Tissue Engineering and Regenerative Medicine International Society) Uppsala6th Sep Thermogravimetric Analysis (TGA) Training Course (Theory and Applications) Stockholm12th Sep Microcalorimetry — TAM Air Training Course (Theory and Practical) Sollentuna13th Sep Microcalorimetry — TAM III & TAM IV Training Course (Theory and Practical) Sollentuna14th Sep Microcalorimetry — Affinity ITC & NanoITC Training Course (Theory and Practical) Sollentuna14th — 15th Sep Basic Rheology Training Course (Theory and Practical) CPH/Malmö15th Sep Microcalorimetry — NanoDSC Training Course (Theory and Practical) Sollentuna25th — 26th Oct Strategies for Better Thermal Data (Seminar) Trondheim & Oslo10th Nov Strategies for Better Thermal Data (Seminar) Turku/Åbo

• Sign up and increase your application knowledge. •Balanced content between theory and practical hints.

• You are welcome to bring samples for analysis (pre or post) or any experimental data for consultation.

• Participation is free.

Claus Finnish journal 2016.indd 1 1/21/16 12:51 PM