Embed Size (px)
Citation preview
KEMIAKemi
5/20
15
YKSIKIN työturmaon liikaa
INTO-HIMONAkemianopetus
KYBER-VAINOOJAuhkaatehdasta
KUOLEnäyttävästi,gladiaattori!
Yhteistyössä
Tervetuloa alan ajankohtaisimpaan seminaariin
Biomassan jalostus ja analytiikka –haasteet ja tulevaisuuden näkymät
12.-13.11.2015 Naantalin Kylpylässä
Seminaari tarjoaa tuoreen ja monipuolisen katsauksen biomassan tuottamiseen, esikäsittelyyn sekä jalostukseen liittyvään analytiikkaan.
Toivotamme tervetulleeksi sekä teollisuuden ja tutkimusmaailman edustajat että alasta kiinnostuneet opiskelijat.
Kromatografiaseura sponsoroi kahden opiskelijan osallistumisen seminaariin. Hakuohjeet löytyvät seminaarin verkkosivulta.
Ilmoittautuminen ja ohjelma:http://web.abo.fi/instut/pcc/kromissemi.html
We have comprehensive know-how of dif-ferent automation and SCADA technologies and systems. This is complemented by our IT team, which has experience in data manage-ment and reporting systems development.■■ automation systems (DCS)■■ supervisory control and data
acquisition software (SCADA)■■ programmable logic controllers (PLC)■■ data acquisition and reporting systems
■■ batch software ■■ data transfer between different systems■■ modernization of old systems, application
conversions and virtualizations■■ machine vision systems
Contact us today! Our personnel are ready to help you with your automation challenges. Tel. +358 2 412 411 [email protected]
Managed by Elomatic
Internet of Things
www.elomatic.com
Faster than ever before and more efficiently with less input. Automation and remote controlling of intelligent devices present great promises to the world of industries.
ERP
MES
SCADA & PLC/DCS
Electrical & field instruments
4 5/2015KEMIA
SISÄLLYS
Kemianteollisuudella on työturvalli-suudessa tiukka tavoite, nolla tapatur-maa. Siihen pyritään myös Bayer Oy:n tuotantolaitoksessa Turussa. (s. 6)
”Luennoilta joutui joskus juoksemaan pommisuojaan.” Veteraaniopettaja Anja Haaviston sydän on sykkinyt kemialle yli seitsemän vuosikymmenen ajan. (s. 14)
Pidätkö työtäsi inspiroivana? Oletko ylpeä siitä, mitä teet? Nautitko työhön uppoutumises-ta? Hienoa, olet työn imussa! (s. 56)
Scan
stoc
kpho
to
Rooman gladiaattoreita ihailtiin kuin nykyajan huippu-urheilijoita ja viihde-tähtiä. Sankaruuden hintana oli lyhyt ja julma ura. (s. 60)
Jean
-Léo
n G
érôm
en m
aala
us
Mar
kku
Jout
sen
Pete
r Gin
ter
20 AJANKOHTAISTA Kemianteollisuuden alkuvuosi: Liikevaihto ja vienti pienenivät Leena Laitinen
22 UUTISIA
30 VIHREÄT SIVUT
36 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU
38 ULJAS UUSI BIOTALOUS Kokkolasta kajastaa uudenlainen biojalostamo Maija Pohjakallio
39 KEMISTIEN KEITTIÖSTÄ Sahdissa maistuu historia Eila Hämäläinen ja Timo Tuomi
40 REACH RAKENTUU Suojaa bisneksesi tulevaisuus – osallistu RMOA-prosessiin Tim Becker
41 KEMIA SILLOIN ENNEN
41 NÄKÖKULMA Kippis karsinassa Anja Nystén
42 Helsinki Chemicals Forum: Uudet työkalut helpottavat kemikaalien hallintaa Katja Pulkkinen ja Riku Rinta-Jouppi
46 Kybervihollinen vaanii modernia teollisuuslaitosta Lauri Lehtinen
50 Mäntyöljy jalostuu tankkiin Uusiutuvaa dieseliä Lappeenrannasta Otto Elomaa
52 Muoviin pakkaaminen tukee kestävää kehitystä Auli Nummila-Pakarinen
54 Katse horisonttiin, pk-yritykset! Riikka Paasikivi
56 Työn imu auttaa yli vaikeiden aikojen Tuija Käyhkö
60 Gladiaattorit olivat aikansa supersankareita Arja-Leena Paavola
64 TAPAHTUMIA Kemistin uralatu vei kehittämään suksivoiteita Leena Turpeenoja ja Saija Weman
6 Kemianteollisuudessa Jokainen tapaturma on liikaa Arja-Leena Paavola
12 TÄTÄ MIELTÄ Kohti kiertotaloutta ja uutta kasvua Tatu Rauhamäki
14 Anja Haavisto on opettaja monen menestyjän takana ”Olin niin tavattoman innostunut kemiasta!” Sisko Loikkanen
65 KEEMIKKO Ojasta toimistoon
66 ULKOMAILTA
68 HENKILÖUUTISIA
71 TULEVIA TAPAHTUMIA
72 SEURASIVUT
74 TIETEEN KAUPUNGIT Göttingen – maalaiskaupunki nousi tieteen huipulle Sisko Loikkanen
55/2015 KEMIA
KEMIAKemi
PÄÄKIRJOITUS9. syyskuuta 2015
Vol. 42 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628
Toimitus • Redaktion • OfficePohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 0400 578 [email protected] www.facebook.com/kemialehti
Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-ChiefDI Leena Laitinen 040 577 [email protected]
Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing EditorPäivi Ikonen 0400 139 [email protected]
Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 [email protected]
Sihteeri • Sekreterare • SecretaryIrja Hagelberg 0400 578 [email protected]
Vakituinen avustaja ja toimistotyöntekijä • Permanent medarbetare • Contributing EditorSanna Alajoki 040 827 [email protected]
Ilmoitukset • Annonser • [email protected]
Myynti • Forsäljning • SalesKalevi Sinisalmi 044 539 [email protected] Sinisalmi 040 766 1346 [email protected] Sillanpää 040 827 9778 [email protected]
Tilaukset • Prenumerationer • Subscriptionspuh. 0400 578 901 [email protected]
TilaushinnatKotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroaKouluille 49 euroa, www.aikakaus.fiPrenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euroSubscription price (out of Finland) EUR 145Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16
OsoitteenmuutoksetKemian Seurojen toimistopuh. 010 425 6302, faksi 010 425 [email protected]
Kustantaja • Utgivare • PublisherKempulssi OyToimitusjohtaja • Verkst. direktör • Managing DirectorLeena LaitinenPohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 040 577 [email protected]
Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial BoardViestintäjohtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe OyProfessori Matti Hotokka, Åbo AkademiToimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian SeuratPäätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-KemiToimittaja Sisko Loikkanen, YleisradioProfessori Jan Lundell, Jyväskylän yliopistoProfessori Markku Räsänen, Helsingin yliopisto
Aikakauslehtien Liiton jäsenlehtiKeskipainos 5 000, erikoisnumeroilla 300–3000 kpl:n lisäjakelu. Forssa Print, Forssa 2015ISO 9002
HAAVISTO, NIKKOLA, VILJANMAA. Nimet oppikirjan kannessa painuivat pysyvästi muistiini lukion kemian tunneilla ja ylioppilas-kirjoituksiin päntätessä. Tieteenalan loogisuus viehätti ja kiinnostus kemiaan kasvoi, kun huomasin ymmärtäväni ainetta.
En arvannut, että saisin joskus tavata kolmikon kemistin, Anja Haa-viston. Kohta 90 vuotta täyttävä konkariopettaja osallistuu onneksi edelleen kemian seuratoimintaan, ja tilaisuus koitti seuran juhlissa. Juttu luisti fiksun ja huumorintajuisen naisen kanssa.
Toimittaja Sisko Loikkasen jutusta selviää, millaista oli kemian opiskelu sota-ajan Suomessa ja kemian opettajan työ vuosikym-meniä sitten.
”Silloin näin ensimmäisen kerran kemiallisen reaktion, ja kyllä se oli ahaa-elämys”, Haavisto muistelee ensimmäistä laboratoriotyötään yli seitsemän vuosikymmenen takaa. (Omistani muistan ainoastaan sen, jossa menin sekaisin siitä, kumpi pitää laittaa ensin, happo vai vesi. Puuuuf.)
Palava innostus kemiaan oli Haaviston 35-vuotisen opettajanuran kantava voima. Into tarttui myös oppilaisiin, joista useat ovat sittem-min menestyneet luonnontieteiden ja tekniikan alalla.
Luontevana sisäänheittona kemian maailmaan toimi suosittu Nitro-kerho, jossa oppilaat pääsivät itse näkemään ja kokeilemaan, mitä kemia on ja miten yhdisteet toimivat keskenään.
SUOMI TARVITSEE tulevaisuudessa entistä enemmän luonnontie-teiden ja teknologian osaajia. Alat kiinnostavat kuitenkin vain har-voja opiskelu- ja uravalintojaan miettiviä nuoria. Liian vaikeaa, moni perustelee.
Yksi haasteeseen tarttuneista on LUMA Suomi -pilottiohjelma, jonka tavoitteena on innostaa päiväkoti- ja peruskouluikäisiä luon-nontieteiden, tekniikan ja matematiikan pariin. Professori Maija Akselan vetämää ohjelmaa toteuttaa vuosina 2014–2019 kymme-nen yliopiston verkosto yhteistyössä koulujen, kotien, opetushal-linnon ja yritysten kanssa.
Eri puolilla Suomea on jo käynnissä 33 hanketta, joissa kokeillaan luovia, oppiainerajat ylittäviä lähestymistapoja luma-aineiden ja tekniikan haltuunottoon. Keskiössä ovat nuorten omat kysymykset ja kokeilut, lähiympäristön tutkiminen ja kontaktit alan oppilaitok-siin ja työnantajiin.
Tarkoitus on jakaa hankkeissa tuotettua aineistoa verkon kautta vapaaseen käyttöön ja rakentaa koko Suomen kattava luma-kuntaverkosto.
Avainasemassa ovat, jälleen kerran, työtään rakastavat opet-tajat, jotka haluavat oppia uutta ja välittää omaa kiinnostustaan oppilaille.
Ei se olekaan niin vaikeaa!
Mar
kku
Jout
sen
Palava innostus tarttuu
Luontevana sisäänheittona kemian maailmaan toimi suosittu Nitro-kerho.
6 5/2015KEMIA
Peter Ginter
Arja-Leena Paavola
Kemianjätti Bayer käynnisti viitisen vuotta sitten ohjelman, jonka tavoit-teena on tehdä konsernista alansa tur-vallisin toimija.
Top Performance in Process and Plant Safety -hanke muodostuu useista kokonaisuuksista, kuten koko henkilöstön kattavasta turvallisuus-koulutuksesta sekä poikkeamatarkas-telumenetelmällä tehtävästä turvalli-suuskriittisten laitteiden ja prosessien riskinarvioinnista.
Ohjelman käynnistämisen pon-timena oli, että kansainvälisessä yli 110 000 hengen yrityksessä sattui lähes vuosittain kuolemaan johtaneita tapaturmia. Turmien määrä oli muu-tenkin suhteellisen korkea.
”Koska jokainen tapaturma on lii-kaa ja toisaalta myös vältettävissä, päätimme ryhtyä toimiin. Henkilös-tön osallistuminen on lisännyt kaik-kien turvallisuusasennetta ja uskoa yhteiseen tavoitteeseemme, joka on nolla tapaturmaa”, kertoo Bayer Oy:n HSE-asiantuntija Arto Arvola.
Toimiin ryhtyminen tarkoittaa muun muassa sitä, että kaikki tur-vallisuuskriittiset laitteet arvioidaan retrospektiivisesti. Syyniin joutu-vat esimerkiksi laitteiden korkeat tai matalat lämpötilat ja aineet sekä se, käytetäänkö prosessissa vaarallisia kemikaaleja.
Kemianteollisuudessa
Jokainen tapaturma on liikaa
Työturvallisuus on kemianteollisuudessa kaikkien asia ja yhteinen kehityskohde. Alan tavoitteena on karsia tapaturmat kokonaan pois.
”Lisäksi jokaisen uuden laitteen, oli se sitten turvallisuuskriittinen tai ei, riskit arvioidaan ennen sen ottamista käyttöön.”
Kun Turun tuotantolaitoksessa ote-taan käyttöön uusia vaikuttavia lää-keaineita tuotekehityksessä, laborato-rioissa tai tuotannossa, kaikki niiden vaikutukset selvitetään. Selvityksessä huomioidaan aineiden mahdolliset kemialliset ja fysiologiset vaikutukset henkilöstöön sekä vaikutukset ympä-ristöön.
Selvityksen tulosten perusteella määritellään turvallisuustoimenpi-teet, jotka käydään sen jälkeen läpi koulutuksessa.
Arvola muistuttaa, että kemia on Suomessa pärjännyt työturvallisuu-dessa monia muita teollisuuden-aloja paremmin. Hän kiittelee eten-kin kemianteollisuuden Responsible Care -vastuullisuusohjelmaa.
”Se on luonut kemialle yhteisen foorumin ja työkalun. Voimme oppia toisilta ja samalla myös vertailla esi-merkiksi omia tapaturmalukujamme muihin vastaaviin yrityksiin.”
”Jos yritys on kovin kaukana keski-arvoisista lukemista, on helppo huo-mata, että jokin asia tehdään väärin. Ongelman voi korjata vain, jos siitä on tietoinen.”
75/2015 KEMIA
Bayerin Turun lääketehtaassa
työturvallisuus on toiminnan perus-
ta. Yhtiö tähtää turvallisuudessa
alansa ykköseksi.
8 5/2015KEMIA
Työturvallisuus on kehittynyt kemianteollisuudessa huimaa tahtia. Tapaturmataajuus eli turmien määrä miljoonaa työtuntia kohden on 1980-luvulta tähän päivään laskenut peräti 83 prosenttia. Kehityksen takana on pitkäaikainen, järjestelmällinen työ.
”Olemme toimineet työturvallisuu-den kehittämiseksi vuosikymmenien ajan. Nyt tavoitteeksi on asetettu nolla tapaturmaa. Se on kunnianhimoinen mutta toteutettavissa oleva päämäärä”, arvioi Kemianteollisuus ry:n toimi-tusjohtaja Timo Leppä.
Työturvallisuuden parantamisessa keskeisiä ovat selkeät prosessit: kaikki työtehtävät ja työvaiheet käydään läpi, jotta havaitaan vaaranpaikat ja löyde-tään turvalliset työtavat.
Myös kulttuurin luominen on tär-keää. Työyhteisössä asenteen pitäisi olla se, että työ tehdään turvalliseksi havaitulla tavalla eikä luisteta ohjeista ajan säästämisen toivossa.
Kemianteollisuus ryhtyi viime vuonna mittaamaan myös työhy-vinvointia osana Responsible Care -vastuullisuusohjelmaansa. Työhy-vinvointi kehittyy turvallisessa ympä-
Kemianteollisuuden työturvallisuus on Suomen parhaasta päästä.
Työturvallisuuden edelläkävijä
ristössä, ja toisaalta työhyvinvointi motivoi työturvallisuuden ylläpitoon ja parantamiseen.
Työhyvinvointiin linkittyvät esi-merkiksi sairauspoissaolot, vaihtu-vuus ja eläköitymisikä. Osa työhy-vinvoinnin mittareista katsoo Lepän mukaan taaksepäin, osa on ennakoi-via.
Eteenpäin suuntautuvissa arvioissa seurataan sitä, onko yrityksessä käy-tössä kehityskeskustelut ja varhaisen puuttumisen malli. Mukana seuran-nassa ovat myös työtyytyväisyyskyse-lyt ja henkilöstö- ja koulutussuunni-telmat.
Kasvava ympäristötietoisuus on Lepän mukaan osoittanut jo kauan sitten, että teollisuuden on toimittava tinkimättömästi lupaviranomaisten mukaan. Lupaehtojen täyttäminen ei kuitenkaan vielä riitä. Kemia onkin omaehtoisella toiminnan kehittä-misellä ja seurannalla pyrkinyt ole-maan askeleen edellä ja viemään asiat pidemmälle.
”Tämä on seikka, jossa kaikki voi-vat vain voittaa. Ympäristövaikutus-ten huomioiminen on tärkeää myös yhteiskunnan ja yritysten kannalta”, Leppä painottaa.
Hyviä saavutuksia ja lisää kehitettävää
Vapaaehtoiseen Responsible Care -ohjelmaan on sitoutunut 96 yri-
tystä, jotka edustavat noin 80:tä pro-senttia alan tuotannosta ja noin 60:tä prosenttia henkilöstöstä Suomessa. Kemianteollisuus ry:n koordinoiman ohjelman kehittämisessä ja seuran-nassa ovat mukana myös alan palkan-saajajärjestöt.
Kun ohjelman pääpaino alkuun oli tuotannon päästöjen vähentämi-sessä, 2010-luvulla sen keskiössä ovat luonnonvarojen kestävä käyttö, tuot-teiden ja tuotannon kestävyys ja tur-vallisuus, hyvinvoiva henkilöstö sekä avoin vuorovaikutus ja yhteistyö.
Kemianteollisuus ry:n vanhemman asiantuntijan Merja Vuoren mukaan ohjelman keskeinen tavoite on turval-lisuuden jatkuva parantaminen.
”Turvallisuudesta huolehtiminen on peruskysymyksiä yrityksissä. Se vaikuttaa merkittävästi työmotivaa-tioon yritysten sisällä ja siihen, että koko työyhteisö voi hyvin”, Vuori sanoo.
”Kemianteollisuuden imago on yhä parempi. Ala on tärkeä kestävän tu-levaisuuden rakentaja”, muistuttaa Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Leppä.
Sini
Pen
nane
n
Sini
Pen
nane
n
”Kemian tavoitteena on olla myös työ-hyvinvoinnissa Suomen paras toimiala vuonna 2020”, kertoo vanhempi asian-tuntija Merja Vuori.
Responsible Care -osallistujien jou-kossa on jo ”nollan tapaturman” yri-tyksiä. Se osoittaa, että tavoite on saa-vutettavissa laajemminkin.
Kemianteollisuuden turvallisuus-luvut ovat nytkin Suomen parhaasta päästä. Kun maan koko teollisuuden tapaturmataajuus on 14, RC-yrityk-sillä se oli viime vuonna 7 (LTI3). Kansainvälisesti suomalaisilla on tosin vielä kirittävää.
Työturvallisuuden kummiverkos-toissa on tätä nykyä mukana 29 yri-tystä, ja toiminta on laajenemassa. Verkostot ovat osoittautuneet erittäin hyväksi tavaksi lisätä turvallisuutta yhteisvoimin.
”Kummiverkostot ovat tärkeä keino oppia yhdessä ja hakea vastauksia työ-turvallisuuden kehittämiseen”, Vuori toteaa.
Alueelliset verkostot toimivat tällä hetkellä Haminassa, Kilpilahdessa, Oulussa ja Varsinais-Suomessa. Mukana on myös väriteollisuuden toimialaverkosto.
95/2015 KEMIA
Työturvallisuuden ulkopuolisena valvojana toimivat aluehallintoviras-tot eli avit. Niiden tarkastajat ovat viime vuosina tehneet yrityksiin yli 10 000 tarkastusta, joista 250 on kohdistunut prosessiteollisuuteen.
Tarkastuksista noin 80 on keskitty-nyt erityisesti kemiallisten tekijöiden muodostamiin riskeihin.
Kemiallisten tekijöiden valvon-nassa toimenpiteet kohdennetaan valikoidusti ja vaihtelevalla laajuu-della, kertoo prosessiteollisuuden tiimissä työskentelevä työsuojelu-insinööri Satu Auno Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.
”Päätös kohteiden valinnasta teh-dään erilaisissa hankkeissa, joiden näkökulmasta otetaan mukaan kun-kin hankkeen kannalta otolliset koh-teet”, hän kuvailee valvonnan suun-taamista.
Yritykseen saapunut tarkastaja selvittää ensin, miten kemiallisten tekijöiden vaarat ovat hallinnassa. Työpaikoilla on esimerkiksi oltava luettelo käytettävistä kemikaaleista ja käyttöturvallisuustiedotteet suo-menkielisinä ja tarvittaessa ruotsin-kielisinä.
”Lisäksi katsotaan säiliöiden ja putkistojen merkinnät. Vaikkapa näytteenottajan on tiedettävä, mistä aineesta on kyse. Tarkistamme myös, että kemiallisia tekijöitä säilytetään ja varastoidaan asianmukaisesti. Esi-merkiksi hapot ja emäkset tulee säi-lyttää erillään toisistaan.”
Tarkastajat asioivat yrityksen työ-suojelupäällikön ja työsuojeluval-
Tarkastuksessakartoitetaan riskit
tuutettujen kanssa. Tarkastukseen osallistuu kohteesta riippuen pari tai joskus toistakymmentäkin henkeä.
Tarkastajat otetaan hyvin vastaan
Aunon kokemuksen mukaan työ-turvallisuuden merkitys ymmärre-tään prosessiteollisuudessa hyvin, ja
”Syynä voi tosin olla, että kohteessa ei aluksi ymmärretty, miksi työturval-lisuustarkastus tehdään ja mikä tar-kastajien rooli on.”
Pieniä puutteita löytyy tarkastuk-sissa varsin usein, mutta ”älyttömiin viritelmiin” tarkastajat törmäävät har-voin.
”Sellaista olen kyllä nähnyt, että esi-merkiksi syövyttäviä aineita on kan-nettu avoimessa sangossa säiliöstä toiseen. Myös muutamia vaarallisia letkuvirityksiä on tullut eteen. Kemi-kaalinhan kuuluu kulkea putkessa tai kemikaalille soveltuvassa letkussa. Muutoin riskinä on, että letku ei kestä kemikaalin aiheuttamaa rasitusta.”
Aunon kuvaamissa tapauksissa ei onneksi ollut ehtinyt sattua pahem-paa.
Kun tarkastaja havaitsee puutteen, tämä antaa ohjeet asian hoitamiseksi kuntoon. Jos puute on merkittävä, sen korjaamisen tulee tapahtua mää-räajassa. Myöhemmän kontrollikäyn-nin aikana varmistetaan, että ohjeita on noudatettu.
Tarkastuksessa käydään läpi myös tapahtuneet työtapaturmat ja todetut ammattitaudit sekä se, kuinka niiltä olisi voitu välttyä. Lisäksi käsitellään turmien, ammattitautien ja vaarati-lanteiden tutkinnan menettelytavat yrityksessä.
Sairauspoissaloja tarkastajat seu-raavat siitä näkökulmasta, onko nii-den joukossa erityisesti kemiallisista tekijöistä johtuvia. Samalla mieti-tään, kuinka työolosuhteita voitai-siin muuttaa, jotta sairauspoissaolo-jen määrää saataisiin vastaisuudessa vähennettyä.
”Työturvallisuuden merkitys ymmär-retään prosessiteollisuudessa hyvin”, sanoo työsuojeluinsinööri Satu Auno.
Pieniä puutteita löytyy, mutta älyttömiin viritelmiin tarkastajat törmäävät harvoin.
Pirit
ta P
ietil
ä
yrityksissä suhtaudutaan tarkastuk-siin pääasiassa erittäin myönteisesti. Alalla vuodesta 2006 työskennelleen Aunon mieleen tulee vain yksi paikka, jossa vastaanotto oli nihkeä ja asenne tarkastajiin viileä.
”Työntekijöitä kannattaa kuunnella”
Rajamäkeläinen Roal Oy tuot-taa entsyymejä rehu-, elintarvike-, metsä- ja tekstiiliteollisuuden tar-peisiin.
Yrityksessä pyritään mieltämään työturvallisuustoiminta osaksi kaik-kien työtä, ei ainoastaan työsuojelu-päällikön tehtäväksi.
”Jokainen on vastuussa oman työs-kentelynsä turvallisuudesta”, tähden-tää yhtiön työsuojelu- ja turvallisuus-päällikkö Antti Alanen.
Työturvallisuuden parantaminen edellyttää hänen mukaansa jatkuvaa työtä. Oman riskienarvioinnin kautta ja työntekijöitä kuuntelemalla paran-nuskohteita löytyy jatkuvasti.
Henkilöstön osallistuminen ja
raportointi esimerkiksi läheltä piti -tilanteista on Alasen mukaan aktii-vista.
”Teemme päivittäin myös muun muassa Turvalliset työtavat -nimisiä havainnointi- ja keskustelukierroksia, joiden tekijöinä on laajasti työnteki-jöitä erilaisilta osaamisalueilta”, hän kuvailee yrityksen toimintatapaa.
Yhtiö on hiljattain ottanut käyt-
10 5/2015KEMIA
Roal
Oy
töön lähes reaaliaikaisen hengitys-ilman pölyn kokonaisproteiinitason mittaamisen ja seurannan. Jauhetuo-tannon ongelmakohtiin voidaan nyt tarttua nopeasti ja estää altistuminen entsyymipölylle.
Alasen mielestä työturvallisuutta koskeva lainsäädäntö on meillä kir-joitettu melko yleisluontoisesti. Yri-tysten on siksi tärkeää itse tunnistaa jatkuvasti kohteita, joissa on petraa-misen varaa.
”Lain vähimmäisvaatimusten sijasta mekin mietimme, mikä mahdolli-simman suurella todennäköisyydellä tarjoaa turvallisen työympäristön kaikille työntekijöillemme ja yhteis-
Finex Oy vastaanotti viime vuonna Kemianteollisuuden turvallisuuspalkinnon pienten yritysten sarjassa.
työkumppaneille”, Alanen kertoo.Hän kiittää kemian alalla työsken-
telyn edellyttämää korkeaa ammatti-taitoa.
”Se auttaa myös omaan toimin-taamme liittyvien riskien tunnista-misessa.”
Hyvät käytännöt kiertoon
Finex Oy voitti Kemianteollisuuden vuoden 2014 turvallisuuspalkinnon pienten yritysten sarjassa. Yritys on parin viime vuoden aikana ottanut harppauksia turvallisuuskulttuuris-saan.
Kromatografisia erotushartseja ja erikoispolymeerejä valmistavan yri-tyksen johto on sitoutunut turvalli-suustavoitteisiin vahvasti. Koko muu-kin henkilöstö on tiiviisti mukana kehitystyössä.
”Konkreettinen, helposti mitattava asia on tapaturmista johtuneiden sai-rauspoissaolojen määrä. Sitä olemme saaneet vähennettyä merkittävästi”, kertoo Finexin HSE ja Q -päällikkö Niina Lehtonen.
Jäävuoriteorian mukaan jokaista tapaturmaa ja vahinkoa kohti esiin-tyy monisatakertainen määrä erilai-sia läheltä piti -tilanteita ja vaarallisia olosuhteita.
Niitä ja muitakin prosessiturval-lisuuteen ja turvallisuuskäyttäyty-miseen liittyviä asioita raportoidaan Finexissä jatkuvasti niin sanottuina turvallisuushavaintoina.
”Meidän 35 hengen yrityksessä teh-tiin viime vuonna yli 300 turvallisuus-havaintoa, mikä on huikea suoritus. Kun läheltä piti -tilanteet hallitaan, voidaan vähentää vakavampia seura-uksia”, Lehtonen sanoo.
Hänen mielestään kemia on toimi-ala, jolla on muita aloja paremmin ymmärretty turvallisuuden vaikutus tuottavuuteen. Turvallisuus on siten työntekijöiden ja työnantajan yhtei-nen intressi.
Erityisen hyvä asia hänestä on kemian alan vahva yhteistyö turvalli-suusasioissa. Parhaat käytännöt halu-taan jakaa myös muille. Se tapahtuu uusissa työturvallisuuden kummi-verkostoissa, joita on perustettu sekä alueellisesti että toimialoittain.
Finex Oy on ollut kehittämässä kummitoimintaa alusta lähtien. Nyt yritys toimii Haminan kummiverkos-ton toisena koordinaattorina.
”Isäntänä toimii jokainen kummi-verkoston yritys vuorollaan. Teemme myös tehdasvierailuja puolin ja toisin, ellei kyseessä ole kilpailija. On helpot-tavaa huomata, että emme ole yksin ja että samat asiat puhututtavat muissa-kin yrityksissä.”
Kirjoittaja on vapaa [email protected]
Kem
iant
eollis
uus
ry /
Turv
allis
uusp
alki
ntov
ideo
Roal Oy:ssä kehitetään
entsyymejä teollisuuden
tarpeisiin. Työs-kentelyn riskejä
arvioidaan jatkuvasti.
”Jokainen tapaturma on liikaa ja toisaalta myös vältettävissä.”
LA 24.10.
Kokkola Industrial Park – avoimet ovet / Port Tower, 10.00 – 14.00
MA 26.10.
Suomen kriittiset metallit (GTK), Kaustinen, 9.00 - 12.00
Avajaisseminaari Suomen teollisuuden tilanne – Case Kokkola
(Kokkolan kaupunki ja Kosek), Snellman-sali, 14.00 - 18.00
TI 27.10.
Energiatehokkuusseminaari (KIP ry), Snellman-sali, 11.00 - 16.00
Meeting Point – yrityskohtaaminen (Kosek), Snellman-sali, 17.00 - 20.00
KE 28.10.
BioKokkola – seminaari (Luke), Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, 9.00 - 17.00
Centria-Open, iltatilaisuus, Centria-ammattikorkeakoulu, 17.00 - 20.00
TO 29.10.
MetalKokkola – seminaari, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, 9.00 - 16.00
K-P LUMA – keskus järjestää ”CSI”-rikospaikkatutkinta-työpajoja
lukio – ja yläkoululaisille. Työpaja kestää n. 1-1,5h
Työpajaan mahtuu kerrallaan n. 24 oppilasta.
Työpajoja järjestetään ma 26.10., ti 27.10. sekä pe 30.10.
TERVETULOA!
KOKKOLA MATERIAL WEEK – ohjelma (viikko 44)
Varaa mielenkiintoiset tapahtumat kalenteriisi. Lisätietoja ja ilmoittautuminen netissä www.materialweek.fi
CentriaTUTKIMUS JA KEHITYS
TÄTÄ MIELTÄ
PÄÄMINISTERI Juha Sipilän hallitus on asettanut yhdeksi kymmenen vuoden strategiseksi tavoitteeksi tehdä Suomesta bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijän. Kestävien ratkaisujen kehit-tämisellä ja käyttöönotolla hallitus haluaa lisätä omavaraisuutta, luoda uusia työpaik-koja sekä saavuttaa ilmastotavoitteet.
Hallituksen tavoitteet ovat erittäin kan-natettavia, sillä Suomi tarvitsee kipeästi uutta taloudellista kasvua. Ympäristöliike-toiminnassa on valtavat mahdollisuudet. Ympäristöteknologian noin 2 000 miljardin euron maailmanmarkkinat kasvavat yli 10 prosentilla vuodessa, ja vauhti vain kiihtyy.
Niukkojen resurssien tehokkaasta hyödyntämisestä tulee jatkossa entistä olennaisempi osa myös teollisuus- ja kil-pailupolitiikkaa. Ennusteiden mukaan luonnonvarojen kysyntä jopa kolminker-taistuu vuoteen 2050 mennessä. Tämä joh-taa väistämättä hintojen nousuun.
Jotta pystymme pitämään yllä omaa kil-pailukykyämme, uusiutumattomien raaka-aineiden hintojen nousuun on vastattava korvaamalla niitä uusiutuvilla ja kierrätet-tävillä raaka-aineilla sekä hyödyntämällä tehokkaasti jätteitä ja sivuvirtoja.
TUORE HALLITUSOHJELMA nos-taa keskeiseksi tavoitteeksi kiertotalouden läpimurron. Kiertotalous tarkoittaa hyvin
Rohkealla tekemisellä voimme ottaa edelläkävijän roolia niin Euroopassa kuin globaalistikin.
Kohti kiertotaloutta ja uutta kasvua
Sini
nen
Kuva
/ Si
ni P
enna
nen
Kirjoittaja on Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry:n
toimitusjohtaja.
suunniteltua taloutta, jossa materiaalien hukkaaminen ja jätteen syntyminen on minimoitu. Resurssitehokkuudella vasta-taan myös väistämättömään tarpeeseen siirtyä kestävämpään talouskasvuun.
Suomen kannattaa ottaa kiertotalou-den potentiaalista kaikki irti. Hallitukselta tämä vaatii vahvaa sitoutumista markki-naehtoisiin ratkaisuihin, julkisten palvelui-den avaamista kilpailulle ja kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä muutoksen aikaansaamiseksi.
SUOMELLA ON kaikki edellytykset lisätä jätteiden kierrätystä ja uudelleen-käyttöä. Rohkealla tekemisellä voimme luoda tälle cleantechin ytimeen kuuluvalle alalle uusia markkinoita ja ottaa edelläkä-vijän roolia niin Euroopassa kuin globaa-listikin.
Ilman kotimaisia referenssejä maailmalla ei kuitenkaan menestytä. Hallitusohjelman lisäksi on syytä pohtia erilaisia taloudellisia ohjauskeinoja, joilla vahvistetaan yritysten valmiutta uudelleenkäyttöä ja kierrätystä tukeviin investointeihin. Myös julkiset han-kinnat pitää lopultakin saada valjastettua tukemaan innovaatioita ja niiden pääsyä markkinoille.
Kiertotalous on loistava mahdollisuus luoda uutta liiketoimintaa ja vientimah-dollisuuksia samalla, kun varmistetaan teollisuudellemme parempi raaka-ainei-den saatavuus ja maltilliset valmistuskus-tannukset.
Jos Suomi jättäytyy kiertotalouden junassa jarrumiehen rooliin, sulkee se samalla ovia alan teollisuudelta ja palve-luilta kehittyä ja kasvaa alalla, joka on yksi maailman kovimpia kasvusektoreita.
Tatu Rauhamä[email protected]
12 KEMIA
Hallitusohjelman kirjaukset yhdyskun-tajätteen kierrätysasteen nostamisesta vähintään 50 prosenttiin, kierrätyskelpoi-sen jätteen kaatopaikkakiellon asettami-sesta, kierrätyspohjaisten ratkaisuihin liit-tyvän sääntelyn kohtuullistamisesta sekä kunnille jätelaissa annettujen yksinoi-keuksien rajaamisesta asumisessa synty-viin jätteisiin ovat kaikki tervetulleita kei-noja kiertotalouden edistämiseksi. Ne on pantava viipymättä toimeksi.
Askel ratkaisuun
ORDIOR Konalantie 47 A • 00390 [email protected] • Puh. (09) 530 8000 www.ordior.fi
KAASUKROMATOGRAFIAN PERUSKOULUTUSORDIOR OY TARJOAA SUOMENKIELISTÄ KOULUTUSTA KAASUKROMATOGRAFIAN PERUSTEISTA
• Kaasukromatografian peruskoulutuksen tarkoituksena on antaa osallistujalle perustie- dot kaasukromatografiasta analyysitekniikkana sekä yleiset valmiudet kaasukromatografisten analyysien suunnitteluun ja toteutukseen.
• Päivän kestävässä koulutuksessa käsitellään kaasukromatografian teorian perusteet sekä yleisimmin käytettävät injektiotekniikat, kolonnit ja detektorit käytännön analytiikan näkökulmasta.
• Lisäksi koulutuksessa paneudutaan kaasukro- matografien normaaliin käyttöön ja ylläpitoon sekä ongelmanratkaisuun.
• Koulutus soveltuu kaikille kaasukromatografian parissa työskenteleville tai siitä kiinnostuneille käytössä olevasta laitemerkistä riippumatta.
• Kouluttajat: FT Joonas Jernberg & FT Suvi Kemmo
AIKA JA PAIKKA: 27.10.2015 KLO 9.00 – 16.00, YA-TALO, HELSINKIOSALLISTUMISMAKSU: 350€ (0% ALV.) / HLÖ
LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMINEN: [email protected] WWW.ORDIOR.FI
ORDIORILTA KATTAVA VALIKOIMA GC- JA GCMS-RATKAISUJA LUKUISIIN KÄYTTÖTARKOITUKSIIN. OTA YHTEYTTÄ – AUTAMME MIELELLÄMME!
MUOVIPAKKAUSKONFERENSSIHelsingin Messukeskus 28.10.2015
Suomen Pakkausyhdistys ry:n järjestämä Muovipakkauskonferenssi Helsingin Messukeskuksessa keskiviikkona 28.10.2015 tarjoaa järeän tietopaketin muovi-pakkausalan viimeisimmästä kehityksestä, uusien materiaalien ja tekniikoiden tarjoamista mahdollisuuksista sekä edistyneimmistä sovelluksista.
Muovipakkauskonferenssi on alan ehdoton huipputapahtuma kuluvana vuonna maassamme. Tilaisuuden ohjelma toteutetaan yhteistyössä EhoPlace Oy:n kanssa ja päivän luennoitsijoina toimivat alan johtavat asiantuntijat Suomesta ja muualta Euroopasta. Kohderyhmänä ovat kaikki pakkausketjun osapuolet, jotka työssään tekevät pakkausratkaisuihin liittyviä päätöksiä.
Katso tilaisuuden ohjelma www.pakkaus.com.
TULOSSA:Pakkausalan ympäristökonferenssi Helsingin Messukeskuksessa 24.11.2015.
Venäjä tarjoaa suomalaiselle teollisuudelle luonnollisen markkina-alueen, jonka potentiaali on valtava. Lähes 140 miljoonan asukkaan maas-sa tulotaso nousee ripeästi ja kasvavan keskiluo-kan kulutustarpeet lisääntyvät vähintään samassa suhteessa. Maa on lisäksi luonnonvaroiltaan rikas - monen luonnonvaran osalta jopa maailman rikkain. Myös väestön koulutustaso on korkea. Nopean talouskasvun jatkumiselle pitkälläkin aikavälillä on siis erinomaiset edellytykset.
Suomalaisilla tuotteilla ja suomalaisella osaa-misella on perinteisesti Venäjällä hyvä maine. Maan suurimmat kasvukeskukset sijaitsevat lisäksi maantieteellisesti lähellä meitä. Venäjän markkinoiden menestyksekäs hyödyntäminen edellyttää kuitenkin erityisosaamista ja paikallis-ten olosuhteiden ja käytäntöjen tuntemista.
Venäjä poikkeaa markkina-alueena länsi-maista monelta osin. Paikallisen lainsäädäntö, tullaus-käytännöt, erilaiset rekisteröinnit, työluvat, rahoituksen järjestäminen ja koko paikallinen sopimuskulttuuri muodostavat haasteen Venäjän markkinoille mentäessä. Menestys edellyttää kaikesta tästä oikeaa ja ajantasaista tietoa.
VENÄJÄ MARKKINA-ALUEENA− pakkausalan mahdollisuudet ja haasteet
Suomen Pakkausyhdistys ry:n järjestämä semi-naari Venäjä markkina-alueena - pakkausalan mahdollisuudet ja haasteet tarjoaa päivän mittaisen tukevan tietopaketin venäjänkauppaan liittyvistä kysymyksistä. Päivän luennoitsijat edus-tavat alan parasta asiantuntemusta maassamme. Lisäksi seminaarissa on mahdollisuus tutustua tahoihin, joiden avulla voi luoda kontakteja ja hankkia yhteistyökumppaneita Venäjän alueella.
SU OM EN P AK KA US YHDI ST YS R YFINSKA FÖRPACKNINGSFÖRENINGEN FINNISH PACKAGING ASSOCIATION
venaja-kurssin-esite.indd 4 5.3.2012 16.02
MUOVIPAKKAUSKONFERENSSIHelsingin Messukeskus 28.10.2015
VENäjä MARKKINA-AlUEENAPakkausalan mahdollisuudet ja haasteet
Helsingin Messukeskus
TiisTai 24.4.2012
SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RYFINSKA FÖRPACKNINGSFÖRENINGEN FINNISH PACKAGING ASSOCIATION
venaja-kurssin-esite.indd 1 5.3.2012 16.02
Muovipakkauskonferenssi järjestetään Helsingin Messukeskuksessa, osoitteessa Messuaukio 1, Helsinki. Ilmoittautuminen
tilaisuuteen tapahtuu 21.10.2015 mennessä Suomen Pakkausyhdistyksen kotisivulle www.pakkaus.com. Osallistumismaksu on Suomen Pakkausyhdistyksen jäsenyrityksissä toimivilta 480 €, muilta 550 € ja se
laskutetaan tilaisuuden jälkeen. Osallistumismaksuun sisältyvät luennot, jaettava materiaali sekä ohjelmaan
merkityt tarjoilut.
Ilmoittautumisajan päätyttyä osanoton peruuttaneilta laskutetaan
puolet osallistumismaksusta.
Lisätiedot: Risto Laiho, puh. 0400 501091,
Suomen Pakkausyhdistys ry:n järjestämä Muovipakkauskonferenssi Helsingin Messukeskuksessa keskiviikkona 28.10.2015 tarjoaa järeän tietopaketin muovipakkausalan viimeisimmästä kehityksestä, uusien materiaalien ja tekniikoiden tarjoamista mahdollisuuksista sekä edistyneimmistä sovelluksista. Muovipakkauskonferenssi on alan ehdoton huipputapahtuma kuluvana vuonna maassamme.
Tilaisuuden ohjelma toteutetaan yhteistyössä EhoPlace Oy:n kanssa ja päivän luennoitsijoina toimivat alan johtavat asiantuntijat Suomesta ja muualta Euroopasta. Kohderyhmänä ovat kaikki pakkausketjun osapuolet, jotka työssään tekevät pakkausratkaisuihin liittyviä päätöksiä.
SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RYFINSKA FÖRPACKNINGSFÖRENINGENFINNISH PACKAKING ASSOCIATION
Mar
kku
Jout
sen
”Olen aina ollut kiinnostunut ihmisistä. On ollut mukava seurata, mitä omista oppilais-ta myöhemmin tulee”, Anja Haavisto hymyilee.
155/2015 KEMIA
Anja Haavisto on opettaja monen menestyjän takana
”Olin niin tavattoman innostunut kemiasta!”
Anja Haavisto toi kemian olympialaiset Suomeen ja koulutti omassa kemian kerhossaan joukon alan tulevia huippuja. ”Uskon, että opettajan oma innostus välittyy oppilaisiinkin”, pian 90-vuotias veteraani sanoo.
Sisko Loikkanen
Ei uskoisi, että Anja Haavisto täyttää kuluvan vuoden viimeisenä päivänä 90 vuotta.
”Vuosi vaihtuu taas samalla kuin ikäni”, Haavisto naurahtaa viehättä-vässä kodissaan Helsingin Munkki-niemessä. Keittiöstä leijuu pannukah-vin ja vastaleivotun raparperipiiraan tuoksu.
Korkea ikä ei näy missään. Virkeä nainen seuraa valppaasti maailman tapahtumia ja etenkin oman alansa kemian kehitystä. Kuntoa pitävät yllä kävelyretket.
”Aina silloin tällöin kävelen 91-vuo-tiaan ystävättäreni kanssa Munkki-niemestä Tarvaspäähän kahville ja takaisin, sellaisen neljän kilometrin lenkin.”
Omien pyöreiden vuosien lisäksi tiedossa on toinenkin perhejuhla.
”Hiljattain syntyi uusi lapsenlap-senlapsi, ja nimiäiset ovat tulossa”, hymyilee Haavisto, joka mielellään viettää aikaa suvun nuorempien jäsenten kanssa perheen yhteisessä lomapaikassa Haikassa Tampereen Teiskossa. Se on helsinkiläissyntyi-selle Haavistolle tuttu jo lapsuuden kesiltä.
”Olen tavattoman onnellinen, että myös kolme lastani kokevat paikan läheiseksi itselleen. Jokaisella on siellä
oma vanha hirsitalonsa. Lastenlapset-kin viihtyvät siellä hyvin.”
Anja Haavisto kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin Suomalaisesta Yhteiskou-lusta keskellä sotaa vuonna 1943. Hän edustaa pula-ajan läpikäynyttä suku-polvea, joka ei raaski heittää yhtäkään vanhaa vaatekappaletta pois – sitähän saatetaan joskus tarvita.
Lämmöllä hän muistelee ”Hai-kan mummilta” ylioppilaslahjaksi saamaansa tummansinistä puku-kangasta, jota isoäiti oli vuosikau-sia säilönyt aitassa. Amerikasta saa-punut pakettikin on jäänyt mieleen. Se sisälsi aarteen, kahvipapuja, joita paahdettiin Haikan kakluunissa sääs-tellen, pieni annos kerrallaan.
Sotavuosina koulunkäynti oli kat-konaista. Koulut suljettiin välillä jopa kuukausiksi, ja koululaisetkin kuului-vat työvelvollisiin.
Haavisto hoiti pestinsä Haikassa niin sanottuna työtyttönä. Hän uurasti pellolla, oppi lypsämään ja leipoi lauantaisin pakarissa hapan-
leipää ja rievää yhdessä Emilia-tädin kanssa.
”Leipomisen jälkeen taikinanrip-peet huuhdottiin käsistä lehmien juo-makaukaloon, jotta mitään ei menisi hukkaan. Vapaa-ajalla kävimme nyh-tämässä ojien varsilta voikukkia. Leh-mät saivat naatit ja ihmiset hyödynsi-vät juuret.”
Kun juuret kuorittiin, pilkottiin ja kuivattiin, niistä saatiin sikurin kor-viketta jyväkahvin joukkoon.
”Haikassa opin, kuinka yksinkertai-sella ruualla ihminen tulee toimeen. Kerran kuussa käytiin Tampereella kaupassa, ja silloinkaan ei tarvinnut ostaa juuri muuta kuin suolaa ja soke-ria.”
Jännittävät yhtälöt
Syksyllä 1943 Haaviston opintie jat-kui Helsingin yliopistossa. Sota var-josti opiskelua sielläkin.
”Luennoilta joutui joskus juokse-maan pommisuojaan, kun tuli häly-tys”, Haavisto kuvailee ankaraa aikaa.
Idea opiskella nimenomaan kemiaa oli syntynyt, kun ystävä oli tuonut Ruotsin-tuliaisina tieteenalaa esitte-levän vihkosen.
”Yhtälöt olivat jännittävän näköi-siä. Kiinnostuin myös aineista ja nii-den rakenteesta, ja halusin päästä perille niistä syvällisemmin.”
Rintamalta palanneet opiskelijat aiheuttivat laitoksessa suman, ja kva-litatiivisen osaston laboratoriotöihin piti jonottaa. Kun paikan vihdoin sai, edessä olivat sakkareaktiot ja analyy-sit. Sitten pyrittiin kvantitatiiviselle osastolle, jossa tehtiin titrauksia ja painoanalyyttisiä töitä.
Ensimmäisen laboratoriotyönsä Haavisto muistaa hyvin.
Anja Haavisto• Syntynyt Helsingissä 1925.
Filosofian maisteri (kemia) Helsingin yliopistosta 1951.
• Kemian opettajana 1951–1986. Sivutoimia mm. kouluhallituksen ylitarkastajana ja tietokirjailijana.
• Luottamustoimia mm. opetus-ministeriön työryhmissä, MAOL ry:ssä, Interbook ry:ssä ja Suoma-laisten Kemistien Seurassa.
• Avioitui 1952 Jouko Haaviston (k. 1992) kanssa. Kolme lasta, viisi lastenlasta ja kolme lapsen-lapsenlasta.
• Harrastuksina mm. yliopiston alumnitoiminta, kemian seura-toiminta, kirjoittaminen, Haikan tilan ylläpitäminen ja matkailu.
16 5/2015KEMIA
”Panimme posliinimaljaan rauta-nauloja ja päälle rikkihappoa ja sitten keitimme niitä vetokaapissa. Reak-tiossa syntyi vaaleanvihreitä kiteitä, rautasulfaattia. Silloin näin ensim-mäisen kerran omin silmin kemialli-sen reaktion, ja kyllä se oli ahaa-elä-mys.”
Töiden ohjaus tosin oli Haaviston mukaan ”olematonta”. Yrmeät assis-tentit vain panivat suorituksen jäl-keen vihkoon oikein- tai väärinmer-kin.
”Ja kun tuli väärinmerkki, piti vain palata jatkamaan analyysin tekemistä omin neuvoin.”
Tilanne parani, kun laitokseen tuli Eero Laaksovirta, joka paneutui kunnolla opiskelijoihinsa. Haavisto ystävystyi ohjaajansa kanssa ja myö-hemmin hyödynsi opettajantyössään tämän kirjoittamaa kemian oppikir-jaa.
Kvantitatiivisten töiden jälkeen vuoroon tulivat orgaanisen kemian työt. Ne kiehtoivat Haavistoa, joka valitsi pääaineekseen orgaanisen kemian. Sivuaineita olivat kasvitiede, fysiikka ja matematiikka.
Aktiivinen nuori nainen toimi
myös kemianopiskelijoiden emän-tänä. Kemistijuhlasta löytyi tuleva elämänkumppani Jouko Haavisto, joka taas oli kemistien tiedotussih-teeri.
”Jouko tosin vaihtoi sitten histo-riaan, josta hän suoritti tutkintonsa. Mutta kemia meidät vei yhteen.”
Matka Munkkivuoreen
Lopputyönsä Anja Haavisto teki KCL:n laboratoriossa ligniinin mal-liaineiden synteesistä. Siihen tarvit-tiin voimakkaanhajuista, limakalvoja ärsyttävää bentsyylikloridia.
Kerran laborantilta tipahti lattialle bentsyylikloridipullo, joka meni tie-tysti rikki. Hirveä lemu levisi myös alakertaan, jossa oli menossa arvo-valtainen kokous.
”Siitä tuli kyllä sanomista. Sen jäl-keen minut pantiinkin tekemään työt vetokaapissa”, Haavisto naureskelee.
Vastavalmistunut kemianopettaja sai ensimmäisen paikkansa tunti-opettajana omassa entisessä opinah-jossaan SYK:ssa. Se aiheutti sydämen-tykytyksiä.
Koulun rehtorina työskenteli sananlaskujen tutkijana mainetta
niittänyt Aksel Koskenjaakko, jonka tapaaminen jännitti entistä oppilasta kovasti.
”Sitten hän ohjeistikin minua: ’Älä nyt minua rehtoriksi kutsu, sano vain sedäksi.’ Mutta kun se oli niin vai-keaa, kyseessähän oli arvostettu Kos-kenjaakko!”
Seuraavaksi Haaviston tie vei Hel-singin teknilliseen oppilaitokseen ja vuonna 1958 juuri perustettuun Munkkivuoren yhteiskouluun, jossa hän teki lähes 30-vuotisen työrupea-man. Siellä rehtoriin oli helppo suh-tautua rennommin, sillä virkaa hoiti oma aviomies Jouko Haavisto.
Sydän kemian kerhossa
Munkkivuoressa Anja Haaviston sydämen asiaksi muodostui kemian kerho Nitro, jota hän alkoi pitää lukio-laisille. Kerhoon kokoontui alasta vie-hättyneitä oppilaita muutamaksi illan tunniksi joka viikko.
Kerhossa tavoiteltiin Luontoliiton vanhojen sääntöjen mukaan pronssi-, hopea- ja kultamerkkejä. Vaativaa kultamerkkiä varten oppilaat teki-vät käytännön laboratoriotyön ja sen oheen pienen tutkielman. Tutkiel-mien tarkastuksen Haavisto uskoi valitsemilleen ulkopuolisille asian-tuntijoille.
Kun eräs reipas nitrolainen teki kultamerkkityönsä brisanttisesta
Kuva
t: An
ja H
aavi
ston
kot
ialb
umi
Haavistojen perheeseen syntyi 1950-luvulla kolme lasta, Riitta, Pekka ja Esko. ”Äitiyslomia ei tunnettu eikä apulaisia ollut helppo saada. Äitini oli pitkään ratkaise-va apu.”
Sotavuosina työvelvollisuudet katkai-sivat tuon tuostakin koulunkäynnin. Nuori Anja oli työtyttönä suvun tilalla Teiskossa.
175/2015 KEMIA
räjähdysaineesta, Haavisto pyysi tarkastajaksi henkilöä, joka oli toi-minut asiantuntijana Lapuan räjäh-dysonnettomuudessa 1976.
”Hän soitti takaisin kauhistuneena ja valisti, että tuollaisen aineen val-mistaminen koulussa on ehdotto-masti kiellettyä. Vähän sitten itsekin rupesin miettimään tilannetta. Avio-mies rehtorina ja minä teetän tällaisia kokeita!”
Siitäkin selvittiin, ja kerhotoiminta jatkui. Monista kerholaisista tuli opet-tajalle ystäviä, joiden uraa hän on seu-rannut kiinnostuneena ja joita hän yhä tapaa tilaisuuden tullen.
Myös sydänten kemia kukoisti ker-hossa. ”Nuo kaksi menivät myöhem-min naimisiin”, opettaja hymyilee kuvia katsellessaan.
Useat kultamerkkiläiset ovat menestyneet elämässään erinomai-sesti. Kemian alalle lähtivät muun muassa professori Juha Kere Karolii-nisesta instituutista, professori Jukka Seppälä Aalto-yliopistosta ja johtaja Raimo Pakkanen Tekesistä.
Monen muunkin tie on vienyt pit-källe: Perttu Lindsberg toimii lääke-tieteen professorina, Kaija Pehu-Leh-tonen Metsä-Fibren johtajana, Eero Heliövaara valtioneuvoston kanslia-päällikkönä, Teppo Turkki tietokir-jailijana ja tutkijana.
”Tepon kanssa olemme hyvät ystä-vät. Mutta vieläkin harmittaa, että annoin hänelle kemian loppuarvo-
sanaksi kahdeksikon. Olisinpa anta-nut kiitettävän!” Haavisto huudahtaa ja sanoo, että arvosanojen antaminen on opettajan työn ainoita ikäviä puo-lia. Onneksi saldo muuten jää kirk-kaasti plussalle.
Olympiajoukkueen vetäjäksi
Opettajana Haavisto onnistui saa-maan muutkin kuin aktiiviset kerho-laiset kiinnostumaan oppiaineestaan.
”Olin itse niin tavattoman innostu-nut kemiasta! Hankin koko ajan lisää tietoja, kuuntelin luentoja ja luin alan lehtiä. Tunneilla otin esille mielen-
kiintoista lisäaineistoa. Uskon, että opettajan oma innostus välittyy oppi-laisiinkin”, Haavisto sanoo.
Varsinaisen työn ohella hänellä riitti aikaa ja energiaa moneen suuntaan. Haavisto edusti vuosien ajan kemis-tejä Matemaattisten aineiden opetta-jien liiton MAOL ry:n hallituksessa ja tarttui toimeen myös silloin, kun Kouluhallitus ajoittain tarvitsi kemiaa tuntevaa tilapäistä ylitarkastajaa.
Kun Kouluhallitukseen saapui kutsu kemian kansainvälisiin olym-pialaisiin, Haavisto syttyi oitis.
”Innostuin aivan kauheasti ja ajat-telin heti, että tähän täytyy ryhtyä.
Munkkivuoren yhteiskoulun kemian luokka vuonna 1974. ”Kemian kerho oli opet-tajavuosieni kohokohtia. Siellä sain uusia ideoita myös oppitunteja varten.”
Anja
Haa
vist
on k
otia
lbum
i
Anja
Haa
vist
on k
otia
lbum
i
Nitro-kerhossa riitti tungosta keväällä 1972. Myös sydänten kemia kukoisti, sillä eturivissä keskellä hymyilee tuleva aviopari.
Kemia-oppikirja-sarjaa käytettiin
lukioissa vuoteen 2000 asti, tauluk-
kokirja on yhä käytössä.
Mar
kku
Jout
sen
18 5/2015KEMIA
Lastenlapset mummin kanssa Haikan pirtissä kesällä 1994, vasemmalta Jenni, Jonna, Jaana, Juuso ja Jutta.
Kuva
t: An
ja H
aavi
ston
kot
ialb
umi
”Pekalla on tavattoman suuri tietovarasto ja ihailtavat esiintymistaidot”, Anja Haavisto kehaisee kuopustaan. Ylioppilaskuva on vuodelta 1976.
Halusin tehdä kemian hyväksi muu-takin kuin opettaa, ja nyt siihen tar-joutui hieno mahdollisuus.”
Haavisto lähetettiin tarkkailijaksi Tšekkoslovakiassa pidettyyn tapahtu-maan, josta hän toi tuliaisinaan olym-pialaisten rakenteen ja järjestelmän. Jo seuraavana vuonna 1978 hän mat-kusti Suomen joukkueen johtajana Puolassa järjestettyihin kisoihin.
”Olympialaisissa huomasi, että Suomen kouluissa ei vielä ollut kaik-kia hienouksia. Oppilaamme imivät aineita pipetteihin, kun eivät osanneet käyttää pumpetteja”, Haavisto nauraa.
Kaikkiaan hän veti olympiajouk-kuetta seitsemän kertaa kollegoinaan kemian professoreita. Hän oli myös valmistelemassa Suomessa vuonna 1988 järjestettyjä kemian olympialai-sia, joiden johtajana toimi professori Jouko Koskikallio.
Haaviston jälki näkyi myös kir-joissa. Moni nykykemisti on saanut kipinän alalle Tammen Kemia-oppi-kirjasarjasta, jota käytettiin kouluissa vuosina 1976–2000. Lisäksi hän oli tekemässä Otavan kustantamaa mate-matiikan, fysiikan ja kemian tauluk-kokirjaa, joka on yhä käytössä.
Kirjallisista saavutuksistaan Haa-visto itse iloitsee etenkin Munkkivuo-ren yhteiskoulun matrikkelista, joka
ilmestyi pari vuotta sitten. Mukana kirjaa tekemässä oli joukko hänen entisiä oppilaitaan, muun muassa tutkijat Marc Baumann Biomedicum Helsingistä ja Panu Harmo Aalto-yli-opistosta.
Työstä harrastukseksi
Anja Haavisto jäi opettajan virastaan eläkkeelle vuonna 1986, mutta ahke-roi luottamustoimissa vuosia sen jäl-keenkin.
Kun kemia aiemmin oli työ, nyt sitä on aikaa harrastaa.
”Luen tietysti Kemia-lehteä ja lisäksi Yliopisto-lehteä ja Tiede-leh-teä. Käyn Suomalaisten Kemistien Seuran kokouksissa ja ekskursioilla, joilla pääsee tutustumaan mielenkiin-toisiin paikkoihin.”
Hän on mukana Helsingin yliopis-ton alumnitoiminnassa ja vakiovie-ras kemian laitoksen vuosittaisessa kemistitapaamisessa. Antoisia ovat myös Biomedicumin yleisöluennot.
”Äskettäin kolme professoria kertoi suolistomikrobeista ja niiden vaiku-tuksesta terveyteen. Terveys- ja ravin-toasiat kiinnostavat.”
Kukaan intohimoisen kemistin lap-sista ei kuitenkaan seurannut äidin jalanjälkiä?
”Se on kyllä kauhea puute”, Haa-visto nauraa.
Tärkeintä vanhemmalle on totta kai se, että kaikki kolme ovat valitsemil-laan aloilla onnistuneet hyvin. Niin hyvin, että on pakko kysyä, onko äiti ylpeä kansanedustaja- ja ministeri-pojastaan Pekka Haavistosta.
”Enpä minä ylpeä ole, se sana on jotenkin vieras minulle. Mutta olen tietysti tavattoman kiinnostunut hänen tekemisistään.”
Poikansa presidentinvaalikampan-jaa hän seurasi tiiviisti. Pekka Haavis-ton pääsy toiselle kierrokselle asti ei häntä yllättänyt.
”Hänellä on todella suuri tieto-varasto, ja hän pystyy myös erit-täin hyvin ilmaisemaan tietojaan eri aloilta. Joskus me muut ihmettelem-mekin, mistä hän on kaikki tietonsa kerännyt, ja ihailemme hänen esiin-tymisiään.”
Parasta oli loppujen lopuksi se, että poika otti kisassa hyvän hopeasijan.
”Onneksi hän ei tullut valituksi. Presidentille tulee näinä aikoina niin vaikeita asioita ratkaistavaksi. Valta-van hyvin Sauli Niinistö on mieles-täni pärjännyt työssään.”
Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja.
”Oppilaamme imivät aineita pipetteihin, kun eivät osanneet käyttää pumpetteja.”
”Mielellämme muistamme kemian taitajia, kun kau-pat ja yhdistykset huomioivat pääosin kielten osaajia. Kemia-lehdestä opiskelijat saavat monipuolista tietoa kemian kaikista mahdollisuuksista. Kiitos!”Kemian lehtori Anu Viitasaari, Seinäjoen lukio
”Lahjakkaille nuorille avautuu lehden välityksellä aivan uusi maailma! Koulun jälkeen näkee paremmin kemian merkityksen koko yhteiskunnallemme.”Kemian opettaja Pirjo Tervonen, Sibelius-lukio
”Kiitos lehtistipendistä! Aion ottaa mukavan asennon kotipihan keinussa ja oppia uusia ja mielenkiintoisia asioita kemiasta. Syksyllä aloitan teknillisen fysiikan ja matematiikan opinnot Aalto-yliopistossa.”
Mikko Karhunen, Sibelius-lukio
YHTEISTYÖSSÄ MUKANA
KEMIAKemi
Mahtavaa, Mikko, Linda ja muut kemian laudaturin ylioppilaat!Kaikki kemiasta laudaturin kirjoittaneet uudet ylioppilaat palkittiin nyt kolmannen kerran Kemia-lehden vuosi-kerralla. Kevään lakkiaisissa stipendin sai ennätykselliset 394 uutta ylioppilasta. Lehtistipendejä jaetaan uusille ylioppilaille myös syksyn lakkiaisissa.
Lämpimät onnittelumme stipendiaateille ja heidän opettajilleen!
”Kiva, että palkitaan menestyksestä ylioppilas-kokeessa Minua kiinnostaa biokemia, koska sen avulla pystyy paremmin ymmärtämään biologian ilmiöitä ja niihin liittyviä yhdisteitä. Aloitan syksyllä opinnot Helsingin lääkiksessä.”
Linda Häkkinen, Mäkelänrinteen lukio
HELSINGIN YLIOPISTOHELSINGFORS UNIVERSITET
UNIVERSITY OF HELSINKIKEMIAN LAITOS
KEMISKA INSTITUTIONENDEPARTMENT OF CHEMISTRY
20 5/2015KEMIA
Peruskemia 21,4 %
Maalit ja lakat 2,1 %
Lääkkeet 6,8 %
Pesuaineet ja kosmetiikka
0,4 % Öljytuotteet
48,6 %
Kumituotteet 3,8 %
Muovituotteet 9,1 %
Muut 7,8 %
Yhteensä 24,7 mrd. euroa (2013) Lähde: Tilastokeskus
18.8.2015
Kemianteollisuuden liikevaihto 25 miljardia
9
0
500
1000
1500
2000
2500 Peruskemia Kumi- ja muovituotteet Lääketeollisuus Öljynjalostus
Lääketeollisuuden arvonlisäys käyvin hinnoin EUR 1,3 mrd Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito
18.8.2015
Lääketeollisuuden arvonlisäys kasvussa
*Arvonlisäys, brutto vuoden 2010 perushintaan, milj. euroa
12
AJANKOHTAISTA
Öljytuotteiden hintakehitys ja Kilpilahden huoltoseisokki vetivät kemianteollisuuden liikevaihdon ja viennin arvon laskuun. Lääke- teollisuuden kasvu piristi alavireistä kevätkautta.
Leena Laitinen
Kemianteollisuuden liikevaihto laski tammi–toukokuussa 18 prosenttia edel-lisvuodesta samaan aikaan, kun koko teollisuuden liikevaihto laski 5 pro-senttia. Kotimaan liikevaihto supistui 17 prosenttia ja tavaraviennin arvo 23 prosenttia.
”Pudotus johtui pitkälti öljytuottei-den hintojen laskusta ja öljyteollisuu-den mittavasta huoltoseisokista Kilpi-lahdessa”, sanoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Leppä.
Öljytuotteiden viennin arvo pieneni peräti 45 prosenttia edellisvuoden vas-taavaan aikaan verrattuna. Koska öljy-tuotteiden osuus kemianteollisuuden koko liikevaihdosta on lähes puolet, pudotus notkauttaa koko alaa. Laskua oli myös peruskemiassa sekä muovi- ja kumituotteissa.
Valopilkkuna on lääketeollisuus, jonka viennin arvo kasvoi tammi–tou-kokuussa 21 prosenttia ja jonka hinnat ovat muista kemian tuotteista poike-ten nousussa. Lääketeollisuuden osuus kemianteollisuuden viennistä nousi alkuvuonna 7:stä lähes 11 prosenttiin.
Suomessa toimivat lääketeollisuus-yritykset ovat Lepän mukaan onnistu-neet vahvoilla erikoistuotteillaan. Koko 2000-luvun jatkuneen kasvun taustalla vaikuttaa myös väestön ikääntyminen.
Kemianteollisuuden uudet tilaukset ovat loivassa laskussa ja suhdannear-viot varovaisia.
Heikentyneistä tunnusluvuista huoli-matta kemianteollisuuden investointien ennakoidaan kasvavan viime vuodesta. Vireillä on useita merkittäviä, jo aiem-min päätettyjä investointiprojekteja. Muun muassa Neste, Borealis Polymers,
Kemianteollisuuden alkuvuosi:
Liikevaihto ja vienti pienenivätYara, Bayer, Gasum, Kemira ja Orion investoivat tänä vuonna yhteensä satoja miljoonia euroja tuotantoon, tutkimuk-seen ja kehitykseen.
Yhteiskuntasopimuksen kaatuminen pettymys
Kemianteollisuus pettyi yhteiskuntaso-pimuksen kaatumiseen. Sen mukaan sopimus olisi toteutuessaan parantanut nopeasti vientiteollisuuden kilpailu-kykyä.
”Kemianteollisuus investoi Suomeen vuositasolla noin miljardi euroa, ja ala on toistaiseksi säilyttänyt pääomata-sonsa ja työpaikkansa. Vienti ja liike-vaihto ovat kuitenkin kuluvana vuonna
Lääketeollisuus on kasvattanut koko 2000-luvun osuuttaan Suomen kemian-
teollisuuden arvonlisäyksestä.
Öljytuotteiden hinnanlasku on painanut alas koko kemianteollisuuden liikevaihtoa, josta lähes puolet tulee öljytuotteista. Peruskemikaalien osuus on yli viidennes.
laskeneet. Vain kilpailukyvyn ja inves-tointien kautta työpaikat ja tuotanto säi-lyvät Suomessa”, Timo Leppä sanoo ja peräänkuuluttaa vakaata ja ennustetta-vaa toimintaympäristöä.
”Investointipäätöksiä tehtäessä tär-keitä ovat vähintään kilpailijamaiden tasolla oleva kustannusrakenne, tuotta-vuuden jatkuva parantaminen ja uusiin toimintatapoihin kannustava toiminta-kulttuuri. Suuri osa näistä asioista voi-daan sopia kansallisella tasolla.”
Kemianteollisuuden liikevaihto oli noin 25 miljardia euroa vuonna 2013 ja alan osuus Suomen teollisuustuotan-nosta noin neljännes. Ala työllistää suo-raan Suomessa 34 000 henkeä, muissa maissa noin 30 000 henkeä.
Lääketeollisuuden arvonlisäys kasvussa
Kemianteollisuuden liikevaihto 25 miljardia
Kuva
t: Ke
mia
nteo
llisuu
s ry
Askel ratkaisuun
Ordior OyKonalantie 47 A • 00390 [email protected] • Puh. (09) 530 8000
www.ordior.fi
TUTUSTU KATTAVAAN LAITEVALIKOIMAAMME KOTISIVUILLAMME!
• Typpi- ja proteiinipitoi- suuden määrittämiseen
• Soveltuu lähes kaikille näytetyypeille
• Kjeldahl-analysaattori tislaa, titraa ja laskee tulokset automaattisesti
• Laitteeseen voidaan liittää 20- tai 60-paikkainen näytteensyöttäjä
ORDIOR
KJELTEC™8400
• 6-paikkainen täysin automaattinen uuttolaite
• Rasvan ja rasvaliukoisten yhdisteiden uuttamiseen
• Laaja menetelmäpankki useille yhdisteille
• Ympäristöystävällinen ja turvallinen laite
SOXTEC™8000
LAADUKKAAT FOSSIN ANALYYSILAITTEISTOT LÖYDÄT ORDIORILTA
Direct in DenmarkAs of July 1st 2015
Since 2011 we are already direct in your country.
Contact us for 2015 seminar program,
products and news.
Anton Paar NordicTel: 46 40 49 27 00, +358 458 802 588,
+45 4025 6435 | E-mail: [email protected]@anton-paar.com | [email protected]
AP_Nordic_Seminar_print_advert_90x130.indd 1 24.06.15 15:47
valmet.com/automation
22 5/2015KEMIA
UUTISIA
Kaasutalo Woikoski on hankkinut Suomen ja Euroopan ensimmäisen polttokennotrukin tuotanto-tehtäviin. Polttokennotrukki on elinkaarikustannuksiltaan kilpailukykyinen muiden trukkien kanssa.
Vedyllä ja polttokennolla toimiva trukki oli luonnollinen hankinta kaasuyhtiö Woikoskelle, joka pyrkii edistämään vedyn käyttöä eri tarkoituksissa. Toyota Material Handling on hiljattain aloitta-nut Euroopassa vetykäyttöisten trukkien toimitukset.
”Ratkaisu on huomattava laajennus polttokennoteknologian hyödyntämi-sessä ja ensimmäisen trukin toimitta-minen Woikoskelle merkittävä askel suomalaiselle vety- ja polttokennotoimi-alalle. Suomalaiset tutkimuslaitokset ja alan innovatiiviset yritykset ovat nous-seet 2000-luvulla aivan toimialan kär-keen”, sanoo Woikosken toimitusjohtaja Kalevi Korjala.
Uudentyyppinen trukki on herättä-nyt laajalti kiinnostusta. Erityisesti vuo-rotyössä vertailu sähkötrukkiin on mie-lekästä. Vetykäyttöisenä trukki soveltuu sekä sisä- että ulkokäyttöön.
”Jos latausinfraa ei ole vielä rakennettu tai jos sitä pitää muuttaa, polttokenno on taloudellisesti harkinnan arvoinen truk-kivaihtoehto”, sanoo Toyota Material Handling Finland Oy:n toimitusjohtaja Pasi Nieminen.
”Sähkötrukkien akunvaihto ja tuule-tetun lataushuoneen rakentaminen ovat asioita, jotka pitää järjestää ja joiden rakentaminen syö rahaa ja lattianeliöitä.”
Tilanne on suotuisa, jos laitoksella on omaa vedyntarvetta esimerkiksi hydra-usta varten tai jos sitä syntyy elektrolyy-sin sivutuotteena. Tällöin on hankittava vain paineistuksessa ja tankkauksessa tarvittavat kompressorit ja liittimet.
Tankkausaika on vain kolmisen minuuttia. Vastaavan sähkötrukin akus-ton tyypillinen latausaika on 6–8 tuntia, joten vuorotyössä saatetaan tarvita kaksi tai kolme akkupakettia.
Vetykäyttöisten trukkien myynti käyntiin
Woikoskelle Euroopan ensimmäinen polttokennotrukki
Polttokennotrukin vaihtoikä on noin 10 000 työtuntia. Lyijyakuston keston yläraja on 8 000 tunnin paikkeilla, mutta väärällä latauksella paketin uusimistarve tulee eteen paljon nopeammin.
Vallankumous lähtee työkoneista
Yhdysvalloissa suositaan polttoken-noilla toimivia työkoneita. Sinne onkin jo myyty useita tuhansia trukkeja. Euroopassa nyt myyntiin tulleet Toyota-trukit valmistetaan Italiassa.
Polttokennotrukeissa vedyn täyttö-paine on 350 baria, ja vety täytetään komposiittimateriaalista valmistettuun painesäiliöön. Vety täytetään puhtaana eli sataprosenttisena, jolloin se ei ole syt-tyvää. Jos vetyä pääsisi vuotamaan jär-
jestelmästä, sen turvasensorit lopettavat vetysyötön.
Vetypolttokennojen oletetaan yleis-tyvän työkoneissa, sillä niitä varten rakennettava tankkausinfra on helppo toteuttaa rajatun laitoksen alueella. Maantieliikennettä ajatellen laajan tank-kausverkon rakentaminen kokonaan uudelle polttoaineelle vaatii kehitystä askel askeleelta.
Pasi Nieminen on tyytyväinen siitä, että ensimmäinen eurooppalaiselle lop-puasiakkaalle myyty polttokennotrukki päätyi juuri Suomeen ja Woikoskelle.
”Woikoski on vetytankkaustekno-logian suunnannäyttäjä ja vahva inno-vaattori”, Nieminen kiittelee.
Lauri Lehtinen
Laur
i Leh
tinen
Clas Palmberg Oy Woikoski Ab:sta (vas.), Risto E. J. Penttilä Keskuskauppakamarista ja Pasi Nieminen Toyota Material Handling Finland Oy:stä ovat ylpeitä maanosan ensimmäisestä polttokennotrukista.
■ Uudet laboratoriotekniikan messut tutkimus-, analyysi-, tuotanto- ja koulutuslaboratorioille suunnatuista tuotteista ja uutuuksista
■ Erinomainen kohtaamispaikka aivan lähelläsi
■ smartLAB – tulevaisuuden älykäs laboratorio: showroom ja tutkimusohjelma
6.– 8.10.2015Hannover ▪ Saksa
labvolution.de
World of Lab Technology
LABVOLUTION
5. konferenssimessut –2015 ensi kertaaLABVOLUTION-messuilla
Yksi lippu. Kahdet messut.
LABVOLUTION-pääsylipulla
pääset myös BIOTECHNICA
messuille.
Saksan Messut Oy ▪ [email protected]. (09) 6122 1223, 050 387 9900
Vietnamin mallikaupunkirakentuu suomalaisella teknologialla
Dor
anov
a
Kuvassa biokaasuvoimala ja biokaasupumppaamo, jollaisia lähtee Vietnamiin kaksi kappaletta.
Vesilahtelainen Doranova Oy toimittaa jätevoimalan ja biokaasulaitoksen Vietnamiin. Aasian-kauppa tuli kuin tilauk-sesta paikkaamaan yskivää Venäjän-vientiä.
Doranovan toimitukseen kuuluvat 30 000 tonnin jätteenpolttolaitos sekä biokaasulaitos ja kaatopaikkakaasun keräysjärjestelmä.
Noin 15 hehtaarin kaatopaikka- alueelle tulee parikymmentä kaasukai-voa, pumppaamoja ja kaasunsiirtoput-kistot. Biokaasulaitos tuottaa kaasusta energiaa jätteenkäsittelykeskuksen tar-peisiin ja lisäksi sähköä valtakunnan verkkoon.
Kaupan kokonaisarvo on reilut kuusi miljoonaa euroa.
Eurooppalaisen tason mukainen tek-nologia päätyy Ho Chi Minhin lähelle Binh Duongiin. Doranovan nyt raken-taman arinakattilalaitoksen lisäksi alueella on jo yksi 30 000 tonnin jätevoi-mala. Kolmannellekin olisi vielä tilaa.
”Voimalat rakennetaan eurooppa-laisen standardin mukaan, koska kau-punki haluaa olla esimerkkinä muille. Laitokseen tulee erittäin hyvät savu-kaasun puhdistusjärjestelmät”, ker-too Doranovan toimitusjohtaja Pasi Mäkelä.
Doranovalle kauppa tuli kreivin
aikaan. Venäjä on aiemmin ollut yrityk-selle tärkeä markkina, mutta talouspa-kotteet jäädyttivät tilanteen.
”Kauppa Venäjälle loppui viime vuo-den alkupuolella kuin seinään. Vietna-min-kaupan ansiosta olemme pysty-neet pitämään henkilöstön kokonaan”, Mäkelä sanoo.
Toiveissa jatkohankkeet
Binh Duongin kohteessa on tarvetta vielä jatkohankkeille, joihin Dorano-valla on nyt tekemänsä avauksen ansi-osta hyvät mahdollisuudet. Lisäksi Vietnamissa on vireillä muitakin koh-teita, samoin Laosissa.
Mäkelän mukaan vesilahtelaisyritys voitti kaupan Suomen hyvän maineen ja aiempien Viron-referenssiensä ansi-osta. Tärkeässä asemassa oli myös val-tion korkotukiluottojärjestelmä, jolle toimitusjohtaja toivoo jatkoa.
”Ilman valtion korkotukiluottorahoi-tusta kauppaa olisi ollut mahdotonta saada”, Mäkelä sanoo.
”Moni Keski-Euroopan maa tarjoaa Aasian-markkinoilla korkotuki-instru-menttejaan, jotka ovat välttämättömiä etenkin kehittyvissä maissa. Toivon, että uusi hallitus ottaa korkotukiluoton taas käyttöön. Se on parasta tukea Suo-men viennille ja yksi osa Suomi Oy:n pelastamista.”
Elina Saarinen
24 5/2015KEMIA
UUTISIA
Helsingin seudun ympäristö-palveluiden HSY:n uusi biokaasu-laitos on vihitty käyttöön. Espoon Ämmässuolla pääkaupunkiseudun biojätteestä syntyy nyt biokaasua ja kompostia.
Uuden laitoksen mädätysreaktoreissa syntyy jatkossa vuosittain kuusi mil-joonaa kuutiota biokaasua. Kaasu on elokuusta alkaen ohjattu Ämmässuon omaan kaatopaikkakaasuvoimalaan, jossa se muutetaan energiaksi.
Reaktoreissa syntyvä kaasumäärä vas-taa noin 30 000 megawattituntia ener-giaa tai kolmea miljoonaa litraa bensii-niä.
HSY:n biojätteen käsittelyn toiminto-
Pääkaupunkiseudun biojätemuuntuu sähköksi ja lämmöksi
vastaavan Christoph Gareisin mukaan laitos on rohkea, ainutlaatuinen kon-septi, joka sähkön ja lämmön tuotan-nosta saatujen tulojen ansiosta maksaa itsensä takaisin jo lähivuosina.
Murskaamon ja reaktoreiden toimin-taa pääsee seuraamaan lasi-ikkunan takaa.
”Laitokselle tuotu biojäte ohjataan murskaimeen, jossa muun muassa bio-jätepussit repeytyvät auki. Hieno aines, jota on noin 70 prosenttia jätteen koko määrästä, menee mädätysprosessiin ja karkea aines kompostointiprosessiin”, Gareis kuvailee.
Käytössä oleva osavirtamädätys on hänen mukaansa entistä ekologisempi vaihtoehto, koska siinä prosessiin kul-keutuu vain sopivin osa biojätteestä. Myöskään jätevettä ei synny.
Tavoitteena oma multatuotanto
Valtakunnallinen jätesuunnitelma edel-lyttää, että yhdyskuntajätteestä kierrä-tetään materiaalina vuoteen 2016 men-nessä 50 prosenttia.
”Biojätteen erilliskeräyksellä on tässä asiassa tärkeä rooli, koska se on suurin kierrätettävä jae”, Gareis tähdentää.
Hänen mukaansa biojätteen lajittelu-asteessa olisi vielä parantamisen varaa. Vuonna 2012 tehty tutkimus kertoo, että HSY:n alueella sekajätteeseen jou-tuu vielä jopa 69 kiloa biojätettä asukasta kohti vuodessa.
HSY aloittaakin syyskuussa biojäte-kampanjan, joka pyrkii aktivoimaan ihmiset lajittelemaan biojäte nykyistä paremmin. Kampanjaan kuuluva hauska video päätyy myös elokuvateattereihin.
Kaikkiaan pääkaupunkiseudulta tulee käsittelyyn Ämmässuolle noin 50 000 tonnia biojätettä vuodessa. Määrä käsitellään jo nyt kokonaisuudessaan uudessa mädätys- ja kompostointilai-toksessa, vaikkakin mädätyslaitoksen testiajot valmistuvat vasta syksymmällä.
Kun biojätettä on mädätetty reak-toreissa noin kolme viikkoa, syntynyt mädäte imetään alipainejärjestelmällä pois reaktorista ja siirretään putkia pit-kin kompostointilaitokseen.
”Saatu komposti käytetään seosai-neena ulkopuolisen toimijan multatuo-tannossa, mutta tavoitteena on käynnis-tää siinäkin oma tuotanto.”
Marja Saarikko
HSY
/Kai
Wid
ell
Uuden laitoksen vihkivät käyttöön HSY:n jätehuollon toimialajohtaja Petri Kouvo (vas.), hallituksen puheenjohtaja Matti Enroth ja toimitusjohtaja Raimo Inkinen.
Tecalemit Flow’lleFike Europen edustusTecalemit Flow Oy on aloittanut Fike Europe B.v.b.a:n edustajana Suomessa. Fike on maa-ilmanlaajuinen murtokalvojen, painesuoja-uksen ja räjähdyksen suojaustuotteiden val-mistaja.
Tecalemit Flow’n tuotteet kattavat venttiilit, prosessiautomaation kenttälaitteet, instru-mentoinnin ja tyhjiötekniikan.
Biohitin seulontatestikäyttöön KiinassaSuomalaisen Biohitin kehittämällä seulon-tatestillä etsitään nyt mahasyövän merkkejä kiinalaisista. Kiinalainen terveyssäätiö China Health Promotion Foundation järjestää syö-päriskin seulontatutkimuksen maan terveys-keskuksissa. Seulonta kattaa noin puoli mil-joonaa oireetonta 40–80-vuotiasta kiinalaista. Mahasyöpä on Kiinan yleisin syöpäkuollei-suuden aiheuttaja.
PatenttitoimistotyhdistyivätPatenttitoimistot Oy Jalo Ant-Wuorinen Ab ja Seppo Laine Oy ovat yhdistyneet. Yhdisty-nyt yritys toimii nyt nimellä Patenttitoimisto Seppo Laine Oy ja työllistää noin 50 henkeä. Henkilöstömäärän ja liikevaihdon mukaan laskettuna toimisto on alallaan Suomen nel-jänneksi suurin.
Askel ratkaisuun
ORDIOR Konalantie 47 A • 00390 [email protected] • Puh. (09) 530 8000
www.ordior.fi
• Smart MRM –työkalu muokkaa MS/MS-mit-tausmenetelmän ja MRM-aikaikkunat automaat-tisesti Excel-pohjaisesta MS-tietokannasta
• Smart MRM sisältää optimointityökalun, jolla MS-tietokantoihin voidaan helposti lisätä uusia yhdisteitä
Kaasukromatografi-kolmoiskvadrupolimassaspektrometri
UUSI SHIMADZU GCMS-TQ8040SO SMART IT ALMOST RUNS ITSELF!
UUTUUS!
• Nopea massaspektrometri mittaa yli 32 000 MRM-siirtymää yhdessä ajossa ja siten laite mahdollistaa jopa 400 yhdisteen multikomponenttimenetelmät
• Tehostetut analyysit vähentävät laitteen käyttäjähuoltotarvetta
SMART PRODUCTIVITY – TEHOKKUUTTA ANALYYSEIHIN
SMART OPERATION – KÄYTÖN HELPPOUTTA
SMART PERFORMANCE – YLIVERTAISTA SUORITUSKYKYÄ
• Patentoitu ionilähteen rakenne ja kvadrupolien off axis- asemointi takaavat herkkyyden, joka riittää vaativimpiinkin analyyttisiin sovelluksiin
• Laitteiston pyyhkäisynopeus (20 000 amu/s) mahdollistaa scan/MRM- ja jopa GCxGC-MS-ana-lyysit ilman herkkyyden menetetystä
Cleantech-yritys Fatec Oy ryhtyy kauppaamaan maailmalle konttiin skaalattua teknologiaansa, jolla kivihiilivoimalat voivat valmistaa lentotuhkastaan lisäainetta betoni-teollisuudelle.
Ensimmäiset neuvottelut teknologia-viennistä ovat jo käynnistyneet Euroo-passa ja Lähi-idässä, kertoo Fatecin toimitusjohtaja Aino Heikkinen-Mus-tonen.
Yhtiön oma pilottilaitos on viime vuo-desta alkaen toiminut Porissa, jossa se hyödyntää raaka-aineenaan Fortumin voimalan A-luokan kivihiilituhkaa.
Laitoksen toisesta päästä menee sisään lentotuhkaa ja toisesta päästä tulee ulos valmista tuotetta, jonka yritys on nimen-nyt Ecofaxiksi. Tuotteen toimivuus on testattu Suomen ja Ruotsin betoniteol-lisuudessa.
Prosessiin ei lisätä mitään, ei edes vettä. Tarkkaa reseptiä Heikkinen-Mus-tonen ei suostu paljastamaan.
Lentotuhkasta syntyybetonin lisäainetta
”Kuivaprosessi perustuu hiukkasten pilkkomiseen ja järjestelyyn. Hyvin hie-noa raaka-ainetta hienonnetaan, käsitel-lään ja järjestellään millin tuhannesosan tarkkuudella”, hän raottaa salaisuutta.
Pulverimainen lisäaine tekee betonista lujempaa, pakkasenkestävämpää ja not-keampaa. Tuote tuo kustannussäästöjä betoninvalmistajille ja parantaa betonin
Fatecin 10 000 tonnin pilottilaitos toimii Fortumin voimalan tiloissa Meri-Porissa. Seuraavaksi on rakenteilla 30 000 tonnin laitos.
hiilijalanjälkeä, sillä se vähentää semen-tin tarvetta. Lisäksi keksintö nostaa voi-maloiden sivutuotteen arvoa.
Mahdolliset haitta-aineet vältetään hyvälaatuisilla lähtöaineilla ja tarkalla analysoinnilla. Esimerkiksi biopolttoai-neiden tai jätteenpolton tuhkille mene-telmä ei toistaiseksi sovellu.
Elina Saarinen
Han
nu M
usto
nen
26 5/2015KEMIA
UUTISIA
Neste Jacobs toimittaaArabiemiirikuntiinSuomalainen Neste Jacobs on valittu muovinvalmistaja Borougen Yhdistyneiden arabiemiirikuntien Ruwaisissa sijaitsevan polyetee-nitehtaan muutostyön FEED-toimittajaksi (Front End Engineering Design). Hankkeen FEED-osiot kattavat muun muassa prosessi- ja lai-tossuunnittelun sekä projektinjohdon. Projekti on jo kolmas, jonka Neste Jacobs toimittaa Borougelle Arabiemiirikunnissa.
Yaran kaivoksen kivijätebetonin raaka-aineeksiLannoitevalmistaja Yara Suomen Siilinjärven kaivoksessa syntyvää kiviainesta aletaan käyttää betonin raaka-aineena. Yaran tuotanto-prosessissa käyttämättä jäävä niin sanottu sivukivi murskataan ja toi-
mitetaan Lujabetoni Oy:n Siilinjärven ja Kuopion tehtaille, joissa se hyödynnetään betoninvalmistuksessa.
Käytettävä sivukivi on korkealaatuista graniittigneissiä. Nyt käyn-nistyvä kierrätys korvaa suoraan Lujabetonin muuta kiviaineskäyttöä.
Nesteen bioraaka-ainettaliuotinvalmistajalleNeste alkaa toimittaa uusiutuvaa Nexbtl-isoalkaania Total Fluides -yhtiölle. Total kehittää raaka-aineesta uusia biopohjaisia liuottimia ja teknisiä kemikaaleja. Yhtiö tuo markkinoille kokonaisen uusiutuvista tuotteista koostuvan tuotesarjan, joka soveltuu esimerkiksi maaleihin ja pinnoitteisiin, porausnesteisiin, painomustenesteisiin, kosmetiikan perusvoiteisiin ja moniin muihin teollisuuden ja autojen nesteisiin.
Nesteen Nexbtl-tuotteiden kemiallinen koostumus on sama kuin vastaavilla fossiilisilla tuotteilla.
Sienimyrkytysten kokonaismäärä on Suomessa laskemaan päin. Väestön ikääntyessä ja maahan-muuton lisääntyessä sienimetsällä liikkuu kuitenkin ihmisiä, jotka saattavat poimia koreihinsa tappavan saaliin.
Sienimyrkytysten on havaittu uhkaavan uusia riskiryhmiä: ikäihmisiä ja maa-hanmuuttajia. Ilmiö huolettaa asian-tuntijoita.
Sairaaloihin on tuotu myrkytyksen uhreiksi joutuneita kokeneita sienes-täjiä, joille ikänäkö on tehnyt teppo-sensa. Kun silmät eivät ole entisellään, herkkutatin sijaan koriin saattaa osua esimerkiksi valkokärpässieni.
Uussuomalaisille pohjolan sienet taas eivät ole tuttuja ylipäätään. Vaara vaanii etenkin Kaakkois-Aasiasta tulleita, joi-den lähtömaissa sienikulttuuri on vahva ja sienenhinku kova.
”Heidän kotimaidensa ruokasienet saattavat muistuttaa meidän myrkyllisiä sieniämme, joten sekaannuksen vaara on suuri”, kertoo dosentti Kalle Hoppu Myrkytystietokeskuksesta.
Suomen sienilajeista myrkyllisiä on noin 50, osa niistä tappavia. Lisäksi monet muut sienet sisältävät aineita, jotka voivat ärsyttää ruuansulatuskana-van limakalvoja paikallisesti ja aiheuttaa rajujakin oireita.
Vaarallisia sienimyrkytyksiä aiheuttaa meillä yleisimmin juuri valkokärpäs-
Sienimyrkytyksetvaanivat ikäihmisiä
sieni, joka kasvaa yleisenä ja melko run-saana Etelä-Suomessa.
Valkokärpässienen sisältämät ama-toksiinit eivät tuhoudu kuumennetta-essa tai keitettäessä. Toksiinit imeytyvät nopeasti ruuansulatuskanavasta, mutta oireet ilmaantuvat keskimäärin vasta 12 tunnin päästä syömisestä.
”Amatoksiinimyrkytyksen ensimmäi-siä oireita ovat pahoinvointi, oksentelu ja vetinen ripuli”, Hoppu kuvailee.
Noin vuorokauden kestäneistä suo-listo-oireista toivuttuaan potilas voi olla pettävän hyväkuntoinen. Vielä ei kui-tenkaan voi huokaista helpotuksesta. Toksiinien aiheuttama maksan toimin-
tahäiriö alkaa ilmetä vasta 3–5 päivän kuluttua.
”Vakava myrkytys johtaa maksan tuhoutumiseen, ja potilas voi menehtyä jo päivissä ilman maksansiirtoa.”
Keski-Euroopassa sienimyrkytysten takana on useimmiten kavalakärpäs-sieni, jossa on vielä enemmän amatok-siineja kuin valkokärpässienessä. Meillä laji on onneksi harvinainen, ja sitä esiin-tyy lähinnä vain Ahvenanmaalla ja Lou-nais-Suomen saaristossa.
Kyselyjä tulee
Kokonaisuutena katsoen sienimyrkytys-ten määrä on Suomessa laskussa, sillä sienestys on ilmeisesti kaupungistumi-sen takia menettänyt suosiotaan.
Epäillyn valkokärpässienimyrkytyk-sen takia hoidetaan vuosittain kuitenkin yhä ainakin kymmenkuntaa potilasta. Kuolemantapauksiakin on vuosikym-menten varrella sattunut.
Myrkytystietokeskuksessa vastataan vuodessa satoihin kyselyihin, jotka kos-kevat sieniä. Sienimyrkytystä epäiltä-essä syödyn sienen lisäksi merkitystä on annoksen suuruudella. Vakavissa myrkytyksissä ruuassa on yleensä ollut useita myrkyllisiä sieniä.
Esimerkiksi amatoksiinia sisältävät sienet sekä orellaniinia sisältävä suip-pumyrkkyseitikki voivat kuitenkin aihe-uttaa oireita, vaikka nautittu sieniannos olisi ollut pieni.
Arja-Leena Paavola
Wik
imed
ia C
omm
ons
Älä koske tähän sieneen! Valkokärpässieni on Suomen yleisin sienimyrkytysten aihe-uttaja, joka pahimmillaan tappaa uhrinsa.
27KEMIA5/2015
TUNNETUT MURTOKALVOT-, JA RÄJÄHDYSSUOJAUSTUOTTEETTUNNETUT MURTOKALVOT-, JA RÄJÄHDYSSUOJAUSTUOTTEETSuunnittelemme, asennamme ja huollamme ammattitaidolla.
Lisätietoja:Niko Toropainen029 006 5136niko.toropainen@teca� ow.�
Suunnittelemme, asennamme ja huollamme ammattitaidolla.
Lisätietoja:Niko Toropainen029 006 5136niko.toropainen@teca� ow.�
Tiilitie 6, 01720 Vantaa. Vaihde 029 006 280. Sähköposti: [email protected] • www.tecaflow.fi
Niko Toropainen
niko.toropainen@teca� ow.�
Niko ToropainenNiko ToropainenNiko ToropainenNiko Toropainen
niko.toropainen@teca� ow.� niko.toropainen@teca� ow.� niko.toropainen@teca� ow.� niko.toropainen@teca� ow.�
Niko ToropainenNiko ToropainenNiko ToropainenNiko ToropainenNiko Toropainen
FÖRSLAGTILLMOTTAGAREAV“DETALFTHANSKAPRISET2015”
FinskaKemistsamfundetdelarårl igenutettprisbenämnt"DetAlfthanskapriset"förenförtjänstful l publiceradforskningsinsatsikemi,biokemiellerkemiskteknologi.Prisetharbevil jatsförenfärskdoktorsavhandling,menävenettsärskiltframståendepubliceratprogradu-ellerdiplomarbetekankommaifråga.
Förslagenbehandlaskonfidentiel l tavprisfondensstyrelseochdebörvarasamfundett i l lhandasenastden12oktober2015.
Varvänligochsändförslagensamtbilagort i l l :
MarcBaumannBiomedicumPB63(Haartmansgatan8)FIN-00014Helsingforsuniversitettel(09)19125200epost:[email protected] iMerinformationomdetAlfthanskaprisetsamtFinskakemistsamfundetsstudent-ochlärarstipendiumfinnspåsamfundetshemsidor:www.finskakemistsamfundet.f i .
Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa LUT:ssa kehitetään uudenlaista lähi- ja luomuruokatuottajille tarkoitettua pakkausyksikköä.
Uuden, kompaktin yksikön ansiosta pakkausvalmistus voi-daan hajauttaa ja pakata elintarvikkeet mahdollisimman lähellä niiden tuottajaa.
Kehitettävään pakkausyksikköön yhdistetään kartonkipak-kauksen valmistus, täyttö ja suljenta. Investointikustannuksil-taan edullinen yksikkö on tutkijoiden mukaan sovellettavissa monenlaisiin erikokoisiin tiloihin ja tarpeisiin.
”Yksikkö mahdollistaa kartonkipakkausten yksittäis- ja pienerävalmistuksen prässäystekniikalla ja pakkauksen sul-jennan kuumapalatekniikalla”, kuvailee kehittämispäällikkö Mika Kainusalmi LUT:sta.
Lappeenrannassa ovat kehitteillä myös kartonkimateriaalit ja painotekniikat, joilla voidaan esimerkiksi hidastaa baktee-rien toimintaa ja parantaa siten ruuan säilyvyyttä. Lisäksi tek-niikoilla kohennetaan elintarvikkeiden turvallisuutta, tuottei-den varastointia sekä personoitavuutta.
Pakkaamo 2020 -nimisessä kehityshankkeessa etsitään myös uusia keinoja sekä suomalaisen kartonki- että elintarviketeol-lisuuden ja lähiruokatuotannon kilpailukyvyn ylläpitämiseksi.
Lähi- ja luomuruokapakkaamisen demonstrointi- ja pilo-tointiympäristöhanke kestää elokuuhun 2017 saakka. LUT:n yhteistyökumppaneina toimivat Åbo Akademi ja VTT.
Lähiruoka uniikkeihinpakkauksiin kotitilalla
28 5/2015KEMIA
UUTISIA
Suomen pakkausala kokoon-tuu Helsingin Pasilaan 7.–8. lokakuuta. Pakkausalan ammattitapahtuma Empack järjestetään Helsingin Mes-sukeskuksessa jo viidennen kerran.
Laajan näyttelyn lisäksi tapahtumaan kuuluu ammat-tilaisille suunnattuja semi-naareja, joiden aiheita ovat muun muassa tulevaisuuden pakkausmateriaalit, materi-aalin säästäminen ja sen omi-naisuuksien parantaminen, uusimmat pakkaus- ja pai-nokoneet sekä uusien lakien vaikutus pakkauksiin.
Jo päivää aiemmin Messu-keskuksessa starttaa kolmi-päiväinen Teknologia 2015
www.kemia-lehti.fi
KEMIAKemi
Numero 6/2015 ilmestyy 13. lokakuuta.
Ilmoitukset Kemia-lehdessä
huomataan!
Varaa paikkasi viimeistään 23. syyskuuta!
OSATEEMOINA mm. • Laboratoriot • Bioteknologia • Kemikaalit
Tiedustelut ja varaukset:[email protected] puh. 044 539 [email protected] puh. 040 766 [email protected]. 040 827 9778
Pakkausala kokoontuuMessukeskukseen
EU-hankkeessa selvitetään kestävään kehitykseen liit-tyviä parhaita käytäntöjä prosessiteollisuudessa.
SAMT-hankkeen tavoitteena on tunnistaa parhaat käytännöt, joiden avulla voidaan arvioida resurssi- ja energiatehokkuutta kemian-, öljy-, sementti-, vesi- ja metalliteollisuudessa sekä jätealalla.
”Teollisuudenalat voivat oppia toisiltaan vaihtamalla tietoja kestävän kehityksen arviointiin käyttämistään menetelmistä ja työkaluista. Hankkeen yhteydessä järjestetään työpajoja ja tehdään tapaustutkimuksia, jotka tarjoavat tällaisen mahdollisuuden eri alojen toi-mijoille”, sanoo hankkeen koordinaattori Tiina Pajula VTT:stä.
Hankkeeseen osallistuvia yrityksiä ovat muun muassa Neste, Bayer ja BASF. Suositukset parhaista käytännöistä ja niiden käyttöönotosta julkaistaan loka-kuussa 2016.
Prosessiteollisuudelle haetaan kestävän kehityksen käytäntöjä
-tapahtumakokonaisuus, jonka teemoihin kuuluvat muun muassa automaatio, hydrauliikka, pneumatiikka, elektroniikka ja työkalut.
Tapahtuman uutuus, Women in Tech -foorumi, on omistettu teknologia-alalla vaikuttaville naisille. Fooru-mia emännöi Teknologia-teollisuus ry:n koordinoima
Women in Tech -verkosto.Foorumin tavoitteena on
herättää keskustelua suuren yleisön joukossa siitä, miksi yritysten kannattaisi hyödyn-tää myös naisten ajatuksia ja osaamista. Luvassa on myös naisten kokemuksia kansain-välisen teknologia- ja bisnes-maailman huipulta.
Johdolle ja esimiehille
Esimiestyön ja henkilöstö-ratkaisujen parissa työsken-televät ammattilaiset kerään-tyvät Messukeskukseen jo syyskuun puolella. 23.–24.9.
järjestettävä Esimies & Hen-kilöstö 2015 on vuoden mer-kittävin yritysjohdolle ja esimiehille suunnattu tapah-tuma.
Kaksipäiväinen kohtaus-paikka tarjoaa muun muassa mielenkiintoisia puheen-vuoroja johtamisesta, hen-kilöstötyöstä ja työhyvin-voinnista. Lisäksi luvassa on kattava kuva alan uusimmista palveluista, tuotteista ja rat-kaisuista.
Kemia ja sen sisarlehdet Uusiouutiset sekä Työ Terveys Turvallisuus ovat mukana molemmissa tapahtumissa.
Kim
mo
Bran
dt
Näyttelyiden ja seminaarien supertapahtuma täyttää Helsingin Messukeskuksen 7.–8. lokakuuta. Kuva on otettu vuoden 2013 Teknologia-tapahtumassa.
Askel ratkaisuun
Ordior OyKonalantie 47 A • 00390 [email protected] • Puh. (09) 530 8000
www.ordior.fi
• Markkinoiden paras herk- kyys, n. 3X herkempi kuin LCMS-8050
• Nopeus: 5 ms polariteetin vaihto, scan 300 000 datapistettä / sek, MRM: 0.8 msek minimi- keräysaika, 555 MRM/sek
• Kestävyys, robustius: Uuden ionioptiikan ansiosta säilyt- tää entistä paremmin huippuherkkyyden päivästä toiseen isoillakin analyysi- määrillä
ORDIOR
LCMS-8060UUTUUS!
Pelastetaan Terva
”Niin kauan kuin maassa on paanukattoisia kello-tapuleita ja perinnerakennuksia, tarvitaan myös aitoa tervaa niiden hoitoon.”Lue lisää, klikkaa ja tykkää!www.facebook.com/pelastetaantervawww.pelastetaanterva.fi
Liity Kemian Seuroihin:kemianseurat.fi
Kemian ja kemiantekniikan opiskelija!
SAAT KEMIA-LEHDEN VUOSIKERRAN KYMPILLÄ!
facebook facebook facebook facebook facebook facebook facebook facebookwok facebook facebook
facebook facebook facebook facebook facebookfacebook facebook facebook facebook facebook fa-cebook facebook facebookwok facebook facebook
ook facebook facebook facebook facebook facebookfacebook facebook facebook facebook facebook fa
facebook facebook facebookwok facebook facebook ok facebook facebook facebook facebook facebook facebook facebook facebook facebook facebook fa-cebook facebook facebookwok facebook facebook facebook facebook facebook facebook facebook
Kemia-lehti on myös facebookissa!
KLIKKAA JA TYKKÄÄ!
VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES
BANG & BONSOMER GROUP OYItälahdenkatu 18 A00210 HelsinkiPL 93, 00211 Helsinkipuh. (09) 681 081faksi (09) 692 [email protected]
BAYER OYTurun toimipistePansiontie 47PL 415, 20101 TurkuEspoon toimipisteKeilaranta 12PL 73, 02151 Espoopuh. 020 785 21faksi 020 785 [email protected] ja tuoteryhmät –Products and Product Groups Kasvinsuojeluaineet ja torjunta-
aineet – Crop Protection Agents and Control Substances
Reseptilääkkeet, itsehoitovalmis-teet ja välineet diabeteksen hoidon seurantaan – Prescription Medicines, Consumer Health Products and Tools for Monitoring Diabetes Therapy
Teollisuuden raaka-aineet ja kemi-kaalit – Industrial Raw Materials and Chemicals
BUSCH VAKUUMTEKNIK OYSinikellontie 401300 Vantaapuh. (09) 774 60 60faksi (09) 774 60 [email protected]
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKompressorit – CompressorsPuhaltimet – BlowersPumput – PumpsTyhjiöpumput – Vacuum Pumps
DOSETEC EXACT OY Vaakatie 3715560 Nastolapuh. (03) 871 540faksi (03) 871 [email protected]@dosetec.fiwww.dosetec.fi
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAnnostelujärjestelmät – Batching
SystemsHihnavaa’at – Belt WeighersJauheiden ja rakeitten säkitys –
Sacking for Pulver and Granulate Materials
Laboratoriovaa’at – Laboratory Balances
Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems
Säiliövaa’at – Tank Weighing Säkinpurkauslaitteet – Dischargers
for SackSäkkien täyttökoneet – Sack Filling
MachinesVaa’at – Balances & Scales
30
CHEMATUR ECOPLANNING OYPohjoisranta 11 F28100 PoriPL 78, 28101 Poripuh. (02) 6240 200faksi (02) 6240 [email protected]
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsHaihdutuslaitokset – Evaporation
Plants Kiteytyslaitokset – Crystallization
PlantsHappojen talteenottolaitokset – Acid
Recovery PlantsFosforihapon puhdistus- ja väke-
vöintilaitokset – Phosphoric Acid Purification and Concentration Plants
Vihreät sivut huomataan.
BERGIUS TRADING ABKäyntiosoiteItälahdenkatu 200210 Helsinki PostiosoitePL 12400181 Helsinkipuh. 040 540 [email protected]
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsFluidisaattorit – Fluidizers Jauhaimet – GrindersSekoittimet – Mixers
For qualified milling & mixingLaadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen
Uudet tilaukset: kalevi.sinisalmi@ kemia-lehti.fipuh. 044 539 [email protected] puh. 040 827 9778
Tietojen päivitykset: [email protected]. 040 577 [email protected]. 040 827 9727
Varaa oma paikkasi Vihreiltä sivuilta!
KEMIAKemi
Kysy ensin meiltä • At your service
BASF OY Tammasaarenkatu 3 00180 Helsinki puh. (09) 615 981 [email protected] www.basf.com, www.basf-cc.fi
Itäinen Rantakatu 7220810 Turkupuh. (02) 412 411Mobile: 040 [email protected]@elomatic.comMuut toimipaikat:Hatanpäänkatu 1A33900 TampereVernissakatu 101300 VantaaKangasvuorentie 1040320 JyväskyläKiilakiventie 190250 Oulu
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAutomaatio- ja sähkösuunnittelua
– Automation and Electrification Design
Energiakonsultointi – Energy Consulting
Laitesuunnittelua – Unit Operation Design
Projektipalvelut – EPCM Project Services
Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems
Prosessisuunnittelua – Process Design
Tehdassuunnittelua – Plant Design
Logomme väri on PMS 288 (tumman sininen), joten valitkaa teippilogon väri mahdollisimman lähellä sitä
ELOMATIC OY FOOD & CHEMICAL ENGINEERING
31
FISHER SCIENTIFIC OYRatastie 201620 VantaaAsiakaspalvelu ja tilaukset:puh. (09) 802 76 280faksi (09) 802 76 [email protected]
GEA FINLAND OYHiomotie 1900380 Helsinkipuh. 0207 558 960faksi 0207 558 969www.gea-pe.fi
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsHaihdutinlaitokset – Evaporator
PlantsHomogenisaattorit – HomogenizersJäähdytystornit – Cooling TowersLeijupetikuivaimet – Fluid Bed
DryersSpray-kuivurit – Spray Dryers
Tavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesGEA NIRO
INNOVATICSRatamestarinkatu 13 A00520 Helsinkipuh. 010 281 [email protected]
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLIMS-järjestelmät – LIMS SystemsLaboratorion tiedonhallintajärjes-
telmät – Laboratory Information Management Systems
Tavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesInnoLIMS
IS-VET OYKilpivirrantie 774120 Iisalmipuh. (017) 832 31faksi (017) 832 [email protected]
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAnalyysivaa’at – Analytical BalancesKemikaalikaapit – Chemical CabinetsLaboratoriokalusteet ja -sisusteet –
Laboratory Fitments and FittingsLaboratoriokemikaalit – Laboratory
ChemicalsVaa’at – Balances & ScalesVaakapöydät – Balance TablesVetokaapit – Fume Hoods
Vihreiden sivujennettiversio
UUDISTUI!• mukana asiakasyritysten logot• helppokäyttöisellä tuotehaulla
löydät nopeasti etsimäsi palvelut
Tutustu ja tule mukaan!kemia-lehti.fi > Vihreät sivut
KALUSTE-PROJEKTIT OYPukinmäentie 235700 Vilppulapuh. (03) 471 7300faksi (03) 471 [email protected]
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratoriokalusteet ja -sisusteet –
Laboratory Fitments and FittingsVaakapöydät – Balance TablesVetokaapit – Fume Hoods
OY JALO ANT-WUORINEN ABIso Roobertinkatu 4-6 A00120 Helsinki puh. 09 612 6120faksi 09 640 575 [email protected]@jalopat.fi www.jalopat.fi
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product Groups Patentin hakeminen ja tavaramerkin
rekisteröiminen – Patent Prosecu-tion and Trademark Protection
Patenttiselvitykset, uutuustutki-mukset ja toiminnanvapaus- selvitykset – Patent Searches, Novelty Searches and Freedom to Operate Searches
IPR-strategiapalvelut ja IPR-salkun hallinnointi – IPR Strategy Services and IPR Portfolio Management
VIHREÄT SIVUT myös netissä!
VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES
KIILTO OYTampereentie 40833880 LempääläPL 250, 33101 Tamperepuh. 020 7710 100faksi 020 7710 [email protected]
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKiinnityslaastit – Cementitious
AdhesivesLakat – LacquersLiimat – AdhesivesSaumauslaastit – Grouts for TilesSeinä- ja lattiatasoitteet – Wall
Plasters and Floor LevellingsSilikonit– SiliconesValimohartsit – No-Bake ResinsVedeneristeet – Waterproofing
Membranes
32
METROHM NORDIC OYKoskelontie 19 B02920 Espoopuh. 010 7786 800faksi 09 8190 [email protected]
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAlkuaineanalytiikka – Analytics of
Elements Elektrodit – ElectrodesElohopea-analytiikka – Analytics of
mercuryIonikromatografit – Ion chromato-
graphspH- ja johtokykymittarit – pH and
conductivity measurement devicesPolarografit – PolarographsStabiilisuusmittarit – Stability
measurement devicesSpektroskopia – SpectroscopySähkökemian laitteet – Electrochemi-
cal equipmentTitraattorit ja annostelijat – Titrators
and dispensersTOC-analytiikka – TOC AnalyticsVoltametrit – Voltameters
PERKINELMER FINLAND OYMustionkatu 620750 TurkuPL 10, 20101 Turkupuh. (02) 2678 111faksi (02) 2678 305www.perkinelmer.comAsiakaspalvelu: puh. 0800 117 186 faksi 0800 117 [email protected]
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratoriolaitteet – Laboratory
InstrumentsLaboratoriokemikaalit – Laboratory
ChemicalsLaboratoriotarvikkeet – Laboratory
Consumables
Tavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesCALIPERCHEMAGENNENPACKARD BIOSCIENCEPERKINELMER WALLAC
RAMBOLL ANALYTICSLaboratorio- ja mittauspalvelutNiemenkatu 7315140 Lahtipuh. 020 755 611faksi 020 755 [email protected]
Kysy ensin meiltä • At your service
LABTIUM OY
Laboratorio -ja asiantuntijapalvelut• kaivannaisteollisuus• energia-ala• metsäteollisuus• ympäristösektori• materiaali- ja tuotetestauswww.labtium.fiEspoo • Jyväskylä • Kuopio • Outokumpu • Sodankylä
PANALYTICAL B.V. Sivuliike Suomessa Linnoitustie 4B02600 Espoo puh.09 2212 580 [email protected] www.panalytical.comwww.asdi.com www.oblf.de
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsRöntgenfluoresenssispektrometrit
(XRF) – X-ray fluorescence spectro-meters (XRF)
Röntgendiffraktometrit (XRD) – X-ray diffractometers (XRD)
Laboratorioautomaatiot – Laboratory automation systems
Näytteenvalmistus – Sample preparation
Optiset emissiospektrometrit (OES) ja lähi-infrapunalaitteet (NIR) – Optical emission spectrometers (OES) and near-infrared-equipment (NIR)
Vihreät sivut huomataan!
• Jokaisessa lehdessä.• Jokaisessa uutiskirjeessä.• Netissä www.kemia-lehti.fi Vihreät sivut
Lue lisää: www.kemia-lehti.fi ilmoittajalle
Varaa paikkasi: [email protected]
NAB LABS OYNäytteenotto-, analyysi-, mittaus- ja asiantuntijapalvelutUpseerinkatu 102600 Espoopuh. 0404 503 [email protected]
Nablabs
33
SOFTWARE POINT OYMetsänneidonkuja 602130 Espoopuh. (09) 4391 [email protected]
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratory Intelligence ratkaisut –
Laboratory Intelligence® SolutionsLIMS-järjestelmät – LIMS Systems
Tavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesLABVANTAGE Medical SuiteLABVANTAGE LIMSLABVANTAGE BiobankingWiLab LIMSLIMSView powered by QlikView
SUOMEN LÄMPÖMITTARI OYYrityspiha 700390 Helsinkipuh. (09) 477 4560faksi (09) 477 [email protected]
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsDigitaaliset tarkkuuslämpömittarit –
Digital Precision ThermometersLasiset lämpömittarit– Glass
Thermometers
SKALAR ANALYTICAL B.V.Tinstraat 124823 AA BredaThe Netherlandspuh. +31 (0)76 548 6486faksi +31 (0)76 548 [email protected]
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAlkuaineanalysaattorit (TOC, TN
nesteille ja kiintoaineille) – Elemental Analyzers (TOC, TN for Liquids and for Solids)
Automaattiset märkäanalysaattorit (CFA, Erillisanalyysit) – Auto-mated Wet Chemistry Analyzers (Continuous Flow Analyzers (CFA), Discrete Analyzers)
On-line-tarkkailuanalysaattorit – On-Line Monitoring Analyzers
Robottianalysaattorit (BOD, COD, pH, EC, sameus, alkalisuus) – Robotic analyzers (BOD, COD, pH, EC, Turbidity, Alkalinity)
TRANSLAND OYVapuntie 3 C07955 Tesjokipuh. 050 561 [email protected]
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKäännöspalvelut – Translation
services
TANKKI OYOikotie 2, 63700 Ähtäripuh. (06) 510 1111faksi (06) 510 [email protected]
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsFermentorit – FermentersKolonnit – ColumnsPainesäiliöt – Pressure VesselsReaktorit – ReactorsSekoitussäiliöt lääketeollisuudelle –
Mixing Vessels for Pharmaceutical Industry
Säiliöt ja varastointilaitteet – Containers and Storage Equipment
WACKER-KEMI ABBox 2301510435 Stockholm, Swedenpuh. +46 8 5220 5220faksi +46 8 5220 [email protected]
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKumiteollisuuden erikoiskemi-
kaalit – Special Chemicals for Rubber Industry
Liimaraaka-aineet – Adhesives Raw Materials
Maali- ja lakkaraaka-aineet – Paint and Lacquer Raw Materials
Silikonit – SiliconesVaahdonestoaineet – Defoamers
VWR INTERNATIONAL OYValimotie 900380 Helsinkipuh. (09) 804 551faksi (09) 8045 [email protected]
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratoriokemikaalit – Laboratory
ChemicalsLaboratoriolaitteet – Laboratory
EquipmentLaboratoriotarvikkeet – Laboratory
Consumables
TESTWARE OYPuurtajantie 415880 Hollolapuh. (03) 780 [email protected]
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsOlosuhdekaapit ja -huoneet –
Climate chambers and rooms Inkubaattorit – Incubators ESD-tuotteet – ESD products
VALMET AUTOMATION OYLentokentänkatu 11PL 237, 33101 Tamperepuh. 010 676 [email protected]
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsProsessiautomaatiojärjestelmät
– Process Automation SystemsTurvalogiikat – Safety Interlocking
Systems
Kysy ensin meiltä • At your service
34
VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES
• Jokaisessa lehdessä• Jokaisessa uutiskirjeessä• Netissä www.kemia-lehti.fi > Vihreät sivut• Hinnat alkaen 950 euroa + alv / koko vuosi
Ehdit mukaan jo seuraavaan numeroon 6/2015!Varaa paikkasi Vihreiltä sivuilta 22. syyskuuta mennessä!
Bonus: Suorapostitus puoleen hintaan!Huippusuosittu suorapostitus nyt vain 550 euroa (norm. 1100) + alv Vihreiden sivujen uusille asiakkaille! Suorapostituksella saatte• uusia asiakkaita ja kauppoja• tehokkaan väylän kertoa tuotteistanne• lisää kävijöitä nettisivuillenne• osallistujia tapahtumiinne.
Lue lisää Vihreistä sivuista ja suorapostituksista:www.kemia-lehti.fi > Ilmoittajalle
Lisätiedot ja varaukset:Kalevi Sinisalmi, puh. 044 539 [email protected]
Milla Sinisalmi, puh. 040 766 1346 [email protected]
Irene Sillanpää, puh. 040 827 [email protected]
Tervetuloa Vihreille sivuille!
KEMIAKemi
Lisätietoja: [email protected] Puhelin: 03 4246 5370
Työhyvinvoinnin suosittu erikoislehti
”TTT-lehdessä on sellaista luettavaa, jota ei muista lehdistä löydy.”
”Laadukasta lukemista tärkeistä aiheista.”
TTT-lehden lukijatutkimus 2014, vastaajia 762.
Tilaa nyt työpaikallesi Työ Terveys Turvallisuus
Kustannustehokasta näkyvyyttä yrityksellesi!
Vihreät sivut huomataan
Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessä Jokaisessa Kemian uutiskirjeessä Hakupohjaisena osoitteessa www.kemia-lehti.fi
Lisätietoja ja tilaukset: www.kemia-lehti.fi ilmoitustiedotKalevi Sinisalmi, puh. 044 539 [email protected]
Irene Sillanpää, puh. 040 827 [email protected]
Leena Laitinen, puh. 040 577 8850 [email protected]
Näin Vihreitä sivuja luetaan:
Näin Vihreät sivut vaikuttavat:
KEMIAKemi
36 5/2015KEMIA
Ilmastonmuutos muodostaa uhan suomalaisille koi-vuille. Ilmaston lämpeneminen muuttaa kasvinsyö-jäyhteisöjen rakennetta ja lisää puiden hyönteistuhoja, osoittaa Itä-Suomen yliopistossa tehty väitöstutkimus.
Tutkija Kaisa Heimonen keräsi rauduskoivuja eri paikkakunnilta Lopelta Kittilään ja siirsi jokaisen ete-lämmäs tutkimuskentille Tuusulaan, Joensuuhun ja Kolariin. Uudet kasvupaikat edustivat tulevaisuuden ympäristöolosuhteita eli korkeampaa lämpötilaa ja isompaa hyönteismäärää.
Koe osoitti, että kasvinsyöjähyönteiset eivät ole sopeutuneet ainoastaan oman alueensa isäntäkoivui-hin, vaan ne pystyvät valtaamaan ja syömään myös muiden alueiden koivuja. Hyönteislajit kykenevät siten aiheuttamaan tuhoja uusilla alueilla, kun ilmasto lämpenee ja monet hyönteislajit laajentavat levinnei-syysalueitaan pohjoisemmaksi.
Sahdin ominaisuudet on analysoitu tieteellisesti ensimmäistä kertaa. VTT:n tutkimus osoittaa, että sahti eroaa muista oluista lähes kaikilta ominaisuuksiltaan.
Sahti on makea, hyvin vahva ja maul-taan poikkeuksellisen voimakas
Hyönteistuhot uhkaavattulevaisuuden koivuja
Kaikki koivut ovat jatkossa entistä alttiimpia hyönteistuhoille. Herkim-piä ovat pohjoisimmat puut.
Sahdin ominaismaku eli flavori oli tutkijoiden mukaan jopa kymmenen kertaa muita oluita intensiivisempi.
Koska sahdin valmistuksessa ei yleensä käytetä humalaa, katkeraa makua juomassa on hyvin vähän. Sen sijaan banaaniaromiyhdisteiden korkea pitoisuus antaa suomalaisjuo-malle hedelmäisen maun.
”Sahdin ominaisuuksien ymmär-täminen antaa lisätietoa siitä, miten olut on kehittynyt tuhannen viime vuoden aikana. Klassiset, vanhat olut-tyypit ovat herättäneet mielenkiintoa maailmalla, ja markkinoille on tullut varsin erikoisiakin käsityönä valmis-tettuja tuotteita”, kertoo VTT:n eri-koistutkija Brian Gibson.
Sahdin korkea sokeripitoisuus on yksi syy juoman huonoon säilyvyy-teen. Sokeri vaikuttaa myös siihen, että sahdin pintaan ei juuri muodostu vaahtoa.
Ainutlaatuisen mausteensa sahtiin tuo kataja. Juoma käytetään leivinhii-valla, mikä puolestaan antaa sahdille vivahduksen neilikan makua.
EU on myöntänyt sahdille aidon perinteisen tuotteen (APT) statuksen. Sahti-nimen käyttö kaupallisissa tuot-teissa on siksi sallittu vain silloin, kun tuotanto on tapahtunut perinteisen, rekisteröidyn valmistusmenetelmän mukaisesti.
Kristoffer Kroge-rus, Brian Gibson ja Frederico Magalhães kerä-sivät sahtinäyt-teet Espoossa vuonna 2014 järjestetyistä sahdinvalmistuk-sen SM-kisoista.
Nik
ola
Mic
hael
TUTKIMUKSESSA TAPAHTUUTUTKIMUKSESSA TAPAHTUU
juoma, joka erottaa ikivanhan suoma-laisoluen kaikista serkuistaan. Asian paljastaa VTT:n tekemä analyysi.
VTT:n tutkijoiden syynissä oli 12 kotitekoista sahtinäytettä, joita verrat-tiin lager-, vehnä- ja portterioluisiin. Lisäksi vertailussa oli mukana yksi kaupallinen sahti. Näytteiden keski-määräinen alkoholipitoisuus oli kah-deksan prosenttia.
Sahdilla on ikioma luonteensa
Scan
stoc
kpho
to
Lue lisää sahdista
sivulta 39!
Insuliiniresistenssi heikentää nais-ten kielellistä sujuvuutta. Asia sel-visi Turun yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuk-sessa.
Insuliiniresistenssi on kakkos-tyypin diabetekseen liittyvä ja tau-din puhkeamista edeltävä tila. Siinä haima tuottaa insuliinia, mutta sen teho elimistössä on heikentynyt.
Tutkimuksessa selvitettiin insulii-niresistenssin ja muistin sekä mui-den tiedonkäsittelytaitojen yhteyttä. Aineistona oli lähes 4 000 henkeä, iältään 30–97-vuotiaita.
Mehiläiset rokottavat jälkeläisensä ympäristön tauteja vastaan verensä vitellogeeniproteiinin avulla.
Yllättävä havainto johti tutkimus-hankkeeseen, jonka tuloksena on syntynyt uudenlainen syötävä hyön-teisrokote. Rokotteen kehittivät Hel-singin ja Jyväskylän yliopistojen tut-kijat.
Tutkimukseen osallistuivat Arizo-nan yliopisto ja Norjan biotieteiden yliopisto.
Mehiläisten luonnollinen immuni-teetti syntyy mehiläiskuningattaren nauttiman ravinnon kautta. Työläis-mehiläiset valmistavat kuningatta-relle siitepölystä ruokaa, joka sisältää myös ympäristön bakteereja.
Kun kuningatar on syönyt baktee-rit, niiden taudinaiheuttajat varas-toituvat sen elimistöön. Osa baktee-reista sitoutuu vitellogeeniproteiiniin ja kulkeutuu veren mukana kehitty-viin muniin.
Tarjoamme sinulle eri ratkaisut lasinsuojaukseen:-GlassGard murtosuojakalvot ovat vakuutusyhtiöiden hyväksymä ratkaisu. -Sungard auringon – ja UV suojakalvot, Suomen laajin valikoima eri kalvoja.-Sertifioitu Safetyshield räjähdyksensuojakalvo asiantuntijaliike.
Oulunkylän tori 3, 00640 Helsinki. Puh. 0207809370www.safetyset.fi, [email protected]
Asennusliikkeet ympäri Suomen.
Diabetes heikentäänaisten kielellisiä kykyjä
Rokotekehittäjät ottivatoppia mehiläiskuningattarelta
Wik
imed
ia C
omm
ons
Ilman pölyttä-viä mehiläisiä
olisimme pulassa,
sillä niiden varassa on
viljelykasvien tuotanto ja sen myötä
ihmisten ravinnon-
saanti.
Scanstockphoto
Tämä luonnonrokote ei kuitenkaan anna suojaa kaikilta taudeilta, joita vastaan tarvitaan ihmisen apua.
Suomalaiset ovat patentoimassa menetelmää keksimänsä rokotteen tuottamiseen. Itse rokotteelle kehite-tään reseptiä, joka maistuisi mehiläi-sille mahdollisimman hyvin.
”Sen jälkeen rokotteen avulla voi-taisiin torjua mehiläispesiä uhkaavia
tauteja”, kertoo tutkijatohtori Dalial Freitak Helsingin yliopistosta.
Rokote olisi äärimmäisen hyö-dyllinen esimerkiksi nopeasti leviä-vää, pesiä tuhoavaa esikotelomätää vastaan. Ruokateollisuudelle luon-nonmukaiset rokotteet olisivat ter-vetulleita, sillä ne ovat edullisia ja hel-posti käytettävissä myös kehittyvissä maissa.
Helsingin ja Jyväskylän yliopistot ovat kehittäneet uuden, luonnonmukaisen rokotteen, jolla voidaan suojata mehiläiset taudinaiheut-tajilta. Keksinnölle on haettu patenttia.
Insuliiniresistenssi näyttää vaikuttavan kielteisimmin naisten aivoihin. Ongelmat näkyvät etenkin kie-lellisissä kyvyissä.
Insuliiniresistenssistä kärsivät nai-set suoriutuivat selvästi muita hei-kommin testistä, jossa mitattiin kie-lenkäytön sujuvuutta. Sen sijaan miehiltä ei löydetty yhteyttä insulii-niresistenssin ja kielellisen ilmaisun välillä. Sukupuolten välinen ero voi johtua esimerkiksi aivojen valkean aineen määrästä. Tutkimuksissa on jo aiemmin todettu, että valkean aivo-aineen muutoksia tapahtuu naisilla enemmän kuin miehillä.
Kakkostyypin diabeteksen on osoi-tettu olevan itsenäinen riskitekijä Alz-heimerin taudille.
38 5/2015KEMIA
ULJAS UUSI BIOTALOUSSarja esittelee suomalaisen biotalouden osaamistarinoita.
Kokkolasta kajastaauudenlainen biojalostamo
Kokkolan yliopistokeskuksessa työskentelevä ryhmä tekee tiivistä yhteistyötä teollisuuden kanssa. Naapurissa sijaitsee Kokkolan suur- teollisuusalue (KIP), joka on Poh-joismaiden suurimpia epäorgaanisen kemian keskittymiä ja tarjoaa tutki-joille hyvän verkoston.
Läheinen tutkimusyhteistyö teol-lisuuden kanssa toimii erinomaisesti eikä ole ollut esteenä akateemiselle jul-
kaisutoiminnalle, päin-vastoin. Tänä vuonna Lassin ryhmästä valmis-tuu viisi väitöskirjaa.
”Yrityksistä tulevat, aitoihin kemian proses-seihin ja ilmiöihin liitty-vät tutkimuskysymykset houkuttelevat ryhmään lahjakkaita tutkijoita. Työn kokee merkityksel-liseksi ja siitä innostuu entistä enemmän, kun näkee, miten tuloksia hyödynnetään käytän-nössä”, Lassi sanoo.
”Tarvitaan rohkeita avauksia”
Hiljattain startannut kiinnostava projekti on uudenlaisen biojalosta-mokonseptin kehittä-minen, jota toteutetaan kansallisena yhteishank-keena VTT:n kanssa.
Tutkijoiden lisäksi tärkeä rooli on yri-tysverkostolla, jota parhaillaan raken-netaan hankkeen ympärille.
”Alueella on useita yrityksiä, joiden osaamisesta ja toiminnasta biojalos-tajat hyötyisivät. Tavoitteena on luoda uudenlaista yhteistyötä ja hyödyntää alueella toimivaa teollista integraat-tia”, Lassi kertoo.
Hankkeen lähtökohtana on bio-massojen kokonaisvaltainen hyö-dyntäminen kaasutuksen kautta. Synteesikaasusta saadaan energiaa ja kemiantuotteita, jäännöshiilen potentiaalisia käyttökohteita ovat muun muassa kaasujen ja jätevesien puhdistus, katalyyttien tukiaineet ja jopa elektrodimateriaali patterisovel-luksissa. Lassin ryhmässä on viime vuosina tutkittu niitä kaikkia.
Kokkolan biojalostamokonsepti on noteerattu korkealle myös valtionhal-linnossa. Se on yksi hankkeista, joille Suomi on hakenut rahoitusta EU:n innovaatiorahoituspotista.
Rahaa toivottavasti irtoaakin, sillä vastaavanlaisia konsepteja ei muualla Euroopassa ole. Kun tavoitteena ovat korkean lisäarvon tuotteet, hyödyn-netään yleensä bioteknisiä jalostus-reittejä kemiallisten sijaan.
Ulla Lassi toivoo, että Suomessa sat-sattaisiin entistä enemmän biojalos-tamoihin, jotka keskittyvät korkean jalostusarvon tuotteisiin.
”Meillä on biomassoja, osaamista ja teknologiaa. Se, missä jäämme esi-merkiksi ruotsalaisista jälkeen, on riskinottokyky. Tarvittaisiin rohkeita avauksia ja pääomia teollisten proses-sien kehittämiseen.”
Kirjoittaja on kemiantekniikan tohtori ja Kemianteollisuus ry:n asiamies.
Lisää Kokkolan kemiasta maksuttomassa Kokkola
Material Week 2015 -tapah-tumassa 24.–29. lokakuuta. Katso materialweek.fi/2015.
Peter Pohjola
Kokkolassa kehitetään katalyyttikemiaa, jota tarvitaan uusien biomas-sapohjaisten kemikaalien valmistuksessa.
Kokkolassa kehitetään metallikatalyyttejä ja rakennetaan uudenlaista teollista biojalostamokonseptia.
Maija Pohjakallio
Kun biomassaa kaasutetaan lämmön avulla, muodostuu niin kutsuttua synteesikaasua. Sitä voidaan jalostaa eteenpäin erilaisiksi kemiantuotteiksi, kuten metanoliksi tai muovien raaka-aineina käytettäviksi olefiineiksi.
Kaasun jatkojalostuksessa avain-asemassa ovat metallikatalyytit. Niitä tutkii ja kehittää Oulun yliopiston soveltavan kemian professori Ulla Lassi ryhmineen.
395/2015 KEMIA
KEMISTIEN KEITTIÖSTÄ
Olutguru Michael Jackson on kuvannut sahtia oluenpanon historian puuttuvaksi linkiksi Mesopotamian ja nykypäivän välillä.
Eila Hämäläinen ja Timo Tuomi
Sahtia, suomalaista suodattamatonta pintahiivaolutta, on pantu jo parin-tuhannen vuoden ajan. Nykyajan biokemistit ovat osoittaneet vanhan menetelmän aivan oikeaksi.
Näin syntyy aito kivisahti maatila-panimo Hollolan Hirven olutmesta-rin Ilkka Sipilän opein:
Juoman valmistus alkaa astioiden huolellisella puhdistamisella. Ennen vanhaan puinen mäskäyssaavi turvo-tettiin, pestiin ja desinfioitiin kataja-varilla. Nykyisin teräksiset keittokat-tilat putsataan pesuaineella.
Puhtaisiin astioihin kaadetaan mal-taat ja pieni määrä kädenlämpöistä vettä. Kosteat maltaat aukeavat ja valmistautuvat siten imeltymään. 45 minuutin kuluttua lisätään vettä, ja lämpötila nostetaan tunnin ajaksi 48 celsiusasteeseen.
Odotellessa on sopiva aika hakea katajanoksia. Huuhdottuja oksia kei-tetään vartin verran, minkä jälkeen vesi siivilöidään. Katajavesi lisätään kiehuvan veden kera mäskin jouk-koon, ja lämpötila nostetaan nyt tun-niksi 65 asteeseen.
Tässä lämpötilassa alfa-amylaasi hajottaa tärkkelyksen pääasiassa mal-toosiksi. Samalla proteiineja hajoaa aminohapoiksi.
Seuraavaksi lämpötila nostetaan 72 asteeseen. Dekstriinitauon aikana muodostuu käymiskelvottomia soke-reita, dekstriinejä, jotka antavat mäs-kille lisämakeutta.
Punahehkuiset kivet
Sitten koittaa kivisahdin teon huipen-nus: mäskin joukkoon pudotetaan punahehkuisia kiviä.
Kuumat kivet karamellisoivat vier-teen sokereita, antavat sahdille ainut-laatuisen savuaromin ja syventävät ruismaltaasta peräisin olevaa tummaa väriä. Kivet myös nostavat keitoksen lämmön yli 80 asteeseen, jossa useim-mat bakteerit kuolevat.
Vierteeseen lisätään loput kata-jat, jotka lisäävät juoman kirpeyttä. Katajan neulasöljyn antimikrobisista komponenteista on tunnistettu muun muassa alfa- ja beetapineeni, delta-3-kareeni, limoneeni, apigeniini, ter-pinenoli ja p-symeeni.
Kataja myös parantaa sahdin säily-vyyttä, kuten myös seuraavaksi lisät-tävä, humulonia ja lupulonia sisältävä humala. Puolen tunnin kuluttua seos siivilöidään, ja mäskiä huuhdellaan vedellä.
Vahvin vierre tulee astian pohjalta. Kirkasta vierrettä otetaan vain 150 lit-raa, koska suurempi määrä vähentäisi
sokeripitoisuutta, eikä sahdin alkoho-lipitoisuus nousisi riittävän korkeaksi. Jäljelle jääneestä vierteestä voi tehdä esimerkiksi kotikaljaa tai vierresiirap-pia tai sen voi syöttää eläimille.
Kantavierteen sokeripitoisuus on 19,4 platoa (19,4 prosenttia liuen-nutta sokeria), joten sahdin lopulli-seksi alkoholipitoisuudeksi tulee 6–7 tilavuusprosenttia. Jäähdytettyyn, 20-asteiseen vierteeseen lisätään hiiva, joka käynnistää alkoholikäy-misen.
Sahdin annetaan käydä huoneen-lämmössä pari vuorokautta. Sitten se siirretään kylmempään. Jälkikäy-minen tapahtuu pienen paineen alla, jotta sahtiin muodostuu hieman hii-lihappoa eikä happi pilaa prosessia. Tyypillisenä tuoreoluena sahti on val-mista nautittavaksi kahden, kolmen viikon kuluttua.
Lisätietoa Hollolan Hirvestä: www.hollolanhirvi.fi
Kirjoittajat ovat kemian ammattilaisia ja molekyyligastronomian suuria ystäviä.
[email protected]@welho.com
Eila
Häm
äläi
nen
Olutmestari Ilkka Sipilä taitaa kivi-sahdin salat.
Sahdissa maistuu historiaH
ollo
lan
Hirv
i
RMO-ANALYYSI ELI riskinhallinta-vaihtoehtojen analyysi on uusi työkalu, jonka avulla EU-viranomaiset tekevät päätöksiä erityistä huolta aiheuttavien aineiden (SVHC) sääntelystä.
Vaikka analyysin toteuttamisesta vas-taavat viranomaiset, myös SVHC-aineita käyttävien yritysten kannattaa osallistua prosessiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Näin yritykset voivat suojella tulevaisuuden liiketoimintaansa säänte-lyn ylilyönneiltä.
RMOA:lla tarkoitetaan jokaisen aineen erillistä analyysia, jonka tekee EU:n jäsenvaltio tai kemikaalivirasto komis-sion pyynnöstä. Analyysin tarkoituksena on selvittää, tulisiko aineen osalta har-kita lisäsääntelyä, jotta sen aiheuttamat
Suojaa bisneksesi tulevaisuus – osallistu RMOA-prosessiin
REACH RAKENTUUAsiantuntijat kertovat palstalla kemikaalilainsäädännön etenemisestä ja vaikutuksista.
REAC
HLa
w O
y
Tim Becker on Chief EU Compliance Officer REACHLaw Oy:ssä.
riskit terveydelle tai ympäristölle voitai-siin hallita.
Aineet, joille mietitään riskinhallin-tatoimia, listattiin syyskuussa 2014 ns. PACT-listalle. RMO-analysoitavat aineet valitaan kemikaaliviraston Reach-rekis-teröinti- ja CLP-ilmoitustietojen perus-teella. EU:n jäsenmailla saattaa myös olla kansallisia valintakriteereitä, jos ne ovat esimerkiksi omien havaintojensa perusteella huolissaan jonkin aineen turvallisuudesta.
EU:ssa ei ole yhtenäistä käytäntöä teollisuuden mielipiteiden keräämiseen. Jotkin maat, esimerkiksi Saksa, ovat käynnistäneet systemaattiset julkiset kuulemiset netin kautta. Sidosryhmillä on usean viikon ajan tilaisuus antaa pro-sessiin oma panoksensa ja omat tietonsa kustakin aineesta.
HUOLTA AIHEUTTAVAN aineen ris-kinhallintatoimien keskeisiä vaihtoeh-toja ovat:
• Tunnistaminen SVHC-aineeksi (Reachin mukainen lupamenettely)
• Reachin mukainen käytön rajoit- taminen
• Reachin mukainen arviointi• CLP-harmonisoitu luokitus ja
merkinnät• Työsuojelulainsäädännön mukaisten
altistusrajojen asettaminen• Toimiminen muun EU-lain
mukaisesti• Toimiminen kansallisten säännösten
mukaisesti.
Jos aine on vahvistettu erityistä huolta aiheuttavaksi ja lupamenettelyssä sal-
littu muuhun kuin välituotekäyttöön, käytännössä parhaiten soveltuva vaihto-ehto on yleensä lisätä se luvanvaraisten aineiden luetteloon (Reachin liite XIV). Viranomainen voi myöhemmin vielä vaihtaa näkökantaansa, jos aineesta saa-daan uutta tietoa, eikä sen sääntelystä ole tehty hallinnollista päätöstä.
On tärkeää ymmärtää, että mahdol-listen SVHC-aineiden RMO-analyyseissa tarkastellaan yleensä kunkin aineen kaikkia mahdollisia käyttöjä.
Jos yritys hyödyntää ainetta käyttötar-koitukseen, jota jo sääntelee jokin EU:n terveys- tai ympäristönsuojelulaki, se voi esittää perusteet sille, miksi ainetta ei tulisi sisällyttää luvanvaraisten ainei-den luetteloon.
JOS YRITYS käyttää mahdollista SVHC-ainetta, jota ei vielä ole luvanva-raistettu, sen kannattaa RMO-analyysiin varautuessaan pohtia seuraavia avainky-symyksiä:
• Ovatko rekisteröintiasiakirjamme ajan tasalla ja etenkin kaikki käyttö-tarkoitukset oikein kuvattu?
• Mikä viranomainen vastaa RMO- analyysista? Viranomaiseen on hyvä olla yhteydessä hyvissä ajoin.
• Voisimmeko tehdä yhteistyötä muiden yritysten tai toimialajärjes-tön kanssa?
• Tunnemmeko riittävän hyvin Reach-prosessit ja muut hallinnolliset vaatimukset?
• Milloin meidän tulisi aloittaa oman panoksemme valmistelu? Mikä on käyttämiemme kemikaalien strateginen merkitys?
40 KEMIA 5/2015
415/2015 KEMIA
NÄKÖKULMA
Kemia-lehden kolumnisti Anja
Nystén on kirjoittanut kirjat Kemikaali-
kimara ja Kemikaali-kimara lapsiperheille
(Teos 2008 ja 2013). Hän pitää blogia osoit-teessa www.kemikaali-
kimara.blogspot.com.
JOS TARKOITUKSENA on vähentää alkoholin kulutusta, keinot ovat pahasti pielessä. Säännöt ovat kaikille epämukavia ja päinvastoin lisäävät alkoholin käyttöä.
Kieltolaki osoittautui aikoinaan mahdottomuu-deksi. Mahdoton on myös nykyinen alkoholilainsää-däntö.
Hyvä esimerkki ovat kesän festivaalit. Porin Jazzeilla väki on nykyään enemmän tillin tallin kuin ennen mui-noin, kun mukaan sai viedä omat juomat ja nauttia niitä vapaasti konserttialueella.
Silloin jokainen piti tarkasti huolen, että eväät riit-tävät koko illaksi. Nyt käytäntö ohjaa ostamaan jatku-vasti uusia drinkkejä.
KOTONA VOIN nauttia lasillisen viiniä, vaikka ala-ikäinen nuori olisi vieressä. Festivaaleilla en voi sitä tehdä, vaan nuori on jätettävä yksikseen, koska häntä ei päästetä anniskelualueelle. Siinähän sitä annetaan nuorisolle hyvä malli alkoholin mystisyydestä.
Tapahtumissa pidetään laukkusulkeisia, joissa tar-kistetaan, ettei kukaan vain kuljeta juomia – alkoho-lillisia tai alkoholittomia – paikasta toiseen. Aidatulle anniskelualueelle ei saa viedä edes vettä.
Karsinasta taas ei voi ottaa juomaa mukaansa pik-nik-alueelle, vaan lasit, tuopit ja pullot on tyhjennet-tävä ennen anniskelualueelta poistumista. Kaataako kukaan juomia maahan, paitsi vahingossa? Viinipul-lot myydään ilman korkkia. Sen nyt arvaa, mitä siitä seuraa.
KAIKKI NÄMÄ älyttömyydet tehdään alkoholilain perusteella – lain, jonka tarkoitus on pienentää alko-holin aiheuttamia terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja.
Pori Jazz -tapahtumassa tiukennettu valvonta otet-tiin käyttöön pari vuotta sitten. Kohtuullisesti alkoho-lia käyttävä ystäväni, keski-ikäinen nainen, on festi-vaalin vakiovieras. Hän muistelee, ettei ole ikinä ollut Jazzeilla niin juovuksissa kuin silloin.
Anja Nysté[email protected]
Kippis karsinassa
SILLOIN ENNEN
Kemia-Kemi 6/1980Suomalaisten Kemistien Seuran
Kemia-Kemi 6/1990Tytöt ja tekniikka -kirjoituskilpailu
sihteeriksi on nimitetty 15. toukokuuta 1980 läh-tien FK Heleena K a r r u s siirryttyäni vuoden alusta toimittajaksi Kemia-Kemi-lehteen.
Haluan toivottaa seu-raajalleni mitä parhainta menestystä hänen työs-sään. Samalla lausun läm-pimät kiitokseni Suoma-laisten Kemistien Seuran hallitukselle sekä koko jäsenkunnalle siitä miel-lyttävästä työympäris-töstä, jonka he minulle loivat.
Marjatta Kivimäki
Sihteerin tavoittaa Seuran toimistosta, Pohj. Hesperiank. 3 B 10, 00260 Helsinki 26, puh. 90-408 022 arkipäivisin klo 8.30–11.30.
Suomen Teknillisen Seu-ran ja Taloudellisen Tie-dotustoimiston järjestä-män Tytöt ja tekniikka -kirjoituskilpailun tulok-set julkistettiin 14.5.1990. Kilpailu järjestettiin tänä vuonna toisen kerran, ja se oli tarkoitettu perus-koulun luokanopettajiksi opiskeleville tytöille.
Kilpailussa kirjoitet-tiin englanniksi tek-niikka-aiheinen aine. Voittajiksi selviytyivät Mirja Falck Helsingin yliopiston opettajan-koulutuslaitoksesta ja Hanna Mäkelä Turun yliopiston Rauman opettajankoulutuslaitoksesta. Molemmat kirjoit-tivat aiheesta ”Technology – a Friend or Enemy”. Voittajat lähtevät heinäkuussa viikon palkintomatkalle Napier Col-legeen Englantiin.
Ida
Pim
enof
f
42 5/2015KEMIA
Katja Pulkkinen
Jättiyritys Johnson & Johnson menetti Yhdysvalloissa 10 prosenttia markki-naosuudestaan, kun sen tuotteista löytyi huolta aiheuttaviksi luokiteltuja kemikaaleja. Sigg USA ajautui kon-kurssiin, kun sen oli epäilty piilotte-levan tietoa, että yhtiön valmistamista alumiinipulloista liukenee haitallista bisfenoli A -yhdistettä.
Tällaisista uutisista lähti käyntiin kemikaalijalanjälki-nimisen laskurin kehittäminen. Menetelmän isä, vaih-toehtoisten kemikaalien asiantuntija Mark Rossi esitteli työkalua touko-kuisessa Helsinki Chemicals Foru-missa. Tapahtuma kokosi maailman kemikaalisääntelyn kehittäjät ja tutki-jat Suomeen jo seitsemännen kerran.
Rossin tavoitteena on luoda riip-pumaton, yhteismitallinen laskuri yritysten kemikaalipolitiikan arvi-ointiin.
Tarkoituksena on parantaa yritys-ten kemikaalihallintaa ja auttaa niitä määrittämään kehittämistä vaativat alueet.
Kalifornian lista
Kemikaalijalanjäljen pohjana on eurooppalaisen Reachin kandidaat-tilistan kalifornialainen verrokki eli osavaltion listaus huolta aiheuttavista kemikaaleista.
Kalifornian listalla on noin 2 300 kemikaalia. Laskuri arvioi niiden kokonaismäärää yrityksen myymissä tuotteissa ja tuotantoprosessissa.
Lisäksi arvioinnin kohteena on muun muassa se, kuinka yritys valit-
Helsinki Chemicals Forum:
Uudet työkalut helpottavatkemikaalien hallintaa
Uudenlainen laskuri arvioi yrityksen kemikaalijalanjälkeä. Myös kuluttajille kehitetään kei-noja selvittää tuotteiden kemi-kaalisisältöä.
Mes
suke
skus
Hel
sink
i
see korvaavat kemikaalit haitallisten tilalle ja varmistaa sen, ettei uusien tulokkaiden kanssa jouduta ojasta allikkoon.
Yksittäisten tuotteiden kemikaali-jalanjälkeä menetelmällä ei voida las-kea, vaan tieto saadaan koko yrityksen kemikaalijalanjäljestä. Menetelmää ei olekaan tarkoitettu tuotevertailujen välineeksi. Myöskään tuotantoket-
jussa ylöspäin analyysillä ei näe.Chemical Footprint -projektin
pilottivaiheessa yrityksiltä tuli Rossin mukaan positiivista palautetta.
”Nyt työkalu on avattu vapaaseen käyttöön kaikille kemikaalihallinnan läpinäkyvyydestä ja kehittämisestä kiinnostuneille”, hän kertoo.
Juristi David Azoulay ympäris-tölainsäädäntöorganisaatio Cielistä
435/2015 KEMIA
(Center for International Environ-mental Law) pitää kemikaalilaskuria hyödyllisenä välineenä myös sijoitta-jille.
”Sijoittajat miettivät kemikaalien hallintaan liittyviä riskejä aiempaa enemmän. Tämän kaltainen mene-telmä voi olla merkittävä kannustin vihreämpien toimintatapojen edistä-misessä”, Azoulay sanoo.
Kuluttajan ongelma
Kuluttajalle tarkoitettuja virallisia, yhteismitallisia globaaleja ”kemikaa-limittareita” ei sen sijaan ole.
Euroopassa kuluttajan tietolähteitä ovat erilaiset julkiset ympäristömer-kit, yksityiset ympäristömerkit sekä kemikaaliasetus Reachin 33. artikla.
Artikla koskee esineitä, jotka sisäl-
Helsinki Chemicals Forum• 28.–29. toukokuuta 2015.
• Noin 200 teollisuuden, viranomais-ten, kansalaisjärjestöjen, tutki-muksen ja median edustajaa yli 30 maasta.
• Aineistoa esityksistä: www.helsinkicf.eu.
• Seuraavan kerran 26.–27. touko-kuuta 2016.
• Tapahtuman pääsihteerinä jatkaa Hannu Vornamo.
littua, mutta artikla velvoittaa esineen valmistajan ja myyjän antamaan myös kuluttajalle tietoa esineen turvalli-sesta käytöstä, jos tämä sitä pyytää.
Sekä yritykset että kuluttajat ovat kuitenkin perillä artiklasta ja sen sisällöstä varsin huonosti. Tämä sel-visi, kun Tanskan kuluttajaliitto viime vuonna testasi artiklan tunnettuutta lähettämällä yrityksiin testikyselyjä.
Ne osoittivat, että yritykset eivät tunteneet velvollisuuksiaan. Vain 40 prosenttia niistä vastasi asianmukai-sesti määräajan kuluessa. Samalla kävi ilmi, etteivät kuluttajatkaan olleet osanneet aineiden perään kysellä.
Tietoa kauppareissulla
Havaintojen seurauksena syntyi aja-tus sovelluksesta, jolla saisi kätevästi
tävät yli 0,1 painoprosentin verran erityistä huolta aiheuttavia kemikaa-leja. Tällaisia aineita on tähän men-nessä tunnistettu ja viety niin sano-tulle kandidaattilistalle yhteensä 161.
Aineiden käyttö on toistaiseksi sal-
Helsingin Messukeskuksesta on muodostunut maailman kemi-kaalihallinnan asiantuntijoiden keskeinen kohtauspaikka.
Sivulle 45
44 5/2015KEMIA
Auttaisiko kemikaalien viennin esteiden purkaminen EU:ta taas kasvu-uralle? Mitä Yhdysvallat haluaa vastineeksi? Miten unionin kemikaaliturvallisuuden sääntely ja kaupan käytännöt muuttuisivat?
Riku Rinta-Jouppi
Näitäkin kysymyksiä pohdittiin Hel-sinki Chemicals Forumissa. Käyn-nissä olevia neuvotteluja maailman kahden suurimman kauppablokin EU:n ja Yhdysvaltain välillä avasi EU-komission Reach-osaston päällikkö Klaus Berend.
Mahdollista TTIP-sopimusta (Transatlantic Trade and Investment Partnership) odotetaan viimeistään marraskuussa 2016 käytäviin USA:n presidentinvaaleihin mennessä. Transatlanttisen vapaakauppasopi-muksen syntyminen on kuitenkin vielä epävarmaa.
TPP (Trans-Pacific Partnership) eli Tyynenmeren alueen vastaavat vapaakauppasopimusneuvottelut kariutuivat heinäkuun lopussa, kun neuvotteluita oli käyty kuusi vuotta. Syynä olivat Yhdysvaltain, Kanadan, Japanin ja Meksikon väliset erimieli-syydet tullimaksuista ja patenttisuo-jan pituudesta.
Tärkeä tuoteryhmä
Kemikaalit ovat transatlanttisen kau-pan toiseksi tärkein tuoteryhmä heti koneiden ja kulkuneuvojen jälkeen. Yli viidennes kaupasta koostuukin kemikaaleista.
Jos TTIP-sopimus toteutuu, EU:n kemikaalivienti Yhdysvaltoihin lisääntyy EU-komission laskelmien mukaan tuntuvasti, parhaimmillaan noin kymmenyksen.
Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään tuotteiden markkinoille pääsyn suju-voittamisesta esimerkiksi tullimak-
Eurooppa pitää kiinni omista kemikaalisääntelyn periaatteistaan, vakuutti EU-komission Klaus Berend.
Mes
suke
skus
Hel
sink
i
Sääntöjä yhtenäistämällä
Kymmenys tippiä kemikaalikauppaan?
suja alentamalla tai investointeja hel-pottamalla. Toinen laaja kokonaisuus neuvottelupöydällä on yhteistyön kehittäminen kemikaaleihin liittyvän lainsäädännön alueella.
Kolmannen kokonaisuuden muo-dostavat kaupan säännöt laajem-min, kun vastataan kestävän kehi-tyksen ongelmiin sekä energian ja raaka-aineiden saatavuuden haastei-
siin. Lisäksi neuvotellaan aineetto-mien oikeuksien suojasta, julkisista hankinnoista ja pienyritysten mark-kinoille pääsyn helpottamisesta kar-simalla mahdollisuuksien mukaan ylimääräistä byrokratiaa.
Eurooppalaisten kansalaisjärjes-töjen keskeinen huoli TTIP:n kemi-kaaleihin liittyvissä neuvotteluissa on ollut se, että kemikaalilainsäädännön
455/2015 KEMIA
tietoja tuotteen sisältämistä kandi-daattilistan aineista.
Nyt valmiina on mobiililaitteissa toimiva Tjæk Kemi -applikaatio, jonka avulla voi skannata tuotteen viivakoo-din. Samalla paljastuu tuotteen kemi-kaalisisältö.
Sovellus saavutti nopeasti suuren suosion.
”Yhdessä vuodessa sillä on skan-nattu 75 000 tuotetta, ja 1 400 yritystä on ilmoittanut tietokantaan tietoja lis-tan aineiden käytöstä”, kertoo Tans-kan kuluttajaliiton projektipäällikkö Claes Jørgensen, jonka mukaan tie-tokannassa on jo 40 miljoonaa viiva-koodia.
Sitä sovellus ei kuitenkaan kerro, ovatko tuotteet, joissa kandidaattilis-tan kemikaaleja ei ole, todella muita turvallisempia.
Syynä on se, ettei 161 haitalliseksi oletetun kemikaalin tietokanta ole riittävä kemikaalikuorman turvalli-suuden arviointiin. Sovelluksessa ei ole tietoa myöskään kandidaattilis-tan aineita korvaavista kemikaaleista.
Asian selvittämiseksi pitäisi käyt-
yhdenmukaistaminen Yhdysvaltain kanssa johtaisi EU:n korkeiden turval-lisuusstandardien (työturvallisuus-, kuluttajaturvallisuus-, terveys- ja ympäristöstandardien) alentamiseen.
Klaus Berend vakuuttaa kuitenkin, että tietyistä perusperiaatteista pide-tään kiinni myös herkällä kemikaali-lainsäädännön alueella.
Yhteistyö ei hänen mukaansa saa johtaa eurooppalaisten turvalli-suusstandardien, kuten esimerkiksi Reach-vaatimusten löyhentämiseen.
Kumpikin neuvotteluosapuoli säi-lyttää oman oikeutensa nostaa tur-vallisuusstandardeja lisäsääntelyllä. TTIP ei myöskään saa pakottaa toista osapuolta korvaamaan omia turvalli-suusstandardejaan vastapuolen stan-dardeilla.
Kaksi eri periaatetta
Näistä lähtökohdista yhteistyöneu-vottelut ovat kuitenkin haasteelliset. Tärkeimmät kemikaaliturvallisuutta sääntelevät lait eli eurooppalainen Reach ja amerikkalainen TSCA (Toxic Substances Control Act) eroavat toi-
sistaan merkittävästi. Ne eivät siten ole suoraan sovitettavissa yhteen.
EU:n turvallisuuslainsäädäntö poh-jautuu ennalta varautumisen periaat-teeseen, joka on myös kirjattu Lissa-bonin perussopimukseen. Reachissa se näkyy yleisenä rekisteröintivel-voitteena. ”Ei tietoja, ei markkinoita” -sääntö tarkoittaa, että aineiden tur-vallisuus pitää osoittaa toimittamalla niistä tiedot ennen kuin ne tuodaan unionimarkkinoille.
Yhdysvalloissa periaatteena on puolestaan jälkikäteisvalvonta. Jos haittoja ilmenee, viranomaiset voi-vat puuttua asiaan, ja tuotteen mark-kinoille tuojalta voidaan myös vaatia vahingonkorvauksia oikeusteitse.
TSCA vaatii kemikaalien ainetiedot ennalta vain uusista aineista. Ne kui-tenkin muodostavat vain murto-osan aineiden koko määrästä.
Vuodesta 1976 lähtien ainoastaan parisataa ainetta on – Yhdysvaltain ympäristönsuojeluviraston EPA:n vaatimuksesta – testattu siten kuin Reach edellyttää suurivolyymisiltä aineilta.
Selvästi vanhentumassa olevaa
TSCA:ta on kuitenkin viime vuosina jonkin verran uudistettu. Osavaltio-tasolla on saatettu voimaan edistyk-sellisempää kemikaalilainsäädäntöä esimerkiksi Kaliforniassa.
Pitkä tie
Yhteistyömahdollisuuksiakin TTIP-kemikaalialueella on.
Berendin mukaan niitä löytyy lähinnä molemmille blokeille mer-kittävien aineiden turvallisuusarvi-ointien priorisoinnista, luokitusten ja merkintöjen yhdenmukaistamisesta mahdollisuuksien mukaan, viran-omaisten tietojenvaihdon laajentami-sesta tietosuojasäännösten puitteissa sekä uusien kemikaaliturvallisuuson-gelmien käsittelystä yhteisesti.
Vaikuttaa kuitenkin siltä, että kaup-paneuvottelijoilla on vielä pitkä tie edessään, kun he etsivät käytännön ratkaisuja, jotka olisivat hyväksyt-tävissä molemmin puolin Atlanttia. Niin erilaisia kumppanit lähtökoh-taisesti ovat.
Kirjoittaja on partneri REACHLaw Oy:ssä[email protected]
tää erityistä korvaavien kemikaa-lien turvallisuutta arvioivaa mene-telmää. Sellaisia ovat esimerkiksi OECD:n vaihtoehtoinen arviointityö-kalu (Alternative Assessment Tool) ja ympäristöjärjestö ChemSecin raken-tama Sinimilarity Tool. Joidenkin ympäristömerkkien kriteereissä työ-kaluja jo hyödynnetäänkin.
Sekä Claes Jørgensen että David Azoulay kehottavat myös yrityksiä käyttämään etenkin Sinimilarity-työkalua, joka toimii järjestön oman kemikaalilistauksen eli Sin Listin yhteydessä. Lista käsittää noin 800 kemikaalia, jotka ChemSec on arvi-oinut haitallisiksi.
”Mielestäni ChemSecin Sin List on tämänhetkisistä huolta aiheuttavien aineiden listoista kattavin. Varovai-suusperiaatteeseen perustuva lista pohjaa vahvaan tieteelliseen metodo-logiaan”, Azoulay sanoo.
Sinimilarity-työkalun avulla voi-daan etsiä aineita, jotka vaikuttavat samoin kuin listalle jo kerätyt kemi-kaalit mutta joista ei vielä ole tutki-mustietoa.
Ennakointi kannattaaKun yritys ottaa haltuunsa ympäristö-merkit ja kemikaalihallinnan työka-lut, se voi ennakoida kemikaalisään-telyn mukanaan tuomat muutokset ja näin sekä sujuvoittaa toimintaansa että säästää kulujaan.
Mark Rossi kertoo esimerkin:Kiintolevyjä valmistava jättiyhtiö
Seagate pani tuotantoketjunsa kemi-kaalitietouden kuntoon ottamalla käyttöön työkalut nimeltä CAS Sys-tem ja Full Materials Disclosure.
Sääntelyn piiriin siirtyvien kemi-kaalien määrä kasvaa koko ajan, mutta yhtiö kykenee reagoimaan asiaan nopeasti ja pienin kustannuk-sin, kun sen tietopohja on kunnossa. Tuotteiden koostumusta ei tarvitse ryhtyä miettimään, jos riskialttiit aineet on kartoitettu jo aiemmin.
Rossin mukaan Seagaten alkuinves-tointi maksoi itsensä nopeasti takai-sin. Säästöjä syntyy joka vuosi ver-rattuna keskivertoyrityksiin, jotka toimivat lainsäädännön minimivaa-timusten mukaan.
Kirjoittaja on vapaa [email protected]
Sivulta 43
46 5/2015KEMIA
Lauri Lehtinen
Hakkerit pystyvät jo ottamaan auton etähallintaan ilman, että kuljettaja mitenkään kykenee sitä estämään.
Vuonna 2009 esille tullut Stuxnet-haittaohjelma puolestaan osoitti, että kun valtiollisen toimijan tapainen suuri organisaatio ryhtyy tietohyök-käykseen, menetelmät saattavat olla hyvinkin hienostuneita ja vaikeasti torjuttavia.
Teollisuusautomaatio on parin-kymmenen viime vuoden aikana liittynyt yritysten muuhun tieto-verkkoon vaiheittain. Myös näin syn-tyneen kokonaisuuden haavoittuvuu-teen on havahduttu vasta vähitellen.
”Yleisesti ottaen suurin ongelma on kiire, kun järjestelmiä rakennetaan. Etusijalla on luodun kokonaisuuden toiminnallisuus, ja tietoturvaa ajatel-laan vasta sen jälkeen”, sanoo auto-maation tietoturva-asiantuntija Jari Seppälä Tampereen teknillisestä yli-opistosta.
Teollisuusautomaation monta kerrosta
Teollisuusautomaatiolle on tyypil-listä, että se on rakentunut useista ajallisista kerroksista ikään kuin kau-punki, jossa on osia keskiajalta läh-tien.
Kybervihollinen vaanii modernia teollisuuslaitosta
Automatisoitu teollisuuslaitos on herkkä kohde tietoturvahyökkäykselle. Suojaus kyberuhkia vastaan pitää rakentaa yrityskohtaisesti, ja suojan luomiseen ja ylläpitoon on varattava riittävästi resursseja, neuvovat asiantuntijat.
Tehtaassa saattaa olla koneita, joissa ei ole käytännössä minkäänlaista sähköistä automaatiota, ja toisaalta uusimmat laitteet on suunniteltu lii-tettäviksi suoraan internetiin.
Tietoturva ei ollut mainittava ongelma silloin, kun automaatio perustui vain ohjel-moitaviin logiikoi-hin ja kenttäväyliin. Niiden ohjelmointi ja tiedonsiirtoproto-kollat muodostivat haasteen jo järjes-telmiä päätoimisesti rakentaneillekin.
Kun automaation tiedonsiirron perustaksi asteittain sitten otettiin teollisuus-Ethernet, koneet ja laitteet liittyivät osaksi maailmanlaajuista internetiä ja sen ”kansantajuista” yleiskieltä – ja samalla verkon pimeää puolta eli hakkerointia.
Jotkin aktivistiryhmät katsovat oikeudekseen vahingoittaa sellai-sia laitoksia tai yrityksiä, joiden toi-minta ei ole niiden etiikan tai maa-ilmankuvan mukaista. Oma lukunsa on varsinainen rikollisuus, jonka toi-mintatapoja ovat esimerkiksi kiris-tys, teollisuusvakoilu ja rahavirtojen kaappaaminen.
Järjestelmät ovat myös saaneet erilaisia tietolinkkejä enemmän tai
vähemmän hallitsemattomasti. Yksit-täiset työntekijät lisäsivät muille ker-tomatta järjestelmiin mukaan omia langattomia yhteyksiään siinä vai-heessa, kun tietoturvan vaarojen monimuotoisuutta ei vielä yleisesti tiedostettu.
Vielä 2000-luvun alussa käytettiin liian helppoja käyt-täjätunnuksia ja salasanoja – ja jos-kus jopa jätettiin valmistajan alku-
peräiset tunnukset sellaisinaan voi-maan. Ovessa oli lukko, mutta avai-men kiertäminen unohtui.
Automaatio varmistaa käytettävyyttä
Teollisuuden automaatiojärjestel-mät on vakiintuneen tavan mukaan pyritty suojaamaan siten, että ne ovat omassa verkossaan. Tämän käytän-nön mukaan tehtaan omat palomuu-rit ja toimistoverkot pidetään erillään automaatioverkosta.
Automaatiojärjestelmän on oltava yhteydessä toimistoverkkoon, esi-merkiksi syötettävä tietoa valmistus-
Ovessa oli lukko, mutta avaimen
kiertäminen unohtui.
Sivulle 49
475/2015 KEMIA
Scanstockphoto
48 5/2015KEMIA
Kohti uhkien ennakkotorjuntaaTeollisuuslaitoksiin tehtävää kyber-hyökkäystä pidetään nykyisin merkittävänä uhkana. Se selvisi kansainvälisessä kyberturvallisuus-tutkimuksessa, jonka tutkimuskes-kus Ipsos Public Affairs toteutti syksyllä 2014.
Teknologian monialayrityksen Honeywellin toimeksiannosta suo-ritettuun kyselytutkimukseen osal-listui reilut 5 000 henkeä kymme-nestä eri maasta.
Vastaajista kolme neljäsosaa kertoi pelkäävänsä, että rikolliset voivat hakkeroimalla saada hal-lintaansa keskeisiä talouden osia tai yksiköitä. Erityisen herkkinä kyberhyökkäyksille pidettiin öljy- ja kaasuteollisuutta sekä kemikaali- ja energia-alaa.
”Teolliset toimijat kohtaavat yhä suurempia haasteita kyberuhkien ymmärtämisessä”, sanoo Jeff Zin-
del, joka vastaa kansainvälisestä kyberturvallisuusliiketoiminnasta Honeywellin teollisuusautomaatio-ryhmässä.
Zindelin mukaan toimijat eivät useinkaan tiedä, mitä tehdä saamil-laan tiedoilla tai kuinka reagoida ilmeneviin ongelmiin.
Teollisuuslaitoksen turvallisuus ja keskeytymätön toiminta kui-tenkin edellyttävät, että vakavat, dynaamiset riskit ymmärretään ja että käyttöön otetaan toimintaoh-jelma, jolla riskit saadaan pidettyä hyväksyttävällä tasolla.
Uusi työkalu osoittaa riskit reaaliajassa
Honeywell on kerännyt kokemusta teollisten kohteiden suojaamiselta kyberuhilta kymmenkunta vuotta ja kehittänyt työkaluja, joiden
avulla kyberhyökkäyksille alttiit jalostamot, voimalat ja muut auto-matisoidut tuotantolaitokset voivat mitata ja hallita järjestelmiensä ris-kejä.
Yhtiön uusin, Risk Manageriksi ristitty tietokoneohjelmisto näyt-tää laitokseen kohdistuvat turvalli-suusuhat tosiaikaisesti, jolloin niitä voidaan ennakoida ja reagoida nii-hin välittömästi.
”Ohjelmisto tarjoaa tietoa paitsi uhkien ja haavoittuvuuksien mah-dollisista vaikutuksista myös niiden poistamisesta”, Zindel kuvailee.
Tärkeä ominaisuus on ohjelman helppokäyttöisyys. Sen ansiosta käyttäjä voi priorisoida toimintansa ja keskittyä juuri niiden riskien hal-lintaan, jotka ovat keskeisiä laitok-sen keskeytymättömän toiminnan kannalta.
Risk Manager -ohjelma tunnistaa ensin kohteet, joihin kyberhyökkäys saatetaan tehdä. Sen jälkeen se näyttää päätöksenteossa tarvittavat tiedot reaaliajassa ja helposti ymmärrettävässä muodossa.
495/2015 KEMIA
määristä tuotannonohjauksen ohjel-mistolle. Linkkien määrä kahden verkon rajapinnoissa pidetään kui-tenkin vähäisenä.
”Teollisuusautomaation tieto-verkko hyvin toteutettuna suhtautuu yrityksen toimistoon, kuten toimisto internetiin: välissä on sekä palomuu-reja että DMZ-vyöhykkeitä. DMZ-vyöhykkeeltä tarjotaan toimistoon tarpeellista tietoa”, Seppälä vertaa.
”Automaatiota ohjaaviin laittei-siin ei koskaan pidä päästä suoraan toi-mistosta, puhumat-takaan internetistä”, asiantuntija painot-taa.
Teollisuudessa yhden perusongel-man muodostavat tuotantoautomaa-tion ja tietoturvan erilaiset päämää-rät. Automaation tehtävänä on taata käynnissäpidon korkea aste ja tuo-tannon laatu, tietohallinto puolestaan korostaa tietoturvan osuutta.
Organisaatiossa tarvitaan siksi yhteistyötä, jotta nämä päämäärät saadaan sovitettua järkevällä tasolla yhteen. Valmistuksen ja hallinnoin-nin osapuolten on kyettävä ainakin osittain asettumaan toistensa ase-maan.
Automaatiojärjestelmissä on tyy-pillisesti laitteita useilta eri toimitta-jilta, ja laitteiden huolto tehdään mie-lellään etäyhteyksien kautta.
Tästä koituu paljon etuja, sillä val-mistaja voi vaikkapa määrittää yksit-täisen koneen huollontarvetta käytön mukaan ja siirtää muista laitoksista saatuja kokemuksia ja ominaisuuk-sia muihin toimittamiinsa yksiköi-hin. Vianetsintä chileläisessä kaivok-sessa onnistuu, vaikkei korjaaja poistu Espoon-toimistostaan.
Kun laitetoimittajia on monta, etäyhteydet voivat merkitä sitä, että jokainen toimittamaansa laitetta sork-kiva valmistaja tulee järjestelmään omalla menetelmällään. Asiakasyri-tysten intressissä kuitenkin olisi, että kaikki käyttävät samaa menetelmää. Tätä varten tulee luoda yrityskohtai-nen yleiskäytäntö.
”Jos yrityksessä ei ole valmista käytäntöä tiedonsiirrolle, joudutaan tilanteeseen, jossa pitää toimia laite-
toimittajien ehdoilla. Lopputuloksena on kaaos, jota lopulta enää kukaan ei ymmärrä”, Seppälä varoittaa.
Tietoturvakin pitää muistaa testata
Automaatiolaitteiden ja -ohjelmisto-jen toimittajat ovat asiakkaiden toi-veesta lisänneet järjestelmiinsä tieto-turvapiirteitä. Vielä ei kuitenkaan ole muodostunut standardeja siitä, mitä järjestelmään tulisi kuulua.
Automaatiojär-jestelmissä ei van-hastaan ole esi-merkiksi tehty varsinaista tietotur-vatestausta, vaikka normaalit testaus-rutiinit ovatkin sisältäneet myös tietoturvaan liitty-
viä testejä. Seppälä kertoo, että tieto-turvan testaaminen jää valitettavasti usein tekemättä.
”Tämä ei ole vain automaation ongelma, vaan myös muun ohjelmis-tokehityksen. Sitä on hyvä korostaa. Automaatiossa testataan esimerkiksi virheellisten viestien varalta, mutta toimistosovelluksissa tämä on usein jätetty vähäiseksi.”
Ongelmia liittyy myös liikkuvien laitteiden langattomaan tiedonsiir-toon. Kustannusten, akunkeston ja muiden rajoitusten takia niihin on usein vaikea sijoittaa yhtä vahvaa tie-tosuojausohjelmistoa kuin kiinteisiin laitteisiin.
Tampereen teknillinen yliopisto tarjoaa kursseja, joilla yrityksen hen-kilöstö saa kouriintuntuvan kuvan siitä, kuinka järjestelmiä vastaan voi-daan hyökätä ja miten hyökkäyksiä voidaan torjua.
Usein jo tietoisku siitä, kuinka help-poa tietomurtojen teko on ja millai-siin uhkiin pitää varautua, on herät-tänyt ihmiset miettimään asiaa ja toimimaan uudessa valossa.
Hyökkäysten torjuntaa harjoiteltava
Tampereen teknillisessä yliopis-tossa annetaan kyberhyökkäyksiin liittyvää koulutusta systeemiteknii-kan laitoksen yhteydessä toimivassa teollisuusautomaation kyberturval-lisuuslaboratoriossa. Tulokset ovat
olleet erinomaisia.Vuonna 2014 yliopistossa käyn-
nistyi uusi kyberturvallisuushanke TUTCyberLabs. Se yhdistää teolli-suusautomaation kyberturvallisuus-laboratorion, verkkolaboratorion ja smart grid -älyverkkojen ict-labo-ratorion, joka keskittyy modernien sähköverkkojen älykkyyden kehit-tämiseen. Hanketta vetää professori Jarmo Harju.
Kyseessä on hänen mukaansa uudenlainen tutkimus- ja ope-tusympäristö, jossa simuloidaan kyberhyökkäyksiä ja niiltä puolus-tautumista. Ympäristössä tehdään myös kokeita kriittisille infrastruk-tuureille sekä testataan laitteistojen ja ohjelmistojen tietoturvaominai-suuksia.
Aluksi uudessa kyberlaborato-riossa annettiin kyberturvallisuus-koulutusta tietoturvaa pääaineenaan lukeville opiskelijoilla. Nyt TUT-CyberLabs tarjoaa koulutusta ja tie-toturvatestausta myös yrityksille ja tietoturva-alan ammattilaisille.
”Täällä koulutettavat henkilöt oppi-vat käytännönläheisesti kyberuhkien tunnistamisessa ja torjunnassa tarvit-tavat tiedot ja taidot”, Harju kuvailee.
Pelimäisessä opetusskenaariossa hyödynnetään yrityksen tietoverk-koa mallintavaa kohdeverkkoa. Sii-hen asennetaan ja piilotetaan haa-voittuvia osia.
Jotta yrityksen tietojärjestelmää voi haavoittaa ja häiritä, hyökkäävän tii-min täytyy ensin löytää arat kohdat ja asentaa niihin haittakoodi.
Puolustavan tiimin tehtävä on vas-taavasti tarkkailla, ylläpitää ja suojella yrityksen verkkoa. Se onnistuu vain, jos joukkueen jäsenet havaitsevat epä-tyypillisiä tapahtumia ja ilmiöitä. Sen jälkeen näiden on vielä osattava tehdä haittaohjelmat vaarattomiksi.
Todellisessa maailmassa vihamie-lisiltä hakkereilta saattaa kulua jopa useita vuosia ennen kuin he löytä-vät kohteinaan olevista järjestelmistä heikot kohdat ja pääsevät asenta-maan niihin haittaohjelmia. TUTCy-berLabsissa prosessiin kuluvaa aikaa nopeutetaan.
Kirjoittaja on vapaa [email protected]
”Automaatiota ohjaaviin laitteisiin ei koskaan pidä päästä suoraan toimistosta.”
50 5/2015KEMIA
Mar
kku
Repo
/UPM
Neljä vuotta myöhemmin syntyi pää-tös 175 miljoonan euron investoin-nista biojalostamoon, jonka päätuote olisi puupohjainen uusiutuva diesel.
Tammikuusta 2015 lähtien jalosta-mossa on valmistettu liikennekäyt-töön tarkoitettua BioVerno-polt-toainetta, jonka raaka-aineena on selluntuotannon sivutuotteena muo-dostuva mäntyöljy.
Lappeenrantalaista biodieseliä syn-tyy jatkossa vuosittain noin 100 000 tonnia eli 120 miljoonaa litraa.
”UPM BioVerno kattaa Suomen lii-kenteen biovelvoitteesta vuoteen 2020 mennessä noin 25 prosenttia”, kertoo yhtiön tuotanto- ja teknologiajohtaja Teemu Lindberg.
UPM:n oma innovaatio on synty-nyt viereisessä rakennuksessa, yhtiön biojalostuksen tutkimus- ja kehitys-keskuksessa.
Ainutlaatuisessa prosessissa män-työljy muuntuu sataprosenttiseksi suomalaiseksi biopolttoaineeksi, joka sopii kaikkien dieselautojen mootto-reihin.
Mäntyöljy jalostuu tankkiin
Uusiutuvaa dieseliä Lappeenrannasta
Metsäjätti UPM:n biojalostamo Lappeenrannassa aloitti tuotannon alkuvuodesta. Mäntyöljy muuntuu nyt uusiutuvaksi dieseliksi 120 miljoonan litran vuosivauhtia.
NÄIN MÄNTYÖLJY MUUNTUU UUSIUTUVAKSI DIESELIKSI
UPM
Otto Elomaa
Kuin valtava öljynporauslautta.Siltä näyttää UPM:n uusi bioja-
lostamo Lappeenrannan Kaukaan tehdasalueella Saimaan rannalla. Kilometreittäin kiiltävää putkistoa, erilaisia laitteistoja ja säiliöitä.
Vaikutuksen tekevä huippumo-derni laitos nousi yhtiön sellutehtaan, paperitehtaan ja sahan naapuriksi viime vuonna. Tehdasalueen mitta-kaavaa kuvaa, että sinne mahtuisi rei-lut puolitoista Monacoa.
Suomalainen metsäjätti, jonka tuki-jalka ja suurin vientituote oli aikoi-naan paperi, ryhtyi suunnittelemaan uutta aluevaltaustaan vuonna 2008.
Satsaus myös selluunUPM ei biojalostuksen huu-massa ole unohtanut myös-kään perinteitään. Yhtiö on ilmoittanut investoivansa tänä vuonna noin 50 miljoo-naa euroa Kaukaan selluteh-taaseensa Lappeenrannassa.
Satsauksen tarkoituksena on parantaa tehtaan tehok-kuutta uuden paalauslin-jan ja kahden kuivausko-neen uudistuksen avulla. Uudistus tekee tuotanto-prosessista entistä optimaa-lisemman ja nostaa samalla suomalaisyhtiön kilpailu-kykyä. Myös UPM:n Kymin sellutehtaassa on parhail-laan käynnissä tuotannon laajennus. Noin 160 miljoo-nan euron hanke valmistuu syksyn aikana.
515/2015 KEMIA
Putkijättiläisen toimintaa ohjataan toisesta lähinaapurista, toimisto- ja ohjaamorakennuksesta. Keskeyty-mättömästä tuotantoprosessista vas-taa yhteensä noin 50 työntekijää.
Tärkeä osa biojalostamon turval-lisuusjärjestelmää on suljettu maa-soihtu. Jos laitoksessa sattuu häiriö, sen aikana muodostuvat kaasuvirrat poltetaan soihdussa pois.
Jakelu kautta maan
Mäntyöljypohjaisen dieselin ominai-suuksia ja toimivuutta on testannut muun muassa VTT. Henkilöautojen koeajoissa uusiutuva diesel on VTT:n mukaan toiminut perinteisen dieselin tavoin.
Pitkäkestoisemmissa, usean kuu-
kauden mittaisissa testeissä on tut-kittu BioVernon säilyvyyttä ja sen mahdollisia vaikutuksia materiaalei-hin. Loppuraportti on luvassa vasta syksymmällä, mutta alustavien tulos-ten mukaan ongelmia ei ole ilmennyt.
BioVernoa voitaisiin käyttää auto-jen tankeissa sellaisenaan. Tällainen diesel leikkaisi pois peräti 80 pro-senttia normaalin dieselin hiilidiok-sidipäästöistä.
Ainakin toistaiseksi polttoaine kui-tenkin menee kuluttajajakelua varten ABC-ketjulle, joka lisää sitä Smart Dieseliinsä, sekä energiayhtiö St1:lle, joka sekoittaa sen oman Premium-dieselinsä joukkoon.
Tuloksena on Diesel Plus -niminen seos, josta BioVernon osuus on kym-menkunta prosenttia.
UPM:n biojalostamo nousi Saimaan rannalle vuonna 2014. Dieseltuotanto käynnistyi tammikuussa 2015.
”UPM BioVerno on erittäin hyvä fossiilisia polttoaineita korvaava lähde, jonka osuus Diesel Plus -die-selissä toivottavasti jatkossa kasvaa nykyisestä”, sanoo St1:n markkinoin-tijohtaja Harri Tuomaala.
BioVernoa sisältävä uusiutuva die-sel on myynnissä St1:n kaikilla 294:llä liikenneasemalla Suomessa.
Dieselautojen osuus suomalaisesta autokannasta on 40 prosenttia, joten potentiaalisia käyttäjiä riittää.
Uusiutuvien komponenttien osuu-den liikennepolttoaineissa on oltava tätä nykyä vähintään kahdeksan pro-senttia. Vuoteen 2020 mennessä pro-senttiluvun pitää nousta 20:een.
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.
52 5/2015KEMIA
Muovi on erinomainen pakkausmateriaali: monipuolinen, kestävä ja ennen muuta keveä. Kevyen materiaalin suosiminen suitsii myös kasvihuonekaasupäästöjä.
Auli Nummila-Pakarinen
Muoveilla on paljon hyviä ominai-suuksia. Ne ovat kestäviä ja moni-puolisia materiaaleja, jotka auttavat säästämään maapallomme rajallisia resursseja.
Yhteys ilmaston lämpenemisen ja ilmakehän kasvihuonekaasujen lisääntymisen välillä on tieteellisesti laajalti tunnustettu. Siksi on tärkeää ymmärtää, kuinka voimme vähentää
Muoviin pakkaaminentukee kestävää kehitystä
kasvihuonekaasupäästöjä eli pienen-tää hiilijalanjälkeämme.
Muovin käyttäminen materiaalina hiilijalanjäljen pienentämiseksi on mahdollisuus, ei uhka.
EU-maiden kasvihuonekaasujen päästöistä 80 prosenttia on seurausta fossiilisten polttoaineiden käytöstä lämmitykseen, energiantuotantoon ja liikennepolttoaineina. Vain neljä prosenttia öljystä menee muovinval-mistuksen raaka-aineiksi.
Muoveilla voidaan ennen kaikkea korvata raskaampia materiaaleja. Näin esimerkiksi muoviset pakkauk-set ja autonosat säästävät käyttöikänsä aikana enemmän öljyä kuin niiden valmistamiseen kuluu.
On arvioitu, että muovien keveyden ansiosta niiden käyttö säästää Euroo-passa vuositasolla yhden keskikokoi-
sen valtion hiilijalanjäljen verran kas-vihuonekaasupäästöjä.
Räätälöinti yhä tarkempaa
Suomalaisessa FutupackEko 2010 -projektissa tarkasteltiin erilaisten ruokapakkausvaihtoehtojen ympä-ristövaikutuksia. Verrattavina olivat eri pakkausmateriaalit ja pakkaus-koot sekä kuluttajahävikin määrä eri pakkausten osalta.
Lisäksi tarkastelussa otettiin huo-mioon pakkausten erilaiset jätteen-käsittelyvaihtoehdot.
Tulokset osoittivat, että suurimmat ympäristövaikutukset aiheutuivat itse tuotteesta ja tuotehävikistä. Pakkaus-materiaalin valmistuksen ympäristö-vaikutukset muodostivat alle 10 pro-
Nykyteknologian avulla muovikalvot ja -pakkaukset voidaan valmistaa entistä ohuemmiksi mutta silti kestäviksi.Scanstockphoto
535/2015 KEMIA
Borealis on kehittänyt muovinval-mistusteknologian, jonka ansiosta sekä polyeteeni- että polypropee-nituotteet voidaan valmistaa entistä ohuemmiksi. Ensimmäi-sen sukupolven Borstar-poly-eteenikalvotuotteet tulivat mark-kinoille lähes kaksikymmentä vuotta sitten.
Uuden teknologian ansiosta polyeteenikalvoja kyettiin ohen-tamaan jopa puoleen entisestä. Yleisimmin materiaalivähennyk-set olivat noin 30 prosenttia.
Tänä vuonna Borealiksen Por-voossa toimivaa polyeteenilaitosta päivitetään 65 miljoonan euron investoinnilla jo kolmannen sukupolven teknologiaksi. Tule-vaisuuden tavoite on, että muovi-pakkauksissa käytettäviä kalvoja voidaan edelleen ohentaa.
Kuluttajapakkausjätteen keräys-vastuu siirtyy ensi vuoden alusta kunnilta pakkausten tuottajille. Uudistuksen myötä myös muo-vipakkauksille tulee omat keräys-astiat 500 ekopisteeseen. Jätteiden tarkka lajittelu mahdollistaa mate-riaalien kierrätyksen.
Asian huomioon ottaminen jo pakkaussuunnittelussa helpot-taa sekä lajittelua että kierrätystä. Tietyissä tuoteryhmissä – esimer-kiksi virvoitusjuomapulloissa, pesuainepulloissa, liharasioissa ja lavojen suojakalvoissa – voidaan käyttää yhdestä materiaalista val-mistettuja pakkauksia.
Myös erilaisia laminaattiraken-teita voidaan käyttää uudelleen, mutta ne vaativat yleensä tuekseen kompatibilisaattorin eli aineen, joka toimii yhdessä laminaatin eri materiaalien kanssa.
Likaiset tai muuten valmistus-raaka-aineeksi kierrätettäviksi
sopimattomat pakkaukset voidaan kierrättää energiaksi. Muovilla on öljyn energia-arvo, minkä ansi-osta öljyn suoraa käyttöä energian tuottamisessa voidaan vähentää.
Jotta kierrätys saataisiin kestä-välle pohjalle, sen tulisi olla kan-nattavaa liiketoimintaa. Suomalai-set tutkimuslaitokset ja yritykset selvittävät parhaillaan kierrätyk-seen liittyviä uusia liiketoimin-tamahdollisuuksia Materiaalien arvovirrat (ARVI) -tutkimusoh-jelmassa.
Muovit ovat yksi ohjelman ala-projekteista. Projektissa kerätään tietoa muovijätteen määristä ja sisällöstä, muovien ja muoviyh-distelmien kierrättämisestä, sekä kierrätyksen työturvallisuuteen liittyvistä mahdollisista riskeistä.
Ohjelman tavoitteena on saada aikaan uutta globaalia liiketoimin-taa ja uusia työpaikkoja cleantech-alalle.
Muovien keveyden ansiosta niiden käyttö vähentää
vuosittain keskikokoisen eurooppalaisvaltion
hiilijalanjäljen verran kasvihuonepäästöjä.
Pakkauskalvot ohenevat
Pakkausten kierrätyksestäuutta liiketoimintaa
Jotta kalvo voidaan tehdä aiempaa ohuemmaksi niin, että se vielä toimii pakkauskoneissa, tuotteen on oltava riittävän jäykkä.
Toisaalta kalvon on oltava myös riittävän lujaa ja kestävää, jotta pie-nempikin määrä riittää. Lisäksi kal-von valmistamisen on sujuttava ongelmitta myös ohuempana, ja kal-volla on oltava hyvä paksuusprofiili.
Itse kalvonvalmistusprosessissa ovat avainasemassa tuotteen työstet-tävyys ja sulalujuus. Kehitysvaiheessa uusia kalvoja testataankin sekä laite-valmistajien että kalvonvalmistajien kanssa.
Myös jäykät pakkaukset kevenevät
Borstar-polypropeeniprosessi ja Borealiksen kehittämä nukleointi-
teknologia tuovat etuja erityisesti ruiskuvalettaviin ja lämpömuo-vattaviin jäykkiin pakkauksiin. Myös niissä avainasemassa ovat materiaalin hyvät työstöominai-suudet ja lujuus.
Nukleoinnilla vaikutetaan tuot-teen kiderakenteeseen ja saadaan tuotteisiin korkea jäykkyys ja kirkkaus. Lisäksi sillä nopeutetaan purkkien ja rasioiden valmistus-prosessia.
Parempi jäykkyys ja lujuus teke-vät mahdolliseksi seinämävah-vuuden ohentamisen myös jäy-kissä pakkauksissa. Siten myös polypropeenituotteissa voidaan päästä noin 30 prosentin mate-riaalisäästöihin.
senttia kokonaisvaikutuksista.Ympäristöystävällisin pakkaus on
sellainen, joka suojaa tuotetta parhai-ten ja eliminoi ruokahävikin tehok-kaimmin – pakkauskoosta ja pak-kausmateriaalista riippumatta.
Muovien ominaisuuksia kyetään kehittyneiden valmistusmenetel-mien ja prosessien ansiosta räätälöi-mään entistä tarkemmin. Näin saa-daan aikaan muovituotteita, jotka ovat lujempia tai vaihtoehtoisesti yhtä suorituskykyisiä vähemmällä materi-aalilla.
Kirjoittaja työskentelee asiantuntijana Borealis Polymers Oy:ssä.
54 5/2015KEMIA
Riikka Paasikivi
Yksittäiset pienet ja keskisuuret yri-tykset voivat nyt hakea innovaatio-rahoitusta EU:lta. Rahaa myöntää viime vuonna käynnistynyt Hori-sontti 2020 -ohjelma, unionin tähän mennessä suurin tutkimuksen ja tuo-tekehityksen puiteohjelma.
Horisontti-ohjelmassa on seitse-män vuoden aikana jaossa rahoitusta yhteensä noin 80 miljardia euroa. Uudenlaisessa ohjelmassa innovaa-tioraha on suunnattu entistä voimak-kaammin uusien työpaikkojen luo-miseen.
Koska pk-yritykset nähdään erit-täin tärkeinä Euroopan tulevaisuu-den kilpailukyvyn kannalta, niille on korvamerkitty Horisontin kokonais-
Katse horisonttiin,
PK-YRITYKSET!
Horisontti-rahoituksen hakupro-sessi on päällisin puolin yksinker-tainen: yritys suunnittelee projek-tin, jonka se haluaa toteuttaa, ja kirjoittaa hakemuksen EU:n hake-muspohjan perusteella.
Suurin haaste on kuitenkin se, että pk-instrumentti on yksinker-taisuutensa ansiosta erittäin suo-sittu. Syksyn 2014 haussa vain vajaat 6 prosenttia ykkösvaiheen ja alle 15 prosenttia kakkosvaiheen hakemuksista sai rahoitusta.
Paitsi liikeidean myös itse hake-muksen tulee siksi olla erinomai-nen ja huolella tehty. Idean ja sen kaupallisten mahdollisuuksien pitää tulla selvästi esille.
Parhaimmat mahdollisuudet yri-tyksellä on menestyä haussa, kun sillä on kirkas näkemys siitä, mitä projektissa halutaan tehdä, sekä määritellyt kasvutavoitteet. Koko-naisuuden on oltava selkeä, loogi-nen ja johdonmukainen.
Hakuprosessi ei vie yritykseltä niinkään rahallisia kuin ajallisia resursseja. Erinomaisen hakemuk-sen kirjoittaminen on yllättävän haastavaa. Aikaa hakemuksen val-misteluun kannattaa varata kuu-kausia ja viimeiseenkin hiomiseen useampi viikko.
Hakemuksen kirjoittamisessa voi tarvittaessa hyödyntää alan ammattilaista. Hakubyrokratian ja
kumppanihaunkin voi ulkoistaa, jos omasta talosta ei löydy sopivaa osaamista.
Ammattilainen voi auttaa alusta loppuun: projekti-idean rajaa-misesta hakemuksen sisältöjen suunnitteluun, muotoiluun sekä viimeistelyyn ja hakemuksen jättä-miseen EU:n järjestelmään.
EU-komissio käyttää hankkei-den evaluointiin ulkopuolisia asi-antuntijoita. Yhden hakemuksen lukee aina neljä riippumatointa arvioitsijaa.
Yhden arvioitsijan pöydälle saat-taa kertyä jopa kymmeniä hake-muksia, ja niille on annettu viikko lukuaikaa.
Lisätietoa Horisontti 2020 -ohjelmasta:
http://ec.europa.eu/programmes/horizon2020/
Myös pienet ja keskisuuret yritykset voivat nyt saada EU:n innovaatiorahoitusta. Monet suomalaiset pk-yritykset ovat jo tarttuneet tilaisuuteen.
Hakemuksen pitääolla erinomainen
rahoituksesta oma 14–17 miljardin osuutensa.
Määrästä noin kolme miljardia jae-taan ainoastaan pk-yrityksille suun-natussa pk-instrumentissa, jossa rahoitusta voi hakea yksin ilman tut-kimuskumppaneita. Näin projektin suunnitteluprosessi ja kokonaishal-linta helpottuu huomattavasti, mikä tekee instrumentista hyvin houkut-televan.
Pk-instrumentti on tarkoitettu voimakasta kansainvälistä kasvua
tavoitteleville yrityksille, jotka tuovat markkinoille uusia kilpailukykyisiä tuotteita tai ratkaisuja.
Hakemuksessa korostuu tuotteen markkinapotentiaali ja sitä kautta yrityksen mahdollinen kasvu, joten hakijan on hyvä tuntea toimialansa kansainvälistä markkina- ja kilpailu-tilannetta.
Yhteiskunnallisiin haasteisiin
Yksi rahoituksen kriteereistä on, että hanke vastaa johonkin puiteohjel-massa määriteltyyn yhteiskunnalli-seen haasteeseen. Niitä ovat muun muassa turvallinen, puhdas ja tehokas energia sekä erilaiset ekoinnovaatiot, jotka liittyvät ilmastoon, ympäris-
555/2015 KEMIA
töön, resurssitehokkuuteen tai raaka-aineisiin.
Muita pk-instrumentin aihealueita ovat esimerkiksi nanoteknologia ja muut edistyneet tuotanto- ja mate-riaaliteknologiat, kestävä elintarvi-ketuotanto, bioteknologiapohjaiset teolliset prosessit sekä diagnostiset laitteet ja biomarkkerit.
Pk-instrumentti on kaksivaihei-nen, mikä tarkoittaa, että rahoitusta voivat saada hyvin erilaisissa kasvun vaiheissa olevat yritykset.
Ensimmäisessä vaiheessa rahoi-tusta on mahdollista saada 50 000 euroa toteutettavuus- ja markkina-tutkimusten tekemiseen sekä liiketoi-mintasuunnitelman kehittämiseen.
Instrumentin toinen vaihe kos-kee demonstraatioprojekteja, joiden tavoitteena on esimerkiksi pilotointi tai teknologian skaalaus kaupalliseen mittakaavaan, markkinoille meno ja kansainvälistyminen.
Kakkosvaiheessa rahaa voi saada 0,5–2,5 miljoonaa euroa, mikä kattaa tyypillisesti enintään 70 prosenttia projektin kustannuksista. Osan rahoi-tuksesta saa ennakkoon. Kakkosvai-
heen rahoitukseen ei ainakaan tois-taiseksi vaadita ensi vaiheen projektin toteuttamista.
Monta suomalaista onnistujaa
Jo ensimmäisen Horisontti 2020 -vuoden aikana seulan on läpäissyt yli 300 suomalaista hakijaa. EU tukee niiden hankkeita yhteensä lähes 120 miljoonalla eurolla.
Läpi menneistä hakemuksista neli-senkymmentä on tehty pk-instru-mentin kautta. Tähän mennessä 29 suomalaista pk-yritystä on saanut ykkösvaiheen tukea ja 10 yritystä kak-kosvaiheen rahoitusta.
Hyvä esimerkki suomalaisesta onnistumisesta on teollisia entsyy-mejä tuottava kaarinalainen Met-Gen. Yritys sai keväällä 2,2 miljoonan euron rahoituksen, joka mahdollis-taa sen tuotannon kehittämisen ja demonstraatiot teollisessa mittakaa-vassa – ja siten yrityksen kasvun koh-demarkkinoillaan.
Toinen kakkosvaiheen onnistuja on helsinkiläinen Ductor, joka suun-
taa rohkeasti ulkomaille jo tuotteen pilottivaiheessa. Ductorin typen ja fosforin talteenottotekniikkaa hyö-dyntävä biokaasulaitos nousee Hori-sontti-rahoituksen turvin Saksaan.
Ductorin kehittämällä ja paten-toimalla biologisella menetelmällä orgaanisesta materiaalista saadaan talteen ympäristön kannalta ongel-malliset typpi ja fosfori. Samalla tuo-tantoprosessista tulee entistä hallitta-vampi ja puhtaampi.
Ductorin haku sattui yrityksen kan-nalta juuri sopivaan saumaan. Tekno-logiaa oli koeponnistettu riittävästi, ja se oli valmis vietäväksi todelliseen laitoskokoon. Hyväksytty EU-rahoi-tushakemus tuo yritykselle uskotta-vuutta ja näkyvyyttä ja avaa monia ovia eteenpäin.
Sekä MetGen että Ductor sai-vat apua hakemuksen tekemiseen innovaatiokonsultointiyritys Spin-verse Oy:ltä, jolla on kokemusta EU- hankkeiden ja hakemusten valmiste-lusta.
Kirjoittaja toimii seniorikonsulttina Spinverse Oy:ssä.
Ohoi! Euroja näkyvissä!Horisontti-ohjelmassa inno-vaatioraha ohjataan entistä voimakkaammin uusien työpaikkojen luomiseen.
Scanstockphoto
56 5/2015KEMIA
Työn imu lisää tuottavuutta ja tyytyväisyyttä työpaikalla. Työn imusta on hyötyä myös silloin, kun mieltä kalvaa pelko työttömäksi jäämisestä.
Tuija Käyhkö
Työn imua kokeva työntekijä selviää työpaikan kriisitilanteista ja jopa irti-sanomisesta paremmin kuin leipään-tynyt kollegansa.
Näin sanoo työn imu -käsitteen isä, professori Wilmar Schaufeli hollan-tilaisesta Utrechtin yliopistosta. Kan-sainvälisesti tunnustettu ja erittäin arvostettu työhyvinvoinnin tutkija tunnetaan myös työuupumuksen ja työholismin tutkimuksistaan.
Työn imu tarkoittaa Schaufelin mukaan myönteistä motivaatio- ja tunnetäyttymyksen tilaa työssä. Se ilmenee tarmokkuutena, aloitteelli-suutena, omistautumisena, työhön uppoutumisen nautintona ja sitou-tumisena työpaikkaan. Työn imu parantaa tutkitusti sekä työsuorituk-sia että asiakastyytyväisyyttä.
TYÖN IMUauttaa yli vaikeiden aikojen
Kun työpaikalla on työn imua ja avoin ilmapiiri, vaikeistakin asioista on mahdollista puhua ääneen. Ihmi-set voivat vapaasti ilmaista huolensa myös silloin, kun työpaikan yllä leijuu uhka yt-neuvotteluista ja joukkoirti-sanomisista.
Päinvastaisessa tapauksessa ihmi-set vaikenevat ja jatkavat työntekoa stressaantuneina hankalissa oloissa potkuja peläten. Seurauksena voivat olla työuupuminen ja pitkät sairaus-lomat, vaikka irtisanomista ei lopulta tulisikaan.
Työn imu -käsitteen toi Suomeen Helsingin yliopiston tutkimusjoh-taja, Työterveyslaitoksen tutkimus-professori Jari Hakanen. Myös hän uskoo, että työssään arvostusta saa-nut ja onnistumisia saavuttanut työn-tekijä selviää työpaikan menetyksestä vähemmin vaurioin kuin kollega, jolla tällaisia kokemuksia ei ole.
”Työn imussa työntekijä uskoo itseensä ja kokee pärjäävänsä parem-min kuin sellainen, joka on tullut työssään mitätöidyksi eikä ole kos-kaan kokenut työn imuun liittyvää innostusta ja uskoa mielekkääseen työhön”, Hakanen sanoo.
575/2015 KEMIA
Työn imu ilmenee tarmokkuutena, omistautumisena, työhön uppoutu-misen nautintona ja sitoutumisena
työpaikkaan.
Scanstockphoto
58 5/2015KEMIA
Hakanen muistuttaa, että irtisano-mistilanteissa myös työpaikkansa säi-lyttäneiden työhyvinvointi ja -moti-vaatio joutuvat lujille. Työnantajien tulee siksi satsata siihen, että jäljelle jääneet löytävät oman työn imunsa uudelleen.
Luovuutta peliin
Schaufeli ja Halonen korostavat, että yritysjohdon pitäisi kriisitilanteissa käyttää nykyistä enemmän luovuutta. Irtisanomiset eivät pahassakaan pai-kassa saisi olla ainoa vaihtoehto.
Hyviä esimerkkejä on, sanoo Schaufeli, joka toimii jäsenenä Hol-lannin parhaita työpaikkoja palkitse-vassa lautakunnassa.
Jokin aika sitten palkinnon sai hotelliketju, jolla on työn imua lisäävä ja kestävää työllistyvyyttä vahvistava ohjelma. Talouskriisissä yhtiön tulos oli pudonnut 120 miljoonasta eurosta 80 miljoonaan.
”Pääjohtaja kuitenkin tajusi, että kriisissä täytyy luovuttamisen sijaan tehdä luovia ratkaisuja. Hän sai myös sijoittajat vakuuttuneiksi siitä, että on pitkällä tähtäimellä järkevää inves-toida työntekijöihin, heidän taitoi-hinsa ja työn imuun”, Schaufeli kuvai-lee.
Nykyisin hotelliyrityksellä menee jälleen paremmin.
”Asiakastyytyväisyyden lisääntymi-sen myötä myös yhtiön taloudellinen tulos on parantunut.”
Jari Hakanen korostaa, että hyvä aika työn imun vahvistamiseen on juuri silloin, kun firmalla menee huo-nosti.
”Kun yrityksellä menee hyvin, ei ole aikaa muulle kuin bisneksen teolle. Kun bisneksessä on hiljaisempaa, ehditään kouluttaa henkilöstöä sekä kehittää ja kokeilla uusia työtapoja ja palvelumuotoja.”
”Osa yritysjohtajista ymmärtää tämän, mutta valitettavan usein ainoa vaihtoehto tuntuvat olevan irtisano-miset.”
Suomessakin on silti firmoja, joista ei huonoinakaan aikoina panna ketään pois, Hakanen muistuttaa.
”Hyvien aikojen koittaessa tällai-sista työpaikoista ei sitten kukaan lähde pois.”
Hollannissa yritykset saivat avuk-seen valtion. Kun lama vuonna 2008 alkoi, hallitus tuki vaikeuksiin joutu-neita yrityksiä niin, että nämä kyke-nivät kutistamaan irtisanomisten määrää ja vähennysten sijaan koulut-tamaan väkeään. Ajatuksena oli, että viiden vuoden kuluttua työntekijöitä taas tarvitaan.
”Kriisi ei tämän ansiosta iskenyt Hollantiin niin pahasti kuin muihin
EU-maihin. Ikävää on se, että lama jatkuu edelleen, ja tukirahat ovat nyt lopussa. Tässä vaiheessa hallituksen pitää löytää uusia keinoja yritysten pelastamiseksi”, Schaufeli sanoo.
Työn merkitys
Työterveyslaitoksen pitkittäistutki-mukset ovat osoittaneet työn imun vaikuttavan pitkällä aikavälillä. Se vähentää masentuneisuutta, lisää onnellisuutta ja tuo paremman tasa-painon työn ja perhe-elämän välille.
Meneillään olevan Innostuksen spi-raali -hankkeen toisessa vaiheessa on haettu johtamiseen välineitä, joilla esimiehet voivat auttaa työyhteisöä onnistumaan. Tarkoitus on saada työntekijät kokemaan työ mielek-käänä niin, että he haluavat antaa ja myös pystyvät antamaan työpäivän aikana parhaansa.
Hyvä johtaminen voi synnyttää työn imua sekä suoraan että välilli-sesti. Hyvin johdetussa työpaikassa on innostava ja psykologisesti turval-linen ilmapiiri.
”Siellä vallitsevat luottamus ja oikeudenmukaisuus. Työtehtävät vastaavat työntekijän tarpeita ja vah-vuuksia. Hyvälle johtajuudelle on ominaista työssä oppimisen ja kehit-tymisen turvaaminen, onnistumisten noteeraaminen ja jokaisen työnteki-jän arvostus ja kunnioitus”, Hakanen paaluttaa.
Hyvä johtajuus ei kuitenkaan vapauta työntekijää tämän omasta vastuusta työhyvinvoinnistaan.
”Kun työntekijä voi huonosti, hän pitää sitä usein esimiehen syynä. Työt voisivat kuitenkin sujua paremmin, jos työntekijä esimerkiksi noudattaisi terveitä elämäntapoja.”
Työn tuunaamisen hankkeissa työntekijät kokeilevat keinoja, joilla he itse voivat tehdä työstään entistä innostavamman ja päästä hyödyntä-mään omia vahvuuksiaan. Samalla he tulevat ottaneeksi käyttöön työpaik-kaa hyödyttäviä uusia työtapoja.
Wilmar Schaufelin kokemusten mukaan muita vähemmän työn imua kokevat niin sanotut sinikaulustyön-tekijät – mutta eivät kuitenkaan aina. Hyvässä työyhteisössä tilanne voi olla toinen.
”Eräässä tutkimuksessa haastattelin puistotyöntekijöitä, joilla on yleensä matala koulutustaso. Yllätyin iloisesti,
Työn imussa oleva työntekijä on• tarmokas
• omistautunut
• uppoutunut
• sinnikäs vastoinkäymisissä
• ylpeä työstään.
Työn imussa oleva työntekijä kokee työnsä• merkitykselliseksi
• haastavaksi
• inspiroivaksi.
Työn imua vahvistavia tekijöitä ovat• oman työn merkittäväksi ja
arvokkaaksi kokeminen
• työtehtävien haastavuus ja monipuolisuus; vaikutusmahdol-lisuudet työhön
• mahdollisuus oppia ja kehittyä työssä
• työpaikalla koettu arvostus ja tuki; työyhteisön hyvä ilmapiiri
• kannustava johtaminen; esimiehen tuki
• työn ja muun elämän yhteen-sovittamisen helpottaminen
• kodin voimavarat
• yksilölliset voimavarat
• palautuminen työpäivän rasituksista.
Työn imua heikentäviä tekijöitä ovat• leipääntyminen
• työn ja työpanoksen kokeminen merkityksettömäksi
• tunnustuksen puute
• jatkuva stressitila, jossa ei ole tilaa palautumiselle.
595/2015 KEMIA
Suomessa työntekijät kukoista-vat. Meillä koetaan eniten työn imua ja toiseksi vähiten työho-lismia. Näin kertoo kansainvä-linen tutkimus, jossa vertailtiin viiden maan työntekijöitä.
Tutkimusprofessori Jari Hakanen on tuloksiin tyyty-väinen, vaikka tutkimus onkin ainoastaan suuntaa antava.
Täysin vertailukelpoista tietoa eri maissa koetusta työn imusta ei ole saatavana, koska asiaan vaikuttaa monta tekijää. Maiden tilanteita ei voi suoraan verrata toisiinsa, koska tutkimuksen ammattiryhmät poikkeavat toi-sistaan maan mukaan.
Tutustu työn imun testiin, johon on osallistunut jo yli 45 000 suomalaista: www.ttl.fi/tyonimu.
Suomalaiset antavat työn imeä mukaansa mutta eivät sorru työ-
holismiin. Lopputuloksena on tyytyväisyys työhön ja paremmat
työsuoritukset.
Scanstockphoto
Suomessa ollaanhyvin työn imussa
kun jotkut kertoivat vievänsä per-heensä viikonloppuisin puistoihin ja kaduille näyttääkseen, mitä ovat saa-neet työssään aikaiseksi.”
Työntekijät olivat tajunneet teke-vänsä julkisesta tilasta miellyttäväm-män muille ihmisille ja parantavansa ympäristön laatua. Tämän yhteyden näkeminen tekee työstä entistä mie-lekkäämpää, Schaufeli sanoo.
”Työnjohdon pitäisi painottaa tämänkaltaista työtä tekevien ihmis-ten sosiaalista roolia. Heidän työl-lään on paljon suurempi merkitys kuin katujen lakaisemisella tai ruo-hon leikkaamisella sinänsä.”
Positiivisuuden voima
Sekä Schaufeli että Hakanen korosta-vat positiivisen ajattelun merkitystä. Työpaikoilta ei pidä etsiä pelkästään epäkohtia, vaan huomio kannattaa kiinnittää myös hyviin asioihin.
Schaufelin kokemuksen mukaan myös muutostyössä on parasta lähteä liikkeelle vahvuuksista eikä keskittyä heikkouksiin.
Hakanen kertoo julkiselle sekto-rille tekemästään työhyvinvoinnin selvityksestä. Kun hän antoi tulok-sista palautetta johtoryhmälle, siellä osattiin odottaa, että tietyiltä alueilta on paljastunut ongelmia. Tilaisuuden
tunnelma oli siksi jo ennakkoon ala-kuloinen.
”Mutta kun kerroinkin alkajaisiksi, missä asioissa työpaikalla menee hyvin, johtajien olemuksessa tapah-tui muutos. Yleinen asenne kääntyi sellaiseksi, että meillä on tässä työyh-teisössä ongelmia mutta myös paljon hyvää. Siltä pohjalta on hyvä lähteä kehittämään asioita.”
Wilmar Schaufeli ja Jari Hakanen puhuivat työhyvinvoinnista ja työn imusta Työterveyslaitoksen tutkimus-päivässä.
Kirjoittaja on vapaa [email protected]
Irtisanomiset eivät saisi olla pahassakaan paikassa ainoa vaihtoehto.
60 5/2015KEMIA
Gladiaattoreita palvottiin kuin nykyajan huippu-urheilijoita tai viihdemaailman tähtiä. Roomalaistaistelijoiden ura ja elämä jäivät useimmiten lyhyiksi.
Gladiaattoreiden tärkein estradi oli Colosseum, jonne mahtui
huimat 55 000 katsojaa. Areenan alapuoliset kekseliäät rakennelmat
mahdollistivat monenlaisia mielikuvi-tuksellisia ohjelmanumeroita.
Espoon kaupunginmuseo
615/2015 KEMIA
GLADIAATTORITolivat aikansa supersankareitaArja-Leena Paavola
Kuvittele armoton helle, aseiden kalske, kauhunkirkuna, kymmenien-tuhansien katsojien tauoton möly, hien, veren, ulosteiden ja raatojen lemu.
Sellaisia tapahtumia olivat antiikin Rooman tunnetuimmat huvit, gladi-aattoritaistelut.
Taistelut alkoivat nousta suosioon 200-luvulla ennen ajanlaskun alkua. Näytöksiä varten rakennettiin esitys-paikkoja eri puolille laajaa valtakun-taa. Kuuluisa on muun muassa Pom-pejiin noin vuonna 80 eaa. kohonnut areena.
Upeimman näyttämönsä esitykset saivat, kun maailman suurin amfi-teatteri Colosseum valmistui Rooman kaupunkiin vuonna 80 jaa. Arkkiteh-tuurin ja insinööritaidon merkkiteok-sen pystyttäminen soiselle maalle oli ollut kymmenen vuoden urakka.
Varsinkin rahvas nautti suuresti aristokraattien tarjoamista gladi-
saattoi tosin käydä tukalaksi. Tilannetta helpottivat Colosseu-min ympärille pystytetyt rautamas-tot, joiden varaan pingotettiin valtavat kankaat varjostamaan katsomoa.
Aamupäivällä verenhimoi-nen kansa pääsi seuraamaan eläintaisteluja ja metsästysnäytök-siä. Keskipäivän tauko-ohjelmana oli mitä mielikuvituksellisimpia teloituk-sia, ja iltapäivällä käynnistyivät varsi-naiset gladiaattorien kamppailut.
”Ammattimaiset gladiaattoritaiste-lut olivat kuolemanvaarallista urhei-lua ja julmaa huvia. Taistelut kuvaavat hyvin myös antiikin Rooman ihan-teita: tärkeimpänä hyveenä pidettiin urheutta”, kertoo museolehtori Tiina Hero Espoon kaupunginmuseosta.
Museon näyttelykeskuksessa Wee-Geessä avautuu 26. syyskuuta kan-sainvälinen kiertonäyttely, joka esit-telee gladiaattorien elämää ja ajan
Gladiaattoreita pidettiin seksisymboleina samaan tapaan kuin nykyajan tähtiurheilijoita.
urhoollisesti taistelleen häviäjän hen-gen.”
Raavaat seksisymbolit
Gladiaattoreiksi valittiin alkuun orjia, rikollisia ja sotavankeja, joiden fyysi-set ominaisuudet katsottiin sopiviksi.
Suhtautuminen gladiaattoreihin oli kaksijakoista. He olivat yhteiskunnan pohjasakkaa, mutta näytösten suo-sion kasvun myötä heitä ryhdyttiin
Kypärä, tikari ja säärisuojus muodostivat
osan gladiaat-torin varustus-
ta. Tikarin lisäk-si taistelijoiden
aseita olivat miekka, peitsi
ja keihäs.
Mus
eo A
rche
olog
ico
Naz
iona
le, N
apol
i, Ita
lia
aattorinäytännöistä. Tapahtumista tulikin tärkeä väline kansansuosion kalastamisessa ja valtakunnan yhte-näisyyden korostamisessa.
Elämyslippu koko päiväksi
Jännittävät gladiaattoriesitykset tarjo-sivat ohjelmaa koko päiväksi. Rooma-laiset varustautuivat huvitukseen run-sain eväin ja mukavin tyynyin, joita he käyttivät istuinalustoina.
Etenkin kesäkuumalla yleisön olo
kulttuuria. Gladiaattorit – kuolema ja voitto Colosseumilla on avoinna vuo-den 2016 maaliskuulle.
Näyttelyssä on nähtävillä Colos-seumin rakennusosien lisäksi esimer-kiksi Pompejista löytyneitä gladiaat-torien varusteita sekä muuta antiikin esineistöä, kuten rahoja ja käyttö-tavaroita.
Katsojilla oli usein valta päättää kamppailijoiden kohtalosta.
”Voittoisat gladiaattorit olivat ylei-sön suuria suosikkeja, mutta katso-jat säästivät usein myös rohkeasti ja
62 5/2015KEMIA
palvomaan ja pitämään seksisymbo-leina samaan tapaan kuin nykyajan tähtiurheilijoita.
Niinpä gladiaattoreiksi ryhdyttiin myöhemmin myös vapaaehtoisesti, sillä siten tarjoutui esimerkiksi maa-laispojille mahdollisuus maineeseen ja kunniaan.
Jotta miesten taistelukunto pysyi yllä, he tarvitsivat vahvat lihakset. Monet kamppailivat varusteissa, jotka saattoivat painaa hyvinkin 20 kiloa.
Raavaiden miesten ruokavalio oli laadittu tarkoitustaan varten yllät-tävän hyvin. Ravitsevien aterioiden tavoite oli pitää gladiaattorit hieman ylipainoisina.
Kunnon rasvakerros ihon alla suo-jasi elimiä tylpiltä iskuilta. Toisaalta se vuosi runsaasti verta pienestäkin viil-losta, kuten pitikin, jotta esityksestä tuli mahdollisimman näyttävä.
”Käsitys hyvin ravituista gladiaatto-reista sai vahvistuksen vuonna 1993 tehdystä tutkimuksesta. Siinä analy-soitiin Turkin Efesoksesta löytynei-den noin 70 taistelijan haudan jään-nöksiä. Selvisi, että gladiaattorit eivät todellakaan kärsineet aliravitsemuk-sesta tai ravintoaineiden puutoksesta, eivät edes hammaskarieksesta”, Hero kertoo.
Vainajan ruokavalio saadaan sel-ville analysoimalla luun sisältämän rikin, typen ja hiilen määrä. Hiili- isotoopit paljastavat, onko ruoka-valio pohjautunut esimerkiksi maa-eläimiin vai merestä saatavaan ravin-toon, typpi taas osoittaa liha- ja kasvisravinnon suhteen.
Ohrapuuroa ja energiajuomaa
Moni kuvittelisi, että gladiaattorit oli-sivat syöneet ennen muuta lihaa, oli-han sitä runsaasti saatavilla varsinkin
kuului myös runsaasti oliiviöljyä.Eräänlaisena energiajuomana tais-
telijat hyödynsivät luutuhkaa, josta yli 80 prosenttia on kalsiumfosfaattia. Efesoksen gladiaattorivainajia tutkit-taessa havaittiinkin, että näiden luut sisälsivät paljon enemmän kalkkia kuin muiden aikalaisten.
Täyden palvelun koulut
Taistelijat saivat koulutuksensa ludus-nimisissä gladiaattorikouluissa, joita Rooman valtakunnasta tunnetaan noin sata. Neljä niistä toimi Rooman kaupungissa. Yksi kouluista oli eri-koistunut taisteluihin eläimiä vastaan.
Kouluissa hiottiin kamppailutai-toja ja toistettiin samoja lähitaiste-lussa tarvittavia liikkeitä niin kauan, että niistä tuli automaattisia.
Osaava taistelija ei lyö miekalla, vaan leikkaa tai pistää. Iskuhaava on harvoin tappava, sillä tärkeitä elimiä suojaavat sekä varusteet että luut.
Toisaalta opetetut liikkeet saattoivat olla eräänlaista koreografiaa, joista ei olisi ollut hyötyä sotatantereilla. Näy-töslajia varten oli olennaista oppia taistelemaan mahdollisimman suu-rellisesti – ja myös kuolemaan niin, että se varmasti teki sykähdyttävän vaikutuksen yleisöön.
Koulut toimivat sisäoppilaitoksina, jotka majoitusparakkien ja harjoitus-tilojen lisäksi tarjosivat oppilaille täy-sihoidon, varustehuollon sekä muun muassa hierontapalvelut.
Gladiaattorikoululaiset olivat myös lääkärin tarkassa valvonnassa. Taiste-lijoissa oli kiinni isot rahat ja monen ihmisen maine, joten tehtävään kel-puutettiin vain parhaat tohtorit. Hei-hin kuului aikoinaan muun muassa kuuluisa antiikin ajan kreikkalainen medisiinari Galenos.
Lääkärit vastasivat gladiaattorien ennaltaehkäisevästä terveydenhuol-losta ja varmistivat näiden taistelu-kyvyn, mutta erityisen tarpeellisia he olivat kamppailujen jälkeen.
”Taistelut vaativat veronsa. Tavalli-simpia olivat rintakehän, ylävartalon ja lantionseudun haavat, mutta pää- ja kallovammojakin sattui yllättävän paljon”, Tiina Hero kuvailee.
Lääkärit osasivat asiansa hämmäs-tyttävän hyvin. Sen todistavat gla-diaattoreiden luurangoista löydetyt parantuneet vammat.
Taistelijan piti osata kuolla niin, että se varmasti teki vaikutuksen yleisöön.
Mus
eo C
ivic
o Ar
cheo
logi
co, B
olog
na, I
talia Pienet pronssi-
set gladiaattori-patsaat kuu-
luivat Rooman valtakunnan
suosituimpiin matkamuistoi-
hin, jotka meni-vät kuin
kuumille kiville.
villieläinten kanssa käytyjen taistelui-den ja metsästysnäytösten jälkeen.
Luustotutkimus kuitenkin vahvisti sen, mikä kirjallisista lähteistä oli jo tiedetty: gladiaattorit olivat käytän-nössä vegetaristeja eli nauttivat lähes pelkästään kasvisruokaa.
Poikkeuksen muodostivat taistelu-sesongit, jotka toistuivat muutaman kuukauden välein.
”Ennen taistelupäivää gladiaattorit saivat juhla-aterian, joka sisälsi myös lihaa. Siihen tottumattomille miehille lounas saattoi kuitenkin aiheuttaa vatsanväänteitä, eivätkä kaikki vält-tämättä saaneet annostaan edes syö-dyksi”, Hero arvelee.
Gladiaattorin ruokaympyrään kuu-lui erityisesti ohraa eri muodoissa, leipänä, puuroina ja keittoina. Tais-telijoista käytettiinkin lempinimeä hordearii, ”ohransyöjät”.
Ohrasta 64 prosenttia on hiilihyd-raatteja ja kymmenen prosenttia pro-teiineja. Vilja sisältää myös runsaasti kuitua, josta suurin osa on liukoista beetaglukaania.
Nykyään liukoisen kuidun tiede-tään alentavan veren kolesterolitasoa ja haitallisen LDL-kolesterolin mää-rää, joskaan veren kolesteroliarvoilla ei ollut gladiaattoreille suurta merki-tystä. Miesten elinajanodote oli joka tapauksessa alhainen.
Ohrapohjaisen ruuan lisukkeena gladiaattoreille tarjoiltiin papuja ja kuivattuja hedelmiä. Aterioihin
635/2015 KEMIA
Yhdeksäntuhatta villieläintä.Ilveksiä, karhuja, leijonia, tiikereitä, krokotiileja, norsuja.Ne kaikki kerättiin eri puolilta mahtavaa Rooman valtakuntaa – ja
ne kaikki tapettiin viikkoja kestäneissä Colosseum-areenan avajais-näytännöissä vuonna 80.
Eläinten silmitön teurastaminen oli gladiaattorinäytösten ehkä pimein puoli.
Tappajaiset jatkuivat hämmästyttävässä mittakaavassa vuosisatoja. Keisari Augustus (27 eaa–14 jaa) – sama hallitsija, joka määräsi kaikki kansat verolle pantaviksi – kirjasi kaikki järjestämänsä gladiaattori-näytökset.
Yhteensä kahdeksassa mahtipontisessa esityksessä taisteli kuole-maansa asti noin 10 000 miestä. Afrikkalaisten eläinten metsästys-näytöksiä keisari organisoi 26. Niissä otettiin hengiltä yli 3 500 eläintä.
Eläinten rahtaaminen kaukomailta Roomaan oli vilkasta vielä 200-luvullakin. Painopiste siirtyi kuitenkin villisikoihin, peuroihin ja kauriisiin. Afrikassa ja Aasiassa oli alettu ottaa yhä laajempia alueita viljelykäyttöön, joten eksoottisimmat suurpedot ja muut isot eläimet piti laivata entistä hankalampien matkojen takaa.
Professori Fik Meijerin mukaan kyse ei ollut pelkästään yksittäisten eläinten rääkkäyksestä. Rooman amfiteattereiden teurastusnäytök-sillä oli katastrofaaliset seuraukset kokonaisille eläinpopulaatioille.
Tällaisella harjoituskentällä treenasivat pompejilaiset
gladiaattorit.
Jotta gladiaattorit saattoi tunnistaa areenalla, heidät merkittiin tatuoin-neilla. Kasvojen lisäksi taistelijat sai-vat tatuoinnit käsivarsiinsa ja jalkoi-hinsa. Pigmenttinä käytettiin yleensä hiiltä tai värimorsingosta uutettua sinistä väriä.
Aina kaikki ei sujunut suunnitel-mien mukaan. Sattui niinkin, että esiintyjät eivät olleet halukkaita anta-maan katsojille sitä, mitä nämä toi-voivat.
Järkyttävin tilanne syntyi, kun aree-
nalle saapunut 20 gladiaattorin ryhmä teki yhteistuumin itsemurhan ylei-sön silmien edessä. Tapauksesta ker-too tunnettu antiikin historian tutkija Fik Meijer kirjassaan Gladiaattorit (Otava 2008).
Eläimetkään eivät aina käyttäyty-neet odotetusti. Joskus ne säikähti-vät metelöiviä katsojia niin, etteivät nälästään huolimatta suostuneet raa-telemaan kuolemaantuomittuja uhre-jaan.
Gladiaattorien tuho
Gladiaattorinäytösten kulta-aikaa olivat 100–200-luvut. Sen jälkeen esi-tykset harvenivat, sillä niitä alettiin pitää liian kalliina, niin varakkaita kuin Rooman hallitsijat ja aristokratia yleensä olivatkin. Juhlapäivinä ryh-dyttiin siksi järjestämään yhä enem-män kilpa-ajoja ja teatteria, joiden kustannukset olivat kohtuullisemmat.
Kristinuskon leviämisen myötä esiin nousi myös näytösten eettinen puoli. Ensimmäinen kristitty keisari Konstantinus Suuri kielsi ihmis-ten lahtaamisen areenataisteluissa vuonna 325. Tapahtumat jatkuivat silti pienimuotoisempina aina 400-luvun alkupuolelle.
Samalla vuosisadalla kansalaisil-leen leipää ja sirkushuveja tarjonnut valtakunta alkoi vähitellen kadottaa mahtiaan. Myös väestö väheni jopa ikuisena kaupunkina tunnetussa Roomassa.
Gladiaattorinäytösten ja vaurauden ajan päätyttyä myös Colosseum sai rapistua käyttämättömänä. Lopulta vuonna 508 sattunut iso maanjäristys teki valtavasta amfiteatterista aution kivikasan.
Kirjoittaja on vapaa [email protected]
Eläinten kiirastuli
Wik
imed
ia C
omm
ons
64 5/2015KEMIA
TAPAHTUMIA
Kevään Komppa-päiville kokoontuneet lukioiden kemian taitajat tutustuivat muun muassa suksivoiteiden saloihin ja ympäristöanalytiikkaan.
Leena Turpeenoja ja Saija Weman
Mitä kaikkea meidän sunnuntaihiih-täjien pitää ottaa huomioon, jotta suksi ei tökkisi?
Siitä kertoi Lahteen kokoontuneille Komppa-päivien osallistujille filoso-fian tohtori, kemisti Esa Puukilainen Vauhti Oy:stä. Mainio esitys antoi hyvän kuvan siitä, millaista kemiaa suksivoiteissa on ja kuinka suksivoi-teiden kehitystyö etenee.
Tarkasti mallinnettu suksen poh-jan ja lumen pinnan vuorovaikutus ja niiden väliin muodostuvan vesiker-roksen rakenteen vaikutus luistoon toivat havainnollisesti esille tuoteke-hityksen eksaktin luonnontieteelli-syyden.
Suksen pohjan ja suksivoiteiden tarkastelu mikro- ja molekyylitasolla on aivan uusi näkökulma satunnai-selle vapaa-ajanhiihtäjälle ja hieno osoitus kemian nivoutumisesta arki-päivään yllättävinkin tavoin.
Ramboll Analytics Oy:n ympäristö-analytiikan laboratoriossa puolestaan päästiin kurkistamaan monipuoli-seen kemian analytiikkaan. Suuren ja monipuolisen laboratorion analysoi-mien aineiden kirjo on hyvin kattava: orgaanisia ja epäorgaanisia yhdisteitä hiilivetyjäämistä raskasmetalleihin ja lääkeaineisiin.
Nuoret kemian ammattilaiset ker-toivat kiinnostavasti ammatinvalin-nastaan ja tehtävistään. Tuli selväksi, että oikea, huolellinen ja joskus run-saastikin aikaa vievä näytteiden käsit-tely on edellytys luotettaville tutki-mustuloksille.
Rambollin kemian osaajien esi-merkki epäilemättä innosti tapahtu-maan osallistuneita lukiolaisia har-
Kemistin uralatuvei kehittämään suksivoiteita
kitsemaan kemian alan jatko-opintoja entistä vakavammin.
Salapoliisit laboratoriossa
Tapahtuman toisena päivänä kemian-opettajat pääsivät suunnittelemaan ja pienimuotoisesti testaamaan säh-köisen ylioppilastutkinnon toimin-taympäristöä Lahden yliopistokes-kuksessa. Kemian sähköinen yo-koe toteutuu ensi kerran syksyllä 2018.
Perussarjan opiskelijat puursivat samaan aikaan kokeellisen kemian kilpailutyönsä eli titrauksen parissa, kun taas avoimen sarjan parhaim-misto kokoontui viereiseen laborato-rioon tekemään kaksi kvalitatiivista analyysiä, joissa oli hieman salapolii-sitarinan piirteitä.
Nuoret tutkijat saivat eteensä yhdeksän tuntematonta liuosta sekä listan niiden koostumuksista, ioni-
vaihdettua vettä, fenoliftaleenia ja liuosten sisältämien ionien suolojen liukoisuustaulukon. Tehtävänä oli – lähinnä liuoksia yhdistettäessä tapah-tuvien saostumisreaktioiden perus-teella – selvittää, mikä liuos on mikin.
Niin hopeanitraatti, natriumkarbo-naatti kuin muutkin liuokset saatiin pohdiskelujen jälkeen tunnistettua. Tiettyjen reagenssien ja pH-paperin avulla tunnistettiin myös viisi täysin tuntematonta liuosta.
Komppa-päivät järjestettiin tänä vuonna 8.–9. toukokuuta. Mukana olivat Matemaattisten aineiden opet-tajien liiton Maolin kemiakilpailussa menestyneet oppilaat ja heidän opet-tajansa. Vuosittaista tapahtumaa tukevat Kemianteollisuus ry ja Suo-malaisten Kemistien Seura.
Leena Turpeenoja on kemian opettaja ja Saija Weman opiskelija.
Komppa-päivien ohjelmaan kuului myös vierailu Lahden hiihtomuseoon. Siellä saa-tiin tietoa muun muassa hiihtoasujen materiaalikehityksestä.
Tiia
Mon
to/W
ikim
edia
Com
mon
s
VANHEMMALLA tieteenharjoitta-jalla on suoranainen velvollisuus opas-taa fuksivuoden alkutaipaleella taaper-tavia tulevaisuuden lupauksia. Opintien alkupäässä propagandamyllyt jauhavat pahemmin kuin Venäjän Totuus-nimi-nen media.
Yliopiston untuvikoille syötetään mitä kummallisimpia ismejä. On hie-nompaa olla fyysikko kuin keemikko, matematiikka on kauniimpaa kuin oi-keustiede, ja kauppatieteillä yltää suo-raan johtohommiin.
Jo elämää nähneet tietävät, että johtotehtäviin pääsee varmimmin ryh-tymällä sähköasentajaksi. Sekin sillä varauksella, ettei työnnä etusormeaan sulakepesään.
Loppupeleissä on yhdentekevää, mitä opiskelee, sillä näinä aikoina jokaisen tie vie joka tapauksessa toi-mistoon. Poikkeus sääntöön on vain Kadettikoulu, jonka jälkeen saa tehdä uraa myös telttamajoituksessa. TOIMISTO ON TILA, jossa on pöytä ja tuoli. Seinät ja ikkunat saattavat olla lähellä tai kaukana.
Jälkimmäistä vaihtoehtoa kutsutaan avokonttoriksi, koska siellä mikään kysymys ei jää avoimeksi. Tiedät naa-purin asiat yhtä hyvin kuin omasi, sillä jokainen puhelu kuuluu kaikille.
Omat seinät antavat etuoikeuksia. Voi esimerkiksi nostaa jalkansa pöy-
dälle, mitä avokonttorissa ei suositella.Toimistoon joutunut joutuu keksi-
mään itselleen jotain hyödyllistä teke-mistä. Varsinainen työ on jo kauan sit-ten ulkoistettu Kiinaan. Haalariporukka on siirretty kortistoon ja koulutetumpi väki simuloimaan tuottavaa ahkeroin-tia.
Työntapaisen toiminnan muoto vaihtelee, mutta lopputulos on aina sama: roskaa. Oman päiväannoksensa voi tuottaa vaikkapa lähettelemällä sähköposteja, päivittämällä sosiaalista mediaa, kirjoittamalla muistioita, soitte-lemalla tarpeettomia puheluita ja osal-listumalla palavereihin.
Palavereissa voi pitää powerpoint-esityksiä, joiden sisällöllä ei ole mer-kitystä. Tärkeä muistettava seikka on syödä oma kiintiönsä kokouspullaa.
NYKYAIKAINEN TOIMISTO on peli, jonka säännöt on syytä tuntea. Pelilaudalta putoaa heti, jos roskantuot-tajaa epäillään laiskaksi.
Juoni onkin siinä, että osaa tekey-tyä kiireiseksi. Voit vallan hyvin viettää vaikka koko työpäivän kahvilla kave-reiden kanssa, kunhan muistat nimetä tilaisuuden strategiaseminaariksi.
Kahvittelu vartin välein on mahdol-lista ilman palaveriakin. Se onnistuu, kun kulkee ”työpisteen” ja kahviauto-maatin väliseen kuolemanlaaksoon kiireisen näköisenä kelloon vilkuillen ja nippu aanelosia kädessään.
Ota huomioon, että valkoinen paperi ei käy, ellet ole kopiokoneenhoitaja.
KRIITTINEN VAIHE on koeaika. Uudessa ympäristössä on vaikea tietää, kenelle lähettää työtä simuloivia sähkö-posteja ja kopioita muistioista, kun ei vielä tunne ketään.
Mikäli haluat säilyttää paikkasi toi-mistossa, sinun on verkostoiduttava nopeasti. Tässä kohtaa opiskelukaverit, ystävät, tuttavat ja kaikki mahdolliset kummin kaimat ovat kultaakin kalliim-pia.
Sosiaalisilla taidoilla tarkoitetaan nykyään kykyä päästä mukaan erilai-siin työnkorvikkeen tuottajarenkaisiin. Mikäli saat paljon kutsuja kokouksiin, voit olla varma siitä, että urasi on käyn-nistynyt mallikkaasti.
KeemikkoKokouspullakiintiönsä täyttävä
Ojasta toimistoon
Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa
maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen,
jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta.
KEEMIKKO
”Voit viettää koko päivän kahvilla
kavereiden kanssa, kunhan kutsut
tilaisuutta strategia-palaveriksi.”
65KEMIA5/2015
66 5/2015KEMIA
ULKOMAILTA
Kemikaaliasetus Reachin edellyttämät aineiden riskinarvioinnit pohjautuvat teollisuuden omiin tutkimuksiin, eivät riippumattomiin tutkimustuloksiin. Näin väittää joukko ympäristöjärjestöjä.
Eurooppalaiset ympäristöjärjestöt ClientEarth, EEB (European Environ-ment Bureau), PAN-Europe ja Earth Open Source arvostelevat Reach-ase-tuksen mukaisten kemikaalien riskin-arviointien toteuttamista.
Niiden mielestä arvioinnit perus-tuvat lähinnä vain teollisuuden teke-miin tutkimuksiin, kun taas riip-pumattomien tutkijoiden tuloksia vähätellään.
Järjestöjen mukaan teollisuuden omat tutkimukset eivät tunnista ympäristöriskien heikkoja signaaleja. Ne vaativatkin teollisuuden tutkimus-ten ja akateemisen tutkimuksen roo-lien selkiyttämistä riskinarvioinnissa.
Syytösten taustalla ovat muun muassa tänä vuonna julkistettavat maatalouskemikaalien riskinarvioin-nit ja selvitys niin sanotuista hormo-nihäiritsijöistä.
EU:n elintarviketurvallisuudesta vastaava virasto Efsa osoitti aikoi-naan torjunta-aine glyfosaatin riskin- arviointityön Saksalle, joka puoles-taan delegoi sen glyfosaattia valmis-
Ympäristöjärjestöt arvostelevat
kemikaalien riskinarviointia
tavalle teollisuudelle itselleen.Omien tuotteidensa riskinarvioin-
nissa teollisuus hylkäsi lukuisia aka-teemisesti tuotettuja tutkimustulok-sia, etenkin sellaisia, jotka osoittavat kemikaalin käyttöliuoksilla olevan ikäviä vaikutuksia.
Saman epäillään tapahtuneen monen muun arvioitavan aineen ris-kinarvioinnissa. Yksi niistä on hor-monihäiriköksi epäilty, muoviteolli-suuden laajasti käyttämä bisfenoli-A (BPA).
Tulosten hylkäämisen syyksi on usein esitetty laboratorioprotokolla GLP:n (Good Laboratory Practice) puuttuminen.
”Vanhentunut järjestelmä”
Hyvien laboratoriokäytäntöjen laatu-järjestelmä GLP luotiin 1970-luvulla suojaamaan suurta yleisöä tutkimus-väärennöksiltä.
Yhdysvalloissa oli paljastunut tutki-mustulosten väärennysvyyhti, johon oli syyllistynyt keskeinen riskinar-vioija IBT (Industrial BioTest Labs). Väärennysten ilmitulon seurauksena kymmeniä koti- ja maataloudessa käytettäviä tuotteita vedettiin mark-kinoilta.
Sittemmin GLP:stä on OECD:n johdolla kehittynyt maailmanlaajui-sesti käytettävä teollisuuden laadun-
varmistusprotokolla sekä OECD:n kemikaalien testauksen ohjeistus (Guidelines for the Testing of Chemi-cals).
Suomessa GLP:n käyttöä valvoo lää-kealan turvallisuus- ja kehittämiskes-kus Fimea. Protokollaa tulee noudat-taa ei-kliinisissä tutkimuksissa, jotka toimitetaan viranomaisille kemikaa-lien, lääkkeiden, torjunta-aineiden, elintarvikkeiden ja rehujen lisäainei-den tai kosmeettisten aineiden rekis-teröintiä tai hyväksyntää varten.
Akateemisessa tutkimuksessa GLP:tä ei raskaan rakenteensa vuoksi ole juuri käytetty, vaan niiden laa-dunarviointi tapahtuu tavallisesti kansainvälisten julkaisujen vertais- arvioinnin kautta.
Ympäristöjärjestöt ja osa tutki-jayhteisöä ovat moittineet GLP:tä ja OECD:n ohjeistusta siitä, että ne ohjaavat käyttämään vanhentuneita tutkimusmenetelmiä.
Teollisuus ei aina julkaise tutkimus-tuloksiaan vaan vetoaa tuotetietojen salassapito-oikeuteensa. Järjestöjen mielestä tarpeen ovat siksi järjestel-mät, joilla varmistetaan muun muassa tutkimushenkilöstön koulutustaso, tutkimusvälineistön ja -raportoinnin taso sekä tutkimuksen läpinäkyvyys.
Eeva Pitkälä
675/2015 KEMIA
tuja, sillä kemikaalien aiheuttamista terveyshaitoista on toistaiseksi saata-villa rajatusti tietoa. Kustannusarvio nousee tiedon karttumisen myötä.
Raporttia varten asiantuntijat kävi-vät läpi 300 tutkimusta, jotka käsitte-levät haitallisten kemikaalien hallin-nan kehittämistä sekä kemikaalien terveys- ja ympäristövaikutuksia ja niiden taloudellisia vaikutuksia. Tut-kimukset kattavat alueellisesti 64 pro-senttia maailman väestöstä.
Arvioidut aineet olivat muun muassa teollisuudessa ja kulutustava-
Tehoton kemikaalipolitiikkatulee kalliiksiJohannesburgin kestävän kehi-tyksen kokouksessa asetetut tavoitteet kemikaalien haitatto-muudesta vuoteen 2020 mennessä jäävät saavuttamatta. Epäonnistu-minen maksaa miljardeja.
Johannesburgissa vuonna 2002 pide-tyn YK:n kestävän kehityksen huip-pukokouksen tavoitteeksi kirjattiin, että kemikaalit eivät aiheuttaisi mer-kittävää terveys- ja ympäristöhaittaa vuonna 2020. Tavoite on jäämässä kaukaiseksi haaveeksi.
Tätä mieltä olivat Helsinki Chemi-cals Forumiin toukokuussa kokoon-tuneet asiantuntijat.
Epäonnistuminen näkyy mittavina kustannuksina. Niitä listasi YK:n ympäristöohjelma Unep vuonna 2013 raportissaan Kemikaalien turvallisen ja kestävän hallinnan toteuttamatta jättämisen kustannukset (UNEP Report on the Cost of Inaction on the Sound Management of Chemicals).
Toteuttamatta jättämisellä tarkoite-taan paitsi lainsäädännön toimimat-tomuutta (esimerkiksi puutteellisen valvonnan seurauksena) myös sitä, ettei kemikaalipolitiikkaa ja -lainsää-däntöä kehitetä nykyisestä.
Raportin johtopäätös oli, että tehokkaan kemikaalipolitiikan liittä-minen osaksi kansallista politiikkaa tuo huomattavia taloudellisia sääs-töjä.
Säästöt näkyvät esimerkiksi vähen-tyneinä lääkärikäynteinä ja sairaus-poissaoloina, tuotannon kasvuna ja pienentyneinä ympäristönpuhdistus-kuluina. Kriittisin tarve kemikaalitur-vallisuuden kehittämiselle on kehitty-vissä maissa.
Suunta oikea
Unep korostaa, että sen raportoimat kustannukset ovat vahvasti aliarvioi-
Lyijymyrkytysten, sikiöaikaisen metyylielohopea-altistuksen, las-ten syöpien, astman sekä neuro-behavioraalisten kehityshäiriöiden aiheuttamat vuotuiset kustannuk-set Yhdysvalloissa ovat 76,6 miljar-dia dollaria (69,8 miljardia euroa).
Torjunta-aineiden aiheuttamat maataloustyövoiman menetyk-sen kustannukset Ugandassa vuo-teen 2025 mennessä ovat 78,4 mil-joonaa dollaria (71,5 miljoonaa euroa).
Sambian puuvillateollisuudessa käytettyjen kemikaalien aiheut-tama palkkakulujen menetys sai-
Kemikaalihaittojen kustannuksiarauspäivien vuoksi oli vuonna 2008 2,1 miljoonaa dollaria (1,9 miljoonaa euroa).
Pakistanissa lyijylle altistuminen aiheuttaa vuosittain 0,7 prosentin laskun bruttokansantuotteeseen. Tästä 78 prosenttia on peräisin lyi-jyaltistuksen aiheuttamasta älyk-kyysosamäärän laskusta johtuvista kustannuksista.
Tehokkaampi teollisuuskemi-kaalien sääntely Euroopassa toisi 30 vuodessa 91 miljardin euron säästöt pelkästään hengityselinsai-rauksien ja ihosairauksien osalta.
Lähde: Unep
roissa käytettyjä kemikaaleja, kuten tekstiilien, elektroniikan, pesuainei-den ja maatalouden kemikaaleja. Esimerkiksi raskasmetalleista ja tor-junta-aineista on saatavilla enemmän tutkimustietoa kuin monista muista kemikaaleista.
Kemikaalipolitiikassa ja globaa-lissa kemikaalihallinnassa tapahtu-neita muutoksia pidettiin Helsingin foorumissa kuitenkin oikeansuuntai-sina.
Katja Pulkkinen
68 5/2015KEMIA
HENKILÖUUTISIA
Väitökset jatkuvat sivulla 70
Aalto-yliopistoDI Ulla Moilasen väitöskirja Lignin-modifying enzymes—Sol-id-state production and applica-tion in dye decolorization and en-zymatic lignocellulose hydrolysis tarkastettiin 29.5.2015. Vastaväit-täjänä toimi prof. Leif J. Jönsson (Uumajan yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Heikki Ojamo.
DI Kirsi Rajakarin väitöskir-ja Structure modification of sour milk products by transglutamin-ase tarkastettiin 5.6.2015. Vasta-väittäjänä toimi prof. Alan Kelly (Corkin yliopisto, Irlanti) ja kus-toksena prof. Heikki Ojamo.
M.Sc. Alexander Pyymaki Perrosin väitöskirja Thermal and plasma-enhanced atomic layer deposition: the study of and employment in various nanotech-nology applications tarkastettiin 12.6.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Alexey Kovalgin (Twenten yliopisto, Alankomaat) ja kustok-sena prof. Harri Lipsanen.
DI Oskari Elomaan väitös-kirja Carbon nanomaterials and carbon coatings in lubrication tar-kastettiin 17.6.2015. Vastaväittä-jänä toimi prof. Arto Lehtovaara (Tampereen teknillinen yliopis-to) ja kustoksena prof. Jari Kos-kinen.
DI Mika Sipposen väitöskirja Effect of lignin structure on enzy-matic hydrolysis of plant residues tarkastettiin 17.6.2015. Vasta-väittäjänä toimi apul.prof. Clau-dia Crestini (Rooman yliopisto, Italia) ja kustoksena emer.prof. Simo Laakso.
M.Sc. Christopher Loodin väitöskirja Application of 9-phe-nyl-fluoren-9-yl Protected Amino Acids in the Synthesis of Tetra-hydro-beta-Carbolines tarkastet-tiin 3.7.2015. Vastaväittäjänä toi-mi prof. Peter Somfai (Lundin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Ari Koskinen.
DI Marko Melanderin väitöskirja Reactivity of Iron Nanostructures from Density Functional Theory tarkastettiin 7.8.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Henrik Grönbeck (Chal-mersin teknillinen yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Kari Laasonen.
DI Anna Kalliolan väitöskir-ja Chemical and enzymatic oxidation using molecular oxygen as a means to valorize technical lignins for material applications tarkastettiin 14.8.2015. Vasta-väittäjänä toimi apul.prof. Clau-dia Crestini (Rooman yliopisto, Italia) ja kustoksena prof. Tapani Vuorinen.
VÄITÖKSIÄ Helsingin yliopistoFM Katja Karjalaisen väitöskir-ja Candidate therapeutic targets against acute myeloid leukemia identified via screening combi-natorial peptide and chemical li-braries tarkastettiin 29.5.2015. Vastaväittäjänä toimi Ph.D. Carl-Henrik Heldin (Ludwigin syö-pätutkimusinstituutti, Saksa) ja kustoksena prof. Kari Keinänen.
M.Sc. Gloria Wisselin väitös-kirja ABCC2 transporter and α2 adrenoceptors: Identification of novel compounds and their mode of action tarkastettiin 29.5.2015. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Jan Koenderink (Radboudin yli-opisto, Alankomaat) ja kustokse-na prof. Arto Urtti.
FM Jouni Heiskasen väitöskir-ja Lake-atmosphere greenhouse gas exchange in relation to atmo-spheric forcing and lake biogeo-chemistry tarkastettiin 5.6.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. An-dreas Lorke (Koblenz-Landaun yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Jorma Kuparinen.
M.Sc. Jaroslaw Kalinowskin väitöskirja Ab Initio Studies of Chemical Reactivity: New Al-gorithms and Applications to Dynamics, Reaction Pathways and Spectroscopy tarkastettiin 5.6.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Pavel Jungwirth (Tšekin tie-deakatemia) ja kustoksena prof. Markku Räsänen.
FL Marianne Juntusen väi-töskirja Holistic and Inquiry-Based Education for Sustainable Development in Chemistry tar-kastettiin 8.6.2015. Vastaväittä-jänä toimi prof. Ilka Parchmann (Kielin yliopisto, Saksa) ja kus-toksena prof. Mikko Oivanen.
FM Erno Karjalaisen väitös-kirja Solution Behavior of Respon-sive Cationic Polymers tarkastet-tiin 12.6.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. André Laschewsky (Potsdamin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Heikki Tenhu.
FM Veera Pukkilan väitöskir-ja Degradation of 2,6-dichloroben-zonitrile and 2,6-dichlorobenza-mide in groundwater sedimentary deposits and topsoil tarkastettiin 12.6.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Max Häggblom (Rutgersin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustok-sena prof. Martin Romantschuk.
Prov. Annika Tuomelan väi-töskirja Nanocrystals for Drug Delivery Applications tarkastet-tiin 16.6.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Guy Van den Moo-ter (Leuvenin yliopisto, Alanko-maat) ja kustoksena prof. Jouni Hirvonen.
M.Sc. Nader Yaghin väitöskir-ja Retention of orthophosphate, arsenate and arsenite onto the sur-face of aluminum or iron oxide-coated light expanded clay aggre-
gates (LECAs): a study of sorption mechanisms and anion competi-tion tarkastettiin 17.6.2015. Vas-taväittäjänä toimi prof. Ole K. Borggaard (Kööpenhaminan yliopisto, Tanska) ja kustoksena prof. Helinä Hartikainen.
FM Sakari Tolppasen väitös-kirja Creating a Better World—Questions, Actions and Expecta-tions of International Students on Sustainable Development and Its Education tarkastettiin 24.6.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Ingo Eilks (Bremenin yliopisto, Sak-sa) ja kustoksena prof. Markku Räsänen.
Prov. Leena Keurulaisen väitöskirja Synthesis and evalua-tion of antichlamydial, antileish-manial and antimalarial activity of benzimidazole and benzoxa-diazole derivatives tarkastettiin 26.6.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Kikelj Danijel (Ljubljanan yliopisto, Slovenia) ja kustokse-na prof. Jari Yli-Kauhaluoma.
FM Johanna Patokosken väitöskirja Influence of source types and source areas on the concentrations of volatile organic compounds in Southern Finland tarkastettiin 26.6.2015. Vastaväit-täjänä toimi Ph.D. Steffen M. Noe (Viron biotieteiden yliopisto) ja kustoksena prof. Timo Vesala.
M.Sc. Polina Ilinan väitöskirja The role of the carrier and the en-docytic pathway in non-viral gene delivery tarkastettiin 13.7.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Ste-faan De Smedt (Gentin yliopisto, Belgia) ja kustoksena prof. Marjo Yliperttula.
M.Sc. Susann Müllerin väi-töskirja Dissolved organic mat-ter in sea ice; from biogeochemi-cal processes during ice formation to bio-optical modelling tarkas-tettiin 20.8.2015.Vastaväittäjä-nä toimi Ph.D. Jaqueline Stefels (Groningenin yliopisto, Alanko-maat) ja kustoksena prof. Jorma Kuparinen.
FM Pipsa Kuloveden väitös-kirja Tear film lipid layer tarkas-tettiin 28.8.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Jesper Hjortdal (Aar-husin yliopisto, Tanska) ja kus-toksena prof. Tero Kivelä.
Itä-Suomen yliopistoMMM Sini Niinistön väitöskir-ja Soil CO2 efflux in boreal pine forests in the current climate and under CO2 enrichment and air warming tarkastettiin 12.6.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. John D. Marshall (Ruotsin maatalous-yliopisto) ja kustoksena prof. Seppo Kellomäki.
M.Sc. Hans Verkerkin väitöskirja Assessing impacts of intensified biomass removal and biodiversity protection on Europe-an forests tarkastettiin 12.6.2015.
Vastaväittäjänä toimi prof. Bjar-ni Sigurðsson (Islannin maata-lousyliopisto) ja kustoksena prof. Timo Pukkala.
Prov. Vesa Karttusen väitös-kirja Human placental perfusion as a model to study fetal exposure tarkastettiin 26.6.2015. Vastaväit-täjänä toimi dos. Tuula Heinonen (Tampereen yliopisto) ja kustok-sena prof. Kirsi Vähäkangas.
FM Miika Martikaisen väi-töskirja Identifying virus-host in-teractions critical for alphavirus-mediated oncolysis tarkastettiin 26.6.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Gerald McInerney (Karo-liininen instituutti, Ruotsi) ja kustoksena prof. Ari Hinkkanen.
Prov. Katja Pajulan väitöskir-ja Systematic Approach to Stabi-lize Amorphous Drugs via Smart Additive Selection tarkastettiin 18.7.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Anne Juppo (Helsingin yli-opisto) ja kustoksena dos. Ossi Korhonen.
Prov. Piia Kokkosen väitöskir-ja Studying sirtuin inhibitors with in silico and in vitro approaches tarkastettiin 21.8.2015. Vastaväit-täjänä toimi dos. Henri Xhaard (Helsingin yliopisto) ja kustokse-na dos. Maija Lahtela-Kakkonen.
Jyväskylän yliopistoFM Antti Piisolan väitöskirja Challenges in the stereoselective synthesis of allylic alcohols tar-kastettiin 5.6.2015. Vastaväittäjä-nä toimi prof. David A. Tanner (Tanskan teknillinen yliopisto) ja kustoksena prof. Petri Pihko.
FL Jukka Selinin väitöskirja Adsorption of softwood-derived organic material onto various fill-ers during papermaking tarkastet-tiin 12.6.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Jouni Paltakari (Aal-to-yliopisto) ja kustoksena prof. Raimo Alén.
Lappeenrannan teknillinen yliopistoTkT Philipp Maydannikin väitöskirja Roll-to-roll atomic layer deposition process for flex-ible electronics applications tar-kastettiin 16.6.2015. Vastaväittä-jänä toimi prof. Fred Roozeboom (Eindhovenin teknillinen yliopis-to, Alankomaat) ja kustoksena prof. Mika Sillanpää.
DI Markku Nikun väitöskir-ja Three-dimensional modeling of biomass fuel flow in a circu-lating fluidized bed furnace tar-kastettiin 25.6.2015. Vastaväit-täjänä toimi dos. Esa Muurinen (Oulun yliopisto) ja kustoksena prof. Timo Hyppänen.
Oulun yliopistoFM Kimmo Leppäsen väitöskir-ja Sample preparation method and sychronized thermography
695/2015 KEMIA
Heidi Lindgren on juuri aloittanut laboratoriolaite-toimittaja Teo-Palin uutena toimitusjohtajana. Perheyritys teki sukupolvenvaihdoksen syyskuun alussa.
Vuonna 1978 perustettu laboratorio-laitteiden ja vaakojen maahantuoja Teo-Pal on vaihtanut uuteen aikaan.
Perheyrityksen sukupolvenvaih-doksessa firmaa 2000-luvun alusta vetänyt Lasse Lindgren siirtyi syr-jään, ja toimitusjohtajan saappaisiin astui hänen tyttärensä Heidi Lind-gren.
”Otan uuden tehtäväni hyvin innostuneena vastaan”, Heidi Lind-gren hymyilee.
Sukupolvenvaihdos on hänen mukaansa yrityksessä aina suuri asia.
”Sitä on meilläkin valmisteltu pit-kään ja huolellisesti.”
Perusasiat pysyvät hänen mukaansa yrityksessä ennallaan, mutta jotakin uuttakin on luvassa.
”Toiminnan tärkeimmät kulmaki-vet eli laadukkaat tuotteet ja palvelu tulevat säilymään tavaramerkkei-nämme, mutta konkreettisia muu-toksiakin tulee tapahtumaan.”
Muutoksilla Heidi Lindgren viit-taa erityisesti Teo-Palin brändiuu-distukseen, jota yritys on valmistellut markkinoinnin suunnittelutoimiston Daddy Finland Oy:n kanssa. Uusi ilme näkyy ensimmäisenä yrityksen www-sivuilla ja syksyn markkinoin-tikampanjan materiaaleissa.
Brändin synnytysprosessissa kir-kastui myös Teo-Palin uusi lupaus. Yrityksen slogan sai muodon Palve-lun verran parempi.
”Haluamme tällä alleviivata sitä, että vaikka elämmekin äärimmil-leen teknistyneessä maailmassa, koneet eivät koskaan voi täysin kor-vata ihmisten välistä kohtaamista. Tahdomme siksi jatkossakin tarjota laitteiden lisäksi myös ensiluokkaista palvelua”, Heidi Lindgren kuvailee.
Hänen tavoitteenaan on kyetä pal-velemaan jokaista asiakasta entistä-kin yksilöllisemmin, ketterämmin ja
Kolmannen polven johtajaei pelkää haasteita
ammattitaitoisemmin.Tuore toimitusjohtaja aikoo myös
monipuolistaa ja laajentaa yrityk-sensä tuotevalikoimaa entisestään.
Isä jatkaa tyttären alaisena
Väistyvä toimitusjohtaja jättää veto-vastuun tyttären käsiin luottavaisin mielin.
”Heidi on ollut tiiviisti mukana yri-tyksen toiminnassa jo vuosien ajan. Hän on käytännön työn kautta oppi-nut tuntemaan paitsi päämiehemme, myös asiakkaamme ja heidän liiketoi-mintansa tavoitteet”, Lasse Lindgren kertoo.
Tyttärellä on isän mukaan selkeä näkemys siitä, kuinka tämä jatkossa ryhtyy kehittämään yrityksen toimin-taa.
”Enkä minäkään vielä tästä malta takavasemmalle poistua. Työnteko jatkuu, mutta tästä eteenpäin tyttären alaisuudessa ja mentorina.”
Hanna Raatikainen
Han
na R
aatik
aine
n
Heidi Lindgrenillä on takanaan jo vuo-sia perheyrityksen palveluksessa. Nyt koitti hänen vuoronsa hypätä ruoriin.
Aalto-yliopiston epäorgaanisen kemian professori Maarit Karppi-nen on saanut Helsingin kaupungin vuoden 2015 tiedepalkinnon.
Karppinen kuuluu maailman johtaviin oksidimateriaalien tutki-joihin. Hän on tutkimusryhmineen kehittänyt satoja materiaaleja, joita on käytetty esimerkiksi polttoken-noissa ja litiumioniakuissa.
Ennen nykyistä pestiään Aalto-yliopistossa Karppinen on toimi-nut kymmenkunta vuotta tutkijana myös Japanissa, muun muassa pro-fessorina Tokion teknillisessä kor-keakoulussa.
Helsingin kaupungin tiedepal-kinto on jaettu vuodesta 1996 läh-tien. Palkinto myönnetään tunnus-tuksena helsinkiläisen tekemästä tai
Helsinki palkitsi professoriMaarit Karppisen
Helsingissä tehdystä merkittävästä tieteellisestä työstä. Palkinnon arvo on 10 000 euroa.
Aalto
-ylio
pist
o
Maarit Karppinen tunnetaan monenlais-ten uusien materiaalien kehittäjänä.
70 5/2015KEMIA
HENKILÖUUTISIA
Väitöksiä…
NIMITYKSIÄAalto-yliopistoKemian tekniikan korkeakou-luun on nimitetty apulaisprofes-soreiksi Ph.D. Antti Karttunen (professuurin alueena epäor-gaaninen materiaalikemia), TkT Mari Lundström (materiaalitek-niikka) ja Ph.D. Rodrigo Serna (materiaalitekniikka).
BioGTS OyBiokaasuprosessien asiantunti-jan tehtävään on nimitetty FT Suvi Bayr.
Farenta OyLaatuosaston johtajaksi on nimi-tetty DI (kemiantekniikka) Liisa Sinervo.
Hyxo OyFM (elintarvikekemia) Anne Rantala on nimitetty tuotepääl-liköksi laboratoriolaitemyyntiin 17.8.2015 alkaen.
Kemianteollisuus ryTyömarkkina-asiamieheksi on nimitetty OTK Petri Ellimäki.
Kemira OyjM.Sc. Kim Poulsen on nimitetty Paper-segmentin ja APAC-alu-een johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Hän aloittaa tehtäväs-sään 1.11.2015. Poulsen siirtyy Kemiraan UPM:stä.
Kiilto OyTuotantoinsinööri Antti Pohja on nimitetty tuotannon kehitys-päälliköksi ja pakkaamon työn-johtaja Riikka Huolman pak-
kaamon valmistuspäälliköksi. Tuotantoinsinööri Keijo Salo-mäki on siirtynyt pakkaamosta valmistukseen valmistuspäälli-köksi. Tuotantopäälliköksi on nimitetty DI Tanja Raitaniemi.
Labroc OyTutkijaksi betoni- ja haitta-aine-laboratorioon on nimitetty FM Tapani Arola.
Orion Diagnostica OyToimitusjohtajaksi 1.10.2015 al-kaen on nimitetty KTM Kaisa Tarkkanen.
Suomen pakkauskierrätys Rinki OyKehityspäälliköksi on nimitetty Pia Vilenius.
Teknologian tutkimuskeskus VTT OyToimitusjohtajaksi 1.11.2015 al-kaen on nimitetty TkT Antti Va-sara. Hän siirtyy VTT:hen Tieto Oyj:n johtoryhmän jäsenen teh-tävästä.
Chemical synthesis and poly-merisation technologies -tutki-mustiimiin vanhemmaksi tut-kijaksi on nimitetty FT Tommi Virtanen ja kuitutuotteiden val-mistusteknologioiden tutkimus-tiimiin johtavaksi tutkijaksi DI Riku Pihko.
Turun yliopistoElintarvikekemian professoriksi on nimitetty FT Baoru Yang ja työterveyshuollon ja ympäristö-lääketieteen professoriksi LKT Tuula Putus.
vat prof. Lieva van Langenhoven (Gentin yliopisto, Belgia) ja prof. Dominique Adolphe (Mulhou-sen yliopisto, Ranska) ja kustok-sena prof. Heikki Mattila.
DI Erkka Saukon väitöskirja Studies of Physical Phase State of Aerosol Nanoparticles tarkastet-tiin 26.6.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Gordon McFiggans (Manchesterin yliopisto, Iso-Bri-tannia) ja kustoksena prof. Anne-le Virtanen.
DI Jani Pellon väitöskirja Applications of Biopolymer Doped Polypyrroles in Biomedical Im-plants and Electrical Stimulation Devices tarkastettiin 9.7.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Heikki Tenhu (Helsingin yliopisto) ja kus-toksena prof. Minna Kellomäki.
Tampereen yliopistoFM Esko Kemppaisen väitös-kirja Genetic and Metabolic Sup-pression of Mitochondrial Disease Phenotype in Drosophila tarkas-tettiin 30.5.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Aleksandra Filipovs-ka (Länsi-Australian yliopisto) ja kustoksena prof. Howard Jacobs.
FM Tiia Kohon väitöskirja Vi-rus-Like Particles for Vaccine De-velopment tarkastettiin 5.6.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Den-nis Bamford (Helsingin yliopis-to) ja kustoksena prof. Markku Kulomaa.
FM Maarit Oikarisen väitös-kirja Detection of Enteroviruses in Tissue Samples—Methods and applications in type 1 diabetes tar-kastettiin 10.6.2015. Vastaväittä-jänä toimi prof. Seppo Meri (Hel-singin yliopisto) ja kustoksena prof. Heikki Hyöty.
FM Kirsi Tammisen väitöskir-ja Development of a Norovirus Capsid GII-4 and GI-3 Virus-like Particle-based Candidate Vaccine tarkastettiin 12.6.2015. Vastaväit-täjänä toimi prof. Ilkka Julkunen (Turun yliopisto) ja kustoksena emer.prof. Timo Vesikari.
LK, TkK, FM Kari-Matti Mäkelän väitöskirja Genetic Ba-sis of Atherosclerosis, Ischemic Stroke and Lipoprotein Oxidation with Special Reference to HDAC9 and MMP12 Genes tarkastettiin 21.8.2015. Vastaväittäjänä toimi dos. Anna-Liisa Levonen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. Terho Lehtimäki.
FM Marisa Ojalan väitöskir-ja Cardiac differentiation of plu-ripotent stem cells and modeling hypertrophic cardiomyopathy tar-kastettiin 28.8.2015. Vastaväittä-jänä toimi dos. Pekka Taimen (Turun yliopisto) ja kustoksena prof. Katriina Aalto-Setälä.
Turun yliopistoFM Emilia Kiurun väitöskirja Nucleotides as Antiviral Com-
to characterize uniformity of con-ductive thin films tarkastettiin 12.6.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Ronald Österbacka (Åbo Akademi) ja kustoksena dos. Tapio Fabritius.
DI Tiina Leppäjärven väitös-kirja Pervaporation of alcohol/water mixtures using ultra-thin zeolite membranes. Membrane performance and modeling tar-kastettiin 26.6.2015. Vastaväit-täjänä toimi apul.prof. Marc Pera-Titus (Solvay Co Ltd) ja kustoksena prof. Juha Tanskanen.
DI Johanna Panula-Perälän väitöskirja Development and ap-plication of enzymatic substrate feeding strategies for small-scale microbial cultivations. Applied for Escherichia coli, Pichia pastoris, and Lactobacillus salivarius cul-tivations tarkastettiin 14.8.2015. Vastaväittäjänä toimi tohtori Ju-ha-Pekka Pitkänen (VTT) ja kus-toksena dos. Heikki Ojamo.
FM Jarkko Vähäkankaan väitöskirja Extended and Finite Graphenes: Computational Stud-ies of Magnetic resonance and
Magneto-Optic Properties tar-kastettiin 20.8.2015. Vastaväit-täjänä toimi prof. Oleg Yazyev (Lausannen teknillinen korkea-koulu, Sveitsi) ja kustoksena prof. Juha Vaara.
FM Mirjam Karhun väitöskir-ja Treatment and characterisation of oily wastewaters tarkastettiin 28.8.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Raimo Alén (Jyväskylän yli-opisto) ja kustoksena prof. Juha Tanskanen.
Tampereen teknillinen yliopistoDI Jouni Mäkitalon väitöskirja Boundary Integral Operators in Linear and Second-order Non-linear Nano-optics tarkastettiin 29.5.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Carsten Rockstuhl (Karls-ruhen teknologiainstituutti, Sak-sa) ja kustoksena prof. Martti Kauranen.
DI Elina Ilénin väitöskirja De-contamination of Wearable Textile Electrodes for Medical and Health Care Applications tarkastettiin 26.6.2015. Vastaväittäjänä toimi-
pounds: On the Feasibility of an Esterase-dependent Prodrug Strategy for 2-5A tarkastettiin 5.6.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Chris Meier (Hampurin yli-opisto, Saksa) ja kustoksena prof. Harri Lönnberg.
FM Johanna Moilasen väitös-kirja Ellagitannins in Finnish plant species—Characterization, distribution and oxidative ac- tivity tarkastettiin 17.6.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Irene Mueller-Harvey (Readingin yli-opisto, Iso-Britannia) ja kustok-sena prof. Juha-Pekka Salminen.
FM Pekka Patrikaisen väitös-kirja Structural and Functional Studies of Angucycline Tailoring Enzymes tarkastettiin 26.6.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. An-dreas Bechthold (Albert-Ludwi-gin yliopisto, Saksa) ja kustokse-na emer.prof. Pekka Mäntsälä.
FM Riikka Arpen väitöskir-ja Photon Upconverting Nano-phosphors: Unique Reporters for Optical Biosensing tarkastettiin 28.8.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Dmitri Papkovsky (Corkin yliopisto, Irlanti) ja kustoksena prof. Tero Soukka.
Åbo AkademiFM Risto Savelan väitöskirja Iron(III) as Lewis Acid Catalyst in Organosilicon and Carbonyl Che-mistry tarkastettiin 29.5.2015. Vastaväittäjänä toimi Dr. George Britovsek (Imperial College Lon-don, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Reko Leino.
DI Bogdan Iancun väitöskirja Quantitative refinement of reac-tion-based biomodels tarkastettiin 25.6.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Giancarlo Mauri (Milanon yliopisto, Italia) ja kustoksena prof. Ion Petre.
FM Julia Lindqvistin väitös-kirja To divide or differentiate? Nestin-mediated regulation of Cdk5 in cell fate decisions tar-kastettiin 30.6.2015. Vastaväittä-jänä toimi apul.prof. Karen M. Ridge (Northwestern-yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. John Eriksson.
M.Sc. Mo Khajeheianin väi-töskirja Modification of com-mercial poly-lactide for extrusion coated food packaging applica-tions tarkastettiin 21.8.2015. Vas-taväittäjänä toimi prof. Mikael Skrifvars (Boråsin korkeakoulu, Ruotsi) ja kustoksena prof. Carl-Eric Wilén.
M.Sc. Jawad Sarfrazin väi-töskirja Development and Char-acterization of Thin Printed Films for Gas Sensing Applications tar-kastettiin 28.8.2015. Vastaväit-täjänä toimi prof. Kalle Levon (New Yorkin yliopisto, Yhdys-vallat) ja kustoksena prof. Jouko Peltonen.
71KEMIA5/2015
TULEVIA TAPAHTUMIA
Palstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista. Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista. Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: [email protected].
SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄTTieteen päivätRovaniemi 11.–12.9.2015www.ulapland.fiAlihankintaTampere 15.–17.9.2015www.alihankinta.fiLaboratorio & LeanHelsinki 16.–17.9.2015www.nhf.fiLaboratorio & vaaralliset aineet ja työsuojeluHelsinki 30.9.–1.10.2015www.nhf.fiEmpack 2015Helsinki 7.–8.10.2015www.easyfairs.com/fi6th Nordic Wood Biorefinery ConferenceHelsinki 20.–22.10.2015www.vtt.fi/nwbc2015Nanotieteen päivätJyväskylä 22.–23.10.2015www.jyu.fi/science/muut_yksikot/nsc/en/nsdaysTekniikan päivätTampere 22.–24.10.2015www.tekniikanpaivat.fiTekniikan päivätOulu 30.–31.10.2015www.tekniikanpaivat.fi
Tekniikan päivätTurku 30.–31.10.2015www.tekniikanpaivat.fiTekniikan päivätHelsinki 6.–7.11.2015www.tekniikanpaivat.fiFarmasian päivätHelsinki 13.–15.11.2015www.farmasianpaivat.fiVäri ja Pinta 2015Helsinki 18.–21.11.2015www.messukeskus.comLabquality DaysHelsinki 11.–12.2.2016www.labquality.fi
MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT Organometallic and Coordination Chemistry: Achievements and ChallengesNižni Novgorod, Venäjä 18.–23.9.2015www.iomc.ras.ru/razuvaev2015Labinnovations 2015 Process Innovation 2015Tukholma, Ruotsi 23.–24.9.2015www.easyfairs.com/svIMA 2015Kalamata, Kreikka 20.–24.9.2015www.ima2015.teikal.gr
15th EuCheMS International Conference on Chemistry and the EnvironmentLeipzig, Saksa 20.–25.9.2015www.icce2015.orgBiotechnica 2015Hannover, Saksa 6.–8.10.2015www.biotechnica.deLabvolution 2015Hannover, Saksa 6.–8.10.2015www.labvolution.deTurk KompozitIstanbul, Turkki 8.–9.10.2015www.turk-kompozit.orgEuroFoodChemMadrid, Espanja 13.–16.10.2015www.ictan.csic.es/en/euro- foodchem2015PaintExpo EurasiaIstanbul, Turkki 15.–17.10.2015www.paintexpo.com11th International Conference on Advanced Polymers via Macromolecular EngineeringJokohama, Japani 18.–22.10.2015www.apme2015.jpScanpackGöteborg, Ruotsi 20.–23.10.2015www.svenskamassan.seEFIB 2015Bryssel, Belgia 27.–29.10.2015www.efibforum.com
1st International Turkic World Conference on Chemical Sciences and TechnologiesSarajevo, Bosnia ja Hertsegovina 27.10.–1.11.2015www.itwccst.comBio-Europe 2015München, Saksa 2.–4.11.2015www.ebdgroup.com/bioeuropeSpeChem ChinaShanghai, Kiina 12.–13.11.2015www.spechemchina.com/en6th EFMC International Symposium on Advances in Synthetic and Medicinal ChemistryTel Aviv, Israel 15.–18.11.2015www.efmc.infoBiocides EuropeWien, Itävalta 25.–26.11.2015www.chemicalwatch.com/eventsThin Wall PackagingKöln, Saksa 1.–3.12.2015www.amiplastics.com The 2015 European Biopolymer SummitLontoo, Iso-Britannia 9.–10.12.2015www.wlpgroup.comWinter Conference on Plasma SpectrochemistryTucson, Yhdysvallat 10.–16.1.2016www.icpinformation.org
Timo Piekkarin seuraaja
Karri Kaitue haluaa jatkaa
polulla, joka yhdistää Eko-
kemin paikallisen tietotai-
don globaaliin osaamiseen.
Ekokem kertoi kesäkuussa, et-tä yhtiötä kuusi vuotta menes-tyksekkäästi johtanut Timo Piekkari väistyy sivuun omas-ta pyynnöstään. Uusi toimi-tusjohtaja löytyi läheltä: Eko-kemin hallituksessa hieman yli vuoden toiminut paljasjal-kainen helsinkiläinen, nyt Es-poossa asuva oikeustieteiden lisensiaatti Karri Kaitue tart-tui työhön.
Elokuussa tehtävässään aloittanut Kaitue ylistää Piek-karia erinomaisesta työstä. Piekkarin kaudella yhtiön lii-kevaihto yli kaksinkertaistui ja tulos viisinkertaistui.
”Ekokem on kasvanut riihi-mäkeläisestä ongelmajätelai-
Karri Kaitue luotsaa Ekokemiä
Ketterästi kansainväliseen kiertotalouteen
toksesta aidosti kansainväli-seksi kiertotalouskonserniksi”, Kaitue sanoo.
”Yhtiö on osoittanut pää-töksenteossaan ketteryyttä ja rohkeutta tehdä uusia avauk-sia sekä liiketoimintamalleissa, palvelutarjonnassa että tekno-logiassa. Siitä Riihimäelle kas-vava kiertotalouskylä on erin-omainen esimerkki.”
Karri Kaitueesta Ekokem saa peräsimeensä aktiivisen kon-karin, jolla on monipuolinen kokemus Suomen vahvimpien teollisuusyhtiöiden johdossa. Kaitue on tehnyt Outokumpu-konsernissa 20-vuotisen uran, josta viimeiset seitsemän vuot-ta hän toimi varatoimitusjoh-tajana.
Lisäksi hän on tehnyt pitkiä hallitusrupeamia muun mu-assa Outotecissä, Cargotecis-sä, Destiassa ja Okmeticissa. Capmanin ja Suomen taide-yliopiston hallitusten puheen-
johtajuutta Kaitue aikoo jatkaa vastakin.
Kaitue löytää esimerkiksi Outokummusta ja Ekokemis-ta yhtäläisyyksiä:
”Molemmille materiaali-virrat ja prosessiteollisuuden dynamiikka ovat olennaisia, samoin kapasiteetin käyttöas-te ja työturvallisuus. Samaan hengenvetoon täytyy tode-
ta, että Ekokemin toimialan asiantuntijaksi en rohkene täs-sä vaiheessa liputtautua. Edes-sä on nöyrä oppimismatka.”
Siinä Kaitue voi nojautua Ekokemin henkilöstöön, jon-ka osaamista ja sitoutumista tuore toimitusjohtaja kehuu avoimesti.
”Loistava henkilöstö oli yksi keskeisimpiä minut [toimitus-johtajan tehtävään] ylipuhu-neita seikkoja.”
Megatrendistä bisnestäToinen Kaitueen uudesta pes-tistä vakuuttanut seikka liittyy Ekokemin bisneksen ytimeen.
”Kiertotalous kestävän kehi-tyksen osana on yksi voimak-kaimmin nousevia megatren-dejä globaalisti. Ekokem on tässä aivan keskiössä.”
Kaitue näkeekin yhtiöllä laajentumisvaraa muuallekin kuin Ruotsiin ja Tanskaan.
”Meidän pitää pystyä yhdis-tämään paikallisuus globaaliin osaamiseen ja säilyttämään ky-ky muuttua ja uudistua.”
Elina Saarinen
Ekok
em
Ekokemin uusi toimitusjohtaja Karri Kaitue suosii ketteryyttä ja aktiivisuutta vapaa-ajallaan-kin. Hänen lempiharrastuksi-aan ovat lenkkeily ja laskette-lu. Kesät hän viettää mökillä Porvoon saaristossa.
72 5/2015KEMIA
SEURASIVUT
Turun Kemistikerhon ja Ke-miska Sällskapet i Åbon edus-tajat kunnioittivat Johan Ga-dolinin (1760–1852) muistoa laskemalla seppeleen hänen haudalleen hänen syntymä-päivänään 5. kesäkuuta.
Suomen kemiantutkimuk-sen isänä tunnettu Johan Ga-dolin oli Turun Akatemi-an järjestyksessään toinen kemian professori. Hän vietti viimeiset vuotensa Mynämä-ellä, jonka kirkkomaalle hänet on haudattu.
Gadolin löysi uuden alku-aineen, yttriumin. Häntä pi-detään myös harvinaisten maametallien eli lantanoidien löytäjänä. Hänen mukaansa on nimetty alkuaine gadolinium.
Kunniakäyntiä ovat järjestä-
Suomalaisten Kemistien Seuran kesäretki tehtiin 7. kesäkuuta Mänttään, jossa pidettiin myös seuran kokous.
Kokouksessa hyväksyttiin seu-ran uusiksi varsinaisiksi jä-seniksi Dr. Sergey Federov, Ph.D. Marina Laine, tekniikan tohtorit Markku Kuosa ja Ville Nieminen, filosofian maisterit Miria Hannola-Teitto, Leena Kärkkäinen, Heidi Leppänen, Johan Lindgren, Anne Mäke-lä, Ulla Määttä, Miikka Pak-kala, Lasse Rautio, Markus Räsänen ja Heidi Tiala, pro-fessori Juha-Pekka Salminen, tutkijat Emmi Myllykylä, Pasi Virtanen ja Elina Yli-Rantala sekä lehtorit Johanna Puuki-lainen ja Sanna Ylä-Mella.
Nuoriksi jäseniksi hyväk-syttiin luonnontieteiden kan-didaatti Anna Ruokolainen, filosofian ylioppilaat Timo Ahola-Olli, Ina Borg, Ville Eskonen, Juho Jaakkola, Iina
Johan Gadolinin haudalla
mässä myös Wirmo-seura sekä Mynämäen kunnan kulttuuri-toimi. Nyt mukana oli myös Mynämäen Rotaryklubi. Se on aloittamassa projektia, jon-ka tarkoituksena on lisätä ke- mian opintojen kiinnostavuut-ta paikkakunnan kouluissa.
Klubin edustajien kanssa käytiin keskustelua siitä, mi-ten turkulaiset kemistikerhot voisivat olla apuna projektis-sa. Kerhojen jäsenet voisivat esimerkiksi tulla Mynämäelle kertomaan kemistin työstä tai pitämään luentoja ajankohtai-sista kemian aiheista.
Anu TuominenKirjoittaja on Turun kemisti-
kerhon [email protected]
Anu
Tuom
inen
Turun kemistikerhot ovat tehneet tervehdyskäyntejä Gadolinin haudalle vuodesta 1956. Kerhot myös kunnostuttivat hänen hautakivensä vuonna 2005.
Paperiperkeleen pakeilla
Jokinen, Jaakko-Pekka Kar-jalainen, Jaana Kolehmai-nen, Kalle Lagerblom, Henri Liljeqvist, Jarno Lähteenmä-ki, Marianna Manninen, Ol-li Moisio, Karoliina Mäkinen, Saara Nenonen, Jussi Näppä, Sonja Otaru, Heidi Pekkari-nen, Toni Penttilä, Saija Siren, Tatiana Sorokina, Johannes Suonperä, Noora Svahn, An-ni Taponen ja Toni Tykkä se-kä tekniikan ylioppilaat Henri Avela, Reetta Hassinen, Mat-ti Hiidenheimo, Markus Ho-vi, Maunu Häkkinen, Matias Hätönen, Elise Jyränoja, Otto Köylijärvi, Kia Lehti, Susanne Lindholm, Marko Majaneva, Paavo Mälkönen, Niko Mörö, Iiro Perttula, Ella Potka, Art-turi Ropponen, Ville Rönkkö, Niina Valkonen, Milla-Mari Vastavuo ja Tyko Viertiö.
Museoiden aateliaKokouksen virallisen osan jäl-keen tutustuttiin Mäntän Ser-lachius-museoihin. Gösta Ser-
Hel
eena
Kar
rus
Kemistiretkeläiset Gösta-museon pihamaalla.
Hae gradupalkintoaSuomalaisten Kemistien Seuran laskennallisen kemian jaos-to palkitsee suomalaista laskennallisen kemian tutkimusta hyvin edustavan maisteritasoisen opinnäytetyön (pro gra-dun tai diplomityön).
Vuoden 2015 palkinto myönnetään aikavälillä 1.9.2014–31.8.2015 hyväksytylle opinnäytetyölle. Hakemukset on lä-hetettävä 30.9.2015 mennessä. Hakuohjeet ja lisätiedot löy-tyvät osoitteesta kemianseurat.fi > Jaostot > Laskennallisen kemian jaosto.
lachiuksen taidesäätiö ylläpitää kahta museota, joiden molem-pien juuret ovat Serlachius-su-vun, metsäyhtiön ja pienen pa-peripaikkakunnan historiassa.
Gustaf-museon päänäytte-ly Paperiperkele kertoo Gustaf Adolf Serlachiuksen tarinan. G. A. Serlachius oli yksi suo-malaisen paperiteollisuuden uranuurtajista.
Taidemuseo Göstan näytte-lyt levittäytyvät kahteen raken-nukseen: kartanoon, joka ai-kanaan oli vuorineuvos Gösta Serlachiuksen koti, sekä kesäl-lä 2014 valmistuneeseen pavil-jonkiin.
Heleena KarrusKirjoittaja on Suomalaisten Kemis-
tien Seuran [email protected]
73KEMIA5/2015
Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta.
SEUROISSA TAPAHTUU
Ilmoita sähköpostiosoitteesi ja voita T-paita!Saatko jo Kemian Seurojen tiedotteet sähköpostiisi? Jos et, ilmoita meiliosoitteesi osoitteeseen [email protected].
Sähköpostiosoitteensa kesä–elokuussa ilmoittaneiden kes-ken arvottiin kaksi Suomalaisten Kemistien Seuran T-paitaa. Ne voittivat Minna Saukko Jyväskylästä ja Kalle Lagerblom Hel-singistä.
Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulutNumero Aineistopäivä Ilmestymispäivä6/2015 17. syyskuuta 13. lokakuuta7/2015 21. lokakuuta 16. marraskuuta8/2015 18. marraskuuta 15. joulukuuta
Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen [email protected].
Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen [email protected].
Kemian opetuksen jaoston seminaarissa esiteltiin nanoselluloosaa ja muita uusia materiaaleja.
Nanoselluloosaa voidaan hyö-dyntää palovammojen ja haa-vojen hoidossa, jossa se edistää ihon uusiutumista. Tulevaisuu-dessa nanoselluloosan avulla voidaan ehkä myös annostella lääkeaineita. Hydrogeelipoh-jainen kantaja kuljettaisi lääk-keen elimistössä sellaiseen kohtaan, jossa sen vaikutus oli-si optimaalinen.
Aiheesta kertoi professo-ri Marjo Yliperttula Helsin-gin yliopiston farmasian tiede-kunnasta. Yliperttula luennoi Suomalaisten Kemistien Seu-ran kemian opetuksen jaoston isännöimässä seminaarissa, jonka teemana olivat funktio-naaliset biomateriaalit.
Ammattikorkeakoulu Ar-cadan tiloissa järjestettyyn se-minaariin osallistui noin 30 kemiasta ja farmasiasta kiin-nostunutta kuulijaa.
Osastonjohtaja Mikael Pa-ronen Arcadan energia- ja materiaalitekniikan yksikös-tä esitteli yksikössä kehitetty-jä materiaaliteknisiä ratkaisuja. Polymeerikemian innovaatiot sopivat moniin eri kohteisiin.
Esimerkiksi polymeereis-tä valmistetut opetussimu-lantit toimivat keinoihona ja -kudoksena. Oikean ihon ja kudoksen rakennetta simuloi-vien mallien ansiosta tulevien sairaanhoitajien ja kätilöiden ei enää tarvitse uhrautua pistet-
Naantalin kylpylässä on tarjolla tuoretta tietoa biomassan jalostuksesta ja analytiikasta.
Naa
ntal
i Spa
Nanoselluloosahoitaa palovammoja
täväksi. Simulanteilla voidaan harjoitella etenkin kanyylien asettamista ja haavojen ompe-lemista.
Patogeenittömät polymee-ripinnat puolestaan estävät mikrobien leviämistä. Pintoja voidaan hyödyntää vaikkapa sairaaloiden ovenkahvoissa se-kä hissien ja pankkiautomaat-tien näppäimistöissä.
Hittinä hotapulveri
Entisaikojen apteekit valmis-tivat rohtonsa tavallisesti itse. Jokaisella apteekilla oli omat etikettinsä sekä purkkinsa ja tuubinsa, joihin tuotteet pa-kattiin.
Tämä selvisi Helsingin Jout-sen-apteekissa, jossa kemian opetuksen jaosto järjesti vuo-sikokouksensa. Apteekkien ja farmasian historiaan perehty-nyt apteekkari Bengt Mattila kertoi kokouksen osallistujille entisajan lääkeaineista.
Yksi 1930-luvun hittituot-teista oli hotapulveri. Se sai ni-mensä intiaanien pyhästä ku-kasta hotasta, josta oli peräisin yksi lääkkeen ainesosa, guara-natahna.
Suomen ainoan alkuperäi-sessä kunnossa säilytetyn ap-teekin historiaan voi tutustua osoitteessa www.joutsenap-teekki.fi.
Mariann Holmberg ja Tanja Häkli
Kirjoittajat ovat kemian opetuk-sen jaoston johtoryhmän jäseniä.
[email protected]@eduvantaa.fi
Turun Kemistikerhon ja Kemiska Sällskapet i ÅbonGadolinin luentoiltapäivä3.10.2015 kello 12–15Turun yliopiston kemian laitos, Arc 1 -sali (Vatselankatu 2, Turku).Teemana Hyvinvointia luonnonyhdisteistä. Vapaa pääsy.Lisätietoja: www.turunkemistikerho.fi.
Turun Kemistikerhon70-vuotisjuhlat3.10.2015 kello 18Turun Upseerikerho (Kaivokatu 12, Turku).Illalliskortti SKS:n jäseniltä 40 euroa, aveceilta 50 euroa. Ilmoittautumiset 16. syyskuuta mennessä: [email protected]ätietoja: www.turunkemistikerho.fi.
Suomen Kromatografiaseuran seminaariBiomassan jalostus ja analytiikka – haasteet ja tulevaisuuden näkymät12.–13.11.2015Naantalin kylpylä (Matkailijantie 2, Naantali).Seminaari järjestetään yhteistyössä Åbo Akademin ja Nesteen kanssa.Ohjelma ja ilmoittautuminen: http://web.abo.fi/instut/pcc/kromissemi.html.
Suomalaisten Kemistien SeuranPikkujoulukokous24.11.2015 kello 17Suomen Kansallisteatteri, Läntinen teatterikuja 1, Helsinki.Kokouksen jälkeen iltapala ja kello 19 Kansallisteatterin esitys Nummisuutarit.SKS:n varsinaiset jäsenet 35 euroa, nuoret jäsenet 15 euroa. Ilmoittautumiset 9. lokakuuta mennessä osoitteessa www.suomalaistenkemistienseura.fi.
Pieni alasaksilainen hansa-kaupunki kuuluu nykyään Euroopan merkittävimpiin tiedekeskuksiin.
Sisko Loikkanen
Satusedät Jacob ja Wilhelm Grimm, nimeään kantavasta käyrästä tunnettu Carl Gauss ja kemisti Robert Bun-sen. Siinä pieni otos vuonna 1737 perustetun Göttingenin yliopiston suurista pojista.
Arvostetun opinahjon ansiosta maalaiskaupunki muuttui nopeasti menestyväksi tieteen keskukseksi, ja yliopiston kirjasto nousi saksalaisen alueen johtavaksi tieteelliseksi kirjas-toksi.
Vuonna 1751 kaupunki sai myös tiedeakatemian, joka on alusta lähtien toiminut tiiviissä yhteistyössä yliopis-ton kanssa.
Grimmin satuveljekset olivat var-sinaiselta ammatiltaan kielitietei-lijöitä. He muuttivat Göttingeniin 1830-luvulla yliopiston saksan kielen professoreiksi.
TIETEEN KAUPUNGITSarja esittelee maailman tärkeimpiä tiedekaupunkeja.
Aikansa merkittävin matemaatikko Gauss taas suoritti Göttingenissä perusopintonsa ja opetti sittemmin alma materissaan tähtitiedettä lähes viisi vuosikymmentä.
Bunsen syntyi, opiskeli ja väitteli tohtoriksi Göttingenissä, joskin siir-tyi sitten professoriksi Heidelbergiin. Siellä hän sai oppilaakseen pietari-laissyntyisen Friedrich Beilsteinin, josta puolestaan tuli professori Göt-tingeniin.
Beilstein aloitti Göttingenissä valta-van työn, joka johti kuuluisan orgaa-nisen kemian käsikirjan Handbuch der Organischen Chemien syntyyn. Teossarjansa hän viimeisteli Pietarin yliopistossa, jonne hänet nimitettiin Dmitri Mendelejevin seuraajaksi. Nykyisin tiedot löytyvät tietokan-noista.
Göttingenin 1800-luvun suuruuk-siin kuuluu myös maineikas kemisti Friedrich Wöhler, joka keksi mene-telmän urean synteesiin. Vitalismi-opin mukaan luonnonaineita saattoi syntyä vain elävissä olioissa. Oli aivan mullistavaa, että Wöhler sai epäor-gaanisista aineista aikaan orgaanista, luonnossa esiintyvää ainetta.
Nobelien suma
Kaupungin nousukiito jatkui seu-raavalla vuosisadalla. Useat göttin-geniläistutkijat palkittiin uudella tiedepalkinnolla, Nobelilla. Kemian palkinnon saivat Otto Wallach (1910), Richard Zsigmondy (1925) ja Adolf Windaus (1928).
Fysiikan laitoksen nobelistei-hin kuuluivat James Franck (1925), Werner Heisenberg (1932) ja Enrico Fermi (1938). Kvanttimekaniikkaa Göttingenissä kehittänyt Max Born joutui pakenemaan Saksasta 1930-luvun juutalaisvainoja, kuten moni muukin huippututkija. Hän sai Nobe-linsa vuonna 1954.
Vajaan 120 000 asukkaan Göttin-genissä saa oppia tätä nykyä noin 30 000 akateemista opiskelijaa. Kau-pungin tiedemainetta kasvattaa biofy-sikaaliseen kemiaan erikoistunut Max Planck -instituutti. Sen ykkösnimi on Stefan Hell, vuoden 2014 kemian nobelisti. Nanoskopian pioneeri joh-taa instituutissa nanobiofotoniikan tutkimusryhmää.
Turun yliopistossakin 1990-luvulla tutkimusta tehnyt Hell on kehittänyt vallankumouksellisia ratkaisuja, joi-den ansiosta valon avulla voidaan tar-kastella tutkittavan kohteen mitättö-män pieniä yksityiskohtia.
Instituutin muut nobelistit ovat kemian palkinnon saanut Manfred Eigen (1967) ja lääketieteessä palkittu Erwin Neher (1991).
Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja.
Göttingen Maalaiskaupunki nousi tieteen huipulle
Wik
imed
ia C
omm
ons
Ison-Britannian kuningas, Hannoverin prinssi Georg August perusti Göttin-geniin nimeään kantavan yliopiston, joka muutti kauppakaupungin ilmeen akateemiseksi.
74
TIEDUSTELUT JA VARAUKSET
Kalevi [email protected]. 044 539 0908
Milla [email protected]. 040 766 1346
Irene Sillanpää[email protected] puh. 040 827 9778
KemiKEMIAAikataulu ja teemat
NROTOIMIT.
AINEISTOILMOITUS-AINEISTO ILMESTYY OSATEEMOINA mm.
1/2015 2.1. 15.1. 4.2. Laboratoriot, turvallisuus, puhdastilat
2/2015 4.2. 18.2. 10.3. ChemBio Finland 2015: Kemia ja hyvä elämä
3/2015 2.4. 14.4. 5.5. Analytiikka, Reach, ympäristö
4/2015 9.5. 25.5. 12.6. Laboratoriot, patentit, biotalous
5/2015 7.8. 20.8. 9.9. Kemianteollisuus, prosessit, työelämä, pakkaukset
6/2015 10.9. 23.9. 13.10. Laboratoriot, bioteknologia, kemikaalit
Erikoisjakelut: Kokkola Material Week 24.–29.10.2015 ja Lahden tiedepäivä, Lahti 10.11.2015
7/2015 14.10. 27.10. 16.11. Analytiikka, tutkimus, pinnat
8/2015 11.11. 25.11. 15.12. Laboratoriot, koulutus, patentit
Erikoisjakelut 2015Nro 1 Labquality Days, Helsinki 5.–6.2.2015
Nro 2 ChemBio Finland, Helsinki 18.–19.3.2015
Nro 3 Yhdyskuntatekniikka 2015, Turku 20.–21.5.2015 ja Helsinki Chemicals Forum, Helsinki 28.–29.5.2015
Nro 4 Bioenergia 2015, Jyväskylä 2.–4.9.2015
Nro 5 Esimies & Henkilöstö, Helsinki 23.–24.9.2015 ja Empack 2015, Helsinki 7.–8.10.2015
Nro 6 Kokkola Material Week, 24.–29.10.2015 ja Lahden tiedepäivä, Lahti 10.11.2015
Nro 7 Väri ja Pinta 2015, Helsinki 18.–20.11.2015
Nro 8 Educa 2016, Helsinki 29.–30.1.2016
Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Pohjantie 3, 02100 Espoo • www.kemia-lehti.fi
Tavoita päättäjät!• Yli 10 000 lukijaa.
• Neljä viidestä lukijasta tekee tai valmistelee hankintapäätöksiä.
Sinun roolisi tulevaisuuden tekijänä on tärkeä, ja me haluamme auttaa sinua onnistumaan. Siksi tarjoamme käyttöösi vain markkinoiden laadukkaimpia työkaluja ja lupaamme palvella sinua paremmin kuin yksikään kilpailijamme.Teo-Pal – Palvelun verran parempi.
www.teopal.fi
Laatua ja palveluanykypäivän Alberteille
