KEMIKAALIEN SÄILYTYS

KEMIAKemi

2/20

16

PALLONpulssikiihtyy

SUKSETsiivittävätteekkaria

VAUHTIAbiotaloudenpatentteihin

KONTTI ONvaatimatonkonkari

Asiantuntija kulkee edelläMeidät tunnetaan IPR-alan edelläkävijänä ja asiantuntijamme paitsi

huippukoulutettuina myös ripeinä. Autamme sinua turvaamaan yksinoikeutesi kaikkialla maailmassa. Haluatko kokeilla?

www.papula-nevinpat.com

Suomi | Venäjä | Ukraina | Valko-Venäjä | Kazakstan | Uzbekistan

BBrrooaaddssiigghhtt™™ QQMMSS Laatujärjestelmän tehostaja, jonka avulla parannat laatua ja vähennätlaatujärjestelmän ylläpitoon tarvittavaa työtä.

IInnssiigghhtt™™

BBrrooaaddssiigghhtt™™ RRIIMMSS

BBrrooaaddssiigghhtt™™ AAMMSS Resurssien hallintajärjestelmämme auttaa pitämään laitteet, kemikaalit,huollot ja muut toimintaan liittyvät asiat järjestyksessä.

Tiedonlouhintaväline, jota jokainen osaa käyttää. Se on saumattomastiintegroitu muihin tuotteisiimme sekä kolmannen osapuolen tiedonanalysointivälineisiin. Soveltuu myös muiden LIMS-järjestelmien tietojenanalysointiin.

Järjestelmä kootaan Broadsight™-alustan valmiskomponenteista sekäasiakaskohtaisesti kehitettävistä lisäosista. Näin pystymme täyttämäänvaativimmatkin asiakastarpeet.

Tutkimustiedon hallintajärjestelmällä pidät kaikki tulokset järjestyksessäja oikeassa asiayhteydessä. Voit yhdistellä, analysoida, kaavioida ja raportoidatietoja tarpeidesi mukaan.

Kaikki tuotteemme ovat suomalaisen tuotekehitystyön tulosta

FisionKaikki mitä laboratorio tarvitsee tietojen hallintaanja käsittelyyn.

Oy Fision Ltd.www.fision.fisales@fision.fi

Tykistökatu 2 - 4 B20520 Turku

Kappelitie 6 B02200 Espoo

Kuinka voimme auttaa?Ota yhteyttä, niin kerromme enemmän tuotteistamme ja palveluistamme.

4 2/2016KEMIA

SISÄLLYS

36 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Marjaana Ellfolk Dopingurheilijoiden metsästäjä Sisko Loikkanen

38 Nopea patentointi auttaa startupin alkuun Spinnova kehrää puukuidusta bisnestä Marja Saarikko

42 GADOLINISTA KAJAHTAA Kemianluokka nimitti suurlähettilään Sonja Martikainen

44 Teollisuuden sivuvirrat voivat ohjata tutkimusta Puun makromolekyylit ehjinä käyttöön Lauri Lehtinen

46 Nokkela laatikko muutti maailmaa Jarmo Wallenius

50 Tuoksu käy tunteisiin Arja-Leena Paavola

6 Maapallon pulssi kiihtyy Jari Koponen

12 TÄTÄ MIELTÄ Synteettisissä ravintorasvoissa piilee terveysriskejä Kari Salminen

14 KEMISTIN KÄÄNTÖPUOLI

Suksille syntynyt Päivi Ikonen

18 UUTISIA

23 KEMIA SILLOIN ENNEN

23 NÄKÖKULMA Sesam aukeni Anja Nystén

24 VIHREÄT SIVUT

30 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU

34 PELASTETAAN TERVA

Viikingit tulevat! Leena Laitinen

Tom

mi J

ohan

sson ”Parhaita puolia kemiassa on

käytännönläheisyys.” Hiihtävä kemistiteekkari Niina Virtanen haaveilee työstä raskaassa teollisuudessa. (s. 14)

Maapallon kuume uhkaa kohota vaarallisiin lukuihin. Kykenemmekö pysäyttä-mään ilmastonmuutoksen? (s. 6)

Jari K

opon

en

Sitruunaa sähköpostiin?Tulevaisuudessa tuoksuja voidaan ehkä tallentaa ja jakaa digitaalisesti. Uutta särmää someen! (s. 50)

”Hyvä porukka ja matkanteon hieno tunnelma”, Susanna Koskelo perustelee viikinki-intoaan. Lue sivulta 34, mikä yhdistää viikinkiajan veneen A. I. Virtaseen.

54 Biotalous tuottaa ekologista ruokaa Kerttu Vähänen

56 Vuorotyö sotkee sisäisen kellon Marja Saarikko

58 ULKOMAILTA

59 KEEMIKKO Dominan zombit

60 HENKILÖUUTISIA

63 TULEVIA TAPAHTUMIA

64 SEURASIVUT

66 TIETEEN KAUPUNGIT Leuven Katolinen tiedekeskus Sisko Loikkanen

Scan

stoc

kpho

to

Ville

Kas

tari

52/2016 KEMIA

KEMIAKemi

PÄÄKIRJOITUS23.3.2016

Vol. 43 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628

Toimitus • Redaktion • OfficePohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 0400 578 901toimitus@kemia-lehti.fiwww.kemia-lehti.fi www.facebook.com/kemialehti

Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-ChiefDI Leena Laitinen 040 577 8850leena.laitinen@kemia-lehti.fi

Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing EditorPäivi Ikonen 0400 139 948paivi.ikonen@kemia-lehti.fi

Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485taitto@kemia-lehti.fi

Sihteeri • Sekreterare • SecretaryIrja Hagelberg 0400 578 901irja.hagelberg@kempulssi.fi

Vakituinen avustaja ja toimistotyöntekijä • Permanent medarbetare • Contributing EditorSanna Alajoki 040 827 9727sanna.alajoki@kemia-lehti.fi

Ilmoitukset • Annonser • Advertisementsilmoitukset@kemia-lehti.fi

Myynti • Forsäljning • SalesMilla Sinisalmi 040 766 1346 milla.sinisalmi@kemia-lehti.fiIrene Sillanpää 040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi

Tilaukset • Prenumerationer • Subscriptionspuh. 03 4246 5370 tilaukset@kemia-lehti.fi

TilaushinnatKotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroaKouluille 49 euroa, www.aikakaus.fiPrenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euroSubscription price (out of Finland) EUR 145Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16

OsoitteenmuutoksetKemian Seurojen toimistopuh. 010 425 6302, faksi 010 425 6309toimisto@kemianseura.fi

Kustantaja • Utgivare • PublisherKempulssi OyToimitusjohtaja • Verkst. direktör • Managing DirectorLeena LaitinenPohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 040 577 8850leena.laitinen@kemia-lehti.fi

Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial BoardViestintäjohtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe OyProfessori Matti Hotokka, Åbo AkademiToimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian SeuratPäätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-KemiToimittaja Sisko Loikkanen, YleisradioProfessori Jan Lundell, Jyväskylän yliopistoProfessori Markku Räsänen, Helsingin yliopisto

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehtiKeskipainos 5 000, erikoisnumeroilla 300–3000 kpl:n lisäjakelu. Forssa Print, Forssa 2016ISO 9002

”MEITÄ ENITEN yhdistävä asia on ennen kaikkea se, että me kaikki asutamme tätä samaa pientä pla-neettaa. Hengitämme kaikki samaa ilmaa. Kannamme kaikki huolta las-temme tulevaisuudesta.”

Presidentti John F. Kennedyn sa-nat vuodelta 1963 olisivat sopineet johtoajatukseksi Pariisin viime syk-syn ilmastokokoukselle.

Yhteisen tahdon ja taitavan dip-lomatian tuloksena syntynyt 196 maan sopimus antaa toivoa ilmas-tonmuutoksen pysäyttämisestä

edes jotenkuten siedettävälle tasolle.Vaikka varsinainen työ on vasta edessä ja onnistuminen kiinni jo-

kaisen valtion omista ponnistuksista, sopimus kertoo merkittävästä asennemuutoksesta aiempien epäonnistumisten jälkeen. Enemmistön paine taltutti änkyrämaat, jotka yhä vastustavat päästörajoituksia ja fossiilisista polttoaineista luopumista lyhytnäköisten intressiensä takia.

KONKREETTISET ilmastoteot tehdään valtiotason päätösten jälkeen kunnissa, yrityksissä, yhteisöissä ja kodeissa. Ratkaisevien muutosten on synnyttävä omien korviemme välissä.

Saavutetuista eduista – halvoista polttoaineista, vapaasta matkus-telusta tai lihavoittoisesta ruokavaliosta – tinkiminen ei kenties tunnu mukavalta.

Ilmastonmuutoksen hillitsemisen ei kuitenkaan tarvitse merkitä elämän kurjistumista. Siitä kieltäytyminen sen sijaan merkitsee sitä vää-jäämättä, sekä meille että etenkin jälkeläisillemme.

Kuten toimittaja Jari Koponen lehden avausjutussa kirjoittaa, ilmastonmuutokselle ei ole hätäjarrua. Jos ihmislaji jatkaa piittaamatonta kasvihuonekaasujen päästämistä, riskit alkavat laueta, ja ylitämme ennen pitkää rajan, jonka jälkeen muutos riistäytyy käsistä.

MAAILMASSA on jo ilmastopakolaisia, jotka kuivuus, tulvat ja hurri-kaanit ovat ajaneet tien päälle. YK:n arvion mukaan jopa kaksi kolmas-osaa maailman väestöstä kärsii kymmenen vuoden kuluttua puhtaan veden puutteesta. Keskeisenä ongelmana ovat jäätiköt, joiden sulami-nen likaa makean veden varantoja.

Puhtaan veden ja ravinnon ehtyminen aiheuttaa aluksi maiden sisäisiä konflikteja, sitten liikkeellelähdön. Pahimmillaan edessä voi olla massavaellus, johon verrattuna Eurooppaa parhaillaan ravisteleva pakolaisaalto on alkusoittoa.

Tuhansien järvien Suomi olisi houkutteleva maa uutta elintilaa etsi-ville. Meillä on uusiutuvia vesivaroja eniten henkeä kohden Euroopan unionissa.

Meidän ei tarvitse perustella välttämättömiä muutoksia epäitsekkäillä motiiveilla. Itsekkäätkin riittävät. Pariisin sopimus antaa meille mahdol-lisuuden säilyttää hyvinvointiamme ja välittää sitä seuraaville sukupol-ville. Se on kultalautasella tarjottu tilaisuus, joka ei toistu.

Mar

kku

Jout

sen

Hengitämme samaa ilmaa

”Ratkaisevien muutosten on synnyttävä omien korviemme välissä.”

6 2/2016KEMIA

Maapallon pulssi kiihtyy

Jari K

opon

en

Maapallo on nyt potilas, jonka syke ja

kuume uhkaavat nousta hallitsemattomiin lukuihin.

Hoitokeino on olemassa, jos vain otamme sen käyttöön.

72/2016 KEMIA

Jari Koponen

Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas on seurannut ilmastonmuutoksen etenemistä yli kolmen vuosikymme-nen ajan.

Vuodenvaihteessa WMO:ssa aloit-tanut Taalas toimi aiemmin pitkään Suomen Ilmatieteen laitoksen pääjoh-tajana. Hänellä ei ole ilmastonmuu-toksen todellisuudesta pienintäkään epäilystä.

”Tilanne on vakava”, Taalas sanoo yksikantaan.

Ilmaston muuttumisen aiheuttamat haittavaikutukset ovat jo näkyvissä, ja jatkossa niitä tullaan näkemään entistä enemmän.

”Näitä haittavaikutuksia ovat muun muassa merivesien lämpeneminen, helleaallot, trooppiset myrskyt ja maapallon sadejakautumassa tapah-tuneet muutokset. Sadejakautuman muutosten takia joillakin alueilla lisääntyvät tulvat ja maanvyörymät, toisilla taas kuivuus ja metsä- ja maas-topalot”, Taalas listaa.

Ilmastonmuutoksen vakavasti otta-vien tahojen kannalta ”ikävä” puoli on se, että ilmiö ei alkuvaiheessaan ole vielä niin selvä, jotta kaikki tunnistai-sivat ja tunnustaisivat sen.

Kouriintuntuvimpia muutokset ovat tätä nykyä arktisilla alueilla ja maapallon jäätiköillä, jotka ilmaston lämmetessä sulavat kiihtyvää vauhtia.

”Jäätiköt tuottavat makean veden useimpiin maailman suurimpiin jokiin, joista puolestaan ihmiset saa-vat juomavetensä, viljelykset kaste-luvetensä ja teollisuus tuotantoaan varten tarvitsemansa veden”, Taalas muistuttaa.

”Maailmassa on alueita, kuten Peru, joissa joet ovat ainoa vesilähde.”

Makean veden varantoja uhkaa myös lämpenemisen aiheuttama meriveden nousu. Se suolaa rannikoi-den läheisyydessä sijaitsevat vesiläh-

Ilmastonmuutoksesta on kertynyt sen verran vankkaa näyttöä, että kipakimmaltakin ilmastoskeptikolta on katoamassa matto jalkojen alta. Pariisin ilmastosopimus antaa toivoa siitä, että voimme estää pahimman vaihtoehdon toteutumisen.

teet ja pienentää talousmaa-aluetta.Tämä ei tapahdu ensimmäistä ker-

taa. Siitä on epäsuoria todisteita esi-historiasta.

”Kun ilman hiilidioksidipitoi-suus oli kolme kertaa nykyistä suu-rempi, meriveden pinta oli 50 metriä nykyistä korkeammalla.”

Taalas korostaa, että vaikka ilmas-tonmuutosta onnistuttaisiinkin hillit-semään, vie kymmeniä vuosia ennen kuin torjuntatoimet alkavat purra. Maailman väestön tarpeet on tyy-dytettävä myös tässä välivaiheessa, vaikka vesi- ja ruokavarannot samaan aikaan hupenevat.

Tarkentuvat mallit

Ilmastonmuutoksen etenemistä voi-daan ennakoida laskennallisten mal-lien avulla. Käytettävä malli on kui-tenkin aina todennettava, jotta sen antamiin tuloksiin voitaisiin luottaa.

Kuinka ilmastonmuutosmallit on todennettu?

”Perustodennus tehdään laske-malla ilmaston kehitystä esimerkiksi 150 vuotta taaksepäin ja vertaamalla

mentä tutkimusryhmää, jotka käyt-tävät toisistaan jonkin verran eroavia laskentamalleja. Ryhmien tulokset ovat yhdensuuntaisia.

Tuloksiin vaikuttaa se, miten tehok-kaita supertietokoneita on käytettä-vissä. Tehokkaammilla koneilla saa-daan tarkempia tuloksia.

Laskennallisissa malleissa on tiet-tyjä epävarmuustekijöitä. Niistä suu-rin on tähän asti ollut ilmassa olevien pienhiukkasten vaikutus, sillä hiuk-kasilla voi olla niin ilmakehää läm-mittäviä kuin viilentäviäkin vaiku-tuksia.

Epävarmuustekijätkin pyritään malleissa ottamaan huomioon mah-dollisimman hyvin.

”Suomessa tehty huippuluokan tutkimustyö on ollut tässä asiassa ratkaisevaa. Meillä on muun muassa havaittu, että pohjoiset metsät ovat huomattavia aerosolien lähteitä.”

Arvoitukselliset meret

Suomen ja muiden arktisten alueiden lämpeneminen on nopeampaa ja voi-makkaampaa kuin maapallon mui-

Vie kymmeniä vuosia ennen kuin ilmaston-muutoksen torjuntatoimet alkavat purra.

laskettuja tuloksia todellisiin mit-taustuloksiin. Mittaustuloksia on käy-tettävissä 1850-luvulta lähtien kohta-laisen kattavasta mittausverkostosta”, Taalas kertoo.

”Laskenta perustuu luonnonla-keihin eli kaikkeen siihen, mitä tie-dämme ilmakehän kemiasta ja fysii-kasta, merien käyttäytymisestä, biosfäärin vaikutuksesta ja auringon toiminnasta. Mallia ei siis soviteta mittaustuloksiin, vaan tulokset ovat mittaustuloksista riippumattomia.”

Maailmassa toimii kolmisenkym-

den alueiden. Tämä voi tuoda ilmas-ton muuttumiseen oman lisänsä.

Arktisen ikiroudan alla ja merien pohjissa on runsaasti klatraatteja eli metaanijääkasaumia, joiden sulami-sen myötä ilmaan voisi vapautua suu-ria määriä metaania. Vaikka metaani pysyy ilmakehässä vain kymmenen vuotta, se on hiilidioksidia selvästi voimakkaampi kasvihuonekaasu.

Suomalaistutkijat ovat mitanneet metaanipitoisuuksia esimerkiksi Pal-

8 2/2016KEMIA

tasolla, vai heikentyykö se veden läm-metessä.

Keskeinen mittari, jonka avulla asiaa voidaan selvittää, on hiilen kiertokulkutase. Sen seuraamiseksi Eurooppaan on perustettu hiilen kier-tokulun mittausjärjestelmä, jota joh-taa Ilmatieteen laitos.

”Järjestelmällä tutkitaan hiilen kier-tokulkua ilmassa, ekosysteemeissä ja merissä. Kun Pariisin ilmastosopi-musta ryhdytään toteuttamaan, mei-dän täytyy pystyä mittauksin todenta-maan, että jotakin todella tapahtuu”, Taalas sanoo.

Hiilidioksidin pysyminen merissä olisi ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta hyvä asia. Toisaalta hiilidi-oksidin tiedetään muuttavan merive-den kemiallista koostumusta tavalla, joka on vahingollista meren eliöille.

Vielä täysin avoin kysymys on se, väheneekö meren pieneliöiden hapentuotantokyky ilmastonmuu-toksen myötä.

Myönteinen vastaus olisi todella huono uutinen.

Pariisista eteenpäin

Toivoa antaa Pariisissa joulukuussa 2015 solmittu kansainvälinen sopi-mus, jonka tavoitteena on ilmaston-muutoksen pysäyttäminen.

Petteri Taalaksen mukaan sopi-muksen aikaansaaminen on osoitus siitä, että tieteen viesti ilmastonmuu-toksesta on vihdoin hyväksytty val-tion päämiesten parissa.

Ranskalaisia voi hänen mielestään onnitella taidokkaasti hoidetusta diplomatiasta, jonka ansiosta vuoden 2009 Kööpenhaminan ilmastoko-kouksen kaltaista pattitilannetta ei päässyt syntymään.

”Oli tärkeää, että valtioiden edus-tajilta kysyttiin, mitä heidän maansa on valmis tekemään. Samoin se, että mukana oli yrityssektori, joka pää-omittaa ja hoitaa asiaan liittyviä käy-tännön toimia”, Taalas sanoo ja muis-tuttaa samalla, että Pariisin kokous loi silti vasta perustan jatkotoimille.

Kokouksen virallisesti esittämä päämäärä rajata ilmaston lämpene-minen 1,5 asteeseen esiteollista aikaa korkeammalle ei hänen mukaansa ole realistinen. Tavoite asetettiin, jotta saarivaltiot saataisiin mukaan sopi-mukseen.

Maailman ilmatieteen ykkösmies Petteri

Taalas pitää Pariisin ilmastosopimusta hy-

vänä lähtölaukauksena ilmastonmuutoksen

torjuntatoimille. ”Lämpötilan nousun pysäyttäminen kah-teen asteeseen olisi

hieno saavutus.”

Niina KellokoskiSivulle 10

laksella jo kymmenen vuotta. Kan-sainvälisellä mittausasemalla lähellä Pohjoisnapaa mittauksia on tehty kol-men vuoden ajan.

”Pitoisuudet ovat molemmissa pai-koissa tasaisesti kohonneet, mutta vielä ei ole nähty minkäänlaista huo-lestuttavan äkillistä nousua”, Taalas kertoo.

Turvallisuuden tunteeseen ei kui-tenkaan voida tuudittautua, sillä metaanista voi silti tulla yllättävä ris-kitekijä.

Toinen tärkeä ilmastonmuutok-seen vaikuttava tekijä pohjoisilla alu-eilla on etelämpää saapuneista laskeu-mista satava musta hiili, joka imee

Suomi lämpenee joka tapauksissa enemmän kuin maapallo keskimäärin.

auringon lämpöä ja sulattaa lumi- ja jääpeitteitä.

Sen, että ilmaston lämpeneminen ei ole edennyt tasaisesti, selittää merien kyky varastoida lämpöä. Valtame-ret alkoivat lämmetä voimakkaasti 1960-luvulla. Tähän mennessä tuote-tusta lisälämmöstä meriin on sitoutu-nut yli 90 prosenttia.

Jossakin vaiheessa merien läm-mönsitomiskyky kuitenkin saavut-taa kyllästymispisteensä. Sen jälkeen ilman lämpeneminen jatkuu entistä voimakkaampana.

Meret toimivat myös hiilinieluina, sillä tuottamastamme hiilidioksidista noin neljännes sitoutuu meriin. Toi-sen neljänneksen imevät kasvit, ja loppuosa päätyy ilmaan.

Suuri kysymys on Taalaksen mukaan se, pysyykö merien hiilen-sitomiskyky myös jatkossa nykyisellä

92/2016 KEMIA

Väestönkasvu on asia, josta ilmas-tonmuutoksen yhteydessä puhutaan harvoin. Kyseessä on kuitenkin tikit-tävä aikapommi.

Kuivuus ja kuumuus tulevat aja-maan liikkeelle ihmismääriä, joihin verrattuina nykyinen pakolaisaalto on pientä. Yksi kuivuvista alueista on Välimeren ympäristö, jossa tämän suuntainen kehitys on jo käynnis-tynyt.

Sadejakauman muutokset – jotka ovat jo havaittavissa – lisäävät

sateita korkeilla leveysasteilla, muun muassa Suomessa.

”Matalammilla leveysasteilla sade-määrät taas vähenevät, ja juuri siellä sijaitsevat monet maapallon keskei-sistä maatalousalueista. Näin mene-tettävä ruoantuotanto on jollain tavoin kyettävä kompensoimaan”, Petteri Taalas sanoo.

Väestönkasvun rajoittamisesta on onnistuneita esimerkkejä, muun muassa Kiinassa. Intian ja Afrikan väestöräjähdys kuitenkin kumoaa

Kiinan kasvun tasaantumisen monin verroin.

Lisääntyvälle ihmismäärälle tarvi-taan entistä enemmän ruokaa. Sen tuottaminen on toki mahdollista oikein toimenpitein, esimerkiksi vähentämällä reippaasti naudanli-han ja sianlihan tuotantoa.

Maatilaeläimille syötettävästä soi-jasta ja viljasta päätyy hyötykäyt-töön vain kymmenen prosenttia. Jos saman soijan ja viljan söisivät ihmi-set, hyöty olisi sata prosenttia.

Tikittävä aikapommi

Ilmastonmuutoksen lisäksi maapallolla on käynnissä monia mui-takin muutoksia. Tutkimuskeskus Stockholm Resilience Centre on ehdottanut mittareita sellaisille käynnissä oleville prosesseille, joihin ihmisen toiminta vaikuttaa.

Prosesseille esitetään raja-arvoja, joissa pysymisen katsotaan yl-läpitävän maapallon biofysikaalista tasapainoa. Kahdelle tärkeäl-le tekijälle, ilmakehän pienhiukkaspitoisuuksille ja ympäristön kemialliselle saastumiselle, ei vielä ole pystytty määrittelemään raja-arvoja.

Kuvan pylväiden luvut (ylhäältä alas) kertovat ehdotetun raja-arvon, nykyisen arvon ja esiteollisen ajan arvon.

Ilmastonmuutoksen mittareina ovat ilmakehän hiilidioksidin pitoisuus ppmv (vasen pylväs) ja nettoenergiavuo ilmakehän rajalla W/m2 (oikea pylväs).

Merien happamoitumista mittaa pintavesien aragoniitin kes-

kimääräinen kyllästysaste. Aragoniitti on yksi kalsiumkarboniitin kidemuoto, joka hajoaa happamissa oloissa. Siten suurempi lukuarvo on parempi.

Otsonikatoa mitataan stratosfäärin otsonipitoisuudella Dobso-nin yksiköissä. Suurempi lukuarvo on parempi.

Typpikierron häiriötä mitataan ihmisen ilmakehästä omaan käyttöönsä sitoman typen määrällä (miljoonaa tonnia/vuosi).

Fosforikierron häiriö mitataan meriin siirtyvän fosforin määrä-nä (miljoonaa tonnia/vuosi).

Ihmiskunnan makean veden kulutuksen yksikkönä on kuutio-kilometri/vuosi.

Maankäytön yksikkönä on jäästä vapaasta maa-alasta viljelyyn otetun maa-alan osuus prosentteina.

Biodiversiteettiä mitataan sillä, kuinka monta lajia kuolee suku-puuttoon miljoonaa lajia kohden.

Jari

Kopo

nen

10 2/2016KEMIA

Ilmastonmuutoksen avainsana on säteilypakote. Sillä tarkoitetaan auringosta maapallolle saapuvan ja maapallolta pois heijastuvan säteily-määrän erotusta.

Jos maapallolle tulee säteilyn mukana enemmän energiaa kuin täältä säteilee pois, säteilypakote on positiivinen, ja maapallo lämpenee.

Auringonsäteilystä osa heijastuu takaisin avaruuteen, mutta osa imey-tyy maapallon pintaan. Pinnan lähet-

tämä säteily on aallonpituudeltaan saapunutta säteilyä pidempää. Siksi ilmakehän vesihöyry ja hiilidioksidi imevät sitä itseensä.

Periaate on sama kuin kasvihuo-neessa. Lasin läpi tulleesta säteilystä osa muuttuu sisällä pitempiaaltoi-seksi. Se ei pääse lasin läpi ulos vaan jää lämmittämään kasvihuoneen sisä-puolta. Tästä nimi kasvihuoneilmiö.

Kasvihuoneilmiön vuoksi maa-pallon keskilämpötila on pitkään ollut +15 astetta. Jos ilmakehässä ei olisi pitempiaaltoista säteilyä imeviä

Pallon kohtalo riippuu pollastayhdisteitä, maapallon keskilämpötila olisi –18 astetta.

Eniten vaikuttava kasvihuonekaasu on hiilidioksidi, jonka pitoisuus ilma-kehässä – ja samalla myös maapallon keskilämpötila – pysyi esiteollisena aikana varsin hyvin vakiona.

Teollisena aikana ihmiskunta on syytänyt ilmakehään sellaisia määriä hiilidioksidia, että lämpötase on kas-vanut ja maapallo alkanut lämmetä.

Viime vuonna julkistettiin tulok-set hankkeesta, jossa säteilypakot-teen ja ilman hiilidioksidipitoisuuden yhteys mitattiin ensimmäisen kerran suoraan luonnosta. Projektissa teh-

tiin kymmenessä vuodessa yli 11 000 säteilypakot-

teen suoraa mitta-usta Yhdysvaltain Oklahomassa ja

Alaskassa.Tänä aikana sätei-

lypakote nousi noin 0,2 wattia neliömetriä kohti.

Ilman hiilidioksidipitoisuus nousi 22 miljoonasosaa.

Kuten tupakkateollisuus aikoinaan pyrki kiistämään

tupakanpolton ja keuhkosyövän välisen yhteyden, vastaavanlainen

ilmastonmuutosta vähättelevä lob-bauskoneisto yrittää kääntää tosiasiat päälaelleen.

Projektin tulokset ovat kuitenkin linjassa ilmastomallien antamien ennusteiden kanssa ja viimeinen naula ilmastoskeptikkojen arkkuun.

Ei vippaskonsteja

Mitä tapahtuu, jos asialle ei tehdä mitään?

Lämpeneminen jatkuu kiihtyvänä, ja riskit alkavat laueta.

Tuhoisat sääilmiöt, kuivuus, makean veden ja ruoan puute ajavat

ensin miljoonia, sitten kymmeniä ja ennen pitkää satoja miljoonia ihmi-siä liikkeelle.

Tien päässä ovat tartuntatauti-epidemiat, kansallisten hallintojen romahdukset, yhteiskuntien hajoami-set, valtioiden väliset sodat ja lopulta eloonjäämistaistelu.

Jotta lämpenemisen vaikutukset

Ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen ei ole hätäjarrua.

”Niiden lupausten perusteella, joita eri mailta on tähän mennessä tullut, ilmaston lämpeneminen voitaisiin pysäyttää noin kolmeen asteeseen. Jatkossa tavoitetta voidaan toivotta-vasti vielä kiristää.”

Kaksi astetta olisi hänen mukaansa

hieno saavutus, mutta todennäköi-sempi on hieman korkeampi lukema. Suomi lämpiää joka tapauksessa enemmän, kahden sijasta neljä astetta ja kolmen sijasta kuusi astetta. Meillä lämpeneminen keskittyy talvikau-teen.

Jos Pariisin päätökset toteutetaan ja päädytään vielä alempaan tasota-voitteeseen, ilmaston tilanne saadaan vakautettua 2060-luvulla.

”Pariisin kokous oli hyvä alku, mutta tekemistä on vielä paljon.”

Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja.

olisivat vielä hallittavissa, maailman keskilämpötilan nousurajaksi on ylei-sesti esitetty 2–3 astetta.

Jo se merkitsee ilmastopakolaisia ja ilmastonmuutokseen sopeutumista. Mitä korkeammalle lämpötila nousee, sitä useampi mainituista seurauksista alkaa toteutua.

Ilmastonmuutokselle ei ole hätäjar-rua. Kaikki esitetyt keinot ovat speku-latiivisia ja testaamattomia. Ne ovat myös liian hitaita tai vaikutuksiltaan arvaamattomia.

Ihmiskunnalla on vain yksi mah-dollisuus: vähentää kasvihuonekaasu-jen päästöjä mahdollisimman paljon mahdollisimman nopeasti.

Silti pitää muistaa, että parhaassa-kin tapauksessa lämpeneminen jat-kuu vielä vuosikymmeniä. Jos läm-pötila nousee liikaa, palautumisajat alkavat nopeasti pidentyä satoihin, tuhansiin ja kymmeniintuhansiin vuosiin.

Tulevien tapahtumien suuntaa ei määrää mikään ihmisestä riippuma-ton tekijä, vaan ainoastaan se, mitä ihmisten korvien välissä tapahtuu.

Mikäli nyt sahaamme poikki oksan, jolla istumme, ihmisen itsel-leen antama korskea lajinimi Homo sapiens on suuresti liioiteltu.

Jari Koponen

Monelta kanavaltaTarjoamme tiedon. Välineestä riippumatta.

TÄTÄ MIELTÄ

BIOTIETEILLÄ – mikrobiologialla, bio-kemialla ja biotekniikalla – on merkittävä rooli elintarviketuotannossa. Mutta myös kemian vahvaa osaamista tarvitaan elin-tarvikealalla. Elintarvikkeissa käytettävät lisäaineet, vitamiinit, aromiaineet jne. ovat kemian tuotteita. Vähemmän tunnet-tua kenties on, että monet ravintorasvat perustuvat synteettiseen kemiaan.

Margariinien ja kasvirasvalevitteiden kovettamisessa käytettiin vuosikymmenet katalyyttistä osittaishydrausta, joka tuotti kasviöljyistä transrasvahappoja. Nämä transrasvat puolestaan sitoivat juoksevaa kasviöljyä kiinteiksi tuotteiksi.

Ajan mittaan kävi yhä ilmeisemmäksi, että kasviöljyjen katalyyttisessä osittais-hydrauksessa syntyvät transrasvahapot ovat sydänhaitallisia. Elintarvikelainsää-däntö alkoi 1990-luvun alussa vaatia osit-taishydrauksen selväkielistä ilmoittamista pakkausmerkinnöissä. Kun viranomainen ryhtyi hiljakseen valvomaan lain toteutu-

Synteettisissä ravintorasvoissa piilee terveysriskejä

mista, elintarviketeollisuudessa pyrittiin vähentämään osittaishydrattujen kasviöl-jyjen käyttöä.

Margariiniteollisuus luopui osittaishyd-rauksesta ja sen seurauksena transrasvaha-poista ainakin vähittäiskaupan tuotteissa 1990-luvun loppupuoliskolla. Margarii-neissa ja kasvirasvalevitteissä on silti edel-leen pieniä määriä transrasvahappoja.

MARGARIINIEN ja kasvirasvalevittei-den valmistuksen keskeinen haaste on, miten saada juoksevista kasviöljyistä kiin-teitä, rasiassa pysyviä ja levitettäviä tuot-teita. Osittaishydrauksesta luopuminen toi ongelman uudelleen eteen. Asia ratkaistiin ottamalla käyttöön toinen synteettisen kemian prosessi, katalyyttinen vaihtoes-teröinti. Prosessissa kasviöljymolekyylien rakenne muuttuu paikka- ja stereoisome-rian vuoksi.

Vaihtoesteröinnin tarkoituksena on vaihtaa kasviöljymolekyylin keskiase-

massa oleva tyydyttymätön rasvahappo tyydyttyneeseen. Samalla syntyneen tri-glyseridirakenteen muissa asemissa ole-vat rasvahapot vaihtuvat satunnaisesti. Näin saadaan kymmeniä tai jopa satalu-kuinen määrä erilaisia paikkaisomeerisia uusrasvoja.

Rasvamolekyylin keskimmäiseen hii-liatomiin liittyy neljä erilaista kemiallista ryhmää. Molekyyli on kiraalinen, eli sillä esiintyy kaksi optista muotoa, jotka ovat toistensa peilikuvia. Puhutaan molekyy-lien peili-isomeriasta eli kätisyydestä, oikea R- ja vasen S-muoto. Molekyylit ovat toistensa enantiomeereja. Kasviöljyjen vaihtoesteröinnissä syntyy sekä R- että S-enantiomeereja.

ENANTIOMEERIEN fysiologiset vai-kutukset voivat poiketa toisistaan suuresti. Esimerkiksi R-karvoni maistuu mintulta, S-karvoni kuminalta. S-dopa (Levodopa) lääkitsee Parkinsonin tautia, R-dopa on myrkyllinen. S-ibuprofeeni on anti-inflam-matorinen, R-muoto on inaktiivinen. R-eta-nobutanoli hoitaa tuberkuloosia, kun taas S-muoto aiheuttaa näköhäiriöitä, jopa sokeutta. Traagisin esimerkki markkinoille päässeestä väärästä enantiomeerista on talidomidi, jonka käyttö raskaana olevilla äideillä johti suureen inhimilliseen kärsi-mykseen ja mittaviin oikeudenkäynteihin.

Esimerkit antavat oikeuden kysyä, mitkä ovat katalyyttisessä vaihtoesteröinnissä syntyvien R- ja S-rasvaenantiomeerien mahdolliset pitkäaikaisvaikutukset kan-santerveydelle. Väärä enantiomeeri saat-taa sopia entsyymi- ja reseptorispesifiseen aineenvaihduntaamme yhtä huonosti kuin vasemman käden sormikas oikeaan käteen.

Elintarviketietoasetus edellyttää, että kaikki elintarvikkeen valmistuksessa käy-tetyt ainesosat tulee ilmoittaa pakkaus-merkinnöissä. Suomessa markkinoita-vat margariinit ja kasvirasvalevitteet on kiinteytetty vaihtoesteröidyillä rasvoilla. Yhdenkään tuotteen pakkausmerkin-nöissä ei kuitenkaan ilmoiteta näitä val-mistuksen aivan olennaisia ainesosia.

Kari Salminenkari.o.salminen@gmail.com

Tom

i Sal

akar

i Professori Kari Salminen on valmistu-nut filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta pääaineenaan orgaaninen kemia ja väitellyt elintarvikekemiasta.

12 KEMIA 2/2016

FORTUMIN SÄÄTIÖN APURAHOJEN HAKU

VUODELLE 2016Fortumin säätiö myöntää apurahoja luonnontieteiden, teknillistieteiden ja taloustieteiden tutkimus-, opetus- ja kehitystyöhön energia-alalla. Säätiön painopiste- alueet energia-alalla ovat energian tuotanto ja energi-an käyttö sekä liikenteen energiaratkaisut.

Haettavana on myös energiapolitiikkaan liittyvä EPRG – Fortum Foundation Fellow -apuraha, joka mahdollis-taa tutkimustyön Cambridgen yliopiston Energy Policy Research Groupissa.

Hakuaika on 1.–20.4.2016. Tarkemmat haku- ohjeet ja painopistealueet löytyvät säätiön kotisivuilta:

www.fortum.com/fi/ > Yhtiö > Fortumin säätiö

Apurahahakemukset on lähetettävä säätiölle hakujär-jestelmän kautta 20.4.2016 klo 16.00 mennessä.

Lisätietoja on tarvittaessa saatavissa säätiön asiamieheltä: Jouni Keronen,

asiamies.fortuminsaatio@fortum.com (p. 050 453 4881)

LIS ÄTIE TOJA JA ILMOIT TAUTUMINEN

www.ttl.fi/koulutuskoulutusinfo@ttl.fi, p. 030 4741

Kemikaaliturvallisuus työpaikalla 12. - 13.4.2016 Tampere, 25. - 26.10.2016 Helsinki

Kemikaalien terveysriskien arviointi työterveyshuollossa9. - 10.5.2016 Helsinki

Työturvallisuuden osallistava kehittäminen 21.4.2016 Helsinki, 29.11.2016 Helsinki

Voit tilata myös koulutuksen työpaikallesi räätälöitynä teidän tarpeisiinne.

POIMINTOJA KOULUTUK SIS TA

14 2/2016KEMIA

KEMISTIN kääntöpuoli

Sarjassa esitellään kemistien

kakkosammatteja

ja epätavallisia harrastuksia.

Päivi Ikonen

Mitä tulee tytöstä, joka syntyy Sal-pausselän rinteillä Lahdessa ja jonka töppösiin kiinnitetään sukset heti, kun taapero on ottanut ensimmäiset horjuvat askeleensa?

”Hiihtäjähän minusta tietysti tuli”, Niina Virtanen, 24, nauraa.

Hyväntuulinen nuori nainen on juuri sivakoinut kilpaa maratonin verran, mutta rasitus ei näytä tuntu-van missään.

”Kauden päätähtäimeni oli Fin-landia-hiihdossa. Kun se meni näin hyvin, sain paljon lisää intoa ja uskoa tulevaisuuteen”, urheilija säteilee.

Keli oli Virtaselle mieluinen, pik-kupakkanen sujutti suksen juuri sopi-vaan luistoon. Kun kilpailijoita lop-pumatkasta saatteli vielä aurinko, hän tempaisi perinteisen tyylin rei-tin ennätysajassa kaksi tuntia, 18 minuuttia ja 1,8 sekuntia.

Lahden lähimaastoissa kiertelevä latu oli tänä vuonna huonon lumiti-lanteen takia hieman vajaamittainen,

Suksille syntynyt

Niina Virtanen viihtyy niin ladulla kuin laboratoriossa. Maastohiihtäjä opiskelee kemiantekniikkaa ja tähtää urheilu-uran jälkeen metsäteollisuuteen.

”vain” noin 42 kilometriä. Täysimit-taisen 50 kilometrin lenkin Virtanen olisi sauvonut arvionsa mukaan kah-dessa ja puolessa tunnissa.

Hiihtomaratonin kirkkaimman mitalin vei konkari, moninkertainen arvokisamitalisti Riitta-Liisa Ropo-nen. Virtanen jäi niukasti palkinto-pallin ulkopuolelle, mutta neljäs sija ei harmita yhtään. Pääasia on oma tunne nappisuorituksesta ja siitä, että koneesta lähti irti kaikki, mikä sieltä oli otettavissa.

Teekkariksi Lappeenrantaan

Vielä parikymmentä vuotta sitten pikku-Niina hiihteli lasten tapaan omaksi ilokseen, vaikka lähtikin Lahden Hiihtoseuran juniorien har-joituksiin heti, kun kynnelle kykeni. Kahdeksanvuotiaana käyty ensim-mäinen kilpailu oli sekin lähinnä hauskanpitoa.

12-vuotiaana kaikki muuttui. Esi-teinissä leimahti kova kilpailuvietti, joka ei ole sen jälkeen sammunut.

Iso merkitys oli perhetaustalla, ellei suorastaan geeniperimällä.

”Isä Pentti hiihti kilpaa, äiti Maija-Leena hiihti kilpaa, isosisko Noora hiihti kilpaa. Eihän siinä oikein muuta voinut kuin liittyä jonon jatkoksi.”

Vaikka urheilusta tuli elämään uusi keskipiste, koulunkäyntikin sujui mainiosti. Alaluokkien jälkeen opin-tie jatkui ensin liikuntapainotteiseen yläkouluun ja sen jälkeen Salpausse-län urheilulukioon.

Virtanen päätti heti alkajaisiksi

käyttää lukion suorittamiseen kolmen sijaan neljä vuotta. Näin lukujärjes-tys jätti riittävästi tilaa myös harjoit-telulle.

Kovin paljon muuta ei vuorokau-den 24 tuntiin mahtunut.

”Tanssia olen vähän harrastanut mutta en oikeastaan muuta. Hiihto imaisi mukaansa niin vahvasti.”

Mistä aineksista syntyy hyvä hiih-täjä?

”No, kaiken pohjana on totta kai lahjakkuus. Tämä on kestävyyslaji, joten tärkeää on myös kyetä väsy-neenäkin rutistamaan viimeiseen asti. Sitten tulee hyvä tekniikka, joka hel-pottaa sitä rutistamista.”

Koulussa Virtasella oli kaksi suo-sikkiainetta, matematiikka ja kemia. Kun vielä tekniikka kiehtoi nuorta naista, teknillinen yliopisto oli selvä valinta. Mieluisa opiskelupaikka löy-tyi Lappeenrannasta.

Kaupunki on Virtasesta sopivan kokoinen, kampusalue tiivis ja kodi-kas ja kaikki palvelut lähellä. Pienessä opinahjossa on helppo ottaa kursseja eri koulutusohjelmista, ja opiskelijat tuntevat hyvin toisensa ja opettajansa.

Tärkeintä kuitenkin oli, että Lap-peenrannan ympäristössä on mainiot harjoitusmaastot. Saimaan rantamai-semat tarjoavat hienon visuaalisen bonuksen.

”Ainoa puute ovat ylämäet. Käyn yhä harjoittelemassa paljon myös Lahdessa, jossa kovia nousuja riittää.”

Keväällä 2011 valkolakin saaneesta Virtasesta tuli Lappeenrannan teknil-lisen yliopiston fuksi heti seuraavana syksynä.

Niina Virtanen on hiihtänyt kauemmin kuin muistaa. ”Urheilu on opettanut

sisua ja pitkäjänteisyyttä, joista on suurta hyötyä myös opiskelussa.”

Niina Virtanen• Syntynyt Lahdessa vuonna 1991.

• Ylioppilas Salpausselän urheilulu-kiosta 2011. Opiskelee kemiantek-niikkaa Lappeenrannan teknilli-sessä yliopistossa.

• Maastohiihtäjä, seura Lappeen Riento. Nuorten SM-pronssia 2014. Finlandia-hiihdon 4. sija 2016.

• Harrastaa valokuvausta ja käsi-töitä.

152/2016 KEMIA

Aleksi Taiponen

16 2/2016KEMIA

Urheilija hyökkäsi opintojen kimp-puun samalla tarmolla kuin kilpa-laduille. Kemiantekniikka on oppiai-neena vastannut Virtasen odotuksia, ja eteen on tullut kiinnostavia opinto-kokonaisuuksia.

Kemian alan parhaita puolia on sen käytännönläheisyys.

”Esimerkiksi labratöitä on aina kiva tehdä. Viihdyn varsinkin ryhmätöissä. Yksilöurheilijana olen tottunut puur-tamaan yksin, joten sen vastapainoksi nautin koulussa yhdessä tekemisestä ja siitä, että voidaan opiskelukaverei-den kanssa tukeutua toistemme vah-vuuksiin.”

Oman alansa ihmisiin Virtanen on päässyt tutustumaan myös Kaakkois-Suomen Kemistiseuran toiminnassa.

Suvet sellunkeittäjänä

Määrätietoinen urheilija on aikatau-luttanut myös akateemiset opintonsa. Tavoitteena on hankkia diplomi-insi-nöörin paperit seitsemässä vuodessa.

Keskimääräistä hiukan rauhalli-sempi opiskelutahti varmistaa, ettei harjoitteluohjelmasta ja kilpailemi-sesta tarvitse tinkiä.

”Myös luennoitsijat ja professorit ovat olleet niin joustavia, että urheilun ja opiskelun limittäminen on sujunut mutkattomasti”, teekkari kiittelee.

Joku voisi luulla hiihtäjän lepäile-vän kesät laakereillaan, mutta toisin on.

”Silloin sitä vasta treenataankin”, Virtanen naurahtaa.

Kestävyyspohjaa hiihtäjä rakentaa monipuolisella lajivalikoimalla, kuten uinnilla, juoksulla ja kuntosaliharjoi-tuksilla.

Suosikkiharjoitteita Virtasella on monia. Joskus on ihanaa polkea pit-kiä, rauhallisia pyörälenkkejä heinä-kuun auringossa, toisinaan antoisaa ampaista sauvojen kanssa ylös jyrkkää laskettelurinnettä, kunnes jalat eivät enää tahdo kantaa.

”Sauvarinneharjoittelussa pääsee kiusaamaan itseään ihan kunnolla”, hymyilee ”vähän masokistiksi” tun-nustautuva hiihtäjä.

Suomi on – muutenkin kuin irvi-leukojen mukaan – maa, jossa voi juhannuksenakin harrastaa hiihtoa. Luonnonlumia säilötään eri keinoin kestämään keväästä seuraavaan syk-syyn. Lappeenrannassa uuden kau-den ensimmäinen latu tehdään jää-hallin hileestä.

Lisäksi eri puolille maata on raken-nettu yhteensä kuusi hiihtoputkea, joissa voi suihkia ympäri vuoden joko luonnonlumella tai tekolumella.

Syksyn lajiharjoitukset Virtanen aloittaa parin kilometrin mittai-silla ensiladuilla, jotka tavallisim-min vedetään säilölumelle. Yhden ja saman lenkin tahkoaminen ei puu-duta, kun motivaatio on korkealla.

”Etelä-Suomen lumiolot ovat, mitä ovat. Alkutalvesta on pakko kiertää sitä samaa rinkiä. Mutta en anna sen

haitata, jätän vain aivot ladun ulko-puolelle ja annan mennä”, Virtanen virnistää.

Kun kilpailukausi marraskuun alussa käynnistyy, arkiharjoittelu hie-man kevenee. Loppuviikosta treenit tehostuvat ja terävöityvät, sillä vii-konlopun kisoissa testataan, millaista hedelmää puurtaminen on kantanut.

Vuodesta 2013 lähtien Lappeen Rientoa edustanut Virtanen pitää vahvempana tyylinään perinteistä, mutta hänen tavoitteenaan on hioa vapaa tyyli yhtä sujuvaksi. Matkoissa hänen on pitänyt tehdä valintoja.

”Sprintti on minulle vaikea laji, en oikein tahdo keretä mukaan. Mutta kaikki viiden ja viidenkymmenen kilometrin välillä sopii.”

Marraskuusta huhtikuuhun Virta-nen kilpailee lähes jokaisena viikon-loppuna, joten lauantait ja sunnuntait menevät matkustaessa ja kisatessa. Maanantaiaamuisin hiihtäjästä kuo-riutuu jälleen tekniikan ylioppilas, kohta tekniikan kandidaatti.

”Kandityö membraanisuodatti-mista on jo tehtynä. Tenttejä puuttuu vielä pari, mutta ne aion hoitaa pois toukokuussa.”

Sen jälkeen on aika tehdä seuraava muodonmuutos kesäduunariksi.

Insinööriopiskelija pääsee jälleen sellunkeittäjäksi Metsä Fibren Jout-senon-tehtaaseen. Kolmivuorotyö on urheilun kannalta pelkkä plussa.

”Vuorotyö antaa parhaat mahdolli-suudet harjoitteluun. Pitää vain laatia

Valmistava harjoitus ennen Finlandia-hiihtoa. ”Kevyt, lyhyitä rytminvaihdoksia sisältänyt hiihto loi lihaksistoon ja mieleen hyvän fiiliksen ennen kisaa”, Niina Virtanen kuvailee.

Alek

si T

aipo

nen

172/2016 KEMIA

harjoituksiin oikea rytmitys.”Kesätyöt ovat olleet Virtaselle hiih-

don ja opiskelun tärkein rahoitus-keino 14-vuotiaasta asti.

”Olen ollut arkistoja siivoamassa, toimistoapulaisena, trukkikuskina, maustetehtaan pakkaajana”, hän luet-telee kesäduunejaan.

Kiinnostavan erilainen tehtävä on Lappeenrannan kaupungin PR-lähet-tilään virka, johon Virtanen valit-tiin pari vuotta sitten yhdessä neljän muun lähettilään kanssa.

”Sain paikan, vaikka en ole synty-peräinen lappeenrantalainen. Mutta olen viihtynyt niin hyvin, että kau-punki tuntuu ihan omalta”, sanoo Virtanen, jonka kotiutuminen Etelä-Karjalaan on helppo havaita myös puheenparresta. Satunnaiset miet ja siet rytmittävät muutoin lahtelaista nuottia.

Alun pienen kulttuurisokin jälkeen ”juro hämäläinen” lähettiläs kertoo sopeutuneensa erinomaisesti jouk-koon, jossa vaikenemista ei pidetä hyveenä.

”Karjalaiset ovat todella avointa ja puheliasta väkeä hämäläisiin verrat-tuna. Vilkkaus ja iloisuus tarttuu väki-sinkin.”

Tavoitteet korkealla

Tentit ja kesätyöt saavat vielä kot-van odottaa, sillä ennen niitä edessä ovat talven viimeiset koitokset, huh-tikuussa järjestettävät SM-hiihdot. Kauden päättää perinteisen tyylin kolmekymppinen Rukalla.

Kisoihin Virtanen valmistautuu tutun valmentajan johdolla. Tyttärellä on luja luotto Pentti-isän kokemuk-seen ja osaamiseen.

”Isä on ollut valmentajani ja huolta-jani koko ikäni. En osaisi muuta kuvi-tellakaan”, hiihtäjä hymyilee.

Apujoukkoina kisoja kiertää myös äiti, joten kisaviikonloput ovat samalla perheviikonloppuja.

”Eipä tarvitse erikseen miettiä, milloin ehtisi vanhempia tapaa-maan. Melko tiiviisti vietetään aikaa yhdessä.”

Perheriitoja ei ainakaan toistaiseksi ole saatu aikaan eikä hiihtovälineitä viskattu jorpakkoon, vaikka joskus menisi huonomminkin.

”Sattuuhan sitä, että esimerkiksi sukset eivät pelaa. Mutta sitten täytyy vain analysoida tarkkaan, mikä meni

voitelussa pieleen ja kuinka virheet voidaan seuraavalla kerralla välttää.”

Toistaiseksi naisen palkintokaapissa kiiltelee mitaleita, jotka ovat peräisin Koululiikuntaliiton ja nuorten SM-kisoista. Aikuisten sarjassa mitalitili ei ole vielä auennut, ja tavoitteetkin ovat hieman tasaantuneet.

”Tähtäin on yhä korkealla. Tahdon ehdottomasti mennä niin pitkälle kuin rahkeet vain riittävät. Mutta ajan myötä on tullut mukaan realis-mia. Tiedän, että kaikki haaveet eivät välttämättä toteudu.”

Urheilijan identiteetin rinnalle on kasvanut viime vuosina vahva teknii-kan osaajan ja tulevan ammattilaisen identiteetti.

”Ammatin saaminen tuo turvaa ja antaa pohjan elämälle myös sen jäl-

keen, kun urheilu-ura joskus päättyy.”Hiihtäjä Virtanen näkee itsensä

vielä kymmenen vuoden kuluttua ”ilman muuta” ladulla. Ei enää vält-tämättä kilpailijana mutta vähintään aktiivisena harrastajana ja hiihdon seuratoiminnassa.

”Ehkä kuskaan silloin jo lapsiani hiihtoharjoituksiin, saa nähdä.”

Diplomi-insinööri Virtanen taas toivoo tuolloin olevansa vakaasti työ-elämässä. Millaisessa tehtävässä, on vielä avoinna, mutta juuri nyt perin-teinen raskas teollisuus kiehtoisi eni-ten.

”Sellu- ja muukin metsäteolli-suus ovat niin vahvassa nosteessa ja niin hieno osa Suomen historiaa, että siihen olisi upeaa päästä itsekin mukaan.”

Opiskelu kemiantekniikan diplomi-insinööriksi tuo vastapainoa urheilu-uralle. ”Saan siitä sekä toisenlaista haastetta että ammatin.”

Tom

mi J

ohan

sson

18 2/2016KEMIA

UUTISIA

Puuvillan kierrätysinnovaatiotoi ideapalkinnon SuomeenSuomalainen puuvillan kierrätys-keksintö vei 300 000 euron pääpalkinnon kansainvälisessä kestävän kehityksen kilpailussa. Innovaatiossa puuvillajäte liuotetaan ja kehrätään uudelleen kuiduiksi.

H&M Conscious -säätiö etsi Global Change Award -kilpailulla uusia teks-tiiliteollisuuden kestävän kehityksen mahdollistavia ideoita.

Kilpailuun saapui yli 2 700 ehdo-tusta 112 maasta. Niistä tuomaristo valitsi viisi voittajaa, joista yleisö-äänestyksessä eniten ääniä keräsi puuvillan kierrättäminen Ioncell-F-menetelmän avulla. Idean takana ovat Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto ja VTT.

Ioncell-menetelmässä raaka-aine liuotetaan ionisiin liuottimiin ja keh-rätään sen jälkeen kuiduksi. Menetel-mää on kokeiltu myös selluloosalle ja jätepahville, mutta ainakin ensi vai-heessa sitä käytetään suuressa mitassa kierrätyspuuvillan uudelleenkuidut-tamiseen.

”Ionisten liuottimien etuna on, että sellua liukenee paljon, ja kehräämällä saatu kuitu on lujaa ja laadukasta.

Huonosta raaka-aineesta saadaan korkealaatuista tuotetta, joten tämä on eräänlainen kuitumaailman Tesla”, vertaa professori Ali Harlin VTT:stä.

Harlin oli mukana palkitussa kym-menen hengen tutkijaryhmässä.

Tekstiilien kemiallista kierrätystä varten on jo käynnissä hanke, joka tekee tutkimuksesta liiketoimintaa, Harlin kertoo. Tavoitteena on perus-taa vuoden 2016 aikana yritys, joka käyttää aluksi selluloosakarbamaatti-teknologiaa.

Ennen liuotusta puuvillajäte on siis-tattava väriaineista, sillä värit rikas-tuvat prosessiin. Myös liuottimen korkea hinta edellyttää, että sen tal-teenotto saadaan tehokkaaksi. Har-linin arvion mukaan menetelmä on teollisessa mitassa parhaassa tapauk-sessa noin viiden vuoden kuluttua.

Suuret vaatebrändit kiinnostuneita

Maapallon väestömäärän ja elintason kasvaessa tekstiilikuiduista tulee pian pula. Kuitujen kysynnän ennustetaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä peräti 77 prosenttia.

Puuvillan kasvatus sitoo peltoalaa ja vaatii paljon vettä, eivätkä sadot

ole 2000-luvulla enää kasvaneet. Kui-tujen kierrättäminen tarjoaa ongel-maan ratkaisun, sillä näin saatu kuitu on sekä hinnaltaan että laadultaan kil-pailukykyistä neitseellisen materiaa-lin kanssa.

Puuvillajätteen käytölle on myös painetta, sillä EU-lainsäädännön muutos kielsi tekstiilien sijoittamisen kaatopaikoille.

Uudelleen kuiduttaminen on siten looginen ratkaisu ja samalla erittäin toivottu menetelmä suurten vaateyri-tysten imagon kannalta. Kierrätys ja hyötykäyttö ovat juuri sellaisia mieli-kuvia, joita suuret vaatetusalan merkit haluavat itsestään antaa.

”Meillä on ollut keskusteluja kuu-den globaalisti suuren vaatebrändin kanssa. Niillä kaikilla on yhteinen tarve, miellyttävän, uusiutuvan raaka-ainelähteen löytäminen. Näyttää siltä, että ensimmäiset käyttökohteet löy-tyvät jokapäiväisestä vaatetuksesta ja kodin tekstiileistä”, Ali Harlin kertoo.

Ioncell-menetelmällä uudelleen-kehrätty puuvilla on tekstiilinä ”taval-lisen” puuvillan kaltaista, mutta las-keutuvampaa ja kiiltävämpää. Sitä voisi luonnehtia puuvillan ja silkin väliltä olevaksi materiaaliksi.

Lisäksi valmistuneilla kuiduilla on erittäin hyvä vetomurtolujuus sekä kimmokerroin, joten ne sopivat myös lujiteaineiksi komposiittimateriaalei-hin.

Palkittu kuidutusmenetelmä ei ole ainoa Aalto-yliopiston ja VTT:n sellu-loosaan liittyvä tutkimushanke. Tut-kinnan alla on myös teknologia, jossa selluloosa liuotetaan vesipohjaisessa, emäksisessä prosessissa katalyysin ja jäätymis-sulamissyklin avulla. Näin liuennut selluloosa voidaan kehrätä viskoosinvalmistuksessa käytetyillä koneilla.

Lauri Lehtinen

H&M

Con

scio

us F

ound

atio

n

Ruotsin kruununprinsessa Victoria (toi-nen vas.) palkitsi suomalaisryhmän Tuk-holmassa 10. helmikuuta järjestetyssä juhlassa. Palkinnon vastaanottivat Pirjo Kääriäinen, Ali Harlin, Herbert Sixta ja Michael Hummel.

The NEW Thermo Scientific™ TSX Series of ultra-low temperature freezers

provides a better environment for your critical samples and your laboratory. The

TSX’s V-drive technology is designed to provide temperature uniformity that

continually adapts to the lab’s environment, offering significant energy savings

without compromising sample protection. The TSX also offers a whisper-quiet

operation, dense storage capacity and environmentally-friendly features such as

natural refrigerants and water-blown foam insulation.

inside and out

A better environment

• Discover more at thermoscientific.com/tsx

© 2

016

Ther

mo

Fish

er S

cien

tific

Inc.

All

right

s re

serv

ed. A

ll tr

adem

arks

ar

e th

e pr

oper

ty o

f The

rmo

Fish

er S

cien

tific

and

its s

ubsi

diar

ies.

Energy savingsSave up to 50% energy

over conventional refrigerant freezers

Adaptive controlV-drive technology adapts

to usage to quickly restore temperature

Big storage capacityCapacity for up to 600

2-inch cryo boxes, maximizing space

Ota yhteyttä, niin kerromme lisää:myynti.fi@thermofisher.com010 329 2200

TSX_ULT_Freezer_Advert_A4.indd 1 8.3.2016 17:26:46

20 2/2016KEMIA

UUTISIA

EcoEnergy SF Oy aikoo rakentaa biokaasulai-toksen Metsä Fibren tulevan biotuotetehtaan läheisyyteen Äänekoskelle. EcoEnergyn laitok-sen on tarkoitus hyödyntää Metsä Fibren tuo-tannossa syntyviä puupohjaisia lietteitä.

Laitos tuottaisi vuosittain noin 24 gigawat-tituntia biokaasua ja lisäksi pellettejä käytettä-väksi kiinteän polttoaineen kattiloissa.

Biokaasu jalostettaisiin edelleen liikennekäyt-töön. Laitos vähentäisi liikenteen hiilidioksidi-päästöjä arviolta 24 000 tonnia vuodessa.

Metsä Fibren biotuotetehtaan on määrä val-mistua vuonna 2017. Maailman suurimman havupuusellutehtaan vuosituotannoksi tulee noin 1,3 miljoonaa tonnia sellua. Tehdas tuot-taa myös uusiutuvaa energiaa sekä omaan käyt-töönsä että sähköverkkoon.

EcoEnergy on Äänekosken biokaasulaitosta varten perustettu uusi yhtiö, jonka omistajia ovat Envor Group, Eko-Kvintti ja Protech AD Services. Yhtiö sai helmikuussa 4,6 miljoonaa euroa energiatukea, jonka myöntää työ- ja elin-keinoministeriö.

Äänekosken biotuotetehtaan yhteyteen biokaasulaitos

Han

ne M

anel

ius/

Met

sä G

roup

Äänekoskelle rakennettavan biotuotetehtaan ympärille kaavaillaan kokonaista teollista ekosysteemiä, jossa puuta hyödynnetään monipuolisesti sekä perinteis-ten ja uusien tuotteiden valmistukseen.

Gasum haaliibiokaasuyrityksiä

Gas

um O

y

Gasumin biokaa-sulaitos Espoon Suomenojalla. Yrityskauppojen myötä yhtiön vuosittainen bio-kaasukapasiteetti nousee yli 300 gigawattituntiin.

Kaasuyhtiö Gasum Oy on ostanut valtakunnallisen Biotehdas-ketjun. Myyjänä oli Taaleritehdas.

Biotehdas on Suomen biokaasu-alan markkinajohtaja. Ketjuun kuu-luvat biokaasulaitokset Huittisissa, Kuopiossa, Oulussa ja Honkajoella sekä Riihimäelle kesällä 2016 val-mistuva laitos.

Biotehdas käsittelee vuosittain yhteensä 275 000 tonnia biohajoa-via jätteitä, kuten kotitalous- ja teol-lisuusjätettä sekä jätevedenpuhdis-tamoiden lietettä. Ketjun laitokset tuottavat biokaasuenergiaa yhteensä

noin 170 gigawattituntia vuodessa. Laitokset kierrättävät myös jätteiden sisältämät ravinteet.

Lisäksi Gasum on hankkinut itsel-leen Biovakka Suomen koko osake-kannan. Biovakalla on biokaasulai-tokset Turussa ja Vehmaalla.

Laitoksissaan Biovakka käsitte-lee vuosittain noin 150  000 tonnia yhdyskuntien ja teollisuuden lietteitä ja biojätteitä sekä lantaa ja jalostaa niistä lannoitteita ja mullan raaka-aineita. Lisäksi laitokset tuottavat 60 gigawattituntia lämpö- ja sähköener-giaa.

Tiedustelut ja varaukset:milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi

puh. 040 766 1346irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi

puh. 040 827 9778

Ilmoitukset Kemia-lehdessä

huomataan!

Osateemoina• Analytiikka• Reach • Kemikaalit

Varaa paikkasi viimeistään 15. huhtikuuta!

Numero 3/2016 ilmestyy 5. toukokuuta.

KEMIAKemi

www.kemia-lehti.fi

21KEMIA2/2016

Kiinalainen energiayhtiö Kaidi suun-nittelee rakentavansa Kemiin biojalos-tamon, joka tuottaisi vuosittain 200 000 tonnia uusiutuvaa biopolttoainetta. Määrästä 75 prosenttia olisi biodieseliä ja 25 prosenttia biobensiiniä.

Jalostamon raaka-aineita olisivat energiapuu, hake, korjuutähteet ja muut metsätalouden ylijäämät, jotka muun-tuisivat biopolttoaineiksi Kaidin kehit-tämällä uudella teknologialla. Jalosta-mon on tarkoitus aloittaa vuoteen 2019 mennessä.

Miljardin euron investointihanketta vetää Kaidin Suomeen alkuvuodesta 2016 perustama tytäryhtiö Kaidi Fin-land.

Kiinan bruttokansantuote kasvoi viime vuonna 6,9 prosenttia. Jättivaltio ennus-taa tälle vuodelle lähes yhtä suurta kas-vua. Kuluttajamarkkinoiden kasvupro-sentti oli 11, ja uusia työpaikkoja syntyi 13 miljoonaa.

Maailman toiseksi suurimmasta taloudesta kertoi Kiinan Suomen-suur-lähettiläs Yu Qingtai, joka puhui 11. hel-mikuuta järjestetyssä Beautiful Beijing (BB) -ohjelman seminaarissa.

Hyvä uutinen on, että suurlähettilään mukaan suomalaista puhtaan teknolo-gian osaamista sekä arvostetaan että tar-vitaan nopeasti kehittyvässä Kiinassa.

Tilaisuudessa puhunut työ- ja elin-keinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafsson kertoi, että Suomen tavoit-teena on olla vuoteen 2025 mennessä biotalouden, kiertotalouden ja clean-tech-alan pioneeri.

”BB-kasvuohjelma on konkreettinen esimerkki siitä, kuinka valtio edistää Suomen ja Kiinan välistä liiketoimin-taa ja innovaatioyhteistyötä ympäris-tönsuojelussa ja energiatehokkuudessa sekä puhtaiden prosessien ja uusiutuvan energian sektoreilla”, Gustafsson sanoo.

BB-ohjelma on Suomen ja Kiinan val-tioiden välinen, teollisuustoimialarajat

Kiinan markkinat vetävätsuomalaista cleantech-osaamista

Kiinalaisyhtiö kaavailee Kemiinjättikokoista biojalostamoa

Wik

imed

ia C

omm

ons

Kiinalaisomisteinen biojalostamo nousisi Ajoksen satamaan samalle tontille, jolle tur-veyhtiö Vapo aikoinaan suunnitteli biodieseljalostamoa.

Helsingin Säätytalossa järjestetty semi-naari houkutteli paikalle runsaat 140 alan toimijaa yrityksistä, korkeakouluista, kunnista ja valtionhallinnosta.

Paul

a M

orin

g

ylittävä cleantech-yhteistyön toiminta-muoto. Ohjelma tuottaa suomalaisille yrityksille markkinatietoa bisnesmah-dollisuuksista Kiinassa.

Irma Ylikangas

Jos hanke toteutuu, se työllistäisi yhtiön arvion mukaan rakennusvai-heessa noin 4 000 henkeä ja vakituisesti 150 työntekijää. Lisäksi sadat muut työl-listyisivät alihankkijoiden kautta.

Kiinalainen Sunshine Kaidi New Energy Group on erikoistunut uusiutu-

van energian tuotantoon, ympäristötek-nologiaan ja energiatuotteisiin. Vuonna 1992 perustettu yhtiö on maan suurim-pia bioenergiatoimijoita, jonka palve-luksessa on 8  000 henkeä Kiinassa ja Vietnamissa.

Ekokem pohtiipörssiin menoaEkokem harkitsee listautumista Helsingin pörssiin. Listautuminen tapahtuisi yhtiön mukaan aikaisintaan kuluvan vuoden jälki-puoliskolla. Ekokemin tavoitteena on vah-vistaa rahoitusasemaansa ja tukea kasvuta-voitteitaan, ja pörssiin listautumalla yhtiö voisi hankkia markkinarahoitusta esimerkiksi investointeihin.

22 2/2016KEMIA

UUTISIA

Itä-Suomen yliopistoonbiotalousohjelmaItä-Suomen yliopistolle on valmistunut uusi Biotalousohjelma. Ohjelman tavoitteena on edistää biotalouden kasvua ja innovaatioita sekä uusien metsä- ja puupohjaisten mate-riaalien hyödyntämistä. Samalla yliopisto tutkii biotalouden ekologisia ja yhteiskun-nallisia vaikutuksia, kuten luonnonvarojen riittävyyttä ja niiden käytön hyväksyttävyyttä.

Ratkaisuja sisäilmasairaille -projekti on julkaissut opasmateriaalia, josta sisäil-masta sairastuneet ja heidän lähipiirinsä saavat tietoa sairaudesta ja ohjeita oirei-den kanssa toimimisesta.

Oppaat kertovat, kuinka sisäilma-sairaan opiskelua voidaan helpottaa ja kuinka työpaikalla voidaan edistää sisäilmasairaan työkykyä. Tietoa on tar-jolla myös muun muassa sisäilmasta sai-rastuneen lapsen vanhemmille.

RAY:n tukeman hankkeen oppaat ovat verkossa osoitteessa www.homepako-laiset.fi > Ratkaisuja sisäilmasairaille > Materiaalit.

”Kemia 1/2016 on jälleen aivan yliveto, monipuolinen sisällöltään ja houkut-telee lukemaan kaikki artikkelit. Lehti antaa modernin ja houkuttelevan kuvan kemiasta tulevaisuuden työpaikkana ja pönkittää myös kemian alalla työsken-televien ammattiylpeyttä.”

”Olen arvostanut lehden reipasta tek-nistä tasoa, unohtamatta inhimillistä aspektia tekniikasta/kemiasta. Viimei-sin pääkirjoitus oli kaunis ja läheinen monille, olipa teknokraatti tai ei. Kukaan ei elä enää pelkällä leivällä.”

Lukijoilta Kemia-lehdestä 1/2016

Tuoreet oppaat auttavatsisäilman ongelmissa

Sisäilmasta sairastunut pärjää työelämässä, kun olosuhteita muokataan hänelle sopiviksi. OikaisuKirjoitukseeni ”Kuluttajaviestin-nän tulee perustua tieteellisen näyt-töön” (Kemia 1/16 s. 47) jäi kaksi huolimattomuudestani johtunutta virhettä. 23 jogurtin asetaldehydi-pitoisuustutkimuksen hajonta on 0,24–1,74 milligrammaa (ei 2,44–17,42 milligrammaa) 100 gram-massa. Kosmeettisen lopputuotteen suositettu yläraja on 0,5 milligram-maa (ei 5 milligrammaa) 100 gram-massa.

Mikko Salaspuro

Työterveyslaitoksen (TTL) tuore teos puolestaan opastaa ratkaisemaan sisäil-masto-ongelmia. Maksuton verkkokirja kertoo, kuinka edetä, jos epäilee sisäil-maongelmaa työpaikalla. Oppaassa ote-taan kantaa eri toimijoiden rooleihin ja vastuisiin ongelmien selvittelyssä. Kir-jassa kerrotaan myös, keitä ratkaisupro-sessiin tarvitaan ja kuka on pätevä asian-tuntija.

Ohje työpaikkojen sisäilmasto-ongel-mien selvittämiseen löytyy osoitteesta www.julkari.fi > Työterveyslaitos TTL.

Scan

stoc

kpho

to

Biopankki Auria yhteis-työhön Rochen kanssaTurussa toimiva biopankki Auria on sopinut tutkimusyhteistyöstä kansainvälisen lääkejä-tin Rochen kanssa. Sopimus antaa Rochelle mahdollisuuden käyttää Aurian kudosnäyt-teitä lääkekehityksessä ja diagnostisten testien kehittämisessä. Aurialla on maail-manlaajuisesti merkittävä näytekokoelma kudosnäytteistä verinäytteisiin. Yhteistyö tähtää muun muassa syövän hoidossa käy-tettäviin uusiin täsmälääkkeisiin.

Picosun jatkaa kasvuaanALD-laitevalmistaja Picosun Oy jatkaa kasvu-uralla. Yhtiön saamien uusien tilausten arvo nousi viime vuonna 16 miljoonaan euroon.

EU sitoutui PariisinilmastosopimukseenEU-maiden ympäristöministerit ovat kokouk-sessaan sitoutuneet Pariisin ilmastosopimuk-sen toimeenpanoon. EU-komission mukaan sopimus tulisi allekirjoittaa ja ratifioida niin pian kuin mahdollista ja kaikkien osapuolten tulisi olla mukana asettamassa tavoitteita, joilla ilmaston lämpeneminen saataisiin rajat-tua korkeintaan kahteen asteeseen esiteolli-

seen aikaan verrattuna. Suomen ja useiden muiden jäsenmaiden on tarkoitus allekirjoit-taa sopimus huhtikuussa.

Kasvuprosentti oli 41. Yhtiö kertoo laajen-tavansa tänä vuonna Kirkkonummen-tuo-tantolaitostaan ja avaavansa uuden yksikön Japaniin. Lisäksi yritys palkkaa uusia asian-tuntijoita sekä Suomeen että kansainvälisesti. Espoolainen Picosun on johtava ohutkalvo-teknologian laitevalmistaja, jonka tuotan-nosta yli 95 prosenttia menee vientiin.

232/2016 KEMIA

NÄKÖKULMA

Kemia-lehden kolumnisti Anja

Nystén on kirjoittanut kirjat Kemikaali-

kimara ja Kemikaali-kimara lapsiperheille

(Teos 2008 ja 2013). Hän pitää blogia osoit-teessa www.kemikaali-

kimara.blogspot.com.

KEMIKAALIVIRASTO Echan tietokantaan pääsee nyt seikkailemaan kuka tahansa. Kanta sisältää infor-maatiota aineiden vaaraominaisuuksista, luokituksista, merkinnöistä ja turvallisesta käytöstä – ja vieläpä kulut-tajille tarkoitetut selkokieliset tietokortit.

VALITSIN testiaineeksi etikan. Joka kodin ihmeai-neen, joka sopii niin salaatinkastikkeeseen, kurkkujen säilöntäliemeksi kuin siivoukseenkin.

Kun pääsin pakollisten muodollisuuksien ja vastuu-vapauslausekkeiden ohi, naputin hakukenttään etikka-hapon, siis acetic acid. Hakusanalla löytyi useita aineita. Kahdella ensimmäisellä oli lupaavan oloinen tietokortti.

Hyppäsin molekyylirakenteen ja tunnisteiden ohi käyttötarkoituksiin ja vaaraluokituksiin ja edelleen tie-tokorttiin.

Sen mukaan etikkahappoa käytetään muun muassa puhdistusaineissa, jäänestoaineissa, lannoitteissa, voi-teluaineissa ja rasvoissa, muovailuvahoissa ja sormivä-reissä. Monikäyttöinen aine siis.

SITTEN varoituksiin.”Danger! According to the harmonised classification

and labelling (CLP00) approved by the European Union, this substance causes severe skin burns and eye dam-age and is a flammable liquid and vapour.

Additionally, the classification provided by compa-nies to ECHA in CLP notifications identifies that this sub-stance causes serious eye damage, is harmful in contact with skin and may cause respiratory irritation.”

PALAVA neste ja kaasu, hengitysteiden ärsytystä, vakavia ihovaurioita, vakavia silmävaurioita?

Tätä kaikkea sormiväreissä! Eikö ne pitäisi vetää heti pois kaupoista?

Kemisti tietää, etteivät muovailuvaha tai herkkukurk-kujen liemi aiheuta vaaraa, vaan kyseiset varoitukset koskevat sataprosenttista ainetta.

Mutta tietävätkö kuluttajat? Tuskin. Tosin etikan ta-pauksessa kadunmieskin voi kyllä alkaa ihmetellä.

Vaan entäpä silloin, kun kyseessä on tuntematon yhdiste, esimerkiksi kosmetiikan monimutkainen aines-osa? Jos joku lukee Echan tietokannasta varoituksen ja soveltaa sitä tuotteeseen, jossa ainetta on 0,5 prosent-tia, niin pieleen menee.

Aarrekammion ovet ovat auenneet, mutta kuka opas-taa siellä oikean reitin ja toimintatavat?

Anja Nysténanja.nysten@gmail.com

Sesam aukeni

SILLOIN ENNEN

Kemia-Kemi 3/1981Biomassan hyödyntämissuunnitelmia Britanniassa

Kemia-Kemi 3/1991Virukset tuhohyönteisiä vastaan Isossa-Britanniassa

Teollisuusmaat ovat alkaneet osoittaa kiinnostusta ihmi-sen vanhimman lämpö- ja valolähteen kehittämiseen. Yksinomaan EEC-maiden kasvisjätteistä ja tietyistä viljalajeista voisi vuodessa saada yli 95 milj. tonnia öljyä vastaavan energia-määrän. Näin väitettiin äskettäin Talousyhteisön Brightonissa Etelä-Eng-lannissa järjestämässä biomassaa käsittelevässä nelipäiväisessä konfe-renssissa, johon osallis-tui 600 edustajaa.

Ministeri John Moore, jonka vastuualueeseen kuuluvat uusiutuvat polttoaineet, sanoi konferenssissa pitämässään puheessa, että kasvisjätteitä on käytetty kautta aikojen läm-mön ja valon lähteenä. Biomassan (kasvien, puiden ja nii-den jätteiden) potentiaali on edelleen suuri ja joissakin kehi-tysmaissa saadaan biomassasta jopa 90 % maan käyttämästä polttoaineesta.

Ministeri Moore sanoi lisäksi, että nykyisenä energiakau-tena teollisuusmaat ovat alkaneet tutkia biomassan käyttö-kelpoisuutta polttoaineena. On tultu siihen tulokseen, että biomassasta voi saada vaatimatonta, mutta käyttökelpoista polttoainetta. Britanniassa biomassasta voisi saada jopa 80 % nykyään tarvittavasta energiamäärästä.

Virologian ja ympäristö-mikrobiologian instituu-tissa Isossa-Britanniassa suunnitellaan kenttä-kokeita, joissa viljan tuho-laisten toukkia tuhotaan geneettisesti muunnet-tujen virusten avulla. Ainoastaan hyönteis-ten toukille myrkyllistä baculovirusta kokeillaan todennäköisesti tämän vuoden aikana tarkoi-tukseen varatuilla kaali- ja sokerijuurikaspals-toilla Oxfordin lähellä. Kokeet voidaan aloittaa, kun niitä varten on saatu tarpeelliset luvat. Instituutista todetaan, että erityisesti viruksen isäntäspesifisyys tekee siitä kiinnostavan vaihtoehdon kemiallisille insektisideille.

Ida

Pim

enof

f

VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES

BUSCH VAKUUMTEKNIK OYSinikellontie 401300 Vantaapuh. (09) 774 60 60faksi (09) 774 60 666info@busch.fiwww.busch.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsPuhaltimet – BlowersPumput – PumpsTyhjiöpumput – Vacuum PumpsKompressorit – Compressors

DOSETEC EXACT OY Vaakatie 3715560 Nastolapuh. (03) 871 540faksi (03) 871 5410info@dosetec.fietunimi.sukunimi@dosetec.fiwww.dosetec.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAnnostelujärjestelmät – Batching

SystemsHihnavaa’at – Belt WeighersJauheiden ja rakeitten säkitys –

Sacking for Pulver and Granulate Materials

Laboratoriovaa’at – Laboratory Balances

Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems

Säiliövaa’at – Tank Weighing Säkinpurkauslaitteet – Dischargers

for SackSäkkien täyttökoneet – Sack Filling

MachinesVaa’at – Balances & Scales

24

BERGIUS TRADING ABKäyntiosoiteItälahdenkatu 200210 Helsinki PostiosoitePL 12400181 Helsinkipuh. 040 540 3439kim.jarlas@bergiustrading.comwww.bergiustrading.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsFluidisaattorit – Fluidizers Jauhaimet – GrindersSekoittimet – Mixers

For qualified milling & mixingLaadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen

”Tietojen haku onkin nyt kätevää.”

Varaa heti oma paikkasi.Ota yhteyttä:

milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi puh. 040 766 1346

irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. 040 827 9778

Kysy ensin meiltä • At your service

BASF OY Tammasaarenkatu 3 00180 Helsinki puh. (09) 615 981 etunimi.sukunimi@basf.com www.basf.com, www.basf-cc.fi

Vihreät sivut myös verkossa.

BOREALIS POLYMERS OY PL 33006101 Porvoopuh. (09) 394 900etunimi.sukunimi@borealisgroup.comwww.borealisgroup.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsPetrokemian tuotteet – Petrochemical

ProductsPolyolefiinit – Polyolefins

Itäinen Rantakatu 7220810 Turkupuh. (02) 412 411Mobile: 040 5000427info@elomatic.comwww.elomatic.cometunimi.sukunimi@elomatic.comMuut toimipaikat:Hatanpäänkatu 1A33900 TampereVaisalantie 202130 EspooKangasvuorentie 1040320 JyväskyläKiilakiventie 190250 Oulu

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAutomaatio- ja sähkösuunnittelua

– Automation and Electrification Design

Energiakonsultointi – Energy Consulting

Laitesuunnittelua – Unit Operation Design

Projektipalvelut – EPCM Project Services

Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems

Prosessisuunnittelua – Process Design

Tehdassuunnittelua – Plant Design

Logomme väri on PMS 288 (tumman sininen), joten valitkaa teippilogon väri mahdollisimman lähellä sitä

ELOMATIC OY FOOD & CHEMICAL ENGINEERING

25

Vihreät sivut huomataan.

Uudet tilaukset: milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi puh. 040 766 1346 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. 040 827 9778

Tietojen päivitykset: sanna.alajoki@kemia-lehti.fipuh. 040 827 9727leena.laitinen@kemia-lehti.fi puh. 040 577 8850

Varaa oma paikkasi Vihreiltä sivuilta!

KEMIAKemi

FISHER SCIENTIFIC OYRatastie 201620 VantaaAsiakaspalvelu ja tilaukset:puh. (09) 802 76 280faksi (09) 802 76 235fisher.fi@thermofisher.comwww.fishersci.fi

INNOVATICSRatamestarinkatu 13 A00520 Helsinkipuh. 010 281 8900innolims@innovatics.fiwww.innovatics.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLIMS-järjestelmät – LIMS SystemsLaboratorion tiedonhallintajärjes-

telmät – Laboratory Information Management Systems

Tavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesInnoLIMS

KALUSTE-PROJEKTIT OYPukinmäentie 235700 Vilppulapuh. (03) 471 7300faksi (03) 471 7322kalpro@phpoint.fiwww.kalusteprojektit.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratoriokalusteet ja -sisusteet –

Laboratory Fitments and FittingsVaakapöydät – Balance TablesVetokaapit – Fume Hoods

KIILTO OYTampereentie 40833880 LempääläPL 250, 33101 Tamperepuh. 020 7710 100faksi 020 7710 101etunimi.sukunimi@kiilto.comwww.kiilto.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKiinnityslaastit – Cementitious

AdhesivesLakat – LacquersLiimat – AdhesivesSaumauslaastit – Grouts for TilesSeinä- ja lattiatasoitteet – Wall

Plasters and Floor LevellingsSilikonit– SiliconesValimohartsit – No-Bake ResinsVedeneristeet – Waterproofing

Membranes

KBR ECOPLANNING OYPohjoisranta 11 F28100 PoriPL 78, 28101 Poripuh. (02) 6240 200faksi (02) 6240 290info@ecoplanning.fiwww.ecoplanning.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsHaihdutuslaitokset – Evaporation

Plants Kiteytyslaitokset – Crystallization

PlantsHappojen talteenottolaitokset – Acid

Recovery PlantsFosforihapon puhdistus- ja väke-

vöintilaitokset – Phosphoric Acid Purification and Concentration Plants

METROHM NORDIC OYKoskelontie 19 B02920 Espoopuh. 010 7786 800faksi 09 8190 5855mail@metrohm.fiwww.metrohm.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAlkuaineanalytiikka – Analytics of

Elements Elektrodit – ElectrodesElohopea-analytiikka – Analytics of

mercuryIonikromatografit – Ion chromato-

graphspH- ja johtokykymittarit – pH and

conductivity measurement devicesPolarografit – PolarographsStabiilisuusmittarit – Stability

measurement devicesSpektroskopia – SpectroscopySähkökemian laitteet – Electrochemi-

cal equipmentTitraattorit ja annostelijat – Titrators

and dispensersTOC-analytiikka – TOC AnalyticsVoltametrit – Voltameters

LABTIUM OYLaboratorio -ja asiantuntijapalvelut• kaivannaisteollisuus• energia-ala• metsäteollisuus• ympäristösektori• materiaali- ja tuotetestauswww.labtium.fiEspoo • Jyväskylä • Kuopio • Outokumpu • Sodankylä

VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES

26

PERKINELMER FINLAND OYMustionkatu 620750 TurkuPL 10, 20101 Turkupuh. (02) 2678 111faksi (02) 2678 305www.perkinelmer.comAsiakaspalvelu: puh. 0800 117 186 faksi 0800 117 185cc.nordic@perkinelmer.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratoriolaitteet – Laboratory

InstrumentsLaboratoriokemikaalit – Laboratory

ChemicalsLaboratoriotarvikkeet – Laboratory

Consumables

Tavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesCALIPERCHEMAGENNENPACKARD BIOSCIENCEPERKINELMER WALLAC

RAMBOLL ANALYTICSLaboratorio- ja mittauspalvelutNiemenkatu 7315140 Lahtipuh. 020 755 611faksi 020 755 6201analytics@ramboll.fiwww.ramboll-analytics.fi

SKALAR ANALYTICAL B.V.Tinstraat 124823 AA BredaThe Netherlandspuh. +31 (0)76 548 6486faksi +31 (0)76 548 6400info@skalar.comwww.skalar.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAlkuaineanalysaattorit (TOC, TN

nesteille ja kiintoaineille) – Elemental Analyzers (TOC, TN for Liquids and for Solids)

Automaattiset märkäanalysaattorit (CFA, Erillisanalyysit) – Auto-mated Wet Chemistry Analyzers (Continuous Flow Analyzers (CFA), Discrete Analyzers)

On-line-tarkkailuanalysaattorit – On-Line Monitoring Analyzers

Robottianalysaattorit (BOD, COD, pH, EC, sameus, alkalisuus) – Robotic analyzers (BOD, COD, pH, EC, Turbidity, Alkalinity)

www.kemia-lehti.fi Vihreät sivut

Kysy ensin meiltä • At your service

Vihreät sivut huomataan!Jokaisessa lehdessä.

Jokaisessa uutiskirjeessä.Verkossa www.kemia-lehti.fi

Lue lisää: www.kemia-lehti.fi ilmoittajalle

Varaa paikkasi: ilmoitukset@kemia-lehti.fi

NAB LABS OYNäytteenotto-, analyysi-, mittaus- ja asiantuntijapalvelutUpseerinkatu 102600 Espoopuh. 0404 503 100info@nablabs.fiwww.nablabs.fi

NablabsSEPPO LAINE OYItämerenkatu 3 A00180 Helsinkipuh. (09) 6859 560faksi (09) 6859 5610posti@seppolaine.fiwww.seppolaine.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product Groups Patentin hakeminen ja tavaramerkin

rekisteröiminen – Patent Prosecu-tion and Trademark Protection

Patenttiselvitykset, uutuustutki-mukset ja toiminnanvapaus- selvitykset – Patent Searches, Novelty Searches and Freedom to Operate Searches

IPR-strategiapalvelut ja IPR-salkun hallinnointi – IPR Strategy Services and IPR Portfolio Management

Vihreät sivut myös verkossa.

PANALYTICAL B.V. Sivuliike Suomessa Linnoitustie 4B02600 Espoo puh.09 2212 580 jouko.nieminen@panalytical.com www.panalytical.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsED-, WD- ja WD/EDXRF-spektro-

metrit (röntgenfluoresenssi) – ED, WD ja WD/EDXRF X-ray Fluorescence Spectrometers (XRF)

0D-, 1D-, 2D- ja 3D(CT) -XRD-lait-teistot (röntgendiffraktometrit) – 0D, 1D, 2D and 3D(CT) X-ray Diffractometers (XRD)

Laboratorioautomaatiot – Laboratory Automation Systems

Claissen sulatelaitteet myös AA- ja ICP-analyyseihin – Claisse Bead Equipment (also for ICP and AA analysis)

Näytejauhimet ja -puristimet – Sample Mills and Presses

Lähi-infrapunalaitteet (NIR) – Near-infrared-equipment (NIR)

27

SUOMEN LÄMPÖMITTARI OYYrityspiha 700390 Helsinkipuh. (09) 477 4560faksi (09) 477 45611myynti@suomenlampomittari.fiwww.suomenlampomittari.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsDigitaaliset tarkkuuslämpömittarit –

Digital Precision ThermometersLasiset lämpömittarit– Glass

Thermometers

TRANSLAND OYVapuntie 3 C07955 Tesjokipuh. 050 561 2527ilkka.helander@transland.fiwww.transland.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKäännöspalvelut – Translation

services

TANKKI OYOikotie 2, 63700 Ähtäripuh. (06) 510 1111faksi (06) 510 1200tankki@tankki.fiwww.tankki.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsFermentorit – FermentersKolonnit – ColumnsPainesäiliöt – Pressure VesselsReaktorit – ReactorsSekoitussäiliöt lääketeollisuudelle –

Mixing Vessels for Pharmaceutical Industry

Säiliöt ja varastointilaitteet – Containers and Storage Equipment

WACKER-KEMI ABBox 3115SE-16903 Solna, Swedenpuh. +46 8 5220 5220faksi +46 8 5220 5221info.sweden@wacker.comwww.wacker.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKumiteollisuuden erikoiskemi-

kaalit – Special Chemicals for Rubber Industry

Liimaraaka-aineet – Adhesives Raw Materials

Maali- ja lakkaraaka-aineet – Paint and Lacquer Raw Materials

Silikonit – SiliconesVaahdonestoaineet – Defoamers

VWR INTERNATIONAL OYValimotie 900380 Helsinkipuh. (09) 804 551faksi (09) 8045 5200info@fi.vwr.comwww.vwr.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratoriokemikaalit – Laboratory

ChemicalsLaboratoriolaitteet – Laboratory

EquipmentLaboratoriotarvikkeet – Laboratory

Consumables

TESTWARE OYPuurtajantie 415880 Hollolapuh. (03) 780 5530testware@testware.fiwww.testware.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsOlosuhdekaapit ja -huoneet –

Climate chambers and rooms Inkubaattorit – Incubators ESD-tuotteet – ESD products

VALMET AUTOMATION OYLentokentänkatu 11PL 237, 33101 Tamperepuh. 010 676 1780kari.karppinen@valmet.comwww.valmet.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsProsessiautomaatiojärjestelmät

– Process Automation SystemsTurvalogiikat – Safety Interlocking

Systems

”Tietojen haku onkin nyt kätevää.”

Ota yhteyttä:milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi

puh. 040 766 1346irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi

puh. 040 827 9778

SOFTWARE POINTMetsänneidonkuja 602130 Espoopuh. (09) 4391 320sales@softwarepoint.comwww.softwarepoint.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLIMS-järjestelmät – LIMS SystemsLaboratory Intelligence ratkaisut –

Laboratory Intelligence Solutions

Tavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesLABVANTAGE EnterpriseLABVANTAGE ExpressLABVANTAGE Medical SuiteLABVANTAGE BiobankingWiLab LIMSLIMSView powered by QlikView

Kysy ensin meiltä • At your service

28

VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES

• Jokaisessa lehdessä• Jokaisessa uutiskirjeessä• Netissä www.kemia-lehti.fi > Vihreät sivut• Hinnat alkaen 1 000 euroa + alv / koko vuosi

Ehdit mukaan jo seuraavaan numeroon 3/2016Varaa paikkasi Vihreiltä sivuilta 15. huhtikuuta mennessä!

Bonus: Suorapostitus puoleen hintaan!Huippusuosittu suorapostitus nyt vain 600 euroa + alv (norm. 1 200) Vihreiden sivujen uusille asiakkaille! Suorapostituksella saatte• uusia asiakkaita ja kauppoja• tehokkaan väylän kertoa tuotteistanne• lisää kävijöitä nettisivuillenne• osallistujia tapahtumiinne.

Lue lisää Vihreistä sivuista ja suorapostituksista:www.kemia-lehti.fi > Ilmoittajalle

Lisätiedot ja varaukset:Milla Sinisalmi, puh. 040 766 1346 milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi

Irene Sillanpää, puh. 040 827 9778irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi

Tervetuloa Vihreille sivuille!

KEMIAKemi

Lisätietoja: www.tttlehti.fitilaukset@tttlehti.fi Puhelin: 03 4246 5370

Työhyvinvoinnin suosittu erikoislehti

”TTT-lehdessä on sellaista luettavaa, jota ei muista lehdistä löydy.”

”Laadukasta lukemista tärkeistä aiheista.”

TTT-lehden lukijatutkimus, Focus Master Oy.

Tilaa nyt työpaikallesi Työ Terveys Turvallisuus

Kustannustehokasta näkyvyyttä yrityksellesi!

Vihreät sivut huomataan

Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessä Jokaisessa Kemian uutiskirjeessä Hakupohjaisena osoitteessa www.kemia-lehti.fi

Lisätietoja ja tilaukset: www.kemia-lehti.fi ilmoitustiedot

Milla Sinisalmi, puh. 040 766 1346 milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi

Irene Sillanpää, puh. 040 827 9778irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi

Leena Laitinen, puh. 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi

Näin Vihreitä sivuja luetaan:

Näin Vihreät sivut vaikuttavat:

KEMIAKemi

30 2/2016KEMIA

TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU

Ilmastonmuutoksen on todettu heikentävän veden laatua Himalajalla. Asia koskettaa niitä 40:ää prosenttia maapallon asukkaista, jotka elävät Tiibetin ylängöltä alkunsa saavien jokien vaikutusalueella.

Nitraattimolekyylien ja muiden kosmogeenisten isotooppien pitoi-suudet vaihtelevat samankaltaisesti. Tieto avaa mahdollisuuden tut-kia muinaista ilmastoa nitraattien avulla, kertoo Oulun yliopiston ava-ruusfysiikan tutkimusryhmä.

Ryhmä teki havaintonsa selvittä-essään niin kutsuttua Laschampin tapahtumaa Antarktikselta kerätty-jen kosmogeenisten isotooppien ja kemiallisten näytteiden avulla.

Laschampin tapahtuman aikana noin 41 000 vuotta sitten Maan magneettikenttä heikkeni huomat-tavasti, ja sen antama magneettinen

suoja kosmista säteilyä vastaan lähes katosi. Maan pinnalle pääsi avaruu-desta suuri määrä ympäristölle hai-tallisia energeettisiä hiukkasia.

”Muinaisten tapahtumien tut-kiminen on tärkeää, jotta voimme arvioida mahdollisimman kattavasti luonnollisista tapahtumista seuraa-via ympäristöriskejä ja -muutoksia”, sanoo professori Kalevi Mursula Suomen Akatemian ReSoLVE-huippuyksiköstä.

Scientific Reports -lehdessä jul-kaistuun tutkimukseen osallistui-vat myös Firenzen yliopisto ja Max Planck -instituutti.

Nitraattimolekyylit kertovatmuinaisesta ilmastosta

Ilmastonmuutos uhkaaHimalajan vesiä

Ilmastonmuutoksen vaikutusta Himalajan vesien ja järvisedimenttien geokemiallisiin prosesseihin tutki Lappeenrannan teknillinen yliopisto.

Tutkimus osoittaa, että ilmaston lämpeneminen vaikuttaa jäätiköiden sulamiseen, maaperän eroosioon ja sedimenttien irtoamiseen.

Den

nis

Jarv

is

Tiibetin ylänkö on maailman ylängöistä korkein. Sitä kutsutaan myös maailman kolmanneksi napa-alueeksi ja Aasian vesitorniksi.

Tiibetin ylängön veden laatua huo-nontaa myös ihmisen toiminta. Elo-hopean, kadmiumin ja lyijyn pitoi-suudet ovat korkean ilmanalan järvien pohjakerrostumissa huomattavasti suurempia kuin alavammilla mailla, vaikka niillä asuu enemmän ihmisiä.

Tutkimuksen mukaan myös arsee-nipitoisuudet eteläisen Tiibetin ylän-köalueella ylittävät Maailman ter-veysjärjestön WHO:n juomavettä koskevat suositukset. Ilmakehän saas-teet näyttävät kulkeutuvan Himalajan syrjäisillekin alueille Etelä-Aasian monsuunien mukana.

Tutkijat analysoivat ilmastonmuu-toksen vaikutuksia vedenlaatuun jär-vissä ja sadevedessä sekä Aasian kol-men suuren joen, Jangtsen, Yarlung Tsangpon ja Gangesin ylävesissä.

Ikiroudan hiili valuu jokiin

Tiibetin ylängöllä on laajalti ikiroutaa, johon on varastoitunut paljon hiiltä. Alueen lämpötila on noussut jo 500 vuoden ajan, mutta viimeisimmän vuosisadan aikana ilmasto on läm-mennyt ylängön keskivaiheilla enem-män kuin sen muissa osissa.

Lämpeneminen saa ikivanhat hiili-varastot liikkeelle, ja hiiltä kulkeutuu ikiroudan alueilta Tiibetin ylängön jokiin. Ilmastonmuutoksen myötä hiilen vapautuminen vesistöihin lisääntyy, mikä taas voimistaa alueel-lista ilmastonmuutosta ja heikentää veden laatua.

Tutkimusta johtavan professorin Mika Sillanpään mukaan Himalajan hiilikierrosta tarvitaan lisätutkimusta.

”Ilmaston lämpeneminen vapaut-taa ikiroudasta yhä enemmän hii-liainesta, joka kulkeutuu vesistöi-hin ja ilmakehään. Tämä kiihdyttää ilmastonmuutosta alueellisesti ja jopa maailmanlaajuisesti, mikä vaikuttaa ihmisten elinkeinoihin, köyhdyttää laidunmaita, lisää aavikoitumista ja sulattaa jäätiköitä.”

TILAA KEMIAN UUTISKIRJE

www.kemia-lehti.fi

312/2016 KEMIA

Tietyn levyiset grafeeniset nano-nauhat käyttäytyvät metallin tavoin. Teoreettisen ennustuksen vahvisti-vat kokeellisesti Aalto-yliopiston tutkijat.

Heidän mukaansa tulokset avaa-vat tietä grafeenin hyödyntämi-selle tulevaisuuden elektronisissa laitteissa, kuten mikroprosesseissa.

Niiden johdinmateriaalina käytet-tävä kupari voitaisiin korvata gra-feenista tehdyillä nanonauhoilla.

Kun johtimen koko pienennetään atomimittakaavaan, grafeenin läm-mönjohtavuuden ja kestävyyden uskotaan olevan paremman kuin kuparilla.

Nanonauhan valmistus perustuu

molekyylien väliseen kemialliseen reaktioon metallipinnalla.

”Nauhojen valmistamiseen käy-tettävä molekyyli määrittää tar-kasti nauhan leveyden. Jos halutaan muuttaa nauhan leveyttä vaikkapa yhden hiiliatomin verran, valitaan vain eri molekyyli”, kertoo tutkija Pekka Joensuu.

arvot paranivat, ja valtimoihin muo-dostui vain vähän kolesteroliplakkeja.

Kun tutkijat yhdistivät suomalai-sia väestötutkimuksia, he löysivät USF1:n vähemmän aktiivisen geeni-muodon. Sen kantajilla osoittautui olevan paremmat rasva-arvot, paran-tunut insuliiniherkkyys ja vähemmän valtimoahtaumia kuin väestöllä kes-kimäärin.

Havainto saattaa poikia lääkeai-neen, jolla geenin toiminta voidaan hiljentää ja näin ehkäistä sydäntau-tien ja diabeteksen puhkeamista.

Tutkimusartikkelin ensimmäinen kirjoittaja on Pirkka-Pekka Laurila Helsingin yliopistosta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. Mukana oli tutkijoita myös Oulun, Tampereen ja Turun yliopistoista.

Grafeeniset nanonauhatkorvaamaan metalleja

Yhden geenin poisto voisuojata sydäntaudiltaKun hiireltä poistetaan yksi geeni, jyrsijä ei liho vaikka ahmii rasvaista ruokaa. Saman geenin toiminnan estäminen voi merkitä uutta keinoa ihmisen sydäntautien ja diabeteksen hoitoon.

USF1-geenin poisto saa hiiressä aikaan ihmeitä. Sen paino ei nouse runsasrasvaisellakaan ravinnolla, eikä sille myöskään kehity valtimotautia.

Samaa rasvaista ruokaa tutkimuk-sen ajan syöneiden verrokkihiirten paino sen sijaan lähes kaksinkertais-tui.

Poistogeeniset hiiret popsivat ras-vaisia herkkuja jopa verrokkeja enemmän ja liikkuivat niitä vähem-män, mutta pysyivät silti hoikkina ja terveinä.

Tuoreen suomalaistutkimuksen tulokset julkaistiin Science Transla-tional Medicine -lehdessä.

Alun perin hiiriltä poistettiin juuri USF1, koska sen tiedetään ihmisillä vaikuttavan terveyden kannalta tär-keimpiin veren rasva-arvoihin eli kolesteroliin ja triglyserideihin.

Tutkijoiden yllätykseksi selvisi, että USF1-poistogeenisillä hiirillä veren hyvän kolesterolin eli HDL:n pitoi-suus oli korkea ja triglyseridipitoisuus matala – päinvastoin kuin lihavilla ihmisillä ja diabetespotilailla.

Jyrsijöiden pienemmät triglyseridi-arvot johtuivat siitä, että rasvat pois-tuivat niiden verenkierrosta nopeasti.

Popsi rauhassa juustosi, jos sinul-

ta on poistettu USF1-geeni.

Scanstockphoto

Syynä ruskea rasvaPoistogeenisten hiirten hoikkuuden ja terveyden syyksi paljastui niiden ruskean rasvakudoksen vilkastunut toiminta. Sen seurauksena eläinten aineenvaihdunta kiihtyi, joten ne kuluttivat enemmän happea ja tuot-tivat enemmän hiilidioksidia.

Normaalisti ruskea rasvakudos aktivoituu, kun ympäristön lämpö-tila laskee. Silloin se ryhtyy poltta-maan veren rasvaa lämmöksi, jotta ruumiinlämpö ei putoaisi. Poistogee-nisissä hiirissä ruskea rasva teki työ-tään ympäröivästä lämpötilasta riip-pumatta.

Lisäksi ruskea rasvakudos toimi eräänlaisena ”rasvaimurina”, joka imuroi verenkierrosta rasvaa ja soke-ria poltettavaksi. Näin veren rasva-

32 2/2016KEMIA

TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU

Itä-Suomen ja Oulun yliopistojen tutkijat ovat kehittäneet toisen suku-polven akkumateriaalien valmistus-menetelmän, joka lisää litiumioni-akkujen käyttökohteita merkittävästi.

Lupaavana pidetyn elektrodiparin, litiumtitanaatin ja litiumrautafosfaa-tin, lähtöaineet ovat helposti saata-villa ja turvallisia käsitellä ja hävittää, mutta ne johtavat huonosti sähköä.

Suomalaistutkijat ratkaisivat ongel-man tuottamalla litiumtitanaattia nanokokoisina hiukkasina ja muok-kaamalla niiden koostumusta lisäai-neilla samassa yksinkertaisessa kaa-sufaasuprosessissa.

Nanohiukkasista muodostettu-jen litiumakkujen sähkökemiallinen suorituskyky on testeissä osoittautu-nut erinomaiseksi. Akuilla on käyttöä esimerkiksi nopeaa latausta vaativissa sähköbusseissa ja korkeaa tehoa tar-vitsevissa hybridiajoneuvoissa, työko-neissa ja sähköautoissa.

Tutkimus julkaistiin Journal of Alloys and Compounds -lehdessä.

VTT ja Luonnonvarakeskus Luke kehittävät menetelmiä, joilla nurmi-kasvustosta tehdystä säilörehusta syn-tyy uudenlaisia rehutuotteita sioille ja siipikarjalle.

Innofeed-hankkeen tavoitteena on kohentaa Suomen proteiiniomavarai-suutta, joka tätä nykyä on valkuaistäy-dennysrehujen osalta vain 15 prosent-tia. Lisäksi päämääränä on maatilojen kannattavuuden parantaminen.

Nurmesta tuotetaan projektin aikana erilaisia rehuksi sopivia val-misteita, kuten proteiini- ja sokeripi-toista ”rehumehua” ja yksisoluprote-iinia. Säilörehun selluloosa pilkotaan

Sähköautoihin on luvassa entistä

parempia ja pitkäikäi-sempiä akkuja.

Ukki, tumppaa tupakka, jos et halua pahan tapasi periytyvän seuraaville suku-polville.

Nurmi kasvaa Suomessa hyvin. Pääosa sadosta korjataan säilörehuna ja käy-tetään nautakarjan ruokinnassa. Uusin teknologioin säilörehusta voitaisiin saa-da myös yksimahaisille eläimille sopivaa syötävää.

Vaarin sauhuttelu lisäälastenlasten tupakointia

Biojalostamo muuntaanurmen uusiksi tuotteiksi

Nanohiukkasillaparempia litiumakkuja

Scan

stoc

kpho

to

sokereiksi, joista valmistetaan peki-losienen avulla rehuproteiinia. Rehu-mehuvalmisteiden ruokinnallista arvoa ja säilyvyyttä parannetaan mai-tohappobakteerien avulla.

Kuitupitoiselle sivuvirralle haetaan käyttömahdollisuuksia esimerkiksi biokaasun tuotannosta, joka mah-dollistaa energiatuotannon ja ravin-teiden palauttamisen pellolle.

Säilörehun muodossa nurmibio-massa on jalostettavissa ympäri vuo-den. Runsaasti proteiinia sisältävänä ja vähäligniinisenä se on helpompi prosessoida sokeri- ja proteiinifrakti-oiksi kuin esimerkiksi puu tai olki.

Isovanhempien esimerkillä on väliä, kertovat Tampereen yliopiston tut-kijat. Heidän tutkimuksessaan sel-visi, että tupakoivien isovanhempien lapsenlapsi tupakoi selvästi toden-näköisemmin kuin tupakoimatto-mien.

Mummon tai vaarin tupakointi lisää sekä lastenlasten tupakkatuot-teiden kokeiluja että päivittäistä tupakointia. Jos molemmat isovan-hemmat polttavat, nuoren päivit-täisen tupakoinnin riski on noin kolminkertainen verrattuna savut-

tomien isovanhempien lastenlapsiin.Tulos on sama sekä äidin puo-

len että isän puolen isovanhempien osalta.

Isovanhempien ja lastenlasten tupakoinnin yhteys selittyy osit-tain lasten vanhempien tupakoin-nilla. Isoäidin tai isoisän huono esi-merkki lisää kuitenkin lastenlasten tupakointia myös riippumatta van-hempien tupakoinnista.

Nuorten terveystapatutkimuk-sessa oli vastaajina reilut 3 500 12–18-vuotiasta nuorta.

Scan

stoc

kpho

to

Pohjoiskarjalaisella pääosin hors-mapohjaisella luomuhunajalla on antimikrobisia ominaisuuksia, jotka hillitsevät ruokamyrkytyksiä aiheut-tavan Clostridium perfringens -bak-teerin toimintaa.

Tämä paljastui Helsingin yliopiston tutkimuksessa, jossa selvitettiin bak-teerin virulenssia eli taudinaiheutta-miskykyä.

Tutkimustulos on huomionarvoi-nen, sillä bakteeri on kehittänyt itsel-leen vastustuskykyä antibiootteja vas-taan.

Hunajalla voisi tutkijoiden mukaan olla käyttöä myös säilönnässä, sillä se voi viivästyttää tai estää ruokaa pilaa-vien bakteereiden kasvua.

Tutkimuksessa oli mukana neljä muutakin suomalaista hunajaa, joilla myös havaittiin antimikrobista aktii-visuutta. Argentiinalais-unkarilaisella hunajalla sitä ei ollut.

Oulun yliopistossa on kehitetty uusi menetelmä uhanalaisten kasvien etä-suojeluun: syväjäädytys.

Yliopiston kasvitieteellisessä puu-tarhassa on jäädytetty onnistuneesti uhanalaisten kasvien solukkoja ja saatu ne sulattamisen jälkeen elpy-mään ja uuteen kasvuun.

Kasvisolukot pakastetaan neste-mäisessä typessä. Kryosäilytys 196 asteen pakkasessa pitää solukot tal-lessa periaatteessa ikuisesti.

Jotta kasvien silmuista tai kasvukär-jistä otettua solukkoa voidaan säilyt-tää syväjäässä, sitä täytyy esikäsitellä.

”Solukkoa ruokitaan muun muassa

Suomessa hyödynnettiin kivikaudella ainakin sataa erilaista kasvia, ilmenee Helsingin yliopistossa tehdystä tutki-muksesta.

Kivikauden (noin 8900–1800 eaa.) ihmiset käyttivät ruuakseen muun muassa pähkinöitä, juuria, marjoja ja siemeniä sekä männyn sisäkuoresta valmistettua pettua. Sianpuolukkaa hyödynnettiin nahkojen parkitsemi-seen ja katajan oksia ja neulasia ruuan savustamiseen.

Kasveja on myös paahdettu ja käsi-telty muuten tulella. Tällöin ne ovat hiiltyneet ja säilyneet maaperässä nykyaikaan asti.

Antimikrobisuuden kannalta parasta hunajaa syntyy horsmasta ja apilasta.

Muun muassa paahdetut pähkinät kuuluivat kivikauden ihmisten ruokavalioon. Pähkinäpensas ja vesipähkinä kasvoivat kivikaudella nykyistä pohjoisempana.

Kivikauden ihmisettunsivat kasvit

Syväjäädytys suojeleeuhanalaisia kasveja

Suomalaishunaja ehkäiseeruokamyrkytystä

Scan

stoc

kpho

to

sokereilla, glyserolilla ja muilla pak-kasenestoaineilla. Näin soluneste väkevöityy, eivätkä solut rikkoudu pakastettaessa”, kertoo tutkija Aino Hämäläinen.

Myös pakastetun kasvimateriaalin sulattamisessa kasvatuskelpoiseksi on monta vaihetta. Sulamisen täytyy tapahtua nopeasti, etteivät soluseinät rikkoudu.

Etäsuojelulla tarkoitetaan uhan-alaisten kasvilajien säilyttämistä nii-den luonnollisen elinpaikan ulkopuo-lella. Suomen noin 300 uhanalaisesta ja silmälläpidettävästä kasvilajista reilu puolet on siirretty etäsuojeluun.

Kryosäilytyksessä kasvien pitää kestää pikkupakkasta pure-vampaa kylmyyttä.

332/2016 KEMIA

Kivikauden alussa ihmiset saivat elantonsa pääasiassa villeistä eläi-mistä ja kasveista. Noin vuodesta 5000 eaa. alkaen täällä harjoitettiin jo pienimuotoista maanviljelyä ja kar-janhoitoa.

”Kivikauden elinkeinoja on aiem-min Suomessa tutkittu pääasiassa eläinluiden ja arkeologisten esinelöy-töjen avulla, jolloin kasvien käytöstä ei ole saatu tietoa. Viljelyhistorian selvittämiseksi on tehty siitepölyana-lyysejä, mutta niiden avulla on vaikea saada tietoa luonnonkasvien käytöstä”, kertoo tutkija Santeri Vanhanen.

Scan

stock

photo

34 2/2016KEMIA

Sarjassa seurataan tervatalkoiden etenemistä.Pelastetaan Terva

Kun ensimmäiset suvituulet alkavat puhaltaa, viikinkivene Sotka lähtee uljain purjein kohti uusia seikkailuja. Sitä ennen laitetaan tervasudit heilumaan Sotkan kotisatamassa Sipoon Joensuun tilalla, A. I. Virtasen perintömaisemissa.

Leena Laitinen

”Parasta on, kun tuulee sopivasti ja Sotka kulkee tasaista vauhtia kuin juna. On hienoa ajatella, että samalla tavalla matkaa tehtiin tuhat vuotta sitten. Meri ei ole muuttunut mihin-kään”, Susanna Koskelo kuvailee.

Koskelo luotsaa puheenjohtajana Viikinkiajan laiva ry:tä, joka liittyi hil-jattain yhteisöjäseneksi Eläköön terva -yhdistykseen. Hän korostaa kotimai-sen tervan tärkeyttä veneen kunnos-sapidossa.

”Mäntytervaa kuluu kevättalkoissa 30–40 litraa, kun raaputamme pinnat ja tervaamme veneen rungon, airot, köydet ja kaikki muutkin osat.”

Koskelo uskoo, että pitkälti tervan ansiosta Sotka on säilynyt hyvässä kunnossa.

”Päätimme yksimielisesti lähteä mukaan tervanpelastustalkoisiin. Jos

Eläköön terva ry• Perustettiin syksyllä 2015 edistä-

mään tervakulttuuria Suomessa.• Koordinoi Pelastetaan terva -kam-

panjaa, jonka tavoitteena on saada Reach-rekisteröinti pohjoismaiselle mäntytervalle. Kampanjaa tukevat mm. Museovirasto ja Kirkkohallitus.

• Toivottaa tervetulleiksi henkilö- ja yhteisöjäsenet. Ensimmäiset yhteisöjäsenet ovat Suomalaisten Kemistien Seura, Kemia-lehti ja Viikinkiajan laiva ry.

• Ensimmäinen jäsenlehti ilmestyy toukokuussa 2016.

• Lisätietoja: www.pelastetaanterva.fi

suomalainen terva katoaa markki-noilta, meidän täytyy varmaan itse opetella tekemään sitä!”

”Vei koko käden”

Sotka ei ole mikä hyvänsä purjehdus-vene, vaan tarkka jäljennös eli replika vanhimmasta suomalaisesta hylky-löydöstä Lapurista, joka löytyi Suo-menlahden rannikolta Virolahden alueelta vuonna 1976.

Hylyn otaksuttiin aluksi olevan peräisin viikinkiajalta, joka ajoittui suunnilleen vuosiin 800–1050 jaa. Myöhemmissä tutkimuksissa raken-nusajaksi on arvioitu 1200-luvun lop-pupuoli. Rakenteeltaan vene edustaa kuitenkin viikinkiajan rakennuspe-rinnettä.

Viikinkiajan laiva ry sai alkunsa vuonna 1997, kun joukko harrasta-jia päätti rakentaa Lapurista replikan Dirk Schneiderin johdolla ja Hel-singin Kulttuurivuosi 2000 -säätiön tuella. Ahkeran puurtamisen jälkeen

Viikingit tulevat!

Susa

nna

Kosk

elo

352/2016 KEMIA

Sotka laskettiin vesille Vuosaaren satamasta toukokuussa 1999.

”Pyrimme tekemään kaiken samoilla tarvikkeilla, joita viikingit käyttivät. Yksi takoi seppänä niitit, jotka ruostesuojattiin kastamalla ne punahehkuisina tervaan. Toiset teki-vät puutapit ja airot ja veistivät luon-nonkaarevista puista veneen kaaret. Opettelimme myös nahan parkituk-sen ja kenkien valmistuksen.”

Lähtikö homma jo vähän lapasesta? ”Ainakin se vei koko käden”, Kos-

kelo nauraa. ”Itse olen opiskellut muinaistek-

niikka-artesaaniksi, koska haluamme pukeutua ajan hengen mukaan. Elä-vöitämme tuhannen vuoden takaista aikaa ja elämäntapaa, jolloin meren-kävijät asuivat rannikolla ja kulkivat veneellä markkinoille.”

”Kesäisin purjehdimme niin pal-jon kuin mahdollista, sekä päivä-retkiä että pitempiä, jolloin mahdu-tamme 12-metriseen veneeseen teltat, vaateparret ja eväät. Pisin reissumme Ahvenanmaalta Helsinkiin vei viisi vuorokautta.”

Aluksi veneessä oli vain purjeet ja airot, mutta nykyisin avuksi otetaan tarpeen tullen moottori.

”Turvallisuussyistä, koska säät ovat hyvin vaihtelevat. Joskus matka ete-nee vastatuulessa väärään suuntaan, vaikka soudamme täysin voimin”, Koskelo kertoo.

Talvisin kokoonnutaan tekemään kenkiä ja vaatteita ja viettämään mui-naishenkisiä pikkujouluja Hauhon Härkälinnaan. Yhdistys tekee yhteis-työtä muiden viikinki- ja keskiaika-harrastajien kanssa.

”Olemme vierailleet Verlan aika -tapahtumassa, ja ensi kesänä käym-me Hämeenlinnan keskiaikamarkki-noilla. Saamme mukavaa huomiota, minne rantaudummekin.”

Seuraavaksi edessä ovat kevättal-koot, joiden aikana vene puhdiste-taan ja huolletaan. Koskelo toivottaa yhdistyksen toiminnasta kiinnostu-neet tervetulleiksi kevättalkoisiin 16.–

Sotka-veneen purjehtijoilta kysy-tään soutuvoimaa Suomen oikuk-kaassa kesäsäässä. Viikinkihenkiset vaateparret ja eväät ovat olennainen osa matkanteon viehätystä.

Nobelistin perintö

Viikinkiajan laiva ry • Perustettiin 1997. • Rakensi Sotka-nimisen replikan

Suomen vanhimmasta hylky-löydöstä.

• Pyrkii elävöittämään suomalaista viikinkiaikaa.

• Noin 40 jäsentä, uudet jäsenet tervetulleita.

• Lisätietoja: www.viikinkiajanlaiva.fi.

rukaiselle.”Meillä on kolme matkailuvalttia:

A. I. Virtanen, kartanomiljöö ja vii-kingit. Kehitämme toimintaamme edelleen. Uusin investointi on uima-järvi, jonka kaivuutyöt ovat käynnissä joensuistossa. Järvessä pääsee uimaan jo ensi kesänä.”

Viikinkiajan laiva ja Joensuun tila ovat yhteistyökumppaneita win-win-pohjalta. Yhdistys on saanut talvi- ja laituripaikan tilan venesatamasta läheltä Sibbesborgin linnoitusta, joka on tarinan mukaan peräisin viikinki-ajalta, todellisuudessa 1300-luvulta. Vastavuoroisesti yhdistys järjes-tää Joensuun tilalla viikinkiaiheisia tapahtumia ja esiintyy lauantaimark-kinoilla.

Lisätietoja tilan toiminnasta löytyy osoitteesta www.joensuuntila.fi.

17. huhtikuuta ja tervaustalkoisiin 23. huhtikuuta (säävarauksella) Sipoo-seen Joensuun tilalle, jonka venesata-massa vene on talvisäilytyksessä.

”Paikan päällä voi tutustua Sot-kaan ja toimintaamme. Purjehdus-taito ei ole välttämätön, eikä tarvitse olla muinaishenkinen. Molemmat tosin voivat tarttua”, Susanna Koskelo hymyilee.

Nobelisti A. I. Virtanen hankki Sipoon Skräddarbyn kartanon alueella sijaitsevan Joensuun tilan vuonna 1933 Biokemiallisen tutki-muslaitoksen koetilaksi. Maanvilje-lijän työtä ihaillut nobelisti kiintyi tilaan ja asettui sinne lopulta asu-maan Lilja-vaimonsa kanssa.

Joensuun tila toimii nykyisin per-heyhtiönä, joka vaalii AIV:n perin-töä ja tuottaa matkailupalveluja kes-tävän kehityksen hengessä. Alueella on venesatama ja leirintäalue palve-luineen. Tulevana kesänä avataan bed and breakfast -majoitus karta-non päärakennuksessa.

Tilaa isännöivä Martti Virtanen, nobelistin pojanpoika, kasvoi maa-tilan töihin lapsesta asti. Isoisän kuoltua vuonna 1973 vetovastuu siirtyi vasta parikymppiselle nuo-

”Päätin jo teini-iässä jäädä jatkamaan tilaa”, Martti Virtanen kertoo. Punainen talo taustalla oli A. I. Virtasen aikana karjakkojen ja assistenttien asuntona, nykyisin kahden perheen kotina.

Sirp

a Ar

vilo

mm

i

36 2/2016KEMIA

SUOMALAISET NAISET JA KEMIASarjassa esitellään ansioituneita suomalaisia naiskemistejä.

Marjaana Ellfolk

Dopingurheilijoiden metsästäjä

Moni kiellettyjen aineiden käytöstä kärähtänyt urheilija saa syyttää paitsi itseään myös Marjaana Ellfolkia.

Sisk

o Lo

ikka

nen

Sisko Loikkanen

”Näyte sisältää HES-valmistetta.”Oli helmikuu 2001 ja Lahdessa

käynnissä hiihdon maailmanmesta-ruuskisat.

Yhtyneet Laboratoriot Oy:n ylike-misti Marjaana Ellfolk oli työtove-reineen ennakoinut tulevan hyvissä ajoin ja tilannut laboratorioon Sak-sassa kehitetyn uutuustestin, joka pal-jastaisi virtsanäytteestä mahdollisen hydroksietyylitärkkelyksen (HES).

Kauppanimellä Hemohes tunnettua valmistetta käytetään dopingaineena, jonka avulla veren hemoglobiinipi-toisuus saadaan laskemaan sallittui-hin rajoihin. Liian korkeita veriarvoja aiheuttavat urheilijoille yleensä veri-tankkaus tai epo-hormoni.

Yhtyneet Laboratoriot tiedotti avoimesti uudesta testistä ja siitä, että Lahden kisanäytteistä tutkittaisiin myös HES.

Kaikki kilpailijat eivät kuitenkaan ottaneet viestiä todesta – tai eivät kenties uskoneet Hemohesin havait-semista mahdolliseksi.

Laboratoriossa ei tiedetty näyttei-den antaneiden urheilijoiden henki-löllisyyttä, mutta tulosten varmistut-tua nimet kirkuivat kohta lööpeissä.

Testit osoittivat lahjomattomasti, että kuusi suomalaista huippuhiihtä-jää oli turvautunut kotikisoissa kiel-lettyyn aineeseen.

Pahimpaan kiirastuleen joutuivat dopinghiihtäjät itse ja heidän myö-tään Suomen hiihtojohto, mutta mel-koisen myllytyksen kävi läpi myös laboratorio.

”Ylikemistinä olin toimittajien pommituksen kohde. Yksikin norja-lainen jankutti, että heidän asiantun-tijoidensa mukaan Hemohesiä ei pys-tytä mittaamaan näytteistä. Vastasin, että ilmeisesti kyseessä eivät ole kovin

”Never volunteer, never refuse on

ollut minun elämän-ohjeeni”, Marjaana

Ellfolk sanoo. ”Olen aina mennyt uuteen työtehtävään ja työ-

paikkaan, kun on pyydetty.”

372/2016 KEMIA

hyvät asiantuntijat”, Ellfolk muistelee.Kansalaiset taas purkivat pettymys-

tään.”Oulunkylästä soitti joku mies ja

sanoi, ettei sellaista testiä saa käyttää, jossa suomalaiset jäävät kiinni. Kiel-letty on kuitenkin kiellettyä.”

Marjaana Ellfolk teki Yhtyneissä Laboratorioissa (nykyisin Yhtyneet Medix Laboratoriot) parinkymme-nen vuoden uran ennen eläköitymis-tään vuonna 2009.

Yhtiö oli usein julkisuudessa akkre-ditoituna dopingtestaus- ja huumela-boratoriona, mutta pääasiassa siellä tehtiin kliinisiä kemian analyysejä ja mikrobiologisia tutkimuksia. Yrityk-sen vahva alue oli myös lääkeaineana-lytiikka. Lisäksi sen valikoimaan kuu-luivat sikiöseulontatutkimukset ja kromosomianalytiikka.

Ylikemististä Ellfolk eteni labora-torionjohtajaksi, sitten yrityksen toi-mitusjohtajaksi ja lopulta hallituksen puheenjohtajaksi.

”Työtehtäväni olivat kyllä suu-rin piirtein samat, oli nimike mikä tahansa. Vastasin analytiikasta ja tuloksista.”

Etenkin suurten kansainvälisten urheilukilpailujen aikana työ oli rank-kaa, ja päivät venyivät yöhön asti.

”Massaspektrometrien suori-tuskyky ja datankäsittely olivat 1980–1990-luvuilla rajalliset. Nykyi-sin homma hoituu tehokkaammin,

mutta jääkiekkokisat ovat yhä koet-telemus”, Ellfolk kertoo.

”Näytteiden pitää olla analysoituina ennen kuin joukkue menee seuraa-van kerran jäälle, ettei kiinni jäänyt pelaaja enää pääse mukaan. Jos hän pelaisi, ottelu mitätöitäisiin.”

Sattumakemisti ja sentraalisantra

Ellfolkin hakeutuminen kemian alalle oli alun perin ”sattuman satoa”.

”Luin kotona kirjaa nimeltä Elä-män kemia ja sain aika romanttisen käsityksen kemistin työstä”, hän nau-rahtaa.

Ensimmäisen lukuvuotensa 1965–1966 Ellfolk opiskeli Helsingin yli-opiston ”vanhalla kemialla” eli nyt-temmin Arppeanumiksi kutsutussa rakennuksessa, mutta vaihtoi seuraa-vana vuonna biokemiaan ja uuteen taloon lähellä Kaisaniemeä.

Opintojen ohessa ahkera nainen työskenteli Sairaskoti Radiumin ”sentraalisantrana”.

”Sieltä minut napattiin kurssille, joka antoi sytologiassistentin eli irto-solunäytteiden tarkastajan pätevyy-den. Suoritin alan tutkinnon ensin Suomessa ja myöhemmin vielä kan-sainvälisen tutkinnon Lontoossa.”

Gradunsa Ellfolk teki bakteerien c-sytokromeista. Käytännön tutki-mustyö keskittyi Pseudomonas aeru-ginosa -bakteerin hengitysketjun sytokromi-c-peroksidaasientsyymiin, josta syntyivät myös lisensiaatintyö vuonna 1976 ja väitöskirja vuonna 1979.

Opinnäytetöiden ohjaajasta, apu-laisprofessori Nils-Erik Ellfolkista tuli pitkän yhteistyön aikana opis-kelijalle myös aviomies ja sittemmin kahden yhteisen tyttären isä.

Tehtyään itsekin lyhyen sijaisuu-den apulaisprofessorina Marjaana Ellfolk siirtyi apulaiskemistiksi Mei-lahden sairaalan laboratorioon. Siellä hän hankki itselleen sairaalakemistin pätevyyden, josta oli myöhemmin hyötyä myös Yhtyneissä Laboratori-oissa.

Tätä nykyä eläkeläisen päivän-kulkua määrittelee pitkälti sän-gyllä lököttelevä labradorinnoutaja. Ulkoilu koiran kanssa rytmittää ajan mukavasti ja ratkaisee joskus muut-

kin menemiset.”Käyn Uudenmaan kliinisten

kemistien tapaamisissa, mutta silloin-kin täytyy harkita aikataulut lenkkei-lytyksen mukaan”, Ellfolk nauraa.

Kulttuuriharrastuksista tärkeim-piin kuuluvat Helsingin kaupunginor-kesterin konsertit, joihin kausikortti takaa aina vakiopaikan. Tuoreempi intohimo on kieltenopiskelu.

Ranskasta Ellfolk innostui niin, että suoritti aikuislukiossa pitkän ranskan kurssit ja osallistui vuonna 2011 yli-oppilaskirjoituksiinkin.

”Olin kyllä kauhuissani, kun opet-tajani tuli sanomaan, että muut kurs-silaiset kirjoittavat kielen lyhyenä. Uskalsin kuitenkin osallistua pitkän kielen kokeeseen ja sain vieläpä exi-mian”, kemisti hymyilee tyytyväisenä.

Nykyisin harrastus jatkuu kirjalli-suuden parissa, jota Ellfolk lukee pal-jon muutenkin.

”Sain lahjaksi Nobel-kirjailija Pat-rick Modianon ranskankielisen kir-jasarjan, joka sisältää 11 teosta. Olen selvittänyt niistä jo neljä tai viisi.”

Italian opinnotkin Ellfolk aloitti, mutta ne jäivät kesken, kun edellinen koira pani hanttiin.

”Se lysähti aina niin surkean näköi-senä eteisen ovelle, kun olin lähdössä tunneille. Siihen tyssäsi se opiskelu.”

Sen verran kieltä oli ehtinyt tarttua päähän, että Ellfolk pääsi puhumaan sitä viimekesäisellä oopperamatkalla Veronaan.

”Siellä esitettiin Don Giovanni ja Nabucco, joka oli todella komea van-halla areenalla. Kärsimys oli vain val-tava kuumuus, lämpötila kun kohosi 39 asteeseen.”

Syksyllä olikin pakko hakeutua vii-leämmille vesille. Ellfolk ystävineen seilasi kuuluisan Hurtigruten-reitin pitkin Norjan rannikkoa.

”Matkasimme pohjoisesta etelään kuuden päivän ajan. Vihdoin näin Jäämeren ja Lofootit, jotka olivat haa-veenani. Jos voitan lotossa, menen toisenkin kerran ja purjehdin silloin alhaalta ylös”, hän suunnittelee.

Pian on edessä matka Kiinaan, sillä sielläkin on kiintoisaa koettavaa.

”Haluan nähdä terrakotta-armeijan omin silmin.”

Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja Ylen tiedetoimittaja.

sisko.loikkanen@yle.fi

Marjaana Ellfolk• Syntynyt Helsingissä vuonna 1945.

• FK 1972, FL 1976 ja FT 1979 (biokemia) Helsingin yliopisto.

• Työskennellyt mm. Sairaskoti Radiumissa, Hakaniemen Lääkäri-asemalla ja Hyksin Meilahden sairaalan laboratoriossa.

• Yhtyneet Laboratoriot Oy:ssä yli-kemistinä, laboratorionjohtajana, toimitusjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana 1988–2009.

• Kliinlab-lehden päätoimittaja 2003–2005. Tekijänä laboratorio-käsikirjoissa ja Yhtyneet Labora-toriot 50 vuotta -teoksessa.

• Puoliso biokemian apulaisprofes-sori Nils-Erik Ellfolk (1919–1990). Kaksi tytärtä.

• Harrastukset: musiikki, kielet, kirjallisuus, jooga, matkailu.

38 2/2016KEMIA

Nopea patentointi auttaa startupin alkuun

Spinnova kehrää puukuidusta bisnestä

Biotalouden, kierto-

talouden ja puhtaan

teknologian keksinnöt voivat

nyt saada patentin entistä

nopeammin. Näin pyritään

vauhdittamaan suomalaisen

cleantech-alan kehitystä.

Marja Saarikko

Otetaan kuituja kuusesta ja männystä ja kehrätään niistä lankaa.

VTT:ssä tehty keksintö poiki viime vuonna startanneen spin off -yrityk-sen Spinnovan, jonka puukuituhanke voitti saman tien valtakunnallisen biojalostamokilpailun.

Uutuusteknologia on ainoa, jolla syntyy lankaa suoraan puukuiduista ilman kemiallista käsittelyä. Langan valmistusmenetelmään otettiin mal-lia hämähäkin kutomasta seitistä. Innovaatio edellytti yhteistyötä muun muassa hämähäkkeihin erikoistu-

VTT

392/2016 KEMIA

Kuusi ja mänty taipuvat moneksi. Uudella suoma-

laisteknologialla niistä kehrätään lankaa tekstiili-

teollisuuden käyttöön.

neen eläintieteilijän kanssa.Puukuitulanka koostuu selluloo-

sasta, joka on pelkkää sokeria ja vettä. Langasta valmistetut tekstiilit olisivat siten periaatteessa vaikka syötävissä.

Ideaa edelleen kehittävä Spinnova Oy on parhaillaan kaupallistamassa uudenlaisen tekstiililangan tuotan-tomenetelmää. Perustana yhtiöllä on sijoittajilta kerätty parin miljoonan euron pääoma.

”Puukuidusta valmistetuilla teks-tiileillä on valtava potentiaali. Ne todennäköisesti mullistavat koko tekstiiliteollisuuden ja tuovat uusia mahdollisuuksia myös metsäteol-lisuudelle”, uskoo VTT:stä uuden yhtiön toimitusjohtajaksi siirtynyt Janne Poranen.

Yrityksen keksintöjen suojaaminen on vaatinut useiden patenttien hake-mista sekä Suomessa että ulkomailla. Prosessissa yhtiötä avustaa ulkopuo-linen patenttitoimisto.

”Meillä on vireillä patenttihake-muksia etenkin Euroopassa ja Yhdys-valloissa. Tähtäämme suoraan kan-sainvälisille markkinoille”, Poranen kertoo.

Spinnovalla on hyviä kokemuksia myös Suomen Patentti- ja rekisteri-hallituksen hiljattain käyttöön otta-masta patenttihakemusten nopeute-tusta käsittelystä.

Porasen mukaan startup-yritykset hyötyvät uudesta mahdollisuudesta etenkin silloin, kun niillä on tarve hakea lisärahoitusta tai uusia kump-paneita.

”On aivan eri asia hakea rahoitusta, kun patentti on jo myönnetty verrat-tuna siihen, että hakemus olisi vasta vireillä”, toimitusjohtaja sanoo.

Cleantech-keksinnöt ohituskaistalla

Suomalaiset innovaattorit voivat hakea keksinnöilleen nopeutettua patenttikäsittelyä, jos keksintö edus-taa biotaloutta, kiertotaloutta tai puh-taan teknologian ratkaisuja.

Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) kokeili patenttien nopeutettua käsit-telyä viime vuonna. Vuoden 2016 alusta nopeutetusta käsittelystä tuli pysyvä käytäntö. Samalla nopeampi käsittely laajeni koskemaan kaikkia cleantech-aloja.

40 2/2016KEMIA

”Meillä on jakeluverkostoa nyt jo 44 maassa, mutta tavoitteenamme on vahvistaa sitä varsinkin Aasiassa”, kertoo Bio GTS:n omaa pilottimitta-kaavan biodiesellaitosta esittelevä Annimari Lehtomäki.

Tim

o Si

llanp

ää

PRH:n toimistopäällikön Jorma Lehtosen mukaan uudistuksella halutaan edistää aktiivisesti biotalou-den, kiertotalouden ja puhtaan tek-nologian kehitystä. Samalla pyritään parantamaan kansainvälisille mark-kinoille tähtäävien suomalaisyritys-ten kilpailukykyä.

”Cleantechin markkinat ovat usein maailmalla”, Lehtonen muistuttaa.

Nopeutetun patenttikäsittelyn käyt-töönottoon Suomessa on toinenkin syy.

”Ala saa erikoiskohtelua myös Euroopan muissa patenttivirastoissa, joissa on käytössä samankaltaisia nopeutetun käsittelyn järjestelmiä.”

Nopeutetussa versiossa patentti-hakemuksen käsittelyyn kuluu aikaa korkeintaan yhdeksän kuukautta.

Patentin hakija saa ensimmäisen teknisen välipäätöksen neljässä kuu-kaudessa patenttihakemuksen teke-mispäivästä. Vastauksensa siihen hänen on annettava samoin neljän kuukauden kuluessa. Toinen välipää-tös tulee kuukauden kuluessa siitä, kun hakija on vastannut ensimmäi-seen välipäätökseen.

Cleantech-alojen lisäksi nopeam-paan käsittelyyn pääsevät myös ne patentinhakijat, jotka aikoivat jatkaa

hakemustaan niin kutsuttua PPH (Patent Prosecution Highway) -reit-tiä pitkin sekä ne, joilla on esittää pai-nava taloudellinen tai muu peruste hakemuksen vauhdittamiselle.

Lehtosen mukaan patentinhaki-jan kannattaa hyödyntää PPH-jär-jestelmää, jos patentointia jatketaan ulkomailla. Järjestelmä mahdollistaa nopeutetun käsittelyn pyytämisen myös muiden maiden patenttiviras-toissa, joiden kanssa Patentti- ja rekis-terihallituksella on sopimus.

”Tällä hetkellä suomalaishakijoilla on mahdollisuus hakea nopeutettua PPH-käsittelyä 21 ulkomaisessa viras-tossa, esimerkiksi Saksassa, Yhdysval-loissa ja Kiinassa”, Lehtonen kertoo.

Ensimmäiset lankaerät valmiina

Jyväskylässä toimiva Spinnova valit-tiin juuri vuoden 2016 lupaavimpien startup-yritysten joukkoon. Puukui-tulangan tuotantoprosessi on Janne Porasen mukaan hyvällä mallilla. Ensimmäiset lankaerät ovat jo näh-neet päivänvalon.

Langan raaka-aineeksi kelpaa-vat sellutehtaan tuottamat selluarkit, jotka veteen liuotettaessa muodosta-

vat kuitususpension samalla tavoin kuin paperinvalmistuksessa. Paras raaka-aine on skandinaavinen havu-sellu, sillä sen kuidut ovat kahden, kolmen millimetrin pituisina riittä-vän pitkiä.

Tuotantoteknologiassa on saman-kaltaisuutta paperinvalmistuksen kanssa, mutta kokonaisuudessaan prosessi on huomattavasti yksinker-taisempi.

”Kuitumassaa syötetään pienen suuttimen reiän läpi, jolloin sen kui-dut järjestäytyvät peräkkäin jonoon. Sen jälkeen kuidut liimataan yhteen muun muassa vetysidoksia hyödyn-tämällä”, Poranen kuvailee.

Toimitusjohtajan mukaan puukui-tulangan perusominaisuuksissa riit-tää vielä kehitettävää, mutta paljon on myös saavutettu. Esimerkiksi paksuu-deltaan, venyvyydeltään ja vetolujuu-deltaan puusta tehty lanka on jo puu-villalangan veroista.

Puukuitu olisi hänen mielestään hyvä raaka-aine myös kertakäyttöi-sille tuotteille, kuten sairaalatekstii-leille. Valmistusprosessissa ei käytetä haitallisia kemikaaleja, eikä siinä ole työvaiheita, jotka kuluttaisivat paljon energiaa tai vettä.

”Tämä on erinomainen kilpailuetu nykyisiin öljy- ja puuvillapohjaisiin valmistusmenetelmiin verrattuna.”

Bio GTS muuttaa jätteen energiaksi

Myös jyväskyläläinen cleantech-alan kasvuyritys Bio GTS Oy on viime vuosina hakenut keksinnöilleen useita patentteja. Hakemuksia on sal-kussa ja vireillä sekä Suomessa että yhtiön tulevilla päämarkkina-alueilla Kiinassa, Etelä-Amerikassa ja Väli-Amerikassa.

Yrityksen ydintuote on skaalattava, tehdasvalmisteinen uuden sukupol-ven biokaasu- ja biodiesellaitos, jossa käsitellään orgaanista jätettä hyödyn-nettäväksi uusiutuvana energiana.

Menetelmänä biokaasun tuotan-

412/2016 KEMIA

Spinnova ei vielä halua lukittautua mihinkään liiketoimintamalliin. ”Voimme jäädä puhtaasti teknologiaa kehittäväksi yritykseksi, rakentaa omaa tuotantoa tai tehdä tästä lisensointibisneksen. Mahdollisuuksia on monia”, yrittäjä Janne Poranen pohtii.

Mar

ja S

aarik

ko

nossa on kuivamädätys. Se ei itses-sään ole uusi keksintö, vaan yhtiön patentit suojaavat esimerkiksi laitok-sen optimoituja sekoitusmenetelmiä ja reaktorirakennetta.

Bio GTS:n kehitysjohtaja Annimari Lehtomäki pitää puhtaan teknolo-gian patenttihakemusten nopeutet-tua käsittelyä erinomaisena asiana, joka antaa suomalaiselle cleantechille lisävauhtia.

Hän muistuttaa silti myös paten-toinnin kääntöpuolesta: kun keksintö saa patentin, se tulee samalla kaikkien kiinnostuneiden tietoon.

”On tärkeää suojata avainteknolo-gia päämarkkina-alueilla, mutta mitä nopeammin keksinnölle saa patentin, sitä nopeammin se tulee julkiseksi”, Lehtomäki miettii.

Perinteisiä reittejä hyödyntämällä patentoimisprosessiin kokonaisuu-dessaan menee vuosia. Matkalla kohti patenttisuojan saamista tärkeitä ovat kuitenkin myös välipäätökset, joita käsittelyprosessiin sisältyy. Rahoi-tusta haettaessa niistäkin on etua.

”On tärkeää kyetä osoittamaan rahoittajille, että teknologia on paten-toitavissa ja etteivät kilpailijat pysty kopioimaan sitä.”

Tulevaisuus Aasiassa ja Amerikoissa

Bio GTS:n teknologiaan perustuvia biokaasulaitoksia on nousemassa eri puolille maata. Sotkamossa ja Viro-lahdella laitokset ovat jo toiminnassa.

Hiljattain yhtiö voitti kilpailutuk-sen Jyväskylän seudun jätehuoltoyh-tiön Mustankorkea Oy:n kanssa kui-vamädätyslaitoksen rakentamisesta Mustankorkean kierrätyskeskuksen yhteyteen. Uudesta laitoksesta tulee lajissaan Suomen kolmanneksi suu-rin.

Kuivamädätyslaitoksen rakennus-työt alkavat tänä keväänä, ja sen on määrä valmistua vuoden kuluttua.

Laitoksessa tullaan käsittelemään kaikki Jyväskylän seudun biojätteet ja jätevesilietteet eli vuosittain kaik-kiaan 19 000 tonnia jätettä. Biokaa-sua laitos tuottaa 1 500 henkilöauton vuosikulutuksen verran.

Kaksi yhtiön toimittamaa Biobok-sia eli maatilamittakaavan biokaasu-laitosta juhlii avajaisiaan kuluvana vuonna. Laitoksista ensimmäinen

tulee Ilkka Herlinin kartanoon Parai-sille ja toinen Suupohjan maatalous-oppilaitokseen Kauhajoelle.

Tulevaisuudessa yhtiötä kiinnosta-vat kuitenkin ennen kaikkea Kaak-kois-Aasian ja Amerikan markkinat. Niillä on Lehtomäen mukaan kysyn-tää erityisesti isoille laitoksille, joi-den pitää pystyä käsittelemään satoja tai jopa tuhansia tonneja jätettä joka päivä.

Laajenemiselle ei ole esteitä, sillä yhtiö keräsi loppuvuodesta 2015 sijoittajilta yhteensä 3,8 miljoonan euron kasvurahoituksen.

Suomi hyvin mukana patenttikisassa

Puhdas teknologia on saanut keksijät liikkeelle Suomen lisäksi muissakin maissa. Kestävään kehitykseen liitty-vien keksintöjen määrä maailmassa lähes viisinkertaistui vuosien 1995 ja 2011 välillä, kertoo Euroopan patent-tiviraston EPO:n selvitys.

Patentti- ja rekisterihallituksen vuonna 2015 vastaanottamista pa-

tenttihakemuksista noin yhdeksän prosenttia liittyi puhtaaseen tekno-logiaan. Esimerkiksi aurinkoenergian hyödyntäminen on kuuma teema, jota moni tuore keksintö edustaa.

Toimistopäällikkö Jorma Lehtonen PRH:sta sanoo, että Suomi on koko Euroopan cleantech-kehityksessä hyvin mukana.

Kun tarkastellaan esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintään täh-täävien teknologioiden patentointia suhteessa bruttokansantuotteeseen, Suomi yltää komealle nelossijalle heti Ruotsin ja Ranskan kannoille. Ylivoi-maista ykköspaikkaa pitää Saksa.

Lehtonen muistuttaa, että clean-tech-keksintöjä tehdään käytännössä kaikilla tekniikan aloilla kemiasta ja biotekniikasta elektroniikkaan, mit-taustekniikkaan ja rakennustekniik-kaan.

”Erityistä potentiaalia niillä on jo olemassa olevilla korkean teknolo-gian alueilla, kuten metalli- ja metsä-teollisuudessa sekä ICT-sektorilla.”

Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja.marja.saarikko@gmail.com

42 2/2016KEMIA

distus – kaikkien näiden ratkaisemi-seen tarvitaan lopulta kemiaa.”

Näin sanoo Kemianluokka Gadoli-nin ensimmäinen suurlähettiläs, Hel-singin yliopiston kemian laitoksen johtajan tehtävästä juuri eläkkeelle jäänyt professori Markku Räsänen.

Räsänen vastaanotti suurlähetti-lään diplomin 19. tammikuuta, jol-loin juhlittiin Gadolinin avajaisia uusissa laboratoriotiloissa. Tunnus-tus tuli kemianluokan pitkäaikaisesta tukemisesta.

Räsäsen mukaan kemianluokalla on suuri merkitys yhteiskunnallisten toimijoiden yhdistämisessä. Luokan kotipesänä toimiva kemian laitos, koulumaailma, Kemianteollisuus ry ja yrityssponsorit tekevät Gadolinin eteen töitä kukin omalla tavallaan. Luokka puolestaan luo lapsille ja nuorille kuvaa kemiasta positiivisena, kiehtovana luonnontieteenä.

Entä mikä kemiassa on tuoreen suurlähettilään mielestä parasta?

”Kokeellisuus ja teoria yhdistyvät siinä mielenkiintoisella tavalla. Ke-miassa ei olla vielä läheskään valmiita, vaan tutkijoilla riittää tulevaisuudessa vielä paljon löydettävää. Laboratorio-kemia ja mallintaminen vievät jatku-vasti toinen toistaan eteenpäin”, Räsä-nen vastaa.

Sateenkaaria sokerista

Avajaisvieraita varten Gadolin-oppaat, kemian opettajaopiskelijat Tanja Luostari ja Hanna Mustikka-niemi olivat suunnitelleet ja valmista-neet laboratorioon Kemiarallin.

Vauhdikkaan nimen taakse kätkey-tyy kuusi työpistettä, joilla voidaan testata erilaisia töitä. Tehtävät suori-tettuaan saa selville kirjain kerrallaan ratkeavan salasanan.

Värikkään kemian työpisteellä käy-tetään punakaalista, mustikasta ja mustaherukasta saatavia luonnonin-dikaattoreita. Keittiön kaapeista löy-

Kemianluokka nimitti suurlähettilään

Helsingin yliopiston Kemian-luokka Gadolin juhli avajaisiaan uusituissa laboratoriotiloissa. Tilaisuudessa valittiin myös historian ensimmäinenGadolin-suurlähettiläs.

Sonja Martikainen

”Kemian merkitys kasvaa tulevaisuu-dessa entisestään, kun ihmiskunta painii historian suurimpien haastei-den edessä. Energia- ja ilmastoky-symykset, ravinto ja elintarvikkeet, ihmisten terveys ja juomaveden puh-

tyvät pesuaineet ja ruokatarvikkeet joutuvat testiin, kun Kemiarallin osal-listujat pipetoivat niitä kennolevyille.

Spektrofotometria, kromatografia ja esimerkiksi liuoksissa tapahtuvien muutosten reaaliaikainen seuranta erilaisin anturein kuuluvat myös töi-hin, joita Gadolinissa pääsee teke-mään. Koululuokat tulevat paikalle tekemään kokeita, joita koulussa ei ole mahdollista toteuttaa.

Yläkoululaisten ja lukiolaisten kanssa tutustutaan analyysimenetel-miin, mallintamiseen ja mittausau-tomaatioon. Koulussa valmistetusta aspiriinista saatu IR-spektri osoittaa lopputuotteen puhtauden ja kasvattaa oppilaan uskoa omiin kemian taitoi-hinsa. Vierailulla saadaan myös tun-tumaa kemian opiskeluun yliopis-tossa.

Pienemmät pääsevät mukaan kemian maailmaan omien tehtäviensä kautta. Kemian työtavat, pipetointiin tarvittava hienomotoriikka, liuosten mittaaminen, aineiden punnitsemi-nen ja muut laboratorion perustaidot ovat ekaluokkalaiselle riittävän haas-tavia. Sokerisateenkaaret onnistuvat eskarilaisiltakin, kun pipetointia har-joitellaan hyvässä ohjauksessa.

Kirjoittaja toimii kemianluokka Gadolinin vierailukoordinaattorina.

sonja.martikainen@helsinki.fi

Gadolinin ensimmäinen suurlähettiläs, emeritusprofessori Markku Räsänen vastaanotti tunnustuksensa luokan joh-tajalta, professori Maija Akselalta.

Veli-

Mat

ti Ik

äval

ko

GADOLINISTA KAJAHTAAUudella palstalla kerrotaan Kemianluokka Gadolinin kuulumisista.

Kokeile kotona:Biomuovia mikrossaMuovituotteet hajoavat luonnossa hitaasti. Tärkkelyksestä voit mikro-aaltouunin avulla valmistaa itse bio-muovia. Tarkemmat työohjeet löy-dät osoitteesta www.kemianluokka.fi/tyoohjeet.

44 2/2016KEMIA

Puunjalostuksen sivuvirrat haluttaisiin polttoa hyödylli-sempään käyttöön. Hemisellu-loosan ja ligniinin makromole-kyylit jalostetaan eteenpäin, ja selluloosalle etsitään korkeampaa jalostusastetta esimerkiksi tekstiileinä.

Lauri Lehtinen

Öljyn hinnan alamäki on puristanut biomassoja hyödyntävien prosessien kannattavuuden kovalle koetukselle. Euroopassa on ollut selvänä trendinä halu ottaa talteen selluloosan, hemi-selluloosan ja ligniinin makromo-lekyylit mahdollisimman ehjinä ja hyödyntää niiden luontaisia ominai-suuksia.

Suuren mittakaavan valmistuk-sessa vanhan insinöörikansan nyrk-kisääntö kuuluu, että taseiden on mentävä tasan. Jo pienikin sivuvirta on suuren mittakaavan ongelma, kun laitos nielee tunnissa satoja tonneja raaka-ainetta ja omistajien toiveen mukaan toimii 8 760 tuntia vuodessa.

Aikaisemmin jätteiksi tai oheistuot-teiksi luokiteltujen materiaalivirtojen ihanteellinen hyödyntäminen on tätä nykyä välttämättömyys, joka ohjaa myös tutkimustyötä perustutkimuk-sesta alkaen.

Espoolainen konsulttiyhtiö Sci-Tech-Service tuottaa asiakkailleen tutkimuspalveluja eli valmiita teolli-suuslaitosten pääideoita, joista insi-nööritoimisto jatkaa prosessilaittei-den suunnittelulla ja laitoksen lay-out -toteutuksella.

”Me etsimme ratkaisun siihen, kuinka prosessoida esimerkiksi sata-tuhatta tonnia raaka-ainetta vuodessa. Lähdemme prosessimallinnuksen tie-doista ja etenemme laboratoriomit-takaavasta pilottivaiheeseen saakka”,

kuvailee yksi yrityksen osakkaista, tekniikan tohtori Eric Enqvist.

Laajasti raaka-aineita

SciTechillä on Espoon Otaniemessä kuuden hengen työryhmä, jonka aluetta ovat lähinnä biojalostuksen eri muodot. Raumalla firmalla on labo-ratorio, aiempi Rauma-Repolan tut-kimuskeskus.

Yrityksen kokemus kantaa Enqvis-tin mukaan läpi koko selluloosan raaka-ainekentän.

”Eri havu- ja lehtipuulajien lisäksi tarkastelun ja kokeiden kohteeksi voi-daan ottaa myös muut lähteet, kuten bambu, olki ja sokeriruokojen puris-tusjäte”, Enqvist luettelee.

SciTechin asiakaskunta koostuu alan vakiintuneista toimijoista, kuten metsäyhtiöistä ja laitevalmistajista. Mukana on myös kemianteollisuutta ja polttoaineyrityksiä, jotka etsivät uusia raaka-aineita ja niille sopivia valmistusprosesseja.

Yhtiön kotimaisiin kumppaneihin kuuluu VTT, jonka kanssa SciTech tekee regeneroitujen selluloosien tut-kimusta.

Enqvistin mukaan selluloosan ja biomateriaalien tutkimuspalvelulle on erittäin hyvä markkinarako juuri nyt. Yhtäältä Pariisin ilmastosopimus vauhdittaa uusiutuvien polttoainei-den kartoitusta ja käyttöönottoa, toi-saalta EU:n jätedirektiivit pakottavat etsimään esimerkiksi tekstiilijätteille järkevän hyödyntämistavan.

”Meillä on osakkaina neljä tohtori-tason osaajaa, joilla on aito uteliaisuus alalle. Omistajat myös tekevät työtä itse”, Enqvist kertoo.

”Näin tuntuma prosessikehityk-seen, asiakkaiden toimintaympäris-töön ja yrityksen omiin kehitystarpei-siin on koko ajan johdon hyppysissä, eikä läikähtelevistä kurssivaihteluista tarvitse olla heti huolissaan.”

Viskoosi valui Kiinaan

On perusteltua olettaa, että maapal-lon puuvillatuotanto on jo saavut-tanut huippunsa. Raakapuuvillan markkinat ovat pysyneet ennallaan 15 viime vuotta, ja pelto- ja vesiva-rat haluttaisiin mieluummin käyttää ruuantuotantoon.

Maailman vaurastuva väestö tar-vitsee silti yhä enemmän tekstiilejä. Lyhyen tähtäimen vaihtoehtoina näyttävät olevan öljypohjaiset, syn-teettiset kuidut sekä selluloosasta jalostettava viskoosi.

”Viskoosin tuotanto kasvaa lähinnä Kiinassa, jonne on rakennettu jat-kuvasti lisää tehdaskapasiteettia”, Enqvist sanoo.

Länsimaissa on hänen mukaansa alettu karsastaa perinteisen viskoosi-synteesin vaatimaa rikkihiiltä, johon korkealaatuinen selluloosa liuotetaan ennen kehräämistä.

”Alalla on kuitenkin suurta liike-toimintaa, ja vaikka uusia kuitusyn-teesejä on jo pitkälle kehitettyinä, vie aikansa ennen kuin uusi tekniikka saadaan koeteltua ja skaalattua kun-nolliseen tehdasmittakaavaan.”

Valkeakoskella toimineen Säterin – sittemmin Kuitu Finlandin ja lopuksi Avilonin – viskoositehtaan erikoi-suus oli, ettei se kuulunut mihinkään suureen konserniin, joka olisi toimit-tanut aina samanlaista sellua raaka-aineeksi.

Kun raaka-aine vaihteli, Valkeakos-kelle kehittyi oivallinen osaaminen prosessin erilaisista säätötekijöistä ja liukosellun laadun vaikutuksesta eri tuotantoparametreihin.

Teknikot Ebba Erko ja Henri Pihala säätämässä SciTech-Servicen Rauman-laboratorion kuumavesivaippaisia syrjäytyskeittimiä. Niiden avulla on mahdollista simuloida teollisia sellun-keittoprosesseja erittäin tarkasti.

Teollisuuden sivuvirrat voivat ohjata tutkimusta

Puun makromolekyylit ehjinä käyttöön

452/2016 KEMIA

SciTechin konsultoima, uutta alkua yrittänyt tehdas ajautui lähinnä vis-koosin alhaisten maailmanmarkki-nahintojen takia konkurssiin vuonna 2013. Hankkeessa kertynyttä tieto-taitoa voidaan kuitenkin hyödyntää uusien laitosten optimoinnissa.

Yhtiöllä on viskoositehtaan peruina etenkin kehruutekniikan osaamista. Valkeakosken pilottikehräämössä on kapasiteettia tutkia prosesseja mit-takaavassa, jossa edetään aina sadan kilogramman päivätuottoon asti. Pie-nen mittakaavan kehruupilotoinnin SciTech on myynyt VTT:lle.

Vaikka viskoosituotantoa on muu-allakin läntisessä Euroopassa ajettu alas, sen ympärillä on yhä houkuttele-vaa, tekniseen osaamiseen perustuvaa tilaa bisnekselle. Puuvillan hinnan hypähdettyä ylös viskoosin kysyntä on jälleen kasvanut.

Ligniiniä jalostukseen

Perinteisessä sellunvalmistuksessa syntyy suuri määrä mustalipeää, joka sisältää keittokemikaalien lisäksi puun liuenneet osat, pääasiassa lig-niiniä ja hemiselluloosaa. Ne ohjataan soodakattilaan, jossa keittokemikaa-lit regeneroituvat, ja puusta peräisin oleva osa palaa tuottaen näin kaiken tehtaan tarvitseman energian.

Ligniini ja hemiselluloosa ovatkin Suomen tärkein biopolttoaine ja nii-den poltto oleellinen osa nykyisiä sel-luprosesseja.

”Keittoprosessien tehostaminen on kuitenkin johtanut tilanteeseen, jossa soodakattila usein on tuotannon pul-lonkaula”, Enqvist kertoo.

”Sellua saataisiin enemmän, mutta kattila ei ehdi polttaa mustalipeää, jota ei voida myöskään myydä tai

varastoida.”Ligniinille etsitäänkin muita jalos-

tustapoja, jotta kaikki keittokapasi-teetti saataisiin käyttöön. Ongelma voitaisiin toki ratkaista vaihtamalla kattila suuremmaksi, mutta silloin tulevat vastaan kustannustekijät.

Eräs ligniinijohdannaisten kysyn-tään vaikuttanut seikka on lisäänty-nyt liuskekaasun ja sen johdannais-ten käyttö.

Raakaöljyssä on suuri kirjo erilai-sia orgaanisia yhdisteitä, myös aro-maattisia ketjuja. Liuskeöljyssä ei rengasyhdisteitä ole, joten ligniinin aromaattisille polymeereille on mark-kinoilla kysyntää, kunhan talteenoton taloudellisesti houkuttelevat menetel-mät saadaan kuntoon.

Kirjoittaja on prosessi-insinööri ja vapaa toimittaja.

lehtinen.lauri@kolumbus.fi

SciTech-Service Oy

46 2/2016KEMIA

Nokkela LAATIKKO muutti maailmaa

472/2016 KEMIA

Jarmo Wallenius

Transistori, mikroprosessori, henki-lökohtainen tietokone, laser, ehkäi-sypilleri, valon ja terveyden teknolo-giat sovelluksineen. Tekoäly, internet, modernit materiaalit, elektroninen kauppa ja vaikkapa henkilökohtai-nen robottilennokki drooni kaikkine herkkuineen.

Kun meitä pyydetään listaamaan viime vuosikymmenten tärkeimpiä keksintöjä ja innovaatioita, osaamme heti luetella ison joukon jokapäi-väisiä arjen teknologioita ja elämän ohjaimia.

Harva huomaa liputtaa kookkaan, sieluttoman teräksi-sen tai alumiinisen laatikon puolesta.

Laivakontti, tutta-vallisemmin pelkkä kontti, on kuitenkin kaikessa yksinker-taisuudessaan yksi modernin yhteis-kunnan keskeisimmistä oivalluksista, IT-teknologian pilvipalveluihin rin-nastettava innovaatio.

Kontit ovat toimineet todellisina talouden ja kaupan globalisaatto-reina. Tätä nykyä niiden avulla hoi-detaan yli 60 prosenttia kauppame-renkulusta.

Oivallus mitä erilaisimpien raaka-aineiden ja tuotteiden pakkaamisesta konttiin ei ole muuttanut ainoastaan kuljetusta, laivateollisuutta, lastausta, satamia ja varastointia vaan myös tavaroiden valmistusta, tuotantoai-katauluja, logistiikkaa ja ihmisten tottumuksia.

Niin koko maailmankauppa kuin tuotantoketjutkin ovat muovautuneet nykyiselleen konttien seurauksena. Tavarat valmistetaan ja jalostetaan siellä, missä se on edullisinta tai laatu parasta. Tilaukset on aikataulutettu tarkasti. Logistiikka on kohdallaan.

Lähes kaikkia maailman hyödyk-keitä liikutellaan nykyisin paikasta toiseen konteissa – niin meritse, maitse kuin ilmateitsekin. Kont-tien ulkopuolella kulkevat vain öljy, kaasu, kivihiili, malmit ja osa kulku-neuvoista.

Kuusikymppinen rahtikontti on vaatimaton syntymäpäiväsankari, joka ei ulkonäöllään pröystäile. Kontilla on kuitenkin takanaan huikea historia ja edessään älykäs tulevaisuus.

Ensipurjehdus Teksasiin

Kontti on jo enemmän kuin tukevasti keski-iässä, sillä sen keksimisestä tulee tänä keväänä kuluneeksi tasan 60 vuotta.

Oli sateinen torstaipäivä, kun vanha amerikkalainen tankkeri SS Ideal-X lähti 26. huhtikuuta 1956 matkaan Newarkin satamasta New Jerseystä kohti Teksasin Houstonia. Tankkerin kannella huomion vei yllättävä näky: 58 tiukasti sijoilleen kiinnitettyä 11 metrin pituista rekan perävaunua.

Idean isä oli tuore laivanvarustaja Malcolm McLean (1913–2004). Enti-senä kuljetusliik-keen vetäjänä hän oli havainnut, että tavaroiden lastaa-minen, purkaminen

ja välivarastointi muodostivat kalliin pullonkaulan: sekä rekat että laivat seisoivat pitkään tuottamattomina satamissa.

Näin oli kuitenkin ollut aina. Kaup-pamerenkulun käytännöt olivat pysy-neet samoina 3 000 vuotta, foinikia-laisten ajoista lähtien. McLeanin ennenkuulumatonta hanketta vas-tustivat siksi monet muutkin kuin ahtaajat.

Muun muassa New York Time-sissa ennustettiin kansilastissa ole-van tankkerin uppoavan viimeistään Meksikonlahdella. Toisin kävi.

Ensimmäisen menestyksekkään konttikuljetuksen jälkeen alkoi tapah-tua. Jo huhtikuussa 1957 aloitti toi-mintansa ensimmäinen vakituista lin-jaa seilannut konttialus Gateway City, jonka reitti kulki New Yorkista Flori-dan kautta Teksasiin.

Kontit eivät toki kutistaneet maa-ilmaa eivätkä laajentaneet taloutta hetkessä. Toiminnasta tuli kannatta-vaa vasta vuonna 1961. Sen jälkeen reittejä lisättiin ja laivojen kokoa kas-vatettiin.

Jo vuonna 1966 käynnistyi säännöl-linen konttialusliikenne Atlantin yli

Lähes kaikkia maailman hyödykkeitä

liikutellaan paikasta toiseen konteissa.

Scan

stoc

kpho

to

48 2/2016KEMIA

New Yorkista Eurooppaan Rotterda-miin, Bremeniin ja Skotlannin Gran-gemouthiin.

Suomeen jälkijunassa

Konttien edeltäjiä, puisia laatikoita, käytettiin rautateillä ja myöhemmin laivaliikenteessä jo 1830-luvulta läh-tien. Niissä kuljetettiin niin hiiltä kuin matkustajien matkatavaroitakin. Tuolloin puhuttiin laatikoiden suur-yksikkörahdista.

Toisen maailmansodan (1939–1945) aikana ja sen jälkeen liittou-tuneet kehittivät suuryksikkörahdin logistiikkaa ja standardointia edel-leen. Samalla otettiin käyttöön metal-liset laatikot.

Malcolm McLeanin yhtiökumppa-niksi myöhemmin siirtynyt insinööri Keith Tantlinger puolestaan ryhtyi uudistamaan rahdin käsittelyä ja lii-kuttelua myös maissa. Satamia modernisoi-tiin, ja niihin ilmestyivät konttinosturit ja sittem-min konttitrukit.

Myös satamien keski-näinen painopiste muut-tui. Vanhojen kilpaili-joiksi syntyi kokonaan uusia: New Jerseyn ja Hongkongin rinnalle tulivat Seattle ja Felixstowe. Esimerkiksi New York ja Liverpool taas menettivät merkitys-tään rahtisatamina.

1960-luvulla Vietnamin sota vauh-ditti konttiliikenteen leviämistä myös Kaakkois-Aasiaan ja Kaukoitään.

Suomessa kontit otettiin käyttöön viiveellä, sillä vientimme oli sotien jälkeen pitkään raaka-ainelähtöistä. Pääosassa olivat metsäteollisuustuot-teet.

Paperirullien kuormaus kävi nopeimmin ja käytännöllisimmin ro-ro-aluksiin. Lastaus ja purku voi-tiin tehdä niin laivan keulasta kuin perästäkin. Keskilaivastakin voitiin ajaa tavaraa sisään ja ulos, joten perin-teisiä nostureita ei tarvittu.

Usein kerrotaan, että konttiliikenne Suomessa käynnistyi vuonna 1963 Helsingin Sörnäisten satamassa. Kyse oli kuitenkin vielä suuryksiköistä. Tuolloin huomattiin, että kuormat-tava lasti kannatti pakata maissa val-miiksi kompakteiksi suuryksiköiksi.

Ne oli helppo lastata ja purkaa, jolloin laivat viipyivät lyhemmän ajan sata-massa ja pääsivät palaamaan nopeasti takaisin merelle.

Varsinaiset kontit ilmestyivät vasta myöhemmin. Suomen ensimmäinen konttinosturi hankittiin Helsingin Länsisatamaan vuonna 1970. Kun tuotannon jalostusaste 1980-luvulla nousi, myös konttialusten käyttö kul-jetuksiin yleistyi meilläkin. Nykyisin Suomella on myös oma, maailman kaikilla seitsemällä merellä seilaava konttialuslaivastonsa.

Metallista lasikuituun

Erilaisiin käyttötarkoituksiin suunni-teltuja konttityyppejä kulkee laivojen, rekkojen ja junien lastina kymmen-kunta. Yleiskäyttökonttien rinnalla liikkuvat esimerkiksi säiliökontit, ter-mokontit ja kaasutetut kontit.

Silti tämä metallinen, puisella sisäpohjalla varustettu laatikko on

periaatteessa pysynyt samanlaisena yli puoli vuosisataa. Tilanne on kuitenkin muuttumassa.

Hiljattain ovat alka-neet puhaltaa uudet tuulet: vaatimattomasta sankarista aiotaan tehdä aito älylaatikko, joka kommunikoi ja viestit-

tää kunnostaan, liikkeistään, sijain-nistaan ja sisällöstään.

Tämä tuo mukanaan sekä kontin rakenteellisia että elektronisia uudis-tuksia, joiden toteuttamisessa niin kemialla kuin fysiikallakin on tärkeä rooli. Samalla myös kontteihin liitty-viä turvallisuusriskejä voidaan mini-moida.

Euroopan komission yhteisen tut-kimuskeskuksen (YTK/JRC) Kansa-laisten suojelun ja turvallisuuden ins-tituutissa IPSC:ssä ollaan kehitystyön kärjessä.

Italian Isprassa toimivassa tutki-muslaitoksessa on kehitteillä kom-posiittimateriaaleista lasikuituinen, hiilikuitukehikkoon kasattava 1 200 kiloa painava kontti. Se on tavallista teräskonttia 2–3 kertaa kalliimpi mutta samalla myös puolet kevyempi, kertoi tutkimustiimin vetäjä Stephan Lechner Amerikan tieteidenedistä-misseuran AAAS:n vuotuisilla Tie-teen päivillä.

Polttoaineen nykyhinnoilla hiili-

kuitukontti maksaisi itsensä takaisin jo 120  000 kilometrin seilaamisen jälkeen. Matka vastaa noin kolmea kierrosta maapallon ympäri. Se on keskivertokontille lyhyt pyrähdys, sillä reilun kymmenen vuoden elin-kaarensa aikana se ehtii taittaa paljon pitemmän taipaleen.

Passi kertoo sijainnin

Kun teräskontin skannauksessa tar-vitaan kovaa röntgensäteilyä tai jopa gammasäteitä, yksittäisen lasikuitui-sen kontin läpivalaiseminen on jat-kossa helpompaa ja halvempaa, sillä siihen riittää pehmeä röntgensäteily.

Lasikuitukonttien käytöstä pyri-tään tekemään myös entistä helpom-paa. Paneeleista rakentuvat kontit voi-daan taittaa kasaan ohuiksi, tasaisiksi levyiksi samalla tavalla kuin pahvi-laatikot. Tällöin tyhjien konttien siir-tely pitkiäkin matkoja on suhteellisen edullista.

Toisin kuin teräskontit lasikuitupa-neelit läpäisevät helposti myös radio-taajuista sähkömagneettista sätei-lyä. Tällöin paneelien sisään voidaan asentaa erilaisia langattomia antu-reita, jotka saavat sähkövirtansa vaik-kapa pietsosähköistä ilmiötä hyödyn-tävistä värähtelijöistä.

Sensorien ansiosta on mahdollista tarkastella ja monitoroida jokaista laivaan tai satamaan pinottua yksit-täistäkin konttia. Näin voidaan heti havaita, jos lasti on liikkunut tai kon-tissa piileskelee esimerkiksi salamat-kustajia.

Stephan Lechnerin mukaan jokai-seen konttiin voidaan sensorien avulla kiinnittää myös sähköinen identiteettitunnus tai passi. Langatto-mia verkkoja käyttämällä kontin liik-keitä voidaan silloin seurata koko sen elinkaaren ajan. Näin älykonteista on mahdollista kerätä ajanmukaista big dataa erilaisia riskianalyyseja varten.

Ainoa uhka konttien tulevaisuu-delle lienee futuristien viisas arvaus, jonka mukaan 3D-tulostuksesta tulee yleinen arjen teknologia.

Jos jokainen voi jatkossa valmistaa lenkkitossunsa, autonsa varaosineen ja jopa asuintalonsa itse kotikonnuil-laan, rahtikuljetusten määrä vähenee vääjäämättä.

Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja.jarmowallenius@hotmail.com

Älykontti osaa viestittää

kunnostaan, sisällöstään,

liikkeistään ja sijainnistaan.

492/2016 KEMIA

Lähes kaikki maailman hyödykkeet luonnon ja maankuoren energia- ja perusraaka-aineita lukuun ottamatta seilaavat paikasta toiseen konteissa.

Englannin containerin näppärä suomennos löytyi vanhan kansan kantovälineestä. Tuohinen versio sai rinnalleen modernin metallisen kaiman.

Kontti on määritelmän mukaan kuljetussäiliö, joka voidaan siirtää kuljetusvälineestä toiseen ilman sisällön uudelleenlastausta.

Periaatteessa esimerkiksi tynnyri täyttää määritelmän. Sitä ei kuiten-kaan mielletä kontiksi, vaan ”aito” kontti on suorakaiteen muotoinen laatikko.

Kansainvälinen standardoimis-järjestö ISO on määrittänyt rahti-kontin mitat.

Koska standardi on amerikka-laislähtöinen, konttien pituudeksi on vakiintunut 10, 20, 30 tai 40 jal-kaa (eli noin 3, 6, 9 tai 12 metriä) ja leveydeksi 8 jalkaa (2,4 metriä). Kontin korkeus voi olla 8,5 jalkaa, 8 jalkaa tai alle kahdeksan jalkaa.

Samat mitat ovat myös kontti-liikenteen perusmittayksikön läh-tökohtana. Konttien mittayksikkö on TEU, joka tarkoittaa 20 jalan pituista, 8 jalan levyistä ja 8,5 jalan korkuista konttia. Kontin sisäti-lavuus on 32 ja ulkotilavuus 38 kuutiometriä. Tyhjä yhden TEU:n kontti painaa 2 200 kiloa. Siihen saa kuormata 28 200 kiloa tavaraa.

40 jalan pituinen ISO-kontti vastaa kahta TEU:ta. Välikoko on 1,5 TEU:ta ja ylipitkä kontti 2,25 TEU:ta. Myös konttialusten vetoi-suus ilmoitetaan TEU-lukuna. Kontteja voidaan pinota alukseen maksimissaan yhdeksän päällek-käin.

Kotimaana Kiina

Nykyisin konttialuksia liikkuu maailman kaikilla merillä ja Koil-lisväylääkin pitkin. Osa niistä on

maailman suurimpia, liki 400-met-risiä rahtilaivoja. Laivan lastina voi tällöin olla kontteja jopa 19 000 TEU:n verran.

Maailman nykyisistä konteista 90 prosenttia on valmistettu Kiinassa. Standardoidun teräskontin keski-hinta on noin 2 000 euroa.

Käytössä on koko ajan runsaat 20 miljoonaa erikokoista ja eri tar-koituksiin soveltuvaa konttia, mikä vastaa 15,4 miljoonaa TEU:ta. Mil-joona konttia odottaa aina käyttöä tai on siirtynyt uuteen käyttötarkoi-tukseen, esimerkiksi asunnoiksi.

Kontteja riittää myös hukatta-vaksi. Vuosittain katoaa tai huka-taan arvion mukaan jopa 10  000 konttia, muun muassa laivaonnet-tomuuksissa. Kuluvan vuosikym-menen pahimmat haverit ovat vie-neet meren pohjaan kerralla yli 900 konttia.

Kontin mitta on jalkaSc

anst

ockp

hoto

50 2/2016KEMIA

aromiainetta. Niiden muodostama kokonaisuus koetaan laajalti miellyt-täväksi. Mansikkaa hyödynnetään-kin paljon sekä ihonhoitotuottei-den tuoksuissa että elintarvikkeissa”, kertoo Elintarviketieteiden seuran helmikuisessa Tunteita ja tuoksuja -seminaarissa puhunut Helminen.

Tuntematon aisti

Hajuaisti tunnetaan ihmisen aisteista huonoimmin. Kiinnostus sen salo-jen selvittämiseen alkoi kasvaa vuo-den 2004 jälkeen, jolloin lääketieteen Nobelin palkinto myönnettiin alan tutkijoille. Richard Axel ja Linda Buck tutkivat noin tuhannen geenin geeniperhettä, joka tuottaa vastaavan määrän hajureseptoreita.

Hajuaistin ensisijainen tarkoitus on kertoa ihmiselle tai eläimelle ympä-ristön kemiallisista aineista ilman, että tarvitaan suoraa kosketuskontak-tia tai varsinkaan maistamista.

Ihmisen hajuaistia pidetään yleensä alkeellisena eläimiin verrattuna. Emme olekaan kovin tarkkoja hajun analysoijia. Ilmeisesti ihmisellä on joko vähemmän erilaistuneita haju-reseptoreita kuin monilla eläinlajeilla tai huonompi kyky yhdistellä aivojen saamia viestejä.

Joillekin molekyyleille meidänkin nenämme on tosin herkkä. Esimer-kiksi ulosteen tai mätänevän lihan sisältämistä rikkipitoisista tioleista syntyy jo erittäin pieninä pitoisuuk-sina lemu, jonka ihminen tunnistaa heti vastenmielisenä.

”Molekyylin rakenteesta ei kui-tenkaan osata vielä ennustaa, millai-sen hajuaistimuksen aine herättää. Rakenteeltaan hyvin erilaisten yhdis-teiden herättämät hajut voivat olla

käy tunteisiin Hajuaisti on ihmisen

aisteista tuntemattomin. Se tiedetään, että tuoksut herättävät tunteita ja luovat muistoja muita aisteja herkemmin. Tulevaisuudessa hajut voidaan ehkä tallentaa digitaaliseen muotoon.

mieltymykset vaihtelevat kulttuurista toiseen.

Kymmenen vuoden tutkimuk-sen perusteella Firmenich on saanut aikaan oppaan, joka kertoo, mitä esi-merkiksi appelsiinin tuoksu tuo ihmi-sen mieleen missäkin maassa.

”Tieto auttaa asiakkaitamme valit-semaan tuotteeseensa oikean maun tai tuoksun”, Helminen kertoo.

Elintarvikkeiden hajuyhdisteet syntyvät kypsymisen tai prosessoin-nin aikana. Toivottu aromi on usein tulosta monen ainesosan seoksesta, kun taas virhehajun aiheuttaa usein yksi pääkomponentti.

Teknologiasta ei aina ole apua hajua tunnistettaessa. Haju voi olla sellai-nen, että ihmisnenä kyllä havaitsee sen, mutta asiaa ei kyetä todentamaan kaasukromatografialla.

Hajujen miellyttävyyteen vaikutta-vat itse hajuärsyke, aistivan ihmisen ominaisuudet sekä ympäristö, jossa aistija kohtaa hajun.

Hajun tuttuus ja miellyttävyys ovat yleensä yhteydessä toisiinsa, mutta poikkeuksiakin on. Etenkin kaikille tuttu valkosipuli jakaa mielipiteet voimakkaasti. Kahvin herättämät tunteet taas riippuvat vahvasti siitä, missä yhteydessä sen tuoksu kantau-tuu nenään.

Joissakin tutkimuksissa on esitetty, että yhdisteen molekulaarinen komp-leksisuus on yhteydessä yhdisteen herättämien hajuvivahteiden luku-määrään ja siihen, kuinka miellyttä-väksi haju koetaan.

Tuoksuihin liittyvät tunnemuis-tot liittyvät usein henkilökohtaisiin kokemuksiin. Niistä osa voi kuitenkin olla yhteisiä monille. Takuuvarmasti ”hyvää” tuoksua hakevan kannattaa turvata mansikkaan.

”Mansikasta tunnetaan noin 300

Arja-Leena Paavola

Millaisia reaktioita sinussa saa aikaan sitruunan tuoksu?

Venäläisellä herahtaa heti vesi kie-lelle. Puolalaiselle näin ei käy.

”Euroopan maiden ja jopa naapu-rikansojen välillä on tutkitusti hyvin suuria eroja siinä, mitä tunteita eri-laiset hajut herättävät ihmisissä”, ker-too myyntipäällikkö Hans Helminen Firmenich-yhtiöstä.

Jo 1800-luvulla perustettu sveitsi-läisyritys kuuluu maailman suurim-piin tuoksujen ja aromien valmista-jiin. Tuotteet menevät muun muassa elintarvike- ja kauneusteollisuuden käyttöön.

Suomalaisten tuoksumieltymyk-set ovat Helmisen mukaan hieman samantyyppisiä saksalaisten ja hol-lantilaisten kanssa.

Hajuaisti on läheisesti kytköksissä aivojen tunteisiin liittyvien alueiden kanssa. Tuoksut nostavat pintaan myös muistoja muita aistimuksia her-kemmin.

Nykytuotteiden markkinoinnissa pyritään vetoamaan mahdollisimman moneen aistiin. Uutta tutkimustietoa hajumieltymyksistä hyödynnetään myös aromiaineiden kehityksessä ja käytössä. Se ei ole yksinkertaista, sillä

Tuoksu

2/2016 KEMIA

Sitruunan tuoksu vaikuttaa ihmisiin eri tavoin. Myös kokonaisten kanso-jen ja kulttuurien hajumieltymykset vaihtelevat.

Scan

stoc

kpho

to

51

52 2/2016KEMIA

samanlaisia”, kertoo tutkijatohtori, dosentti Antti Knaapila Turun yli-opiston biokemian laitoksesta.

Toisaalta rakenteeltaan saman-kaltaiset yhdisteet, jopa peiliku-vaisomeerit, voivat haista aivan eri-laisilta. Esimerkiksi S(+)-karvoni tuoksuu kuminalta ja S(–)-karvoni vihermintulta. Hajuyhdisteiden ja hajuaistimusten väliset yhteydet on siksi yhä selvitettävä kokeellisesti.

Ihminen ei haista nenän ulkoisella osalla vaan sen suojassa. Sisäänhen-gitysilmasta kymmenisen prosenttia suuntautuu nenäontelon yläkatossa sijaitseviin hajuepiteeleihin. Haju-yhdisteet kulkevat niihin myös toista väylää pitkin eli uloshengityk-sen yhteydessä silloin, kun ihminen pureskelee ruokaa.

”Nenän kautta aistittava nuuhkaisu on se, mitä kutsumme aromiksi. Flavori – arkikielellä ruuan maku – taas on kokonaisuus, jonka tuotta-vat yhdessä suun kautta aktivoidut kemialliset aistit, maku- ja hajuaisti, sekä kemotunto.”

Iso osa siitä, mitä pidämme makuna, on todellisuudessa nenä-nielun kautta aistittua hajua, jonka aktivoivat ruoasta haihtuvat yhdis-teet. Syödessään ihminen ei tiedosta nenäontelon hajuaistimuksia, vaan

hänestä tuntuu siltä, että kaikki aisti-mukset tulevat suusta.

Ihmiseltä on löydetty makuresep-toreja myös suolistosta. Siellä ne eivät kuitenkaan signaloi makuja, vaan nii-den tehtävänä on ilmeisesti toimia eräänlaisina laskureina, jotka mittaa-vat ruoan energia- ja ravintoainepi-toisuutta.

Naisilla paremmat käämit

Ihmisen jokaisessa hajureseptori-solussa on vain yhdentyyppisiä haju-reseptoreita. Eri hajut tunnistamme reseptorien yhteistoiminnan ansiosta.

Pitkään arvioitiin, että ihminen voisi haistaa noin 10  000 eri hajua. Vuonna 2014 tehty tutkimus kuiten-kin paljasti, että kykenemme erotta-maan huimasti enemmän, peräti yli triljoona hajuärsykettä.

”Tämä perustuu siihen, että sama reseptori voi sitoa useita erilaisia hajuyhdisteitä ja useampi yhdiste voi sitoutua samaan reseptoriin. Näin syntyy paljon erilaisia kombinaati-oita”, Knaapila selittää.

Jotkin hajureseptorigeenien muo-dot ovat yhteydessä siihen, kuinka herkästi ihminen aistii tietyn haju-yhdisteen, vaikkapa juuston ”hienha-juun” yhdistyvän isovaleriaanahapon

tai parsan aineenvaihduntatuotteet.Parsan tyypillinen ominaisuus on

karvaus, jonka eri ihmiset tuntevat eri tavoin. Ihmisillä karvaan aisti-minen on välttämätön keino erottaa myrkylliset kasvit syötävistä. Karvas-reseptorit ovat erikoistuneet havaitse-maan myrkkyjä, joita kasvit tuottavat puolustautuakseen niitä syöviä eläi-miä vastaan.

Muutenkin hajuaistin herkkyy-dessä ja hajuaistimuksissa on suuria yksilöllisiä eroja. Aistia on kuitenkin myös mahdollista harjaannuttaa.

Naisilla on keskimäärin parempi hajuaisti kuin miehillä – mutta syytä asiaan ei tunneta.

Erään tutkimuksen mukaan syy saattaisi piillä hajukäämeissä, aivoissa sijaitsevissa hermokudossukkuloissa, joihin hajuhermot päättyvät. Nais-ten hajukäämeissä on todettu olevan enemmän hermosoluja kuin miesten hajukäämeissä.

Hajuja voi harjoitella

Joskus haju saattaa aiheuttaa ihmiselle jopa voimakkaita fyysisiä tuntemuk-sia. Aiemmin tuoksuyliherkkyyttä pidettiin lähinnä psyykkisenä oirei-luna, mutta nykylääketieteen mukaan kyse on elimellisestä vaivasta, jonka mekanismia ei tosin vielä tunneta.

Korkeammasta tai matalammasta aistikynnyksestä ei ole kysymys, kertoo yli 30 tutkimusta luodannut lääketieteellinen katsaus. Kun sekä tuoksuyliherkkiä että verrokkeja altis-tettiin tuoksuville ja muille altistaville aineille, ilmeni, että tuoksuherkkien aistikynnys ei eroa verrokeista.

Tuoksuille herkät potilaat eivät siis aisti tuoksuja ja hajuja sen pienempiä pitoisuuksia kuin terveet, mutta hei-dän hajuaistinsa ei totu tuoksuun ajan mittaan, kuten muiden.

Esimerkiksi kosmeettisten aineiden yksittäisistä tuoksuista oireita aiheut-taa etenkin myski. Muista oireiden aiheuttajista merkittävimmät ovat homeen haju ja muut sairaan raken-nuksen lemahdukset.

Kyky tunnistaa hajuja ja nimetä niitä huonontuu usein ikääntymisen myötä. Jos ihmisellä on perinnöllinen

Scan

stoc

kpho

to

Hajujen tunnistamista voi harjoitella ja hajumuistiaan parantaa. Ruotsa-laistutkijat ovat kehittäneet erityisen hajumuistipelin.

532/2016 KEMIA

alttius Alzheimerin tautiin, hajuaistin heikkeneminen saattaa ennakoida kognitiivisten häiriöiden ilmaantu-mista ja sairauden puhkeamista jopa 10 vuotta ennen kuin tauti tosiasiassa havaitaan.

Syynä on, että Alzheimerin tautiin liittyvät neuropatologiset muutokset alkavat usein juuri hajujärjestelmän alueelta.

Tukholman yliopiston apulaispro-fessorin Jonas Olofssonin ryhmä on paneutunut tutkimaan hajumuistia. Tutkijat ovat laatineet kokeita, joilla hajumuistia voidaan testata, ja kehit-täneet myös myös uudenlaista muis-tipeliä eli hajumuistipeliä.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että hajumuistin kehittäminen vaikut-taa myös muuhun muistiin, etenkin visuaaliseen.

Tämä tarkoittaa, että ”harjoittele-malla” hajuja ja haistamista ihminen voi ehkä ehkäistä omaa dementoitu-mistaan ja siten parantaa vanhuus-vuosiensa elämänlaatua. Tietoa voi-daan tutkijoiden mukaan soveltaa myös oppimiseen.

Tuoksut biteiksi

Tuoksuja voidaan tulevaisuudessa lähettää ihmiselle ehkä myös digitaa-lisessa muodossa.

Tämä vaikuttaa ensikuulemalta tie-teistarinalta, mutta Tampereen teknil-lisessä yliopistossa TTY:ssä asiaa tut-kitaan vakavasti.

Suomen Akatemian rahoittamassa, vuoden 2016 alussa startanneessa hankkeessa selvitetään koneoppi-mista ja tuoksujen syntetisointia sekä keinonenän että ihmisnenän avulla. Keinotekoinen hajuaisti mittaa ja muuntaa tuoksuja numeeriseen muo-toon.

”Hajuja aistittaessa signaali aivoi-hin syntyy, kun nenän hajuepiteelin solujen reseptorit tunnistavat tietyn molekyylirakenteen. Meidän käyttä-mämme keinonenä sen sijaan perus-tuu ionisoitujen hajumolekyylien lii-kenopeuden mittaamisen”, kertoo professori Pasi Kallio.

Ionisoidut molekyylit liikkuvat sähkökentässä molekyylien sähköva-rauksen ja poikkipinta-alan mukai-sesti. Menetelmä tunnetaan nimellä ionimobiliteettispektrometria (IMS).

Tutkijoiden tavoitteena on tuottaa syntetisaattorilla uudelleen tuoksu,

joka on mitattu keinonenällä, ja muut-taa se digitaaliseen muotoon. Lähtö-tietona käytetään mitatun tuoksun ominaisjälkeä, ja syntetisaattori pyr-kii tuottamaan sille annetuista tuok-sukomponenteista vastaavan jäljen.

Tutkimuksen viimeisessä vai-heessa on tarkoitus käyttää ihmis-neniä havaitsemaan, kuinka lähellä koneen tuottama tuoksu on alkupe-räistä tuoksua.

”Vaikka alkuperäinen, keinonenällä mitattu tuoksujälki ja tuoksusynteti-saattorin tuottama tuoksujälki olisi-vat täsmälleen samat, ihmisen nenä saattaa silti aistia ne erilaisiksi”, Kallio huomauttaa.

Projektissa hyödynnetään kemial-lista osaamista muun muassa hajujen ja tuoksujen siirtämisessä, sumutta-misessa sekä seoksen tuottamisessa.

Yleensä hajua tuottava kohde sisäl-tää satoja tai tuhansia haihtuvia mole-kyylejä. Tutkijoiden tarkoituksena on valita eräänlaisia avainyhdisteitä, joilla on aistimukseen voimakkain vaikutus. Analyysin jälkeen avain-

yhdisteet kootaan seostuoksun esille saamiseksi. Seoksia voi periaatteessa valmistaa lukemattoman määrän.

Digitaalisten tuoksujen sovellus-kohteita voi Kallion mukaan löytyä esimerkiksi psykologiasta. Synteti-soituja tuoksuja voitaisiin hyödyntää tunteiden, muistijälkien ja vireystilan säätelyssä. Tietokonepeleissä tuoksut voisivat muodostaa osan pelikoke-muksesta.

”Ennen kaikkea sovelluksia tar-joutuu digitaalisessa markkinoin-nissa. Kauppakeskuksiin tai muihin julkisiin tiloihin voitaisiin räätälöidä erilaisia tuoksuympäristöjä”, Kallio visioi.

”Sosiaalisessa mediassa taas olisi mahdollista vaikkapa mitata tuoksu, digitoida se ja lähettää tietoverkon kautta halutulle kohderyhmälle.”

Tämä saattaisi tuoda esimerkiksi nettikommentointiin aivan uuden ulottuvuuden.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.arjaleena.paavola@gmail.com

Tuoksut voidaan tulevai-suudessa ehkä muuttaa digitaaliseen muotoon, jolloin niitä voidaan lähettää vaikka sähköpostitse.

Scan

stoc

kpho

to

Tuoksujen digitointi voisi tuoda nettikommentointiin aivan uuden ulottuvuuden.

54 2/2016KEMIA

virtojen ole katsottu kelpaavan syö-täväksi.

Nyt ja ennen muuta tulevaisuu-dessa on toisin. Poutanen muistuttaa, että sivuvirroissa on runsaasti etenkin proteiinia, joka pitäisi saada parem-min ihmisten ravintokäyttöön. Eri-tyisesti energiapitoista ruokaa tarvi-taan maapallon väkimäärän kasvaessa entistä enemmän.

Länsimaiden ihmiset saavat proteii-ninsa nykyään lähinnä eläinproteiinin muodossa, mutta siihen eivät resurssit jatkossa riitä. Tulevaisuuden proteii-nit on siis opittava etsimään muualta, kuten juuri sivuvirroista.

Sivuvirrat hyödynnettäisiin Pouta-sen vision mukaan ensi alkuun sel-laisina kuin ne elintarviketeollisuu-desta tulevat. Myöhemmin prosessia voidaan muokata niin, että mahdol-lisimman iso osa proteiinista pysyy mahdollisimman hyvälaatuisena eikä degeneroidu matkan varrella.

Rypsikakkuja ja suomalaista kauraa

Vehnän poisheitettävät osat, ohran puriste ja rypsiöljyn valmistuksen

Biotalous tuottaa

Ekologista ruokaa Monille biotalous on

synonyymi metsille ja metsästä saataville tuotteille. Biotalous merkitsee kuitenkin paljon muutakin, vaikkapa entistä ekologisempia elintarvikkeita.

sivutuotteena syntyvät puristekakut hyödynnetään nykyisin lähinnä eläin-ten ruokinnassa. Näissä sivuvirroissa on kuitenkin riittävästi proteiinia kat-tamaan koko EU-alueen ihmistenkin proteiinitarve, Poutanen sanoo.

Vaikkapa rypsikakut sopisivat hyvin ruokapöytään. Pelkkä ruuan ekologinen tuotantotapa ei kulutta-jalle kuitenkaan riitä.

”On ensisijaisen tärkeää, että uudet tuotteet maistuvat hyvältä. Kuluttaja ei valitse tuotetta, jos ei nauti sen syö-misestä”, professori tähdentää.

Tuotekehittäjät ovat jo ratkais-seet haasteen toisen lupaavan raaka-aineen eli kauran osalta.

VTT:ssä on pitkään kehitetty frak-tiointiprosessia, jossa päätuote on kauran kolesterolia alentava kuitu. Lisäksi prosessissa syntyy proteiini-tärkkelystä ja öljyä. Innovaatio on jo käytössä ja markkinoilla.

”Kaura on hyvä esimerkki tuot-teesta, jota kehitetään Suomessa. Suomalaisen kauran laatu ja ekolo-giset tuotantotavat antavat sille myös brändiarvoa”, kehuu Poutanen ja har-mittelee heti perään sitä, että hyvälaa-tuista kauraa joutuu silti yhä rehuksi.

Kerttu Vähänen

VTT:n tutkimusprofessori Kaisa Poutanen on maailmanlaajuisesti tunnettu elintarvikkeiden ja bio-raaka-aineiden tutkimuksen yhdis-täjä. Hänen mukaansa ihminen haluaa tehdä sitä enemmän valintoja, mitä enemmän elintaso nousee.

”Ruuantuottajilla täytyy jo nyt olla sormi kuluttajan valtimolla, mutta tulevaisuuden kuluttajat haluavat entistä enemmän valtaa päättää siitä, kuinka heidän syömänsä ruoka tuote-taan”, Poutanen sanoo.

Tällaisessa tilanteessa biotalouden sivutuotteista jalostettu ruoka esit-täytyy edukseen ekologisena vaihto-ehtona.

Ennen ajateltiin, että ruuantuotan-nossa on yksi ”päätuote”, eikä sivu-

Proteiinit talteen VTT:n tehomenetelmälläVTT:n kehittämä uusi menetelmä erottaa tehokkaasti proteiinit maa-talouden ja elintarviketeollisuuden sivutuotteista.

Niin kutsutut DES-liuottimet eli syväeutektiset liuottimet tarjoavat helpon ja kestävän keinon saada pro-teiinit irti esimerkiksi panimomäs-kistä, rypsin puristekakuista ja veh-näleseestä.

Menetelmässä liuotin ja kiinteä aine laitetaan reaktoriin kahdeksi tunniksi. Reaktoriin lisätään vettä, minkä jäl-keen kiinteät aineet erotetaan sihdillä ja liuotinmolekyylit, proteiinit ja vesi kalvosuodattamalla. Proteiini kuiva-tetaan, ja lopputuloksena on laadukas

proteiinirikaste.Olutmäski, rypsikakut ja lese sisäl-

tävät proteiinia huomattavia määriä. Parhaiten DES-liuottimet tepsivät mäskiin, jonka proteiinista saadaan niiden avulla talteen 80 prosenttia. Perinteinen uuttomenetelmä yltää korkeintaan 40 prosenttiin.

Sovelluksia myös elintarviketeollisuudessa

VTT on testannut menetelmää 60 litran pilottilaitteistolla, ja se on hel-posti skaalattavissa teolliseen mitta-kaavaan. Käytettävät kemikaalit ovat edullisia ja elintarvikekelpoisia eli

Yhdysvaltain elintarvike- ja lääke-viraston FDA:n hyväksymiä.

DES-liuottimet ovat kiintoainei-den sekoituksia, jotka muodostavat liuoksen sopivissa sekoitussuhteissa matalissa lämpötiloissa. Liuottimia käytetään yleisesti metalliuutoissa ja kiillottamisessa. Aiemmin ei ole tutkittu, miten ne soveltuvat prote-iinien erottamiseen massasta.

VTT:n mukaan ensisijainen käyt-tökohde DES-liuottimilla rikas-tetulle proteiinille on rehu, mutta se voi sopia myös elintarvikkeiden proteiinirikasteeksi. Menetelmällä saattaa siten olla sovelluksia myös elintarviketeollisuudessa.

552/2016 KEMIA

Puusta ruokaa ja terveyttäKun Poutanen ottaa puheeksi ruuan valmistami-sen puusta, monelle tulee ensimmäisenä mieleen pula-aika ja pettuleipä. Puusta tehdyn ruuan ei kuitenkaan tarvitse olla vain viimeinen vaihto-ehto.

Tulevaisuuden biojalostamoissa tuotetaan sel-lun rinnalla paljon muutakin, vaikkapa samaa ravintokuitua kuin täysviljatuotteissa.

”Uudenlainen biojalostamo voi hyvin tuottaa jakeita myös elintarviketeollisuuden käyttöön”, VTT:n Biotaloudesta viennin veturi -seminaa-rissa luennoinut Poutanen näkee.

Puusta saadaan myös terveysvaikutteisia raaka-aineita moniin ruokiin. Ksylitoli eli koivusokeri on jokaiselle suomalaiselle tuttu valmiste.

Ksylitoli valmistetaan ksylaanista, jota voidaan käyttää elintarvikkeissa myös sinällään. Jugurtin koostumus tutkitusti paranee, kun siihen lisätään pieniä pitoisuuksia ksylaania. Aine tekee jugur-tista myös suolistolle hellävaraisemman, joten ksylaanijogurtti sopisi varsinkin herkkävatsai-sille.

Puun sisältämä ligniini voisi puolestaan toi-mia emulointiaineena ja emulsiostabilisaattorina, Poutanen listaa esimerkkejä.

Prosessointi ei tee ruuasta epäterveellistä

Nykyihminen ei syö pelkästään energiantar-peensa tyydyttämiseksi. Ruoka ja terveys ovat Poutasen mukaan hyvin intiimi asia, jonka koemme määrittävän, keitä olemme.

”Kyse on paljon muustakin kuin vain ravin-teista, jotka vaikuttavat elintoimintoihimme.”

Nykykuluttaja toteuttaa itseään syömällä ja kykenee vertailemaan omaa ruokavaliotaan ver-taisryhmänsä ruokavalioon ympäri maapalloa. Hän on myös kiinnostunut tuotteen tuotantota-vasta.

Elintarviketeollisuus istuu usein syytettyjen penkillä, kun puhutaan lihavuuden yleistymi-sestä länsimaissa.

Tätä nykyä teollisuus tuottaa pitkälle proses-soituja, kaloripitoisia tuotteita, kuten makkaroita, joiden runsasta käyttöä asiantuntijat kehottavat syystäkin välttämään.

Poutasen mukaan ei kuitenkaan ole mitään syytä, miksei teollisuus voisi valmistaa pitkälle jalostettuja mutta samalla vain vähän energiaa sisältäviä ruokia.

”Prosessointi itsessään ei automaattisesti tee ruuasta epäterveellistä, vaan kaikki riippuu tuo-tantotavoista ja tavoitteista”, professori sanoo.

”Terveelliset prosessoidut ruuat voisivat hel-pottaa valintaa kalliin ja terveellisen ja halvan mutta epäterveellisen välillä.”

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.kerttu.vahanen@gmail.com

56 2/2016KEMIA

Marja Saarikko

Vuorotyön on todettu olevan yhtey-dessä moniin terveydellisiin ongel-miin, kuten diabetekseen, rytmihäi-riöihin ja painonnousuun. Lisäksi vuorotyöläisten riski vatsahaavaan, rintasyöpään ja keskenmenoon on muita suurempi.

Yövuoroja tekevät kärsivät myös muita enemmän väsymyksestä, heillä on nukahtamisvaikeuksia, ja heidän vuorokausirytminsä on häiriintynyt.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitok-sen (THL) tutkimusprofessorin Timo Partosen mukaan kohonneet riskit saattavat olla seurausta ihmisen sisäi-sen kellon eli niin sanotun keskuskel-lon häiritsemisestä, sillä kello näyttää olevan yhteydessä esimerkiksi sokeri- ja kolesteroliaineenvaihduntaan.

”Sisäisen kellon jätätys on haitallista etenkin vuorotyötä tekevillä, koska he eivät aina pääse nukkumaan silloin, kun se olisi otollisinta sisäisen kellon kannalta”, Partonen sanoo.

Valo pitää kellon tahdissa

Jokaisen ihmisen elimistössä tikittävä keskuskello seuraa aikaa ja pitää yllä vuorokausirytmiä.

Keskuskello sijaitsee suprakias-maattisessa tumakkeessa aivojen näköhermojen risteyskohdan yläpuo-lella. Sieltä se antaa aikamerkkejä eli-mistön muille kelloproteiineille, joita on jokaisessa solussa.

Keskuskellon toiminta ja siitä syn-tyvä vuorokausirytmi on yksilölli-nen. Ihmisestä on tunnistettu pari-kymmentä erilaista avainkellogeeniä, jotka määrittävät keskuskellon omi-naisuuksia.

Myös miehillä ja naisilla on eroja

Vuorotyö sotkeesisäisen kellon

Vuorotyö sotii ihmisen luontaista rytmiä vastaan ja voi aiheuttaa monia terveyshaittoja. Yövuoroja tekevän pitää kiinnittää erityistä huomiota riittävään nukkumiseen.

sisäisen vuorokauden pituudessa. Naisten vuorokausi on keskimäärin 24 tuntia ja 5 minuuttia pitkä, kun taas miehillä sisäinen vuorokausi venyy 24 tuntiin ja 11 minuuttiin.

Keskuskello määrittää myös sen, milloin on paras aika mennä nukku-maan. Partosen mukaan hetki koittaa iltayhdeksän ja aamuyhden välillä, jos tavoitteena on saada vähintään kah-deksan tunnin yöunet.

”Jos nukkumaan ei pääse silloin, kun se olisi otollisinta nukahtamisen ja unen laadun kannalta, ihminen sivuuttaa sen aikaikkunan, jolloin uni tulisi helposti. Luontaisen väsy-myksen tuloa voi silloin joutua odot-tamaan kaksi tai kolmekin tuntia.”

Ihmisen sisäisellä kellolla on luon-tainen taipumus jätättää. Näin luon-tainen aikaikkuna vaikkapa heräämi-selle siirtyy yhä myöhemmäksi, ellei sisäistä kelloa tahdisteta joka päivä. Paras tahdistin on silmiin tuleva valo, jota on tarjolla peräkkäisinä aamuina aina samaan aikaan.

Valon avulla myös vuorotyötä te-kevä voi yrittää tahdistaa omaa sisäistä kelloaan. Tosin vuorotyön yksilölli-nen rytmi vaikuttaa siihen, kuinka kellon onnistuu siirtämään. Lisäksi se siirtyy eri ihmisillä eri tavoin.

Riittävä uni auttaa

Yövuoroista syntyvä univelka pahen-taa sisäisen kellon rytmihäiriöitä, mutta asian voi korjata riittävän pit-killä unilla. Rytmistä kiinni saami-seen vaikuttaa se, miten hyvin työ-vuoron jälkeen ehtii nukkua ja miten oman sisäisen kellonsa jätätystä saa kurottua kiinni.

”Jos työvuoro päättyy esimerkiksi kello kuusi aamulla, niin nukku-maan olisi hyvä käydä kello yhdek-sään mennessä. Silloin olisi mahdol-lista saada vielä noin kuuden tunnin unet”, Partonen laskee.

Etenkin yötöitä tekevien työvuorot pitäisi laatia niin, että heidän sisäi-nen kellonsa pitää kutinsa ja rytminsä mahdollisimman hyvin.

Näin pyrkii toimimaan ainakin Suomen johtava kliinisten laborato-riopalveluiden tuottaja Huslab, ker-too osastonhoitaja Ulla Peltola.

Hänen mukaansa vuorotyön ai-heuttamat terveyshaitat ovat hyvin tiedossa.

”Haittoja pystytään kuitenkin ehkäisemään työvuorojen huolelli-sella suunnittelulla ja yhteisten peli-sääntöjen luomisella esimerkiksi lomien määräytymisessä”, Peltola sanoo.

Laboratoriossa on paljon ihmisiä, jotka pitävät vuorotyöstä ja tekevät sitä omasta tahdostaan koko työ-uransa ajan.

Vuorotyön hyviä puolia ovat Pel-tolan mukaan mukaviksi koetut arkivapaat, vaihtuvat työtoverit sekä päivystysvuorojen yllätyksellisyys ja vaativuus.

”Vastuu työssä jaksamisesta on kui-tenkin aina sekä esimiehellä että työn-tekijällä itsellään.”

Finriski-väestöaineistoon pohjaa-vat tutkimukset ovat paljastaneet, että monet terveysriskit kasaantuvat iltavirkuille. Heihin kuuluu suomalai-sista aikuisista noin 12 prosenttia eli joka kahdeksas.

”Iltavirkuilla on enemmän uni-vajetta, he syövät epäterveellisem-min ja liikkuvat niukemmin. Heillä

572/2016 KEMIA

on pidemmät ruutuajat, he tupakoi-vat useammin ja juovat runsaammin alkoholia”, Timo Partonen luettelee.

”Lisäksi heillä on aikuistyypin dia-betesta, verenpainetautia, keuhkoast-maa ja selkäsairauksia muita enem-män.”

Tutkimusten mukaan iltavirkuilla on myös huonompi akateeminen suoriutuminen kaikissa ikäryhmissä, sekä koulun ala- että yläluokilla ja myös jatko-opinnoissa. Iltavirkkuus myös ennakoi runsaampaa päihtei-den käyttöä.

Nämäkin terveysriskit voivat olla seurausta sisäisen kellon häiriintymi-sestä, jota iltavirkuilla esiintyy enem-män kuin muilla, Partonen sanoo.

”Iltavirkuilla sisäinen vuorokausi on muita pidempi, ja heidän sisäinen kellonsa jätättää helpommin kuin muilla. Siten heillä on joka päivä

muita enemmän kiinni kurottavaa.”

Yötyöläiset haastavat laboratoriot

Vuorotyöläiset aiheuttavat päänvai-vaa myös kliinisille laboratorioille.

Niissä tehtävät hormonimäärityk-set ovat haastavia, koska laboratorio ei voi tietää, mikä elimistön sisäi-sen vuorokauden aika yötyöläisellä on menossa. Esimerkiksi kortisoli- hormonin eritys riippuu pitkälti hen-kilön sisäisen kellon ajasta.

Hormonimäärityksiä tilataan usei-den yleissairauksien ja endokrino-logisten sairauksien tutkimiseksi. Kullakin hormonilla on oma ryt-minsä ja eritystapansa, mikä on otet-tava huomioon näytteenottohetkeä valittaessa ja tuloksia tulkittaessa.

Tuloksiin vaikuttaa esimerkiksi se,

tekeekö potilas työtä joka yö, muuta-man yön välein vai onko hänellä esi-merkiksi viikko vapaata ja sen jälkeen taas viikko yötyötä.

Timo Partosen mukaan määrityk-sen tekemiseen ei ole selvää sääntöä.

”Mutta vaikkapa kortisoli-, kasvu- ja TSH-hormonien mittaukset olisi kuitenkin hyvä toistaa muutamana aamuna, jotta nähtäisiin, mikä on tulosten todellinen vaihteluväli ja onko niissä eroa eri työvuorojen jäl-keen.”

Unitutkija Partonen ja osaston-hoitaja Peltola puhuivat Helsingissä helmikuussa järjestetyssä Labquality Days -tapahtumassa, jonka ohjel-maan kuului ensi kertaa suuri työ-hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen luentokokonaisuus.

Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja.marja.saarikko@gmail.com

Vesa

Lai

tinen

Labquality Days -tapahtuman näyttely ja luennot houkuttelivat Helsingin Messukeskukseen toistatuhatta kliinisten laboratorioi-den ja terveydenhuollon ammattilaista. Seuraavan kerran tapahtuma järjestetään 9.–10.helmikuuta 2017.

58 2/2016KEMIA

ULKOMAILTA

Yhdysvaltalaiseen Harvardin yliopis-toon ei jatkossa saa hankkia huone-kaluja, joissa on käytetty palonesto-aineita. Harvardista tuli siten maan ensimmäinen yliopisto, joka on kiel-tänyt palonestoaineita sisältävät tuot-teet tiloissaan.

Yliopisto perustelee päätöstään tut-kimustiedolla, jonka mukaan organo-fosfaattiset ja halogenoidut palon-estoaineet kulkeutuvat tuotteista hengitysilmaan ja pölyyn niin sisä- kuin ulkoympäristöissäkin.

”Altistuminen näille kemikaaleille on yhdistetty muun muassa syöpien kehittymiseen sekä hormonaalisen järjestelmän häiriöihin ja lisääntymis-terveyden häiriöihin”, yliopisto toteaa tiedotteessaan.

Palonestoaineita on käytetty vuosi-kymmeniä muun muassa pehmuste-tuissa huonekaluissa. Aineita esiintyy siksi lähes kaikkialla ihmisen päivit-täisessä ympäristössä.

Koko ketju selvillä

Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvi-raston EPA:n mukaan maan mark-

man biomassaa hajottavia entsyy-mejä”, sanoo Kalifornian yliopistossa kemiantekniikan tutkijaryhmää vetävä Michelle O’Malley Science Daily -lehdessä.

Tutkimuksessa selvisi, että eläin-ten ruuansulatusjärjestelmä kykenee selättämään minkä tahansa kasvima-teriaalin.

Tutkijat ruokkivat vuohia, lampaita ja hevosia muun muassa ruoholla, puulla ja maatalousjätteellä. Suolis-ton sieniyhdyskunnat tuottivat aina uuden entsyymiyhdistelmän, joka soveltui pilkkomaan jokaisen mate-riaalin elimistölle käyttökelpoiseksi ravinnoksi.

Tutkimus julkaistiin Science-leh-dessä.

Päivi Ikonen

Halvempia biopolttoaineitavuohen suolistosienillä

Vuohen suolistosienten tuottamat entsyymit hajottavat biomassaa uskomattoman tehokkaasti.Sc

ansto

ckph

oto

Kotieläinten suolistossa elävät an-aerobiset sienet muuntavat biomassaa sokereiksi ainakin yhtä tehokkaasti kuin parhaat teollisesti tuotetut mik-robit, osoittaa tuore yhdysvaltalainen

tutkimus.Tutkijat uskovat, että

havaintoa voidaan tule-vaisuudessa hyödyn-tää biopolttoaineiden ja muidenkin biopoh-

jaisten tuotteiden val-mistuksessa ja tuottaa ne

muokattujen suolistosienten avulla entistä edullisemmin.

”Luonto on lahjoittanut näille sie-nille maailman suurimman valikoi-

Harvardin yliopisto kielsi palonestoaineet

kinoilla on noin 80  000 kemikaalia, joista vain murto-osan terveysvaiku-tukset on tutkittu riittävän hyvin.

Kun kemikaalien aiheuttamia ris-kejä arvioidaan, on tiedettävä arvi-oitavan aineen lähteet ja tarkat altis-tusreitit eli se, kuinka kemikaali pääsee elimistöön, ja lisäksi tun-nettava aineen terveysvaikutukset. Palonestoaineiden osalta koko ketju on jo selvitetty.

Palonestoaineiden määrä amerik-kalaiskodeissa on noin kymmen-kertainen eurooppalaiskoteihin verrattuna. Yhdysvaltain kuluttaja-

tuoteturvallisuuden komitean arvion mukaan aineet eivät käytännössä mer-kittävästi paranna paloturvallisuutta. Tulipalotilanteessa ne sen sijaan lisää-vät hään, savun ja noen määrää.

Kun aineiden terveyshaitoista on kertynyt lisää tietoa, Massachusetts ja monet muut osavaltiot ovat löy-hentäneet paloturvallisuusmääräyk-siään. Uudet normit mahdollistavat palonestoaineettomien tuotteiden valmistamisen ja hankkimisen.

Katja Pulkkinen

Car

olin

e C

ulle

r

Harvardin tuoreita maistereita vuodelta 2015. Maineikkaan yliopiston tiloissa ei vas-taisuudessa sallita palonestoaineita.

ASIANTUNTIJAT ovat huolissaan siitä, ettei miehellä ole nykyperheissä tilaa edes olutpurkin pohjapinta-alan ver-ran. Naisen tärkeysjärjestyksessä miehen jonotusnumero on se suurin.

Naisen arvolistalla sijoittuvat ensimmäisiksi lapset ja työ. Sen jälkeen tulevat ystävättäret ja kotieläimet. Hän-nänhuippuna, koiran ja kissan perässä, odottaa vuoroaan kulloi-nenkin avo- tai aviomies.

Miehen kouluttaminen per-heessä on julmaa. Jos tämä ei vuodessa opi sisäsiistiksi, edessä on ulkoruokinta. Niin tapahtuu myös, jos mies pääsee käy-tössä kulahtamaan.

Jos saman tekisi koiralle, tulisi syyte eläinrääkkäyksestä. Miestä ei suojaa mikään.

Ulkoistuksessa lusikat laitetaan jakoon siten, että ateri-mien lisäksi nainen saa jälkikasvun ja talon. Vastapainoksi miehen osuutena ovat elatusmaksuvelvollisuus ja asunto-lainan rippeet.

TERVE NYKYNAINEN ei miestä kaipaa, koska hän kes-kittyy uran kehittämiseen. Johtopaikoilla ei miestä pian nähdä muualla kuin vanhoissa tauluissa.

Ajat, jolloin isomahainen toimitusjohtaja maalautti itses-tään muotokuvan paksu sikari sormien välissä, ovat autta-mattomasti ohi. Nykyjohtaja on ajokoiran juoksukuntoon trimmattu nainen, jolle nikotiini on myrkkyä.

Kabineteissa ei enää hoideta hyvä veli -verkostoja, vaan nyt sisaret verkottuvat kuntosaleilla. Bisnestä hoidetaan pumppi-, jooga- ja zumbatuntien välisessä Bermudan kol-miossa, jonne miehillä ei ole asiaa.

KUINKA TÄHÄN on tultu? Syy piilee pleikkareissa ja tie-tokonepeleissä.

Nykymiestä eivät naiset kiinnosta, mikäli tarjolla on parempaa tekemistä tietokoneen kanssa. Jos nykymies ei

pelaa tai koodaa, hän larppaa. Nykymiehen ja tietokoneen väliin ei mahdu muuta kuin annos pikaruokaa.

Empiirinen esimerkki löytyy Otaniemen kampukselta. Ennen viriilien miesteekkareiden perustehtävänä ja -vel-vollisuutena oli tarjota seuraa sihteeri- ja sairaanhoito-oppilaitosten naisopiskelijoille.

Ei enää.Vuoden 2015 tärkein tapah-

tuma kampuksella oli larppaus-peli nimeltään Ihmiset vastaan zombit. Suomen kansantalou-delle ei lupaa hyvää, että zom-

bit voittivat.Seuraukset näkyvät jo. Suomen syntyvyys on romahta-

nut. Kohta ikäpyramidin yläpäässä keikkuu enää zombeja.

TULEVAISUUDEN MIES on vaihtokelpoinen zombi, jota naisten on pakko johtaa kovalla kädellä.

Mies kykenee korkeintaan koodaamaan pelejä, joissa linnut pommittavat sikoja. Naiset hoitavat kaiken muun.

Luonnollista on, ettei yhtäkään suurempaa päätöstä ei voi delegoida miehille, joiden elämänkokemus on kertynyt virtuaalimaailmoissa pelaamisesta. Lahjakkaimmat yksilöt ehkä larppaavat keskiaikaisen ritarihaarniskan kopiossa.

Naisilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin ottaa ohjat mieliku-vitusratsuilta omiin käsiinsä. Vain määrätietoinen domina pystyy käsittelemään zombeiksi muuttuneita miehiä.

ZOMBEISTA TULEE vähitellen kodin koristeita, joita vaihdellaan tyylisuunnan ja muiden kalusteiden mukai-sesti. Uudelle sohvalle domina hankkii uuden zombin soh-vaperunaksi.

Yksi asia tässä yhtälössä ihmetyttää. Kuinka ihmeessä luolamiehet ovat voineet kehittyä tällaisiksi joutomie-hiksi?

KeemikkoLuolamiehen sukua

Dominan zombit

Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa

maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen,

jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta.

KEEMIKKO

”Nykymiehen ja tietokoneen väliin ei mahdu muuta

kuin annos pikaruokaa.”

592/2016 KEMIA

60 2/2016KEMIA

HENKILÖUUTISIA

Väitökset jatkuvat sivulla 62

Aalto-yliopistoDI Eeva Kaupin väitöskirja The effect of H2S on oxidation properties of ZrO2-based biomass gasification gas clean-up cata-lysts tarkastettiin 15.1.2016. Vas-taväittäjänä toimi prof. Lars J. Pettersson (Kuninkaallinen tek-nillinen korkeakoulu, Ruotsi) ja kustoksena prof. Juha Lehtonen.

FL Kaarlo Niemisen väitös-kirja Towards a comprehensive model for cooking processes tar-kastettiin 15.1.2016. Vastaväittä-jänä toimi prof. Rick Gustafson (Washingtonin yliopisto, Yhdys-vallat) ja kustoksena prof. Her-bert Sixta.

DI Timo J. Hakalan väitös-kirja Water-based boundary lubrication with biomolecule ad-ditives on diamond-like carbon and stainless steel surfaces tar-kastettiin 29.1.2016. Vastaväittä-jänä toimi prof. Ardian Morina (Leedsin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Jari Koskinen.

DI Hanne Antilan väitöskir-ja Simulations of Polyelectrolyte Interactions in Salt tarkastettiin 18.2.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Pavel Jungwirth (Tšekin tie-deakatemia) ja kustoksena prof. Kari Laasonen.

TkL Henri Haimin väitöskir-ja Data-derived soft sensors in biological wastewater treatment: With application of multivariate statistical methods tarkastettiin 26.2.2016. Vastaväittäjänä toimi emer.prof. Gustaf Olsson (Lun-din yliopisto, Ruotsi) ja kustok-sena prof. Riku Vahala.

DI Essi Karppasen väitöskir-ja Chiral 9-phenyl-9H-fluoren-9- amines in asymmetric induction tarkastettiin 5.3.2016. Vastaväit-täjänä toimi prof. William Kerr (Strathclyden yliopisto, Iso-Bri-tannia) ja kustoksena prof. Ari Koskinen.

Helsingin yliopistoFM Sanna Toivosen väitöskirja Derivation of hepatocyte like cells form human pluripotent stem cells tarkastettiin 22.1.2016. Vasta-väittäjänä toimi apul.prof. David Hay (Edinburghin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Timo Otonkoski.

FM Susanna Heikkisen väi-töskirja Biodegradable films from cereal arabinoxylans tarkastettiin 29.1.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Stefan Willför (Åbo Aka-demi) ja kustoksena prof. Vieno Piironen.

M.Sc. Giacomo Fedin väitös-kirja Studies of the B0s-B0sbar system in the CMS experiment at the LHC tarkastettiin 19.2.2016. Vastaväittäjänä toimi Dr. Ales-

VÄITÖKSIÄ sandro Cerri (Sussexin yliopis-to, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Paula Eerola.

FM Juho Inkisen väitöskirja Inelastic X-ray scattering spectros-copy of small molecules and their radiation chemistry tarkastettiin 19.2.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Jan-Erik Rubensson (Upp-salan yliopisto, Ruotsi) ja kustok-sena prof. Keijo Hämäläinen.

MMM Stiina Rasimus-Saha-rin väitöskirja Effects of microbi-al mitochondriotoxins from food and indoor air on mammalian cells tarkastettiin 19.2.2016. Vas-taväittäjänä toimi prof. Andreja Rajkovic (Gentin yliopisto, Bel-gia) ja kustoksena prof. Kaarina Sivonen.

M.Sc. Xinxin Liun väitöskirja Microbial ecology in atrazine and terbutryn dissipation in surface soils and subsurface sediments tarkastettiin 26.2.2016. Vastaväit-täjänä toimi prof. Ari Jumpponen (Kansasin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Martin Ro-mantschuk.

FM Timo Peltolan väitöskirja Numerical simulations of semi-conductor radiation detectors for high-energy physics and spectros-copy applications tarkastettiin 11.3.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Zheng Li (Xiangtanin tek-nillinen yliopisto, Kiina) ja kus-toksena prof. Paula Eerola.

Itä-Suomen yliopistoProv. Björn Petersin väitöskirja Microscale freeze-drying: a step toward rapid biopharmaceuti-cal formulation development tarkastettiin 26.1.2016. Vasta-väittäjänä toimi prof. Martin Brandl (Etelä-Tanskan yliopisto) ja kustoksena prof. Jarkko Keto-lainen.

FM Miiko Sokan väitöskir-ja DNA Polymerase Epsilon and TopBP1: Unexpected Links Be-tween DNA Replication, Stress Response, and RNA Metabolism tarkastettiin 5.2.2016. Vastaväit-täjänä toimi prof. Olli Silven-noinen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena emer.prof. Juhani Syväoja.

M.Sc. Muluneh Fashen väi-töskirja Metabolic activation of pyrrolizidine alkaloids: forma-tion and identification of new reactive metabolites tarkastettiin 19.2.2016. Vastaväittäjänä toi-mi prof. Mikko Niemi (Helsin-gin yliopisto) ja kustoksena prof. Markku Pasanen.

FM Linlin Sunin väitöskirja The Effects of Structural and En-vironmental Factors on the Swell-ing Behavior of Montmorillonite-Beidellite Smectites: a Molecular Dynamics Approach tarkastettiin 19.2.2016. Vastaväittäjänä toimi tutk.prof. Markus Olin (VTT) ja

kustoksena prof. Tapani Pakka-nen.

Jyväskylän yliopistoFM Jaakko Koiviston väitöskirja Electronic and Vibrational Spec-troscopic Studies of Gold Nano-clusters tarkastettiin 8.1.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Tho-mas Bürgi (Geneven yliopisto, Sveitsi) ja kustoksena prof. Mika Pettersson.

FM Arttu Miettisen väitös-kirja Characterization of three-dimensional microstructure of composite materials by X-ray to-mography tarkastettiin 15.1.2015. Vastaväittäjänä toimi tohtori Sa-bine Rolland du Roscoat (Joseph Fourier -yliopisto, Ranska) ja kustoksena prof. Markku Kataja.

FM Sari Mäntysen väitöskirja Something old, something new—Exploring membrane-contain-ing bacteriophages tarkastettiin 15.1.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Harri Savilahti (Turun yli-opisto) ja kustoksena dos. Lotta-Riina Sundberg.

FM Aku Suhosen väitöskirja Solid state conformational be-havior and interactions of series of aromatic oligoamide foldam-ers tarkastettiin 19.2.2016. Vas-taväittäjänä toimi prof. Mir Wais Hosseini (Strasbourgin yliopisto, Ranska) ja kustoksena prof. Mai-ja Nissinen.

Lappeenrannan teknillinen yliopistoDI Elsi Strandin väitöskirja Enhancement of ultrafiltration process by pretreatment in recov-ery of hemicelluloses from wood extracts tarkastettiin 14.1.2016. Vastaväittäjänä toimi dos. Frank Lipnizki (Alfa Laval, Tanska) ja kustoksena prof. Mika Mänttäri.

Oulun yliopistoFM Tiina Lehdon väitöskir-ja Evaluation of new laboratory methods for routine use tarkas-tettiin 22.1.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Kari Pulkki (Itä-Suo-men yliopisto) ja kustoksena dos. Pirjo Hedberg (NordLab).

FM Tero Luukkosen väitös-kirja New adsorption and oxida-tion-based approaches for water and wastewater treatment. Stud-ies regarding organic peracids, boiler-water treatment, and geo-polymers tarkastettiin 22.1.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Hen-rik Rasmus Andersen (Tanskan teknillinen yliopisto) ja kustok-sena prof. Ulla Lassi.

DI Matti Aulan väitöskirja Optical emission from electric arc furnaces tarkastettiin 29.1.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Chris Pistorius (Carnagie Mellonin yli-opisto, Yhdysvallat) ja kustokse-na prof. Timo Fabritius.

FM Jukka Konnunahon väitöskirja Komatiite-hosted Ni-Cu-PGE deposits in Finland: Their characterization, PGE con-tent, and petrogenesis tarkastet-tiin 26.2.2016. Vastaväittäjänä toimi emer.prof. Heikki Papunen ja kustoksena prof. Eero Hanski.

DI Ville Kuokkasen väitös-kirja Utilization of electrocoagu-lation for water and wastewater treatment and nutrient recov-ery: techno-economic studies tarkastettiin 26.2.2016. Vasta-väittäjänä toimi apul.prof. Jean-Pierre Leclerc (Lorrainen yliopis-to, Ranska) ja kustoksena prof. Ulla Lassi.

M.Sc. Rahul Nanekarin väitöskirja Biochemical and bio-physical studies on adenosine receptors and their interaction partners tarkastettiin 26.2.2016. Vastaväittäjänä toimi dos. Vesa Hytönen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena tohtori Veli-Pekka Jaakola (Novartis, Sveitsi).

FM Saara Laulumaan väi-töskirja Human peripheral mye-lin protein P2: dynamics linking protein structure to biological function tarkastettiin 29.2.2016. Vastaväittäjänä toimi dos. Nina Hakulinen (Itä-Suomen yliopis-to) ja kustoksena prof. Petri Kur-sula.

Tampereen teknillinen yliopistoDI Henrik Tolvasen väitöskirja Advanced Solid Fuel Character-ization for Reactivity and Physi-cal Property Comparison tarkas-tettiin 19.1.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Terese Løvås (Norjan tiede- ja teknologiayliopisto) ja kustoksena prof. Risto Raiko.

DI Kirsi Jussilan väitöskirja Clothing Physiological Properties of Cold Protective Clothing and Their Effects on Human Experi-ence tarkastettiin 26.2.2016. Vas-taväittäjinä toimivat apul.prof. Emiel A. den Hartog (North Ca-rolinan yliopisto, Yhdysvallat) ja Dr. Agnes Psikuta (Empa, Sveit-si) ja kustoksena dos. Ali Harlin.

Tampereen yliopistoFM Alexandra Mikhailovan väitöskirja Tissue Engineering for Ocular Surface Reconstruction: Differentiation of human pluri-potent stem cells towards corneal epithelium tarkastettiin 5.2.2016. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Ruby Shalom-Feuerstein (Israe-lin teknillinen yliopisto) ja kus-toksena apul.prof. Heli Skott-man.

FM Kirsi Määtän väitöskirja Genetic predisposition to breast and ovarian cancer—BRCA1/2-negative families tarkastettiin

61KEMIA2/2016

Tietokirjailija, bloggaaja Anja Nysté- nistä on puolivarkain tullut Suomen joh-tava arkipäivän kemian viestijä.

Kemiantekniikan diplomi-insinööri on julkaissut opaskirjoja, pitää blogia ja jakaa tietoa kemian ilmiöistä ja kemi-kaaleista myös muualla sosiaalisessa mediassa.

Nyt Nystén on saanut valistustyöstään ansaitun tunnustuksen, Tiedeviestijä-palkinnon, jonka myönsi Tiedetoimit-tajien liitto.

Kuinka perusinsinööri päätyi joka-miehen tietolaariksi?

”Sattuman kaupalla”, Nystén nauraa.”Ystävä kerran pyysi minua vähän

avaamaan artikkelia, joka käsitteli ruo-kaöljyn sisältämiä ftalaatteja. Tietoa saa-tuaan hän patisti kirjoittamaan oppaan arjen kemiasta, sillä aihe kuulemma kiinnostaisi muitakin.”

Kun ideasta innostui myös kustantaja, syntyivät Kemikaalikimara (Teos, 2008) ja myöhemmin Kemikaalikimara lapsi-perheille.

Vuodesta 2009 Nystén on kerto-nut ajankohtaisista kemiaan liittyvistä aiheista myös blogin muodossa. Luki-jakunta on koko ajan kasvanut ja käy-nyt aktiivisemmaksi. Enää ei ole äänessä pelkästään Nystén itse, vaan blogista on tullut vilkkaan vuoropuhelun kanava.

”Kommentteja tulee sekä suoraan blo-giin että etenkin Facebookin ja Twitterin kautta. Ilahduttavasti lukijoina on yhä enemmän myös asiantuntijoita.”

Tärkeää vain olennainen

Kirjoitustensa aiheet Anja Nystén nap-paa usein sen mukaan, mikä kulloinkin herättää pöhinää.

”Nykyään tosin menen tietoisesti vähän jälkijunassa. Odotan, että kohu

Kemian kansalaisvalistaja

Anja tuli apuunKemia-lehden kolumnisti Anja Nystén on saanut vuoden 2016 Tiedeviestijä-palkinnon. Monella rintamalla toimiva tiedonvälit-täjä haluaa kumota harhaluuloja ja avata arjen kemiaa kaikkien ymmärrettäväksi.

laantuu, ja pyrin sitten saamaan aikaan kattavan synteesiin.”

Eniten suurta yleisöä kiinnostavat ruoka ja kosmetiikka. Erityisen kuuma teema ovat elintarvikkeiden lisäaineet, jotka usein aiheuttavat hysteriaa hipo-vaa huolta.

Nysténiä puolestaan huolettaa se, että kärpäsestä tehdään härkänen.

”Ensinnäkin lisäaineet ovat tutkittuja yhdisteitä. Toiseksi lisäaineiden saan-tiin on äärettömän helppo vaikuttaa. Kun jättää karkit, limsat ja kakut osta-matta, homma on sillä hoidossa. Niin sanotun terveellisen ruuan sisältämillä vähäisillä lisäainemäärillä ei ole mitään merkitystä.”

”Vain olennainen on tärkeää, kuten aikoinaan tiesi jo Frank Pappa.”

Joskus Nystén toivoo, etteivät kemi-kaalitiedotuksen kärjessä kulkisi yksityi-set bloggaajat, kuten tätä nykyä tuntuu olevan. Tiedon välittäminen kuuluisi ensi sijassa viranomaisten vastuulle.

”Kyllähän nekin jakavat informaa-

tiota. Mutta ei se riitä, että jossakin viras-ton sivuilla on kapulakielinen tiedote. Kuka sen osaa mennä sieltä lukemaan ja sitten vielä tulkita viestin sisällön?”

Bloggaaja ymmärtää niukan budjetin sanelemat rajat.

”Mutta ei menisi yhtään enempää rahaa, jos kirjoittaisi selvää kieltä ja vaikka laatisi tiedotteelle vähän värik-käämmän otsikon.”

Varsinaista leipätyötään Nystén tekee ympäristöasiantuntijana ympäristöra-hoitusyhtiö Nefcossa.

”On kivaa, kun työ ja harrastus tuke-vat toisiaan. Tosin kun ammattini on tiedossa, joskus epäillään, että ajan jon-kin tahon tai yrityksen agendaa. Sitä en todellakaan tee.”

”En edes ota blogiini mitään mainok-sia, sillä haluan säilyttää sen täysin neut-raalina. Neutraali olen itsekin, mutta en puolueeton. Nehän ovat kaksi eri asiaa.”

Päivi Ikonen

Vesa

-Mat

ti Vä

ärä

”Yksi kirjoittamiseni motiiveista on pitää kemikaaleista käytävä keskustelu järjen, ei tunteen tasolla”, sanoo tuoreesta tunnustuksesta iloitseva Anja Nystén.

62 2/2016KEMIA

Väitöksiä…

NIMITYKSIÄAalto-yliopistoKemiantekniikan korkeakoulun Biotekniikan ja kemian teknii-kan laitokseen on nimitetty pro-fessoriksi Ph.D. N. Raveendran Shijun. Professuurin ala on ka-talyysi.Lappeenrannan teknillinen yliopistoJuha-Matti Saksa on aloittanut rehtorina 15. helmikuuta. Hä-nen virkakautensa jatkuu vuo-den 2018 loppuun. Aiempi reh-tori Anneli Pauli jätti tehtävänsä omasta halustaan, jotta uusi reh-tori pääsisi valmistelemaan vuo-deksi 2018 suunniteltua LUT-konsernia.Tampereen teknillinen yliopistoMateriaalikemian professoriksi on nimitetty TkT Timo Laak-sonen.

19.2.2016. Vastaväittäjänä toimi dos. Minna Pöyhönen (Helsin-gin yliopisto) ja kustoksena prof. Johanna Schleutker.

Turun yliopistoFM Sini Junttilan väitöskirja The characterisation of Cladonia rangiferina transcriptome and ge-nome and the effects of dehydra-tion and rehydration on its gene expression tarkastettiin 8.1.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Tee-mu Teeri (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Jyrki Heino.

FM Janne Leivon väitöskirja Accelerating food safety and qual-ity control: the use of antibody engineering techniques in the de-tection of low-molecular weight food contaminants tarkastettiin 22.1.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Richard O’Kennedy (Dub-linin yliopisto, Irlanti) ja kustok-sena dos. Urpo Lamminmäki.

M.Sc. Luigi Lainin väitöskir-ja The role of amine phosphate interactions in the cleavage and isomerization of RNA phospho-diester linkages tarkastettiin 29.1.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Michael Göbel (Goethe-yli-opisto, Saksa) ja kustoksena prof. Harri Lönnberg.

M.Sc. Nicola De Franceschin väitöskirja Integrin cytoplas-mic tail interactors: the insiders’ game tarkastettiin 12.2.2016. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Tobias S. Ulmer (Etelä-Kalifor-nian lääketieteellinen yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena tut-kijatohtori Johanna Ivaska.

M.Sc. Luca Bersaninin väi-töskirja Alternative electron transfer routes involved in pho-

toprotection of cyanobacteria tarkastettiin 26.2.2016. Vasta-väittäjänä toimi prof. Hans C. P. Matthijs (Amsterdamin yliopis-to, Alankomaat) ja kustoksena prof. Eevi Rintamäki.

FM Kalle Sipilän väitöskir-ja Unconventional integrin-li-gand interactions tarkastettiin 4.3.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Donald Gullberg (Berge-nin yliopisto, Norja) ja kustok-sena prof. Jyrki Heino.

Åbo AkademiM.Sc. Arafath Najumudeenin väitöskirja Targeting oncogenic signaling proteins—new insights using a FRET-based chemical biology approach tarkastettiin 15.1.2016. Vastaväittäjänä toi-mi prof. Channing Der (North Carolinan yliopisto, Yhdysval-lat) ja kustoksena dos. Daniel Abankwa.

M.Sc. Tooran Shoulaifarin väitöskirja Chemical Changes in Biomass during torrefaction tarkastettiin 22.1.2016. Vasta-väittäjänä toimi prof. Leonardo Tognotti (Pisan yliopisto, Ita-lia) ja kustoksena prof. Mikko Hupa.

Tutkija Jani Rahkila on saa-nut Åbo Akademin alumni-yhdistyksen Akademiföre-ningen Åbo Akademikerin tutkijapalkinnon. Palkin-non suuruus on 5 000 euroa.

Rahkila on tohtorikou-lutettavana Åbo Akademin orgaanisen kemian labo-ratoriossa. Joulukuussa 2012 filosofian maisteriksi valmistuneen Rahkilan pro gradu -työ palkittiin vuonna 2013 Suomalaisten Kemistien Seuran Nuorten tutkijain tunnustuspalkin-nolla.

Väitöstyössään Rahkila kehittää työkaluja, joilla voisi tutkia immuunistimu-loivien sokerimolekyylien vuorovaikutusta biologis-

Åbo Akademin tutkija Jani Rahkila palkittiin

ten järjestelmien kanssa, sekä uusia sokerimolekyylejä. Työ on osa tutkimusta, jota Åbo

Akademi tekee yhteistyössä Turun yliopiston kanssa.

Immuunistimuloivat soke-rimolekyylit estävät tehok-kaasti allergista tulehdusta. Samantapaisia molekyylejä voidaan käyttää siitepölyal-lergiarokotteen tehosteena. Ne sopivat mahdollisesti myös syövän hoitoon.

Jani Rahkila on jo julkais-sut useita referee-menette-lyssä tarkastettuja artikkeleita ja osallistunut kolmen kirja-luvun kirjoittamiseen. Hän on myös aktiivisesti ohjan-nut nuorempia opiskelijoita ja vierailevia tutkijoita.

Rahkilan ohjaaja, profes-sori Reko Leino, kuvailee tätä ”yhdeksi lahjakkaimmista nuorista tutkijoistamme”.

Jani Rahkila vastaanotti pal-kintonsa Åbo Akademin alum-niyhdistyksen Brahebalen-juhlassa 30. tammikuuta.

Tutkija Sari Tuomikoski on saanut Itävallassa järjestetty-jen Maailman kestävän ener-gian päivien parhaan nuoren tutkijan palkinnon. Palkinto tuli biomassakategoriassa.

Tuomikosken konferenssi-julkaisu käsittelee hiilipitoi-sesta jätteestä valmistetun materiaalin soveltuvuutta vedenpuhdistuksessa ravin-teiden ja metallien pois-tossa. Removal of impurities over chemically activated carbon from biomass gasifi-cation -julkaisun kirjoittajia

Sari Tuomikoskellenuoren tutkijan palkinto

Sari Tuomikoski (toinen vasemmalta) vastaanotti

palkintonsa energiami-nisteri Michael Struglilta,

kongressijohtaja Christiane Eggerilta ja energiakomis-

saari Gerhard Delliltä.

ovat Tuomikosken lisäksi Hanna Runtti, Teija Kan-gas ja Ulla Lassi.

Sari Tuomikoski työs-kentelee tutkijatohtorina Oulun yliopiston sovelta-van kemian tutkimusryh-mässä, jota professori Ulla Lassi vetää. Ryhmän tut-kimusalueita ovat jäteve-sien kemiallinen (katalyyt-tinen) käsittely, biomassan katalyyttinen konvertointi sekä litiumpohjaisten akku- kemikaalien valmistus ja karakterisointi.

63KEMIA2/2016

TULEVIA TAPAHTUMIA

Palstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista. Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista. Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: toimitus@kemia-lehti.fi.

SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄTKemikaaliturvallisuus työpaikallaTampere 12.–13.4.2016www.ttl.fi > Koulutus

Laboratorion vaativa jätehuoltoHelsinki 20.–21.4.2016www.ael.fi > Koulutustarjonta

Kemikaalien terveysriskien arviointi työterveyshuollossaHelsinki 9.–10.5.2016www.ttl.fi > Koulutus

Optics & Photonics DaysTampere 17.–18.5.2016www.photonics.fi/opd2016

Pohjoinen teollisuus 2016Oulu 25.–26.5.2016www.expomark.fi

Helsinki Chemicals ForumHelsinki 28.–29.5.2016www.helsinkicf.eu

Nordic Polymer Days jaNordic Rheology ConferenceHelsinki 30.5.–1.6.2016http://npd2016.fi

International Symposium on STEM Education ja Valtakunnalliset LUMA-päivätLahti 6.–8.6.2016luma.fi/tapahtumat

ISAPP 2016Turku 7.–9.6.2016www.isapp.net

Rubbercon 2016Tampere 8.–9.6.2016www.rubbercon2016.com

Laadunvarmistus laboratoriossaHelsinki 9.6.2016www.ael.fi > Koulutustarjonta

The Biochemistry and Chemistry of Biocatalysis: From Understanding to DesignOulu 12.–15.6.2016www.embo.org/events

6th Baltic Electrochemistry ConferenceHelsinki 15.–17.6.2016chemistry.aalto.fi/en > News and events

ESHRE 2016Helsinki 3.–6.7.2016www.eshre2016.eu

International Workshop on Nanocarbon Photonics and OptoelectronicsLappeenranta 1.–5.8.2016www.npo.fi

MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT Biovision 2016Lyon, Ranska 13.–14.4.2016www.biovision.org

Predictive Catalysis: Transition-Metal Reactivity by DesignGirona, Espanja 17.–20.4.2016www.gironaseminar.com

PaintExpo 2016Karlsruhe, Saksa 19.–22.4.2016www.paintexpo.com

Carbon Dioxide CatalysisCarvoeiro, Portugali 19.–22.4.2016www.zingconferences.com

European Meeting on Supercritical FluidsEssen, Saksa 8.–11.5.2016www.emsf2016.com

AnalyticaMünchen, Saksa 10.–13.5.2016www.analytica.de

International Agricultural Engineering and Food Engineering ConferenceIstanbul, Turkki 16.–17.5.2016www.afengconference.org

World Biomaterials CongressMontreal, Kanada 17.–22.5.2016www.wbc2016.org

7th International Symposium on Molecular Aspects of Catalysis by SulfidesUtrecht, Alankomaat 22.–26.5.2016www.macs2016.com

European Technical Coatings CongressBirmingham, Iso-Britannia 24.–25.5.2016www.etcc2016.org

International Pulp & Paper Weekand Bioeconomy Innovation ForumTukholma, Ruotsi 24.–26.5.2016www.adforumworld.com

7th Nordic Process Chemistry ForumKööpenhamina, Tanska 25.–27.5.2016www.eventsites.dk/Lundbeck

IFAT 2016München, Saksa 30.5.–3.6.2016www.ifat.de

Chemspec EuropeBasel, Sveitsi 1.–2.6.2016www.chemspecevents.com

EcwatechMoskova, Venäjä 3.–6.6.2016www.ecwatech.ru

17th European Congress on BiotechnologyKrakova, Puola 3.–6.6.2016www.ecb2016.com

International Symposium on Loss Prevention and Safety Promotion in the Process IndustriesFreiburg, Saksa 5.–8.6.2016http://events.dechema.de/events/en/lossprevention2016

2nd International Symposium on Halogen BondingGöteborg, Ruotsi 6.–10.6.2016www.isxb-2.eu

9th World Mycotoxin Forum & XIVth International Symposium on MycotoxinsWinnipeg, Kanada 6.–10.6.2016www.WMFmeetsIUPAC.org

16th International Conference on ElectroanalysisBath, Iso-Britannia 12.–16.6.2016www.eseac2016.com

Nordic Congress in Clinical BiochemistryOdense, Tanska 14.–17.6.2016www.nfkk2016.dk

15th International Congress of Histochemistry and CytochemistryIstanbul, Turkki 19.–22.6.2016www.ichc2016.com

6th International Congress on Arsenic in the EnvironmentTukholma, Ruotsi 19.–23.6.2016www.as2016.se

17th Tetrahedron SymposiumBarcelona, Espanja 28.–30.6.2016www.tetrahedron-symposium. elsevier.com

Nanotexnology 2016Thessaloniki, Kreikka 2.–8.7.2016www.nanotexnology.com

42nd International Conference on Coordination ChemistryBrest, Ranska 3.–8.7.2016http://iccc2016.sciencesconf.org

23rd International Conference on Physical Organic ChemistrySydney, Australia 3.–8.7.2016www.icpoc23.unsw.edu.au

Akateemikko Ilkka Hanski Helsingin yliopistosta on ensimmäisenä eurooppalai-sena tutkijana saanut arvos-tetun Frontiers of Knowledge -palkinnon. Palkintosumma on 400  000 euroa. Palkinto myönnettiin uraauurtavasta työstä metapopulaatiobiolo-gian alalla.

Frontiers of Knowledge -palkinto perustettiin vuonna 2008 tuomaan tunnustusta merkittäville tieteen ja tekno-logian saavutuksille.

Palkinnon kahdeksan ka-tegoriaa ovat luonnontieteet, biolääketiede, informaatio-

Akateemikko Ilkka Hanskillejälleen arvostettu palkinto

ja viestintäteknologia, eko-logia ja suojelubiologia, ilmastonmuutos, talous ja liiketoiminta, kehitysyhteis-työ ja nykymusiikki. Kaikki aiemmat palkinnonsaajat ovat olleet yhdysvaltalaisia.

Hanski on aiemmin saanut kaksi muuta merkittävää pal-kintoa, joita niitäkään ei ole myönnetty muille eurooppa-laisille ekologeille tai evoluu-tiobiologeille. Ekologisten tieteiden Balzan-palkinnon hän sai vuonna 2000 ja bio-tieteiden Crafoord-palkin-non vuonna 2011.

Lind

a Ta

mm

isto

/Hel

sing

in y

liopi

sto

Ilkka Hanski kuuluu maailman johtaviin ekologian ja evoluutio-biologian tutkijoihin.

64 2/2016KEMIA

SEURASIVUT

De Finlandssvenska fysik- och kemidagarna ordnades för tredje gången i sin nuvarande form av Fysikersamfundet i Finland och Finska Kemistsamfundet.

Tillsammans 145 lärare, forskare, stu-denter och övriga intressentgrupper samlades till de Finlandssvenska fysik- och kemidagarna, som ordnades på Viking Lines fartyg mellan Helsingfors och Stockholm i november 2015.

Syftet med konferensen är att sam-manföra aktiva forskare och studerande inom fysik och kemi och lärare i natur-vetenskaper för att diskutera aktuella ämnen samt utbyta idéer kring utveck-lingen av fysik- och kemiundervis-ningen i grundskolor och gymnasier.

Programmet innehöll föreläsningar, workshopar, posterpresentationer och paneldiskussion. Inledningsvis pre-senterades Viking Lines miljöprogram som är mångsidigt och omfattar såväl hållbar konsumtion ombord som olika åtgärder för att minska belastningen på Östersjön.

Föredragen presenterade aktuell forskning. Vi fick höra och se hur man avbildar ytor på atomär skala för att för-stå mekanismerna inom ytkatalys, hur biomolekyler växelverkar med ytor och hur man går till väga för att bestämma

kolhydraters struktur med NMR-spek-troskopi.

Nya material baserade på nanocellu-losa och nanolignin möjliggör böjbara TV-skärmar, artificiella blodådror och nya material för läkemedelstransport. Papperselektronik kan utnyttjas i funk-tionella förpackningar och billiga senso-rer. Vidare klargjordes kopplingen mel-lan egenskaperna hos mjuka material och fjäderkonstanten hos en simmande mask.

Större tids- och rymdskalor behandla-des också. Vi blev påminda om att rym-den verkligen är full av överraskningar och såg färska bilder bland annat från Pluto och från kometen P67 där farkos-ten Philae landat.

Matematikerna har tagit inspiration av leken ”sten-sax-påse” för att förstå det naturliga urvalet i evolutionen. Även de färska Nobelpristagarna i fysik och kemi och deras forskning presenterades.

De skolrelaterade föredragen behand-lade hur inlärningen påverkas av digi-tala verktyg, hur man kan utnyttja inspi-rerande videoklipp i undervisningen och hur digitaliseringen påverkar stu- dentexamen. De nya nationella läro-plansgrunderna var föremål för en livlig paneldebatt.

Workshoparna demonstrerade mät- automationsutrustning för kemiunder- visningen och rymdkofferten som sko-

lor kan utnyttja för att levandegöra rymdteman och vågrörelselära. Vidare diskuterades svarsstrategier i fysikprov.

Livlig diskussion

Dialogen mellan lärare, studerande och forskare kring vetenskap och undervis-ning är en viktig del av Fysik- och kemi-dagarna. Diskussionen var mycket rik-tigt livlig vid posterpresentationerna, kaffepauserna, middagarna och långt in på småtimmarna.

Lärare betonade att detta är det enda forum där man träffar andra lärare, stu-derande och forskare från hela Svensk-finland och dagarna karaktäriserades av deltagarna som mycket viktiga och som den bästa fortbildningen.

Konferensen förverkligades med bidrag från Helsingfors universitet, Kommerserådets Otto A. Malms dona-tionsfond, Magnus Ehrnrooths stiftelse, Oskar Öflunds stiftelse, Stiftelsen Tre Smeder, Svenska folkskolans vänner, Svenska Kulturfonden, Svenska Tek-niska Vetenskapsakademien i Finland, Waldemar von Frenckells stiftelse och Åbo Akademi.

Stefan Taubert, Susanne Wiedmer(Helsingfors universitet, Kemiska institutionen)

och Jonas Waxlax (Gymnasiet Lärkan, Helsingfors).

Finlandssvenska kemisteroch fysiker samlades

Organisationskommittén bestod av (från vänster till höger) Jan-Henrik Smått, Stefan Taubert, Susanne Wiedmer, Fredric Granberg, Annika Venäläinen, Kai Nord-lund, Triin Gyllenberg och Kristian Meinander. Från bilden saknas Andrea Sand och Fanny Bergström.

65KEMIA2/2016

Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta.

SEUROISSA TAPAHTUU

Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulutNumero Aineistopäivä Ilmestymispäivä3/2016 8. huhtikuuta 5. toukokuuta4/2016 19. toukokuuta 15. kesäkuuta5/2016 11. elokuuta 7. syyskuuta

Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi.

Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi.

Kokouksessa hyväksyttiin seuran uusiksi varsinaisiksi jäseniksi filosofian tohtori Johanna Moilanen sekä filo-sofian maisterit Mika Myrs-kyranta ja Joonas Mäkelä.

Nuoriksi jäseniksi hyväk-syttiin tekniikan ylioppilaat Juho Ikävalko, Jussi Tah-vanainen ja Lauri Väisä-nen sekä filosofian ylioppilas Mia-Maria Kivelä.

Kansallismuseon Sibelius-näyttelyyn tutustuttiin opas-tetulla kierroksella. Jean Sibeliuksen (1865‒1957) syntymän 150-vuotisjuh-lavuoteen liittyvä näyttely jakaantuu kahdeksaan osi-oon, joiden punaisena lan-kana on säveltäjän elämä musiikin ja hänen sävellys-tuotantonsa johdattamana.

Näyttelyssä on esillä muun muassa alkuperäisiä sävellys-käsikirjoituksia ja nuotteja.

Kemistit Sibeliuksen jalanjäljillä

Ensimmäistä kertaa näytteillä olevat sävellyskäsikirjoituk-set avaavat ikkunan koko Sibeliuksen aikakauteen.

Alkuperäisaineistoja ovat muun muassa Sibeliuksen keskeiseen tuotantoon kuu-luvat Lemminkäinen, viulu-konsertto ja viides sinfonia.

Lisäksi näyttelyssä voi tutustua Kansalliskirjaston kokoelmiin kuuluviin nuot-teihin ja konserttiohjelmiin sekä Kansallisarkistossa säi-lytettäviin kirjeisiin ja vekse-leihin.

Esillä on myös sekä Jean että Aino Sibeliukselle kuu-luneita pukuja Kansallismu-seon omista kokoelmista ja esineistöä pariskunnan kodista Ainolasta.

Heleena KarrusKirjoittaja on Suomalaisten Kemis-

tien Seuran toiminnanjohtaja. heleena.karrus@kemianseura.fi

Kans

allis

mus

eo

Suomen kansallissäveltäjän kansainvälisestä merkityksestä kertoo osaltaan Suomessa ensimmäistä kertaa näytteillä ollut Andy Warholin piirros Sibeliuksesta.

Suomalaisten Kemistien Seura kokoontui Kansallis-museossa 16. helmikuuta 2016.

Kemiallisteknillisen yhdistyksenVuosikokous4.4.2016 kello 16.30Elomatic Oy, Vaisalantie 2, 02130 EspooOhjelmassa kahvit, Elomaticin esittely ja vuosikokous.Ilmoittautumiset 29.3. mennessä: tiina.piira@chemitec.fi, mainitse mahdollinen erikoisruokavalio.

Pohjois-Suomen Kemistiseuran Yleisöluento 6.4.2016 kello 18Tiedekeskus Tietomaa, OuluEila Hämäläinen luennoi otsikolla Molekyyligastronomiaa – ei pelkkää hifistelyä, vaan myös jokapäiväisiä makunautintoja. Tilaisuuden toisena järjestäjänä on Oulun yliopiston kemistit ry Valenssi. Vapaa pääsy.

Suomalaisten Kemistien SeuranVuosikokous13.4.2016 kello 16.45Nykytaiteen museo Kiasma (Mannerheiminaukio 2, Helsinki)Kokouksen jälkeen tutustuminen museon näyttelyyn ja iltapala.Ilmoittautumiset 8.4. mennessä osoitteessa www.suomalaistenkemistienseura.fi.

Pirkanmaan kemistiseura ry:nKevätretki Jyväskylään15.4.2016Vierailu Valmet Technologies Oy:n Rautpohjan yksikköön ja ohjelmaa Keski-Suomen kemistiseuran kanssa. Ilmoittautumiset osoitteeseen Pirkanmaan.kemistiseura@hotmail.com.

Päijät-Hämeen KemistienRetki Helsinkiin21.4.2016Lähtö kello 12 Lahden vanhan linja-autoaseman turistipysäkiltä. Helsingissä vierailut SPR Veripalveluun ja Yhtyneet Medix Laboratorioon sekä iltapäiväkahvit. Paluu Lahteen noin kello 18, minkä jälkeen halukkaille yhteinen, omakustanteinen iltapala.Retki on jäsenille ilmainen. Ryhmän maksimikoko on 15 henkeä. Ilmoittautumiset 15.4. mennessä osoitteeseen arja.frilander@phsotey.fi.

Suomen Termoanalyysin ja kalorimetrian yhdistyksenYritysvierailu Vaisala Oyj:hin22.4.2016Vierailun yhteydessä järjestetään yhdistyksen vuosikokous ja sen jälkeen vapaamuotoinen illanvietto. Ilmoittautumiset viimeistään 19.4. osoitteeseen eeva.rautama@gmail.com.

Suomalaisten Kemistien SeuranKesäretki Vallisaareen15.6.2016Retken yhteydessä pidetään seuran kokous. Lisätietoja ja ilmoittautumiset osoitteessa www.suomalaistenkemistienseura.fi.

66 2/2016KEMIA

Sisko Loikkanen

Leuvenin yliopisto syntyi vuonna 1425, kun Brabantin herttua Juhana oli anonut sille perustamisluvan, jonka myönsi paavi Martinus V.

Uudesta katolisesta yliopis-tosta kehkeytyi tärkeä oppineisuu-den keskus, joka eli loistokauttaan 1500-luvulla. Tuolloin yliopistossa vaikuttivat monet kuuluisat huma-nistiteologit, merkittävimpänä Eras-mus Rotterdamilainen.

Erasmuksen ansiosta Leuveniin perustettiin Collegium Trilingue, kolmen kielen kollege, jossa opetet-tiin hepreaa, latinaa ja kreikkaa.

Renessanssifilosofi viihtyi yliopis-ton opettajana vain lyhyen aikaa. Kaupungin vaikutusvaltaiset katoliset piirit eivät hyväksyneet Erasmuksen ajatuksia, jotka olivat ristiriidassa näi-den uskon kanssa. Niinpä tämä siirtyi pian Baseliin.

Ajan tunnetuimpiin luonnontietei-lijöihin kuului modernin anatomian isä Andreas Vesalius, joka suoritti lääketieteen tutkintonsa Leuvenissa.

Vesalius kumosi antiikin kreikka-laislääkärin Galenoksen opit ihmis-ruumiin anatomiasta ja rakensi siitä tieteellisemmän kuvan, jonka hän esitti vuonna 1537 anatomian perus-teoksessa De humani corporis fabrica libri septem.

Samoihin aikoihin Leuvenissä työskenteli myös Gerhardus Merca-tor, geotieteilijä ja kartografi, joka sai kipinän aiheeseen jo nuorena näh-tyään antwerpeniläisen munkin hie-non kartta- ja karttapallokokoelman.

TIETEEN KAUPUNGITSarja esittelee maailman tärkeimpiä tiedekaupunkeja.

Mercator opiskeli Leuvenin yliopis-tossa matematiikkaa, tähtitiedettä ja maantiedettä erinomaisen opettajan, Gemma Frisiuksen johdolla. Frisius tunnettiin loistavana matemaattisten ja astronomisten kojeiden rakenta-jana. Myös Mercator oppi pian käsit-telemään messinkiä ja väsäämään laitteita.

Frisiukselta Mercator omaksui opin, että uudet kartat laaditaan tuo-reimman tiedon perusteella. Niinpä hän syventyi ensin tietolähteisiin, teki sitten gravyyrit ja lopulta myös painoi kartat itse.

Vuonna 1537 Mercator julkaisi Palestiinan kartan ja seuraavana vuonna maailmankartan. Vuonna 1541 valmistui karttapallo Maasta. Kaikista tuli suosikkituotteita ja kar-tantekijästä itsestään kuuluisuus.

Mercator muistetaan myös Merca-torin projektiosta, jonka hän kehitti merikarttoja ja navigointia varten. Siinä pituus- ja leveyspiirit kuvataan yhdensuuntaisina suorina.

Ranskalaisille lähtö

Belgian kielellinen ja kulttuurinen kahtiajako sai aikaan sen, että myös Leuvenin yliopisto jaettiin vuonna 1968 kahdeksi erilliseksi opinahjoksi.

Flaaminkielinen Katholieke Uni-versiteit Leuven jäi jaon jälkeen syn-nyinsijoilleen, mutta ranskankielinen Université Catholique de Louvain sai lähtöpassit ja muutti läheiseen Lou-vain la Neuven pikkukaupunkiin Brysselin kaakkoispuolelle.

Vuonna 2011 katolinen yliopisto otti käyttöön nimen KU Leuven mutta on yhä pysynyt katolisuuden leimaamana oppilaitoksena.

Ranskankielisessä yliopistossa etenkin biotieteiden tutkimus on ollut korkeatasoista. Muun muassa vuoden 1974 lääketieteen nobelistit Albert Claude ja Christian de Duve työskentelivät siellä.

Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja Ylen tiedetoimittaja.

sisko.loikkanen@yle.fi

Sadantuhannen asukkaan idyllinen Leuven on Belgian historiallisesti tärkein yliopistokaupunki.

Fons Sapientiae, ”viisauden lähde”,

on Leuvenin yli-opiston lahja

kotikaupungil-leen. Patsaan

miekkonen kaa-taa lasista pää-

hänsä virallisesti tietoa, vitsiniek-

kojen mukaan olutta.

LeuvenKatolinen tiedekeskus

TIEDUSTELUT JA VARAUKSET

Milla Sinisalmimilla.sinisalmi@kemia-lehti.fi

puh. 040 766 1346

Irene Sillanpääirene.sillanpaa@kemia-lehti.fi

puh. 040 827 9778

KemiKEMIAAikataulu ja teemat

NROTOIMIT.

AINEISTOILMOITUS-AINEISTO ILMESTYY OSATEEMOINA mm.

1/2016 7.1. 21.1. 10.2. Kemian työkalut, turvallisuus, yritykset

2/2016 18.2. 3.3. 23.3. Laboratoriot, ympäristö, biotalous

3/2016 1.4. 15.4. 5.5. Analytiikka, Reach, kemikaalit

Erikoisjakelu: Helsinki Chemicals Forum, Helsinki 26.–27.5.2016

4/2016 12.5. 26.5. 15.6. Laboratoriot, patentit, standardit

5/2016 4.8. 18.8. 7.9. Kemianteollisuus, työelämä, turvallisuus

6/2016 7.9. 21.9. 11.10. Laboratoriot, ympäristötekniikka, materiaalit

7/2016 12.10. 26.10. 15.11. Analytiikka, tutkimus, bioteknologia

8/2016 10.11. 24.11. 15.12. Laboratoriot, patentit, koulutus

Erikoisjakelut 2016Nro 1 Labquality Days, Helsinki 11.–12.2.2016

Nro 2 YTP ry:n kevätseminaari, Lahti 14.–15.4.2016

Nro 3 Helsinki Chemicals Forum, Helsinki 26.–27.5.2016

Nro 4 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille

Nro 5 Turvallisuus 2016, Jyväskylä 7.–9.9.2016 Eurosafety, Tampere 13.–15.9.2016 PlasTec/PacTec 2016, Helsinki 20.–22.9.2016 Esimies & Henkilöstö, Helsinki 21.–22.9.2016 Bioenergia 2016, Jyväskylä 21.–23.9.2016

Nro 6 Enviro Expo, Helsinki 12.–14.10.2016 Kokkola Material Week, lokakuu 2016

Nro 7 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille

Nro 8 Tieteen päivät, Helsinki tammikuu 2017

Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Pohjantie 3, 02100 Espoo • www.kemia-lehti.fi

Tavoita päättäjät!• Yli 10 000 lukijaa.

• Neljä viidestä lukijasta tekee tai valmistelee hankintapäätöksiä.

Entistä suurempi pesutila yhdessä uuden, moduuleista koostuvan pesuvaunuston kanssa mahdollistaa, että yhä suurempi määrä lasitavaraa saadaan kerralla puhtaaksi.

Suorasuihkuvaunujen sekä ylä- ja alakorien liitäntä takaseinään varmistaa veden ja kuivausilman tehokkaan käytön. Elektroninen vedenjohtokyvyn mittaus varmistaa, että puhtaustulos on aina luotettava.

Käytännöllisiä innovaatioita. Tietysti Miele.

Enemmän tilaa. Enemmän joustavuutta.Analyyttisen puhdasta laboratoriolasia uudella PG 85-sarjalla.

Miele Oy Professionalpuh. (09) 875 970www.miele-professional.fi asiakaspalvelu@miele.fi