Lähisuhdeväkivalta

erikoissairaanhoidossa

Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät

15.-16.10.2012, Messukeskus, Helsinki

Anneli Kuusinen, asiantuntijalääkäri, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri,

Perusterveydenhuollon yksikkö

Taustaa

Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä • 2000-luvun alussa seksuaalista väkivaltaa

kohdanneiden naisten hoitoon luotiin

RAISEK- hoitoketjumalli ja RAP- kansio

• 2000-luvulla luotu ja äskettäin päivitetty

SERI- toimintaohje= lasten pahoinpitelyn ja

seksuaalisen hyväksikäytön tutkimisen ja

hoidon malli

• 2009-2011 VISH- projekti EU:n ja STM:n

rahoituksella väkivaltainterventiomallin

luomiseksi erikoissairaanhoitoon,

toimintamalli ja materiaali käytössä

KSSHP:ssä mm. naistentaudeilla,

päivystyksessä ja psykiatrialla

Nykytilanne • 2012 keväällä käynnistynyt THL:n

rahoittama Läheisväkivallan kansallinen

osaamiskeskus- hanke, joka kestää 2 v.

Tavoitteena perustaa kansallinen

osaamiskeskus hankkeen aikana

koordinoimaan ja kehittämään

valtakunnallisesti läheisväkivallan ehkäisyä,

hoitoa, koulutusta ja tiedotusta.

Osaamiskeskus tekee yhteistyötä kuntien,

valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden,

seurakuntien ja kansalaisjärjestöjen kanssa

• Tutkimusyhteistyö jatkuu Jyväskylän

yliopiston ja koulutusyhteistyö

ammattikorkeakoulun kanssa

Tietoa myös

perusterveydenhuollosta • Lapset- Kasteen 2- vuotinen lasten

kuritusväkivaltaan ja kaltoinkohteluun

puuttumisen hanke päättyi keväällä 2012

sisältäen koulutusta ja toimintamallien luomista

lasten kanssa työskenteleville eri sektoreilla

Jyvässeudulla

• MASA- hoitokartta perustason työntekijöille

perusterveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa

sisältäen paikalliset toimintaohjeet

ammattiryhmittäin mm. läheisväkivaltaan

puuttumisesta seutukunnittain

• VISH- verkosto maakunnassa kuntien

sosiaalitoimen väkivaltayhdyshenkilöistä,

myös alueellinen kouluttajaverkosto

Mistä oikein kyse? • Läheisväkivalta on läheisissä ihmissuhteissa

tapahtuvaa eri muotoista väkivaltaa erotuksena

esim. katuväkivallalle tai työpaikkakiusaamiselle

• Usein ylisukupolvisesti jatkuvaa:lapsuuden

trauma estää tunnistamasta omia ja toisten

tunteita vielä aikuisenakin, seurauksena

kieltäminen, regressio tai dissosiaatio, jotka

estävät avun hakemista ja väkivalta jatkuu

• Väkivalta voi olla fyysistä, psyykkistä,

seksuaalista, sosiaalista, taloudellista,

kulttuurista, uskonnollista, pitkäkestoista, ajan

myötä raaistuvaa, myös uhkailua, rajoittamista,

hyväksikäyttöä

Miksi läheisväkivaltaan puuttumista

tarvitaan esh:ssa? • Keski-Suomen keskussairaalassa on valtakunnan

toiseksi suurin yhteispäivystysyksikkö Nova, joka

päivystää yöllä ja viikonloppuisin myös iltaisin koko

maakuntaa, tuo sosiaali- ja terveydenhuollon

yhteiset väkivaltapotilaat esh:oon seulottavaksi ja

tunnistettavaksi, kuten muissakin keskitetyissä

päivystyspisteissä valtakunnallisesti

• Esh hoitaa vakavimman väkivallan kohteeksi

joutuneita useilla eri erikoisaloilla: korvataudit, suu- ja

leukakirurgia, traumatologia, korva-nenä- ja

kurkkutaudit, silmätaudit, sisätaudit, neurologia,

naistentaudit, lastentaudit, anestesia ja tehohoito,

lasten-, nuorten ja aikuispsykiatria mm.

Miksi tunnistaminen ja

puuttuminen on vaikeaa?

• 60%lla päivystysvastaanottojen

henkilökunnasta vaikeuksia tunnistaa ja

ottaa puheeksi läheisväkivalta,

syynä mm. tiedon ja taidon, sopivien tilojen,

ajan ja jatko-ohjauspaikan puute, pelot

seurauksista, turhautuminen toistuvien

käyntien vuoksi, koetaan yksityisasiaksi,

potilas ei itsekään tunnista tilannettaan, ei

huoli apua, häpeää

Mitkä tekijät voisivat auttaa

tunnistamisessa ja puheeksi otossa?

• Selkeä toimintamalli, sopivat tilat, riittävästi

aikaa, työparityöskentely, koulutus,

työnohjaus, työyhteisön tuki,

konsultaatiomahdollisuudet, jatko-

ohjausmahdollisuus 24 h, =toimiva

hoitoketju,

• toivon ylläpitäminen,

selviytymismahdollisuuksiin uskominen,

kärsivällisyys, huolellinen kuuntelu, empatia,

työntekijöiden omien väkivaltakokemusten,

asenteiden ja uskomusten läpikäynti

Yhteistyö sosiaalitoimen ja psykiatrian

kanssa • VISH- tiimi päivystyksessä: psykiatrian päivystystiimi(psyk

sh+sostt) tapaa tunnistetun potilaan päivystyksellisesti(

n.7% kävijöistä +) ja tarvittaessa myöhemminkin, ohjaa

jatkohoitopaikkaan tai Mobileen

• Sairaalan sosiaalityö hoitaa osastolla olevien väkivallan

uhrien asioita

• Mobile: primääri matalankynnyksen yhteydenottopaikka

24 h, jos ei fyysistä tai henkistä hoidon tarvetta välittömästi

Novassa

• Maakunnallinen sosiaalipäivystys: Mobilen

takapäivystys virka-ajan ulkopuolella, kotikäyntejä,

huostaanottoja tarv. virka-apua poliisilta ja

ensihoitoyksiköltä

• Kuntien sosiaalityö virka-aikana

• Perusteilla lastentaudeille

sosiaalipediatrinen poliklinikka esh-pth-

yhteistyön tueksi lapsipotilaiden kohdalla

• Psykiatrisilta potilailta kysytään

systemaattisesti väkivallasta, positiivisia 60

% luokkaa aikuispsykiatrialla

• Ohjataan ulkopuolisiin

auttamisyksiköihin, esim. Tukinainen,

Rikosuhripäivystys, Perheneuvola, Ensi- ja

Turvakoti, puhelinpalvelut

Haasteena

• Jatkuva täydennyskoulutuksen ja perehdytyksen

tarve, vaihtuvat työntekijät, kuka kouluttaa ja missä?

• Koulutuksen puute peruskoulutuksessa sekä lääkäreillä

että hoitajilla

• Pätevien sosiaalityöntekijöiden puute kunnissa

• Henkilökunnan, myös esimiesten asenteet kriittisiä

työtä kohtaan esh:ssa, ei katsota kuuluvan

terveydenhuoltoon, jopa yksityisasia

• Päivystyksessä, poliklinikoilla kiireinen työtahti, miten

seuloa?

• Lyhyet hoitoajat osastoilla, milloin siellä puheeksi?

• Sujuva jatkohoitoreitti selväksi kaikille

• Sosiaalipäivystyksen ja Mobilen sijoittaminen

yhteispäivystyksen tiloihin tai lähettyville vielä auki,

ehkä uudessa sairaalassa

•Miten auttaa tekijöitä? Miten muistaa

ottaa lapset puheeksi, jos väkivaltaa

aikuisten kesken? Miten saada tieto

poliisille, jos uhri ei ilmoita itse?

Edelleen lastensuojeluilmoituksia

unohtuu tehdä

• Ei mielletä pitkäkestoisessa väkivallan pelossa

ja kohteena elämistä terveydelliseksi

riskitekijäksi niin henkisesti kuin ruumiillisesti,

vaikka pahetessaan voi johtaa jopa kuolemaan.

Ei nähdä diagnoosien taakse, mitä siellä on,

(korkeiden stressihormonipitoisuuksien

vaikutukset esim. kehittyviin aivoihin lapsilla ja

valtimotauteihin aikuisilla).

• Puuttuminen edellyttää moniammatillista

yhteistyötä ja hoitosuunnitelmaa, puutteita

toimintatavoissa, tiedonkulussa

• Syihin puuttuminen varhain voisi tuottaa

taloudellista säästöä tuntuvasti, vähentäisi

kärsimyksiä, päihteiden käyttöä ja

suisidiyritysten määrää, väkivaltakuolemia

• Väkivallan sosiaaliset ulottuvuudet:

vaikutukset ihmissuhteisiin,

vanhemmuuteen, lasten sosiaaliseen

elämään,

köyhtyminen, syrjäytyminen: koulutukseen ja

työllistymiseen vaikuttavat tekijät eivät tule

mieleen, tapahtuvat pitkällä aikavälillä,

niilläkin terveydellistä merkitystä, myös

ylisukupolvisesti

-> Milloin oikea aika katkaista kierre?

Toimenpide-ehdotuksia

• Rutiininomaisesti kysyttäväksi ainakin

naistentaudeilla, psykiatrialla, päihdepalveluissa,

päivystyksessä(valikoiden?) testatuilla

menetelmillä (perustasolla neuvolat, koulut, vanhusten

kotihoito, palveluiden suurkäyttäjät, mielenterveyspotilaat,

vammaiset, maahanmuuttajat, traumapotilaat,

intoksikaatiot, suisidiyritykset)

• Väkivaltatyö osaksi kuntien hyvinvointistrategioita ja -

kertomusta ja turvallisuussuunnittelua, sairaanhoitopiirien

toimintasuunnitelmiin, terveydenhuollon

järjestämissuunnitelmiin, osaksi kansanterveystyötä ja

terveydenedistämistä myös esh:ssa, alueellisten

hoitoketjujen tekeminen selkeyttämään toimintaohjeita,

osaamiskeskukset koordinoimaan tutkimusta ja

koulutusta?

• Käypä hoito- suositus aiheesta?

Julkaisuja • Husso M, Virkki T, Holma J, Laitila A, Mäntysaari M.

Making sense of domestic violence intervention in

professional health care. Health and Care in the

Community 12.7.2011

• Notko M, Holma J, Husso M, Virkki T, Laitila A, Merikanto

J, Mäntysaari M. Lähisuhdeväkivallan tunnistaminen

erikoissairaanhoidossa. Duodecim 2011;127:1599-1606.

• Mäkeläinen T, Punkkinen H. Lähisuhdeväkivaltaan

puuttumisen mahdollisuudet erikoissairaanhoidossa. Pro

gradu- tutkielma JY, Psykologian laitos 2011.

• Pasanen T. Lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen

ambivalenttisuus erikoissairaanhoidossa. Pro gradu-

tutkielma JY, Psykologian laitos, 2011

• Virkki T, Husso M, Notko M, Laitila A, Holma J, Mäntysaari

M. Lähisuhdeväkivallan kehystäminen

erikoissairaanhoidossa:puuttumisen ja muutoksen

mahdollisuudet. Sosiaalilääketieteellinen Aikakausilehti

2011;48:280-293.