Entistä ekompaa sydänkäpyselle s. 14

Elämäss

ä

Kelan l

ehti j

oka k

otiin

2•2009

Kela Benefits s. 24

Kelan etuudet s. 20–22

n AjassaHarva päätös muuttuu muutoksenhaku­lautakunnassa. s. 8–9

n TerveysKriisivaiheen jälkihoitoa voi vielä hakea. s. 11

n Koti&PerheKaksosperheessä on tuplatyö. s. 12–13

n Opiskelu&TyöTaantuma näkyy Kelan toimistoissa. s. 17

n EläkkeelläTäydestä kansaneläkkeestä on tullut työkyvyttömien eläke. s 19

E l ä m ä s s ä • 2 • 2 0 0 9 2 • 2 0 0 9 • E l ä m ä s s ä

Elämässä – Mitt i allt -lehti on julkinen tiedote,joka jaetaan jokaiseen kotiin.Numero 2/2009 jaetaan 4.-15.5.

42. vuosikerta

Vuonna 2009 ilmestyy neljä lehteä. Seuraava lehti ilmestyy syyskuun alussa.

Julkaisija Kansaneläkelaitos (Kela)

Toimitus toimitus@kela.fitai etunimi.sukunimi@kela.fiPuh. vaihde 020 634 11Osoite PL 450, 00101 HELSINKI

Toimitus vastaa vain tilatuista kirjoituksista ja valokuvista.

JakeluSuomen Suoramainonta OyJos lehden jakelusta ilmenee kysyttävää, voi soittaa Suoramainonnan palvelunumeroon (09) 561 564 36tai antaa palautetta verkkolomakkeella osoitteessa www.suora.net/kelajakelut

PäätoimittajaSeija KauppinenToimitussihteeriHilkka ArolaEtuudet tiedottaja Hilkka NakariToimistosihteeri Nina SistonenTaitto www.both.fiKansikuvaJuha Törmälä

Näkövammaisille Äänilehtenä Elämässä-lehteävoi tilata joko Kelantoimiston kautta tai suoraan Näkövammaisten Keskusliitosta, PL 30, 00030 IIRISpuhelin (09) 396 041/ Niina Juntunenniina.juntunen@nkl.fi

Kela verkossawww.kela.fiwww.kela.fi/elamassa

PainosNoin 2,7 miljoonaa kpl.

PainopaikkaSanomapaino Oy, Vantaa

ISSN 0787-8370

ElämässäPääkirjoitus n Toukokuu 2009

2 Ajassa n 3

Valituksen tie on pitkä

P i n n A l l A

0,2 % johti vali­tukseen

jos asiakas on tyytymätön Kelan päätökseen, hän toimittaa valituksensa Kelaan. Päätöksen liitteenä on valitusosoitus, jota asiakas voi käyttää. Hän voi myös halutessaan tulostaa Kelan internetsivuilta valituslomakkeen. Tä-

mä osuus valittamisesta käy vielä nopeasti ja helposti.Valituksen saavuttua Kela tarkistaa, onko päätös ol-

lut virheellinen ja voiko sen oikaista. Mahdollisesti asiakkaalta pyydetään lisäselvityksiä. Jos oikaisu ei ole mahdollinen, Kelan on 30 päivän kuluessa valitusajan päättymisestä lähetettävä valitus eteenpäin sille muu-toksenhakulautakunnalle, joka kyseistä etuutta koske-via valituksia käsittelee. Poikkeuksellisesti määräaika voi olla 60 päivää, jos lisäselvitysten hankkiminen kes-tää pitkään.

Useimmissa tapauksissa muutoksenhakuelin on so-siaaliturvan muutoksenhakulautakunta. Siellä keski-määräinen käsittelyaika oli vuonna 2008 yli 16 kuu-kautta ja on edelleen pidentynyt. Sitä tuskin kukaan voi pitää kohtuullisena.

Kela ei voi vaikuttaa muutoksenhakulautakuntien toimintaan, asioiden käsittelynopeuteen ja lautakunti-en riittävään resursointiin muuten kuin muistuttamal-la ongelmasta. Joulukuussa 2007 Kelan valtuutetut lä-hettivät sosiaali- ja terveysministeriölle ja valtiovarain-ministeriölle kirjelmän, jossa kiinnitettiin huomiota sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan pitkiin kä-sittelyaikoihin. Lautakunta on sen jälkeen saanut lisää henkilökuntaa, mutta tilanne ei ole parantunut.

Kela teki vuonna 2007 yhteensä 13,5 miljoonaa etuuspäätöstä, joista 30 700:sta valitettiin muutoksen-hakulautakuntiin. Valitusten määrä oli siis pieni, kun ainoastaan 0,2 % päätöksistä johti valitukseen. Vain 11–14 % päätöksistä muuttuu muutoksenhakulautakun-nissa. Ruuhkaa aiheuttavat siis suurelta osin valitukset, jotka eivät johda muutokseen, mutta jotka silti vaativat selvitystyötä ja vievät aikaa virheellisten päätösten kä-sittelemiseltä.

Yksittäistä asiakasta ei voi moittia turhasta valitta-misesta, koska jos hän tuntee tulleensa väärin kohdel-luksi, hän toki haluaa selvyyden asiaansa. Usein vali-tukseen johtanee se, että sosiaaliturvaa koskeva lain-säädäntö on erittäin monimutkaista, ja asiakkaan on vaikea ymmärtää saamansa päätöksen perusteluja var-sinkaan, jos päätös on hänen kannaltaan kielteinen.

Hallintolaki velvoittaa Kelaa perustelemaan etuus-päätökset ja tiedottamaan asiakkaalle kaikista asiaan vaikuttavista seikoista. Monelle asiakkaalle saattai-si riittää tieto siitä, montako euroa tilille on tulossa ja milloin. Monimutkaisissa tilanteissa päätöksen perus-telut lainsäädäntöviittauksineen ovat monimutkaisia ja vaikeaselkoisia. Toisaalta, jos perustelut jätettäisiin tarkoin kirjaamatta, asiakkaan olisi vaikeampaa valit-taa silloin, kun siihen on syytä. Toivottavasti lainsää-däntö selkeytyy, mikä auttaa tässäkin asiassa.

Seija Kauppinen

n Moni vanhempi on ihmetellyt, miksi äiti tai isä ei pääse katsomaan alaikäisen lapsensa tietoja Kelan asiointipalvelussa.

Kelan asiointipalveluun (www.kela.fi/asiointi) kirjaudutaan henkilökoh-taisilla verkkopankkitunnuksilla tai sirullisella henkilökortilla. Palvelussa voi kerralla katsoa vain yhden henki-lön tietoja, hakea niihin liittyviä etuuksia ja tehdä muutoksia. Lapsen tiedot ja lapselle myönnetyt tuet nä-kyvät vain hänen omissa tiedoissaan.

Lapsen hoidon vuoksi myönne-tyistä Kelan tuista valtaosa haetaan vanhemman henkilötunnuksella, jol-loin haku- ja päätöstiedot näkyvät vanhemman tiedoissa. Ainoastaan lapsen tiedoissa näkyviä etuuksia

p i e ta r i p o s t i

– Kansaneläke on lakisääteinen etuus. Se rahoitetaan siitäkin huolimatta, että työnantajien Kela-maksu pois-tetaan kokonaan. Kansaneläkkeitä on aikaisemmin suureksi osaksi rahoitettu juuri Kela-maksulla. Eläke ja sen taso ovat turvassa, Meriläinen vakuuttaa.

Tänä vuonna maksettavien kansaneläkkeiden rahoi-tus on jo varmistettu.

– Rahoitus varmistetaan jatkossakin, mutta suoraan valtion kassasta.

Kelan talouteen työnantajien Kela-maksun alenta-minen huhtikuun alusta aiheuttaa tänä vuonna 390 miljoonan euron loven.

Kun työnantajien Kela-maksu ensi vuonna poiste-taan pysyvästi, Kelan tulot vähenevät 1,1 miljardia eu-roa vuodessa.

– Tarkoituksena on rahoittaa kansaneläkkeet aina-kin tänä vuonna ja ensi vuonna pääosin lisäämällä val-tion lainanottoa, Meriläinen arvelee.

ovat mm. lapsen saamat sairaanhoi-don korvaukset, alle 16-vuotiaan vammaistuki, perhe-eläke sekä va-kuuttamisaikaa koskevat päätökset. Lapsen tietoja pääsee katsomaan, jos lapsella on omat verkkopankki-

tunnukset tai sähköinen henkilö-kortti ja nämä ovat vanhemman käy-tössä. Pankkien käytännöt verkko-pankkitunnuksien myöntämisessä saattavat vaihdella. Kaikki pankit ei-vät myönnä verkkopankkitunnuksia alle 15-vuotiaille. Käytäntöä kannat-taa tiedustella omasta pankista.

Alaikäisen sirullinen henkilökortti haetaan poliisilta. Kortti on voimassa viisi vuotta. Sähköinen asiointi kor-tilla edellyttää kortinlukijan ja kor-tinlukijaohjelmiston hankkimista. Maksuttoman kortinlukijaohjelmis-ton voi ladata väestörekisterikeskuk-sen FINEID.FI-sivustolta (www.fi-neid.fi). Sieltä löytyy tietoa myös kortinlukijoiden maahantuojista ja jälleenmyyjistä.

Heini Lehikoinen

Kaikki muutokset kansantaloudes-sa vaikuttavat myös Kelan toimin-taan. Osastopäällikkö Erkki Meriläi-nen toivoo, ettei kansaneläkkeiden rahoituksen siirtyminen kokonaan valtiolle vaaranna Kelan toiminnan määrätietoista kehittämistä.

Kansaneläkettä saa tällä lähes 680 000 henkilöä. Lu-vussa ovat mukana täyttä kansaneläkettä saavien lisäk-si ne, jotka saavat pientä kansaneläkettä työeläkkeen-sä lisäksi. Kansaneläke voi olla vanhuus-, työkyvyttö-myys- tai työttömyyseläke.

– Tähän asti kansaneläkkeet ovat olleet osa sosiaa-livakuutusta. Suoraan valtion budjetista maksettavina ne ovat yleistä sosiaaliturvaa. Se on periaatteellisessa mielessä suuri muutos, Meriläinen sanoo.

Hän uskoo kuitenkin, että kansaneläkkeet korottu-vat tästä eteenpäinkin indeksin mukaan.

– Mahdollisista tasokorotuksista kansaneläkkeisiin eduskunta päättänee normaalisti. Budjettisidonnai-suuden ei pitäisi vaikuttaa siihen, hän arvioi.

Meriläinen muistuttaa, että hallitus on jo tehnyt pe-riaatepäätöksen vuonna 2011 käyttöön otettavasta ta-kuueläkkeestä.

– Takuueläkkeen tavoitteena on parantaa pientä elä-kettä saavien asemaa ja toimeentuloa. Takuueläkkeen suuruudesta ja toteuttamisesta päätetään myöhem-min.

Hilkka Arola

Maaliskuussa hallitus päätti myös korottaa energia-veroja vuodesta 2011 alkaen Kela-maksun poistamisen rahoittamiseksi.

Meriläisen mukaan kansaneläke on edelleen mer-kittävä etuus monen ihmisen ja perheen toimeentu-lon kannalta.

– Alkavista eläkkeistä noin puolessa on jonkinlainen osa kansaneläkettä, hän sanoo.

Kansaneläke on turvattuKansaneläkkeen saajat voivat Kelan talousosaston osastopäällikön Erkki Meriläisen mukaan olla rauhallisin mielin.

Na Na U i t t o

E l ä m ä s s ä • 2 • 2 0 0 9 2 • 2 0 0 9 • E l ä m ä s s ä

Mielialojen vuoristorataa

tunnetuimmat mielialan vaikeudet liittyvät erilaisiin masennustiloihin. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet mielialaa ja elämää vaurioittavat kaksisuuntaiset mielialahäiri-öt. Vuonna 2007 näiden johdosta 731 henki-

löä joutui työkyvyttömyyseläkkeelle. Heistä vähän yli puolet oli naisia.

Kaksisuuntaisiksi nimetyille mielialan vaikeuksille ovat ominaisia mielialan voimakkaat jaksottaiset vaih-telut. Välillä mieliala on voimakkaasti kohonnut ja kiihtynyt, jolloin suuruuskuvitelmat ovat usein esillä ja toimeliaisuus sekä tarmokkuus ovat kohtuuttomia. Välillä taas mieliala on aivan maassa, syyllisyyden tun-teet vaivaavat mieltä ja aktiivisuus on hävinnyt. Aikai-semmin osaa näistä vaikeuksista nimitettiin maanis-depressiivisiksi häiriöiksi.

Jos mielialan voimakkaat vaihtelut ovat ilmaantu-neet ensimmäisen kerran nuorella aikuisiällä, niillä on taipumus muuttua pysyviksi, uusiutuviksi masen-nuksen ja tarmokkuuden jaksoiksi. Joillakin taiteilijoil-la luovuus ja tuotteliaisuus ovat parhaimmillaan näi-den jaksojen välisenä aikana sekä haltioitumisen ja tar-mokkuuden jakson alkuvaiheessa.

Tuoreimmat tutkimukset viittaavat siihen, että vai-keuksien alkamisesta häiriön luotettavaan tunnistami-seen kuluu huomattavan pitkä aika, kahdeksisen vuot-ta. Viive johtuu osin siitä, että mielialojen voimakkai-ta vaihteluita kokeva ei itse tunnista vointiaan hoitoa

vaativaksi häiriöksi. Vaikean, ras-kaita itsesyytöksiä ja itsetuhoisia ajatuksia sisältävän masennusjak-son aikana henkilöllä voi olla kä-sitys, että vaikeus on rangaistus ja se tulee vain kärsiä omien pahojen ajatusten, kuvitelmien ja tekojen johdosta. Häiriön toisen vaiheen ääripäässä eli haltioitumisen ja yli-aktiivisuuden aikana tuntuu taval-lisesti siltä, että kaikki sujuu äärim-mäisen hyvin, itsellä ei ole mitään vaikeuksia. Tällöin ajatuskin hoi-dosta tuntuu täysin vieraalta. Tätä vaihetta on kutsuttu paoksi ulkoi-

seen todellisuuteen. Silloin kosketus omaan tunne-elä-mään on kadonnut ja kyky tulla muiden ihmisten kans-sa toimeen on tilapäisesti sammunut. Omakohtaisesti koettua hoidontarvetta ei lisää sekään, että unen suo-ma lepo jää vähäiseksi. Aika ja asioitten hoitaminen tuntuvat etenevän aivan liian hitaasti, ja pitäisi ehtiä tekemään ja puuhaamaan mittavasti enemmän, kuin todellisuudessa pystyy.

Mielialojen vaihteluista kärsivä tarvitsee jo alkuvai-heessa lähiomaisten opastusta, jotta hän hakeutuisi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa hoitoon. Myös hoidossa pysyminen edellyttää läheisten kannustus-ta, koska virhearviot omasta voinnista ovat tavallisia. Virhearviointien välttämiseksi potilas tarvitsee seik-kaperäistä opastusta ja tietoa sairautensa luonteesta. Vaikka hoidon pääpaino on potilaan kuntoutumisessa, huomio ja tuki on kiinnitettävä myös potilaan lähio-maisiin ja heidän jaksamiseensa.

Ajassa n 54 n Ajassa

n Sitaatit

Ei ole mitään järkeä, että työ-markkinatuki vedetään niin korkealle, että se houkuttelee kaikki elämäntapa-intiaanit työttömiksi.EK:n lakiasiain johtaja Lasse Laatunen, Sosiaalivakuutus 1/2009

n Luvut

40%Elämässä – Mitt i allt -lehden paperista on kierrätyskuitua.

n Tänä vuonna

2008Opiskelijat söivät 6 666 666 tuettua ateriaa.

viRhe­aRviot oMasta voin nista tavallisia

Keventäjän kunto- ja ravintokirja on käytännönläheinen elintapojen ko-hentamiseen innostava opas. Siinä on huomioitu erilaiset elämäntilan-teet ja ikäryhmät lapsia ja ikäänty-neitä unohtamatta.

Kirjassa pohditaan aluksi tuiki tärkeää motivaatiota ja sen ylläpitä-mistä. Liikuntaan ja ravintoon liitty-viä aiheita käsitellään jouhevasti vuodenaikoja seuraillen. Kirjan lii-kuntavalikoimasta löytyy kokeilemal-la jokaiselle mieluisa liikuntamuoto. Ruokavaliota koskevat keskeiset asi-at on esitetty asiantuntevasti perus-tellen. Myös tunnesyömisen kiemu-roiden ratkaisemiseksi annetaan hy-viä ideoita.

Kirjassa on tuotu taitavasti esiin se, että oikein oivallettuna suositellut elintapavalinnat rikastuttavat arkea tarjoamalla hyvää oloa tuottavia ruokailu- ja liikuntatuokioita. Niitä voi toteuttaa sekä yksin että yhdessä perheen ja muun lähipiirin kanssa. Lukui-sat värivalokuvat havainnollistavat tekstiä ja houkuttelevat tart-tumaan kirjaan.

Kirja liittyy MTV3:n internetissä toimivaan Keventäjät-painon-hallintapalveluun, jonka asiantuntijaryhmään kirjoittajat kuuluvat. Kirjaa voi suositella oppaaksi kaikille, jotka haluavat omatoimises-ti pitää huolta terveydestään ja kunnostaan sekä välttyä lihomi-selta.

Paula Hakala

Tuotteliaan monitaitelijan Mika Rätön esi-koisteos Tihkuluodon kuiskaajat on unen-omainen satu maailman kylmyydestä ja niistä keinoista, joilla jokainen voi puhal-taa lämpöä yhteiseen kekoomme.

Kirjan päähenkilö Hiili Hansson Kekäle on Tihkuluodolla asuva haihattelija, joka unelmoi glamour-ammateista, kuten ra-pututkijan urasta. Äiti kyllästyy pojan yöl-liseen riekkumiseen ja takoo tälle järkeä päähän: on opiskeltava säällinen ammatti veturimiehenä.

Vastahakoisesti Hiili lähtee opiskele-maan kaupunkiin. Kun hän palaa epäonni-selta opintomatkaltaan, ei kotipaikkakunta ole enää entisensä. Tihkuluoto on ajautu-nut talousongelmiin, ja julkiset tilat ovat päässeet repsahtamaan pahemman kerran.

Tihkuluodon kuiskaajat käsittelee sadun keinoin lastenkirjois-sa harvoin tavattuja aiheita, kuten syrjäytymistä, mielenterveys-ongelmia ja alkoholismia. Suurien ongelmien rinnalla kulkee posi-tiivinen ajattelutapa. Auttamisen ei tarvitse olla rasite, vaan toisia auttamalla auttaa myös itseään. Hiili löytääkin oman kutsumuk-sen paikkakuntansa jälleenrakentamisesta.

Rätön kirjoitustyyli on kaikessa rönsyilevyydessään raskas, ei-kä kirja välttämättä avaudu pienille lapsille. Teoksen opetus sopii kuitenkin koko perheelle: Oman kunnan kohtaloon voi aina vai-kuttaa talkoovoimin, kunhan ei muserru ongelmien alle. Täytyy malttaa aloittaa pienestä, ihmisen kokoisesta projektista.

Jarkko Uro

kunto kohdalleen ja paino hallintaan satu yhteiskuntavastuusta

Sirpa Arvonen ja Anette Palssa.Keventäjän kunto- ja ravintokirjaTammi, 2008.223 sivua.ISBN 978-951-31-4791-4.

Mika RättöTihkuluodon kuiskaajatTeos, 2009263 sivuaISBN 978-951-851-204-5

a N t e r o a a lt o N e N r o d e o . f i / B a r B r o W i c k s t r ö m

Tutkittu juttu | Raimo RaitasaloKirjoittaja on Kelan tutkimusprofessoriraimo.raitasalo@kela.fi

Vuoden alussa käynnistyneen työpankkikokeilun tar-koituksena on kehittää palveluja, jotka parantavat erityisesti pitkäaikaistyöttömien, vammaisten ja va-jaakuntoisten osaamista ja valmiuksia työelämässä. Kokeilussa kehitetään erilaisia toimintamalleja, joilla hankalasti työllistyvien käytettävissä oleva työpanos saataisiin paremmin hyödynnettyä.

Pääkaupunkiseudulla työpankkina toimii yhteishan-ke Vantaan Valo, josta vastaavat Vantaan kaupunki, ai-kuiskoulutuskeskus Edupoli ja sosiaalinen yritys Lu-bor Oy. Lubor Oy:n tehtävänä on välittää yrityksille työvoimaa ja toimia myös itse työllistäjänä.

– Meiltä tilataan esimerkiksi erilaisia pakkaus- ja la-jittelutöitä. Välitämme palkkaamaamme työvoimaa edelleen asiakasyrityksiimme. Työntekijä voi palata takaisin työpankkiin töihin, jos työt yrityksessä loppu-vat. Jos työtä ei tietyllä hetkellä pystytä järjestämään lainkaan, vaihtoehtoina tarjotaan koulutusta ja työhar-joittelua, Paavo Ässämäki Lubor Oy:stä kertoo.

Vastaavanlaisia työpankkeja on kaikkiaan seitsemän ympäri maata. Toimiessaan sosiaalisina työllistäjinä työpankit saavat palkkakustannuksiinsa palkkatukea myös työntekijän ollessa lainassa yrityksissä.

Kokeilun projektipäällikkö Aarne Kuusi uskoo yri-tyksistä löytyvän paljon sellaista työtä, jota vaikeassa työmarkkina-asemassa olevat pystyvät tekemään.

– Ei mitään keinotekoista risusavottaa vaan ihan jär-keviä töitä, jotka joka tapauksessa on tehtävä. Työ-

voimapulan aikana joudumme kuitenkin miettimään työjärjestelyt uusiksi. Yritysten kannattaa nyt lähteä kanssamme yhteistyöhön ja herätä miettimään, mi-ten kynnelle kykenevien työpanos voitaisiin käyttää hyväksi omassa toiminnassa. Valtio on puolestaan tal-koissa mukana, jotta mahdollisimman moni olisi töis-sä ja rahaa riittäisi myös jatkossa sosiaaliturvan rahoi-tukseen.

– Kun yritys tarvitsee uudelleen väkeä ruuhkiensa purkamiseen, tuttu työntekijä on saatavilla eikä pereh-dytystä tarvita, Kuusi huomauttaa.

Kalatukku E. Eriksson Oy:n tuotantopäällikkö Pek-ka Kanervo on pääosin tyytyväinen työpankista saa-miinsa työntekijöihin. Kalojen käsittely, paloittelu ja pakkaus sujuvat heiltä mallikkaasti. Hän rohkaisee työnantajia lähtemään ennakkoluulottomasti mukaan työpankkitoimintaan.

– Työpankin henkilökunta auttaa sopivan työnteki-jän valinnassa. Pieni vamma, lyhyt työhistoria ja huo-not työnhakutaidot ovat saattaneet johtaa pitkäänkin työttömyyteen, vaikka työhaluja ja riittäviä työtaitoja olisikin.

Työpankista pestattu Hannu Mäkelä keskeyttää hetkeksi lohen suomustamisen, ja miehet vaihtavat päivän kuulumisia. Toukokuussa odotellaan isoa siika- ja ahvensaalista. Kalanjalostuksen paras sesonki on al-kamassa.

Heini Lehikoinen

Työpankin kautta oikea työ sopivalle ihmiselle

Työpankista palkattu Hannu Mäkelä on oppinut taitavaksi kalan käsittelijäksi. Kalatukku E. Eriksson Oy:n tuotantopäällikkö Pekka Kanervo on tyytyväinen.

Työpankkikokeilussa etsitään vaikeasti työllistyville töitä avoimilta työmarkkinoilta.

Elatustuet Kelasta,elatussopimus kunnaltaLapsen elatustuen myöntäminen ja maksaminen siir-tyivät kunnilta Kelalle huhtikuun alusta. Elatustukea saa noin 100 000 lasta. Kela hoitaa myös elatusavun perinnän noin 60 000 elatusvelvolliselta. Elatusavun vahvistaminen ei siirry Kelaan. Kunnat huolehtivat edelleen elatussopimusten laatimisesta ja siihen liitty-västä neuvonnasta.

Tiedot elatustuen saajista ja niistä elatusvelvolli-sista, joilla on elatusapuvelkaa perinnässä, siirrettiin maaliskuussa kunnista Kelaan automaattisesti. Tieto-ja siirrettäessä ilmeni, että joissakin kunnissa osa ela-tustuen saajista on saanut enemmän tukea kuin heille lain mukaan olisi kuulunut. Tällaisia tapauksia oli noin 1 000. Yleensä kyse oli melko pienestä liikamaksusta, esim. 6,50 e/kk.

Kelan on maksettava elatustuki oikean suuruisena, jotta asiakkaita kohdellaan yhdenvertaisesti ja tasa-puolisesti. Kela muutti liikaa maksetut elatustuet oi-kean suuruisiksi heti huhtikuussa. Jos elatustuen mää-rä muuttui, tuen saaja on saanut Kelalta kirjeen ja kir-jallisen päätöksen asiasta.

Asiakkaat voivat hoitaa elatustukeen ja elatusapuve-lan perintään liittyvät asiat missä tahansa Kelan toi-mistossa. Uusia elatustukihakemuksia Kela on ottanut vastaan huhtikuusta lähtien. Puhelimitse asiakkaat saavat neuvontaa palvelunumerosta 020 692 206, jo-hon voi soittaa arkisin klo 8–18. Soitto maksaa normaa-lin paikallisverkko- tai matkapuhelinmaksun.

Hilkka Arola

E l ä m ä s s ä • 2 • 2 0 0 9 2 • 2 0 0 9 • E l ä m ä s s ä

Työnantajat-osioon on koottu työnantajille suun-nattua tietoa muun muassa työterveyshuollosta ja perhe-vapaista sekä linkit työnan-tajien asiointipalveluun, jossa työantajat voivat Katso-tun-nuksilla lähettää Kelalle tie-toja tai hakea etuuksia.

Yhteistyökumppanit-osi-osta löytyy Kelan palvelupro-sessiin osallistuville asiantun-tijoille, kuten lääkäreille ja terveydenhuoltohenkilöstöl-le, apteekeille, oppilaitoksil-le, kuljetus- ja kuntoutuspal-veluntuottajille, suun nattua tietoa ja asiointipalveluita.

Tietoa Kelasta -osiossa on tietoa Kelan toiminnasta, or-ganisaatiosta, tutkimuksesta, tilastoista sekä mm. avoimet työpaikat, julkaisut ja tiedo-tearkisto. Tiedotteita voi jat-kossa tilata myös RSS-syöt-teenä.

Etusivulta pääsee suoraan henkilöasiakkaiden etuuk-siin. Ne on jaettu elämänti-lanteiden mukaan.

Kelan uusilla internetsivuilla työnantajat on nostettu omaksi asiakasryhmäkseen henkilöasiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden rinnalle.

eläkkeiden maksu suomen ja australian välillä helpottuuSuomen ja Australian välinen sosiaaliturvasopimus astuu voimaan 1. 7. 2009. Sopimus mahdollistaa van-huuseläkkeen myöntämisen ja maksamisen Suomen ja Australian välillä. Sopimuksella on merkitystä eri-tyisesti niille ihmisille, jotka ovat työskennelleet Aust-raliassa ja palanneet Suomeen.

Sopimuksen valmisteluvaiheessa arvioitiin, että Suomessa asuu noin 1 000 aikaisemmin Australiassa asunutta henkilöä, jotka voivat nyt hakea vanhuuselä-kettä Australiasta. Vastaavasti arveltiin, että Australi-assa on noin 4 000 henkilöä, jotka voivat sopimuksen tultua voimaan hakea kansaneläkettä Suomesta.

Suomessa asuva henkilö hakee Australian van-huuseläkettä täyttämällä tavallisen vanhuus-eläkeha-kemuksen, jota saa mm. Kelan toimistoista ja internet-sivuilta www.kela.fi tai www.etk.fi. Hakemuksen voi jättää Kelaan, työeläkelaitokseen tai Eläketurvakes-kukseen. Sen jälkeen Eläketurvakeskus lähettää haki-jalle täytettäväksi Australian vanhuuseläkehakemuk-sen, heti kun lomakkeet on saatu Australiasta.

Hakemuksen jättämisessä ei kannata viivytellä, sil-lä Australian eläke voidaan maksaa takautuvasti aikai-sintaan siitä päivästä, kun hakemus on jätetty, kuiten-kin aikaisintaan 1. 7. 2009 alkaen. Lisätietoja Australi-an eläkkeen hakemisesta saa Eläketurvakeskuksesta 010 751 4218 (ja Kelan eläkeasioiden puhelinpalvelus-ta 020 692 202).

Australiassa asuva voi jättää Suomen kansaneläkettä koskevan hakemuksen Australian eläkeviranomaiselle (Centrelink), joka toimittaa sen Suomen Kelaan. Kan-saneläkkeessä on kuuden kuukauden takautuva haku-aika.

tilinumerot muuttuvat euromaksualueellaSuomalaiset tilinumerot muuttuvat kansainvälisen käytännön mukaisiksi. Suomalaiset pankit siirtyvät vuoden 2010 loppuun mennessä käyttämään yhtenäi-sen euromaksualueen (SEPA) maksunvälitystä. Tämä edellyttää, että myös suomalaisten pankkien tilinume-rot ovat kansainvälisessä muodossa (IBAN).

Kela huolehtii asiakkaiden puolesta käytössä olevi-en tilinumeroiden muutoksista, joten asiakkaiden ei itse tarvitse ilmoittaa niitä Kelaan. Kela pyytää eläk-keiden ja etuuksien maksuissa käytössä olevat tilinu-merot kansainvälisessä IBAN-muodossa suoraan pan-keilta syksyllä 2009.

Kesäkuusta 2009 alkaen Kelan lomakkeissa ja säh-köisessä asioinnissa tilinumerot pyydetään ilmoitta-maan IBAN-muodossa. Tilinumeron kansainvälinen muoto (IBAN) ja pankkitunniste (BIC) löytyvät esi-merkiksi tiliotteesta tai verkkopankista.

Ajassa n 76 n Ajassa

– Kelan internetsivusto selkeytyi, totesi jyväskyläläi-nen fysioterapeutti Tuula Kohonen etsittyään sivuil-ta tietoa potilaitaan ja itseään varten.

Kohonen haki sivustolta itselleen ja miehelleen Jaa-kolle eurooppalaista sairaanhoitokorttia.

Pariskunta lähtee toukokuussa Azoreille juhlista-maan neljääkymmentä avioliittovuottaan.

– Tutustuin sairaanhoitokorttiin vasta sivustoa kat-sellessani. Korttihan on hyödyllinen, kun sillä voi saa-da lääketieteellisistä syistä välttämätöntä sairaanhoi-toa lomaillessaan EU- tai Eta-maissa tai Sveitsissä. Kor-tin haku verkossa on selkeää ja helppoa. Kortit saimme noin viikossa, Kohonen sanoo.

Hän on hyödyntänyt Kelan aikaisempaa nettisivus-toa työssään etsiessään Fysio Tuula Kohosen potilaita varten tietoja esimerkiksi vaikeavammaisille tarkoite-tusta Kelan kuntoutuksesta.

– Joskus en saanut joitakin sivuja auki. Kelan toimis-to tulosti niitä minulle. Nykyinen sivusto toimii moit-teettomasti. Se on myös selkeä. Löysin hakemani tie-dot helposti, Kohonen toteaa.

Hän katsoi eritoten kuntoutusosioita ja antoi vih-jeen niistä potilaalleenkin, joka halusi selvittää mah-dollisuuttaan päästä johonkin kuntoutuslaitokseen.

– Erilaiset laskurit ovat veikeitä ja tarpeellisia. Nii-den avulla voi saada konkreettisen kuvan etuuksista. Katsoin myös toimistojen yhteystietoja, kun potilaat kysyvät niitä joskus. Informaatio löytyi helposti.

Kohonen testasi myös Kela-tietonsa. – Sain Kela-visasta 6 000 pistettä. Jotkut kysymykset

olivat helppoja, mutta esimerkiksi lapsilisäkysymykset eivät, kun omat lapseni ovat jo aikuisia. Vähän jouduin hakemaan apua ”oljenkorsista”, Kohonen sanoo.

Marjut Reivilä

kelan psykoterapialta poistuu harkinnanvaraisuus Kelan tukeman psykoterapian harkinnanvaraisuus poistuu vuonna 2011. Vuosittainen määräraha ei tuol-loin enää rajoita kuntoutujien määrää vaan psykotera-piaa saisivat kaikki, jotka sitä tarvitsevat ja joilla on sii-hen oikeus. Hallitus päätti asiasta kehysriihessä maa-liskuussa.

Kelan mielenterveyskuntoutus täydentää kunnille kuuluvaa lakisääteistä mielenterveyspalveluiden jär-jestämistä.

kela mainostaa radiossaKela mainosti verkkopalveluitaan huhtikuussa radio-kampanjalla, joka pyöri 54 kaupallisella radiokanavalla eri puolilla maata. Seuraavan kerran mainokset kuul-laan radiossa elokuun lopulla.

Radiossa on viisi erilaista mainosta. Yhdessä mai-nostetaan yleisesti verkkopalveluja. Lisäksi on oma mainos asumistuen, työttömyysturvan, opintotuen ja lapsiperheen verkkopalveluista.

Kelan asiakkaat voivat hakea jo kaikki lapsiper-heen tuet, opintotuen ja yleisen asumistuen sekä mo-nia muita etuuksia verkossa. Kelan internetsivuilla voi tehdä myös mm. työttömyysajanilmoituksen (TT2) ja palauttaa tai perua opintotukea. Kuukausittain palve-luun tunnistaudutaan jo 36 000 kertaa.

kela­visasta tuli hetkessä suosittuKelan internetsivuilla olevaa Kela-visaa pelattiin kuu-kauden aikana reilut 59 000 kertaa. Visa avautui sa-maan aikaan uusien internetsivujen kanssa sekä suo-meksi että ruotsiksi.

Kela-visa kysyy Kelaan liittyviä kysymyksiä, ja pe-laaja voi valita oikean vastauksen 3–4 vastausvaihtoeh-dosta. Pelin edetessä kysymykset vaikeutuvat. Visa on osoitteessa www.kela.fi, ja se on avoin kaikille.

in to ­palvelupisteellälähes 1 000 asiakastaKelan ja Verohallinnon yhteisessä In To -palvelupis-teessä tuetaan ulkomailta Suomeen tulevia työnteki-jöitä alkutaipaleella. Marraskuussa avatussa palvelu-pisteessä on tähän mennessä neuvottu noin 1 000 ul-komaalaista, jotka ovat tulleet pääkaupunkiseudulle töihin, opiskelemaan tai yrittä-jiksi.

Eniten asiakkaita on tullut Virosta, Venäjältä, Intiasta se-kä Englannista. In To –pistees-sä palvellaan mm. englanniksi, viroksi, venäjäksi ja hindiksi. Usein asiakkaan kanssa laite-taan vireille sosiaaliturvaan ja verotukseen liittyvät asiat.

In To -palvelupisteen www.intofinland.fi-sivuille on kerätty muistilista Suomeen muuttavalle työnhakijalle sekä tietoja sosiaaliturvas-ta ja verotuksesta. Verkkosivuilla on vieraillut jo noin 5 000 kävijää.

Myös sähköpostineuvonnasta on tullut osa In To:n päivittäistä toimintaa. Helsingin Kampissa Autotalos-sa sijaitseva In To palvelee asiakkaita maanantaista perjantaihin klo 9–12 ja 13–16.

K E l A n i n T E r n E T s i v u T P A l v E l E v A T m y ö s T y ö n A n T A j i A

n Sivujen sisältö on suunnattu eri-kokoisten yritysten, julkisen sekto-rin ja kolmannen sektorin johdolle ja työntekijöille. He tarvitsevat työssään tietoja työnantajan mak-

suista, työterveyshuollosta, sairaus-lomista, kuntoutuksesta ja perheva-paista sekä ulkomaille lähtevistä tai Suomeen tulevista työntekijöistä.

n Työnantajasivuilla on tarjolla tie-toa myös kotitalouksille. Tällä het-kellä lasten yksityisen hoidon tuki on ainoa Kelan tuista, jossa kotita-lous on työnantajan roolissa.

”Sivusto toimii moitteettomasti”Tuula Kohonen kuntouttaa vaikeavammaisen potilaan polvea.

i l k k a p i e ta r i N e N

www.kela.fi – suosittu sivusto uudistuiKelan internetsivut (www.kela.fi) ovat julkishallinnon käytetyimpiä verkkopalveluita. Viime vuonna Kelan sivuille tehtiin 9,3 miljoonaa vierailua. Suosituimpia ovat asiointipalvelut, joissa asiakkaat voivat tarkistaa omia etuustietojaan ja hakea Kelan tukia verkossa.

Sivujen rakenne, ilme ja suuri osa sisällöstä on uudistettu. Uudistuk-sen tavoitteena on parantaa sivus-ton käytettävyyttä sekä ohjata asi-

akkaita ja yhteistyökumppaneita käyttämään verkkopalveluita vie-läkin aktiivisemmin.

Etusivulla on suora kirjautumis-

mahdollisuus tunnistusta vaativiin asiointipalveluihin, uusimmat tie-dotteet sekä pikalinkkejä käyte-tyimpiin palveluihin.

Sivun alaosa rajautuu alapalkkiin, jossa on tietoja mm. palvelun käyttöehdoista ja -ohjeista.

ka

ri

ar

ol

a

Asioi verkossa -osios-ta löytyvät asiointipalve-lut sekä laskurit ja tulos-tettavat hakemuslomak-keet, joihin on pikalinkit myös etusivulta sekä elä-mäntilanne-osioiden oi-keasta palstasta.

Yhteystiedot-osiosta löytyvät Kelan palvelunumerot, toimis-tojen, erityisyksiköiden sekä hallinnon yhteystiedot. Kelan toimistojen, sivuvastaanottojen sekä yhteispalvelupisteiden yh-teystiedot löytyvät jatkossa pal-velupisteenhaulla.

Palvelun ylälai-dassa, jokaisella si-vulla, sijaitsevat vaih-toehtoiset hakutavat, linkit kieliversioihin sekä kirjasinkoon suu-rennus- ja pienennys-painikkeet.

E l ä m ä s s ä • 2 • 2 0 0 9 2 • 2 0 0 9 • E l ä m ä s s ä

m u i s T i l i s T A m u u T O K s E n h A K u u n

Kelasta lähetetään noin 17 miljoonaa asia-kaskirjettä ja päätöstä vuodessa. Pientä osaa asiakkaista päätös ei miellytä. Jos saat Ke-lasta etuuspäätöksen, joka tuntuu perusteet-tomalta, toimi näin:

Asiakkaiden oikeusturva ja yhdenvertaisuus ovat perusperiaatteita sosiaalietuuksia myön-nettäessä. Asiakas voi valittaa Kelan tai työelä-kelaitoksen tekemästä päätöksestä riippumatto-maan muutoksenhakulautakuntaan, joka tutkii päätöksen oikeellisuuden. Valitusprosessi on il-mainen.

Valtaosa Kelan päätöksistä tehdyistä valituk-sista käsitellään Sosiaaliturvan muutoksenhaku-lautakunnassa.

Opintotukiasioita koskevat valitukset käsitel-lään kuitenkin opintotuen muutoksenhakulau-takunnassa, ja työttömyysturva-asioiden vali-tukset menevät työttömyysturvan muutoksen-hakulautakuntaan. Työeläkettä koskevat asiat hoidetaan Työeläkeasioiden muutoksenhaku-lautakunnassa.

Asiakkaan ei tarvitse itse tietää oikeaa valitus-tahoa, vaan jokaisen päätöksen mukana postite-taan tarkat ohjeet siitä, miten ja mihin voi va-littaa.

– Ohjeisiin kannattaa tutustua tarkasti ja laa-tia tarvittaessa valitus niiden mukaan, neuvoo Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan pu-heenjohtaja Silja Romo.

Valituskirje on vapaamuotoinen, eikä sen te-keminen edellytä lakiosaamista. Valitus on kui-tenkin aina tehtävä kirjallisesti ja määräajassa.

– Hyvässä valituksessa asiakas erittelee tar-kasti, mistä hän valittaa ja mitä vaatii, sekä pe-rustelee valituksensa huolellisesti. Perustelujen tueksi olisi hyvä liittää lisäselvityksiä, sanoo va-rapuheenjohtaja Jukka Lilleberg Sosiaalitur-van muutoksenhakulautakunnasta.

Kelan päätöksiä koskevat valitukset toimite-taan ensin Kelaan. Kela tarkistaa valituksen vaa-timukset ja voi itse oikaista päätöksensä. Tällöin valitusta ei ole tarpeen lähettää muutoksenha-kulautakuntaan.

Useimmin Sosiaaliturvan muutoksenhaku-lautakuntaan valitetaan sairauspäivärahaa, työ-kyvyttömyyseläkettä ja yleistä asumistukea kos-kevista päätöksistä. Tyypillinen valitus koskee etuusoikeutta: hakijalle ei ole myönnetty esi-merkiksi asumistukea, vaikka omasta mieles-tään hänellä olisi siihen oikeus. Yleisiä valituk-sen aiheita ovat myös etuuden määrä ja takai-sinperintä.

Vuosittain Sosiaaliturvan muutoksenhakulau-takuntaan tulee vireille yli 20 000 asiaa. Valituk-

set ratkaistaan pääsääntöisesti jaostoissa, joissa on useita jäseniä.

– Esimerkiksi terveydentilaa ja työkykyä kos-kevissa asioissa kokoonpanossa on aina mukana lääkäri, Romo kertoo.

Lautakuntaan tulleista Kelan päätöksistä vain 11-15 % muuttuu.

Valitusta laativan asiakkaan on syytä varau-tua kärsivälliseen odottamiseen. Ruuhkautumi-sen vuoksi Sosiaaliturvan muutoksenhakulauta-kunnassa valitusten keskimääräinen käsittelyai-ka on 16 kuukautta. Työttömyysturvan ja opin-totuen muutoksenhakulautakunnissa valituksen käsittely kestää keskimäärin seitsemän kuukaut-ta. Työeläkeasioista valittava saa päätöksen noin viidessä kuukaudessa.

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan tavoitteeseen lyhentää käsittelyaika kuuteen kuukauteen on toistaiseksi vielä pitkä matka. Yksi syy ruuhkaan on valitusmäärien kasvu.

– Asiakkaiden valveutuneisuus valitusasioissa on lisääntynyt. Etuuksia on enemmän kuin en-nen, Lilleberg pohtii.

Laura Kosonen

Ajassa n 98 n Ajassa

VaU l a aU N o l a

Valitusoikeus on kuluttajansuojaaJoskus postiluukusta kolahtaa viranomaisen kirje, jonka sisältö ei miellytä. Asiakas voi valittaa sosiaalietuuksiin liittyvästä päätöksestä, jos hän kokee, että päätös on tehty väärin perustein. Tärkeintä on tehdä valitus määräajassa ja perustella se hyvin.

Jos olet tyytymätön Kelan päätökseen

Mikä tahansa Kelan toimisto

Riippumaton muutoksenhaku-lautakunta

Vakuutusoikeus joka on puoluee-ton tuomioistuin

Mah-dollinenoikaisu-päätös

Lauta-kunnan päätös

Kirjallinen valitus

Valitus ja Kelan lausunto

1a Tarkista päätöksestä, täyttyvätkö etuuden saamisen edellytykset tilanteessasi.

Tarkista, oletko muistanut antaa oikein kaikki etuuteesi vaikuttavat tiedot ja toimittanut tarvit-tavat liitteet.

Jos edelleen tuntuu, että päätös ei ole oikein, katso päätöksestä, miten siihen haetaan muu-tosta.

Jätä kirjallinen valitus (muutoshakemus) Kelaan 30 päivän kuluessa.

1b Jos Kela hyväksyy kai-kilta osin valituksessa esit-tämäsi vaatimukset, Kela oikaisee itse päätöksensä.

Valituksen ollessa vielä vireillä Kela voi muuttaa päätöstään asiakkaan eduksi, jos asiakas antaa lisätietoja.

1c Jos edellytyksiä oikai-suun ei ole, Kela lähettää valituksen ja oman lau-suntonsa 30 päivän kulu-essa valitusajan päättymi-sestä muutoksenhakulau-takunnan käsiteltäväksi. Lausunto lähetetään tie-doksi myös asiakkaalle.

2 Jos olet tyytymätön myös muutoksenhakulautakunnan päätökseen, sinulla on oike-us valittaa edelleen vakuu-tusoikeuteen. Myös vakuu-tusoikeudelle lähtevä valitus lähetetään Kelan kautta. Va-kuutusoikeuden päätös on valitusasioissa lopullinen.

Oikeuden lopullinen päätös

1 2

1a

1b

1c

Jatko-valitus ja Kelan lausunto

2

”Byrokratia on kuin Kiinan muuri”Helsinkiläinen Marjut Cadia on vihainen, tur-hautunut ja surullinen. Hänen ansiosidonnai-nen työttömyyspäivärahansa katkaistiin viime joulukuussa. Cadian on vaikea ymmärtää kat-kaisun syytä.

Viime syksynä Cadia otti vastaan projekti-työn, josta hän sai palkkaa 500 euroa. Hän il-moitti tekemästään työstä työttömyyskassalle ja sai vastaukseksi lisäselvityspyynnön.

– Ihmettelin hieman, mistä on kysymys, ja tiedustelinkin asiaa kassalta. Lähetin pyydetyn selvityksen siitä, miten olin työn tehnyt, Cadia muistelee.

Järkytys oli suuri, kun työttömyyskassan vastauskirjeessä ilmoitettiin, että Cadian ansi-osidonnainen työttömyyspäiväraha katkaistaan kokonaan. Peruste oli se, ettei Cadia ollut teh-nyt työtä fyysisesti samassa paikassa työnanta-jan kanssa, ikään kuin valvovan silmän alla.

– Tällainen pykälä tuntuu täysin järjettömäl-tä. Työnantajalla ei edes ollut toimitilaa, sillä kyseessä oli yhdistyksen toiminnan aloittamis-kartoitus. Tein asiasta valituksen kassalle, mut-ta se ei muuttanut päätöstään. Valitukseni jat-koi eteenpäin työttömyysturvan muutoksenha-kulautakuntaan, Cadia kertoo.

Cadia kuvailee, kuinka vaikea hänen oli saa-da vastauksia asiaa koskeviin kysymyksiinsä.

– Soittelin kymmeniä puheluita Kelaan, työttömyyskassaan ja työ- ja elinkeinotoimis-toon. Mistään en saanut selkeitä vastauksia. Otin yhteyttä myös lakineuvontaan. Siellä juris-ti vain päivitteli työttömyysturva-asioiden mo-nimutkaisuutta.

Cadian on mahdotonta ymmärtää, että työn vastaanottamisesta ja sen rehellisestä ilmoitta-misesta saa niin kovan rangaistuksen. Vielä kä-sittämättömämpää hänen mielestään on se, kuinka hädissään olevaa ihmistä voidaan pom-potella luukulta toiselle.

– Byrokratia on kuin Kiinan muuri, jonka lä-pi ei pääse.

Cadian valitus on edelleen käsiteltävänä työttömyysturvan muutoksenhakulauta-kunnassa.

Laura Kosonen

E l ä m ä s s ä • 2 • 2 0 0 9 2 • 2 0 0 9 • E l ä m ä s s ä

”Nyt nukun hyvin”

Helena Pekarila ei tiennyt olevansa narskut-taja, ennen kuin hänen hammaslääkärinsä ot-ti asian puheeksi. Öinen hampaiden kiristely oli hionut Pekarilan kulmahampaat tasaisik-si. Jatkuva voimaharjoittelu oli myös vahvis-tanut purentalihaksia.

– Kasvojen lihaksia ja leukaniveliä särki. En ymmärtänyt, että se johtui narskuttelusta. Välillä kipu tuntui kaulassa ja niskassa asti, Pekarila kertoo.

Pekarila työskenteli tuolloin Yleisradiossa assistenttina. Työpaikan organisaatiomuu-tosten aiheuttama stressi häiritsi unta.

– Uneni ei silti keskeytynyt yöllä, enkä herännyt narskutukseen. Aamulla en kuitenkaan tuntenut olo-ani levänneeksi.

Narskuttelu ja hampaiden yhteenpuristaminen eli bruksismi on tahdosta riippumatonta puremalihasten toimintaa. Se on unen liikehäiriö, joka yleensä liitetään stressaavaan elämäntilanteeseen.

Unen aikana narskuttelevia arvioidaan olevan noin 10 % väestöstä. Valveilla hampaitaan puristelee yhteen jopa 20 %. Tavallinen narskuttaja on iältään 25–35-vuo-tias, ja naisilla se on hieman yleisempää kuin miehillä.

– Tässä iässä moni elää ruuhkavuosiaan, uraa raken-netaan ja perhettä kasvatetaan, pohtii purentafysiolo-gian dosentti, erikoishammaslääkäri Jari Ahlberg.

– Stressi häiritsee unta. Unen keventyessä lähelle heräämisvaihetta alkaa narskutus.

Ahlbergin mukaan narskutuksen syitä voi stressin lisäksi olla useita: uniapnea, refluksitauti tai vaikkapa

epäsäännöllinen vuorotyö, joka saattaa häiri-tä unirytmiä.

Narskuttaja nukkuu siis huonosti. Lop-puuko narskutus, jos uni saadaan kuntoon? Vai pitääkö narskutuksesta päästä ennen kuin voi nukkua levollisesti?

Jari Ahlberg arvelee, että perimmäinen syy on unihäiriö, joten se on syytä selvittää. Hän korostaa, että narskuttelun oireisiin eli kasvojen lihas- ja nivelkipuun ja hampaiden ja paikkojen kulumiseen kannattaa puuttua. Purentakisko suojaa hampaita ja vähentää

narskutusvoimaa.Narskutuksen aiheuttajana on perinteisesti pidetty

epätasapainoista purentaa. – Tästä ollaan nykyisin hieman eri mieltä. Puren-

takiskollakin voidaan tasapainottaa purentaa muutta-matta kuitenkaan hampaiden purupintoja.

Narskuttajan ei kannata valveilla ollessaan treenata purentalihaksiaan entistä enempää, ja purukumin si-jasta on hyvä suosia ksylitolipastillia.

Hieronta helpottaa, kun kasvolihaksia kivistää. Pu-rentalihas on niitä harvoja ihmiskehon lihaksia, joita voi hieroa yhtä aikaa molemmilta puolilta. Ylitrimmat-tuihin lihaksiin on annettu lamaavia botuliiniruiskeita, jotka voivat auttaa pahimman tilanteen yli.

– Ennen tällaista hoitoa on kuitenkin tiedettävä, et-tei potilaalla ole nukkuessa hengityshäiriöitä, Ahlberg tähdentää.

Helena Pekarila sai avun purentakiskosta. – Narskutus on helpottanut. Kasvojen ja niskan kivut

ovat hävinneet, ja uni tuntuu taas virkistävältä. Olen niin tottunut kiskoon, etten halua luopua siitä

Satu Kontiainen

K i s K O T y ö s T Ä s A A K O r v A u s T A

Terveys n 1110 n Terveys

lääkkeillä on nyt 580 viitehinta ryhmääLääkkeiden viitehinta otet-tiin käyttöön huhtikuun alussa. Vaihtokelpoiset lääk-keet sijoitettiin omiin viite-hintaryhmiinsä, joissa lääk-keen Kela-korvaus määräy-tyy ryhmän edullisimman lääkkeen mukaan. Viitehin-taa halvemman, samaan ryh-mään kuuluvan lääkkeen korvaus maksetaan lääkkeen myyntihinnasta.

Satojen lääkepakkausten hinta halpeni, kun lääkevaih-don piiriin tuli lisää lääkkei-tä. Viitehintaryhmiä on 580, ja niihin kuuluu 2 090 kor-vattavaa lääkepakkausta. Se on 41 % kaikista korvausjär-jestelmään kuuluvista pak-kauksista. Eri kauppanimel-lä myytäviä lääkevalmistei-ta on kaikkiaan 600. Yhteen viitehintaryhmään kuuluu keskimäärin neljä valmistet-ta, joilla on eri kauppanimi.

Jos asiakas ei halua vaihtaa viitehintaa kalliimpaa lää-kettään halvempaan, hän saa Kela-korvauksen vain viite-hinnasta ja maksaa viitehin-nan ylittävän osan itse. Ns. lääkekattoon eli lisäkorvaus-oikeuteen lasketaan vain vii-tehinnan mukainen osuus.

Huhtikuussa vahvistetut viitehinnat ovat voimassa kesäkuun loppuun asti.

eu­kortin voi nyt tilata verkossaEurooppalaisen sairaanhoi-tokortin voi tilata käteväs-ti Kelan internetsivujen asi-ointipalvelusta www.kela.fi/asiointi. Palveluun kirjaudu-taan verkkopankkitunnuk-silla.

Palvelu hakee rekisteris-tä henkilötiedot valmiiksi. Asiakkaan ei tarvitse täyttää muuta kuin tieto siitä, halu-aako hän, että kortti postite-taan kotiin vai hakeeko hän kortin haluamastaan Kelan toimistosta. Lisäksi tilauk-sen yhteydessä voi ilmoittaa, jos ei halua, että Kela uusii kortin kahden vuoden pääs-tä. Asiakas näkee hakemuk-sensa ja sen lähetyspäivän asiointipalvelusta myös jäl-kikäteen.

Viime vuonna kortteja myönnettiin lähes 300 000 kappaletta.

Jokelan ja Kauhajoen kriisien jälkihoito jatkuu

Kelasta voi vielä hakea kriisi­vaiheen jälkeistä psykoterapiaa sekä Jokelan ja Kauhajoen tapahtumien että Aasian katastrofin vuoksi.

Jokelan tapahtumien vuoksi jälkihoitoa on Kelalta saa-nut noin 30 henkilöä. Jokelan tapahtumien kustan-nukset Kelalle ovat tähän mennessä olleet noin 15 500 euroa.

Kauhajoen tapahtumien vuoksi Kelalle on tullut ha-kemuksia vasta vähän.

Kelan kuntoutusta koulujen kriisitilanteissa voivat saada– tapahtumakoulujen oppilaat, opettajat ja muut työn-

tekijät sekä heidän perheensä ja omaisensa– muut tapahtumapaikalla olleet, esimerkiksi autta-

mistyöhön osallistuneet, ja heidän perheensä ja omaisensa sekä

– muut tapauksen johdosta psykoterapiaa tarvitsevat, kun oireiden yhteys tapahtumaan on ilmeinen.

Kuntoutuksen työnjaon mukai-sesti alle 16-vuotiaiden psykotera-piakuntoutus kuuluu kokonaan ter-veydenhuollon vastuulle. Siten Ke-lan tukemaa psykoterapiaa voidaan myöntää 16–25-vuotiaille nuorille ja 26–67-vuotiaille aikuisille joko lyhyt-kestoisena tai enintään kolme vuotta kestävänä terapiana.

Psykoterapiat myönnetään samoin perustein kuin Kelan harkinnanva-rainen psykoterapia. koskevien pe-rusteiden mukaisesti. Terapian saa-minen edellyttää terveydenhuollos-sa käynnistettyä alkuhoitoa ja akuu-

tin vaiheen kriisiterapiaa. Kun pidemmän terapian tar-ve on ilmeistä, terveydenhuolto ohjaa hakemaan Ke-lan tukemaa terapiaa.

Vielä tänä vuonna terapiaa Aasian katastrofin johdostaAasian katastrofin vuoksi terapiaa on myönnetty vuo-den 2008 aikana neljälle uudelle hakijalle. Vuosina 2005–2008 Kelan tukemia terapioita on saanut 90 hen-kilöä, joista noin puolelle on annettu päätös kolmen vuoden terapiasta. Osa näistä terapioista jatkuu yhä.

Kela on maksanut Aasian katastrofin terapiakustan-nuksia vuosina 2005–2008 yhteensä 220 569 euroa.

Vielä tämän vuoden aikana tehdyn hakemuksen perusteella voidaan terapia myöntää seuraaville ryh-mille:– katastrofissa vanhempansa menettäneet lapset ja

nuoret– katastrofialueella loukkaantuneet ja vammautuneet

aikuiset sekä lapset ja nuoret– kadonneiden, kuolleiden, loukkaantuneiden ja vam-

mautuneiden omaiset ja muut läheiset henkilöt (ai-kuiset, nuoret ja lapset)

– katastrofialueella olleet henkilöt, jotka tarvitsevat katastrofin johdosta kuntoutuspalveluja.Jokelan ja Kauhajoen sekä Aasian katastrofin kun-

toutuspalvelun ohjeet ovat internetissä www.kela.fi > Kuntoutus> Harkinnanvarainen kuntoutus > Katastro-fit ja kriisit.

Hilkka Arola

osa teRa­pioista jatkuu vielä

Purentakisko on tavallinen hoito-keino narskutuksen oireisiin. Useimmilla narskuttajilla kisko vä-hentää leukanivelen rasitusta ja rentouttaa purentalihaksia. Kisko suojaa hampaita ja paikkoja myös narskuttelun aiheuttamalta kulumi-selta.

n Kisko valmistetaan hammaslabo-ratoriossa läpinäkyvästä muovista hammaslääkärin ottaman mallin mukaan. Kisko sovitetaan tavalli-sesti potilaan yläleukaan, ja sitä

käytetään öisin, toisinaan myös päi-visin. Kiskon sovittamiseen ja hio-miseen tarvitaan muutama ham-maslääkärissäkäynti.

n Purentakiskon kustannuksista Kela korvaa osan hammaslääkärin palkkiosta. Korvaus on 60 % vah-vistetun taksan mukaisesta määräs-tä. Hammaslaboratorion osuudesta ei makseta korvausta.

n Viime vuonna korvausta makset-tiin 8 855 kiskon hammaslääkärin-

työstä, yhteensä yli 500 000 euroa. Purentafysiologista hoitoa korvat-tiin kaikkiaan 1,5 miljoonalla eurolla.

n Narskuttelun aiheuttamia tavalli-simpia suun vaurioita ovat paikko-jen ja hampaiden kulumiset ja loh-keamiset. Näiden korjauksesta paikkaustyö kuuluu sairausvakuu-tuskorvauksen piiriin. Vakavimpiin vaurioihin tarvitaan proteettista hoitoa, jota ei sairausvakuutuksesta korvata.

Va

Ul

a a

UN

ol

a

Va

Ul

a a

UN

ol

a

Helena Pekarilalla oli tapa­na narskutella nukkuessa hampaitaan. Purentakisko palautti levollisen unen.

Erikoishammas-lääkäri Jari Ahlberg

Helena Pekarilalla on levollinen uni edessä.

E l ä m ä s s ä • 2 • 2 0 0 9 2 • 2 0 0 9 • E l ä m ä s s ä

m O n i m u O T O i s E T P E r h E E T

12 n Koti&Perhe Koti&Perhe n 13

Minna Aho, 29, on huomannut parhaaksi patistaa kaksospojat samaan rytmiin. Jos toisella on nälkä, toistakin syötetään. Jos toinen nukahtaa, toinenkin yri-tetään saada unten maille.

Jonne ja Sampo syntyivät 3. marraskuuta 2008 Pirk-kalaan.

– Tiesimme jotenkin, mitä on tulossa. Isälläni ja mie-helläni on kaksosveli ja serkuissani on kaksoset. Kun menimme ultraäänitutkimukseen, naureskelimme vain tarkistavamme, että onhan siellä kaksoset, Min-na Aho muistelee.

Äidin mukaan pojissa ei ole mitään samaa. Sami Aho, 32, sanoo, että Jonne on ajattelevampi, ihmette-levämpi. Äiti jatkaa: Vähän arempi, osaa jo vierastaa.

Isä sanoo, että Sampo on fyysisempi, ja äiti jatkaa: Hymyilee, rakastaa kaikkia.

Lompakko ja unet kovillaMinna Aho työskentelee Tampereen teknillisen yli-opiston kirjastosihteerinä. Äitiysloma kestää marras-kuulle. Sitten koittaa joko hoitovapaa tai palkkatyö.

– Rankkoina päivinä kaipaan töihin. Rahakin tietysti vaikuttaa, emmekä pärjäisi hoitorahalla.

Esimerkiksi kaksosten vakuutukset maksavat tuplas-ti sen mitä yhden vauvan vakuutukset. Isomman au-tonkin ostosta piti neuvotella pankin kanssa. Minna Aho iloitsee, että vaatteita ei enää tarvitse ostaa tup-

lasti, kun pojat näyttävät kasvavan eri tahtia. Sami Aho kehittää Nokia Siemens Networksillä oh-

jelmistoja. Hän kertoo olleensa taloussyistä vain kolme viikkoa isyysvapaalla.

– Ennen ensimmäistä työpäivää unet jäivät pariin tuntiin, kun kaksoset valvoivat. Senkin jälkeen työssä on pitänyt taistella väsymystä vastaan.

Hän myöntää, että vauvojen sitovuus yllätti. Vauvat vaativat täyden huomion, eikä istuskelu parin metrin päässä riitä.

– Joskus kuulee uskomuksia, että siinähän kaksi me-

nee kuin yksikin. Kaksosten hoito vaatii kuitenkin jo-pa enemmän kuin tuplatyön. Esimerkiksi nukkumaan mennessä molemmat pojat usein häiritsevät toisiaan, Sami Aho miettii.

Lastenhoitoapua Ahot saavat Minnan Oulaisissa asuvilta vanhemmilta joskus viikonloppuisin ja Samin Iissä asuvilta vanhemmilta kerran kuukaudessa.

Parisuhde lujittumassaPariskunta luonnehtii, että romantiikka ei juuri kuki. Minna sanoo nukahtavansa, kun pojatkin nukahtavat, että jaksaa taas aamulla. Silti Ahot uskovat, että lopulta lastenkasvatus lujittaa parisuhdetta.

Peruspäivänä pojat herättävät äidin kello 8.15. Äiti vaihtaa vaipat, imettää sekä antaa pojille sosetta ja pul-lomaitoa. Sitten pojat haluavat aamu-unille. Niiden jäl-keen syödään, käydään pesulla ja puetaan.

– Puolenpäivän jälkeen pojat ovat ulkona vaunuissa hirveän huudon saattelemina. Hyvällä tuurilla he nuk-kuvat kolme tuntia, ja silloin on aikaa kotiaskareille. Il-taisin syödään kolmen tunnin välein sekä leikitään ja torkutaan. Viimeistään yhdeltä pojat nukahtavat, Min-na Aho selostaa.

Kuin yhdestä suusta Ahot jatkavat, että vaikka päi-vät ovat pitkiä ja yöt lyhyitä, päivääkään he eivät vaih-taisi.

Vanhemmat iloitsevat myös siitä, että kalenterissa on yksi yhteinen meno: Sauna Open Air -metallifesti-vaali Tampereella 5.–7. kesäkuuta.

Teksti Hannu Kaskinen n Kuvat Ari Korkala

Jos Jonnen ja Sampon vaunulenkki on vähän myöhässä tai rutiini muuten rikkoontuu, äiti kuulee kunniansa.

Kaksos pojat tykkäävät rutiineista

Ahot elävät arkea kaksospoikien ehdoilla.

Kaksoset syntyivät kaksossukuun.

n Suomessa on 1,4 miljoonaa perhettä, joi-hin kuuluu 76 % väestöstä. Lapsiperheitä on noin 590 000 ja niissä on hieman yli miljoona alle 18-vuotiasta lasta. Lapsiperheiden määrä on vähentynyt 10 vuodessa lähes seitsemällä prosentilla ja perheet ovat yhä monimuotoi-sempia. Samaa sukupuolta olevia rekisteröi-tyjä pareja on noin 1 100.

n Lapsiperheistä 62 % on ns. ydinper-heitä, joissa on avioliitossa olevat isä ja äiti sekä yksi tai useampia lapsia. Jatku-vasti on kuitenkin kasvanut niiden lasten lukumäärä, jotka asuvat muussa kuin ydinperheessä. Avoliitossa olevia lapsi-perheitä on noin 116 000 ja yhden pää-huoltajan perheitä lähes 180 000.

n Äiti ja lapsi -perheitä on noin 150 000 eli 17 % lapsiper-heistä, kun taas isä ja lapsi-perheitä on alle kolme pro-senttia. Vaikka lapsi asuu vaki-tuisesti jommankumman van-hemman kanssa, vanhemmilla voi olla yhteishuoltajuus.

n Uusperheitä on yli 53 000 eli noin 9 % kai-kista lapsiperheistä. Niissä asuu hieman yli 10 % kaikista alle 18-vuotiaista lapsista. Määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa 2,3 prosent-tiyksikköä. Uusperheissä asuvista lapsista on äi-din lapsia lähes 68 000, yhteisiä 33 000 ja isän lapsia hieman yli 10 000. Avioliiton on solminut hieman alle puolet uusperheen vanhemmista.

Lähde: Tilastokeskus, perhetilastot 2007; vuoden 2008 tilastoluvut julkaistaan toukokuussa

E l ä m ä s s ä • 2 • 2 0 0 9 2 • 2 0 0 9 • E l ä m ä s s ä

Miten isä selviytyy puolisonsa tavallista kivuliaammasta ja pit-kittyneestä synnytyk-sestä? Nehän ovat usein äidillekin vaikei-ta kohdata.

– Palveluissa tulisi ottaa vanhemmat erikseen huomioon, kertoo tutkimuspääl-likkö Tuovi Hakuli-nen-Viitanen Tervey-den ja hyvinvoinnin laitoksesta.

Hän tietää, että isät kokevat yhä jäävänsä hieman synnytysasioissa ulkopuolelle. Molem-mat vanhemmat odottavat perhevalmennuk-selta realistista tietoa synnytyksestä, myös siitä miten toimia poikkeavissa tilanteissa. Erityise-nä haasteena Tuovinen-Hakulinen pitää vai-keiden synnytysten jälkipuintia molempien

vanhempien kanssa yhdessä ja erikseen sekä synnytyssairaalassa että neuvolassa.

– Mies kokee monet asiat eri tavalla ja on ensimmäisen lapsen syntyessä usein äitiä jäl-jessä vanhemmuuteen kasvamisessa.

Perhevalmennus tavoittaisi isätHakulinen-Viitasen mukaan perhevalmennus on hyvä keino tavoittaa myös isät. Hän koros-taa, että isyyden lisäksi tulisi pitää mielessä myös miehen ja puolison näkökulma. Yleensä isät kokevat synnytykseen osallistumisen posi-tiiviseksi asiaksi, jossa samalla kasvaa kohti vanhemmuutta. Hän uskoo, että tulevaisuu-dessa tämä huomioidaan entistä enemmän.

– Synnyksessä mukana olleet isät pystyvät paremmin tukemaan äitiä imetyksen käynnis-tämisessä ja sen jatkamisessa.

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimin-taohjelmassa 2007–2011 korostetaan, että per-hevalmennuksessa tulee käsitellä myös isän roolia sekä synnytyksen poikkeavia tilanteita.

14 n Koti&Perhe Koti&Perhe n 15

lapset vastaan vanhemmat

ikiaikainen mittelö lasten ja aikuisten välillä käy-dään yhä uudestaan, kun parivuotiaat taaperot näyttävät vanhemmilleen kaapin paikan.

Tilanne toistuu aina samanlaisena: aikuinen latelee sääntöjä, nostaa esineitä turvaan, yrittää

takoa lapsen päähän käytöstapoja, mutta lapsi päihit-tää silti vanhemman. Näin on oleva aina ja ikuises-ti, sillä supervoimat näyttävät tekevän uhmaikäisistä voittamattomia.

Mitä ihmettä? Supervoimia taaperoilla? Eikö nyky-tiede ole osoittanut tällaiset erikoiskyvyt satuiluksi? Tiede ei kuitenkaan taida koskea pieniä lapsia.

Ensinnäkin taaperot osaavat lukea vanhempien aja-tuksia. Jos aikuinen sattuu ajattelemaan, että kännyk-kä voi rikkoutua lapsen käsissä, lapsi löytää puhelimen takuuvarmasti seuraavan vuorokauden aikana ja tuho-aa sen.

Näin käy, vaikka vanhempi varautuisi asiaan. Jos ai-kuinen nostaa kännykän turvaan kaapin päälle, lapsi

käyttää tuolia vuorikiipeilyväli-neenä ja valloittaa tahtoa uhmaa-van Mount Lipaston.

Jos aikuinen taas kuvittelee, että kännykkä on housujen tas-kussa turvassa, hän ei voisi ol-la enempää väärässä. Lapsi vä-syttää ensin aikuisen puistossa, ja kun vanhempi torkahtaa, peli on jo pelattu. Lapsi kaivaa puhe-limen taskusta, pelaa sillä palloa ja lyö sitä vielä harjanvarrella.

Ei auta, vaikka sohvalle tor-kahtanut vanhempi ehtisi raot-

taa silmiään. Näillä pienillä ajatustenlukijoilla on näet rakettimoottorit.

Siinä missä aikuinen ehtii ottaa yhden askeleen, lap-si on jo syöksynyt uskomattomalla nopeudella huo-neen poikki. Siinä missä aikuinen vilkaisee yhteen suuntaan, lapsi on jo tarkastanut koko huoneen.

On yksinkertainen tosiasia, että vanhemmat käyvät hitailla taajuuksilla, joten aina kun aikuisen väsyneet aivosolut raksahtavat yhden havainnon eteenpäin, kaikki on jo tapahtunut moneen kertaan: maljakko on paiskattu lattialle, DVD-levyä on käytetty lattialuuttu-na ja hammasharjalla on pesty kissan hampaat.

Jos tilanne on näin toivoton, kannattaako edes yrit-tää?

Kyllä! Tuhannesti kyllä, sillä muut vaihtoehdot joh-tavat turmioon. Ajatellaan esimerkiksi Lepakkomiestä ja Jokeria. Jos taistelu heidän väliltään päättyisi, kum-mallakaan ei olisi enää mitään sijaa maailmassa. San-karit ja superrikolliset häviäisivät kuin mahtisalaman iskusta, ja jäljelle jäisi vain hiljainen tuulen vire ja kai-puu sydämeen.

Taistelua ei siis käydä lopputuloksen vaan itse kamppailun vuoksi. On kamppailtava, jotta lapsi voi-si olla lapsi. Ja ollakseen aikuinen täytyy pistää vähän rähinää pystyyn.

Nyrkkeilykuuluttajan sanoin: Let’s get ready to rumble!

lapsi päihittää vanheMMan

Äitiysavustusraati on viime vuosien myönteisten pa-lautteiden innoittamana päättänyt pitäytyä vaaleissa sävyissä. Luonnonvalkoista on nyt jopa entistä enem-män ja muita värejä vain vähän. Tuotevalinnoissaan raati on myös huomioinut kestävän kehityksen peri-aatteita.

Pakkauksen ykkössuosikki eli ulkohaalari on tä-nä vuonna vaaleanharmaa, kuten myös siihen kuulu-vat lämpötossut ja myssy. Päällysmateriaali on 63-pro-senttisesti muovisista kertakäyttöpulloista valmistet-tua kierrätysmateriaalia. Muuten yksivärisen haalarin rinnuksessa ja käänteissä on kuvio, joka on vihje haa-larin nimeen: ”Sydänkäpy”.

Useita vuosia pakkauksessa ollut kevyt toppahaalari on vaihtunut pehmeään ja ohueen luonnonvalkoiseen villasekoitehaalariin, joka lämmittää olematta jäykkä vauvan päällä.

Pehmeät auringonkukkakuvioiset sukat ja tumput on tällä kertaa valmistettu bambusta, ruokokasvista, joka kasvaa nopeasti ilman lannoitteita ja torjunta-ai-neita.

Kestävän kehityksen teemaa tukevat nyt kaksi kes-tovaippasettiä entisen yhden sijasta.

Näin äitiysavustusraati kannustaa perheitä kokeile-maan kestovaippoja, joiden suosio on nopeasti kasva-nut.

Äitiyspakkauksen kaikki tuotteet on testattu Tulli-

Äitiyspakkaus: Kestävää kehitystäUusi äitiyspakkaus on edeltäjäänsä ekologisempi ja värimaailmaltaan neutraalimpi.

laboratoriossa. Tuotteet on ennen jakelun aloittamista todettu turvallisiksi formaldehydin ja atsovärien osal-ta.

Suosittu pakkaus vuodesta 1939Äitiysavustuksella ja -pakkauksella on ikää jo 70 vuot-ta. Aluksi äitiysavustusta saivat vain vähävaraiset äidit. Se osoittautui yhdessä neuvolajärjestelmän kanssa te-hokkaaksi keinoksi vähentää lapsivuode- ja imeväis-kuolleisuutta. Äitiysavustuksen ehtona oli ja on edel-leen, että odottava äiti käy äitiysneuvolassa ennen vii-dettä raskauskuukauttaan.

Etenkin 40-luvulla äitiyspakkaus oli keino saada äi-dit terveydenhoitojärjestelmän ja terveysvalistuksen piiriin. Lapsen ja äidin terveyttä ja kodin hygieniata-soa tukivat äitiyspakkauksessa sideharsovaipat, pesu-vati, saippua, pyyhkeet ja lastenvaatteet.

Jo 1949 äitiyspakkauksesta tuli kaikkien äitien etuus ansiotasoon katsomatta. Vuosikymmenten kuluessa pakkauksen sisältöä on jatkuvasti kehitetty ja ajanmu-kaistettu. Äitiyspakkauksen suosio on pitänyt pintansa vuosikymmenestä toiseen.

Vuonna 1994 vastuu äitiyspakkauksesta siirtyi Val-tion hankintakeskukselta Kelalle.

Tua KyrklundLisätietoja ja kuvia osoitteessa www.kela.fi > Lapsiperheet > Äitiysavustus.

Kolumni | Jarkko UroKirjoittaja on freelancetoimittajajarkko.uro@gmail.com

Äitiys-pakkauksessa on nyt entistä e nemmän luonnon-valkoista. Muita värejä on hyvin säästeliäästi.

Va

Ul

a a

UN

ol

a

Vaikeaa synnytystä puitava myös isän kanssa

Lehtosen perheen arki on mukavaa.

i l k k a p i e ta r i N e N

Va

Ul

a a

UN

ol

a

Jyväskylässä asuva kahden lapsen isä Tuomas Lehtonen, 32, ei juuri jännittänyt toisen lapsensa Meri-Tuulin syntymää parisen vuotta sit-ten. Synnytys sujui perätilasta huolimatta tavalliseen tapaan, kunnes lääkäri huomasi, että lapsi on tulossa ulos toinen jalka edellä.

– Synnytys olisi pitkittynyt liiaksi, ja vauvalle olisi saattanut tulla ha-pensaantivaikeuksia. Normaali synnytys muuttui saman tien hätätilan-teeksi.

Heidi-äiti vietiin kiireellä hätäsektioon. Siinä vaiheessa myös isällä alkoi olla ahdistunut olo, sillä hän pelkäsi sekä äidin että vauvan hyvin-voinnin puolesta. Hän ei päässyt leikkaussaliin mukaan. Onneksi kei-sarileikkaus sujui kuitenkin hyvin.

– Vaikka olo oli leikkauksen jälkeen helpottunut, tunsin itseni iltapäi-vällä todella yksinäiseksi, epävarmaksi ja voimattomaksi. Istuin yksik-seni monta tuntia itkevä Meri-Tuuli sylissäni.

Tuomas Lehtosen mukaan vaikeaan tilanteeseen oli vain sopeudut-tava, sillä esimerkiksi synnytysvalmennuksessa ei käsitelty poikkeavia tilanteita. Isää ei myöskään pyydetty mukaan synnytyksen jälkeisiin keskusteluihin, jotka käytiin äidin kanssa. Lehtonen uskoo, että hänet-kin olisi otettumukaan, jos hän itse olisi sitä pyytänyt.

Hänestä olisi tärkeää, että isille opetettaisiin, miten heidän tulisi rea-goida poikkeaviin tilanteisiin, esimerkiksi raskausmyrkytykseen, ras-kauden jälkeiseen masennukseen ja keskenmenoon.

Virpi Kirves

”Oli vain sopeuduttava”

Tutkimuspäällikkö Tuovi Hakulinen-Viitanen kannustaa keskusteluun van-hempien kanssa.

E l ä m ä s s ä • 2 • 2 0 0 9 2 • 2 0 0 9 • E l ä m ä s s ä

Vanhempien tulot voivat näkyä opintotuki päätöksessäVanhempien tulot ovat yksi opintotuen määräy-tymisperuste. Ne voivat korottaa tai pienentää tukea tai estää sen saannin kokonaan.

Vanhempien tulot vaikuttavat opintorahaan alle 20-vuotiailla toisen asteen opiskelijoilla ja asumislisään alle 18-vuotiailla toisen asteen opiskelijoilla.

Heidän opintotukipäätöksessään näkyvät vanhempien tulotiedot. Muilla opiskelijoilla vanhempien tulot näkyvät opintotukipäätök-sessä vain, jos opiskelija asuu vanhempansa luo-na ja hänellä on vanhempien pienituloisuuden perusteella oikeus opintorahan vähävaraisuus-korotukseen.

Vanhempien tulot huomioidaan ja ilmoite-taan päätöksessä viimeksi vahvistetun verotuk-sen mukaisina ja sen suuruisina kuin veroviran-omainen ilmoittaa ne Kelalle. Jos vanhempien yhteenlasketut tulot ovat pienentyneet vähin-tään 20 %, opiskelija voi ilmoittaa asiasta Kelal-le, jolloin tukea myönnettäessä otetaan huomi-oon pienemmät tulos..

Perusteltua ja tarpeenOpintotukipäätöksessä vanhempien tulotieto-jen näyttäminen on perusteltua ja tarpeen, kos-ka opintotuen hakijan on voitava tarkistaa pää-töksen perusteena käytetyt tiedot ja opintotuki-ratkaisun oikeellisuus. Menettelyllä turvataan opintotuen saajan oikeusturva ja täytetään hal-lintolain vaatimus päätöksen perustelemisesta. Lisäksi opintotuen hakijan on pystyttävä arvi-oimaan vanhempiensa muuttuneiden tulojen il-moittamisen tarpeellisuus. Jos vanhempien tu-lot pienenevät, opiskelijalla voi olla oikeus kor-keampaan opintotukeen.

Vanhempien tulot eivät näy hakemusvaihees-sa opiskelijalle lähetetyssä esitäytetyssä opin-totukihakemuksessa tai Kelan asiointipalvelun sähköisessä opintotukihakemuksessa.

Vanhempien yksityisyyden suoja ei vaarannu tulotietojen ilmoittamisen perusteella, sillä tie-dot verotuksessa vahvistettujen ansio- ja pää-omatulojen kokonaismääristä ovat nykylakien mukaan julkisia tietoja. Myös tietosuojavaltuu-tettu ja eduskunnan oikeusasiamies ovat hyväk-syneet Kelan menettelyn vanhempien tulotieto-jen käyttämisestä opintotuessa.

Jouni Parkkonen

16 n Opiskelu&Työ Opiskelu&Työ n 17pätkätyöläisille omaa kuntoutustaKiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus kehittää yhteistyössä Kelan kanssa kuntoutusta pätkä-työntekijöille työhönkuntoutuksen kehittämis-hankkeessa Teostassa. Hanke alkoi viime vuon-na ja jatkuu vuoden 2011 loppuun. Tänä aikana hankkeeseen pääsee noin 100 kuntoutujaa Kan-ta- ja Päijät-Hämeestä, Pirkanmaalta ja Uudelta-maalta. Tähän mennessä mukana on ollut kaksi ryhmää, yhteensä 10 kuntoutujaa.

Kuntoutuksen tavoitteena on edistää kuntou-tujan terveyttä ja työkykyä sekä tukea hänen työuraansa. Hankkeessa etsitään mallia, joka jatkossa palvelisi parhaiten epätyypillisiä töitä tekeviä.

Teosta-kuntoutusta voidaan toteuttaa mm. Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskuksen Hä-meenlinnan ja Vantaan toimipisteissä. Myös Lahteen on suunniteltu avomuotoryhmiä.

Kuntoutukseen hakeudutaan täyttämällä Ke-lan kuntoutushakemus, johon liitetään B-lääkä-rinlausunto. Hakemus toimitetaan Hämeenlin-nan Kelaan. Kuntoutuja saa kuntoutusjaksojen ajalta kuntoutusrahaa.

asumistuesta apua, kun lomautus tai työttömyys pitkittyy

Työttömyyden jatkuessa yleinen asumistuki voi keventää taloudellista ahdinkoa. Asumistuki ei kuitenkaan ole tarkoitettu helpottamaan lyhytai-kaista tulojen vähenemistä. Niinpä lomautus tai työttömyys ei aina tuo oikeutta tukeen. Yleinen asumistuki on tarkoitettu keventämään pienitulostenasumismenoja. Tukea voivat saada sekä yksin asuvat että perheelliset vuokra- tai omistusasunnon aiheuttamiin kustannuksiin.

Tulot vähentävät asumistukea. Kelassa arvioi-daan asumistuen hakijan ja hänen kanssaan asu-vien yhteistä, pysyvää tulotasoa. Pysyvänä pi-detään tulotasoa, joka kestää tai jonka oletetaan kestävän vähintään viisi kuukautta.

Jos lomautus kestää esimerkiksi kaksi kuu-kautta, tuloihin otetaan mukaan kahden kuukau-den tulo lomautusajalta ja kymmenen kuukau-den palkka. Tällöin tulot yleensä ylittävät asu-mistuen tulorajat.

verkossa voi arvioidaetuutensa määränNykyisessä tilanteessa myös työttömyyskassat ruuhkautuvat. Ansiosidonnaisen päivärahan ha-kija voi itse arvioida päivärahan määrän Työt-tömyyskassojen yhteisjärjestön sivuilta http://www.tyj.fi löytyvällä laskurilla. Asiakkaan las-kemaa ja Kelaan toimittamaa arviota ansiosi-donnaisen päivärahan määrästä voidaan käyt-tää apuna asumistukea laskettaessa.

Kelan internetsivuilla (www.kela.fi/laskurit) asumistuen hakija voi itse arvioida, onko hänel-lä mahdollisuus saada asumistukea ja paljonko tukea tulisi. Asumistukea voi hakea myös ver-kossa osoitteessa http://www.kela.fi/asiointi. Lisätietoja saa asumistuen palvelunumerosta 020 692 201.

Rovaniemeläiselle teatteri-ilmai-sun ohjaajalle Anne Niskalalle, 29 v, ei ole löytynyt vakinaista työ-paikkaa, mutta lyhytaikaisia töitä on riittänyt.

– Harrastajien ohjauksia kansa-laisopistoissa, kirjastonhoitajien tuurauksia, opetusta kuntayhty-missä ja teatteri-ilmaisun opetusta esimerkiksi opettajankoulutukses-

t i m o l i N d h o l m

Yhä useampi työtön hakee apua KelastaMoni työtön tarvitsee Kelan työttömyys­turvaa ja yleistä asumistukea.

Anne Niskalalle pätkätöi-den joukkoon mahtuu myös pätkäopiskeluja.”En pelkää pätkätöitä”

sa oleville. Juuri nyt on alkamassa kymmenen kuukauden pesti nuo-rille suunnatussa projektissa ja muutto Kittilään, Niskala luettelee tekemisiään.

Pätkätöiden sekaan mahtuu myös pätkäopiskeluja. Pätkätöiden ohella hän opiskelee tällä hetkellä luokanopettajan tutkintoa.

– Minulle tällainen elämä on elä-

mäntapa. Suunnittelen tulevaisuut-ta päivä tai kuukausi kerrallaan. Ai-na on löytynyt jotakin tekemistä, ja jos ei ole löytynyt, olen saanut ly-hytaikaisesti työttömyyskorvausta.

Niskalan avomies on matkailu-alalla toimiva pätkätyöläinen. Mo-lemmat ovat oppineet vaihtamaan paikkakuntaa, jos kotipaikkakun-nalta ei löydy töitä.

– Aina jossakin on töitä, mutta niitä pitää mennä tekemään sinne. Toisaalta ajattelen, että minun on kehitettävä koko ajan itseäni, etten jämähdä siihen mitä olen. En pel-kää tulevaisuutta, sillä suunnittelen sitä pätkittäin. Pitää kehua itse it-seään, että hyvä minä, kun taas on-nistuin, palkitsen näin itseäni.

Sven Pahajoki

Uuden työttömien ryhmän muodostavat pätkätöitä tehneet nuoret aikuiset. He eivät aina kuulu työttö-myyskassaan eivätkä siksi saa ansiosidonnaista päi-värahaa. Heidän vaihtoeh-dokseen jää Kelan työ-markkinatuki tai peruspäi-väraha.

Helsingin vakuutuspii-rin johtaja Ritva Männyn-oksa kertoo, että taantu-man aikana pääkaupunki-seudulla työttömäksi on jääty usein palvelualalta.

− Helsingissä joukkoirtisanomiset eivät näy kuten teollisuuspaikkakun-nilla, joilla suljetaan kokonaisia teh-dasyksiköitä. Täällä palveluala hallit-see elinkeinoelämää ja nuoret työt-tömät ovat usein olleet pätkätöissä. Koko palveluammattien skaala on edustettuna kaupan myyjistä taksin-kuljettajiin, Männynoksa kertoo.

Kelan Helsingin toimistoissa on asiakkaina myös paljon virolaisia ra-kennustyöläisiä.

– Työttömäksi jäätyään he hake-vat oikeutta Suomen sosiaaliturvaan.

Männynoksa kannustaa työttö-miä hakemaan lisätietoja myös ver-kosta.

– Nuoret ovat tottuneita netin-käyttäjiä, hän sanoo.

Vakuutuspiirin johtaja Arto Rautio Kelan Rova-niemen toimistosta kertoo, että Lapin alueella työttö-myysetuuksien hakijoiden määrä ei ole vielä merkit-tävästi lisääntynyt.

– Rovaniemen seudulla ei ole sellaista teollisuutta, joka olisi vähentänyt run-saasti työntekijöitä. Elinkei-norakenne koostuu pääasi-assa pienistä ja keskisuuris-ta yrityksistä. Pitkälle pal-veluelinkeinoista toimeen-tulonsa saavat lappilaiset

eivät joudu kovin herkästi luopu-maan työstään, Rautio kertoo.

Hakijamäärään vaikuttaa myös se, että entistä useampi kuuluu työt-tömyyskassoihin. Hänen mukaansa taantuman pitkittyessä Kelalta saa-tavat etuudet tulevat tarpeellisem-miksi.

– Toimistoasiointi on esimerkiksi Oulussa lisääntynyt neljänneksen edelliseen vuoteen verrattuna, vaik-ka samaan aikaan sähköinen asiointi on lisääntynyt noin 15 %. Rova-niemellä toimistoasioinnissa ei ole vielä nähtävissä yhtä selvää muutos-ta. Sähköinen asiointi on kuitenkin lisääntynyt.

Sven PahajokiTua Kyrklund

VaU l a aU N o l a

Vakuutuspiirin johtaja Arto Rautio ennus-taa, että säh-köinen asiointi lisääntyy.

tim

o l

iNd

ho

lm

Vakuutuspiirin johtajan Ritva Männynoksan toimialueella on paljon ulkomaalaisia etuuden hakijoita.

Na

Na

Uit

to

K u n j Ä Ä T T y ö T T ö m Ä K s i

n Kun jäät työttömäksi tai opintosi päättyvät eikä sinulla ole työpaikkaa, ilmoittaudu mahdollisimman pian työ- ja elinkeinotoimistoon työnhakijaksi. Työttömänä työnhakijana sinulla on oikeus työttömyyspäivärahaan (ansio-päiväraha tai peruspäiväraha) tai työ-markkinatukeen.

n Ansiopäivärahaa haetaan työttö-myyskassasta. Ansiopäivärahaa mak-setaan työttömyyskassan jäsenille enintään 500 päivän ajan. Lisätietoja ansiopäivärahasta saat Työttömyys-kassojen yhteisjärjestön internetsivuil-ta tai omasta työttömyyskassastasi.

n Peruspäivärahaa ja työmarkkinatu-kea haetaan Kelasta. Sinulla on oikeus peruspäivärahaan, jos täytät työssä-oloehdon eli olet ollut työssä vähin-tään 10 kuukautta työttömyyttä edel-tävän reilun kahden vuoden aikana. Peruspäivärahaa maksetaan enintään 500 päivän ajan.

n Jos et täytä työssäoloehtoa, voit saa-da Kelasta työmarkkinatukea. Sitä mak-setaan niille työttömille työnhakijoille, jotka tulevat ensi kertaa työmarkkinoil-le tai jotka eivät viime aikoina ole olleet töissä. Työmarkkinatukea maksetaan myös niille työttömille, jotka eivät enää saa ansio- tai peruspäivärahaa 500 päi-vän enimmäisajan täytyttyä.

E l ä m ä s s ä • 2 • 2 0 0 9 2 • 2 0 0 9 • E l ä m ä s s ä

kollegoille ja koulunkäyntiavusta-jille.

– Nuoremmat saivat minulta ko-kemustietoa, minä heiltä tuoretta teoriaa.

Nyt Kirsti tekee sijaisuuksia en-tisessä koulussaan Kontiolahdella.

– Sijaisuuksissa etuoikeus on nuorilla. Tiettyinä aikoina sijaisten saanti on vaikeaa. On oppilaiden etu, että he saavat pätevän ja kou-lun tavat tuntevan sijaisen.

Sijaisuudet virkistävät eläkeläis-tä.

– Tänäänkin oli nautinnollista opettaa ja rupatella ystäväkollego-jen kanssa. Minut kutsutaan edel-leen myös opettajayhteisön kekke-reihin. Tulot eivät vaikuta eläkkee-seen. Verot tietysti nousevat, mikä on oikein.

Tekemistä toimennaisella riit-tää. Myös keskittyminen kirjoitta-miseen kiehtoo.

– Aloitin digitaalikuvauksen opiskelun ammattikorkeakoulussa. Voin päättää ajankäytöstäni ja op-pia uutta! Eläkkeelle jäätyäni podin hetken huonoa omaatuntoa siitä, voinko nauttia eläkkeestäni, mut-ta en enää. Saan oikeudenmukaista eläkettä. Hyvää tuuriakin oli, sillä eläkeiät ovat nousemassa.

Rytmi ruokailuunKirsti luonnehtii itseään ihmiseksi, joka unohtaa ikävät asiat. Viimei-senä työvuonna reuma rupesi ras-saamaan opettajaa.

– Oppilaat naureskelivat, kun jouduin kirjoittamaan taululle va-semmalla kädellä.

Eläkkeelle jäätyään Kirsti päätti lähteä Lappiin vaellukselle. Vael-luksen alla reuma paheni, eikä hän pystynyt puristamaan kumpaakaan kättä.

– Mietin, miten pärjään rinkan kanssa. Varasin viikkoa ennen kor-tisonipiikin, mutta en tarvinnut si-tä. Rupesin näet uimaan kylmässä järvessä. Vaelluksella pulahtelim-me tunturipuroissa.

Kylmäuinnista tuli tapa. Takana on myös merkittävä painonpudo-tus.

– En tarvitse enää edes verenpai-nelääkkeitä. Säännöllisessä työs-sä oli säännölliset ruokailut. Eläk-keellä yksin eläen piti luoda tarkat tavat, jotta paino ei rupea sahaa-maan. En syö kattilasta. Tässäkin kamera toimii peilinäni.

Päivi Spåre

Kaiken takana on kamera. Kolme ja puoli vuotta sitten Kirstin kolme-kymmenvuotinen avioliitto päät-tyi yhtäkkiä eroon. Hylätyksi tule-minen kouraisi, mutta Kirsti löysi peilikseen vanhan ihastuksensa, kameran.

Eläkkeellä n 1918 n Eläkkeellä

takuueläke vuonna 2011Hallitus on sitoutunut otta-maan vuoden 2011 maalis-kuussa käyttöön ns. takuu-eläkkeen. Sillä on tarkoitus turvata pienten eläkkeiden kohtuullinen taso. Tämän päivän rahassa takuueläk-keen arvioidaan olevan kuu-kaudessa 685 euroa, mikä taataan jokaiselle eläkeläi-selle.

Takuueläkkeen mukaista lisää maksetaan henkilöille, joiden kokonaiseläke – an-sioeläke ja kansaneläke – jää alle takuueläkkeen tason. Ta-kuueläkkeen saajia on noin 123 000. Eläkkeen rahoituk-seen käytetään vuodessa 111 miljoonaa euroa.

kela kehittää ikääntyneiden kuntoutusta

Ikääntyneiden kuntoutuji-en yhteistoiminnallisen kun-toutuksen kehittämishanke on käynnistynyt 20 kunnas-sa, jotka ovat Enonkoski, Ke-rimäki, Parikkala, Punkahar-ju, Sulkava, Savonlinna, Ou-lunsalo, Pudasjärvi, Simo, Tyrnävä, Kalajoki, Oulainen, Evijärvi, Kauhava, Lappajär-vi, Juva, Mikkeli, Oulu, Ou-lunsalo ja Tyrnävä.

Hanke on yksi neljästä vuosina 2007–2012 eri puo-lilla maata toteutettavasta ikääntyneiden kuntoutus-hankkeesta, joissa Kela sel-vittää kuntoutuksen vaikut-tavuutta.

Yhteistoiminnallisen kun-toutuksen hanke toteutetaan yhteistyössä kuntien sosiaa-li- ja terveystoimien kans-sa. Kuntoutukseen haetaan oman terveyskeskuksen kautta. Terveyden ja hyvin-voinnin laitos ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu tekevät hankkeesta tutkimuksen.

Ryhmäkuntoutuksen vali-taan 480 yli 74-vuotiasta, jot-ka asuvat kotona tai palvelu-talossa. Kuntoutujiksi valitta-villa on tuki- ja liikuntaelin-sairauden vuoksi vaikeuksia selviytyä jokapäiväisessä elä-mässä ja he tarvitsevat ulko-puolista apua ja kuntoutusta, mutta he pystyvät kuitenkin liikkumaan itsenäisesti apu-välineiden avulla. Läheinen osallistuu kuntoutukseen osan aikaa.

h a r r i m ä e N pä ä

Na

Na

Uit

to

Täyden kansan eläkkeen luonne on muuttunut

Täysi kansaneläke on muuttunut pääosin työkyvyttömien eläkkeeksi.

Suomessa oli vuoden 2008 lopussa runsaat 80 000 täy-den kansaneläkkeen saajaa. Heistä 65 % on työkyvyt-tömyyseläkkeellä ja 35 % vanhuuseläkkeellä.

Johtava tutkija Heikki Niemelä Kelan tutkimus-osastolta sanoo, että täyden kansaneläkkeen luonne on muuttunut.

– Täyden kansaneläkkeen saajat ovat aikaisempaa nuorempia. Puolet on alle 55-vuotiaita, ja heistä kaksi kolmasosaa on miehiä. Aikaisemmin enemmistö täyt-tä kansaneläkettä saavista naisista oli 65 vuotta täyttä-neitä ja siten vanhuuseläkkeellä. Nyt hieman yli puolet naisista on työkyvyttömiä, ja painopiste on muuttunut yhä nuorempiin ikäluokkiin. Täyttä kansaneläkettä saavat ovat useimmiten naisia, 58 %. Miehistä työky-vyttömyyseläkkeellä on jopa 84 %, ja heistä kaksi kol-

masosa on 25–54-vuotiaita.Niemelä arvelee, että kehitys-

suunta jatkuu: työkyvyttömien osuus korostuu entisestään.

Niemelä näkee myös täyden kansaneläkkeen työkyvyttömyys-eläkkeen luonteen muuttuneen.

– Työkyvyttömyyseläkkeestä on osittain tullut yhteiskunnasta syrjäytyneiden nuorten miesten etuus, kun muut eläkkeet eivät ta-kaa turvaa.

Hän uskoo, että kansaneläk-keen rooli tulee järjestelmänä säi-

lymään ja sen tärkeys korostuu pienituloisten niukka-na eläketurvana.

– Kansaneläkejärjestelmä tukee niitä, jotka saavat pientä työeläkettä tai joille ei ole kertynyt lainkaan työeläkettä.

Täysi kansaneläke on vuonna 2009 yksinäiselle 584,13 e/kk ja avio- tai avoliitossa olevalle 518,12 e/kk.

Hilkka Arola

Johtava tutkija Heikki Niemelä näyttää, miten täysi kansaneläke on kehittynyt ansiotaso- ja TEL-indeksiin nähden. Kansaneläke on jäänyt jälkeen yleisestä ansio-tasosta.

syRjäyty­neetnuoRet Mieheteläk­keellä

Kirsti Hassinen unohtaa ikävät asiat.

Sijaisuudet siltanaKauniina ja valoisana aamuna matematiikan opettaja Kirsti Hassinen, 61, päätti jäädä eläkkeelle.

opettaja ei kuitenkaan silloin hai-kaillut. Kannustavan työyhteisön ja murrosikäisten oppilaiden jättä-minen ei houkutellut.

– Kun oppilaita arvostaa ja kun-nioittaa, he suhtautuvat samalla ta-valla. Toki opettajan työ vie mehut. Koko ajan on oltava persoonallaan mukana ja valppaana. Illalla ei pi-temmän päälle enää jaksa tehdä mitään erityistä..

Luonteelleen tyypillisesti Kirsti teki päätöksensä työuran päättä-misestä vain pari kuukautta ennen

– Pitkässä parisuhteessa puoliso toimii peilinä. Kuvaan paljon myös itseäni ja rakennan näin uutta iden-titeettiäni.

Erohetkellä laillinen eläkeikä 60-vuotiaana häämötti lähitulevai-suudessa. Sitä työstään nauttinut

eläkkeelle jääm,istään.– Kauniina ja hyvävaloisena aa-

muna mieli teki lähteä valokuvaa-maan mutta pitikin lähteä kouluun. Ajattelin, että eiköhän minun tule tehdä sitä, minkä nyt koen tärkeim-mäksi itselleni.

Kirsti jäi eläkkeelle viime vuo-den elokuussa.

Nuorille kokemustaVirkauransa viimeisinä vuosina Kirsti keskittyi hiljaisen tiedon siir-tämiseen. Luokan ovi oli aina auki

E l ä m ä s s ä • 2 • 2 0 0 9 2 • 2 0 0 9 • E l ä m ä s s ä

Etuudet nnnn 2120 nn

nn Etuudet

palvelua lapsiperheelle numerossa 020 692 206Käytössäsi Kelan valtakunnalliset palvelunumerot ma–pe klo 8–18.

Asumisen tuet 020 692 201Eläkeasiat 020 692 202Omaisen kuolema 020 692 208Työttömät 020 692 210

Soittaminen palvelunumeroon maksaa paikallisverkkomaksun tai matkapuhelinsopimuksesi mukaisen matkapuhelinmaksun.

Terveys Esitteet: Kun sairastat, Kuntou-tukseen ja Työterveyshuolto

Kelan kortit n Jokainen Suomessa pysyvästi asuva tai sairausvakuutuksen piiriin kuuluva saa Kela-kortin. Kela-kor-tilla voit osoittaa oikeutesi Suomen sairausvakuutukseen. Korttia tarvit-set mm. apteekissa ja lääkärin vas-taanotolla, jotta voit saada korva-uksen samalla kun asioit.n Kun muutat Suomeen, täytä ha-kemuslomake y77 ja toimita se Ke-laan. Sen perusteella saat päätök-sen Suomen sosiaaliturvan piiriin kuulumisesta.

Kela on lopettanut kuvallisten Kela-korttien myöntämisen. Aikai-semmin myönnetyt kortit ovat voi-massa edelleen ja niiden tietoja voi päivittää ilmaiseksi vuoteen 2014 saakka.

Pelkästään kansaneläkettä saa-ville alle 65-vuotiaille turvataan oi-keus eläkeläisalennuksiin kansan-eläkkeensaajan kortilla, joita alettiin postittaa Kelasta huhtikuussa.n Eurooppalaisen sairaanhoitokor-tin Suomen sairausvakuutukseen kuuluva voi tilata Kelan toimistosta. Kortin haltijalla on oikeus lääketie-teellisistä syistä välttämättömään sairaanhoitoon, kun hän oleskelee toisessa Eu- tai ETa-maassa tai Sveitsissä. Kortti on ilmainen, ja se on voimassa kaksi vuotta. Kela lä-hettää uuden kortin vanhentuneen tilalle. Korttihakemuksen voi tehdä verkossa.

Eurooppalainen sairaan- hoitokortti ei korvaa Suomessa Kela-korttia.

Sairauskuluista korvausn Kela korvaa osan yksityislääkärin palkkioista (60 % Kelan vahvista-masta taksasta) sekä osan yksityis-lääkärin ja hammaslääkärin määrää-män tutkimuksen ja hoidon kustan-nuksista (75 % 13,46 euroa ylittä-vältä osalta taksasta). Todellinen korvaustaso kustannuksista on ny-kyisin noin 30–35 %.

Kelan taksoihin voit tutustua jo-ko Kelan internetsivuilla tai toimis-toissa. Yksityisistä sairaanhoitopal-veluista perityt maksut ovat yleensä suurempia kuin taksat.

Suorakorvaus tai hakemusn Yleensä saat Kela-korvauksen jo

hoitopaikassa näyttämällä Kela-korttisi. Korvaus vähennetään sil-loin suoraan hoitopaikan laskusta. Jos et saa korvausta suoraan, voit hakea sen kuuden kuukauden ku-luessa Kelasta.

Hammashoidosta korvausn Kela korvaa osan yksityisen ham-maslääkärin suorittamasta suun ja hampaiden tutkimuksen ja hoidon kustannuksista. Korvaus on 60 % taksasta, mutta käytännössä noin 40 % keskimääräisistä palkkioista. Tutkimuksen kustannuksia korva-taan vain kerran kalenterivuodessa.

Kela ei korvaa hammasteknisen työn tai proteettisten toimenpitei-den kustannuksia.

Veteraanien hammashoitokorvaus

n Veteraanit saavat korvausta myös proteettisen työn kustannuk-sista. Heillä tulee olla jokin veteraa-nitunnuksista tai todistus miinan-raivaukseen osallistumisesta.

Veteraanien suun ja hampaiden tutkimuksesta, ehkäisevästä hoi-dosta ja protetiikkaan liittyvästä yk-sityishammaslääkärin tai erikois-hammasteknikon kliinisestä työstä Kela korvaa 100 % sekä proteesien teknisestä työstä 50 % taksasta. Erikoishammasteknikon suoritta-man kokoproteesihoidon Kela kor-vaa hammaslääkärin lähetteen pe-rusteella.

Veteraanien muusta hammas-hoidosta Kela korvaa 60 % taksan määrästä.

Lääkekuluista korvausn Kela voi korvata lääkärin määrää-

mien lääkkeiden hinnasta joko 42 %, 72 % tai 100 %. 100 %:n ryh-mässä maksat kuitenkin 3 euroa lääkkeeltä.

Huhtikuun alussa otettiin käyt-töön lääkkeiden viitehintajärjestel-mä. Siinä lääkkeille määritetään vii-tehinta, jonka mukaan korvaus las-ketaan. Viitehintaa halvemman sa-maan ryhmään kuuluvan lääkkeen korvaus maksetaan lääkkeen myyn-tihinnasta, samoin ryhmiin kuulu-mattomien lääkkeiden korvaus.

Jos itse maksamiesi lääkekus-tannusten osuus tänä vuonna ylit-tää 672,70 euroa, ns. lääkekatto, si-nulla on oikeus lisäkorvaukseen. Tällöin maksat vain 1,50 euroa jo-kaisesta korvattavasta lääkkeestä. Viitehintajärjestelmässä lääkekat-toon otetaan vain viitehinnan mu-kainen osuus.

Kela ilmoittaa lisäkorvaus-oikeuden täyttymisestä sinulle kir-jeitse. Tällä ilmoituksella saat lisä-korvauksen suoraan apteekissa.

Matkakorvausn Kela maksaa sairauden tai kun-toutuksen vuoksi tekemiesi matko-jen kuluista sen osuuden, joka ylit-tää 9,25 euroa yhteen suuntaan.

Kun itse maksamasi osuudet ylittävät 157,25 euroa vuoden aika-na, Kela maksaa ylittävän osan ko-konaan. Oman auton käytöstä Kela voi omavastuuosuuden jälkeen kor-vata 0,20 euroa kilometriltä.

Yöpymisraha on enintään 20,18 euroa yöltä.

Jos kuljetuspalveluyrittäjällä on suorakorvaussopimus Kelan kanssa, matkakorvaus voidaan vähentää suoraan kuljetuslaskusta.

Sairauspäiväraha n Sairauden vuoksi työhönsä kyke-nemätön 16–67-vuotias voi saada Kelasta verollista sairauspäivärahaa, kun sairaus kestää sairastumispäi-vän lisäksi yli 9 arkipäivää. Jos työnantaja maksaa sairausajalta palkkaa, Kela maksaa päivärahan työnantajalle.

yEL-vakuutettu yrittäjä saa sai-rauspäivärahaa, kun työkyvyttö-myys on kestänyt sairastumispäivän lisäksi 3 arkipäivää.

Sairauspäiväraha määräytyy yleensä verotuksessa vahvistettujen työtulojen perusteella ja yrittäjälle viimeisen vahvistetun verovuoden yEL- tai MyEL-vakuutuksen vuosi-työtulojen perusteella. Päiväraha voi määräytyä myös kuuden viime kuukauden työtulojen perusteella.

Työttömän sairauspäiväraha

määräytyy vähintään työttömyys-turvan mukaan ja opiskelijan vähin-tään opintotuen mukaan.

Tulottomalle tai vähätuloiselle Kela voi maksaa sairauspäivärahaa 22,04 euroa arkipäivältä, jos työky-vyttömyys kestää yhtäjaksoisesti vähintään 55 päivää.

Osasairauspäiväraha n Osasairauspäivärahaa voi saada työkyvytön, jolla on ollut oikeus sairauspäivärahaan vähintään 60 ar-kipäivää välittömästi ennen paluuta työhön. Osasairauspäivärahan saa-minen edellyttää määräaikaista siir-tymistä kokoaikatyöstä osa-aika-työhön sekä sopimusta työn ja an-sioiden vähenemisestä 40–60 %:lla.

Osasairauspäiväraha on aina puolet varsinaisesta sairauspäivära-hasta.

Kuntoutusn Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus ja alle 65-vuotiaitten vai-keavammaisten lääkinnällinen kun-toutus ovat Kelan lakisääteisiä vel-vollisuuksia.

Kelan tehtävänä on selvittää sai-rastuneen kuntoutustarve, kun hän on saanut sairauspäivärahaa 60 ar-kipäivältä, sekä viimeistään silloin kun hän hakee työkyvyttömyyselä-kettä.

Lisäksi Kela myöntää ns. harkin-nanvaraista ammatillista ja lääkin-nällistä kuntoutusta eduskunnan vuosittaisen määrärahan turvin. Sii-tä maksetaan mm. lasten perhe-kuntoutusta ja aikuisten psykotera-piaa.

Vajaakuntoisille nuorille koulutustan Kun 16–19-vuotiasta vajaa-kuntoista nuorta uhkaa työkyvyttö-myys, Kela selvittää ennen eläke-päätöstä hänen kuntoutusmahdolli-suutensa. Hänet ohjataan ensi si-jassa ammatilliseen kuntoutukseen tai koulutukseen. Kuntoutuksen ajalta hän saa kuntoutusrahaa, jon-ka määrä on vähintään 22,04 e/pv ja kuntoutuksen väliajoilta 20 % pienempi. Samalta ajalta nuori voi saada myös vammaistukea.

Kuntoutusraha n Kuntoutusrahaa voi saada 16–67-vuotias, joka osallistuu koko-päiväisesti esimerkiksi Kelan, terve-ydenhuollon tai työterveyshuollon järjestämään kuntoutukseen pysy-äkseen työelämässä, palatakseen työhön tai tullakseen työmarkki-noille.

Myös oppisopimuskoulutuksen ajalta vajaakuntoinen voi saada kuntoutusrahaa.

Kuntoutusraha on useimmiten sairauspäivärahan suuruinen.

Kuntoutukseen osallistuva voi saada myös harkinnanvaraista, ve-rotonta ylläpitokorvausta 8 e/pv kuntoutuksesta aiheutuviin ylimääräisiin kustannuksiin tai har-kinnanvaraista kuntoutusavustusta esimerkiksi työharjoittelun tai taval-lista pienipalkkaisemman työn aika-na.

Vammais- ja hoitotuetn Alle 16-vuotiaan vammais tukea saa lapsi, joka on sairauden tai vamman takia huolen pidon ja kun-toutuksen tarpeessa vähintään puoli vuotta niin, että se aiheuttaa perheelle erityistä rasitusta ja sitoo perhettä enemmän kuin samanikäi-sen terveen lapsen hoito.

16 vuotta täyttänyt henkilö voi saada Kelalta vammaistukea, jos hänen toimintakykynsä on heiken-tynyt vähintään vuoden ajan eikä hän saa jatkuvaa eläkettä työkyvyt-tömyyden tai iän perusteella. Vam-maistuki on korvaus sairauden tai vamman aiheuttamasta haitasta, avun, ohjauksen tai valvonnan tar-peesta ja/tai erityiskustannuksista.

Perusvammaistuki on 85,59 e/kk, korotettu vammaistuki 199,71 e/kk ja ylin vammaistuki 387,26 e/kk.

Eläkettä saavan hoitotuki on tarkoitettu henkilölle, jonka toimin-takyky on alentunut sairauden tai vamman johdosta ainakin vuoden ajan. Hoitotukea maksetaan van-huuseläkkeen tai täyden työkyvyt-tömyyden perusteella maksettavan eläkkeen tai korvauksen taikka maahanmuuttajan erityistuen saa-jalle.

Perushoitotuki on 57,32 e/kk, korotettu hoitotuki 142,70 e/kk ja ylin hoitotuki 301,75 e/kk.

Vammaistuesta ja hoitotuesta ei mene veroa.

Ruokavaliokorvaus n Kela maksaa ruokavaliokorvausta 16 vuotta täyttäneille keliakiaa sai-rastaville. Veroton korvaus on 21 e/kk.

Työterveyshuollon tukin Kela korvaa työnantajille ja yrit-täjille noin puolet lakisääteisen työ-terveyshuollon kustannuksista. Eh-käisevästä työterveyshuollosta kor-vaus on 60 %. Työterveyshuoltoon voi liittää myös sairaanhoitopalve-luja.

Koti&Perhe Esitteet: Lapsiperheelle, Asumi-seen tukea, Kun muutat Suomeen ja Kun muutat ulkomailleValtakunnalliset palvelunu-

merot: Lapsiperheet 020 692 206, Yleinen asumistuki 020 692 201, Eläkkeensaajan asumistuki 020 692 202

Äitiysavustus n Lasta odottava äiti voi valita joko vauvan tarvikkeita ja vaatteita sisäl-tävän äitiyspakkauksen tai verotto-man rahasumman 140 euroa.

Myös ottovanhemmilla on oike-us äitiysavustukseen.

Kansainvälinen adoptiotukin Kela maksaa verotonta adoptio-tukea kertakorvauksena niille otto-vanhemmille, jotka adoptoivat alle 18-vuotiaan lapsen ulkomailta. Tuen määrä vaihtelee sen mukaan, mistä maasta lapsi adoptoidaan.

Vanhempainpäivärahatn Äidillä ja isällä on oikeus työsuh-teen katkeamatta pitää äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaata lap-sen syntymän ja hoidon takia. Kela maksaa näiltä ajoilta verollisia van-hempainpäivärahoja.

Äitiysrahaa maksetaan äidille 105 arkipäivältä. Erityisäitiysrahaa mak-setaan työolosuhteiden vaarallisuu-den vuoksi raskauden alkamisesta lähtien.

Isyysrahaa maksetaan lapsen hoitoon osallistuvalle isälle yhteen-sä 18 arkipäivältä äidin äitiys- ja vanhempainrahakauden aikana se-kä sen lisäksi 1–12 arkipäivältä van-hempainrahan jatkoksi, jos isä käyt-tää vähintään kaksi viikkoa van-hempainvapaan lopusta.

Vanhempainrahaa maksetaan äidille tai isälle 158 arkipäivältä.

Isyysrahaa ja vanhempainrahaa maksetaan samoin perustein myös alle 7-vuotiaana hoitoon otetun adoptiolapsen vanhemmille. Otto-vanhempi voi saada vanhempain-päivärahaa enintään 200 arkipäiväl-tä.

Vanhempainpäivärahat määräy-tyvät yleensä verotuksessa vahvis-tettujen työtulojen tai yrittäjätulo-jen perusteella kuten sairauspäivä-rahat, mutta osan aikaa äitiysrahaa ja vanhempainrahaa maksetaan ko-rotettuna.

Tulottomalle tai pienituloiselle vanhempainpäivärahaa maksetaan 22,04 euroa arkipäivältä. Työttö-mälle vanhempainpäiväraha makse-taan työttömyysturvan suuruisena. Opiskeleva äiti tai isä voi saada yhtä aikaa sekä vanhempainpäivärahaa 22,04 euroa arkipäivältä että opin-torahaa.

Lapsilisä n Kela maksaa lapsen vanhemmalle verotonta lapsilisää, kunnes lapsi täyttää 17 vuotta: vanhimmasta lap-sesta 100 e/kk, toisesta 110,50 e/kk, kolmannesta 141 e/kk, neljännestä 161,50 e/kk sekä viidennestä ja jo-kaisesta seuraavasta lapsesta 182 e/kk.

Yksinhuoltajalle maksetaan jo-kaisesta lapsesta korotusta 46,60 e/kk.

Ahvenanmaalla on omat lapsi- lisien määrät, joista päättää maa-kuntahallitus.

Lapsilisien seuraavat maksupäi-vät ovat 26.5., 26.6., 24.7., 26.8. ja 25.9.

Pienten lasten hoidon tuet n Lapsella on oikeus päivähoitoon vanhempainpäivärahakauden päät-tymisen jälkeen oppivelvollisuuden alkuun asti. Vanhemmat voivat vali-ta joko kunnallisen hoitopaikan tai Kelan tuen, joka voi olla kotihoidon tuki tai yksityisen hoidon tuki.

Jos vanhemmat eivät ole valin-neet kunnan järjestämää päivähoi-toa, he saavat Kelalta lasten koti-hoidon tukea, kun perheessä on al-le 3-vuotias lapsi.

Kotihoidon tukeen kuuluu hoi-toraha, joka on yhdestä alle 3-vuo-tiaasta lapsesta 314,28 e/kk, kusta-kin seuraavasta alle 3-vuotiaasta lapsesta 94,09 e/kk ja muista alle oppivelvollisuusiän olevista lapsista 60,46 e/kk. Lisäksi yhdestä lapsesta voidaan maksaa perheen tuloista riippuvaa hoitolisää enintään 168,19 e/kk.

Ottovanhemmat voivat saada myös yli 3-vuotiaalle ottolapselleen kotihoidon tukea hoitovapaan ajan, enintään siihen saakka kun lapsi aloittaa koulun.

Lasten yksityisen hoidon tukea maksetaan, jos perheen alle koulu-ikäistä lasta hoitaa yksityinen päi-vähoidon tuottaja.

Yksityisen hoidon tuen hoitora-ha on 160,00 e/kk/lapsi. Perhe voi saada tuloista riippuvaa hoitolisää enintään 134,55 e/kk/lapsi. Perhe hakee tuen, mutta se maksetaan päivähoidon tuottajalle.

Osittaista hoitorahaa maksetaan 70 e/kk työ- tai virkasuhteessa ole-valle vanhemmalle, jonka työaika on enintään 30 tuntia viikossa alle 3-vuotiaan tai perusopetuksen 1. ja 2. luokalla olevan lapsen hoidon vuoksi.

Elatustukin Kela maksaa elatustukea alle 18-vuotiaasta lapsesta, kun elatus-velvollinen ei maksa vahvistettua elatusapua tai elatusapu on vahvis-tettu elatustukea pienemmäksi ela-tusvelvollisen puutteellisen elatus-kyvyn vuoksi. Elatustukea makse-taan myös silloin, kun avioliiton ul-kopuolella syntyneen lapsen isyyttä ei ole vahvistettu tai vanhempi on adoptoinut lapsen ilman kumppa-nia. Elatustuen täysi määrä on 136, 41 e/kk lapsi.

Erityishoitoraha n Äiti tai isä voi saada ansionmene-tyksen korvauksena verollista eri-tyishoitorahaa, jos hän osallistuu vaikeasti sairaan alle 16-vuotiaan

lapsensa hoitoon tai kuntoutukseen sairaalassa, sairaalan tai erityishuol-topiirin poliklinikalla tai näihin liit-tyvässä kotihoidossa sekä kuntou-tus- tai sopeutumisvalmennuskurs-silla.

Ellei lapsen sairaus ole vaikea, erityishoitorahaa voi saada vain alle 7-vuotiaan lapsen sairaala- tai poli-klinikkahoidon ajalta.

Erityishoitoraha määräytyy sai-rauspäivärahan tavoin työ tulojen mukaan. Tulottomalle tai pienitu-loiselle erityishoito rahaa voidaan maksaa 22,04 euroa arkipäivältä. Työtön tai opiskelija voi saada vä-hintään työttömyysturvan tai opin-totuen suuruista erityishoitorahaa.

Asumistuet n Kela maksaa pienituloisille henki-löille heidän asumismenojensa alen-tamiseksi yleistä asumistukea tai opiskelijoiden asumislisää (ks. opin-totuki) tai sotilasavustuksen asu-misavustusta (ks. sotilasavustus) tai eläkkeensaajan asumistukea.

Yleistä asumistukea voi saada pienituloinen ruokakunta. Tukea varten valtioneuvosto vahvistaa vuosittain mm. perheen koon ja asuinpaikan sekä tulojen mukaiset omavastuuosuudet.

Eläkkeensaajan asumistukea voivat saada pienituloiset, 65 vuotta täyttäneet henkilöt tai sitä nuorem-mat eläkkeensaajat, jotka ovat työ-kyvyttömyys- tai työttömyyseläk-keellä tai saavat leskeneläkettä tai maahanmuuttajan erityistukea.

Osa-aikaeläkettä, varhen nettua vanhuuseläkettä tai vanhuuseläket-tä ennen 65 vuoden ikää saavat voivat hakea yleistä asumistukea.

Muutto ulkomaille tai Suomeenn Jos olet muuttamassa ulkomaille alle vuodeksi, kuulut yleensä sen ajan Suomen sosiaaliturvan piiriin. Jos taas aiot oleskella ulkomailla yli vuoden, oikeutesi Suomen sosiaali-turvaan päättyy useimmiten jo muuttohetkeen.

Työskentely Eu- tai ETa-maassa tai Sveitsissä siirtää sinut yleensä työskentelymaan sosiaaliturvan pii-riin, vaikka työskentely kestäisi alle vuoden.

Ilmoita aina Kelaan ulkomaille muutosta ja paluusta Suomeen. Kaikkia Kelan etuuksia ei makseta ulkomaille.

Jos muutat Suomeen vakinai-sesti, pääset yleensä Suomen sosi-aaliturvan piiriin muuttohetkestä lukien. Vakinaista asumista osoittaa esimerkiksi paluumuutto tai vähin-tään kahden vuoden työskentely Suomessa taikka avioliitto Suomes-sa vakinaisesti asuvan henkilön kanssa.

Kun muutat vakinaisesti Suo-meen, hae sosiaaliturvan piiriin pääsyä Kelan lomakkeella y77.

Jos muutat Suomeen alle kah-deksi vuodeksi eli tilapäisesti, sinul-la ei yleensä ole oikeutta Kelan so-siaaliturvaetuuksiin.

Mm. lähetettyjä työntekijöitä, virkamiehiä, opiskelijoita, perheen-jäseniä sekä Pohjoismaiden tai ns. sosiaaliturvasopimusmaiden välillä muuttavia koskevat tietyissä tilan-teissa eri säännöt.

Opiskelu&Työ Esitteet: Opiskelijalle ja TyöttömälleValtakunnallinen palvelunu-mero työttömille: 020 692 210

Opintotukin Opintotukea ovat opintoraha 17 vuotta täyttäneille, asumislisä vuokralla asuville lapsettomille opiskelijoille ja ulkomailla opiskele-ville sekä opintolainan valtiontaka-us ja korkoavustus.

Opintoraha on 38–298 e/kk. Se on verollista tuloa, ja sen suuruus määräytyy oppilaitoksen, hakijan iän, vanhempien luona asumisen ja perhesuhteiden mukaan.

Vanhempien tulot voivat estää tai pienentää toisella asteella opis-kelevan perheettömän, alle 20-vuo-tiaan opintorahan. Vanhempien tu-lojen pienuus voi myös korottaa opintorahaa.

Asumislisä on enintään 80 % vuokrasta, 26,90–201,60 e/kk. Van-hemmaltaan asunnon vuokranneen asumislisä on enintään 58,87 e/kk. Lapsiperhe voi saada Kelan yleistä asumistukea.

Opiskelijan omat tulot voivat es-tää opintotuen saamisen. Opiskeli-jan kannattaa itse seurata vuositu-lojaan ja ottaa selvää, miten ne vai-kuttavat opintotukeen. Laskenta-ohjelma löytyy internetistä www.kela.fi/laskurit.

Voit välttää liikaa maksetun opintotuen perinnän palauttamalla edellisenä vuonna liikaa maksetut tuet viimeistään maaliskuun lop-puun mennessä. Palauttamisen ja muut muutokset voit hoitaa inter-netissä www.kela.fi/asiointi.

Kun opinnot ovat päättyneet, Kela voi maksaa pienituloiselle val-tion takaaman opintolainan korot enintään viiden puolivuotiskauden ajan.

Koulumatkatukin Päätoimisesti ammatillisessa lu-kiossa tai oppilaitoksessa opiskele-va voi saada korvausta päivittäisten koulumatkojen kustannuksista, kun yhdensuuntainen matka asunnolta oppilaitokseen on vähintään 10 ki-lometriä ja koulumatkan kustan-nukset ovat yli 54 e/kk. Opiskelija maksaa aina itse matkoistaan vä-hintään 43 e/kk.

Kelan etuudet 2009Tämä on lyhyt johdanto Kelan hoitamiin etuuksiin. Tarkempia tietoja eri etuuksista ja niiden myöntä­misperusteista saat ilmaisista esitteistä, palvelunumeroista, toimistoista ja internetsivuilta www.kela.fi.

pe

kk

a k

iir

al

a

E l ä m ä s s ä • 2 • 2 0 0 9 2 • 2 0 0 9 • E l ä m ä s s ä

Tehtävät n 2322 nnnn Etuudet

Ristikko 2/2009Ristikko 1/09 ratkaisu

Elämässä 1/2009 olleen ristikon voittajat: 25 euroa voitti: Raimo Liukkonen, Hankasalmi as, 20 euroa voitti: Pia Kaski, Jokioinen, 15 euroa voittivat: Hannu Vilén, Sastamala, Irma Korhonen, Helsinki, Veikko Alhainen, Riihimäki, Aija Taimi, Hämeenlinna, Eila Osara, Helsinki, Hilkka Tuomisto, Myllysalo, Raija Paananen, Pori, Anja Kiema, Jyväskylä.

1c, 2c, 3a, 4c, 5c, 6b, 7a, 8b, 9a ja10c. Oikeat vastaukset:

kymmenen kysymystä sosiaaliturvasta1. Minkä ikäisille Kelan työky-vyttömyyseläkettä maksetaan? a) 21–68 -vuotiaille b) 65–100 -vuotiaille c) 16–64 -vuotiaille

Kela maksaa maahanmuuttajille ja pakolaisillea) kotiuttamistukeab) kodittomuustukeac) kotouttamistukea

Rintamalisää maksetaan vete-raaneille, jos hänellä ona) rintamapalvelustunnusb) sotilaspassic) EU-passi

Minkä ikäiselle työttömälle Kela maksaa päivärahaa?a) 21–68 -vuotiaille b) 14–25 -vuotiaille c) 17–64 -vuotiaille

Minkä ikäisille Kela maksaa kuntoutusrahaa? a) 15–65 -vuotiaille b) 65–100 -vuotiaille c) 16–67 -vuotiaille

6. Adoptiotuki maksetaan ottovanhemmille, jos lapsi ona) alle 5-vuotiasb) alle 18-vuotiasc) alle 21-vuotias

7. Kela korvaa työnantajille ter-veydenhuollon kustannuksistaa) noin puoletb) kaikenc) satunnaisen osan

8. Kela maksaa ruokavalio korvaustaa) vatsaflunssapotilailleb) keliakiaa sairastavillec) luulotautisille

9. Eurooppalainen sairaan-hoitokortti on voimassaa) kaksi vuottab) kymmenen vuottac) ikuisesti

10. Vanhempainrahaa maksetaan lapsen a) isovanhemmilleb) vain äidillec) isälle tai äidille

Ristikon ratkaisseiden kesken arvotaan kym-menen rahapalkintoa: Yksi 25 euron ja 20 eu-ron sekä kahdeksan 15 euron palkintoa. Ratkaisujen tulee olla perillä viimeistään maa-nantaina 3.8.2009. Ratkaisija maksaa vastauk-sen palautuksesta normaalin postimaksun. Palautusosoite on Elämässä-lehti, Ristikko 2/2009, Palautepalvelut, 00002 Helsinki

Nimi

Lähiosoite

Postinumero ja paikkakunta

K E l A s s A T ö i s s Ä

ha

rr

i m

äe

Npä

ä

sairaan hyvä puhelinneuvoja– Asiakaspalvelu on minun juttuni. On palkitsevaa, kun olen osannut olla avuksi ja neuvoa puhelimessa asiakasta, sanoo Kelan yhteyskeskuksen Joensuun yksikön vakuutussihteeri Pia Tikka.

Puhelinneuvontaa tehdään tiimeissä. Pian tiimin nimi on Sairaanhyvät. Se neuvoo ja ohjaa asiakkaita sairaanhoito-, kuntoutus- ja vammaisetuuksissa.

Pia tuli taloon keväällä 2006 asiakasneuvojaksi. Nyt hänel-lä on määräaikainen pesti vakuutussihteerinä.

– Toki teen edelleen puhelimessa asiakaspalvelutyötä. Lisäksi olen etuusvastaava sairaanhoito- ja lääkekorvauksis-sa. Käyn koulutuksissa, etsin ja jaan ajantasaista tietoa taus-tatukena kollegoille. Ongelmien ratkominen ja asioiden sel-vittäminen viehättävät minua.

Puhelinneuvonta on haastavaa.– Pitää olla hyvät vuorovaikutustaidot ja pitää olla kielelli-

sesti lahjakas, jotta osaa pelkistää ja selittää vaikeatkin asiat ymmärrettävästi puhelimessa. Hymyn pitää kuulua äänessä.

Tiedonmäärä on stressitekijä, mutta tiimissä vertaistuki toimii.

– Ja tiimin vetäjä eli palvelupäällikkö kantaa isommat asiat, jotta me muut voimme tehdä iloisesti työtämme.

Pia kehuu työnantajaa ja viihtyisää työympäristöä.– Kelassa asioilla on tietty järjestys, ja se toimii. Kun työ-

päivän päätteeksi panen työpaikan oven kiinni, työt jäävät tänne.

Päivi SpåreKelan töitä on tarjolla osoitteessa www.kela.fi/rekrytoi

Sotilasavustus n Kela maksaa sotilasavustusta asevelvollisen puolison ja lasten toi-meentulon turvaamiseksi. Asevel-volliselle itselleen voidaan maksaa asumisavustusta ja opintolainojen korot.

Kela maksaa sotilasavus tuksena: – perusavustusta, joka on täy-

den kansaneläkkeen suuruinen. Lasten määrä korottaa perusavus-tusta. Perheen tulot pienentävät täyttä avustusta.

– asumisavustusta, joka korvaa nekin asumiskulut, joihin ei saa asumistukea.

– erityisavustusta, esimerkiksi las ten tarvikkeisiin ja elatusmaksut, jotka asevelvollisen kuuluisi maksaa palvelusaikana.

Sotilasavustusta voi hakea varus-mies- tai siviilipalvelusta suorittava.

Vuorottelukorvausn Vähintään 10 vuotta työelämässä ollut työntekijä ja hänen työnanta-jansa voivat keskenään sopia työn-tekijän vuorotteluvapaasta. Se voi kestää vähintään 90 ja enintään 359 päivää. Samalla työnantaja sitoutuu palkkaamaan samaksi ajaksi työ- ja elinkeinotoimistosta työttömän työnhakijan.

Vuorotteluvapaan ajalta työnte-kijälle maksetaan vuorottelukorva-usta, joka on 70 tai 80 % työttö-myyspäivärahan määrästä.

Työttömyyskassaan kuuluvat hakevat vuorottelukorvausta omas-ta kassastaan ja muut Kelasta.

Perustuki työttömälle n Työtön 17–64-vuotias työn hakija voi saada Kelasta:

– työttömän peruspäivärahaa enintään 500 päivältä tai

– työmarkkinatukea, jos hakija ei täytä niin sanottua työssäoloeh-toa tai on jo saanut enimmäisajan päivärahaa Kelasta tai työttömyys-kassasta.

Työmarkkinatuki on tarvehar-kintainen: pääsääntöisesti lähes kaikki työttömän omat ja hä-nen puolisonsa tulot ja sosiaali-etuudet vaikuttavat sen määrään.

Työttömyysturvaa voi saada myös soviteltuna, jos työnhakija te-kee osa-aikatyötä tai satunnaista työtä.

Työtön voi saada koulutustukea työ- ja elinkeinotoimiston ostaman koulutuksen ajalta. Koulutustukea maksetaan perustukena Kelasta ja ansiotukena työttömyyskassasta. Lisäksi koulutukseen osallistuja voi saada ylläpitokorvausta.

Verollinen täysi peruspäiväraha, Kelan koulutustuki ja täysi työmark-kinatuki ovat 25,63 e/pv ja lapsiko-rotus yhdestä lapsesta 4,86 e/pv, kahdesta lapsesta 7,13 e/pv ja kol-mesta tai useammasta 9,19 e/pv.

Työttömyysturvaa voi hakea työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoit-tautumisen yhteydessä.

Irtisanotun muutosturvan Tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanotulle voidaan maksaa työttömyysturvan peruspäivära-haan, koulutuspäivärahaan tai kou-lutustukeen korotusosaa. Peruspäi-värahaan tai koulutustukeen voi saada työllistymisohjelmalisää. Täy-si korotusosa tai työllistymisohjel-malisä on 4,41 e/pv.

Matka-avustus työn aloittamiseenn Jos työmarkkinatukeen oikeutet-tu työtön hakeutuu kokoaikaiseen työhön työssäkäyntialueensa ulko-puolelle, hän voi saada vähintään 2 kuukautta tai enintään 4 kuukautta palkkansa lisäksi täyttä työmarkki-natukea matka-avustuksena. Työ- ja elinkeinotoimisto päättää avus-

tuksesta, jonka Kela maksaa.

Työttömälle koulutuspäivärahaa n Pitkään työelämässä ollut työtön voi saada koulutuspäivärahaa oma-ehtoiseen päätoimiseen opiskeluun. Päiväraha on työttömyysturvan suuruinen.

Maahanmuuttajille kotoutumistuki n Maahanmuuttajien ja pakolaisten Suomeen kotoutumisen ajalta Kela maksaa työmarkkinatuen suuruista kotoutumistukea. Kotoutumistu-keen voi liittyä myös kuntien myön-tämä toimeentulotuki. Kotoutumis-tukea haetaan työ- ja elinkeinotoi-mistosta.

EläkkeelläEsitteet: Eläkkeelle ja Omaisen kuoltuaValtakunnallinen puhelinpalvelu: Eläkeasiat 020 692 202, Omaisen kuoltua 020 692 208

Eläkeläiselle perusturva n Kansaneläkettä saavat ne, joilla ei ole oikeutta työeläkkeeseen tai joiden työeläke on pieni. Työelä-kettä ovat mm. omat työ-, virka- ja yrittäjäeläkkeet sekä leskeneläk-keet.

Täysi kansaneläke on yksinäisel-le 584,13 e/kk ja avio- tai avoliitos-sa olevalle 518,12 e/kk. Kansaneläke pienenee vähitellen, kun työeläke veroja vähentämättä ylittää 51,54 e/kk. Työeläkkeiden raja, jolla ei enää saa kansaneläkettä, on bruttotulo-na 1 207,38 e/kk ja avio- tai avolii-tossa olevalle 1 075,30 e/kk.

Kansaneläke on verotettavaa tuloa.

Kansaneläke voi olla mainittua pienempi, jos eläkkeensaaja on asu-nut ulkomailla tai ottanut kansan-eläkkeensä varhennettuna.

Kansaneläkettä ovat työkyvyt-tömyyseläke 16–64-vuotiaalle, työt-tömyyseläke vuonna 1949 tai sitä ennen syntyneelle 60–64-vuotiaalle sekä vanhuus eläke 65 vuoden iästä. Vanhuuseläkkeen voi ottaa varhen-nettuna 62 vuoden iästä alkaen.

Kela myöntää lapsikorotusta se-kä kansan- että työeläkkeen saajille alle 16-vuotiaista lapsista. Lapsiko-rotus on 20,37 e/kk/lapsi.

Kuntoutustuki työkyvyttömälle n Määräajaksi myönnettävä kun-toutustuki on työkyvyttömyyseläke, jonka tavoitteena on edistää työ-hön paluuta. Tukea saa työkykyä ylläpitäviin ja kuntouttaviin toimiin sekä työkyvyn selvittämiseen. Tuen

saannin ehtona on hoito- tai kun-toutussuunnitelma tai sen valmis-telu.

Kuntoutustuki on samansuurui-nen kuin normaali työkyvyttömyys-eläke.

Veteraanille rintamalisää n Kela maksaa mies- tai naisvete-raanille verotonta rintamalisää 45,64 e/kk ja kansaneläkettä saa-valle verotonta ylimääräistä rinta-malisää. Veteraanilta vaaditaan rin-tamasotilas-, rintamapalvelus-, rin-tama- tai veteraanitunnus.

Miinanraivaajalla on oikeus rin-tamalisän suuruiseen lisään mutta ei ylimääräiseen rintamalisään.

Rintamalisää maksetaan myös ulkomailla asuvalle veteraanilIe, jos hänellä on jokin mainituista tun-nuksista.

Maahanmuuttajalle erityistuki n Iäkäs tai työkyvytön maahan-muuttaja voi kansalaisuudestaan riippumatta saada Kelasta erityistu-kea, jonka täysi määrä on sama kuin täysi kansaneläke. Sitä kuiten-kin pienentävät lähes kaikki hakijan käytettävissä olevat tulot sekä osa puolison tuloista.

Pitkäaikaistyöttömälle eläketukea n Vuosina 1941–1947 syntyneellä, pitkään työttömänä olleella on tie-tyin ehdoin oikeus saada eläketu-kea. Oikeus eläketukeen jatkuu sen kuukauden loppuun, jolloin henkilö täyttää 62 vuotta. Silloin hän saa vanhuuseläkkeen, johon ei tehdä varhennusvähennystä.

Leskelle ja lapsille perhe-eläken Kela maksaa kansaneläkelain pe-rusteella yleistä perhe-eläkettä puolisonsa menettäneelle leskelle ja orvoksi jääneille lapsille. Perhe-elä-kettä ovat leskeneläke alle 65-vuo-tiaalle leskelle ja lapseneläke alle l8-vuotiaalle lapselle. Lapseneläkettä saa myös 18–20-vuotias opiskeleva lapsi.

Kelan leskeneläkkeeseen kuuluu alkueläke kuuden kuukauden ajan puolison kuolemasta. Sen jälkeen leskelle voidaan maksaa perhesuh-teista ja tuloista riippuen jatkoelä-kettä. Leskeneläkkeen määrä on sama kuin kansaneläkkeen, mutta siihen vaikuttavat lesken muiden eläkkeiden lisäksi myös hänen muut tulonsa.

Lapseneläkkeenä Kela maksaa tuloista riippumattoman perusmää-rän, joka on 55,43 e/kk. Alle 18-vuotias lapsi voi saada muista perhe- ja huoltoeläkkeistään riippu-en täydennysmäärää enintään 83,84 e/kk. Täysorpo saa kaksi perus- ja täydennysmäärää.