Kaikki Pohjois-Karjalan kuntien ja Heinäve-den sosiaali- ja terveyspalvelut sekä kes-

kussairaala ovat vuoden 2017 alusta alkaen osa-na Siun sote -kuntayhtymää. Siun soteen kuu-luvat myös Pohjois-Karjalan pelastuslaitos ja ympäristöterveydenhuolto.

Siun sotea on valmisteltu parin vuoden ajan yhdessä asukkaiden, järjestöjen, henkilökun-nan ja kuntien kanssa. Lähtökohtana ovat ol-leet palvelut: laadukkaiden, yhdenvertaisten ja yksilöllisiin tarpeisiin vastaavien palvelu-jen turvaaminen kustannustehokkaasti koko Siun soten alueella.

Eri organisaatioiden yhdistyminen on iso muutos hallinnolle, mutta kuntalaisten palve-lut toimivat ensi vaiheessa ihan kuten ennen-kin: samoissa toimipisteissä ja pääosin samo-jen työntekijöiden tekeminä. Asiakasmaksut

Tavoitteena yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut koko maakunnassa

on jo yhtenäistetty, ja palveluja myönnetään samoilla perusteilla kaikille Siun soten alueen kuntalaisille.

Maakunnan noin 170 000 asukkaan arjessa sosiaali- ja terveyspalvelujen muutos tu-lee näkymään vaiheittain. Palvelut yhden-

”Asukkaita tarvitaan

mukaan kehittämään palveluista juuri heille sopivia.

SIUN SOTEPOHJOIS-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TIEDOTUSLEHTI

TAMMIKUU

2017

mukaistuvat, palvelusetelin käyttö laajenee ja uudenlaisia sähköisiä palveluja kokeillaan ja otetaan käyttöön jo kuluvan vuoden aika-na. Puhelinpalvelua ja ajanvarausta paran-netaan. Eri kunnissa on ollut erilaisia tapoja

ja käytäntöjä, näistä etsitään parhaat ja otetaan vähitellen käyttöön muuallakin.

Painopiste on ennaltaehkäisevissä palve-luissa. Niillä autetaan ihmisiä pysymään toi-minta- ja työkykyisinä. Kun ihmiset pärjäävät entistä paremmin omassa arjessaan, ei raskai-ta ja kalliita laitoshoitoja tarvita niin paljon tai niitä tarvitaan vasta myöhemmin

Hyvät sosiaali- ja terveyspalvelut tehdään yhdessä. Asukkaita tarvitaan mukaan kehittä-mään palveluista juuri heille sopivia. Ammat-tilaisten yhteisenä tehtävänä on varmistaa, että asiakkaan tilannetta katsotaan kokonaisuute-na, ei pompotella luukulta toiselle. Yrityksiä ja järjestöjä tarvitaan mukaan palvelujen tekemi-seen. Tiivistä yhteistyötä kuntien kanssa teh-dään mm. hyvinvoinnin ja terveyden edistä-misessä ja työllisyysasioissa.

Hyvät palvelut tehdään yhdessä

2 3

A lueemme väestörakenteen muuttuessa sote-palvelujen

tarve kasvaa. Tiedossa ovat kun-tien niukat voimavarat ja toisaalta hyvät kokemukset kuntien yhteis-toiminnasta. Niinpä Pohjois-Karja-lan kunnat sekä Heinäveden kunta valmistelivat palvelujen uudelleen organisointia, ja syksyllä 2015 syn-tyi päätös yhteisestä Siun sotesta.

Kuntien hyväksymän perus-sopimuksen mukaan Siun soten tulee järjestää alueensa väestölle yhdenvertaisilla periaatteilla lain-säädännön mukaiset sosiaali -ja terveyspalvelut, alueellisen pelas-tustoimen, ympäristöterveyden-huollon ja leirintäalueviranomais-tehtävät. Palvelut toteutetaan vä-estön tarpeet huomioiden lähellä niiden käyttäjiä, tukien asukkai-den itsenäistä arjesta selviytymistä.

Alueellisen ratkaisun tärkein tavoite on turvata palvelut asu-kaslähtöisesti ja kustannustehok-kaasti. Varmistaa, että asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut ja alueen erikoisosaaminen turvataan

ja saadaan parhaiten käyttöön.Valmistelu tehtiin yhteistuu-

min ja paikallisin voimin. Mukana oli sote-ammattilaisia, kuntalaisia sekä järjestöjen, oppilaitosten ja yritysten edustajia. Työ eteni pal-velut ja toiminta edellä, hallinnon valmistelu alkoi myöhemmin. Yhteistyön ja asukasosallisuuden merkitys korostuu jatkossakin. Tar-vitaan avointa vuoropuhelua, jos-sa nostetaan tarve, ongelmat se-kä hyvät käytännöt reilusti esille. Tavoite on järjestää asukkaille par-haat mahdolliset palvelut olemassa ja käytettävissä olevilla resursseilla.

Siun soten valtuusto on hyväk-synyt toimintaa ohjaavat hallinto-säännön, talousarvion sekä stra-tegian 2017–2018. Strategiassa korostuvat yhdenvertaisuus, vas-tuullisuus, välittäminen ja asia-kaslähtöisyys. Toiminnan menes-tystekijöinä ovat mm. palvelujen ja hoidon saavutettavuus, turval-lisuus, laadukkuus ja onnistunut asiakaskohtaaminen. Osaamisen vahvistaminen etulinjassa, palve-

luketjujen kehittäminen sekä mit-taristot edistävät toiminnan vai-kuttavuutta. Elämme muutosten aikaa. Seuraamme tiiviisti valta-kunnallisen sote- ja maakuntauu-distuksen valmistelua. Tulevassa on vielä kysymysmerkkejä, mutta alueellisesti olemme tehneet jo te-koja. Toimimme nyt yhdessä tässä päivässä. Iso yhteinen ja ajankoh-tainen haasteemme on onnistua kokonaisvaltaisen terveyden ja hy-vinvoinnin edistämisessä ja enna-koivassa työssä.

Vuosi on vaihtunut ja sote-pal-velut jatkuvat edelleen tutun, ko-keneen ja ammattitaitoisen hen-kilöstön voimin. Siunsotelaiset tur-vaavat ihmisen arkea yhteistyössä kuntien, kolmannen sektorin toi-mijoiden ja yritysten kanssa. On-nea ja menestystä omaan arkeesi ja yhteiselle Siun sotelle.

Eila Heinonen, Siun soten valtuuston puheenjohtaja

Palvelut jatkuvat muutoksen keskellä

KOLUMNI

Samat asiakasmaksut koko maakunnassaEri palveluista perittävät asiakasmaksut ovat vuoden 2017 alusta samat koko maakunnassa. Suurin osa perit-tävistä maksuista perustuu asiakasmaksulakiin ja -ase-tukseen. Osa palveluista, kuten neuvolat, ovat maksut-tomia. Pääsääntöisesti palvelut ovat ilmaisia alle 18-vuo-tiaille ja veteraaneille.

Esimerkkejä aikuisten asiakasmaksuista 1.1.2017 alkaen:∞ terveyskeskuslääkärin vastaanotto 20,90 €/käynti. Kol-

mannen käyntikerran jälkeen loppuvuoden vastaan-ottomaksut ovat ilmaisia.

∞ sairaalan poliklinikkamaksu 41,70 €/käynti∞ yhteispäivystyksen poliklinikkamaksu 41,70 €/käynti∞ hammaslääkärin perusmaksu 13,30 €/käynti∞ yksilökohtainen fysio- tai toimintaterapia 11,50 €/hoi-

tokerta∞ lääkärintodistus ajo-oikeuden säilyttämiseksi 61,80 €∞ lapsiperheiden kotipalvelu, käynnin pituudesta (1–6

tuntia) riippuen 6,05–26,80 € käynti

Tarkempaa tietoa asiakasmaksuista saat toimipisteistä sekä Siun soten verkkosivuilta www.siunsote.fi

Päihdepalvelut kehittyvätMielenterveys- ja päihdepalveluja kehitetään kokonaisuutena, osana muita lähipalveluja.

Kuntien päihdepalvelut pysyvät Siun soten aloittaessa ennallaan. Kunnissa on esimerkiksi päihde-työntekijöitä ja -sairaanhoitajia, joilta saa matalan kynnyksen apua ajanvarauksella kuten ennenkin.

Vuoden 2017 aikana palvelu-ja yhtenäistetään koko maakun-nassa. Tarkoituksena on helpottaa avun hakemista sekä turvata se, et-tä päihdeasiakas saa tarvitsemansa avun niin terveydellisiin, sosiaali-siin kuin psyykkisiin ongelmiinsa.

Päihdepalvelut tulevat jatkossa-kin olemaan lähipalvelua. Lisäksi

helmikuun alussa keskussairaalan yhteispäivystyksessä aloittaa päih-desairaanhoitaja, jonka tehtävänä on arvioida sairaalan päivystykseen tulevien päihdeasiakkaiden jatko-hoitoa sekä tehdä ennaltaehkäise-vää työtä. Yhteispäivystyksen päih-desairaanhoitaja on tavattavissa jo-ka päivä klo 8–16.

Lyhytaikainen laitoshoito, ku-ten katkaisu- ja vieroitushoidot, keskitetään Joensuun Siilaisella sijaitsevaan päihdepalvelukeskuk-seen. Myös terveyskeskusten vuo-deosastoilla tehdään entiseen ta-paan lyhyitä alkoholivieroituksia.

Parveketupakoinnin voi kieltääUuden tupakkalain mukaan talo- yhtiö voi hakea kieltoa parveketu-pakoinnille.

Kielto pitää hakea tupakka-lakia valvovalta viranomaiselta, tässä tapauksessa Pohjois-Kar-jalan ympäristöterveydeltä. Kiel-to voi koskea sekä huoneisto-ja, niiden parvekkeita että talo- yhtiön ulkotiloja. Viranomaisen

määräämään tupakointikieltoon kannattaa kuitenkin lähteä vasta sitten, jos taloyhtiössä ei muuten saada asiaa sovittua eikä tupa-koinnin aiheuttamia haittoja rat-kaistua.

Valviran tavoitteena on jul-kistaa tarkemmat ohjeet ja mallit taloyhtiöille tammikuun aikana.

Naapuriavustakin omaishoidon tukeaSivukylällä asuvaa vanhusta päi-vittäin puunkannossa tai asioin-nissa auttava naapuri voi saada korvausta tästä työstä. Kyseessä on omaishoidon tuen pienin maksuluokka, tukihenkilökorva-us. Määrä on 194 euroa kuukau-dessa.

Omaishoidon tukea voidaan maksaa omaiselle tai läheiselle, joka hoitaa vanhusta, vammais-ta tai sairasta henkilöä tämän ko-tona. Omaishoitajan täytyy taata turvallinen hoito ja sitoutua tehtä-vään. Omaishoidon tuessa on viisi

palkkioluokkaa hoidon vaativuu-den mukaan.

Tukihenkilökorvaus on uu-si maksuluokka. Sitä voi saada, kun apua kotona pärjäämiseen tarvitaan säännöllisesti ja päi-vittäin, mutta varsinaiset omais-hoidon tuen kriteerit eivät täyty. Tukihenkilö korvaa kotihoidon käyntejä.

Omaishoidon tukea haetaan omalla lomakkeellaan. Tuki on määrärahasidonnainen, eikä sii-hen ole subjektiivista oikeutta. Ta-kautuvasti tukea ei saa.

”Uusia yrityksiä

etsitään mukaan palveluntuottajiksi

Valinnanvapautta palveluseteleilläPalveluseteli tarkoittaa sitä, että asiakas voi valita, käyttääkö Siun soten palvelua vai hankkiiko vastaavan palvelun esimerkiksi yksityisyrittäjältä. Palvelusetelin käyttö laajenee vaiheittain kaik-kiin Siun soten alueen kuntiin ja uusia yrityksiä etsitään mukaan

palveluntuottajiksi. Palveluseteliä on käytetty

aiemmin kahdeksassa Siun soten alueen kunnassa, ja nämä käytännöt säilyvät ennallaan. Palveluseteli on ollut käytössä esimerkiksi lapsiperheiden koti- palvelussa, kehitysvammaisten, ikäihmisten ja veteraanien pal-veluissa sekä tietyissä terapia-palveluissa.

Palveluja voi hankkia vain niiltä yrityksiltä ja muilta palve-luntuottajilta, jotka Siun sote on hyväksynyt palveluntuottajiksi.

Terveysaseman valinnanvapaus ennallaanSiun sote ei tuo muutoksia oman terveysaseman valintaan. Asuk-kaat voivat edelleen valita ter-veysaseman, joka vastaa hänen perusterveydenhuollon palve-luistaan kuten lääkärien, hoita-jien ja hammaslääkärien palve-luista sekä fysioterapia- ja neu-

volapalveluista. Terveysasemaa voi vaihtaa kirjallisella ilmoituk-sella enintään vuoden välein, ja kerrallaan voi olla vain yhden terveysaseman asiakkaana.

Koulu- ja opiskelijaterveyden-huoltoa tai pitkäaikaista laitos- hoitoa valinnanvapaus ei koske.

Ympäristöterveyskin osa Siun soteaPohjois-Karjalan ympäristöter-veys on osa Siun sotea. Ympä-ristöterveydenhuollon tehtävänä ovat mm. elintarvike-, tupakka- ja terveydensuojeluvalvonta se-kä eläinlääkintähuolto.

Ympäristöterveyden verkkosi-vut löytyvät osoitteesta www.joensuu.fi/ympäristoterveys

Palveluja arjen turvaamiseenYhä useammin palvelu tulee kotiin tai sitä voi saada verkosta.

S iun sotessa palvelut on jaettu kolmeen suureen kokonaisuu-

teen: ikäihmisten palveluihin, per-he- ja sosiaalipalveluihin sekä ter-veys- ja sairaanhoitopalveluihin.

Yksi Pohjois-Karjalan keskei-sistä haasteista on väestön ikään-tyminen. Kun ihminen vanhe-nee, kasvaa myös palvelujen tar-ve. Siun soten tavoitteena on, että yhä useampi ikäihminen pystyisi asumaan omassa kodissaan entis-tä pidempään. Siksi kevyempiä, ko-tiin vietyjä ja kotona asumista tu-kevia palveluja lisätään. Näitä ovat esimerkiksi kotihoito, kuntouttaji-en kotikäynnit, etäyhteydet video-neuvottelun avulla tai vaikka naa-puriapu.

Myös perhe- ja sosiaalipalve-luissa sekä terveys- ja sairaanhoito-palveluissa tarkoituksena on viedä palvelut lähelle ihmisiä riittävän

ajoissa. Esimerkiksi perheille tar-jotaan entistä enemmän varhai-sen tuen palveluja ja otetaan entis-tä aiemmin koppi mielenterveys- ja päihdeasiakkaista. Nimenomaan niiden, jotka tarvitsevat monia eri palveluja, pitäisi saada palvelut entistä helpommin, vähemmällä luukulta toiselle pompottelulla.

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö on nyt vasta alkumet-reillä. Tulevaisuudessa suunta on erillisten terveysasemien ja sosi-aalitoimistojen sijaan kohti hyvin-vointiasema- tai sosiaali- ja terveys- asema-tyyppistä toimintaa, jossa kaikki palvelut löytyvät samasta paikasta. Tästäkin on jo maakun-nassa hankittu kokemuksia. Säh-köisiä palveluja on jo nyt varsin paljon tarjolla ja niitä lisätään ajan myötä: ajanvarausta ja asiointia, etäyhteyksiä, oman terveyden seu-rantaa ja chat-palveluja.

Toimivat lähipalvelut tarvitsevat rinnalleen laadukkaita keskitet-tyjä ja koko maakunnan laajuisia palveluja. Tällaisia ovat muun muassa erikoissairaanhoito, vaa-tiva kuntoutus sekä vammaisten

erityispalvelut. Pohjois-Karjalan keskussairaala on jo pitkään ollut Suomen tehokkain keskussairaala, myös hoidon laadussa ja potilas-turvallisuudessa huippuluokkaa. Keskussairaalasta löytyvät kaikki tärkeimmät erikoisalat ja sairaala

on myös jatkossa yksi laajan päi-vystyksen sairaaloista. Siun sotessa myös tämä osaaminen saadaan entistä tehokkaammin käyttöön ja turvaamaan asukkaiden arkea ja hyvää hoitoa kaikissa elämän-tilanteissa.

Keinoja parempiin palveluihin:∞ Eri alojen ammattilaiset työsken-

televät yhdessä potilaan tai asi-akkaan hyväksi.

∞ Apu on lähellä ja helposti saata-villa. Palvelu voi tulla kotiin tai sitä voi saada verkon kautta tai puhelimitse.

∞ Keskussairaalan ja muiden eri-tyispalvelujen ammattilaisten asiantuntemus hyötykäyttöön. Enemmän konsultointeja ja jal-kautumista.

∞ Potilas ja asiakas on tärkein. Kun ihminen pärjää arjessaan, on häntä hoitanut järjestelmäkin onnistunut.

Siun sote lyhyesti:∞ Toimii 14 kunnan alueella: kaikki

Pohjois-Karjalan kunnat ja Heinä- vesi.

∞ Yhdistää kuntien aiemmin jär-jestämät sosiaali- ja terveys-palvelut, Pohjois-Karjalan kes-kussairaalan, Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen ja ympäristö-terveyden.

∞ Yhteensä noin 7 000 työntekijää.∞ Noin 4 000 hoitajaa, 470 lääkäriä.∞ Tuottaa palveluja noin 170 000

asukkaalle.

4 5

soten alueella on 23 ambulanssia, joista 17 on valmiudessa jatkuvasti. Ambulanssihenkilö-kuntaa on 170 työntekijää. Kun ambulanssit tu-kevat muita terveydenhuollon palveluita, saa-daan olemassa olevilla resursseilla aikaan ai-kaisempaa enemmän.

Myös asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä am-bulanssien henkilökunnalta saamiinsa palve-luihin.

– Erityisesti saattohoitopalvelusta on ihmi-sillä hyvät kokemukset. Se tuo tukea ja turvaa, kun tietää, että apua saa tarvittaessa myös öisin ja viikonloppuisin, Petteri Hakkarainen sanoo.

O letko koskaan miettinyt, mitä maaseudulla päivystävä ambulanssihenkilökunta te-

kee? Hätäkeskuksesta ei tule läheskään yhtä paljon tehtäviä kuin isommissa kaupungeissa, joten hätäkeskuksen välittämiä töitä ei siis ole välttämättä koko työpäiväksi. Pyöritteleekö ambulanssihenkilökunta peukaloitaan?

Ei tietenkään. Pohjois-Karjalassa ambulans-sien henkilökunta tekee myös töitä, jotka tuke-vat muita terveyspalveluita, ja joita voi hoitaa päivystysluontoisesti. Ambulansseilla tuodaan siis kotiin palveluita, joita pystytään helposti antamaan hätäajojen väleissä.

Tällaisia ovat esimerkiksi turvapuhelin- ja saattohoitotehtävät sekä kotihoidon ja kotisai-raanhoidon tuki. Ambulanssit turvaavat näiden palveluiden saamista silloin, kun sitä ei alueen omilla resursseilla voida hoitaa, eli yleensä ilta- ja yöaikaan sekä viikonloppuisin.

Näin esimerkiksi kotona saattohoidossa oleva voi saada vaikkapa yöllä tarvittaessa ki-pulääkettä, vaikka varsinainen kotisairaan-hoidon päivystysaika on vain päivisin. Am-bulanssissa on aina mukana sairaanhoitajan koulutuksen saanut, joten palvelu on aina asi-antuntevaa kuten terveysasemillakin.

”Ambulanssissa on aina

mukana sairaanhoitajan koulutuksen saanut, joten

palvelu on aina asiantuntevaa kuten terveysasemillakin.

Ambulanssit ovatmaallakin tehokäytössä

Ambulanssihenkilökunta tekee myös töitä,jotka tukevat muita terveyspalveluja.

Siun sotelle koulutetaan asiantuntijoita, jotka tuovat sote-palveluiden asiakkaiden kokemukset ja tunteet näkyviin.

Kotikäynneillä ensihoitajilla on useimmiten mukanaan punainen laukku. Ensihoitajat Petri Jeskanen ja Maiju Halonen tarkistavat, että kaikki tarvittava on mukana.

Ihminen on itse elämänsä asiantuntija

Sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien kuuleminen on ollut

suuressa roolissa Siun sotea teh-dessä. Asiakkaiden mielipiteitä ja kehitysehdotuksia kysyttiin aktii-visesti muun muassa postikortein, joilla sai lähettää palautetta ja toi-veita sote-palveluista.

Palautteen pohjalta lähdettiin miettimään, mikä olisi paras ta-pa järjestää sote-palvelut ja miten aikaisemman palvelujärjestelmän ongelmat korjattaisiin.

Ihmisten kokemusten kuule-minen on tärkeää myös jatkossa. Siun sotelle työstetään parhaillaan osallisuussuunnitelmaa. Siinä suunnitellaan, miten palveluiden käyttäjiä kuullaan Siun sotessa, mikä on asukkaiden ja järjestöjen rooli ja miten henkilöstö on kehi-tystyössä mukana.

Palvelujen käyttäjiä on tärkeää kuulla

Annu Santaniemi, sairaan-hoitaja Sanna Ahopelto ja Riitta Korhonen ovat kokeneet mukavia hetkiä kokemusasiantuntijoiden koulutuksissa.

Yksi Siun soten tärkeistä läh-tökohdista on ottaa palvelu-

jen käyttäjät, siis alueen ihmiset aikaisempaa tiiviimmin mukaan toiminnan suunnitteluun ja kehit-tämiseen. Tämä ajatus tulee näky-väksi esimerkiksi kokemusasian-tuntijatoiminnassa.

Kokemusasiantuntija on ollut elämässään tilanteessa, jossa tar-vitaan paljon sosiaali- ja terveys-palveluita. Hänellä voi olla koke-musta vaikkapa ADHD:n kanssa elämisestä tai omaisen hoitami-sesta. Työssään kokemusasian-tuntijana hän voi tavata esimer-kiksi terveydenhuollon asiakkaita sairaanhoitajan kanssa ja kehit-tää sote-palveluja yhdessä henki-lökunnan kanssa.

Vastaavaa toimintaa on ollut jo ai-emmin pienimuotoisesti, ja tänä vuonna Siun sotelle saadaan uusia,

koulutettuja kokemusasian- tuntijoita. Yksi heistä on Riitta Korhonen Nurmeksesta. Hän on ollut poikansa omaishoitaja yli kolmenkymmenen vuoden ajan ja tietää, millaista on, kun oma lapsi kärsii mielenterveysongelmista.

Riitta on aiemminkin ollut ker-tomassa tarinaansa eri yhteyk- sissä. Hänelle olikin luontevaa tulla mukaan kokemusasiantuntija- toimintaan.

– Mielenterveyssairaus on vai-kea kohdata. Omainen tarvitsee siinä tilanteessa tietoa ja tukea, Korhonen sanoo.

Riittaa itseään auttoi aikoinaan Nurmeksessa toiminut vertais- ryhmä.

– Sieltä sai paljon voimavaroja. Kun pyöräilin ryhmästä kotiin, tuntui, että pääsen ihan lentoon, hän muistelee hymyillen.

Joensuulainen Annu Santaniemi puolestaan on jakanut kokemuk-siaan blogissa. Hän oli 38-vuotias, kun hänellä diagnosoitiin ADHD.

– Aika myöhään siis, hän sanoo.

Santaniemi alkoi kirjoittaa ai-heesta blogia ja keskustella sitä kautta muiden ADHD:n kanssa elävien kanssa. Hän on verkos-toitunut myös Facebookissa, jon-ka kautta hän sai tiedon kokemus-asiantuntijatoiminnastakin.

– Haluaisin tässä työssä pys-tyä tavoittamaan heitä, jotka eivät vielä ole tekemisissä terveyden-huollon kanssa ADHD:n tiimoilta, hän sanoo.

Kokemusasiantuntijoita on kou-lutettu syksyn 2016 ajan, ja kou-lutus jatkuu kevääseen. Riitta Kor-hosen ja Annu Santaniemen ko-kemukset ovat olleet positiivisia.

– Ryhmän kanssa tulee ym-märrystä eri asioista. Omakin asia kevenee, Korhonen kuvailee.

Ryhmää vetävä sairaanhoitaja Sanna Ahopelto kertoo, että ryh-mä on ollut avoin ja keskusteleva.

– Puhumme paljon erilaisten, etukäteen valittujen teemojen pohjalta mutta myös muuten.

Koulutusta pitää aina sairaan-hoitaja ja henkilö, joka jo on koke-musasiantuntija. Kouluttajat vaih-televat eri kertoina. Kun koulutus on päättynyt, uusista kokemus-asiantuntijoista tulee tarvittaessa apuun kutsuttavia työntekijöitä, jotka saavat työstään palkkion.

Sanna Ahopelto kertoo, että ko-kemusasiantuntijoista tulee ole-maan iso apu sote-palveluissa.

– Meiltä tulee teoriatieto, ko-kemusasiantuntijoilta asiakkaan kokemus ja tunnepuoli, Ahopelto kuvailee.

Tulevaisuudessa ambulanssihenkilökunta voi myös auttaa entistä enemmän hoidon tarpeen arvioimisessa. Jos siis soitat terveysasemalle, mutta puhelimessa ei kunnolla selviä, pitääkö lääkäriin tulla vai ei, sinun ei ehkä tarvitse läh-teä lääkärille asti.

Terveysasemalta voidaan nimittäin pyytää ambulanssia käymään luonasi arvioimassa, millaista apua tarvitset. Ambulanssin henkilö-kunta voi tarvittaessa ohjata sinut eteenpäin, tai ongelmasi saattaa ratketa jo kotikäynnillä.

Myös pelastuslaitoksen erityisosaamises-ta voi olla hyötyä terveyspalveluissa. Pohjois-Karjalassa kehitetään yhteistyötä esimerkik-si kotihoidon kanssa paloturvallisuusasioissa. Jos hoitaja huomaa asiakkaan kotona palo-turvallisuusriskejä, hän voi ottaa ne puheeksi ja auttaa poistamaan ne. Näin ennaltaehkäis-tään vaaratilanteita, ja asiakkaalla on kotona turvallisempaa.

Ensihoitopäällikkö Petteri Hakkaraisen mu-kaan malli on toiminut Pohjois-Karjalassa hy-vin. Toimintamalli on hänen mielestään erityi-sen tervetullut alueille, joilla varsinaiset ensi- hoitotehtävät ovat vähenemään päin. Siun

6 7

Hyvinvointiasemalta apua moneen pulmaan

Hyvinvointiasemalla pääsee saman katon alla niin fysioterapeutille, lääkärille kuin sosiaaliohjaajallekin.

M itä jos sosiaalipalvelut ja terveyspalvelut saisi yhdestä ja samasta paikasta? Entä jos

voisi tarvittaessa tavata sairaanhoitajan ja sosi-aaliohjaajan yhtä aikaa? Joensuun Rantakylässä tämä on ollut mahdollista jo vuoden 2016 ajan. Siellä ei ole terveysasemaa vaan hyvinvointiase-ma, jolta saa tutut terveysaseman palvelut ja nii-den lisäksi myös sosiaalipalveluita.

Rantakylän hyvinvointiasema edustaa uudenlaista tapaa järjestää palvelut. Hyvinvointi-asema-tyyppinen toimintamalli tulee leviämään ajan kanssa muuallekin Siun soten alueella. Tavoitteena on muun muassa helpottaa asiak-kaan arkea, kun ei tarvitse enää käydä monella luukulla.

– Jos vaikkapa kärsit masennuksesta ja me-netät työsi, menet vanhassa mallissa lääkärille ja saat ehkä mielialalääkkeet. Saatat myös hakea toimeentulotukea erikseen Keltalta tai sosiaali-toimistosta. Kukaan ei huolehdi kokonaisuudes-ta. Hyvinvointiasemalta voit saada kaiken avun yhtä aikaa, kuvailee kehittämispäällikkö, sosiaa-lityöntekijä Karri Poutanen.

”Asiakkaalle ei ole väliä onko kyse sosiaali- vai

terveyspalveluista, kunhan apua saa helposti.

Uudenlaisen mallin odotetaan myös hel-pottavan lääkärille pääsyä. Asiakkaat pyritään ohjaamaan alusta asti oikean asiantuntijan luo, jolloin kaikki asiakkaat eivät kasaudu lää-käreille. Näin lääkäriä ensivaiheessa tarvitsevat pääsisivät vastaanotolle nopeammin.

Hyvä esimerkki tästä ovat Rantakylän hyvin-vointiasemalla toimiva matalan kynnyksen fy-sioterapia, johon pääsee kolmena päivänä vii-kossa ilman ajanvarausta.

– Aiemmin esimerkiksi selkä- ja polvi- kipuiset ohjattiin ensin lääkärille ja vasta sitten fysioterapiaan. Nyt he voivat mennä heti fysio- terapeutille ja lääkärille sitten, jos se vielä on

tarpeen, kertoo kehittäjäsairaanhoitaja Jaana Kurki.

Rantakylän hyvinvointiasemalla suuri osa niin asiakkaista kuin työntekijöistäkin on ko-kenut sosiaali- ja terveyspalveluiden tuomisen saman katon alle hyvänä asiana.

Karri Poutanen kertoo, että työntekijöiden välille on syntynyt uudenlaista yhteistyötä, ja he myös haluavat tietää enemmän toistensa työstä.

– On yllättänyt, kuinka vähän terveyspuolel-la tiedetään, mitä ovat vaikkapa työttömien pal-velut. Sosiaalipalveluissa ei taas välttämättä tie-detä, kuinka lääkärivastaanotto toimii.

Isona tavoitteena uudessa mallissa onkin, että eri alojen työntekijöiden yhteistyön myötä asiakas saisi helpommin ja nopeammin pal-velua.

– Asiakkaalle ei ole väliä onko kyse sosiaali- vai terveyspalveluista, kunhan apua saa helpos-ti silloin, kun sitä tarvitsee, Jaana Kurki sanoo.

Mitä teen, kun kriisi kohtaa?Aikuispsykiatrian tehoavolle voi soittaa 24/7, kun apua mielenterveysongelmiin on saatava heti. Virka-aikana

palvelevat myös kuntien mielenterveyskeskukset.

Läheisen kuolema, oman tai lä-heisen psyykkisen sairauden

äkillinen paheneminen, henkis-ten voimien täydellinen loppumi-nen tai muu äkillinen ja hätään-nyttävä asia elämässä ovat esi-merkkejä kriisitilanteista, jolloin mielenterveysapua voi tarvita heti. Aikuispsykiatrian tehostettu avo-hoito, ns. tehoavo, päivystää psy-kiatrisissa asioissa ympäri vuo-rokauden ja palvelee koko maa-kunnan asukkaita. Lähetettä ei tehoavolle tarvita.

Keskussairaalalla toimiva te-hoavo vastaa tällä hetkellä noin 50:een puheluun vuorokaudessa. Yölliset puhelut ovat lisääntyneet. Soittaja voi saada apua ja neuvon-taa puhelimessa tai työntekijät voi-vat tulla kotikäynnille. Soittaja voi olla vaikkapa henkilö, jonka ma-sentuneen puolison voimat ei-vät riitä enää edes avun hakemi-seen. Tehoavon työpari järjestää kotikäynnin vuorokauden sisällä. Käynnillä otetaan huomioon koko

perheen tilanne ja järjestellään tar-vittava hoito ja apu kaikille.

Kunnissa mielenterveyspal-veluja saa virka-aikana samoista toimipaikoista kuin ennenkin. Jo-ensuun mielenterveyskeskus on siirtynyt kantakaupungissa ter-veysasemille. Äkillisessä hädässä voi mennä myös yhteispäivystyk-seen tai oman kunnan terveyskes-kuspäivystykseen. Järjestöpohjalta toimiva Pohjois-Karjalan kriisikes-kus tarjoaa monenlaista keskuste-lu- ja kriisiapua. Muitakin järjestö-jen ylläpitämiä auttavia puhelimia löytyy vaikkapa yksinäisyyteen.

Viranomaiset ja järjestöt teke-vät tiivistä yhteistyötä keskenään. Tarkoituksena on, että hätätilan-teessa avun saa, vaikka ei itse tark-kaan tietäisi, mihin tahoon pitäisi ottaa yhteyttä.

Katso tärkeät puhelinnumerot lehden takakannesta

Ei ainakaan Rantakylässä, sillä siellä hammashoito-lassa on nykyään käytössä ajanvarausjärjestelmä, joka sujuvoittaa asioimista mer-kittävästi.

Rantakylän mallissa varatessa-si ajan sinulle kerrotaan päivä-

ja aikaikkuna, jonka sisällä pääset vastaanotolle. Puoli tuntia ennen sinulle varattua aikaa saat teks-tiviestin, jossa tarkka hoitoaika annetaan. Saavuttuasi hammas-hoitolaan et joudu odottelemaan enää siellä: keskimääräinen odo-tusaika on vain neljä minuuttia!

Uudenlaisen ajanvarauksen myötä voidaan hoitaa kerralla

Hammaslääkäriinkö muka vaikeaa päästä?

myös useampi asia kuntoon. Jos ennen sait monta erillistä puolen tunnin aikaa, voit nyt saada esi-merkiksi 40 minuutin tai tunnin hoitoajan, etkä joudu tulemaan vastaanotolle heti uudestaan.

Koululaisten ja lasten ham-mashoito toteutetaan toistaiseksi kuten ennenkin, ja perjantai-ajat ovat perinteiseen tyyliin varattu-ja aikoja.

Veronmaksajaa puolestaan ilahduttaa, että uusi varausjärjes-telmä on pienentänyt merkittä-västi hammasterveydenhuollon kustannuksia.

Rantakylää vastaava järjestely ei sovi ihan joka paikkaan, mut-ta se on hyvä esimerkki siitä, mi-ten palvelu voi parantua toimin-tatapoja muuttamalla.

8 9

– Ennenhän mummot ja ukit hoidettiin ko-tona. Meillä on täällä useampi mummo ja ukki oman perheemme kanssa, Halonen sanoo.

Perhehoitokodin pyörittäminen on myös todella sitovaa, koska jonkun on oltava asiak-kaiden kanssa kellon ympäri. Perhehoitajan onkin pidettävä huoli siitä, että saa riittäväs-ti vapaita viikonloppuja tai muita lomia, jotta arkena jaksaa.

Elämyksiä koetaan myös asiakkaiden kans-sa yhdessä. Halonen vie heitä esimerkiksi kon-sertteihin, kesäteatteriin ja jokilaivaristeilyille, joihin kaikki omaishoitajat eivät välttämättä jaksa enää lähteä viemään omaisiaan. Perhe-hoitaja jaksaa ja saa samalla itselleen mukavia kulttuurihetkiä asiakkaan kanssa.

Siun soten alueelle tarvitaan lisää ikäihmis-ten perhehoitokoteja. Perhehoitajaksi voi ryh-tyä ilman hoitoalan koulutusta, mutta Halosen mukaan työkokemuksesta ja koulutuksesta on paljon hyötyä. Perhehoitajaksi haluavan täytyy käydä valmennuskurssi, joka ohjaa ja opastaa työhön. Paperityötä perhehoitoon ei juurikaan

Koiran iloinen haukku ja monta hymysuuta toivottaa tulijan tervetulleeksi Joensuussa

sijaitsevaan perhehoitokoti Mielikkiin. Kysees-sä on ikäihmisten lyhytaikaista hoitoa tarjoa-va perhehoitokoti, jossa asiakkaat ovat hoidos-sa sen aikaa, että heidän omaishoitajansa saa-vat pidettyä lakisääteiset vapaat. Mielikissä on koko ajan neljästä kuuteen asiakasta, ja kuu-kauden aikana heitä vierailee perhehoitoko-dissa yhteensä noin 20. Perhehoitokotia pyö-rittää Anja Halonen yhdessä miehensä ja tyt-tärensä kanssa.

Touhua riittää aamusta iltaan. Asiakkaat he-räävät omaan tahtiinsa kahdeksan ja yhdeksän välillä, ja siitä alkavat aamupalan laitto, aamu-pesut ja lääkkeiden otto. Lounasta Halonen on usein valmistellut jo edellisenä päivänä, jotta aamupäivällä olisi aikaa myös istua asiakkai-den kanssa rupattelemassa, lukemassa lehteä tai katsomassa aamu-tv:tä.

– Yllättävän paljon tuo ruoanlaitto vie aikaa ja pyykkihuollossa on tietysti myös paljon työ-tä. Mutta kun työt voi rytmittää omalle tahdille sopivaksi, arki sujuu leppoisasti ilman kiirettä, Halonen naurahtaa.

Perhehoitokodissa yhteisöllisyys on isossa roolissa. Mielikissä olohuone ja keittiö ovat ko-din sydän, jossa kaikki viettävät paljon aikaa yhdessä. Välillä joku voi käydä omassa sängyssä nokosilla, mutta yleensä olohuone täyttyy pu-heensorinasta.

”Ennenkin mummot ja ukit hoidettiin kotona”

Olisipa mukava tehdä hoitotyötä kotona. Näin tuumi Anja Halonen vuonna 2008, ja siitä lähti perhehoitokoti Mielikin tarina.

”Haluaisin, että asiakkaiden

jakso täällä olisi täynnä elämyksiä ja arjen pieniä iloja.

liity, asiakastiedot vain toimitetaan laskuttajille kerran kuussa.

Haloselle työstä tekee mielekästä se, että asiakkaiden toiveita ja tarpeita voi huomioida yksilöllisesti. Kun kotityöt organisoi hyvin, eh-tii keskittyä myös asiakkaiden kanssa olemi-seen ja vaikkapa ulkoiluun tai jumppaamiseen.

– Minulle on tärkeää, että asiakkaat saavat apua heti, kun tarvitsevat sitä, mutta että ehdi-tään myös laulella, jutella ja vaikkapa leipoa yh-dessä. Haluaisin, että asiakkaiden jakso täällä olisi täynnä elämyksiä ja arjen pieniä iloja.

Osa Mielikin asiakkaista on käynyt perhe-hoitokodissa kuukausittain jo kahdeksan vuo-den ajan. Heihin Halonen onkin saanut tutus-tua hyvin, hänelle on tullut monta elämän-historiaa tutuksi. Haloselle palkitsevinta on ihmisten kohtaaminen ja omaishoitajien kii-tollisuus siitä, että he voivat turvallisin mielin jättää omaisensa Mielikkiin.

– Alkaessani haaveilla Mielikin perustami-sesta en olisi uskonut, miten antoisat kahdek-san vuotta näistä tulee!

Kiinnostuitko perheyrittäjäksi ryhtymisestä? Ota yhteyttä: soile.syrjalainen@siunsote.fi

Ihan tavallinenkin vauva-arki saattaa joskus tuntua raskaalta. Ja vaikkei tuntuisikaan, vau-

van hoitoon ja äitinä tai isänä olemiseen liittyy aina kysymyksiä ja pohdintoja. Jokainen van-hempi tarvitsee tukea, joko toisilta vanhemmil-ta, omalta lähipiiriltä tai ammattilaisilta.

– Lapsiperheiden arjen huolet ja pulmat tu-levat usein neuvolakäynneillä puheeksi, niin pi-tääkin, sanoo Siun soten perhe- ja sosiaalipalve-luihin kuuluvien ennaltaehkäisevien palvelujen palvelupäällikkö Iija den Herder.

Organisaatiotermi ennaltaehkäisevät palvelut tarkoittaa neuvoloita, koulu- ja opiskelijatervey-denhuollon terveydenhoitajia, sekä lapsiperhei-den perhetyötä, kotipalvelua ja varhaisen tuen sosiaalityötä sekä perheoikeudellisia palveluita. Neuvola on useimmiten se paikka, jonka per-heet ensimmäisenä kohtaavat ja jonka kautta selviävät muutkin palvelut, jos niille tarvetta on.

Tuttuus ja luottamus ovat neuvoloissa valt-tia. Molemmat rakentuvat jo raskausaikana ja vauvan syntymän jälkeen neuvolakäynneillä.

Monella tuoreella äidillä tai isällä voi olla kor-kea kynnys uskaltautua kertomaan esimerkik-si omasta jaksamisestaan.

– Monesti kun rohkaistuu kertomaan arjen pulmista ensin neuvolassa, on helpompi ker-toa niistä omalle lähipiirillekin. Tukiverkosto ja vertaistuki ovat tärkeitä kaikille perheille, toteaa den Herder.

Neuvolaverkosto pysyy Siun sotessa ennallaan, samoin muut kuntien nykyiset perhepalvelut. Hyviä toimintatapoja etsitään yhdessä, kokeil-laan ja otetaan käyttöön rauhassa.

Yksi uusista kokeiluista on Joensuun kan-takaupungin alueella vuoden alussa aloittanut

varhaiseen vuorovaikutukseen erikoistunut perhetyöntekijä. Työntekijä voi jo ennen lapsen syntymää tulla kotikäynnille ja käydä yhdessä perheen kanssa läpi vauvan tulemiseen liitty-viä asioita. Perheille palvelu on vapaaehtoista, mutta mahdollisuutta tarjotaan kaikille. Vastaa-vaa palvelua on jo Outokummussa ja Liperissä, ja kokemukset ovat olleet hyviä:

– Palvelua on siellä tarjottu kaikille ensisyn-nyttäjille. Kokemus on ollut, että perheet ovat hyötyneet ja saaneet sitäkin kautta tietoa pal-veluista. Apua on osattu sitten hakea myöhem-minkin.

Lapsiperheillä on ollut vuoden 2015 alusta läh-tien oikeus myös kotiapuun. Ei siis tarvitse olla lastensuojelun asiakas saadakseen kotipalvelua, vaan syynä voi olla esimerkiksi raskauteen tai synnytykseen liittyvä avun tarve, vanhemman uupumus tai muuten hankala elämäntilanne.

Myös monikko- ja suurperheet voivat saada kotiapua. Pelkkä siivouksen tai lastenhoitoavun tarve ei kuitenkaan syyksi riitä.

”Monesti kun rohkaistuu

kertomaan arjen pulmista ensin neuvolassa, on helpompi kertoa

niistä omalle lähipiirillekin.

Hampaat irvessä vaippapyykin keskellä?Vanhemmuus ei ole yksilölaji eikä selviytymispeli, jossa

itsekseen pärjääminen on kunnian kysymys. Neuvola on solmukohta, josta saa apua ja tietoa myös muista perheiden palveluista.

Kuntoutusta tarvitsevat lähes kaikki jossain vaiheessa elämäänsä. Sitä ovat esimerkiksi

lasten puheterapia, fysioterapia leikkauksen jälkeen, ikäihmisten päivätoiminta tai vaikka sairaiden, vanhusten ja vammaisten tarvitse-mat apuvälineet ja niiden käytön opastus. Yh-distävänä tekijänä on se, että tavoitteena on tukea ihmisen pärjäämistä omassa arjessaan.

Esimerkiksi ikäihmisten toimiva kuntoutus on yksi edellytys sille, että ihmiset voivat asua omassa kodissaan entistä pidempään, ja elä-mänlaatu pysyy hyvänä.

Kuntoutus kuuluu osana lähes kaikkiin pal-veluihin, ja sitä on tehty kuntien terveyden-huollossa, sosiaalipalveluissa sekä keskus-

Kuntoutus kohdalleenKuntoutuksen tarkoituksena on edistää ihmisten toiminta-

kykyä, itsenäistä selviytymistä ja hyvinvointia arjessa. Siksi se on tärkeä osa kaikkia sosiaali- ja terveyspalveluja.

Pienten lasten puheterapiassa vuorovaikutus-taitoja selvitetään ensin leikin, puheen ymmär-tämisen ja ohjeisiin reagoinnin kautta.

”Kuntoutuminen onkin aina

ammattilaisen ja asiakkaan sekä hänen lähipiirinsä yhteinen asia.

sairaalalla erikoissairaanhoidon yhteydessä. Siun sotessa nämä eri kuntoutuspalvelut on koottu yhteen. Voimat yhdistämällä saadaan jatkossa lähipalveluja myös pienempiin kuntiin, joissa niitä ei aiemmin välttämättä ole ollut tar-jolla. Lisäksi Joensuun Siilaisen terveysaseman

valmistuttua sinne saadaan koko maakuntaa palveleva, vaativan kuntoutuksen keskus.

Koska kyse on yksilön pärjäämisestä omassa arjessaan, kuntoutusta tehdään yhä enemmän siellä, missä ihmiset arkensa viettävät: päivä-kodeissa, kouluissa ja kodeissa. Toimintatavat riippuvat jokaisen yksilöllisistä tarpeista. Las-ten kohdalla kuntoutuksessa on yleensä muka-na koko perhe, aikuisilla kuntoutus liittyy mo-nesti työkykyyn ja työllistymiseen, ikäihmisillä terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen.

Käskemällä ei voi ketään kuntouttaa, eikä kukaan kuntoudu itsestään. Kuntoutuminen onkin aina ammattilaisen ja asiakkaan sekä hä-nen lähipiirinsä yhteinen asia.

10 11

Kun ilomantsilaisella Esteri Pölösellä tulee asiaa kotihoidon henkilökunnalle, hän ot-

taa ja soittaa. Mutta ei tavallisella puhelimella. Pölösellä on olohuoneessaan taulutelevision näköinen laite, jolla hän saa videopuhelun koti- hoidolle.

Ilomantsissa on kesäkuusta 2016 testattu vi-deopuheluita ikääntyneiden ja kotihoidon yh-teydenpidon välineenä.

Asiakkaiden kokemukset ovat olleet alku-kankeuksien jälkeen hyvät.

– Alussa olin vähän tätä vastaan. Kun tähän sitten perehtyi niin huomasin, että onhan tä-mä aika mukava juttu, sanoo Esteri Pölönen.

Pölönen kertoo, että esimerkiksi kuntoutus-liikkeiden opettelu yhdessä hoitajan kanssa on-nistuu videon välityksellä hyvin.

Potilaskertomustiedot viiveellä Omakantaan

Laitteella saa yhteyden myös omaisiin. Sen ansiosta Pölönen on pystynyt juttelemaan ulko- maanmatkalla olleen lapsensa kanssa ja pitä-mään yhteyttä kaukana asuvaan lapsenlapseen.

Aila Ruokolainen kotihoidosta kertoo, että etäyhteyttä on hyödynnetty myös kuntoutuk-sessa ja kotisairaanhoidossa. Onpa videopu-helun välityksellä oltu yhteydessä lääkäriinkin.

Koneeseen saa kiinni stetoskoopin sekä lait-teen, jolla voi vaikkapa katsoa haavaa lähemmin.

”Aika mukava juttu tämä videopuhelu”

Ilomantsissa ikäihmiset voivat olla yhteydessä hoitajaan ja jopa lääkäriin videopuhelun kautta. Myös lapsiin ja lapsen-

lapsiin on helppo pitää yhteyttä videopuhelulla.

Kotisairaanhoitaja käyttää laitteita ikäihmisen kanssa tämän kotona, ja lääkäri voi tehdä tut-kimuksen etänä. Näin asiakkaan ei tarvitse läh-teä kauas lääkäriin, vaan hoito tuodaan kotiin.

Kuntoutusta on tehty etäyhteydellä toistai-seksi vain yhden asiakkaan kanssa kerrallaan. Ruokolainen kertoo, että etäyhteyden kautta voisi pitää myös uusia kuntoutusryhmiä. Myös jutteluryhmän perustamista etäyhteydellä on mietitty.

Ruokolaisen mukaan videopuhelut eivät tule korvaamaan kotikäyntejä.

– Nyt meidän on kuitenkin kätevä auttaa asiakasta videon välityksellä, jos jotain pientä kysyttävää tulee. Se lisää myös asiakkaan ko-kemaa turvaa, Ruokolainen sanoo.

Videopuhelun välityksellä viikottaiset soittelut onnistuvat mutkattomasti, kertovat kotihoidon Aila Ruokolainen ja asiakas Esteri Pölönen.

”Meidän on kätevä auttaa

asiakasta videon välityksellä, jos jotain pientä kysyttävää tulee.

Uudet potilaskertomustiedot nä-kyvät Omakannassa vasta helmi-kuussa.

Omakanta on valtakunnalli-nen verkkopalvelu, josta kansalai-nen voi katsoa omia sähköisiä re-septi- ja terveystietojaan. Palvelu näyttää terveydenhuollon kirjaa-mia potilas- ja lääkitystietoja.

Potilastietojen siirtyminen Pohjois-Karjalan ja Heinäveden terveysasemilta ja keskussairaa-lalta Omakantaan on keskey- tetty tammikuun 2017 ajaksi. Tänä

Asioi netissä – miunpalvelut.fiKaikki Pohjois-Karjalan kuntien ja Siun soten sähköiset palvelut löyty-vät kätevästi yhdestä paikasta.

Miunpalvelut.fi-verkkosivulta löytyvät pian kaikkien maakunnan kuntien ja Siun soten nettipalve-lut. Palvelu laajenee alkuvuodesta 2017 kaikkien kuntien ja Heinäve-den kuntalaisten käyttöön.

Miunpalveluissa voi tällä hetkellä mm. tehdä hakemuksen vam-maisten ja ikääntyvien palvelui-hin, ilmoittautua vapaaehtois- toimintaan, hakea omaishoidontu-

kea sekä tehdä sosiaali- ja tervey- denhuollon palveluun liittyvän muistutuksen. Sivuston kautta pää-see myös Medinet- ja Omakanta- palveluihin sekä laboratorion ja röntgenin ajanvarauslomakkeisiin.

Osa palveluista vaatii verkko-pankki- tai mobiilitunnistautumi-sen.

Tutustu palveluihin: www.miunpalvelut.fi

aikana kuntalaiset eivät näe Oma-kannasta uusia potilaskertomus-tekstejään. Potilaskertomusteks-tit siirtyvät palveluun takautuvasti helmikuun aikana.

Reseptit näkyvät normaaliin tapaan ja niitä voi uusia Omakan-nassa myös tammikuussa.

Omakantaan kirjaudutaan verkko- tai mobiilitunnuksilla.

Tutustu palveluun: www.kanta.fi/omakanta

Potilas- ja asiakastiedot Siun sotessaSosiaali- ja terveydenhuollon asiakastiedot ovat aina salassapidettäviä. Ammattihenkilöstö tarvitsee tietoja, jotta voi antaa asiakkaalle parhaan mahdollisen hoidon ja palvelun.

Kun potilas tai asiakas käy esimerkiksi terveysasemalla tai sosiaalitoimistossa, käyntiin liittyvät tiedot kirja-

taan potilas- ja asiakastietorekistereihin. Rekisterinpitä-jänä toimii 1.1.2017 alkaen Siun sote.

Terveyspalvelujen potilastiedot ovat jo aiemmin olleet yhteisrekisterissä, jossa esim. terveyskeskuksessa kir-jatut potilas- ja lääkitystiedot ovat näkyneet myös kes-kussairaalan hoitohenkilökunnalle. Aiemmin asiakas on voinut kieltää tietojen näkymisen, mutta kiellot eivät ole enää voimassa Siun soten terveyspalvelujen rekis-terin sisällä.

Sosiaalipalvelujen asiakastiedot eivät näy terveyden-huollon henkilökunnalle tai toisinpäin. Siksi esimerkiksi kotihoidossa asiakkaalta voidaan erikseen pyytää lupa tarpeellisten tietojen näkymiseen.

Potilas- ja asiakastietoja käsitellään aina luottamuk-sellisesti ja henkilökunta käyttää vain hoidon kannalta tarpeellisia tietoja silloin, kun hoito- tai asiakassuhde on voimassa.

Pohjois-Karjalan keskussairaalassa on otettu harppaus kohti parempaa sydänsairauksien

hoitoa.Viime syyskuussa keskussairaalaan avattiin

neljä yksikköä yhdistävä sydänkeskus, joka on jo osoittanut hyödyllisyytensä, toteaa sydän-toimenpideyksikön osastonylilääkäri Tuomas Rissanen.

– Viimeisen vajaan kolmen kuukauden aikana uudenaikaisissa tiloissa on jo pystytty tekemään aiempaa enemmän toimenpiteitä, hän havainnollistaa.

Rissanen antaa esimerkin: ennen suunnitel-tuja sepelvaltimoiden varjoainekuvauksia teh-tiin viikossa 18. Uuden sydänkeskuksen myötä määrä on kohonnut 27:ään.

Yliopistosairaalat ovat viime vuosina kun-nostautuneet sydänkeskusten tyyppisten yksi-köiden perustamisessa. Nyt pohjoiskarjalaisilla-kin on mahdollisuus päästä laadukkaaseen hoi-toon omaan kotisairaalaan.

– Olemme nyt kohtuullisessa etulinjassa sy-dänsairauksien hoidossa keskussairaalatasolla, Rissanen vakuuttaa.

Pohjois-Karjalan keskussairaalan sydänkeskus koostuu toimenpideyksiköstä, sydänosastosta, sydänvalvonnasta sekä sydänpoliklinikasta. Kes-kuksen rakennusbudjetti oli 3,5 miljoonaa euroa, johon sisältyi tilojen lisäksi myös uudet tutki-mus- ja hoitolaitteet.

Uuden keskuksen suunnittelussa alusta alka-en mukana ollut Tuomas Rissanen kertoo, että tarve omaan sydänsairauksiin keskittyvään kes-kukseen oli ollut olemassa jo pitkään.

– Ennen sydänkeskusta hoito oli hyvin ha-jautunutta, ja sydänpotilaita hoidettiin sisätau-tipoliklinikalla, leikkaussalissa ja röntgenosas-tolla. Nyt kaikki on saatu saman katon alle, mikä myös parantaa hoidon laatua, Tuomas Rissa-nen kertoo.

Hoidon hajautuminen eri puolille sairaalaa loi haasteita hoitohenkilökunnalle. Tässäkin on jo edistytty.

– Lääkäreiden konsultaatiot ovat helpottu-neet huomattavasti, kun sydänlääkärit löyty-vät fyysisesti läheltä toisiaan. Hoitohenkilökun-nan keskinäinen vuorovaikutus on myös pa-rantunut.

Yksi käytännön parannus aiempaan on eril-linen, iltaan saakka auki oleva päiväosasto. Sen myötä potilas on mahdollista kotiuttaa entis-tä useammin samana päivänä hoitoon saapu-misesta.

– Tämä on potilaan ja koko organisaaton etu, kun potilaan ei tarvitse jäädä enää yöksi osastolle.

Tällä hetkellä sydänkeskuksessa tehdään se-pelvaltimoiden varjoainekuvauksia, sepelval-timoiden pallolaajennuksia, sydämen tahdisti-men asennuksia sekä rytminsiirtoja. Ainoastaan

sydänkirurgia, elektrofysiologiset tutkimukset ja harvinaisimmat sydäntoimenpiteet ostetaan yli-opistosairaaloista.

Suunnitelmissa on lisätä toimenpidetarjon-taa tulevaisuudessa, Tuomas Rissanen paljastaa.

– Esimerkiksi aorttaläppäahtauman tähys-tyshoito voitaisiin jatkossa toteuttaa täällä. Ky-se on hiukan vaativammasta toimenpiteestä, jonka toteutumisen uudet tilat mahdollistavat.

Rissanen toteaa, että vaikka keskuksen toi-minta on käynnistynyt hyvin, tämä on vasta alkua:

– Kun tilat ja laitteet on saatu kuntoon, voim-me keskittyä Pohjois-Karjalan sydänpotilaiden hyvään hoitoon, toiminnan kehittämiseen sekä tekemään tutkimusta kardiologian alalta.

Askel kohti parempaa sydämen hoitoaViime syyskuussa avattu sydänkeskus mahdollistaa sydänpotilaiden hoidon entistä nopeammin ja laadukkaammin, oman maakunnan keskussairaalassa.

Tuomas Rissanen on iloissaan siitä, kuinka paljon hyvää uutukainen sydänkeskus on jo saanut aikaan. Rissasen takana pilkistää yksi kolmesta uudesta toimenpidehuoneesta sekä upouusi varjoainekuvauslaite.

”Olemme nyt

kohtuullisessa etulinjassa sydänsairauksien hoidossa

keskussairaalatasolla.

YHTEYSTIEDOT

POHJOIS-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TIEDOTUSLEHTIPÄÄTOIMITTAJA SUSANNA PROKKOLA, SUSANNA.PROKKOLA@SIUNSOTE.FI, P. 050 407 3992TEKSTIT JA KUVAT SIUN SOTEN VIESTINTÄ JA MAINOSTOIMISTO FABRIKVISUAALINEN ILME JA TAITTO MAINOSTOIMISTO FABRIK PAINO PUNAMUSTA PAINOS 88 000 KPL JAKELU YKKÖSJAKELU JA POSTI, JULKINEN TIEDOTE

Tiedot palveluista ja palvelunumeroista löytyvät vielä alkuvuoden ajan kuntien verkkosivuilta.

Siun soten verkkosivut uudistuvat 16.1. Alkuvai-heessa sivuilta löytyvät yleiset tiedot Siun sotes-ta sekä henkilökunnan yhteystietohaku. Tiedot yhteisistä palveluista saadaan sivuille alkuvuo-den aikana.

www.siunsote.fi

Siun soten www-sivut uudistuvat

Puhelinnumerot muuttuvat 15.1.2017 Kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon 013-alkuiset puhelinnumerot muuttuvat 15.1. Vanhoista pal-velunumeroista, esimerkiksi ajanvarausnumeroista, on soitonsiirto uusin numeroihin maalis-kuun loppuun saakka. Työntekijöiden henkilökohtaisiin vanhoihin 013-alkuisiin numeroihin tulevat puhelut kääntyvät 15.1. jälkeen Siun soten vaihteeseen.

Palvelujen yhteystiedot ja soittoajat kannattaa tarkistaa oman kunnan verkkosivuilta. Keskus-sairaalan numerot löytyvät sivulta www.pkssk.fi. Henkilökunnan yhteystietohaku löytyy 16.1. alkaen Siun soten verkkosivuilta www.siunsote.fi/yhteystietohaku.

Pelastuslaitoksen keskeiset päivystysnumerot säilyvät ennallaan. Tarkista yhteystiedot verkko-sivuilta www.pkpelastuslaitos.fi.

Siun soten vaihde: 013 3300Vaihde välittää puhelut koko Pohjois-Karjalan ja Heinäveden sosiaali-ja terveydenhuoltoon, Pohjois-Karjalan Pelastuslaitokselle ja Pohjois-Karjalan ympäristöterveydelle.

Yhteispäivystyksen puhelinneuvonta: 013 330 2121(korvaa vanhan numeron 013 171 6161)

Päivystysasiat vuorokauden ympäri Keskussairaalan yhteispäivystys: 013 330 2121 (korvaa vanhan numeron 013 171 6161)Sosiaalipäivystys, esim. kiireelliset lastensuojeluasiat ja lähisuhdeväkivalta: 112Aikuispsykiatrian tehostettu avohoito: 013 330 2132(korvaa vanhan numeron 013 171 4356)

Matkojen yhdistelykeskus (MYK): 013 330 2828(korvaa vanhan numero 013 267 7000)

Eläinlääkärien yhteystiedotEläinlääkäripäivystyksen keskitetyt puhelin-numerot otettiin käyttöön keväällä 2016. Nu-merot säilyvät muutoksessa ennallaan – ota ne talteen tästä:

Eläinlääkäripäivystys virka-ajan ulkopuolella:Itäinen Joensuun seutu: 0100 84500(Ilomantsi, Joensuu, Kontiolahti)

Läntinen Joensuun seutu: 0100 84501 (Liperi, Outokumpu, Polvijärvi)

Keski-Karjala: 0100 84502 (Kitee, Rääkkylä, Tohmajärvi)

Pielisen Karjala: 0100 84503(Juuka, Lieksa, Nurmes, Valtimo)

Eläinlääkäripäivystys toimii virka-ajan ulkopuo-lella, eli arkisin klo 16–08, sekä lauantaisin, sun-nuntaisin ja arkipyhinä. Virka-ajan ulkopuoli-nen eläinlääkäripäivystys on yhteinen suur- ja pieneläimille. Päivystykseen soitetaan silloin, kun eläinlääkäriapua tarvitaan kiireellisesti eikä hoito ei voi odottaa seuraavaan arkipäivään. Päivystys-aikana annetaan vain ensiapu-luontoista hoitoa.

Virka-aikaan kaupungineläinlääkärit tavoittaa heidän virkanumeroistaan. Pohjois-Karjalan kaupungineläinlääkärien yhteystiedot verkosta osoitteesta: www.joensuu.fi/elainlaakarit

Puhelun hinta on 1,53 €/minuutti + pvm/mpm arkisin klo 16–22, sekä lauantaisin, sunnuntaisin ja arkipyhinä klo 08–22. Yöaikaan klo 22-08 puhelun hinta on 3,00 €/minuutti + pvm/mpm.

Eno: 013 330 2214Heinävesi: 013 330 2264Ilomantsi: 013 330 2236Juuka: 013 330 2232Kiihtelysvaara: 013 330 2215Kitee: 013 330 2241Kontiolahti: 013 330 2216Lehmo: 013 330 2217Lieksa: 013 330 2231Liperi: 013 330 2251Niinivaara: 013 330 2213

Nurmes: 013 330 2234Outokumpu: 013 330 2252Polvijärvi: 013 330 2254Pyhäselkä: 013 330 2218Rantakylä: 013 330 2212Rääkkylä: 013 330 2243Siilainen: 013 330 2211Tohmajärvi: 013 330 2242Tuupovaara: 013 330 2219Valtimo: 013 330 2235

Sähköpostiosoitteet @siunsote.fiSiun soten henkilöstön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@siunsote.fi. Vanhat kuntien osoitteet toimivat rinnalla maaliskuun loppuun saakka. Pohjois-Karjalan pelastus- laitoksen sähköpostit pysyvät ennallaan.

Kysely sähköisistä terveyspalveluistaMitä sähköisiä terveyspalveluja käytät vai käytätkö niitä ollenkaan? Mitä palveluja haluaisit käyttää? Millaista apua tarvitsisit niiden käyt-töön? Pohjois-Karjalan DigiSote-hankkeen kysely selvittää Siun soten alueen asukkaiden sähköisten terveyspalvelujen käyttöä ja tarpeita. Vastata voi, vaikkei olisi ikinä käyttänyt sähköisiä terveyspalveluja.

Kysely löytyy osoitteesta: www.siunsote.fi/kysely-digisote

Terveysasemien uudet ajanvarausnumerot Terveysasemien aukioloajat ja tarkemmat yhteystiedot kuntien verkkosivuilta.