Kala & KauppaAjankohtaista tietoa kalatuotteista,kalan käsittelystä, myynnin kehityksestä ja uusista myyntivinkeistä.

2/2016

Kala maistui Kampissa

Tuoreus on tärkeintä

Kylmäsavua Kala-Lapilta

Uusia makuja kuluttajille

2 3

Joka toinen vuosi järjestettävä Kalaviikko on kala-alan tärkein yhteinen tapahtuma Suomes-sa. Vuoden 2016 Kalaviikko

kokosi maaliskuun alussa yli 200 kala-alan ammattilaista Helsinkiin hotelli Scandic Parkiin kuulemaan ja puimaan suomalaisen kalatalouden ajankohtaisimpia aiheita.

Kalaviikko vietiin ensimmäistä kertaa myös kuluttajien luo Kampin kauppakeskuksessa, missä mestari-kokki Kari Aihisen johdolla maistel-tiin kahden päivän aikana kalaherk-kuja, perehdyttiin kalankäsittelyyn ja kalaruokien valmistukseen, saatiin ravitsemusasiantuntija Kaisu Mero-sen suosituksia kalansyönnistä sekä

kuultiin, millaista on kala-alan am-mattilaisten arki.

Kari Aihinen on suomalaisen kulinarismin lippulaivaravintolan Savoyn keittiömestari sekä konka-riesiintyjä tv:n lukuista ruokaohjel-mista. Kampin kuluttajatapahtumaan Aihinen kehitti makuhermoja kut-kuttavia maistiaisia lasimestarin sila-kasta ja sitrusmarinoidusta Benella-kirjolohesta. Kahden päivän aikana tiskiltä hupeni tuhansia maistiaista parempiin suihin. Hyvin kauppansa tekivät myös jaossa olleet Pro Kalan ”Kotikeittiön kalaviikko” –ruokaoh-jevihkot.

Mestarin paistovinkit

– No niin, tunnelma täällä Kampissa alkaa nousta kuin palloseuran pelis-sä, veisti Aihinen kalanvalmistusesi-tyksensä aluksi.

Ohikulkeva yleisö tunnisti hyvin kultakutrisen kokin salskean ole-muksen ja pysähtyi sankkana jouk-kona kuulemaan mestarin sanoja. Aihinen nosti puiselle leikkuulau-dalle siika- ja kuhafileitä. Sitten alkoi juttua valua kuin huutokauppakeisa-rin suusta.

– Pannulle aina ruodotonta ja kauniiksi tasakokoisiksi annospaloik-si leikattua fileetä. Kuhafileeseen teen v-leikkauksen fileen ruotorivin mo-lemmin puolin. Ruotorivin tunnistaa fileessä helposti sormella. Ruotojen leikkaamisesta tulee hävikkiä, mutta syödessä ei tarvitse pelätä ruotoja, ruoka on nautinnollisempaa ja tulee syötyä viimeistä suupalaa myöten, opasti Aihinen.

Aihinen paistaa kalan aina nor-maalisuolaisessa voissa. Mausteiksi riittää merisuola ja mustapippuri.

– Maustaminen ennen paistamis-ta. Ensimmäisenä paistetaan aina lautasella esille tuleva pinta. Paistan kalan kuumalla pannulla. Nahkapuo-lelta paistan 2-3 minuuttia, toiselta puolelta puolesta minuutista kahteen minuuttiin riippuen fileen paksuu-desta. Kala on kypsää, kun sen sisä-lämpö on 42-29 astetta. Muistakaa, ettei kala kypsyy nopeasti ja kuu-

ma pannu ei kalaa kuivaksi tee vaan paistaja, muistutti Aihinen.

Yleisö tuntui ottavan kerrasta opiksi. Vastaväitteitä ei esitetty.

Kalastajanpitkät päivät

Maistiaisten hävittyä viimeistä kip-poa myöten Aihinen kutsui paikalle salolaisen ammattikalastaja Seppo Partasen, joka troolaa Huovari-aluk-sellaan silakkaa Saaristomerellä. Ai-hista luonnollisesti kiinnosti tietää, mistä ja miten hän saa takuutuoretta käsinperattua silakkaa Savoyn keit-tiöön.

– Se on mahdollista mutta ei ihan yksinkertaista. Itselläni on pieni troolari ja tuomme saaliin rantaan joka ilta. Meillä ei vain ole mahdol-lisuutta perata itse silakkaa paatilla. Jonkun pitää tehdä se maissa ja toi-mittaa mahdollisimman nopeasti ra-vintolaan. Silloin silakalle tulee kyllä myös hintaa. Tavallisesti puramme lastin Kustavissa tai Taivassalossa niin sanotulle ensikädenostajalle, joka lajittelee, mahdollisesti jalostaa ja toimittaa edelleen kaiken saaliin asiakkaille, Partanen kertoi.

Partanen kertoi ammattikalastajan arjesta.

– Kalastus ei ole kultakaivos, mut-ta antaa elannon. Tähän työhön pitää olla intohimoa. Kun silakankalastus-kausi on menossa, aamulla lähde-tään merelle aamuviideltä ja rantaan tullaan joskus iltakuuden jälkeen. Kalastajan ammatissa hienoa on työn vapaus ja palkitsevuus. Palaute työstä tulee saman tien, kun troolit noste-taan merestä, Partanen sanoi.

Benella Kirjolohitekee hyvää

Maistiaisissa kiitosta kerännees-tä Benella-kirjolohesta Kampissa kertoi Tomi Kantola RaisioAgrosta. Aihinen pisti vieraan heti tiukoille tenttaamalla, mikä ihme Benella Kir-jolohi on?

– Lyhyen kysymykseen lyhyt vas-taus: Benella Kirjolohi on kala, joka tekee hyvää! Eli kyseessä on kalanre-huja valmistavan RaisioAgron koti-maiselle kirjolohelle kehittämä uusi

brändi. Benella Kirjolohi tarkoittaa sitä, että kalankasvattaja on sitoutu-nut kasvattamaan kalaa kehittämäm-me ruokintakonseptin mukaisesti. Benella Kirjolohessa voidaan ruokin-nan avulla säätää kalan terveellisten EPA- ja DHA-rasvahappojen koostu-mus ihmiselle ihanteelliselle tasolle. Ruokintakonsepti on myös erittäin ympäristöystävällinen, sillä se vähen-tää tutkimusten mukaan kasvatuk-sesta veteen kohdistuvaa fosforikuor-mitusta 26 prosenttia. Haluamme Benellalla nostaa kotimaisen kirjolo-hen imagoa, sillä se on loistava kala, Kantola selvitti.

Lohikalatjylläävät

Tuomo Huotari Kalamesta Oy:stä avasi kalatukun toimintaa kuluttajil-le. Helsingissä toimiva Kalamesta kä-sittelee kalaa noin seitsemän miljoo-na kiloa vuodessa. Aihista kiinnosti, millaisia ovat kalan sesongit kalatu-kun kannalta.

– Sesongit ovat meille tärkei-tä. Vuoden alussa on madesesonki, jäiden lähtiessä kuhan ja ahvenen sesonki. Syksy on siian ja muikun juhlaa. Sesongit ovat myös lyhyitä. Kaupan saattaa olla haastavaa kam-panjoida sesonkikaloilla. Kalastajat ovat luonnon armoilla, mikään ei ole silloin varmaa. Kampanjat pitäisi silti pystyä kuitenkin suunnittelemaan hyvissä ajoin, kertoi Huotari.

Kalamestalle tärkeimmät kalat ovat norjalainen lohi ja kotimainen kirjolohi. Niiden osuus myynnistä on yhteensä kolme neljäsosaa.

– Kasvatettua kalaa on tasaises-ti tarjolla ympäri vuoden. Lohikalat ovat myös helppoja kaloja kotikeitti-össä, ne maistuvat kaikille. Silakkaa meni vielä vuosikymmen sitten yli kilo asukasta kohden, nykyään enää 300 grammaa. Silakkaa on meressä hyvin mutta kuluttajat ovat siitä vie-raantuneet, harmitteli Huotari.

Kotimaisesta arvokalasta on kala-kaupassa pula.

– Kaikki menee kaupaksi mikä saadaan. Saatavuus on suurin ongel-ma, Suomessa alkaa olla kohta liian vähän kalastajia, jotka sitä pyytää, Huotari kertoi. ®

Kala oli kevään kuuma puheenaihe Helsingin Kampissa Kuluttajien Kalaviikko –tapahtumassa, kun mestarikokki Kari Aihinen maistatti kauppakeskuksessa kalaherkkuja kuluttajille, opasti kalankäsittelyn saloihin ja jututti kala-alan ammattilaisia.

Kalaelämyksiä Kampissa

Seppo Partanen kertoi ammattikalastajan arjesta.

Kari Aihisen kehittämät kalamaistiaiset menivät kuin kuumille kviville Kampissa.

Tomi Kantola esitteli Benella Kirjolohta mestarikokki Kari Aihisen kanssa.

4 5

Pro Kala selvitti helmi-kuussa 2016, millaisia mielipiteitä kuluttajil-la on kalan syönnis-tä, kuluttamisesta ja ostamisesta. Kyselyyn

saatiin vastauksia valtakunnallisesti lähes 860 kuluttajalta. Tutkimuksen toteutti Consumer Compass – Kulut-tajatieto Oy. Vastaavat tutkimukset on tehty myös vuosina 2012 ja 2013, joten nyt päästiin vertaamaan, miten kuluttajien näkemykset ovat viime vuosina muuttuneet.

Kuluttajista entistä suurempi osa, 93 prosenttia, syö kalaruokaa. Vuon-na 2013 heidän osuutensa oli 89 pro-senttia. Kuluttajilla on erilaisia syitä olla syömättä kalaa. Kalaa syömättö-mistä vastaajista 47 prosenttia ei yk-sinkertaisesti pitänyt kalan mausta. Makuasioiden merkitys on kasvanut, vuonna 2013 epämieluisa maku oli perusteena 31 prosentille vastaajista. 21 prosenttia ei syönyt kalaa kala-allergian takia. Vuonna 2013 kala-

allergisten määrä oli huomattavasti suurempi, 38 prosenttia. 21 prosent-tia ei syönyt kalaa kasvisruokavalion noudattamisen takia.

Tuoreustärkeintä

Kalan ostopäätökseen vaikuttaa eni-ten tuoreus. 75 prosenttia vastaa-jista piti sitä erittäin tärkeänä ja 19 prosenttia melko tärkeänä seikkana. Kalan tuotetyyppi, kuten savustus tai fileointi, oli erittäin tärkeää 24 pro-sentille ja hyvin tärkeää 44 prosentil-le. Edullinen hinta oli erittäin tärkeää 23 prosentille ja melko tärkeää 45 prosentille. Kotimaisuus puolestaan oli erittäin tärkeää 25 prosentille ja melko tärkeää 40 prosentille.

Kalan tuoreuden ja tuotetyypin merkitys laski hienoisesti ja edullisen hinnan merkitys taas nousi hieman verrattuna vuoden 2013 kyselyyn. Kotimaisuuden merkitystä ei vuonna 2013 kysytty, joten siitä ei vertailua

syntynyt.Kuluttajien mielipiteitä kartoitet-

tiin esittämällä erilaisia väittämiä. Vastaajista 92 prosenttia oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että kala kuuluu suomalaiseen ruokapöy-tään. 76 prosenttia vastaajista oli täy-sin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että he haluaisivat syödä kalaa use-ammin. Kolmanneksi myönteisim-min suhtauduttiin väittämään kalan syönnistä sen terveellisyyden vuoksi. Täysin tai jokseenkin samaa mieltä oli 62 prosenttia vastaajista.

Kalatiski mieluisinostopaikka

Niukka enemmistö, 52 prosenttia, pyrkii ostamaan kalansa kalatiskiltä aina kun se on mahdollista. 26 pro-senttia ei ollut samaa eikä eri mieltä eli suhtautui neutraalisti asiaan. Väit-tämään kalatiskien liian yksipuoli-sesta valikoimasta oli täysin samaa mieltä 9 prosenttia ja jokseenkin samaa mieltä 32 prosenttia. Suuri osa vastaajista, 40 prosenttia, suhtautui väitteeseen neutraalisti.

Tutkimuksen vapaissa kommen-teissa sen sijaan korostui toive kala-tiskien valikoiman monipuolistumi-sesta. Erittäin moni vapaamuotoisen kommentin jättänyt toivoi laajempaa valikoimaa. Toinen vapaamuotoisissa kommenteissa korostunut seikka oli toive edullisemmasta hinnasta.

Eniten eri mieltä oltiin väittees-tä ”päädyn usein ostamaan ulko-maista kalaa vaikka kotimaistakin olisi tarjolla”. Täysin eri mieltä oli 17 prosenttia vastaajista ja täysin samaa mieltä 4 prosenttia. Lähes puolet eli 44 prosenttia ei ollut kumpaakaan mieltä väittämästä.

Lähiruoka kasvussa

Tulevaisuuden näkymistä kuluttaji-en mielestä kasvaa merkittävästi tai jonkun verran lähiruoan suosiminen (51%), ruoan hinta (49%), kotimais-ten kalojen syönti (45%), ekologisuu-den huomioiminen osana syömistä (39%) sekä kotimaisen kasvatetun kalan käyttö ruoanlaitossa (34%).

Merkittävästi tai jonkin verran

puolestaan vähenee Pohjoismaiden ulkopuolelta tulevien kalojen käyttö ruoanlaitossa (37%), Norjan lohen käyttö ruoanlaitossa (16%), kauppa-halleissa tai toreilla asiointi sekä luo-mun suosiminen (14%).

Kuluttajat arvostavat palvelua. 48 prosenttia vastaajista asetti palve-lutiskin mieluisimmaksi paikaksi ostaa kalatuotteita. Kuluttajapakat-tuja kalatuotteita suosi 9 prosenttia. 41 prosentille vastaajista molemmat vaihtoehdot olivat yhtä mieluisia.

Kalatoimialaa koskevista väittä-mistä 97 prosentin kannatuksen sai väittämä, että kala on terveellistä ruokaa. 95 prosenttia vastaajista piti kalaa maukkaana ruokana. 93 pro-

senttia piti tärkeänä, että Suomessa on elinvoimainen kalatoimiala.

Hinnan merkityskasvanut

Kuluttajien vastaukset vuoden 2013 ja 2016 kyselyjen välillä eivät tuoneet esiin suuria muutoksia. Joitain joh-topäätöksiä tuloksista voidaan silti vetää. Ostopäätöksien suhteen kalan edullisen hinnan merkitys on hienoi-sesti kasvanut ja tuoreuden laskenut. Kuluttajat arvostat hieman aiem-paa enemmän kalan terveellisyyttä. Kalatiskien tarjontaa ei pidetä niin yksipuolisena kuin aiemmin, mutta samalla kalatiskin tärkeys ostopaik-kana on hieman vähentynyt.

Vastaukset kertovat myös, että aiempaa hieman useampi kuluttaja pitää kalatoimialaa nykyaikaisena ja vastuullisena elinkeinona. Samoin kuluttajat tietävät nyt hieman parem-min, että ammattimainen kalastus parantaa Itämeren tilaa. ®

Lisätietoja kuluttajatutkimuksesta: katriina.partanen@prokala.fi

Kalan tuoreus on ylivoimaisesti tärkein kalan ostopää-tökseen vaikuttava asia, ilmenee Pro Kalan uudesta kuluttajatutkimuksesta. Selvästi suurin osa kuluttajista on myös sitä mieltä, että kala kuuluu suomalaiseen ruokapöytään.

Tuoreus ratkaisee

| sivu 10 |

FI35

78 P

ro K

ala

2016

010

316

vmp

Mitä mieltä on seuraavista väittämistä (2016), n818 ,% vastajista

61

37

23

28

9

10

4

31

39

39

24

32

28

16

7

18

27

26

40

26

44

1

4

8

14

15

22

19

1

2

8

4

15

17

Kala kuuluu mielestäni suomalaiseenruokapöytään

Haluaisin syödä kalaa nykyistä enemmän

Syön kalaa ennen kaikkea senterveellisyyden vuoksi

Ostan kalan aina kalatiskiltä, jos vainmahdollista

Kauppojen kalavalikoima on mielestäniliian yksipuolinen

Kalan käsittely ja valmistaminen onmielestäni hankalaa

Päädyn usein ostamaan ulkomaista kalaa,vaikka kotimaistakin olisi tarjolla

5=täysin samaa mieltä 4=jokseenkin samaa mieltä3=ei samaa eikä eri mieltä 2= jokseenkin eri mieltä1=täysin eri mieltä

ka

4,51

4,06

3,73

3,52

3,27

2,96

2,71

| sivu 12 |

FI35

78 P

ro K

ala

2016

010

316

vmp

Miten arvioi seuraavia tulevaisuuden näkymiä omalta osaltaan (2016), n818 ,% vastajista

10

8

9

9

6

5

1

2

41

41

36

31

28

24

13

11

4

44

47

52

51

63

57

71

70

58

4

3

2

5

3

10

9

13

23

1

1

1

3

1

4

5

3

14

Lähiruoan suosiminen

Ostamani ruoan hinta

Kotimaisten kalojen syönti

Ekologisuuden huomioiminen osanaruoanlaittoa

Kotimaisen kasvatetun kalan käyttöruoanlaitossa

Luomun suosiminen

Kauppahallissa ja / tai torilla asiointi

Norjan lohen käyttö ruoanlaitossa

Pohjoismaiden ulkopuolelta tulevien kalojenkäyttö ruoanlaitossa

5=kasvaa merkittävästi 4=kasvaa jonkin verran3=pysyy ennallaan 2= vähenee jonkin verran 1=vähenee merkittävästi

Ka

3,55

3,52

3,51

3,38

3,35

3,18

2,96

2,95

2,54

| sivu 8 |

FI35

78 P

ro K

ala

2016

010

316

vmp

Kuinka tärkeitä seuraavat seikat ovat ostopäätökselle kalaa ostaessa (2016), n818 ,% vastajista

75

24

23

25

19

44

45

40

6

24

25

25

0

5

6

7

3

2

2

kalan laatu/tuoreus

tuotetyyppi (esim. savustettu, fileoitu jne.)

edullinen hinta

kotimaisuus

5= erittäin tärkeä 4= melko tärkeä3= ei tärkeä eikä merkityksetön 2= melko merkityksetön1= täysin merkityksetön

ka

4,69

3,82

3,81

3,78

Kuluttajat arvostavat palvelua. 48 prosenttia vastaajista asetti palvelutiskin mieluisimmaksi paikaksi ostaa kalatuotteita.

6 7

Keväällä uutisoitiin, että perinteiset ruoat ja raaka-aineet ovat kuumin ruokatrendi juuri nyt. Kalois-

ta etenkin hauki on huippukokkien suosiossa. On toki mieltä ylentävää kuulla singahtaneensa äkkiarvaamatta vanhanaikaisesta suoraan muodin aallonharjalle, sillä joi-denkin meistä lautasilta ei hauki koskaan vielä tajunnut kadotakaan. Tilastot kertovat silti totuuden: suomalainen syö haukea vain noin puoli kiloa vuodessa.

Ruokahävikin ja ekologisen jalanjäljen pienentäminen on myös kovassa nosteessa – sanotaanhan, että yltä-

kylläisyydessä rypevän länsimaalaisen omastatunnosta on tullut uusi makuaisti-mus. Lyhyen ajan sisään on pääkaupunki-seudulle avattu muun muassa kauppojen hävikkielintarvikkeista annoksia valmis-tava ravintola sekä kännykkäsovellus, jonka avulla ”saa pelastaa” ravintoloilta ylijäämäruokaa, joka muuten päätyisi jä-teastiaan.

Kalamaailmassa kaikki edellä maini-tut ruokamuotisuuntaukset selittä-

nevät esimerkiksi Vuoden Suomalainen Elintarvike -kilpailun finalistin Järki Särki -säilykkeen suosion. Toisaalta kotimaisia kalasäilykkeitä on ollut kyllä saatavilla tä-hänkin asti, joten jotain uutta on tuotteen brändäämisessä tehty, jotta on saatu ky-seenalaiselle purkkitonnikalalle kiivaasti korvaajaa etsineet ruoka-aktivistit innos-tumaan.

Nyt nämä ruokapöhisijät kilvan paheksuvat sanaa ros-kakala. Täytyisi kutsua niitä ennemmin vähemmän

arvostetuiksi ja suotta hyljeksityiksi kalalajeiksi. Kielitie-teilijänä toki ymmärrän kielen voiman, mutta eivät ne pelkällä sanavalinnalla ruodottomiksi tai monikäyttöisik-

si tuosta vaan muutu. Toisaalta yllättävän moni voi olla valmis tinkimään ruotoinhostaan, mikäli tulevaisuuden ennustukset ötökkäproteiinin yleistymisestä toteutuvat.

Maailmalla pohjoismainen keittiö on edelleen huip-pusuosiossa. Aidot maut ja puhtaat raaka-aineet

kiinnostavat. Pienemmässä mittakaavassa globalisaati-osta ahdistuva härmäläinen on herännyt viime vuosina vaatimaan kotimaista ruokaa, lähituotantoa ja paikallis-ten työllistämistä. Silti tilastot kertovat, että Norjan kalaa kuluu edelleen ylivoimaisesti eniten. Luottokorttia kas-

saneidille ojentaessa sitä tulee näemmä venyttäneeksi periaatteiden lisäksi myös hieman valtionrajoja.

Tutkimuksen mukaan jopa 76 pro-senttia suomalaisista haluaisi syödä

kalaa enemmän. Nykyiset ja tulevat ruo-kamaailman trendit puhuvat vahvasti kotimaisten kalalajien kysynnän kasvun puolesta. Vaan saadaanko asennemuu-toksia ja muotivirtauksia näkymään vielä seuraavassakaan kuluttajatutkimuksessa? No, kannattaa ainakin yrittää! ®

Vappu Soppela

Kirjoittaja on rahoittanut yliopisto-opin-tonsa työskentelemällä tavaratalon ruoka-osaston kalatiskillä.

Härmäläinen on herännyt viime vuosina vaatimaan kotimaista ruokaa, lähituotantoa ja paikallisten työllis-tämistä. Silti tilastot kertovat, että Norjan kalaa kuluu edelleen ylivoimai-sesti eniten.

KOLUMNI

Kalamaailman muotivirtaukset

Kun katsotaan isoja kulutta-jaryhmiä, ruoan helppous ja hyvinvointi kiinnostavat yhä enemmän. Ruokailus-

ta on tullut ihmisille aiempaa sosi-aalisempaa ja sen ympärille halutaan kokoontua. Siitä keskustellaan ja ruo-kamaailman ilmiöitä seurataan. Sen huomaa esimerkiksi somessa ja tv:ssä joissa ruoka on näkyvästi esillä. Ih-miset ilmaisevat nykyään identiteet-tiään ruokavalinnoilla, sanoi Antti Oksa.

Ruoan merkityksen kasvamisesta on hyötyä suomalaiselle kalatalou-delle. Kala ja erityisesti kotimainen kala on arvostettuna ja terveellisenä ruokana vahvoilla kuluttajien valin-

noissa.– Tosin viime aikoina myös hin-

nan merkitys on kasvanut. Suoma-laisuutta arvostetaan, mutta se ei saa maksaa liikaa, muistutti Oksa.

S-ryhmässä kalaa myydään noin 7 miljoonaa kiloa vuodessa. Siitä puolet on norjalaista lohta, neljäsosa kotimaista kirjolohta, neljäsosa luon-nonkalaa ja muita kalatuotteita.

– Kalan myynti on yksipuolis-ta, kun kolme neljäsosaa myynnistä tulee lohesta ja kirjolohesta. Kalan myynti on kuitenkin kokonaisuutena kasvanut 2 prosenttia vuodessa. Ka-lan osuus kaikesta ruoanmyynnistä on noin 2 prosenttia, mutta kaupalle se on osuuttaan tärkeämpi tuote. Ko-

rostamme paikallisia toimijoita. Ha-luamme, että kaupat löytävät entistä paremmin paikalliset kalan toimitta-jat. Työtä sen eteen on vielä tehtävä, Oksa sanoi.

S-Ryhmässä uskotaan kuluttajien haluavan yhä enemmän syöntival-miita fileitä, savukalaa ja muita help-poja kalatuotteita.

– Meidän tehtävämme on raken-taa kalasta kuluttajien tarpeista läh-tevä kilpailukykyinen tuoteryhmä, Oksa sanoi. ®

Pro Kalan tunnustuspalkinto myönnetään joka toinen vuosi taholle, joka on toiminnallaan edistänyt kotimaisen kalan

imagoa, kalaruokakulttuuria, kalan laatua, saatavuutta tai me-nekkiä. Vuoden 2016 Pro Kala tunnustus luovutettiin Kalaviikon juhlaillallisella KalaValtanen Oy:lle, jonka yrittäjät ovat toimi-neet jo monen sukupolven ajan ja ovat edelleen yrittäjiä hen-keen ja vereen. Yrityksen siian ja kirjolohen viljelyn tukikoh-ta sijaitsee Luvian Lampoorissa ja modernit jalostustilat Porin Honkaluodossa. Perusteissa huomioitiin, että yrityksen toiminta on kattanut koko tuotantoketjun: ammattikalastuksen, kalan-viljelyn, jalostuksen ja kaupan. Yritys suuntaa vahvasti tulevai-suuteen niin taloudellisin kuin henkilöresurssein. Tunnustuksen vastaanottivat Jari Valtanen ja nuorempaa sukupolvea edusta-va yrityksen nykyinen toimitusjohtaja Jan Valtanen. ®

Pro Kala tunnustus Kalaliike Valtaselle

Kala on kaupalle tärkeä tuoteSOK:n valikoimajohtaja Antti Oksa kertoi Kalaviikolla S-ryhmän vinkkelistä, millaisena tuotteena kala näyttäytyy vähittäiskaupassa.

Isä ja poika, Jari ja Jan Valtanen, ottivat vas-taan vuoden 2016 Pro Kala -tunnustuksen.

8 9

>

Sakari Kuosmanen veistää tottuneesti muhevia siivu-ja Kala-Lapin tuotteista. Kohta pöytään ilmestyy ylellinen lautanen kylmä-savu- ja graavikirjolohta.

Toisella lautasella on paistotuoreita karjalanpiirakoita, joiden päällä on tuhti kerros kylmäsavulevitettä.

– Maista ja sano, etteikö olisi maa-ilman parasta. En epäröi ollenkaan hehkuttaa Kala-Lapin tuotteita yli-sanoilla, on niiden tekotapa ja maku sen verran ainutlaatuiset, Kuosma-

nen sanoo.Antaa Kuosmasen hehkuttaa, sa-

volaisethan tunnetaan siitä, etteivät he jätä kynttiläänsä vakan alle. Sitä paitsi, Kala-Lapin tuotteiden mark-kinointi on taiteilija Kuosmaselle tätä nykyä ihka oikea päivätyö. Kuosma-nen toimii vuonna 2013 aloittaneen yrityksen luovana johtajana. Kuos-manen on tiukasti mukana myös markkinoinnissa ja tuotekehitykses-sä.

Siirretään puheenvuoro kestitystä vieressä seuraavalle Kala-Lapin toi-

mitusjohtaja Vesa Lapille.– Jos tarkkoja ollaan, Kala-Lapin

juuret ulottuvat 1990-luvulle, jolloin minulla oli louhintatekniikkaa val-mistava yritys Kone-Lappi. Kehitim-me yrityksessä ainutlaatuisen kal-lionporaustekniikan. Laitteistojamme myytiin sadoittain ympäri maailma. Vuonna 2007 myin yrityksen isom-mille, mutta jatkoin vielä joitain vuo-sia markkinoinnissa. Vuonna 2013 olin velvollisuuksistani kokonaan vapaa ja saatoin vihdoin heittäytyä nuoruuteni harrastukseen, kalan kyl-mäsavustukseen.

Kallioporauksestakylmäsavustukseen

Monien kokeilujen kautta Vesa Lap-pi löysi menetelmän kylmäsavustaa kirjolohta kolme vuorokautta noin kolmen asteen leppäsavussa.

– Pitkä savustusaika ja alhainen

Hiljaa hyvää tuleeKuopiolaisen Kala-Lappi Oy:n toimitusjohtaja Vesa Lappi tietää, että kolme vuorokautta viileässä savussa tekee ih-meitä kirjolohifileelle. Kala-Lapin kylmäsavu- ja graavituot-teet ovat löytäneet lyhyessä ajassa tiensä kauppojen ka-lahyllyille ympäri Suomea. Vauhtia Kala-Lapin tuotteille on antamassa myös laulaja-muusikko-elokuvatähti-kalamies Sakari Kuosmanen.

>>

Kala-Lapin kylmäsavukirjolohta savustetaan kolme vuorokautta alhaisessa lämpötilassa.

Vesa Lappi ja Sakari Kuosmanen ovat Kala-Lapin voimakaksikko

” Kala-Lapin tuotteet sijoittuvat premium-luokkaan, joten laatu on meidän paras myyntivalttimme. Sen kanssa pitää kiirehtiä hitaasti

10 11

lämpötila antaa kalalle poikkeuksel-lisen aistikkaan savuaromin mutta pitää sen erittäin mehevänä. Luon-nollisesti uuneissa on savustuksen aikana monia eri vaiheita. Savustus-prosessia ohjataan tietokoneohjel-malla, jonka olemme itse kehittäneet. Olemme myös kehittäneet valmis-tuksessa tarvittavan laitetekniikan. Tekninen osaaminen aiemmalta ural-ta on mahdollistanut kaiken tekemi-sen mahdollisimman pitkälle itse. Se on meille keino erottua markkinoilla, tarjoamme aivan omanlaista tuotetta, Vesa Lappi selvittää.

Kala-Lappi toimii teollisuusalu-eella Kuopion ja Siilinjärven välisen moottoritien varrella. Nykyinen halli on kooltaan kompakti mutta valmiu-det lisätä tuotantoa ovat olemassa.

– Aloitimme vuonna 2013 Kala-Lapin tuotteiden valmistuksen 2000 kilon viikkokapasiteetilla. Nyt uunei-hin mahtuu kerrallaan kalaa 4500 ki-loa. Pystymme viikossa savustamaan noin 10 000 kiloa kalaa. Vaikka lii-ketoiminnan ja tuotannon kasvu on ollut rivakkaa, se on tapahtunut askel kerrallaan ja hallitusti. Jos rysäyttää kerralla ison vaihteen silmään, usein käy niin, että markkinat katoavat laajennusta rakennettaessa. Kasvun on oltava aina tervettä ja liiketoimin-nan kannattavaa. Kala-Lapin tuotteet sijoittuvat premium-luokkaan, joten laatu on meidän paras myyntivalt-timme. Sen kanssa pitää kiirehtiä hi-taasti, Lappi pohtii.

Somessa on voimaa

Hyvä tuote vaatii hyvän raaka-ai-neen.

– Saamme kirjolohen keskitetysti yhdeltä kalatukulta. Meillä on kirjo-lohelle tarkat vaatimukset niin fileen värin, lihan laadun ja tuoreuden suhteen. Kun kasvattaja osaa hom-mansa, suomalainen kirjolohi on huipputuote, jolle löytyy markkinoita maailmalta. Meillä on pitkän tähtäi-men suunnitelma, jolla tavoittelem-me Suomeen 15 miljoonan euron ja vientiin kolmen miljoonan euron myyntiä. Olemme jo vieneet koe-eriä Japaniin ja Espanjaan, vastaanotto on ollut erittäin kiinnostunutta, sanoo Vesa Lappi.

Kunnianhimoiset tavoitteet edel-lyttävät onnistumista markkinoinnis-sa. Siihen luovalla johtajalla Saka-ri Kuosmasella on tarjolla temppu poikineen.

– Markkinoinnissa ajattelemme kokonaisvaltaisesti. Kyse ei ole vain siitä, että oikein valmistettu tuote on tarjolla oikeanlaisessa pakkauk-sessa kuluttajalle. Tarjoamme myös valmistusvinkkejä ja toimivaa re-septiikkaa kotikeittiöön. Esimerkik-si kylmäsavulevitteemme on hyvää leivän päällä, mutta siitä syntyy hel-posti myös herkullinen, vaivaton ja edullinen pastaruoka koko perheelle. Sosiaalinen media on tänä päivänä keskeinen kanava innostaa kuluttajia.

Olemme kehittäneet maksuttoman netissä toimivan Kalakaveri-kanavan, johon voi liittyä yhdellä klikkauksel-la. Sen kautta jaan viikoittain resepte-jä ja vinkkejä. Pistimme tammikuus-sa Facebook-sivuillemme ”Voita Kuosmanen päiväksi kotiin” -kilpai-lun. Se sai yli 250 000 kävijää. Somes-sa on voimaa, Kuosmanen kertoo.

Maistattaminenkannattaa

Vesa Lappi on huomannut, että van-ha kunnon maistattaminenkin on tehokas keino voittaa kuluttaja kokei-lemaan tuotetta.

– Makuaistia ei voi huijata millään korulauseilla. Koulutamme jatkuvas-ti tuoteasiantuntijoita, jotka mais-tattavat tuotteitamme kaupoissa ja tapahtumissa. Samalla jaetaan Sakun reseptejä ja valmistusvinkkejä. Mais-tattaminen on armoton tilanne. Jos maku miellyttää, tuotetta ostetaan ja se muistetaan – tai päinvastoin.

Kala-Lapin tuoteperheessä on nyt kylmäsavustettu kirjolohi, katajan-marjalla ja rosepippurilla maustettu graavikirjolohi sekä kylmäsavukirjo-lohilevite.

– Valikoimaan tuodaan vuosit-tain uusi tuote. Kasvamme tässäkin hitaasti kiiruhtaen. Vain viimeisen päälle hyvät tuotteet pärjäävät kil-pailluilla markkinoilla, Lappi muis-tuttaa. ®

Kala-Lappi Oy• Vuonna 2013 perustettu koti-maisesta kirjolohesta kylmäsa-vu- ja graavikirjojalosteita omalla menetelmällä valmistava yritys.

• Tällä hetkellä Lapin Kylmäsavu, Lapin Graavi ja kirjolohilevite La-pin Lumous kuuluvat yli kahden sadan kaupan ja kymmenien ra-vintoloiden valikoimiin eri puolilla Suomea.

• Osoite: Takojantie 7, Toivala, Kuopio

• www.kalalappi.fi

Kalakukko on savo-laisten lahja Suomen ruokakulttuuril-le – ja oiva osoitus savolaisten kekseliäi-syydestä. Kalakukko

on täysi ateria, jossa leipä, kala ja liha löytyvät kaikki samassa paketissa.

– Ennen vanhaan savolainen työ-mies ei muuta evästä tarvinnut. Kala-kukko kulki kätevästi mukana repus-sa ja säilyi hyvänä huoneenlämmössä monta päivää, kertoo kuopiolaisen kalakukkoleipomo Hanna Partasen toimitusjohtaja Perttu Partanen.

Perttu Partanen aloitti kolme vuotta sitten leipomon toimitusjoh-tajana.

– Edustan perheyritystä neljän-nessä sukupolvessa. Kalakukkojen valmistuksen aloitti 1930-luvulla Hanna Partanen. Aluksi Hanna teki kalakukkoja kotona ja souti sitten to-rille niitä myymään. Kun kysyntä oli kovaa, Hanna perusti leipomon Ka-sarminkadulle tähän samaan raken-nukseen, missä nykyäänkin toimim-

me. Olin jo 10-vuotiaana auttamassa leipomossa. Opiskelin 2000-luvun lopulla kauppatieteiden maisteriksi. Kun edeltäjäni Lauri Partanen jäi eläkkeelle, leipomon ruoriin astu-minen oli luonnollinen vaihtoehto, varsinkin kun yritys oli hyvässä kun-nossa ja toiminta vakaalla pohjalla, Partanen kertoo.

Pitkä paisto

Leipomon leppähaloilla lämpiävästä vanhasta uunista valmistuu 150-200 kalakukkoa päivittäin.

Noin kilon kokoiset kalakukot valmistetaan ruisjauhosta, tuoreesta muikusta, porsaan kylkisiivusta, kas-visrasvasta ja suolasta. Kalakukkoon pannaan ruistaikinan sisälle kaksi kolmasosaa muikkua tai ahventa ja kolmasosa porsasta. Rasvaa lisätään antamaan mehevyyttä. Tärkeä vai-he on kalakukon pinnan viimeiste-ly täysin sileäksi vedessä kostutetun veitsen avulla. Kukkojen leipominen alkaa aikaisin aamulla, sillä ne pais-

tuvat 150-asteisessa uunissa kymme-nen tuntia.

Talviaikaan suurin osa kukoista myydään leipomon oman myymälän kautta. Kesällä taas myynti on suu-rinta torilla omasta myyntipisteestä.

– Tuotanto vastaa aika hyvin ka-lakukkojen vakaata kysyntää. Emme ole markkinoiden ainoa kalakuk-

Savolainen klassikko

Kuopio tunnetaan kala-kukoistaan. Kuuluisimmat kukot leipoo neljän su-kupolven kokemuksella Kalakukkoleipomo Hanna Partanen. Kiinnostus lähi-ruokaan näkyy kalakukko-jen kysynnässä. Paikalli-sista aineksista käsityönä leivottavat kalakukot kiin-nostavat nuoriakin kulutta-jia.

Hanna Partasen kalakukot paistuvat perinteisessä puu-uunissa.

Perttu Partanen johtaa kalakukko-leipomoa neljännessä sukupolvessa.

>>

12 13

kojen valmistaja, mutta ainoa joka valmistaa kukot alusta loppuun kä-sityönä. Kyllä kalakukkojen leipomi-nen pääkaupunkiseudulle kiinnos-taa, mutta miten se tapahtuisi, onkin toinen juttu. Meille tärkeintä on pitää kiinni laadusta, perinteestä ja mai-neesta, Perttu Partanen sanoo.

Nuorten lähiruokaa

Kalakukot syntyvät paikallisista raa-

ka-aineista, joten perinneherkku on tänä päivänä trendikästä lähiruokaa.

– Kalakukko on löytänyt uusia ystäviä nuorista, joille lähiruoka ja ruoan puhtaus ovat tärkeitä. Nuoret ostavat kalakukkoja myös illanis-tujaisiin, varsinkin opiskelijaporu-koiden rientoihin, Perttu Partanen kertoo.

Hanna Partasella ei eletä pelkäs-tään klassikon varassa. Valikoimassa on myös kirjolohikukko, lanttukuk-ko, kasviskukko sekä pitkänmallinen

juhlakukko sekä pieni 250 gramman minikukko. Lisäksi leipomossa pais-tetaan päivittäin riisipiiraita, lihapii-rakoita ja possumunkkeja.

– Seuraamme aikaamme. Kulut-tajien makutottumuksen elävät ajan kanssa. Pääasia, että asiat tehdään huolella laadusta tinkimättä, Perttu Partanen sanoo. ®

Kalakukolla on EU:n nimisuojaKalakukolla on vuodesta 2002 lähtien ollut EU:n nimisuoja. EU:n nimisuo-

jajärjestelmä elintarvikkeille sisältää kolme tapaa suojata elintarvikkeiden nimityksiä. Kullakin suojalla on oma EU-tunnus.

Aito perinteinen tuote (APT) on nimitys, joka korostaa tuotteen perinteis-tä koostumusta tai tuotantotapaa. Sitä voidaan valmistaa missä tahansa EU-maassa, mutta rekisteröidyn valmistusmenetelmän mukaan. Suomalaisia tuot-teita ovat sahti, kalakukko ja karjalanpiirakka.

Suojattu alkuperänimitys (SAN) määrittelee tuotteen tuotannon, jalostuk-sen ja käsittelyn siten, että niiden on tapahduttava tietyllä maantieteellisellä alueella sekä tunnetulla ja vahvistetulla ammattitaidolla. Tällaisia tuotteita ovat Suomessa Lapin Puikula ja Lapin Poron liha

Suojattu maantieteellinen merkintä (SMM) määrittelee, että tuotannon ja sen maantieteellisen alkuperän on liityttävä ainakin yhdessä tuotanto-, jalos-tus- tai käsittelyvaiheessa, jolloin se saa oman erityisluonteen. Osa raaka-ai-neesta voi olla peräisin alueen ulkopuolelta. Suomessa tällainen merkintä on Kainuun rönttösellä ja Puruveden muikulla. ®

Hieno homma, että suomalaisyritykset pääsivät monen vuoden tauon jälkeen esiinty-mään yhteisellä

Suomi-osastolla. Brysselin messut ovat keskeinen paikka hakea jalan-sijaa vientimarkkinoille, siellä ovat liikkeellä ostajat ympäri maailmaa. Erityiskiitokset täytyy antaa Finpron Food From Finland -vientihank-keelle, joka toteutti yhteisen osas-ton sekä Pro Kalalle, joka koordinoi rahoitusta ja yritysten osallistumisen messuille. Suomen hyvin organisoitu osasto sai kiitosta niin ulkoasustaan kuin tarjonnastaan kansainvälisil-tä messuvierailta, kertoo Kalatukku E.Erikssonin toimitusjohtaja Mika Jääskeläinen.

Suomen osastolla olivat lisäk-si Heimon Kala, Hätälä, Chipsters, Länsi-Rannikon Kala, Carelian Cavi-ar ja Disas Caviar.

Kilpailukykyinenkirjolohi

Kalatukku E.Eriksson markkinoi Seafood Expossa Benella Kirjolohta, joka on kalanrehuvalmistaja Raisio-Agron kehittämä brändi suomalaisel-le kirjolohelle.

– Benella Kirjolohi herätti kiin-nostusta. Siinä yhdistyy kirjolohen hyvät laatutekijät ympäristöystäväl-liseen tuotantotapaan ja terveellisyy-teen. Lohen hinta on nyt korkealla, mikä tekee suomalaisesta kirjolohes-ta kilpailukykyisen tuotteen. Eri-tyisesti odotamme, että markkinat avautuvat Aasiaan, missä kiinnostus-kin on suurinta, Jääskeläinen sanoo.

Pohjois-Suomen suurin jalostaja Hätälä Oy oli Brysselissä ottamassa ensisijaisesti tuntumaa vientimark-kinoihin.

– Viennissä oleellista on tietää, millaisille asiakkaille tuotteita tarjo-aa, ja että pystyy vastaamaan asiak-kaan tarpeisiin. Suomesta parhaiten vientiin riittää lohi- ja kirjolohituot-teita, joilla mekin olimme liikkeellä. Pyrimme valmistautumaan etu-käteen mahdollisimman huolella. Teimme tuotteista esitteen 10 eri kielelle, kertoo Hätälä Oy:n toimitus-

johtaja Riku Isohätälä.

Kaviaaria Aasiaan

Carelian Caviar oli Brysselissä liik-keellä luksustuotteella eli kaviaaril-la. Yrityksellä on kaviaarille tärkeä SRA-sertifikaatti, mikä takaa että se on eettisesti ja ekologisesti kestävästi tuotettua.

– Meille Seafood Expo on keskei-nen tapahtuma olla paikalla, koska siellä kokoontuvat myös maailman tärkeät kaviaarintuottajat. Suurim-mat odotukset meillä on Aasiaan, erityisesti Japaniin, Singaporeen ja Hongkongiin. Panostamme myös USA:n suuriin kaupunkeihin. Euroo-passa on tarjontaa paljon Saksasta, Ranskasta ja Italiasta mutta olemme päässeet hyvin esille muun muassa huippuravintoloiden kautta. Niille maku on tärkein asia ja se on Brys-selistäkin saadun palautteen perus-

teella kaviaarissamme kohdallaan, kertoo Carelian Caviarin tuotanto-johtaja Pekka Hannelin.

Arjen luksusta

Mätiin erikoistunut Disas Caviar sai Brysselistä julkisuutta uutuustuot-teiden Seafood Excellence Awardis-sa. Disas osallistui kilpailuun neljän mätituotteen ”Nordic” –sarjalla, joista muikun- ja siianmädit pääsivät finaaliin.

– Menestys kilpailussa tuo lisäpot-kua markkinointiin mutta varsinai-set vientikanavat avataan työllä siellä osastolla. Mäti kiinnostaa entisen Neuvostoliiton alueella, mutta kyse-lyjä tulee ympäri maailmaa. Suoma-laista mätiä voi markkinoida ”arjen luksuksena”, jossa puhtaus, alkuperä, maku ja laatu korostuvat, kertoo lii-ketoimintajohtaja Joachim Wolontis Disas Caviarista. ®

Ovet auki maailmalleSuomen värit olivat huhtikuun lopussa näyttävästi esil-lä Brysselin Seafood Expossa. Yli 1500 näytteilleaset-tajan suurtapahtuma on suomalaisyrityksille keskeinen foorumi pyrkiä avaamaan ovia maailmalle. Vientimark-kinoita etsittiin muun muassa kirjolohelle, kaviaarille, mädille ja silakalle.

Täyttä tavaraa. Klassisessa kalakukossa on leipä, kala ja liha samassa paketissa.

Hanna Partasen leipomon myymälässä on vanhan ajan tunnelmaa.

Suomen osasto sai kiitosta niin järjestelyistä kuin tyylikkyydestä. Kuvat: Jukka-Pekka Inkinen

14 15

1. Kalatori kuin kirkkoVictor von Gegerfelt suunnitteli vuonna 1874 kalahallin, joka näyttää kirkolta. Ei ihme, että halli sai nimen Feskekörkan. Hallin kauppiaat saavat päivittäin Göteborgin sataman kala-huutokaupasta täydellisen kattauksen tuoretta Pohjanmeren kalaa ja äyri-äistä. Hallin kierrettyään ymmärtää, miksi Göteborgia pidetään Pohjolan kalapääkaupunkina. Hallin ylisiltä löytyy maineikas kalaravintola Gabriel.Feskokörkan, Göteborg

2. Joulukarppi kassiinUnkari ei ole suuri kalamaa mut-ta jouluaikaan Budapestin kome-an kauppahallissa kannattaa varta vasten katsastaa, miten paikalliset hankkivat joulukarppinsa. Karppi on unkarilaisessa joulupöydässä yhtä pyhässä asemassa kuin kinkku meil-lä. Joulukarpin pitää olla tuore – ja sellaisena asiakas karppinsa varmasti saakin. Karpit myydään elävinä suo-raan kalakaupan suurista akvaari-oista.Great Market Hall Nagycsarnok , Vámház körút 1-3, Budapest

3. Torinon lähiruokataivasTorinolaisen lähiruokatavaratalo Ea-talyn konsepti on nerokas: valitaan 1000 laadukasta italialaista pientuot-tajaa, pannaan herkut hyvin esil-le ja myydään tavara järkihintaan. Kaupan päälle hellitään asiakasta

laittamalla jokaiselle osastolle tee-maravintola, niin tuotteet voi testata paikan päällä herkuttelemalla. Eata-lyn kalatiski on huolella rakennettu, valikoimaa saapasmaassa riittää. Ka-laosaston ravintossa elämä hymyilee, kun istuu jakkaralle ja tilaa grillattuja scampeja ja lasin valkoviiniä.Eataly, Via Nizza, 230/14, Torino

4. Hallien halliLa Boqueriaa pidetään maailman parhaana kauppahallina. Sitä se on-kin, ainakin hallin kalaosaston pe-rusteella. Valikoima on niin pyör-ryttävän runsas, että kalatiskeistä on tullut yksi kaupungin suosituimpia nähtävyyksiä. La Boqueriassa esittäy-tyy koko Espanjan uskomaton merel-linen aarteisto Välimereltä Atlanttille.Mercat de la Boqueria, Plaça de la Boqueria (Ramblas), Barcelona

5. Taivaallinen valikoimaEviran väen kannattaa tutustua Atee-nan Central Marketin kalahalliin. Mielikuvat välimerellisestä lepsuilus-ta kalahygieniassa saavat kyytiä. Hal-lissa ei kuulu kylmälaitteiden hurinaa vaan veden lotinaa. Kalastajien aa-muyöllä haalima saalis on myynnissä heti aamutuimaan laakeissa myynti-pöydissä siististi aseteltuna ja jäissä. Täällä on vain yksi laatuluokka: tuo-re. Ja valikoima, se on taivaallinen.Central Market, Evripidoun ja Sofo-kleuksen kulmassa, Ateena

6. Taatusti läheltäIstanbulin keskustassa Galatan sillal-la voi seurata päivittäin hiljaista jän-nitysnäytelmää, kun kalamiehet nar-raavat kalaa alla kohisevasta merestä. Osa pyytää omaksi iloksi, osa myy saaliin sillan kupeesta löytyvän kala-torin kauppiaille. Kalatori ei fiineile puitteillaan mutta kalan tuoreus on ihailtavaa. Saalis myydään matalissa saaveissa, joissa raikas vesi virtaa jat-kuvasti. Torilla on myös kojuja, joista saa parilla lantilla grillattua kalaa ja kalaleipiä. Perinteistä hallitunnel-maa tarjoaa Beyoglussa Palik Bazarin kauppahalli.Galatan sillan kalatori, Karaköyn ratikkapysäkki, Istanbul

7. Maailman mahtavin kalatoriTsukijin kalatorista on tullut Tokion suosituin nähtävyys. Suuriin maka-siineihin pakkautuu joka aamu 1600 kalanmyyjää tarjoamaan Tyynenme-ren kiehtovaa valikoimaa. Myyntitis-kejä ei ole, kaikki myydään suoraan styrox-laatikoista tai elävinä tankeis-ta. Aamukuudelta alkaa tonnikalojen huutokauppa, jota pääsee seuraa-maan 120 ihmistä. Jos haluaa lipun, kannattaa tulla jo ennen aamuviittä. Kalatori muuttaa vuoden 2016 jäl-keen uusiin tiloihin Toyosuun.Tsukiji, Ginza, Tokio ®

Varma saalis!

Lomamatkalla kannattaa katsastaa paikalliset kalamarkkinat. Tokion, Ateenan tai Barcelonan kalatorit nähtyään maailma ei ole enää entisellään. Kala & Kauppa kokosi 7 kiehtovaa kalaisaa tutustumiskohdetta läheltä ja kaukaa.

Feskekörkan / GöteborgCentral Market / AteenaTsukiji / Tokio

Eataly / Torino Galata / Istanbul

Great Market Hall / Budapest La Boqueria / Barcelona

16

Kala & Kauppa -lehteä julkaisee Pro Kala ry

Otamme mielellämme vastaan palautetta:Katriina Partanen, toiminnanjohtaja, Pro Kala ryPuh. 0400 827 277katriina.partanen@prokala.fiwww.prokala.fi

Lehden kuvat ja sisältö: Mika Remes, Comida Communication OyUlkoasu: Comida Communication OyPainopaikka: Keuruun Laatupaino KLPPaperi: Novatech Satin 115 g

Tietoa kalasta: www.prokala.fi

Täältä löydät kattavan tietopaketin, mm. kauden kalat kuu-kausittain, monipuolisesti herkullisia kalareseptejä ja paljon muuta hyödyllistä tietoa. Käy tutustumassa ja tilaa herkulli-sia reseptejä. ISSN-L 2323-4180ISSN 2323-4180

Osittain EMKR:n rahoittama julkaisu

Kalaa kaikilla mausteilla!Pro Kalan resepteissä ja esitteissä riittää vaihtoehtoja jokaiseen makuun

Kotikeittiön

Esitteet kokoa A5, 150 kpl nipuissa.Kysy esitteitä tukkuriltasi tai tilaa: www.prokala.fi

Kalaherkkuja koko viikolle”Kotikeittion Kalaviikko” tarjoaa maistuvat kalaherkut viikon jokaisel-le päivälle. Aloitetaan viikko aurin-koisella kalakeitolla ja päätetään se sunnuntaina mehevillä seesam-lohi-rullilla. Kotikeittön Kalaviikon ruoat syntyvät edullisista raaka-aineista ja onnistuivat aloittelijaltakin. Ja mais-tuvat myös perheen pienimmille.