Ajankohtaista koulutuspolitiikasta

Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

TUTKE2 

• Tutkintojen osaamisperusteinen määrittely tavoitteena selkeä ja työelämän vaatimuksia vastaava tutkintorakenne ja tutkinnot. 

• Aikaisemman osaamisen, työkokemuksen ja koulutuksen hyväksilukua lisätään. 

• Keskeiset ehdotukset: – Ammatilliset tutkinnot (perustutkinnot, ammatti‐ ja erikoisammattitutkinnot) määritellään osaamisperusteisesti. – Selkeämpi tutkintorakenne: vain yksi tutkintorakenneasetus. – Tutkintojärjestelmän reagointikykyä parannetaan: uusiin ja muuttuviin osaamisvaatimuksiin vastataan jatkossa pääsääntöisesti uudistamalla tutkintojen osia, ei aina luomalla uusia tutkintoja 

TUTKE2

• Tutkinnon perusteita selkeytetään siten, että perusteissa määrätään vain suoraan tutkintoon liittyvät asiat. Muut Opetushallituksen määräykset annetaan erikseen. 

• OPH päättäisi jatkossa tutkintonimikkeistä. Ministeriö päättää edelleen kaikkien tutkintojen nimet sekä perustutkintojen osaamisalat. 

• – Osaamispisteet: aikaan perustuvien opintoviikkojen asemesta otetaan käyttöön ECVET‐suosituksen mukaiset osaamispisteet, jotka edistävät aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. 

• HE annettu, uudistus voimaan 1.8.2015 

Amm. Koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen

• Ammatillisen perus‐ ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmä uudistetaan siten, että se – muodostaa selkeän ja yhtenäisen kokonaisuuden. – tukee nykyistä paremmin tutkintojen tavoitteita, 

koulutusaikojen lyhentymistä ja koulutuksen laadun parantamista 

• Rahoitusjärjestelmää uudistetaan mm. siten, että jatkossa maksetaan ensisijaisesti suorituksista ja tuloksista, ei opiskeluajasta. 

• Ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen enimmäisaika rajataan kolmeen vuoteen 

• Rahoitus myönnetään ja maksetaan edelleen suoraan koulutuksen järjestäjille. 

• He 2014, uutta rahoitusjärjestelmää sovelletaan 2017 alkaen 

Amm. Koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen

• perusrahoitus toisi rahoitukseen ennakoitavuutta ja vakautta ja siinä otettaisiin huomioon sellaisia tekijöitä, joita suorituksiin ja vaikuttavuuteen perustuvassa rahoituksessa ei voida ottaa huomioon 

• rahoituksen kustannuspohjasta luovutaan ja siirrytään talousarvion varaiseen rahoitukseen 

• kustannustason muutokset otetaan huomioon indeksillä • alakohtaiset kustannuserot otettaisiin edelleen huomioon 

koulutuksen järjestäjäkohtaisessa rahoituksessa • erityisopiskelu, vailla toisen asteen tutkintoa olevat opiskelijat ja 

majoitettavat otettaisiin myös huomioon koulutuksen järjestäjäkohtaisessa rahoituksessa 

Oppilaitosverkoston kehittäminen

• Tavoitteena vahvat koulutuksen järjestäjät, jotka kykenevät vastaamaan työelämän, yksilöiden ja yhteiskunnan muuttuviin ja kasvaviin osaamis‐ ja koulutustarpeisiin 

• Koulutuksen järjestäjien toimintaedellytysten parantaminen ja jatko‐opintoihin ja työelämän tarpeisiin vastaavan koulutuksen alueellinen saavutettavuus voidaan turvata 

• Todennäköisesti koulutuksen järjestäjiä on huomattavasti nykyistä vähemmän. Verkoston kehittämisen kriteereissä ei ole kokomääreitä, vaan ne liittyvät koulutuksen laatuun ja talouden vahvuuteen

• Koulutuksen järjestämisluvat uudistetaan 1.1.2017 lukien 

Nuorten tuettu oppisopimus

• Osana nuorisotakuuta on vuodesta 2013 lukien maksettu kyseisenä vuonna perusopetuksen tai perusopetuksen lisäopetuksen (10 lk.) päättäneiden oppisopimusopiskelijoiden työnantajille korotettua koulutuskorvausta. Korotettu koulutuskorvaus on ensimmäisenä oppisopimusvuonna 800 e/kk, toisena 500 e/kk ja kolmantena 300 e/kk. 

• Vuodesta 2014 lukien nuorilla, alle 25‐vuotiailla, vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevilla on mahdollisuus ei‐työsopimussuhteiseen ennakkojaksoon. Ennakkojaksolla voi sekä työnantaja että opiskelija kokeilla, olisiko oppisopimuskoulutus sopiva vaihtoehto. Ennakkojakson tavoitteena on alentaa niin työnantajan kuin opiskelijankin kynnystä tehdä oppisopimus.

SAK:n näkemyksiä työssäoppimiseen

• Työssäoppiminen on olennainen osa kaikkia ammatillisia tutkintoja. Perustutkintojen työssäoppimisen vähimmäismäärä (20 ov, 30 osp) määritelty laissa. Enimmäismäärää ei ole määritelty

• Pitkät yhdenjaksoiset työssäoppimisjaksot (yli 6kk) tulisi järjestää pääsääntöisesti työsuhteisina

• Huomio työssäoppimissuhteiden laatuun, työpaikkaohjaajien koulutukseen ja ajankäyttöön sekä tiiviiseen yhteistyöhön oppilaitosten kanssa

• 2+1 –mallin kehittäminen valtaväyläksi ammatilliseen koulutukseen• Aikaisemmin hankitun (kesätyöt, muu työkokemus) osaamisen 

hyödyntämistä on vahvistettava koulutuksessa 

Näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen

Oppivelvollisuusiän pidentäminen

• Oppivelvollisuuden ulottamista toiselle asteelle ei tässä vaiheessa jatketa. 

• Jokainen perusopetuksen päättävä nuori velvoitetaan osana nuorisotakuuta hakemaan toiselle asteelle tai muuhun jatkokoulutukseen. 

• Jos nuori ei koulutukseen pääse, on hänellä oikeus halutessaan perusopetuksen lisäopetukseen, lukion tai ammatillisen koulutuksen valmistavaan koulutukseen, paikkaan työpajassa tai vastaavassa koulutuksessa. 

• Oppivelvollisuusiän nostamiseen aiemmin varatut rahat osoitetaan koulupudokkuuden estoon sekä perusopetuksen kehittämiseen.

Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen

• Nuorten aikuisten osaamisohjelmassa 20–29‐vuotiaiden, pelkän peruskoulun varassa olevien nuorten on mahdollisuus suorittaa ammatti‐ tai erikoisammattitutkinto tai ammatillinen perustutkinto. 

• Ammatti‐ ja erikoisammattitutkinnot suoritetaan näyttötutkintona. Näyttötutkintoihin valmistavaa koulutusta järjestetään oppilaitoksissa ja oppisopimuskoulutuksena. Yhteensä ohjelmalla tavoitellaan 36 000 aloittajaa vuosina 2013‐2016.

• Aikuisten osaamisperustaa vahvistetaan osoittamalla vuosina 2014–2015 kohdennettuun aikuiskoulutukseen 10 miljoonaa euroa vuodessa.

• Oppisopimuspaikkojen tason säilyttämiseksi vuoden 2014 tasolla kohdennetaan tähän tarkoitukseen 7,5 miljoonaa euroa.

Toisen asteen yhteishakuun liittyvät uudistukset

• Ammatillisen koulutuksen yhteishaun valintaperusteet ovat muuttuneet siten, että tutkinnon jo suorittanut ei voi hakea yhteishaussa. Yhteishaku on varattu ensimmäistä tutkintopaikkaansa hakeville

• HS: ”Tänä vuonna uudistunut toisen asteen yhteishakujärjestelmä on jättänyt satoja opiskelupaikkoja tyhjiksi. Peruskoulusta suoraan tulleet ja vailla ammatillista tutkintoa olevat asetettiin ensimmäistä kertaa etusijalle sillä seurauksella, että opiskelupaikkoja on jäänyt täyttämättä”

• ”Erillishaussa hakevien tilannetta vaikeutti erityisesti se, etteivät paikat olleet keskitetysti nähtävillä Opintopolku.fi:ssä. Näin olleen koulutuksen järjestäjät eivätkä sitä kautta opiskelijat olleet tarpeeksi hyvin selvillä uusista hakumenettelyistä” (tulossa loppuvuodesta)

Korkeakoulujen yhteishakuun liittyvät uudistukset

• Ensimmäisessä vaiheessa korkeakoulut saavat mahdollisuuden varata opiskelupaikkoja ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville ja käyttöön otetaan korkeakoulujen yhteinen valtakunnallinen yhteishaku. Uudistukset toteutetaan syksyn 2014 opiskelijavalinnoissa valittaessa opiskelijoita keväällä 2015 alkavaan koulutukseen

• toinen vaihe toteutetaan siten, että myös muut kuin ensikertalaiset voivat hakea yhteishaussa, mutta korkeakoulut velvoitetaan varaamaan yhteishaun hakukohteissa riittävä määrä paikkoja ensikertalaisille. 

• korkeakouluja kannustetaan tarjoamaan joustavia siirtymämahdollisuuksia korkeakoulun sisällä alalta toiselle tai korkeakoulusta toiseen siirtymään haluaville, jotta alan tai korkeakoulun vaihdon ei tarvitsisi tapahtua uuden opiskelupaikan hakemisen kautta

Ammattikorkeakoulujen rahoituksen valtiollistaminen

• Ammattikorkeakoulu‐uudistuksen toinen vaihe toteutuu vuonna 2015 ja samalla ammattikorkeakoulujen rahoitus siirtyy kokonaan valtion vastuulle.

• Valtio pääomittaa ammattikorkeakouluja ensi vuonna 50 milj. eurolla 

• Kevään 2014 kehyspäätökseen säästötoimena sisältyvän yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen valtionrahoituksen indeksikorotuksen puolittamisen vaikutus kompensoidaan molemmille korkeakoulusektoreille kertaluonteisella määrärahalisäyksellä vuonna 2015. 

• Lisäys on yliopistoille 11,2 miljoonaa euroa ja ammattikorkeakouluille 5,4 miljoonaa euroa. 

Yliopistojen rahoitus ja hakijasuman purku

• Aalto‐yliopiston 70 miljoonan euron lisärahoitusta siirretään tasaerissä kaikkien yliopistojen kilpailtuun rahoitukseen v. 2020 mennessä. Vuosittain siirrettävä summa on 11,7 miljoonaa euroa.

• Valtio sitoutuu myöhemmin pääomittamaan yliopistoja kolminkertaisesti niiden hankkimia yksityisiä lahjoituksia vastaavasti. 

• Korkeakoulujen hakijasuman purkamiseksi korkeakoulujen sisäänottoa kasvatetaan 3000 opiskelijapaikalla määräaikaisesti tulevaisuuden työvoimatarpeen kannalta oleellisilla aloilla.

Vapaan sivistystyön rakenne ja rahoitus

• Rakenne‐ ja rahoitustyöryhmän tehtävänä on laatia selvitykset ja ehdotukset:– rakenteellisesta kehittämisestä– kansalaisopistojen, kansanopistojen, kesäyliopistojen ja 

opintokeskusten rahoitusperusteiden muutostarpeista– etä‐ ja monimuoto‐opetuksen rahoitusperusteista– ehdotukset lainsäädännön muuttamiseksi– arvio ehdotusten kustannusvaikutuksista

• Vuoden 2014 loppuun mennessä