Mikä estää toipumasta erilaisista riippuvuuksista?

Reaaliset esteet ja mielikuvat toipumisen esteinä

Päihde- ja mielenterveyspäivien työpajassa:

löytöjä toimijayhteistyöstä päihde- ja mielenterveyspalveluiden kehittämiseksi

16.10.2012 klo 9-12.30

Tanja Hirschovits-Gerz Sairaanhoitaja, YTM sosiaalipsykologi Tampereen yliopiston yhteiskunta- ja

kulttuuritieteiden yksikkö kouluttaja A-Klinikkasäätiön HUUKO-projekti

1 HUUKO4, Tanja Hirschovits-Gerz

Mikä estää toipumasta riippuvuudesta – Mikä kannustaa/motivoi muutokseen?

• Kenen ja mistä muutoksesta oikeastaan on kyse? Ihmisen käyttäytymisen/elämäntavan muutoksesta. =yksilöllinen prosessi, joka toteutuu

– tietyssä kontekstissa

– tietyssä ”yhteiskunnallisessa ilmastossa” , johon vaikuttavat • Kaikki ympärillä olevat toimijat

Miten toimijat työskentelevät pienentääkseen esteitä muutokselle?

HUUKO4, Tanja Hirschovits-Gerz 2

Millaisia esteitä toipumiselle voi olla?

1. Aineen tai toiminnon ominaisuudet 2. Yksilön henkilökohtaiset ominaisuudet (geenit +

persoona) 3. Yleinen ympäristön vaikutus 4. Vaikeat elinolot sekä 5. Toisten ennakkoluulot ja kielteiset odotukset. luokkia voi tarkastella 1. Reaalisina toipumisen esteinä, 2. Mielikuvina

HUUKO4, Tanja Hirschovits-Gerz 3

1. Aineen tai toiminnon ominaisuudet

• farmakologiset ominaisuudet ja toiminnan vaikutus aivoille

HUOM! lisäksi aina huomioitava mm. aineen tai toiminnon • saatavus, • hinta ja • kulttuurinen asema yhteiskunnassa http://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4ihde

HUUKO4, Tanja Hirschovits-Gerz 4

2. Yksilön henkilökohtaiset ominaisuudet

• Ihmisen psyykkiset tekijät kuten

– persoonallisuus ja pystyvyysodotukset, – tunnetalous, – eksistentialistiset ja hengelliset tekijät sekä – fyysiset tekijät, kuten geeniperimän tuoma alttius riippuvuudelle.

Fyysiset ja psyykkiset vaikutukset sekoittuvat keskenään mm. aivojen mielihyväjärjestelmän aktivoituessa. Mikä on aineen riippuvuuspotentiaali?

Esimerkiksi alkoholismin periytyvyys: • Ohjaavatko geenit vai • johtaako liiallinen kulutus alkoholismiin? …harjoittelu tekee mestarin... http://www.jyvaskyla.fi/taidemuseo/nayttelyt/2010/ag0310’ http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=13/2008&id=096ec3b

HUUKO4, Tanja Hirschovits-Gerz 5

3. Ympäristön vaikutus

Yleinen ympäristö, sosiaalinen konteksti tai sosiaaliseen olosuhde: mm. fyysinen asuin- koulu-, työelämä-, harrastus- ja sosiaalinen ympäristö sekä vallitsevat elinolot kokonaisuudessaan.

http://blogs.helsinki.fi/ymparistokasvatus/keskeisia-kasitteita/ymparisto/

http://www.metsateollisuus.fi/Infokortit/puunedut/Sivut/default.aspx

http://www.minedu.fi/etusivu/arkisto/2008/0506/nuorten_elinolot.html

HUUKO4, Tanja Hirschovits-Gerz 6

4. Vaikeiden elinolojen vaikutus Huono-osaisuus on laaja-alaista elinolojen, elämäntapojen ja elämisen laadun

puutteiden esiintymistä. Se on läheisesti kytköksissä köyhyyteen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen. Se voidaan jakaa

• taloudelliseen huono-osaisuuteen, • sosiaaliseen huono-osaisuuteen (heikko tuki, lähipiirin päihde- ja mt-ongelmat) • vallankäytöstä ja osallistumisesta syrjäytymiseen, • terveyden suhteen huono-osaisuuteen, • työmarkkinoilta, asuntomarkkinoilta ja koulutuksesta syrjäytymiseen

Sosiaalinen syrjäytyminen kuvaa huono-osaisuuden kasautumista ja heikentynyttä sosiaalista pääomaa. http://hyvinkinveitsin.blogspot.fi/2008_04_01_archive.html

HUUKO4, Tanja Hirschovits-Gerz 7

MITÄ TÄMÄ TARKOITTAA TOIMIJAYHTEISTYÖN NÄKÖKULMASTA?

5. Toisten ennakkoluulot ja kielteiset odotukset

• Muutosta vaikeuttavaa sosiaalista ilmapiiriä ja asenteita voi jäsentää käsitteillä toiseus, marginalisaatio, stigmatisaatio, eksklusoiva luokittelu tai kategorioilla ”me” (terveet) ja ”he” (sairaat).

• Ihmisten näkemykset ja mielikuvat syntyvät sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja niihin vaikuttavat asiantuntijoiden ja median välittämä tieto, ihmisten kokemat elämäntarinat sekä sosiaalinen ja kulttuurinen ympäristö (mm. lainsäädäntö ja valvonta).

• Mielikuvat voivat vaihdella kulttuurista toiseen, eri

vastaajaryhmien välillä ja ne voivat myös muuttua ajan myötä.

• Esimerkiksi alkoholiriippuvuus-käsitteen rinnalle on viime vuosina tullut useita riippuvuuden muotoja, jotka asettuvat suhteeseen, ankkuroituvat, vanhan, alkoholia koskevan riippuvuusmielikuvan rinnalle.

HUUKO4, Tanja Hirschovits-Gerz 8

HUUKO4, Tanja Hirschovits-Gerz 9

Miten suurina suomalaiset pitävät eri riippuvuuksista toipumisen esteitä?

Aineisto: Postikysely väestörekisteristä poimitulle 2000 satunnaisotokselle 17-74 -vuotiaita suomalaisia vuonna 2007.

Vastaajia 740, vastas% 37.

Vastaaminen tapahtui anonyymisti ja se oli vapaaehtoista.

HUUKO4, Tanja Hirschovits-Gerz 10

HUUKO4, Tanja Hirschovits-Gerz 11

Tulokset

Heijastavat suomalaisessa yhteiskunnassa vallitsevaa yksilökeskeistä ja pääosinosin yksilöpatologiaan perustuvaa näkemystä riippuvuuksista.

Toipumisen esteet paikannetaan yksilöön ja aineeseen eikä

niinkään sosiokultturaalisiin tekijöihin.

Näkemykset alkoholiongelmasta toipumisen esteistä poikkesivat tästä mielikuvasta siten, että yksilöä ja vaikeita olosuhteita pidettiin itse ainetta suurempana esteenä toipumiselle.

--> mistä tämä ero johtuu?

Voikin kysyä, ovatko alkoholiongelmaa koskevat mielikuvat realistisempia kuin muita riippuvuuksia koskevat mielikuvat?

Ainakin alkoholiongelmaa voidaan pitää suurimmalle osalle vastaajista henkilökohtaisesti tuttuna asiana, sillä noin yli 60%:lla vastaajista oli alkoholiongelmaisia läheisiä ja noin 14 prosentilla oli omakohtaisia kokemuksia kyseistä riippuvuudesta.

HUUKO4, Tanja Hirschovits-Gerz 12

Toipumisen esteet: ongelman suhde yhteiskuntaan?

Mitä eri ongelman muodoille on yhteiskunnassa tehty toipumisen esteiden vähentämisen näkökulmasta?

Mitä keinoja on tarjottu yksilöille ja lähiyhteisöille esteiden pienentämiseksi?

Mitä on jättetty tekemättä, miksi?

Mitä voimme oppia tästä?

HUUKO4, Tanja Hirschovits-Gerz 13

Toimijayhteistyön ajakohtaisia kysymyksiä: Psykososiaalinen=? Sovellettavuus, toteutus?

• Miten esimerkiksi psykososiaalinen auttamistyö toteutuu nykypäivän opiaattikorvaushoidossa?

• Miten suhtaudumme yhteisöhoidon mahdollisuuksiin auttaa irti erilaisista riippuvuuksista?

• Miten resursoimme riippuvuuksista kuntoutumista ja panostamme jälkikuntoutukseen? Miten esimerkiksi vapautuvien vankien päihteettömyyttä tukeva

psykososiaalinen tuki on järjestetty?

• Kokonaisuutena voimme kysyä, miten luomme ja ylläpidämme pysyviä ja toisaalta joustavia rakenteita tukeaksemme toipujia?

• Miten esimerkiksi verkostoituva ja pitkäjänteinen auttamistyö toimii, kun yhteistyökumppanit vaihtuvat kilpailutuksen myötä?

• Miten integroimme kuntien, kolmannen sektorin ja potilas sekä omaisjärjestöjen työn toimiviksi verkostoiksi apua tarvitsevien ympärille?

http://takaisinminuksi.blogspot.fi/2011_05_01_archive.html

HUUKO4, Tanja Hirschovits-Gerz 14

MISTÄ OVAT MIELIKUVANI RAKENTUNEET?

Mitkä viisi yksittäistä tekijää tai kokemusta määrittävät vahvimmin mielikuvaasi riippuvuudesta ja siitä toipumisesta?

HUUKO4, Tanja Hirschovits-Gerz 15

Kirjallisuutta

http://www.kauppakv.fi/sis/servlets/ProductServlet?openHier=494540.494559&action=productFamily&productFamily=494559&productFamilyName=Elinolot%2520ja%2520sosiaaliset%2520ongelmat

HUUKO4, Tanja Hirschovits-Gerz 16

HUUKO4, Tanja Hirschovits-Gerz 17

Kirjallisuutta

• Mona Särkelä 2009: MITEN HUONO-OSAINEN VOI OLLA OSALLINEN? Tarkastelussa päihteidenkäyttäjien, toimeentulotuen saajien,vankien ja asunnottomien osallisuus ja aktiivinen kansalaisuus https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/21271/URN_NBN_fi_jyu-200907071760.pdf

• Hyyppä, M. (2002). Elinvoimaa yhteisöistä. Sosiaalinen pääoma ja terveys. PS-kustannus, Keuruu. https://www.ps-kustannus.fi/tiedostot/tuotteiden_liitetiedostot/elinvoimaa_yhteiso_sis.pdf Ilmonen, K. (toim.) (2000). Sosiaalinen pääoma ja luottamus. Jyväskylän yliopisto. Kajanoja, J. & Simpura, J. (toim.) (1998). Sosiaalinen pääoma. Käsite ja sen soveltaminen sosiaali- ja talouspolitiikassa. VATT 24, Helsinki. Ruuskanen, P. (toim.) (2002). Sosiaalinen pääoma ja hyvinvointi. PS-kustannus, Jyväskylä.

HUUKO4, Tanja Hirschovits-Gerz 18