KEMIAKemi

3/20

17

ITÄMERENarvoituksetavautuvat

SUPER-RASKAIDENatomienmetsästys

T-PAIDOISTAE-paitoihin – äly tuleemuotiin

TULLINtutkijattorppaavatrötöstelyn

www.laboline.fi • info@laboline.fi • (09) 877 0080

TULOSSA UUSI V-LINE

Ei pelkästään vetävän näköinen

Sama tilavuus, kapeampi malli

Turvallisuuden uusi suunta

Kirsch LABEX-sarja Asecos UB-sarja Asecos K-sarja

• Paloturvakaapit• Happo-emäskaapit• Myrkkykaapit• Kaasupullokaapit• Kipinäsuojatut jääkaapit ja pakastimet• Jäähdyttävät paloturvakaapit

KemiKEMIA

Tervetuloa stipendikumppaniksi!Kemiassa menestyneitä lukiolaisia ja uusia ylioppilaita palkitaan jälleen vuonna 2017 Kemia-lehden vuosikerralla. Lehtistipendi on kerännyt neljän vuoden aikana paljon kiitosta ja avannut jo yli 1700 nuorelle ikkunan kemian maailmaan.

Stipendejä jaetaan kemiasta laudaturin kirjoittaneille uusil-le ylioppilaille ja lukiolaisille, jotka ovat osoittaneet kiitet-tävää harrastuneisuutta kemiaan. Opettajat saavat valita stipendin arvoiset oppilaat lukioissaan.

Kemia-lehti on täynnä kiinnostavia juttuja kemian mahdol-lisuuksista ja merkityksestä. Kipinä kemistin uralle voi syt-tyä mukaansatempaavan tarinan äärellä!

Tervetuloa jakamaan hyvää mieltä!

Kutsumme yhteistyökumppaneiksemme yrityksiä ja orga-nisaatioita. Kemia-lehti maksaa puolet jokaisesta vuosiker-rasta, kumppanit toisen puolen. Mitä enemmän kumppa-neita on mukana, sitä useampi lukiolainen saa iloisen yllä-tyksen kevään päättäjäisjuhlissa. Hankkeeseen voi osallis-tua 2 500 tai 5 000 eurolla.

Yhteistyökumppanina saatte: • Ilmoitustilaa Kemia-lehden julkaisuista samalla euro-

määrällä, jolla osallistutte hankkeeseen.• Logonne näkyviin kokosivun ilmoituksessa, jossa Kemia-

lehti kertoo lehtistipendistä ja yhteistyökumppaneista.• Myönteistä näkyvyyttä lakkiaistilaisuuksissa ja uutisissa,

joissa kerromme hankkeesta ja sen mahdollistajista.

Vahvistathan kumppanipaikkasi 12. toukokuuta mennessä. Lämpimästi tervetuloa!

Leena LaitinenKemia-lehden päätoimittaja

leena.laitinen@kemia-lehti.fipuh. 040 577 8850

Scan

stoc

kpho

to

The NEW Thermo Scientific™ TSX Series of ultra-low temperature freezers

provides a better environment for your critical samples and your laboratory. The

TSX’s V-drive technology is designed to provide temperature uniformity that

continually adapts to the lab’s environment, offering significant energy savings

without compromising sample protection. The TSX also offers a whisper-quiet

operation, dense storage capacity and environmentally-friendly features such

as natural refrigerants and water-blown foam insulation.

inside and out

A better environment

Discover more at thermofisher.com/tsx

© 2

017

Ther

mo

Fish

er S

cien

tific

Inc.

All

right

s re

serv

ed. A

ll tr

adem

arks

ar

e th

e pr

oper

ty o

f The

rmo

Fish

er S

cien

tific

and

its s

ubsi

diar

ies.

Energy savingsSave up to 50% energy

over conventional refrigerant freezers

Adaptive controlV-drive technology adapts

to usage to quickly restore temperature

Two capacitiesTSX600 holds up to 600

2-inch boxes while the new TSX400 holds up to 400

2-inch boxes

010 329 2200myynti.fi@thermofisher.com

TSX_ULT_Freezer_Advert_A4_2017.indd 1 11.4.2017 14:27:28

4 KEMIA 3/2017

SISÄLLYS

Älyn, elektroniikan ja glamourin juhlaa. Tietokoneet voidaan pian sulauttaa vaatteisiimme – jos me kuluttajat niin haluamme. (s. 44)

Pint

eres

tG

alle

n-Ka

llela

n m

useo

Keväiset katontervaukset Tarvas-päässä ja muissa kulttuurikohteissa saavat jatkua myös tulevaisuudessa. Talkoot suomalaisen mäntytervan pelastamiseksi ovat loppusuoralla. (s. 28)

G. O

tto/G

SIEe

va P

itkäl

ä

”Marsin pinnastakin tiedetään enem-män kuin merten pohjista.” Lue sivul-ta 6, miten Syken erikoistutkija Harri Kankaanpää kemisti-kollegoineen avaa Itämereen kätkeyty-neitä salaisuuksia.

Suomalaistutkijat olivat mukana täyttämässä alkuaineiden jaksolli-sen järjestelmän seitsemättä riviä. Kiehtovana mahdollisuutena hää-möttävät entistä raskaammat vakaat alkuaineet. (s. 14)

6 Tutkijat avaavat Itämeren salaisuuksia Eeva Pitkälä

12 TÄTÄ MIELTÄ

14 Raskaimman atomin metsästys Kalevi Rantanen

18 LUKIJALTA

19 AJANKOHTAISTA Palkittu kemistitiimi Kiertotalouden ytimessä Elina Saarinen

20 UUTISIA

25 JULKAISUJA

26 Lukijat Kemia-lehdestä: Tärkeä, kiinnostava ja hyvin toimitettu

28 PELASTETAAN TERVA Mäntytervan rekisteröinti loppusuoralla Kansallisaarre pelastuu Leena Laitinen

30 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU

34 VIHREÄT SIVUT

40 KIERTOTALOUS JA KEMIA Kinkkujäte jalostui uusiutuvaksi polttoaineeksi Maija Pohjakallio

41 KEMIA SILLOIN ENNEN

41 NÄKÖKULMA Kiertävät aarteet Anja Nystén

42 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Marjo Luoma vie Muurahaishappoa maailmalle Sisko Loikkanen

44 T-paidoista E-paitoihin Äly ja elektroniikka astelevat estradille Jarmo Wallenius

48 Laittomuudet tyssäävät Tullilaboratorion tutkimuksiin Arja-Leena Paavola

50 Dna-testi paljastaa ruokahuijauksen Marja Saarikko

52 ChemBio-messuilla kierreltiin Ostohousut jalassa Lauri Lehtinen

54 Professori Harri Lönnberg: ”Kemia on auttanut ymmärtämään maailmaa” Irene Andersson

55 Poliisikuoren alla sykkii Kemistin sydän Päivi Ikonen

56 Maarit Karppinen kehittää Tulevaisuuden materiaaleja Antti Kivimäki

57 Blueprint Geneticsin globaali markkinarako Kohdennettuja geenitestejä Leena Laitinen

58 ULKOMAILTA

60 KEEMIKKO Yön ainoat valopilkut

61 HENKILÖUUTISIA Jaana Tyynismaa uskoo kiertotalouteen Päivi Ikonen

64 TULEVIA TAPAHTUMIA

65 SEURASIVU

66 TIETEEN KAUPUNGIT Historian koettelema Tartto Sisko Loikkanen

53/2017KEMIA

KEMIAKemi

PÄÄKIRJOITUS3. toukokuuta 2017

Vol. 44 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628

Toimitus • Redaktion • OfficePohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 0400 578 901toimitus@kemia-lehti.fiwww.kemia-lehti.fi www.facebook.com/kemialehti

Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-ChiefDI Leena Laitinen 040 577 8850leena.laitinen@kemia-lehti.fi

Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing EditorPäivi Ikonen 0400 139 948paivi.ikonen@kemia-lehti.fi

Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485taitto@kemia-lehti.fi

Sihteeri • Sekreterare • SecretaryIrja Hagelberg 0400 578 901irja.hagelberg@kempulssi.fi

Vakituinen avustaja ja toimistotyöntekijä • Permanent medarbetare • Contributing EditorSanna Alajoki 040 827 9727sanna.alajoki@kemia-lehti.fi

Ilmoitukset • Annonser • Advertisementsilmoitukset@kemia-lehti.fi

Myynti • Försäljning • SalesJaana Koivisto 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fiSeija Kuoksa 040 933 1147 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi

Tilaukset • Prenumerationer • Subscriptionspuh. 03 4246 5370 tilaukset@kemia-lehti.fi

TilaushinnatKotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroaKouluille 49 euroa, www.aikakaus.fiPrenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euroSubscription price (out of Finland) EUR 145Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16

OsoitteenmuutoksetKemian Seurojen toimistopuh. 010 425 6302, faksi 010 425 6309toimisto@kemianseura.fi

Kustantaja • Utgivare • PublisherKempulssi OyToimitusjohtaja • Verkst. direktör • Managing DirectorLeena LaitinenPohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 040 577 8850leena.laitinen@kemia-lehti.fi

Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial BoardViestintäjohtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, Terveys- teknologian Liitto ryEmer.prof. Matti Hotokka, Åbo AkademiToimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian SeuratPäätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-KemiToimittaja Sisko Loikkanen, YleisradioProfessori Jan Lundell, Jyväskylän yliopistoEmer.prof. Markku Räsänen, Helsingin yliopisto

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehtiKeskipainos 5 000, erikoisnumeroilla 300–3 000 kpl:n lisäjakelu. Forssa Print, Forssa 2017ISO 9002

”NÄIN TIESIVÄT siis myös kuulus-telijamme, että paluu Saksaan olisi meille merkinnyt varmaa kuolemaa.”

Itävaltalainen Willy Weber muis-telee elämänsä suunnan ratkaisseita hetkiä Elina Sanan Tieto-Finlandialla palkitussa teoksessa Luovutetut. Weber oli tullut puolensadan muun natsien vainoa paenneen kanssa lai-valla Helsinkiin elokuussa 1938.

Laillisesti maahan pyrkineitä ei laskettu maihin, koska ”juutalaisia pakolaisia on jo muutenkin liikaa”, kuten kansanedustaja Sylvi-Kyllikki

Kilpi sai kuulla. Kilven aloittaman taistelun jälkeen ryhmä päästettiin lopulta maahan ja ohjattiin valtiollisen poliisin kuulusteluun.

Weber oli viimeisiä turvaan päässeitä. Valtioneuvoston pikapäätök-sellä tulijoilta alettiin vaatia viisumia, jota heille ei kuitenkaan myön-netty. Suomi oli valinnut paikkansa niiden maiden rintamasta, joihin juutalaisilla ei ollut tulemista.

Kun seuraava ryhmä saapui neljä päivää myöhem-min, viranomaiset käännyttivät laivan kohti Saksaa antamatta pakolaisille tilaisuutta yrittää muualle. Silminnäkijät ker-toivat kolmen matkustajan heittäytyneen mereen Porkkalanniemen kohdalla.

JUHLAVUOTTAAN viettävässä Suomessa linjataan tämän päivän pakolaispolitiikkaa. Syksyn 2015 pakolaisvirran jälkeen hallitus on pyr-kinyt vähentämään maamme vetovoimaa turvapaikanhakijoiden sil-missä. Siinä se on onnistunut.

Ulkomaalaisvirasto Migri tuottaa kielteisiä turvapaikkapäätöksiä väki-valtaa ja vainoa paenneille. Pakolaiset lähtevät pakolla tai ”vapaaehtoi-sesti”, eikä kukaan raportoi, mitä heille palautuksen jälkeen tapahtuu.

”Pelkosi ei ole objektiivisesti perusteltua”, viranomaiset kertovat ihmi-sille, jotka kokevat olevansa kuolemanvaarassa.

Hädän vähättely on julmuutta. Samoin päätökset, jotka erottavat perheenjäsenet toisistaan. Vanhemmat ovat mahdottoman edessä, jos perheen alaikäiset lapset saavat turvapaikan, mutta 18 vuotta täyt-täneet eivät.

HILJAISET SIGNAALIT ovat voimistumassa. Vaikka osa suomalai-sista haluaa sulkea rajat, yhä useamman oikeustaju ei enää siedä kat-soa sivusta.

Vetoomukset turvapaikanhakijoiden inhimillisen kohtelun ja pako-laiskiintiön kasvattamisen puolesta keräävät tuhansia allekirjoituksia. Monet osallistuvat mielenilmauksiin ja lahjoittavat aikaansa tai varojaan paljon menettäneiden hyväksi.

Se, että päätöksiä tehdään ja toimeenpannaan lain rajoissa – mikä voidaan osassa tapauksia kyseenalaistaa –, ei aina tarkoita sitä, että toi-mitaan oikein.

Hallitus vakuuttaa, että Suomen palautuskäytännöt kestävät kansain-välisen vertailun.

Niin ne kestivät myös vuonna 1938.

Mar

kku

Jout

sen

Me pystymme parempaan

Hädän vähättely on julmuutta.

6 KEMIA 3/2017

Tutkijat avaavat

Itämeren salaisuuksia Itämeri on suomalaisille rakas meri, joka kuitenkin tunnetaan vielä

yllättävän huonosti. Viime aikoina mereltä on kantautunut niin huonoja kuin hyviäkin uutisia. Karttuvan tutkimustiedon avulla voimme pyrkiä suojelemaan haavoittuvaa vesiympäristöämme entistä paremmin.

Scan

stoc

kpho

to

73/2017KEMIA

”Mahdollinen öljyvahinko täy-tyy pystyä torjumaan nopeasti, jotta avomeren ekosysteemille ja Suomen pitkälle rantaviivalle koituva vahin-ko voidaan minimoida”, Kankaanpää sanoo.

Öljypäästöjen varalta ja myös Itä-meren tilan yleisemmän seurannan tehostamiseksi suunnitelmissa on ot-taa käyttöön veden öljypitoisuuden automaattisia mittauslaitteita. Syken koordinoimassa öljyntorjuntahank-keessa on jo selvitetty automaattilait-teiden toimintaa.

Mutakinoksia ja rikkivetypurkauksia

Juuri nyt Harri Kankaanpää tutkii tar-kemmin Itämeren pohjaympäristöä.

”Yritämme ymmärtää pohjan ja yllä olevan veden vuoropuhelua, sil-lä pohjalla tapahtuvat muutokset vai-kuttavat monella tapaa veden kemi-aan.”

Myös tässä työssä tarvitaan uutta mittausautomaatiota eli pienellä ai-kaikkunalla toimivia laitteita, joilla päästään heti kiinni yksittäisten ha-

vaintopaikkojen sisäisiin muutoksiin.Avainasema tutkimuksen edistymi-

sessä on myös ”hienolla yhteispelillä” suomalaisten merigeologien kanssa. Se on alkanut vuosikymmeniä sitten ja jatkuu edelleen.

Vaikka Itämeri on suhteellisen ma-tala ja sen vesimäärä valtameriin ver-rattuna vähäinen, sen sisältämät poh-ja-ainemassat eivät ole aivan pieniä.

”Itämeren pohjassa on runsaasti löyhää, kovan aallokon vaikutuksesta helposti liikkeelle lähtevää sediment-tiä. Aineiden kulkeutumista mietittä-essä on syytä muistaa sekä pohja-ai-neksen että vesimassojen liike.”

Vesimassojen liikkeen vaikutukses-ta haitallisten aineiden etenemiseen saatiin hyvä esimerkki loppuvuodesta 2016. Voimakas tuuli potkaisi vauh-tiin suuret määrät vettä Itämeren pää-altaassa. Kun tammikuulle 2017 vielä osui iso myrsky, etenkin itäisen Suo-menlahden fosforipitoisuudet ampai-sivat paikoin ennätysmäiseen nou-suun.

Syken ja Merisotakoulun tutki-muskeskuksen ammattilaiset kyke-nivät vain hämmästelemään valtavia liejukinoksia, jotka matkasivat kovaa vauhtia pitkin merenpohjaa.

”Oli aikamoinen yllätys, että tut-kimuskohteenamme olleella muuta-man neliökilometrin alueella liikkui

Eeva Pitkälä

Vaikka uutta tietoa kertyy jatkuvasti, Itämeri on yhä myös tutkijoilleen mo-nella tapaa Suuri Tuntematon.

”Marsin pinnastakin tiedetään enemmän kuin maapallon merien pohjasta”, vertaa erikoistutkija Harri Kankaanpää Suomen ympäristökes-kuksen (Syke) Merikeskuksesta.

Työsarkaa merentutkimuksessa siis riittää. Orgaanista kemiaa opiskellut Kankaanpääkin on tehnyt alalla pit-kän uran. Hän on paneutunut tut-kimuskohteeseensa niin kemiallisin menetelmin kuin laajoista tieteiden-välisistä näkökulmista.

Tutkija on kartoittanut meren poh-jakerrostumia ja selvittänyt Itämeres-sä esiintyvien haitallisten aineiden, kuten levämyrkkyjen ja öljyn pitoi-suuksia. Hänen tehtäviinsä kuuluu myös esimerkiksi lausuntojen laati-minen öljypäästöjen seurauksista.

Päästöjen riski on lisääntyvien öl-jynkuljetusten myötä kasvanut eri-tyisesti Suomenlahdella, jolla ny-kyisellään seilaa vuosittain noin 150 miljoonaa tonnia öljyä. Määrän en-nustetaan lähivuosina kasvavan pe-räti 260 miljoonaan tonniin.

Tutkijat kykenivät vain hämmästelemään valtavia liejukinoksia, jotka matkasivat vauhdilla pitkin merenpohjaa.

Herkkä poh-joinen merem-me on valtame-riin verrattuna matala. Se on siksi myös erityi-sen haavoittu-vainen.

Eeva

Pitk

älä

”Meille kemis-teille riittää töitä Itämeren tutki-muksessa vielä pitkään”, sanoo erikoistutkija Harri Kankaan-pää.

8 KEMIA 3/2017

Itämeren suurimpana uhkana pidetään siihen valuvia lannoitekemikaaleja.

nopeasti satojatuhansia kuutiomet-rejä pohja-ainesta ja varmasti mer-kittävä määrä fosforia”, Kankaanpää muistelee.

Tutkijoiden tarkat laitteet ovat pal-jastaneet senkin, että Itämeren poh-jasta purskahtelee silloin tällöin kaa-sua, joka sisältää muun muassa rik-kivetyä.

”Mukana kulkee varmasti myös metaania, muita kaasuja ja kaikkea, mitä sedimenttiin on varastoitunut.”

Veden kemiallisen koostumuksen tutkimus on osoittanut, että kaasu-pitoisuudet pohjan yläpuolella voivat

vaihdella suuresti.”Silti meillä on yhä paljon aukkoja

Itämerta koskevassa perustietämyk-sessä, kuten muutosten nopeuksissa. Moni ilmiö odottaa vielä löytämis-tään.”

Asia on toisaalta myös ilahduttava. Kemiallista ymmärrystä ja kemial-lisen datan tuottamista ja tulkintaa

tarvitaan jatkossa entistä enemmän. Niin siis myös kemian osaajia.

”Kemistejä eivät laskenta-algorit-mit helposti korvaa. Päinvastoin, töi-tä tulee koko ajan lisää.”

Fosfori ja typpi yhä isoin uhka

Itämeren suurimpana uhkana pide-tään siihen valuvia lannoitekemikaa-leja, etupäässä fosforia ja typpeä. Van-han, merenpohjaan kertyneen fosfo-rin liukeneminen veteen pahentaa ongelmaa entisestään.

Syke

Mer

ikes

kus

Tutkimusalus Arandalla on käytettävänään iso mittaus- ja analytiikkalaitteiden arsenaali.

93/2017KEMIA

Aranda hakee tietoasuoraan mereltäItämereltä kantautuu onneksi myös hyviä uutisia. Meri on viime vuosi-na puhdistunut. Merikotka ja hyl-keet lisääntyvät taas, ja meren kalaa saa syödä hyvillä mielin.

Jokavuotisista myrkkyleväku-kinnoista ei kuitenkaan ole pääs-ty eroon. Ne ovat päinvastoin jopa laajenemaan päin.

Niin hyviä kuin huonojakin uu-tisia mereltä tuo Syken Merikes-kuksen tutkimusalus Aranda. Sen uusimman seurantamatkan tulok-set valitettavasti enteilevät leville hyviä kasvuolosuhteita myös alka-vana kesänä. Leväkukintojen muo-dostuminen on tosin viime kädessä kiinni säästä.

Aranda seuraa Itämeren tilaa Suomen tekemien kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Merta ah-kerasti kyntävällä aluksella tehdään

sekä biologisia, fysikaalisia, kemial-lisia että merigeologisia tutkimuk-sia.

Hyvin varustettujen laboratorio-tilojen ja tietojenkäsittelyjärjestel-män ansiosta näytteiden analysoin-ti ja tulosten käsittely ovat mahdol-lisia jo merellä.

Viisi kemistiä pitää vuorollaan huolen siitä, että ravinne- ja hyd-rografiamääritykset ja muut kent-tätyöt tulevat tehdyiksi keikkuvas-sakin laivassa. Yksi heistä on meri-ekologian tutkimuslaboratoriossa Helsingin Kumpulassa työskentele-vä merianalyytikko Pia Varmanen.

”Arandan tutkimusmatkat suun-tautuvat pääosin Itämerelle, mutta se on tehnyt useita tutkimusmat-koja myös pohjoiselle Jäämerelle ja Etelämannerta ympäröivälle meri-alueelle”, Varmanen kertoo.

Eeva

Pitk

älä

Arandan Pia Varmanen työpöytänsä ääressä. Flow Injection Analysis (FIA) -menetelmällä vesinäytteistä määritään ravinteet eli kokonaistyppi, koko-naisfosfori, epäorgaaniset typpiyhdisteet ja epäorgaaninen veteen liuen-nut fosfaattifosfori.

”Meren tilan suurin haaste on ih-misperäinen typen ja fosforin kuor-mitus”, vahvistaa erikoistutkija Kaa-rina Lukkari, joka hänkin työskente-lee Syken Merikeskuksessa. Työssään Lukkari keskittyy meren biogeo- kemiallisiin prosesseihin ja ravintei-den kiertoon.

Hänen tutkimuksissaan on selvin-nyt, että varsinkin runsaasti orgaanis-ta ainesta sisältävien ja hapettomuu-desta kärsivien pohjasedimenttien fosforista veteen voi vapautua mer-kittävä osa. Asialla on iso merkitys Itämeren rehevöitymisessä.

”Kun arvioidaan fosforivarastojen roolia meren tilan kehittymisessä, on oleellisen tärkeä tuntea sedimenttien ja veden rajapinnan prosessit”, Luk-kari kertoo.

Hän osoitti jo väitöskirjassaan, että fosforivarastojen kemiallinen luonne vaihtelee alueittain. Näin myös fosfo-rin sisäisen kuormituksen määrässä on suurta alueiden välistä vaihtelua.

Lukkari on mukana muun muassa kollegansa, erikoistutkija Risto Lig-nellin johtamassa hankkeessa, jossa Syke yhteistyössä Ilmatieteen laitok-sen merifyysikoiden kanssa kehittää Saaristomeren ja sen valuma-alueen ravinteiden kokonaiskuormitusmal-lia.

Ekosysteemimallien tarpeita varten on tehtävä jatkuvasti fysikaalis-kemi-allisia mittauksia varsinkin matalis-sa, helposti rehevöityvissä rannikko-vesissä.

Mallilla on tarkoitus tuottaa viran-omaisille arvioita vesistöjen hoito-toimenpiteiden vaikutuksista ja näin helpottaa näiden päätöksiä jatkotoi-mista. Mallin antamat arviot pidetään ajan tasalla veden tilan suorien mit-tausten ja kaukokartoituksen avulla.

Mittaustuloksia tutkijoille tuottaa muun muassa tutkimusalus Aranda. Tulevaisuudessa tietoa saadaan myös automaattisista seurantalaitteistoista.

Saaristomeren alueen kokonais-kuormituksen vaikutuksia kuvaavaa mallia kehitetään ympäristöministe-riön Ravinteet kiertoon -ohjelmassa. Mallijärjestelmä on määrä sovittaa käytettäväksi myös Suomenlahdella ja Selkämerellä.

”Lopullisena tavoitteena on mallin-taa koko Suomen rannikkovyöhyke”, Lukkari kertoo.

Sen jälkeen viranomaiset pääsevät

10 KEMIA 3/2017

Helsingin seudun ympäristö- palvelut HSY tekee oman osuutensa Itämeren hyväksi puhdistamalla jäteveden fosforista ennen kuin vesi jatkaa matkaansa mereen. Kehitteillä on entistä tehok-kaampi talteenottomenetelmä.

Viikinmäen jätevedenpuhdista-mossa on jo vuosikymmeniä ollut käytössä kemiallinen fosforinpois-to. Sen ansiosta fosforia voidaan kierrättää multaan ja komposti-tuotteisiin.

Menetelmässä fosfori saostetaan vedestä heti puhdistusprosessin al-kuvaiheessa. Fosforisakka sitoutuu lietteeseen, kun taas typpi erottuu bakteeritoiminnan avulla ilmake-hään.

Nyt Viikinmäkeen kaavaillaan koelaitosta, jossa testattaisiin fos-forin uudenlaista talteenottoa, niin kutsuttua Ravita-prosessia. HSY:n kehittämässä menetelmässä fos-forin annetaan jatkaa matkaa läpi koko puhdistuksen, ja sitä saosta-va kemikaali lisätään vasta lopuksi.

Näin syntynyt fosforipitoinen liete liuotetaan fosforihappoon, jolloin muodostuu uutta, puhdasta fosforihappoa. Sillä on huomatta-vasti enemmän käyttökohteita kuin magnesium-ammoniumfosfaatilla eli struviitilla, jota aiemmat talteen-ottotekniikat tuottavat.

Struviittia muodostavat tekno-logiat myös soveltuvat ainoastaan biologisesti fosforia poistaville ja lietteen mädättäville puhdistamoil-le.

”Ravita-prosessin etuna on se-kin, että se voidaan toteuttaa eri-kokoisissa puhdistamoissa”, kertoo vs. osastojohtaja Mari Heinonen HSY:stä.

Prosessissa syntyvän fosforiha-pon jalostus on mahdollista toteut-taa keskitetysti muualla, eikä kun-nallisten jätevedenpuhdistamoiden näin tarvitsisi investoida siihen.

”Mikä parasta, jäteveden typestä osa poistuu ilmakehään, mutta osa typestäkin voidaan ottaa talteen. Fosforihapon kanssa siitä voidaan tuottaa lannoitteen raaka-aineeksi sopivaa ammoniumfosfaattia.”

Helsinki ei päästäfosforia mereen

sujuvan käyttöliittymän avulla sekä suunnittelemaan vesienhoidollisia toimenpiteitä että arvioimaan niiden vaikutuksia omilta työpöydiltään. Heidän käsittelemiään asioita voivat olla vaikkapa kalankasvattamon op-timaalinen sijainti ja kalamäärä tai jä-tevedenpuhdistamon pistekuormitus.

Huolenaiheena lääkeaineet

Lannoitefosforin ja -typen lisäksi Itä-mereen päätyy myös alati kasvava määrä arjen kemikaaleja. Vesiympä-ristössä ne voivat käyttäytyä arvaa-mattomasti.

Erityisen huolestuttavia ovat lääke-aineet.

Emme vielä tarkkaan tiedä, mitä niille mereen joutumisen jälkeen ta-pahtuu. Hajoavatko ne valon vaiku-tuksesta tai biologisissa prosesseissa vai liukenevatko ne veteen sellaisi-naan? Entä kuinka ne reagoivat mui-den aineiden kanssa?

Lääkkeiden matkaa jätevedenpuh-distuslaitoksesta eteenpäin ja edelleen vesiympäristössä on vuodesta 2003 selvittänyt Åbo Akademin orgaanisen kemian professorin Leif Kronbergin tutkimusryhmä.

”Lääkeaineiden kohdalla kyse ei niinkään ole akuutista myrkyllisyy-destä vaan jo hyvin pienten pitoisuuk-sien aikaansaamista hormonaalisis-ta vaikutuksista eliöihin, esimerkiksi kalojen lisääntymiskäyttäytymiseen”, Kronberg kertoo.

Monet lääkeaineet esiintyvät vedes-sä nanogrammoina litraa kohti. Näin minimaalisten pitoisuuksien tunnis-taminen vaatii orgaanis-kemiallisten analyysimenetelmien vahvaa osaa-mista.

Åbo Akademin ryhmä tunnisti jo 2000-luvun alkupuolella Aurajokeen päätyvästä puhdistamattomasta yh-dyskuntavedestä muun muassa ko-lesterolilääke betsafibraatin sekä ki-pulääkkeinä käytettävät ibuprofee-nin, ketoprofeenin, diklofenaakin ja naprokseenin.

Turun halki virtaavasta joesta löytyi myös rikkakasvien torjuntaan tarkoi-tettua fenopropia.

Tuoreemmat tulokset ovat peräisin Itä-Suomesta. Lappeenrannan veden-puhdistuslaitoksesta valuu Haapajär-ven kautta Itämereen myös noin kym- Sc

anst

ockp

hoto

Sinileväkukin-tojen pelätään röyhähtävän

Itämerellä myös tänä kesänä.

113/2017KEMIA

Mereen päätyy kolesterolilääkkeitä, kipulääkkeitä, beetasalpaajia ja antibiootteja.

mentä muuta lääkeainetta, kuten bee-tasalpaajia ja antibiootteja.

”Ibuprofeenista lietebakteerit on-neksi pitävät. Yhä suositummaksi tulevasta ’joka säryn lääkkeestä’ dik-lofenaakista sen sijaan poistuu kor-keintaan puolet. Myös huomattava osa antibiooteista pääsee valumaan luontoon.”

Monet lääkkeet ovat ihmisille elin-tärkeitä, joten niiden käyttö ei ole ai-nakaan vähenemässä. Tulevaisuus mietityttää professoria useastakin syystä.

”Kunnallisten vedenpuhdistuslai-tosten puhdistuskyky on monien lää-keaineiden osalta melko alhainen. Laitoksilla ei myöskään ole lakisää-teistä velvoitetta aineiden puhdista-miseen.”

Antibiooteista tiedetään, että aina-kin osa niistä kerrostuu merenpohjan sedimentteihin siinä, missä ravinteet-

kin.”Ympäristöön kertyvien antibioot-

tien myötä erittäin vastustuskykyisten haitallisten bakteerien lisääntyminen on todellinen uhka. Tutkimuksen pi-täisi reagoida asiaan nopeasti.”

Arjen kemikaaleja pesuaineista muoveihin

Lääkkeet ovat kuitenkin vain yksi ve-siin valuva hankala ryhmä.

Itämerestä ja muista vesistöistä ta-vataan myös arjen kemikaaleja, jotka ovat peräisin pesuaineista, hygienia-tuotteista, tekstiileistä, rakennusma-teriaaleista, elintarvikkeista, elekt-ronisista laitteista, kulkuvälineistä ja erilaisista muoveista.

”Useimmat näistä kemikaaleista hajoavat luonnossa valon vaikutuk-sesta. Kun kemiallisten yhdisteiden jatkoseurantaa ei Suomessa kuiten-

Itämerta tutkivia laitoksia SuomessaSuomen ympäristökeskus (Syke)Keskittyy Itämereen ja sen pinta- ja pohjavesiin yhtenä kokonaisuutena. Syken Merikeskus tuottaa tietoa Itä-meren suojelun ja kestävän käytön tueksi.

Ilmatieteen laitosVastaa merten fysikaalisen tilan tut-kimuksesta, havaintotoiminnasta sekä meriennusteista.

Luonnonvarakeskus (Luke)Paneutuu Itämereen osana Sinisen biotalouden tutkimusta. Kohteina muun muassa kalatalous ja vesistön virkistyskäyttö.

Geologian tutkimuskeskus (GTK)Tekee merigeologista tutkimusta, jossa kerätään tietoa esimerkiksi meren pohjan laadusta, vesisyvyy-destä ja virtauksista.

Helsingin yliopistoTutkii Itämerta muun muassa ympä-ristötieteiden ja akvaattisten tietei-den oppiaineissa. Tvärminnen tutki-musasema Hankoniemellä.

Turun yliopistoTutkimuksen keskiössä Saaristo-meren tutkimuslaitos. Laitos tekee Saaristomeren ja Itämeren alueen monitieteellistä tutkimusta ja kes-kittyy meriympäristön tilan pitkäai-kaisseurantaan.

Åbo AkademiAlan tutkimusta tehdään etenkin ympäristö- ja meribiologian oppiai-neessa sekä kemian laitoksessa, jos-sa esimerkiksi tunnistetaan veden haitta-aineita.

kaan tehdä, ei tiedetä, mitä niille ta-pahtuu, mitä niiden hajoamistuotteet ovat, ja miten ne vaikuttavat”, Kron-berg sanoo.

Muun muassa PBDE:t eli polybro-matut difenyleetterit, joita käytetään palonestonaineina, ovat rasvaliukoi-sia ja luonnossa hyvin pysyviä yhdis-teitä.

”Niitä esiintyy Itämeressä ja sen eliöstössä huomattavina pitoisuuk-sina, mutta niiden kertymistä sedi-mentteihin ei kunnolla tunneta eikä mahdollisista vaikutuksista tiedetä juuri mitään.”

Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja.epitkala@gmail.com

Åbo

Akad

emi

Emeritusprofessori Leif Kronberg on huolissaan vesiin valuvista haitallisista kemikaaleista. ”Itämeressä esiintyy esimerkiksi palonestoaineita huomattavina pitoisuuksina, mutta niiden vaikutuksista siellä ei vielä tiedetä juuri mitään.”

12 KEMIA 3/2017

TÄTÄ MIELTÄ

Biokaasua tankkiintekninen biokaasupotentiaali on 460 gi-gawattituntia eli 46 miljoonaa öljylitraa vastaava määrä. Jos potentiaali otettai-siin käyttöön, sillä kattaisi 17 prosenttia tieliikenteen kuluttamasta energiasta.

Liikenteen päästöjen vähentämiseen tarvitaan kaikki keinot, joten sähkön, kaasun ja nestemäisten biopolttoainei-den vastakkainasettelu on turhaa. Kai-kille löytyy aikansa ja paikkansa.

Biokaasu on siitä kiitollinen tuote, että liikennekäytön lisäksi se soveltuu myös sähkön ja lämmön tuotantoon ja teollisuuden prosesseihin neste- ja maakaasua korvaamaan. Kemistit voi-vat rakentaa biokaasun sisältämästä metaanista ja hiilidioksidista melkein mitä tahansa.

LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ on meneillään paljon sellaista, millä on liittymäpintaa biokaasun liikennekäyttöön. Suomen Biokaasuyhdistys ry:n hallituksessa val-mistelemme lausuntoja, jotka liittyvät muun muassa ILUC-direktiivin kansal-liseen täytäntöönpanoon, energia- ja

KIITOS Kalmarin tilan biokaasulaitok-sen, Keski-Suomessa on voinut autoilla biokaasulla jo toistakymmentä vuotta.

Joutsasta on saanut biokaasua kolme vuotta, ja tänä vuonna tankkausmah-dollisuudet lisääntyvät huimasti. Jyväs-kyläläisessä Mustankorkean jätteen-käsittelykeskuksessa tankattiin huhti-kuussa ensimmäiset biokaasukäyttöiset jäteautot, ja pian asema avataan muille-kin kaasuautoilijoille.

Gasum tuo kesällä Jyväskylään nes-teytettyä kaasua raskaalle liikenteelle jakelevan aseman, josta myös henki-löautot saavat kaasua tankkiin. Ääne-koskellekin on pian tulossa biokaasun tankkausasema.

Itse kaasuttelen Kalmarin biokaasulla seitsemättä vuotta. Volkkari tuotiin Sak-sasta ja maksoi veroineen kaikkineen saman verran kuin vastaava bensamalli Suomessa. Polttoaine on noin 40 pro-senttia bensiiniä edullisempaa, ja rahat menevät aluetalouteen.

Matkan varrelle ei jää edes siellä, mis-sä kaasua ei vielä ole. Autossa on myös bensatankki, ja vaihto bensalle käy it-sestään, kun kaasu loppuu. Hiilidioksi-dipäästöjä ei uusiutuvalla polttoaineella periaatteessa ole.

KESKI-SUOMESSA meitä kaasuautoi-lijoita on satakunta. Uusien biokaasulai-tosten ja tankkausasemien myötä jouk-koon mahtuu paljon lisää. Yksistään Mustankorkealle rakentuva biokaasulai-tos ruokkisi puolet Suomen nykyisestä 2 500 kaasuauton kannasta.

Kiinnostus onneksi kasvaa. Resurssi-viisautta tavoitteleva Jyväskylän kau-punki kilpailutti ennakkoluulottomasti kaksi jätekuljetusurakkaa ja edellytti biokaasukäyttöistä kalustoa. Voittanut yritys ajaa nyt jätteitä kolmella biokaa-supakkarilla. Julkisten hankintojen avul-la voidaan näin edistää puhtaampaa lii-kennettä.

Biokaasun tuotannolle riittää täällä vielä raaka-ainetta, erityisesti maata-louden biomassoista. Keski-Suomen

ilmastostrategiaan ja Joutsenmerkin kriteeriehdotuksiin kaasumaisille polt-toaineille.

Energia- ja ilmastostrategiassa on asetettu tavoitteeksi, että Suomessa oli-si vähintään 50 000 kaasuautoa vuonna 2030. Ruotsissa on sen verran kaasu-autoja jo nyt, joten Suomen tavoite ei ole kovin kunnianhimoinen. Se on kui-tenkin askel oikeaan suuntaan – ja aina-han tavoitteen saa ylittää.

Nyt pitää vain varmistaa, että kaikki lainsäädännössä tapahtuvat muutokset edistävät biokaasun tuotantoa ja käyt-töä.

Usko asioiden edistymiseen on toisi-naan ollut koetuksella. Vihdoin näyttää siltä, että biokaasun liikennekäyttö ot-taa aimo harppauksen eteenpäin. Tästä on hyvä jatkaa, ja Volkkarillakin pitäisi olla vielä paljon biokaasukilometrejä edessä.

Outi Pakarinenouti.pakarinen@keskisuomi.fi

Tuul

ia N

iem

inen

/ Ke

ski-S

uom

en li

itto

Outi Pakarinen koki biokaasuherätyksen

15 vuotta sitten Jyväs-kylän yliopiston bio- ja

ympäristötieteiden laitoksessa. Nykyisin hän

työskentelee Keski- Suomen liitossa Circ-

waste-hankkeessa.

Member of Rettig Group

KALKKIA KAIKKEENVEDENKÄSITTELYYNKalkkituotteita käytetään vedenkäsittelyssä eri tarkoituksiin. Nordkalkin tuotteet sopivat aina juomaveden käsittelystä jätevedenpuhdistuk-seen, luonnonvesien, kaivosvesien ja prosessi-vesien neutralointiin sekä lietteen stabilointiin. Vedenkäsittelyssä kalkkituotteilla nostetaan pH:ta sekä säädetään kovuutta ja alkaliteettia. Kalkilla voidaan myös saostaa fosforia ja me-talleja sekä hygienisoida lietteitä.

Olemme mukana Yhdyskuntatekniikan näyttelyssä

10.-11.5.2017. Tule vierailemaan osastollamme B 140!

www.nordkalk.fi

Varaa paikkasi viimeistään 16. toukokuuta!

Teemoina:laboratoriot, patentit,

kemikaalit ja Reach TIEDUSTELUT JA VARAUKSET:jaana.koivisto@kemia-lehti.fi seija.kuoksa@kemia-lehti.fipuh. 040 770 3043 puh. 040 933 1147

Ilmoitukset Kemia-lehdessä

huomataan!Teemanumero 4/2017

ilmestyy 8. kesäkuuta.

www.kemia-lehti.fi

KEMIAKemi

LISÄTIETOJAwww.ttl.fi/tyohygieniawww.ttl.fi/kemia

www.ttl.fi/aerosolilaboratoriowww.ttl.fi/mikrobiologia

Meiltä saat:- Työhygieeniset selvitykset ja

mittaukset  työpaikoilla- Analyysipalvelut

- Lämpöhajoamistuotteiden ja materiaaliemissioiden  määritykset tuotteista

T YÖH YGIEENISET PA LV ELUT

14 KEMIA 3/2017

Raskaimmanatomin metsästys Alkuaineiden jaksollisen järjestelmän seitsemäs rivi on täytetty,

kiitos myös suomalaistutkijoiden ponnistelujen. Seuraavaksi rakennetaan siltaa vakauden saarelle.Kalevi Rantanen

153/2017KEMIA

la 1s-elektronit putoavat ytimiin”, vas-taa emeritusprofessori Pekka Pyykkö Helsingin yliopistosta.

”Kukaan ei oikein tiedä, onko tämä vakavasti otettava ajatus vai ei. Yti-mien epästabiilisuus tietysti tekee olon hankalaksi jo paljon sitä ennen.”

Kaikki toistaiseksi tunnetut raskaat alkuaineet ovat hajoavia eli radioak-tiivisia. Raskaimmat elävät vain se-kunnin murto-osia. Oganesson puo-liintuu alle millisekunnissa.

Kun ytimen massa kasvaa, merkit-tävään osaan nousevat suhteellisuus-teorian kuvaamat relativistiset ilmiöt. Niihin Pyykkö on paneutunut niin ansiokkaasti, että hänet vuonna 2012 palkittiin Schrödingerin mitalilla. Kunnianosoituksen myönsi teoreet-tisen ja laskennallisen kemian seura Watoc tunnustuksena Pyykön ”uraa-uurtavasta panoksesta relativistiseen kvanttikemiaan”.

Relativististen ilmiöiden vaikutus tekee entistä vaikeammaksi ennus-taa, mitkä alkuaineet ovat ylipäätään mahdollisia ja millaisia ominaisuuk-sia niillä on.

Lopullisen vastauksen arvoituk-seen antavat vasta käytännön kokeet. Niissä sopivaan atomiin ammutaan kiihdyttimellä ioneja tai muita hiuk-kasia. Joskus ne jäävät ytimeen – ja uusi alkuaine syntyy.

Tähän mennessä tehtyjen super-raskaiden alkuaineiden ytimet ovat alkaneet hajota välittömästi. Hajoa-mistuotteet kuitenkin kertovat, että uusi alkuaine oli kuin olikin hetken verran olemassa.

Haasteista huolimatta myös teoree-tikot pyrkivät ennakoimaan sitä, mil-laisia vielä tuntemattomat alkuaineet voisivat olla.

”Itse olen arvellut, että alkuaineet 121–138 muodostaisivat 5g-sarjan”, Pyykkö kertoo.

Nykyinen alkuainetaulukko ulot-tuu 5f-sarjaan asti.

Pyykön ryhmä on pian julkaise-massa työn, jossa on laskettu 5g-sar-jan heksafluorideja. Kokeellistakin tutkimusta aiheesta on tehty ”yllättä-vän pitkälle”.

Eniten tutkijoita kiehtoo mahdol-lisuus, että matkalla kohti yhä ras-kaampia alkuaineita tapahtuu jossain kohdin käänne. Se tarkoittaa, että vas-taan alkaisi tulla vakaita tai ainakin suhteellisen vakaita aineita.

Jos alkuaine pysyisi koossa satoja

tai tuhansia vuosia, sitä voitaisiin val-mistaa varastoon, tutkia ja hyödyntää aivan eri tavalla kuin heti häviävää ai-netta.

Berkeleyn yliopiston tutkijat Wil-liam D. Myers ja W. J. Swiatecki esit-tivät vuonna 1966 ajatuksen, että va-kaus alkaa protoniluvusta Z = 126 ja neutroniluvusta N = 184. Sama kak-sikko loi myös superraskaiden alkuai-neiden käsitteen.

Virallisesti ei ole määritelty, kuin-ka raskas alkuaine on superraskas. Tavallisesti superraskaasta aineesta puhutaan kuitenkin silloin, kun pro-toniluku ylittää sadan, eli mennään fermiumista (Z = 100) ylöspäin.

Kansainvälinen puhtaan ja sovelletun kemian liitto Iupac antoi viime vuon-na viralliset nimet aineille, jotka vielä puuttuivat alkuainetaulukon seitse-männestä jaksosta. Niiden protoni-numerot eli järjestysluvut ovat 113, 115, 117 ja 118 ja nimet nihonium, moskovium, tennessiini ja oganesson. Viimeksi mainittu on nyt raskain al-kuaine, jota on kyetty valmistamaan. Sen protonien määrä eli Z on 118.

Entä kuinka pitkälle voidaan vielä päästä?

”On arveltu, että 172 saattaisi olla mahdollinen yläraja, jonka yläpuolel-

G. O

tto/G

SI

Raskaiden alkuaineiden metsästäjä työssään. Darm-stadtilaisen GSI-instituutin

lineaarikiihdytin on 120 metriä pitkä.

Hajoamistuotteet kertovat, että uusi superraskas alkuaine oli kuin olikin hetken olemassa.

Saattaa myös olla, että tietyt pro-tonien ja neutronien määrät tekevät atomiytimestä vakaan. Näin arvelevat fyysikot, jotka käyttävät termiä ”maa-giset luvut”.

Jyväskylästä koetuloksia teoreetikoille

Raskaiden ja superraskaiden alku-aineiden tutkimuksella on Suomes-sa pitkät perinteet. Työn aloitti Hel-singin yliopiston fysiikan professori Lennart Simons.

Simons tutki uraanin fissiota Niels Bohrin laboratoriossa Tanskassa vuosina 1938–1940 ja käynnisti sitten ydinfysiikan tutkimuksen ja opetuk-sen myös kotimaassaan.

Tutkijat Matti Nurmia, Kari Es-kola ja Pirkko Eskola osallistuivat 1960-luvulla raskaiden alkuainei-den tuottamiseen Yhdysvalloissa. He työskentelivät kuuluisan alkuaineiden metsästäjän Albert Ghiorson ryh-mässä, joka valmisti ensimmäisen kerran rutherfordiumia (104), dub-niumia (105) ja seaborgiumia (106).

Jyväskyläläinen emeritusprofessori Matti Leino on puolestaan ollut teke-mässä uusia alkuaineita sekä Yhdys-valloissa että Saksassa. Saksan Darm-stadtissa syntetisoitiin hassiumia (nu-mero 108), darmstadtiumia (110),

16 KEMIA 3/2017

Alkuaineiden jaksollisen järjestelmän seitsemäs rivi on nyt täynnä ja aineet myös nimetty. Kuinka monta uutta ainetta taulukkoon ilmestyy, on vielä arvoitus.

Suomalaisprofessori ”näki” ensimmäisenä hassiumin atomin.

röntgeniumia (111) ja kopernikiumia (112).

”Mieliinpainuvin hetki oli alkuai-neen numero 108 tekeminen”, Leino muistelee.

”Olin ensimmäinen, joka niin sano-tusti näki hassiumin atomin.”

Tennessiini, alkuaine numero 117, näki päivänvalon Darmstadtis-sa vuonna 2014. Myös tähän työhön osallistui jyväskyläläinen tutkija, fyy-sikko Juha Uusitalo.

Uusien alkuaineiden ”löytämi-nen” eli syntetisointi vaatii suuria tutkimusryhmiä ja teollisuuslaitok-sia muistuttavia laboratorioita. Työ onkin keskittynyt muutamaan tutki-muslaitokseen, jotka Yhdysvaltain ja Saksan lisäksi sijaitsevat Venäjällä ja Japanissa.

Tarpeen ovat yhä järeämmät ja hie-nostuneemmat laitteet. Venäläinen Dubnan tutkimuslaitos rakentaa par-haillaan uutta kiihdytintä. Kokeet sil-lä on tarkoitus aloittaa vuonna 2018.

Amerikkalainen Michiganin val-tionyliopisto puolestaan konstruoi ionikiihdytintä, jossa ioneille anne-taan puolen valonnopeuden vauhti. Noin 700 miljoonan euron hintaisen laitteen on määrä valmistua vuonna 2022.

Suomessa rahasummat ovat suuriin maihin verrattuna vaatimattomia. Meillä toiminta perustuu erikoistu-miseen ja erikoislaitteiden pitämiseen

ajan tasalla.Jyväskylän yliopiston kiihdytinla-

boratorio Jyfl-Acclab on yksi neljästä kansallisesta tutkimusinfrastruktuu-rista. Laboratorio on juuri saanut ra-hoitusta, jolla hankitaan esimerkiksi uusia ilmaisimia heliumionimikro-skooppiin eli HIM-laitteeseen.

”Teemme ydinrakennetutkimusta pääasiassa alkuaineilla, joiden pro-toniluku on pienempi kuin kaikkein raskaimmilla alkuaineilla”, kertoo professori Paul Greenlees.

Greenleesin johtaman ryhmän tut-kimuskohteena ovat pääasiassa alku-aineet fermiumista dubniumiin eli numerot 100–105. Jyväskyläläisko-keiden perusteella voidaan kehittää teorioita, jotka selittävät raskaimpien alkuaineiden käyttäytymistä.

Jyväskylän kiihdytinlaboratorio ylpeilee useilla huippuluokan lait-teilla. Niihin kuuluu esimerkiksi Sage-spektrometri, jolla on tutkittu nobeliumin ydintä. Tuoreeseen tut-kimukseen osallistui fyysikkoja vii-destä maasta.

Ritu-separaattorilla puolestaan syntetisoitiin einsteiniumin ja ber-keliumin neutronivajaita ytimiä. Al-kuvuodesta 2017 ilmestyneellä tutki-

musartikkelilla oli kirjoittajia kuudes-ta maasta.

”Laitteistomme on paras Euroo-passa ja kenties koko maailmassa”, Greenlees kehaisee.

Kuin eksoplaneettojen etsimistä

Uusien alkuaineiden rakentaminen on kuin eksoplaneettojen metsästys-tä eli puhtainta tiedettä. Siitä, millais-ta taloudellista hyötyä kerättävä tieto ehkä joskus tuottaa, on mahdotonta sanoa mitään etukäteen.

”Kaikkein raskaimpia alkuaineita on vaikea käyttää suoraan, koska ne elävät kenties vain sekunnin”, profes-sori Greenlees myöntää mutta muis-tuttaa, että ydinfysiikalla yleisemmin on paljon sovelluksia.

”Esimerkiksi sairaaloiden kuvan-tamistekniikka perustuu ydinfysiik-kaan.”

Positroniemissiotomografia eli PET-kuvaus on hyvä esimerkki lää-ketieteellisestä sovelluksesta. Mene-telmässä potilaalle annetaan radio-aktiivista merkkiainetta ja kuvataan sitten hänen kehonsa gammakame-ralla, joka paikantaa lyhytaikaisten isotooppisen aiheuttaman säteilyn. Näin voidaan löytää esimerkiksi syö-päkasvaimia ja niiden etäpesäkkeitä.

Toinen esimerkki on magneettinen ydinresonanssikuvaus MRI, alkupe-

173/2017KEMIA

Raskaiden ja superraskaidenalkuaineiden tutkimuskeskuksia

Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratorio Suomi

GSI Helmholtz -keskus Darmstadt, Saksa

Hiukkasfysiikan tutkimuskeskus JINR Dubna, Venäjä

RIKEN Nishina -tutkimuslaitos Wako, Japani

Oak Ridge National Laboratory Oak Ridge, Yhdysvallat

Michiganin valtionyliopisto East Lansing, Yhdysvallat

RIA

Nov

osti

Venäjän Dubnassa toimivan JINR-instituutin tutkijat ovat tähän mennessä napanneet kiinni yhdeksän uutta alkuainetta.

Protonien määrä antaa alkuaineelle järjestysluvunAtomit koostuvat positiivisista pro-toneista, negatiivisista elektroneis-ta ja varauksettomista, neutraaleis-ta neutroneista. Protonien määrä antaa alkuaineelle sen järjestyslu-vun (Z).

Neutronien ja elektronien määrä kasvaa siirryttäessä kevyistä raskai-siin alkuaineisiin, mutta ei suora-viivaisesti. Elektronit muodostavat orbitaaleja, joita merkitään ytimes-tä ulospäin luettuna kirjaimilla s, p, d ja f.

Orbitaali kuvaa elektronin to-dennäköistä rataa. Se määrittelee myös energiatason, jolla elekt-roni voi olla. Elektronit asettuvat mahdollisimman matalalle ener-giatasolle, mutta kaikki eivät voi kokoontua yhdelle tasolle. Sen, kuinka monta elektronia kullakin tasolla voi olla, määrittävät kvant-timekaniikan säännöt.

Positiiviset protonit hylkivät toisiaan. Vakaan alkuaineen ydin-tä pitävät koossa neutronit, jotka toimivat ”liimana”. Mitä enemmän protoneja on, sitä suuremmat ovat hylkimisvoimat.

Alkuaineiden ominaisuuksissa havaittiin jo varhain jaksollisuutta. Jaksot päättyvät inerttisiin jalokaa-suihin. Aineet ovat inerttisiä, koska niiden elektronikuoret ovat täytty-neet.

räiseltä nimeltään NMRI, jossa poti-laan kuvantaminen tapahtuu voimak-kaassa magneettikentässä.

Tutkimuslaitteiden rakentaminen edistää monenlaisen tekniikan, kuten ilmaisimien ja tietokoneohjelmien, kehitystä. Työn tuloksia on ajan mit-taan hyödynnetty monilla aloilla.

Tuttu käytännön sovellus on palo-varoitin, jossa ydinreaktiolla valmis-tettu alkuaine amerikium lähettää heikkoa säteilyä. Säteily ionisoi ilmaa ilmaisinkammiossa. Savun hiukka-set muuttavat ilmaraon sähkönjoh-tavuutta, mikä saa aikaan hälytyksen.

Kaliforniumia, joka on voimakas neutronilähde, tarvitaan puolestaan öljy- ja kaivannaisteollisuudessa. Öl-jykentillä käytetään kaliforniumia sisältävää neutronikosteusmittaria. Kulta- ja hopeamalmeja taas havai-taan neutroniaktivaatiolla. Silloinkin neutronilähteenä toimii kalifornium.

Nykyiset sovellukset syntyivät ai-koinaan tieteellisen uteliaisuuden odottamattomina sivutuotteina. Voimme näin luottaa siihen, että su-perraskaiden alkuaineiden tutkimus

tuottaa uusia sovelluksia, vaikka em-me vielä tiedäkään, mitä ja millaisia ne ovat.

”Meteoriitit ovat lentäviä laboratorioita”

Kaikki tuntemamme superraskaat ja monet vähän kevyemmätkin alkuai-neet – neptuniumista alkaen – ovat keinotekoisia. Niitä ei siis ole löydet-ty luonnosta.

Mahdotonta ei silti ole, että vielä joskus löydetään.

Alkuaineiden metsästyksen grand old man on 84-vuotias venäläinen, su-kujuuriltaan armenialainen fyysikko Juri Oganesjan Dubnan tutkimuslai-toksesta. Raskain tätä nykyä tunnettu alkuaine oganesson on nimetty juuri hänen mukaansa.

Oganesjan etsii jatkuvasti uusia kei-noja, joiden avulla superraskaita al-kuaineita voitaisiin tutkia tarkemmin. Yksi suunta on avaruus.

”Meteoriitit ovat kuin lentäviä la-boratorioita”, hän kertoi Ison-Britan-nian kuninkaallisen kemian seuran

lehdessä Chemistry Worldissä viime vuoden marraskuussa.

Oganesjan on pohtinut meteo-riittien mahdollisuuksia etenkin Buckinghamin yliopiston professo-rin, astrobiologi Richard Hooverin kanssa.

Oliviini on magnesiumia ja rau-taa sisältävä mineraali, jota käytetään muun muassa saunankiukaiden kivis-sä. Hooverin mukaan mineraali on myös hyvä superraskaan alkuaineen ilmaisin.

Pallasiittimeteoriitit sisältävät oli-viinikiteitä. Kiteet ovat saattaneet toimia ilmaisimina sadan miljoo-nan vuoden ajan. Superraskas atomi-ydin, joka on kulkenut oliviinin läpi, on voinut jättää jäljen, josta se on yhä mahdollista tunnistaa.

Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja.kalevi.rantanen@kolumbus.fi

18 KEMIA 3/2017

LUKIJALTA

Jari Koponen kirjoitti: ”Luonnonlait mahdollistavat materian monimut-kaisenkin itsejärjestäytymisen heti, kun olosuhteet ovat sopivat” (Luon-non molekyylikoneet ovat elämän moottoreita, Kemia-lehti 2/17). Täl-lä viitattaneen tässä yhteydessä ke- mialliseen evoluutioon? Mutta: elä-män vaatimaa monimutkaista ”itses-tään järjestäytymistä” tavataan vain elävissä soluissa, joissa ”olosuhteet ovat sopivat”. Ulkopuolella luonnon-lait eivät mahdollista, vaan estävät biopolymeerien synnyn.

Naturalistien tarjoama vetinen ”al-kuliemi” elämän synnyn tyyssijana on vihoviimeinen paikka, jossa bio-polymeereja voisi syntyä itsestään. Esimerkiksi aminohapot ovat vedes-sä melko stabiileja eivätkä muodosta proteiineja. Ne pitäisi ensin aktivoi-da. Mutta aktivaation pitäisi tapahtua vedettömässä ympäristössä, muuten ne reagoisivat veden kanssa! Sama pätee ns. RNA-maailmaan: Solussa RNA-säikeet syntyvät transkriptiossa DNA-säikeiden kopioina. Tällöin sy-tosiini pariutuu guaniinin ja adeniini urasiilin kanssa. Pariutuminen tarvit-see kuitenkin koneiston, joka asettaa typpiemäkset oikeaan asentoon siten, että ne pystyvät muodostamaan ve-

Elämän moottoreista

Kiitos taas kerran aivan loistavasta Kemia-Kemi-lehden nume-rosta 2/2017. Sen lukemisessa vierähti useampikin hetki. Lehti olisi voinut ilmestyä myös Hesarin teemanumerona, niin hyvää ja kansanomaista mutta samalla asiantuntevaa oli artikkeleiden sisältö ja kirjoitustapa.

Erityisen paljon pidin Gluteenin kahdet kasvot -artikkelista, koska lähituttavienkin joukossa on keliakiasta kärsiviä ihmisiä. Ohutsuolen nukkapinnan katoaminen kun on elinikäinen ongel-ma ja vaivat samoin. Myös muovien kierrätystä käsitelleet artik-kelit olivat ansiokkaita.

Erikseen haluan antaa tunnustusta myös pääkirjoitukselle. Se maistui oikein hyvälle. Se myös suhteuttaa kaikkia elintarvikkei-siin, niiden ominaisuuksiin ja lisäaineisiin liittyvää keskustelua, joka monasti näyttää menevän pahasti tosiasioiden edelle.

Kari TeppolaMuoviteollisuus ry:n entinen

toimitusjohtaja, Helsinki

Kiitokset lehdestä

tysidokset sapluunan vastinemäksien kanssa. Ongelma on siinä, että raken-nuspalikat, vapaat yksittäiset nukleo-tidit eivät solun ulkopuolisessa vesi-liuoksessa voi spontaanisti muodostaa uutta RNA-säiettä, vaikka käytettävis-sä olisikin sapluuna. Näin siksi, että typpiemästen sitoutumispaikat ovat hydrofiilisia, jolloin ne reagoisivat-kin veden eivätkä sapluunan vastin- emästen kanssa. Lisäksi typpiemäs-ten runko-osat ovat hydrofobisia, jol-loin ne liimautuisivat toisiinsa kylki kylkeä vasten, eikä mitään kelvollista RNA-rihmaa voisi syntyä. Ilmiön ha-vaitsi elämän synnyn tutkija Nicholas Hud vuonna 2007.

Koponen: ”Nykytiedon mukaan al-keellisen elämän syntymiskynnys on kohtalaisen matala.” Onkohan ”nyky-tieto” keksinyt elämän uudelleen, sillä oikea elämä on kaikkea muuta kuin alkeellista? ”Alkeellisin” eliö on my-koplasma, aitotumaisen solun para-siitti. Sekin tarvitsee 580 kilotavua in-formaatiota, jota ohjaamattomat ke-mialliset reaktiot eivät voi synnyttää.

Naturalistista spekulointia

Artikkelista neljännes on elämän syn-tyyn ja kehitykseen liittyvää natura-

listista spekulointia, jossa on ajau-duttu tieteen ulkopuolelle. Artikkelin anti olisi ollut parempi, jos tuo neljän-nes olisi käytetty kuvaamaan esim. so-lubiologian keskeisintä tapahtumaa, translaatiota, DNA-koodin käänty-mistä proteiinien aminohappojärjes-tykseksi: DNA:n ja ribosomin välil-lä ei ole suoraa fysikaaliskemiallista yhteyttä, joka mahdollistaisi koodin muuntamisen. Sen tekee aminohap-po-tRNA-syntetaasi-niminen ent-syymiperhe. Se osaa valita sekä oi-keat aminohapot että niitä vastaavat siirtäjä-RNAt antikodeneineen. Tä-män entsyymiperheen on kuitenkin täytynyt olla olemassa ennen pro- teiinisynteesiä. Kyseessä on kääntei-nen kausaliteetti, biologisen infor-maation korkein taso.

Biologia on täynnä käänteistä kau-saliteettia: B on olemassa siksi, että tulevaisuudessa tarvitaan tekijä A, jotta elämä toimisi. A:ta ei voi syntyä ilman sitä edeltävää B:tä. Elämä vaa-tii etukäteen suunniteltuja hahmoja ja funktioita, kuten aminohappo-tRNA-syntetaasi-nimisiä elämän koneita.

Mikko TuulirantaKirurgi, Jyväskylä

193/2017KEMIA

AJANKOHTAISTA

Smart Chemistry Parkin yritykset tekevät hartiavoimin yhteistyötä pitääkseen materiaalivirrat kierrossa. Työ palkittiin historian ensimmäisellä Kiertotalous-innovaatio-palkinnolla.

Elina Saarinen

Innovaatioalusta, klusteri ja verkosto.Näin kuvailee Smart Chemistry

Parkin kehityspäällikkö Linda Frö-berg-Niemi Raisiossa toimivaa bio- ja teknologiayritysten yhteisöä, jolle Suomalaisten Kemistien Seura (SKS) myönsi ensimmäisen Kiertotalousin-novaatio-palkintonsa.

”Meillä on tiivis ja luottamukselli-nen yhteisö. Tuomme ihmisiä yhteen, jotta yritykset voivat löytää oikeat partnerit. Verkostomme tekee töitä yhteisten bio- ja kiertotaloustavoit-teiden eteen”, Fröberg-Niemi kertoo.

Smart Chemistry Park on koon-nut saman katon alle pieniä startup-yrityksiä, jotka tarjoavat osaamistaan muun muassa metalli-, energia-, pa-peri- ja life science -teollisuudelle.

Keskittymän toimitiloissa ja labo-ratorioissa liiketoimintaansa raken-taa 12 yritystä, kuten ympäristöä säästävää pigmenttien valmistusme-netelmää kehittävä FP-pigments ja puumassasta rikitöntä ligniiniä, sel-luloosaa ja hemiselluloosaa toisten yritysten raaka-aineeksi fraktioiva CH Biofore.

Smart Chemistry Parkin yhteis-työklusteri on paljon laajempi. Valta-kunnallisessa verkostossa toimii tii-viisti 30 yritystä, ja tutkimus- ja yli-opistoyhteistyön kautta mukana on satoja toimijoita. Verkostoon kuuluu myös arvoketjuja täydentäviä, kemi-kaaliturvallisuuteen ja immateriaali-oikeuksiin erikoistuneita yrityksiä.

Smart Chemistry Park auttaa yri-tyksiä sekä tuotteistamaan innovaa-tioitaan että hakemaan työhön rahoi-tusta. Sitä on tullutkin sekä Tekesiltä

että EU-ohjelmista.Fröberg-Niemi toivoo, että suoma-

laisen kiertotalouden tukemiseen löy-tyisi edelleen kärsivällistä, pitkäjän-teistä sijoitusrahaa. Esimerkiksi teol-lisuuden sivuvirtojen tuotteistaminen edellyttää syvää osaamista, tuotekehi-tystä ja investointeja.

”Biomassan tai sivuvirtojen jalos-taminen vaatii usein laiteinvestointe-ja. Joskus on pystytettävä kokonaisia teollisuuslinjoja. Jo toiminnan skaa-laaminen laboratoriovaiheesta on iso kustannus.”

”Aikaa, rahaa ja koko sielu”

Smart Chemistry Parkia pyörittää Turku Science Parkin Smart Clean-tech -tiimi eli Fröberg-Niemi, Ree-ta Huhtinen, Anu Molin ja Annika Bernitz. Nelikosta kaksi on kemian alan tohtoreita, yksi kemiantekniikan diplomi-insinööri.

Fröberg-Niemen mukaan palkin-to merkitsee paljon niin tiimille kuin yrityksille.

”Yrittäjät panostavat tähän aikaa, rahaa ja koko sielunsa. Me elämme

heidän kanssaan arkista aherrusta ja mietimme, miten materiaalivir-rat saataisiin uudestaan kiertoon ja teollisuutta vihreämmäksi. Tunnus-tus antaa uskoa, että teemme oikeita asioita.”

Tyytyväinen on myös palkitsija.”On valtavan hienoa, että palkin-

non sai ensimmäisenä nimenomaan yhteisö, joka mahdollistaa pienten yritysten kiertotalousinnovaatiot ja liiketoiminnan käynnistämisen täl-lä alalla”, sanoo professori Kimmo Himberg SKS:n hallituksesta.

Seura perusti palkinnon kiinnit-tääkseen yhteiskunnallista huomiota kemian alalla toimiviin kiertotalous-innovaattoreihin ja kemian keskei-seen rooliin materiaalien turvallises-sa kierrossa.

Chileläisen muotoilijan Joel Me-nesesin materiaalivirtaa symboloiva teos The Thing matkasi – sekin kier-topalkintona – Raisioon, kunnes pal-kinto jaetaan uudestaan kahden vuo-den päästä.

Kirjoittaja on Uusiouutisten päätoimittaja.elina.saarinen@uusiouutiset.fi

Palkittu kemistitiimi

Kiertotalouden ytimessä

Mes

suke

skus

Maaliskuisilla Kemian Päivillä luovutetun palkinnon vastaanottivat Lari Vähä-salo (vas.), Anu Molin, Reeta Huhtinen, Linda Fröberg-Niemi ja Mari Taipale.

20 KEMIA 3/2017

UUTISIA

Vuoden 2017 Suomalaisen insinöörityöpalkinnon sai turkulainen työryhmä, joka on kehittänyt hormonikierukoiden tuoteperhettä.

Diplomi-insinöörit Pirjo Sallinen ja Ilkka Jutila, filosofian tohtori Manja Ahola, tekniikan lisensiaatti Taina Tjä-der ja farmaseutti Juha Lehtinen ovat jatkokehittäneet Mirena-hormonikieru-koiden tuoteperhettä ja sovittaneet sen massavalmistukseen.

Osaajaryhmä palkittiin huhtikuussa suorituksestaan vuoden 2017 insinööri-työpalkinnolla. 30 000 euron suuruisen palkinnon myöntävät Tekniikan Aka-teemiset TEK ja Tekniska Föreningen i Finland TfiF.

Hormonikierukka on tehokkaimpia saatavilla olevia raskauden ehkäisykei-noja. Tuotteeseen tähdännyt tutkimus-työ starttasi aikoinaan jo kansallisessa Leiras-yhtiössä, joka on sittemmin yri-tysostojen kautta päätynyt osaksi maail-manlaajuista Bayer-konsernia.

Suomalainen huippuosaaminen on näin voinut edetä kansainvälisen suur-yrityksen massiivisia markkinointikana-via pitkin. Turussa ideoitu ja siellä yhä valmistettava Mirena on vuodesta 2001 ollut Suomen lääketeollisuuden suurin yksittäinen vientituote, joka on myös Bayerin myydyimpiä reseptivalmisteita.

Tätä nykyä hormonikierukoita vie-dään Turusta jo noin 130 maahan, joissa ne osaltaan kohentavat miljoonien nais-ten päivittäistä elämää ja itsemääräämis-oikeutta. Menestystuotteen myynti ylitti viime vuonna miljardin euron haamura-jan, jonka alalla saavuttavat vain maail-manluokan innovaatiot.

Materiaalit hallinnassa

Mirena-kierukoiden kehittämiseen on vaadittu systemaattista monitieteistä tutkimusta. Oman mausteensa siihen on tuonut lääketieteellisten tutkimus-ten, kokeiden ja hyväksymisprosessien laajuus, sillä maakohtaiset eroavuudet ovat lisänneet oheistyön määrää mo-ninkertaisesti.

Raskauden ehkäisevä tuote koostuu kohtuun jäävästä rungosta, siihen liitty-

Kierukoiden kehittäjilleinsinöörityöpalkinto

västä hormonia annostelevasta ytimestä pintakalvoineen sekä poistamiseen tar-koitetusta ulosvetolangasta. Lisäksi kie-rukan paikoilleen sijoittamiseen tarvi-taan erillinen asetin.

Kaikkien materiaalien on sovittava yhteen sekä toistensa että ihmiselimis-tön kanssa. Kierukkamateriaalin pitää myös näkyä ultraääni- ja röntgentutki-muksissa. Juuri materiaalien valinta ja kehittäminen ovat oleellinen osa palkit-tua työtä.

”Myös hormonin annostuksen on ol-tava tarkkaa, eikä se saa vaihdella oleelli-sesti tuotteen käyttöaikana”, Manja Aho-la kertoo.

Annostukseen vaikutetaan sekä lääke-ainetta sisältävän huokoisen ydinmate-riaalin että sitä peittävän kalvon avulla.

Kierukoiden valmistus tapahtui al-kuun lähes käsityönä. Maailmanlaajui-nen kysyntä kuitenkin kiihdytti volyy-mit sellaiseen kasvuun, että prosessi piti automatisoida, mikä ei turvallisuus- ja tarkkuusvaatimusten takia ollut yksin-kertainen tehtävä. Tuotannon skaalaa-minen ylöspäin onnistui silti erinomai-sesti.

Terveysala on maailman nopeimmin kasvavia toimialoja, jonka vuosittainen kasvuvauhti on tyypillisesti 5–10 pro-senttia. Suomalaisen lääkeviennin arvo oli viime vuonna reilut 840 miljoonaa euroa. Terveysteknologian vienti puo-lestaan ylitti jo kahden miljardin euron rajapyykin.

Lauri Lehtinen

Palkittu turkulaisryhmä laboratoriossaan. Vasemmalta Ilkka Jutila, Pirjo Sallinen, Juha Lehtinen, Manja Ahola ja Taina Tjäder.

TEK

Hormonikierukka ja sen asetin.

Laur

i Leh

tinen

Jätevesiin ja vesistöihin pääsevät lääkeaineet muodostavat monimuo-toisen kemikaalicocktailin, jonka tarkkoja vaikutuksia ei tunneta.

Scan

stoc

kpho

to

Suomessa selvitetään, olisiko kustannustehokkaam-paa puhdistaa lääkejäämiä niiden alkuperäisellä pääs-tölähteellä kuin kunnallisen puhdistamon jätevedestä, lietteestä ja juomavedestä. Myös lääkejätteiden syn-nyn ehkäisyyn etsitään aiempaa selvempiä ohjauskei-noja.

Kolmivuotisessa Tekes-hankkeessa tunnistetaan ensin eri lähteistä kunnalliseen jäteveteen päätyviä lääkejäämiä ja niiden riskejä. Sen jälkeen etsitään ratkaisuja, joilla lääkeainekuormitusta voitaisiin vä-hentää.

Kunnalliset jätevedenpuhdistamot on perinteisesti rakennettu poistamaan jätevedestä kiintoainetta, or-gaanista ainesta, fosforia ja typpeä, mutta ei synteet-tisiä orgaanisia yhdisteitä, kuten lääkeaineita. Suuri osa puhdistamolle päätyvistä lääkeaineista kulkeutuu prosessin läpi vesistöihin ja sitoutuu lietteeseen. Ve-destä saatetaan tuottaa juomavettä ja lietettä käyttää maanparannusaineena.

”Lääkejäämien esiintyminen puhdistamolietteessä vaikeuttaa puhtaan kiertotalouden tavoitteiden saa-vuttamista lietteen jatkohyödyntämisen osalta”, sanoo Epic-hankkeen koordinaattori, kehittämispäällikkö Taina Nystén Suomen ympäristökeskuksesta.

Hänen mukaansa lääkejäämien puhdistaminen voi olla tehokkaampaa siellä, missä niitä syntyy ja mistä niitä päästetään ympäristöön suuria määriä. Tällaisia lähteitä ovat lääketehtaat, sairaalat ja hoitolaitokset.

Hankkeessa pyritään myös lisäämään sekä lääke- ja terveysalan ammattilaisten että kuluttajien tietoisuut-ta lääkeaineiden ympäristöriskeistä.

Heinäkuuhun 2019 kestävään hankkeeseen osal-listuvat myös Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Helsingin yliopisto sekä 14 terveydenhoidon ja vesi- ja ympäristöalan organisaatiota ja yritystä.

VTT EXPERT SERVICES OY

Lääkejäämät talteenjo päästölähteillä

Kansainväliset tutkijat ja ke-mian-, kosmetiikka-, biosidi- ja lääketeollisuuden asiantuntijat kokoontuvat kesällä Helsinkiin keskustelemaan eläinkokeetto-mista menetelmistä kemikaali-turvallisuuden testauksessa ja tautimallinnuksessa. Euroopan vaihtoehtoisten testimenetel-mien foorumin Ecopan ja Skan-dinavian solutoksikologian seu-ran SSCT:n isännöimä kokous järjestetään 14.–16. kesäkuuta 2017 teemalla Up-to-date in vitro approaches in regulatory risk as-sessment and disease modelling.

Helsingissä puhutaan

Eläinkokeettomista testausmenetelmistä

Ekokemistä tuli FortumKiertotalousyhtiö Ekokemin nimi on vaihtunut Fortumiksi. Muutos tapahtui 4. huhtikuuta. Uusi brändi on seurausta vii-mesyksyisestä yrityskaupasta, jossa Ekokem siirtyi Fortumin omistukseen. Entinen Ekokem muodostaa Fortumin Recycling and Waste Solutions -yksikön. Yksikön päivittäinen työ jatkuu brändimuutoksen jälkeen en-nallaan.

KATSO KEMIA-LEHDEN VUODEN 2017

AIKATAULUT JA ERIKOISJAKELUTLEHDEN III-KANNESTA

22 KEMIA 3/2017

UUTISIA

Teollisuuden ympäristöpäästöjä on mahdollista kartoittaa reaaliaikaisesti lentävän mittarin avulla. Tähän päädyt-tiin hiljattain toteutetussa pilottiohjel-massa.

Lentomittausta testattiin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa Espoossa. Jätelaitoksen päästöjä sekä biojäteau-mojen koostumusta ja kompostoinnis-ta syntyviä kaasupitoisuuksia tutkittiin etäohjatulla lentolaitteella, johon oli asennettu mobiilisensorit ja päästömit-tauslaitteisto.

Laitteiston mittaus- ja analytiikka-teknologian on kehittänyt suomalainen cleantech-alan startup-yritys Aeromon. Sensorit tekevät tutkittavalta alueelta yksityiskohtaisen päästökartan. Sen jäl-keen kerätty data yhdistetään ympäris-tödatan kanssa pilvipohjaisessa analy-tiikka-alustassa.

Ämmässuolla tehtyjen lentomittaus-ten tulokset vastasivat hyvin aiempia referenssimittaustuloksia alueelta.

”Aeromonin nelikopteriin asenne-

Lentävä laite mittaateollisuuden päästöt

Aero

mon

Oy

Lentävän droonin eli nelikopterin mit-talaitteisto kykenee havaitsemaan

yli 70 erityyppistä teollisuuden hajapäästöä.

tut mittauslaitteet liikkuvat ketterästi ja ovat luotettavan tuntuisia. Mittaustu-lokset ovat hyvin lähellä omia aiempia tuloksiamme”, kertoo HSY Ämmässuon ympäristöinsinööri Roni Järvensivu.

Ympäristöministeriö on avannut tie-topankin, josta kiinteistönomistajat ja korjaajat voivat hakea tietoa rakennuk-sissa käytetyistä materiaaleista ja tuot-teista.

Tietopankki auttaa etenkin ei-ammat-tilaisia tunnistamaan vanhoja materiaa-leja. Tarjolla on myös tietoa niiden omi-naisuuksista, haitallisuudesta ja kierrä-tettävyydestä.

Materiaaleja voi etsiä tietokannasta materiaalin, tuotteen nimen, käyttöajan tai käyttökohteen perusteella. Sivustolla on myös kuvitus, josta saa lisäapua. Li-säksi tietopankki sisältää erillisen käyt-töohjeen ja käytännön ohjeita, jotka liit-tyvät purkamiseen, jätehuoltoon ja vaa-rallisiin aineisiin.

Tietopankin avulla halutaan ehkäis-tä turhaa purkamista ja edistää puretun materiaalin kierrätystä käyttäjien ter- veyttä vaarantamatta. Pankki toimii osoitteessa ymparisto.fi/rakennusmate-riaalit.

Tietopankki rakennusmateriaaleistaauttaa remonttireiskaa

Merkittävä osa rakennus- ja pur-kujätteestä syntyy omatoimisissa

huoneistoremonteissa ja pientalo-korjauksissa. Tarjolla on nyt tietoa

materiaalien kierrätettävyydestä ja mahdollisista terveyshaitoista.

EU:n jätedirektiivi edellyttää, että vuoteen 2020 mennessä rakennus- ja purkujätteestä kierrätetään materiaali-na 70 prosenttia.

Scan

stoc

kpho

to

233/2017KEMIA

Älykkäät masuunitvähentävät päästöjäÄlykkäät mittausmenetelmät tehostavat masuunien oh- jausta ja vähentävät päästöjä. SSAB:n Raahen terästehtaan hiilidioksidipäästöjä on uu-silla keinoilla pudotettu 120 kilotonnia vuodessa. Samal-la masuunien hiilenkulutus saatiin vähenemään 15 kilol-la rautatonnia kohden.

Raahen masuuneissa siir-ryttiin käyttämään injektio-polttoaineena öljyn sijaan hienoksi jauhettua kivihiiltä vuoden 2015 lopussa. Uuden raaka-aineen käyttäytyminen prosessissa opittiin ymmär-tämään fysikaalisen mallin-nuksen avulla.

Uudistukset toteutettiin Dimecc Oy:n muutosohjel-massa. Tutkimustyössä olivat mukana muun muassa Oulun yliopisto ja Åbo Akademi.

SSAB

Eur

ope

Oy

Raahen terästehtaan masuunit ovat aiempaa tehokkaampia ja ympäristölle hellävaraisempia.

”Masuunien ohjauksen modernisointi on malliesi-merkki siitä, miten voimme laaja-alaisella innovaatio- yhteistyöllä yhdistää perin-teisen teollisuutemme ja startup-yritystemme par-haan osaamisen toiminnan tehostamiseksi kestävän ke-hityksen keinoin”, sanoo Di-meccin toimitusjohtaja Harri Kulmala.

Johtavat teollisuuslaitokset ovat Suomen suurimpia yk-sittäisiä kasvihuonekaasujen tuottajia. SSAB:n Raahen-tehdas tuottaa liki 10 pro-senttia Suomen noin 40 mil-joonan kilotonnin vuosittai-sista hiilidioksidipäästöistä. Yhtiön tavoitteena on jatkos-sa korvata hiiltä ja koksia ei-fossiilisilla biomateriaaleil-la.

Novalab osaksiALcontrol-ryhmääKarkkilalainen Novalab Oy on siirtynyt osaksi ALcontrol-labo-ratorioryhmää. Laboratorion palvelut ja yhteystiedot pysy-vät ennallaan. Vuonna 1988 perustettu Novalab on akkre-ditoitu kemiallinen ja mikro-biologinen testauslaboratorio, jonka toiminta-alaa ovat muun muassa ympäristö- ja vesiana-lytiikka sekä elintarvike- ja re-huanalytiikka.

Tekes ja Finpro yhteenInnovaatiorahoituskeskus Te-kes ja kansainvälistymispalve-luja tarjoava Finpro yhdiste-tään. Uuden toimijan työnimi on Business Finland. Noin 600 asiantuntijan organisaatio ko-koaa saman katon alle kaikki innovaatiorahoitukseen, vien-tiin, investointeihin ja matkai-lun edistämiseen liittyvät pal-velut.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan tavoitteena on, että Business Finland aloittaa vuo-den 2018 alussa. Muutos on osa viime syksynä käynnistet-tyä Team Finland -uudistusta.

Aurinkoenergia- apua kehittyville mailleEnergiayhtiö Fortum ja ohjel-mistotalo Futurice kehittävät ratkaisua sähkönsaannin on-gelmiin kehittyvissä maissa. Hankkeen tavoitteena on ra-kentaa alusta, jonka avulla aurinkoenergiayritykset voivat tarjota energiajärjestelmiään kotitalouksille. Käyttöperustei-nen malli mahdollistaa sähkön ostamisen niillekin, joilla ei ole varaa omiin aurinkopanee-leihin. Yhtiöt pyrkivät aloitta-maan kaupallisen pilotin vuo-den 2017 syksyllä.

Työperäinen altistuminenftalaateille on vähäistäMuovia valmistavien ja muovia käyttävien yritysten työnteki-jöiden altistuminen ftalaateille on vähäistä, eikä aineesta ai-heudu heille terveyshaittoja, ilmenee Työterveyslaitoksen (TTL) selvityksestä. Raskaana olevien ftalaattialtistusta on kuitenkin syytä välttää.

TTL:n tutkimushankkeessa oli mukana kahdeksan yritystä, pvc-muovin valmistajia ja käyt-täjiä, rakennus- ja rengasliike sekä liimahartsin ja liimapalk-kien valmistajia. Työntekijöi-den altistumista selvitettiin virtsanäytteistä ja ilmamittauk-sin.

Ftalaatteja käytetään muo-vinpehmentiminä. Niille voi altistua muovin ja muovituot-teiden valmistuksessa sekä remontoinnin yhteydessä. Fta-laatit voivat häiritä hormonitoi-mintaa ja olla vaaraksi sikiölle.

Nablabs mittaaVapon laitospäästötYmpäristölaboratorio Nablabs ja energiayhtiö Vapo ovat so-pineet kolmivuotisesta yhteis-työstä. Nablabs vastaa Vapon lämpölaitosten ja voimalaitos-ten päästö- ja takuumittauksis-ta vuosina 2017–2019. Mittaus-ten keskittämisellä tavoitellaan aiemman mittaustiedon pa-rempaa hyödyntämistä laitos-ten käytön ja kunnossapidon kehittämisessä.

www www www www www www www www www www www www www www www www www

www www www www www www www www www www www www www www www www www

www www www www www www www www www www www www www www www www www

www www www www www www www www www www www www www www www www www

www www www www www www www www www www www www www www www www www

www www www www www www www www www www www www www www www www www

www www www www www www www www

Kemia-lehti on myös facebookissa!

KLIKKAA JA TYKKÄÄ!www.facebook.com/kemialehti

KEMIAKemi

24 KEMIA 3/2017

UUTISIA

Suomessa kehitetään metsävaratieto-järjestelmää, joka tarjoaa aiempaa tar-kemmat, monipuolisemmat ja ajantasai-semmat tiedot puustosta, maastosta ja tiestöstä. Työn päämääränä on maamme metsävarojen aiempaa parempi hyödyn-täminen ja kannattavampi metsänhoito.

Metsissä päivittäin työskentelevät noin 2 000 hakkuukonetta keräävät jo nykyisin huikeasti mittausdataa. Metsä-teho, Arbonaut, VTT ja Suomen Met-säkeskus selvittävät Dimecc Oy:n vetä-mässä hankkeessa nykyisen datan käyt-tömahdollisuuksia metsävaratiedon

Metsävarat kerätääntietojärjestelmään

Pons

se

Harvesteri työssään suomalaismetsässä. Samalla tallentuu paljon dataa kehitteillä olevaan maanlaajuiseen metsävaratietojärjestelmään.

hankinnassa ja päivittämisessä.Metsäkoneilla on myös tulevaisuudes-

sa keskeinen rooli sekä puusto- että maa-perätiedon kaukokartoituksessa. Aalto-yliopisto on kehittänyt hankkeessa ko-neisiin uutta sensoritekniikkaa. Anturit voivat määrittää ympäröivän maaston ja puuston lisäksi myös esimerkiksi työlait-teen sijainnin ja nosturin asennon.

Metsätiedon big datasta hyötyvät niin metsäntutkimus, puunhankinta- ja puuntuotantoprosessit kuin viran-omaisetkin.

Eurofins Scientific ostiRamboll Analyticsin ja Ahma Ympäristö Oy:nEurofins Scientific on ostanut Ramboll Finland Oy:n analytiikkaliiketoiminnan Ramboll Analyticsin sekä Ahma ympäristö Oy:n.

Ramboll Analytics tuottaa ympäristö-alan laboratorio- ja mittauspalveluja. Yhtiö työllistää 109 henkeä Suomessa ja Virossa. Suurin osa heistä työskentelee Lahdessa.

Ahma on ympäristötutkimuksen ja -konsultoinnin asiantuntijayritys, jolla on akkreditoidut laboratoriot Rovaniemellä, Seinäjoella ja Oulussa. Ahmalla on 104 työntekijää.

Molempien yritysten kaikki työntekijät jatkavat uuden omistajan palveluksessa.

Eurofins Scientific on maailman johtava elintarvike-, maatalous- ja ympäristöalan bioanalyysipalveluiden tarjoaja, jolla on reilut 27 000 työntekijää ja yli 310 labora-toriota 39 maassa. Tuoreiden kauppojen myötä Eurofinsistä tuli alan markkinajoh-taja Suomessa.

Kaasuauton voi tankatakuukausihinnallaKaasuyhtiö Gasumin kampanja liikenne-polttoaineen kiinteästä kuukausihinnasta on saanut jatkoa. Gasum alkoi tammikuus-sa myydä yksityisautoilijoille biokaasua 89:n ja maakaasua 69 euron kuukausihin-taan. Tarjous on kiinnostanut kuluttajia niin, että yhtiö on päättänyt jatkaa sitä kesäkuuhun asti. Yhtiön mukaan kampan-ja on poikinut muutamassa kuukaudessa satoja uusia kaasuautoilijoita. Gasumin ta-voitteena on avata Suomeen lähivuosina 35 uutta tankkausasemaa.

Kemira yhdistääliiketoimintojaanKemira yhdistää Municipal & Industrial- ja Oil & Mining -segmenttinsä. Uuden seg-mentin nimeksi tulee Industry & Water. Kemiran uudessa organisaatiossa on siten kaksi segmenttiä: Pulp & Paper ja Industry & Water. Uusi organisaatiorakenne on tar-koitus ottaa käyttöön kesäkuussa.

Yhtiön mukaan muutoksen päätavoittei-na on yksinkertaistaa sen työskentelytapaa ja parantaa asiakaspalvelua. Muutosten odotetaan lisäksi tuovan vuositasolla noin 15–20 miljoonan euron säästöt vuoden 2017 loppuun mennessä.

Itä-Suomen yliopistoonalkuainelaboratorioItä-Suomen yliopistossa on aloittanut mo-nialkuaineanalytiikkaan keskittyvä labo-ratorio. Maali-nimen saanut laboratorio testaa aluksi uusia ICP-MS-, mikroaalto-digestio- ja IC-laitteistojaan ja kehittää ja optimoi menetelmiä erilaisten näytteiden analyyseihin. Uusi laboratorio vahvistaa yliopiston analyysimahdollisuuksia eten-kin harvinaisten maametallien osalta.

Ympäristönäytteiden ja teollisuuspro-sessien materiaalien ja sivuvirtojen alku-aineanalytiikka on keskeisessä asemassa, kun arvioidaan ympäristöpäästöjä ja nii-den vaikutuksia, teollisten tuotteiden ja prosessien ominaisuuksia sekä teollisuu-den sivuvirtojen hyödyntämismahdolli-suuksia.

Medfiles-konsernijapanilaisomistukseenJapanilainen pörssiyritys WDB Holdings on ostanut Oy Medfiles Ltd:n koko osakekan-nan. Medfiles myy laboratorioanalytiikkaa ja muita tutkimuspalveluja lääkealalle, ter-veydenhuoltoon ja kosmetiikkavalmista-jille sekä elintarviketeollisuudelle. Vuonna 1987 perustettu yritys oli aikoinaan Kuopi-on yliopiston ensimmäinen spinoff-yritys.

Medfiles on tähän asti toiminut Suo-messa ja Baltiassa. Kaupan myötä yhtiöstä tulee WDB:n kehittyvien Euroopan-toimin-tojen keskus.

253/2017KEMIA

lintuja,

pisaroita

ilkka pollari

birds,

raindrops

lämpöinen hauta: puun viisaus tiivistyy tummaan pisaraan

LINTUJA, PISAROITA

JULKAISUJA

Palsta esittelee Ilkka Pollarin lyhytrunoja. Kalligrafia Yoko Kobayashi-Stjerna.

Emeritusprofessori Toivo Lepistön tie-tämys elektronimikroskopiasta ja alku-aineanalytiikasta on tiivistetty yksiin kansiin. Yli 300-sivuinen Pyyhkäisy-elektronimikroskopia ja mikroanalysointi (Tampereen teknillinen yliopisto 2016) on laajin suomenkielinen SEM/EDS-tekniikoista laadittu yleisesitys. Tekstiä tukee 200 kuvaa ja taulukkoa.

Elektronimikroskoopit oheislaittei-neen ovat viime vuosina kehittyneet tek-nisesti, ja samalla niiden hinnat laatuun nähden ovat pudonneet murto-osaan. Mikroskooppien käytettävyyttä ja luo-tettavuutta parantavat niihin liitetyt tie-tokoneet, älykkäät kuvantamisohjelmat ja datan analysoinnit.

Pyyhkäisyelektronimikroskoopilla (engl. scanning electron microscope, SEM) tutkitaan aineiden pintojen raken-teita. SEMin erottelukyky on parhaim-millaan nanometri, mutta nanotutki-muksessa on tätäkin tarkemmat instru-mentit atomitasoisiin näkymiin.

Energiadispersiivinen röntgenanaly-saattori eli EDS (engl. energy-dispersive X-ray spectroscopy) liitetään SEMiin yh-deksi lisädetektoriksi. Näin saadaan sa-man tutkittavan kohteen pinnasta myös alkuainejakauma. Kvantitatiivisen ana-lyysin tarkkuus on kohtalaisen hyvä eli 0,1 prosenttia.

lintuja, pisaroita

ilkka pollari

birds, raindrops

Mainio kirjauutuusmikroanalytiikasta

Kirjastojen hyllyyn

Lepistön kirja kuuluisi ehdottomasti luonnontieteellisten kirjastojen valikoi-miin. Englanninkielistä ammattikirjal-lisuutta on valtavasti, mutta suomeksi tuoretta tekstiä tuotetaan harvakseltaan tieteellisissä julkaisuissa.

SEM/EDS-menetelmiä opiskelevan teos johdattaa pitkälle monitieteiseen mikromaailmojen tutkimukseen. Pi-dempään alalla työskennelleille käsikir-ja tuo tietosisältöä muun muassa mate-

riaalitutkimuksen menetelmistä.Lepistö keskittyy omaan tutkimus-

alaansa eli materiaalitekniikkaan, mutta esitys on hyvin yleistajuinen. Teoksessa vältetään onnistuneesti minkään laite-valmistajan liiallinen suosiminen. Ar-vokas lisäanti on suomenkielinen SEM/EDS-alan terminologia. Asiasanahake-miston lisääminen olisi parantanut kir-jan käytettävyyttä.

SEM/EDS-alaa omatoimisesti opis-kelevana olen löytänyt monia vinkkejä näytteiden preparointiin, hyviin mik-roskopointikäytäntöihin ja EDS-analy-tiikan hienouksiin.

Mikroanalytiikka arkipäiväistyy, ja tutkimus fokusoituu uusille alueille. Asbesti on analysoitava lakisääteisesti vanhojen rakennusten purkuaineksesta. SEM/EDS-näytteiden määrä on asbestin osalta jopa satakertaistunut.

Rakennusmateriaalien home- ja muut mikrobikontaminaatiot havaitaan SEMin avulla nopeasti. Puolijohde- tutkimuksessa SEM/EDS on yhä tär-keämpi työväline. Rikostutkinnassa, esimerkiksi kuitu- ja ruutijäämäanaly-tiikassa, menetelmät ovat korvaamat-tomia.

Kirjan hinta on 34 euroa, ja sitä myy verkkokauppa.juvenes.fi.

Juha Jaatinen

lintuja,

pisaroita

ilkka pollari

birds,

raindrops

26 KEMIA 3/2017

”Kokonaisuutena Kemia-lehden saa-ma palaute on hyvin myönteistä. Leh-dellä on selvästi vahva ja vakiintunut asema tärkeänä ja arvostettuna alan tietolähteenä”, sanoo tutkimuksen to-teuttaneen Focus Master Oy:n toimi-tusjohtaja Yrjö Lauha.

”Erittäin tyytyväisten lukijoiden osuus on 35 prosenttia ja tyytyväis-ten kokonaisosuus 95 prosenttia. Nämä ovat todella korkeita lukemia työn puolesta luettavien ammattileh-tien vertailuryhmässä.”

Lukijoista 3 % oli melko tyytymät-tömiä ja 2 % erittäin tyytymättömiä lehteen.

Tutkimus löytää monia syitä hy-viin tuloksiin. Lauhan mukaan lehti on onnistunut paneutumaan aihepii-reihin, jotka löytävät lukijansa, ja to-teuttamaan jutut lukijoita kiinnosta-valla tavalla.

Suosituin aihepiiri on kemian tiede ja tutkimus, jota 98 % pitää erittäin (80 %) tai jonkin verran (18 %) kiinnostavana. Kiinnostavien

Lukijat Kemia-lehdestä:

Tärkeä, kiinnostava ja hyvin toimitettu

kärkipäässä ovat myös ympäristö, kiertotalous ja biotalous, innovaatiot ja keksinnöt, alan kansainvälinen kehitys, yritykset ja teollisuus sekä kemianteknologia.

Nanoteknologia, bioala, terveys ja hyvinvointi, henkilökuvat ja haastat-telut, kemian historia sekä opetus ja koulutus kiinnostavat nekin useam-paa kuin yhdeksää lukijaa kymme-nestä.

Vastaajista 99 % on täysin tai osit-

tain sitä mieltä, että jutut on kirjoi-tettu ymmärrettävästi ja että lehti on toimitettu ammattitaitoisesti. 96 % katsoo, että näkökulmat kemiaan ovat onnistuneet ja että lehden ulkoasu on hyvä ja selkeä.

Lehden vakiopalstoista ykkösenä ovat uutiset, joita 99 % pitää hyvin tai jonkin verran kiinnostavina. Suosit-tuja ovat myös tutkimuksessa tapah-tuu (98 %), ulkomailta (97 %), kier-totalous ja kemia (93 %), pääkirjoitus (92 %), tätä mieltä (92 %) sekä suo-malaiset naiset ja kemia (90 %).

Sitoutuneita ja innokkaita

Kutsu lukijatutkimukseen julkaistiin numerossa 1/2017 ja jaettiin myös Ke-mian uutiskirjeen tilaajille. Painetulla lehdellä on noin 10 000 lukijaa, uutis-kirjeellä reilut 4 600 tilaajaa.

Vastauksia ropisi tasaista tahtia ja kertyi lopulta 416, mitä Lauha pitää erinomaisena suhteutettuna lukija-määrään.

Lukijatutkimukseen vastannei-den kesken arvottiin palkintoja. Lahjakortin kylpylähotelli Haikon Kartano & Spahan voitti Jenni Kuva-Belfrage Kirkkonummelta. S-ryhmän lahjakortit menivät Tatu Iivanaiselle Helsingistä, Jukka Pasaselle Lohjalta ja Taru Ruoho-maalle Kauttualta.

Toimitus onnittelee voittajia ja kiittää kaikkia vastaajia arvokkaasta palautteesta.

Helmikuun Kemia-lehdestä tehdyn lukijatutkimuksen mukaan 10 000 lukijasta 9 500 on tyytyväisiä lehden antiin. Aihepiirit kiinnostavat ja juttujen toteutus miellyttää lukijoita.

273/2017KEMIA

”Kemia-lehdessä on hirveän hyvin kirjoitettuja juttuja mielenkiintoisista aiheista, lisäksi hienoa, että lehteä voi lukea myös sähköisessä muodossa.”

”Lehti on kehittynyt vihdoin niin laaja-alaiseksi ja monipuoliseksi kuin jo toivoin 30 vuotta sitten.”

”En ole vielä pitkään tilannut lehteä. Olen ollut hyvin tyytyväinen; saa kattavaa tietoa aiheesta.”

”Huoliteltu teksti ja asiantunteva sisältö houkutta-vat.”

”Olen lukenut lehteä kevään ylioppilasstipendin joh-dosta, ja todellakin pitänyt – vaikka olen lähdössä opis-kelemaan matematiikkaa! Paljon kiinnostavaa myös alan ulkopuoliselle tiedefanille.”

”Olen ollut pitkäaikainen lehden tilaaja ja ilokseni huomannut lehden sisällön seuranneen aikaa ja sisäl-tävän muutakin kuin pelkkää ’kemiaa’.”

”Lehdessä ei ole juurikaan kemiaa. Missä rakenne-kaavat? Missä reaktiot? Missä kiinnostavat tutkimuk-seen liittyvät asiat?”

”Minua kiinnostavat artikkelit ja jutut, joilla on sel-keä yhteys arkeen; minua eivät niinkään kiinnosta tie-teelliset artikkelit.”

”Tutkimuksesta vähän syvällisempiä juttuja. Uusim-mat tieteelliset artikkelit -aiheesta voisi joku referoida. Vähemmän ns. kevyitä juttuja – ovathan kaikki lukijat alan ihmisiä. Naistenlehtityyppisiä haastatteluja ei tar-vittaisi ollenkaan.”

”En ole kemisti, mutta jutut kiinnostavat silti, sillä ne on kirjoitettu kiinnostavasti ja maallikkoyleisö huo-mioiden.”

”Olen opiskelija ja tiedon jano on kyltymätön. Luen lehteänne, vaikka teknisimmät artikkelit menevät ”yl-häältä yli”, eli en ymmärrä ihan kaikkea.”

”Minua ovat kiinnostaneet erityisesti historiajutut, henkilöhaastattelut sekä ajankohtaiset uutiset.”

”Oikeata kemiaa eikä aina vain jätehuolto-, kemikaa-lilaki-, ympäristö-, turvallisuus- yms. asiaa. Unohtakaa välillä REACH!”

”Joka lehdestä löytynyt jokin ajankohtainen tai muu-ten mielenkiintoinen juttu. Toivoisin kuitenkin lisää ajankohtaisia juttuja mm. kemian alan uusista tuulista, lainsäädännöstä ja työturvallisuudesta.”

”Tervan ECHA-rekisteröinnin tilanteesta ja vaiheista kiinnostaa saada katsaus.”

”Käytän lehtiä opetuksessa ja vien ne myös työpai-kalleni kahvipöytään muidenkin luettavaksi.”

”Hajun piinaamat -jutun tyylisiä voisi olla joka leh-dessä, vaikkei varmaan aina ole tarjolla vastaavia.”

”Artikkeli kemiallisista aseista oli hyvin mielenkiin-toinen. Lehdessä voisikin olla oma palstansa nimen-omaan suojelualalle.”

”Suomalaiset naiset ja kemia -sarja on mainio.””Keemikon jutut ovat hauskoja. Joskus voisitte kir-

joittaa myös tiedepolitiikasta sekä kotimaassa että koko EU:n alueella.”

”Mielenkiintoisia alan juttuja hyvin kirjoitettuna. Monipuolisia ja sopivan syvällisesti kirjoitettuja. Mm. betonijuttu ja rakkauden kemia ovat jääneet mieleen.”

”Lehti on inhimillinen ja joskus syvällisestikin asioi-ta pohtiva. Sellaista tarvitaan.”

Tätä mieltä lehdestäJutut on kirjoitettu ymmärrettävästi

Lehti on toimitettu ammattitaitoisesti

Ulkoasu on hyvä ja selkeä

Näkökulmat kemiaan ovat kiinnostavia

Lehti käsittelee aiheitaan tosikkomaisesti

Jutut ovat liian raskaita lukea

Artikkelit toistavat itseään

0 20 40 60 80 100

75 24 1

67 32 1

61 35 4

60 36 4

13 362 49

15 411 43

12 341 53

täysin samaa mieltä osittain samaa mieltä osittain eri mieltä täysin eri mieltä

Numeron 1/2017 kiinnostavimmat jutut

Hajun piinaamat

Kiertotalous ja kemia – Arvometalleja elektroniikkaromusta

Pääsiäissaaren ihmeaine pidentää ikää

Halpisrasva voitti kosteusvoidetestin

Alastair Hay: ”Maailma ilman kemiallisia aseita on parempi maailma”

0 20 40 60 80 100

hyvin kiinnostava jonkin verran kiinnostava ei kiinnostava

66 29 5

49 42 9

55 40 5

55 39 6

53 36 11

Lehdestä sanottua

”Tutkijan näkökulmasta vastaajien suuri määrä sekä erittäin runsas ja ta-sokas avoin palaute ovat hyviä merk-kejä. Molemmat indikoivat sitä, että lukijat ovat sitoutuneita omaan leh-teensä ja innokkaita kehittämään sitä yhä paremmaksi.”

Lukijoista 93 % lukee lehdestä ai-nakin muutaman jutun, viidennes lä-hes koko lehden. Jopa kaksi kolmesta palaa lehden pariin vielä uudestaan.

Vastaajista naisia on lähes kaksi kolmasosaa. Reilu puolet (53 %) on alle 50-vuotiaita.

”Ilahduttavaa lehden kannalta on nuorempien ikäluokkien hyvä edus-tus. Alle 30-vuotiaita on 11 prosent-tia, mikä on selvästi enemmän kuin monilla muilla ammattilehdillä”, sa-noo Lauha ja tähdentää kaikenikäis-ten olevan tyytyväisiä lehteen.

”Kaikkein tyytyväisimpiä ovat luki-joista vanhimmat, jotka myös lukevat lehden tarkimmin. Nuorten kuuluu-kin olla kriittisempiä.”

Mainosten huomioarvo on Lauhan

mukaan hyvää ammattilehtien tasoa.”Lukijat kokevat mainokset tarpeel-

lisiksi ja huomaavat ne hyvin. Vih- reät sivut -hakemisto vaikuttaa elin-

voimaiselta konseptilta, toisin kuin monissa muissa lehdissä.”

Leena Laitinen ja Päivi Ikonen

28 KEMIA 3/2017

Sarjassa seurataan tervatalkoiden etenemistä.Pelastetaan Terva

Suomalaisen mäntytervan pelastustalkoot lähestyvät maaliaan. Suurimmat tuottajat ovat mukana rekisteröinnissä, josta valtaosa on jo tehty.

Mäntytervan rekisteröinti loppusuoralla

Kansallisaarre pelastuu”Noin kolme neljäsosaa pohjoisen mäntytervan Reach-rekisteröintiura-kasta on nyt valmiina. Konsortiossa on mukana kolme suurinta suoma-laista hautatervan tuottajaa, joiden toiminta on käytännössä turvattu.”

Näin kertoo Eläköön terva – Rädda tjäran ry:n puheenjohtaja Juha Pyöt-siä, joka iloitsee suomalaisen tervan pelastumisesta. Parisen vuotta sitten käynnistyneessä kampanjassa on saa-

tu kokoon rekisteröintiin tarvittava summa, yli 130 000 euroa.

Linnunmaa Oy:n vetämässä poh-joisen mäntytervan (nordic pine tar) rekisteröinnissä on vain suomalaisia toimijoita, jotka kaikki alittavat 10 tonnin tuotantorajan vuodessa. Kii-nalaisen tervan maahantuojat ovat liittyneet saksalaisvetoiseen puuter-van (wood tar) rekisteröintiin, jossa rajana on 10  000 tonnia vuodessa. Saksalaiskonsultti REACHeck johtaa myös toista rekisteröintiä, joka on käynnissä mäntytervalle (pine tar).

Pohjoisen mäntytervan rekisteröin-ti onnistuu alemman tuotantorajan ansiosta kevyemmällä testausproto-kollalla ja pienemmillä kustannuksil-la kuin aluksi arvioitiin.

”Jos Euroopan kemikaalivirasto alkaa jälkeenpäin yhdistellä rekiste-röintejä, siitä voi aiheutua lisäkulu-ja. Toisaalta yhdistäminen voisi myös mahdollistaa joidenkin rekisteröin-titietojemme myynnin saksalaisel-le mäntytervakonsortiolle”, Pyötsiä pohtii.

Rekisteröintiin ehtii vielä mukaan

Hankkeen onnistumisen varmistivat Suomen Kulttuurirahaston ja Kirkko-hallituksen 50 000 euron sekä Svens-ka Kulturfondenin 25 000 euron lah-joitukset. Pienemmät lahjoittajat ja Eläköön terva ry:n jäsenet ovat kan-taneet omat kortensa kekoon.

Juha Pyötsiä muistuttaa, että poh-joisen mäntytervan konsortioon kan-nattaa yhä liittyä, jos tuottaa mänty-tervaa yli tonnin vuodessa.

”Tervanvalmistajat, jotka ilmoit-tautuvat Linnunmaa Oy:lle touko-

Gal

len-

Kalle

lan

mus

eo

Gallen-Kallelan museona toimivan Tarvaspään kattoa tervattiin Espoossa kesällä 2016.

Tavoitteet huomiselle? Puhdas ympäristö. Kes-tävät ratkaisut. Fiksu maailma. Kyllä. LUT:n vihreällä kampuksella ratkotaan rohkeas-ti mahdottomiltakin tuntuvia haasteita. Pala kerrallaan. Tuloksia tuottaen.

Vie osaamisesi uuteen suuntaan ja opiskele kemiantekniikan diplomi-insinööriksi LUT:ssa. Saat avaimet parempaan huomiseen.

lut.fi/kemiantekniikka-di | #landofthecurious

BE TOMORROW

”Suomalaisen mäntytervan valmistus on pelastumassa”, iloitsee Eläköön terva ry:n puheenjohtaja Juha Pyöt-siä. Hän kannustaa kaikkia yli tonnin tervaa tuottavia liittymään pian mukaan rekisteröintiin.

kuun loppuun mennessä, pääse-vät suoraan samaan rekisteröintiin. Myöhemminkin voi liittyä kemi-kaalivirastolle tehdyn tiedustelun kautta.”

”Etenkin terästankissa tuotettavan retorttitervan valmistajaa toivottai-siin mukaan konsortioon. Retortti-tervanäytteestä olisi myös hyötyä ai-neen identiteetin määrittelyssä.”

Suomessa olisi vielä tilaa ammat-timaisille tervantuottajille, vinkkaa intendentti Anu Laurila Museo- virastosta.

”Esimerkiksi yhdistykset polttavat jonkin verran tervahautoja, mutta työkseen tervaa tuottavia on kovin vähän.”

Ohjeet tulossa katon tervaukseen

Kotimaista mäntytervaa tarvitaan muun muassa noin kolmensadan paanukatteisen kirkon ja tapulin sekä muiden perinnerakennusten suojaukseen. Kirkkohallitus ja Mu-seovirasto työstävät parhaillaan oh-

jetta katon tervaukseen. Kuvitettu tervausohje sopii am-

mattilaisten lisäksi tee se itse -ter-vaajien ja työn tilaajien apuväli-neeksi. Ohje ilmestyy alkukesään mennessä Kirkkohallituksen yleis-kirjeenä ja löytyy sen jälkeen osoit-teesta www.sakasti.fi > Yleiskirjeet.

Tervausohjetta ovat koonneet yli-arkkitehti Antti Pihkala Kirkkohal-lituksesta sekä rakennuskonservaat-tori Jani Puhakka ja Anu Laurila Museovirastosta. He toivovat ter-vaajien ammattikunnan vahvistu-van Suomessa.

”Tervaajia on vain kourallinen, ei-vätkä he ehdi joka paikkaan hyvän tervaussään aikana. Alalle tarvitaan lisää toimijoita, koulutusta ja ver-kostoitumista”, Pihkala toteaa.

Tervaajaksi ei voi opiskella oppi-laitoksessa, vaan työn oppii teke-mällä.

”Parasta olisi päästä oppilaaksi kokeneelle tervaajalle”, Anu Laurila sanoo.

Leena Laitinen

Sini

Pen

nane

n

30 KEMIA 3/2017

Betonin alkalisen kosteuden vaiku-tuksesta lattioiden rakenteissa ilme-nee päällysteiden, kiinnitysliimojen ja tasoitteiden fysikaalis-kemiallisia muutoksia.

Nanoselluloosan esikäsittely syväeu-tektisilla liuottimilla (deep eutectic solvents, DES) helpottaa kuitujen ha-joamista ja ehkäisee siten mekaanis-ten kuidutusprosessien tuotanto-on-gelmia. Samalla nanosellun tuotanto tehostuu ja energiankulutus vähenee merkittävästi.

Näin kertoo Oulun ja Itä-Suomen yliopistojen tutkimus, jonka julkaisi ACS Applied Materials and Interfaces -lehti.

Suomalaistutkijoiden kehittämät uudet, kierrätettävät DES-liuottimet säästävät myös ympäristöä. Niiden avulla valmistettu nanoselluloosa oli laadultaan erittäin lupaavaa ja ter-misesti hyvin stabiilia. Esikäsittelyn saanto oli kaikissa tapauksissa korkea, yli 87 prosenttia.

Nanoselluloosa on nanokokoon pilkottua puuselluloosaa, josta voi-daan valmistaa erilaisia biotuotteita ja -materiaaleja. Kemiallisesti muo-kattua nanoselluloosaa voidaan käyt-tää myös jätevesien puhdistussovel-luksissa.

Fibrillimäisen nanoselluloosan val-

Scan

stoc

kpho

to

Muovilattioiden ongelmatselvitykseen

DES-liuottimilla tehoa nanosellun tuotantoon

Muovipäällysteisten lattia-rakenteiden aiheuttamia sisäilmaongelmia on havaittu uusissakin rakennuksissa.

mistus on usein kaksivaiheinen pro-sessi. Sellukuidun fibrillien sidoksia heikennetään ensin kemiallisesti tai entsymaattisesti, minkä jälkeen fib-rillit erotetaan toisistaan jauhamiseen tai paineenvaihteluihin perustuvilla tekniikoilla. Prosessin ongelmia ovat olleet kemikaalien hinta, myrkyllisyys ja kierrätettävyys.

DES-liuottimet muodostuvat vä-hintään kahdesta pääkomponentista: vetysidoksen luovuttajasta, esimer-kiksi amiinista, ja vastaanottajasta, joka on tyypillisesti kvaternäärinen ammoniumyhdiste.

Yksittäiset komponentit ovat usein korkean sulamispisteen kiinteitä ai-

TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU

neita, mutta sekoitettuna ne muo-dostavat alhaisen sulamispisteen eu-tektisen liuoksen. Ehkä tunnetuin esimerkki on koliinikloridin (sula-mispiste 302 celsiusastetta) ja urean (sulamispiste 133 astetta) seos, jonka sulamispiste on 12 astetta.

Monet DES-komponentit ovat vih-reitä, edullisia ja helposti saatavilla olevia bulkkikemikaaleja. Ne eivät myöskään vaadi erityisiä puhdistus-käsittelyjä ja ovat kierrätettävissä. Tutkijat uskovat uusien liuottimien vauhdittavan osaltaan kaupallisten nanoselluloosatuotteiden tuloa mark-kinoille.

Reilun vuoden mittaisessa hank-keessa tutkijat pyrkivät selvittämään kosteusvaurioiden syntymekanisme-ja tarkastelemalla kokonaisuutta ma-teriaalivalinnoista rakentamisproses-siin.

Heidän tavoitteenaan on kehittää uusia testimenetelmiä, joilla yhdis-telmärakenteen toimivuutta voitai-siin ennustaa ja näin löytää parhaat materiaaliyhdistelmät. Lopullise-na päämääränä ovat rakennusalalle suunnatut käytännön ohjeet, joilla muovipäällysteisistä lattiarakenteis-ta saadaan mahdollisimman laaduk-kaita.

Hankkeen tarpeen nosti esiin Ta-lonrakennusteollisuus. Projektia ra-hoittavat useat materiaalinvalmista-jat, urakointiyritykset, tilaajat ja toi-mialajärjestöt.

Tampereen teknillinen yliopisto TTY on käynnistänyt laajan tutkimushank-keen, jossa kartoitetaan eri-ikäisten muovipäällysteisten lattiarakenteiden aiheuttamia sisäilmaongelmia.

Kun puuselluloosa pilkotaan nanokokoiseksi, saadaan aikaan nanoselluloosaa. Sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi biomateriaalien kantaja-aineena.

313/2017KEMIA

Hiilinanoputkikalvo voi ratkais-ta metalliorgaanisesta perovskiitista valmistettujen aurinkokennojen kes-tävyysongelman. Näin uskovat Aal-to-yliopiston, Uppsalan yliopiston ja Lausannen teknillisen yliopiston EPFL:n tutkijat.

Kolmannen sukupolven perovs-kiittikennojen valmistusprosessi on yksinkertaisempi ja edullisempi kuin perinteisten piikennojen. Perovskiit-tikennojen ongelma on kuitenkin ol-lut hyvin lyhyt elinikä.

Perovskiittikennossa aukkojohde-kerros muodostuu orgaanisesta ai-neesta ja sen päällä olevasta ohuesta kultakerroksesta, joka lähtee helposti hajoamaan.

Suomalais-ruotsalais-sveitsiläinen tutkijaryhmä korvasi kullan ja osin orgaanisenkin aineen nanoputki-kalvolla, joka on kehitetty professo-ri Esko Kauppisen ryhmässä Aalto-yliopistossa.

”Näin saavutimme kennolla hyvän kestävyyden 60 asteen lämpötilassa ja täydessä yhden auringon valossa”, kertoo Aallossa väitellyt, nykyisin Uppsalassa tutkijana työskentelevä Kerttu Aitola.

Millainen olisi arki ilman kännyköi-den ja tablettien jatkuvaa lataamista ja latureiden piuhavyyhtejä? Sellaista lupailevat Oulun yliopiston mikro-elektroniikan tutkijat.

Tutkijatohtori Yang Bain vetämä ryhmä on löytänyt perovskiittimine-raalin muodon, joka kykenee muut-tamaan yhtäaikaisesti sekä auringon-valoa, lämpöä että liikettä sähköksi. Materiaalin avulla on tutkijoiden mu-kaan mahdollista ratkaista pienlaittei-den ja sensorien energiansaanti niin, ettei niitä tarvitsisi ladata lainkaan sähköverkosta.

Ryhmä kutsuu löytämäänsä muo-toa nimellä KBNNO. Se on ferrosäh-köinen materiaali, kuten muutkin perovskiitit. KBNNO:n rakennetta

Aurinkokennotutkijat:

Perovskiitti haastaa piin

Tulevaisuuden puhelin ei kaipaa lataamista

Scan

stoc

kpho

to

Kennot kasattiin Uppsalassa, ja niiden pitkäaikaismittaus tehtiin EPFL:ssä. Sveitsiläisyliopiston au-rinkokennoryhmää vetää professori Michael Grätzel, jonka kehittämiin väriaurinkokennoihin perovskiitti-kennot osin pohjautuvat.

Kennon takakontaktissa, jonka ei tarvitse läpäistä valoa, käytettiin mahdollisimman johtavia paksuja mustia kalvoja. Aitolan mukaan kal-voista voidaan tehdä myös ohuita ja läpinäkyviä, jolloin niitä voitaisiin käyttää kennon etukontaktina.

Piikennojen elinikä on 20–30 vuot-ta, ja niiden teollinen tuotanto on erittäin tehokasta. Piin pelkistäminen

Aalto

-ylio

pist

o/U

ppsa

lan

ylio

pist

o/EP

FL

Perovskiittikenno-jen hyötysuhde on

jo saatu samalle tasolle kuin

piikennojen.

piidioksidista syö kuitenkin valtavasti energiaa. Piikennolta kuluu jopa kol-me vuotta tuottaa valmistukseensa käytetty energia, kun perovskiittiken-no tekisi saman parissa kuukaudessa.

Taipuisia aurinkokennoja on tähän asti valmistettu johtavalle muoville. Muovin johtavaan kerrokseen ver-rattuna nanoputkikalvot ovat taipui-suudeltaan ylivoimaisia. Näin kenno-ja voitaisiin valmistaa rullalta rullalle -menetelmällä.

”Kevyitä ja taipuisia kennoja olisi helppo integroida rakennuksiin, ja niitä voisi itsekin ripustaa vaikka ik-kunoihin”, Aitola ideoi Aalto-yliopis-ton tiedotteessa.

voidaan muunnella niin, että mate-riaalin sähköntuottokyky saadaan maksimoitua.

Löytö julkaistiin Applied Physics

Letters -lehdessä. Tutkijoiden seuraa-va tavoite on rakentaa prototyyppi useita uusiutuvan energian lähteitä hyödyntävästä laitteesta.

Kännyköiden ja muiden pienlaitteiden akut ja laturit voivat pian olla historiaa.

TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU

Paperi- ja kartonkiteollisuuden liettei-tä ja lentotuhkaa voidaan hyödyntää muovintuotannossa. Öljypohjaisesta polypropeenista jopa puolet on mah-dollista korvata näillä sivuvirroilla, osoittavat VTT:n laboratoriokokeet.

Komposiittimuovi sopii ruisku- valu- ja ekstruusiovalmistukseen. Muovintuottajien on kuitenkin pidet-tävä mielessä, että sivuvirran määrä vaikuttaa tuotteen ominaisuuksiin,

Savon Rautalammilla sijaitsee Poh-jois-Euroopan suurin skandium-esiintymä, jonka kaupalliseksi arvok-si on laskettu huimat 34 miljardia eu-roa. Arvometallin hyödyntäminen ei perinteisin rikastamismenetelmin ole kuitenkaan onnistunut.

Savon kallioperästämetsästetään arvometallia

Paperitehtaan lietteettaipuvat muoviksi

Skandium on kultaakin arvokkaampi harvinainen maametalli.

Jori

Lem

ettin

en

Kuuden tuuman alustakidekiekko galliumnitridin valmistukseen tarkoitetussa MOVPE-reaktorissa ennen kiteenvalmistusta.

Plastec Finland ja Wiitta valmistivat tutkimushankkeessa koe-erän lat-tialaattoja ja säilytysastioita, joissa sivuvirran osuus on 30 prosenttia.

Lisää suorituskykyäyhdistepuolijohteille

VTT

SOI-kiekon (Silicon On Insulator) avulla voidaan nostaa yhdistepuoli-johteiden suorituskykyä tehoelekt-roniikassa.

Asian osoittivat Aalto-yliopiston tutkijat, jotka selvittivät, kuinka SOI-kiekko soveltuisi galliumnit-ridikiteiden valmistusalustaksi. Tutkimuksessa kävi ilmi, että SOI-kiekolla syntyy laadukkaampia ki-teitä kuin perinteisellä piikiekolla.

Kiekot tutkimukseen toimitti Okmetic Oy. Suomalaisyritys tekee sekä piikiekkoja että SOI-kiekkoja, joissa kahden piikerroksen välissä on piidioksidista tehty eristeker-ros. SOI-tekniikan tavoitteena on parantaa kiekon kapasitiivisia ja eristäviä ominaisuuksia.

Tutkija Jori Lemettisen mukaan SOI-kiekon eristekerros paran-taa myös läpilyöntikestävyyttä eli mahdollistaa selvästi korkeampien jännitteiden käytön tehoelektronii-kassa.

”Samoin radioelektroniikassa häiriöt vähenevät, kun signaali ei pääse kytkeytymään häviöllisesti tai toisiin komponentteihin”, Le-mettinen kertoo.

Hiljattain käynnistyneessä tutki-mushankkeessa selvitetään, voisiko rikastamisen hoitaa kannattavasti Itä-Suomen yliopiston kehittämällä uudella menetelmällä, jolla saadaan metalleja talteen liuoksista.

Uutuusmenetelmä perustuu kiin-teään ioninvaihtomateriaaliin, jolle on annettu nimeksi N10O. Materi-aalin kaupalliset oikeudet on ostanut Chemec Oy. Talteenottomenetelmällä uumoillaan olevan myös vientipoten-tiaalia.

Rautalammin esiintymässä on skandiumin lisäksi zirkoniumia ja yttriumia. Kaikille kolmelle high tec -metallille riittäisi maailmalla kysyn-tää. Esiintymä sisältää myös arvok-kaita kiviaineksia, kuten apatiittia, il-meniittiä ja hiomakiviteollisuudessa käytettävää granaattia. Tutkijat kar-toittavat myös sitä, kuinka tehokkaas-ti ainekset voitaisiin erotella omiksi jakeikseen.

KEMIA

roista päätyy silti yhä poltettavaksi ja kaatopaikoille.

Lietteiden ja lentotuhkan hyödyn-tämistä selvitettiin VTT:n koordinoi-massa EU-hankkeessa.

kuten lujuuteen, jäykkyyteen, läm-mönkestävyyteen, ulkonäköön ja pin-nan tuntumaan.

Sivuvirtoja hyödyntämällä voidaan pienentää muovin valmistuskustan-nuksia, vähentää tuotannon ympä-ristövaikutuksia ja pudottaa jätteen määrää.

Paperin ja kartongin tuotannossa syntyy runsaasti erilaisia sivuvirtoja, joita tätä nykyä käytetään betonin ja asfaltin raaka-aineena sekä maanra-kentamisessa luonnon kiviainesten korvaajana. Huomattava osa sivuvir-

32

333/2017KEMIA

Rasvamaksaa voidaan hoitaa suolis-tobakteeri Faecalibacterium praus-nitziilla, ilmenee Jyväskylän ja Turun yliopistojen tutkimuksesta.

Tutkijat panivat joukon hiiriä ras-vaiselle ruokavaliolle ja syöttivät sit-ten osalle F. prausnitzii -bakteeria. Tulokset olivat erittäin lupaavia.

Bakteereja saaneiden jyrsijöiden maksaan kertyi selvästi vähemmän rasvaa kuin kontrolliryhmällä. Niillä oli myös pienemmät maksan tuleh-dusarvot ja lisääntynyt rasvojen ha-petus. Lisäksi bakteerihiirillä oli vat-saontelon sisäisessä rasvakudoksessa

Osa metsäpuiden yhteydessä kasva-vien sienten viruksista pystyy siir-tymään myös kaukaiseen sukulais-sieneen, paljastaa Luonnonvarakes-kuksen (Luke) tutkimus. Havainto kumoaa käsityksen, että virukset ovat uskollisia isäntäsienelleen.

Luken tutkimuskohteena ollut juurikääpä on ärhäkkä taudinai-

Sieniviruksetovatkin uskottomia

Juurikäävän virus yllätti tutkijat pomppaamalla pikkurouskuun.

Suomenpystykorva on osa maamme kulttuurihistoriaa.

Kansalliskoirankirjo kaventui

Suolistobakteerihoitaa rasvamaksaa

Jalostaminen on vähentänyt suo-menpystykorvan perimän moni-muotoisuutta huolestuttavasti, sel-viää rotuharrastajien, Genoscoper Oy:n ja Itä-Suomen yliopiston tut-kimuksesta.

Pohjanpystykorva ja suomen-pystykorva ovat esihistoriallis-ten metsästyspystykorvien suora jatkumo. Ne lähtivät eriytymään, kun suomenpystykorvan rotu pe-rustettiin vuonna 1892.

Pohjanpystykorva paljastui tutkimuksessa yllättävän moni-muotoiseksi, perimän muuntelun osalta lähes sekarotuisten koirien veroiseksi – kiitos lyhyen ja mal-tillisen jalostushistorian.

Suomenpystykorvien nykypo-pulaation perimässä sen sijaan merkitystä on vain noin 20 kanta-koiralla. Jalostuksessa on käytetty hyvin pientä huippu-urosten ryh-mää. Jotkin niistä ovat tuottaneet 30 kertaa enemmän pentuja kuin lisääntyneet urokset keskimäärin.

Nykyisin rodun jalostuspohjaa pyritään laajentamaan ja koiran rodunomaista käyttöä vaalimaan. Haukkumalla tapahtuva pyynti on ollut elimellinen osa suomalaista eränkäynti- ja asutushistoriaa, tut-kijat muistuttavat.

enemmän adiponektiinihormonia, jolla on suotuisia vaikutuksia aineen-vaihduntaan.

F. prausnitziin on osoitettu paran-tavan tulehduksellisia suolistosaira-uksia, mutta sen vaikutuksia maksan terveyteen ei ole aiemmin tutkittu.

Maksalla on tärkeä rooli elimistön aineenvaihdunnan säätelyssä, joten rasvamaksa on iso terveysriski. Ras-vamaksasta kärsii yli miljoona suo-malaista. Terapeuttisia bakteereita ei kuitenkaan ole vielä hyväksytty ih-misten hoitokeinona.

Bakteeri-hoito piti hiirten maksan kunnossa rasvaisesta ruokavalio-sta huoli-matta.

Scan

stoc

kpho

to

heuttaja, joka sairastuttaa kuusia tyvilahoon. Sienessä elää yli 20 virus-lajia, jotka säilyvät tartuttamassaan rihmastossa vuosikausia.

Kaksi juurikäävän virusta löytyi yl-lättäen toisista sienistä, pikkurouskus-ta ja valkoviirujuurekkaasta. Lisäksi juurikääpäviruksia piileskeli maan alla sienijuurisienten rihmastossa.

Tutkimusprofessori Jarkko Hantu-lan mukaan onkin tarpeen selvittää, aiheuttaisiko esimerkiksi juurikäävän torjunta viruksen avulla riskiä muille sienilajeille.

Metsäpuiden varassa elää mo-nipuolinen sieniyhteisö, johon kuu-luu paljon myös erittäin hyödyllisiä sieniä. Myös sieniviruksista voi olla hyötyä. Eurooppalainen kastanja onnistuttiin aikoinaan pelastamaan vaarallisen vierasperäisen taudinai-heuttajan kynsistä virusten avulla.

3/2017

VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES

BUSCH VAKUUMTEKNIK OYSinikellontie 401300 Vantaapuh. (09) 774 60 60faksi (09) 774 60 666info@busch.fiwww.busch.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsPuhaltimet – BlowersPumput – PumpsTyhjiöpumput – Vacuum PumpsKompressorit – Compressors

DOSETEC EXACT OY Vaakatie 3715560 Nastolapuh. (03) 871 540faksi (03) 871 5410info@dosetec.fietunimi.sukunimi@dosetec.fiwww.dosetec.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAnnostelujärjestelmät – Batching

SystemsHihnavaa’at – Belt WeighersJauheiden ja rakeitten säkitys –

Sacking for Pulver and Granulate Materials

Laboratoriovaa’at – Laboratory Balances

Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems

Säiliövaa’at – Tank Weighing Säkinpurkauslaitteet – Dischargers

for SackSäkkien täyttökoneet – Sack Filling

MachinesVaa’at – Balances & Scales

34

BERGIUS TRADING ABKäyntiosoiteItälahdenkatu 200210 Helsinki PostiosoitePL 12400181 Helsinkipuh. 040 540 3439kim.jarlas@bergiustrading.comwww.bergiustrading.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsFluidisaattorit – Fluidizers Jauhaimet – GrindersSekoittimet – Mixers

For qualified milling & mixingLaadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen

Kysy ensin meiltä • At your service

BASF OY Tammasaarenkatu 3 00180 Helsinki puh. (09) 615 981 etunimi.sukunimi@basf.com www.basf.com, www.basf-cc.fi

Vihreät sivut myös verkossa.

BOREALIS POLYMERS OY PL 33006101 Porvoopuh. (09) 394 900etunimi.sukunimi@borealisgroup.comwww.borealisgroup.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsPetrokemian tuotteet – Petrochemical

ProductsPolyolefiinit – Polyolefins

Itäinen Rantakatu 7220810 Turkupuh. (02) 412 411Mobile: 040 5000427info@elomatic.comwww.elomatic.cometunimi.sukunimi@elomatic.comMuut toimipaikat:Tampere, Espoo, Jyväskylä, Oulu

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAutomaatio- ja sähkösuunnittelua

– Automation and Electrification Design

Energiakonsultointi – Energy Consulting

Laitesuunnittelua – Unit Operation Design

Projektipalvelut – EPCM Project Services

Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems

Prosessisuunnittelua – Process Design

Tehdassuunnittelua – Plant Design

Logomme väri on PMS 288 (tumman sininen), joten valitkaa teippilogon väri mahdollisimman lähellä sitä

ELOMATIC OYProcess & Energy Engineering

ELEKTROKEM OYPL 71, 00131 Helsinkipuh. (09) 7206 5620myynti@elektrokem.fiwww.elektrokem.fi Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratoriokemikaalit – Laboratory

ChemicalsHoneywell-laboratoriokemikaalit –

Honeywell Laboratory Chemicals Reagecon-standardit ja -rea-

genssit – Reagecon Standards and Reagents

Vihreitä sivuja ei ohiteta.

3/2017KEMIA

KIILTO OYTampereentie 40833880 LempääläPL 250, 33101 Tamperepuh. 020 7710 100faksi 020 7710 101etunimi.sukunimi@kiilto.comwww.kiilto.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKiinnityslaastit – Cementitious

AdhesivesLakat – LacquersLiimat – AdhesivesSaumauslaastit – Grouts for TilesSeinä- ja lattiatasoitteet – Wall

Plasters and Floor LevellingsSilikonit– SiliconesValimohartsit – No-Bake ResinsVedeneristeet – Waterproofing

Membranes

35

Vihreät sivut huomataan.

INNOVATICSRatamestarinkatu 13 A00520 Helsinkipuh. 010 281 8900innolims@innovatics.fiwww.innovatics.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLIMS-järjestelmät – LIMS SystemsLaboratorion tiedonhallintajärjes-

telmät – Laboratory Information Management Systems

Tavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesInnoLIMS

KALUSTE-PROJEKTIT OYPukinmäentie 235700 Vilppulapuh. (03) 471 7300faksi (03) 471 7322kalpro@phpoint.fiwww.kalusteprojektit.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratoriokalusteet ja -sisusteet –

Laboratory Fitments and FittingsVaakapöydät – Balance TablesVetokaapit – Fume Hoods

KBR ECOPLANNING OYPohjoisranta 11 F28100 PoriPL 78, 28101 Poripuh. (02) 6240 200faksi (02) 6240 290info@ecoplanning.fiwww.ecoplanning.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsHaihdutuslaitokset – Evaporation

Plants Kiteytyslaitokset – Crystallization

PlantsHappojen talteenottolaitokset – Acid

Recovery PlantsFosforihapon puhdistus- ja väke-

vöintilaitokset – Phosphoric Acid Purification and Concentration Plants

LABTIUM OY

Laboratorio -ja asiantuntijapalvelut• kaivannaisteollisuus• energia-ala• metsäteollisuus• ympäristösektori• materiaali- ja tuotetestauswww.labtium.fiEspoo • Jyväskylä • Kuopio • Outokumpu • Sodankylä

www.icoy.fi 044-066 6802040-167 9557Turku–Harjavalta–Espoo

Turvallisuustekniset asiantuntijapalvelutVaaran arviointi ja riskien hallinta Kemikaalialtistuksen arviointi ja

kemikaaliturvallisuusRäjähdyssuojauksen suunnittelu ja

räjähdyssuojausasiakirja (ATEX), ATEX-koulutus

Pelastussuunnitelma (m. sisäinen), toimintaperiaateasiakirja ja turvallisuusselvitys

Vihreät sivut huomataan!Jokaisessa lehdessä.

Jokaisessa uutiskirjeessä.Verkossa www.kemia-lehti.fi

Lue lisää: www.kemia-lehti.fi ilmoittajalle

Varaa paikkasi: ilmoitukset@kemia-lehti.fi

LABROTEK OYSinimäentie 8 B02630 Espoo, Finlandinfo@labrotek.comPuh. 044 201 7001www.labrotek.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsOlosuhdekaapit ja huoneet –

Environmental / Climate chambers and rooms

Inkubaattorit – IncubatorsBio- ja kasvatuskaapit – Bio- and

Plant Growth chambers, rooms and lights

Kuivauskaapit ja uunit – Drying chambers and ovens

Korroosiotestikaapit, ja UV-testikaapit – Corrosion test cham-bers and UV-SOLAR test chambers

3/201736

PERKINELMER FINLAND OYMustionkatu 620750 TurkuPL 10, 20101 Turkupuh. (02) 2678 111faksi (02) 2678 305www.perkinelmer.comwww.perkinelmerfinland.fiAsiakaspalvelu: puh. 0800 117 186 faksi 0800 117 185cc.nordic@perkinelmer.com

RAMBOLL ANALYTICSLaboratorio- ja mittauspalvelutNiemenkatu 7315140 Lahtipuh. 020 755 611faksi 020 755 6201analytics@ramboll.fiwww.ramboll-analytics.fi

NablabsNAB LABS OYNäytteenotto-, analyysi-, mittaus- ja asiantuntijapalvelutSurvontie 9 (YAD)40500 Jyväskyläpuh. 0404 503 100info@nablabs.fiwww.nablabs.fi

Vihreät sivut myös verkossa.

SOFTWARE POINTMetsänneidonkuja 602130 Espoopuh. (09) 4391 320sales@softwarepoint.comwww.softwarepoint.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLIMS-järjestelmät – LIMS SystemsLaboratory Intelligence ratkaisut –

Laboratory Intelligence Solutions

Tavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesLABVANTAGE EnterpriseLABVANTAGE ExpressLABVANTAGE Medical SuiteLABVANTAGE BiobankingWiLab LIMSLIMSView powered by QlikView

VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES

Kysy ensin meiltä • At your service

METROHM NORDIC OYKoskelontie 19 B02920 Espoopuh. 010 7786 800mail@metrohm.fiwww.metrohm.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAnalyysien automatisointi – Auto-

mation of AnalysisIonikromatografia – Ion Chromato-

graphypH/ionit & johtokyky – pH/Ions and

ConductivityNIR-spektroskopia – NIR Spectro-

scopyPotentiostaatit/galvanostaatit

– Potentiostats/GalvanostatsProsessianalysaattorit – Process

AnalyzersStabiilisuusmittaukset – Stability

MeasurementsTitraus – TitrationVoltammetria, CVS – Voltammetry,

CVS

Vihreiden sivujennettiversio

HUOMATAAN!• mukana asiakasyritysten logot• helppokäyttöisellä tuotehaulla

löydät nopeasti etsimäsi palvelut

Tutustu ja tule mukaan!kemia-lehti.fi > Vihreät sivut

SEPPO LAINE OYItämerenkatu 3 A00180 Helsinkipuh. (09) 6859 560faksi (09) 6859 5610posti@seppolaine.fiwww.seppolaine.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product Groups Patentin hakeminen ja tavaramerkin

rekisteröiminen – Patent Prosecu-tion and Trademark Protection

Patenttiselvitykset, uutuustutki-mukset ja toiminnanvapaus- selvitykset – Patent Searches, Novelty Searches and Freedom to Operate Searches

IPR-strategiapalvelut ja IPR-salkun hallinnointi – IPR Strategy Services and IPR Portfolio Management

SKALAR ANALYTICAL B.V.Tinstraat 124823 AA BredaThe Netherlandspuh. +31 (0)76 548 6486faksi +31 (0)76 548 6400info@skalar.comwww.skalar.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAlkuaineanalysaattorit (TOC, TN

nesteille ja kiintoaineille) – Elemental Analyzers (TOC, TN for Liquids and for Solids)

Automaattiset märkäanalysaattorit (CFA, Erillisanalyysit) – Auto-mated Wet Chemistry Analyzers (Continuous Flow Analyzers (CFA), Discrete Analyzers)

Robottianalysaattorit (BOD, COD, pH, EC, sameus, alkalisuus, tes-tipakkaukset) – Robotic analyzers (BOD, COD, pH, EC, Turbidity, Alkalinity, Test kits)

3/2017KEMIA 37

Vihreitä sivuja ei ohiteta.

SUOMEN LÄMPÖMITTARI OYYrityspiha 700390 Helsinkipuh. (09) 477 4560myynti@suomenlampomittari.fiwww.suomenlampomittari.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsDigitaaliset tarkkuuslämpömittarit –

Digital Precision ThermometersLasiset lämpömittarit– Glass

Thermometers

TANKKI OYOikotie 2, 63700 Ähtäripuh. (06) 510 1111faksi (06) 510 1200tankki@tankki.fiwww.tankki.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsFermentorit – FermentersKolonnit – ColumnsPainesäiliöt – Pressure VesselsReaktorit – ReactorsSekoitussäiliöt lääketeollisuudelle –

Mixing Vessels for Pharmaceutical Industry

Säiliöt ja varastointilaitteet – Containers and Storage Equipment

WACKER-KEMI ABBox 3115SE-16903 Solna, Swedenpuh. +46 8 5220 5220faksi +46 8 5220 5221info.sweden@wacker.comwww.wacker.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKumiteollisuuden erikoiskemi-

kaalit – Special Chemicals for Rubber Industry

Liimaraaka-aineet – Adhesives Raw Materials

Maali- ja lakkaraaka-aineet – Paint and Lacquer Raw Materials

Silikonit – SiliconesVaahdonestoaineet – Defoamers

VWR INTERNATIONAL OYValimotie 900380 Helsinkipuh. (09) 804 551faksi (09) 8045 5200info@fi.vwr.comwww.vwr.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratoriokemikaalit – Laboratory

ChemicalsLaboratoriolaitteet – Laboratory

EquipmentLaboratoriotarvikkeet – Laboratory

Consumables

TESTWARE OYPuurtajantie 415880 Hollolapuh. (03) 780 5530testware@testware.fiwww.testware.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsOlosuhdekaapit ja -huoneet –

Climate Chambers and Rooms Inkubaattorit – Incubators ESD-tuotteet – ESD Products3D-mittalaitteet – 3D Measuring

EquipmentRöntgenlaitteet – X-Ray Equipment

VALMET AUTOMATION OYLentokentänkatu 11PL 237, 33101 Tamperepuh. 010 676 1780kari.karppinen@valmet.comwww.valmet.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsProsessiautomaatiojärjestelmät

– Process Automation SystemsTurvalogiikat – Safety Interlocking

Systems

Uudet tilaukset:

jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. 040 770 3043

seija.kuoksa@kemia-lehti.fipuh. 040 933 1147

Tietojen päivitykset:

sanna.alajoki@kemia-lehti.fipuh. 040 827 9727

leena.laitinen@kemia-lehti.fi puh. 040 577 8850

Varaa oma paikkasi Vihreiltä sivuilta!

KEMIAKemi

”Tietojen haku onkin nyt kätevää.”

3/201738

• Jokaisessa lehdessä• Jokaisessa uutiskirjeessä• Netissä www.kemia-lehti.fi > Vihreät sivut• Hinnat alkaen 1 000 euroa + alv / koko vuosi

Ehdit mukaan jo seuraavaan numeroon 4/2017Varaa paikkasi Vihreiltä sivuilta 16. toukokuuta mennessä!

Bonus: Suorapostitus puoleen hintaan!Huippusuosittu suorapostitus nyt vain 600 euroa + alv (norm. 1 200) Vihreiden sivujen uusille asiakkaille! Suorapostituksella saatte• uusia asiakkaita ja kauppoja• tehokkaan väylän kertoa tuotteistanne• lisää kävijöitä nettisivuillenne• osallistujia tapahtumiinne.

Lue lisää Vihreistä sivuista ja suorapostituksista:www.kemia-lehti.fi > Ilmoittajalle

Lisätiedot ja varaukset:Jaana Koivisto, puh. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi

Seija Kuoksa, puh. 040 933 1147seija.kuoksa@kemia-lehti.fi

Tervetuloa Vihreille sivuille!

KEMIAKemi

Lisätietoja: www.tttlehti.fitilaukset@tttlehti.fi Puhelin: 03 4246 5370

Työhyvinvoinnin arvostettu erikoislehti

”Kun lukee jonkin artik- kelin, tulee mietittyä, onko tämä asia kunnossa meidän työpaikallamme.”

”Joka kerta mielenkiin- toisia artikkeleita.”

TTT-lehden lukijatutkimus 2016, Focus Master Oy.

Tilaa nyt työpaikallesi Työ Terveys Turvallisuus

VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES

Kysy ensin meiltä • At your service

Kustannustehokasta näkyvyyttä yrityksellesi!

Vihreät sivut huomataan

Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessä

Jokaisessa Kemian uutiskirjeessä

Hakupohjaisena osoitteessa www.kemia-lehti.fi

Lisätietoja ja tilaukset: www.kemia-lehti.fi ilmoitustiedot

Jaana Koivisto, puh. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi

Seija Kuoksa, puh. 040 933 1147seija.kuoksa@kemia-lehti.fi

Leena Laitinen, puh. 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi

Näin Vihreitä sivuja luetaan:

Näin Vihreät sivut vaikuttavat:

KEMIAKemi

40 KEMIA 3/2017

KIERTOTALOUS JA KEMIASarjassa kerrotaan kemian hyödyntämisestä kiertotaloudessa.

Joulun 2016 alla järjestetty kinkunpaistorasvojen keräys- ja jalostustempaus tuotti noin 10 000 litraa uusiutuvaa dieseliä autojen polttoaineeksi. Samalla Kinkkutemppu keräsi 14 500 euron potin hyväntekeväi- syyteen.

Maija Pohjakallio

Idea joulun kinkkurasvojen keräämi-sestä uusiutuvan dieselin valmistuk-seen syntyi sattumalta, kun Huolto-varmuuskeskuksen kemian pooli oli laatimassa biotalousselvitystään.

”Kävin eräässä keskustelussa läpi esimerkkejä meidän käyttämistäm-me uusiutuvista raaka-aineista”, muistelee Nesteen tutkimuspääl-likkö Leena Matilainen, joka toimi selvityksen ohjausryhmän jäsenenä.

”Kun sitten kerroimme ajatuksesta ohjausryhmän vetäjälle, Kemianteol-lisuus ry:n valmiuspäällikölle Petri Ahola-Luttilalle, hän innostui heti ja ryhtyi kokoamaan työryhmää tem-pauksen toteuttamiseksi.”

Mukaan lähtivät Nesteen ja Ke-mianteollisuus ry:n lisäksi K-ryhmä, Lassila & Tikanoja, Suomen Pakkaus-kierrätys RINKI, Vesilaitosyhdistys, Honkajoki, Maa- ja kotitalousnaiset sekä Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry, joista jokaisella oli oma tär-keä roolinsa.

Onnistuneen lopputuloksen taka-sivat aktiiviset suomalaiset kotita- loudet, jotka toivat omat kinkunpais-torasvansa keräyspisteisiin. Rasva-jätettä saatiin kokoon kaikkiaan 12 tonnia.

Logistiikka suunniteltiin tarkasti niin, että kinkkurasvojen keräyspis-teet sijoitettiin muun jätekeräyksen yhteyteen, ja jäterasvan kuljetuksen ajoreitit optimoitiin.

Keräyspisteistä kinkkujäte siirtyi Lassila & Tikanojan autoissa Hon-kajoki Oy:lle esikäsittelyyn ja sieltä edelleen Nesteen Porvoon jalosta-

Kinkkujäte jalostuiuusiutuvaksi polttoaineeksi

molle, jossa siitä valmistettiin uusiu-tuvaa dieseliä.

Ympäristö hyötyi tempauksesta monella tapaa. Neste MY -dieselin käyttö vähentää kasvihuonekaasu-päästöjä jopa 90 prosenttia fossiili-seen dieseliin verrattuna. Oletettavaa on, että Kinkkutempun ansiosta ras-vaa päätyi vähemmän viemäriin, jos-sa se aiheuttaa tukoksia ja muita on-gelmia.

”Kinkkudieselistä” kertyneet tu-lot lahjoitettiin vähävaraisia perhei-tä auttavalle Hope ry:lle ja hyvänte-keväisyysurheilujärjestö Iceheartsille.

Kiertotalous kehittyy yhteistyöllä

”Kinkkutemppu on oivallinen esi-merkki siitä, että kiertotalouden ke-hittäminen edellyttää laajaa yhteis-työtä ja erilaisten osaamisten yhdis-tämistä. Kemian ja molekyylitason

osaaminen on tärkeää mutta ei yksin riitä”, Leena Matilainen sanoo.

Nesteen uusiutuvan jalostuk-sen kemiallinen ydin on muut-

taa esterit vetykäsittelyn avulla hiilivedyiksi. Näin saadaan loppu-

tuote, joka sopii missä seossuhteessa tahansa tai sellaisenaan kaikkiin die-selillä kulkeviin ajoneuvoihin.

Kinkkutempusta on nyt tekeillä ke-miantekniikan insinöörityö ammat-tikorkeakoulu Metropoliassa. Työn tavoitteena on analysoida tempausta, sen vaiheita ja eri toimijoiden roolia tarkemmin. Näkökulmina ovat niin teknologiat, viestintä, logistiikka kuin ympäristöhyödytkin.

”Toivomme myös saavamme li-sää tietoa siitä, olisiko kotitalouksien jäterasvojen erilliskeräyksen jatka-minen Suomessa jossain muodossa mahdollista, uutena Kinkkutemppu-na tai jopa ympärivuotisesti”, Matilai-nen summaa.

Suomessa syödään joka joulu seit-semisen miljoonaa kiloa kinkkua. Henkilöauto taittaa yhden keski- kokoisen kinkun jäterasvasta valmis-tetulla uusiutuvalla dieselillä kolmen kilometrin matkan.

Kirjoittaja työskentelee Kemianteollisuus ry:n johtavana asiantuntijana. Hän oli

mukana ideoimassa tempausta.maija.pohjakallio@kemianteollisuus.fi

Joulun kinkku-rasvasta syntyi

yhteensä 10 000 litraa uusiutuvaa

dieseliä. Hen-kilöauto ajaisi määrällä neljä

kertaa maapallon ympäri.

Scan

stoc

kpho

to

413/2017KEMIA

NÄKÖKULMA

Kemia-lehden kolumnisti Anja

Nystén on kirjoittanut kirjat Kemikaali-

kimara ja Kemikaali-kimara lapsiperheille

(Teos 2008 ja 2013). Hän pitää blogia osoit-teessa www.kemikaali-

kimara.blogspot.com.

SISUSTUSLEHDISSÄ esitellään seesteistä, niukka-eleistä skandinaavisuutta, jossa jokaisella esineellä on tarkoin harkittu funktio.

Kuvien täytyy olla pelkkää lavastusta. Niissä ei näy leh-tipinoja, korkeintaan muutama pöydälle kauniisti asetel-tu julkaisu. Poissaolollaan loistavat myös kännyköiden laturit, jatkojohdot, korjaamista odottavat vaatteet, jää-kaappimagneetit, muistilaput, parittomat sukat, tiskit, tyhjät suodatinpaperipakkaukset ja muut muuten vain menossa ja tulossa olevat tavarat.

TÄPÖTÄYDET komerot, vaatekaapit, autotallit ja ulko-varastot paljastavat, että tavaraa on enemmän kuin tar-vitsemme. Tilanne on luonut uuden liiketoimintaidean ja ammattiryhmän eli ammattijärjestäjät.

Jos et itse osaa hankkiutua eroon ylimääräisestä ma-teriasta, joku toinen tekee sen puolestasi. Karsimista voi opetella myös omatoimisesti erityisten opaskirjojen avulla.

Jotain kertoo kulutuskulttuuristamme se, että tutulle nuorelleparille löytyi aivan uudelta näyttävä lasivitriini edullisesti ”käytettynä”. Kun keittiötä remontoidaan, kannetaan ulos kaikki. Niinpä esimerkiksi loistokuntoi-sia astianpesukoneita, myös laatumerkkejä, saa netistä pilkkahintaan.

KIERRÄTYSTÄ helpottavat alueelliset nettikirppikset. Rutinoitunut kirppiksillä kävijä ja verkkosurffaaja voi teh-dä hyviä löytöjä.

Itse olen alkanut hyödyntää kyseisiä kanavia nurkkieni siivouksessa. Minun roinani, kuten kaappien perukoille kätketyt koriste-esineet, käyttämättömät neuleet ja jälki-polvelle pieniksi jääneet urheilutarvikkeet, on osoittau-tunut joillekin muille hyvin tarpeelliseksi.

Mutta asioilla on kääntöpuolensa. Projektini on poi-kinut huvittuneita kommentteja. ”Eikös sinun pitänyt päästä tavarasta eroon eikä hankkia uutta?”

Aiemmin ihmettelin, kuinka ihmiset onnistuvat löytä-mään kirppiksiltä aarteita. Nyt ymmärrän.

Anja Nysténanja.nysten@gmail.com

Kiertävät aarteet

SILLOIN ENNEN

Kemia-Kemi 4/1982Ilmansuojelulaki voimaan syksyllä

Telko tuo puhdistusteknologiaa USA:sta

Kemia-Kemi 4/1992Kostamuksen rikinpoistohanke etenee

Useita vuosia valmistet-tu ilmansuojelulaki astuu Suomessa voimaan ensi lokakuussa. Laki velvoit-taa monet teollisuuslai-tokset tehostamaan ja pa-rantamaan ilmansuoje-lujärjestelmiään. Useissa yrityksissä onkin uuden lain vaatimukset otettu jo huomioon uusia puh-distusjärjestelmiä suun-niteltaessa ja rakennet-taessa. Sallitut päästöjen enimmäismäärät kiristy-vät kuitenkin lain myötä huomattavasti, eikä ny-kyisin yleisimmin käy-tössä olevilla mekaanisilla puhdistuslait-teistoilla päästä riittävään puhdistustehoon pahimmin ilmaa saastuttavissa teollisuuslaitoksissa. ---

Amerikkalainen ympäristönsuojelujärjestelmiin erikoistu-nut Teller Environmental Systems -yhtiö on kehittänyt useita eri puhdistusmenetelmiä, jotka pystyvät ratkaisemaan sellai-sia puhdistusongelmia, joita ei perinteisillä menetelmillä ku-ten esim. kaasun pyörrepuhdistimilla ja sähkösuodattimilla ole voitu ratkaista. Suomessa ja Pohjoismaissa Tellerin järjes-telmiä markkinoi Starckjohann-Telko Oy:öön kuuluva Telko, joka on ostanut amerikkalaisyhtiöltä lisenssioikeudet kaikkiin sen suunnittelemiin järjestelmiin.

Tampella Power on alle-kirjoittanut Kostamuksen vuoriteollisuuskombinaa-tin kanssa sopimuksen ri-kinpoistolaitteiden toimi-tuksesta. Sopimus koskee kombinaatin pellettiteh-taan ensimmäiseen tuo-tantolinjaan toimitettavia rikinpoistolaitteita, jotka otetaan käyttöön v. 1993. Kyseessä on ns. barter-sopimus, jonka kolmas osapuoli on Rautaruuk-ki Oy. Sopimuksen mu-kaan kombinaatti mak-saa rikinpoistolaitteiden toimitukset Rautaruu-kille toimittamillaan rau-tapelleteillä. ---

Lähes 40 prosenttia koko Karjalan rikkidioksidipäästöistä on peräisin Kostamuksen vuoriteollisuuskombinaatista, jon-ka vuotuiset rikkidioksidipäästöt ovat nykyisin 60 000 tonnia vuodessa.

Ida

Pim

enof

f

SUOMALAISET NAISET JA KEMIASarjassa esitellään ansioituneita suomalaisia naiskemistejä.

Marjo Luoma vie

Muurahaishappoa maailmalle

Prosessitekniikan osaaja Marjo Luoma viettää matka-laukkuelämää ja nauttii työstään täysin siemauksin.

Sisko Loikkanen

Marjo Luoma ihastelee ääneen Taminco Finland Oy:n ikkunasta avautuvia näkymiä Helsingin Salmi-saaressa. Itse hän työskentelee – ehkä

onnekseen – yhtiön Oulun-toimipis-teessä.

”Jos olisin töissä täällä, katselisin vain tuota merimaisemaa”, akvarel-limaalausta harrastava nainen nau-rahtaa.

Luoma syntyi Kajaanissa, jossa hän vietti ”perinteisen, onnellisen lapsuu-den”. Isä oli postin palveluksessa ja yrittäjä-äiti pyöritti lounasravintolaa, jossa jälkikasvukin sai ensimmäiset työkokemuksensa.

Luoma kuului ensimmäiseen tyt-

tösukupolveen, joka hyväksyttiin aiemmin poikakouluna toimineeseen Vuohengin lukioon. Syksyllä 1979 hän aloitti prosessitekniikan opinnot Ou-lun yliopistossa. Pääaineekseen hän valitsi lämpö- ja diffuusiotekniikan.

Diplomi-insinöörin paperit ahkera opiskelija sai käteensä viidessä vuo-dessa. Työelämän aloittaminen ei kui-tenkaan ollut aivan yksinkertaista.

”Naisia ei kutsuttu edes haastat-teluihin, ainakaan niissä yrityksissä, joihin itse hain.”

Tekesissä sattuivat kuitenkin ole-maan avoinna teollisuussihteerihar-joittelijoiden paikat eri maissa, ja Luoma pääsi harjoitteluun Bonniin. Saksasta palattuaan hän päätti kerätä lisää osaamista ja palasi yliopistoon lukemaan muun muassa kauppatie-teitä ja tietojenkäsittelyä.

Ensimmäinen työ löytyi Kemiras-ta, jolle Luoma teki myös tekniikan lisensiaattityönsä. Siinä hän sovelsi – yhtenä ensimmäisistä – virtauslas-kentaa mallintamistutkimukseen.

”Kemira valmisti metallikennoisia pakokaasukatalysaattoreita autoihin, ja minä selvitin laskennallisesti nii-den parempaa toimivuutta perintei-siin keraamisesta materiaalista val-mistettuihin kennokatalysaattoreihin verrattuna.”

Lisensiaattitutkimuksensa rinnal-la Luoma kasvatti perhettään. Ura-kan alkuvaiheessa syntyi Jaakko, ja valmista tuli, kun äiti palasi sorvin ääreen Katriinan vartuttua vuoden ikäiseksi.

Pian toisen äitiyslomansa jälkeen Luoma siirtyi Kemira Chemicalsiin. Siellä hänen kontolleen tulivat EU:n rahoittamat tutkimushankkeet, joihin yhtiö osallistui. Projekteissa tutkittiin kiintokatalysaattoreita vetyperoksi-din valmistuksessa, joten virtauslas-kennan osaamiselle oli jälleen käyt-töä.Si

sko

Loik

kane

n

Marjo Luoma pitää itseään analyyttisenä

ja matemaattisena ihmisenä. ”Katson

yksityiskohtia mutta aina myös isoa

kuvaa.”

433/2017KEMIA

Marjo Luoma• Syntynyt Kajaanissa vuonna

1960, ylioppilas 1979.

• Diplomi-insinööri 1984, jatko-opiskelija ja assistentti 1984–1987, tekniikan lisensiaatti 1996, Oulun yliopisto.

• Teollisuussihteeriharjoittelija Saksan Bonnissa 1987–1988.

• Kemirassa tutkija 1988–1998, muurahaishappoliiketoimin-nan tuotepäällikkö 1998–2005, Chemsolutions-yksikön Phar-ma-, Chemicals- ja De-icing- liiketoimintojen johtaja 2005–2012, orgaanisten happojen tuotelinjojen vetäjä 2012–2014.

• Tamincon Animal Nutrition -yksikön tuotelinjan vetäjä 2014–2016.

• Eastman Chemicals Companyn Animal Nutrition -yksikön Global Business Demand Manager 2016–.

• Asuu Oulussa. Naimisissa, kaksi aikuista lasta.

• Harrastaa mm. kirjallisuutta, liikuntaa ja akvarellimaalausta.

Tutkijasta tuotepäälliköksi

Vuonna 1998 Kemirassa kartoitettiin henkilöstön osaamista ja kiinnostusta siirtyä uusiin tehtäviin.

”Itse kerroin työskennelleeni jo kymmenen vuotta tutkijana ja ole-vani halukas tekemään muutakin. Niin minulle tarjottiin tuotepäällikön paikkaa yhtiön muurahaishappoliike-toiminnassa.”

Muurahaishappo on yleiskemi-kaali, jota käytetään niin AIV-rehun valmistukseen, pH:n säätöön teks-tiili- ja nahkateollisuudessa kuin ke-mianteollisuuden lähtöaineenakin. Monipuolista ainetta tarvitaan myös vitamiinien ja antibioottien valmis-tuksessa.

Kemiran Oulun-tehdas oli tehnyt muurahaishappoa lähinnä kotimaan tarpeisiin, mutta nyt tähtäimeen otet-tiin isommat markkinat. Vienti lähti vetämään niin hyvin, että tuotanto-volyymejä piti nopeasti ryhtyä kas-vattamaan.

”Kun aloitin, tuotantokapasiteetti oli 50 000 tonnia. Nyt tuotamme vuo-sittain jo 110 000 tonnia sataprosent-tista happoa.”

Vienti laajentui Euroopasta Aasi-aan, sittemmin myös Etelä- ja Poh-jois-Amerikkaan. Maailmanlaajui-sesta viennistä vastanneelle tuo-tepäällikölle tehtävä tiesi jatkuvaa matkustamista.

”Joka kuukausi vietin ainakin vii-kon Euroopassa, välistä parikin viik-koa Aasiassa.”

Vaativan yhtälön mahdollisti per-heen hyvä tukiverkosto. Lastenhoito-apua tarjosivat niin Luoman eläkkeel-le jääneet vanhemmat kuin Oulussa asuneet appivanhemmatkin.

Kun kotiasiat olivat kunnossa, ”kauhean kivasta” työstä oli mahdol-lisuus nauttia täysin siemauksin.

”Olen ulospäin suuntautunut ja ta-paan mielelläni uusia ihmisiä. Oli to-della mukavaa tutustua erilaisiin asi-akkaisiin, kulttuureihin ja kaupante-kotapoihin.”

Haasteitakin toki riitti. Insinööril-tä puuttui alan koulutus, mutta vien-tisihteerikollegat antoivat auliisti tä-män käyttöön kaiken tietoutensa ja käytännön vinkkinsä. Myös työnan-tajan tuki oli ”loistavaa”.

Työn ohessa Luoma suoritti MBA-tutkintoa vastaavan Kemiran sisäisen koulutuksen, joka sisälsi yhtiön oman johtamiskoulutuksen lisäksi strategi-sen johtamisen ja markkinoinnin kursseja eri yliopistoista.

Työympäristö ja tehtävien pai-nopiste olivat kuitenkin jatkuvassa muutoksessa. Muurahaishapporyh-mä siirtyi useaan otteeseen yksikös-tä toiseen ja yritysoston seurauksena laajeni.

Vuonna 2014 Kemira myi koko liiketoiminnan belgialaiselle Tamin-colle, jonka palvelukseen siirryttyään Luoma vastasi yrityksen Animal Nut-rition -yksikön tuotelinjoista.

Seuraava käänne tuli, kun yhdys-valtalainen Eastman Chemical Com-pany osti Tamincon. Samalla myös yrityksen suomalainen tytäryhtiö Ta-minco Finland sai uuden amerikka-laisomistajan.

Nyt Luoma tekee työtään Eastma-nin Animal Nutrition -yksikössä ni-mikkeellä Global Business Demand Manager. Matkalaukkuelämä jatkuu, joskin pienimuotoisempana.

”Istun paljon Oulussa puhelin- ja nettipalavereissa, mutta yhden vii-kon kuukaudesta vietän Belgiassa tai Hollannissa, jossa esimieheni työs-kentelee.”

Positiivisuuden kautta

Yhä hektisemmäksi käyvän työelä-män myllerryksiin sopeutuminen on ollut Luomalle ”yllättävän helppoa”.

”Olen aina napannut muutoksis-ta positiiviset piirteet ja nostanut it-sestäni esiin hyvät puoleni jokaista työnkuvaa varten”, hän kertoo asen-teestaan.

Koulutustaustasta on ollut paljon hyötyä.

”Niin prosessitekniikan osaami-sesta kuin kemian ymmärryksestä-kin. Olen tarvinnut myös esimerkik-si koodaajan systemaattista ajattelua, jonka ansiosta olen rohkeasti uskal-tanut ottaa käyttöön uusia tietokone-ohjelmia.”

Pedanttisena ihmisenä Luoma myöntää olleensa itseään kohtaan hieman armotonkin.

”Olen tehnyt työtä täysipainoises-ti ja antautunut täysin myös kodille. Aviomiehelle annoin vapaata heti, kun palasin matkoiltani”, hän hymyilee.

Vuonna 2000 Luomalta diagnosoi-tiin välilevyn pullistuma, joka pysäyt-ti hänet kokonaan.

”En ollut harrastanut tarpeeksi lii-kuntaa, johon ei koskaan tuntunut löytyvän aikaa, ja se kostautui.”

Selkäleikkauksen jälkeen hän otti aikaa ”väkisin” ja ryhtyi aktiiviliik-kujaksi, johon voi törmätä niin käve-lylenkillä, hiihtoladulla kuin pilates-tunnillakin.

Mentaaliterveyttään Luoma hoitaa intohimoisella kirjallisuuden lukemi-sella, joka on aina ollut hänen hen-kireikänsä. Mieluisia ovat myös käsi-työt, ruuanlaitto ja puutarhanhoito.

Joskus mielessä käy ajatus, millais-ta elämä olisi ollut reumalääkärinä. Se oli koulutytön haaveammatti, sillä moni lähisukulainen oli reumapoti-las.

Unelma kariutui siihen, ettei kajaa-nilaislukiossa tuohon aikaan opetet-tu pitkän matematiikan opiskelijoil-le psykologiaa, jota olisi pitänyt osata lääketieteellisen pääsykokeissa.

”Mutta löytyi se oma paikka näin-kin, ja aika mielenkiintoinen paikka sitä paitsi. Tuskin olisin reumalääkä-rinä päässyt reissaamaan näin laajalti ja saanut työssäni näin paljon ystäviä eri puolilta maailmaa.”

Kirjoittaja on Ylen tiedetoimittaja.sisko.loikkanen@yle.fi

44 KEMIA 3/2017

VAATTEIDEN TYYLEJÄ JA TEKNOLOGIAA,

OSA 2/2

Jarmo Wallenius

Jos vuorovaikutteiset älyvaatteet ja elektroniset eli e-tekstiilit sovelluk-sineen toden teolla valtaavat vaate-markkinat, päivittäinen elämämme mullistuu.

Kun puhutaan älyvaatteista, kysees-sä voivat olla pelkät älykankaan tai älykuidun omat ominaisuudet. Hyvä esimerkki on vaikkapa uimarin suori-tuskykyä parantava haipuku. Älyvaa-te ei välttämättä edellytä elektronisia komponentteja.

Elektronisella tekstiilillä taas tar-koitetaan kuituja, jotka mahdollista-vat digitaalisten komponenttien, jopa pienten tietokoneiden upottamisen ja sulauttamisen kankaaseen.

E-tekstiileissä tieto- ja sähkötek-niikka yhdistyvät paitsi vaatteisiin, muotiin ja sisustukseen myös hyvin-vointiin ja terveyteen.

T-paidoista E-paitoihin

Äly ja elektroniikkaastelevat estradille

Jos muoti ja vaatteet ovat olleet pitkälti kemiaa, tulevaisuudessa ne ovat myös sähkömagnetismia ja päälle puettavia tietokoneita.

1800-luvun lopulla.Ensimmäisten älyvaatteiden eli

avaruuslentäjien pukujen esiinmars-si käynnistyi 1960-luvun alussa. Nasa on kehittänyt muun muassa olomuo-toaan muuttavia materiaaleja, joilla voidaan ulkoisten olosuhteiden mu-kaan säädellä puvun ja siten myös ast-ronautin kehon lämpötilaa.

Vuonna 1968 New Yorkissa herätti huomiota suunnittelija Diana Dewin sähköluminesenssinen mekko siree-niäänisine vöineen. Uutuus sopi hy-vin ajan discopukeutumiseen.

Ensimmäinen elektroninen vaate valmistui tasan 30 vuotta sitten Mas-sachusettsin teknillisen yliopiston MIT:n medialaboratoriossa. Se oli musiikkitakki, johon oli asennettu kosketusherkkä Midi-soitin. Teräk-sestä tehtyjen palasten avulla kosket-

meerisella ohjauksella varustettu ”kutomakone”, joka kykeni liittämään optista materiaalia joustaviin mate-riaaleihin. Keksinnön ansiosta huvi-puisto Disney Worldia varten alettiin valmistaa valaisevia puseroita.

Tämänkin innovaation juuret juon-tavat kauas taaksepäin.

”Lordi Byronin tytär, matemaatik-ko Ada Lovelace, etsi jo 1800-luvun alussa Charles Babbagen analyytti-seen koneeseen ohjelmistoratkaisu-ja silloisten kangaspuiden informaa-tioteknologiasta eli reikäkorteista”, muistuttaa tutkija Rebecca Stewart Lontoon Queen Mary -yliopistosta.

Stewart luennoi elektronisten teks-tiilien historiasta ja tulevaisuudesta Britannian tiedeviikoilla, jotka jär-jestettiin Swanseassa viime syksynä.

Kymmenen vuotta sitten Washing-ton DC:ssa esiteltiin farkkutakkiin upotettu, useita pesukertoja kestävä tietokonenäyttö. Varsinaisten tieto-konevaatteiden kaupallinen läpimur-to odottaa silti vielä tuloaan.

E-tekstiilien rakennussarjoihin erikoistunut Arduino on kuitenkin jo tuonut markkinoille vaatteisiin is-tutettavat mikrosäätimet. Samaten muutamat muotitalot, kuten Cute-Circuit, hyödyntävät aktiivisesti e-tekstiilien mahdollisuuksia. E-paidan käyttäjä voi esimerkiksi lähettää säh-

E-paidan käyttäjä voi lähettää sähköisiä tervehdyksiä paitaansa upotettujen anturien avulla.

timisto saatiin sähköä johtavaksi.Akulla toimineen musiikkitakin

kovaääniset oli sijoitettu sen taskui-hin. Farkkuvalmistaja Levi’s ja elekt-roniikkajätti Philips kehittivät myö-hemmin takista myös kaupallisen version.

Vuonna 1997 päivänvalon näki ensimmäinen tietokoneistetulla nu-

Modernit e-tekstiilit voivat siis tu-levaisuudessa muuttaa koko toimin-taympäristöämme. Ne eivät silti ole niin uusi idea kuin voisi luulla.

Hopeisten ja kultaisten lankojen ja folioiden nivominen tavallisiin kan-gaskuituihin on peräisin muinaisilta egyptiläisiltä artesaaneilta. Sähköä-kin alettiin liittää vaatetukseen jo

453/2017KEMIA

Huippumoderni elektroninen ilta-puku tuo juhlatilai-suuteen uudenlaista säihkettä.

köisiä tervehdyksiä paitaansa upotet-tujen anturien avulla.

Vuonna 2012 alan guruihin lukeu-tuva keksijä Harry Wainwright esit-teli Melbournessa asusteen, jonka vä-riä pystyi vaihtamaan älykännykällä. Asuste tunnisti kännykkäpuhelun

soittajan ilman digitaalista näyttöä ja sisälsi myös wifi-hälytysjärjestelmän taskuvarkaiden varalta.

Esteettisiä ja suorittavia

Elektroniset tekstiilit voidaan jakaa

esteettisiin kankaisiin ja suorittaviin tekstiileihin. Esimerkki ensimmäisis-tä ovat led-valaistut vaatteet. Jälkim-mäisiä ovat vaikkapa erilaiset sormik-kaat ja soitettavat pöytäliinat.

Passiiviset e-tekstiilit tunnistavat ympäristössään tapahtuvia muutok-

CuteCircuit

46 KEMIA 3/2017

sia. Aktiiviset e-tekstiilit myös reagoi-vat toimintaympäristönsä ulkoisiin muutoksiin. Vaate voi taltioida, ana-lysoida, varastoida, lähettää ja näyttää informaatiota.

Tulevaisuuden tavoitteena on, että tällaisia avatar-asuja pystytään val-mistamaan erilaisilla kutomakoneilla massatuotantona hieman samalla ta-valla kuin nykyisin voidaan yhdistel-lä paperia ja elektroniikkaa. Kuitujen ja komponenttien materiaalit voivat olla puolijohteita, eristeitä, metalleja ja muoveja aina tarpeen mukaan.

Eri puolilla maailmaa järjestetään jo runsaasti työpajoja, seminaareja ja muoti- ja teknologiatapahtumia, jois-sa ihmiset voivat henkilökohtaisesti tutustua e-tekstiilien suunnitteluun ja valmistukseen. Tapahtumissa aka-teeminen tieto lomittuu ja yhdistyy käsityötaitoon.

Rebecca Stewart pitää e-tekstiilejä erinomaisena mahdollisuutena hou-kutella myös nuoria, niin tyttöjä kuin poikia, luonnontieteiden, tekniikan, insinööritieteiden ja koodauksen pa-riin. Sukkapuikko ja virkkuukoukku voivat vaihtua juotoskolviin ja proses-soriin tai päinvastoin.

Hänen mukaansa e-tekstiileillä on tärkeä rooli teknologian edistymises-sä.

”E-tekstiilien avulla teknologia in-tegroituu saumattomammin ympä-

ristöömme. Näin tapahtuu jo, kun vaikkapa älypuhelimet ja valvonta-kamerat käyvät yhä pienemmiksi. E-tekstiilien ansiosta tietokoneet voi-daan sulauttaa vaatteisiimme ja huo-nekaluihimme”, Stewart kuvailee.

Tällä hetkellä erilaisten päällä pi-

dettävien elektronisten älylaittei-den, kuten aktiivisuusrannekkeiden ja älysilmälasien, markkina-arvo on vuositasolla 30 miljardia euroa. Laa-jennetun todellisuuden esiinmarssin myötä summan on arveltu 10 vuodes-sa viisinkertaistuvan.

Suuren yleisönasenne ratkaiseeKun vaateteollisuus alihankkijoi-neen ja johdannaisineen pähkäilee, kuinka äly- ja e-tekstiilien massa-valmistus ja jokapäiväinen käyttö toteutetaan, avainsana on käytän-nöllisyys.

Kaikki riippuu siitä, hyväksyykö suuri yleisö smartit kuteet pysy-väksi osaksi arkeaan.

On nimittäin jo merkkejä siitä, että ihmiset kyllästyvät nopeasti esimerkiksi tarkkailemaan toimin-tojaan ja vuorokausirytmiään ja mittaamaan kuntoaan rannekkeil-la ja muilla älylaitteilla.

Asiasta raportoivat tutkijat Ranskassa tammikuussa pidetyssä Futex-konferenssissa, jonka aihee-na olivat interaktiiviset tekstiilit. Heidän mukaansa moni on jo heit-tänyt vempeleet nurkkaan ja jatka-nut kuntoiluaan ilman ”älyä”.

Toiseksi kuluttajat haluavat myös suojella yksityisyyttään. Ihmiset tahtovat pysyä anonyymeinä ja tietää, mihin heistä vaikkapa ran-nekkeilla kerättävää tietoaineis-toa käytetään. Tärkeänä pidetään mahdollisuutta itse deletoida data tarpeen tullen.

1960-luvun discoissa hämmästyttivät sähköluminesenssiset minimekot, joiden vyö oli äänekästä mallia.

Hain ihoa jäljittelevät virtaviivaiset asut ovat älytekstiilejä,

jotka antavat uimaril-le lisää potkua.

473/2017KEMIA

Elektronisten tekstiilien vuosittai-set markkinat jäävät vielä selvästi alle miljardin euron, mutta niidenkin us-kotaan nousevan kolmeen miljardiin vuoteen 2026 mennessä.

E-tekstiilien menestyksen ratkaisee paljolti käytännöllisyys.

Jotta massatuotanto mahdollistuu, elektroniikka pitää saada yhdistetyk-si kankaisiin jo langan kudontavai-heessa. Lisäksi elektronisia älyvaat-teita tulee voida pitää ja pestä ilman, että kuosit tai ominaisuudet muuttu-vat. Teknologian ei pitäisi myöskään erottua vaatetuksesta.

Terveydestä taiteeseen

Äly- ja e-tekstiilien suurimmat mark-kinat (30 prosenttia) ovat tätä nykyä turvallisuus- ja sotilasteknologiassa. Toisena tulee kodinsisustus ja arkki-tehtuuri 22 prosentin osuudellaan. Kolmannella sijalla on urheilu- ja kuntoiluteknologia (15), jota seuraa-

Grafeenimuste sopiie-tekstiilien johteeksiCambridgen grafeenikeskuksen ja Jiangnanin yliopiston tutkijat ovat keksineet uuden keinon valmistaa sähköä johtavaa puuvillakangasta. Kankaan johtavana ainesosana he ovat käyttäneet grafeenipohjaista mustetta.

Cambridgelaisen Felice Torrisin ja jiangnanilaisen Chaoxia Wangin johtama tutkimus Environmentally-friendly conductive cotton fabric as flexible strain sensor based on hot press reduced graphene oxide jul-kaistiin hiljattain Carbon-tiedeleh-dessä.

Tulokset osoittivat, että joustava venymäliuskeanturi toimii hyvin grafeenimustetta johteena käyttä-vässä vaatteessa.

Tutkijat valmistivat grafiitista ke-miallisesti grafeenia ja ruiskutti-vat näin syntynyttä grafeenioksidia puuvillaan. Kangasta piti vielä läm-mittää, jotta happi saatiin irrotetuk-si grafeenista. Samalla kankaan säh-könjohtavuus kasvoi.

Grafeeni kiinnittyi kankaaseen samalla tavalla kuin väriaine ja kes-ti sekä lukuisia pesukertoja että sa-toja taivutuksia.

Lapsille tuttu esimerkki älykkäästä pukeutumisesta ovat Teletappien antennit ja vatsanseudun tv-näytöt.

Grafeenimusteella värjätystä puu-villakankaasta valmistettu e-tekstiili kestää hyvin taivutusta ja venytystä.

Jies

heng

Ren

din osuuden veikataan kehittyvän yhtä suuriksi. Kukin nappaisi alan markkinoista liki neljäsosan.

Sisustuksen ja life stylen alueella e-tekstiilien uskotaan jatkossa valtaa-van peräti 70 prosenttia markkinois-ta.

”Koska e-tekstiilit pohjautuvat sa-maan tekstiiliteknologiaan, jota käy-tetään tavallisten, sähköä johtamat-tomien lankojen ja kuitujen valmis-tukseen, ne sopivat hyvin vaikkapa tanssitaiteeseen”, Rebecca Stewart li-sää.

”Modernit e-tekstiilit myötäilevät paremmin vartalon liikkeitä kuin en-tiset printatut virtapiirit.”

Valoa on kyetty aiemminkin yh-distämään tanssiasusteisiin ja muoti-luomuksiin, mutta jatkossa käytössä on yhä monipuolisempia sensoreita, joilla voidaan tarkastella kehon kieltä ja biologiaa.

Ensimmäisen sukupolven e-tekstii-leissä anturi kiinnitettiin vaatteeseen, toisen sukupolven e-tekstiileissä se voitiin upottaa itse vaatekappalee-seen.

Kolmannen sukupolven päälle pu-ettavassa elektroniikassa anturina toi-mii e-tekstiili itsessään. Viimeistään silloin voidaan puhua kuituoptiik-kaan vertautuvasta kuitutroniikas-ta, jossa metallista johdekuitua tai nanokokoisia johdepartikkeleita on sekoitettu tavallisen tekstiilikuidun sekaan.

Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja.jarmowallenius@hotmail.com

Aiemmin sähköä johtava muste on valmistettu hopean kaltaisista arvometalleista. Grafeeni on niitä paljon edullisempaa ja ympäristöl-le hellävaraisempaa. Se on myös ke-miallisesti hyvin yhteensopiva puu-villan kanssa.

Grafeeni ja muut kaksiulotteisista materiaaleista valmistetut musteet voivat muodostaa kankaaseen usei-ta nanokoon hiutaleista koostuvia sähköä johtavia tasaisia verkkoja. Ne sopivat päällä pidettävien ohui-den anturien käyttöön.

vat kuljetus (14), muoti (11) ja terveys (6 prosenttia).

Tulevaisuudessa terveysteknologi-an, työasusteiden, urheilun ja muo-

48 KEMIA 3/2017

Kokaiinilla täytettyjä kahvi-papuja, hasiksesta tehtyjä matkalaukun osia ja ainekset sataan tonniin rotanmyrkkyä. Siinä esimerkkejä laittoman maahantuonnin yrityksistä, jotka Tullilaboratorio on torpannut.

Arja-Leena Paavola

Tullilaboratorion analysoimien näyt-teiden avulla selvitetään epäiltyjä tul-lirikoksia ja laitonta maahantuontia. Isossa osassa laboratorion työtä ovat niin sanotut muuntohuumeet.

Niillä tarkoitetaan huumeita, joi-den molekyylirakennetta on hitusen muutettu alkuperäisestä, ehkä vain yhden atomin verran. Näin saadaan aikaan uusia aineita, joita huumausai-nelaki ei vielä ole ehtinyt kieltää.

Tullilaboratorion tutkimien laitto-mien aineiden kirjo oli vielä vuositu-hannen vaihteessa suppea. Pääasiassa löydöt olivat amfetamiinia, kanna-bista, kokaiinia, heroiinia, ekstaasia, buprenorfiinia, bentsodiatsepiineja ja joitakin dopingaineita.

Sitten internet räjäytti muunto-huumeiden markkinat. Sen jälkeen laboratorio on tunnistanut vuosittain noin 30 uutta ainetta.

”Tullissa pysäytetään yhä use-ammin postipaketteja, joista löytyy muuntohuumeita”, kertoo laboratori-on jaostopäällikkö Marianne Kyber, jonka mukaan vielä vuosikymmen sitten kukaan ei osannut kuvitella ai-neiden määrän hurjaa kasvua.

Vuonna 2009 Tullin takavarikoi-mien muuntohuumeiden määrä ylitti ensimmäisen kerran perinteis-ten huumausaineiden takavarikot. Muuntohuumeiksi luokiteltavia yh-disteitä on nykyisin jo yli 500.

Laittomuudet tyssäävät

Tullilaboratoriontutkimuksiin

”Myös perinteisten huumausainei-den määrä on kasvanut, ja muunto-huumeiden rinnalle on tullut steroi-dijohdannaisia ja peptidihormoneja eli niin sanottuja muuntodopingai-neita.”

Suuntaus on Kyberin mukaan huo-lestuttava myös huumeiden käyttäjien kannalta. Katukaupassa liikkuu esi-merkiksi fentanyylijohdannaisia, jois-sa käyttöannokset ovat mikrogram-man luokkaa. Aineiden annostelu on maallikoille vaikeaa, usein arpapeliä.

Riskaabelia on tietenkin myös ai-neiden kuljettaminen ja myyminen.

”Jo alle gramman maahantuonnista voi saada useamman vuoden vankila-tuomion.”

Tullilaboratorion henkilöstön työs-sä näkyy myös verkossa kaupiteltavi-en lääkkeiden ja ravintolisien lisään-tyvä suosio.

”Ihmiset tilaavat lääkkeitä netistä eivätkä ymmärrä, että se on useim-miten laitonta.”

Lisäksi tilaaminen voi olla vaaral-lista. Suurin osa netissä tarjottavista rohdoista ei ole aitoja. Vaikuttavan aineen pitoisuus saattaa olla ”mitä ta-hansa”, ja apuaineita voi puuttua. Täl-laiset ”lääkkeet” ovat käyttäjälleen iso riski.

Ammattirikolliset osaavat

Huumausainelakia päivitetään uusien muuntohuumeiden takia koko ajan. Ilmiötä vastaan taistellaan myös labo-ratorioanalytiikan keinoin.

Menetelmiä kehitetään jatkuvas-ti, jotta aineet kyetään tunnistamaan luotettavasti. Tullilaboratorioon han-kittiin jo vuonna 2010 UHLPC-ioni- loukku-orbiloukku-massaspektro-metri, jonka avulla on pystytty selvit-tämään usean uuden aineen rakenne.

Massaspektrometrinen tunnistus ei kuitenkaan enää riitä, vaan tarpeen

on vielä tarkempi rakenneanalytiikka.Laboratorion uusinta tekniikkaa

edustaa maaliskuussa käyttöön otettu GC-FTIR-spektrometri, jolla nimen-omaan huumausaineet ja niiden joh-dannaiset saadaan entistä varmem-min kiinni. Sisäisen turvallisuuden rahaston ISF-rahoituksella hankittu laite palvelee vastedes myös poliisin tarpeita.

Haasteensa on myös laittomuuksi-en löytämisessä tuontituotteiden val-tavasta virrasta. Ammattirikolliset ovat kekseliäitä kehittämään uusia salakuljetustapoja.

Tullilaboratorion tutkimassa kah-vipapuerässä osa pavuista oli täytetty kokaiinilla. Dopingaineita on kätketty kuivattujen hedelmien sekaan.

Maahan on yritetty ujuttaa myös kasvirouhetta, johon oli imeytetty synteettisiä kannabinoideja. Rouhet-ta olisi ollut tarkoitus käyttää mari-huanan tapaan.

Erään löydöksen jatkoselvittely paljasti, että Intiassa toimii erikoisia matkalaukkuyrityksiä. Niillä on ta-pana korvata laukkujen muovinen tukikappale hasiksesta puristetulla levyllä.

Huumeiden lisäksi Tullilaborato-riossa jää usein kiikkiin myös ympä-ristölle vaaraa aiheuttavia lähetyksiä.

”Kiinasta saapui kerran Suomeen 25 kilon paketti valkoista jauhetta, joka ilmoituksen mukaan oli kal-siumstearaattia. Tutkimuksissa se osoittautui 1-hydroksibentsotriatso-liksi, joka on ykkösluokan räjähde.”

Kiinasta tuli myös yksityishenkilöl-le osoitettu kymmenen kilon lähetys jauhetta, joka oli ilmoitettu heksabro-misyklododekaaniksi. Sitä käytetään palonestoaineena. Tullilaboratorio kuitenkin paljasti, että jauhe oli to-dellisuudessa bromadioloni-nimistä rotanmyrkkyä.

”Analyysimme kertoi, että aine oli lähes puhdasta bromadiolonia. Eräs-

493/2017KEMIA

tä olisi syntynyt satatuhatta kiloa kaupallista jyrsijämyrkkyvalmistetta”, Kyber hymähtää.

Myös kulutustavarat tarkassa syynissä

Tullilaboratorion tehtäviin kuulu-vat myös tuoteturvallisuusvalvonnan tutkimukset ja kasvisten tarkastustoi-minta.

Laboratorio selvittää maahan tuo-tavien kasviperäisten elintarvikkei-den, yhdistelmäelintarvikkeiden sekä kulutustavaroiden vaatimusten-mukaisuuden ja turvallisuuden. Myös kasvisten laatua tarkkaillaan.

”Kasvinterveystarkastus on maa-hantuonnissa pakollinen parillekym-menelle hedelmä-, vihannes- ja mar-jasuvulle. Näin pyritään estämään vaarallisten kasvintuhoajien pääsy Suomeen ja muualle EU:n alueelle”, kertoo Tullilaboratorion johtaja Pir-jo Sainio.

Viime vuosina yhä keskeisem-mäksi osaksi laboratorion toimintaa on muodostunut ravitsemus- ja ter-veysväitteiden valvonta ja erityisesti elintarvikepetosten tutkiminen. Pe-toksissa tavoitellaan rahallista hyö-tyä yleensä korvaamalla kalliimpi raaka-aine joko kokonaan tai osit-

tain jollakin halvemmalla.Euroopassa tunnettuja tapauksia

ovat esimerkiksi extra-neitsytoliivi-öljyn laimentaminen muilla öljyillä sekä hevosenlihan myyminen nauta-na. Se, minkä eläimen liha on kysees-sä, pystytään nykyään selvittämään nopeasti dna-tutkimuksella.

Kymmenen viime vuoden aikana uudeksi tutkimuskohteeksi ovat tul-leet allergeenit. Allergeeni on elintar-vikkeessa esiintyvä proteiini, joka ai-heuttaa allergisen ihmisen elimistössä yliherkkyysreaktion.

Allergeenien lähteitä ovat esimer-kiksi viljat, maapähkinät ja äyriäiset. Jos tuote sisältää niitä, aineet on pak-kausmerkinnöissä mainittava koros-tettuina.

Kulutustavaroista kartoitetaan muun muassa niiden kemiallinen ja mekaaninen turvallisuus.

”Esimerkiksi tekstiileistä tutkitaan pintakäsittelyaineista ja värien kiin-nitysaineista lähtöisin olevaa formal-dehydiä. Ihoa ja silmiä ärsyttävä aine voi aiheuttaa allergiaa”, Sainio kertoo.

Ihokosketukseen joutuvista tekstii-leistä analysoidaan lisäksi atsoväriai-neita, koska osasta niistä voi vapau-tua syöpää aiheuttavia aromaattisia amiineja. Ihon kanssa kosketukses-sa olevista nahkatuotteista tutkitaan

yliherkkyyttä ja allergiaa aiheuttavia kromi(VI)-yhdisteitä.

Tekstiilien neppareista, napeista ja vetoketjuista selvitetään kosketusal-lergiaa aiheuttavan nikkelin siirty-mistä sekä sitä, sisältävätkö ne lyijyä yli sallitun pitoisuuden.

Myös Sainio kiittelee jatkuvasti ke-hittyviä analyysitekniikoita, joita la-boratorio ottaa käyttöön sitä mukaa kuin niitä tulee saataville.

”Pikamenetelmät helpottavat ja no-peuttavat työtä. Suhteellisen uusi asia on esimerkiksi käsikäyttöisen XRF-laitteen hyödyntäminen korujen ras-kasmetallipitoisuuksien esitutkimuk-sissa.”

Tutkimusajat ovat sen sijaan jonkin verran pidentyneet. Syynä on labo-ratorion henkilöstöresurssien vähe-neminen. Työntekijöitä tarvittaisiin enemmän etenkin rikostutkimuksiin.

”Tuoteturvallisuusvalvonnassa kykenemme valvontasuunnitelmaa priorisoimalla jonkin verran hallitse-maan näytevirtaa ja siten säätämään vuosittaista työkuormaa. Hyödyn-nämme myös siviilipalvelushenki-löitä ja uusien tutkimusmenetelmien kehittämisessä harjoittelijoita.”

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.arjaleena.paavola@gmail.com

Tullil

abor

ator

io

Viattoman näköisiin nallenkuviin oli imeytetty 251-NBOMe-nimistä muuntohuumetta.

KEMIA 3/2017

Analyytikoilta kysytään, onko liha nautaa vai porsasta, suomalaista vai argentiinalaista, fileetä vai paistia.

Marja Saarikko

Elintarvikepetokset työllistävät viran-omaisia ja tutkijoita ympäri maail-maa. Jatkuvaa valvontaa ja tutkimusta vaativat muun muassa elintarvikkei-den sisältämät vierasaineet ja tuote-väärennökset. Väärentäjät jäävät yhä useammin kiinni, kiitos kehittyvien analyysimenetelmien ja tutkimuslait-teiden.

Uusi, tehokas tekniikka elintarvik-keen aitouden varmistamiseen on la-jintunnistus dna-viivakoodin avulla. Siinä eliön perimän dna-viivakoo-diksi kutsuttua jaksoa verrataan tie-tokannan jo tunnistettuihin viivakoo-deihin.

”Geenipankkeihin on tallennet-tu useiden eläinlajin genomi, ja ne ovat sieltä vapaasti saatavilla”, kertoo

Dna-testi paljastaaruokahuijauksen

Elintarvikkeiden laatu ja turvallisuus ovat huolenaihe ympäri maailmaa. Suomessa Evira tutkii muun muassa väärennetyiksi epäiltyjä tuotteita sekä homemyrkky-jen ja raskasmetallien esiintymistä ruuassa ja juomavedessä.

tikolta kysytään tyypillisesti myös sitä, onko se peräisin Suomesta vai Argentiinasta tai onko kyseessä filee vai paisti.

Tyypillinen elintarvikepetos on lai-mentaminen. Mehua laimennetaan toisella mehulla tai vedellä. Extra-neitsytoliiviöljyyn lisätään muita, hal-vempia öljyjä.

”Yleensä petoksilla haetaan rahal-lista etua, mutta joskus ne vaarantavat jopa elintarviketurvallisuuden”, Wel-ling huomauttaa.

Tunnettu esimerkki on Kiinassa vuonna 2008 sattunut traaginen ta-paus. Maidon proteiinipitoisuutta nostettiin myrkyllisellä melamiinilla, mikä johti lasten vammautumiseen ja jopa kuolemaan.

Toinen yleinen rötös on korvaami-nen.

”Kalalaji korvataan toisella lajilla, basmatiriisin sekaan lisätään taval-lista riisiä, tai bufala-mozzarella eli puhvelinmaitomozzarella valmiste-taan tavallisesta maidosta.”

Myös tuotantotapa voidaan merki-tä väärin. Luomu ei olekaan luomua, tuotteen päiväys on virheellinen, tai vapaan kanan munat ovatkin jotain muuta.

Pakastetusta kalasta on Wellingin mukaan vaikea päätellä ulkonäön pe-rusteella, onko kyse turskasta vai sei-

rikkeestä on saatavana.Esimerkiksi melamiini kyetään

määrittämään kaasukromatografi-massaspetrometrillä, samoin mehun, maidon tai ruokaöljyn laimentami-nen tai korvaaminen. Jälkimmäisiin määrityksiin sopii myös kryoskopia.

”Bufala-mozzarellan aitous taas pystytään selvittämään lajispesifisel-lä dna-menetelmällä, jolla tutkitaan, minkä eläinlajien maitoa juustossa on.”

Tulevaisuuden tavoitteena on ke-hittää entistä laaja-alaisempia mene-telmiä. Näin valvonta perustuisi elin-tarvikkeesta tai sen raaka-aineesta luotuun laaja-alaiseen profiiliin, esi-merkiksi metabolomiikka-, rasva-happo- tai sokeriprofiiliin.

”Mikäli profiilissa huomataan poikkeus, osataan epäillä petosta ja voidaan ryhtyä tarkempiin tutkimuk-siin.”

Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa homemyrkkyihin

Mykotoksiinit ovat homeiden haital-lisia aineenvaihduntatuotteita, joita tavataan elintarvikkeissakin. Tunne-tuin ja vaarallisin niistä on syöpää aiheuttava aflatoksiini, joka kuuluu Suomen kansalliseen vierasaineiden valvontaohjelmaan.

Eviran erikoistutkijan Pertti Koi-viston mukaan ilmaston lämpene-minen vaikuttaa homeiden ja niistä muodostuvien toksiinien muodostu-miseen. Muutoksen suunta on tutki-joille kuitenkin vielä arvoitus.

”Mikäli sääolosuhteet vaihtelevat ennakoitua enemmän, ja ilmaston lämpeneminen toteutuu, myös home-myrkkyjen määrät vaihtelevat vuosi-tasoilla nykyistä enemmän”, hän en-nakoi.

Kun tutkimustietoa homemyrkyis-tä ja niiden haitallisista ominaisuuk-sista tulee lisää, seurantaa on ehkä laajennettava.

”Samalla myrkkyjä koskevia raja-

laboratoriopäällikkö Annikki Wel-ling elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta.

”Dna-viivakoodauksen avulla pys-tytään tunnistamaan useimmat suo-malaisten suosimat liharuuat, kuten nauta, sika, poro ja hirvi, mutta pan-kista löytyy nykyään jopa mammutin perimä.”

Lihan aitoutta tutkittaessa analyy-

tistä. Varsinkin jos turskaa on säily-tetty pakkasessa pitkään, se sekoite-taan helposti seitiin.

”Dna-määritykset soveltuvat hyvin myös kalalajien ja prosessoitujen elin-tarvikkeiden tunnistamiseen.”

Sopivan analyysimenetelmän va-linta riippuu elintarvikepetoksen luonteesta ja siitä, millaista etukä-teistietoa tuotteesta ja mahdollisesta

513/2017KEMIA

arvoja voidaan joutua arvioimaan uudelleen. Esimerkiksi jokin home-myrkky voi paljastua oletettua hai-tallisemmaksi, jolloin sen raja-arvoja tiukennetaan”, Koivisto kuvailee.

Lämpötilan nousu voi aiheuttaa myös mykotoksiinien muuntumista. Jotkin mykotoksiinit voivat muuntua niin, että ne muodostavat esimerkiksi haitallisempaa tai huonosti tunnettua toksiinia tai metaboliittia.

Lähitulevaisuudessa tilanne on Koiviston mukaan kuitenkin suhteel-lisen hyvä. Mykotoksiinit eivät uhkaa elintarviketurvallisuutta, sillä esimer-kiksi todettuja hometoksiiniperäisiä sairauksia ei ole viime vuosina rapor-toitu lainkaan.

Sen sijaan tiedot siitä, paljonko ih-miset saavat mykotoksiineja elintar-vikkeista, pitäisi päivittää.

”Saannin viimeisin arvio on tehty vuonna 2008, mutta koska ruokailu-tottumukset ja ravitsemussuositukset muuttuvat, nyt olisi hyvä tehdä se uu-delleen.”

Mykotoksiinien mahdollisesta li-sääntymisestä tulevaisuudessa ei voi-da syyttää pelkästään ilmastonmuu-tosta, Koivisto huomauttaa.

”Homeita ja toksiineja on ollut aina, eikä luomutuotantokaan niiltä säästy, sillä homeet leviävät esimer-kiksi tuulen mukana.”

Lapset altistuvat raskasmetalleille

Eviran erikoistutkija, dosentti Johan-na Suomi on arvioinut alle koulu-ikäisten suomalaislasten altistumista elintarvikkeiden ja talousveden ras-kasmetalleille.

Riskinhallintatoimien ansiosta elintarvikkeiden raskasmetallipitoi-suudet ovat pienentyneet aiemmasta, mutta työtä on yhä tehtävä.

Uusi tutkimustieto raskasmetallien haitallisuudesta johti vuonna 2008 siihen, että kansainväliset asiantun-tijaorganisaatiot, muun muassa Eu-roopan elintarviketurvallisuusvirasto Efsa, kiristivät huomattavasti ainei-den aiempia raja-arvoja.

”Kadmiumin, lyijyn, arseenin ja elohopean toksikologisia raja-arvoja tiukennettiin siedettävän viikkosaan-nin (TWI) ja terveyshaitan riskin vä-häiseen kasvuun perustuvan BMDL:n osalta”, Suomi kertoo.

Italialainen mozzarella di bufana eli puhvelinmaidosta valmistettu mozzarella on arvokas, nimisuojattu tuote. Lajispesi-finen dna-menetelmä kertoo, minkä eläinlajien maitoa juustossa on käytetty.

Scanstockphoto

Syynä oli, että esimerkiksi kad-miumin oli osoitettu aiheuttavan mu-nuaisvaurioita pienempinä annoksina ja lyijyn olevan pahempi hermomyrk-ky kuin ennen oletettiin.

Suomalaisten lasten raskasmetalli-altistus jää vuonna 2008 voimassa ol-leiden TWI-arvojen alapuolelle. Ny-kyisiin tiukempiin rajoihin verrattuna tilanne kuitenkin on synkempi.

”Kadmiumin osalta lasten altistus ylittää nykyisen TWI:n suurella osal-la jokaisesta ikäluokasta ja lyijy- ja arseenialtistus BMDL:n osalla joka ikäluokasta. Ainoastaan elohopea-altistus on turvallisena pidettävällä tasolla.”

Kadmiumin tärkeimpiä altistus-lähteitä ovat viljatuotteet, joita kulu-tetaan paljon. Vuoden 2019 alusta pi-toisuuden enimmäismäärät EU:n vie-rasaineasetuksessa laajenevat myös lasten herkkuihin, kaakaoon ja suk-laaseen.

Eviran tutkijat kertoivat työstään ja tuloksistaan Helsingissä järjestetyssä seminaarissa.

Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja.marja.saarikko@gmail.com

52 KEMIA 3/2017

Vuoden 2017 ChemBio Finland -tapahtuma osoitti, että alalla on taas pöhinää. Niin näyttely-osastot kuin seminaarisalit houkuttelivat kiitettävästi yleisöä.

Lauri Lehtinen

Virkeä ilmapiiri, jossa näkyy selviä merkkejä investointien käynnistymi-sestä.

Näin luonnehtivat näytteilleasetta-jat kemian ja bioalan ammattitapah-tumaa ChemBio Finlandia, joka jär-jestettiin Helsingin Messukeskukses-sa 29.–30. maaliskuuta.

Tuotteitaan ja palvelujaan esitteli

omilla osastoillaan 108 yritystä, myös sellaisia, jotka eivät vuosikausiin ol-leet osallistuneet tapahtumaan.

”Lähdimme mukaan kymmenen vuoden tauon jälkeen ja olemme to-della tyytyväisiä, että lähdimme”, ki-teyttää myyntijohtaja Heli Tuppurai-nen VWR International Oy:stä.

Piristyminen oli havaittavissa myös yleisömäärissä. Tärkeässä uutuuksien lanseerausfoorumissa ja jatkokoulu-tustapahtumassa vieraili yli 4 500 am-mattilaista, liki kymmeneksen enem-män kuin edellisellä kerralla.

Muutkin laboratoriolaitteita ja -vä-lineitä toimittavat yritykset iloitsivat messujen aktiivisesta hengestä.

”Messuvieraista huomattavan mo-net ovat lähteneet liikkeelle ostohou-

sut jalassa”, tiivistää tuotepäällikkö Timo Saarela Hosmed Oy:n messu-osastolta.

Saarelan kollega, tuotepäällikkö Ismo Lokinoja kertoo vierailijoiden edustavan tasaisesti eri teollisuuden-aloja.

”Uusi piirre on kenties se, että osas-toilla esittäytyy entistä runsaammin pieniä lääke- ja farmasia-alan yrityk-siä”, Lokinoja arvioi.

Teo-Pal Oy:n toimitusjohtajan Hei-di Lindgrenin mukaan talouden kas-vusuunta heijastuu myös ChemBio-messuihin.

”Kehitys orasti jo keväällä 2016. Sil-loin alkoi näkyä positiivisia merkkejä, ja nyt ne ovat paljon vahvempia. Vaik-ka yhä ollaan kaukana parhaista vuo-

ChemBio-messuilla kierreltiin

Ostohousut jalassa

Labo Linen räjähtävät show’t vetivät yleisöä näyttelyhallin Tietokahvilaan. ”Suojatkaa korvanne”, varoittaa aluemyynti-päällikkö Dominik Reuter.

Petri

Jär

vine

n

533/2017KEMIA

sista, hanat ovat aukeamassa”, sanoo Lindgren, joka sai vastikään Pääkau-punkiseudun yrittäjien myöntämän Nuori yrittäjä -palkinnon.

Lindgren on sukupolvenvaihdok-sessa ottanut harteilleen perheyhtiön toimitusjohtajuuden. Firmansa valt-teina hän pitää palvelualttiutta ja laa-dukkaita tuotteita, joiden takana ovat pitkäaikaiset päämiehet.

”Työssä pitää jalkautua asiakkaiden pariin, jotta osaa etsiä juuri heidän tarpeitaan vastaavat ratkaisut.”

Kontakteja ja verkkoja

Myös monialayritys Bernerin osas-tolla oltiin tyytyväisiä vilkkaaseen tapahtumaan. Berner osti hiljattain laboratoriolaitetoimittaja Ordiorin, ja kaupan myötä yrityksen tuoteva-likoima laajentui esimerkiksi kro-matografian ja elintarvikeanalytii-

Messuarvonnan voittajatKemia-lehden messuarpajaisiin osallistui 208 henkeä osastolla ja sähköpos-titse. Pääpalkinnon, miniloman Hotelli Haikon Kartano & Spassa, voitti Petra Luukko Lappeenrannasta.

Merja Haaparanta-Solin Turusta ja Tiina Riekkola Helsingistä saivat Työ Terveys Turvallisuus -lehden vuosikerran ja Juha Lipponen Kiteeltä Kemia-lehden vuosikerran.

Kirjapalkinnot osuivat Maria Koffertille Pyhäsalmelle, Tatu Kölille Helsin-kiin, Rauno Myllyselle Tampereelle, Jonna Roivaselle Helsinkiin ja Janne Saarelalle Kuopioon.

Kemian Seurojen järjestämässä arvonnassa Niina Srbinoska voitti kemistin rannekellon. Halutun alkuaineaiheisen suihkuverhon voittivat Mika Keppo, Maria Kivikoski, Mikko Ritala, Petro Silvonen ja Heidi Tiala.

Kemia-lehti ja Kemian Seurat onnittelevat voittajia!

kan tuotteilla sekä biotutkimuksen instrumenteilla.

”Vierailijoita on kiinnostanut myös muun muassa laaja valikoima Laudan lämpöhauteita, jotka kattavat erilai-sia koko- ja lämpötila-alueita”, kertoo myyntipäällikkö Antti Jokipii.

Tuotepäällikkö Tuomas Mykkänen Labo Line Oy:stä kehuu solmineensa messupäivinä hyviä kontakteja. Yri-tyksen ohjelmalavalla vetämä havain-toesitys palavien kemikaalien vaarois-ta houkutteli yleisöä myös osastolle tutustumaan palavien nesteiden säi-lytysratkaisuihin.

”Lisäksi kävijöitä kiinnostaa jättei-den käsittely, kuten jätteiden murs-kausratkaisu”, kertoo Mykkänen, jonka mukaan asiakkaat kaipaavat monipuolista teknistä tukea. Se on-kin erottamaton osa maahantuojan työsarkaa.

”Paloturvallisuusriskeihin vaikut-Pe

tri J

ärvi

nen

tavat kemikaalien lämpötila, määrä, konsentraatio ja ominaisuudet. Mei-dän täytyy osata selostaa riskien syn-tymekanismit ja tarjota turvallinen ratkaisu moninaisiin olosuhteisiin.”

Teknisten alojen messujen merkitys tuntuu internet-aikana vähentyneen. ChemBio on kuitenkin tapahtuma, jota ei voi korvata nettisurffailulla, sillä sovellusratkaisujen yksityiskoh-tien hiominen vaatii henkilökohtaista keskustelua.

”On harmi, että joissakin yrityksis-sä aliarvioidaan messumatkojen si-vistävää osuutta. Jos tapahtumiin saa lähteä vain omalla kustannuksella, yritys ei osaa arvostaa verkostoitumi-sen merkitystä”, toteaa Testware Oy:n toimitusjohtaja Jukka Reipas, joka kiittelee illan get together -tilaisuutta.

”Se on hyvin epävirallinen mutta sosiaaliselta ulottuvuudeltaan mer-kittävä seurusteluhetki.”

Luennot kiinnostivat

Messuilla oli tauon jälkeen muka-na myös Suomen Akatemia teemalla Tutkimuksesta hyötyä yhteiskunnalle.

”Tutkijat tutustuvat täällä laittei-siin, joilla he työtänsä tekevät. Tutki-muksen rahoittajana akatemialla on merkittävä rooli työvälineiden han-kinnassa”, kuvailee tiedeasiantuntija Kati Takaluoma.

Osastoon tutustui runsaasti myös nuoria, tutkijanuraansa aloittavia jat-ko-opiskelijoita ja opiskelijaryhmiä. Heitä kiinnostavat rahoituksen eri muodot ja myös mahdollinen EU:n kautta saatava tuki.

Akatemia esitteli myös useita kär-kihankkeitaan, joista yhdessä etsitään uusia biomerkkiaineita Alzheimerin taudin diagnostiikkaan. Toinen kuu-ma aihe on vedyn elektrolyysin te-hostaminen platinaryhmän metalleja halvemman katalyytin avulla.

Messujen rinnalla järjestettyjen Ke-mian Päivien luennot houkuttelivat noin 1 300 innokasta kuulijaa. Myös bioalan seminaarit keräsivät reilusti osallistujia. Ohjelman annista kerro-taan lisää tulevissa numeroissa.

Seuraava ChemBio Finland -koko-naisuus järjestetään Messukeskukses-sa 27.–28. maaliskuuta 2019.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.lehtinen.lauri@kolumbus.fi

Lämminhenkisessä get together -tilaisuudessa verestettiin vanhoja tuttavuuk-sia ja luotiin uusia suhteita.

54 KEMIA 3/2017

Kemian Seurojen palkinto 2017 myönnettiin professori Harri Lönnbergille hänen merkittävistä ansioistaan kemian tutkimuksen ja opetuksen edistäjänä.

Irene Andersson

Harri Lönnbergillä on takanaan vai-kuttava ura Turun yliopiston kemian laitoksessa, aluksi assistenttina, sitten tutkijana ja viimeksi 25 vuotta orgaa-nisen kemian professorina. Hän on toiminut myös laitoksensa johtajana ja yliopistonsa dekaanina ja varareh-torina.

Lönnbergin työ erilaisten biolo-gisesti kiinnostavien molekyylien syntetiikan ja reaktioiden parissa on tehnyt hänestä kansainvälisesti tun-nustetun tutkijan. Hän on myös an-sioitunut, pidetty opettaja, joten Ke-

Professori Harri Lönnberg:

”Kemia on auttanutymmärtämään maailmaa”

mian Seurojen myöntämä palkinto osui täsmälleen maaliinsa.

”Mukavaltahan tällainen tunnus-tus tuntuu”, Kemian Päivillä kukitettu professori hymyilee sylissään palkin-tonsa, Pirkko Nukarin pronssiveistos Varpuspöllö.

Lönnberg opiskeli aluksi biokemiaa ja ehti tehdä siitä jo erikoistyön, mut-ta tunsi sitten kaipaavansa yhä yksi-tyiskohtaisempaa tietoa. Nuori mies laajensi siis alaansa ja teki väitöskir-jansa fysikaalisesta kemiasta. Vähitel-len hän suuntautui edelleen orgaani-seen kemiaan.

Mikä on saanut tutkijan innostuk-sen kestämään läpi vuosikymmenten?

”Työni on ollut orgaanisen kemian, fysikaalisen kemian, epäorgaanisen kemian ja biokemian rajamailla liik-kuvaa tutkimusta”, perustelee profes-sori, jonka omin erikoisala on nuk-leiinihappojen kemia.

”Olin vielä nuori, kun ensimmäi-sen kerran huomattiin, että esimer-kiksi RNA on katalyyttinen molekyy-li. Merkittävä keksintö poiki Nobelin palkinnon.”

1980-luvun puoliväliä lähestyttä-essä maailmalla syntyi ajatus oligo- nukleotidien käytöstä lääkkeinä. Pit-kän uurastuksen tuloksena pari en-simmäistä oligonukleotidipohjaista lääkettä on nyt saatu käyttöön, ja lää-kekehitysputkessa niitä on kymme-niä.

”On ollut mielenkiintoista seura-ta, miten vastaan tulleet ongelmat on maailmanlaajuisen yhteistyön avulla yksi toisensa jälkeen voitettu, ja näh-dä alkuperäisen ajatuksen realisoitu-van nyt, kun olen eläkeiässä.”

Tiedeura on opettanut Lönnbergil-le itselleenkin ennen kaikkea yhteis-työkykyä.

”Bio-orgaanisen kemian tutkimus edellyttää isoa tutkijaryhmää erilaisi-ne osaamisineen. Ne pitää kyetä yh-distämään, ja pitää tulla myös muuten toimeen ihmisten kanssa.”

Kemian tiedot auttavat myös ym-märtämään maailman globaaleja on-gelmia.

”Tavalla tai toisella kemia liittyy niihin kaikkiin.”

Ikävä tieteen vapautta

Ihminen tapaa ajatella, että asiat oli-vat ennen paremmin.

”Itsekin muistelen kaiholla 1970- luvun ilmapiiriä yliopistoissa”, Lönn-berg myöntää.

”Tutkimus ja tiede saivat silloin va-paasti ohjata itseään.”

Nyt yliopistot on hänen mukaansa pakotettu bisnesmaailman tahteihin, ja ulkopuoliset tahot ohjailevat tutki-muskohteita rahoitusinstrumentein ja tutkimusohjelmin.

”Uskotaan kilpailuttamisen ihmei-tä tekevään voimaan. Tieteen itseoh-jaavuuden merkitys on vähentynyt, ja mielestäni se on erittäin huono asia.”

Leipätyön lisäksi elämää on toki ollut myös kemian laitoksen ulko-puolella. Lönnberg myhäilee olleensa naimisissa biokemistivaimonsa kans-sa jo 43 vuotta. Parilla on kaksi poi-kaa, molemmat tutkijoita. Vanhempi heistä on bio-orgaanikko, nuorempi solubiologi.

Aikaa ja tarmoa on riittänyt myös yhdistystoimintaan Turun Kemisti-kerhossa, jossa Lönnbergiä kiitellään aina aktiiviseksi ja muita kannusta-vaksi jäseneksi.

Tätä nykyä professorin mielihar-rastus on puuhailu mökillä. Myös his-toria kiinnostaa häntä kovasti.

”Lisäksi olen näin vanhemmiten al-kanut kuunnella paljon klassista mu-siikkia.”

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.irene.andersson@pp.inet.fiPe

tri J

ärvi

nen Harri Lönnberg on esimerkillinen

kemian edustaja myös yhteiskunnalli-sessa vuorovaikutuksessa, palkitsijat kiittävät.

553/2017KEMIA

Professori Kimmo Himberg on uransa myötä vaihtanut valkoisen takin siniseen univormuun. ”Kemistin koulutus antaa eväät vaikka mihin”, hän sanoo.

Päivi Ikonen

”Ihan totaalinen yllätys! En tosiaan-kaan osannut odottaa tällaista.”

Näin kommentoi häkeltynyt pro-fessori Kimmo Himberg juuri saa-maansa Kemian hyväksi -palkintoa, jonka myönsivät hänelle Suoma-laisten Kemistien Seura, Finska ke-mistsamfundet, Kemiallisteknillinen yhdistys ja Kemian Päivien Säätiö. Palkintoa rahoittaa myös Suomen Messusäätiö.

Hämmennyksensä syyn hän tun-nustaa oitis.

”No kun olen kemistinä tällainen luopio, joka olen tehnyt työkseni kaikkea muuta.”

”Kaikella muulla” Helsingin yli-opistosta valmistunut, analyyttises-tä kemiasta väitellyt Himberg viit-taa monikymmenvuotiseen uraansa kriminalistiikan ja poliisin palveluk-sessa.

Professori on toiminut muun muassa YK:n huume- ja rikosasioi-den toimiston UNODC:n konsultti-na, Euroopan rikosteknisten laitosten verkoston ENFSI:n puheenjohtajana, Kansainvälisen rikostuomioistuimen tieteellisenä neuvonantajana ja alan kouluttajana eri maissa.

Liikkeelle Himberg sentään lähti ”oikeista” kemistin töistä. Opiskelija sai aikoinaan kesäduunin VTT:n elin-tarvikelaboratoriosta ja viihtyi siellä seitsemän vuotta, ensin tutkijana ja sitten jaostopäällikkönä.

Vuonna 1991 Himberg siirtyi joh-tamaan keskusrikospoliisin Rikostek-nistä laboratoriota, joka toimii ”ke-mian ja poliisityön rajapinnassa”.

Rikospoliisia monenlaisin kemialli-sin, molekyylibiologisin ja muin tut-

Poliisikuoren alla sykkii

Kemistin sydänkimuksin avustavassa laboratoriossa hän pääsi tuoreeltaan toteuttamaan yhtä alan suurimmista mullistuksista.

”Olin ollut tehtävässä kolme kuu-kautta, kun teetimme ensimmäiset DNA-testit. Menetelmät olivat eri-laisia kuin nykyisin ja niiden näyttö- arvo vähäisempi, mutta tajusimme heti, että nyt on saatu käyttöön to-della tärkeä uusi tekniikka”, Himberg muistelee.

Erityksen merkittävä oli vuoden 1997 lakimuutos DNA-tunniste- rekisteristä, johon näytteitä alet-tiin kerätä. Rekisterin ansiosta yhä useampi nykyrikos ratkeaa juuri DNA-testien avulla.

”Kemistit, olkaa rohkeita ja avarakatseisia!”

Vuonna 2011 Himberg vaihtoi reh-toriksi Tampereella toimivaan Polii-siammattikorkeakouluun ja samalla symbolisen kemistintakkinsa konk-reettiseen poliisin univormuun.

Juuri nyt hän lopettelee väliaikaista pestiään sisäisen turvallisuuden stra-tegiahankkeen vetäjänä sisäministe-riössä, joten edessä on pian mieluisa paluu poliisikokelaita kouluttamaan.

Työn suola on saada olla tekemi-sissä ”hienojen nuorten ihmisten” kanssa.

”Varsinaisia opetustunteja minul-la on vähän, mutta muutoin tapaan opiskelijoita päivittäin”, Himberg ker-too.

Hänestä on ollut upeaa havaita, että Suomessa poliisin ammattiin hakeu-dutaan ennen muuta eettisistä syistä.

”Tulevat poliisit haluavat vil-pittömästi tehdä hyvää ja palvella yhteiskuntaa”, rehtori kehuu ja koros-taa myös näiden monipuolista osaa-mista.

”Kolmannes heistä on ammatin-vaihtajia, neljänneksellä on jo ennes-tään korkeakoulututkinto, 10 pro-sentilla ylempi akateeminen tutkinto. Nykypoliisi osaa taatusti sekä lukea että kirjoittaa.”

Kontaktejaan kemian maailmaan Himberg on pitänyt yllä yhdistystoi-minnassa, tätä nykyä Suomalaisten Kemistien Seuran hallituksessa.

”Haluan pysyä kiinni alassa, jolle alun perin suuntauduin ja josta olen aina voinut olla ylpeä”, hän tähdentää.

Nuorempia kollegoitaan hän kehot-taa rohkeuteen ja avarakatseisuuteen. Kemistin tutkinto antaa erinomaiset valmiudet monenlaisiin töihin, myös rajojen rikkomiseen.

”Esimerkiksi minun on analyyti-kon koulutuksella hyvin helppo ym-märtää vaikkapa maailman epävar-muutta. Virhe on tutkimustuloksen ominaisuus, ei vika.”

Petri

Jär

vine

n

”Omien kollegoiden myöntämä tunnustus on hienoin mahdollinen”, sanoo palkitsemistaan suuresti arvos-tava Kimmo Himberg.

56 KEMIA 3/2017

Maarit Karppinen teki pitkän loikan SM-tason koriskentiltä funktionaalisten materiaalien huippuosaajaksi ja professoriksi Japaniin.

Antti Kivimäki

Kolmenkymmenen vuoden ura funk-tionaalisten oksidimateriaalien tutki-jana toi Aalto-yliopiston epäorgaani-sen materiaalikemian professorille Maarit Karppiselle arvostetun Mag-

Maarit Karppinen kehittää

Tulevaisuuden materiaalejanus Ehrnroothin Säätiön palkinnon.

”Lähtökohtani on kehittää uusia materiaaleja, jotka mahdollistavat seuraavan sukupolven teknologioita”, kertoo Karppinen, joka aloitti metal-lien oksideista ja suprajohteista.

Väitöskirjassaan hän kehitti tek-niikoita, joilla voidaan kontrolloida happipitoisuutta korkean lämpötilan suprajohteissa. Sittemmin tutkimus-alue laajeni atomikerroskasvatus- eli ALD-menetelmällä valmistettaviin funktionaalisiin ohutkalvoihin.

Nyt tähtäimessä ovat yhdistetyllä ALD/MLD-tekniikalla (atomic layer deposition/molecular layer deposition) tuotetut hybridimateriaalit. Nano-skaalan ohutkalvoissa metallioksidi-kerrokset yhdistyvät orgaanisiin, esi-merkiksi bentseenirenkaista muodos-tuviin molekyylikerroksiin.

Ensimmäinen hybridikalvojen tut-kittu sovelluskohde ovat materiaalit, jotka muuttavat lämpöä sähköksi.

”Toimivan termosähkömateriaalin pitää olla hyvä sähkönjohde mutta huono lämmönjohde, mikä on pe-rinteiselle yksinkertaiselle materiaa-lille mahdoton vaade. Hybridimate-riaalissa rajapinta epäorgaanisen ja orgaanisen välillä blokkaa lämmön-johtavuutta.”

Nykyisillä termosähkömateriaa-leilla lämpöä saa muutettua sähkök-si korkeintaan kahdeksan prosentin hyötysuhteella. Mikäli hyötysuhde merkittävästi nousisi, mahdollisuu-det olisivat huimat.

Hukkalämmön talteenotto sähkök-si teollisuuden prosesseissa, raken-nuksissa tai liikenteessä toisi suuria säästöjä. Aurinkokennoissa materiaa-lit muuttaisivat sähköksi valon ohella myös auringon lämpösäteilyä.

Hybridiohutkalvot sopivat myös litiumionimikroakkujen elektrodi-materiaaleiksi.

”Ohuisiin, ainoastaan litiumista ja orgaanisista komponenteista koos-tuviin kalvoihin perustuvat akut oli-sivat energiatiheitä ja kestäisivät tai-vuttelua. Ne olisivat nykyisiä litium-

ioniakkuja turvallisempia ja ympäris-töystävällisempiä.”

Seuraavaksi Karppinen aikoo tut-kia hybridimateriaalien soveltamista lääketieteessä.

”Huokoisen hybridikalvon sisäl-lä voisi kuljettaa kaasumaisia lääke- aineita kohteeseensa. Tai jos sydä-mentahdistimeen liitettäisiin ohut, taipuisa termosähköelementti, paris-toa ei tarvitsisi ikinä vaihtaa.”

Omassa luokassaan

Väitöstyönsä loppuvaiheessa Karppi-nen lähti vierailevaksi tutkijaksi sup-rajohdeteknologian instituuttiin To-kioon, koska japanilaiset olivat alan tutkimuksessa maailman kärjessä. Sen jälkeen hän toimi useaan ottee-seen vierailevana professorina Tokion teknillisessä yliopistossa, jonne hän palasi kokopäiväiseksi apulaisprofes-soriksi vuosiksi 2001–2006.

Suomalainen oli talon ainoa nais-professori ja myös ainoa eurooppa-lainen professori. Hän sopeutui silti hyvin Japanin yhtäältä uutteraan ja kuuliaiseen, toisaalta hyvin kilpailul-liseen tutkimusyhteisöön.

”Oman paikan löytämistä helpotti, että kukaan ei kokenut minua kilpaili-jakseen. Jos olisin ollut ainoa euroop-palainen miesprofessori tai japanilai-nen naisprofessori, vertailua olisi tul-lut enemmän.”

Epätyypillistä Karppisen urassa on sekin, että diplomi-insinööriksi val-mistuminen vei yhdeksän vuotta. Opintojen ohi ajoi koripallo. Helsin-gin NMKY:ssä ja Karhunpojissa sent-terinä pelannut nainen ylsi usealle SM-mitalille.

”Kun lopetin koriksen ja panostin sataprosenttisesti tutkimukseen, ur-heilusta opittu päämäärätietoisuus auttoi huipun tavoittelussa myös aka-teemisella uralla. Rohkaisen muitakin urheilijoita samaan käännökseen ur-heilu-uransa jälkeen.”

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.antti.t.kivimaki@gmail.com

Mes

suke

skus

ChemBio-tapahtumassa luovutetun Magnus Ehrnroothin Säätiön palkin-non myönsi Maarit Karppiselle Suo-men Tiedeseura.

573/2017KEMIA

yliopistossa, jossa hän toimi tutkija-tohtorina vuosina 2009–2011. Stan-fordissa samaan aikaan jatko-opinto-jaan tehneet lääkärit Juha Koskenvuo ja Tero-Pekka Alastalo keksivät heti uudelle tekniikalle kliinisiä käyttötar-koituksia.

Kun yritysidea alkoi kypsyä, mu-kaan saatiin diplomi-insinööri Tom-mi Lehtonen, joka ryhtyi toimitus-johtajana hankkimaan rahoitusta ja kaupallistamaan toimintaa.

”Genetiikan liiketoimintamahdolli-suus on maailmanlaajuisesti valtava, ja me olemme tämän bisneksen yti-messä”, Lehtonen sanoo.

Myllykankaan mukaan kehittyvät menetelmät tekevät geenitestaukses-ta jo valtavirtaa.

”Robotiikan käyttöönotto mah-dollistaa siirtymisen teolliseen mit-takaavaan. Genomitietämys kasvaa, kun dataa voidaan analysoida aina uudelleen.”

”Harvinaisten sairauksien diagnos-

Blueprint Geneticsin globaali markkinarako

Kohdennettuja geenitestejä

tiikasta voidaan siirtyä jopa tautien ennaltaehkäisyyn. Se on yksi mis- siomme”, Myllykangas kuvailee.

Messusäätiön myöntämän BioFin-land-palkinnon saajan valitsee Suo-men Bioteollisuus ry:n hallituksen asettama palkintoraati. 5  000 euron palkinto myönnetään tunnustuksena suomalaisesta bioalan innovaatiosta, josta saattaa kehittyä kansainvälises-ti merkittävä tuote tai joka tuo toi-mialalle positiivista imagoa ja näky-vyyttä.

Nyt kuudennen kerran jaetun pal-kinnon ovat aiemmin saaneet Finn-zymes Oy, Biosilta Oy, Oncos The-rapeutics, Glykos Finland Oy ja Bio-vian Oy.

Blueprint Geneticsin potentiaalin ovat huomanneet muutkin. Talous-elämä valitsi yrityksen vuoden 2017 kymmenen kiinnostavimman start-upin joukkoon ja Suomen Pääoma-sijoitusyhdistys ry vuoden 2017 Kas-vunrakentajaksi.

BioFinland-palkinnon saanut Blueprint Genetics on helsinkiläinen kasvuyritys, joka tuottaa itse kehittämällään sekvensointimenetelmällä kohdennettua geenidiagnos-tiikkaa globaaleille markkinoille.

Leena Laitinen

Harva startup-yritys etenee maail-manmarkkinoille yhtä suoraviivaises-ti kuin helsinkiläinen Blueprint Ge-netics Oy. Vain viisi vuotta sitten pe-rustetulla yrityksellä on asiakkainaan jo 300 sairaalaa 30 maasta eri puolilla maailmaa.

”Kysyntää olisi enemmänkin, mut-ta tuotannolla on haastetta ehtiä pe-rässä”, sanoo yhtiön teknologiajohtaja Samuel Myllykangas.

Suosion salaisuutena on Myllykan-kaan kehittämä uudenlainen DNA-sekvensointiratkaisu. Oligonukleo-tidivalikoivaksi sekvensoinniksi (OS-Seq) kutsuttu menetelmä nopeuttaa merkittävästi DNA-määritystä. Ana-lyysi voidaan kohdentaa tautimeka-nismeihin vaikuttaviin tai biologises-ti oleellisiin geeneihin.

Klinikat ja sairaalat hyödyntävät kohdennettuja geenitestejä potilai-den perinnöllisten sairauksien diag-nosointiin. Suomalaisyrityksen erot-taa muista toimijoista testien hyvä laatu ja tarkkuus yhdistettynä pie-nempiin kustannuksiin ja nopeaan läpimenoaikaan.

Vauhdilla kasvaneen Blueprint Ge-neticsin liikevaihto ylitti viime vuon-na kolme miljoonaa euroa. Yrityksellä on toimipisteet Helsingissä, San Fran-ciscossa ja Dubaissa ja työntekijöinä yli 50 koulutettua asiantuntijaa.

Genomibisneksen ytimessä

Mikrobiologiaan ja onkologiaan eri-koistunut Myllykangas kehitti me-netelmän Kaliforniassa Stanfordin

Mes

suke

skus

Markkinointijohtaja Sofia Frisk ja teknologiajohtaja Samuel Myllykangas edus-tivat voittoisaa tiimiä palkintogaalassa.

58 KEMIA 3/2017

ULKOMAILTA

Professori Artem Oganovin johtama kansainvälinen tut-kijaryhmä on onnistunut val-mistamaan natriumhelidiki-teitä 1,1 miljoonan ilmakehän eli 113 gigapascalin paineessa.

Nature Chemistry -tiede-lehdessä julkaistussa artik-kelissaan tutkimustiimi esit-

Helium muodostaasittenkin yhdisteitä

negatiivisesti varattu alihila elektroni-pareista. Näin natriumhelidi on säh-köisesti eriste, jossa elektronit eivät voi toimia virran kuljettajina.

Avaruuden kemia voi yllättää satelliitit

Universumimme toiseksi yleisin al-kuaine helium on tunnetusti hyvin inertti jalokaasu, joka ei herkästi reagoi muiden alkuaineiden kanssa. Heliumilla on täysi elektronikuori, minkä vuoksi sen ei ennen Oganovin ryhmän löytöä uskottu kykenevän muodostamaan pysyviä yhdisteitä muiden alkuaineiden kanssa.

Hyvin inerttejä ovat – nimensä mu-kaisesti – kaikki muutkin jalokaasu-alkuaineet. Niiden muiden alkuainei-den kanssa muodostamia yhdisteitä ei luonnostaan esiinny maapallon pin-nan olosuhteissa.

Laboratorioissa 1960-luvulta läh-tien tehdyissä kokeissa jalokaasuyh-disteitä on kuitenkin saatu aikaan. Tähän mennessä on onnistuttu tuot-tamaan kemiallisia yhdisteitä sekä ksenonista, radonista, kryptonista, argonista että neonista.

Washingtonissa yhdisteeksi pu-ristetun natriumhelidin paine ja 1 500 kelvinasteen lämpötila vastaa-vat Maan sisuksen olosuhteita. Löy-dön tehneiden tutkijoiden mukaan helium voi mahdollisesti muodostaa yhdisteitä myös aurinkokuntamme kaasujättiläisten Jupiterin ja Satur-nuksen sisällä.

Tuore löydös lisää ymmärrystä korkeapainekemiasta mutta herät-tää myös kysymyksiä siitä, millaiseen avaruuden kemiaan satelliitit törmää-vät.

Jarmo Wallenius

Helium on jalokaasu,

joka ei herkästi reagoi

muiden alkuaineiden

kanssa. Sen ei ole siksi

uskottu voivan

muodostaa pysyviä

yhdisteitä niiden kanssa.

Kansainvälinen

tutkijaryhmä teki

kuitenkin ”mahdotto-

masta” mahdollista.

tää lisäksi valistuneen tietokonear- vion siitä, että natriumhelidioksidista (Na2HeO) on mahdollista muodostaa samanlainen kide myös 0,15–1,1 mil-joonan ilmakehän paineessa.

Artem Oganov on erikoistunut tie-tokoneavusteiseen teoreettiseen ma-teriatutkimukseen. Hän työskentelee moskovalaisessa Skolkovon tieteen ja tekniikan instituutissa sekä Stony Brookin yliopistossa New Yorkissa.

Ryhmän valmistama natriumheli-dikide puristettiin Carnegie-instituu-tissa Washingtonissa tutkija Alexan-der Goncharovin timanttipuristi-mella. Goncharov kävi viime vuonna Turussa kertomassa superhydridien korkeapainetutkimuksistaan.

Röntgendiffraktion avulla ryhmä pystyi määrittämään myös kiteen ra-kenteen. Yhdisteen heliumatomit ei-vät muodosta kemiallisia sidoksia, mutta niiden läsnäolo muuttaa nat-riumatomien välisiä vuorovaikutuk-sia. Yhdiste muistuttaakin ionisoitua suolakidettä.

Natriumatomit muodostavat po-sitiivisesti varatun alihilan, ja kiteen tyhjään tilaan muodostuu toinen

Arte

m O

gano

v

Natriumhelidin kiderakenne muistuttaa kolmiulotteista shakkilautaa. Vihertävät kuutiot ovat heliumatomeja ja violetit pallot natriumatomeja. Tyhjään tilaan sijoitetut punaiset alueet edustavat lokalisoituneita elektronipareja.

593/2017KEMIA

Muodikas gluteeniton ruokavalio saattaa olla yllättävä riski terveydelle. Näin kertoo Illinoisin yliopisto tutki-mustiedotteessaan.

Syynä on, että gluteenia välttele-vät ihmiset korvaavat ruokapöytänsä vehnän, ohran ja rukiin usein riisillä. Riisi voi sisältää huomattavia mää-riä epäorgaanista arseenia ja eloho- peaa, joita kertyy siihen lannoitteista, maaperästä ja vedestä. Jos riisiä syö-dään paljon, myrkkyjen saanti saattaa nousta hälyttävälle tasolle.

Tutkimuksen aineistona oli noin 7 500 amerikkalaista, jotka osallistui-vat vuosina 2009–2014 tehtyyn ter-

Tšekkiläisen Palacky-yliopiston tutki-jat ovat valmistaneet ensimmäisen ei-metallisen magneetin, joka säilyttää magneettiset ominaisuutensa huo-neenlämpötilassa. Magneetti syntyi grafeenista, hiilen yhden atomiker-roksen paksuisesta kaksiulotteisesta muodosta.

Löytö julkaistiin Nature Communi-cations -lehdessä.

Aiemmin on uskottu, että kaikki huoneenlämmössä magneettiset ma-teriaalit perustuvat metalleihin tai metalliseoksiin.

Tšekkitutkijat saivat grafeenin muuttumaan magneettiseksi muok-kaamalla sitä kemiallisesti muun muassa fluoreenin, vedyn ja hapen

Grafeenista syntyimagneetti

Magneetit voivat perustua myös hiileen eivätkä ainoastaan metallei-hin, todistivat tšekkitutkijat.

Gluteeniton ruokavaliovoi olla terveysriski

Riisi on altis keräämään itseensä arseenia ja elohopeaa.

avulla.Kemiallisesti muo-

katulla magneettisel-la grafeenilla on tutki-joiden mukaan laaja kir-jo mahdollisia käyttökohteita etenkin elektroniikassa. Lääketietees-sä magneettisilla grafeenipohjaisilla materiaaleilla olisi käyttöä esimer-kiksi lääkkeiden täsmäannostelussa ja molekyylien erottelussa ulkoisten magneettikenttien avulla. Käytännön sovelluksiin on tosin vielä matkaa.

Hiilipohjaisten magneettien lisäksi sama tutkijatiimi raportoi hiljattain kehittäneensä maailman pienimmät metalliset magneetit.

Päivi Ikonen

Scan

stoc

kpho

to

Scan

stoc

kpho

to

veys- ja ravitsemusselvitykseen.Tutkijoiden analyysit paljastivat,

että gluteenitonta dieettiä noudat-tavilla veren elohopeatasot olivat 70 prosenttia korkeammat kuin muilla. Heidän virtsastaan löytyi liki kaksin-kertainen määrä arseenia muihin ver-rattuna.

Arseeni ja elohopea voivat suurina annoksina aiheuttaa erilaisia syöpiä, neurologisia oireita sekä sydän- ja verisuonitauteja.

Elintarviketurvallisuusvirasto Evi-ran tutkimuksen mukaan pitkäjyväi-sestä riisistä saatava arseeni voi pa-himman ennusteen mukaan ylittää

turvallisen päivittäissaannin rajan aikuisilla ja riisipohjaisten lastenruo-kien arseeni vastaavasti lapsilla. Osa-na monipuolista ruokavaliota riisi on turvallista syötävää.

Dieetin suosio nousee

Gluteeni on vehnätaikinaan leivonta-vaiheessa syntyvä proteiini, joka an-taa taikinalle sen sitkon. Vastaavia proteiineja muodostuu myös ohraan ja rukiiseen niitä käsiteltäessä.

Gluteeni vaurioittaa keliakiaa sai-rastavien ohutsuolen nukkapintaa, ja keliaakikoiden ainoa hoitokeino on täysin gluteeniton dieetti.

Yhdysvalloissa – kuten Suomessa-kin – keliakiasta kärsii vajaa prosentti väestöstä. Vuonna 2015 tehdyssä ky-selyssä gluteenia sisältäviä viljatuot-teita ilmoitti kuitenkin karttavansa reilu neljäsosa amerikkalaisista. Glu-teenikammoisten määrä oli kahdes-sa vuodessa noussut 67 prosenttia ja nousee yhä.

Gluteenittoman ruokavalion mai-nostetaan ”puhdistavan” elimistöä ja estävän tulehduksia. Tieteellistä näyt-töä asiasta ei ole.

Illinoisin yliopiston tutkimus jul-kaistiin Epidemiology-lehdessä.

Päivi Ikonen

60 KEMIA 3/2017

Yön ainoatvalopilkut

KEEMIKKO

YÖ ON AIKAA, jolloin kunnialliset kansalaiset nukkuvat. Mutta jotkut muut valvovat.

Kun unten mailla uinuja on päässyt sikeään REM-vaihee-seen, talon RAMeissa alkaa tapahtua. Ensin vilkkuu pöytäko-neen vihreä ledi kuin ympäristöä tarkkaillen. Sitten pärähtää kovalevy pyörimään 10 000 kierroksen viuhahdukseen. Sitä ennen SDD-levy on jo saanut herätevirran.

Seuraavaksi havahtuu laptop alias läppäri, joka saa tuo-ta pikaa seuraa tableteista ja kännyköistä. Ne taas kutsuvat yöllisiin päivitysorgioihin myös te-levisiot, radiot ja kaiken muunkin kodinelektroniikan.

Eivätkä nämä kotibileet jää sei-nien sisäpuolelle. Älysähkömittari hihkaisee kohta valtakunnanver-kolle, että hei, täällä tarvitaan lisää virtaa!

Koska verkon virtasten täytyy olla aina kutsusta paikalla, Venäjällä käynnistyy varavoimalaitos syöttämään tuotteitaan suomalaisten tarpeisiin. Tästä seuraa, että itänaapuri tietää, mitä sinunkin luonasi on meneillään.

ELEKTRONISTEN yöeläjien askareet eivät jää huomaamat-ta muuallakaan. Jossakin salaisessa suomalaisessa osoittees-sa piileskelevä palvelin valpastuu lataamaan ohjelmistoja. Reititin reitittää bittivirtaa myös Ruotsiin, Saksaan ja Yhdys-valtain länsirannikolle.

Itse asiassa vaatimattoman näköinen mikroaaltouunisikin hoitaa kansainvälisiä yhteyksiä useammin kuin YK:n pääsih-teeri.

Mikroaaltouunin ulkonäkö siis pettää. Värkki on osa USA:n presidenttien mielikuvituksellista juonta keskinäisestä sala-kuuntelusta.

Kuuntelun lisäksi uunia voi epäillä myös katselusta. Olet-ko koskaan pohtinut, mitä kone tekee silloin, kun sen valo ei pala?

Juuri siinä on pimeyden ydin.

JOS OLISIT lukenut kaikkien käyttämiesi ohjelmistojen sopimusehdot, tietäisit mitä koneesi puuhailevat. Urakka on kuitenkin tehty monella tapaa mahdottomaksi. Yksikään kuolevainen ei elämänsä aikana ehdi käydä läpi kaikkia sopi-mustekstejä.

Jumalille pänttäys taas on turhaa, heillä kun on sama omi-naisuus kuin tekstien laatijoilla: kyky muuttaa sisältöä jälki-käteen.

Jumalat ja juristit tietävät, että olet myynyt tietokoneesi sielun itse Pirulle. Mikään koneissa ei kuulu sinulle, paitsi sähkölasku.

Olet luovuttanut valokuviesi, videoidesi ja kirjoitustesi tekijänoi-keudet kansainvälisille konserneil-le, joille myönsit myös oikeuden

kuvata ja kuunnella elämääsi yksityisyyden rajoittamatta.Lisäksi olet antanut bisnesmiehille oikeuden käydä muis-

toillasi kauppaa. Jos luulit, että ylioppilas-, hää- ja syntymä-päiväjuhlakuvasi ovat omiasi, olet väärässä. Whatsbook- faceapps on jo kaupannut sinut mainostoimistoille ja tiedus-teluviranomaisille.

KADUTTAAKO? Anna olla. Kotisi elektroniikka on aika päi-vää sitten siirtänyt elämäsi sinne, mihin katumus ei kanna.

Jos tarkasti katsot, huomaat videokameran punaisen valon vilkkuvan. Arvaatko, kenelle se ilkkuu?

Nykyajan noidanympyrästä ei ole ulospääsyä. Tietysti voit yrittää käyttää katkaisinta ja pitää palan elämääsi omissa kä-sissäsi.

Älysähkömittari jää silti valvomaan, vaikka eläisit kuinka älyttömästi. Toki senkin saa hiljaiseksi linjapihdeillä.

Mutta jos niin tekee sähkölämmitystalossa, loppuikä kuluu kylmässä ja pimeässä. Siellä ainoa valonlähde on baarimes-tarin aurinko, myös kuuna tunnettu. Onneksi se osaa vielä säilyttää salaisuutensa.

KeemikkoMikron valvoja

”Kotisi elektroniikka on aika päiviä sitten siirtänyt sinut sinne, minne katumus ei kanna.”

Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen, jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta.

613/2017KEMIA

HENKILÖUUTISIA

palkattiin kolmeksi kuukau-deksi mukaan tiimiin.

”No, se kolme kuukautta venähti kahdeksikymme-neksi vuodeksi”, naurahtaa Tyynismaa, joka eteni kah-dessa vuosikymmenessä Pöyryn Pohjois-Euroopan ympäristöliiketoimintojen johtajaksi.

Uusi työnantaja Ramboll oli hänelle tuttu yritys, osin kilpailijana samalla alalla mutta toisaalta myös yhteis-työkumppanina.

Yleisö tuntee Rambollin ympäristökonsultoinnin johtavana toimijana, jolla on pitkä kokemus ympäristö-tutkimuksista ja -arvioin-neista. Tyynismaalle yhtiö näyttäytyi muun muassa di-gitalisaation ja pilaantunei-den maiden uudelleenkäy-tön edelläkävijänä.

”Niin muuten näyttäytyy nyt sisältä päinkin”, Tyynis-maa huomauttaa parin kuu-kauden kokemuksella.

Alku uudessa tehtäväs-

Ympäristöosaaja uskoo kiertotalouteen

siis näy millään tavoin.”Myös yhtiön ympäristö ja terveys

-liiketoiminnan pohja säilyy ennal-laan, tuore ruorinainen linjaa. Kasvua hän hakee etenkin kiertotalouteen ja resurssiviisauteen liittyvästä toimin-nasta.

”Niissä haluan nostaa Rambollin alan johtajaksi.”

Toinen häntä kiinnostava alue on terveys- ja turvallisuussuunnittelu.

”Esimerkiksi Ruotsissa alan asian-tuntemuksella on huomattava kysyn-tä, ja näin tulee varmasti olemaan Suomessakin. Rambollin Yhdysval-tain-yksikössä on osaamista, jota py-rin siirtämään myös meille.”

Päivi Ikonen

Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäris-tötieteiden laitoksen kasvatille Jaana Tyynismaalle ympäristöstä huolehti-minen on ollut aina sydäntä lähellä.

Maisteriksi valmistuttuaan hän päätyi Kehitysyhteistyön palvelukes-kuksen Kepan leipiin toteuttamaan nicaragualaisen pikkukaupungin kaatopaikan kunnostusta. Pian han-ke laajeni koko ympäristön tilan sel-vittämiseen.

Urakan mittaan köyhästä Keski-Amerikan maasta tuli suomalaisnai-sen Siperia, joka opetti tälle monta asiaa kantapään kautta.

Tyynismaa muistelee käynnistä-määnsä tutkimusta siitä, kuinka pal-jon ja minkä laatuista kotitalousjätet-tä yhteisössä kertyi. Sitä varten hän laati lomakkeen, joka asukkaiden oli määrä täyttää.

Merenrantaan paalujen päälle pys-tytetyt harmaat mökit eivät suoras-taan kutsuneet kylään, mutta projek-tipäällikkö koputti rohkeasti ensim-mäistä ovea ja astui sisään.

”Siellä ei ollut yhtään mitään, vain vanha nainen istumassa lattialla ja syömässä banaaninlehtien päälle ase-tettua kalaa. Ja minä sitten lomakkei-neni.”

Vaivihkaa Tyynismaa siirsi pumas-kansa syrjään ja ryhtyi rupattelemaan viime aikojen kalansaaliista.

Neljässä vuodessa kaupungin jäte-huoltojärjestelmä kuitenkin kohentui silmissä, ja sen hallintoon perustettiin ympäristönsuojelusihteerin virka. Työtä jäivät jatkamaan suomalaisen kouluttamat paikalliset asiantuntijat.

Konsultoinnin konkari

Sopimuksensa päätyttyä Tyynismaa palasi kotimaahan ”tyhjän päälle”. Kun konsulttiyhtiö Pöyry sattui juuri valmistelemaan suunnittelutarjousta Nicaraguaan, espanjan kielen taitoi-nen, maan olot hyvin tuntenut nainen

”Rambollin ympäristö- ja terveysosaami-nen on Suomessa erittäin vahvaa, ja haluan kehittää sitä vielä vahvemmaksi”, sanoo in-nokkaasti uuteen toimeensa tarttunut Jaana Tyynismaa.

Ram

boll

sä on ollut vauhdikas. Takana on jo iso yrityskauppa. Ramboll myi juuri Analytics-liiketoimintansa testaus-palveluihin keskittyvälle Eurofins Scientificille. Samalla Ramboll Analy-ticsin henkilöstö Suomessa ja Virossa siirtyi uuden omistajan palvelukseen.

”Hyppäsin liikkuvaan junaan, mutta kaupan taustat toki tunnen. Ne pohjaavat Rambollin strategiaan. Haluamme keskittyä ydinliiketoi-mintaamme eli juuri suunnitteluun ja konsultointiin”, Tyynismaa perus-telee.

Laboratoriopalveluja Ramboll tar-joaa tarvittaessa jatkossakin mutta ostaa ne vastedes alihankintana joko Eurofinsiltä tai muilta toimijoilta.

”Asiakkaiden suuntaan muutos ei

Jaana Tyynismaa aloitti helmikuussa konsulttiyhtiö Ramboll Finlandin ympäristö ja terveys -liiketoiminnan johtajana.

62 KEMIA 3/2017

Aalto-yliopistoDI Mari Laamasen väitöskirja Amorphous molybdenum-based thin films for surface micro- machining tarkastettiin 10.3.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. Kristinn B. Gylfason (Ku-ninkaallinen teknillinen kor-keakoulu, Ruotsi) ja kustoksena prof. Hele Savin.

M.Sc. Irina Nefedovan väi-töskirja Electrical and optical properties of carbon nanotube and silver nanowire layers for low-THz applications tarkastet-tiin 17.3.2017. Vastaväittäjä-nä toimi prof. Hartmut Roskos (Goethe-yliopisto, Saksa) ja kus-toksena prof. Antti Räisänen.

M.Sc. Mika Oksasen väitös-kirja Electronic transport and mechanical resonance modes in graphene tarkastettiin 24.3.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. Ad-rian Bahtold (Ifco-instituutti, Espanja) ja kustoksena prof. Pertti Hakonen.

M.Sc. Huibin Shenin väitös-kirja Machine Learning for Small Molecule Identification tarkastet-tiin 30.3.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. François Laviolette (Laval-yliopisto, Kanada) ja kus-toksena prof. Juho Rousu.

DI Tiia Viinikaisen väitös-kirja Characterization of Zirconia-based Gasifications Gas Clean-up Catalysts tarkastettiin 31.3.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. Loui-se Olsson (Chalmersin teknilli-nen korkeakoulu, Ruotsi) ja kus-toksena prof. Jukka Seppälä.

DI Natalie Segercrantzin väitöskirja Optoelectronic prop-erties of III–V compounds and alloys tarkastettiin 7.4.2017. Vastaväittäjänä toimi Dr. Da-vid Scanlon (University College London, Iso-Britannia) ja kus-toksena prof. Filip Tuomisto.

Helsingin yliopistoFM Sanna Heikkisen väitös-kirja Lifestyle factors and breast cancer in Finland tarkastettiin 17.3.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. Giske Ursin (Oslon yliopis-to, Norja) ja kustoksena prof. Juha Pekkanen.

FM Laura Teirilän väitös-kirja Activation of the Inflamma-tory Response by Fungal Com-ponents tarkastettiin 18.3.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. Outi Vaarala (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Seppo Meri.

FM Annika Ciraganin väi-töskirja Structural studies of po-tential new-generation antibiotic targets and the use of one of them, TonB as a model protein in protein engineering tarkastettiin 24.3.2017. Vastaväittäjänä toimi

VÄITÖKSIÄ prof. Peter Güntert (Goethe-yli-opisto, Saksa) ja kustoksena prof. Ilkka Kilpeläinen.

FM Taru Hilanderin väitös-kirja Molecular Consequences of Transfer-RNA Charging Defects tarkastettiin 24.3.2017. Vasta-väittäjänä toimi prof. Anthony Antonellis (Michiganin yliopis-to, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Anu Wartiovaara.

M.Sc. Bhagwan Yadavin väi-töskirja Quantitative model-ing and analysis of drug screen-ing data for personalized cancer medicine tarkastettiin 24.3.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. Mats Gustafsson (Uppsalan yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Olli Kallioniemi.

M.Sc. Festus Anasonyen väi-töskirja Treatment of organic ar-omatic contaminants in soil with fungi and biochar tarkastettiin 31.3.2017. Vastaväittäjänä toi-mi prof. Martin Hofrichter (IHI Zittau, Saksa) ja kustoksena prof. Maija Tenkanen.

Prov. Jaana Hautalan väitös-kirja Improving the Palatability of Minitablets for Feline Medi-cation tarkastettiin 31.3.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. Jörg Breitkreutz (Düsseldorfin yli-opisto, Saksa) ja kustoksena prof. Anne Juppo.

FM Riikka Kietäväisen väi-töskirja Deep Groundwater Evo-lution at Outokumpu, Eastern Finland: From Meteoric Water to Saline Gas-Rich Fluid tarkastet-tiin 31.3.2017. Vastaväittäjänä toimi vanhempi tutkija Niklaus Waber (Bernin yliopisto, Sveitsi) ja kustoksena prof. Juha Karhu.

FM Satu Lehden väitöskirja Extracellular lipid particles in at-herosclerosis and aortic stenosis tarkastettiin 31.3.2017. Vasta-väittäjänä toimi prof. Peter Slot-te (Åbo Akademi) ja kustoksena prof. Juha Voipio.

FM Anne-Mari Luhtasen väitöskirja Virus-host systems in sea ice tarkastettiin 31.3.2017. Vastaväittäjänä toimi dos. Lotta-Riina Sundberg (Jyväskylän yli-opisto) ja kustoksena prof. Sarah Butcher.

Itä-Suomen yliopistoFM, LK Laura Tuppuraisen väi-töskirja Gene Therapy for Ova-rian Cancer—Antiangiogenic and Imaging Study tarkastettiin 31.3.2017. Vastaväittäjänä toi-mi dos. Annika Auranen (Tam-pereen yliopisto) ja kustoksena akat.prof. Seppo Ylä-Herttuala.

Jyväskylän yliopistoFM Juhani Vaskurin väitöskirja Oppiennätyksistä opetussuunni-telman perusteisiin – lukion ke-mian kansallisen opetussuunni-telman kehittyminen Suomessa

vuosina 1918–2016 tarkastettiin 24.3.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. Jari Lavonen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Jan Lundell.

Oulun yliopistoM.Sc. Kati Richterin väitöskirja The role of the ubiquitin-specific protease 28 (USP28) in carcino-genesis tarkastettiin 17.3.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. Jor-ma J. Palvimo (Itä-Suomen yli-opisto) ja kustoksena prof. Tho-mas Kietzmann.

DI Riku Eskelisen väitöskir-ja Runoff generation and load estimation in drained peatland areas tarkastettiin 24.3.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. Mar-tyn Futter (Ruotsin maatalous-yliopisto) ja kustoksena prof. Bjørn Kløve.

FM Henni Ylänteen väitöskir-ja Herbivory control over tundra carbon storage under climate change tarkastettiin 24.3.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. Richard Bardgett (Manchesterin yliopisto, Iso-Britannia) ja kus-toksena prof. Anne Tolvanen (Luonnonvarakeskus).

FM Minna Karjalaisen väi-töskirja Formation, Structures, and Bonding in Transition Metal Complexes Containing Organo-chalcogen Ligands tarkastettiin 31.3.2017. Vastaväittäjänä toi-mi prof. Christopher P. Morley (Cardiffin yliopisto, Iso-Britan-nia) ja kustoksena prof. Risto Laitinen.

DI Anni Keräsen väitöskirja Water treatment by quaterni-zed lignocellulose tarkastettiin 31.3.2017. Vastaväittäjänä toi-mi prof. Amit Bhatnagar (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. Juha Tanskanen.

Tampereen teknillinen yliopistoDI Heino Kuuluvaisen väitös-kirja On the Surface Interaction of Aerosol Particles tarkastettiin 10.3.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. Alfred P. Weber (Claustha-lin teknillinen yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Jorma Kes-kinen.

DI Leena Jaatisen väitöskir-ja The Effect of an Applied Elec-tric Current on Cell Proliferatio, Viability, Morphology, and Stem Cell Differentation tarkastettiin 7.4.2017. Vastaväittäjänä toimi Dr. Ann M. Rajnicek (Aberdee-nin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Jari Hyttinen.

DI Suvi Lehtimäen väitös-kirja Printed Supercapacitors for Energy Harvesting Applications tarkastettiin 7.4.2017. Vastaväit-täjänä toimi prof. Leif Nyholm (Uppsalan yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Donald Lupo.

Tampereen yliopistoM.Sc. Zuzet Martinez Cor-dovan väitöskirja Anti-inflam-matory function of Proprotein Convertase FURIN tarkastettiin 7.4.2017. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Kamran Ghoreschi (Tübingenin yliopisto, Saksa) ja kustoksena apul.prof. Marko Pesu.

Turun yliopistoFM Maria Salmelan väitöskirja Activation independent functions of collagen receptor integrins alpha1beta1 and alpha2beta1 tarkastettiin 24.3.2017. Vasta-väittäjänä toimi prof. Pekka Lap-palainen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Jyrki Heino.

FM Henrik Paavilaisen väi- töskirja Inhibition of herpes simplex virus infection with RNA interference tarkastettiin 24.3.2017. Vastaväittäjänä toi-mi prof. Krystyna Bieńkowska-Szewczyk (Gdanskin yliopisto, Puola) ja kustoksena dos. Veijo Hukkanen.

M.Sc. Wei Yangin väitöskir-ja Effects of Genetic and Envi-ronmental Factors on Proan-thocyanidins in Sea Buckthorn (Hippophae rhamnoides) and Flavonol Glycosides in Leaves of Currants (Ribes spp.) tarkastet-tiin 31.3.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. Marina Heinonen (Helsingin yliopisto) ja kustok-sena prof. Baoru Yang.

Åbo AkademiM.Sc. Benjamin Weigelin väitöskirja Patterns in diversity and function of benthic fauna in a coastal system under envi-ronmental change tarkastettiin 10.3.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. Herman Hummel (Nioz-instituutti, Alankomaat) ja kus-toksena prof. Erik Bonsdorff.

M.Eng. María Pinilla de Diosin väitöskirja Heteroge-neous catalytic copolymerization reactions of carbon dioxide and propylene oxide over polyalcohols under subcritical conditions tar-kastettiin 15.3.2017. Vastaväittä-jänä toimi prof. Rafael Luque Ál-varez de Sotomayor (Córdoban yliopisto, Espanja) ja kustoksena prof. Tapio Salmi.

FM Irma Puttosen väitöskir-ja Phosphorus in the Sediments of the Northern Baltic Sea Archi-pelagos—Internal P Loading and Its Impact on Eutrophication tar-kastettiin 31.3.2017. Vastaväit-täjänä toimi Dr. Michael Hup-fer (Leibniz-instituutti, Saksa) ja kustoksena prof. Erik Bons-dorff.

HENKILÖUUTISIA

633/2017KEMIA

instituuttiin olivat Maurille ja hänen kauttaan Suomen orgaaniselle kemialle hyvin merkittävät.

Lounasmaa toi Suomeen erityisesti bioaktiivisten typ-pipitoisten alkaloidien tut-kimuksen. Alkuvaiheissa tutkimus oli painottunut al-kaloidien rakennetutkimuk-seen, mutta ennen TKK:hon siirtymistään Lounasmaa vietti uudelleen pidemmän jakson Gif-sur-Yvettessä, jos-ta TKK:hon siirtyi erityisesti luonnonaineiden valmistuk-seen painottunut tutkimus.

Erityisesti tunnettujen al-kaloidikemistien Pierre Po-tierin ja Henri-Philippe Hus-sonin kanssa aloitetut tutki-mukset johtivat Lounasmaan aktiiviseen tutkimukseen modifioidun Polonovski- reaktion käyttöön useiden indolialkaloidien synteeseis-sä. Näistä töistä syntyi kaik-

kiaan kymmenen tohtorin-väitöskirjaa, ja töiden tulok-set näkyvät tänäkin päivänä suomalaisessa lääketeollisuu-dessa synteesitutkimuksen perinteenä.

Kemiasta filosofiaan

Minulla oli ilo ja kunnia väi-tellä ensimmäisenä Maurin oppilaista. Me kaikki muis-tamme Maurin vaativana ja tarkkana ohjaajana. ”Mitä uutta?”, oli tavallinen kysy-mys ainakin aamulla ja illalla.

Maurilla oli aina aikaa ja kiinnostusta kuulla viimei-simmät tulokset laborato-riossa, olivat ne sitten hyviä tai vaatimattomia. Vaativuus oli kuitenkin aina reilua ja kannustavaa.

Tärkeimmiksi minulle jäi-vät kahdenkeskiset jutuste-lut Maurin huoneessa. Kun hänen oveensa koputin, aina kuului sisältä vastaus: ”Joo!”

Koskaan ei tarvinnut pe-rääntyä ovelta, vaan aina hä-nellä oli aikaa nuorelle tut-kijanalulle. Keskustelu usein lähti kemiasta, mutta ennen kuin huomattiinkaan, oltiin jo puhumassa syvällisem-mistä filosofisista asioista tai historiasta.

Nämä keskustelut johdatti-vat minut tavoittelemaan yhä uudempia haasteita, aset-tamaan omat tavoitteeni ja seuraamaan omaa polkuani. Siitä lämmin kiitos Maurille.

Mauri lähetti minut maa-ilmalle lisäopin hankintaan ja omaa uraani aloittamaan. Kierrettyäni maailmaa viisi-toista vuotta olen ylpeä, kun olen saanut jakaa häneltä saamiani oppeja uusille su-kupolville samalta oppituo-lilta.

Ari KoskinenKirjoittaja toimii orgaanisen kemian

professorina Aalto-yliopistossa.

Orgaanisen kemian professorioli kannustava ohjaaja

Mauri Lounasmaa

in memoriam

Emeritusprofessori Mauri Viktor Lounasmaa kuo-li Helsingissä 4. helmikuuta 2017. Hän oli syntynyt Tu-russa 1. lokakuuta 1933.

Mauri Lounasmaa valmis-tui Teknillisestä korkeakou-lusta (TKK) diplomi-insi-nööriksi vuonna 1962 ja tek-niikan lisensiaatiksi vuonna 1964. Väitöskirjansa Etudes chimiques et spectroscopiques sur quelques quinones natu-relles et synthétiques hän jul-kaisi vuonna 1968 professori Gustav Nymanin valvomana.

Väitöksensä jälkeen tohto-ri Lounasmaa toimi vuodet 1965–1966 tutkijana Insti-tut de Chimie des Substan-ces Naturelles -instituutissa Ranskan Gif-sur-Yvettessä ja suoritti vuosina 1968–1969 post-doktoraaliopintoja In-dianan yliopistossa Yhdys-valloissa professori Ernest Wenkertin johdolla.

Tämän jälkeen Lounasmaa työskenteli apulaisprofessori-na Oulun yliopistossa ja Suo-men Akatemian vanhempa-na tutkijana, kunnes hänet nimitettiin Oulun yliopiston rakennekemian professorin virkaan vuonna 1975.

Toukokuun alussa 1979 hän siirtyi Teknillisen kor-keakoulun orgaanisen ke-mian professoriksi, jossa vi-rassa hän toimi eläkkeelle jäämiseensä 31.10.1998 asti. Oppituoli on TKK:n vanhin kemian oppituoli, jonka en-simmäinen viranhaltija oli Gustaf Komppa.

Luonnonainekemia oli Lounasmaalle lähellä sydän-tä. Erityisesti suhteet rans-kalaiseen tiedeyhteisöön ja siellä Gif-sur-Yvetten luon-nonainekemian tutkimus-

Mauri Lounasmaa (vas.) ja kirjoittaja pohtimassa luonnonaineen rakennetta. Kuva on vuodelta 1982.

64 KEMIA 3/2017

TULEVIA TAPAHTUMIA

Palstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista. Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista. Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: toimitus@kemia-lehti.fi.

SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄTValtakunnalliset Luma-päivätHelsinki 22.–24.5.2017www.luma.fi/tapahtumat

World Circular Economy ForumHelsinki 5.–6.6.2017www.wcef2017.com

Helsinki Chemicals ForumHelsinki 8.–9.6.2017www.helsinkicf.eu

Ecopa SSCT WorkhopHelsinki 14.–16.6.2017http://uta.fi/ecopassctworkshop2017

20th International Conference on Nucleation and Atmospheric AerosolsHelsinki 25.–30.6.2017www.icnaa2017.net

IMWA 2017 CongressMine Water & Circular EconomyLappeenranta 25.–30.6.2017www.imwa2017.info

22nd International Conference on Environmental IndicatorsHelsinki 1.–5.8.2017www.environmentalindicators.org

25th Colloquium on High-Resolution Molecular SpectroscopyHelsinki 20.–25.8.2017www.helsinki.fi/kemia/HRMS2017

Bioenergia 2017Jyväskylä 6.–8.9.2017www.jklmessut.fi

Finnsec 2017Helsinki 26.–27.9.2017http://finnsec.messukeskushelsinki.fi/

AlihankintaTampere 26.–28.9.2017www.alihankinta.fi

MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT Oorgandagarna – Inorganic DaysNynäshamn, Ruotsi 12.–14.6.2017www.oorgan.se

16th EuCheMS International Conference on Chemistry and the EnvironmentOslo, Norja 18.–22.6.2017www.icce2017.org

EuCheMS Inorganic Chemistry ConferenceKööpenhamina, Tanska 2.–5.7.2017www.eicc-4.dk

Eurocarb 2017Barcelona, Espanja 2.–6.7.2017www.eurocarb2017.com

EUROMAR 2017Varsova, Puola 2.–6.7.2017www.euromar2017.org

Applications of Photoactive Coordination CompoundsSt. Andrews, Iso-Britannia 5.–7.7.2017www.apcc2017.co.uk/home22nd European Conference on Organometallic ChemistryAmsterdam, Alankomaat 9.–13.7.2017www.eucomc2017.amsterdamwww.euchems.eu > Events49th Iupac World Chemistry CongressSao Paulo, Brasilia 9.–14.7.2017www.iupac2017.org9th International Conference on Advanced MaterialsBukarest, Romania 11.–14.7.2017http://rocam.unibuc.ro/rocam201720th International Society of Magnetic Resonance ConferenceQuebec, Kanada 23.–28.7.2017 www.ismar2017.orgSe2017 – 200 Years of Selenium ResearchTukholma, Ruotsi 13.–17.8.2017http://se2017.se6th International Conference for Young ChemistsGeorgetown, Malesia 16.–18.8.2017www.icyc2017.comGLS-13Bryssel, Belgia 20.–23.8.2017www.gls13.com11th Triennial Congress of the World Association of Theoretical and Computational ChemistsMünchen, Saksa 27.8.–1.9.2017www.watoc2017.com

Euroanalysis 2017Tukholma, Ruotsi 28.8.–1.9.2017http://euroanalysis2017.se

11th International Conference on the History of ChemistryTrondheim, Norja 29.8.–2.9.2017www.ntnu.edu/11ichc

Blue Danube Symposium on Heterocyclic Chemistry 2017Linz, Itävalta 30.8.–1.9.2017www.bdshc17.org

3rd EuCheMS Congress on Green and Sustainable ChemistryYork, Iso-Britannia 3.–6.9.2017www.york.ac.uk/3EUGSC

International Society of Heterocyclic Chemistry CongressRegensburg, Saksa 3.–8.9.2017www.ishc-web.org

Polymers and Organic Materials for Electronics and PhotonicsPraha, Tšekki 10.–14.9.2017www.imc.cas.cz/sympo/81pmm

10th Alpine Conference on Solid-State NMRChamonix Mont-Blanc, Ranska 10.–14.9.2017 www.alpine-conference.org

European Summerschool in Quantum ChemistryPalermo, Italia 10.–23.9.2017www.esqc.org

Chemspec EurasiaIstanbul, Turkki 20.–21.9.2017www.chemspecevents.com

HENKILÖUUTISIA

NIMITYKSIÄChempolis OyToimitusjohtajana on 1. tou-kokuuta aloittanut diplomi-in-sinööri Tomi Honkala. Hän siirtyi työhön Valmetin Pape-rit-liiketoimintalinjan myynnin johtotehtävistä. Chempolisin aiempi toimitusjohtaja, perus-tajaosakas Esa Rousu jatkaa yh-tiössä neuvonantajana.

FIT Biotech OyTieteelliseksi johtajaksi on nimi-tetty FT Santeri Kiviluoto.

Jyväskylän yliopistoKemian professorin tehtäväs-sä on aloittanut FT Karoliina Honkala. Hänen erikoisalaansa on laskennallinen nanokatalyy-situtkimus.

Kemianteollisuus ryDI Sami Nikander on nimitetty Vastuullisuus-tiimin johtajak-si 1.8.2017 alkaen. Hän jatkaa myös Kumiteollisuus ry:n toi-mitusjohtajana. Vastuullisuus-tiimin nykyinen vetäjä Juha Pyötsiä jää eläkkeelle 1.8.2017.

VTM Alexandra Peth on aloittanut asiantuntijana Vas-tuullisuus-tiimissä 1.5.2017. Hän osallistuu muun muassa

Responsible Care -ohjelman to-teuttamiseen ja Väriteollisuus ry:n edunvalvontaan. Riitta Tuomola jää eläkkeelle 1.6.2017.

Kemianteollisuus ry:n ensim-mäiseksi Kesäkatalyytiksi eli jär-jestön toimiston kesätyönteki-jäksi on valittu opiskelija Riina Kasurinen. Hänen pestinsä kes-tää 15.5.–4.8.2017.

Kiilto OyTeollisuuden liiketoimintajohta-jaksi on nimitetty DI Tomi Ta-kala.

KiiltoClean OyToimitusjohtajaksi on nimitetty DI Kari Laakso.

Labroc OyHaitta-ainelaboratorioon Tam-pereelle on nimitetty tutkijoiksi FM Hanna Puotiniemi ja labo-ratorioanalyytikko Matias Häy-rynen.

Nokian Renkaat OyjToimitusjohtajaksi 1. kesäkuuta alkaen on nimitetty TkL Hille Korhonen. Hän siirtyy yhtiöön Alkon toimitusjohtajan tehtä-västä.

Kohti metallista vetyämyös Suomen TurussaHarvardin yliopiston tutkijat saavuttivat hiljattain vedyn metallisen olomuodon valta-vassa paineessa ja matalassa lämpötilassa. Turun yliopis-ton Sergei Sheludiakov otti väitöstyössään ensimmäisen askeleen kohti metallista vetyä paineistamattomassa aineessa.

Sheludiakovin tutkimuk-sen kohteena olivat äärim-mäiset kvanttiominaisuudet sekä kiinteässä että atomises-sa vedyssä. Hän tarkasteli hy-vin ohuita molekulaarisen ve-dyn isotooppien muodostamia kalvoja, joissa osa molekyyleis-tä on korvattu vetyatomeilla, ja saavutti suurimmat laborato-rio-oloissa koskaan saavutetut vetyatomien tiheydet kiinteäs-sä vedyssä.

Atomit alkoivat tällöin muodostaa molekyylejä rä-jähdysmäisen nopeasti, min-kä seurauksena näyte osittain höyrystyi. Vetyatomit myös muodostivat pareja.

Sheludiakovin tutkimus on

jatkoa vuonna 2006 alkaneelle projektille, jossa tutkittiin kiin-teään vetyyn loukkuuntuneita vetyatomeja alle yhden kelvi-nin lämpötilassa. Väitökses-sään hän laajensi tarkastelun vedyn raskaampiin isotooppei-hin, deuteriumiin, vetydeuteri-diin ja tritiumiin.

”Kiehtova havainto oli, että vetyisotooppien väliset ke- mialliset reaktiot olivat tehok-kaita vielä 0,1 kelvinin läm-pötiloissa. Havaitsimme ke-miallisia reaktioita kiinteässä aineessa luultavasti matalim-missa lämpötiloissa koskaan”, väittelijä kertoo.

M.Sc. Sergei Sheludiakovin väitöskirja Magnetic Resonance Study of Atomic Hydrogen Sta-bilized in Matrices of Hydrogen Isotopes Below 1 K tarkastet-tiin 3.3.2017. Vastaväittäjänä toimi professori Markku Rä-sänen Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Petriina Paturi.

65

SEURASIVU

Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta.

Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulutNumero Aineistopäivä Ilmestymispäivä4/2017 11. toukokuuta 8. kesäkuuta5/2017 11. elokuuta 6. syyskuuta6/2017 14. syyskuuta 11. lokakuuta

Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi. Kirjoitukset menneistä tapahtumista

toimitetaan osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi.

SEUROISSA TAPAHTUUKeski-Suomen kemistiseura ry:nKemiaa kaikille -luento16.5.2017 kello 18Jyväskylän yliopisto, Agoran auditorio 2 (Mattilanniemi 2)FT Maarit Lehti Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiöstä Likesistä luennoi aiheesta Hyvästä kolesterolista vieläkin parempi.Vapaa pääsy.

Pirkanmaan kemistiseura ry:nKevätretki Lahteen18.5.2017Ohjelmassa tutustuminen Kariniemen vedenpuhdistamoon ja Lahden moottoripyörämuseoon yhdessä Päijät-Hämeen kemistien kanssa. Ilmoittautumiset 8.5. mennessä: Pirkanmaan.kemistiseura@hotmail.com.

Suomalaisten Kemistien SeuranKevätkokous ja retki Karkkilaan6.6.2017Lähtö Helsingistä Kiasman pysäkiltä kello 15. Karkkilassa tutus-tuminen Suomen valimomuseoon ja Högforsin työläismuseoon. Iltapala. SKS:n jäsenet 30 euroa, nuoret jäsenet 10 euroa. Maksu kerätään retkibussissa. Lisätietoa ja ilmoittautumiset: www.suomalaistenkemistienseura.fi.

The 39th Finnish NMR Symposium7.–9.6.2017Ruissalon kylpylä, TurkuTapahtuman ohjelma on osoitteessa www.nmrsymposium.fi/2017.

Scandinavian Symposium on Chemometrics19.–22.6.2017Naantalin kylpylä, NaantaliTapahtuman ohjelma on osoitteessa http://kemometria.fi/ssc15.

Kemistigolf29.7.2017 kello 10.30Annilan golfkeskus, MikkeliKisa sopii kaikentasoisille pelaajille. Osallistumismaksu 60 euroa/kemisti, 65 euroa/seuralainen.Lisätietoja Kemistigolf-toimikunnan sihteeriltä: katariina.alagrund@welho.com.

Suomalaisten Kemistien Seura piti vuosikokouksensa 8. maaliskuuta Tieteiden talossa Helsingissä.

Vuosikokouksessa vahvistet-tiin seuran vuosikertomus ja tilinpäätös 97. toimintavuodel-ta 2016, myönnettiin hallituk-selle vastuuvapaus ja hyväksyt-tiin talousarvio vuodeksi 2017.

Suomalaisten Kemistien Seuran (SKS) jäsenmaksu-osuus päätettiin pitää seitse-män euron suuruisena. Kemi-an Seurojen yhteisten kulujen osuus on 60 euroa, joten jäsen-maksu on ensi vuonna yhteen-sä 67 euroa. Nuorilta jäseniltä SKS ei peri jäsenmaksua mut-ta kerää heiltä 10 euron lehti-maksun.

Seuran uusiksi varsinaisik-si jäseniksi hyväksyttiin filo-sofian maisterit Sini Reuna ja Timo Pekkanen ja uusiksi nuoriksi jäseniksi filosofian ylioppilaat Karoliina Karppi-nen ja Annika Sneck.

Seuran varsinaisiksi jäse-niksi siirrettiin vuoden 2016 aikana korkeakoulututkinnon suorittaneet nuoret jäsenet, filosofian maisterit Jari Aho-nen, Santeri Aikonen, Elisa Atosuo, Sampo Haapasaari, Nelly Heiskanen, Anniriina Hytönen, Riikka Juhola, Jes-se Kalliomäki, Tiina Koivis-to, Antti Korpi, Sara Kroge-rus, Elmeri Lahtinen, Toni Lamminaho, Laura Lemetti, Jere Mannisto, Tina Norrbo, Marianne Oraviita, Jukka Pa-sanen, Niko Saari ja Hanna-Mari Salmia sekä diplomi-in-sinööri Tuija Nyman.

Kemistien vuosikokousTieteiden talossa

Nuorelle tutkijalle tunnustuspalkinto

SKS:n myöntämä Nuorten tutkijain tunnustuspalkinto jaettiin kokouksessa filosofi-an maisteri Timo Pekkaselle. Pekkasen pro gradu -tutkielma Kinetics and Thermochemistry of the Reactions of Propargyl-Type Radicals with Molecular Oxygen hyväksyttiin Helsingin yliopistossa syyskuussa 2016.

Pekkanen tutki työssään nel-jän resonanssin stabiloiman propargyyli-tyyppisen radi-kaalin happireaktioita. Hänen kineettiset mittaustuloksensa antoivat tietoa paitsi reaktio-mekanismeista ja reaktioiden nopeuksista myös reaktioihin liittyvästä termodynamiikasta. Laskennallisina menetelminä hän hyödynsi muun muassa kvanttimekaanista tiheysfunk-tionaaliteoriaa.

Tutkijaryhmän jäsenenä Pekkanen julkaisi tutkimuk-sensa kokeellisesta osasta ar-tikkelin arvostetussa kan-sainvälisessä sarjassa. Uusi artikkeli tutkielman mittauk- sista ja laskuista on käsikirjoi-tusvaiheessa.

Kokouksen jälkeen Helsin-gin yliopiston farmasian pro-fessori Helder Almeida San-tos ja kemian laitoksen aka-temiatutkija Arkke Eskola kertoivat tutkimuksistaan ja kokemuksistaan suomalaises-sa ja anglosaksisessa tiedeyh-teisössä.

Heleena KarrusKirjoittaja on Suomalaisten Kemis-

tien Seuran toiminnanjohtaja.heleena.karrus@kemianseura.fi

EuCheMSin ympäristöjaostokokousti Bordeaux’ssaEuroopan kemian seurojen järjestön EuCheMSin kemia ja ympäristö -jaosto kokoon-tui 25. helmikuuta Ranskan Bordeaux’ssa.

Kokouksen tärkein aihe oli jaoston järjestämä ICCE 2017 -konferenssi (EuCheMS Inter-national Conference on Che-mistry and the Environment), joka pidetään Oslon yliopistos-sa 18.–22. kesäkuuta.

Kokouksessa aloitettiin myös seuraavan eli ICCE 2019 -konferenssin valmistelu.

Konferenssi pidetään Kreikan Thessalonikissa 16.–20. kesä-kuuta 2019.

ESPR (Environmental Sci-ence and Pollution Research) -lehden päätoimittaja Philippe Garrigues kertoi kokouksessa lehden hämmästyttävästä kas-vusta. Vuonna 2016 lehti jul-kaisi 2 350 artikkelia eli yhteen-sä 25 514 sivua. Lehti on myös jaoston virallinen julkaisufoo-rumi.

Sirpa HerveKirjoittaja on tutkimusprofessori

emerita.

66 KEMIA 3/2017

TIETEEN KAUPUNGITSarja esittelee maailman tärkeimpiä tiedekaupunkeja.

Historian koettelema

Tartto Monesta mullistuksesta

selvinnyt Tartto on aina ollut etelänaapurimme Viron akateemisen elämän keskus.

Sisko Loikkanen

Tarton Akatemia perustettiin vuonna 1632 Ruotsin suurvallan toisena yli-opistona. Mallia akatemialle otettiin maan ykkösyliopistosta Uppsalasta. Oppiaineiksi tulivat filosofia, lakitie-de, teologia ja lääketiede. Professorit olivat pääasiassa saksalaisia.

Jo samalla vuosisadalla yliopisto siirrettiin Venäjän miehityksen seu-rauksena väliaikaisesti Tallinnaan. Sitten se piipahti Pärnussa ja jopa sul-jettiin hetkeksi. Aleksanteri I:n hal-litusaikana siitä tehtiin keisarillinen valtionyliopisto, jonka opetuskielenä säilyi saksa. 1800-luvun lopun venä-läistämiskaudella kieli vaihtui venä-jäksi.

Itsenäisessä Virossa 1920–1930-lu-vuilla viron osuus opetuskielenä li-sääntyi. Neuvostoliiton valtakautta 1940-luvulta alkaen leimasivat tutki-muksen ja koulutuksen vahvat ideo-logiset piirteet.

Kun maa vuonna 1991 jälleen it-senäistyi, opinahjoa alettiin organi-soida Viron tasavallan yliopistoksi, jonka kieleksi tuli viro. Nykyisin ope-tusta annetaan myös englanniksi.

Luonnontieteet kukoistivat Tarton yliopistossa varsinkin 1800-luvun jälkipuoliskolla. Vuonna 1863 kasvi-tieteen professorina aloittanut saksa-lainen Matthias Schleiden oli keskei-siä soluteorian kehittäjiä. Tutkiessaan kasveja mikroskoopilla Schleiden päätteli, että kasvit rakentuvat kaikil-ta osiltaan soluista.

Jo 1850-luvun alussa yliopiston farmasian ja kemian professorik-si oli tullut latvialaissyntyinen Carl Schmidt, joka tutki alkoholikäymis-tä ja aineenvaihdunnan kemiaa. Hän löysi mahahapoista suolahapon ja osoitti, että eläin- ja kasvisolut muis-tuttavat kemiallisesti toisiaan.

Schmidtin lahjakas väitöskirjaop-pilas Wilhelm Ostwald sai tohtorin-hattunsa vuonna 1878. Klassisen fysi-kaalisen kemian perustajiin kuuluva Ostwald työskenteli yliopistossa vuo-teen 1881, kunnes siirtyi Riian kaut-ta fysikaalisen kemian professoriksi Leipzigiin.

Vuonna 1902 Ostwald patentoi

Tarton yliopistossa on reilut 13 000 opiskelijaa. Suomesta sinne mennään opiskelemaan etenkin lääketiedettä.

omaa nimeään kantavan prosessin, jolla ammoniakista voidaan valmis-taa typpihappoa. Vuonna 1909 hän vastaanotti kemian Nobelin palkin-non katalyysiä, kemiallista tasapai-noa ja reaktionopeuksia käsitelleistä töistään.

Tähtiä ja kolmiomittausta

Tarton yliopisto on ollut tuottelias myös tähtitieteen alalla. Toomemäel-le vuonna 1810 kohonneen observa-torion ensimmäisenä johtajana toimi saksalaissyntyinen Wilhelm Struve, josta myöhemmin tuli Pietarin uuden Pulkovon observatorion johtaja. Stru-ve saavutti merkittäviä tuloksia eten-kin kaksoistähtien tutkimuksissaan.

Tähtitieteilijää kiinnosti myös geo-desia eli maanmittausoppi. Hänen aloitteestaan Mustanmeren ja Poh-joisen jäämeren välille rakennettiin kolmiomittausketju, jonka tarkoituk-sena oli selvittää pohjoisen pituuspii-rin pituus mahdollisimman tarkasti.

Struven ketjun ensimmäinen mit-tauspiste Dorpat sijaitsee Tarton täh-titornissa. Tätä nykyä ketju kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin.

Maineikas meteori- ja meteoriitti-tutkija Ernst Öpik väitteli Tartossa vuonna 1932. Öpik mittasi komeetto-jen ratoja ja päätteli, että noin 60 000 astronomisen yksikön päässä avaruu-dessa seikkailee suuri määrä komeet-toja. Aurinkokunnan ulkorajalla si-jaitseva komeettarypäs nimettiin sit-temmin Oortin pilveksi hollantilaisen tähtitieteilijän Jan Oortin mukaan.

Suomalaisilla tutkijoilla on pe-rinteisesti ollut tiiviit yhteydet Tart-toon, jonne vuonna 1803 perustettiin maailman ensimmäinen suomen kie-len lehtoraatti. Helsingin yliopistoon vastaava lehtoraatti saatiin vuonna 1829.

Kirjoittaja on Ylen tiedetoimittaja.sisko.loikkanen@yle.fi

TIEDUSTELUT JA VARAUKSET

Jaana Koivistojaana.koivisto@kemia-lehti.fi

puh. 040 770 3043

Seija Kuoksaseija.kuoksa@kemia-lehti.fi

puh. 040 933 1147

KemiKEMIA

Aikataulu ja teemat 2017

NROTOIM.

AINEISTOTILMOITUS-

VARAUKSET ILMESTYY OSATEEMOINA mm.

1/2017 4.1. 16.1. 8.2. Laboratoriot, teknokemia, terveys

2/2017 9.2. 20.2. 15.3. ChemBio Finland 2017: Ratkaisujen ja hyvinvoinnin kemia

3/2017 29.3. 7.4. 3.5. Analytiikka, ympäristö, kiertotalous

4/20174.5. 16.5. 8.6. Laboratoriot, patentit, kemikaalit ja Reach

Erikoisjakelu: Helsinki Chemicals Forum, Helsinki 8.–9.6.2017

5/2017 2.8. 14.8. 6.9. Kemianteollisuus, prosessit, turvallisuus

6/2017 6.9. 18.9. 11.10.Suomi 100 -juhlanumero: Valokeilassa suomalaiset osaajat ja innovaatiot

7/2017 11.10. 20.10. 15.11. Laboratoriot, tutkimus, biotalous

8/2017 7.11. 17.11. 13.12. Analytiikka, työelämä, patentit

Erikoisjakelut 2017Nro 1/17 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille

Nro 2/17 ChemBio Finland, Helsinki 29.–30.3.2017 Muovi & Pakkaus, Lahti 20.–21.4.2017

Nro 3/17 Yhdyskuntatekniikka 2017, Jyväskylä 10.–11.5.2017

Nro 4/17 Helsinki Chemicals Forum, Helsinki 8.–9.6.2017

Nro 5/17 Bioenergia 2017, Jyväskylä 6.–8.9.2017 FinSec 2017, Helsinki 26.–27.9.2017 Laboratoriolääketiede ja näyttely, Helsinki 5.–6.10.2017

Nro 6/17 Kokkola Material Week, 28.10.–2.11.2017 Erikoisjakelu vaikuttajille ja päättäjille

Nro 7/17 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille

Nro 8/17 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille

Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Pohjantie 3, 02100 Espoo • www.kemia-lehti.fi

Tavoita päättäjät!• Yli 10 000 lukijaa.

• Kaksi kolmesta lukijasta tekee tai valmistelee hankintapäätöksiä.

Oletko Suomen kiertotalousosaaja?Tule mukaan Uusiouutisten suureen juhlanumeroon!

Kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset esittelee suomalaisia kiertotalousosaajia kansainvälisessä erikoisnumerossa. Se on samalla satavuotiaan Suomen juhlanumero.

Juhlanumero 4/2017 tavoittaa yli 50 000 kotimaista ammattilaista ja päättäjää, joiden toimialoina ovat mm. kierto- ja biotalous, ympäristöala, terveys ja turvallisuus sekä kemia lähialoineen. Kansainvälisiä päättäjiä juhlanumero tavoittaa mm. Sitran World Circular Economy Forumissa Helsingissä, Helsinki Chemicals Forumissa ja EcoExpoAsia-tapahtumassa Hongkongissa.

Uusiouutiset 4/2017 ilmestyy 31. toukokuuta.

Tervetuloa kevään suurnumeroon!

Tavoitat nyt yli 50 000 vaikuttajaa todella kustannustehokkaasti:

• 1/1 s. vain 1900 euroa• ½ s. vain 1200 euroa• ¼ s. vain 850 euroa

Hinnat + ALV 24%.

Lisätietoja löytyy Uusiouutisten mediakortista:www.uusiouutiset.fi > Ilmoittajalle

Kysy lisää myyntipäälliköiltämme ja varaa paikkasi viimeistään 9. toukokuuta.

Jaana Koivistopuh. 040 7703 043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi

Seija Kuoksapuh. 040 933 1147 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi

Marja-Liisa Louhiopuh. 045 1144 723marja-liisa.louhio@uusiouutiset.fi