Kyrkan och vi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 3/2012 www.turunseurakunnat.fi

Pääsiäisen sanoma on kätketty moninaisiin perinteisiin.

9–11

Lestadiolaiset armonmeren aallokossa.

6–7

4 Möt Åbo svenskas nya präst och ungdoms- arbetsledare.

Jaakko Heinimäki ei kaipaa pikkupääsi-äistä.

8

Valon javärien juhlaa

KIRKKO JA ME ■ No 3 ■ 29.3.20122 KIRKKO JA ME ■ No 3 ■ 29.3.20123

ToimitusTiedotustoimisto, Eerikinkatu 3PL 922, 20101 Turkupuhelin (02) 261 7111 turku.tiedotus@evl.fi www.turunseurakunnat.fi

29.3.2012 44. vuosikerta Julkaisija | Utgivare Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä | Åbo och S:t Karins kyrkliga samfällighet. Ilmestyy 11 kertaa vuodessa. Seuraava 26.4.2012 Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Toimitusneuvosto Anni Itähaarla, Pasi Ahola, Harri Raitis, Ann-Mari Rannikko, Uolevi Salonen, Aiju von Schöneman, Siv Skogman Päätoimittaja Paula Heino, paula.heino@evl.fi Toimitussihteeri Mervi Sipilä-Koski, mervi.sipila-koski@evl.fi Toimittajat Juho Niemelä, Minna Vesanto

Seurakuntien ilmoitukset Pirjo Seppälä, pirjo.seppala@evl.fi Taitto ja kuvankäsittely Erkki Kiiski ja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Ilmoitusmarkkinointi Jaana Mehtälä, puh. 020 754 2309, 040 509 4962, jaana.mehtala@kotimaa.fi Jakelu Itella oyj

Jakeluhuomautukset www.posti.fi/palaute puh. 0200 71000

Tuomiokirkon reliikeistä uutta tietoa

● Turun tuomiokirkon reliikeis-tä on ajoitusten perusteella löytynyt luun palasia, jotka ovat ajanlaskumme alusta eli Kristuksen syntymän ajoilta.

– Varhaisimmat ovat ajalta 50 e.Kr.−80 j.Kr., kertoo reliikkitutki-musta johtava Turun yliopiston ar-keologian professori Jussi-Pekka Taavitsainen.

Suurin osa Tuomiokirkon relii-keistä on keskiaikaisia ja peräisin 1300−1400-luvuilta. Mukana on myös reliikkejä, kuten ns. Pyhän Henrikin kallo, joka voitiin jo aiemmassa ra-diohiiliajoituksessa ajoittaa kristinus-kon tuloon Suomessa eli 1100-luvun puolivälin vaiheille. Pyhäinjäännök-siä ei ole modernein tutkimusmene-telmin aiemmin missään tutkittu yh-tä laajasti ja monipuolisin metodein. Taavitsaisen johtama tutkimus on le-vinnyt myös Viroon Piritan luostarin raunioista löydettyihin reliikkeihin.

Tutkimus jatkuu vielä vuosiaTuomiokirkon reliikkikokoelmasta on tähän mennessä tehty 88 ajoitusta, mikä on professori Taavitsaisen arvion mukaan vasta noin kolmannes. Tutki-mushankkeessa selvitetään paitsi lui-den, myös tekstiilien ja muiden ma-teriaalien alkuperä. Kaikkiaan Turun tuomiokirkon katoliselta ajalta olevas-sa reliikkikokoelmassa on 90 reliikkiä, osa kankaanpaloja, paperia tai luun-siruja. Suurimmat pyhäinjäännökset ovat edellä mainittu kallo, silkkinen kallonsuojus ja ns. Pyhän Birgitan ka-lotti. Kokoelma oli siirretty tutkimuk-sia varten 1920-luvulla Kansallismu-seoon ja se palautettiin Turun tuomio-kirkkoon vuonna 2007.

Arkeologia käyttää tutkimuksessa uusimpia monitieteisiä menetelmiä. Ihmisen uusiutuvaan luuhun kertyy esimerkiksi merkkejä siitä pohjave-destä, jota ihminen on elämänsä ai-

Osa pyhäinjäännöksistä on 2000 vuotta vanhoja

Reliikkitutkimusta johtava professori Jussi-Pekka Taavitsainen kertoo, että pääkallonmuotoiseksi ommeltu silkkinen, sisältä puuvillalla vuorattu pyhäinjäännös sisältää pieniä pusseja, joihin on tallennettu eri-ikäisiä luita.

kana juonut. Isotooppiajoituksen on mahdollista selvittää, millaiselta alu-eelta henkilö on ollut kotoisin. DNA:n selvittäminen hyvin vanhasta tutki-musmateriaalista on sen sijaan mut-kikasta. Keskiaikana reliikkejä vaih-dettiin luostarista toiseen. Professori Taavitsaisen mukaan niitä kaivettiin maasta, myytiin, vaihdettiin, varastet-tiin ja väärennettiin.

Tuomiokirkon pyhäinjäännösten tutkimusta rahoittavat Alfred Korde-linin säätiö, Suomen Kulttuurirahasto ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhty-mä. Tutkimusta on tehty yhteistyössä Turun tuomiokirkkomuseon ja inten-dentti Riikka Kaistin kanssa.

Tutkimuksella saadaan lisätietoa esimerkiksi keskiajan arjesta, kau-pankäynnistä ja uskonnollisesta elä-mästä. Suurimmat reliikit vaativat lu-kuisia eri menetelmin tehtyjä ajoituk-sia ja ne ovat aikaa vieviä ja kalliita. Siksi tutkimus jatkuu vielä useita vuo-sia. Ajoituksissa on käytetty muun mu-

assa Helsingin yliopiston oikeuslääke-tieteen laitoksen laboratoriota ja Upp-salan yliopiston Ångström-laborato-riota. Konservaattori ja arkeologi Aki Arponen Kansallismuseosta on avan-nut reliikkikotelot ja dokumentoinut eri työvaiheet sekä analysoinut ja luo-kitellut tekstiilit.

Pyhä Kerttu oli palvonnan kohdeYksi reliikeistä liittyy 600-luvulla elä-neen Pyhän Gertrudin, Pyhän Kertun, kulttiin. Gertrud oli erityisesti kirkko-jen rakentaja, matkalaisten suojelija ja rottien karkottaja. Hänet kuvataan

usein hiirien ja rottien kanssa. Gert-rudin kultti levisi Suomessa 1300-lu-vulla ja hänestä tehtiin puuveistok-sia kirkkoihin. Turussa pyhimys elää nimistössä: läheltä Turun tuomio-kirkkoa alkaa Kerttulinkatu. Pyhän Kertun reliikki sisältää paitsi silkki-kankaan palan ja luun paloja, myös hiiren tai rotan karvoja ja turkkia. Silkkikangas on tutkimuksessa ajoi-tettu 1300-luvun lopulle, yksi luun-siru on ajoitettu ja se on 400-luvulta ja turkki on 300-luvulta. Kaksi näy-tettä on siis vanhempia kuin 600-lu-vulla elänyt Gertrud.

PH

● Tammikuun lopussa käyttöön otetusta Yli-Maarian seurakuntatalos-ta ovat paikkansa löytäneet niin tiis-taisin kokoontuva perhekerho kuin myös jumalanpalvelukset, päiväker-ho, diakoniavastaanotto ja isä-lap-si-kerho. Toimitila on vastaus alu-een asukkaiden kysyntään. Perheker-hon äidit iloitsevat paikasta, jonne voi keskellä päivää tulla lastensa kanssa.

Uutuuttaan hohtavan salin reunoil-la uudet pöydät ja tuolit odottavat is-tujia. Alttaritauluna on ikkuna ulos luontoon ja salin etuosassa komeilee musta flyygeli. Seurakuntatalon toi-sessa siivessä kokoontuvasta kerhosta kuuluu iloinen puheensorina. Juhla-sali odottaa vielä vieraitaan.

– Ruokailutilat salissa on noin sa-dalle, istumapaikkoja on kaiken kaik-kiaan noin 170. Tiloja voi vuorata myös yksityiskäyttöön, vaikka häihin tai rippijuhliin. Kastetilaisuuksiakin täällä on jo pidetty, vahtimestari He-lena Mäkinen sanoo.

K-kaupan naapurissa sijaitsevassa seurakuntatalossa ulko-ovet aukeavat automaattisesti, portaita ei ole ja vessas-sakin on tilaa pyörähtää pyörätuolilla.

– Tämä on täysin esteetön raken-nus, hän lisää.

Ensikonsertti pääsiäisenäUuden flyygelin ääntä on kokeilemas-sa Maarian seurakunnan kanttori.

Tim

o Ja

ko

ne

n

Tim

o Ja

ko

ne

n

Yli-Maariassa seurakunta ja kauppa saman katon alla

Le

en

a K

osk

i

– Vähän pitää soitella, niin kyl-lä tämän ääni auki saadaan, Marja Haikka toteaa.

Ensimmäinen konsertti Yli-Maa-rian seurakuntatalolla pidetään pit-käperjantaina 6.4. klo 15. Tuolloin kuullaan Jeesuksen kuolinhetken

musiikkia Yksi kuolee, kun taas toinen elää. Se tekee maailmasta niin syvästi kauniin. Pianossa Lotta Emanuelsson ja laulusta vastaa Pia Alanne. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

LK

● Turun tuomiokirkon nuoriso-kuoro, Turku Cathedral Youth Choir, on saanut toiminnalleen vahvaa tu-kea arkkipiispa Kari Mäkiseltä. Ark-kipiispa on lupautunut nuorisokuo-ron suojelijaksi.

Mäkinen tähdentää kuorotoimin-nan roolia työnä, joka kokoaa nuo-ria yhteen pyhän äärelle.

– Olen saanut nauttia nuoriso-kuoron innostuneesta ja mukaan-satempaavasta laulusta Tuomiokir-

kon tilaisuuksissa, arkkipiispa Mä-kinen kiittää.

– Toivon nuorisokuorolle rikkai-ta yhdessäolon hetkiä ja laulamisen iloa. Musiikilla, sen toteuttamisella ja kuuntelemisella annamme sijan pyhän kokemiselle.

Myös Turun tuomiokirkon poika-kuoro – Chorus Cathedralis Iunio-rum – toimii arkkipiispan suojeluk-sessa.

MV

Mäkisestä nuoriso- kuoron suojelija

● Turun Ylösnousemuskappeli vaihtaa sähkölämmityksen maaläm-pöön loppukevään aikana.

Maalämpökäyttöistä lämmitys-järjestelmää varten Turun hautaus-maan keskellä sijaitsevan Ylösnou-semuskappelin ympärille on kalli-oon porattu yksitoista maalämpökai-voa kukin halkaisijaltaan noin 10 cm. Kaivometrejä on yhteenlasket-tuna 2,5 kilometrin verran. Alueella ei ole hautoja.

Pääsiäisen alla työmaalla on ollut vuorossa maalämpöputkien liittämi-nen kokoojakaivoon ja edelleen kap-pelin koneistoon.

Maalämpöjärjestelmän hinnaksi tulee noin 220 000 euroa kaikkine

aputöineen, ja järjestelmän on arvi-oitu maksavan itsensä takaisin 6-7 vuoden aikana – sitä pikemmin mi-tä nopeammin sähkön hinta nousee.

Maalämmön tuomaksi energian-säästöksi arvioidaan vuodessa lähes 305 000 kilowattituntia, joka vastaa noin 15 sähkölämmitteisen omako-titalon vuosittaista sähkönkulutus-ta. Talvien pakkashuippuina maa-lämmön tukena tullaan käyttämään sähkölämmitystä.

Myös Pyhän Ristin kappelissa on satsattu ekologisempaan lämmityk-seen. Pyhän Ristin kappeli lämpiää osittain talteen kerätyn hukkaläm-mön avulla.

MV

Maalämpöä Ylösnousemus- kappeliin

● Turun ja Kaarinan seurakun-tayhtymän kirkot osallistuvat maail-manlaajuiseen Earth Hour -ilmasto-tapahtumaan lauantaina 31. maa-liskuuta.

Earth Hour sammuttaa silloin va-loja tunnin ajaksi klo 20.30–21.30 lähes kaikilta Turun ja Kaarinan kir-koilta - myös Turun tuomiokirkolta. Turun ja Kaarinan seurakuntayhty-mä haluaa näin olla mukana välit-tämässä viestiä ilmastonmuutoksen hillitsemisen tärkeydestä.

Earth Hour on Maailman luon-nonsäätiön (WWF) organisoima il-mastotapahtuma, jossa eri puolilla maailmaa sammutetaan valot sa-mana päivänä samaan kellonai-kaan. Tarkoituksena on innostaa ih-misiä ilmastoystävälliseen elämään sekä viestiä päättäjille, että ilmaston-muutos edellyttää ripeitä päätöksiä.

WWF on selvittänyt suomalaisen kuluttajan hiilijalanjälkeen eniten vaikuttavat yksittäiset ilmastoteot.

Earth Hour -kampanjan yhteydessä onkin mahdollista sitoutua tutkittui-hin ilmastotekoihin tekemällä lupaus earthhour.fi -sivustolla. Ilmastoteko-jen joukossa on muun muassa kodin energiakartoituksen tekeminen, autoi-lun korvaaminen pyöräilyllä, naudan-lihan kulutuksen puolittaminen sekä ruokajätteen määrän pienentäminen.

WWF:n arvion mukaan Earth Hou-ria viettää lähes kaksi miljoonaa ih-mistä maailmanlaajuisesti. Earth Hour järjestettiin ensimmäisen ker-ran Australiassa vuonna 2007.

MV

Kirkoista valomerkki ilmaston puolesta

Ihminen tuppaa olemaan sellainen olen-to, että se näkee asiat ikään kuin omas-ta näkökulmastaan. Tai oikeastaan täy-sin omasta näkökulmastaan. Maailmaa

voi katsella monesta eri vinkkelistä, muiden ajatusmalleihin, näkökulmiin ja tottumuk-siin samaistuen, mutta lopulta niidenkin lä-pi ihminen näkee kaiken vain omasta näkö-kulmastaan.

Ihmiselle voi kestää kauan hahmottaa tie-toisesti, että omien lähtökohtiensa, kasvatuk-sensa, tapojensa ja kaikkien yksittäisen ihmis-elämän sisältämien loputtomien osatekijöi-den summan muodostama tapa katsoa maa-ilmaa, muita ihmisiä, omaa itseään ja kris-tittyjen kohdalla myös tapa uskoa ja käyttäy-tyä sen mukaisesti, on vain yksi miljardeista näkökulmista.

* * *

Tämä ei silti tarkoita sitä, ettei universaalia totuutta olisi.

* * *Me ihmiset – ateistit, kristityt, muslimit, mie-het, naiset, hipit, papit, hippipapit jne. – nä-emme sen vain omalla tavallamme – useim-mat tämän tapansa ehdottomasta oikeellisuu-desta vakuuttuen. Jo yksistään kristittyjen jou-kossa – pienissä muka-yhteneväisissä ryhmis-säkin – on hajaannus suuri, vaikka ulospäin muulta näyttäisi. Raamattu on sanassaan sel-keä, mutta me kristityt olemme käyttäneet si-tä aikojen saatossa hyväksemme omiin tar-koitusperiimme.

* * *Iän ja elämänviisauden karttuessa moni kris-titty on saattanut huomata uskoneensa armon evankeliumin sijasta seurakuntansa johta-jaan, oman porukkansa sisäiseen toiminta-

kulttuuriin, omiin vanhempiinsa, tekoihin tai tapoihin, sääntöihin, kirkkohistoriaan, py-himyksiin, etiikkaan, moraaliin, auktoriteet-teihin, herätysliikesukuihin ja mitä ihmeel-lisimpiin hengellisiin uniriepuihin ja turva-kaukaloihin.

Näin uskaltaa hyvillä mielin väittää myös vasta kolmekymppinen ”maallikko”, joka on

elämänkokemuksessaan keskenkasvuinen ja joka ei ole opiskellut päivääkään teologiaa.

Me ihmiset tuppaamme joskus olemaan kuin ravihevosia, jotka eivät näe totuutta si-tä ympäröivän aitauksen reunojen peittäes-sä näkymän.

Ei, vaikka olemme silmälappuinemme sen aitauksen sisäpuolella.

* * *Tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole viitata

erikseen mihinkään kirkkokuntaan, herätys-liikkeeseen, ryhmään tai porukkaan. Epäju-malien olomuoto kun ei katso kokoluokkaa, viitekehystä, elollista tai elotonta.

Tässä lehdessä kerrotaan kuitenkin erään vapaustaistelijan tarina – yhtenä esimerkki-nä siitä, että mekkaloitsijoita tarvitaan, jot-ta vääristymät suoristuisivat ja heikoimmat saisivat turvan.

Mihin ja mistä ihminen uskoo

Maailmaa voi katsella monesta eri

vinkkelistä."

❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧

”Runebergiläisesti ihanteellistettu sotasankaruus sammui samoihin aikoihin kuin tätini Vänrikkejä luki. Sitä vastoin talvisota nosti näkyviin arvojen merkityk-sen arkisessa elämässä – niiden sankarilliseen puolustamiseen saakka.Tuolloin iskusanoina olivat koti, uskonto ja isänmaa. Nyt voisimme puhua vaikka turvatusta kasvuympäristöstä, kattavista ihmisoikeuksista ja oikeudenmukaisesta yhteiskunnasta. Ilman talvisotaa luultavasti vasta opettelisimme.”

Turun piispa Kaarlo Kalliala,

kolumnissaan Turun Sanomissa 13.3.2012

”Laillisuuden ja kohtuullisuuden erottaminen edellyttää viisautta. Tämä viisaus on erityisen tärkeää niille, joilla on valtaa. Yhtä tärkeää työntekijälle on pystyä tun-nistamaan itsessään kateuden tunne. Suurempi palkka suuremmasta vastuusta ei ole epäoikeudenmukaista, vaan tiettyyn rajaan asti se on pelkästään kohtuullista.”

Päätoimittaja Mari Teinilä,

Kotimaa 11/2012

”Elämä on Jumalan antama lahja. Koko elämä on tarkoitettu jaettavaksi. En mieti, mitä tapahtuu, kun se kerran päättyy. Ei se ole minun murheeni. Se on Ju-malan murhe!”

Sairaalapappi Eija Mäkinen,

Suola 1/2012

”Tässä on opittu ymmärtämään koko elämän keskeneräisyys. Talon remont-ti on elämän vertauskuva, metafora. Tässä yhdistyy kaikki, sekä työ että elämä.”

Taloaan remontoinut Risto Ranta,

Kotiliesi 6/2012

Pääsiäismunilla on pitkä historia. Aiju von Schöneman kertoo lehden keskiau-keamalla mitä yhteistä on Konstantinopolin patriarkalla ja kaupoissa pääsiäisen alla myytävillä suklaamunilla.

Kuva Jussi Vierimaa

SATTUVAT SANAT

KANNEN KUVAT

KUUKAUDEN SANA

Paluu Öljymäelle

Viime viikkoina on noussut esiin pienellä jännityksellä kysymys öl-jyn saatavuudesta ja riittävyydestä maailmassamme. Teollistuneet ja

teollistumassa olevat maat tarvitsevat tuo-ta mustaa kultaa jokapäiväisen elämän su-juvuuden turvaamiseen. Ajautuvatko EU ja USA kiistaan Iranin ja sen johdon kanssa? Miten käy kansainvälisen vapaan merenku-lun ja autoilijoiden bensan hinnan?

Korvaavien energialähteiden löytämiseksi tehdään toki paljon työtä, mutta taival tun-tuu monesti mutkikkaalta ja pitkältä. Ehkä 2030-luvulla tilanne on jo toinen?

Jerusalemin läheisen Öljymäen rinteet eivät ole olleet öljynporauslaitteiden aluetta. Va-pahtajallemme ja hänen lähipiirilleen tuon mäen oliivipuut tai öljypuut olivat tuttuja ja niiden tuotteet tarpeellisia arjen elämälle.

Amerikkalaisen astronautin sanat kuun pinnalla ”pieni askel ihmiselle, suuri maa-ilmalle” ovat jääneet pysyvästi historian leh-dille. Samoin ne ikävät ja raskaat hetket, jol-loin kolmannessa valtakunnassa tai Stalinin vainoissa vangittu ylitti keskitys- tai työleirin rajan. Sitä kuvattiin monesti elämän ja kuo-leman rajaksi. Rajaksi josta ei ollut enää pa-luuta entiseen.

Tuollaisen askeleen Vapahtajamme otti ylittäessään kiirastorstain iltana Kidronin-

puron ja astuessaan Öljymäelle. Siinä oli Jeesuksen elämän yksi keskeinen rajapyyk-ki. Rajan ylitys merkitsi lopullista astumis-ta kärsimyksen tielle. Takana oli pääsiäisa-teria lähimpien opetuslasten kanssa – jää-hyväisateria ennen tuskaisia tunteja ja het-kiä. Tuo askel oli raskas, vaikka lähipiiri piti sitä varmaan hyvin tavanomaisena siirtymi-senä tuttuun ja turvalliseen puutarhaan, vä-hän kuin me olisimme astuneet joko Kupit-taan puistoon tai Ruissalon kansanpuistoon.

Jeesuksella oli edessään tie, josta hän ei oi-kaissut mihinkään. Ehkä mieleen hiipi kui-tenkin kysymys, olisiko oikopolkua olemas-sa vai pitääkö tämä tie kulkea loppuun asti kaikkine rasteineen.

Ahdistuksen ja tuskan keskellä mekin ky-selemme, milloin tämä päättyy vai päättyy-kö koskaan?

Jeesus jätti taakseen vaihtoehdot, luopui omasta tahdostaan ja tiestään ja kulki lopulta loppuun ristin tien meidän edestämme. Tä-mä päätös piti Getsemanen yössä. Hän jättäy-tyi kokonaan Isän tahdon varaan ja ihmisten mielivallan alle. Ihmiskunta ojensi Jeesuk-selle kärsimyksen maljan ja sen hän joi poh-jaan asti. Sen tähden me saamme olla osalli-sia pelastuksen maljasta ja kasteen raikkaas-ta vedestä. Me saamme olla vapaat ja armah-detut Hänen ansionsa tähden.

Öljymäen ja Golgatan kautta kulkee tie pääsiäisen iloon ja riemuun. Tätä iloa ja au-tuutta meillä ei olisi, jos Jeesus olisi valinnut toisin ja tuo askel Öljymäelle olisi jäänyt ot-tamatta. Jeesuksen askel oli pieni yhdelle ih-miselle, mutta se avasi meille ja koko ihmis-kunnalle taivaan ovet.

Tuo astronautti ei varmaankaan enää as-tu kuun kamaralle, mutta Sanassa on meille selvät lupaukset siitä, että Vapahtajamme pa-laa kerran tuolle Öljymäelle, mutta sillä ker-taa kirkkaudessaan ja kunniassaan.

Rauhaisaa ja hyvää pääsiäisaikaa!

Ismo SeivästöMikaelinseurakunnan kappalainen

Kaikissa ihmisissä ja meidän kristittyjen kai-kissa porukoissa, lohkoissa ja lahkoissa on sekä hyvää että huonoa – mehän olemme ihmisiä.

Ihmisten joukossa harva on profeetta omal-la maallaan.

Juho Niemelä

ALUKSI

29.3.–25.4.2012

Me

rvi S

ipilä

-Ko

ski

KIRKKO JA ME ■ No 3 ■ 29.3.20124 KIRKKO JA ME ■ No 3 ■ 29.3.20125

● Kirkkohallitus on valmis-tellut alkuvuonna ehdotusta kirk-kolain rakennussuojelusäädösten uudistamisesta. Muutoksen tavoit-teena on selkeyttää kirkollisen ra-kennuksen käsitettä ja kehittää näiden rakennusten suojelua sekä huomioida entistä paremmin nii-den kulttuurihistorialliset sekä ra-kennussuojelulliset arvot.

Kirkkohallituksen mietinnös-sä vanhojen kirkollisten raken-nusten suojelua halutaan laajen-taa niin, että kaikkien ennen vuotta 1917 rakennettujen, jo suojeltujen rakennusten lisäksi suojelun pii-riin tulisivat automaattisesti kaik-ki yli 50-vuotiaat kirkolliset raken-nukset. Tämä merkitsisi siis sitä, et-tä 1960-luvun alun jälkeen valmis-tuneet rakennukset tulisivat suojel-taviksi heti.

Ristiriitaisia näkemyksiäTurun ja Kaarinan seurakuntayhty-män hallintojohtaja Hannu Kallio pitää esityksen taustaa ymmärret-tävänä. Kirkko haluaa hänen mu-kaansa selkeät säännökset suojelun piiriin kuuluvista rakennuksista.

– On helppo ymmärtää, että itse-näisyyden vuosi 1917 ei oikeastaan kerro mitään olennaista suojelun tarpeesta. Tuon ajan jälkeen Suo-meen on rakennettu monia kult-tuurihistoriallisesti arvokkaita kirk-korakennuksia, hän sanoo.

Kallio katsoo, että esimerkik-si modernismin tai funktionalis-min tyylisuuntia edustavat kirkot ovat oman aikansa tunnusmerk-kejä, jotka ansaitsevat tulla suojel-luiksi. Pelkkää kiitosta esitys ei kui-tenkaan saa.

– Kaikkina aikoina on tehty sekä hyviä että vähemmän hyviä raken-nuksia. Nyt luotaisiin automaatti-nen mekanismi, jolla suojeltujen seurakuntatilojen määrä ajan myö-tä kasvaa merkittävästi.

Seurakuntayhtymän kiinteistö-johtaja Seppo Kosolakaan ei lähti-si suojelemaan kaikkia yli 50-vuoti-aita kirkkoja vain niiden iän vuok-si.

– Pitää miettiä, millä perusteilla rakennuksia suojellaan. Siihen on oltava esimerkiksi taiteellinen tai kulttuurihistoriallinen syy. Pelkkä yli 50 vuoden ikä olisi keinotekoi-nen peruste, hän toteaa.

Kosolan mukaan vuoden 1917 jälkeen rakennettuja kirkkoja käy-tiin Kirkkohallituksen kanssa lä-pi viimeksi 2000-luvun taitteessa ja silloin päädyttiin esittämään Mar-tinkirkkoa vapaaehtoiseksi suojelu-

kohteeksi. Koko maassa vastaavik-si suojelukohteiksi valikoitui silloin 44 kirkkoa.

Monitoimikirkkojen pulmatMahdollisen suojelun piiriin tu-lisi esityksen myötä pian koko joukko kaupungistumisen myö-tä 1960–80-luvuilla rakennettuja lähiöiden monitoimikirkkoja, jot-ka on suunniteltu muunneltavik-si tiloiksi eri käyttötarkoitusten mu-kaan. Kosola pelkää, että jos nä-mä rakennukset suojeltaisiin au-tomaattisesti, niitä ei ehkä tulevai-suudessa voitaisi enää muokata, vaikka tilan käyttö sitä joskus vaa-tisikin.

– Näiden tilojen käyttö voi silloin hankaloitua selvästi.

Kallion mukaan säännöksellä ei ole kuitenkaan tarkoitus vaikeuttaa rakennusten kehittämistä.

– Monitoimikirkkojen suurin in-novaatio oli muunneltavuus, enkä usko, että 1960-luvun toiminnallis-ten vaatimusten jäädyttäminen vas-taisi silloisten arkkitehtien perus-ajatusta.

Rahaa seiniinRakennusten suojeleminen on myös taloudellinen kysymys. Seura-kunnan budjetista Turussa suurim-man loven lohkaisevat henkilöstö-kulut, mutta kiinteistökulut ovat heti seuraavana. Seurakunnan jä-senmäärän laskiessa sen tulot pie-nenevät, jolloin kiinteistömenoista on Kosolan mukaan tulevaisuudes-sa löydettävä säästöjä.

Kalliokin tiedostaa nämä tulevai-suudennäkymät. Hänen mukaansa keskiaikaisiin kivikirkkoihin verrat-tuna nyt mahdollisesti suojeltavaksi tulevien rakennusten kunnossapito

on muun muassa tasakattojen ja il-mastointilaitteiden vuoksi vanhoja rakennuksia vaikeampaa.

– Toivon, että vaikka lainsäädän-tö menisikin kirkolliskokoukses-sa läpi, rakennussuojeluviranomai-set eivät pakottaisi kirkkoa muut-tamaan painopistettään ihmisten suojelusta rakennusten suojeluun.

Mikäli suojeluesitys hyväksytään, seurakuntayhtymän tiloista suoje-lun piiriin tulisi heti Hirvensalon kirkko. Seuraavina vuorossa olisivat Kaarinan, Varissuon ja Henrikin-kirkot sekä Koivulan ja Pallivahan seurakuntakeskukset. Näistä Kosola olisi valmis suojelemaan vapaaeh-toisesti ehkä Pallivahan kirkon.

– Sen betoniarkkitehtuurin vuok-si sitä voisi harkita, hän pohtii.

Kallio uskoo, että ilman muo-dollisia suojelupäätöksiäkin ark-kitehtonisia arvoja kunnioitetaan myös jatkossa. Itse hän kertoo ar-vostavansa esimerkiksi Pyhän Ris-tin kappelia.

– Olen modernin muotokielen kasvatti ja arvostan monia Pek-ka Pitkäsen töitä, vaikkapa Pyhän Ristin kappelikokonaisuutta. Se on pian täyttämässä 50 vuotta.

Kuntaliitokset ja tulevaisuusSeurakunnan kiinteistöjen tulevai-suudensuunnitelmissa on otettava huomioon myös mahdolliset kun-taliitokset. Tilojen muunneltavuu-desta voi silloin olla apua, jos toi-minta ja kävijämäärät muuttuvat.

– Kymmenen vuoden sisällä voi tulla kuntaliitoksia ja lisää raken-nuksia seurakunnalle. Jos tiloissa on vajaakäyttöä, toiminnan keskit-täminen olisi viisasta. Tällä hetkel-lä vajaakäytössä ovat tosin enem-män seurakuntakodit ja -talot. Kir-

kot olisivat viimeisiä, mistä seura-kunta luopuisi, Kosola linjaa.

Kalliokin on sitä mieltä, että jos kuntaliitoksia tulee, seurakunnan rakennusten käyttöä voidaan jou-tua suunnittelemaan uudella taval-la. Näin voisi käydä esimerkiksi jos asuinaluetta halkonut kuntaraja poistuisi tai vastaan tulisi toimitilo-ja, joissa on tehty rakennusvirheitä. Vajaakäyttöisten tilojen ylläpitämis-tä hänkään ei pidä mielekkäänä.

– Uskon, että elämää vilisevä seurakuntatila on parempi kuin kaksi muutamia ihmisiä kokoavaa tilaa. Usein syy toiminnan hiipu-miseen on väestörakenteen muutos: lähiössä on tapahtunut perusteelli-nen sukupolvenvaihdos.

PlussapuoletLakiesitys ei saa kuitenkaan pelkkiä pyyhkeitä. Kosola pitää hyvänä sitä, että kirkollisten rakennusten ase-ma selkenee, kun mukaan luetaan myös hautausmaat. Lisäksi esitys antaa mahdollisuuden kirkollis-ten rakennusten statuksen muut-tamiseen. Lakimuutosta Kosola pi-tää muuten hyvänä, sillä se antaa mahdollisuuden kirkollisten raken-nusten statuksen muuttamiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että suojelu voi myös päättyä, jos rakennukselle esimerkiksi ei enää ole tarvetta.

Kallion mukaan esitys on posi-tiivinen siltä osin, että se kiinnit-tää huomiota kirkon rakennuspe-rintöön.

– Ei ole kirkolle kunniaksi, mi-käli ajattelemattomuuksissamme menemme muuttamaan kulttuuri-historiallisesti arvokkaiden raken-nusten ulkoasua tai sisätiloja taita-mattomasti, hän arvioi.

Kosolan mukaan kirkkolaki pitää jo nykyisellään hyvää huolta kir-kollisista rakennuksista. Siihen on kirjattu, että jos kirkollisiin raken-nuksiin tehdään merkittäviä muu-toksia, asiassa on kuultava Kirkko-hallitusta ja Museovirastoa.

– Ainakin isot seurakunnat kes-kustelevat Kirkkohallituksen ja Mu-seoviraston kanssa nytkin jo suun-nitteluvaiheessa, jos muutoksia teh-dään, Kosola kertoo.

Minna Uusivirta

Yhä useampi kirkko saatetaan suojella

Jos kirkkohallituksen esitys toteutuu, kaikki yli 50-vuotiaat kirkkorakennukset suojellaan iän perusteella. Näiden suojelukohteiden joukkoon kuuluisi myös Hirvensalon kirkko.

Måndag 2.4 kl. 19-20 Passionsandakt i Aurelia (1 vån.), Sepponen. Gospelkören medverkar.Tisdag 3.4 kl. 19-20 Passionsandakt i Aurelia (1 vån.), Sepponen. Lovsångskören medverkar.Onsdag 4.4 kl. 17 Gudstjänstgrupp 5 samlas i Aurelia (3 vån.)kl. 19-20 Passionsandakt i Aurelia (1 vån.), Sepponen.kl. 20:30 Konsert med Camerata Aboensis i MartinskyrkanSkärtorsdag 5.4 kl. 14 Nattvardsgudsjänst i Aurelia (1 vån.), Mullo.kl. 17-19 Fastegruppen samlas i Domkyrkan

kl. 19-20 Nattvardsgudstjänst i Skarpskyttekapellet, Sepponen.kl. 21-22:30 Gudstjänst i Henrikskyrkan, Mullo.Långfredag 6.4. kl. 12-13.30 Gudstjänst i Martinskyrkan, Sepponen. Kyrkokören medverkar.kl. 15-16 Andakt vid Jesu dödsstund i Skarpskyttekapellet, Sepponen.Påskdagen 8.4 kl. 12 Högmässa i Domkyrkan. Björkgren (pred), Sepponen (lit). Kyrkokören medverkar. Kyrkkaffe efter högmässanAnnandag påsk 9.4 kl. 12 Högmässa i Pikis kyrka. Mullo (pred), Sepponen (lit). Kyrkkaffe efter högmässan. Kyrkbuss ordnas.

Ungdomar ska få vara sig själva

Ny präst i bekant församling

Ylv

a V

ikströ

m

Stilla veckan och påsken

● Söndagen 18.3 valdes Björn Nalle Öhman till ny kyrkoherde i Åbo svenska församling. Öhman, som är teologie doktor och omsorgs-präst vid Kyrkans central för det svenska arbetet, fick 343 röster.

Motkandidaten Johan Wester-lund, som är kyrkoherde i Pojo svenska församling, fick 210 röster.

Röstningsprocenten uppgick till 7,65 % och 557 av Åbo svenska för-samlings medlemmar röstade i va-let. Vid rösträkningen kasserades 4 röstsedlar.

Åbo svenska församling hör till Borgå stift, men hör också till Åbo och S:t Karins kyrkliga samfällighet som har nio finska församlingar. Församlingens 8900 medlemmar

bor spridda över hela samfällighe-tens område. Församlingens nuva-rande kyrkoherde Eero Sepponen går i pension 1.8.

Öhman ny kyrkoherde i Åbo svenska församling

ja upp den i takt med att barnet blir äldre.

– Jag har till exempel via ett se-minarium fått idén att man kunde bjuda in föräldrar till en facebook-grupp för föräldrar till barn som är döpta ett visst år. Via den kunde man sedan informera om vår verksamhet.

Forskning och församlingMalena är ursprungligen hemma från Karleby, och flyttade till Åbo för att studera teologi. Beslutet att bli präst är något som mognat fram un-der studierna och åren som forskare.

– Jag känner mig hemma bå-de som präst och som forskare och känner att de olika områdena beri-kar varandra. Just nu trivs jag väl-digt bra med att ha ett jobb där jag får samarbeta med flera människor, och dela livets olika sidor med för-samlingsborna.

I år ska Malena för första gång-en vara i tjänst på påskdagen, vilket hon ser fram emot.

– Jag tyckte om att jobba på ju-len också, det hinner kanske änd-ra om tio år, men i det här skedet trivs jag med att arbeta under de sto-ra helgerna.

Vad betyder påsken för dig?– Det är livets seger på så många

sätt: våren kommer och vi får ta del av uppståndelseberättelsen – den ger hopp och kraft. Påsken får mig ock-så att tänka på barndomen, hur jag och mamma byggde en påskträd-gård, och hur jag tyckte så mycket om att vara påskhäxa att jag börja-de rita påskbrev redan i slutet av ja-nuari!

Ylva Vikström

Björn Nalle Öhman fick 343 röster i kyrkoherdevalet.

Vivamon RaamattukyläVivamontie 208200 LOHJA puh. 0207 681 760

Ihmisen Poika - pääsiäisvaellus

ww

w.v

ivam

onra

amat

tuky

la.fi

ESITYKSET

ma 2.4. klo 14 ja 18ti 3.4. klo 12 ja 18ke 4.4. klo 12 ja 18to 5.4. klo 14pe 6.4. klo 14 ja 18la 7.4. klo 14 ja 18su 8.4. klo 14

Pääsiäisvaellus Ihmisen Poika vie uskon ytimeen. Pääsiäisaamuna tapahtuu ihme, johon kristityt laittavat toivonsa tänäkin päivänä.

Liput 10 e. Kesto n. 1,5 h.Teethän varauksesi ennakkoon! Lohjalle ajat vain tunnin Turusta.

Varaa itsellesi tai ryhmälle aika ja tule tutustumaan palvelutaloomme. Kahvitarjoilu!

Parantava rukousRukousilta Kaarinan

kirkossa ti 10.4. klo 18Pirkko

JalovaaraRukoilemme kanssasi!

Kaarinan seurakunta ja Rukousystävät ry

Tim

o Ja

ko

ne

n

re år har den betytt mer och mer. Jag tycker om att få gå in påskberättel-sen år efter år, det finns mycket att meditera över där. Påsken är så stor att man får upptäcka nya sanningar varje år, och det är jättespännande!

Ylva Vikström

Christer Romberg och Malena Björkgren är nyanställda som ungdomsarbetsledare respektive församlingspastor i Åbo svenska, men församlingen är bekant för båda två sedan flera år tillbaka.

● Christer Romberg är nyutex-aminerad kyrkans ungdomsarbetsle-dare och arbetar sedan årsskiftet i Åbo svenska. Han ser skriftskollägren som församlingens triumfkort.

Det var genom att hjälpa till på ett läger i Åbo svenska församling år 2007 som Christer Romberg insåg vilket yrke han ville studera till.

– Jag studerade historia, men såg inga framtidsutsikter i den bran-schen, så jag funderade väldigt mycket över vad jag skulle göra med mitt liv. Jag hade tidigare aldrig ens tänkt på att bli ungdomsarbetsleda-re, men när jag kom på idén kändes det självklart, säger Christer.

Lämpligt nog hade utbildning-en för kyrkans ungdomsarbetsledare precis flyttat till Åbo, så Christer sök-te in och kände snabbt att han var på rätt plats.

– Jag trivdes och känner fortsätt-ningsvis yrket som ett kall. Dessutom går det bra ihop med mina hobbyer, som bland annat är musik.

Mycket planeringChrister har under hela sin studietid fungerat som resursperson för ung-domsarbetet i Åbo svenska, och skrev sitt examensarbete om församling-ens skriftskolförnyelse. Han blev fär-dig hösten 2011, och arbetar sedan årsskiftet som ungdomsarbetsleda-re i församlingen (som vikarie t.o.m. 31.3. och därefter som anställd).

– Nu i början har det handlat mest om planering, och att lära mig alla praktiska system. Bara jag kom-mit i gång kommer jag att satsa på att träffa ungdomar och skapa kon-takter med dem.

Till Christers arbetsuppgifter hör allt från skriftskolan, hjälpledarut-

bildningen och ungdomsgården Café 18 till att sköta kontakten till skolor och hålla morgonsamlingar.

– Främst arbetar jag med ung-domar i högstadie- och gymnasie- och yrkesskoleåldern, men jag strä-var också efter att ordna verksamhet för femmor och sexor, och för unga vuxna.

Utmaningen med ungdomsarbe-te i Åbo är enligt Christer främst att det finns så många andra fritidsakti-viteter som konkurrerar om ungdo-marnas tid.

– Det gäller för oss att ordna så bra verksamhet att ungdomarna känner att det är meningsfullt att komma hit. Mitt mål är att de ska uppleva församlingens ge-menskap som en plats där man får vara sig själv, där man inte behöver prestera.

Satsar på skribanSkriftskollägren hör enligt Christer till Åbo svenskas tri-umfkort.

– De är en jättebra grogrund för att skapa relationer mellan församlingen och ungdomarna, som man senare kan bygga vida-re på. I och med skriftskolförny-elsen kommer lägren att ske innan församlingsintroduktio-nen, och det gör förhoppnings-vis att ungdomarna lättare hålls kvar i verksamheten.

Det första skribalägret enligt den nya modellen kör i gång den 3 juni. Men före det kommer pås-ken.

Vad betyder påsken för dig?– När jag var liten kän-

des påsken inte så viktig jäm-fört med julen, men på sena-

● Ett år efter prästvigningen är Malena Björkgren glad över möj-ligheten att få arbeta i Åbo svenska, som hon upplever som sin hemför-samling.

Efter fjorton år i staden är Åbo svenska församling inte obekant för Malena Björkgren, men att hon se-dan årsskiftet är anställd som för-samlingspastor innebär mycket nytt att lära sig.

– Jag har tidigare varit aktiv som frivilligarbetare och medlem av för-samlingsrådet, men det är ändå an-norlunda att ha församlingen som arbetsplats. Hittills trivs jag i alla fall

bra, och ser fram emot att arbeta här, säger Malena.

Från landet till stanEfter sin prästvigning vintern 2011 arbetade hon ett år som försam-lingspastor i Kimito kapellförsam-ling. Kontrasten till stadsförsamling-en Åbo svenska medför både goda och dåliga sidor, men eftersom Male-na och hennes man är bosatta i Åbo är det av praktiska skäl en bekväma-re arbetsplats.

– Det är skönt att kunna prome-nera till arbetet. Fördelen med en mindre ort som Kimito är att de fles-ta man möter i olika sammanhang är församlingsbor – det är lättare att hitta kontaktytor. Åbo är mer splitt-rat, så det kan vara en utmaning att nå ut till folk.

Värdefullt barnfamiljearbeteMalena är för tillfället anställd på 50 procent och särskilt ansvar för barn-, familje- och miljöarbete.

– Människor i alla åldrar intresse-rar mig. Jag hoppas att församling-en kan vara en trygg plats för bå-de barn och vuxna. Församlingen har sedan tidigare fina traditioner när det gäller barn- och familjearbe-te, så det har varit tacksamt för mig att fortsätta.

Bl.a. ordnar församlingen ett påskdrama för dagis- och skolgrup-per inför påsk, och ett familjeläger på Senaps lägergård under mors-dagshelgen 11–13 maj.

Malena upplever att kontakten hon får till familjer i samband med dopsamtal är väldigt viktig, men att man kunde bli bättre på att föl-

KIRKKO JA ME ■ No 3 ■ 29.3.20126 KIRKKO JA ME ■ No 3 ■ 29.3.20127

Lestadiolaiset ovat hajautuneet noin

20 joukkoon, joista useim-mat pitävät toisiaan harha-oppisina.

Ylivoimaisesti suurin ryhmä on vanhoillislestadiolaisuus, josta tässäkin jutussa puhu-taan lestadiolaisuuden sy-nonyyminä. Tunnettuja ovat myös esikoislestadiolaisuus, rauhansanalaisuus ja elämän-sanalaisuus, joka on tuotta-nut kolme piispaa.

Lars Levi Lestadius jaotte-li jyrkästi ei-uskovaiset ja us-kovaiset. Perinne elää. Pitkäl-ti 1900-luvulla syntyneiden

”elämäntapanormien” nou-dattamisesta on tehty yhtei-söön kuulumisen ja pelastuk-sen ehto.

Vanhoillislestadiolaisilla on lukuisia kiellettyjä asioita: ehkäisy, alkoholi, tv, teatteri, meikkaus, tanssi, kevyt mu-siikki, gospel, kilpaurheilu...

Vakavin teologinen ongel-ma liittyy seurakuntaoppiin. Herätysliikkeen ulkopuolella ei ole pelastusta, paitsi pie-nille lapsille ja joillekin poik-keustapauksille.

Moni liikkeen jäsen ja pap-pi tunnustaa tosin kahden kesken, että maailman mil-

jardeista ihmisistä jotkut muutkin saattavat pelastua kuin oman piskuisen lauman jäsenet. Tätä he eivät uskalla tavallisesti sanoa ääneen, mi-käli mielivät pysyä pelastus-laitoksensa raamien sisällä.

– Seurakuntaoppi on pahin kompastuskivemme. On täy-sin epäkristillistä ja farisea-laista ajatella, että vain mei-dän porukkamme voi pelas-tua ja kaikki muut menevät helvettiin. Ainakin minä olen kokenut hengellistä yhteyttä hyvin monenlaisten kristitty-jen kanssa, lestadiolaispappi Johannes Alaranta jyrähtää.

Lars Levi Lestadiuk-sen naiskuva oli

kaksijakoinen. ”Yhtäältä on eroottinen nainen, ’huora’, jota Lestadius rusikoi saar-noissaan, ja toisaalta ideali-soitu, lasta hoitava ja imet-tävä äiti”, tutkijat Juha Pen-tikäinen ja Risto Pulkkinen selvittävät.

Lestadius oli toisaalta yllät-tävän avaramielinen naisky-symyksessä. Ilmeisesti trau-maattisesta kotitaustastaan johtuen hän käytti Jumalas-ta feminiinisiä ilmaisuja, eikä puhunut taivaan Isästä. Hän ei osoittanut naiselle paikkaa nyrkin ja hellan välissä, vaan koulutti kalliisti tyttärensä ja hyväksyi naiset saarnaajan ja profeetan roolissa.

Voi olla, että edellinen puoli nostetaan esiin, kun herätysliike joutuu jatkossa arvioimaan suhdettaan nais-pappeuteen. Lestadiolaiset vastustavat oman liikkeen-sä sisällä naisten pappeutta, mutta kirkossa lestadiolais-papit ovat suostuneet työs-kentelemään naispappien rinnalla.

Maaliskuussa Liedon seura-kuntaan papiksi vihitty van-hoillislestadiolainen Ma-ri Leppänen erotettiin kai-kista luottamustehtävistään liikkeen sisällä – ja joidenkin mielestä myös ”Jumalan val-takunnasta”.

Turun rauhanyhdistyksen puheenjohtaja Kimmo Puo-litaival ilmaisi, että pappis-

vihkimyksen ottanut nainen siirtyy liikkeen ulkopuolelle. Sitoutuminen luterilaisen kir-kon oppiin ja virkajärjestyk-seen merkitsee siis irtautu-mista oikeasta opista ja us-kosta. Ongelmallinen nä-kemys kirkon sisäiselle liik-keelle.

Myös Mari Leppäsen puo-liso, arkkipiispan teologinen sihteeri Risto Leppänen me-netti maaliskuun puolivälis-sä oikeutensa toimia puhuja-na ja opettajana vanhoillis- lestadiolaisessa liikkeessä. Pastorin synniksi katsottiin naispappeuden hyväksymi-nen ja tottelemattomuus seurakunnan neuvoja koh-taan.

JV

Sisäpiiriin kuuluville liikkeen yhteisöllinen elämäntapa tar-joaa usein uskoa, lämpöä ja rakkautta.

Perniöläispappi Johannes Alaran-ta, 33, kasvoi lestadiolaisessa malli-perheessä Merijärvellä. Rovasti-isä Juhani toimi pitkään lestadiolaisten suosiman keskustapuolueen kansan-edustajana.

– Meillä oli hyvä, turvallinen ja tasapainoinen koti. Vanhemmat ei-vät esimerkiksi lätränneet viinan kanssa. Lestadiolaiset jeesaavat toi-siaan ja yhteisöllisyydessä on paljon hyvää silloin kun yhteisö on terve, Johannes Alaranta kiittää.

Papin vaitiolovelvollisuutta ja rip-piä tutkiva Alaranta tuli julkisuu-teen alkuvuonna 2010, kun kirkossa käynnistyi keskustelu lasten seksu-aalisesta hyväksikäytöstä. Hän toimi kirkkohallituksen asiantuntijana.

Rikokset armonmereen?Lastensuojelun tutkijoiden tietoon on tullut noin 130 vanhoillislestadi-olaista hyväksikäyttäjää, osa näistä liikkeen vastuunkantajia.

Liikkeen yksittäisten edustajien te-kojen perusteella ei ole oikein leima-ta kaikkia jäseniä, eivätkä lestadio-laiset tietenkään hyväksy pedofiliaa. Rakenteellinen ongelma liittyy lesta-diolaisten maallikkorippiin, jota on väärinkäytetty.

– Kun hyväksikäyttäjälle saarna-taan synti anteeksi, synti upotetaan ’pohjattomaan armonmereen’ ei-kä sitä saa sieltä enää nostaa. Pa-himmillaan tekijä on pyytänyt te-

Väkivaltaisen alko-holisti-isän ja hurs-

kaan uskovaisen äidin po-jalla Lars Levi Lestadiuksella (1800–1861) on missio. Pirun-kusta eli viinaa vihaava pappi haluaa herättää Lapinmaan, joka kärsii viinan kiroista, köyhyydestä, sairauksista, si-veettömyydestä ja rikoksista.

Parannussaarnaajalta saa-vat satikutia hengetön lai-toskirkko, pinnalliset papit ja nimikristityt. Hän julistaa, että tällä syntisellä menolla helvettiin joutuvat niin her-rat kuin narrit, suruttomat papit, juopot, korttipelurit, soittajat, tanssijat, huorah-tavat piiat ja omavanhurs-kaat kristityt.

Lestadius on kuin kolttunsa kääntänyt Antti Kylliäinen:

kaikki pääsevät helvettiin!Mies on täynnä pyhää vi-

haa pahuutta kohtaan, mut-ta ruotsalaispapin herätys-saarna kolahtaa kansaan vas-ta 20 vuoden tuuleen huuta-misen jälkeen. Hurmokselli-sissa herätyskokouksissa sa-nankuulijat vaipuvat ekstaa-

siin, parantavat tapansa ja al-kavat absolutisteiksi.

Tulinen saarnamies on vain yksi puoli Lestadiuksen per-soonaa. Hän oli myös kan-sainvälisesti arvostettu kasvi-tieteilijä ja saamelaisten mui-naisuskon tutkija, josta lyö-tiin Ranskan kunnialegioo-nan ritari.

Uskontotieteilijät Juha Pentikäinen ja Risto Pulkki-nen käsittelevät Lapin häm-mentävää yleisneroa teok-sessa Lars Levi Laestadius – Yksi mies, seitsemän elämää (Kirjapaja 2011). Lapin he-rättäjä oli kielentutkija, kir-jailija, lehtimies, botanisti ja ekologi, uskonnonfilosofi ja -psykologi, etnografi ja us-kontotieteilijä.

Lestadiolaisuus murroksessa

Hyväksikäyttöskandaali nosti esiin lestadiolaisten ongelmat ja käsittelemättömät traumat

Lestadiolaiset ovat olleet perinteisesti perhekeskeisiä, lainkuuliaisia, isänmaallisia ja ahkeria yhteiskunnan tukipylväitä. Keskimäärin kelpo kansalaisia.

koaan anteeksi uhrilta, joka ei enää ole saanut palata asiaan. Kun synti on kerran anteeksiannettu, rikoksen selvittäminen on unohdettu. Kirkko-laki ei tunne tällaista maallikkorip-piä ja vaitiolovelvollisuutta. Hyväksi-käytön jättäminen ilmoittamatta on rikos, Johannes Alaranta muistuttaa.

Vanhoillislestadiolaisten johtoeli-men Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen (SRK) pääsihtee-rinä vuosina 2000–2011 työskennel-lyt rovasti Aimo Hautamäki vastaa kritiikkiin.

Hautamäen mukaan seksuaali-rikollisten suojelu on ehdottomasti tuomittavaa. Ripittäytyjän ja anteek-si saaneen on käsiteltävä rikoksensa niin kuin maallinen laki edellyttää.

– Lestadiolaisten linjasta on ollut joissakin lehdissä sellainen täysin väärä käsitys, että anteeksiantoa voi-taisiin käyttää synnin peitteenä tai että se suojelisi rikoksen asianmu-kaiselta käsittelyltä. Jos joku usko-vaisista on näin menetellyt, hän on toiminut väärin.

– Hyväksikäyttö ei ole vain syn-ti vaan se on myös rikos, joka tulee hoitaa viranomaisten kanssa. Lesta-diolaisilla on ollut aina sama ope-tus, jonka mukaan meidän on elet-tävä sekä ihmisten että Jumalan edessä niin kuin on oikein, Hauta-mäki kommentoi.

Kriisistä selviää tosiasiat tunnustaenJohannes Alarantaa Aimo-kummi-sedän vastaus ei tyydytä. Lasten hy-väksikäyttötapausten käsittely on hä-nestä johtanut liikkeen syvään krii-

siin.– Kriisistä voi selvitä vain tosiasi-

at tunnustamalla. Ymmärrettäväs-ti yhteisössä on niitä, jotka varsinkin aluksi reagoivat kieltämällä ’mur-heellisten asioiden’ olemassaolon tai selittävät ne parhain päin.

– Pedofiliaongelman esiin nos-taneita on uhkailtu sekä syytetty ja mustamaalattu oman pesän likaa-misesta. Meitä kaikkia kiinnostaa kuitenkin vain lasten turvallisuus, Alaranta toteaa.

Tapa, jolla hyväksikäyttöihin ja ”hoitokokouksiin” puuttuneita on painostettu, on muistuttanut kiusal-lisesti autoritäärisen liikkeen yhdes-tä traumasta.

Hengellistä väkivaltaa sisältäviä hoitokokouksia järjestettiin erityises-ti 1970-luvulla. Tiukoista elämänta-paan ja uskoon liittyvistä normeis-ta lipsuneita painostettiin parannuk-sentekoon yhteisöstä ja perheestä erottamisen uhalla.

Kun läheisimmät ihmiset ovat lä-hes kokonaan oman uskonyhtei-sön sisältä, uhkaa lähtijää syvä yk-sinäisyys.

Hyvääkin tarkoittava painostus ruodussa pysymiseen on merkinnyt monesti hengellistä väkivaltaa.

Vapautukaa pelon kulttuurista”Onko se luonnon laki, että pienem-pi saa aina turpaansa? Onko se oi-kein, että valtaapitävä kivittää pie-nempiään? Kuka omistaa totuuden? Kenellä on oikeus sanoa, miten saa elää ja miten ei?

Kukaan ei omista totuutta. Ku-kaan. Kenelläkään ei ole oikeutta sanoa, miten Sinä saat elää. Ei ke-nelläkään. Siksi sinun on löydettä-vä tie. Kulje tietä rohkeasti. Kulje tie-tä, jonka tunnet oikeaksi. Älä kuun-tele kivittäjien huutoja”, kirjoittaa Johannes Alaranta blogissaan 10.

maaliskuuta.Alaranta on herätysliikkeensä eh-

kä ankarin sisäinen kriitikko. Niinpä ei ihme, että miehelle rapsahti viime vuonna puhujakielto. Väitöskirjatut-kijan laajalti luetut blogikirjoitukset kun ”aiheuttavat hämmennystä”.

– En ymmärrä pelätä auktori-

teetteja, vaikka tietysti se oli raskas-ta kun sain ensimmäistä kertaa ko-van nootin. On järjetöntä elää pe-lon kulttuurissa, jossa omia ajatuk-sia ei uskalleta sanoa ääneen, Ala-ranta sanoo.

Hän on siitä onnekas, että suh-teet vanhempiin ja sisaruksiin ovat

säilyneet.

Sosiaalinen media mullistaa suljetun liikkeenEnnen internet-aikaa liikkeen epä-kohdista kimmastuneiden lestadi-olaisten oli vaikea saada ääntään

kuuluville. Sosiaalinen media mul-listi herätysliikkeen keskustelukuviot.

Netistä löytyy kriittisiä keskustelu-foorumeita, joilla anonyymit äänee-najattelijat, kyselijät ja toisinajatteli-jat purkavat paineitaan: Omat polut, Hakomaja, Suomi24, Kotimaa24. Liikkeestä irtaantumisen tuskaa po-tevatkin löytävät vertaistukea.

Blogia pitävät suurperheenäiti Vuokko Ilola, freelance-toimittaja Topi Linjama, Oulun seurakuntien tiedottaja Rebekka Naatus ja opis-kelija Juho Kalliokoski.

– Pyrin edistämään surkeassa ti-lassa kai vuosikymmeniä ollutta vanhoillislestadiolaista keskustelu-kulttuuria ja haastamaan uskovai-sia omakohtaiseen pohdintaan, Ju-ho Kalliokoski luonnehtii pyrintö-jään.

Hän sai kimmokkeen blogiinsa jul-kaistuaan Kalevassa ja Kotimaas-sa kriittisen mielipiteen lestadiolais-ten ehdottomasta kuuliaisuudesta in-himilliselle ja erehtyväiselle johdolle. Palaute ja ”joukkohysteria” oli järky-tys. Kalliokosken lähipiiri pohti, oliko hän luopunut uskostaan.

– Kirjoitukseni tuntuu herättä-neen huomattavaa pelkoa, häm-mennystä ja epävarmuutta vanhoil-lislestadiolaisissa läheisissäni. Tut-tavani epäröivät, tervehtiäkö minua hengellisellä tervehdyksellä (”Ju-malan terve!”) vai ei. Tervehdyk-sen käyttämättä jättäminen merkit-see, että minun katsotaan olevan ar-mosta osaton epäuskoinen, Kallio-koski kertoo.

Elämäntavat moninaistuvatJohannes Alaranta kokee itsellään olevan oikeus sanoa mielipiteen-sä ja suhtautua joihinkin liikkeen opetuksiin eri tavalla kuin SRK:n johto.

– Toivon monenlaisia ihmisiä si-

säänsä sulkevan liikkeemme sietoky-vyn kasvavan niin, ettei jokaista joka ei allekirjoita kaikilta osin liikkeen virallista totuutta, kiusattaisi. Hyvis-täkään tavoista ei saa tehdä autuu-den ehtoa.

Vaikka televisioista yhä kieltäy-dytään tai tv pidetään kaapissa kun vahvempi uskonveli tulee kyläile-mään, on internetin käyttö sallit-tua.

Ehkäisykielto on kivuliain kysy-mys. Jotkut murisevat, että etenkin etelän kaupungeissa lapsiluku on pienentynyt. Tähän on paha puut-tua, sillä kukapa tietää, käyttääkö perhe ehkäisyä vai eikö lapsia siu-naannu suurperheeksi asti.

Alarannan lapsuudenkodissa oli kahdeksan lasta.

– Pohjoisessa on isoja perheitä. Jos vanhemmat itse haluavat 15 las-ta, se on ok, mutta ehkäisystä pidät-täytymiseen painostaminen ei ole oi-kein.

– Meillä on kaksi lasta. Jotkut sa-novat suoraan sen olevan väärin. Olen vain vastannut, että kyllähän tässä on ankarasti yritetty, Johannes Alaranta iskee silmää hymyillen.

Nuori polvi parannusta tekemässäYhtenäiskulttuurin murtuessa lesta-diolaisuuskin muuttunee moniääni-semmäksi. Uudesta avoimemmas-ta ja itsekriittisemmästä linjasta on merkkejä.

Omasta oikeassa olemisestaan ta-vallisesti tinkimätön SRK:n johto on jo pyytänyt anteeksi hoitokokouksis-sa tehtyjä virheitä ja pedofiliatapa-usten puutteellista hoitamista.

Nuori sukupolvi on entistä kou-lutetumpaa, kansainvälisempää ja verkostoituneempaa. Kommuni-kointi sujuu niin liikkeen sisä- kuin ulkopuolistenkin kanssa.

Kun terveelle kritiikille tulee ti-

Suuri osa nuoremman polven lestadiolaisista on keskitien tallaajia – ei fundamentalisteja, eikä kriitikoitakaan. Olen saanut yllättävän paljon tukea näkemyksilleni, sanoo Johannes Alaranta.

Juss

i V

ieri

maa

Lestadiolaisessa perheessä varttunut Johannes Alaranta havainnoi liikettä tarkkanäköisesti.

LLL – Lapin yleisnero

Jussi V

ierim

aa

Ei pelastusta ei-meikäläisille

Naisen paikka hakusessa

laa, arvokkaasta uskonperinnös-tä säilytetään sen parhaat puo-let ja puututaan parannusta vaati-viin kohtiin.

Kohun laskeuduttua ei muisteta niitä, jotka koettivat varjella liikkeen julkikuvaa ja vanhoja valtarakentei-ta, vaan ne, jotka tarttuivat rohkeasti ongelmiin. Terapeutti Tommy Hell-sten on kirjoittanut yhteisönsä uu-distajasta.

– Hän sanoutuu irti siitä turvasta, minkä saa, kun on näkevinään kei-sarilla vaatteita, vaikkei hänellä näi-tä olekaan. Sankari astuu tuskalli-seen yksinäisyyteen, joka seuraa so-vinnaisten sääntöjen ja instituutioi-den vastustamisesta. Kenties sankari onkin kollektiivin oma luomus, jota se tarvitsee uudistuakseen.

Janne Villa

Alk

up

erä

ine

n k

uv

a Ju

ssi Vie

rima

a, k

uv

am

an

ipu

loin

ti Erk

ki K

iiski

KIRKKO JA ME ■ No 3 ■ 29.3.20128 KIRKKO JA ME ■ No 3 ■ 29.3.20129

● Joulu menee suurin piirtein näin: ensin sitä kiikuttaa kottikärryillä kaik-ki omat ja lainatut rahansa lelukauppiaal-le. Sen jälkeen siivoaa hulluna koko talon ja kun on saanut hengityksen hieman ta-saantumaan, ryhtyy valmistamaan seitse-mää erilaista laatikkoa, kinkkua, rosollia sekä lukuisia muita ruokia. Tämän jälkeen lapset ilmoittavat, että yäk en syö, talo myl-lätään, lahjat avataan, ne menevät rikki ja ovat vääriä.

Juhla jatkuu seuraavana aamuna, jolloin on kutakuinkin vuoden pimein päivä ja si-tä pimeyttä jatkuu vielä pari kuukautta. Pi-meys ei kuitenkaan haittaa ihan niin pal-jon, kun muistaa, että vastaavasti ulkona on kolmekymmentä astetta pakkasta ja ve-siputket jäässä.

Ja tämän juhlan ihmiset arvioivat vuoden kivoimmaksi.

Keväällä taasen olisi tarjolla pääsiäinen, joka sattuu vuoden parhaimpaan aikaan. Aurajoen jäät ovat lähteneet, aurinko pais-taa, ensimmäiset leskenlehdet ovat ilmes-tyneet tien pientareille, ei tarvitse ostaa ai-nuttakaan lahjaa ja ruoka on hyvää, mut-ta siitä ei tarvitse ottaa sen kummempia paineita.

Tämä juhla on useimmille kohtuullisen yhdentekevä tai ainakin huomaamaton.

Kysymys kuuluukin: eikö pääsiäises-tä kannattaisi nauttia enemmän – onhan se teologisessakin mielessä viime kädessä ilon juhla?

Ei huippumenestyksen juhlaPappi ja kirjailija Jaakko Heinimäki on tunnettu erilaisten uskontoon liittyvien ky-symysten kansantajuistajana, joten kuka-ties hän osaisi neuvoa, miten pääsiäisen onnistuisi brändäämään vähän paremmin?

Heinimäki kuitenkin vähän toppuutte-lee ja huomauttaa, että vaikka sitä voi olla nykyaikana vaikea uskoa, niin edelleen on olemassa asioita, joiden luonteeseen ei yk-sinkertaisesti kuulu, että niistä saa tehtyä hyvän televisiokampanjan. Hiljaisen viikon draama on sen tapainen:

– Pääsiäisessä on kyse uhrauksista, omas-ta mukavuudesta luopumisesta. Siitä mitä Kristuksen seuraaminen tarkoittaa uhraa-misen tiellä. Niin että onko se sitten suuri ihme, jos pääsiäinen ei ole aivan joulun ve-roinen yleinen juhla, kyseessä kun ovat niin erilaiset asiat. Pääsiäisessä on paljon teemo-ja, jotka ovat ristiriidassa nykyisen elämän-menon kanssa: pääsiäinen ei ole huippume-nestyksen juhla, Heinimäki miettii.

Ja mikä pahinta, pääsiäisenä ei saa lah-joja:

– Joululahjaperinne on tietenkin se, min-kä takia joulun ympärille on syntynyt niin paljon kaikenlaista muutakin. Joulua ei voi ohittaa, siihen ei oikein voi olla ottamatta kantaa, mutta pääsiäisen pystyy kyllä halu-tessaan viettämään vain ihan muutamana vapaapäivänä. Niin että en minä lähtisi ju-listamaan mitään yleistä ”Vuoden Tärkein Kirkkopyhä” -kilpailua. Mutta pitää muis-

● Kyllä, jos kohta hän huo-mauttaa, ettei siihen kauhean ih-meellistä kokkia tarvita.

Pääsiäisateria on peruja juuta-laisuudesta. Vanhassa testamentis-sa kerrotaan, kuinka Jumala lähet-ti viimeisen vitsauksen Egyptiin ja kaikki esikoislapset kuolivat. Israe-lilaisten lapset säästyivät, koska he olivat karitsan verellä sivelleet oven-pielensä niin että kuolemanenkelit

menivät ohi. Tämän jälkeen juuta-laiset ajettiin erämaavaellukselleen, mitä ennen Jumala oheisti, miten tulee ruokailla.

Ohjeistuksen ensimmäinen osa koskee pääsiäislammasta:

– Sen pitää olla kokonaisen vuo-hi tai lammas, joka valmistetaan avotulella. Se pitää myös syödä lop-puun tai jos jotain jää, tähteet pitää polttaa, Koskenniemi sanoo.

Kevään juhla on täynnä symboliikkaa Jaakko Heinimäelle pääsiäinen on

paineetonta aikaa

Olli Koskenniemi haluaa muistaa

pääsiäisaterian esikuvat

Jaakko Heinimäki ei asettaisi joulua ja pääsiäistä kilpasille vuoden tärkeimmän juhlapyhän tittelistä, mutta iloitsee siitä, ettei meillä edelleenkään ole pikkupääsiäistä.

taa, että onhan näillä kahdella juh-lalla kytky, pääsiäisen valo taval-laan loistaa myös Beetlehemin sei-mestä ja päinvastoin.

Kohtuullisuus kiinnostaaHeinimäki huomauttaa, että vaikka pääsiäinen juhlana onkin monel-le joulua pienempi, se on kuitenkin viime vuosina ollut jossain määrin entistä näkyvämpi:

– Ainakin meillä Helsingissä esi-merkiksi pääsiäisyön messut ovat yleistyneet ja niihin myös tulee vä-keä. Niin ikään erilaiset pääsiäisvael-lukset ovat tulleet aika suosituiksi. Ja ristisaattodraaman jälkeen osallistu-taan messuun, Heinimäki luettelee.

Ja sitten on vielä yksi: – Paasto ja siihen liittyvät asi-

at ovat esillä enemmän kuin en-nen. Enkä tarkoita pelkkää ruoka-valiota, vaan sitä, mistä paastos-sa pohjimmiltaan on kyse, eli et-tä pysähdytään kriittisesti tarkaste-lemaan omaa elämää ja omia va-lintoja. Että elääkö sitä oikeasti niin kuin hurskaasti sanotaan, ”Ju-malan mielen mukaista elämää”. Omassa seurakunnassani Malmissa on esimerkiksi tehty aika hyvä koh-tuullisuuskampanja, jonka materi-aali löytyy verkostakin hakusanalla 7 viikkoa kohtuullisuutta.

Yhtenäinen jumalanpalvelusten draamaMutta jos nyt kuitenkin vähän brändättäisiin? No jos, niin Heini-

mäki voisi ajatella kirkon pystyvän ehkä terävöittämään tätä olemas-sa olevaa draamaa, vaikkei siihen mitään kommervenkkejä sen kum-memmin kaivatakaan:

– Pääsiäinenhän on pitkä juh-la. Hiljaisella viikolla laskeudutaan kärsimyshistorian syvempään puo-leen. Sitten tulee vihdoin lanka-lauantai, kummallinen päivä, jol-loin Kristus on kuollut. Ja lopuksi se kuoleman voiton juhla. Pitäisi näh-dä selväpiirteisesti koko draama, ei siis ymmärtää pääsiäistä yksittäisi-nä juhlapäivinä.

Ja mitä tämä draaman ymmärtä-minen käytännössä tarkoittaisi?

– Ei kai paljon muuta kuin että jumalanpalvelukset suunniteltaisiin kokonaisuuksiksi. Että kun kiiras-torstaina riisutaan kirkko perjan-taita varten, niin sitten perjantaina jatketaan siitä mihin torstaina on jääty. Lauantai on välipäivä ja sitten lauantain ja sunnuntain välisenä yönä valo syttyy pimeyden keskelle. Eli olisi hyvä että me kirkossa op-pisimme hahmottamaan tämän yh-tenä pitkänä jumalanpalveluksena ja saisimme myös ihmiset osallistu-maan koko pääsiäisdraamaan vä-hintään kiirastorstaista alkaen.

Pääsiäisstressiä kellään?Vaikka joulun ja pääsiäisen välil-lä on sellainen hienoinen markki-noinnillinen ero, että toisessa on syntynyt kiva vauva ja toinen on täynnä kärsimystä ja kidutusta, niin kaikesta huolimatta nimenomaan

pääsiäiseen kuuluu ylösnousemus, uusi elämä. Se taas näkyy keväällä kaikkialla, myös pääsiäisen maalli-semmissa traditioissa:

– Rairuohohan on myös ylösnou-semuksen puhutteleva symboli, sie-men laitetaan multaan ja se alkaa kasvaa, elämä voittaa, pimeys väis-tyy valon tieltä, kylmä lämmön tiel-tä. Talvi lähtee pois, aurinko al-kaa herättämään kuollutta luontoa, Heinimäki miettii.

Tämän keväisen uudelleensynty-misen lisäksi pääsiäisessä on mui-takin hyvän juhlan aineksia:

– Luonteestaan johtuen pääsiäi-nen on säilynyt paineettomana juh-lana. Tai en minä ole ainakaan kuullut kenestäkään, jolla olisi ”pääsiäisstressi”. Toinen hyvä puo-li on että ei ole keksitty pikkupää-siäistä, eikä siis ole myöskään pik-kupääsiäiskautta niin kuin jouluna on pikkujoulukausi, joka aiheut-taa sen, että kun itse juhla tulee, se on kaluttu luuksi, Heinimäki miet-tii ja jatkaa:

– Ja onhan sekin hyvä puoli, et-tä pääsiäisen ruuat ovat parempia. Ai miksi? No kun lammas nyt vain yksinkertaisesti on parempaa kuin sianliha!

Roope Lipasti

Pääsiäinen on pitkä juhla, jossa tunnelmat vaihtelevat ääripäästä toiseen. Jaakko Heinimäki suosittelee pääsiäisen kokonaispakettia, jossa on tarjolla niin synkkää pimeyttä kuin taivaallista iloakin.

Jan

i La

uk

ka

ne

n

Pastori Olli Koskenniemen kirjahyllyssä on kunnioitettavat yli 300 keittokirjaa ja mies itse on harrastanut ruuanlaittoa vuosikymmeniä. Hän on myös pitänyt pääsiäisruokakursseja, joten Koskenniemi lienee oikea henkilö selvittämään, mitä pääsiäisenä kuuluu syödä, miksi juuri sitä ja miten se valmistetaan.

Toinen elementti oli happamaton leipä. Käytännössä siis leipä, jota ei ole kohotettu mitenkään. Suoma-laiset tuntevat sen nimellä rieska. Se miksi leipää ei hapatettu symbo-loi israelilaisten äkkilähtöä Egyp-tistä – ei ollut aikaa nostattaa lei-pätaikinaa.

Sama idea oli kyllä siinä lam-paassakin:

– Tuskinpa se aivan hirveän hy-vän makuista oli, kun syötiin si-säelimet ja kaikki, Koskenniemi miettii.

Pääsisäisateria ei siis ole alun pe-rin missään nimessä juhla-ateria, pikemminkin päinvastoin.

Paistinpannulla valmiiksiKoska kokonaisia lampaita ei ruu-tukaava-alueella paljon liikuskele, Koskenniemi näyttää, kuinka val-mistetaan se toinen, eli happama-ton leipä. Tai jos ihan tarkkoja ol-laan, hän ohjeistaa toimittajan töi-hin. Onneksi kyseessä on niin help-po ruoka, että toimittajien lisäksi luultavasti jopa britit osaisivat val-mistaa sen.

Leipään tarvitaan jauhoja, vet-tä ja öljyä. Suolaa voi laittaa, mut-ta ei ole pakko. Homma käy näin: otetaan vettä pari desiä, sekoitetaan siihen tilkka öljyä ja lisätään jau-hoja pikku hiljaa vaivaten sen ver-ran, että taikina irtoaa kunnol-la kädestä.

Taikina pyöritetään pieniksi pal-loiksi ja litistetään leipäpalan ko-koisiksi kakkusiksi. Alun perin ne

Mämmi jakaa mielipiteitä. Toisille se on pääsiäispöydän tärkein herkku, osa ei suostu

sitä maistamaankaan. Tämän suomalaisen

jälkiruuan juuret juontuvat happamattomaan leipään.

Ba

rbro

Wic

kströ

m / P

lug

i

Miksi, oi miksi, pääsiäisenä syödään mämmiä?

Tai lammasta? Entä mistä on saanut

alkunsa se, että Kindermunat täytetään

ärsyttävällä rihkamalla? Mikä tämä

pääsiäispupuhommeli oikein on?

Ainakin se näitä kaikkia yhdistää,

että pääsiäisessä sekoittuvat vuosi-

tuhansien ajalta eri uskontojen

sekä ylipäänsä kevään

juhlinnan perinteet.

Kristillinen pääsiäinen on velkaa ennen

kaikkea juutalaisten pääsiäiselle, mutta

taustalla on myös roomalaisia perinteitä

sekä vieläkin vanhempia luonnonuskontojen

traditioita: esimerkiksi pääsiäismuniin

yleensä piirretään erilaisia kevään symboleita.

Englannin Easter-sana taas on suora väännös

vanhasta hedelmällisyyden jumalatar Ostarasta.

Kristittyjen pääsiäisessä gastronomin

näkökulmasta mukavaa on, että kaikesta hiljaisen

viikon kärsimyksestä huolimatta kyseessä on

lopulta ilon juhla ja siksi ilo saa näkyä

myös ruokapöydässä.

KIRKKO JA ME ■ No 3 ■ 29.3.201210 KIRKKO JA ME ■ No 3 ■ 29.3.201211

on paistettu avotulella, mutta se on kerrostalo-olosuhteissa hankalaa ja omakotitaloissakin pallogrilli lienee jossain lumen alla. Niinpä on vii-sasta käyttää uunia tai paistaa lei-päset suoraan pannulla.

Teemme jälkimmäisen: tef-lonpannulle ei tarvita edes ras-vaa. Paistetaan molemmilta puo-lilta niin että leipä vähän kovettuu ja kypsyy sisältä. Kypsymistä odo-tellessa palataan hetkeksi sinne al-kuperäiseen pääsiäispöytään (vaik-ka tuskin siellä erämaassa mitään pöytiä oli).

Katkeria yrttejäLampaan ja leivän lisäksi Raama-tussa mainitaan vielä kolmas pää-siäisruokaelementti, joka sekään ei kuulosta ihan taivaallisen Miche-lin-tähden arvoiselta: katkerat yrtit. Nekin siis alleviivaavat tätä Israelin kansan katkeraa ja kitke-rää kokemusta.

Raamattu ei sen kummemmin valaise, mitä nämä katkerat yrtit ovat – Raamattu onkin Koskennie-men mukaan perin ylimalkainen keittokirja siinä mielessä, että ruo-kia kyllä mainitaan, mutta resepte-jä on vähemmän. Hän arvelee, että katkerilla yrteillä tarkoitetaan villei-nä kasvavia mausteita. Sellaisia voi-sivat olla vaikka timjami, basilika tai oregano. Tai jos ajatellaan Suo-men oloja, kataja.

Näistä aineksista ei ihan kovin ih-meellistä juhla-ateriaa saa, joten on onni, että kristityille pääsiäisellä on eri merkitys kuin juutalaisille: se on vapahtajan taivaaseenastumisen ja syntien anteeksiannon juhla. Näin ollen vaikka ruokapöydän perusele-mentit ovatkin samat molemmis-sa uskonnoissa, itse juhla on kristi-tyille ilon juhla ja sitä sopii juhlia vaikka kermakastikkeessa keitetyllä lampaanviululla sekä hyvinkin not-kuvan juhlapöydän antimilla, jo-pa viinillä.

Viinikään ei nimittäin alun perin kuulu pääsiäiseen, mutta kun Jee-sus itse muutti veden viiniksi, niin tuskin hänellä mitään lammasvii-niäkään vastaan olisi. Tosin Kos-kenniemi muistuttaa, että jos ei ai-emmin ole alkoholiin koskenut, niin ei pääsiäisen takia kannata aloittaakaan:

– Mutta jos haluaa, niin lampaan kanssa viinin pitää olla punaista ja pehmeää, ei liian täyteläistä.

Miksi mämmiä?Lampaan ja leivän (ja munan, mutta siitä enemmän viereises-sä jutussa) lisäksi kristittyjen pääsi-äispöytään kuuluu mitä nyt kukin juhlapäivänä haluaa syödä. Suo-men erikoisuus on tietenkin mäm-mi.

Mämmi ei kuulu suuriin suoma-laisiin vientiteollisuuden menestys-tarinoihin, mikä johtunee ulkonä-östä, mutta pääsiäispöytään se joka tapauksessa kuuluu. Itse asiassa sitä maistellessa pitäisi muistua mieleen israelilaisten kärsimykset (jotka to-ki eivät olleet lainkaan niin suuret kuin kokki Gordon Ramsayllä kun hänet muutama vuosi sitten pako-tettiin syömään mämmiä: ”helvetin kuvottavaa” oli hän vieraskoreasti todennut). Mämmi kuuluu pääsiäi-

seen, koska se on ilmeisesti alun pe-rin ollut eräänlainen happamatto-man leivän symboli tai korvaaja:

– Siitä on tullut pääsiäisruoka juuri siksi, että siinä ei käytetä mi-tään kohottavia aineita, Koskennie-mi sanoo.

Tätä makeaksi imellettyä herkkua on syöty tääl Turuus päin jo keski-ajalla pääsiäisen ja paaston yhtey-dessä. Hieman leivänkorviketeori-aa tosin vesittää se, että koska ries-kakin oli keksitty, niin miksi ei sit-ten vain syöty sitä? Ellei sitten ollut niin, että ihmiset ihan oikeasti tyk-käsivät mämmistä.

Mämmin lisäksi pääsiäispöydästä löytyy muutakin makeaa. Pasha on tullut ortodoksien puolelta. Siinä on lihaa lukuun ottamatta kaikki se, mitä paaston aikana on ollut kiel-lettyä. Alun perin pashassa on käy-tetty kaikki sellaiset maitotuotteet, jotka paaston aikana olivat jääneet käyttämättä (ja sokeria, tietenkin) Se on edelleen sellainen kerman, sokerin, kananmunan ja voin yh-distelmä, että heikompaa hirvittää.

Yksi osa ateriaa on paasto Koskenniemi muistuttaa, että näi-den lisäksi on vielä yksi pääsiäis-ruoka, joka ei ole tarkkaan ottaen ruoka ollenkaan, nimittäin paas-to, siis ruoattomuus. Periaattees-sa paasto alkaa laskiaisesta, jolloin laskeudutaan paastoon ja päättyy pääsiäisyönä kello 12.

– Paasto on vähän valitettavas-ti meillä jäänyt harvinaiseksi. Siinä on kyse vaatimattomasta elämän-tyylistä ja siitä, kuinka olennaisen näkee, kun muu jää vähän vähem-mälle. Paastolla on myös se merki-tys, että ihminen ei elä pelkästä lei-västä, vaan myös jumalan sanasta, Koskenniemi muistuttaa.

Niinhän se on, mutta toisaalta si-tä leipääkin tarvitaan ja nyt näyttäi-sivät leipäset olevan kypsiä. Israelilaisilla ei ollut voita, mut-ta suomalaisilla on, joten laitetaan-pa vähän…

Ja lopputulos? Jep! Kyllä tällä yh-den erämaavaelluksen pärjäisi. Il-man voitakin menettelee, mutta voin kanssa erinomaista!

– Lämmin leipä on aina sellais-ta, että kyllä leikit jää siihen, sanoo Koskenniemikin.

Roope Lipasti

Happamaton leipä2 dl vettätilkkanen öljyä1 tl suolaajauhoja

Sekoita öljy ja suola veteen. Lisää jau-hoja veteen samaan aikaan vaivaten kunnes taikina irtoaa kädestä. Muotoi-le taikinasta leivänkokoisia viipaleita ja paista pannulla tai uunissa.

MämmiMämmiä voi valmistaa kahdella tavalla, helpolla ja vaikealla.

Helppo: mene kauppaan ja osta mäm-miä.

Vaikea: Ainekset:6 l vettän. 2kg ruisjauhoja600g maltaita2 tl suolaa2 dl siirappia

3 rkl pomeranssinkuoriapinnalle: siirappivettä

Kuumenna litra vettä noin kuuteen-kymmeneen asteeseen. Älä keitä vettä.

Vatkaa kuumennettuun veteen ruis-jauhoja ja maltaita, kunnes seos on vel-limäistä.

Levitä seoksen päälle paksuhko ker-ros maltaita ja ruisjauhoja, laita padan päälle kansi ja jätä mämmiseos imelty-mään lieden reunalle tai kevyesti läm-mitettyyn uuniin noin tunnin ajaksi. Pi-dä lämpö sen verran alhaisena, ettei mämmi pääse imeltymisen aikana kie-humaan.

Tunnin päästä sekoita pinnalla ollut jauhokerros ja lisää litra kuumaa vettä. Tämän jälkeen levitä samanlainen jau-ho- ja mallaskerros kuin edellisessä vai-heessa. Toista toimenpide tunnin vä-lein, kunnes kaikki jauhot ja vedet on käytetty.

Imellytysvaiheen lopuksi keitä mäm-miä noin 15 minuuttia samalla huolelli-sesti sekoittaen. Varo ettei mämmi pa-la pohjaan! Lisää mausteet samalla kun sekoitat mämmiä: siirappi, jauhetut

pomeranssinkuoret ja suola.Kaada jäähtynyt seos vuo-

kiin niin, että 2/3 vuoasta peittyy.Jotta mämmin pinta ei kovet-

tuisi paistamisen aikana, voit sivel-lä pinnalle siirappi- tai sokerivettä.Paista mämmivuokia uunissa 170C

asteessa noin kolme tuntia. Laita jääh-tymään viileään paikkaan.

Maku on parhaimmillaan 4-5 päivän päästä paistamisesta. Tarjoile runsaan kerman ja sokerin kera.

Martta-tädin lampaanpaisti

2-3 kilon lampaanpaisti50 g voita1 tl rouhittua valkopippuria2 tl suolaa3dl vettä2 dl vehnäjauhoja2dl smetanaa

Puhdista paisti ja hiero siihen valkopip-puria. Lämmitä uuni 200 asteeseen, su-lata voi ja sivele paisti voilla. Kun pais-ti on saanut väriä, laske uunin lämpöti-la 120 asteeseen. Kaada vesi paistovuo-kaan ja sivele sillä paistia kymmenen minuutin välein. Kun paistomittari on noin 60 asteessa, paisti on valmis. Siihen menee pari kolme tuntia.

Kastike: Ota paistoliemi kattilaan, li-sää 1-2 desiä vehnäjauhoja ja sekoita hyvin. Keitä reilut kymmenen minuuttia ja lisää joukkoon smetana. Keitä het-ki ja siivilöi.

● Munat kun ovat kuuluneet pääsiäiseen jo kauan ennen kuin edes kristillinen pääsiäinen syn-tyi. Muna on symboloinut uutta elämää ammoisista ajoista lähti-en. Johan Kalevalassa kerrotaan, et-tä maailma on syntynyt sotkan mu-nasta. Vastaavanlainen maailman-selitys löytyy esimerkiksi Kiinasta ja monesta muustakin paikasta.

Munan uutta luova merkitys nä-kyy myös esimerkiksi siinä, et-tä Suomessa on joskus aikanaan muurattu talon peruskiveen muna – kas kun uutta elämäähän se uu-si talokin viestii. Vastaavasti esimer-kiksi antiikin Roomassa haudattiin punaisia munia maahan hyvän sa-don varmistamiseksi.

Aiju von Schöneman on tutustu-nut muun muassa munien symbo-liikkaan ja kertoo, että kun nykyään

päiväkodissa otetaan vesivärit esiin ja ryhdytään suttaamaan munia, kyseessä onkin alun perin roomalai-nen tapa. Sieltä se on sitten hieman muuttuneena siirtynyt kristityille.

Kristityille muna symboloi Jee-suksen hautaa, josta Kristus pääsi-äisenä murtautui ulos, ja muna ko-ristaakin usein ns. Kristusmono-grammi, eli XP, Kristuksen nimen kreikankieliset alkukirjaimet. Ta-rinan mukaan Maria Magdalena lähti kertomaan keisari Tiberiuk-selle Jeesuksen ylösnousemuksesta. Keisari totesi siihen, että sellainen ylösnousemus on yhtä mahdoton-ta kuin että Marian lahjaksi tuoma muna muuttuisi punaiseksi, minkä jälkeen – kuinka ollakaan – muna muuttui punaiseksi.

Tapauksen muistona tänäkin pääsiäisenä ortodoksit saavat pääsi-

Jussi V

ierim

aa

Jussi V

ierim

aa

Happamaton leipä muistuttaa perisuomalaista rieskaa. Vaikka käsin taputellut taikinapallerot on perinteisesti paistettu avotulella, teflonpannukin välttää.

Aiju von Schöneman tuntee

koristeltujen munien salaisuudetKun syö pääsiäisen seitsemättätoista suklaamunaa, voisi olla paikallaan hetkeksi pysähtyä miettimään, mistä siinä oikein on kyse, paitsi tietenkin suklaanhimosta.

äisyönjumalanpalveluksesta lähti-essään mukaansa punaiseksi maa-latun munan.

Munan sisällä aikuinen lintuSe, että munien sisältä löytyy sor-muksia tai pieniä koottavia auto-ja tai muovisia ukkeleita, palautuu niin ikään ajanlaskumme alkuvuo-sisatoihin.

Von Schöneman kertoo, että Kons-tantinopolin patriarkka keksi ryhtyä antamaan kultaisia munia lahjak-si, ja tästä tapa levisi pian hoveihin ympäri Euroopan. Ryhdyttiin myös laittamaan munien sisään kaiken-laisia asioita – esimerkiksi hanhen tai strutsin munan sisältä saattoi löytyä kokonainen lintu!

Myöhempinä vuosisatoina kuu-luisimmiksi näistä yllätysmunista nousivat tietenkin Fabergén munat, joita tehtiin Venäjän tsaareille vuo-sien 1885 ja 1917 välisenä aikana. Ne olivat erityisen taidokkaasti teh-tyjä ja koristeltuja kulta- ja hope-amunia, joiden sisällä oli mitä mie-likuvituksellisimpia yllätyksiä kuten

Siperian juna tai Kremlin kirkko. Fabergéllä toimi parhaimmillaan

700 työntekijää ja monet näistä kultasepistä olivat suomalaisia.

Turku puolestaan on Suomen mittakaavassa Laitilaakin suurem-pi munakaupunki, sillä kaupun-gissa on jo neljännesvuosisadan toiminut Ovo Decor -yhdistys, jon-ka palmusunnuntain pääsiäismu-nanäyttely on Svenska Gårdenin si-säpihalla.

Pääsiäismunissa näkyy kevätVaikka vuoden juhlista nimenomaan joulu on se, joka mielletään lahjo-jen antamisen juhlaksi, niin pääsi-äislahjoilla on kuitenkin pidemmät juuret. Pääsiäisenä on tavattu antaa lahjoja kevään kunniaksi. Pääsiäi-sen tienoilla onkin alun perin juhlit-

tu kevättä ja hedelmällisyyttä, luon-non uudelleensyntymistä.

– Keväästä muistuttavat myös pääsiäismuniin maalattavat kuviot. Ne ovat kukkasia, lehviä ja sen sel-laisia kevään merkkejä. Toki mu-naan on voitu maalata vaikka kirk-kokin, ortodoksit maalaavat myös hyvin paljon niin sanottuja ikoni-munia, joissa voidaan kuvata Kris-tus, Neitsyt Maria tai pyhiä esirukoi-lijoita. Aikanaan muuten Suomes-sa keitettiin muna sipulinkuorien kanssa, jolloin siitä tuli keltainen, sekin oli kevään merkki, von Schö-neman sanoo.

Pääsisäispupu, tai oikeastaan jä-nis, on munien lisäksi hyvin vanha pääsiäishahmo, ne molemmat ovat vanhan Ostara-jumalattaren symbo-leita. Ostarasta tulee myös pääsiäisen englanninkielinen nimi, Easter.

Kristityt ovat sitten vähän viilail-leet Ostaran perintöä omakseen:

– Kristityt hoksasivat, että jänis nukkuu silmät auki, eli ei ikään kuin nuku ollenkaan ja keksittiin, että se symboloi alati valvovaa Kris-tusta, von Schöneman sanoo.

Aiju itse kiistää olevansa hurahta-nut pääsiäismuniin, vaikka hänellä sellaisia on joitain kymmeniä:

– Minun hurahdukseni ovat sei-met. Vaikka ostan minä pääsiäis-muniakin aina kun sellaisiin tör-mään, seuraavaksi varmaan silloin palmusunnuntaina. Annan myös niitä sitten eteenpäin. Yhtään Faber-gétä minulla ei sentään ole, mutta eräällä tuttavallani on! Näissä ihan tavallisissa munissa arvokkainta on se tieto, että joku on ihan käsin sen maalannut.

Roope Lipasti

Vaikka Aiju von Schöneman

ortodoksiseen tapaan lahjoittaa munia ystävilleen

pääsiäisen aikaan, on niitä kertynyt kotiinkin pienen

kokoelman verran. Munien koristeelliset kuviot ja vahvat värit

kertovat omaa tarinaansa Aijulle ja muille

aiheeseen perehtyneille.

KIRKKO JA ME ■ No 3 ■ 29.3.201212 KIRKKO JA ME ■ No 3 ■ 29.3.201213

Turku, Aninkaistenk. 6 • Puh. 02-259 0222 (24h)Liike avoinna ark. 9–16.30 ja la sop. mukaan

Vi betjänar även på svenska!

www.harkatienhautaustoimisto.fi

ILMAINEN NEUVO OY:nOikeudellinen puhelinpalvelu

0600 30 6060Puhelun hinta 2,95 e min + pvm/mpm

www.ilmainenneuvo.fi

LAKITOIMISTO VARATUOMARI ANNE TEURI•Riitajarikosasiainoikeudenkäynnit,myösmaksuttomat•Perintö-japerheasiainoikeudellisetym.kauppakirjatja sopimukset,testamentit,avioehdot,avioeroasiatjne.•Maksutonpuhelintiedustelu

Tullikatu 11, 21100 NaantaliPuh. 02 435 1124, 040 072 0178anne.teuri@nettikirje.fiwww.anneteuri.fi

§

Sivinalta saat apua kotisiivoukseen, kodinhoitoon, asioin-tiin ja vaikkapa ulkoiluun. Sivina Oy on rekisteröity yksi-tyisen sosiaalipalvelun tuottaja ja meillä on mahdollisuus tarjota arvonlisäverotonta palvelua senioriasiakkaillemme.Kodinhoito- ja avustuspalvelut ovat kotitalousvähennyk-seen oikeuttavaa palvelua.

Ota yhteyttä alueesi palveluesimieheen ja kerro miten voimme auttaa juuri sinua tai lähimmäistäsi.

Seniori, tarvitsetko kotiapua?

Sivina Turku Raunistulan puistotie 69

turku@sivina.fipuh. 050 306 8095

Tilaukset: myynti@bible.fi, puh. 010 838 6520

Ole hyväPSALMIT SEPTUAGINTAN

MUKAANAnna lahjaksi merkittävä kulttuuriteos.

Uusi suomennos perustuu kreikan-kieliseen käännökseen.

Upea ulkoasu. 39 €

PL 54 | 00241 HELSINKI | www.bible.fi | www.raamattuvuosi2012.fi | www.pipliakauppa.fi

Anna lahjaksi merkittävä kulttuuriteos. Anna lahjaksi merkittävä kulttuuriteos.

ENKELIMUKITTaiteilija Heljä Liukko-Sundströmin

maalaamien mukien aiheet nousevat raamatunkertomusten pohjalta.

Tulossa kolmas malli kesällä. 26 €/kpl

ÄÄNIPIPLIAUusi testamentti. Kuunnellen

Raamatun sana avautuu uudella tavalla. Lukijana Mikko Lammi.

Paketissa 17 CD:tä. Saatavana myös Mp3:na. 49 €

Paketissa 17 CD:tä. Saatavana myös

ENKELIMUKIT

Suomen Pipliaseura 1812-2012 • www.bible.fi • markkinoiden laajin raamattuvalikoima

Leikin asia.

Tilaa: www.kotimaa-yhtiot.fi/

tilaukset

Grace & Peace FROM THE INTERNATIONAL CONGREGATION

Naisten Pankki

KOLUMNI

Käväisin haastatel-tavana tilaisuudes-

sa, joka antoi jälleen ajattelemi-sen, ja kiitollisuuden, aihetta. Ti-laisuuden järjestäjiä olivat Nais-ten Pankki ja sen rahastoa hal-linnoiva Kirkon Ulkomaanapu. Naisten Pankki on yhteisö, joka tekee vapaaehtoisvoimin tärke-ää työtä: kerää varoja kehitysmai-den naisille esimerkiksi koulutuk-seen ja yrittämiseen. Tarinat nai-sista, joille 25 euroa voi olla rat-kaiseva rahasumma oman yrityk-sen, vaikkapa kaupan, perustami-sessa, ovat pysäyttäviä. Hymyilevät kasvot. Toiveikas katse. Eräs nai-nen pystyi saamallaan avustuk-sella kouluttamaan luonaan asu-vaa siskonsa lasta, yhtä tuhansis-ta aids-orvoista.

Näin kun tarinoita sivuaa, ly-hyesti ja ylimalkaisesti, kohta-lot saattavat jäädä etäisen tuntui-siksi. Mutta heti kun todella nä-kee vaikkapa valokuvasta ihmisen kasvot, kuulee nimen, ja kuulee, mihin avustus on käytetty, mi-tä sillä on tehty, saa juttuun aivan erilaisen, tunnepitoisen, tuntu-man. Tajuaa myös, kuinka meille pienet summat saattavat ratkais-ta isonkin ongelman, auttaa ko-konaista perhettä selviytymisessä. Naisten Pankissa on paljon, jo-

ka vetoaa minuun: sen perustu-minen vapaaehtoistoimintaan, se, että toimijoina ja avustusten koh-teina on paljon naisia. Yksikään 10 euroa tai 20 euroa, jonka kuu-kausilahjoittajat antavat pankil-le kuussa, ei katoa seinien ylläpi-toon tai työntekijöiden palkkoi-hin. Ei niin, että minulla sinänsä olisi mitään työntekijöitä vastaan, mutta tässä tapauksessa avustuk-set todella menevät siihen tarkoi-tukseen, mihin ne on annettu.

Koskettava oli myös tilaisuudes-sa puhuneen yrittäjä Marjo Sjö-roosin tarina siitä, kuinka hän aloitti hyväntekeväisyystoiminnan ja löysi oman kohteensa. Hänen mallikurssilleen tuli kerran pieni tyttö, kahdeksanvuotias. Tytön äi-ti kertoi, että olisi hienoa, jos tyt-tö pääsisi kurssille mukaan. Hän kertoi myös, että tyttö oli vakavas-ti sairas, että hänellä oli syöpä, ei-kä hän eläisi enää kauaa. Tyttö pääsi kurssille mukaan ja Marjo tajusi, mitä halusi tehdä: auttaa syöpälapsia. Millä tavalla? Toteut-tamalla esimerkiksi heidän pie-niä, tärkeitä unelmiansa. Tuona vuonna pieni kahdeksanvuotias ja ryhmä muita syöpälapsia len-nätettiin tapaamaan joulupukkia, joka oli tytön toive. Matka jäi hä-nen viimeisekseen. Tytön tapaa-

minen synnytti halun auttaa, ha-lun, joka myös muuttui teoiksi.

Harmi, että niin usein mie-luummin kääntää päänsä, kuin menee koskettavia tai satuttavia asioita kohti. Nimittäin jos meni-si, suhtautuisi moniin asioihin ta-kuulla eri tavalla. Vaikeiden asi-oiden kohtaaminen ei ole help-poa, se voi masentaa, tuntua pa-halta pitkän ajan, mutta jos pys-tyy näkemään tavan auttaa, toi-mia, tehdä jotakin tarpeellista, on takuulla helpompi olla. Jos ei kos-kaan katso kohti vaikkapa nais-ta, joka unelmoi ompelukoneesta, mutta jolta puuttuu siihen tarvit-tavat muutamat eurot, tai kohtaa sairastavaa lasta ja kuule hänen ehkä aivan tavallista toivettaan, ei huomaa, että auttaminen voi olla maailman helpoin asia. Ainakin kun Naisten Pankin ja Kirkon Ul-komaanavun toimintaa tarkaste-lee, auttaminen tuntuu helpolta.

Niina Repo Turkulainen kirjailija

Rejoice heavenly powers! Sing choirs

of angels! Exult, all creation around God's throne!Jesus Christ, our King is risen! Sound the trumpet of salvation!Rejoice, O earth, in shining splendor, radiant in the brightness of your King!Christ has conquered! Glory fills you! Darkness vanishes forever!Rejoice, O Mother Church! Exult in glory!The risen Savior shines upon you!Let this place resound with joy, echoing the mighty song of all God's people!

The other day we had had a meeting in the morning about the Finnish services we student chap-lains organize for Easter i.e. Good Friday’s service at 3 p.m. and Mid-night Mass Easter Sunday in St. Catharine’s. The day then went on like Mondays do. As I was walking to my car I felt a surge of pleasure and could not identify the source of it but then it hit me, Easter is coming.

In my choice of profession East-er means quite a bit of work. In addition to the services men-tioned there is the Maundy Thurs-day service with washing of feet in

Aurelia – I help with that, other-wise the service is taken by a priest who has the right to take a serv-ice following Anglican tradition – and the English service at 4 p.m. on Easter Sunday in the Cathedral which, incidentally, is going to be a Taizé influenced serv-ice this year. Come East-er Monday I am a little sleep deprived since my family’s intentions are good but sleeping a little lat-er on Sunday morning af-ter getting back home at 3 a.m. tends to not quite work out. But I love all of it.

I love all the rich traditions sur-rounding Easter. I love the dif-ferent liturgies. I love the hymns, Finnish and English. I love the sound of the water being poured, I love the quiet church and al-tar covered with black, I love the night and the light filling the church as candle after candle is lit. I love the faces of friends lis-tening to the words of St. John Chrysostom. I love the ancient prayers. And I love Him; the Rea-son for all of this activity.This is the night when Jesus Christ broke the chains of death and rose triumphant from the grave. What good would life have been to us, had Christ not come as our Re-

deemer? Father, how wonderful your care for us! How boundless your merci-ful love! To ransom a slave you gave

away your Son. O happy fault, O necessary sin of Adam, which gained for us so great a Redeemer!

Most blessed of all nights, chosen by God to see Christ ris-ing from the dead! Of this night scripture says:

"The night will be clear as day: it will become my light, my joy." The power of this holy night dis-pels all evil, washes guilt away, restores lost innocence, brings mourners joy; it casts out hatred, brings us peace, and humbles earth-ly pride. Night truly blessed when heaven is wedded to earth and man is reconciled with God! Therefore, heavenly Father, in the joy of this night receive our evening sacrifice of praise,your Church's solemn offering.

(Both quotes from the Exultet –the Easter Proclammation)

Mia PusaUniversity Chaplain and Pastor

of the Turku Cathedral International Congregation

My light, my joy

● Kauppojen värikkäät suk-laamunat ovat vain kalpea aavis-tus esikuvistaan. Tänä vuonna 26 vuotta täyttävä turkulainen Ovo De-cor -yhdistys esittelee taidokkaas-ti koristeltuja pääsiäismunia Gilles-gårdenilla, Aurakatu 1, palmusun-nuntaiviikonloppuna 31.3. –1.4. klo 11–16.

Näytteillä on esimerkiksi vaha-tekniikalla koristeltuja munia, joi-den esikuvat ovat vuosisatojen ta-kaa muun muassa Ukrainasta, Puolasta ja Unkarista. Valmiiden munien lisäksi näyttelyssä voi tu-tustua niiden valmistukseen.

– Munien koristelussa käytetään batiikkitekniikkaa, jossa vaaleaksi jäävä kuvio peitetään sulalla vahal-

la ennen seuraavan tummemman värin lisäämistä. Useiden väri- ja vahakerrosten jälkeen seuraa työn jännittävin vaihe, kun vaha sula-tetaan pois ja kuviot tulevat näky-viin, kertoo Erika Holmbom, joka on opettanut munien maalaamista myös Valamon kansanopistossa.

Perinteiset värit ja koristekuvi-ot ovat arvossaan pääsiäismuni-en maalaamisessa. Monet esikristil-liseltä ajalta periytyvät kuviot ovat vuosisatojen aikana saaneet kristil-lisen merkityksen. Munilla on toi-votettu hyvää onnea, menestystä ja siunausta. Näiden merkiksi mu-nat on koristeltu esimerkiksi kalan, tähden tai hevosen kuvilla.

Näyttelyyn on vapaa pääsy.

Pääsiäismunien väriloistoa Gillesgårdenilla

● Raamattuvuoden 2012 ekumeenista pääjuhlaa vietetään Turussa helluntaiviikonloppuna 24.–27. toukokuuta teemalla Väkevästi Turku.

Raamattuvuotta juhlistetaan muun muassa Raamatusta ver-sovalla kulttuuriohjelmalla. Myös Turun vahva kirkollinen historia nousee esille.

Väkevästi Turku -viikonlop-puun odotetaan tuhansia vierai-ta eri puolilta Suomea. Viikonlop-pua vietetään pääosin suomek-si ja ruotsiksi. Juhlaa rakennetaan myös maahanmuuttajille.

Raamattuvuoden 2012 juhlin-taan on monta syytä. Suomenkie-linen Raamattu täyttää 370 vuot-ta, nykyinen kirkkoraamattu 20 vuotta ja Suomen vanhin kristilli-nen järjestö ja kustantaja Suomen Pipliaseura 200 vuotta. Pipliaseura perustettiin Turussa vuonna 1812.

Raamattuvuoden yhtenä tavoit-teena on tehdä Raamattu tutuksi myös kirkosta ja hengellisyydestä etääntyneille. Arjella ja Raamatun sisällöillä on yhteys: elämänmeno

Suomessa on juuriltaan kristillistä.Toukokuista Raamattuvuoden

pääjuhlaa Väkevästi Turku ovat järjestämässä turkulaiset seura-kunnat, Suomen Pipliaseura ja Varsinais-Suomen Pipliaseura. Sii-tä sekä Raamattuvuoden muista tapahtumista on tarkemmin osoit-teessa www.raamattuvuosi2012.fi.

Raamattuvuoden merkeissä ke-vään aikana luetaan Raamattua kannesta kanteen Turun tuomio-kirkossa joka arki-ilta. Maaliskuun puolivälissä olivat vuorossa Sa-nanlaskut: noin puolet Raamatus-ta on siis jo luettu. Hiljaisen viikon ajaksi lukutuokiot taukoavat.

Seurakunnissa on kevätkuukau-sina myös useita teematapahtumia sekä raamattuluentosarjoja.

MV

● Maarian seurakunnassa on mahdollisuus valmistautua pää-siäiseen lähtemällä mukaan elä-mykselliselle matkalle kohti parin tuhannen vuoden takaisia tapah-tumia. Niin Kotimäen seurakun-tatalolla kuin Hepokullan seura-kuntakodillakin eletään Jeesuksen viimeisiä hetkiä aina palmusun-nuntaista pääsiäisaamuun tyhjän haudan äärelle.

Kotimäen seurakuntatalolla esi-tetään vaellusnäytelmä palmusun-nuntaina 1.4. klo 16. Vaellus sijoit-tuu kahteen isoon huoneeseen ja katsojat kulkevat tapahtumien ää-

reltä toiselle. Hepokullan seura-kuntakodilla pääsiäisvaellukseen on mahdollista osallistua torstai-na 5.4. klo 14. Hepokullassa katso-jat johdatellaan kristikunnan suu-rimman juhlan hetkiin salin sei-nille ja nurkkiin rakennettujen ta-pahtumapisteiden kautta. Katso-jat voivat istua salin keskellä ja ta-pahtumien edetessä kääntää tuo-lejaan kohti meneillään olevaa ta-pahtumaa. Molemmat vaellukset ovat kaikille avoimia ja maksutto-mia tilaisuuksia.

LK

● Varpuvispilä, komuuti,kahviprännäri. Mitähän ne sellai-set vekottimet ovat? Vastaus löy-tyy 12.–15.4. Hennalan seurakun-takodilta, missä voi tutustua entis-ajan kotiin sitä esittelevässä näyt-telyssä.

Näyttely kertoo elämästä ennen muovia ja monitoimikoneita, ja se kootaan kodin pienistä tarve-esineistä. Esillä on muun muassa kahvimylly, silitysrautoja, hellan-renkaat, astioita, vanhoja leluja sekä legendaarinen heteka. Näyt-tely on jatkoa pari vuotta sitten to-teutettuun perinnenäyttelyyn, jossa ihmeteltävänä oli isompia esinei-tä, kuten separaattori, kirnu, louk-ku, lihta ja rukki.

Näyttelyä järjestävä Anja Aalto-järvi sanoo, että jotkut esillä ole-vista esineistä saattavat olla hyvin-kin vanhoja, mutta arvioi niiden keski-iän olevan suunnilleen 60-80 vuotta. Hän kertoo, että tavaroi-den keräilyyn osallistuneet Henna-lan piiriläiset ovat näyttelyä var-ten kolunneet omat, vanhempien, naapureiden ja tuttavien nurkat.

– Näyttelyn tarkoituksena on tuoda esiin entisajan elämän yk-sinkertaisuus, ihmisten kätevyys

ja kekseliäisyys sekä ajatus "elet-tiin ennenkin" – lyhyesti sanottu-na juuriemme arvostus, sanoo Aal-tojärvi.

Hennalan piiriläiset ovat paikan päällä kertomassa esineistä ja vas-tailemassa niitä koskeviin kysy-myksiin. Esineissä tulee olemaan nimilaput, joista selviää omista-ja ja se, milloin ja missä kyseinen härveli on viimeksi ollut käytös-sä. Näyttelyn viimeisenä päivänä pastori Liisa Kuusela pitää pienen hartaushetken.

Mari Peltola

Entisajan kodista kertova näyttely osoitteessa Hennalantie 10 on avoinna torstaina 12.4. ja perjantaina 13.4. klo 12-18, lauantaina 14.4. klo 10-16 ja sunnuntaina 15.4. klo 12-18. Näyttely on maksuton ja siellä on tarjolla kahvia ja pullaa sekä mahdollisesti ohrapuuroa lähetyksen hyväksi. Hennalaan vievät linja-autot 14 ja 15.

Entisaikojen tunnelmaa Hennalassa

Vaellus kohti pääsiäistä

Raamattuvuotta juhlitaan toukokuussa

www.kotimaa24.fi

Kotimaan matkaklubi

Laatokan ja Äänisen risteily 15.-20.7.2012Pietari – Neva – Syväri – Ääninen – Kizhi – Petroskoi – Valamo – PietariMatkamme taittuu Pietariin läpi kauniin ja kesäisen Karjalan kannaksen. Pietarissa noustaan laivaan ja unohtumaton suviristeily alkaa. Kotimaan matkaklu-bin matkanjohtaja emerituspiispa Voitto Huotari. Asiantuntijoina risteilyisäntä Jyrki Härkönen, emeritus-piispa Voitto Huotari, Karjalan Liiton toiminnanjohtaja Satu Hallenberg, arkkitehti Juha Lankinen. Musiikkia ja mukavaa tunnelmaa luo Viktor Klimenko.

1. päivä: Viipuri, Pietari, Neva, Laatokka. Bussimatka Pietariin, jossa majoitumme laivaan. Illallinen ja lähtö Nevaa pitkin Laatokalle.

2. päivä: Syväri ja aallot Äänisen aavan. Aamiaisen jälkeen py-sähdymme Syvärin kylään, josta teemme retken Aleksanteri Syväri-läisen 1500-luvulla perustamassa Pyhän Kolminaisuuden luostaris-sa (lukijaetu). Lounas laivalla. Illallinen, luento ja viihdeohjelmaa.

3. päivä: Kizhin saari, Petroskoi. Aamiainen laivalla ja saapumi-nen Kizhin saarelle. Tutustumme Kizhin puukirkkoihin. Lounas ja risteily jatkuu Petroskoihin, missä opastettu kiertoajelu bussilla (lukijaetu) ja vapaata aikaa tutustua kaupunkiin. Illallinen, luento ja viihdeohjelmaa.

4. päivä: Syväri ja Mandrogin kylä. Saavumme Syvärille. Aami-ainen ja ohjelmaa laivalla. Aamupäivällä tutustumme Mandrogin venäläiseen museokylään.

5. päivä: Valamo. Aamiaisen jälkeen tutustumme Valamon pääluos-tarin alueeseen. Lounas laivalla. Illalla laiva lähtee Valamosta koh-ti Syväriä. Illallinen ja risteilyn päätöstilaisuus, tanssit Laatokan laineilla.

6. päivä: Pietari, Viipuri. Aamiainen laivalla. Ohitamme Nevan alkupäässä sijaitsevan Pähkinälinnan ja saavumme Nevaa pitkin Pietariin. Bussimatka Viipurin kautta Suomeen.

m/s Vissarion BelinskijHinta/henkilöC3 748 €C2 988 €B2 VP 1 038 €B2 kansi 2 1 138 €B2 kansi 3 1 238 €B1 kansi 2 1 348 €

A2 1398 €A1 1498 €

Myymme nais- ja miespaikkoja hytteihin C2 ja B2 (2. kansi)Hintaan sisältyy: • bussikuljetukset suomalaisella tilausajobussilla Suomi – Pietari – Suomi • risteily valitussa hyttiluokassa • täysi-hoito laivalla • ohjelmassa mainitut tutustumiskäynnit Valamossa, Kizhillä ja Petroskoissa suomea puhuvan oppaan johdolla • asian-tuntijaluentoja ja viihdeohjelmaa laivalla • risteilyisännän ja Loma-linjan edustajan palvelut laivalla • viisumi Suomen kansalaisille

Kotimaan matkaklubin lukijaetu 50 € oheisista retkistä. Ilmoitattehan matkaa varatessanne, että kuulutte Kotimaan ryhmään. Etua ei myönnetä jälkikäteen. • retki Aleksanteri Syväriläisen luostariin (normaalinhinta 38 €/hlö) • Petroskoin kaupunkikiertoajelu bussilla (normaalihinta 12 €/hlö)Kaikilla tulee olla voimassaoleva matkustajavakuutus. Passin tulee olla voimassa 6 kk matkan jälkeen.

Bussireitti: Pori - Rauma - Turku - Salo - Helsinki - Karhula - Hamina - Vaalimaa - PietariLisätietoja ja varaukset: Lomalinja Oy puh. 010 289 8100.

Kizhi

Mandrogi

Pietari

Neva

SyväriÄäninenValamo

Petroskoi

VENÄJÄ

Laatokka

Le

en

a K

osk

i

KIRKKO JA ME ■ No 3 ■ 29.3.201214 KIRKKO JA ME ■ No 3 ■ 29.3.201215

YLE Turun Radio94,3 (97,3) MHzSeurapuheessa puhutaan elämästä ja elämäntehtävistä sekä kuullaan seurakunnissa mukana toimivien ajatuksia niistä. Seurapuhe torstai-sin klo 13.15 jälkeen.

* * *

TSTV.fiTSTV televisioi palmusunnuntain messun Martinkirkosta 1. huhtikuu-ta. Palmusunnuntaita juhlistavat messussa Collegium Musicum Tur-ku -orkesteri Markus Yli-Jokipiin johdolla sekä Mikko Salakarin joh-tama Martinkirkon kuoro. Messussa saarnaa Sasa Lehtinen ja liturgi-na on Tuomo Norvasuo. Kanttorina toimii Pekka Elo ja urkurina Atte Tenkanen. Palmusunnuntaina tervehditään kärsimään saapuvaa Jee-susta hoosianna-huudoin ja palmunoksin: kunnian kuningas tulee Je-rusalemiin aasilla ratsastaen. Palmusunnuntaista alkavalla hiljaisel-la viikolla eletään joka vuosi uudelleen läpi Jeesuksen kärsimyshisto-ria. Palmusunnuntain messu Martinkirkosta TSTV:ssä 1.4. klo 16 sekä uusintoina maanantaina 2.4. klo 17 ja pitkäperjantaina 6.4. klo 17.

* * *

Radio Melodia 89,0 (95,7) MHzToivo2000 seuraa kirkkovuoden kulkua, ottaa näkökulmaa sunnun-tain teksteihin sekä kertoo kirkollisia uutisia. Huhtikuun vieraat puhu-vat muun muassa rauhasta ja yhteydestä. Pääsiäissunnuntaina emeri-tusarkkipiispa John Vikström ottaa näkökulmia pääsiäisen iloon. Oh-jelmaisäntänä Huppe-pappi Hannu Hurme. Toivo2000 sunnuntai-sin klo 10-10.30 sekä uusintoina keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 10.30.

* * *

Radio Dei Turku 107,3 (99,4) MHzPärskeitä on ekoasiaa luomakunnasta. Huhtikuussa puhutaan muun muassa pihapuiden harvennuksesta ja luonnonmukaisesta rakentamises-ta. Pärskeitä maanantaisin klo 14.40 ja perjantaisin klo 17.50.

Uutuusleffoja arvioi Maija Hangisto. Arviot myös osoitteessa turunseu-rakunnat.fi > Radio ja TV. Kinoteekki perjantaisin klo 15.40 ja 17.40

* * *

Virtuaalikirkko.fiKansallispyhäkön sunnuntaimessut lähetetään suorana internetissä klo 10.

Kokosi MV

AALLON PITUUKSILLAMozartin Requiem Tuomiokirkossa● Huhtikuun maailmojen mes-sussa soi gospel. Opettajakoulutuslai-toksen Opena-kuoro soundissa pai-nottuu pääsiäisen ilo. Jumalanpalve-luksen liturgina toimii Riku Lauk-kanen. Viides Maailmojen Messu al-kaa Varissuon kirkossa (Kousank. 6) sunnuntaina 15.4. klo 12.

Maailmojen Messussa luodaan yh-teisöllisyyttä eri kulttuureista tulevan kirkkoväen keskelle muun muassa ryhmäkeskusteluina toteutetun saar-nan avulla: osallistujat pääsevät tu-

tustumaan toisiinsa ja vaihtamaan ajatuksia.

Messu toimitetaan ainakin suo-meksi ja englanniksi.

Katariinanseurakunta ryhtyi viime syksynä järjestämään etnisesti kirja-van asuinalueen keskellä sijaitsevas-sa Varissuon kirkossa Maailmojen Messuja, joiden kivijalka on moni-kulttuurisuus ja tavoitteena suvait-sevaisuus.

Maailmojen Messuja pidetään ker-ran kuukaudessa.

● Pääsiäisen aikaan Kaarinan kirkossa virtaa perinteinen kuvael-ma Ylös Jerusalemiin. Tämä kirk-kosalissa esitettävä kärsimysnäytel-mä on maailmanhistorian tunne-tuimpia ja esitetyimpiä draamoja.

Jeesuksen viimeisiin hetkiin si-joittuva teos ei silti kerro pelkästään kärsimyksestä, vaan esityksen keski-össä solisevat voimaannuttava elä-mä ja kuohuisat ajatukset syntymäs-

tä, kuolemasta sekä tulevaisuudesta.Mikko Rantanen dramatisoi näy-

telmän Markku Ahlstrandin kä-sikirjoituksen pohjalta. Rooleissa nähdään joukko kirkkokansaa.

Noin puoli tuntia kestävää näytelmää esitetään sunnuntaina 1.4. ja maanantaina 2.4. klo 18 ja 19. Vapaa pääsy.

Ylösnousemuksen riemua Maailmojen Messussa

● J.S. Bachin passiot ovat monille pääsiäisen ehdo-ton must. Tänäkin pääsiäise-nä on mahdollista eläytyä Jee-suksen elämän viimeisiin vaihei-siin Maarian kirkossa, missä esi-tetään Johannespassio lauantai-na 7.4. klo 15.

Bach sävelsi Johannespassi-on vuonna 1724. Kaikkiaan hän sävelsi viisi passiota, joista yksi on kirjoitettu kahdelle kuorolle. Näistä täydellisinä ovat säilyneet Johannes- ja Matteuspassio.

Johannespassion teksti koostuu Johanneksen evankeliumin kär-simyskertomuksesta. Bach on ottanut mukaan vielä kaksi ly-hyttä katkelmaa Matteuksen evankeliumista. Kertojana passiossa on evankelista. Rooli-henkilöinä ovat Jeesus, Pietari, Pilatus ja kaksi palvelijaa. Väki-joukon ja sotilaiden osuudet lau-laa kuoro.

Solisteina laulavat Marja Haikka (sopraano), Elina Ke-rokoski (altto), Aapo Korho-nen (tenori), Mikko Laiho (bas-so), Jouni Kuorikoski (Jeesus). Esityksen johtaa ja evankelistan osuuden laulaa Heikki Rainio.

Oratorio-orkesteri on koot-tu Turun filharmonisen orkeste-rin soittajista ja oratoriokuorossa laulaa ammattilaulajia sekä pit-kän kuorokokemuksen omaavia kuorolaulajia. Orkesterin kon-serttimestarina toimii Turun Fil-harmonisen orkesterin konsert-timestari Juha-Pekka Vikman ja continuourkurina Turun tuo-miokirkon urkuri Markku Hie-taharju.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 €.

● Mozartin sielunmes-su herkistää kuulijat tänäkin vuonna pääsiäisen alla. Kama-rikuoro Nova ja kamariorkes-teri johtajanaan Klaus Rauta-waara esittävät Requiemin Tuo-miokirkossa palmusunnuntaina 1.4. klo 18. Konsertin solisteina esiintyvät Kaisa Ranta, sopraa-no, Laura Molnar, altto, Mikko Salakari, tenori ja Jukka Pieti-lä, basso.

Wolfgang Amadeus Mozart (1756 –1791) työskenteli sie-lunmessun parissa kuolinvuo-tenaan, lopullisesti se valmis-tui seuraavana vuonna, jolloin Franz Xaver Süssmayr viimeis-teli sen. Kreivi Franz von Wal-segg zu Stuppach tilasi neljäl-le solistille kirjoitetun teoksen vast´ikään kuolleen vaimonsa muistoksi. Teoksesta muodos-tui kuitenkin samalla myös sä-veltäjän sielunmessu. Kesken sä-vellystyön Mozart sairastui kuu-metautiin. Joulukuun neljän-nen päivän iltana hän kuiten-kin tunsi olevansa paremmas-sa kunnossa ja esitti ystävilleen

● Hiljaisen viikon keskiviikkona 4. huhtikuuta Turun tuomiokirkos-sa eläydytään Jeesuksen äidin tun-toihin. Turun tuomiokirkon nuori-sokuoro – Turku Cathedral Youth Choir – laulaa tuolloin Pergolesin Stabat Mater -teoksen sekä Scheide-mannin Magnificatin, Marian ylis-tyslaulun.

Turun tuomiokirkon nuorisokuo-ro, jonka nuorimmat jäsenet ovat vasta 14-vuotiaita, soi kuulaasti ja tulkitsee kauniisti musiikissa puhut-televia tunteita. Kuoroa sekä solisteja sopraano Anneliina Koskista ja alt-to Liisu Mikkosta säestää konsertis-sa turkulaisista ammattimuusikoista viulutaiteilija Juha-Pekka Vikma-nin kokoama Turku Cathedral En-semble. Konsertin johtaa Anu Åberg.

Stabat Mater -konsertti alkaa kes-kiviikkona 4.4. klo 19.30. Lippu-ja saa ovelta hintaan 15 euroa. En-nakkoon ne ovat myynnissä Lippu-pisteessä lippu.fi.

Konsertin ajaksi Tuomiokirkon Tarkk’ampujan kappeliin on järjes-tetty lapsille omaa maksutonta oh-jelmaa pääsiäisaskartelun merkeis-sä. Näin konsertti-ilta onnistuu las-tenkin kanssa mukavasti.

Italialaisen 1700-luvulla vaikut-taneen Giovanni Battista Pergolesin Stabat Mater kertoo Jeesuksen äidin Marian tunteista Jeesus-poikansa ristin juurella. Riipaisevaa murhet-ta kantava äiti seuraa poikansa jul-maa maallista kohtaloa rukoillen lapsensa puolesta.

Konsertin alussa kuullaan 1600- luvun Saksassa säveltäneen Heinrich Scheidemannin Magnificat kuoron ja urkujen vuorotteluna. Urkuosuuk-sista vastaa urkutaiteilija Markku Hietaharju. Magnificat eli Marian ylistyslaulu on yksi Raamatun kes-keisistä teksteistä. Siinä nuori Maria laulaa iloaan Johannes Kastajan äi-dille Elisabetille saatuaan kuulla tu-levasta Jeesuksen syntymästä.

Mikä on varma kevään merkki?Gallup

Assi Sandelin Aurinko paistaa, räystäistä valuu vettä ja linnut visertävät.

Anna-Liisa KatainenAurinko paistaa ja ihminen löytää itsestään iloisuuden.

Gustav BjörkstrandLumi sulaa, krookukset ja pajun-kissat kasvavat ja pääsiäinen tu-lee.

Mirjam JänttiAurinko paistaa, talitintit ja viher-peipot visertävät. Puutkin ovat eri-värisiä.

Johannespassiossa soivat vahvat tunteet

Nuorisokuoro Marian vierellä

Kamarikuoro Nova esittää palmusunnuntaina Mozartin rakastetun Requiemin.

katkelmia keskeneräisestä sävellyk-sestä. Samana yönä hänen tilansa huononi nopeasti ja hän menehtyi heti puolenyön jälkeen.

Mozartin Requiem Tuomiokirkossa sunnuntaina 1.4. klo 18. Liput 20 € Tuomiokirkon INFO sekä lippu.fi

● Kiinnostaako vapaaeh-toistyö? Suurella sydämel-lä -verkkosivustolla on tarjolla paljon niin kertakeikkoja kuin pidempiä hyvän mielen peste-jä. Juuri nyt avoimina muun muassa:

● Avuksi muskariin. Soit-to- ja laulutaidolle on käyt-töä Paattisten seurakuntatalol-la, jossa ihan pienten alle kak-sivuotiaiden ja vähän suurem-pien eli alle nelivuotiaiden las-ten muskarit kaipaavat apuoh-jaajaa.

● Seuraksi ulkoiluun. Itäi-sen keskustan alueelle toivotaan ulkoiluseuraa päiväsaikaan rol-laattorin avulla liikkuville van-huksille.

● Vapaaehtoispankkiin voit tallettaa osaamistasi, toi-veitasi ja ideoitasi. Voi olla, että juuri sinulle sopiva tehtävä on aivan kulman takana.Tarkemmin näistä ja muista hy-vän mielen vapaaehtoistöistä in-ternetissä www.suurellasy-damella.fi.

MV

Hyvän mielen pestejä, ole hyvä!

Auta.

Pääsiäisnäytelmä täynnä elämää

Etnomusiikki ja afrotanssi värittivät maaliskuun Maailmojen Messua Varissuon kirkossa.

Vivamo-opisto 0207 681 760 vivamo@sana.fi, www.vivamo-opisto.fi

Kansan Raamattuseurassa tapahtuu

Kirjoita tarinasi

www.kansanraamattuseura.fi

Jokainen ihminen on laulun arvoinen…

Kurssilta saat apua omaelämäkerralliseen kirjoittamiseen. Ohjelmassa tietoa mm.

• elämäkerran rakentamisesta • dialogin kirjoittamisesta• erilaisista tavoista kirjoittaa omasta elämästä• lisäksi runsaasti elämäkerrallisia kirjoitusharjoituksia ja työsken- telyä ryhmissä

Ohjaajana: FM, kirjailija Saara Karppinen Mukana: rehtori Eija KemppiKurssimaksu: 60 € Täysihoito koko ajalta: 138–150 € (eläkeläiset -20%)Ilmoittautuminen 13.4. mennessä: 0207 681 760 tai vivamo@sana.fi

-kurssi Vivamossa Lohjalla 20.-22.4.2012

Seniorien kulttuuripäivä

Muistelemme vuotta 1952 ja ponnistamme tulevaan toivon varassa. Päivän luennoissa käsitellään mm. Sodan varjot lasten tunne-elämässä 50-luvulla, Suomen nousu 1950-luvun alkupuolella.

Kulttuuripäivässä on myös taide- ja hattunäyttely.

Päivässä mukana mm.: opetusneuvos Antti Henttonen, KM, psykodraamaohjaaja Eeva Riutamaa, prof, (em.), VTT Riitta Hjerppe.Ilmoittautuminen 16.4. mennessä: 0207 681 760 tai vivamo@sana.fi - Kysy hintatiedot ilmoittautuessasi.Järjestäjät Vivamo-opisto/KRS Yhteistyössä Agricola-opintokeskus

Teemalla: Toivon vuosi 8.5.2012

Ilmoitusaineistot: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

www.pietet.fi

Nouda tai tilaa veloituksetta HAUTAUS-

JÄRJESTELYNI vihkonen, johon voit kirjata toiveesi tiedoksi läheisillesi.

Eerikinkatu 25 P. 2780 760Eerikinkatu 25 P. 2780 760Eerikinkatu 25 P. 2780 760Eerikinkatu 25 P. 2780 760 Kiinamyllynk.Kiinamyllynk.Kiinamyllynk.Kiinamyllynk. 5 P. 2780 7775 P. 2780 7775 P. 2780 7775 P. 2780 777

HAUTAUSJÄRJESTELY -VIHKOnoudettavissa

liikkeestämme veloituksetta.Avustamme myös vihkon täyttämisessä.

HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy

Alkuperäinen, v. 1932 perustettu perheyritys

Linnankatu 3 (Brahenkadun kulma)Puh. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen

80v

Hoivaa ja huolenpitoa jo yli 10 vuoden ajan

Soita ja kysy lisää Puh. 020 766 9030

(8,28 snt/puhelu + 7-17 snt/min) www.huolenpitohelena.fi

Henkilökohtainen avustaminen Suihkutus, pukeutuminen Pyykkihuolto, ruoanlaitto Parranajo, liikkumisapu

Asiointiapu, ulkoilu Kodin siisteys

Jalkahoito Kotisairaanhoidon palvelut

Ilmainen hoitokartoitus!

Hoivaa ja huolenpitoa jo yli 10 vuoden ajan

Ilmoittaja, ota yhteyttä.

Ilmoitusmarkkinointi Jaana Mehtälä 020 754 2309040 509 4962

jaana.mehtala@kotimaa.fi

Pääsiäisnäytelmä FranciscusMartin seurakuntatalollatiistaina 3.4. ja keskiviikkona 4.4.Esitykset puolen tunnin välein alkaen klo 16.Viimeinen esitys alkaa klo 19.30.

Pääsiäismyyjäiset Tervetuloa!

Sisä- ja Ulkomaalaukset + Kattomaa-laukset. Remontti- ja Rakennustyöt Sisällä ja Ulkona. 040 712 8888

Kattokorjaukset, Kattojen Uusimiset, Peltisepäntyöt, Vesikourut, Tikkaat, Lumiesteet. 040 712 8888

Pa

uliin

a H

an

nu

nie

mi

Tim

o Ja

ko

ne

n

KIRKKO JA ME ■ No 3 ■ 29.3.201216 KIRKKO JA ME ■ No 3 ■ 29.3.201217

● Lapsille kesäpuuhia pohtivi-en vanhempien ei tarvitse kahlata nettiä tai esitetelineiden viidakkoa läpi. Kattava Kivakesä-tietopaket-ti kootaan tänäkin keväänä yksiin kansiin. Se sisältää tietoa kaikille 6-15 -vuotiaille lapsille ja koululai-sille suunnatuista leireistä, retkis-tä, kerhoista, työpajoista, kulttuu-rista, liikunnasta ja kaikenlaisista muista kivoista kesämenoista ke-sä-elokuun ajalle. Kesän toiminta-tiedot löytyvät siis tapahtumajärjes-täjästä riippumatta yksistä kansis-ta ja ne on jaoteltu aihealueittain, jotta omiin tarpeisiin on tieto hel-posti löydettävissä.

Kivakesä-esite jaetaan kaikkiin Turun esikouluihin ja peruskou-luihin huhtikuun puolivälissä. Sen saa napattua maksutta mukaansa myös julkisista nuoriso- ja liikun-tatiloista, kirjastoista sekä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän toi-mipisteistä.

Kivakesä-esite kokoaa yhteen Turun kaupungin, Turun ja Kaa-rinan seurakuntayhtymän ja monien paikallisten lasten ja nuorten järjestöjen kesätoimin-nat. Esitteen painos on 20.000 kappaletta ja sen kulut on ka-tettu lähes kokonaan mai-nostuloilla. Esite on myös pieni ympäristöteko, sillä sen avulla vältytään useiden erillisten

esitteiden painamiselta.Tapahtumatiedot löyty-

vät myös netistä www.ki-vakesa.fi, www.sommars-

koj.fi ja www.turkukalente-ri.fi -sivustojen kautta. Tie-

toja täydennetään verkkosi-vuille koko kesän ajan.

Kivakesä-esitteen julkaise-

vat Turun kaupungin kulttuuri-asiainkeskus, liikuntapalvelukes-kus, nuorisoasiainkeskus ja kasva-tus- ja opetustoimi sekä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Esi-te julkaistaan Turussa nyt neljät-tä kertaa.

Juho Niemelä

HenrikinkirkossaSu 1.4. klo 14 Jukka Salmisen konsertti perheille, vapaa pääsySu 22.4. klo 16 Levynjulkistamis-konsertti, Noch a Mol-yhtye

Kaarinan kirkossaTi 3.4. klo 18 Hiljaisen viikon konserttiTi 17.4. klo 14 Kaarinan-Piikkiön Sotaveteraanikuoron konsertti, johtaa Risto Mikkola, Yhteisvastuun hyväksiKe 25.4. klo 19 Luottamuksen lähteet – Kaarinan kirkkokuo-ron konsertti Yhteisvastuun hy-väksi ja kuoron 60-vuotisjuhlan kunniaksi

Maarian kirkossaKe 4.4. klo 19 Franz Liszt: Via Crucis - ristin tie, Verbum Sonans, Marja Haikka, Tiina Ilo-nen urut, hiljainen ehtoollinenLa 7.4. klo 15 J.S. Bach: Johannespassio BWV 245 Oratoriokuoro, orkesteri ja solistit, joht. Heikki Rainio Vapaa pääsy, ohjelma 10 €

MartinkirkossaMa 9.4. klo 18 Key Ensemblen konsertti, Sergei Rahmaninov: Vigilia, op. 37; Kristina Rauda-nen, mezzosopraano, Mats Lillhannus, tenori, Teemu Honka-nen, joht. Liput 15/5 euroa. Ma 16.4. klo 19 Puolalanmäen musiikkilukion kirkkokonsertti

MikaelinkirkossaSu 8.4. klo 12 Urkutuokio ja urkujen esittely, Marko HakanpääLa 14.4. klo 19 Hyväntekeväi-syyskonserttiLa 21.4. klo 18 Sinfoniakonsertti, Collegium Musicum Turku

Piikkiön kirkossaSu 1.4. klo 18 Hiljaisen viikon iltamusiikkikonsertti, Tiina

Ilonen, Hannu Niemelä, Anni NiemeläTi 3.4. klo 19 ”Via Crucis” - Franz Lisztin passiomusiikkia, Tiina Ilonen, Marja Haikka, Verbum Sonans -kuoro

TuomiokirkossaSu 1.4. klo 18 W.A.Mozart:Requiem, Tuomiokir-kon kamarikuoro Nova ja -orkesteri, johtaa Klaus Rauta-waara, solisteina:sopraano Kaisa Ranta, altto Laura Molnar, tenori Mikko Salakari ja basso Jukka Pietilä. Liput 20 €, ennakkoTuomiokirkon Info ja lippu.fiKe 4.4. klo 19.30 Pergolesi: Stabat Mater (Marian murhe). Turku Cathedral Youth Choir, soitinyhtye, joht. Anu Åberg, solisteina Anneliina Koskinen sopraano ja Liisu Mikkonen altto. Konsertin alussa Scheidemann: Magnificat, urkutaiteilija Markku Hietaharju ja kuoro. Liput 15 € lippu.fi (+ toim.maksu) tai kirkosta. Konsertin aikana lap-sille on järjestetty maksutonta pääsiäisaskartelua Tuomiokirkon Tarkk’ ampujan kappelissa. La 21.4. klo 17.30 Urkumusiikkia, Markku Hietaharju

Varissuon kirkossaTi 3.4. klo 18 Psalmiretriitti-konsertti, Aino-Kaarina Mä-kisalo, lausunta, Jussi Makko-nen, selloTi 17.4. klo 18 Lapset soittavat lapsille -konsertti

Yli-Maarian seurakuntatalossaPe 6.4. klo 15 Jeesuksen kuolin-hetki: Yksi kuolee, kun taas toi-nen elää, se tekee maailmasta niin syvästi kauniin, Pia Alanne, altto, Lotta Emanuelsson, piano, Virtaperko-Mahler-Berg-Lintinen. Vapaa pääsy.

Halisten srk-talo Gregorius IX:n tie 8Ruokailu 1 € su klo 12 seuraavina päivinä 1.4., 6.5. ja 27.5. Kotimäen seurakuntakotiArkeologinkatu 1Ruokailu kerran kuukaudessa la klo 12–14, 14.4. ja 5.5.

Jesari, Jäkärlän Puistokatu 20Ruokakassien jako pe 12–14 Runosmäen seurakuntakoti, Munterinkatu 15Ruokailu kerran kuukaudessa ke klo 12, 11.4., 25.4., 9.5. ja 23.5. 1 €/ateria, lapset ilmaiseksi.

Mikaelin seurakuntakotiPuistokatu 13, sisäpihaLounasruokailu ja kassienjako, vapaa-ehtoinen 1 € maksu joka kuukauden 1. ja 3. tiistai klo 12–143.4., 24.4., 8.5., 22.5.ja 5.6.

Paakarlan seurakuntakotiLaivateollisuudenkatu 28Toivon torstai joka kuukauden 2. ja 4. torstai klo 18–19. Kahvia teetä sekä pientä purtavaa sekä ruokakassi-en jakoa Sirkkalan päiväkeskusSirkkalankatu 18 CRuokailu 2 € ma–to klo 11–12 ja pe klo 10.30–11.30, kahvikuppi 0,35 €

RETRIITIT

Sinapin leirikeskuksessa13.–15.7. ”Kaikille armo riittää”, Liisa Purho, Varpu Ruohonen. Hinta 66 €, op., eläk. ja tyött. 53 €19.–22.7. ”Kirkasta kasvosi, niin me saamme avun”. Henkilökohtaisesti ohjattu retriitti, Ritva Uhinki, Heli Lindroos, Päivi Vuorilehto. Hinta: 115 €, op., eläk. ja tyött. 92 €Tied. ja ilm. p. 040 3417 007 tai auli.hynonen-rinne@evl.fi www.turunseurakunnat.fi

SURURYHMÄT

Tuomiokirkkoseurakunnassa alkaa sururyhmä to 10.5. klo 17.30, pastori Katri Helin ja diak. Maria Orjala.Ilm. ja tied. viim. 30.4. Auli Hynönen-Rinne p. 040 341 7007

KIRKOT JA KAPPELIT

Taidekappeli, Seiskarinkatu 35Torstaisin klo 18 Hartaus, Martinseurakunta Sunnuntaisin klo 12 Kappeli soi -musiikkiake 4.4. klo 17.45 Pyhän kosketus, opastettu tutustuminen taidekappe-liin. Hinta 10 €/ aikuinen ma 2.4.–to 5.4. klo 12 joka päiväHiljaisen viikon hetki sanoin ja sävelinPitkäpe 6.4. kappeli suljettuNäyttely: Kaj Stenvall – Maalauksia 15.4. saakkaAvoinna ma–pe klo 11–15, to klo 11–18.30, la–su 12–15 www.taidekappeli.fi

ELÄKELÄISET

Poiju. Vanhusten tuki- ja kohtaamis-paikka, Humalistonkatu 7 b, avoinnama–pe klo 10–15, torstaisin klo 10–18

Nuorekkaiden eläkeläisten toiminta on pääosin vapaaehtoisvoi-min toteutettavaa toimintaa. Tapahtumien vetäjinä toimivat vapaa-ehtoiset.Ti 10.4. Tiistaitreffit klo 13 Juhlasalissa, Eerikink.3. ”Hyvät pa-hat ja näkymättömät – Miten selviän elämästä kaikkien mikrobien kanssa” Professori Pentti Huovinen

Ti. 17.4. Lounastreffit klo 12.30 Ravintola Aurorassa, Linnankatu 32.Ti 15.5. Kevätkauden päätös Kunstenniemen leirikeskuksessa Rymättylässä.

LUENNOT

Muukalaisuus raamatussa, profes-sori Antti Laato to 26.4. klo 18–20 Mikaelinseurakuntakoti, Puistokatu 13

Tuntematon Raamattu Tuomiokir-kossa ti 24.4. klo 18: Raamatun kaa-nonin synty ja suomalainen Raamat-tu, raamattuteologian kouluttaja Mi-ka Aspinen.

VAMMAISTYÖ

Seurakuntapiiri ke 4.4. klo 14.30–16diakoniakeskuksessa, Puutarhakatu 22 (käynti sisäpihalta), kahvit juodaan Vilkussa 14–14.30Toukokuun seurakuntapiirin päivä varmistuu myöhemmin ja ilmoitetaan huhtikuun Kirkko ja me -lehdessä.

KULTTUURIA

Turun tuomiokirkon ilmainen opastus ma 26.3. klo 17.

RETKET JA MATKAT

Retki Tyrvään Pyhän Olavin kirkol-le Sastamalaan su 20.5. lisätietoja saara.markkula@evl.fi

Maarian seurakuntaTo 16.8. Eläkeläisten retkipäivä. Tiedustelut diakonissa Helena Korhonen

Mikaelinseurakunta13.–16.8. Eläkeläisten retki. Tiedustelut diakonissa Anneli Koskinen p. 040-341 7396

Piikkiön seurakuntaKe 29.8. Esteetön retki.

Vireät nuorekkaat eläkeläiset ke 25.4. klo 12. Lähtö bussilla Hepo-kullan srk-talolta, Varkkavuorenkatu 23 Nättinummen kautta Ruskolle tutustumaan Ruskon kirkkoon ja käymme keittolounaalla pitopalvelu Kirsi Mattilan ”navetassa” Liukolan-tiellä sekä tutustumassa Loviisan Aittaan, sisustus- ja lahjatavaraliike. Retken hinta 24 €. Ilm. viim. viikkoa ennen Ullalle p 040 3417 495 tai Raunistulan diakoniatoimistoon ti ja to klo 9–10.30 p. 040 3417 452.

Ti 12.6. retki Sastamalaan, Tyrvään Pyhän Olavin kirkkoon. Ilm. viim. pe 13.4. aulaisännälle p. 040 341 7740. Retken hinta 40 €/henk. Hinta sis. matkan invalinja- autolla, ruokailun, oppaan ja seura-kuntien työntekijän palvelut. Seurakuntamatka Hiidenmaalle & Saaremaalle Viroon 25.5.–28.5.Juhlitaan helluntaita Kuressaaren Laurentiniuksen seurakunnassa, tutustutaan nähtävyyksiin ja yövytään kylpylässä. Hinta 360–400 €/henk. riippuen lähtijöiden määrästä. Tied. p. 040 341 7186 tai tatu.kuoppala@evl.fi tai Kaarinan seurakunnan diakoniatoimisto p. 040 341 7180.

Kevätretki Helsinkiin 7.5.Lähtö klo 7.30 Martinkirkolta. Vierailemme eduskuntatalossa ja Helsinki–Gardenia- puutarhassa. Lounas Suomen Lähetysseuran Teranga-ravintolassa. Paluu kirkolle n. klo 17.30. Ilm. seurakuntasihteerille p. 02 261 7377, ke 25.4. klo 15 men-nessä. Retkeen sisältyy portaissa kävelyä. Eduskuntataloon tuleville

tehdään turvatarkastus. Retken hin-ta 30 € kerätään autossa. Tied.: Mirja Metso p. 040 341 7424. Järj. Martin-seurakunnan diakonia- ja lähetystyö.

PERHEET

Yhden vanhemman perheiden ilta ke 18.4. klo 18 Koko-nainen Poikluoman seurakuntatalolla,Poikluomantie 9

Martinseurakunnan perhetyön ohjelmaa keväällä:Minimessut Hirvensalon kirkolla 29.3. ja 3.5. klo 9.30–10.Uittamon pääsiäishartaus perheille 3.4. klo 18. Liisa Kuusela, Marjaana Erkamaa, Marianne Aalto (lastenohjaaja).Pyhäkoulu ma 9.4. klo 10 Martinkirkolla (su 8.4. sijasta).Naisten askarteluilta to 26.4. klo 17.30–20 Martin srk-talolla, päiväkerhotiloissa. Mukana lastenoh-jaajat Kirsi Koskinen ja Kaija Vähävahe, Marjaana Erkamaa. Ilm. viim. viikkoa aikaisemmin, p. 040 341 7626.Viikolla 17 papit vierailevat perhekerhoissa.Pyhäkoulu päättyy 6.5. Perhekerhot päättyvät seuraavasti: 10.5. Hirvensalo, 11.5. Uittamo, 14.5. Merimiehenkatu 7:n vauvakahvila ja 15.5 Hennala.Perhekerhojen ja perheiden yhteinen retki Heinänokan leirikeskuksen laavulle to 24.5 klo 9–12. Ilm. Marjaanalle p. 040 341 7626 viikkoa ennen. Ohjelmassa lastenohjaajien Kirsin ja Kaijan Tervetuloa kotikirkkoon -esitys, ulkoleikkejä ja makkaranpais-toa laavulla. Ota omat eväät mukaan! Ei yhteiskuljetusta.Perheiden retki Heinänokan leiri-keskukseen ti 5.6 klo 10–14. Ulkoi-lua, makkaranpaistoa, hartaus, askar-telua. Mukana diakonissa Noora Nur-mi ja Marjaana Erkamaa. Ilm. Marjaa-nalle p. 040 341 7626 viikkoa aikai-semmin.

LAPSET JA NUORET

Handy hands Club, monikulttuuri-nen toiminnallinen perhekerho Mi-konmökissä (Puutarhakatu 24), 30.3, 20.4. ja 25.5 klo 9.30–12

Henrikinseurakunnassa tapahtuuJukka Salmisen konsertti koko perheelle su 1.4. klo 14 Henrikinkirkolla (Peltolantie 2). Hän on muusikko ja säveltäjä, joka tunnetaan erityisesti itse tehdyistä lastenlevyistä ja hengellisistä kappa-leistaan ”Tuulien teitä”, ”Saviruukku” jne. Konsertti on ilmainen.

Henrikinsrk:n alueella asuvien esikoululaisten eli syksyllä 2012 koulunsa aloittavien ja heidän vanhempiensa yhteinen pizzailtapäivä su 6.5. klo 16–18 Henrikinkirkolla (Peltolantie 2). Ilm. viim. 25.4.www.kirkonrotta.fi -> 7–14 vuotiaat -> kerhot 7–14 -vuotiaille Lisätietoja perhetyön sihteeri Sirkka Seliniltä p. 040 341 7459, sirkka.selin@evl.fi

Poikien retkipäivä ke 9.5. Heinänokan leirikeskukseen. Makka-ran paistoa, saunomista… Kokoontu-minen klo 14.30 bussi numero 14 pysäkillä Kauppatorilla (Kop-kolmio). Paluu n. klo 20.15. Retki on ilmainen. Ilmoitt. viim. 27.4. www.kirkonrotta.fi -> 7–14 vuotiaat -> retket ja leirit Retkelle tuleville lä-hetetään retkikirje kotiin n. viikkoa ennen retkipäivää. Lisätietoja nuoriso-työnohjaaja Marko Mäenpäältä p. 040 341 7587, marko.maenpaa@evl.fi

Puuhapäivä ala-kouluikäisille 7–14-vuotiaat Poikluoman

seurakuntatalolla la 21.4. klo 10–14, Minna Hamarila, Mari Vierula. Ohjel-massa askartelua, kokkausta, leikkiä ja hiljentymistä. Ilmoitt.: www.kaarinanseurakunta.fi,

4.–6.-luokkalaisten avoimet ovet Nuortentalolla (Eerikinkatu 1) maanantaisin klo 13–16. Pelailua, mukavaa yhdessäoloa, askartelua, mahdollisuus tehdä läksyjä. Voit ottaa omat eväät mukaan.

Puutyökerho 1.–8.-luokkalaisille Nuortentalon alakerrassa torstaisin klo 17.30–19. Mahdollisuus toteuttaa omia ideoita ja saada kokemusta käsi-työkaluista. Kerho on maksuton. Tule mukaan kokeilemaan!

LEIRIT

Seurakuntayhtymän Veteraanileirit ovat haussa 27.4. asti.Hakukaavakkeita saa Diakoniakeskuk-sesta, Puutarhakatu 22 ja veteraani-järjestöiltä. Kaikille hakijoille ilmoite-taan kirjallisesti haun päätyttyä. Lisätietoja Riitta Räsänen 040 341 7551 tai Kirsi Koivukoski 040 341 7313.

Diakonian leirit ja retket Kaikki leirit ja retket pidetään Sinapin leirikeskuksessa Sinapintie 74

Henrikinseurakunta18.–20.5. Omaishoitajien ja hoidettavien leiri. Tied. diakoniatyöntekijöiltä p. 040 341 716215.–17.6. Perheleiri. Tied. perhetyön siht. Sirkka Selin p. 040-341 74596.–8 8. Eläkeläisten leiri. Tied. diakoniatyöntekijöiltä p. 040 341 716221.8. Vanhusten leiripäivä. Tied. diakoniatyöntekijöiltä p. 040-341 7162

Kaarinan seurakunta5.–8.7. Eläkeläisten virkistysleiri. Tied. diakoniatyöntekijä Anna-Kaisa Leppänen p. 040 341 7191.

Maarian seurakunta25.–28.6. Perheleiri.Tied. diakoni Susanna Ruokonen p. 040 341 7678

Martinseurakunta9.–13.6. Eläkeläisten leiri. Tied. diakoni Jan Hirvilahti p. 040 341 74159.–13.5. Perheleiri. Tied. diakoni Noora Nurmi p. 040 340 7409 tai perhetyöntekijä Marjaana Erkamaa p. 040 341 7626

Mikaelinseurakunta23.–25.4. Työttömien leiri. Tied. diakonissa Mertsi Ärling p. 040 341 73949.–12.7. Perheleiri. Tied. diakonissa Marita Heinonen p. 040 341 7398

Paattisten seurakunta 3.–5.8. Senioreiden virkistysleiri. Tied. diakoni Tanja Jylhävuori p. 040 341 7370

Ruotsalainen seurakunta11.–13.5. Perheleiri. Tied. diakoni Eija Grahn p. 040 341 7467

DiakoniakeskusVammaistyö27.–29.4. Vammaisten leiri. Tied. ja ilm. diakonissa Helvi Lähteen-mäki p. 040 341 724421.–25.5. Vammaisten leiri. Tied. ja ilm. p. 040 341 724428.6–1.7 Näkövammaisten lasten leiri. Tied. ja ilm. p. 040 341 7244

Kehitysvammaistyö2.–5.7. Kehitysvammaisten lasten leiri. Tied. ja ilm. diakoni Taru Sahla p. 040 341 7280

Familjeläger på Senaps lägergård 11–13.5. Anmälan till församlingssek-reteraren senast 10.4. per tel 040 341 7458Lägret kostar 40 €/vuxen och är gra-tis för barn (0–17år). På vår hemsida www.abosvenskaforsamling.fi hit-tar du mera information och ledarnas kontaktuppgifter

PÄÄSIÄINEN

Ylös Jerusalemiin – pääsiäisnäy-telmä Kaarinan kirkossa, Voudinkatu 2. Su 1.4. ja ma 2.4. klo 18 ja 19, ohjaus Mikko Rantanen. Esityksen kesto n. 30 minuuttia. Kaarinan seurakunta

Pääsiäisnäytelmä Franciscus 3.– 4.4.Näytelmä on pieni elämänmyöntei-nen kooste Franciscus Assisilaisesta (1182–1226) luonnon ja eläinten ystävästä, suden kesyttäjästä ja sovinnon etsijästä. Pääsiäisen ihme säteilee Franciscuksen elämästä. Esitykset Martin seurakuntatalolla Martinkirkon vieressä ti 3.4. ja ke 4.4. puolen tunnin välein alkaen klo 16. Viimeinen esitys alkaa 19.30. Samaan aikaan pääsiäismyyjäi-set. Vapaa pääsy.

Pääsiäismyyjäiset ti 3.4. ja ke 4.4. klo 16–20Pääsiäisnäytelmä Franciscuksen yhteydessä Martin seurakunta- talolla. Leivonnaisia, pääsiäis- askarteluja ja kortteja, käsitöitä, arpajaiset, kahvila. Järj. Martinseurakunnan lähetys- ja diakoniatyö.

TAPAHTUMIA

Uskon päivä pe 30.3.Klo 12–14 Soppaa ja sympatiaa Kauppatorilla. Soppatykki lämpimänä. Papit baanal-la ja torilavalla ohjelmaa uskosta.klo 15–17 Teetä ja sympatiaa Yliopistonkadulla Seurakuntaväkeä tavattavissa teeku-pin ääressä kävelykadullaklo 18 Uskon ilta Mikaelinkirkossa Artistivieraana ”Elvis”, mukana myös Jukka Jämsén ja Gerson Magaya (Tansania) klo 18 Uskon päivän ilta Tuomiokirkossa Uskon päivän iltarukous (Vesper)

Kevätmyyjäiset la 31.3. klo 11–13 Henrikinkirkolla, Peltolantie 2. Tarjolla leivonnaisia, käsitöitä, keittoa, pizzaa, makkaraa, kahvia, arpajaisia ja paljon muuta. Järj. Henrikinsrk:n lähetystyö, dia-koniatyö, merimieskirkkopiiri, Martat ja partiolaiset

”Entisajan koti” -näyttely 12.–15.4. Hennalassa, Hennalantie 10to 12.4.–su 15.4., to, pe klo 12–18; la klo 10–16 ja su klo 12–18. Tarjoilu lähetyksen hyväksi. Linja-autot 14 ja 15 Aurakadulta KOP:n kolmion vierestä. Tervetulleeksi sinut toivottaa Martinseurakunta / Hennalan piiri

Job eilen ja tänään -kirkkonäytelmä Mikaelinkirkossa hiljaisella viikolla Käsikirjoitus ja ohjaus Matti Pennanen. Puvustus: Iris Linkoranta ja Telle-tuote. Esitys: Mikael-teatteri Näytökset: Su 1.4. klo 19-20.30 Ma 2.4. klo 19-20.30 Ti 3.4. klo 19-20.30 Vapaa pääsy.

Koe Extremeä! -talkoopäivä Livonsaaren ekokylässä la 28.4. klo 9–20 lisätietoja:saara.markkula@evl.fi

TERVETULOA MUKAAN! Sinkkutyön diakoni Saara Kerola p.040-341 7338 Sinkkutiedote Tuomiokirkon eteisau-lasta klo 9–19. Netti-info www.turunseurakunnat.fi>Toimintaa>Sinkkutoiminta

YHTEISVASTUU

Henrikinseurakunta ja Turun ammatti-instituutti järjestävät Kesärenkaiden vaihtopäivän la 31.3. klo 9–15 Peltolan koulutalolla Ilpoistentien puoleinen portti. Voimme palvella vain tavallisia henkilöautoja. Hinta 22 €, sisältää vaihdon, renkaitten pesun ja pulla-kahvit. Varaudu jonotukseen vaikkapa sanomalehden tai kirjan kanssa. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen.

Aprillipäivän hilpeä koko perheen yhteisvastuutapahtuma Palmusunnuntaina 1.4. messun jälkeen n. klo 11.30 Tuomiokirkkoseurakunnan juhlasalis-sa, Eerikinkatu 3.Ohjelmassa mm. musiikkia, sketsejä, tietokilpailu sekä puuhaa perheen pienimmille. Myös arpajaiset, joiden pääpalkintona kalastajanlangasta virkattu päiväpeite. Tarjolla pannu-kakkua, mehua ja kahvia.Tuomiokirkkosrk:n yhteisvastuutiimi

YKSINELÄVÄT

S1nkkutoimintaa työikäisille yksin asuville tai yksin lasten kans-sa asuvilleOle arkienkeli, osallistu Tuomiokirkon yv-kätköilyyn! Laita hyvä kiertämään ja haasta ka-veritkin mukaan. Etsi YV-kätköjä Tuo-miokirkon Unikankareen kummulta. Kätkövihjeet Tuomiokirkon infoaulas-ta (avoinna klo 9–19). Samalla voit lahjoittaa Yhteisvastuukirstuun sekä jättää yhteystietosi Aprillipäivän hilpeän YV-tapahtuman (1.4. klo 11.30 Eerikinkatu 3 juhlasali) arvontaa varten. Kymmenelle onnek-kaalle luvassa ainutlaatuinen ohjelmallinen iltapala kynttilän hämyssä Tuomiokirkon kätköissä.Ma 2.4. klo 18.30 Sinkkuilta, Eerikink.3, Juhlasali. Vierailijana kirkkoherra Jouni Lehikoinen. Kahvitarjoilu klo 18.30 (2 e), klo 19–20 illan aihe, n. klo 20 iltahartaus ja ”pahvikahvit”.La 14.4. klo 18–20.30 Kulttuurikahvila AureliassaAurakatu 18. Tarjoilua klo 18 alkaen (2 e), illan teema klo 18.30–19.30, iltahartaus n. klo 20.15. Mukana Marja. K, Tuula.P, Jukka ja SaaraMa 16.4. klo 18.30 Sinkkujen Moniryhmäilta, Eerikink.3, Juhlasali. Yhteinen alkuhartaus ja infotuokio, klo 19–20 pienryhmät ja illan päätteeksi kahvitarjoilu (1,5 €). Pienryhmiä vetävät vapaaehtoiset pienryhmäohjaajat. Ryhmien aiheita mm.: Huoli läheisestä, Tuija. ”Mihin olen menossa, mitä toivon elämältä? , Kaija Grundell, Katariinan srk:n diakoni.La 21.4. Patikointiretki Kuhankuonon maisemiin. Lähtö Tuomiokirkolta 8.15, paluu klo 21. Patikointireittejä on kolme, josta voi valita oman kunnon ja jaksamisen mukaan joko Rantapi-hankierros 5 km, kahden järven kier-ros 10 km tai Vaskijärvi 19 km. Ilmoittautumisen yhteydessä ilmoita sinulle sopiva matka. Matka Kuhankuonolle ja takaisin kimppakyydein. Varaathan mukaan säänmukaiset vaatteet, istuinalustan, omat eväät, pyyhkeen, kiikarin, hyvät jalkineet sekä 5 € kimppa-kyytiä varten. Ilm. viim. 13.4. klo 15 diakoniakeskukseen p. 040-341 7340.Su 22.4. klo 18 Yksinelävien messu Tuomiokirkossa Kaarinan srk:sta Henri Kesti. Kahvitar-joilu Domcaféssa messun jälkeenTi 24.4. klo 11–12 Sinkkujen soppatreffit Vilkussa, Puutarhak. 22. Soppaa (2 e) ja sym-patiaa, mukana diakoni Saara Kerola.

OLLAAN YHDESSÄ

Lähetys kutsuu kaffetuokioon (Aninkaistenkatu 1, 2 kerros) joka toi-nen ti klo 13 (parilliset viikot). Ti 17.4. vieraana lastenlääkäri Pirkko Heinonen. Hartaus Sari Lehti. Ti 24.4. kiitetään kevään tulosta ja suvivirren laulusta, mukana Paula Vir-tanen. Hartaus Heimo Rinne.

Domcafén teeiltaTunnelmallinen Domcafé kutsuu viettämään teeiltaa kuukauden viimeisenä ke 25.4. klo 18. Ohjelmas-sa teetä ja tunnelmia Japanista.

JUMALAN-PALVELUKSET

Yhteyden messuma 9.4. klo 17 Pääsiäiscelebraatio Huom! Gospelyhteislaulua & henkilö-kohtaista rukouspalvelua klo 16.15 alkaen Varissuon kirkossa, Kousankatu 622.4. Jonathan Westergård

6.5. Juhana Markkula20.5. Kevätkauden päätös Pyhän Katariinan kirkolla Afrikkalaisen Gospelmessun rytmissä. Klo 15 alkaen Katariinan pappilan rinteessä etnistä pikniktunnelmaa.

DIAKONIA-RUOKAILUT

Vilkku Puutarhakatu 22Kahvio ma–to klo 11–15. Keittoruokailu 2 € ti klo 11–12 KarderoopiKaarlentie 2, IspoinenSoppapäivä joka toinen keskiviikko klo 12–13, 11.4., 25.4., 9.5. ja 23.5. Vapaaehtoinen 1 € maksu

Yrjänän srk-talo It. Pitkäkatu 49Ruokailu 1€ työttömille ja vähävaraisille kerran kuussa to klo 12–13, 19.4. ja 10.5. HaliskahvilaKardinaalinkatu 3A (kellarikerros)Kahvila avoinna tiistaisin ja torstaisin klo 12–14. Ruuanjakoa ja kahvitarjoilu

● Soppaa, teetä ja sympati-aa on tarjolla Turun keskustassa perjantaina 30. maaliskuuta, joka on Uskon nimipäivä. Illalla siirry-tään musisoimaan Mikaelinkirk-koon tai rukoilemaan Tuomio-kirkkoon.

Kauppatorilla on tarjolla sop-paa kello 12−14. Samaan aikaan esiintymislavalla musisoi Neu-mann. Torilla voi samalla tavata Tuomiokirkkoseurakunnan, Mi-kaelinseurakunnan ja Maarian seurakunnan työntekijöitä. Seu-rakunnat järjestävät Uskon päi-vän tapahtumat yhdessä Kansan Raamattuseuran kanssa.

Myöhemmin iltapäivällä kello

15−17 seurakuntien väki siirtyy tarjoilemaan teetä ja sympatiaa kävelykadulle Yliopistonkadulle. Siellä pidetään lähestyvän pääsi-äisen kunniaksi pääsiäisvisa, jos-sa palkintoina on pääsiäismunia.

Uskon päivä huipentuu klo 18 Mikaelinkirkkoon, Puistokatu 16, jossa ohjelmassa on musiikkia ja keskustelua. Artistivieraana esiin-tyy ”Elvis” ja illassa ovat muka-na myös pastori Jukka Jämsén ja tansanialainen pastori Gerson Mgaya. Vaihtoehtoisena ohjelma-na on Tuomiokirkossa klo 18 pi-dettävä rukoushetki.

● Turun ja Kaarinan seura-kunnista on lähdössä syksyllä vä-keä Taizé-suurtapahtumaan Hel-sinkiin. Syyskuun viimeisenä vii-konloppuna 28.–30.9. Helsinkiin odotetaan 500–2000 nuorta. Ta-paamiseen kutsutaan nuoria eri-tyisesti Pohjoismaista, Venäjältä ja Baltian maista. Nuoret majoit-tuvat perheisiin ja isäntinä ovat paikalliset seurakunnat.

Helsinkiin toivotaan Turusta myös muiden kirkkokuntien nuo-ria ekumeenisessa hengessä. Taizé on Ranskan maaseudulla sijait-seva ekumeeninen luostariyhtei-

sö, joka perustettiin 1949. Yhtei-söön kuuluu yli sata katolilaista ja protestanttista veljeä eri maista. Yhteisön laulut ja hiljaisuus ovat tärkeä osa kolmea päivittäistä ru-koushetkeä. Joka vuosi Taizéssa vierailee tuhansia nuoria ympä-ri maailmaa. Turusta esimerkiksi Katariinanseurakunnasta on teh-ty matkoja Taizéen.

Helsingin-matkan suunnitte-lusta voi kysyä Martinseurakun-nan johtavalta nuorisotyönoh-jaajalta Hannele Lundilta, puh. 040 341 7386 tai hannele.lund@evl.fi

● Onko kevätsiivousta tehdes-sä kaapeista ja laatikoista löytynyt tarpeettomiksi käyneitä tavaroi-ta? Niitä voi tulla myymään Varis-suon kirkolle lauantaina 31. maa-liskuuta, jolloin Katariinanseura-kunnan diakoniatyö järjestää siel-lä suuren kevätkirppiksen.

Kirppiksellä voi tehdä löytöjä tai myydä esimerkiksi vaatteita, asti-oita, käsitöitä ja leivonnaisia. Las-tentarvikkeille on varattu oma myyntialue. Myyntipöytiä on 80, ja

pöydän saa käyttöönsä 10 eurolla. Pöytävarausten tuotto menee Yh-teisvastuukeräykselle.

– Tämä on ensimmäinen ker-ta, kun tällaista Varissuon kirkolla järjestetään. Tampereella on jär-jestetty jo monesti Peräkontti-kirp-pis, ja tavoittelen samantapaista volyymia. Toivon, että tästä muo-dostuu hyvä perinne, kertoo Kata-riinanseurakunnan johtava dia-koniatyöntekijä Kitti Kumpulai-nen ja lisää, että myös diakonia-

työn asiakkaiden on tarkoitus hyö-tyä tapahtumasta: heille tarjotaan mahdollisuutta tulla kirppikselle myymään tavaroitaan.

Kirppikselle voi tulla myymään, ostamaan tai käymään klo 12-15. Kahvion tuotto menee Yhteisvas-tuun hyväksi. Pöytävarauksia ot-taa vastaan seurakuntasihteeri, puh. 02-2617 350 tai katri.lautjar-vi@evl.fi.

MP

Keväinen kirppis Varissuolla

Lähde Helsinkiin Taizé-tapaamiseen!

Uskon päivä Turussa

Kiva kesä tulee taas

Jussi V

ierim

aa

KIRKKO JA ME ■ No 3 ■ 29.3.201218 KIRKKO JA ME ■ No 3 ■ 29.3.201219

HENRIKINKIRKKOPeltolantie 2 Maanantai 18 Miesten raamattupiiriMaanantai 19 Henkari – Henrikin raamattupiiri (http:/henkari.fi)Tiistai 12 Kolmen vartin kuoroTiistai 13 Päivähartaus (ei 3.4)Tiistai 13 LähetyspiiriTiistai 13 MerimieskirkkopiiriTiistai 16 PerhekahvilaKeskiviikko 14 Henrikin lukupiiri (parittomat viikot)Keskiviikko 16.30 LapsikuoroKeskiviikko 18 KirkkokuoroTorstai 13 Päivärukous ja torstaipiiriLa 31.3 klo 11–13 Kevätmyyjäiset. Su 1.4 klo 10 Messu, Anssi Mietti-nen, Hanna Pelkonen, lapsikuoro, pyhäkoulu, kirkkokahvi. Su 1.4 klo 14 Jukka Salmisen kon-sertti. Su 15.4 klo 10 Messu, Anna-Kaisa Kallio, saarnaa Tomi Koho, pyhäkou-lu, kirkkokahvi. Su 15.4 klo 16 Laulun ja sanan het-ki, Kallio, Matti Jarvansalo, Olli-Pekka Laakkonen, Henrik’s singers. Su 15.4 klo 18 Sohva. Su 22.4 klo 10 Messu, Heikki Män-tylä, Pelkonen, pyhäkoulu, kirkko-kahvi.

LAUSTEEN SEURAKUNTAKOTIMaistraatinkatu 1 Ke 13 Keskiviikkokerho(parittomat viikot)To 10 Perhekerho

KOIVULAN SEURAKUNTAKOTISävelkuja 3 Ma 13 SeniorikahvilaMa 17 Raamattupiiri SaviruukutTi 9.30 VauvakahvilaPe 9.30 Perhekerho

LEHMUSVALKAMAKarviaiskatu 7Ke 11.4 klo 13 Hartaus, Toni Pätsi, Laakkonen. Ke 25.4 klo 13 Hartaus, Miettinen, Lotta Paaso.

ISPOISTEN SEURAKUNTAKOTIKaarlentie 2 To 13 Eläkeläiskerho.

KAARINAN KIRKKO torstaisin klo 9.30 Perhekerho, paitsi 5.4. to 29.3. klo 18 Miesten piiripe 30.3. klo 18 Rukouksen siltasu 1.4. klo 10 Palmusunnuntain perhemessu, Laakkonen, Engström, Lautjärvi, kirkkokahvit tiistaisin klo 9 Äiti Teresan peittopii-ri, paitsi 3.4. su 15.4. klo 10 Messu, Vahtola, Lautjärvi, piparikahvit ma 16.4. klo 13 Diakoniapiiri ke 18.4. klo 11–13 Keittolounas Yhteisvastuun hyväksi –klo 13 Eläkeläisten opintopiiri, kevään aiheena Raamatun miehiäto 19.4. klo 13 Hovirinnan lähetys-piiri – klo 18 Miesten piiripe 20.4. klo 18 Rukouksen siltasu 22.4. klo 10 Messu ja lähetyspy-hä, Pesonen, Lautjärvi, Cantilena-

kuoro. Lähetyskahvit, kansainväli-sen työn sihteeri Saara Markkula Mikaelinseurakunnasta kertoo SLS:n tasausmatkasta Tansaniaan –klo 17 Kaarinamessu, Auer, Ostela, kirkko-kahvit, leikkinurkka KUUSISTON KIRKKO su 1.4. klo 12 Messu, Kuoppala, Husso POIKLUOMAN SRK-TALO torstaisin klo 9 Äiti Teresan peitto-piiri, paitsi 5.4. su 1.4. ja 15.4. klo 18 Sanan ja laulun ilta tiistaisin klo 9.30 Perhekerho, paitsi 3.4. to 12.4. klo 18 Raamattupiiri ti 24.4. klo 18 Naisten piiri LITTOISTEN SRK-TALO torstaisin klo 9.30 Perhekerho, paitsi 5.4. HARTAUDET JA PIIRIT to 29.3. klo 13 Littoisten lähetyspii-ri, Värttinä ti 3.4. klo 13.30 Hartaus ja ehtoolli-nen, Kuovinkadun toimintakeskus ke 4.4. klo 13 Hartaus, Lähitupa ti 10.4. klo 13.30 Hartaus ja ehtool-linen, Hovirinnan palvelukeskus to 12.4. klo 13.30 Kuusiston lähetys-piiri, Leino, Munkkentie 2 A pe 20.4. klo 13 Onnikan lähetyspiiri, Senioritalo Onnikka ti 24.4. klo12.30 Hartaus, Seniorita-lo Onnikka

PYHÄN KATARIINAN KIRKKOsu 1.4. klo 10 messu; Forsström- Roivanen, Laukkanen, Kerokoskisu 1.4. klo 17 Kylämessu; Markkulasu 15.4. klo 10 messu; Laukkanen, Viirros, Kerokoski, Pipliaseuran lähetyskahvit Nummen srk.kodissato 19.4. klo 18 Valon messu; Paatere, Kerokoski, iltateesu 22.4. klo 10 messu; Paatere, Toljamo, Lautjärvi

VARISSUON KIRKKOmaanantaisin klo 8.30 rukouspiiri: 16.4. / 23.4. torstaisin klo 15 Koraalikuoron harjoitukset: 29.3. / 12.4. / 19.4. perjantaisin klo 9.30 perhekerho: 30.3. / 13.4. / 20.4. la 31.3. klo 12–15 Suuri kevätkirppis Yhteisvastuun hyväksi, tervetuloa ostoksillesu 1.4. klo 12 messu; Forsström- Roivanen, Laukkanen, Kerokoskike 11.4. klo 13 Raamatun äärellä: Mooseksen kirjojen Kristus-ennus-tukset; Sirkka-Liisa Vappulasu 15.4. klo 12 Maailmojen messu; Laukkanen, Viirros (av), Kerokoskiti 17.4. klo 13 varttuneen väen kerho; Tuula ja Reino Okkolati 17.4. klo 18 Lapset soittavat lapsille -konserttisu 22.4. klo 12 sanajumalanpalve-lus, Toljamo, Lautjärvisu 22.4. klo 17 Yhteyden messu; Laukkanen, Frimanke 25.4. klo 13 Raamatun äärellä: Juutalaisten juhlat; Sirkka-Liisa Vappula

NUMMEN SRK.KOTItiistaisin klo 10 perhekerho (Pun.tu-

pa): 3.4. / 10.4. / 17.4. / 24.4. joka toinen tiistai klo 12.30 lähetys-piiri: 10.4. / 24.4.joka toinen tiistai klo 13 varttuneen väen piiri: 3.4. / 17.4.

HANNUNNIITUN SRK.TALOtorstaisin klo 9.30 perhekerho: 29.3. / 12.4. / 19.4.joka toinen perjantai klo 15 rukous-piiri: 30.3. / 13.4. su 1.4. klo 17 Sana ja sävel -yhteis-lauluhetkima 2.4. klo 12–13.30 omaishoitajien tutustumisretki Turun Juutalaiseen seurakuntaanti 10.4. klo 12 Raamatun äärellä: Mooseksen kirjojen Kristus-ennus-tukset; Sirkka-Liisa Vappulake 18.4. klo 11 Annan tupape 20.4. klo 18 Parisuhteen iltama 23.4. klo 12 Raamattupiiriti 24.4. klo 12 Raamatun äärellä: Juutalaisten juhlat; Sirkka-Liisa Vappula

HURTTIVUOREN SRK.KOTIto 19.4. klo 13 varttuneen väen piiri

JAANIN SEURAKUNTATALOma 23.4. klo 14 Sirpan kerho (Sokkelo, Jaanintie 36)

Pääsiäisen aikaan voi piirien kokoontumisissa olla muutoksia. MAARIAN KIRKKOMaunu Tavastin katu 2su 1.4. klo 10 Messu, Laurén, Palmunen, Niemisu 15.4. klo 10 Kantaattijumalanpal-velus (messu), Aaltonen, Tom Säilä, Niemi, ”Buxtehude: Jesu, meine Freude”, Maarian soitinyhtye, Katariina Lappi, sopraano, Vilja Riutamaa, sopraano ja Pekka Alonen, basso.su 22.4. klo 10 Messu, Ruskeepää, Laurén, Vuola, Messunaika-ryhmä

PALLIVAHAN KIRKKO(Paltankatu 2) on suljettu remontin takia. Jumalanpalvelukset pidetään muissa seurakunnan toimitiloissa.5.4. klo 9 Perhekerho3.4. klo 17.30 Pääsiäisaskartelua

MAARIAN PAPPILA(Sorolaisenkatu 4)Juttutupa entisille leafilaisille tiistai-sin klo 10–12Perhekerho tiistaisin klo 9–11 (tallissa)14.4. klo 14 Mikael Agricolan päivän tilaisuus, Mika Ketola, TT Juhani Holma: Maisteri Mikaelin Witten-bergin tuliaiset, arkkitehti Panu Savolainen: Viipurin vanhan tuomio-kirkon rauniohankkeen arkeologinen tutkimus, Laurén15.4. klo 11.30 SLEY:n kevätjuhla, kahvi- ja mehutarjoilu. Pauli Huhti-nen, Säilä. Leena Kotka, laulu.

HALISTEN SRK-KOTI(Gregorius IX:n tie 8)Perhekerho perjantaisin klo 9.30–11Avoin Raamattu- ja rukousryhmä keskiviikkoisin klo 18 (paritt. vkot)Su 1.4. klo 12 sunnuntailounas

HEPOKULLAN SRK-TALO (Varkkavuorenkatu 23)Päiväpiiri Kultatupa torstaisin klo 13 (paritt.vkot)Tuolijumppa tiistaisin klo 12.30, hartaus parill.vkoillaPerhekerho tiistaisin klo 9.30–11Lähetyspiiri torstaisin klo 13 (parill.vkot)Raamattupiiri maanantaisin klo 18 Nuorten naisten käsityöpiiri sunnun-taisin klo 16 (paritt.vkot)to 29.3. klo 18 Raamattuilta: Ilmestyskirjan 7 seurakuntaa, aihe:

Ole sitä mitä olet?su 1.4. klo 12 pääsiäisaskartelusu 1.4. klo 15 Sanan ja laulun ilta-päivähetki, kanttorina Helena Koilisrantato 12.4. klo 18 Raamattuilta: Ilmestyskirjan 7 seurakuntaa, aihe: Heikoissa väkeväsu 22.4. klo 11 Lähetyksen jumalanpalvelus, Kokkola, Lehtinen, Rainioke 25.4. klo 18.30 Kirjallisuuspiiri

KOTIMÄEN SRK-TALO(Arkeologinkatu 1)Naistenpiiri maanantaisin klo 14Tasapainoilua tiistaisin klo 14 (paritt. vkot)Tuolijumppa tiistaisin klo 14 (parill.vkot)Päiväpiiri keskiviikkoisin klo 13 (paritt.vkot)Muistijumppa keskiviikkoisin klo 13 (parill.vkot)Perhekerho perjantaisin klo 9.30–111.4. klo 16 Pääsiäisvaellusnäytelmä, joka johdattaa ensimmäisen pääsi-äisen tapahtumiin virittäen pääsiäi-sen tunnelmaan.14.4. klo 12–14 soppapäivä

RAUNISTULAN SRK-TALO (Murtomaantie 12)Päiväpiiri tiistaisin klo 13 (paritt.vkot)Raamattu- ja keskustelupiiri maa-nantaisin klo 12 (parill.vkot)to 29.3. klo 19 Partioäiditma 2., 16. ja 23.4. Selvä suunta -eläkkeeelle jääneiden ryhmäsu 15.4. klo 11 Viikkomessu, Rajamäki, Aaltonen, Vuolala 21.4. klo 15 Raamattuluento: Vanhan testamentin vertaukset, Ruskeepää, Rainiosu 22.4. klo 17 Sanan ja rukouksen ilta, Antti Ijäs, Timo Rantanen

RUNOSMÄEN SRK-KOTI(Munterinkatu 15)Ystävän tupa avoinna maanantaisin klo 13–15 ja torstaisin klo 10–12Perhekahvila avoinna keskiviikkoisin (paritt.vkot) klo 17.30 Raamattupiiri maanantaisin klo 17 (parill. vkot)Käsityökerho keskiviikkoisin klo 18 (paritt.vkot)Lähetyspiiri keskiviikkoisin klo 12 (parill.vkot)Ke 4.4. lähetyspiirissä ehtoollis-hartausma 2.4. klo 11.30 omaishoitajatke 11. ja 25.4. klo 12 keskiviikko-keitto, 1 € /lapset ilmaiseksi ke 11. ja 25.4. klo 17.30 perhekah-vilasu 15. ja 22.4. klo 16 pyhäkoulu

TASKULAN SRK-KOTI(Mullintie 16)Päiväpiiri torstaisin klo 13 (parill.vkot)Olohuone avoinna keskiviikkoisin klo 9–13to 5.4. päiväpiirissä ehtoollinen

YLI-MAARIAN SRK-TALO(Mittumaarintie 73)Perhekerho tiistaisin klo 9.30–11pe 30.3. klo 17 isä–lapsi-kerho: Äijäkokkausta, ilm. viim. 29.3. osallistuminen ja ruokavalio Anne Saarnille p. 040 341 7156Isä–lapsi-kerhon peli-ilta pe 13.4. klo 17 Pallivahan koululla, ilm. 12.4. menn. Iikalle p. 050 374 3131Haliskahvila (Kardinaalinkatu 3 A, kellarikerros) avoinna tiistaisin ja torstaisin klo 12–14Ruokakassien jakoa Jesarissa (Jäkärlän Puistokatu 20) perjantai-sin klo 12–14Japanin-lähetyspiiri 11.4. klo 18 Saara Jokisella (Westerholminkatu 3 E 60) ja 25.4. klo 18 Rauha Pasasella (Tammispaltantie 3 E 60)

MARTINKIRKKOHuovinkatusu 1.4. klo 10 Messu, Norvasuo, Lehtinen, Tenkanen, Elo, Martinkir-kon kuoro, mukana Kampus Sinfonietta, johtaa Markus Ylijoki-pii; Pyhäkoulu tornikappelissa messun aikana, Erkamaa. TSTV televisioi. ke 11.4. klo 18 Arki-illan ehtoolli-nen, pappi tavattavissa ja teehetki klo 16 alkaen, musiikkihetki klo 17.30, Huoponen, Tenkanen, mukana Anni Manninen, sello ja Tuomas Tenkanen, oboe.to 12.4. klo 18.30 Raamattuopetus-ta: Vanhan testamentin teologiaa.su 15.4. klo 10 Messu, Riihimäki, Hägglund, Salakari, Tenkanen, mukana Turun Tuomiokirkon kuoro, johtaa Maria Utriainen. Isosten siunaaminen, nuorisotyö mukana. Pyhäkoulu tornikappelissa messun aikana, Erkamaa.ma 16.4. klo 19 Puolalanmäen mu-siikkilukion kirkkokonsertti. ke 18.4. klo 18 Arki-illan ehtoolli-nen, pappi tavattavissa ja teehetki klo 16 alkaen, musiikkihetki klo 17.30, Kuusela, Salakari. to 19.4. klo 18.30 Raamattuopetus-ta: Vanhan testamentin ääressä, Huoponen.su 22.4. klo 10 Messu, Kuusela, Hannu Uusimies, Tenkanen, Elo; mukana barokkiyhtye Anne Hätösen johdolla; Kansanlähetyksen kirk-kopyhä. Pyhäkoulu tornikappelissa messun aikana, Erkamaa.ke 25.4. klo 18 Arki-illan ehtoolli-nen, pappi tavattavissa ja teehetki klo 16 alkaen, musiikkihetki klo 17.30, Lehtinen, Tenkanen; mukana Aino Tenkanen, viulu.

KAKSKERRAN KIRKKOKakskerran kirkkotie 110Katso takasivu.

HIRVENSALON SRK-KESKUS Honkaistentie 85:to 29.3., 5. ja 12. ja 19.4. klo 9.30 Perhekerho, Erkamaa.to 29.3. klo 9.30 Minikirkko ja ehtoollinen Hirvensalossa, Kuusela.su 1.4. klo 13 Palmusunnuntain perhemessu, Huoponen, Salakari, Erkamaa.su 1.4. klo 17 Missiomessu – ”Kuun-televa rukous”, Jukka Jämsén, tarjolla sanaa ja säveliä, rukouspal-velua ja ehtoollinen, lastenhoito ja iltapala, Kuusela.ke 11.4. klo 13 Eläkeläiskerho, Nurmi.ke 18.4. klo 13 Eläkeläiskerho. Rukouspysäkki ei ole enää perjan-taiaamuisin klo 8, vaan parittomien viikkojen to klo 18 Hirvensalon srk-keskuksessa eli 29.3., 12.4., 26.4., 10.5., 24.5., 7.6.

MARTIN SRK-KOTITemppelikatu 13.– 4.4. klo 16–20 Pääsiäismyyjäi-set, leivonnaisia, pääsiäisaskarte-luja ja kortteja, käsitöitä, arpajai-set, kahvila. ke 11.4. klo 13 Eläkeläiskerho, keittolounas, Larkela.pe 13. ja 20.4. klo 18 Rukousta liikkuen – Jumalan kohtaamista koko keholla. Tenhu.ma 16.4. klo 18 Kylväjäpiiri. ti 17.4. klo 17.30 Lähetyksen ompe-luseurat, Metso.la 21.4. klo 18 Israel-työ ry:n kokous.ke 25.4. klo 13 Kanttorikahvila, Tenkanen.

UITTAMON SRK-KOTIRusthollinrinne 1pe 30.3., 13. ja 20.4. klo 9 Perhekerho, Erkamaa.

su 1.4. klo 15 Pyhäpäivän messu ja kahvihetki, Mustonen, Elo.

YRJÄNÄN SRK-KOTI, Itäinen Pitkäkatu 49pe 30.3. klo 18 Lähetyksen puuha-piiri.ke 4.4. klo 14 Kenia-piiri.to 12.4. klo 13 Teemakahvila, Hirvilahti.pe 13.4. klo 18 Lähetyksen puuha-piiri.ke 18.4. klo 14 Kenia-piiri.to 19.4. klo 12 Diakoniaruokailu työttömille ja muille tarvitseville. Aikuiset 1 €, lapset ilmaiseksi. Hirvilahti.

HENNALAHennalantie 10, Satavan saariti 10.4. klo 9.30 Perhekerho, Erkamaato 12.4. Entisajan koti-näyttely, kts. s. 13 ja s. 17. Su klo 12.30 hartaus, Kuusela. Linja-autot 14 ja 15/Aurakatu, KOP:n kolmion vierestä.ti 17. ja 24.4. klo 9.30 Perhekerho.

PYHÄN HENRIKINEKUM. TAIDEKAPPELISeiskarinkatu 35torstaisin klo 18 Taidekappelin hartaudet seuraavasti: 29.3. Huoponen, Elo; 12.4. Mustonen; 19.4. Norvasuo, Tenkanen.

MERIMIEHENKATU 7maanantaisin klo 9.30 Vauvakahvilat seuraavasti: 2.4., 16.4. ja 23.4., Erkamaa.

MIKAELINKIRKKOPuistokatu 16Su 1.4. klo 10 Palmusunnuntain messu, Hanttu, Sankamo, Hakan-pää, Kuorikoski. Pyhäkoulu. Kirkko-kahvit lähetystyön hyväksi. Maksuton kimppabussi: klo 9.00 Kans.palv.talo–Vakka–Suomentie–Kustavintie– Talinkorventie–Suikkilantie– n. klo 9.20–Artukaistentie–Hyrköistentie–Pernontie n. klo 9.35–Messukentän-tie–Vienola–Suikkilantie–Pansiontie–Kanslerintie n. klo 9.40–Iso-Heikkilän ymp.–Nuutinkatu–Mikaelinkirkko klo 9.45. Kyytiin kaikilta pysäkeiltä. Paluu samaa reittiä. Klo 19 Job eilen ja tänään – kirkko-näytelmä hiljaisella viikolla. Vapaa pääsy.Ke 11.4. klo 18 Iltamessu, Kirsi Hakan-pää, SeppänenLa 14.4. klo 10, 12, 14 Kiipeä Kirkon torniin YV-keräyksen hyväksi Su 15.4. klo 10 Konfirmaatiomessu (ryhmä 600), Seivästö, Jaakkola, Koski, Hakanpää, Aboa Gospel -kuoro. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit Inkerin työn hyväksiKe 18.4. klo 18 Iltamessu, Hanttu, HakanpääSu 22.4. klo 10 Messu, Paakkanen, Kirsi Hakanpää, Kuorikoski, Seppänen, Brahe Djäknar – mieskuo-ro. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit merimies-kirkkotyön hyväksi.Ke 25.4. klo 18 Iltamessu, Seivästö, Hakanpää

MIKAELIN SRK-KOTIPuistokatu 13 To 29.3. klo 19 Sanan (s)ilta, Lehikoinen Ma 2.4. klo 18.30 Naisia kaivolla-ilta, ”Elämäni, missä olet?”, järj. KRSLa 21.4. klo 11–13 Mikaelinseurakun-nan kevätmyyjäisetSu 22.4. klo 17 KohtaamispaikkaEmmaus – uskon syventämisen ilta su 1.4. ja 15.4. klo 17Keskellä elämää – ruokailutapahtuma vähävaraisille (1 € maksu) ti 3.4. ja 24.4. klo 12–14

Mikaelin Raamattukoulu ti klo 18–20 (3.4., 10.4., 17.4., 24.4.)Pyhäkoulu su klo 12 (klubi, 29.4. asti, ei 8.4.) Wanhan ajan ompelupiiri (klubi) ma kello 12–14 Vauvakerho (srk-sali) ma klo 14–15.30, tied. p. 040 3417 385Lähetyspiiri (klubi) ti klo 13–14.30 Aamurukous (klubi) ke klo 8 Eläkeläiskerho (srk-sali) ke klo 12–13.30 (2 €, sis. kahvit ja tuolijumppa)Omaishoitajat ke 18.4. klo 12–13.30 (klubi), Tied. Anneli Koskinen Puh. 040 3417 396.Pienpiiri (klubi) ke klo 19Merimieskirkkopiiri (klubi) to klo 14.30–16, tied. p. 040 3417 391Netsup-nettityöpaja (klubi) to 19.4. klo 18–20Pilates pe klo 10.30–11.30. Tied. Hilkka-Helena Katainen, p. 040 3417 397 Pariskuntien piiri la 14.4. klo 15–17 (klubi), Tied. Matti Pennanen, p. 044 325 1051. Diakoniatyöntekijöiden ajanvaraus (13 B 2. krs) ma ja to klo 10–11.30 p. 040 341 7097 MIKONMÖKKI, Puutarhakatu 24:Lapsille ja perheille:Perhekerho joka toinen to klo 9.30–11Handy hands Club - monikulttuurinen perhekerho pe 30.3. ja 20.4. klo 9.30–12Nuorille:GG-ilta nuorille pe klo 18–22 (ei 6.4.) Isko 1, parittomat viikot ke klo 17–18Isko 2, parilliset viikot ke klo 17–18Mikonmökin lähetyspiiri nuorille ja nuorille aikuisille to klo 18Aikuisille: Syvällisemmin Raamattuun ti klo 16.45–17.45, Pelkonen, p. 0400 681 302Nuorille muualla:Pansion moottorihallissa: Ma klo 18–20 mopot ja ke klo 18–20 autotSähly to klo 18–19 Juhana Herttuan koulun liikuntasalissa. Omat mailat mukaan.Nuorille aikuisille muualla:Verstas-nuorten aikuisten ilta joka toinen ke klo 18–22 (11.4. ja 25.4.) pastori Kaisa Vanhalan luona, os. Kerttulinkatu 4 E 30 Solupäivä Mikaelin srk-kodissa su 15.4. kello 11.30–17Lisätietoja: www.mikaelinnuoret.fi, Facebook-ryhmä ”Turun GG”

SUIKKILAN SRK-KOTIKonstanzankatu 1Su 22.4. klo 12 Messu, Paakkanen, Seppänen Pyhäkoulu su klo 14 (29.4. asti, ei 8.4.)Pienpiirit: Ma klo 19 Erkki Aihela ja to klo 19 Eija Pursimaa Perhekerho (avoin kerho) joka ti klo 9.30–11 Eläkeläiskerho: To klo 12–13.30 (2 €, sis. kahvit ja tuolijumppa)Pilates pe klo 9–10. Tied. Hilkka- Helena Katainen, p. 040 3417 397 PAAKARLAN SRK-KOTILaivateollisuudenk. 28To 12.4. klo 18 Toivon torstai – Elämän leipää ja ruokakasseja Ke 25.4. klo 18 Kevätmyyjäiset ja lähetysjuhla Pyhäkoulu su klo 16 (29.4. asti, ei 8.4.)Lähetyspiiri ke klo 13–14.30 Varhaisnuorten kerho ke klo 17.30–18.30 Eläkeläiskerho to klo 13–14.30 (2 €, sis. kahvit ja tuolijumppa)Naisten piiri joka kk:n toinen ke klo 19Perhekerho joka toinen pe klo 9.30–11 (monikulttuurinen kerho) HÄRKÄMÄEN SRK-KOTI, Säkäkuja 1 Raamattupiiri to klo 19 Perhekerho joka toinen pe klo 9.30–11

PALVELUTALO ISO-HEIKKI Eläkeläishartaus ma klo 13.30–14 (2.4.,16.4.)

Miesten saunailta Ruissalon Ykköspirtillä (Ruissalon Puistotie 629) ma 23.4. klo 18. Keskustelua, pieni iltapala.

ÄijäkävelyKe 4.4. klo 18–19.30. Startti Mikaelin-kirkolta. Kävelyn jälkeen iltakahvit.

Mikael-teatteri Harjoitukset ti ja to klo 18.30 Mikaelinkirkossa. Uudet näyttelijät myös tervetulleita. Tied. Ismo Seivästö, p. 040-3417 408 KuorotMikaelinkirkon kuoro: Harjoitukset Mikaelin srk-kodissa ke klo 17.30–19.Aboa Gospel -kuoro: Harjoitukset Mikaelin srk-kodissa ke 19.15–21Uusia laulajia mahtuu mukaan. Tied. Silvia Koski, silvia.koski@evl.fi. Tervetuloa Mikaeliin – Mikaelinseura-kunnan tutustumiskurssi alkaa ke 4.4. klo 18.30 Mikonmökissä, Puutarhakatu 24 (seur. kerrat 11.4., 18.4., 25.4.). Ilm./tied: pasi.jaakkola@evl.fi / 040-341 7412

www.mikaelinseurakunta.fi www.mikaelilainen.fiwww.mikaelinnuoret.fi

PAATTISTEN KIRKKO Su 1.4. klo 10 messu ja kirkkokahvit, Järvensivu, saarna Antti Ijäs Suomen RaamattuopistoltaSu 15.4. klo 10 messu ja kirkkokahvit, Järvensivu. Mukana Eläkeliiton Turun seudun yhdistys ja kuoro.Su 22.4. klo 10 sanajumalanpalvelus ja kirkkokahvit, Nils Spoof SEURAKUNTATALOviikoittainMa klo 9 avoin kerhoKe klo 16 ja 17 perhemuskarit klo 18 naisten jumppaTi 3.4. klo 11 pieni vaellus lapsiper-heilleTi 10.4. klo 18 perhekahvila AiroTi 17.4. klo 18 kädentaitoryhmäKe 25.4. klo 13 seniorien syntymäpäi-väjuhla 70, 75, 80, 85 täyttäneille

PAPPILATi 10.4. klo 19.30 miesteniltaKe 12.4. klo 17 isoskoulutus ja klo 18 nuorteniltaTi 17.4. klo 15 diakonia - ja vapaaeh-toispiiriKe 18.4. klo 12 lähetyspiiriTo 19.4. klo 17 yhteisvastuukeräysilta, rippikoululaisille ja vanhemmille

PIIKKIÖN KIRKKO, Hadvalantie 5su 1.4. klo 10 Pajunkissakirkko, Leppäkari-Lindberg, Ilonen, Piiparinen, Kinnarisu 15.4. Konfirmaatiomessu, Niemi-nen, Ilonensu 22.4. Messu, Eläkeliiton kirkkopy-hä, kirkkokahvit, Hermonen, Ilonenti 24.4. klo 18 Sanan ja rukouksen konsertti-ilta, Ijäs, Juha Viljanen, Pertti Kallio

PIIKKIÖN SRK-KESKUSHepojoentie 4ke 4.4. klo 18 Miestenpiiri: Kristuksen kärsimystiehartaus kirkossake 11.4. klo 13 Eläkeläisten iltapäivä, Leppäkari-Lindberg; klo 18 Raamattu- ja keskusteluilta, Olli Koskenniemima 16.4. klo 17.30 Naistenpiirike 25.4. klo 13 Eläkeläisten iltapäivä:

Illan Sana ma 23.4. klo 18.30 Kupittaan srk-kodissa, Pirkko Ansa-harju: Sukukirous.

KIRJALLISUUTTA JA MATKAKUMPPANUUTTALukulamppu to 12.4. klo 18.30 Kupittaan srk-koti: Kristina Carlsonin William N. Päivä-kirjaKirjallisuuspiiri parittomat ke klo 17 Salongissa, Harri Raitis ja Kirsti Saksa.Elixiiri – luovan sanataiteen opintopii-ri tiistaisin. Uudet jäsenet ilm. Hilkka Pulli puh. 040 966 7622.Huonokuuloisten hengellinen piiri ke 18.4. klo 16 Yläsalissa, Kairavuo.

LUENNOTTuntematon Raamattu ti 24.4. klo 18 Tuomiokirkossa: Raamatun kaanonin synty ja suomalainen Raamattu, raamattuteologian kouluttaja Mika Aspinen.

Måndagarkl. 14 Missionskretsen samlas i Au-relia (3 vån.). Jämna veckor kl. 18 West Coast Gospel Choir övning i Aurelia (1 vån.) jämna veckor

Tisdagarkl.18–19 Lovsångskören övar i Aurelia (1 vån.)

Onsdagarkl.10–12 Familjecafé i Papinholma församlingshem (Käräjäkalliontie 4, S:t Karins). Ordnas i samarbete med folkhälsankl.11–12 Förbönsgruppen samlas i Aurelia (3 vån.)

Torsdagarkl.9.30–11 Öppen dagklubb för 2–5 åringar. Varannan torsdag (ud-da veckor) i Aurelia (2 vån.). Vi tar emot max 10 barn/gång, du bör anmäla ditt barn senast dagen innan till 040-341 76 28. Ta med eget mellanmål och egna inneskor! Verksamheten är gratis!kl.9.30–11 Familjecafé i Aurelia (2 vån.). Jämna veckorkl.19 Veckomässa firas i Skarpskyt-tekapellet, Domkyrkan

Fredagarkl.19–23 Café aderton i Aurelia (2 vån.)

Lördagarkl.11.30–13.00 Kyrkans barntimme (4 år-) i Aurelia

tors 29.3 kl.17–19 Fastegruppen samlas i Domkyrkansö 1.4 kl.12 Högmässa i Domkyrkan. Sepponen (pred) Björkgren (lit. Gudstjänstgrupp 4 medverkar. Kyrkkaffe efter högmässan.kl.15 Vernissage för utställning med Bibelmotiv i Aurelia (1 vån.)tis 10.4 kl.19–20 Lovsång och för-bön i Aurelia (1 vån.). Ingvar Dahl-backa: ”Blicken fäst vid Jesus”.ons 11.4 kl.13–15 Café Orchidé i Au-relia (1 vån.). Ragnar Bäckström: ”Seder och bruk i olika länder”.kl.17–18 Gudstjänstgrupp 6 samlas i Aurelia (3 vån.)

tors 12.4 kl.17 Debatt med Patrik Hagman kring hans bok ”Om kristet motstånd” i Aurelia (1 vån.)sö 15.4 kl.12 Högmässa i Domkyr-kan. Bäck (pred), Mullo (lit). Guds-tjänstgrupp 6 medverkar. Kyrkkaffe efter högmässan.tis 17.4 kl.19–20 Lovsång och förbön i Aurelia (1 vån.). Fredrik Portin: ”Vandra i ljuset”.ons 18.4 kl.13–15 Café Orchidé i Aurelia (1 vån.). Svante Lundgren: ”Judarnas historia”.kl.17–18 Gudstjänstgrupp 1 samlas i Aurelia (3 vån.)kl.18–19 Gudstjänstmöte. Öppet för alla. Servering.sö 22.4 kl.10:30–13 Gudstjänst i Aurelia (1 vån.). Stig-Erik Enqvist (pred), Mullo (lit). Kyrkkaffe efter gudstjänsten.kl.12 Högmässa i Henrikskyrkan. Mullo (pred), Bäck (lit). Välsignel-se av hjälpledare. Gudstjänstgrupp 1 medverkar. Kyrkkaffe efter hög-mässan.tis 24.4 kl.19–20 Lovsång och förbön i Aurelia (1 vån.). Eero Sepponen: ”Gå och tjäna Herren med glädje”.ons 25.4 kl.13–15 Café Orchidé i Aurelia (1 vån.). Tema: ”Lär känna Bibliska personer”.kl.17–18 Gudstjänstgrupp 2 samlas i Aurelia (3 vån.)

Anglican Holy Communion services every third Sunday of the month in the Tarkk’ampuja Chapel of the Cathedral at 4 p.m. Apr 15 and and May 20. Family services last Sunday of the month in the Agricola Chapel of the Cathedral at 4 p.m. Apr 29 and May 27.Lutheran Holy Communion services other Sundays in the Tarkk’ampuja Chapel of the Cathed-ral at 4 p.m. Apr 1, 8, 22 and May 6 & 13. Feb 12, 11, 4 and 13 are services with Taizé music.Junior Church (when there is a service in the Cathderal) at the Youth Center of the Cathedral Congreagation, Eerkinkatu 1, starting at 3.50 p.m. and ending as the congregation returns from the Cathderal for church coffee around 5.20 p.m.Church coffee after family services in Domcafé.Pastor Mia’s Office Hours: Tue 14–15 Student house B, room 206, Rehtorinpellonkatu 4 (except Feb 28, March 6 & 20, April 10, May 1&15), Wed 11–12.30 Eerikinkatu 3, 5th floor. Regular days off Fri and Sat.

Donnerstag, 5.4., 19.00 Uhr Abend-mahlsfeier in der Gemeinde, Kaskenkatu 1. Sonntag, 8.4., 14.30 Uhr Gottesdi-enst in der Scharfschützenkapelle, anschl. Kirchkaffee in der Gemeinde, Kaskenkatu 1

Kevätiloa ja kauneimmat kevätlaulut, Piiparinen; klo 18 Raamattu- ja kes-kusteluilta, Leppäkari-Lindberg

PAPPILA , Pappilantie 4to 29.3. ja 12.4. klo 18 Raamattupii-ri, Eero Kaumi

PYÖLINRANTA, Pyölintie 77ma 16.4. klo klo 18 Äitien saunailta Pyölinrannan rantasaunalla, tieduste-lut Mia Piiparinen, 040 3417 744

YHTEISVASTUU 2012 la 21.4. klo 10 Yhteisvastuun lipaske-räys kauppojen ovilla, Tammipartio ja vapaaehtoiset (yht. Eliisa Lehti, 040 3417 724)

AikuisilleNaistenpiiri joka toinen maanantai (parilliset viikot) klo 17.30 srk-talolla.Äitien ilta kerran kuussa klo 18 pappi-lassa. Tarjoilu nyyttikestiperiaatteella. Kahvi, tee ja mehu tarjoaa talo.Miestenpiiri joka toinen keskiviikko (parilliset viikot) klo 18 srk-talolla. Kaiken kansan kahvila tiistaisin klo 9 vanhalla srk-talolla.Sanan ja rukouksen ilta joka kuun viimeinen tiistai klo 18 srk-talolla.Eläkeläisten iltapäivä joka toinen kes-kiviikko (paritt. viikot) klo 13 srk-ta-lolla. Raamattu- ja keskusteluilta joka toinen keskiviikko (paritt. viikot) klo 18 srk-talolla.Raamattupiiri, Eero Kaumin johdolla, joka toinen torstai (paritt. viikot) klo 18 pappilassa.Oivaltajat torstaisin klo 10–12 vanhalla srk-talolla. Vertaistukiryhmä kaikille mm. päihde- tai mielenterve-ysongelmista tai yksinäisyydestä kärsiville. Tulet kuulluksi etkä ole yksin kohtaamassa elämän haasteita. Kahvitarjoilu. Järj. Piikkiön srk yhteis-työssä Salon A-klinikan ja Kaarinan kaupungin kanssa. Kirkkokuoro Korintin harjoitukset tors-taisin klo 18 srk-talolla.

Diakoniatyö: ke 9.5. Kevätretki, lähtö klo 9.30 srk-talolta. Tiedustelut: diakoniatoimisto 040 3417 724.

NuorilleTarkemmat nuorten tapahtumatiedot www.seitsemastaivas.fi

LapsilleAvoin alakouluikäisten puuhailuilta-päivä maanantaisin klo 14–16, vanhalla srk-talolla.Lasten hoitopalvelu tiistaisin klo 13–15 srk-talolla.Lastenkuoro Pikantin harjoitukset torstaisin klo 17 srk-talolla.Perhekerho perjantaisin klo 9.30–11.30 srk-talolla.Lasten kirkkohetki kuukauden ensim-mäinen perjantai klo 9.30 kirkossa.

Diakoniatoimiston asiointi- ja ajanvarausaika ti 11–12 p. 040 3417 724 tai 040 3417 744 (ovi paloaseman puolella) www.piikkionseurakunta.fi

TUOMIOKIRKKOPappi tavattavissa rippiä ja sielunhoi-toa varten maanantaisin klo 16–18, torstaisin klo 12 keskipäivän ehtoollisen jälkeen ja lauantaisin klo 18 alkavan iltakirkon jälkeen. Tapaamisesta voidaan sopia erikseen myös puhelimitse. Lähetyskahvila Domcafé Tuomiokirkon porrastasan-teella on avoinna sunnuntain jumalanpalveluksen jälkeen. Ryhmäti-laukset p. 040 3417 310.Messut klo 10:Su 1.4. Lehti, Kairavuo, Åberg, Hietaharju, Nuorisokuoro.

Su 15.4. Pajunen, Lehti, Pietilä, Åberg, Camis-kuoroa joht. Essi Hirvonen. Su 22.4. Partiolippukuntien kirkkopy-hä: Kairavuo, Ahola, Åberg, Hietaharju, Nuorisokuoro.

Viikkomessut:Aamuehtoollinen ke klo 8Ehtoollinen to klo 12Iltaehtoollinen lauantaisin klo 18 – klo 18.50 Raamattua kannesta kanteen.

Muita tapahtumia:Vesper (illan rukoushetki) ma–pe klo 18, jonka jälkeen Raamattua luetaan kannesta kanteen.Domcafén tietovisa to klo 17.Virsilaulua vapaaehtoisvoimin su 15.4. klo 18. Virsistä voimaa ke 18.4. klo 16.30..Yksinelävien iltamessu su 22.4. klo 18.Turku rukoilee ke 25.4. klo 18.

TOIMITALO, Eerikink 3Siioninvirsiseurat su 1.4. klo 16, kahvit alk. 15.30.Sotainvalidien Turun piirin hengellinen iltapäivä ma 12.4. klo 13. Nojatuolimatka su 15.4. klo 18: Egyptin historiaa, kuka oli Ramses II? A. Pajunen. Nojatuolimatka Egyptiin su 22.4. klo 18, Saara Rihu.

PERHETYÖPerhekerho torstaisin klo 9.30 Kupittaan srk-koti.Perhekahvila perjantaisin klo 9–14 Nuortentalolla (Eerikink. 1).Lasten shakkikerho perjantaisin klo 16.30 Domcaféssa.

KOULULAISILLESavipaja keskiviikkoisin klo 17–19 Nuortentalolla kaikenikäisille, alle 10-vuotiaat aikuisen seurassa. Tervetuloa vaikka koko perhe opette-lemaan savitöiden tekoa ja toteutta-maan omia ideoita, mummit ja kum-mit mukaan! Kerhomaksu 10 €/per-he/kausi.

NUORET AIKUISETTietoa tuomiokirkkoseurakunnan nuorten aikuisten toiminnasta www.turuntuomiokirkkoseurakunta.fija sieltä Nuoret aikuiset. Tervetuloa esimerkiksi vapaaehtoistoiminnan ryhmään suunnittelemaan ja toteut-tamaan hauskaa toimintaa yhdessä muiden nuorten kanssa!

ELÄKELÄISILLEHiljaisella viikolla ei keskiviikkokerho-ja. Torstaina 5.4. kiirastorstain ehtool-linen klo 12 Tuomiokirkossa. Keskiviikkokerho 18.4. klo 13 Juhlasali ja Vuorikoti.Tuolijumppa 11.4. ja 25.4. klo 13 Juhlasalissa.

LÄHETYSTYÖBetel-piiri parittomat ma klo 13 Yläsalissa, Terttu-Sisko Meskanen.Eerikinkadun lähetyspiiri ti 17. ja 24.4. klo 13 Yläsalissa (Aninkaistenk. 1, 2.krs), Soile Ahlqvist.Lähetyspysäkki parittomat to (12.4. Marja Kalajoki) klo 13 Kupittaan srk-koti.Hannat parilliset to klo 18.30 Kupittaan srk-koti. (5.4. klo 18.30 kirkossa kiirastorstain ehtoollisella, 19.4. aiheena Indonesia Kambodza ja Turkki)Runopiiri parilliset to klo 13 Kupittaan srk-kodissa, Ulla Puranen ja Raila Räty.

RAAMATTU- JA KESKUSTELURYHMÄTIlosanomapiiri ke klo 18.30 Kupittaan srk-kodissa. Sakari ja Pirkko Ansaharju ja Helmi Neuvonen.Naisten aamu parilliset to klo 10 Kabinetissa, Lehti.Timon Raamis parittomat to klo 18.30 Salongissa (Aninkaistenk. 1, II krs), T Rantanen.

nuortenpääsiäismessuPiikkiön kirkossa to 5.4. klo 18.00Lisätietoja: www.seitsemastaivas.fi

KIRKKO JA ME ■ No 3 ■ 29.3.201220

Pääsiäisen aika

Tim

o Ja

ko

ne

n

Maanantai 2.4.Henrikinkirkkoklo 19 Hiljaisen viikon iltaehtoollinenMaarian kirkko klo 18 Hiljaisen viikon iltajumalanpalvelusMartinkirkkoklo 18 Ristin Tien rukoushetki Piikkiön srk-keskusklo 18 Jeesuksen ajan pääsiäisate-ria, maksullinen, ilm. viim. 29.3. srk-sihteerille, p. 040-3417 377Tuomiokirkkoklo 19 Hiljaisen viikon iltakirkko

Tiistai 3.4.Henrikinkirkkoklo 19 Hiljaisen viikon iltaehtoollinenKaarinan kirkkoklo 18 Hiljaisen viikon konserttiMaarian kirkkoklo 18 Hiljaisen viikon iltajumalanpalvelusMartinkirkkoklo 18 Ristin Tien rukoushetkiPaattisten seurakuntatalo klo 11 pieni vaellus lapsiperheillePiikkiön srk-keskusklo 17 ja 18 Pääsiäisvaellus koko perheelleTuomiokirkkoklo 19 Hiljaisen viikon iltakirkkoUittamon srk-kotiklo 18 pääsiäishartaus perheille

Keskiviikko 4.4.Henrikinkirkkoklo 13 Vanhemman väen ehtoollishartaus. Kuljetus Lausteelta klo 12.15 ja kulkee reittiä Lehmusvalkama- Saga-Liisankatua Ispoisten seura-kuntakodille – Katariinanlaakson kautta Koivulan liikekeskukselle ja sieltä Henrikinkirkkoon. Paluu samaa reittiä. Ke 4.4 klo 19 Paastonajan virsiä ja musiikkia, viulisti Katriina RainioKaarinan kirkkoklo 19 Paastonajan iltakirkkoMartinkirkkoklo 18 Ristin Tien rukoushetki, Anette Pyykkö, alttoviulu.Mikaelinkirkkoklo 18 Hiljaisen viikon iltamessuPiikkiön kirkkoklo 13 Hiljaisen viikon ehtoolliskirk-ko eläkeläisille, kirkkokahvitklo 18 Kristuksen kärsimystieharta-us, ehtoollinenRaunistulan srk-talo klo 18 Perheitten pääsiäiskirkko, Maarian lapsi- ja nuorisokuoro

Pyhän Katariinan kirkon alttarille sijoitettu keskiaikainen krusifiksi on kotimaista työtä. Ilmeikkäästi veistetyn Kristuksen lisäksi taiteilija on tallentanut ristin sakaroiden päihin myös evankelistojen symbolit. Matteuksen enkeli, Luukkaan härkä, Markuksen leijona ja Johanneksen kotka todistavat ristiinnaulitsemisen hetkeä.

Kiirastorstai 5.4.Henrikinkirkkoklo 19 iltamessuHepokullan srk-taloklo 13 Pääsiäisvaellus (päivä- ja lähetyspiiri)klo 14 Pääsiäisvaellus (kaikille avoin)Hirvensalon srk-keskusklo 20 EhtoollinenKaarinan kirkkoklo 19 ehtoollinen, Kaarinan kirk-kokuoro Kaarina Peltosen johdollaKakskerran kirkkoklo 18 MessuKuusiston kirkko klo 19 ehtoollinenMaarian kirkkoklo 18 ViikkomessuMartinkirkkoklo 18 ehtoollinen, Martinkirkon kuoro, mukana Maria Tenkanen, huilu. Mikaelinkirkkoklo 13 Eläkeläisten kiirastorstain messu. Maksuton bussikuljetus. Reitti: klo 12 Kans.palv.talo-Vak-ka-Suomentie-Kustavintie-Talin-korventie-Suikkilantie- n. klo 12.20 - Artukaistentie-Hyrköistentie-Per-nontie n. klo 12.35-Messukentän-tie-Vienola-Suikkilantie-Pansion-tie-Kanslerintie n. klo 12.40-Iso-Heikkilän ymp.-Nuutinkatu-Mika-elinkirkko klo 12.45. Kyytiin kaikil-ta pysäkeiltä. Paluu samaa reittiä klo 19 messu, Mikaelinkirkon kuoroPaattisten kirkko klo 18 ehtoollinen, kirkkokuoroPiikkiön kirkkoklo 18 Seurakuntayhtymän nuorten yhteinen kiirastorstain messu, alttarin riisuminen, nuoretTaskulan srk-kotito 5.4. päiväpiirissä ehtoollinenTuomiokirkkoklo 12 ehtoollinenklo 17.30 Perheiden pääsiäisvael-lusklo 19.30 ehtoollinen, NOVAPyhän Katariinan kirkkoklo 19 messuVarissuon kirkkoklo 19 messuVärttinäto 5.4. klo 10 hartaus ja ehtoollinen

Pitkäperjantai 6.4.Henrikinkirkkoklo 10 sanajumalanpalvelus, Henrik’s singersklo 15 Kristuksen kuolinhetken hartaus Kaarinan kirkkoklo 10 sanajumalanpalvelus, Cantilena-kuoro

Maarian kirkkoklo 10 sanajumalanpalvelus, ehtoollinenMartinkirkkoklo 15 Jeesuksen kuolinhetken rukoushetki, mukana gregoriaaninen lauluyhtye Schola Cantorum Aboensisklo 18 Ristin Tien rukoushetkiMikaelinkirkkoklo 10 jumalanpalvelusklo 15 Jeesuksen kuolinhetken musiikkihartaus, Key Ensemble, Erkki Lahesmaa, sello, sekä CCI-valmennuskuorolaisiaPaattisten kirkko klo 10 gregoriaaninen jumalanpal-velus, mukana lauluyhtye Schola Cantorum AboensisPiikkiön kirkkoklo 15 Jeesuksen kuolinhetken hartaus, kirkkokuoro KorinttiPyhän Katariinan kirkkoklo 10 sanajumalanpalvelus, Pyhän Katariinan kuoroklo 15 Kristuksen kuolinhetken hartausTuomiokirkkoklo 10 sanajumalanpalvelus, NOVAVarissuon kirkko klo 12 sanajumalanpalvelus

Hiljainen lauantai 7.4.Mikaelinkirkkoklo 22 Pääsiäisyön tuomasmessuKakskerran kirkkoklo 23 Pääsiäisyön messu, mukana gregoriaaninen lauluyhtye Schola Cantorum AboensisPyhän Katariinan kirkkoklo 24 Pääsiäisyön messuTuomiokirkkoklo 23 Pääsiäisyön messu, piispa Kaarlo Kalliala

Pääsiäispäivä 8.4. Henrikinkirkkoklo 10 messu, Henrik’s singers, pyhäkoulu, kirkkokahvi. Härkämäen srk-koti klo 18 PääsiäisiltaKaarinan kirkkoklo 10 messu, Kaarinan kirkkokuo-ro Kaarina Peltosen johdollaKakskerran kirkkosu 8.4. klo 12 MessuKuusiston kirkkoklo 7 Pääsiäisaamun messu, Kaarinan kirkkokuoro Kaarina Peltosen johdollaMaarian kirkkoklo 10 Pääsiäismessu, G. Ph Telemann: Pääsiäiskantaatti Juha-Pekka Vikman, viulu Jarmo Korhonen, fagotti Ulla Vuola, urut Heikki Rainio, tenori

Martinkirkkoklo 10 Messu, Anette Pyykkö, viulu ja Tuomas Tenkanen, oboe. Ei pyhäkoulua.

Mikaelinkirkkoklo 10 messu, Pyhäkoulu. Kirkko-kahvit merimieskirkkotyön hyväksi klo 17 Mikaelmessu, Matti Vuolanne (mukana Kansanlähetys)

Paakarlan srk-koti klo 14 Ehtoolliskirkko

Paattisten kirkko klo 10 messu ja kirkkokahvit

Piikkiön kirkkoklo 10 juhlamessu, alttarin koristeleminen, Korintti

Pyhän Katariinan kirkkoklo 10 messu, Pyhän Katariinan kuoro, pääsiäisruokailu Katariinan pappilassa, kirkkobussi lähtö klo 9.15 reittiä: Varissuon kirkko – Littoistentie – Satakielenkatu – Tilhenkatu – Littoistentie – Jaanintie – Karjakujan taskupysäk-

ki – Jaanintie – Kohmon päätepysäkki – Kuralankatu – Petkeltien päätepysäkki – Vanha Hämeentie – Tammitie – Hakapel-lonkatu – Pyhän Katariinan kirkko. Paluu samaa reittiä ruokailun jälkeen n. klo 12.30Tuomiokirkkoklo 10 Messu, trumpetisti Juhani RistoUittamon srk-kotiklo 15 messu ja kahvihetki

2. Pääsiäispäivä 9.4.Henrikinkirkkoklo 16 messu, rukoustanssiryhmä avustaa, kirkkokahviMaarian kirkko klo 10 messuMartinkirkkoklo 10 Messu, avustaa lauluyhtye Key Ensemble Teemu Honkasen johdolla. Pyhäkoulu tornikappelissa messun aikana

Mikaelinkirkkoklo 10 perhekirkkoPaattisten kirkko klo 18 nuorten valmistama jumalanpalvelus, Jolla-yhtyePiikkiön kirkkoklo 18 Negrospirituaalikirkko, kirkkokahvitPoikluoman srk-talo klo 17 iltakirkko, Kaarinan kirkkokuoro, Veteraanikuoro Risto Mikkolan johdollaPyhän Katariinan kirkkoklo 10 sanajumalanpalvelusRunosmäen srk-kotiklo 11 messu, kirkonmäkiTuomiokirkkoklo 10 Messu, Ilkka Turta, kitara Varissuon kirkkoklo 14 Turun Seudun Inkeriseuran pääsiäisjuhlaklo 17 Yhteyden messu