Satasairaalan työyhteisölehti

3/2019

Satuhierontaa mielelle ja keholle

s. 7

MET-ryhmäs. 14

Kesätöissä kuvantamisessa

s. 26

Sairaalantie 328500 Poripuh. 02 627 71

PäätoimittajaViestintäassistenttiTaru Tolppo

Ulkoasu ja taittoAline

Kannen kuva Taru Tolppo

VerkkojulkaisuISSN 1797-5638

ToimituskuntaPäätoimittaja, viestintäassistentti Taru Tolppo 044 7077784Osastonhoitaja Meritta Heino 044 7077830Ylihoitaja Katja Laine 044 7077635Projektijohtaja Anssi Luoma 044 7076500Pääluottamusmies Janne Maja 044 7079317Osastonhoitaja Kaisu-Leena Mäkelä 044 7076768Ylihoitaja Paula Ranne 044 7074424Pääluottamusmies Vesa Rasikko 044 7079329Johdon assistentti Anne Toivonen 044 7074041Henkilöstöjohtaja Helena Tuomisaari 044 7077791Selkokielikoordinaattori Riikka Törnroos 044 7079431Asiakaspalvelupäällikkö Mari Viljanen-Peuraniemi 044 7077000

Lähetä toimituskunnalle artikkeliehdotuksia ja palautetta sähköpostiosoitteeseen vinkkeli@satasairaala.fi

3/2019

3 Olemme onnistuneet laadun kehittämisessä!4 OLKA tuo iloa, tukea ja toivoa sairaalan arkeen 5 Selkokieli säästää asiakkaan voimavaroja6 Sähköisten raporttien myötä hoitajan aikaa vapautuu potilastyöhön7 Taika-hanke vähensi asiakkaiden haastavaa käytöstä, rajoitus- toimenpiteitä ja henkilökunnan henkistä kuormittuneisuutta8 Minun työpäiväni: Fysioterapeuttina Antinkartanossa9 Poikkeustilanteessa toiminta tulee selkärangasta, jos tulee10 Kliinisen hoitotyön asiantuntijat kehittävät, kouluttavat ja tukevat käytännön hoitotyötä12 Uudistuksia sinisten työpukujen jakelu- ja palautusprosesseissa14 MET-ryhmä liikkuu sairaalassa hoitamassa peruselin- toimintojen äkillisiä häiriöitä ympäri vuorokauden15 Kansalaistorilla oli hauskaa ja hyvä fiilis16 Kesätöissä kuvantamisessa17 Palak paneer on kasvisruokailijoiden suosikki18 Harrastusvinkki: Käsityöt ovat intohimo19 Suomi.fi Päivystyksessä pelataan PöpPeliä Satasairaala finaaliin IHF:n kansainvälisessä kilpailussa20 Satasairaalan työntekijöiden verkkokauppa on nyt auki

Satasairaalan työyhteisölehti

Kansikuva Päiväkirurgian yksikkö edusti Satasai-raalaa Kansalaistorilla 19.7.2019. Me-nossa olivat mukana itse Appe Apina (Aino Westergård) ja Mari Kaunismä-ki, Maileena Lehesvuori, Elise Mäke-lä, Irmeli Itäranta, Terhi Haanpää ja Minna Westergård.

Vinkkeli 3 / 20192

Olemme onnistuneet laadun kehittämisessä!

Pääkirjoitus Ermo Haavisto

Jokaisella meistä on kaksi työtä – ensinnäkin oma työ ja se toinen työ on oman työn kehittäminen. Kaikki me haluamme tehdä työmme mahdollisimman hy-vin. Haluamme myös olla vaikuttamassa siihen, mi-ten voimme tehdä työtämme entistä paremmin. Pa-remmin voi tarkoittaa parempaa osaamista, hienoa kädentaitoa, sujuvampia työtapoja, turvallisempaa hoitoa, hyvää tiimityötä, parempaa johtamista, hy-vää asiakaspalvelua – kullakin tehtävänsä mukaan. Tämäkin Vinkkelin numero on hyvä esimerkki siitä, miten koko ajan kehitämme toimintaamme ja sen laatua, vaikka emme asiaa niin aina mieltäisikään. Laadun kehittäminen on jo merkittävä osa työtäm-me ja syvällä toimintakulttuurissamme ja hyvä niin.

Asiakaspalvelun kehittäminen ja asiakaskokemuk-sen parantaminen on ollut muutaman vuoden yk-si laadun kehittämisen painopistealueita ja tuloksia alkaa näkyä. Satasairaala on valittu ainoana suoma-laisena terveydenhuoltoalan edustajana IHF:n (In-ternational Hospital Federation) kansainvälisen kil-pailun finaaliin. Satasairaalan tiedolla johdettu asia-kaskokemuksen kehittämisen toimintamalli valikoi-tui finaaliin kategoriassa Asiakaskokemuksen johta-minen ja palvelukulttuurin kehittäminen. Kategorioi-den ansioituneimmat palkitaan marraskuussa 2019. Ehdolla oli 121 hanketta, 92 organisaatiosta ja 34 eri maasta. Jo finalistiksi pääsy omassa kategoriassam-me on suuri kansainvälinen tunnustus ja voimme ol-la siitä aidosti ylpeitä.

Kiitos hienosta tuloksesta kuu-luu kaikille, sillä asiakaskoke-

mus syntyy jokaisessa kohtaa-misessa – oli sitten kyseessä potilas, asiakas tai työkaveri.

Vinkkeli 3 / 2019 3

OLKA-pisteen avajaiset olivat menestysOLKA-pisteen avajaisissa kuulimme puheenvuoroja ja esityksiä. Erityis-tä kiitosta sai kesätyöntekijä Sameli Korpela, jonka taidokasta harmoni-kansoittoa kuuntelimme kakkukah-vien lomassa. Paikalla oli tulevia va-paaehtoisia seuraamassa avajaisia ja tutustumassa uuteen OLKA-pistee-seen. Muutama vapaaehtoinen esit-täytyi avajaisväelle ja kertoi omasta vapaaehtoishistoriastaan sekä odo-tuksistaan OLKAn suhteen. Vapaa-ehtoisten alustukset omasta työ- ja elämänhistoriastaan kertoivat run-saasta osaamisesta sekä lämmöstä toisia ihmisiä kohtaan.

OLKA-pisteeltä löydät tietoa vertaistuestaAloitimme OLKA-pisteen toimin-nan heti avajaisten jälkeen. Pisteel-tä löydät eri yhdistysten, sairaalaan yksiköiden ja muiden toimijoiden esitteitä valkoisiin OLKA-kansioihin jaoteltuina. Esitteiden lisäksi järjes-tämme pisteellä teemapäiviä, joihin toivomme mukaan sairaalaan yksi-köitä. OLKAa edeltäneessä palvelu-piste Luotsissa esimerkiksi SataDiag on käynyt esittelemässä biopankkia ja keuhkoyksikkö on ollut kerto-massa uniapneasta sairaalan poti-laille ja henkilökunnalle. OLKA-pis-teellä järjestimme elokuussa Kan-ta-opastuspäivän.

Vapaaehtoiset tukevat sairaalan asiakkaita ja potilaitaOLKAan sisältyy sekä kevyempää vapaaehtoistoimintaa, kuten juttu-kaverina olemista, että vertaistuki-toimintaa. Lokakuussa 2019 OLKA-vapaaehtoiset aloittavat juttukave-reina, saattajina ja aula-avustajina päivystyksen ja laboratorion aulati-loissa. Vapaaehtoisen tunnistaa vih-reästä liivistä. Koulutamme kaikki vapaaehtoiset sairaalaympäristös-sä toimimiseen. Kaikkia vapaaehtoi-sia sitoo vaitiolovelvollisuus ja he ei-vät osallistu hoitotyöhön. Toiminta on kaikille avointa ja vapaaehtoisek-si voi hakea kuka tahansa täysi-ikäi-nen henkilö.

Vapaaehtoisista on moneksiOLKA-vapaaehtoistoiminnan käyn-nistyessä toivomme potilailta ja henkilökunnalta kehittämisideoi-ta ja palautetta toiminnastamme. Olemme jo saaneetkin hyviä ideoi-ta siitä, mitä vapaaehtoiset voisivat sairaalassa tehdä. Vapaaehtoisia on toivottu muun muassa lasten leikit-täjiksi ja musiikin soittajiksi. Voit lä-hettää palautetta ja ideoita osoit-teeseen olka@satasairaala.fi tai voit tulla käymään OLKA-pisteellä. Pal-veluneuvoja Sirkku Vainionpää on pisteellä maanantaista torstaihin klo 9-14 ja vapaaehtoistoiminnan koor-dinaattori Annemari Hirsimäki

TEKSTI Annemari Hirsimäki

KUVAT Taru Tolppo

OLKA on HUSin ja EJY ry:n kehittämä konsepti, joka tarkoittaa koordinoitua järjes-tö- ja vapaaehtoistoimintaa sairaalassa. Satasairaalassa OLKAa toteutetaan Satasai-raalan ja Satakunnan yhteisökeskuksen yhteistyönä. OLKA-palvelupisteen toiminta käynnistyi 21.8.2019 avajaisten merkeissä. Järjestämme OLKA-pisteellä teemapäiviä ja esittelemme satakuntalaisten yhdistysten tarjoamia vertaistukimuotoja. OLKA-toimintaan sisältyy myös vapaaehtoistoimintaa, joka käynnistyy lokakuussa 2019.

OLKA tuo iloa, tukea ja toivoa sairaalan arkeen

päivystää pisteellä perjantaisin klo 10-14.

Hae vapaaehtoiseksi-lomakkeem-me löydät osoitteesta www.satasai-raala.fi/potilaille/olka. Ollaan yh-dessä OLKA, johon nojata!

Vapaaehtoistoimintaan liittyvät kysymykset

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Annemari Hirsimäki, annemari.hirsimaki@yhteisokeskus.fi, puh. 044 7444 181 OLKA-piste olka@satasairaala.fi, puh. 044 707 6969

Annemari Hirsimäki

OLKA-pisteen avajaisissa riitti herkullista nimikkokakkua kaikille kävijöille.

Vinkkeli 3 / 20194

Kaikki hyötyvätKunnallisalan kehittämissäätiö KAKS teki syksyllä 2018 kyselyn, jossa kar-toitettiin suomalaisten ajatuksia ym-märrettävästä viestinnästä. Jos yleis-tetään kyselyn tulokset koko Suo-mea kattavaksi, voidaan ajatella, että jos eri tahot käyttäisivät helpompaa kieltä tai selkokieltä:

• lähes neljä miljoonaa suoma-laista ymmärtäisi paremmin poliitikkoja

• yli kolme miljoonaa suomalaista ymmärtäisi paremmin virka-miehiä

• kaksi miljoonaa suomalaista ym-märtäisi paremmin toimittajia.

Sairaalassa käytettävä kieltä pide-tään yleisesti vaikeana. Sen arvioi-daan olevan lähes yhtä vaikeaa, kuin lakikieli. Lisäksi lukutaitotutkimuk-set osoittavat, että suomalaisten lu-kutaito heikkenee. Peruskoulun päättää joka vuosi noin 6000 nuor-ta, joilla lukutaito on niin heikko, ett-eivät nämä nuoret selviydy esimer-kiksi työhakemuksen tekemisestä tai vaikkapa pitkän ja hiukan moni-mutkaisen potilasohjeen noudatta-misesta. Myös aikuisista heikkoja lu-kijoita on noin 11 %. Selkokeskuksen tuoreen (2019) tarvearvion mukaan Suomessa on 650 000–750 000 ih-mistä, jotka hyötyvät selkokielestä.

TEKSTI Riikka Törnroos

Selkokieli hyödyttää asiakkaan ja ammattilaisen kohtaamisessa kumpaakin osa-puolta. Ammattilaiselta säästyy aikaa muuhun työhön, kun asia tulee kerralla sel-väksi, eikä siihen tarvitse palata ja kerrata ohjetta myöhemmin esimerkiksi puhe-limessa. Asiakkaan aikaa ja voimavaroja säästyy, kun hänen ei tarvitse toimia ym-märryskykynsä ylärajoilla ja tulkita ammattisanaston koukeroita.

säästää asiakkaan voimavaroja

Selkokieli on suomen kieltä, jo-ta on tietoisesti tehty helpommak-si lukea ja ymmärtää. Satasairaala käyttää selkokieltä verkkosivuillaan (www.satasairaala.fi) ja myös osa po-tilasohjeista on selkokielisiä.

Kun ahdistaa, ymmärtäminen on vaikeampaaPotilaalle ja hänen läheisilleen sai-rastuminen on raskasta ja sairaala pelottava paikka. Ahdistavassa elä-mäntilanteessa voimavarat kulu-vat jokapäiväiseen selviytymiseen. Jo pelkkä lääkärissä käynti vähem-män vakavan sairauden yhteydes-sä on jännittävää, eikä potilas välttä-mättä muista lääkärin kanssa jutel-tuja asioita enää myöhemmin. Kun olemme ahdistuneita, peloissam-me tai jännitämme, kyky vastaanot-taa informaatiota alenee. Siksi mei-dän kaikkien on käytettävä sairaa-lassa erityisen ymmärrettävää ja helppoa kieltä kaikessa viestinnäs-sämme. Ymmärrettävä informaatio myös rauhoittaa sitä sairauden aihe-uttamaa mielen kuohuntaa.

Ammattilaiselle selkokielestä voi myös olla hyötyä, sillä se säästää ai-kaa. Ja aikahan on rahaa. Kun poti-las saa kerralla ymmärrettävää in-formaatiota ammattilaiselta ja mu-kaansa vielä selkokielisen potilasoh-jeen, josta voi tarkistaa, että miten mikäkin asia olikaan, ovat asiat

aika hyvin. Ammattilainen säästää aikaansa muuhun, kun ei tarvitse enää myöhemmin käydä asioita läpi vaikkapa puhelimessa.

Potilas säästää voimiaan ja aikaan-sa, kun hän saa kerralla ymmärret-tävää tietoa. Ammattilainen sääs-tää myös arvokasta aikaa, jonka voi käyttää tehokkaasti johonkin muu-hun. Kaikki hyötyvät.

Miten sanoa paremmin

aseellinen konflikti

sota

suotava

hyvä

suorittaa

tehdä

tehdä se omaehtoisesti

tehdä se itse

Selkokieli

Vinkkeli 3 / 2019 5

Uoma on verkkoselaimessa toimiva potilassiirtojen hallintajärjestelmä, jota on pilotoitu viime keväästä läh-tien Satasairaalan päivystyksessä ja päivystysosastolla sekä alueiden ter-veyskeskusten vuodeosastoilla. Pu-helinliikenteen vähentyessä työpis-teet ovat rauhoittuneet ja Uoman myötä myös osastojen paikkatilanne on näkyvillä.

Esimerkiksi päivystyksestä siirtyy päivittäin suuri määrä potilaita jat-kohoitoon osastoille tai terveyskes-kuksiin. Aiemmin raportointiin meni paljon aikaa, eikä yleensä yksi puhe-linsoitto riittänyt.

- Ensin osastolle saatettiin soit-taa tiedusteltaessa paikkatilannetta, myöhemmin soitettiin raportti. Uo-man myötä suuresta osasta puhe-luita on päästy eroon ja työaikaa jää enemmän potilastyölle, toteaa päi-vystyksessä työskentelevä sairaan-hoitaja Sanna Piilola.

- Samaan aikaan raporttia saattoi

soittaa kaksi, kolmekin hoitajaa eri osastoille, jolloin hälinä oli melkoi-nen, Piilola jatkaa.

Myös raportin vastaan- ottaminen helpottunutPuhelinliikenne on rauhoittunut myös Satasairaalan päivystysosastol-la, jossa virka-ajan ulkopuolella poti-lasraportit vastaanotti ennen vuoro-vastaava hoitaja. Päivystysosastolla vuorovastaavana hoitajana työsken-televän Marika Visalan mukaan vuo-rovastaava oli ennen Uomaa ison osan vuorosta kiinni puhelimessa vastaanottamassa potilasraportteja.

- Uoma on meillä käytössä kaikilla vuorossa olevilla hoitajilla, joten ny-kyään raportin voi vastaanottaa ku-ka hoitaja tahansa.

Raportissa kaikki oleellinen tietoKun potilas on valmis siirrettäväksi jat-kohoitopaikkaan, syötetään potilaan tiedot valmiiseen raporttipohjaan.

Sähköisten raporttien myötä hoitajan aikaa vapautuu potilastyöhön

TEKSTI JA KUVA Jemiina Rintala

Viime keväästä saakka Satasairaalan päivystysosaston ja alueen terveyskes-kusten vuodeosastojen hoitajat ovat voineet lukea potilasraportit sähköisinä. Toiveena on, että järjestelmä saadaan käyttöön myös muille osastoille.

Näin vastaanottavalle osastolle vä-littyy ennalta määritellyt tiedot po-tilaan tilasta ja hoidosta. Potilaan kotikunnan perusteella Uoma lähet-tää siirtopyynnön automaattisesti oikeaan jatkohoitopaikkaan.

- Uoman raportissa on lähtökoh-taisesti kaikki oleellinen tieto poti-laasta, ja raportti noudattaakin IS-BAR-mallia. Raportti-ikkunassa on li-säksi potilaskohtainen chat-kanava, jota kautta lisäkysymyksiä on help-po kysyä lähettävältä taholta, Visa-la lisää.

Myös Porin kaupunginsairaalan jatkohoitokoordinaattori Tero Polvi on tyytyväinen Uomaan.

- Jatkohoitopaikkoja koordinoi po-tilastyössä oleva sairaanhoitaja. Nyt, kun siirtopyyntö tulee sähköisesti pu-helinsoiton sijaan, voimme kuitata siirtopyynnön, kun vapaudumme hoi-totilanteesta, Polvi toteaa ja toivoo Uoman tulevan pysyvästi käyttöön.

Sairaanhoitaja Sanna Piilola on tyytyväinen Uomaan, sillä sieltä näkee reaaliaikaisesti osastojen paikkatilanteen, jolloin aikaa säästyy potilastyöhön turhien puhelinsoittojen sijaan.

6 Vinkkeli 3 / 2019

Sosiaalipalvelujen asiakkaina oli yhä enemmän lapsia, joiden kuntoutuk-seen tulon syynä oli haastava käyt-täytyminen. Tämä näkyi myös henki-lökunnan jaksamisessa. Lasten kiin-tymyssuhteissa ja tunteiden sääte-lyssä oli haasteita. Palvelusuunnitte-lija Katja Heikkilä ja psykoterapeutti Kaisu Lanki toteuttivat Satasairaalan sosiaalipalveluissa Taika-hankkeen, jossa tärkeimpänä oli kohdata asi-akkaita yksilöllisesti ja löytää arkeen sopiva työmenetelmä.

Kosketus yhdistää mielen ja kehonKiintymyssuhteen rakentuminen on lapsen kehitykselle merkittävää, jossa aikuinen on turvallinen, itseä säätelevä toinen ja näin tukee lap-sen aivorakenteiden kehitystä. Ym-märtämällä miten ihmisen puolus-tusjärjestelmä ja tunteiden säätely toimii voimme vastata asiakkaiden tarpeisiin paremmin. Kohtaamises-sa tärkeitä ovat keho ja kehollisuus, jolla tarkoitetaan mielen ja kehon yhdistämistä koskettamalla.

Taika-hankkeeseen valikoitui Sa-tuhieronta™ menetelmä, jossa työ-välineenä on läsnä oleva kosketus.

TEKSTI Katja Heikkilä ja Kaisu Lanki

KUVAT Miia Häkkinen ja Katja Heikkilä

Kehoon hierottu tarina ikään kuin ankkuroituu kehon solumuistiin.

Ennen Satuhieronnan aloittamis-ta yksiköissä, järjestettiin sosiaali-palvelujen henkilökunnalle koulu-tus, jossa oli teorian lisäksi käytän-nön työpajoja. Kokemuksia satuhie-ronnasta kerättiin haastattelemalla työntekijöitä ja asiakkaita.

Henkilökunnan jaksaminen parani ja asiakkaiden turvallisuuden tunne kasvoiHenkilökunta koki, että Satuhieron-ta antoi rauhallisen ajan pysähtyä asiakkaan luo ja antaa tälle jakama-ton huomio. Henkilökunnan jaksami-nen parani, kun arjen kuntoutukseen saatiin lisää työkaluja ja ymmärrys läsnäolon ja kosketuksen merkityk-sestä kasvoi. Kirjaaminen vuorovai-kutuksesta ja asiakassuhteesta li-sääntyivät. Asiakkaat kertoivat tur-vallisuuden tunteensa lisääntyneen.

Asiakkaiden haastava käytös väheniTaika-hankkeen aikana lastenyksi-kön asiakaspaikat kasvoivat 10 asia-kaspaikasta 18 paikkaan. Silti haas-tava käytös ja siitä johtuneiden ra-joitustoimenpiteiden määrä väheni

yhteen kolmasosaan. Haastavan käytöksen vähentyminen oli merkit-tävää.

Henkilökunta on oppinut tunnis-tamaan asiakkaiden tunne- ja vire-ystiloja paremmin ja kohtaamaan asiakkaita erilaisella ymmärryksel-lä. Satuhieronta-menetelmään kou-luttautuminen ei vaatinut ajallisesti ja taloudellisesti suurta panostusta. Menetelmä jäi elämään yksiköiden arjen työn lomaan myös sovellettu-na aikuisasiakkaille.

Rauhoittava kosketus vapauttaa aivojen mielihyvä-

hormonia eli oksitosiinia.

Satuhieronnassa tarina hierotaan kehoon

Vinkkeli 3 / 2019 7

TEKSTI Pirjo Koskela ja Tuuli Saarni

KUVA Saila Ojala

MINUN TYÖPÄIVÄNI

Fysioterapeuttina Antinkartanossa

Päivän aluksi avaamme tietokoneet ja pe-

rehdymme päivän asiakkaisiin. Työ-hömme kuuluu asiakkaiden fysiote-rapian lisäksi apuvälineiden tarpeen arviointi, hankinta ja käytön opastus, hoitohenkilökunnan koulutus siir-roissa/nostoissa sekä osallistuminen kuntoutusyksiköiden moniammatilli-siin työryhmiin ja toiminnallisen kun-toutuksen ryhmätuokioihin.

Työpäivän aikana liikumme ympä-ri Antinkartanon tonttia kuntoutus-yksiköiden ja omien tilojemme vä-lillä, joten päivittäiset askeltavoit-teet täyttyvät varmasti. Kesäaikaan toteutetaan fysioterapiaa myös ul-kona, sillä täällä Ravanissa on upe-at metsät ja aisteja rauhoittaa hil-jaisuus. Antinkartanon uima-allas on myös meidän fysioterapeuttien ahkerassa käytössä ja allasterapia mahdollistaa liikkumisen vapauden heillekin, jotka eivät pysty omatoi-misesti kävelemään.

Fysioterapia Antinkartanon asiak-

kaille on ko-konaisvaltais-ta fyysisen toi-mintakyvyn parantamis-

ta ja eneneväs-sä määrin keho-

tietoisuuden tuke-mista erilaisin asi-

akkaalle sopivin kei-noin. Aistitoimintojen

stimulointi tai rauhoit-taminen ovat myös tär-

keitä keinoja asiakkaiden fysioterapiassa. Asiakkaiden

vaihtuvat tilanteet vaativat moni-puolista osaamista ja jatkuvaa lisä-koulutusta.

Työnkuvan muutosPirjo on työskennellyt Antinkarta-nossa vuodesta 1996 alkaen ja Tuu-li aloitti vuoden 2019 alussa. Pirjon tullessa taloon asiakaskunta koostui pääosin kehitys- ja liikuntavammai-sista. Tänä päivänä asiakaskunta on paljolti neuropsykiatrisesti oireilevia ja työssämme painottuu moniam-matillinen työskentely. Toinen fysio-terapeutti työyhteisössä on kultaa-kin kalliimpi.

Osana toiminnallista kuntoutustaAntinkartanossa fysioterapia on osa toiminnallista kuntoutusta eli Toikua ja työkavereinamme on kahdeksan luovaa sosiaalialan ammattilaista. Moniammatillinen työyhteisö on rik-kaus, joka helpottaa arjen työtä val-tavasti. Työn lähtökohtana on asiak-kaan yksilöllisyys ja toiminnan sisältö muokkautuu asiakkaan omien mie-lenkiinnon kohteiden sekä yhdes-sä sovittujen tavoitteiden mukaan. Korostamme työssämme asiakkaan osallisuutta. Fysioterapeutteja ar-

vostetaan Antinkartanossa ja meiltä kysytään usein neuvoja.

Mukana moniammatillisilla vastaanotoillaYksi osa työtämme on osallistumi-nen moniammatillisille vastaan-otoille erityisosaamiskeskukses-sa yhdessä lääkärin, psykologin, pu-heterapeutin ja sosiaalityönteki-jän kanssa. Teemme fysioterapeutin tutkimuksen ja kirjoitamme kuntou-tussuunnitelmaan suositukset al-las-, fysio- ja ratsastusterapias-ta yhdessä moniammatillisen tii-min kanssa. Vastaanottojen tutki-mukseen kuuluu olennaisesti myös yhteistyö avopuolen terapeuttien kanssa sekä vastaanotolle tulevan perheen kanssa.

Yhteistyötä ompelijan ja Satasairaalan kanssaTeemme tiivistä yhteistyötä toimi-alueemme ompelijan Tuula Kuu-sisen kanssa, joka loihtii tarvittavia tukia, painevaatteita ja oikeastaan ihan mitä vain keksimme pyytää. Sa-tasairaalan apuvälineyksikön fysiote-rapeuttien kanssa yhteistyötä teem-me lähes viikoittain. Sieltä saamme apua ja tukea kaikkeen apuvälinei-siin liittyvään.

Fysioterapiaa vaikka meren rannallaFysioterapeutin työ Antinkartanos-sa on vaativaa, mutta myös valtavan antoisaa. Työn suola ovat moninaiset asiakkaat ja yhteistyö eri alojen am-mattilaisten kanssa. Kahta saman-laista työpäivää ei tässä työssä ole. Toisinaan koko työpäivä menee ko-konaan uusiksi ja pääsee kokemaan uusia asioita, vaikka lähtemällä asi-akkaiden kanssa Kuivalahden leiri-keskukseen. Voihan fysioterapian to-teuttaa myös meren rannalla!

Pirjo Koskela ja Tuuli Saarni

Vinkkeli 3 / 20198

TEKSTI Jari Hakala

KUVA Marko Tähtinen

Psykiatrian vastuualueella tehoste-tun avohoidon yksikössä, TAY:ssä, järjestetään säännöllisesti turvalli-suuskiertoja. Turvallisuuskierron tar-koituksena on kerrata toiminta eri-laisissa hälytystilanteissa. Poistu-mistiet ja alkusammutuskalusto käydään fyysisesti katsomassa. Pa-loilmoitinkeskuksen toiminta ja teh-tävät palohälytyksessä käydään läpi. Pienetkin yksityiskohdat kerrataan, jotta ne paremmin muistetaan hä-tätilanteessa: kokoontumispaikka, pohjakuvat, pikapalopostin letkun suoristaminen ennen hanan aukai-semista. Esimerkiksi sammutin nos-tetaan seinätelineestä ja kerrataan yhdessä sen toiminta.

Turvallisuus on monien asioiden summaPaloturvallisuuden lisäksi kiinnite-tään huomiota yleiseen turvallisuu-teen ja turvatekniikan toimintaan. Yksikössä on käytössä hätähälytys-

Poikkeustilanteessa toiminta tulee selkärangasta, jos tuleeHätätilanteessa tai muutoin yllättävässä tilanteessa ihmisten toiminta voi muut-tua. Havaintokyky muuttuu, yksinkertaiset perusasiatkin voivat unohtua. Jotkut voivat toimia lähes normaalisti, mutta osa ihmisistä jähmettyy. Ainoa keino paran-taa mahdollisuuksia selvitä poikkeavista tilanteista on säännöllinen harjoittelu.

järjestelmä, jonka käyttö ja hälytys-alueet jokaisen on tunnettava. De-fibrillaatorin eli sydäniskurin sijain-ti sekä toiminta elvytystilanteessa käydään läpi. Kierroilla herää usein turvallisuuteen liittyviä ajatuksia tai kysymyksiä, koska sille on varattu oma aika ja koko työryhmä on mu-kana. Kierrolla voidaan keskustel-la toimintatavoista ja varmistua, et-tä kaikki ovat ymmärtäneet asiat sa-malla tavalla. Tavoitteena on, että jokainen työntekijä osaa toimia yl-lättävissä turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa.

Joka kuukausi yksikkökokouksen jälkeen toteutettava n. 15 minuut-tia kestävän kierroksen vetovastuu vaihtuu aina työryhmittäin. Jokai-nen työntekijä siis vuorollaan pää-see johtamaan kiertoa. TAY:n tiloja on kolmessa kerroksessa ja kerrok-sessa, joissa on myös eroavaisuuk-sia. Rakennuksessa sijaitsee myös

kuntoutusosasto, päihdepsykiatri-an poliklinikka ja pukuhuoneet, jot-ka huomioidaan kierrolla keskustel-len. Tilojen tunteminen on tärkeä osa turvallisuutta.

TAY:ssä työskennellään huolellises-ti niin, ettei vakavia onnettomuuksia tapahtuisi. Jos kuitenkin jotain sat-tuu, tiedetään miten toimia.

Mihin poikkeamiin sinun yksikös-säsi on varauduttu?

Tavoitteena on, että jo-kainen työntekijä osaa toimia yllättävissä tur-vallisuutta uhkaavissa

tilanteissa.

Turvallisuuskierroilla aihe on vakava, mutta meininki rento. Kuvassa Aila Mäkinen, Juha-Matti Lindroos, Linnea Kaikko (takana), Satu Helle (edessä), Krista Kivelä, Anna Belska, Harriet Keinonen, Jarno Hacklin (takana), Marko Lampela (edessä).

9Vinkkeli 3 / 2019

TEKSTI Heli Mäkelä

KUVAT Tarja Varjus

Kliinisen hoitotyön asiantuntijat kehittävät, kouluttavat ja tukevat käytännön hoitotyötäSatasairaalassa on aloittanut neljä kliinisen hoitotyön asiantuntijaa. Työn keskeisenä tavoitteena on potilas-hoidon laadun ja vaikuttavuuden kehittäminen ja pa-rantaminen sekä henkilökunnan ammattitaidon ja osaa-misen edistäminen näyttöön perustuen.

Kliinisen hoitotyön asiantuntijat ovat aloittaneet tehtävissään huh-ti-elokuun aikana. Jokaisella on teh-täviä omalla asiantuntijuusalueel-la, mutta yhteisenä tavoitteena on edistää tutkimusten lukemisen ja kriittisen arvioinnin taitoja sekä lisä-tä myönteistä asennetta näyttöön perustuvaa toimintaa (NPT) kohtaan käynnistämällä tutkimusklubitoi-minta syksyllä 2019. Lokakuussa jul-kaistaan ensimmäiset hoitoyön uu-tiset. Uutiset sisältävät lyhyitä tie-toiskuja hoitotyössä meneillään ole-vista asioista ja niiden avulla on tar-koitus tiedottaa Satasairaalan hoi-totyön kehittämistoiminnasta ja edistää hyvien kliinisten käytäntöjen laajentumista. Hoitotyö ja sen käy-tännöt eivät kuitenkaan kehity yksis-tään kliinisen hoitotyön asiantuntijoi-den työpanoksella, vaan sen tueksi tarvitaan hoitotyön johtajia ja kaikkia Satasairaalassa työskenteleviä hoi-toyön ja kuntoutuksen ammattilaisia.

50 % potilastyötä ja 50 % hoitotyön kehittämistäKliinisen hoitotyön asiantuntijan tehtävän tavoitteena on vahvistaa kliinisen hoitoyön laatua, tukea työ-yhteisön ja organisaation tavoit-teiden saavuttamista sekä edistää käytännön ja tieteen vuoropuhelua. Suomessa kliinisen hoitotyön asian-tuntijoiden tehtävät liittyvät yleen-sä hoitotyön kehittämis- ja koulut-tamistehtäviin. Tehtävänkuvat vaih-televat jonkin verran, mutta työn keskeinen fokus on kliininen hoito-

työ. Monessa sairaalassa kliinisen hoitotyön asiantuntija toimii lähellä käytännön hoitotyötä ja tekee osan työstään kliinistä hoitotyötä. Täl-lä tavalla työn kuva rakentuu myös Satasairaalassa, jossa kliinisen hoi-totyön asiantuntijat tekevät 50 % työstään potilastyössä ja toisen 50 % hoitotyön kehittämistehtävässä omalla asiantuntijuusalueella.

Terveystieteiden kliinisten asiantuntijoiden verkostoKansainvälisesti kliinisiä hoitoyön asiantuntijoita toimii ympäri maail-maa ja pisimmät juuret toiminnal-la on Yhdysvalloissa, missä ko. am-mattilaisia on ollut jo 1960-luvul-la. Suomessa ensimmäinen kliininen asiantuntija on aloittanut vuonna 2001 ja tällä hetkellä tehtävissä toi-mii Suomessa noin 90 hoitajaa yli-opistosairaaloissa, keskussairaalois-sa ja perusterveydenhuollossa. Ter-veystieteiden kliinisille asiantunti-joille on perustettu Suomeen yhtei-nen verkosto vuonna 2007 ja 2018 se liittyi Sairaanhoitajaliiton am-matilliseksi jaostoksi. Verkoston jä-senet tapaavat vuosittain. Satasai-raalassa uudet tehtävät ovat vuo-den määräajalla, mutta toivee-na on, että tehtävät saavat jat-koa ja ennen pitkää vakiinnutta-vat paikkansa hoitotyön kehit-tämistoiminnassa.

Kliinisen hoitotyön asiantunti-jat ovat nyt käytettävissä – pi-detään yhteyttä ja kehitytään yhdessä!

HANNA TUOMIKONSERVATIIVISEN HOIDON VASTUU-

ALUE, PUH. 050 473 5558

Olen Hanna Tuomi, koulutukseltani sairaanhoitaja YAMK, syövän hoidon kliininen asiantuntija, lisäksi olen kuntoutuksen ohjaaja AMK ja las-tenhoitaja. Hoitotyötä olen tehnyt vuodesta 1986 alkaen eri organisaa-tioissa. Syöpätautien poliklinikalla olen toiminut vuodesta 2001 alkaen eri rooleissa mm. toteuttanut syö-pähoitoja, toiminut vastaanotto-, oire- ja tutkimushoitajana. Vuodes-ta 2009 alkaen olen ollut syöpäpo-tilaiden kuntoutusohjaajana ja siinä roolissa olen hoitanut syöpäpotilaita koko Satasairaalan alueella. Kahden viime vuoden aikana olen ollut mu-kana käynnistämässä Satasairaalan palliatiivista yksikköä.

Kliinisen hoitotyön asiantuntijana olen mukana kehittämässä Satasai-raalan palliatiivista hoitotyötä. Pal-liatiivisia potilaita hoidetaan laajas-ti monissa eri yksiköissä. Ajatukse-na on luoda yhtenäisiä hoito- ja kir-jaamiskäytäntöjä mm. kivun hoidon ja omaisten huomioimisen suhteen. Lisäksi suunnitelmana on koordinoi-da palliatiivisten hoitajien verkostoa Satasairaalassa sekä myös laajem-min Satakunnan alueella.

10 Vinkkeli 3 / 2019

PÄIVI GRÖNROOSPSYKIATRISEN HOIDON VASTUUALUE,

PUH 044 707 4425

Olen Päivi Grönroos, osastonhoita-ja, kliininen asiantuntija, psykiatrinen sh YAMK. Psykiatrialla olen toiminut vuodesta 2006 erilaisissa sairaanhoi-tajan tehtävissä. Liikkuvana varahen-kilönä olen kierrellyt psykiatrian osas-toja, lapset, nuoret, aikuiset ja van-hukset. Olen ollut myös osastotyössä eri psykiatrian osastoilla. Tein myös kolmen vuoden pyrähdyksen Sel-massa (selviämishoitoyksikkö) teh-den mielenterveys- ja päihdetyötä. Minulla on työhistoriaa myös soma-tiikan puolelta vuosilta 1987–2006. Työsarkaa kertyi keuhko-osastolta Satalinnassa, Harjavallassa peruster-veydenhuollossa vuodeosastolta se-kä yöpäivystyksestä sekä sivutoimi-sesti Harjavallan ambulanssista.

Kliinisenä asiantuntijana aloitin 1.4.2019. Työhöni on tähän mennessä kuulunut psykiatrian oman perehdy-tyspäivän järjestäminen uusille työn-tekijöille, projektipäällikkönä ilmapiiri-kyselyssä toimiminen, sekä psykiatrian hoitotyön taitajaksi, vuoden mittaisen koulutuksen järjestäminen sekä toteu-tus 2019–20, yhdessä ylihoitaja Kristii-na Puolakan kanssa. Tällä hetkellä pää-työni on psykiatrian varahenkilöstön osastonhoitajana ja teen myös kliini-sen asiantuntijan kehittämistyötä.

Hanna Tuomi, Päivi Grönroos, Taija Niiniviita ja Heli Mäkelä.

TAIJA NIINIVIITAAKUUTTIHOIDON VASTUUALUE,

PUH. 050 473 5555

Olen Taija Niiniviita ja sairaanhoi-tajan työtäni teen ensihoidon lää-käriyksikössä. Koulutukseltani olen akuuttihoidon kliininen asiantunti-ja, sh YAMK. Aikaisemmilta amma-teiltani olen lääkintävahtimestari-sai-raankuljettaja, sairaanhoitaja ja hätä-keskuspäivystäjä. Olen työskennel-lyt Satasairaalassa vuodesta 1996 eri akuuttihoidon toimipisteissä

Asiantuntijuusalueenani Satasai-raalassa on akuuttialueen henkilö-kunnan osaamisen kartoittaminen, osaamiskorttien laatiminen ja osaa-misen tukeminen koulutuksin. Lisäk-si toimin kaikkien Satasairaalan osas-tojen akuuttihoitovastaavien vas-tuualuetehtävien koordinaattorina ja kouluttajana. Tavoitteenani on kehit-tää koko Satasairaalaan systemaatti-nen hätätilapotilaan tunnistamisen ja elvytyskoulutusten malli.

HELI MÄKELÄLASTEN- JA NAISTENTAUTIEN SEKÄ SYN-

NYTYSTEN VASTUUALUE, PUH. 044 707 7070

Olen Heli Mäkelä, koulutukseltani kä-tilö ja TtM. Olen työskennellyt Sa-tasairaalassa vuodesta 1997 naisten-tautien ja synnytysten eri yksiköis-sä, missä erityisesti lapsettomuus-potilaat ovat olleet sydäntäni lähellä. Muutaman vuoden työskentelin kir-jaamisasioiden ja potilastietojärjes-telmän muutoksen parissa ja monelle ammattilaiselle olen tuttu Effica kou-lutuksista. Pari vuotta tein töitä Sata-soten lapsi- ja perhepalveluiden (LA-PE) muutosohjelman hankkeessa.

Kliinisen hoitotyön asiantuntijana aloitin lasten- ja naistentautien se-kä synnytysten vastuualueella touko-kuussa. Puolet työajastani teen poti-lastyötä synnytys- ja naistentautien vuodeosastolla sekä äitiys- ja nais-tentautien poliklinikalla. Asiantun-tijatehtävissä olen tähän mennessä työskennellyt hoitoyön kirjaamisen auditoinnin sekä tutkimusklubitoi-minnan suunnittelun parissa. Syksyllä teemme vastuualueella perhelähtöi-syyteen liittyvää arviointia ja jatkam-me mm. työskentelyä kohti Vauva-myönteistä Satakuntaa yhdessä am-mattilaisten ja ylihoitaja Tuula Arvo-lan kanssa.

Vinkkeli 3 / 2019 11

Uudistuksia sinisten työpukujen jakelu- ja palautusprosesseissa

TEKSTI ja KUVAT Miia Pihlajaviita

Hyvin vastaanotettu uudistusSatasairaalan N-rakennuksen työpu-kujen jakelua muutettiin kevään ai-kana niin, että työpuvut toimitetaan nyt yhdelle N-rakennuksen jakelu-pisteelle viikattuina sinne hankittui-hin hyllykaappeihin. Pesula- ja vuok-ratekstiilipalvelujen tuottajana meil-lä on Puro tekstiilihuolto Oy, Turku.

Viikkausrobotti viikkaa työpuvut pesulassa. Viikatut työpuvut toimite-taan pesulasta Satasairaalan pudo-tuspisteelle rullakoihin koottain pa-kattuina. Logistiikkapalvelut kuljet-tavat rullakot jakelupisteelle ja Sa-tasairaalan jakelupisteellä kuljetus-palveluiden henkilökunta hyllyttää vaatteet oikeille paikoilleen. Jokai-selle vaatekoolle on selkeästi varattu oma hyllykaappi ja suosituimmille

2-3 kaappia. Kaapin vasempaan lai-taan on aina keskitetty puseroiden ja oikeaan laitaan housujen jakelu.

Viikattuna toimitettavat työpu-vut säästävät kuljetuskustannuk-sia ja tätä kautta saamme pienen-nettyä työpuvun hiilijalanjälkeä, sillä nyt vaatteet menevät huomattavasti pienempään tilaan kuin ripustimel-la toimitetut työpuvut ja näin ollen pesulan autoon mahtuu enemmän toimituksia kuin aiemmin.

Kiitos henkilökunnalleHenkilökunta on ottanut uuden käytänteen erinomaisesti vastaan ja hyllyt ovat pysyneet hienosti järjes-tyksessä, kun lokerosta otetaan ai-na 1-2 päällimmäistä vaatetta. Kii-tos siitä suurelle N-jakelupisteen

käyttäjä kunnalle sekä hyllyttäjille, jotka huolellisesti laittavat vaatteet hyllylokeroihin. N-jakelupiste palve-lee suurinta osaa Satasairaalan hen-kilökunnasta, sillä työpukunsa ky-seiseltä pisteeltä hakee N, R, K, O, T-rakennuksien pukutiloissa pukeva henkilökunta ja heidän lisäkseen si-jaiset sekä opiskelijat. Pukuhuonei-ta näillä edellä mainituilla alueilla on yhteensä 28. Pelkästään sinisiä työ-pukuja tämän jakelupisteen kiinti-össä on n. 15 000 kappaletta. Näi-den lisäksi jakelupisteeltä haetaan lääkärintakit, laitoshuoltajien ja ruo-kapalvelukeskuksen työpuvut se-kä nimikoituina toimitettavat mitta-tilaustyöpuvut. Kaikki työpuvut pa-lautuvat automaattisesti aina huol-lon jälkeen pesulasta vaatteen

Työpuvut lajitellaan likapyykkihihnalla

väreittäin ennen pesua.

Vinkkeli 3 / 201912

sirutietojen mukaan jakopisteelle uudelleen käytettäviksi.

Opiskelijoiden työpuvut samassa kiintiössäSuurin haaste meille työpukujen riit-tävyydestä huolehtiville on opiskeli-joiden tulo aina syksyisin ja keväisin. Silloin samasta vaatekiintiöstä riit-tää työpuvut myös heille. Tämä haas-te on pyritty huomioimaan vaatekiin-tiössä ympäri vuoden. Loma-aikoina työpukuja on vähän yli tarpeen, mut-ta tämä on vain hyväksyttävä.

Joskus pesulan laadunvalvonta-järjestelmästä pääsee läpi korjausta vaativa työpuku. Tällaisen työpuvun voi laittaa heti jakopisteellä pesulan palautuspussiin. Jos vaatteeseen tulee korjattavaa työpäivän aikana voi vaatteen laittaa palautuspussiin pukutiloissa myös likaisena.

Likapyykinkeräily ja löytötavaratLikapyykin keräily isommissa puku-tiloissa muuttui rullakkokeräilyksi eli nyt näissä pukutiloissa henkilökunta tiputtaa likaisen työpuvun suoraan rullakkoon. Näin saimme vähennet-tyä raskaiden likapyykkisäkkien nos-toja laitoshuoltajien ja kuljetuspal-veluiden ammattimiesten työstä. Kuljetuspalveluiden henkilökunta käy vaihtamassa pukutiloissa rulla-kot päivittäin uusiin. Työpukujen riit-tävyyden kannalta on tärkeää, että työpuvut seisovat mahdollisimman lyhyen ajan likaisena täällä meil-lä. Mitä nopeammin likainen työpu-ku lähtee huollettavaksi Turkuun, si-tä nopeammin se on uudelleen puh-taana meidän käytössämme. Keksi-määräinen huoltoaika työpuvulle on pesulassa 2-3 vuorokautta.

Pesulaan menee jonkin verran ta-varoita työpukujen taskuissa. Nii-tä voi kysellä pesulan asiakaspalve-lusta puh 040 180 1000 tai Suomen Löytötavarapalvelu Oy:stä puh 0600 03391 (www.loytotavara.net), jonne pesula lähettää arvokkaammat ta-varat kahden viikon säilytyksen jäl-keen. Kun huomaat jotain menneen pesulaan ota yhteyttä tekstiilipal-velujenhoitajaan puh 044 707 7277. Mitä nopeammin reagoimme asi-aan, sitä varmemmin likapyykkihih-nalla löydetään kadonneet tavarat.

Viikatut työpuvut nostetaan rulla-koihin asiakkaille toimitettaviksi.

Hyllylokerikot Satasairaalan työpukujen jakopisteellä N.

Vinkkeli 3 / 2019 13

MET-toiminta käynnistyi teho- ja te-hovalvontaosastolla toukokuun alus-sa. Olemme ylläpitäneet MET-ryh-mää reilut kolme kuukautta. Ko-kemuksemme ovat olleet positiivi-sia. Vaikka MET–toiminta on tuonut muutoksen ja haasteita oman yk-sikkömme toimintaan, on se tuonut myös paljon hyvää. Saamme teh-dä enemmän yhteistyötä osastojen kanssa, voimme löytää jo ennalta ne potilaat paremmin, jotka tarvitse-vat apua sekä kehitymme hoitotyön osaajina ja tiimeinä.

Olemme kokeneet, että MET–ryh-mä on otettu koko talossa vastaan hyvin. Yksiköt ottivat toiminnan sekä uuden MET-puhelinnumeron 2222 heti jouhevasti käyttöönsä.

Aktiivisesti alkaneesta toiminnas-tamme on esimerkkinä kolmen vii-kon aikana toukokuussa tulleet 87 MET-ryhmän hälytystä. Puheluista 71 % johti käyntiin osastoilla. Lisäksi annoimme puhelinkonsultaatioita, teimme ennalta sovittuja sekä pro-aktiivisia käyntejä.

Potilaita vartenMET-ryhmä on tehnyt pro-aktiivisia käyntejä osastoilla heti toukokuun alusta lähtien. Tällä olemme pyrki-neet laskemaan yhteydenottokyn-nystä sekä olemme pystyneet itse tutustumaan paremmin osastoihin ja henkilökuntaan. Olemme halun-neet alusta asti luoda osastojen hen-kilökunnan kanssa luonnikkaan ja avoimen ilmapiirin. Yhteistyö on toi-minut mielestämme hyvin ja myös osastoilta keräämiemme palaute-kyselyiden perusteella koemme on-nistuneemme. Yksiköiden henkilö-kunnan apu on meille erittäin tärke-

MET-ryhmä liikkuu sairaalassa hoitamassa peruselintoimintojen äkillisiä häiriöitä ympäri vuorokauden

TEKSTI Henna Aro

KUVA Taru Tolppo

Teho-osaston lääkäristä ja kahdesta sairaanhoitajasta koostuva MET-ryhmä kutsutaan pai-kalle yllättävissä elintoimintahäiriöissä, jotka tapahtuvat teho- ja tehovalvontaosaston ul-kopuolella. Yleisimmät MET-hälytysten syyt ovat matala verenpaine, hengitysvaikeudet ja tajunnan tason vaihtelut. MET-ryhmä vastaa potilaiden lisäksi myös omaisia, vierailijoita ja työntekijöitä koskeviin hälytyksiin.

ää. Samalla olemme voineet kartoit-taa potentiaalisten elintoimintahäi-riöpotilaiden tilannetta ennakoivas-ti mahdollisimman varhaisessa vai-heessa. Näin koemme, että potilaat saavat parempaa hoitoa ja potilas-turvallisuus paranee.

NEWS-pisteytysjärjestelmä potilaiden tilan arviointiinPotilaiden tilan arviointiin otamme käyttöön NEWS-pisteytysjärjestel-män, jolla voidaan arvioida potilaan fysiologista tilaa systemaattises-ti. NEWS-pisteiden pilottiosastoina ovat olleet KIR3 ja päivystysosasto. Pilottiosastot ovat ottaneet NEWS-pisteiden laskemisen hyvin vastaan ja hyödyntäneet niitä potilaan tilan arvioinnissa erinomaisesti. Moni yh-teydenotto MET-ryhmään on tehty pisteiden perusteella. Kuitenkin hoi-tajan huoli potilaasta on myös riit-tävä syy MET-soittoon. Syksyn ai-kana on tarkoitus ottaa NEWS–pis-teiden lasku myös muilla osastoilla käyttöön. Toivomme kärsivällisyyttä uuden apukeinon ja työkalun käyt-töönotossa.

Kehitämme MET-toimintaa koko

Uusi MET-numero

2222 on helppo muistaa.

ajan, keräämme palautteita, tulem-me perehdyttämään uutta henkilö-kuntaa MET-toimintaan sekä koulu-tamme MET-ryhmäläisiä. Meille tär-keää on myös yhteistyö osastojen akuuttivastaavien kanssa, esimer-kiksi yhteisien koulutuksien ja simu-laatioiden kautta.

MeistäMET-ryhmään kuuluu tällä hetkel-lä 28 teho- ja tehovalvontaosaston sairaanhoitajaa sekä tarvittaessa vii-si varahenkilöstön sairaanhoitajaa. MET1-hoitaja on 24/7 irrotettuna te-ho ja tehovalvonnan hoitotyöstä MET-toimintaa varten. Yhden vuo-rokauden aikana MET:tiläinen ottaa keskimäärin 20 000 askelta. Päivit-täin MET-tehtäviä tulee 0-5.

Sairaalassa liikkuvan MET-ryhmän erottaa tunnisteliiveistä ja elvytysvaunusta.- MET-ryhmällä ei hevillä happi lopu, tuumaavat Hanna Erkkilä, Björn Jäschke ja Maija Virtanen.

Vinkkeli 3 / 201914

Tarjosimme Satasairaalan teltalla muun muassa imetysohjausta ja lan-tiopohjalihasten treeniohjeita, per-heiden pienemmät tutustuivat Nal-le-sairaalan toimintaan ja myös sai-raalaklovnit kävivät ilahduttamassa niin lapsia kuin aikuisiakin. Kävijöillä oli myös mahdollisuus vastata per-helähtöisyyskyselyymme.- Kansalaistorilla oli mukava tunnel-ma. Teltassamme oli paljon tekemis-tä ja lapset pitivät erityisesti nallesai-raalasta. Ihmiset olivat iloisia ja joi-denkin kanssa juttua riitti enemmän-kin. Kerroimme useille perheille las-ten päivystyksestä ja puhelinneuvon-nasta. Erään äidin kanssa kertasimme missä tilanteissa kuuluu tulla lasten päivystykseen. Kaiken kaikkiaan mu-kava parituntinen aurinkoisella käve-lykadulla, tiivistää tunnelmia Lasten- ja naistentalon telttatiimi.

Kiinnostusta, kertomuksia ja kiitosta koko päiväksiLasten- ja naistentalo herätti kiin-nostusta ja vipinää riitti koko päiväk-si. Satakuntalaiset ja ulkopaikkakun-talaiset olivat kiinnostuneita toimin-nastamme uusissa tiloissa. Kävijät kertoivat myös omia kokemuksiaan sairaalakäynneistä, ja saimme erito-ten kuulla useampia synnytyskoke-muksia. Kertomuksista kuuli, kuin-ka tärkeä kokemus synnytys on nai-selle ja koko perheelle – sitä muis-tellaan läpi elämän. Kävijät antoivat runsaasti hyvää palautetta ja kiittivät myös saamastaan hyvästä hoidos-ta. Erityisesti väkeä vetivät puoleen-sa nallet, joiden avulla saattoi arvioi-da vastasyntyneen ja ennenaikaisesti syntyneen lapsen painoa.

TEKSTI Tuula Arvola

KUVAT Taru Tolppo

Kansalaistorilla oli hauskaa ja hyvä fiilis! Lasten- ja naistentalon väki valloitti Kansalaistorin 17.7. kokonaiseksi päiväksi.

Monimerkityksellinen perhelähtöisyysSaimme kyselyymme ”Mitä perhe-lähtöisyys tarkoittaa Sinulle” rei-lut viisikymmentä vastausta. Vasta-usten perusteella perhelähtöisyys on koko perheen yhdessäoloa, koko perheen huomioon ottamista, yk-silöllisen avun ja tuen tarjoamista, perheen omien näkemysten ja pää-tösten kuuntelemista ja kunnioitta-mista sekä turvallisuutta. Osa vasta-uksista on suorastaan helmiä ja jou-kossa myös hauskoja ja koskettavia lauseita. Tässä muutama poiminta:

• Perheen ottamista mukaan lapsen hoitoon huomioimalla, ohjaamalla ja tiedon antamisella. Tiedostamalla että lapsen tervehtyminen on samalla myös perheen hyvinvointia, koska lapsi on osa perhettä ja päinvastoin

Lasten- ja naistentalon päivänä Satasairaalan teltalla oli värikäs somistus. Kuvassa Terhi Heikkilä, Minna Maunola, Tuula Arvola ja Elina Gustafsson.

Sydänäänien kuunteleminen stetoskoopilla oli jännittävää.

• Perheen arvot, tahto otetaan huo-mioon hoidossa ja kunnioitetaan heidän yksilöllisyyttään van-hemmuutta tukien, vanhemmat osallistuvat vahvasti hoitoihin

• Turvaa ja yhteenkuuluvaisuuden tunnetta

• Perhe on kaiken perusta alusta loppuun

• Perhe forever• Paljon. Kaikki yhdessä perheen

kaa – upeaa

Meillä oli kaiken kaikkiaan hieno päivä ja olemme innostuneita osal-listumaan Kansalaistori-tapahtu-maan myös ensi vuonna!

15Vinkkeli 3 / 2019

Kesätöissä kuvantamisessaKYSYMYKSET JA KUVAT

Vesa Rasikko

JANICA LEHTONEN:

1. Olen Janica 22 vuotias rönt-genhoitajaopiskelija Jyväsky-lästä. Opiskelen Kuopiossa Sa-vonia-ammattikorkeakoulussa.

2. Aloitin kesätyöt kahden har-joittelujakson jälkeen. Tiedus-telin, olisinko kesällä voinut suorittaa kolmannen harjoitte-lujakson ja osastonhoitajan eh-dotuksesta sain kesätyöpaikan. Ennen harjoitteluita en ollut koskaan käynyt Satasairaalas-sa, mutta harjoittelujen aikana sairaala tuli tutuksi.

3. Olen viihtynyt erittäin hyvin ja työssä parasta on työkaverit.

4. Olen tykännyt Porista ja olen aiemminkin viettänyt ai-kaa täälläpäin. Porissa on hy-vät harrastusmahdollisuudet ja mielekästä tekemistä löytyy vapaa-ajalle helposti.

TIMO LUHTANEN:

1. Olen Timo Luhtanen, nykyisin kuo-piolaistunut ulvilalainen. Opiskelen röntgenhoitajaksi Savonia-ammatti-korkeakoulussa Kuopiossa.

2. Satasairaalaan päädyin kesätöihin harjoittelujaksoni päätyttyä osaston-hoitajan ehdotuksesta. Kuvantami-sen osasto on minulle entuudestaan jo hyvinkin tuttu. Olen ollut useam-paan kertaan harjoitteluissa täällä ja lisäksi toimin viime kesän potilaskul-jettajana.

3. Olen kovasti tykännyt kesätyöjak-sostani täällä Satasairaalassa. Paras-ta työssäni on jatkuva uuden oppimi-nen ja työkaverit. Kuvantamisen hen-kilökunta jaksaa hienosti kannustaa ja neuvoa meitä kesätyöntekijöitä.

4. Porista olen aina pitänyt ja tulen aina pitämään. Vapaa-ajan mahdollisuu-det näin kesällä ovat mielestäni tääl-lä erittäin hyvät. On urheilukenttiä, frisbeegolf-ratoja, Yyteri, hyviä pyö-räteitä, lenkkipolkuja, Kirjurinluoto…

ANNA HYVÄRINEN:

1. Anna, kotosin Lappeen-rannasta, asustelen vielä tovin Jyväskylässä ja opis-kelen TAMKin ja JAMKin yhteistyökoulutuksessa.

2. Kerran oon aiemmin käy-ny vuonna 2009, ja siinähä se tietämys sitte oliki. Oon kuullu paljon hyvvää Sa-tasairaalan kuvantamises-ta, niin otin suoraa yhteyt-tä osastonhoitaja Jaanaan.

3. Hyvin oon viihtyny, ja sii-tä on pitäny huolen höve-lit työkaverit.

4. Pori ei oo vielä tutuks käy-ny, mutta muutamana päivänä on tullu tutkit-tua kaupunkia. Samat har-rastusmahollisuuet löy-tyy kun Jyväskylästä, niin omia hommia on pystyny myös täällä jatkamaan.

Anna, Janica ja Timo ovat tyytyväisiä siihen, että kuvantamisen kesätöissä he ovat päässeet mukaan todellisen työhön.

1. Kuka olet, mistä olet ja missä opiskelet? 2. Miten päädyit kesätöihin Satasairaalaan? Oliko paikka ennestään sinulle tuttu? 3. Oletko tykännyt olla ja mikä on parasta työssäsi? 4. Oletko tykännyt Porista ja oletko löytänyt mieleistä tekemistä vapaa-ajallesi?

Vinkkeli 3 / 201916

Kesätöissä kuvantamisessa

TEKSTI Satu Paloviita

KUVAT Jaana Vihermaa

Palak paneer on kasvis- ruokailijoiden suosikkiKasvisruokalounas on vakiinnuttanut paikkansa lounaslinjastossa

Kokeilimme Satasairaalan lounasra-vintolassa Porissa kasvisruokaa lin-jastolounaana viime vuonna 8.10. - 16.11.2018, jonka jälkeen jäimme tuu-maustauolle pureksimaan saamiam-me palautteita joulukiireidemme pa-riin sekä kehittämään konseptia.

Saimme kasvisruoasta niin paljon positiivista palautetta, että päätim-me avata kasvisruokalinjastolounaan vakituisesti valikoimaamme Porissa 4.2.2019 alkaen. Harjavallan ja Antin-kartanon henkilökunta voi halutessaan tilata etukäteen siitä kootun kasvis-ruoka-annoksen niissä toimiviin ruo-kapalvelukeskuksen palvelupisteisiin.

Raaka-aineet• 1 sipuli• 2 valkosipulin kynttä• ½ chili (myös säilykechili käy)• 2 cm pala tuoretta inkivääriä

tai n. 1 tl inkivääritahnaa• 100 g kirsikkatomaatteja• 2 rkl öljyä tai pullomargariinia• 1-2 tl garam masalaa• 300 g pakastepinaattia• ½ tl suolaa• 1 pkt kotijuustoa (voit käyttää

myös leipäjuustoa tai tofua)• 2 dl kermankaltaista kasviras-

vasekoitusta • ½ ruukku tuoretta koriante-

ria tai persiljaa• (2 rkl sitruunanmehua)

Työvaiheet• Halkaise kirsikkatomaatit.

Hienonna sipulit ja chili. (Raasta inkivääri.)

• Kuullota sipulit, chili, inkivääri ja garam masala rasvassa.

• Lisää tomaatit, pinaatti ja suola. Anna kiehahtaa.

• Leikkaa juusto kuutioiksi. • Lisää juusto ja kasvisrasva-

sekoite kastikkeeseen. Hauduta varovasti sekoitellen kunnes juusto lämpenee.

• Viimeistele hienonnetulla ko-rianterilla tai persiljalla. Jos kaipaat lisää hapokkuutta, mausta lorauksella sitruuna-mehua.

• Tarjoa täysjyväriisin tai koti-maisen ohran kyytipoikana.

Palak paneer viidelle

Kasvisruoka valitaan monista syistäKasvisruoka valitaan terveydelli-sistä, ekologisista, eettisistä tai us-konnollisista syistä. Hiilijalanjälki, kevennys tai vain vaihtelun vuok-si ovat myös syitä päätyä kasvis-ruokalounaaseen. Nykyisillään Sa-tasairaalan Tiilimäen toimipistees-sä kasvisruokailijamäärät vaihtele-vat päivittäin 24 -149 ruokailijan vä-lillä. Keskimäärin kasvisruokailijoi-ta on n. 50 ruokailijaa päivässä, kun kaikkien vaihtoehtojen kokonaisruo-kailijamäärät pyörivät vilkkaampaan aikaan 700 - 750 ruokailijassa. Me-nekkimäärä on ollut melko vakiintu-

nutta, mutta suosikkiruoissa men-nään jo yli sadan!

Ohessa suosikkiruoka Palak paneer vegaaninen ohje viidelle ruokailijalle. Muita kasvisruoka suosikkeja ovat ol-leet kasvis- ja juurespihvit, täytetyt kasvispaprikat, linssikasvismoussaka ja bataattikeitto.

Seuraamme ruokailijakehitystä her-källä korvalla ja kehitämme uusia re-septejä taas syksyllä, kun saamme työ-tiimiimme myös uuden asiantuntija-vahvistuksen, ravitsemussuunnitteli-ja Petra Rautakallio-Järvisen.

Vinkkeli 3 / 2019 17

– Hyvänen aika mitä naisen käsi-laukusta voi löytyä, totesi erään pe-laajan isä, kun kaivoin laukustani 20 senttimetrin pihdit ja ryhdyin vään-tämään tölkkiklipsuja jalkapalloken-tän laidalla.

Käsillä tekemisen into ja ilo yhdis-tää koko perhettä.

– Poikani opetti pienenä tarhatä-tejä punomaan matonkuteista koi-ranleluja, nyt 16-vuotias tyttäreni on innostunut tekemään keppihevosia ja mieheni harrastaa puutöitä.

Kaikenlaisille kankaille löytyy käyttöäPäivillä ei ole varsinaista suosikki-käsityötä, mutta ajan myötä om-pelukoneesta on pikkuhiljaa tullut tärkein työväline. Ystävät ja tutta-vat tuovat hänelle erilaisia kankaita, vanhoja farkkuja, pöytäliinoja, pit-sinpätkiä, nauhoja ja nappeja, joista syntyy uniikkeja olkalaukkuja, kuk-karoita, kauppakasseja ja vaatteita

Mummu opetti Päivin kutomaan ja virkkaamaan jo ennen kouluikää.

– Ala-asteen ensimmäisellä luokalla käsityön opettaja olikin kanssani ihan helisemässä, kun tein niin nopeas-ti kaiken annetun, ja hän joutui keksi-mään minulle extratöitä. Lopulta hän teki minusta ”apuopettajan”, ja autoin niitä, jotka jonottivat saadakseen lan-gan neulansilmään, kertoo Päivi, joka haaveili lapsesta asti käsityön opet-tajan ammatista. Päivi onkin Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksesta valmistunut artesaani. Hän joutui kui-tenkin luopumaan toiveammatistaan astman takia.

– Onneksi harrastuspuitteissa ast-ma ei rajoita merkitsevästi tekemis-tä, toteaa Päivi, joka löytää käsitöille aikaa kiireisen perhearjen keskellä. Lasten harrastuksiin liittyvän odot-telun puitteissa on aikaa vaikka neulata ompeluksia ja virkata klip-sukukkaroita.

sekä nukeille että ihmisille.– Vanhat farkut ovat hienoa laukku-

materiaalia, kulumat kuuluvat tyyliin ja vuorikankaina voi käyttää kaiken-laisia ja värisiä kankaita, toteaa Päivi.

Lopputulos yllättää ja onnistuminen tuottaa iloaNetin ihmeellisestä maailmasta löy-tyy monenlaisia ideoita ja aiheita, joista Päivi kehittelee omia muun-nelmia. Hänestä on myös mukavaa suunnitella omia malleja.

– Teen paljon kaikenlaista ilman varsinaisia työohjeita tai kaavoja, ja se on todella palkitsevaa, sanoo Päi-vi. – Aloittaessani mietin mitähän täs-täkin tulee, sovittelen ja yhdistelen kankaita, materiaaleja ja työtapoja, ja haen silmääni sopivia kokonaisuuksia. Lopputuloksena voi olla yllättävän ki-va, yksilöllinen käsityö, ja silloin tun-nen aina onnistumisen iloa.

Toki aina käsien taika ei toimi, ja välillä voi olla hyvä laittaa kesken-eräinen työ pariksi päiväksi syrjään.

– Aina kuitenkin jatkan uudel-la innolla!

TEKSTI Taru Tolppo

KUVAT Nelli Saari

HARRASTUSVINKKI

Käsityöt ovat intohimo– ilman niitä ei voi elää, sanoo Päivi Saari ja nauraa.

Vinkkeli 3 / 201918

Satasairaalan potilasasiamiehen, tietosuojavastaavan ja kirjaamon ta-voittaa nykyisin myös sähköisesti tietoturvallisten Suomi.fi-viestien väli-tyksellä. Asiakaspalvelukanavan kautta voi suojatun yhteydenoton lisäk-si lähettää esimerkiksi erilaisia asiakirjapyyntöjä tai tehdä muistutuksen hoidosta ja kohtelusta. Ota Suomi.fi-viestit käyttöösi ja kerro mahdolli-suudesta myös potilaalle tai asiakkaallesi! Sähköisen asioinnin linkin löy-dät Satasairaalan uusilta internetsivuilta ja https://suomi.fi/viestit

TEKSTI Minttu Saari

KUVA Elisa Ranne

Uusi asiakaspalvelukanavamme Suomi.fi-viestit mahdollistaa sähköisen asioinnin Satasairaalan potilaille ja asiakkaille

Tiesitkö...Suomi.fi-viestien kautta välittyviä yhteydenottoja Satasairaalan ammatti laisille voi tehdä ajasta ja paikasta riippumatta turvallisesti kaikilla päätelaitteilla. Palvelua voi käyttää myös Suomi.fi-mobiili- sovelluksella. Suomi.fi-viestit asiakaspalvelukanavana tunnemme esimerkiksi Verohallinnon OmaVero-palvelusta. Väestörekisterikeskus ylläpitää Suomi.fi-verkkopalvelua.Lisätietoja antaa palvelupäällikkö Silja Iltanen, silja.iltanen@satasairaala.fi

Satasairaala on valittu ainoana suomalaise-na terveydenhuoltoalan edustajana IHF:n (International Hospital Federation) kan-sainvälisen kilpailun finaaliin. Satasairaalan tiedolla johdettu asiakaskokemuksen ke-hittämisen toimintamalli valikoitui finaa-liin kategoriassa Asiakaskokemuksen joh-taminen ja palvelukulttuurin kehittäminen. Kategorioiden ansioituneimmat palkitaan marraskuussa 2019. Ehdolla oli 121 hanket-ta, 92 organisaatiosta ja 34 eri maasta.Lisätietoja https://worldhospitalcongress.org/awards/

TEKSTI Katriina Manninen KUVAT Taru Tolppo

PöpPeli paljastaa pöpöt

Satasairaala finaaliin IHF:n kansainvälisessä kilpailussa

Päivystyksen ja lasten päivys-tyksen odotustiloissa Porissa voi nyt aikansa kuluksi pelata PöpPeliä. PöpPeli on nimensä mukaisesti pöpöistä eli mikro-beista tietoa antava hyötype-li. Peli on osa Satakunnan am-mattikorkeakoulun ja Turun yli-opiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön Sisätilan hygie-nian innovaatiotila (SIHI) -han-ketta, jota rahoitti Satakunta-liitto AIKO-rahoituksella.

Vinkkeli 3 / 2019 19

Kaupasta voit tilata Satasairaa-lan tuotteita omaan lähipostiisi. Toimitusajat ovat 3-5 arkipäivää.

Tuotekategorioihin pääset pai-namalla yläreunasta "tuotteet" -linkkiä. Tekstiileissä on aina näkyvillä kokotaulukot.

Tilausprosessiin ja verkko- kauppojen käytännön asioihin liittyvät asiakirjat löydät info-välilehden takaa.

Jos toivot vaatteisiisi erikoispai-natuksia. kuten tekstejä yms, niin kysy siitä esimieheltäsi.

Ehkäistään liukastumisia, nyt tarjouksessa kantapäähän kiin-nitettävät liukuesteet, nyt hinta vain 15 e / pari!

Mukavia ostohetkiä!

Satasairaalan työntekijöiden verkkokauppa on nyt auki osoitteessa:https://go.innoflame.fi/goshop/satasairaala/fi/