Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet: Opetus ... · oppimisen tuki turvataan koulun aloitusvaiheessa. Lapsia kannustetaan olemaan ylpeitä esiopetuksen ... leikki ja pelillisyys

Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet: Opetus vuosiluokilla 1-2 Luonnos 15.4.2014

1

Sisällysluettelo LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 ........................................................................................................................... 2

13.1 Siirtymä esiopetuksesta perusopetukseen sekä vuosiluokkien 1-2 tehtävä ..................................... 2

13.2 Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 1-2 ........................................................................................ 2

13.3 Paikallisesti päätettävät asiat ............................................................................................................ 5

13.4 Oppiaineet vuosiluokilla 1-2 .............................................................................................................. 5

KIELIKASVATUS ...................................................................................................................................... 5

ÄIDINKIELEN JA KIRJALLISUUDEN ERI OPPIMÄÄRIEN JA TOISEN KOTIMAISEN KIELEN OPISKELU ........ 6

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ................................................................................................................... 7

SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS ........................................................................................................ 9

SAAMEN KIELI JA KIRJALLISUUS ....................................................................................................... 11

ROMANIKIELI JA KIRJALLISUUS ........................................................................................................ 14

VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS...................................................................................................... 16

MUU OPPILAAN ÄIDINKIELI ............................................................................................................. 18

SUOMI TOISENA KIELENÄ JA KIRJALLISUUS ..................................................................................... 20

SUOMI SAAMENKIELISILLE .............................................................................................................. 24

SUOMI VIITTOMAKIELISILLE ............................................................................................................ 24

RUOTSI VIITTOMAKIELISILLE ............................................................................................................ 24

TOINEN KOTIMAINEN KIELI ................................................................................................................. 25

TOISEN KOTIMAISEN JA VIERAIDEN KIELTEN OPISKELUN MAHDOLLISUUDET ................................... 25

TOINEN KOTIMAINEN KIELI RUOTSI/SUOMI, A-OPPIMÄÄRÄ .......................................................... 26

VIERAAT KIELET .................................................................................................................................... 28

TOISEN KOTIMAISEN JA VIERAIDEN KIELTEN OPISKELUN MAHDOLLISUUDET ................................... 28

VIERAAT KIELET, A-OPPIMÄÄRÄ ...................................................................................................... 29

MATEMATIIKKA ................................................................................................................................... 30

YMPÄRISTÖOPPI .................................................................................................................................. 33

USKONTO ............................................................................................................................................. 36

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO ................................................................................................................... 39

MUSIIKKI .............................................................................................................................................. 41

KUVATAIDE .......................................................................................................................................... 44

KÄSITYÖ ............................................................................................................................................... 47

LIIKUNTA .............................................................................................................................................. 49

2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Se jäsentyy vuosiluokkakokonaisuuksiin

tuntijaon määrittämien nivelkohtien mukaisesti. Kokonaisuudet muodostuvat vuosiluokista 1-2, 3-6 sekä 7-

9.1 Kullakin vuosiluokkakokonaisuudella on perusopetuksessa oma erityinen tehtävänsä, joka määritellään

seuraavassa. Tehtävän hoitaminen edellyttää oppilaiden ikäkauden ja kehitysvaiheen huomioonottamista

opetuksen järjestämisessä ja opetuksessa sekä koulun muussa toiminnassa. Opetusta järjestettäessä

erityistä huomiota kiinnitetään oppilaiden sujuvaan siirtymiseen esiopetuksesta perusopetukseen,

perusopetuksen eri nivelvaiheissa sekä perusopetuksesta seuraavalle koulutusasteelle.

Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet sekä oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritellään kunkin

vuosiluokkakokonaisuuden osalta erikseen.

13.1 Siirtymä esiopetuksesta perusopetukseen sekä vuosiluokkien 1-2 tehtävä

Siirtymä esiopetuksesta perusopetukseen

Lapsen siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen edellyttää suunnitelmallista yhteistyötä sekä

henkilöstön kesken että henkilöstön ja huoltajien välillä. Jokaisen lapsen tilanne, oppimisvalmiudet ja

tarpeet sekä kiinnostuksen kohteet otetaan huomioon. Lasten mahdollisesti tarvitsema kasvun ja

oppimisen tuki turvataan koulun aloitusvaiheessa. Lapsia kannustetaan olemaan ylpeitä esiopetuksen

aikana opituista taidoista ja rohkaistaan liittymään uuteen ryhmään ja toimimaan uudessa ympäristössä

uuden opettajan kanssa.

Vuosiluokat 1-2: Koululaiseksi kasvaminen

Vuosiluokkien 1-2 opetuksessa otetaan huomioon esiopetuksen ja sitä edeltäneen varhaiskasvatuksen

antamat valmiudet. Opetus on pääsääntöisesti eheytettyä. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien

tarkoituksena on tuoda koulutyöhön oppilaiden omatoimisuutta ja yhdessä tekemisen taitoja sekä asioiden

välisten yhteyksien ymmärtämistä vahvistavia projekteja. Tällöin tarjoutuu myös enemmän yhteistyön

mahdollisuuksia niin esiopetuksen kuin ylempien vuosiluokkien kanssa.

Vuosiluokkien 1-2 erityisenä tehtävänä on luoda perusta oppilaiden myönteiselle käsitykselle itsestä

oppijana ja koululaisena sekä kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. On

tärkeätä, että jokainen oppilas saa rohkaisevaa palautetta ja tilaisuuksia uusien asioiden oppimisesta

nouseville ilon ja onnistumisen kokemuksille. Opetus suunnitellaan riittävän haasteelliseksi kunkin oppilaan

yksilöllisiä tarpeita ajatellen. Oppilaita ohjataan yhdessä toimimiseen, omatoimisuuteen ja vastuunottoon

omista koulutehtävistä. Kielellisten, sosiaalisten sekä motoristen taitojen ja muistin kehittymiseen samoin

kuin kunkin omaan kehitysrytmiin kiinnitetään erityistä huomiota. Tavoitteena on, että kehitykseen ja

oppimiseen liittyvät vaikeudet tunnistetaan varhain ja tuki annetaan oikea-aikaisesti. Työtavoissa

korostuvat havainnollisuus ja toiminnallisuus, leikki ja pelillisyys sekä mielikuvitus ja tarinallisuus. Yhteistyö

kotien kanssa ja molemminpuolisen luottamuksen rakentaminen on ensisijaisen tärkeätä.

13.2 Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 1-2

Laaja-alaisen osaamisen perusta luodaan esiopetuksessa ja perusopetuksen ensimmäisten vuosien aikana.

Tavoitteena on, että oppilaan osaamisen kehittyminen laaja-alaisen osaamisen eri alueilla vahvistaisi

edellytyksiä itsensä tuntemiseen ja arvostamiseen, oman identiteetin muotoutumiseen sekä kestävään

1 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

422/28.6.2012

3

elämäntapaan. Alusta lähtien on tärkeätä, että koulu tarjoaa jokaiselle oppilaalle vuorovaikutteisen ja

kannustavan yhteisön, jossa oppilas voi tuntea tulevansa kuulluksi, nähdyksi ja arvostetuksi. Kestävään

elämäntapaan koulu kasvattaa eniten omalla esimerkillään. Alaluokilla korostuvat erityisesti kestävän

kehityksen sosiaaliset ja kulttuuriset näkökulmat.

Ajattelu ja oppimaan oppiminen

Työskentelyn lähtökohtana ovat oppilaiden omat kokemukset ja kysymykset. Ihmettelylle, oivaltamiselle,

uuden löytämiselle ja oppimisen ilolle jätetään tilaa. Oppilaita kannustetaan kysymiseen ja kuuntelemiseen

sekä pienimuotoiseen tiedon etsintään, omien ideoiden tuottamiseen ja työn tulosten esittämiseen.

Leikinomaisten ongelmanratkaisu- ja tutkimustehtävien avulla viritetään uteliaisuutta ja kiinnostusta

ympäröivän maailman ilmiöitä kohtaan sekä vahvistetaan taitoa jäsentää, nimetä ja kuvailla ympäristöä.

Oman ja yhteisen työn suunnittelemista, tavoitteiden asettamista ja työskentelyn arviointia harjoitellaan.

Monipuolinen liikkuminen ja motoriset harjoitukset tukevat ajattelun kehittymistä. Muistin, mielikuvituksen

sekä eettisen ja esteettisen ajattelun kehittymistä tuetaan satujen ja tarinoiden, pelien, lorujen, laulujen ja

leikkien, taiteen eri muotojen sekä monipuolisen vuorovaikutuksen avulla. Oppilaiden kanssa pohditaan

opintoihin liittyviä mahdollisia valintoja ja autetaan ymmärtämään erilaisten vaihtoehtojen merkitys.

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Oppilaita ohjataan tuntemaan ja arvostamaan oman perheensä ja sukunsa perinteitä ja huomaamaan, että

muilla perheillä voi olla toisenlaisia toimintatapoja ja perinteitä. Koulutyössä tutustutaan oman alueen

kulttuurisiin piirteisiin ja kulttuuritarjontaan ja pohditaan, miten lapset voivat vaikuttaa omaan

ympäristöönsä ja sen kulttuuriin. Ruokailuhetkien, juhlien, leikkien, pelien ja yhteistyöhön perustuvien

tehtävien kautta oppilaat saavat mahdollisuuden harjoitella käyttäytymistä eri tilanteissa, erilaisten

ihmisten kanssa ja toisia ystävällisesti kohdellen. Oppilaille luodaan tilaisuuksia ilmaista itseään eri tavoin ja

nauttia käden ja koko kehon taitojen kehittymisestä. Heitä ohjataan valmistelemaan ja esittämään

pienimuotoisia esityksiä ja omien tuotteiden näyttelyitä ja sekä harjoittelemaan yhteistyö- ja

vuorovaikutustaitoja monenlaisissa tilanteissa. Ilmaisun kehittymistä tuetaan mm. musiikin, draaman,

saduttamisen, rakentelun ja kuvallisen ilmaisun sekä leikin keinoin. Oppilaita ohjataan tutustumaan Lapsen

oikeuksien sopimuksen pääperiaatteisiin.

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Koulun aloittaminen edellyttää uudenlaisia itsestä huolehtimisen taitoja ja itsenäisyyden lisääntymistä.

Koulutyöhön kuuluu oppilaiden ikäkaudelle sopivista vastuutehtävistä huolehtiminen luokka- ja

kouluyhteisössä. Yhteisten pelisääntöjen, hyvien tapojen sekä kannustavan palautteen merkitys korostuu.

Oppilaita ohjataan hahmottamaan aikaan ja paikkaan liittyviä käsitteitä ja niiden käytännön merkitystä. He

saavat tilaisuuden harjoitella omien tunteiden tunnistamista ja ilmaisemista sekä omaan ja yhteiseen

hyvinvointiin, turvallisuuteen ja arjen sujumiseen liittyviä perusasioita. Huomiota kiinnitetään itsenäiseen ja

turvalliseen liikkumiseen lähiympäristössä sekä omien tietojen ja taitojen kehittämiseen kävelijänä ja

pyöräilijänä. Myös avun hakemisen taitoja harjoitellaan. Oppilaiden kanssa kokeillaan ja tutkitaan

teknologiaa arjessa ja opetellaan tavallisimpien teknisten laitteiden turvallista käyttöä. Keskustellaan

oppilaiden muotoutuvista kulutustottumuksista ja mietitään, mitä taloudellisuus, kohtuullisuus ja

ympäristömyönteisyys tarkoittavat kuluttajan valinnoissa. (lauseen paikka muuttunut)

Monilukutaito

4

Jatketaan esiopetuksen pohjalta oppilaiden ohjaamista monilukutaitoisiksi, monenlaisten, ikäkaudelle

ominaisten viestien tulkitsijoiksi, tuottajiksi ja arvioijiksi. Monilukutaidon perustana on moniaistisuus,

kokonaisvaltaisuus ja ilmiökeskeisyys. Oppilaita kannustetaan käyttämään ja tuottamaan erilaisia tekstejä,

nauttimaan niistä sekä ilmaisemaan itseään niiden avulla. Oppilaiden kirjoitettujen tekstien perusluku- ja

kirjoitustaito kehittyy ja sujuvoituu. Samoin kehittyy taito käsitellä oppilaiden arkeen liittyvissä teksteissä

numeerista informaatiota, kuten lukumäärien eroja. Oppilaita ohjataan hankkimaan tietoa erilaisista

lähteistä ja välittämään tietoa muille. Heitä ohjataan tulemaan vähitellen tietoiseksi kuvitteellisen ja

todellisen maailman erosta ja myös siitä, että jokainen teksti tähtää johonkin tarkoitukseen. Näin

opetuksessa tuetaan alkavaa kriittistä lukutaitoa. Monilukutaitoiseksi kehittyäkseen oppilaat tarvitsevat

sekä rikasta tekstiympäristöä että aikuisen mallia ja suojaavaa tukea median käytössä. Opetuksessa

käytetään ikäkauden tarpeisiin soveltuvia kulttuurituotteita, kuten lehtiä, kirjoja, pelejä, elokuvia, musiikkia.

Tuottamisen taitoja kehitetään tulkitsemisen taitojen rinnalla. Oppilaille luodaan runsaasti tilaisuuksia

kysyä ja ihmetellä, kertoa tarinoita ja ilmaista ajatuksiaan eri tavoin ja monenlaisin välinein.

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

Opetuksessa hyödynnetään esiopetuksen aikana oppilaille karttuneita tietoja viestintäteknologian tietoja

ja taitoja. Leikinomainen työskentely on edelleen keskeistä. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään yhä

enemmän opiskelun välineenä ja kohteena. Oppilaat oppivat tietoja viestintä-teknologian perussanastoa

ja tutkivat, mihin tarkoituksiin ja miten sitä käytetään lähiympäristössä.

Käytännön taidot ja oma tuottaminen: Laitteiden, ohjelmistojen ja palveluiden käyttöä harjoitellaan ja

opitaan niiden keskeiset käyttö- ja toimintaperiaatteet. Oppilaat saavat ohjausta näppäintaitoihin sekä

muihin tekstin tuottamisen ja käsittelyn perustaitoihin. Oppilaat saavat ja jakavat keskenään kokemuksia

kuvien, äänen, videoiden ja animaatioiden tekemisestä sekä ikäkaudelle sopivasta ohjelmoinnista.

Pelillisyyttä hyödynnetään oppimiseen innostajana. Vastuullinen ja turvallinen toiminta: Oppilaiden kanssa

pohditaan ja luodaan yhdessä tietoja viestintäteknologian turvallisia käyttötapoja ja hyviä käytöstapoja.

Oppilaita ohjataan huomaamaan oikeiden työasentojen ja -tilojen sekä sopivan pituisten työjaksojen

merkitys hyvinvoinnille. Tiedonhankinta sekä tutkiva ja luova työskentely: Oppilaita opastetaan käyttämään

keskeisiä hakupalveluita, kokeilemaan eri työvälineitä ja tekemään pienimuotoisia tiedonhankintatehtäviä

eri aihepiireistä ja itseä kiinnostavista asioista. Heitä kannustetaan toteuttamaan teknologian avulla omia

ideoitaan yksin ja yhdessä toisten kanssa. Vuorovaikutus ja verkostoituminen: Oppilaat saavat kokemuksia

opetuksessa hyödynnettävien yhteisöllisten palveluiden käytöstä ja harjoittelevat käyttämään tietoja

viestintäteknologiaa erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.

Työelämätaidot ja yrittäjyys

Koulutyössä oppilaat saavat monimuotoisia tilaisuuksia oppia työskentelemään yksin ja yhdessä toisten

kanssa. Heitä ohjataan harjoittelemaan ryhmässä toimimista ja yhteistyötä, omien ideoiden sovittamista

yhteen toisten kanssa sekä ikäkaudelle sopivaa vastuunkantoa. Oppilaita kannustetaan tutkimaan uusia

asioita ja miettimään, missä itse on erityisen hyvä ja mitä voisi tehdä toisten hyväksi koulussa ja kotona.

Oppilaita opastetaan tutustumaan eri ammatteihin koulussa ja koulun ulkopuolella ja ymmärtämään niiden

ja yleensä työn merkitys yhteiskunnassa, erityisesti perheiden arjen ja toimeentulon kannalta.

Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen

5

Ensimmäisestä luokasta lähtien oppilaat ovat mukana pohtimassa ja suunnittelemassa oman ryhmänsä

työn tavoitteita ja toimintatapoja, työskentelytilojen järjestämistä ja viihtyisyyttä sekä ruokailuun,

välitunteihin, juhliin ja koulun muihin tapahtumiin liittyviä asioita. Oppilaiden kanssa keskustellaan, mitä

oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuus ja vastavuoroisuus merkitsevät. Omien kokemusten kautta oppilaat

tutustuvat demokraattisen toiminnan sääntöihin ja toteutumiseen käytännössä. Oppilaat kuuluvat

oppilaskuntaan ja voivat osallistua itseään koskevista asioista päättämiseen ikätasonsa ja edellytystensä

mukaisesti. Oppilaiden kanssa pohditaan, mitä heille merkitsee oikeudenmukainen ja kestävä tulevaisuus ja

mitä itse voi tehdä sen puolesta.

13.3 Paikallisesti päätettävät asiat

Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa

- miten tuetaan oppilaiden siirtymistä esiopetuksesta perusopetukseen

o toimintatavat siirtymävaiheessa

o tarvittava yhteistyö, työnjako ja vastuut

- mitkä ovat vuosiluokkakokonaisuuden 1-2 erityiset piirteet sekä niihin liittyvät paikalliset

painotukset ja miten vuosiluokkakokonaisuuden tehtävän toteutumista seurataan ja kehitetään

- mitkä ovat laaja-alaisen osaamisen tavoitteet vuosiluokilla 1-2 (perusteiden tavoitekuvauksia

voidaan hyödyntää sellaisenaan) sekä niiden mahdolliset paikalliset painotukset ja miten oppilaiden

laaja-alaisen osaamisen kehittymistä tuetaan vuosiluokilla 1-2

- mitkä ovat kunkin oppiaineen tavoitteet, keskeiset sisällöt sekä oppilaan oppimisen arvioinnin

käytänteet kullakin vuosiluokalla (vuosiluokat 1 ja 2)

- mitkä ovat kunkin oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihin sekä ohjaukseen ja tukeen

liittyvät mahdolliset erityispiirteet kullakin vuosiluokalla (vuosiluokat 1 ja 2)

13.4 Oppiaineet vuosiluokilla 1-2

Lyhenteet oppiaineosuuksissa

Oppiaineosuuksissa käytetään lyhenteitä. Tavoitteet on numeroitu T1, T2 jne. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet on numeroitu S1, S2 jne. ja niihin viitataan tavoitetaulukoissa. Laaja-alaiset osaamisalueet on numeroitu L1, L2 jne. ja niihin viitataan oppiaineiden tavoitetaulukoissa.

L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot L4 Monilukutaito L5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen L6 Työelämässä tarvittava osaaminen ja yrittäjyys L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen

KIELIKASVATUS

Oppilaan kielitaidon kehittyminen alkaa varhaislapsuudessa ja jatkuu elinikäisenä prosessina. Monikielinen kompetenssi kehittyy kotona, koulussa ja vapaa-ajalla. Se koostuu äidinkielten ja muiden kielten sekä niiden murteiden eritasoisista taidoista. Koulun kieltenopetuksen lähtökohtana on kielen käyttö eri tilanteissa. Se vahvistaa oppilaan kielitietoisuutta ja eri kielten rinnakkaista käyttöä. Oppilas oppii tekemään havaintoja

6

erikielisistä teksteistä ja vuorovaikutuksen käytänteistä, käyttämään kielitiedon käsitteitä tekstien tulkinnassa ja hyödyntämään erilaisia tapoja oppia kieliä. Oppilas käyttää eri kielten taitoaan kaiken oppimisen tukena. Oppilasta ohjataan lukemaan kielitaidolleen sopivia tekstejä ja hankkimaan opiskelussa tarvittavaa tietoa eri kielillä.

Oppilasta ohjataan tiedostamaan sekä omaa että muiden kielellisten ja kulttuuristen identiteettien monikerroksisuutta. Myös vähemmistökielten ja uhanalaisten kielten merkitys tuodaan esiin opetuksessa. Opetus tukee oppilaan monikielisyyttä hyödyntämällä kaikkia, myös oppilaan vapaa-ajalla käyttämiä kieliä. Opetus vahvistaa oppilaan luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää vähäistäkin kielitaitoaan rohkeasti. Kielikasvatus edellyttää eri kieliaineiden yhteistyötä.

ÄIDINKIELEN JA KIRJALLISUUDEN ERI OPPIMÄÄRIEN JA TOISEN KOTIMAISEN KIELEN OPISKELU

Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineeseen on näissä opetussuunnitelman perusteissa määritelty yksitoista eri oppimäärää, jotka ovat seuraavat: suomen kieli ja kirjallisuus, ruotsin kieli ja kirjallisuus, saamen kieli ja kirjallisuus, romanikieli ja kirjallisuus, viittomakieli ja kirjallisuus, muu oppilaan äidinkieli, suomi ja ruotsi toisena kielenä, suomi saamenkielisille sekä suomi ja ruotsi viittomakielisille. Muuna oppilaan äidinkielenä on mahdollista opettaa opetuksen järjestäjän tarjoamana ja huoltajan valitsemana jotakin edellä mainitsematonta äidinkieltä koko äidinkielen ja kirjallisuuden tuntimäärällä sekä erillisrahoitettuna oppilaan omaa äidinkieltä. Toisessa kotimaisessa kielessä on ruotsin ja suomen kielessä määritelty A- ja B-oppimäärät sekä kaksikielisille oppilaille tarkoitetut äidinkielenomaiset oppimäärät.

Oppilas opiskelee äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa ja toisessa kotimaisessa kielessä seuraavassa taulukossa mainittuja oppimääriä sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä tarjoaa ja oppilaan huoltaja valitsee. Taulukossa oppilaan äidinkielellä tarkoitetaan koulun opetuskieltä (suomi, ruotsi ja saame) tai muuta huoltajan ilmoittamaa kieltä.

7

oppilaan äidinkieli äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärä toinen kotimainen kieli

yhteinen erillisrahoitettu yhteinen valinnainen

suomi suomen kieli ja kirjallisuus

- ruotsi

-

ruotsi ruotsin kieli ja kirjallisuus

- suomi

-

saame (kotiseutualueella)

saamen kieli ja kirjallisuus sekä suomi saamenkielisille

- -

ruotsi

saame (kotiseutualueen ulkopuolella)

suomen tai ruotsin kieli ja kirjallisuus sekä saamen kieli ja kirjallisuus

X

ruotsi tai suomi

romani suomen tai ruotsin kieli ja kirjallisuus sekä romanikieli ja kirjallisuus

X

ruotsi tai suomi

-

viittomakieli viittomakieli ja kirjallisuus sekä suomi tai ruotsi viittomakielisille

- -

ruotsi tai suomi

muu äidinkieli muu äidinkieli koko äidinkielen ja kirjallisuuden tuntimäärällä sekä suomi tai ruotsi toisena kielenä

- -

ruotsi tai suomi

muu äidinkieli suomi tai ruotsi toisena kielenä tai suomen tai ruotsin kieli ja kirjallisuus (sekä vapaaehtoinen oppilaan oma äidinkieli)

X

ruotsi tai suomi

-

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

Oppiaineen tehtävä

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja [TUKI] ja ohjata häntä kiinnostumaan kielestä, kirjallisuudesta ja muusta kulttuurista ja tulemaan tietoiseksi itsestään kielenkäyttäjänä. Oppilaan arjen kieli- ja tekstitaitoja laajennetaan niin, että hän saa valmiuksia havaintojen ja ilmiöiden käsitteellistämiseen, ajattelunsa kielentämiseen ja luovuutensa kehittämiseen.

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus vastaa yhteistyössä muiden oppiaineiden ja kotien kanssa oppilaan kielikasvatuksesta ja auttaa häntä rakentamaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiään monikulttuurisessa ja medioituneessa yhteiskunnassa. Äidinkieli ja kirjallisuus on monitieteinen taito-, tietoja kulttuuriaine. Opetus perustuu laajaan tekstikäsitykseen [TUKI]. Keskeisiä ovat monimuotoisten tekstien [TUKI]

8

tulkitsemisen ja tuottamisen sekä tiedon hankinnan ja jakamisen taidot. Ikäkaudelle soveltuva kirjallisuus vahvistaa luovuuden ja mielikuvituksen monipuolista kehittymistä ja laajentaa oppilaan käsitystä oman kielellisen ilmaisunsa mahdollisuuksista, kirjallisuus yhdistää oppilaan kulttuuriinsa ja avartaa käsitystä muista kulttuureista. Oppilaita rohkaistaan rakentavaan ja vastuulliseen vuorovaikutukseen erilaisissa viestintäympäristöissä [TUKI]. Osana eettistä kasvatusta oppilaita ohjataan ymmärtämään omien kielellisten ja viestinnällisten valintojen vaikutuksia toisiin ihmisiin. Metakognitiivisista taidoista äidinkielen opetuksessa painottuvat lukemisen ja tekstin tuottamisen strategiset taidot. Kielitiedon opetuksen tehtävänä on tukea ja kehittää kielitietoisuutta ja kielen havainnoinnin taitoja. Opetus perustuu yhteisölliseen ja funktionaaliseen näkemykseen kielestä: kielen rakenteita opiskellaan ikäkaudelle tyypillisten kielenkäyttötilanteiden ja tekstilajien yhteydessä. Opetuksessa edetään portaittain oppilaiden kehitysvaiheen mukaan. Oppiaineen kulttuurisisällöistä keskeisiä ovat sanataide, johon kuuluu kaunokirjallisten tekstien tuottaminen ja tulkitseminen, teatteritaide ja draama sekä media. Kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on lukemiseen innostaminen, elämysten saaminen ja jakaminen, kulttuurintuntemuksen syventäminen, eettisen kasvun tukeminen sekä oppilaan kielen ja mielikuvituksen rikastaminen. Draama vahvistaa oppiaineen toiminnallista, kokemuksellista, elämyksellistä ja esteettistä luonnetta. Mediakasvatus tähtää mediasisältöjen tulkitsemiseen ja tuottamiseen ja median ymmärtämiseen kulttuurisena ilmiönä.

Keskeisiä motivaatiotekijöitä äidinkielen ja kirjallisuuden oppimisessa ovat opittavien asioiden merkityksellisyys oppilaille ja osallisuuden kokemukset. Oppilaiden kiinnostusta vahvistetaan luomalla mahdollisuuksia aktiiviseen toimijuuteen ja omiin valintoihin sekä ottamalla huomioon heidän tekstimaailmansa ja kokemuksensa sekä laajentamalla niitä.

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa, oppimisympäristön luomisessa ja opetusmenetelmien valinnassa otetaan huomioon oppilaiden erilaisuus ja sukupuolten tasa-arvo ja tuetaan niin edistyneitä kuin oppimisvaikeuksien kanssa ponnistelevia. Mahdollisuuksien mukaan tehdään yhteistyötä suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän ja muiden äidinkielten opetuksen kanssa.

Vuosiluokilla 1–2 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on edistää oppilaan yksilöllisten edellytysten pohjalta itsensä ilmaisemisen ja vuorovaikutuksen taitoja, kielellistä tietoisuutta sekä kehittää kuuntelemisen, lukemisen ja kirjoittamisen perustaitoja. Opetuksen tehtävänä on kiinnostuksen ja innostuksen vahvistaminen kielelliseen ilmaisuun, draamaan ja monimuotoisten tekstien tulkitsemiseen ja tuottamiseen. Opetuksessa huolehditaan oppimisprosessin jatkumosta esiopetuksesta kouluun niin äidinkielen perustaitojen kuin laaja-alaisen osaamisen osalta.

Oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 1–2 Suomen kielen ja kirjallisuuden oppimisympäristö rakennetaan monipuoliseksi teksti- ja kieliympäristöksi. Saatavilla tulee olla paljon oppilaita kiinnostavaa kirjallisuutta ja monimuotoisia tekstejä. Tekstejä tuotetaan yksin ja yhdessä ja niitä julkaistaan luokassa ja lähipiirissä. Kieltä tutkitaan leikinomaisesti, esimerkiksi rooli-, draama- ja teatterileikin keinoin. Opetusta eheytetään niin, että äidinkielen taitojen oppiminen nivoutuu ilmiöiden kielelliseen hahmottamiseen eri oppiaineiden yhteydessä. Koulu- tai lähikirjaston toimintaan ja erilaisiin lasten kulttuuritapahtumiin tutustuminen laajentavat oppimisympäristöä luokan ulkopuolelle. Lisäksi hyödynnetään lähiympäristön ja median kulttuurista monimuotoisuutta. Opetuksessa korostuvat kokemusten ja elämysten jakaminen sekä taitojen harjoitteleminen yhdessä ja yksin, myös viestintäteknologiaa hyödyntäen. Draamaa integroidaan kirjallisuuteen ja muihin oppiaineisiin, esim. musiikkiin, liikuntaan ja ympäristöoppiin. {TUKI]

9

Ohjaus ja tuki oppiaineessa vuosiluokilla 1–2 Tavoitteena on tukea oppilaan kielellistä kehitystä ja vuorovaikutustaitoja sekä lukuja kirjoitustaidon oppimista yhteistyössä kotien kanssa. Kielellisiä vaikeuksia puheen, lukemisen ja kirjoittamisen alueella pyritään tunnistamaan mahdollisimman varhain. Opettaja mallintaa sanojen, virkkeiden ja tekstien lukemista ja ymmärtämistä sekä kirjoittamisen tapoja. Oppilasta ohjataan käyttämään mediavälineitä monipuolisesti ja turvallisesti. Kielellisesti taitavia oppilaita ohjataan haastavampien tehtävien, materiaalien ja tekstiympäristöjen pariin. Tekstit ja työtavat valitaan niin, että oppilaiden yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo toteutuu.

SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS

Suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1–2

Tavoitteen numero

Opetuksen tavoitteet

Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen, johon tavoite liittyy

Vuorovaikutustilanteissa toimiminen

T1 tukea oppilaan taitoa toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja ilmaista itseään

S1 L1, L2, L3

T2 tukea oppilaan kielen ja mielikuvituksen sekä vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen kehittymistä tarjoamalla mahdollisuuksia tutustua erilaisiin ryhmäviestintätilanteisiin ja niiden sääntöihin

S1 L1, L2, L7

T3 tukea oppilaan ilmaisurohkeutta ohjaamalla osallistumaan ja ilmaisemaan itseään kokonaisvaltaisesti draaman avulla

S1 L1, L2, L7

T4 laajentaa oppilaan viestijäkuvaa arkikielen hallinnan pohjalta niin, että oppilas saa kokemuksia viestintätilanteista, kiinnostuu niistä ja ymmärtää, että ihmiset viestivät eri tavoin

S1 L1, L2, L4, L6, L7

Tekstien tulkitseminen

T5 innostaa ja ohjata oppilasta lukutaidon oppimisessa ja tekstien ymmärtämisen taitojen ja strategioiden harjoittelussa sekä ohjata keskustelemaan teksteistä ja tarkastelemaan omaa luetun ymmärtämistään

S2 L1, L4, L5

T6 harjoituttaa tarkastelemaan monimuotoisten tekstien merkityksiä ja rakenteita sekä laajentaa hänen sanavarantoaan tekstien tarkastelun avulla

S2 L1, L4

T7 ohjata oppilasta hakemaan tietoa eri tavoin S2 L1, L4, L5

T8 herättää oppilaan kiinnostus kirjallisuutta ja muita tekstejä kohtaan luomalla myönteisiä lukukokemuksia ja elämyksiä sekä tarjoamalla mahdollisuuksia tiedonjanon tyydyttämiseen sekä lukukokemusten jakamiseen

S2 L1, L2, L4, L5

Tekstien tuottaminen

T9 innostaa oppilaita tuottamaan monimuotoisia tekstejä eri tarkoituksiin ja luoda myönteisiä tekstien yhdessä tekemisen, työstämisen ja jakamisen kokemuksia

S3 L1, L4, L5, L7

10

T 10 tarjota tilaisuuksia kertoa ja kuvata asioita, ajatuksia, kokemuksia, havaintoja ja mielipiteitä puhumalla, kirjoittamalla ja kuvien avulla myös monimediaisissa ympäristöissä

S3 L2, L5

T11 opettaa käsin kirjoittamisen taitoa ja näppäintaitoja koneella kirjoitettaessa sekä ohjata vähitellen tekstien suunnittelua ja rakentamista sekä oikeinkirjoituksen perusasioita ja kirjoitettua kieltä koskevia sopimuksia

S3 L1, L4, L5

Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen

T12 edistää oppilaan kielitietoisuutta ja kielen peruskäsitteiden tuntemusta sekä ohjata tekemään havaintoja puhutusta ja kirjoitetusta kielenkäytöstä sekä auttaa huomaamaan, että omalla kielenkäytöllä on vaikutusta toisten käyttäytymiseen

S4 L2, L7

T13 innostaa oppilasta kuuntelemaan ja lukemaan kirjallisuutta sekä valitsemaan häntä itseään kiinnostavaa luettavaa

S4 L2

T14 innostaa oppilasta tuottamaan kulttuuria yhdessä muiden kanssa ja tutustumaan eri lastenkulttuurimuotoihin, ohjata oppilasta niiden käyttäjäksi ja arvostamaan omaa kieltä ja kulttuuria sekä kulttuurien monimuotoisuutta

S4 L2, L4, L7

Oppiaineen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 1–2 S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen: Harjoitellaan ympäristön kielellistä jäsentämistä ja nimeämistä, kuuntelemista, kysymistä, vastaamista ja kertomista. Harjoitellaan ryhmäviestinnän käytänteitä erilaisissa kasvokkain tapahtuvissa vuorovaikutustilanteissa. Havainnoidaan erilaisia viestintätapoja. Osallistutaan draaman sekä muiden vuorovaikutusharjoitusten ja keskustelujen avulla satujen, tarinoiden, lorujen, tietotekstien, mediatekstien ja pelien käsittelyyn.

S2 Tekstien tulkitseminen: Opetellaan lukemaan ja harjoitellaan siinä tarvittavia käsitteitä äänne, kirjain, tavu, sana, virke, lopetusmerkki, otsikko, teksti ja kuva. Harjoitellaan tekstinymmärtämisen strategioita kuten ennen kuuntelua/lukemista, kuuntelun/lukemisen aikana ja sen jälkeen. Havainnoidaan ja tulkitaan monimuotoisia ympäristön tekstejä sekä työskennellään muun muassa kuvien, kaunokirjallisuuden, yksinkertaisten tietotekstien ja mediatekstien parissa. Pohditaan sanojen ja sanontojen merkityksiä teksteissä ja tutustutaan erilaisiin tapoihin ilmaista aikaa, järjestystä ja paikkaa sekä opitaan käyttämään kerronnan peruskäsitteitä kuten päähenkilö, tapahtumapaikka ja -aika ja juoni. Jaetaan lukukokemuksia eri tavoin ja harjoitellaan tekstin kertomista omin sanoin, keskustellaan tekstien sisällöistä, pohditaan sanojen merkityksiä ja sanavalintoja teksteissä.

S3 Tekstien tuottaminen: Harjoitellaan tuottamaan tekstejä omien ajatusten, kokemusten, havaintojen ja mielikuvituksen sekä kuvien ja toisten tekstien pohjalta. Tarkastellaan puhutun kielen muuntamista kirjoitetuksi kieleksi. Tutustutaan kertomiselle ja kuvaamiselle tyypillisiin tekstuaalisiin ja kielellisiin piirteisiin, esimerkiksi ajan ja paikan ilmaisutapoihin ja kertomuksen perusrakenteeseen, ja harjoitellaan niiden käyttämistä omissa teksteissä. Opetellaan isojen ja pienten tekstauskirjainten piirtämistä sekä niillä kirjoittamista ja näppäintaitoja koneella kirjoitettaessa. Tuetaan oikeinkirjoitustaidon kehittymistä fonologisen tietoisuuden harjoitteiden ja lukemisen avulla. Harjoitellaan käyttämään omissa teksteissä oikeinkirjoituksen perusasioita kuten sanaväli, tavutus, virke ja sen lopetusmerkit, iso alkukirjain virkkeen alussa ja tutuissa erisnimissä.

11

S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen: Vahvistetaan kielellistä tietoisuutta tekemällä havaintoja puhutusta kielestä ja tutustumalla kirjoitettuun kieleen kuunnellen ja lukien. Tehdään havaintoja eri puhetavoista, murteista, koulussa ja vapaa-ajalla esillä olevista kielistä sekä kielenkäytön vaikutuksesta muihin. Pohditaan yhdessä sanoja, sanontoja ja ilmaisutapoja, leikitellään kielellä lorujen, runojen ja sanaleikkien avulla. Etsitään itseä kiinnostavaa luettavaa ja käytetään kirjallisuutta ilmaisun virikkeenä. Tutustutaan monimuotoisiin teksteihin, kuten lastenkirjallisuuteen ja mediateksteihin, ja keskustellaan niiden merkityksestä omassa arjessa. Osallistutaan yhdessä kulttuurin tuottamiseen. Tutustutaan lastenkulttuuriin, arkipäivän tapakulttuuriin, joihinkin kansanperinteen muotoihin sekä juhlaperinteisiin.

Oppilaan oppimisen arviointi oppiaineessa vuosiluokilla 1–2

Vuosiluokilla 1–2 oppilaan oppimisen arvioinnin lähtökohtana ja tavoitteena on saada kokonaiskuva oppilaan kielellisestä kehityksestä ja sen edistymisestä. Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan vuorovaikutustaidot, kielellinen ja kehollinen ilmaisu sekä lukuja kirjoitustaidon kehittyminen. Jotta oppilaan taidoista saa mahdollisimman hyvän ja monipuolisen kuvan, on tärkeää havainnoida oppilaan edistymistä kaikilla tavoitealueilla ja eri tilanteissa, muissakin kuin opetustilanteissa. Kannustava palaute osaamisen eri alueilta on tärkeää. Oppilasta ohjataan tarkkailemaan omia äidinkielen taitojaan. Huoltajille annetaan riittävästi tietoa lapsen kielellisten taitojen sekä lukuja kirjoitustaidon edistymisestä.

Oppimisprosessin ja edistymisen kannalta keskeisiä arvioinnin kohteita: - itsensä ilmaisemisen ja viestintätaitojen edistyminen - lukutaidon ja tekstien ymmärtämisen taitojen edistyminen - käsin kirjoittamisen ja näppäintaitojen edistyminen - sanojen merkitysten ja kielihavaintojen pohtimisen edistyminen - lukemisen harrastamisen edistyminen - osallistuminen draamatyöskentelyyn ja roolissa toimiminen

SAAMEN KIELI JA KIRJALLISUUS

Oppimäärän erityinen tehtävä

Saamen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän erityisenä tehtävänä on tukea Suomessa puhuttujen saamen kielten säilymistä elävänä ja vahvistaa niiden asemaa muiden kielten rinnalla. Oppilas saa pohjan kehittää ja käyttää kielellisiä taitojaan itsenäisesti läpi elämän. Opetus vastaa yhteistyössä kotien, saamenkielisen yhteisön ja muiden oppiaineiden opetuksen kanssa oppilaan kielitaidon kehittymisestä sekä auttaa häntä rakentamaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiään rinnakkais- ja monikielisyyttään hyödyntäen. Opetus lisää oppilaan ymmärrystä ja arvostusta oman kieli- ja kulttuuritaustan merkityksestä niin itselleen, yhteisölle, yhteiskunnalle kuin muille alkuperäiskansoille sekä ohjaa häntä ymmärtämään ja arvostamaan myös muita kieliä ja kulttuureja.

Saamen kieltä ja kirjallisuutta voidaan opettaa jollakin Suomessa puhutuista saamenkielistä: inarin- , koltan- tai pohjoissaamen kielellä. Kieli on oppiaineessa sekä opetuksen kohde että väline. Sanataide sisältää myös saamelaisen kertomaperinteen ja saamelaisen lyriikan (livđe, leu’dd, luohti). Opetus perustuu yhteisölliseen näkemykseen kielestä: yhteisön jäsenyys ja osallisuus syntyvät, kun oppilas oppii käyttämään kieltä yhteisön tavoin. Saamen kielen ja kirjallisuuden opetuksessa huomioidaan eri saamen kieliä saamelaiskulttuurien alueellisten variaatioiden yhteydessä. Opetuksessa ohjataan oppilasta vastuuseen yhteisön jäsenenä myönteisen viestintäilmapiirin rakentamiseksi. Kielellisten taitojen kehittyessä oppilas saa valmiuksia osallistua ja vaikuttaa yhteisiin asioihin ja päätöksentekoon. Kieltä opitaan ikäkaudelle tyypillisten kielenkäyttötilanteiden, tekstilajien ja sanaston avulla. Saamen kielen ja kulttuurin opetuksen tehtävänä on tukea, kehittää ja syventää kielitietoisuutta ja kielellisen havainnoinnin taitoja sekä vahvistaa oppilaan kielellistä identiteettiä. Saamen kieli ja kirjallisuus -oppimäärässä keskeisiä ovat myös kertomaperinne, kieliyhteisön tavat, perinteet, taide, saamelainen elämäntapa ja historia.

12

Vuosiluokilla 1–2 opetuksen erityisenä tehtävänä on rohkaista ja innostaa oppilasta käyttämään saamen kieltään sekä edistää oppilaan itseilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja yksilöllisten edellytysten pohjalta. Keskeistä on huolehtia kielellisen tietoisuuden, lukemisen ja kirjoittamisen perustaitojen sekä monilukutaidon kehittymisestä. Opetuksessa huomioidaan erityisesti kuuntelutaitojen ja kuullun ymmärtämisen merkitys puheen, kielen ja lukuja kirjoitustaidon perustana. Opetuksen tehtävänä on kiinnostuksen ja innostuksen vahvistaminen kielelliseen ilmaisuun ja draamaan sekä monimuotoisten tekstien tulkitsemiseen ja tuottamiseen. Saamen kielen taitojen kehittämisen tukena käytetään oppiainerajojen ylittävää eheyttävää opetusta. Opetuksessa huolehditaan oppimisprosessin jatkumosta esiopetuksesta alkuopetukseen niin saamen kielen perustaitojen kuin laaja-alaisen osaamisen osalta. Saamen kielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1–2

Tavoitteen numero

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen


T1 ● tukea oppilaan taitoa ajatusten, kokemusten ja mielipiteiden esittämiseen, kysymiseen ja kuuntelemiseen

S1 L1, L2

T2 ● edistää oppilaan vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen kehittymistä vahvistamalla oppilaan kielellistä ja kehollista ilmaisua ja mielikuvitusta ohjaamalla osallistumaan ja ilmaisemaan itseään kokonaisvaltaisesti myös draaman keinoin

S1 L2

T3 ● laajentaa oppilaan viestijäkuvaa siten, että oppilas oppii toimimaan saamen kielellä erilaisissa viestintätilanteissa ja ymmärtää ihmisten viestivän eri tavoin

S1 L2, L7


T4 ● harjoituttaa oppilaan peruslukutaitoa ja tekstien ymmärtämisen taitoja ja strategioita

S2 L1, L4

T5 ● ohjata oppilasta hankkimaan tietoa erilaisista lähteistä ja tekemään yksinkertaisia tiedonhankintaan liittyviä tehtäviä erilaisissa tekstiympäristöissä

S2 L4, L3, L1, L5

T6 ● herättää oppilaan kiinnostus omaehtoista lukemista kohtaan tarjoamalla saamelaiseen kulttuuriin liittyviä virikkeitä, luomalla myönteisiä lukukokemuksia ja elämyksiä sekä tarjoamalla mahdollisuuksia tiedonjanon tyydyttämiseen sekä lukukokemusten jakamiseen

S2 L1, L2


T7 ● innostaa oppilaita tuottamaan monimuotoisia tekstejä S3 L2, L5, L1, L6,

13

eri tarkoituksiin ja luoda myönteisiä tekstien tuottamisen, yhdessä tekemisen ja tekstien jakamisen kokemuksia

L4, L7, L3

T8 ● tarjota tilaisuuksia kertoa ja kuvata asioita puhumalla, kirjoittamalla ja kuvien avulla myös monimediaisissa ympäristöissä

S3 L2, L1, L4, L5

T9 ● harjoituttaa oppilaan kirjoitustaitoa erilaisilla välineillä, tekstien suunnittelun ja rakentamisen perustaitoja sekä opastaa oppilasta löytämään käyttämästään sähköisestä välineestä saamen kielen fontit

S3 L1, L4, L5


T10 ● ohjata tekemään havaintoja sanojen ja ilmaisujen merkityksistä, kielenkäytöstä, kielestä ja saamen kielen varianteista

S4 L2, L1, L4, L6, L7

T11 ● ohjata havainnoimaan ja ymmärtämään monimuotoiseen saamelaiseen kulttuuriin ja saamen kieleen liittyviä piirteitä huomioimalla oppilaan rinnakkais- ja monikielisyys

S4 L2, L1

T12 ● tutustuttaa erilaisiin saamelaisiin perinteisiin ja oman alueen kulttuurimuotoihin ja -tarjontaan sekä ohjata arvostamaan kielten ja kulttuurien monimuotoisuutta

S4 L2, L7

Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena

T13 ● tukea eri oppiaineissa tarvittavan kielen kehittymistä ja ohjata hyödyntämään äidinkielen taitoa kaikessa oppimisessa

S5 L1

T14 ● tukea oppilasta omaksumaan tiedonhaluisen tavan opiskella

S5 L1, L2, L7

Oppiaineen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 1-2 S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen: Tarjotaan runsaasti tilaisuuksia ihmetellä, kertoa ja keskustella ryhmässä perinteenmukaisen muistelun ja draaman avulla monipuolisesti erilaisissa rooleissa. Tarjotaan tilaisuuksia vierailuihin ja kanssakäymiseen eri-ikäisten saamen kieltä puhuvien kanssa sekä kokemuksia monikielisistä viestintätilanteista. Opetellaan käyttämään kieltä kohteliaasti ja tilanteen mukaisesti. S2 Tekstien tulkitseminen: Kartutetaan peruslukutaitoa, sanastoa ja käsitteistöä erilaisiin teksteihin tutustumalla sekä harjoittelemalla ympäristön kielellistä jäsentämistä ja nimeämistä. Havainnoidaan ja tulkitaan monimuotoisia tekstejä, kuten kuvia, kertomuksia, satuja ja runoja, ja työskennellään niiden parissa. Keskustellaan teksteistä ja jaetaan lukukokemuksia niistä sekä tutustutaan kertomuksen peruskäsitteisiin: päähenkilöt, tapahtuma-aika, tapahtumapaikka ja juoni. S3 Tekstien tuottaminen: Tarkastellaan puhutun kielen muuntamista kirjoitetuksi kieleksi ja tuetaan oikeinkirjoitustaidon kehittymistä fonologisen tietoisuuden harjoitteiden ja lukemisen avulla. Harjoitellaan

14

oikeinkirjoituksen perusasioita, kuten tavutus, sanaväli, lause, lopetusmerkit, iso alkukirjain virkkeen alussa ja tutuissa erisnimissä, ja opitaan käyttämään niitä omissa teksteissä. Harjoitellaan tuottamaan tekstejä omien kokemusten, havaintojen ja mielikuvituksen sekä kuvien ja toisten tekstien pohjalta. Opetellaan kertomiselle ja kuvaamiselle tyypillisiä tekstuaalisia ja kielellisiä perusrakenteita sekä opetellaan antamaan ja vastaanottamaan palautetta. S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen: Havainnoidaan ja pohditaan saamen kielen piirteitä, sanoja ja ilmaisutapoja sekä niiden merkityksiä. Harjoitellaan erityisesti sukulaisnimityksiä oppilaan läheisen sukuyhteisön sisältä. Leikitellään kielillä lorujen ja sanaleikkien avulla tutustuen myös muihin saamen kieliin. Tarjotaan runsaasti tilaisuuksia kuulla tarinointia (mainâstem, mainstem, máinnasteapmi,) sekä osallistua saamenkieliseen keskusteluun ja saamelaiseen kontekstiin liittyviin tapoihin ja toimintoihin vanhojen ja nykyisten perinteiden, tapakulttuurin ja juhlaperinteiden kautta. S5 Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena: Kartutetaan ja harjoitellaan sanastoja laajasti oppiainerajojen ylitse. Huomioidaan tulevien luokka-asteiden ja oppiaineiden kielelliset haasteet ja tutustutetaan oppilas käsitteiden kielelliseen muodostamiseen. Oppilaan oppimisen arviointi oppiaineessa vuosiluokilla 1–2 Oppilaan oppimisen arvioinnin pääpaino on oppimisen edistymisen arvioinnissa. Oppilas saa monipuolisesti palautetta siitä, miten hän ilmaisee itseään, toimii vuorovaikutustilanteissa sekä tuottaa ja tulkitsee tekstejä. Arvioinnin avulla oppilas saa tietoa kielitaidostaan, sen vahvuuksista ja edistymisestä sekä itsestään saamen kielen oppijana. Arviointipalaute tuottaa tietoa myös opetuksen suunnittelulle sekä huoltajalle tietoa oppilaan edistymisestä. Oppimisprosessin ja edistymisen kannalta keskeisiä arvioinnin kohteita:

- saamen kielen ymmärtämisen ja tuottamisen edistyminen - vuorovaikutuksen kehittyminen - monilukutaidon kehittyminen

ROMANIKIELI JA KIRJALLISUUS


Romanikielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta kiinnostumaan omasta kielestään ja kulttuuristaan. Opetus auttaa oppilasta rakentamaan ja vahvistamaan kulttuurista identiteettiään ja tukee oppilaan rinnakkais- ja monikielisyyden kehittymistä. Opetus vahvistaa oppilaan itsetuntoa ja tuo myönteisiä oppimiskokemuksia, jotka rohkaisevat oppilasta käyttämään omaa kieltään eri tilanteissa. Oppilaiden eri-ikäisyys ja erot romanikielen hallinnassa huomioidaan kielellisesti virikkeisen oppimisympäristön rakentamisessa ja opetusmenetelmien valinnassa. Romanikielen opetuksen tulee motivoida ja tukea oppilasta opiskelussa ja jatko-opintoihin hakeutumisessa. Paikallisen opetussuunnitelman laadinnassa otetaan huomioon romanikielen ja kirjallisuuden opetuksen laajuus. Romanikielen opiskelussa vuorovaikutuksellisuus on tärkeää. Kodin ja koulun yhteistyö sekä monimediaiset oppimisympäristöt antavat mahdollisuuden kielen käyttöalueen laajentumiseen koulun ulkopuolelle. Romanikielen tehtäviä opiskellaan ikäkaudelle tyypillisten kielenkäyttötilanteiden, tekstilajien ja sanaston avulla. Romanikulttuuriin kuuluu vahva kerronta- ja musiikkiperinne, jota hyödynnetään romanikielen opetuksessa. Romanikielen ja kirjallisuuden opetus tukee Suomen romanikielen säilymistä elävänä ja vahvistaa sen yhteiskunnallista asemaa muiden kielten rinnalla.

Romanikieli ja kirjallisuus vuosiluokilla 1–2

15

Romanikielen ja kirjallisuuden opetuksen erityisenä tavoitteena on edistää peruskielitaidon oppimista ja rohkaista käyttämään aiemmin opittua. Opetuksen pääpaino on suullisen kielitaidon kehittämisessä. Opetuksessa tulee ottaa huomioon oppilaan osaamisen lähtötaso ja kielenkehityksen vaihe. Kielitaidon eri osa-alueet liittyvät aihepiireiltään oppilaan arkeen ja elinympäristöön, ja tukevat oppilaan yksilöllistä kielenoppimista.

Romanikielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1–2

Nro Opetuksen tavoitteet




T1 ohjata oppilasta ilmaisemaan itseään romanikielellä leikkien, laulujen, lorujen ja tarinoiden avulla yhdessä ja yksin

S1 L2


T2 tarjota mahdollisuuksia tutustua monenlaisiin teksteihin ja edistää oppilaan romanikielen peruslukutaidon ja sanaston kehittymistä

S2 L1, L4


T3 ohjata romanikielisten tekstien tuottamista monimediaisissa oppimisympäristöissä

S3 L1, L5


T4 rohkaista oppilasta arvostamaan romanikieltä ja vahvistaa oppilaan tietämystä romanien kerronta- ja kulttuuriperinteestä

S4 L2

Oppiaineen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 1–2 S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen: Harjoitellaan ääntämistä ja suullista ilmaisua nimeämällä ympäristöä, esineitä ja asioita romanikielellä. Harjoitellaan vuorovaikutus- ja draamataitoja pareittain ja ryhmissä. S2 Tekstien tulkitseminen: Harjoitellaan lukemista tutustumalla erilaisiin teksteihin ja keskustellaan niistä. Laajennetaan sana- ja ilmaisuvarantoa. S3 Tekstien tuottaminen: Tutustutaan romanikielen kirjoitusjärjestelmän ominaispiirteisiin ja opitaan tuottamaan isot ja pienet kirjaimet. Harjoitellaan tekstin tuottamista yksin ja yhdessä sekä keskustellaan teksteistä harjoitellen palautteen antamista ja saamista. S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen: Pohditaan romanikielen merkitystä itselle, perheelle, lähipiirille ja koululle. Tutustutaan romanien kerronta- ja kulttuuriperinteeseen hyödyntäen mahdollisuuksien mukaan paikallista romaniyhteisöä. Oppilaan oppimisen arviointi oppiaineessa vuosiluokilla 1–2 Vuosiluokilla 1–2 arvioinnissa pääpaino on oppimisen edistymisen arvioinnissa. Oppilas saa monipuolista palautetta siitä, miten hän ymmärtää ja käyttää kieltä, mitä osaa kysyä, millä tavalla kuuntelee muita ja osallistuu yhteiseen keskusteluun. Arviointipalaute tuottaa tietoa opetuksen suunnittelulle. Sen avulla oppilas saa tietoa kielitaitonsa vahvuuksista sekä itsestä kielenoppijana.

Oppimisprosessin ja edistymisen kannalta keskeisiä arvioinnin kohteita: - romanikielen ymmärtämisen ja tuottamisen edistyminen - vuorovaikutustaitojen kehittyminen

16

VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS


Viittomakielen ja kirjallisuuden opetuksessa keskeisiä ovat kielI, kirjallisuus ja kertomusperinne, perinteet, tavat, taide ja historia. Osana opetusta on osallisuus kansallisen ja kansainvälisen yhteisön asioihin. Oppimisen iloa tuottaa, kun oppilas on aktiivinen toimija ja opetus ottaa huomioon myös hänen kielimaailmansa ja kokemuksensa. Pyrkimyksenä on, että oppilas tulee entistä tietoisemmaksi itsestään viittomakielen käyttäjänä ja ymmärtää kielen sosiaalisen merkityksen yhteisölle.

Paikallisen opetussuunnitelman laadinnassa otetaan huomioon viittomakielen ja kirjallisuuden opetuksen laajuus. Opetussuunnitelman perusteet on laadittu viittomakielen ja kirjallisuuden opetukseen, jota annetaan äidinkielen ja kirjallisuuden tuntimäärällä. Muun viittomakielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteiden ja sisältöjen määrittelyssä sekä oppimisen arvioinnissa huomioidaan opetuksen laajuus.

VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS VUOSILUOKILLA 1-2

Vuosiluokilla 1–2 opetuksen erityisenä tavoitteena on oppia käyttämään viittomakieltä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa huomioiden aikaisemmin opittu kielitaito. Oppilas oppii katsomaan viittomista, kysymään, vastaamaan ja kertomaan. Opetuksen avulla kehitetään oppilaiden ajattelu- ja itseilmaisutaitoja. Oppilas omaksuu viittomakielisen keskustelun perustaidot sekä tutustuu ikätasoaan vastaavaan lastenkirjallisuuteen sekä kertomus- ja kulttuuriperinteeseen. Tavoitteena on oppia selviytymään arjen tilanteista viittomakielellä, oppia vertailemaan ja hyödyntämään eri kielten taitoa sekä käyttämään äidinkieltä erilaisissa oppimisympäristöissä ja eri oppiaineissa.

Viittomakielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1–2

Nro Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet



T1 ohjata oppilasta ilmaisemaan itseään viittomakielellä ja edistää oppilaiden ajatusten, kokemusten ja mielipiteiden esittämisen ja kysymisen taitoja sekä kannustaa kertomaan tarinoita

S1 L1, L2, L7

T2 harjaannuttaa viittomakielisen keskustelun taitoja ja kehittää oppilaan kykyä arvioida omia vuorovaikutustaitojaan

S1 L1, L2, (L7)

T3 kannustaa oppilaita toimimaan yksin ja ryhmässä vahvistaen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja myös draamakasvatuksen toimintamuodoin

S1 L2, L7


T4 herättää oppilaan kiinnostuksen viittomakielisiä ja kuvallisia tekstejä kohtaan ja aktivoida oppilasta jakamaan niistä kokemuksia ja ajatuksia

S2 L2, L4

T5 virittää oppilaan mielikuvitusta ja ajattelutaitoa S2 L1


T6 luoda myönteisiä tuottamisen, yhdessä tekemisen ja jakamisen kokemuksia antaen mahdollisuuden harjoitella esitysten ja esitelmien suunnittelun ja toteutuksen

S3 L2, L7

17

perustaitoja

T7 tarjota tilaisuuksia kertoa ja kuvata asioita ja tiedonhankinnan tuloksia, innostaen oppilaita tuottamaan monimuotoisia esityksiä ja esitelmiä

S3 L1, L2, L3, L4, L5, L7


T8 herätellä oppilaan kielitietoisuutta ja ohjata tekemään havaintoja kielestä ja kielenkäytöstä sekä auttaa huomaamaan, että omalla kielenkäytöllä on vaikutusta toisten kielelliseen käyttäytymiseen

S4

L1, L2, L3, L7

T9 tarjota mahdollisuuksia tutustua monenlaisiin kulttuurimuotoihin ja perinteisiin, mukaan lukien viittomakielisen kulttuurin sekä ohjaa arvostamaan kielen ja kulttuurin monimuotoisuutta

S4 L1, L2


T10 tukea kielen kehittymistä eri oppiaineissa ja ohjata hyödyntämään äidinkielen taitoa kaikessa oppimisessa

S5 L1, L2, L3

T11 tukea oppilasta omaksumaan tiedonhaluisen tavan opiskella ja edistää oppilaan monilukutaidon kehittymistä

S5 L1, L4,L7

Oppiaineen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 1–2

S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen: Kartutetaan viittomistoa, leikitellään kielellä, kerrotaan omista kokemuksista, havainnoista ja tiedoista. Keksitään omia mielikuvitustarinoita huomioiden kertomuksen peruselementit: tapahtumajärjestys eli juoni ja henkilöt. Harjoitellaan ympäristön kielellistä jäsentämistä ja nimeämistä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.

S2 Tekstien tulkitseminen: Harjoitellaan tulkitsemaan viittomakielisiä ja kuvallisia tekstejä sekä kysymysten tekemistä ja niihin vastaamista tekstien pohjalta. Kartutetaan viittomistoa keskustelemalla teksteistä ja jakamalla lukukokemuksia niistä. Työstetään rooli-, draama- ja teatterileikin sekä monimediaisten oppimisympäristöjen avulla erilaisia viittomakielisiä tekstejä.

S3 Tekstien tuottaminen: Harjoitellaan tekstien tuottamista yksin ja yhdessä sekä leikitellään kielellä. Keskustellaan tuotetuista teksteistä yhdessä ja harjoitellaan palautteen antamista ja saamista. Harjoitellaan sormiaakkoset ja tutustutaan niiden käyttöön. Harjoitellaan viittomakielisiä vuorovaikutustaitoja mm. huomion herättämisen tekniikoita, katsekontaktia, viittojien optimaalista sijaintia, puheenvuoron ottamista, vuorottelua keskustelutilanteessa, ajatusten ja mielipiteiden perustelua, aktiivista katsomista ja kommentointia.

S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen: Tutustutaan erilaisiin kulttuurimuotoihin ja perinteisiin ja havainnoidaan viittomakielisen yhteisön käyttäytymisnormeja ja tapoja. Tutustutaan viittomakielisen yhteisön kulttuuriperinteeseen ja kulttuuritoimintaan. S5 Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena: Opetuksessa tutkitaan ja käytetään materiaalina erilaisia tekstejä, kuvia ja taulukoita rikastuttaen viittomistoa ja antaen mahdollisuuksia hyödyntää viittomakieltä eri oppiaineissa. Järjestetään tilaisuuksia tutkivaan oppimiseen ja vuorovaikutukseen ja tarjotaan monipuolisia oppimateriaaleja ja oppimisympäristöjä monilukutaidon edistämiseksi. Oppilaan oppimisen arviointi oppiaineessa vuosiluokilla 1–2

18

Oppilaan oppimisen arvioinnissa pääpaino on oppimisen edistymisen arvioinnissa. Oppilas saa monipuolista palautetta siitä, miten hän ymmärtää ja käyttää kieltä, mitä osaa kysyä, millä tavalla ymmärtää muita ja osallistuu yhteiseen keskusteluun. Arviointipalaute tuottaa tietoa opetuksen suunnittelulle. Sen avulla oppilas saa tietoa kielitaitonsa vahvuuksista sekä itsestä viittomakielen oppijana.

Oppimisprosessin ja edistymisen kannalta keskeisiä arvioinnin kohteita: - viittomakielen ymmärtämisen ja tuottamisen edistyminen - ilmaisutapojen ja vuorovaikutuksen kehittyminen

MUU OPPILAAN ÄIDINKIELI

Perusopetuslain 12 §:n nojalla äidinkielenä voidaan huoltajan valinnan mukaan opettaa suomen, ruotsin, saamen, romanikielen ja viittomakielen lisäksi myös muuta oppilaan äidinkieltä. Tällöin mainittua äidinkieltä opetetaan valtioneuvoston asetuksen 422/2012 8 §:n määrittelemällä tuntimäärällä äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineena. Opetussuunnitelma laaditaan ja opetuksen tavoitetaso määritellään tällöin suomen kieli ja kirjallisuus tai ruotsin kieli ja kirjallisuus -oppimäärää soveltaen. Opetussuunnitelman laadinnassa huomioidaan oppilaiden vaihteleva kielellinen ja kulttuurinen tausta sekä ympäristön tarjoaman tuen määrä oppilaan äidinkielen kehittymiselle.

Muu oppilaan äidinkieli -oppimäärään voi opetuksen järjestäjän päätöksellä sisällyttää myös oppilaan oman äidinkielen opetuksen. Nämä opetussuunnitelman perusteet on laadittu kaikille niille kielille, joita opetetaan oppilaan omana äidinkielenä. Opetuksen järjestäjä tai koulu laatii perusteiden pohjalta kielikohtaisen opetussuunnitelman. Kielikohtaiset opetussuunnitelmat voidaan laatia myös opetuksen järjestäjien yhteistyönä.

OPPILAAN OMA ÄIDINKIELI


Suomen perustuslain mukaan jokaisella Suomessa asuvalla on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Oppilaan oma äidinkieli -oppimäärää voivat opiskella kaikki ne oppilaat, joiden äidinkieli tai jokin perheen kielistä on muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Lisäksi oppilaan oman äidinkielen oppimäärän mukaan voivat opiskella ne suomen-, ruotsin- tai saamenkieliset oppilaat, jotka osallistuvat ulkomailla hankitun kielitaidon ylläpito-opetukseen. Oppilaan oman äidinkielen opetuksen tarkoituksena on tukea oppilaan aktiivisen monikielisyyden kehittymistä sekä herättää kiinnostus kielitaidon elinikäiseen kehittämiseen. Oman äidinkielen oppiminen tukee myös kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan.

Oman äidinkielen opetuksessa tehdään yhteistyötä suomen kieli ja kirjallisuus -opetuksen ja suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -opetuksen kanssa. Yhteisen kielikasvatuksen tehtävänä on lisätä oppilaan ymmärrystä kieli- ja kulttuuritaustan merkityksestä yksilölle, yhteisölle ja yhteiskunnalle sekä ohjata häntä arvostamaan omaa äidinkieltään ja muita kieliä. Lähtökohtana on oppilas aktiivisena toimijana, jolloin oppilaan kielitaitoa ja muuta osaamista hyödynnetään opetuksessa. Lisäksi koko koulun toiminnassa hyödynnetään koulun kielellistä ja kulttuurista monimuotoisuutta.

Opetuksessa hyödynnetään oppilaan mahdollisuutta kehittää kielitaitoaan koulun ulkopuolella. Opetus tukee ja rohkaisee oppilasta käyttämään omaa kieltään monipuolisesti eri oppiaineiden tunneilla ja muussa koulun toiminnassa. Näin oman äidinkielen oppiminen ja käyttö tukevat eri oppiaineiden sisällön omaksumista ja oppilas oppii viestimään koulun oppiainesisällöistä omalla äidinkielellään. Oppilaan omat valinnat, osallisuuden kokemukset sekä opittavien asioiden merkityksellisyys ovat keskeisiä motivaatiotekijöitä. Kielen opetuksessa painotetaan vuorovaikutusta ja viestinnällisyyttä.

Nämä opetussuunnitelman perusteet on laadittu kaikille niille kielille, joita opetetaan oppilaan omana äidinkielenä. Opetuksen järjestäjä tai koulu laatii perusteiden pohjalta kielikohtaisen opetussuunnitelman. Kielikohtaiset opetussuunnitelmat voi laatia myös opetuksen järjestäjien yhteistyönä. Perusopetuksessa saavutettu oppilaan osaaminen voi vaihdella kielittäin. Opetuksen järjestäjä määrittelee kielikohtaisessa

19

opetussuunnitelmassa arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi arviota ”hyvä”/arvosanaa kahdeksan varten sekä päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä ja niitä täydentävät kuvaukset.

OPPILAAN OMA ÄIDINKIELI VUOSILUOKILLA 1−2

Vuosiluokilla 1−2 opetuksen erityisenä tavoitteena on oppia käyttämään omaa äidinkieltä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Oppilas oppii kuuntelemaan, kysymään, vastaamaan ja kertomaan. Ilmaus- ja sanavarastoa laajennetaan systemaattisesti kattamaan elämän eri osa-alueita. Opetuksen avulla kehitetään oppilaiden ajattelu- ja itseilmaisutaitoja yhteistyössä kotien kanssa. Oppilas omaksuu lukemisen ja kirjoittamisen perustaitoja sekä tutustuu ikätasoaan vastaavaan lastenkirjallisuuteen sekä kertomus- ja kulttuuriperinteeseen. Tavoitteena on oppia käyttämään kieltä erilaisissa oppimisympäristöissä ja hankkimaan tietoa äidinkielen avulla. Tavoitteena on oppia tiedostamaan oman äidinkielen merkitys ja luoda positiivinen suhde omaan kieleen.

Oman äidinkielen opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1-2



Laaja- alainen osaaminen


T1 edistää oppilaan kuuntelemisen taitoja sekä rohkaista oppilasta kysymään ja esittämään ajatuksiaan ja kokemuksiaan ilman virheiden pelkoa

S1 L1, L2, L4

T2 virittää oppilaiden uteliaisuutta ja kiinnostusta erilaisten ilmaisukeinojen käyttöä kohtaan

S1 L2, L4

T3 tukea oppilaiden kielen ja mielikuvituksen sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä

S1 L1, L2, L4, L7


T4 luoda myönteistä ja uteliasta suhtautumista lukemiseen sekä kannustaa omaehtoiseen lukemiseen kielitaidon mukaan

S2 L2, L4

T5 edistää peruslukutaitoa ja tekstien ymmärtämistaitoja S2 L1, L2, L4

T6 ohjata oppilasta tutustumaan erilaisiin teksteihin sekä keskustelemaan niistä ajatusten ja kokemusten jakamiseksi

S2 L2, L4, L5, L7


T7 luoda positiivista suhtautumista kirjoittamiseen kielitaidon mukaan

S3 L4, L5

T8 tutustua omakieliseen kirjoitusjärjestelmään sekä edistää kirjoittamisen perustaitoja

S3 L2, L4, L5

T9 harjoitella tekstin tuottamista sekä rohkaista ilmaisemaan kirjallisesti ajatuksiaan ja havaintojaan kielitaidon mukaan

S3 L1, L2, L4, L5, L7

Taito ymmärtää kieltä, kirjallisuutta ja kulttuuria

T10 rohkaista oppilasta käyttämään omaa äidinkieltään koulussa, kotona ja lähiympäristössä, harjoittaa havainnoimaan omaa kielenkäyttöään sekä tutustua kielen perusrakenteisiin

S4 L1, L2, L3, L4

T11 tutustuttaa oman kieli- ja kulttuuriyhteisön tapa- ja juhlaperinteisiin sekä ohjata käyttämään ja arvostamaan omakielistä kulttuuritarjontaa

S4 L2, L7

20


T12 kannustaa oppilasta käyttämään omaa äidinkieltään erilaisissa opiskelutilanteissa

S5 L1, L2, L4, L5

T13 rakentaa hyvä yhteistyö oman kielen opetuksen ja muun alkuopetuksen välille

S5 L1, L4, L7

Oppiaineen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 1–2 S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen: Harjoitellaan kuuntelua ja suullista ilmaisua ryhmässä, kuten keskustelua, kysymistä, vastaamista ja kertomista. Tutustutaan erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin ja ilmaisukeinoihin muun muassa leikkejä, pelejä ja draamaa hyödyntäen. S2 Tekstien tulkitseminen: Tutustutaan erilaisiin teksteihin, kuten satuihin, kertomuksiin, runoihin, yksinkertaisiin tietoja mediateksteihin sekä kuviin. Harjoitellaan lukemista sekä kysymysten tekemistä ja niihin vastaamista tekstien pohjalta. Keskustellaan teksteistä ja jaetaan kokemuksia niistä. Kartutetaan sana- ja ilmaisuvarantoa teksteihin tutustumalla. S3 Tekstien tuottaminen: Tutustutaan kirjoitusjärjestelmän ominaispiirteisiin ja harjoitellaan tuottamaan niitä yksin ja yhdessä sekä leikitellään kielellä. S4 Taito ymmärtää kieltä, kirjallisuutta ja kulttuuria: Havainnoidaan oman äidinkielen käyttöä kotona, koulussa ja lähiympäristössä sekä rohkaistaan käyttämään omaa äidinkieltä yhteistyössä muun alkuopetuksen kanssa. S5 Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena: Tutustutaan opiskelun kieleen ja harjoitellaan tiedonalojen kielen perusteita yhteistyössä muun alkuopetuksen kanssa. Oppilaan oppimisen arviointi oppiaineessa vuosiluokilla 1-2 Arvioinnin tehtävänä on tuottaa tietoa oppilaan oppimisen edistymisestä. Oppilas saa monipuolista palautetta siitä, miten hän ymmärtää ja käyttää kieltä suullisesti ja kirjallisesti sekä osallistuu yhteiseen keskusteluun. Arviointipalaute tuottaa tietoa opetuksen suunnittelulle. Arvioinnin avulla oppilas saa tietoa kielitaitonsa vahvuuksista ja edistymisestä sekä itsestään oman äidinkielen oppijana. Oppimisprosessin ja edistymisen kannalta keskeisiä arvioinnin kohteita:

- vuorovaikutustaitojen kehittyminen: oppilas on edistynyt taidossa ymmärtää kuulemaansa, kysyä ja vastata kysymyksiin, esittää ymmärrettävästi omia ajatuksiaan ja osallistua keskusteluun

- tekstien tulkinnan edistyminen: oppilas on edistynyt peruslukutaidossa ja taidossa ymmärtää lastenkirjallisuutta sekä kertomus- ja kulttuuriperinnettä

- tekstien tuottamisen edistyminen: oppilas on edistynyt kirjoittamisen perustaidoissa sekä kirjallisessa itseilmaisussa

- kielen ja kulttuurin ymmärtäminen: oppilas on edistynyt taidossa käyttää kieltä rohkeasti sekä positiivisen suhteen rakentumisessa omaan äidinkieleensä

- kielen käyttö kaiken oppimisen tukena: oppilas on edistynyt taidossa käyttää omaa äidinkieltä erilaisissa opiskelutilanteissa

SUOMI TOISENA KIELENÄ JA KIRJALLISUUS


Tuntijakoasetuksen mukaan koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta maahanmuuttajille voidaan opettaa joko kokonaan tai osittain suomen tai ruotsin kieltä erityisen

21

maahanmuuttajille tarkoitetun oppimäärän mukaisesti2. Tämän oppimäärän tehtävänä on tukea lapsen ja nuoren kasvua kieliyhteisön täysivaltaiseksi jäseneksi, jolla on kielelliset valmiudet jatko-opintoihin. Opetuksen tavoitteena on monilukutaito, jonka avulla oppilas osaa hakea tietoa sekä ymmärtää, tuottaa, arvioi ja analysoi erilaisia puhuttuja ja kirjoitettuja suomenkielisiä tekstejä päivittäisessä vuorovaikutuksessa, koulutyöskentelyssä ja yhteiskunnassa. Opetuksessa tuetaan kielitaidon eri osa-alueiden sekä eri tiedonalojen kielen kehittymistä.

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän tehtävänä on tukea oppilaan monikielisyyden kehittymistä sekä herättää kiinnostus ja tarjota välineitä kielitaidon elinikäiseen kehittämiseen. Yhteistyössä kotien, oman äidinkielen opetuksen sekä muiden oppiaineiden kanssa suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -opetus auttaa oppilasta rakentamaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiään kulttuurisesti monimuotoisessa ja monimediaisessa yhteiskunnassa.

Suomen kielen oppiminen tukee kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän opetuksen lähtökohtana ovat oppilaalle merkitykselliset ja tarpeelliset tekstilajit ja kielenkäyttötilanteet, joiden avulla kielen muotoja, merkityksiä ja käyttöä tutkitaan ja opitaan analysoimaan. Kielitaitoa kehitetään kaikilla kielen käytön osa-alueilla, joita ovat kuullun ymmärtäminen, puhuminen, luetun ymmärtäminen ja kirjoittaminen. Ymmärtämis- ja tuottamistaitojen kehittyminen nivoutuvat toisiinsa. Oppilaan kielen osaaminen laajenee arkielämän konkreettisesta kielestä käsitteellisen ajattelun kieleen. Hän saa valmiudet havaintojen ja ilmiöiden sekä oman ajattelunsa, tunteidensa ja mielipiteidensä ilmaisemiseen tilanteeseen sopivalla tavalla. Opetuksessa arvostetaan ja hyödynnetään oppilaan osaamia kieliä.

Oppilaan tarpeen suomi toisena kielenä -oppimäärään määrittävät oppilasta opettavat opettajat yhdessä. Koska opetus tulee järjestää oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti3, oppimäärän valinnassa on keskeistä, että oppilas saa hänelle parhaiten soveltuvan oppimäärän mukaista opetusta. Oppilaan huoltaja kuitenkin päättää oppimääriä koskevista valinnoista4. Oppilas voi opiskella suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärää, jos hänen äidinkielensä ei ole suomi, ruotsi tai saame tai hänellä on muutoin monikielinen tausta. Oppimäärä ei määräydy pelkästään äidinkielen tai monikielisen taustan perusteella, vaan päätökseen oppimäärän valinnasta vaikuttavat ensisijaisesti seuraavat kriteerit:

oppilaan suomen kielen peruskielitaidossa on puutteita jollakin kielitaidon osa-alueella, jolloin hänen osaamisensa ei ole riittävää yhdenvertaiseen kouluyhteisön jäsenenä toimimiseen päivittäisessä vuorovaikutuksessa ja koulutyöskentelyssä tai

oppilaan suomen kielen taito ei riitä suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän opiskeluun.

Kun oppilas opiskelee suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän mukaan, hänelle opetetaan suomea tai ruotsia toisena kielenä joko kokonaan tai osittain suomen kielen ja kirjallisuuden -opetuksen sijaan. Opetusjärjestelyiden lähtökohtana ovat oppilaan oppimistarpeet ja kielenoppimisen vaihe. Oppilas arvioidaan suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan riippumatta opetusjärjestelyistä, mikäli se on valittu hänen oppimääräkseen. Tärkeää on, että oppilas tulee osalliseksi samoista teksteistä ja tekstilajeista kuin luokkatasonsa muutkin oppilaat. Opetuksessa hyödynnetään tavoitteellisesti erilaisia oppimisympäristöjä, jotka tukevat kielitaidon monipuolista kehittymistä sekä koulussa että sen ulkopuolella. Oppilas voi siirtyä opiskelemaan suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän mukaan, jos hänellä on riittävät edellytykset oppia suomen kieltä sen oppimäärän mukaisessa opetuksessa.

SUOMI TOISENA KIELENÄ JA KIRJALLISUUS VUOSILUOKILLA 1–2

2 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen

tuntijaosta 422/2012. 3 Perusopetuslaki 628/1998, 3 §.

4 Perusopetuslaki 628/1998, 30 §.

22

Opetuksen erityisenä tavoitteena on edistää oppilaan yksilöllisten edellytysten pohjalta itsensä ilmaisemisen ja vuorovaikutuksen taitoja, kielitietoisuutta sekä kehittää kuuntelemisen, lukemisen ja kirjoittamisen perustaitoja. Opetuksen tehtävänä on kiinnostuksen ja innostuksen herättäminen kielelliseen ja draamailmaisuun ja monimuotoisten tekstien tulkitsemiseen ja tuottamiseen. Opetuksessa huolehditaan oppimisprosessin jatkumosta esiopetuksesta perusopetukseen myös kulttuurisen monimuotoisuuden ja monilukutaidon osalta.

Suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1–2

Tavoitteen numero





T1 harjoittaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja erilaisissa koulun ja muun arjen vuorovaikutustilanteissa ja vahvistaa kuuntelun ja kuullun ymmärtämisen taitoja

S1 L1, L2, L3

T2 harjaannuttaa ja rohkaista oppilasta kertomaan ajatuksistaan ja tunteistaan ja keskustelemaan erilaisista aiheista aikuisen ja ikätovereiden kanssa sekä vahvistaa niissä tarvittavaa sanastoa ja fraseologiaa

S1 L1, L2, L7

T3 vahvistaa oppilaan kielellistä ja kehollista ilmaisurohkeutta ja mielikuvitusta ohjaamalla osallistumaan ja ilmaisemaan itseään kokonaisvaltaisesti draamatoiminnassa

S1 L1, L2, L7


T4 harjaannuttaa oppilaita lukemaan sujuvasti ikäkaudelle ja kielitaidolle sopivia tekstejä ja kirjallisuutta ja keskustelemaan lukemastaan

S2 L1, L2, L4


T5 innostaa oppilaita tuottamaan eri tekstilajeja S3 L1; L2, L4

T6 harjoituttaa oppilaan tekstien suunnittelun ja tuottamisen taitoja

S3 L1, L2, L4, L5

T7 harjoittaa oikeinkirjoituksen perusasioita S3 L1, L4, L5


T8 herätellä oppilaan kielitietoisuutta ohjaamalla häntä tekemään havaintoja erilaisista puhetavoista ja murteista omassa lähipiirissään sekä auttamalla huomaamaan, että omalla kielenkäytöllä on vaikutusta toisten kielelliseen käyttäytymiseen

S4 L4, L6, L7

T9 ohjata oppilasta tunnistamaan ja arvostamaan eri kieliä ja kulttuureita omassa ympäristössään ja eläytymään erilaisten ihmisten asemaan ja elämäntilanteisiin

S4 L2


T10 rakentaa oppilaalle myönteistä käsitystä itsestään viestijänä, lukijana, tekstien tuottajana sekä kielenoppijana

S5 L1, L2, L4

T11 integroida oppiaineita toisiinsa ja tukea koulussa S5 L1; L2, L4

23

tärkeiden tekstilajien ja rakenteiden kehittymistä

T12 ohjata oppilasta havainnoimaan itseään kielenkäyttäjänä sekä arviomaan omaa kielenoppimistaan

S5 L1, L2, L4

Oppiaineen opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 1–2 S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen: Harjoitellaan kohteliasta kielenkäyttöä, kysymistä, vastaamista, pyytämistä, kertomista, mielipiteen ilmaisua ja tunteista kertomista arjen ja koulun kielenkäyttötilanteissa. Opetellaan huomaamaan, miten kieli toimii eri tilanteissa: kohteliaat ilmaukset, mielipide- ja tunneilmaukset, kysymysten rakentaminen, nykyhetki ja mennyt aika kerronnassa. Harjoitellaan ääntämistä, kuullun ymmärtämistä, toisten kuuntelemista ja toisilta viestijöiltä oppimista. Hyödynnetään rooli- ja teatterileikkejä sekä muita vuorovaikutusharjoituksia satujen, tarinoiden, lorujen ja tietotekstien käsittelyssä. S2 Tekstien tulkitseminen: Edistetään lukemaan oppimista ja tekstin merkitysten ymmärtämistä. Harjoitellaan yhteisten ja oman kiinnostuksen mukaisten kaunokirjallisten ja tietotekstien lukemista, luetun liittämistä omiin kokemuksiin sekä lukukokemusten jakamista. Harjoitellaan tekstin ymmärtämisen perusstrategioita, laajennetaan sana- ja ilmaisuvarantoa sekä opitaan tunnistamaan kerronnan peruskäsitteitä (päähenkilö, tapahtumapaikka, -aika ja juoni). S3 Tekstien tuottaminen: Tutustutaan eri tekstilajeihin ja niiden piirteisiin. Harjoitellaan erilaisten puhuttujen ja kirjoitettujen tekstilajien tuottamista yksin ja ryhmässä. Harjoitellaan kirjoittamaan käsin ja koneella. S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen: Pohditaan kielen merkitystä erilaisissa koulun vuorovaikutustilanteissa ja monenlaisissa kuulluissa ja luetuissa teksteissä ja havainnoidaan eri kieliä, murteita ja puhetapoja koulussa, medioissa ja vapaa-ajan tilanteissa. Opiskellaan keskustelussa tarvittavia kielitiedon käsitteitä. Tutustutaan eri kulttuurien kertomuksiin, leikkeihin ja juhliin.

S5 Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena: Tarjotaan erilaisia malleja kouluun ja oppimiseen liittyvistä kielenkäyttötilanteista ja tutustutaan eri oppiaineiden teksteihin. Tehdään yksinkertaisia eri oppiaineisiin liittyviä tiedonhankintatehtäviä itsenäisesti ja ryhmässä. Harjoitellaan tietoja viestintäteknologian hyödyntämistä tiedonhankinnassa, oppimisessa ja oman oppimisen arvioinnissa. Hyödynnetään oppilaan oman äidinkielen taitoa oppimisen tukena. Oppilaan oppimisen arviointi oppiaineessa vuosiluokilla 1–2

Arvioinnin tehtävänä on tuottaa tietoa oppilaan oppimisen edistymisestä. Oppilas saa monipuolista palautetta siitä, miten hän ymmärtää ja käyttää kieltä, mitä osaa kysyä, millä tavalla ymmärtää muita ja osallistuu yhteiseen keskusteluun. Arviointipalaute tuottaa tietoa opetuksen suunnittelun avuksi. Sen avulla oppilas saa tietoa kielitaitonsa vahvuuksista ja edistymisestä sekä itsestään suomen kielen oppijana. Oppimisprosessin ja edistymisen kannalta keskeisiä arvioinnin kohteita:

vuorovaikutustaitojen kehittyminen: taito ilmaista omia tunteita ja ajatuksia ja osallistua keskusteluun

tekstien tulkitsemisen edistyminen: peruslukutaidon sujuvuus, ymmärtävä lukeminen ja kuunteleminen, luetusta ja kuullusta keskusteleminen, sana- ja ilmaisuvarannon kehittyminen

tekstien tuottamisen edistyminen: kirjoittamisen perustaito sekä taito tuottaa tekstiä

kielen ja kulttuurin ymmärtäminen: taito tehdä havaintoja oman ympäristön kulttuurisesta moninaisuudesta ja kielenkäytöstä arjen tilanteissa

24

kielen käyttö kaiken oppimisen tukena: taito osallistua koulun jokapäiväisiin kielenkäyttö- ja opiskelutilanteisiin

(Oppilaan oppimisen arvioinnin tueksi perusteiden tukiosassa tulee olemaan eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoihin perustuva asteikko, joka on muokattu toisen kielen oppimisen tarpeisiin)

SUOMI SAAMENKIELISILLE

Suomi saamenkielisille -oppimäärä on tarkoitettu niille oppilaille, jotka opiskelevat saamen kieltä ja kirjallisuutta. Opetuksen tavoitteena on oppilaan korkeatasoiseen kaksikielisyyteen kasvamisen tukeminen ja edellytysten luominen sille, että oppilas voi saavuttaa jatko-opinnoissa vaadittavan kielitaidon molemmilla kielillä sekä toimia tasavertaisena jäsenenä sekä suomen- että saamenkielisessä yhteisössä. Opetussuunnitelma laaditaan ja opetuksen tavoitetaso määritellään tällöin suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärää soveltaen. Opetussuunnitelman laadinnassa huomioidaan oppilaiden vaihteleva kielellinen ja kulttuurinen tausta sekä perheen ja muun ympäristön tarjoaman tuen määrä oppilaan suomen kielen kehittymiselle.

SUOMI VIITTOMAKIELISILLE

Suomi viittomakielisille -oppimäärä on tarkoitettu niille oppilaille, jotka opiskelevat viittomakieltä ja kirjallisuutta suomenkielisissä kouluissa. Opetuksen tavoitteena on oppilaan korkeatasoiseen kaksikielisyyteen kasvamisen tukeminen ja edellytysten luominen sille, että oppilas voi saavuttaa jatko-opinnoissa vaadittavan kielitaidon molemmilla kielillä sekä toimia tasavertaisena jäsenenä sekä suomen- että viittomakielisessä yhteisössä. Opetussuunnitelma laaditaan ja opetuksen tavoitetaso määritellään suomen kieli ja kirjallisuus ja/tai suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärää soveltaen. Tällöin myös oppilaan arviointi määräytyy sen mukaan, kumman oppimäärän pohjalta suomi viittomakielisille on laadittu. Opetussuunnitelman laadinnassa huomioidaan oppilaiden vaihteleva kielellinen ja kulttuurinen tausta sekä perheen ja muun ympäristön tarjoaman tuen määrä oppilaan suomen kielen kehittymiselle.

RUOTSI VIITTOMAKIELISILLE

Ruotsi viittomakielisille -oppimäärä on tarkoitettu niille oppilaille, jotka opiskelevat viittomakieltä ja kirjallisuutta ruotsinkielisissä kouluissa. Opetuksen tavoitteena on oppilaan korkeatasoiseen kaksikielisyyteen kasvamisen tukeminen ja edellytysten luominen sille, että oppilas voi saavuttaa jatko-opinnoissa vaadittavan kielitaidon molemmilla kielillä sekä toimia tasavertaisena jäsenenä sekä suomen- että viittomakielisessä yhteisössä. Opetussuunnitelma laaditaan ja opetuksen tavoitetaso määritellään tällöin ruotsin kieli ja kirjallisuus ja/tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärää soveltaen. Tällöin myös oppilaan arviointi määräytyy sen mukaan, kumman oppimäärän pohjalta ruotsi viittomakielisille on laadittu. Opetussuunnitelman laadinnassa huomioidaan oppilaiden vaihteleva kielellinen ja kulttuurinen tausta sekä perheen ja muun ympäristön tarjoaman tuen määrä oppilaan suomen kielen kehittymiselle.

25

TOINEN KOTIMAINEN KIELI

KIELIKASVATUS

Oppilaan kielitaidon kehittyminen alkaa varhaislapsuudessa ja jatkuu elinikäisenä prosessina. Monikielinen

kompetenssi kehittyy kotona, koulussa ja vapaa-ajalla. Se koostuu äidinkielten ja muiden kielten sekä niiden

murteiden eritasoisista taidoista. Koulun kieltenopetuksen lähtökohtana on kielen käyttö eri tilanteissa. Se

vahvistaa oppilaan kielitietoisuutta ja eri kielten rinnakkaista käyttöä. Oppilas oppii tekemään havaintoja

erikielisistä teksteistä ja vuorovaikutuksen käytänteistä, käyttämään kielitiedon käsitteitä tekstien

tulkinnassa ja hyödyntämään erilaisia tapoja oppia kieliä. Oppilas käyttää eri kielten taitoaan kaiken

oppimisen tukena. Oppilasta ohjataan lukemaan kielitaidolleen sopivia tekstejä ja hankkimaan opiskelussa

tarvittavaa tietoa eri kielillä.

Oppilasta ohjataan tiedostamaan sekä omaa että muiden kielellisten ja kulttuuristen identiteettien

monikerroksisuutta. Myös vähemmistökielten ja uhanalaisten kielten merkitys tuodaan esiin opetuksessa.

Opetus tukee oppilaan monikielisyyttä hyödyntämällä kaikkia, myös oppilaan vapaa-ajalla käyttämiä kieliä.

Opetus vahvistaa oppilaan luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää vähäistäkin kielitaitoaan

rohkeasti. Kielikasvatus edellyttää eri kieliaineiden yhteistyötä.

TOISEN KOTIMAISEN JA VIERAIDEN KIELTEN OPISKELUN MAHDOLLISUUDET

Oppilaan opinto-ohjelmaan tulee kuulua vähintään yksi pitkä ja yksi keskipitkä kielen oppimäärä. Näistä toisen tulee olla toinen kotimainen kieli (ruotsi tai suomi) ja toisen jokin vieras kieli tai saamen kieli. Pitkiä oppimääriä ovat A-oppimäärät sekä ruotsin ja suomen äidinkielenomaiset oppimäärät. Keskipitkiä oppimääriä ovat B1-oppimäärät. Lisäksi opetuksen järjestäjä voi tarjota oppilaalle valinnaisina ja vapaaehtoisina kieliopintoina eripituisia kielten oppimääriä.

Toinen kotimainen kieli -oppiaineeseen on näissä perusteissa määritelty kuusi oppimäärää: äidinkielenomainen suomi ja ruotsi, ruotsin ja suomen pitkä eli A-oppimäärä sekä ruotsin ja suomen keskipitkä eli B1-oppimäärä.

Vieras kieli -oppiaineeseen on määritelty seitsemän eri oppimäärää: englannin, saamen ja vieraan kielen pitkät eli A-oppimäärät, vieraan kielen keskipitkä eli B1-oppimäärä sekä vieraan kielen, saamen ja latinan lyhyet eli B2-oppimäärät.

Vieraan kielen oppimääräkuvaukset soveltuvat kaikille niille kielille, joille ei ole kielikohtaista oppimääräkuvausta. Opetuksen järjestäjä tai koulu laatii tällöin perusteiden pohjalta kielikohtaisen sovelluksen. Perusteissa määritelty karttuvan kielitaidon taso soveltuu eurooppalaisiin kieliin, joissa käytetään aakkosiin pohjautuvaa kirjoitusjärjestelmää. Muihin kieliin opetuksen järjestäjä tai koulu laatii opetussuunnitelman noudattaen näitä perusteita soveltuvin osin.

Pitkiä A-oppimääriä voidaan opettaa myös valinnaisina ja vapaaehtoisina kielinä, jolloin tuntimäärä on pienempi. Kunkin A-oppimäärän kohdalla on mainittu, mistä sisältöjä voidaan tarpeen mukaan karsia.

26

TOINEN KOTIMAINEN KIELI RUOTSI/SUOMI, A-OPPIMÄÄRÄ


Kieli on oppimisen ja ajattelun edellytys. Kieli on mukana kaikessa koulun toiminnassa, ja jokainen opettaja on kielen opettaja. Kielten opiskelu edistää ajattelutaitojen kehittymistä. Se antaa aineksia monikielisen ja -kulttuurisen identiteetin muodostumiselle ja arvostamiselle. Sanavaraston ja rakenteiden karttuessa myös vuorovaikutus- ja tiedonhankintataidot kehittyvät. Kielten opiskelussa on runsaasti sijaa ilolle, leikillisyydelle ja luovuudelle.

Kieltenopetus on osa kielikasvatusta ja johdatusta kielitietoisuuteen. Oppilaissa herätetään kiinnostus kouluyhteisön ja ympäröivän maailman kielelliseen ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen, ja heitä rohkaistaan viestimään autenttisissa ympäristöissä. Koulussa ohjataan arvostamaan eri kieliä, niiden puhujia ja erilaisia kulttuureita. Sukupuolten tasa-arvoa vahvistetaan tarjoamalla mahdollisuuksia valita itseä kiinnostavia tekstejä ja työtapoja.

Kielten opiskelu valmistaa oppilaita suunnitelmalliseen ja luovaan työskentelyyn erilaisissa kokoonpanoissa. Oppilaille ja oppilasryhmille luodaan mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja yhteydenpitoon ihmisten kanssa myös eri puolilla maailmaa. Tieto- ja viestintätekniikka tarjoaa luontevan mahdollisuuden toteuttaa kieltenopetusta autenttisista tilanteista ja oppilaiden viestintätarpeista lähtien. Opetus antaa myös valmiuksia osallisuuteen ja aktiiviseen vaikuttamiseen.

Opetuksen tulee vahvistaa oppilaan luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää niitä rohkeasti. Oppilaille annetaan mahdollisuus edetä yksilöllisesti ja saada tarpeen mukaan tukea oppimiselleen. Opetus järjestetään niin, että myös muita nopeammin etenevät tai kieltä entuudestaan osaavat voivat edistyä.

27

Kielten opetuksessa kehitetään monilukutaitoa ja käsitellään erilaisia tekstejä. Lasten ja nuorten erilaiset kiinnostuksen kohteet otetaan huomioon tekstien valinnassa. Opetuksessa luodaan siltoja myös eri kielten välille sekä oppilaiden vapaa-ajan kielenkäyttöön. Oppilas osaa myös hakea osaamillaan kielillä tietoa. Opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1-2

Koulussa ensimmäinen vieras kieli tai toinen kotimainen kieli alkaa viimeistään 3. vuosiluokalla. A-oppimäärän opetus voidaan kuitenkin aloittaa jo ennen 3. vuosiluokkaa. Tällöin noudatetaan A-oppimäärän opetussuunnitelman perusteita ottaen huomioon oppilaiden ikä.

Jo ennen A-oppimäärän opetuksen alkamista voidaan oppilaita tutustuttaa alustavasti joihinkin kieliin. Tällaista toimintaa kutsutaan kielisuihkuksi. Kielen tai kielten alkeita opitaan siinä laulaen, leikkien, pelaten ja liikkuen. Aiheet valitaan oppilaita kiinnostavista asioista yhdessä oppilaiden kanssa. Opetus voidaan toteuttaa muiden oppituntien yhteydessä, osana monialaisia oppimiskokonaisuuksia tai sille voidaan varata omia oppitunteja tai opetustuokioita. (tukiaineisto kielisuihkusta). Kielisuihkua voidaan järjestää myös ylemmillä vuosiluokilla.

ÄIDINKIELENOMAINEN RUOTSI/SUOMI –OPPIMÄÄRÄT VALMISTUVAT MYÖHEMMIN

28

VIERAAT KIELET

KIELIKASVATUS

Oppilaan kielitaidon kehittyminen alkaa varhaislapsuudessa ja jatkuu elinikäisenä prosessina. Monikielinen kompetenssi kehittyy kotona, koulussa ja vapaa-ajalla. Se koostuu äidinkielten ja muiden kielten sekä niiden murteiden eritasoisista taidoista. Koulun kieltenopetuksen lähtökohtana on kielen käyttö eri tilanteissa. Se vahvistaa oppilaan kielitietoisuutta ja eri kielten rinnakkaista käyttöä. Oppilas oppii tekemään havaintoja erikielisistä teksteistä ja vuorovaikutuksen käytänteistä, käyttämään kielitiedon käsitteitä tekstien tulkinnassa ja hyödyntämään erilaisia tapoja oppia kieliä. Oppilas käyttää eri kielten taitoaan kaiken oppimisen tukena. Oppilasta ohjataan lukemaan kielitaidolleen sopivia tekstejä ja hankkimaan opiskelussa tarvittavaa tietoa eri kielillä.

Oppilasta ohjataan tiedostamaan sekä omaa että muiden kielellisten ja kulttuuristen identiteettien monikerroksisuutta. Myös vähemmistökielten ja uhanalaisten kielten merkitys tuodaan esiin opetuksessa. Opetus tukee oppilaan monikielisyyttä hyödyntämällä kaikkia, myös oppilaan vapaa-ajalla käyttämiä kieliä. Opetus vahvistaa oppilaan luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää vähäistäkin kielitaitoaan rohkeasti. Kielikasvatus edellyttää eri kieliaineiden yhteistyötä.

TOISEN KOTIMAISEN JA VIERAIDEN KIELTEN OPISKELUN MAHDOLLISUUDET

Oppilaan opinto-ohjelmaan tulee kuulua vähintään yksi pitkä ja yksi keskipitkä kielen oppimäärä. Näistä toisen tulee olla toinen kotimainen kieli (ruotsi tai suomi) ja toisen jokin vieras kieli tai saamen kieli. Pitkiä oppimääriä ovat A-oppimäärät sekä ruotsin ja suomen äidinkielenomaiset oppimäärät. Keskipitkiä oppimääriä ovat B1-oppimäärät. Lisäksi opetuksen järjestäjä voi tarjota oppilaalle valinnaisina ja vapaaehtoisina kieliopintoina eripituisia kielten oppimääriä.

Toinen kotimainen kieli -oppiaineeseen on näissä perusteissa määritelty kuusi oppimäärää: äidinkielenomainen suomi ja ruotsi, ruotsin ja suomen pitkä eli A-oppimäärä sekä ruotsin ja suomen keskipitkä eli B1-oppimäärä.

Vieras kieli -oppiaineeseen on määritelty seitsemän eri oppimäärää: englannin, saamen ja vieraan kielen pitkät eli A-oppimäärät, vieraan kielen keskipitkä eli B1-oppimäärä sekä vieraan kielen, saamen ja latinan lyhyet eli B2-oppimäärät.

Vieraan kielen oppimääräkuvaukset soveltuvat kaikille niille kielille, joille ei ole kielikohtaista oppimääräkuvausta. Opetuksen järjestäjä tai koulu laatii tällöin perusteiden pohjalta kielikohtaisen sovelluksen. Perusteissa määritelty karttuvan kielitaidon taso soveltuu eurooppalaisiin kieliin, joissa käytetään aakkosiin pohjautuvaa kirjoitusjärjestelmää. Muihin kieliin opetuksen järjestäjä tai koulu laatii opetussuunnitelman noudattaen näitä perusteita soveltuvin osin.

Pitkiä A-oppimääriä voidaan opettaa myös valinnaisina ja vapaaehtoisina kielinä, jolloin tuntimäärä on pienempi. Kunkin A-oppimäärän kohdalla on mainittu, mistä sisältöjä voidaan tarpeen mukaan karsia.

29

VIERAAT KIELET, A-OPPIMÄÄRÄ


Kieli on oppimisen ja ajattelun edellytys. Kieli on mukana kaikessa koulun toiminnassa, ja jokainen opettaja on kielen opettaja. Kielten opiskelu edistää ajattelutaitojen kehittymistä. Se antaa aineksia monikielisen ja -kulttuurisen identiteetin muodostumiselle ja arvostamiselle. Sanavaraston ja rakenteiden karttuessa myös vuorovaikutus- ja tiedonhankintataidot kehittyvät. Kielten opiskelussa on runsaasti sijaa ilolle, leikillisyydelle ja luovuudelle.

Kieltenopetus on osa kielikasvatusta ja ohjaamista kielitietoisuuteen. Oppilaissa herätetään kiinnostus kouluyhteisön ja ympäröivän maailman kielelliseen ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen, ja heitä rohkaistaan viestimään autenttisissa ympäristöissä. Koulussa ohjataan arvostamaan eri kieliä, niiden puhujia ja erilaisia kulttuureita. Sukupuolten tasa-arvoa vahvistetaan tarjoamalla mahdollisuuksia valita itseä kiinnostavia tekstejä ja työtapoja.

Kielten opiskelu valmistaa oppilaita suunnitelmalliseen ja luovaan työskentelyyn erilaisissa kokoonpanoissa. Oppilaille ja oppilasryhmille luodaan mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja yhteydenpitoon ihmisten kanssa myös eri puolilla maailmaa. Tieto- ja viestintätekniikka tarjoaa luontevan mahdollisuuden toteuttaa kieltenopetusta autenttisista tilanteista ja oppilaiden viestintätarpeista lähtien. Opetus antaa myös valmiuksia osallisuuteen ja aktiiviseen vaikuttamiseen kansainvälisessä maailmassa.

Opetuksen tulee vahvistaa oppilaan luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää niitä rohkeasti. Oppilaille annetaan mahdollisuus edetä yksilöllisesti ja saada tarpeen mukaan tukea oppimiselleen. Opetus järjestetään niin, että myös muita nopeammin etenevät tai kieltä entuudestaan osaavat voivat edistyä.

30

Kielten opetuksessa kehitetään monilukutaitoa ja käsitellään erilaisia tekstejä. Lasten ja nuorten erilaiset kiinnostuksen kohteet otetaan huomioon tekstien valinnassa. Opetuksessa luodaan siltoja myös eri kielten välille sekä oppilaiden vapaa-ajan kielenkäyttöön. Oppilas osaa myös hakea osaamillaan kielillä tietoa. VIERAS KIELI ENGLANTI, MUU VIERAS KIELI TAI SAAMEN KIELI, A-OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKILLA 1-2

Koulussa ensimmäinen vieras kieli tai toinen kotimainen kieli alkaa viimeistään 3. vuosiluokalla. A-oppimäärän opetus voidaan kuitenkin aloittaa jo ennen 3. vuosiluokkaa. Tällöin noudatetaan A-oppimäärän opetussuunnitelman perusteita ottaen huomioon oppilaiden ikä.

Jo ennen A-oppimäärän opetuksen alkamista voidaan oppilaita tutustuttaa alustavasti joihinkin kieliin. Tällaista toimintaa kutsutaan kielisuihkuksi. Kielen tai kielten alkeita opitaan siinä laulaen, leikkien, pelaten ja liikkuen. Aiheet valitaan oppilaita kiinnostavista asioista yhdessä oppilaiden kanssa. Opetus voidaan toteuttaa muiden oppituntien yhteydessä, osana monialaisia oppimiskokonaisuuksia tai sille voidaan varata omia oppitunteja tai opetustuokioita. (tukiaineisto kielisuihkusta). Kielisuihkua voidaan järjestää myös ylemmillä vuosiluokilla.

MATEMATIIKKA


Matematiikan opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Opetus luo pohjan matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden ymmärtämiselle sekä kehittää oppilaan kykyä käsitellä tietoa ja ratkaista ongelmia. Matematiikan kumulatiivisesta luonteesta johtuen opetus etenee systemaattisesti. Konkretia ja toiminnallisuus ovat keskeinen osa matematiikan opetusta ja opiskelua. Oppimista tuetaan hyödyntämällä tietoja viestintäteknologiaa.

Matematiikan opetus tukee oppilaan myönteistä asennetta matematiikkaa kohtaan ja positiivista minäkuvaa matematiikan oppijana. Se kehittää myös viestintä-, vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja. Matematiikan opiskelu on tavoitteellista ja pitkäjänteistä toimintaa, jossa oppilas ottaa vastuuta omasta oppimisestaan.

Opetus ohjaa oppilasta ymmärtämään matematiikan hyödyllisyyden omassa elämässään ja laajemmin yhteiskunnassa. Opetus kehittää oppilaan kykyä käyttää ja soveltaa matematiikkaa monipuolisesti.

MATEMATIIKKA VUOSILUOKILLA 1-2

Vuosiluokkien 1−2 matematiikan opetuksessa oppilaalle tarjotaan monipuolisia kokemuksia matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden muodostumisen perustaksi. Opetuksessa hyödynnetään eri aisteja. Opetus kehittää oppilaan kykyä ilmaista matemaattista ajatteluaan konkreettisin välinein, suullisesti, kirjallisesti ja piirtäen sekä tulkiten kuvia. Matematiikan opetus luo vahvan pohjan lukukäsitteen ja kymmenjärjestelmän ymmärtämiseksi sekä laskutaidolle.

Matematiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1-2

Tavoitteen numero



Merkitys, arvot ja asenteet

T1 Tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä positiivisen

S1-S4 L1-L7

31

minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä

Työskentelyn taidot

T2 kehittää oppilaan taitoa tehdä havaintoja matematiikan näkökulmasta sekä tulkita ja hyödyntää niitä eri tilanteissa

S1-S4 L1-L7

T3 kannustaa oppilasta esittämään ratkaisujaan ja päätelmiään konkreettisin välinein, piirroksin, suullisesti ja kirjallisesti käyttäen myös hyväksi tietoja viestintäteknologiaa

S1-S4 L1, L2, L4, L5, L6, L7

T4 kehittää oppilaan päättely- ja ongelmanratkaisutaitoja

S1-S4 L1, L4, L6

Käsitteelliset ja tiedonalakohtaiset tavoitteet

T5 ohjaa oppilasta ymmärtämään matematiikan käsitteitä ja merkintätapoja

S1-S4 L1-L7

T6 ohjaa ymmärtämään lukukäsitteen ja kymmenjärjestelmän periaatteita

S2 L1-L7

T7 tutustuttaa oppilasta peruslaskutoimitusten ominaisuuksiin ja periaatteisiin

S2 L1-L7

T8 kehittää sujuvaa peruslaskutaitoa luonnollisilla luvuilla sekä ohjata käyttämään erilaisia päässälaskustrategioita

S2 L1-L7

T9 tutustuttaa geometrisiin muotoihin ja ohjata havainnoimaan niiden ominaisuuksia

S3 L1-L7

T10 ohjaa oppilasta ymmärtämään mittaamisen periaatteen

S3 L1- L7

T11 ohjaa oppilasta laatimaan ja tulkitsemaan taulukoita ja diagrammeja

S4 L1-L7

T12 harjaannuttaa oppilasta laatimaan toimintaohjeita ja toimimaan ohjeen mukaan

S1 L1, L2, L4, L5, L6

Oppiaineen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 1-2

S1 Ajattelun taidot: Tarjotaan oppilaalle mahdollisuuksia löytää yhtäläisyyksiä, eroja ja säännönmukaisuuksia sekä käyttää käänteisyyden periaatetta. Vertaillaan, luokitellaan ja asetetaan järjestykseen sekä havaitaan syy- ja seuraussuhteita. Tutustuttaminen ohjelmoinnin alkeisiin alkaa laatimalla toimintaohjeita, joita myös testataan.

S2 Luvut ja laskutoimitukset sekä algebra: Laskutoimituksissa käytetään luonnollisia lukuja. Varmistetaan,

että oppilas hallitsee lukumäärän, lukusanan ja numeromerkinnän välisen yhteyden. Ymmärrystä luvuista

laajennetaan laskemalla, hahmottamalla ja arvioimalla lukumääriä. Kehitetään oppilaan lukujonotaitoja

sekä taitoa vertailla lukuja ja asettaa niitä järjestykseen. Tutkitaan lukujen ominaisuuksia kuten

parillisuutta, monikertoja ja puolittamista. Laskutaidon perustaksi varmistetaan, että oppilaat tuntevat ja

osaavat käyttää lukujen 2 – 10 hajotelmia.

Ohjataan oppilaita käyttämään lukuja tarkoituksenmukaisella tavalla eri tilanteissa, lukumäärän ja

järjestyksen ilmaisemisessa, laskutoimituksissa sekä mittaamisen tuloksissa.

Kymmenjärjestelmän ymmärtämisen perustan luomiseksi oppilaat perehdytetään paikkajärjestelmän periaatteeseen konkreettisten mallien avulla.

32

Kehitetään oppilaiden yhteen- ja vähennyslaskutaitoja ensin lukualueella 0 – 20 ja sitten lukualueella 0 –

100. Tarjotaan erilaisia päässälaskustrategioita laskutaidon sujuvoittamiseksi. Yhteen- ja vähennyslaskut

konkretisoidaan oppilaille tutuissa ympäristöissä eri sovellustilanteissa. Opitaan hyödyntämään

vaihdannaisuuden ja liitännäisyyden periaatetta yhteenlaskussa.

Ohjataan oppilas ymmärtämään konkretian avulla kertolaskun käsite ja opetellaan 1-5 ja 10-kertotaulut. Luodaan pohja jakolaskun ymmärtämiselle ja kerto- ja jakolaskun yhteydelle. Opitaan hyödyntämään vaihdannaisuuden periaatetta kertolaskussa ja tutustutaan kertolaskun liitännäisyyteen.

Pohjustetaan murtoluvun käsitettä jakamalla kokonainen yhtä suuriin osiin.

S3 Geometria ja mittaaminen: Kehitetään oppilaan taitoa hahmottaa kolmiulotteista ympäristöä ja tasoa sekä taitoa käyttää suunta- ja sijaintikäsitteitä.

Tutkitaan yhdessä kappaleita ja tasokuvioita. Tunnistamisen lisäksi rakennetaan ja piirretään. Ohjataan oppilasta löytämään ja nimeämään ominaisuuksia, joiden mukaan kappaleita ja tasokuviota myös luokitellaan.

Mahdollistetaan, että oppilas kokemusten kautta oivaltaa mittaamisen periaatteen. Opetuksessa käsitellään suureita pituus, massa, tilavuus ja aika sekä harjoitellaan niihin liittyvien mittayksiköiden käyttöä. Keskeisiä mittayksiköitä ovat metri ja senttimetri, kilogramma ja gramma, litra ja desilitraan ja kellonajat ja ajanyksiköt vuorokausi, kuukausi ja vuosi.

S4 Tietojenkäsittely ja tilastot: Oppilas kerää tietoja itsensä kannalta merkityksellisistä asioista. Hän laati ja tulkitsee yksinkertaisia taulukoita ja pylväsdiagrammeja.

Oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 1-2

Opetuksen lähtökohtana käytetään oppilaalle tuttuja ja kiinnostavia aiheita ja ongelmia. Tavoitteena on luoda oppimisympäristö, jossa matematiikkaa ja matematiikan käsitteitä opiskellaan toiminnallisesti ja välineiden avulla. Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään oppilaan oppimisprosessin tukemisessa. Matematiikan opetuksessa käytetään vaihtelevia työtapoja. Totutetaan oppilas työskentelemään sekä itsenäisesti että yhdessä. Vuosiluokilla 1-2 pedagogisesti ohjatut leikit ja pelit ovat yksi tärkeä ja oppilaita motivoiva työtapa opiskella yhdessä.

Ohjaus ja tuki oppiaineessa vuosiluokilla 1-2

Oppilaiden osaamisessa on huomattavia eroja jo ennen koulun alkamista. Hierarkkisena oppiaineena matematiikan perusasioiden hallinta on välttämätön edellytys uusien sisältöjen oppimiselle. Tarjottavan tuen tulee kohdentua sekä edeltävien tietoja taitopuutteiden korjaamiseen että uusien sisältöjen oppimiseen. Matematiikan oppimisen valmiuksille ja matematiikan oppimiselle on varattava riittävästi aikaa ja tuen on oltava systemaattista. Oppilaan matematiikan osaamista ja taitojen kehittymistä seurataan ja tarvittaessa annetaan lisätukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Tarjottava tuki antaa oppilaalle mahdollisuuden ymmärtää matematiikkaa ikätasonsa mukaisesti ja kehittää taitojaan niin, että oppimisen ja osaamisen ilo säilyvät. Oppilaille tarjotaan sopivia välineitä oppimisen tueksi ja hänelle tarjotaan mahdollisuuksia oivaltaa ja ymmärtää itse. Opiskelussa hyödynnetään arjen kokemuksia, ohjattuja pedagogisia leikkejä, pelejä, toimintamateriaaleja ja kuvia. Lisäksi moniaistillisuus ja kehollisuus luovat pohjaa oppimiselle. Oppilaalle turvataan mahdollisuus riittävään harjoitteluun.

Taitavien oppilaiden eriyttämiseen tarjotaan matematiikan perusrakenteiden ja joidenkin sisältöjen syvempään ymmärtämiseen johdattelevia tehtäviä. Tällaisia ovat esimerkiksi luonnollisten lukujen

33

ominaisuuksien tutkiminen, erilaiset lukujonot, hahmottamistehtävät, luovaa ongelmanratkaisua vaativat tehtävät sekä vaativammat peruslaskutoimitusten sovellukset.

Oppilaan oppimisen arviointi oppiaineessa vuosiluokilla 1-2

Vuosiluokilla 1-2 matematiikan oppimisen arvioinnissa on kiinnitettävä huomiota kannustavan palautteen antamiseen. Keskeisten sisältöjen oppimisen rinnalla on myös arvioitava laaja-alaisten taitojen kehittymistä monipuolisesti. Oppilaalla on oltava mahdollisuus osoittaa edistymistään eri tavoin. Häntä on kannustettava vahvuuksien ylläpitämiseen ja kehittymässä olevien taitojen harjoittelemiseen. Oppilasta ohjataan myös arvioimaan omaa oppimistaan.

Oppilaan matematiikan ymmärtämisen ja osaamisen taso eivät vielä välttämättä ilmene hyvin hänen puheessaan ja kirjallisessa työskentelyssään, vaan toimintamateriaaleilla työskentelyssä ja piirtämisessä. Taitotason arvioinnissa on tärkeää havainnoida ratkaisujen oikeellisuuden lisäksi tekemisen tapaa ja sujuvuutta.

Oppimisprosessin ja edistymisen kannalta keskeisiä arvioinnin kohteita:

- Lukukäsitteen ymmärrys ja lukujonotaidot - Kymmenjärjestelmän ymmärtäminen - Laskutaidon sujuvuus ja virheettömyys - Kappaleiden ja kuvioiden luokittelun osaaminen - Matematiikan käyttö ongelmanratkaisussa

YMPÄRISTÖOPPI

Oppiaineen tehtävä Ympäristöoppi on biologian, maantiedon, fysiikan, kemian ja terveystiedon tiedonaloista koostuva integroitu oppiaine, jonka opetukseen sisältyy kestävän kehityksen näkökulma. Ympäristöopin opetus tukee oppilaan ympäristösuhteen rakentumista, kasvua ihmisenä sekä maailmankuvan kehittymistä. Ympäristöopin opetuksen tavoitteena on ohjata oppilasta tuntemaan ja ymmärtämään luontoa ja rakennettua ympäristöä, niiden ilmiöitä, itseään ja muita ihmisiä sekä terveyden ja hyvinvoinnin merkitystä. Ympäristöopin monitieteinen perusta edellyttää, että oppilaat tottuvat hankkimaan, käsittelemään, tuottamaan, esittämään, arvioimaan ja arvottamaan tietoa erilaisissa tilanteissa. Kestävän kehityksen ekologiset, kulttuuriset, sosiaaliset ja taloudelliset ulottuvuudet ovat olennainen osa ympäristöopin opetusta. Ympäristöopin keskeisenä tavoitteena on ohjata ymmärtämään ihmisten tekemien valintojen vaikutuksia elämälle ja ympäristölle nyt sekä tulevaisuudessa. Ympäristöopissa rakennetaan perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle. Tavoitteena on tunnistaa eri tiedonalojen merkitys ympäristössä, teknologiassa, jokapäiväisessä elämässä, ihmisessä ja ihmisen toiminnassa. Biologian kannalta keskeistä on oppia tuntemaan ja ymmärtämään luonnonympäristöä, ihmistä, elämää, sen kehittymistä ja reunaehtoja maapallolla. Maantiedon kannalta keskeistä on tutkia omaa lähiympäristöä, erilaisia alueita maapallolla, niillä esiintyviä ilmiöitä ja alueilla asuvien ihmisten elämää. Fysiikan kannalta keskeistä on tukea luonnon perusrakenteiden ja ilmiöiden ymmärtämistä ja selittää näitä ilmiöitä käyttäen kokeellisin menetelmin saatavaa tietoa. Kemian kannalta keskeistä on rakentaa ymmärrystä aineiden ominaisuuksista, rakenteista ja muutoksista. Terveystiedon kannalta keskeistä on oppia ymmärtämään terveyden edellytyksiä ympäristössä ja ihmisten toiminnassa, ja edistää terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista.

34

Opetuksen tavoitteena on herättää ja syventää oppilaiden kiinnostusta ympäristöopin eri tiedonaloja kohtaan. Sukupuolten välistä koulutuksellista tasa-arvoa vahvistetaan tarjoamalla jokaiselle oppilaalle mahdollisuuksia tutustua monipuolisesti ympäristöopin tiedonaloihin sekä niihin liittyvään teknologiaan. YMPÄRISTÖOPPI VUOSILUOKILLA 1-2 Vuosiluokilla 1-2 ympäristöopin opetus jäsennetään kokonaisuuksiksi, joissa tarkastellaan oppilaan omaa ympäristöä sekä oppilasta ja hänen toimintaansa yhteisön jäsenenä. Leikinomaisten ongelmanratkaisu- ja tutkimustehtävien avulla viritetään uteliaisuutta ja kiinnostusta ympäristön ilmiöitä kohtaan. Lisäksi harjoitellaan ympäristön jäsentämistä ja nimeämistä sekä omaan hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä asioita. Ympäristöopin opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1-2


Tavoit-teisiin liittyvät sisältö-alueet

Laaja-alainen osaa-minen

Merkitys, arvot ja asenteet

T1 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia toteuttaa luontaista uteliaisuuttaan ja auttaa oppilasta kokemaan ympäristöopin asiat merkitykselliseksi itselleen

S1-S6

T2 kannustaa oppilasta iloitsemaan ympäristöopin oppimisesta, omasta osaamisesta ja uusista haasteista sekä harjoittelemaan pitkäjänteistä työskentelyä

S1-S6 L1 L6

T3 tukea oppilaan ympäristöherkkyyden kehittymistä ja ohjata oppilasta toimimaan kestävällä tavalla lähiympäristössä ja kouluyhteisössä

S1-S6 L3 L7

Tutkimisen ja toimimisen taidot

T4 ohjata oppilasta tutkimaan ja toimimaan sekä liikkumaan ja retkeilemään lähiympäristössään

S2-S4, S6 L3

T5 kannustaa oppilaita ihmettelemään ja kyselemään sekä käyttämään yhteisiä pohdintoja pienten tutkimusten ja muun toiminnan lähtökohtana

S1-S6 L1 L7

T6 ohjata oppilasta tekemään havaintoja ja kokeiluja koulussa ja lähiympäristössä eri aisteja ja yksinkertaisia tutkimusvälineitä käyttäen

S1-S6 L1

T7 ohjata oppilasta kuvailemaan, vertailemaan ja luokittelemaan monipuolisesti eliöitä, ilmiöitä, materiaaleja ja tilanteita sekä esittelemään tuloksiaan eri tavoin

S1-S6 L1

T8 ohjata oppilasta toimimaan turvallisesti, noudattamaan annettuja ohjeita ja hahmottamaan niiden perusteluita

S1-S6 L3

T9 ohjata oppilasta tutustumaan monipuolisesti arjen teknologiaan sekä innostaa oppilaita kokeilemaan, keksimään, rakentamaan ja luomaan uutta yhdessä toimien

S2, S4, S6 L3 L1

T10 ohjata oppilaita harjoittelemaan ryhmässä toimimisen taitoja ja tunnetaitoja sekä vahvistamaan itsensä ja muiden arvostamista

S1-S6 L2

T11 ohjata oppilasta käyttämään tietoja viestintäteknologiaa tiedon hankkimisessa sekä havaintojen taltioimisessa ja esittämisessä

S1-S6 L5 L4

Käsitteelliset tavoitteet

35

T12 ohjata oppilasta jäsentämään ympäristöä, ihmisten toimintaa ja niihin liittyviä ilmiöitä käsitteiden avulla

S1-S6 L1

T13 ohjata oppilasta ymmärtämään yksinkertaisia kuvia, malleja ja karttoja ympäristön kuvaajina

S1-S6 L4 L1

T14 rohkaista oppilasta ilmaisemaan itseään ja harjoittelemaan näkemystensä perustelemista

S1-S6 L2 L4

T15 ohjata oppilasta pohtimaan kasvua ja kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia tukevia tekijöitä sekä elämän perusedellytyksiä

S1, S5 L3

Oppiaineen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 1-2 Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista ja hyödyntävät paikallisia mahdollisuuksia. Sisältöalueista muodostetaan kokonaisuuksia eri vuosiluokille. S1 Kasvu ja kehitys: Sisältöjä valitaan siten, että oppilaalle muodostuu ymmärrys ihmisen kehon osista ja elintoiminnoista sekä elämänkulusta ja oman ikäkauden kasvusta ja kehityksestä pääpiirteissään. Harjoitellaan tunnetaitoja ikäkauden mukaisesti. S2 Kotona ja koulussa toimiminen: Oppimistehtäviä ja sisältöjä valitaan siten, että ne liittyvät kotona ja koulussa toimimiseen. Havainnoidaan oppimisympäristöjä turvallisuuden kannalta. Harjoitellaan turvallista toimimista lähiympäristössä ja liikenteessä. Perehdytään turvallisuusohjeisiin sekä niiden perusteluihin. Kuvataan arjen tilanteita, ilmiöitä ja teknologiaa käsitteiden avulla. Harjoitellaan yhteistyötaitoja ja erilaisissa ryhmissä toimimista. Lisäksi harjoitellaan arjen käyttäytymistapoja erilaisissa tilanteissa, fyysisen koskemattomuuden kunnioittamista, kiusaamisen ehkäisyä, arjen pieniä itsehoitotaitoja ja avun hakemista. S3 Lähiympäristön ja sen muutosten havainnointi: Havainnointia ja luonnossa tutkimisen ja toimimisen taitoja harjoitellaan koulun lähellä erilaisissa luonnonympäristöissä ja rakennetuissa ympäristöissä. Tunnistetaan maastossa yleisimpiä eliölajeja ja niiden elinympäristöjä sekä rakennetun ympäristön kohteita. Havainnoidaan luonnon ominaispiirteitä, ilmiöitä ja ominaisuuksia kaikkina vuodenaikoina. Ympäristöä ja sen ilmiöitä kuten säätä kuvataan käsitteiden avulla. Laaditaan koulun pihakartta ja opitaan ymmärtämään kartan idea. S4 Tutkiminen ja kokeileminen: Sisällöksi valitaan luontoon, rakennettuun ympäristöön, arjen ilmiöihin ja teknologiaan sekä ihmiseen ja ihmisen toimintaan liittyviä ongelmanratkaisu- ja tutkimustehtäviä. Tehtävien avulla harjoitellaan tutkimuksen tekemisen eri vaiheita. Arjen pulmiin kokeillaan ja keksitään yhdessä vaihtoehtoja ja ratkaisuja. Havainnoidaan liikettä ja pohditaan syitä liikkeen muutoksiin. Pienimuotoisia kokeiluja ja tutkimuksia tehdään myös lähiympäristössä sekä kasveja kasvattamalla. S5 Elämän perusedellytysten pohtiminen: Perehdytään elämän perusedellytyksiin ravinnon, veden, ilman, lämmön ja huolenpidon osalta. Tutustutaan ravinnontuotantoon ja juomaveden alkuperään. Perehdytään arjen terveystottumuksiin ja harjoitellaan niihin liittyviä taitoja. Koulupäivän toimintatapoja kehitetään yhdessä terveyden, hyvinvoinnin ja oppimisen kannalta. Pohditaan, mitkä asiat tuottavat ihmiselle hyvää mieltä ja iloa. S6 Kestävän elämäntavan harjoitteleminen: Sisältöjä valitaan monipuolisesti kestävän kehityksen eri osa-alueilta. Omista ja yhteisistä tavaroista huolehtimista harjoitellaan. Omalla toiminnalla vähennetään syntyvää jätettä sekä opitaan kierrättämään tavaroita ja lajittelemaan jätteitä. Osallistutaan oman lähiympäristön tilan sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämiseen. Pohditaan omien tekojen merkitystä itselle, muille ihmisille sekä omalle lähiympäristölle. Oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 1-2

36

Oppimisympäristöjä ja työtapoja valitaan ympäristöopin tavoitteiden mukaisesti. Lähtökohtana ovat oppilaiden omat kokemukset ihmiseen, ympäristöön, ihmisen toimintaan ja arkeen liittyvistä asioista, ilmiöistä ja tapahtumista. Tavoitteena on tietojen ja taitojen soveltaminen oppilaan omassa elämässä. Työtapojen ja oppimisympäristöjen valinnassa otetaan huomioon toiminnallisuus, vuorovaikutteisuus, kokemuksellisuus ja elämyksellisyys sekä ympäristöopin monitieteinen perusta. Tavoitteena on, että oppimisympäristöinä käytetään luokkayhteisön ja -tilojen lisäksi lähiluontoa ja rakennettua ympäristöä, erilaisia yhteisöjä ja vuorovaikutustilanteita, tietoja viestintäteknologisia ympäristöjä sekä yhteistyökumppaneiden kuten luonto- ja ympäristökoulujen, leirikoulukeskusten, museoiden ja tiedekeskusten toimintaympäristöjä. Ympäristöopin tavoitteiden kannalta keskeistä työtapojen valinnassa on oppilaiden ohjaaminen yksin ja yhdessä tutkimiseen sekä erilaisten näkökulmien pohtimiseen. Oppilaiden aktiivinen työskentely opiskeltavan ilmiön, teeman tai ajankohtaisen ongelman parissa tukee ympäristöopin tavoitteiden mukaista oppimista. Ohjaus ja tuki oppiaineessa vuosiluokilla 1-2 Ympäristöopin tavoitteiden kannalta keskeistä on ohjata ja tukea oppimaan oppimisen harjoittelua. Ohjausta ja tukea tarvitaan erityisesti turvalliseen ja muut huomioivaan toimimiseen eri oppimisympäristöissä. Opetuksessa ja työtapojen valinnassa otetaan huomioon oppilaiden aikaisemmat tiedot ja taidot sekä kehitykseen, elämäntilanteeseen ja kulttuuriin liittyvät erityistarpeet. Oppilaita ohjataan kunnioittamaan jokaisen oikeutta yksityisyyteen itseään koskevissa henkilökohtaisissa asioissa. Tutkimuksellinen työskentely ja eri ajattelun taitojen tasoilla olevat harjoitukset voivat tukea eriyttämistä yksilöllisten tarpeiden mukaan. Ohjaus ja tuki, työtapojen valinta sekä onnistumisen kokemukset tukevat oppilaan oppijaminäkuvan vahvistumista ympäristöopissa huolimatta mahdollisista oppimisvaikeuksista. Oppilaalle annetaan mahdollisuus myös syventymiseen ja rauhoittumiseen. Oppilaan oppimisen arviointi oppiaineessa vuosiluokilla 1-2 Monipuolista arviointia tukee opittavien asioiden jakaminen kokonaisuuksiksi, joilla on omat tavoitteensa ja arviointiperusteensa. Työskentelyn etenemistä ohjataan rakentavan palautteen, kysymysten ja konkreettisten kehittämisehdotusten avulla. Myönteinen palaute ja kannustaminen tukevat erityisesti tutkimisen taitojen ja motivaation kehittymistä. Oppilas voi ilmaista osaamistaan kirjoitettuna tekstinä, toimintana ja muuna ilmaisuna, joten oppilaille tarjotaan monipuolisia mahdollisuuksia osoittaa oppimistaan. Kokonaisuuksien lopussa arvioidaan sovittujen tavoitteiden saavuttamista. Oppilaat harjoittelevat tunnistamaan omaa oppimistaan ja toimintaansa. Arvioinnin kohteena eivät ole oppilaan arvot, asenteet, terveyskäyttäytyminen, sosiaalisuus, temperamentti tai muut henkilökohtaiset ominaisuudet.

Oppimisprosessin ja edistymisen kannalta keskeisiä arvioinnin kohteita: - turvallinen toimiminen (T8) - ryhmässä toimimisen harjoitteleminen (T10) - lähiympäristössä tutkiminen ja toimiminen sekä liikkuminen (T4) - havainnointi (T6)

USKONTO


Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen, tutustuttaa uskontoja katsomusperinteisiin Suomessa sekä uskontoihin ja katsomuksiin muualla maailmassa.

37

Oppiaine edistää uskonnon ja kulttuurin välisen suhteen ymmärtämistä sekä uskontojen ja katsomusten monilukutaitoa. Opetus antaa monipuolista tietoa uskonnoista sekä auttaa ymmärtämään siitä käytävää keskustelua. Oppilasta ohjataan tarkastelemaan uskontoja eri näkökulmista. Oppilasta ohjataan kriittiseen ajatteluun. Opetuksessa pohditaan uskon ja tiedon suhdetta sekä uskonnoille ominaista kieltä, symboliikkaa ja käsitteistöä. Uskonnon opetus antaa valmiuksia uskontojen ja katsomusten dialogiin, jota käydään sekä katsomusten sisällä että niiden välillä. Opetus kannustaa oppilasta kunnioittamaan elämää, ihmisarvoa sekä omaa ja toisen pyhää.

Opetuksessa tutustutaan opiskeltavan uskonnon ja muiden uskontojen sekä katsomusten eettiseen ajatteluun ja rohkaistaan oppilaita pohtimaan omakohtaisesti eettisiä kysymyksiä. Opetus tukee oppilaan itsetuntemusta, itsensä arvostamista ja elämänhallintataitojen kehittymistä koko perusopetuksen ajan. Opetus antaa aineksia oppilaan oman identiteetin, elämänkatsomuksen ja maailmankatsomuksen rakentamiseen ja arviointiin. Uskonnon opetus tukee oppilaan kasvua yhteisön ja yhteiskunnan vastuulliseksi jäseneksi ja maailmankansalaiseksi.

USKONTO VUOSILUOKILLA 1-2

Perusopetuksen 1.-2. luokkien uskonnon opetuksessa tutustutaan oman perheen uskonnolliseen ja katsomukselliseen taustaan. Opetuksessa perehdytään opiskeltavan uskonnon keskeisiin kertomuksiin, symboleihin, vuodenkiertoon ja juhliin.

Oppilasta rohkaistaan tunnistamaan ja ilmaisemaan tunteitaan ja omia mielipiteitään sekä harjaantumaan omien ja toisten tunteiden tunnistamisessa ja mielipiteiden huomioon ottamisessa. Oppilaita ohjataan toimimaan vastuullisesti ja oikeudenmukaisesti.

Oppilasta autetaan kohtaamaan arvostavasti luokan, koulun ja lähiympäristön uskonnollista ja katsomuksellista moninaisuutta.

Alkuopetuksen uskonto jatkaa esiopetuksen katsomuskasvatuksen tavoitteita. Nivelvaiheessa pyritään tekemään yhteistyötä koulun uskonnonopetuksen ja esiopetuksen uskontoja katsomuskasvatuksen välillä.

Uskonnon opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1-2

Tavoitteen

numero

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin

liittyvät

sisältöalueet

Laaja-alainen

osaaminen,

johon tavoite

liittyy

Opetuksen tavoitteena on

T1 herättää oppilaassa mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan ja oppia tuntemaan oman perheen uskonnollista ja katsomuksellista taustaa

S1, S2, S3 L2, L4

T2 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin käsitteisiin, kertomuksiin ja symboleihin

S1 L1

T3 • ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan

uskonnon vuodenkiertoon, juhliin ja tapoihin

S1 L2, L7

T4 kannustaa oppilasta tutustumaan muihin oman luokan, koulun ja lähiympäristön uskontojen ja

S2 L2, L3, L7

38

katsomusten tapoihin ja juhlaperinteisiin

T5 auttaa oppilasta kehittämään tunnistamaan ja ilmaisemaan omia tunteitaan

S1, S3 L2, L6, L7

T6 • tukea oppilasta kehittämään haluaan toimia

oikeudenmukaisesti, kykyä eläytyä toisen

asemaan sekä toisen ihmisen ajatusten ja

vakaumuksen kunnioittamista

S1, S3 L2, L6, L7

T7 ohjata oppilasta eettiseen pohdintaan ja ottamaan vastuuta omasta itsestään, yhteisöstään sekä ympäristöstä ja luonnosta

S3 L3, L7

T8 antaa oppilaalle valmiuksia omien mielipiteiden esittämiseen, perustelemiseen ja erilaisten mielipiteiden ymmärtämiseen

S1, S3 L1, L5, L6, L7

Uskonnon tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 1-2

S1 Suhde omaan uskontoon:

Uskontoon opetus aloitetaan oppilaan perheeseen, sukuun, historiaan ja uskontoon sekä erilaisiin

perheisiin tutustumalla. Tärkeitä opetuksen asioita on oman uskonnon juhlat ja pyhät ajat, erilaisten juhlien

sisältö, merkitys ja tavat viettää juhlia. Opetuksen sisällöksi valitaan myös alustavat tiedot oman uskonnon

lähteistä, perinteisistä ja tavoista samoin tutustutaan oman uskonnon keskeisiin käsitteisiin sekä sen

monimuotoisuuteen.

S2 Uskontojen maailma:

Sisältöjen valinnassa lähdetään oppilaan kouluyhteisöstä sekä lähiympäristössä läsnä olevista uskonnoista

ja niiden keskeisistä tavoita ja juhlista. Sisältöjen valinnassa huomioidaan myös uskonnottomuus.

S3 Hyvä elämä:

Opetuksen sisältöinä tarkastellaan ihmisen syntymään ja kuolemaan liittyviä elämänkysymyksiä sekä

elämän kunnioittamista. Keskeisiä kysymyksiä on oppilaan omat teot ja niiden seuraukset, erityisesti vastuu

toisista ihmisistä ja luonnosta sekä ihmisen hyvinvointi. Sisältöjen valinnassa tulee huomioida kysymykset

toisen asemaan eläytymisestä, ihmisarvosta sekä yksilöllisyydestä. Sisältöjen valinnassa tulee tehdä

valintoja, joilla voidaan kehittää oppilaan tunnetaitoja.

Oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 1-2

Opetuksessa pyritään kiireettömyyteen ja avoimen, luottamuksellisen keskusteluilmapiirin luomiseen. Opetuksessa on tärkeää, että jokainen oppilas tulee kuulluksi omine havaintoineen ja kokemuksineen. Oppilaita rohkaistaan vuorovaikutukselliseen oppimiseen, keskusteluun ja omien mielipiteiden perusteluun sekä erilaisuuden hyväksymiseen. Opetuksessa keskeistä on lapsilähtöisyys ja lapsen oman kokemusmaailman kunnioittaminen etenkin eettisiä kysymyksiä tarkasteltaessa. Luovat, toiminnalliset ja elämykselliset menetelmät, projektit ja pienet tutkielmat sekä väittelyt tukevat lapsen näkemistä kokonaisvaltaisena, kaikkia aistejaan oppimisessa hyödyntävänä aktiivisena oppijana. Opetuksessa

39

hyödynnetään apuna tietoja viestintäteknologiaa siten, että se avaa lapsen ajattelua näkyväksi ja auttaa hänen oman mielipiteensä ilmaisua ja antaa oppilaalle mahdollisuuksia tutustua erilaisten virtuaalisten oppimisympäristöjen avulla esimerkiksi pyhiin tiloihin ja kirjoituksiin. Opetuksessa hyödynnetään monipuolisesti tarinoita, kertomuksia, musiikkia, kuvataidetta, leikkiä, draamaa sekä vierailijoita ja vierailuja eri kohteisiin.


Uskonnon eri oppimäärien opetuksessa huomioidaan oppilaiden erilaiset taustat (kielitaito, kulttuuritausta) ja edellytykset sekä tarpeet. Oppimäärien toteutuksessa tehdään toimintaan ja opetukseen liittyvät ratkaisut huomioiden oppilaiden erilaiset uskonnolliset ja katsomukselliset taustat ja käytettävät työtavat sovitetaan ikäkauden huomioivaan oppimiseen. Opetuksessa luodaan oppimista ja osallisuutta edistäviä yhteisiä tilanteita sekä ohjataan ja vahvistetaan oppilaan opiskelutaitoja ja oma-aloitteisuutta.

Oppilaan oppimisen arviointi oppiaineessa vuosiluokilla 1-2

Oppilaan arvioinnissa kiinnitetään huomiota oppilaan yhteistyötaitoihin ja taitoon ilmaista ajatuksiaan. Oppilasta kannustetaan ihmettelyyn, kysymiseen ja häntä ohjataan perustelemaan mielipiteensä ja kuuntelemaan toisten näkemyksiä. Oppilaan oppimista arvioidaan kannustavasti ja monipuolisesti.

Oppimisprosessin ja edistymisen kannalta keskeisiä arvioinnin kohteita:

- taito toimia ryhmän jäsenenä ja ottaa toiset huomioon

- taito tunnistaa ja nimetä katsomuksellisia ilmiöitä lähiympäristöstään

- taito ilmaista ajatuksiaan ja kuunnella toisia

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO

Oppiaineen tehtävä Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä hyvää elämää. Elämänkatsomustiedossa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uusintavina ja luovina toimijoina, jotka kokevat ja tuottavat merkityksiä keskinäisessä toiminnassaan ja kanssakäymisissä ympäröivän maailman kanssa. Katsomuksia, inhimillisiä käytäntöjä ja niitä koskevia merkityksiä pidetään yksilöiden, yhteisöjen ja kulttuuriperinnön vuorovaikutuksen tuloksina. Elämänkatsomustiedossa painotetaan ihmisten kykyä vaikuttaa aktiivisesti omaan ajatteluunsa ja toimintaansa. Tämä koskee myös oppilaiden opiskelua ja oppimista. Siksi on keskeistä sovittaa opetukseen ja opiskeluun oppilaan oma ajattelu- ja kokemusmaailma.

Elämänkatsomustiedon opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan valmiuksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi. Tavoitteena on täysivaltainen demokraattinen kansalaisuus globalisoituvassa ja nopeasti muuttuvassa maailmassa. Tämä edellyttää elämänkatsomustiedon opetukselta monipuolisen katsomuksellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen kartuttamisen lisäksi eettisen ja kriittisen ajattelu- ja toimintakyvyn sekä oppimisen taitojen kehittämistä. Elämänkatsomustiedossa kriittinen ajattelu ymmärretään perusteita etsivänä, asiayhteydet hahmottavana ja tilannetajuisena sekä itseään korjaavana. Siihen liittyy avoin ja pohdiskeleva asenne.

Elämänkatsomustieto tukee erityisesti seuraavia laaja-alaisen osaamisen alueita: ajattelu ja oppiminen, vuorovaikutus, kulttuurinen osaaminen ja ilmaisu, itsestä huolehtiminen, arjenhallinta ja turvallisuus, sekä osallistuminen, vaikuttaminen ja vastuullisuus.

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO VUOSILUOKILLA 1-2

1-2-vuosiluokilla opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää oppilaan yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, ilmaisua sekä ajattelua ja oppimista. Oppilaan omaa ajattelua ja kokemuksia

40

kuuntelemalla ja arvostamalla vaikutetaan terveen itsetunnon ja positiivisen minäkuvan rakentumiseen.

Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1-2

Tavoitteen numero




T1 ohjata oppilasta kuuntelemaan toisten oppilaiden mielipiteitä ja ajattelua

S1-S4 L2, L7

T2 rohkaista oppilasta ilmaisemaan omaa ajatteluaan ja tunteitaan eri tavoin

S2 L2,L7

T3 ohjata oppilasta arvostamaan omaa ja muiden ajattelua

S1 L2, L7

T4 edistää oppilaan taitoa tehdä kysymyksiä ja esittää perusteltuja väitteitä

S1-S4 L1, L7

T5 ohjata oppilasta tunnistamaan kokemiensa arkipäiväisten tilanteiden syitä ja seurauksia sekä eettisiä ulottuvuuksia

S1-S4 L1, L3

T6 rohkaista oppilasta pohtimaan oikean ja väärän eroa sekä hyvyyttä

S1-S4 L1, L3, L7

T7 edistää oppilaan tuntemusta lähiympäristönsä kulttuurin piirteistä

S2 L2

T8 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisten yhteiselämän perusteita

S1-S4 L2, L7

T9 ohjata oppilasta kunnioittamaan ja arvostamaan omaa ympäristöään ja luontoa

S4 L7

Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 1-2 Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista ja hyödyntävät paikallisia mahdollisuuksia. Sisältöalueista muodostetaan kokonaisuuksia eri vuosiluokille. Oppilaiden kokemusmaailma, ideat ja ajatukset huomioidaan sisältöjen valinnassa ja niiden tarkemmassa käsittelyssä.

Sisältöalueen numero

Tavoitteet, jotka koskevat kyseistä sisältöaluetta

S1 Harjoitetaan keskustelutaitoja opettelemalla kuuntelemaan toisia kunnioittavasti ja harjoittelemalla selkeää itseilmaisua. Pohditaan yhdessä hyvän, oikean ja väärän merkityksiä ja niiden erottamista sekä ihmisen hyvyyttä. Tutkitaan ystävyyden sisältöä ja merkitystä lasten elämässä.

T1-T6

S2 Pohditaan omaa identiteettiä ja erilaisia tapoja elää ja ajatella. Tutkitaan erilaisia elämäntapoja liittyen erityisesti oppilaan omaan koti- ja kulttuuritaustaan.

T1-T6, T7

S3 Perehdytään ihmisten yhteiselämän perusteisiin tutkimalla esimerkiksi säännön, luottamuksen,

T1-T6, T8

41

rehellisyyden ja reiluuden merkityksiä erilaisissa oppilaan elämään liittyvissä arkipäivän tilanteissa ja ympäristöissä. Tutustutaan alustavasti lapsen oikeuksiin ja lapsen asemaan erilaisissa yhteisöissä.

S4 Tutkitaan erilaisia elämänmuotoja maapallolla pohtien samalla elämän rajallisuutta. Perehdytään kertomuksiin maailman synnystä. Tutkitaan oppilaan omaa lähiympäristöä ja tarkastellaan omien valintojen ja toiminnan vaikutusta siihen. Etsitään luontoon liittyviä merkityksellisiä kokemuksia.

T1-T6, T9

Oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 1-2 Työtapojen valinnassa on oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä luoda turvallinen ja avoin psyykkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö, jossa oppilas kokee tulevansa kuulluksi ja arvostetuksi. Työskentelyssä tuetaan oppimisen itsesäätelytaitojen kehittymistä. Fyysistä oppimisympäristöä kehitetään erilaiset oppimisen ja työskentelemisen tavat huomioivaksi ja joustavasti muunneltavaksi. Yhteisiä, opettajan ohjaamia tutkimuskeskusteluja rikastetaan toiminnallisilla aktiviteeteilla, saduilla, kertomuksilla, leikeillä, musiikilla, kuvataiteella ja draamalla. Toiminnallisissa aktiviteeteissä otetaan huomioon lasten elinympäristön digitalisoituminen. Ohjaus ja tuki oppiaineessa vuosiluokilla 1-2 Oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä ohjauksen ja tuen järjestämisessä on vahvistaa oppilaan osallisuuden ja minäpystyvyyden kokemusta. Elämänkatsomustieto oppiaineena tukee oppilaan hyvinvointia, kehitystä ja oppimista tarjoamalla mahdollisuuksia ja käsitteellisiä välineitä tutkia, jäsentää ja rakentaa omaa katsomuksellista identiteettiä yhdessä muiden kanssa. Ohjausta ja tukea tarvitaan erityisesti vuorovaikutus- ja ajattelutaitojen kehittymiseen. Oppilaiden yksilöllisen tuen tarpeet otetaan huomioon työtapojen valinnassa. Oppilaan oppimisen arviointi vuosiluokilla 1-2 Arvioinnin tavoite on tukea ja vahvistaa oppilaan osallisuuden ja minäpystyvyyden kokemusta. Erilaisia oppimis- ja opetustilanteita tulee hyödyntää monipuolisesti arvioinnissa. Arvioinnin kohteet: - taito toimia ryhmän jäsenenä ja ottaa toiset huomioon - taito tunnistaa ja nimetä katsomuksellisia ilmiöitä lähiympäristössä - taito ilmaista ajatuksiaan ja kuunnella toisia

MUSIIKKI

Oppiaineen tehtävä Musiikin opetuksen tehtävänä on luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen. Opetus ohjaa oppilasta tulkitsemaan musiikin monia merkityksiä eri kulttuureissa sekä yksilöiden ja yhteisöjen toiminnoissa. Oppilaan musiikillinen osaaminen laajenee, mikä vahvistaa oppilaan myönteistä suhdetta musiikkiin ja luo pohjaa musiikin elinikäiselle harrastamiselle. Musiikin opetus rakentaa arvostavaa ja uteliasta suhtautumista musiikkiin ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen.

42

Toiminnallinen musiikin opetus ja opiskelu edistävät oppilaan musiikillisten taitojen ja ymmärryksen kehittymistä, kokonaisvaltaista kasvua ja kykyä toimia yhteistyössä muiden kanssa. Näitä vahvistetaan huomioimalla musiikin opetuksessa muut oppiaineet, eheyttävät teemat sekä koulun tapahtumat ja koulun ulkopuolella tapahtuva toiminta. Oppilaan ajattelua ja oivalluskykyä kehitetään tarjoamalla säännöllisesti mahdollisuuksia äänen ja musiikin parissa toimimiseen, säveltämiseen sekä muuhun luovaan tuottamiseen. Musiikin opetuksessa oppilas opiskelee musiikkia monipuolisesti, mikä edesauttaa oppilaan ilmaisutaitojen kehittymistä.

MUSIIKKI VUOSILUOKILLA 1-2

Vuosiluokkien 1-2 musiikin opetuksessa oppilaat voivat yhdessä havaita ja kokea, kuinka jokainen on musiikissa ainutlaatuinen ja kuinka musiikillinen toiminta luo parhaimmillaan iloa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Musiikin opetus tukee kinesteettisen ja auditiivisen hahmottamiskyvyn, terveen äänenkäytön sekä myönteisen musiikkisuhteen kehittymistä. Musiikin peruskäsitteiden ja ilmaisukeinojen oppimisen perustana ovat laulamisen, soittamisen, säveltämisen, musiikkiliikunnan ja kuuntelun yhteydessä saadut kokemukset ja niistä keskusteleminen. Oppilaan luovaa musiikillista ajattelua sekä esteettistä ja musiikillista ymmärrystä edistetään luomalla tilanteita, joissa oppilas voi suunnitella ja toteuttaa erilaisia äänikokonaisuuksia sekä käyttää mielikuvitustaan ja kekseliäisyyttään yksin tai yhdessä muiden kanssa. Musiikillinen toiminta liittyy luontevasti eheyttävään opiskeluun koulun arjessa ja juhlassa. Musiikin opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1-2

Tavoitteen numero




Musiikin opetuksen tavoitteena on

Osallisuus

T1 ohjata oppilasta toimimaan musiikillisen ryhmän jäsenenä oppilaan myönteistä minäkuvaa rakentaen

S1-S4 L2, L7

Musiikilliset tiedot ja taidot sekä luova tuottaminen

T2-3 ohjata oppilasta luontevaan äänenkäyttöön sekä laulamaan ja soittamaan musisoivan ryhmän jäsenenä

S1, S3 L1, L2, L4

T4-5 kannustaa oppilasta musiikin kuuntelemiseen ja musiikkiliikuntaan sekä ohjata häntä kokemaan ja hahmottamaan ääntä, musiikkia ja musiikkikäsitteitä liikkuen

S1 L1, L4

T6-7 antaa tilaa oppilaiden omille musiikillisille ideoille ja improvisoinnille sekä ohjata heitä suunnittelemaan ja toteuttamaan pienimuotoisia sävellyksiä tai muita kokonaisuuksia käyttäen äänellisiä, liikunnallisia, kuvallisia, teknologisia tai muita ilmaisukeinoja

S1 L5, L6

Kulttuurinen ymmärrys ja monilukutaito

T8 innostaa oppilasta havainnoimaan musiikin esteettistä, kulttuurista ja historiallista monimuotoisuutta erityisesti omassa lähiympäristössään

S2 L2

T9 auttaa oppilasta ymmärtämään musiikin merkintätapojen perusperiaatteita

S1, S3, S4 L4

43

Hyvinvointi ja turvallisuus musiikissa

T10 ohjata oppilasta toimimaan vastuullisesti musiikillisessa yhteistoiminnassa

S2,S3,S4 L7

Oppimaan oppiminen musiikissa

T11 tarjota oppilaille kokemuksia tavoitteiden asettamisen ja yhteisen harjoittelun merkityksestä musiikin oppimisessa

S2,S3 L1

Oppiaineen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 1-2 Musiikin opetuksen sisältöjä opiskellaan musiikillisin työtavoin, joita ovat laulaminen, loruileminen, musiikkiliikunta, soittaminen, musiikin kuunteleminen, musiikillinen luova ilmaisu, musiikkitieto ja taideintegraatio. Sisällöt valitaan siten, että oppilas tutustuu musiikkikulttuureihin ja -tyyleihin monipuolisesti. Sisällöt tukevat tavoitteiden saavuttamista ja hyödyntävät paikallisia mahdollisuuksia. S1: Kaiken musiikillisen toiminnan eli musiikillisten taitojen ja tietojen opettamisen lähtökohtana ovat äänen ja musiikin peruskäsitteet taso, kesto, voima ja sointiväri sekä näistä johdetut musiikkikäsitteet, joita ovat rytmi, melodia, harmonia, muoto, sointiväri ja dynamiikka. S2: Musiikin opetuksessa käytetään lauluja, leikkejä, loruja, liikuntaa, soitto- ja kuuntelutehtäviä sekä luovia harjoituksia, jotka aihepiiriltään ja musiikillisilta ominaisuuksiltaan soveltuvat ikäkauteen ja koulun toimintakulttuuriin. S3: Monipuolinen musiikkiohjelmisto valitaan siten, että jokainen pystyy osallistumaan yhteismusisointiin, musiikkiliikuntaan ja muuhun musiikilliseen toimintaan. Ohjelmistoa suunniteltaessa kiinnitetään huomiota myös kulttuuriperinnön vaalimiseen siten, että ohjelmistoon sisällytetään monipuolisesti muun muassa taidemusiikkia, populaarimusiikkia ja sekä oman että muiden maiden kansanmusiikkia. Oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 1-2 Tavoitteena on luoda pedagogisesti monipuolinen ja joustava musiikin opiskelukokonaisuus, joissa musiikin opetuksen erilaiset työtavat ja vuorovaikutustilanteet sekä yhteismusisointi ja muu musiikillinen yhteistoiminta on mahdollista. Oppimisen ilo, luovaan ajatteluun rohkaiseva ilmapiiri sekä myönteiset musiikkikokemukset ja -elämykset innostavat oppilaita kehittämään musiikillisia taitojaan. Opetustilanteissa luodaan mahdollisuuksia tietoja viestintäteknologian käyttöön musiikillisessa toiminnassa. Ohjaus ja tuki oppiaineessa vuosiluokilla 1-2 Musiikin opetuksessa huomioidaan oppilaiden erilaiset edellytykset ja tarpeet musiikin oppimisessa ja tehdään sen mukaiset ratkaisut esimerkiksi käytettävien työtapojen ja oppilaiden ryhmittelyä koskien yhteistyössä oppilaiden kanssa. Musiikin opetuksessa luodaan oppimista ja osallisuutta edistäviä yhteismusisoinnin tilanteita sekä ohjataan ja vahvistetaan oppilaan itsetuntoa, oma-aloitteisuutta ja opiskelutaitoja.

Oppilaan oppimisen arviointi oppiaineessa vuosiluokilla 1-2 Opettaja antaa oppilaalle mahdollisuuksia oman ja ryhmän toiminnan arviointiin siten, että se kannustaa yrittämiseen ja opittavien taitojen harjoittamiseen. Erityistä huomiota arvioinnissa kiinnitetään musiikillisten yhteistyötaitojen ja musisointitaitojen edistymiseen. Oppilaan oppimista arvioidaan perustuen monipuoliseen näyttöön. Arvioinnin keskeiset kohteet musiikissa

44

- musiikilliset yhteistyötaidot: toimiminen musiikillisen ryhmän jäsenenä - musiikin peruskäsitteiden hahmottaminen musiikillisessa toiminnassa

KUVATAIDE

Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilasta tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaan identiteettien rakentumista, kulttuurista osaamista ja yhteisöllisyyttä vahvistetaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Kuvataiteen opetus kehittää oppilaan kykyä ymmärtää kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin ilmiöitä. Opetus tarjoaa oppilaalle tapoja arvottaa ja uudistaa ympäröivää todellisuutta. Oppilaan toimijuutta vahvistetaan luomalla perustaa paikalliseen ja globaaliin osallisuuteen. Taiteelle ominainen teemallinen työskentely harjaannuttaa kokemukselliseen, moniaistiseen ja toiminnalliseen oppimiseen. Kokeileminen, leikinomaisuus, mielikuvitus ja oppilaan omat kokemukset luovat perustan opetukselle. Opetuksessa tuetaan oppilaan edellytyksiä kriittiseen ajatteluun sekä kannustetaan häntä vaikuttamaan omaan elinympäristöön ja yhteiskuntaan. Oppilasta ohjataan käyttämään monipuolisesti erilaisia välineitä, materiaaleja, teknologioita sekä ilmaisun keinoja. Opetuksessa tutustutaan erilaisiin näkemyksiin taiteen tehtävistä. Oppilasta ohjataan monilukutaidon kehittämiseen hyödyntämällä visuaalisuuden rinnalla muita tutkimisen ja esittämisen tapoja. Opetuksessa tarjotaan mahdollisuuksia monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin yhteistyössä muun opetuksen ja koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. KUVATAIDE VUOSILUOKILLA 1-2 Alkuopetus luo perustaa monipuolisille kuvan tuottamisen ja tulkinnan taidoille. Oppilasta ohjataan käyttämään mielikuvia, kuvataiteen peruskäsitteitä ja visuaalisen esittämisen keinoja. Opetuksella tuetaan motoristen taitojen, esteettisten valmiuksien ja taiteen tuntemuksen kehittymistä. Oppilaan taitojen kehittymistä edistetään eri aistien ja koko kehon yhteistyönä. Opetuksessa kannustetaan pitkäjänteiseen kuvalliseen työskentelyyn myös muita esittämisen tapoja hyödyntämällä. Visuaalisen tiedonhankinnan, tutkivan työskentelyn ja luovan tuottamisen taitoja harjoitellaan tietoja viestintäteknologian avulla. Oppilasta rohkaistaan jakamaan kokemuksiaan sekä vastaanottamaan ja antamaan palautetta kuvallisesta työskentelystään. Opetuksessa tutustutaan kulttuurikohteisiin, esitellään kuvataiteen harrastusmahdollisuuksia ja innostetaan osallistumaan lastenkulttuureihin.

45

Kuvataiteen opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1-2

Nro Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet


Havaitseminen ja visuaalinen ajattelu

T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan ympäristöä, taidetta ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti

S1, S2, S3 L1, L2, L4

T2 rohkaista oppilasta keskustelemaan havainnoistaan ja päätelmistään

S1, S2, S3 L1, L2, L3, L4

T3 ohjata oppilasta harjoittelemaan tavoitteiden asettamista, suunnitelmien tekemistä ja oman työskentelyn arviointia

S1, S2, S3 L1, L2, L3, L4

Visuaalinen esittäminen

T4 rohkaista ja ohjata oppilasta kokeilemaan erilaisia materiaaleja sekä harjoittelemaan kuvan tekemisen tapoja ja ilmaisun keinoja

S1, S2, S3 L1, L2, L3, L4, L5, L6

T5 ohjata oppilasta työskentelemään rohkeasti ja pitkäjänteisesti yksin ja yhdessä muiden kanssa

S1, S2, S3 L1, L2, L4, L5, L6

T6 kannustaa oppilasta keskustelemaan omiin ja muiden kuviin vaikuttavista tekijöistä

S1, S2, S3 L1, L2, L3, L4, L6, L7

Visuaalisen kulttuurin tulkinta

T7 ohjata oppilasta keskustelemaan kuvista ja työskentelyprosesseista käyttämällä kuvataiteen peruskäsitteitä

S1, S2, S3 L1, L2, L4, L5

T8 rohkaista oppilasta käyttämään taidetta ja muuta visuaalista kulttuuria kuviensa lähtökohtana

S1, S2, S3 L1, L2, L4, L5

T9 kannustaa oppilasta pohtimaan taiteen ja muun visuaalisen kulttuurin vaikutuksia ajatuksiinsa, ihmissuhteisiinsa ja toimintatapoihinsa

S1, S2, S3 L1, L2, L4, L5, L7

Esteettinen, ekologinen ja eettinen arvottaminen

T10 kannustaa oppilasta pohtimaan ympäristöä, taidetta ja muuta visuaalista kulttuuria kestävän kehityksen ja kulttuurisen moninaisuuden kannalta

S1, S2, S3 L1, L2, L3, L7

T11 ohjata oppilasta tunnistamaan kuvallisia vaikutuskeinoja teoksissa, tuotteissa ja ympäristöissä sekä pohtimaan omien valintojensa vaikutuksia

S1, S2, S3 L1, L2, L3, L6, L7

T12 ohjata oppilasta tunnistamaan aineelliseen ja aineettomaan kulttuuriperintöön liittyviä arvoja ja arvostuksia

S1, S2, S3 L1, L2, L4, L6, L7

46

Oppiaineen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 1-2 Kuvataiteen oppimiseen kuuluu havaitsemista ja visuaalista ajattelua, esittämistä, tulkintaa ja arvottamista. Sisältöalueet ovat lomittuvia, päällekkäisiä ja toisiaan täydentäviä. Sisältöjä valitaan yhdessä oppilaiden kanssa. Valinnassa hyödynnetään paikallisia mahdollisuuksia ja näkökulmia. Opetuksessa lähdetään liikkeelle oppilaille tutuista esittämisen aihepiireistä ja keinoista, joita laajennetaan uusilla sisällöillä ja näkökulmilla. Sisältöjen käsittelyssä huomioidaan oppilaiden erilaiset valmiudet ja taiteelliselle työskentelylle ominainen pitkäkestoisuus. Omat kuvakulttuurit (S1) S1: Opetuksessa valitaan sisältöjä oppilaiden omista kuvista, joita he tuottavat omaehtoisesti vapaa-aikanaan esimerkiksi leikkien ja harrastusten parissa sekä erilaisia mediaympäristöjä hyödyntäen. Oppilaiden kuvakulttuureihin voivat kuulua muun muassa pelit, valokuvat, videot, animaatiot, mediakuvat, piirustukset, maalaukset ja rakennelmat. Sisältöjä valitaan erityisesti oppilaiden kotiseudun yhteisöjen ja yksilöiden omaehtoisesta taiteesta ja muusta visuaalisesta kulttuurista. Instituutioiden ulkopuolella syntyneisiin kuvakulttuureihin voivat kuulua esimerkiksi veistokset, taidekäsityö, rakennukset tai yhteisöjen symbolit ja tyylit. Instituutioiden kuvakulttuurit (S2, S3) S2: Valittavat sisällöt ja toimintamuodot tutustuttavat taiteen instituutioiden piirissä eri aikoina ja eri ympäristöissä tuotettuihin kuviin. Tarkasteltavia aihepiirejä valitaan esimerkiksi maalaus-, kuvanveisto-, valokuva- ja elokuvataiteesta sekä muotoilusta ja arkkitehtuurista. Oppilaiden visuaalisen kulttuurin tuntemusta laajennetaan tutustuttamalla heidät erilaisissa yhteiskunnallisissa ja historiallisissa olosuhteissa syntyneeseen taiteeseen. S3: Valittavilla sisällöillä ja aihepiireillä jäsennetään oppilaiden käsityksiä taiteesta ja arjen visuaalisesta kulttuurista kuten esineistä, leluista, tuotemerkeistä, mediaesityksistä ja rakennetusta ympäristöstä. Valittavien sisältöjen painopiste on lastenkulttuureissa, joihin liittyviä kuvia, pelejä ja leikkejä hyödynnetään monipuolisesti opetuksessa. Oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 1-2 Kuvataiteen oppimisympäristöt ja työtavat mahdollistavat monipuolisten ilmaisukeinojen, materiaalien, teknologioiden ja esittämisen tapojen joustavan käytön ja niiden soveltamisen. Oppimisympäristöt ja työtavat tukevat moniaistista havainnointia, kekseliäisyyttä ja luovaa työskentelyä, innostavat kehittämään kuvataiteellista ja kulttuurista osaamista sekä mahdollistavat työskentelystä nauttimisen yksin ja yhdessä. Valinnoilla tuetaan oppilaiden erilaisia identiteettejä ja yksilöllisiä ilmaisun tarpeita. Tavoitteena on mahdollistaa pitkäjänteinen ja kiireetön työskentely sekä edistää vertaisoppimista, ryhmätyötaitojen kehittymistä ja yhteisöllistä toimintaa. Oppimisympäristöt ja työtavat kannustavat tutkivaan oppimiseen. Opetus toteutetaan tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisissa oppimisympäristöissä kuten rakennetuissa ympäristöissä, luonnonympäristöissä, kulttuurikohteissa ja digitaalisissa ympäristöissä. Alkuopetuksessa oppimisympäristöt innostavat erityisesti leikinomaiseen kokeiluun ja taiteidenväliseen oppimiseen. Ohjaus ja tuki oppiaineessa vuosiluokilla 1-2 Kuvataiteen oppimisprosessin kokonaisvaltaisuus sekä sen yksilöllinen ja yhteisöllinen luonne tukevat oppilaiden identiteettien rakentumista, oppimista ja hyvinvointia. Opiskelumotivaatiota ja edistymistä voidaan tukea painottamalla ohjauksessa ja opinnoissa oppilaan tarpeet huomioivia didaktisia menetelmiä. Ohjauksen ja tuen tapoja järjestettäessä oppilas voi hyödyntää erityisiä vahvuuksiaan, soveltaa erilaisia

47

työtapoja ja käyttää vaihtoehtoisia lähestymistapoja. Kuvan tekemisen ja tulkinnan taitojen harjoittelulle luodaan turvallinen, moninaisuutta kunnioittava ja itseilmaisuun rohkaiseva ilmapiiri, jossa oppilas saa henkilökohtaista ohjausta. Alkuopetuksessa ohjausta ja tukea tarvitaan erityisesti havaintojen ja tunteiden visuaalisessa esittämisessä ja motoristen taitojen kehittämisessä. Oppilaan oppimisen arviointi kuvataiteessa vuosiluokilla 1-2 Oppimisen arviointi kuvataiteessa on luonteeltaan kannustavaa, ohjaavaa ja oppilaan yksilöllisen edistymisen huomioivaa. Arvioinnilla tuetaan pitkäjänteisten työskentely- ja työtapojen, itsearviointitaitojen, kuvan tuottamisen ja tulkinnan perustaitojen sekä taiteen ja muun visuaalisen kulttuurin tuntemuksen kehittymistä. Oppilasta ohjataan arvioinnilla omien ajatusten ilmaisemiseen ja toisten näkemysten arvostamiseen. Oppimisen arviointi kohdistuu kaikkiin opetuksen tavoitteissa määriteltyihin taiteellisen oppimisprosessin ulottuvuuksiin. Oppimisprosessin ja edistymisen kannalta keskeisiä arvioinnin kohteita kuvataiteessa

- tavoitteiden asettaminen omalle toiminnalle - materiaalien kokeileminen ja kuvan tekemisen tapojen harjoittelu - kuvataiteen peruskäsitteiden ja visuaalisten esittämisen keinojen käyttäminen - omista ja muiden kuvista keskusteleminen ryhmän jäsenenä

KÄSITYÖ

Oppiaineen tehtävä Käsityön oppiaineen tehtävänä on ohjata oppilaita kokonaiseen käsityöprosessin hallintaan, johon kuuluu tuotteen tai teoksen itsenäinen tai yhteisöllinen suunnittelu, valmistus ja oman työn arviointi. Käsityö on monimateriaalinen oppiaine, jossa toteutetaan käsityöilmaisuun, muotoiluun ja teknologiaan perustuvaa käsityöllistä toimintaa. Käsityön tekeminen on tutkivaa, keksivää ja kokeilevaa toimintaa ja siinä toteutetaan ennakkoluulottomasti erilaisia visuaalisia, materiaalisia, teknisiä sekä valmistusmenetelmällisiä ratkaisuja. Käsityöoppiaineessa kehitetään moniaistista, teknistä, materiaalista, sekä teknologista ja kielellistä lukutaitoa ja sen aktiivista käyttöä. Käsityön tehtävä on kehittää oppilaan motorisia ja kognitiivisia taitoja, luovuutta ja suunnitteluosaamista. Opetuksella vahvistetaan sukupuolten tasa-arvoa ja edellytyksiä monipuoliseen työskentelyyn. Käsityön merkitys on pitkäjänteisessä ja innovatiivisessa työskentelyprosessissa sekä itsetuntoa vahvistavassa, mielihyvää tuottavassa kokemuksessa.

Opetuksessa painotetaan oppilaan omia kiinnostuksen kohteita ja korostetaan yhteisöllistä toimintaa. Ilmiöpohjainen lähestyminen käsityössä mahdollistaa erilaisten laaja-alaisten teemojen kokonaisvaltaisen tarkastelun työskentelemällä monipuolisten käsityömateriaalien kanssa oppiainerajat luontevasti ylittäen. Ympäröivän materiaalisen maailman tuntemus antaa perustan kestävään elämäntapaan, ekologisuuteen ja ympäristövastuullisuuteen. Tähän sisältyy oppilaan oma elämänpiiri, paikallinen kulttuuriperintö sekä eri ryhmien kulttuurinen moninaisuus. Käsityö kasvattaa eettisiä, tiedostavia ja osallistuvia kansalaisia, jotka arvostavat itseään tekijöinä ja joilla on taito käsityöilmaisuun sekä halu kehittää käsityökulttuuria. KÄSITYÖ VUOSILUOKILLA 1-2 Käsityön kasvatustehtävänä on tukea oppilaan omia käsityön ilmaisuun, suunnitteluun ja tekemiseen tietojen kehittymistä, taitoja ja kokemusten karttumista. Oppilaita rohkaistaan toimimaan käsityön suunnittelijana ja valmistajana omista lähtökohdistaan. Oppilaat tutustutetaan erilaisiin materiaaleihin ja niiden työstämiseen. Käsityö kehittää keskittymiskykyä ja kannustaa arvostamaan ja arvioimaan omaa ja toisten työtä ja työskentelyä. Käsityön opetus tukee oppilaan ymmärrystä eri kulttuurien moninaisuudesta ja yhdenvertaisuudesta.

48

Käsityön opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1-2

Tavoitteen numero





T1 ohjata oppilas tutustumaan kokonaiseen käsityöprosessiin ohjaamalla esittämään omia ideoitaan sanallisesti ja kuvallisesti sekä kertomaan käsityön tekemisestä ja valmiista tuotteesta

S1,S2 L1,L5

T2 rohkaista oppilasta kiinnostumaan ja innostumaan käsin tekemisestä sekä herättää hänessä uteliaisuus kokeilevaan ja keksivään käsityöhön

S1-S4 L 1, L2

T3 tutustuttaa oppilas moniin erilaisiin materiaaleihin ja niiden työstämiseen sekä toimimaan vastuuntuntoisesti ja turvallisesti

S2-S4 L4,L6

T4 tukea oppilaan itsetunnon kehittymistä käsityössä onnistumisen, oivaltamisen ja keksimisen kokemusten kautta

S1-S6 L1,L3

T5 ohjata oppilasta yksin tai yhteisesti suunnittelemaan ja valmistamaan omaehtoisesti käsityötuotteita tai teoksia luottaen omiin esteettisiin ja teknisiin ratkaisuihin

S1-S6 L1,L7

Oppiaineen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 1-2 Sisällöt valitaan siten, että kokonaisen käsityön prosessi toteutuu ja erilaiset materiaalit ja työtavat tulevat tutuksi. Työskennellään yhteisten ilmiöiden parissa useiden oppiaineiden kanssa. S1: Suunnittelun lähtökohtana hyödynnetään omia tunteita, tarinoita ja mielikuvitusympäristöä, rakennettua ja luonnonympäristöä sekä apuna käytetään erilaisia visuaalisia ja materiaalisia menetelmiä (esim. muoto, väri, pinta, liike ja tasapaino, säilyttäminen ja suojautuminen). S2: Tarjotaan mahdollisuuksia monimuotoiseen materiaaliseen ja teknologiseen ympäristöön tutustumiseen. Kokeillaan erilaisia materiaaleja kuten esimerkiksi puuta, metallia, muovia, kangasta ja lankaa. Kokeilujen pohjalta ideoidaan tuotetta tai teosta eteenpäin. S3: Työskennellään kokonaisen käsityöprosessin mukaisesti ja dokumentoidaan sen vaiheet sanallisesti ja/tai visuaalisesti. Tutustutaan monipuolisesti tuotteen kuvailun taitoihin. S4: Valmistetaan omien tai yhteisöllisten suunnitelmien pohjalta käsityötuotteita tai teoksia. Käytetään erilaisia käsityövälineitä, laitteita ja koneita. Liitetään ja yhdistetään, muokataan ja työstetään materiaaleja tarkoituksenmukaisella tavalla. S5: Tieto- ja viestintätekniikkaa ja teknologian tukemia työvälineitä käytetään osana suunnittelua, valmistusta ja arviointia.

49

S6: Tarjotaan erilaisia tapoja tehdä itse- ja vertaisarviointia prosessin edetessä. Annetaan palautetta toisille oppilaille. Oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 1-2

Tavoitteena on tarjota oppimisympäristö, joka tukee käsityön toiminnallisuutta ja vuorovaikutusta opettajan, vertaisryhmän sekä koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden ja yhteisöjen kanssa. Asianmukaiset tilat, työvälineet ja materiaalit edistävät tavoitteiden saavuttamista. Lähiympäristö innostaa oppilasta havainnoimaan ja käyttämään havaintojaan käsityötaitojensa osana sekä vaikuttamaan omaan ympäristöönsä. Hyödynnetään tietoja viestintäteknologiaa sekä sosiaalista mediaa oppimisen ja dokumentoinnin tukena. Yksilö-, ryhmä- ja yhteisöllisillä työtavoilla kannustetaan oppilaita osallisuuteen, aktiivisuuteen ja itseohjautuvuuteen. Suunnittelun ja tekemisen tukena hyödynnetään draamaa, leikkiä ja pelejä.


Oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä ohjauksen/tuen järjestämisessä on luoda pedagogisesti erilaisia työtapoja ja vuorovaikutustilanteita, joilla tuetaan oppilaiden yksilöllistä käsityötaitojen oppimista, suunnittelua ja yhteisöllistä työskentelyä. Opetuksessa huomioidaan oppilaiden erilaiset edellytykset ja tarpeet sekä tehdään sen mukaisia eriytettyjä ratkaisuja esimerkiksi käytettävien työtapojen ja työtehtävien valinnassa. Käsityön toiminnalliselle oppimiselle tulee varata riittävästi aikaa, tilaa ja ohjausta.

Oppilaan oppimisen arviointi oppiaineessa vuosiluokilla 1-2 Oppimisen arvioinnissa on kiinnitettävä huomiota positiivisen palautteen antamiseen ja kannustamiseen sekä työskentelyn aikana että prosessin lopussa. Keskeistä on, että laaja-alaisen käsityötiedon ja taidon kehittymistä arvioidaan monipuolisesti. Oppilaille annetaan erilaisia tapoja osoittaa edistymistään ja kannustetaan omien vahvuuksien ylläpitämiseen sekä kehittymässä olevien taitojensa harjoittelemiseen. Ryhmän työskentelyä ja tuotosta voidaan esitellä ja arvioida, jolloin oppilaat oppivat esiintymistä ja toisten työskentelyn arvostamista. Arviointi kohdistuu kokonaiseen käsityöprosessiin ja perustuu dokumentointiin. Oppilaan käsityöllisen osaamisen taso ei välttämättä kokonaan näy hänen käsityötuotoksessaan, vaan koko prosessin aikaisessa toiminnassa. Myös oppilasta ohjataan arvioimaan omaa oppimistaan ja tarjotaan erilaisia tapoja tehdä itse- ja vertaisarviointia. Oppimisprosessin ja arvioinnin kannalta keskeiset arvioinnin kohteet: -työskentelyn sujuvuus -suunnittelun, tekemisen ja arvioinnin taidot -kekseliäät ratkaisut.

LIIKUNTA


Liikunnan opetuksen tehtävänä on vaikuttaa oppilaan hyvinvointiin tukemalla sekä myönteistä suhtautumista omaan kehoon että fyysistä, sosiaalista ja psyykkistä toimintakykyä samalla vahvistaen liikunnallisen elämäntavan perustaa. Liikunnassa korostuvat kehollisuus, fyysinen aktiivisuus ja yhdessä tekeminen. Liikunnan avulla edistetään tasa-arvoa ja yhteisöllisyyttä sekä tuetaan kulttuurien moninaisuutta ja ympäristön kestävää kehitystä. Opetus on yhdenvertaista, turvallista sekä vuodenaikoihin ja paikallisiin olosuhteisiin perustuvaa. Oppimisympäristöjen käyttö on tarkoituksenmukaista ja monipuolista.

50

Liikunnassa oppilas kasvaa liikkumaan ja liikunnan avulla. Liikkumaan kasvamisen osatekijöitä ovat oppilaiden ikä- ja kehitystason mukainen fyysisesti aktiivinen toiminta, motoristen perustaitojen oppiminen ja fyysisten ominaisuuksien harjoitteleminen sekä liikuntatilanteissa toimimiseen liittyvän tiedon soveltaminen. Asiallinen ja turvallinen toiminta ovat osa liikkumaan kasvamista. Liikunnan avulla kasvamisella tarkoitetaan toisia kunnioittavaa ja eettisesti kestävää vuorovaikutusta, vastuullisuutta, pitkäjänteistä itsensä kehittämistä, tunteiden tunnistamista ja säätelyä sekä myönteisen minäkäsityksen kehittymistä. Liikunta tarjoaa mahdollisuuksia iloon, keholliseen ilmaisuun, osallisuuden kokemuksiin, sosiaalisuuteen, rentoutumiseen, terveyden edistämiseen, leikinomaiseen mittelyyn ja ponnisteluun sekä ratkaisukeskeiseen toimintaan ja toisten auttamiseen. Liikunnassa korostuu turvallinen oppimisilmapiiri, jonka edistämiseen oppilaita ohjataan ja sitoutetaan. LIIKUNTA VUOSILUOKILLA 1-2 ”Liikutaan yhdessä leikkien.”

Vuosiluokilla 1-2 opetuksen pääpaino on havaintomotoristen taitojen ja motoristen perustaitojen oppimisessa, yhdessä tekemisessä ja sosiaalisten taitojen kehittämisessä sekä liikuntaan liittyvien myönteisten kokemusten vahvistamisessa. Opetus tukee oppilaita auttamalla heitä kohtaamaan emotionaalisesti vaihtelevia tilanteita. Opetuksessa hyödynnetään oppilaiden mielikuvitusta ja omia oivalluksia. Liikunnan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1-2



Laaja-alainen osaa-minen


Fyysinen toimintakyky

T1 kannustaa oppilasta itsenäisesti ja yhdessä kokeilemaan uusia, erilaisia tehtäviä sekä rohkaista itsensä ilmaisemiseen liikunnan avulla.

S1 L1 ja L3

T2 harjaannuttaa aisteihin pohjautuvia havaintomotorisia taitoja ja toimintoja sekä ohjata oppilasta tekemään eri liikuntatilanteisiin sopivia ratkaisuja.

Havaintomotoriikka on metakognitiivinen eli oppimaan oppimiseen liittyvä taito

S1 L1 ja L3

T3 vahvistaa motoristen perustaitojen (tasapaino-, liikkumis- ja käsittelytaidot) oppimista niin, että oppilas oppii soveltamaan niitä eri oppimisympäristöissä, eri tilanteissa ja eri vuodenaikoina.

S1 L3

T4 harjaannuttaa liikkumaan turvallisesti erilaisissa ympäristöissä, erilaisilla välineillä ja telineillä.

S1 L3

T5 tutustuttaa vesiliikuntaan ja varmistaa alkeisuimataito. S1 L3

T6 ohjata oppilasta turvalliseen ja asialliseen toimintaan sekä puhtaudesta huolehtimiseen liikuntatunneilla.

S1 L3, L6 ja L7

Sosiaalinen toimintakyky

T7 ohjata oppilasta säätelemään toimintaansa ja tunneilmaisuaan vuorovaikutuksellisissa liikuntatilanteissa.

S2 L2, L3, L6 ja L7

T8 tukea yhdessä työskentelyn taitoja (esim. sovittujen sääntöjen S2 L2, L6 ja L7

51

noudattaminen) ohjaamalla oppilasta ottamaan vastuuta yhteispelien ja -leikkien onnistumisesta.

Psyykkinen toimintakyky

T9 tukea oppilaan minäkuvan vahvistumista, itsenäisen työskentelyn taitoja sekä monipuolistaa oppilaan tapoja ilmaista itseään.

S3 L1, L2 ja L3

T10 varmistaa liikunnallisten pätevyyden kokemusten saaminen ja rohkaista kokeilemaan oman toimintakykynsä rajoja.

S3 L1 ja L2

Oppiaineen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 1-2 S1 Fyysinen toimintakyky: Liikunnan opetukseen valitaan leikkejä ja tehtäviä sekä liikuntamuotoja, joissa harjoitellaan tasapaino- ja liikkumistaitoja (esim. liikkumista salissa, luonnossa, lumella ja jäällä sekä kiipeilyä, juoksuja ja hyppyjä) ja käsittelytaitoja (esim. tehtäviä erilaisilla välineillä ja palloleikkejä) erilaisilla alustoilla. Kehonhallintaa edistetään käyttämällä tehtäviä (esim. voimistelu- ja musiikkileikkejä), joissa harjaannutetaan kehonhahmotusta, ilmaisua ja rytmin mukaan liikkumista.

Liikunnassa tutustutaan monipuolisin ja turvallisin tehtävin liikkumiseen sisällä ja ulkona eri vuodenaikoina eri oppimisympäristöissä. Vesiliikunta ja uinti kuuluvat liikunnan opetukseen. S2 Sosiaalinen toimintakyky: Liikunnan opetukseen valitaan yksinkertaisia liikunnallisia sääntöleikkejä, tehtäviä ja pelejä, joissa oppilaat toimivat yhteistyössä muiden kanssa ja saavat kokemuksia muiden auttamisesta. S3 Psyykkinen toimintakyky: Liikunnan opetukseen valitaan leikkejä ja tehtäviä, joissa koetaan onnistumisia sekä kohdataan tuetusti emotionaalisesti vaihtelevia tilanteita (esim. leikeissä, kisailuissa tai peleissä koetut tilanteet). Oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 1-2 Liikunnan tehtävää ja tavoitteita toteutetaan opettamalla turvallisesti ja monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä sisä- ja ulkotiloissa. Liikunnanopetuksessa otetaan huomioon vuodenajat, paikalliset olosuhteet sekä koulun ja ympäristön tarjoamat mahdollisuudet tarkoituksenmukaisella tavalla. Opetuksen yhteydessä korostetaan fyysistä aktiivisuutta ja yhteistoiminnallisuutta ylläpitäviä työtapoja, kannustavaa vuorovaikutusta ja toisten auttamista sekä henkisesti ja fyysisesti turvallista toimintaa. Ohjaus ja tuki oppiaineessa vuosiluokilla 1-2 Liikunnan tehtävää ja tavoitteita tuetaan korostamalla sosiaalisia ja psyykkisiä tekijöitä fyysisten tekijöiden rinnalla. Toiminnan tulee antaa kaikille oppilaille mahdollisuus onnistumiseen ja osallistumiseen sekä tukea hyvinvoinnin kannalta riittävää toimintakykyä. Opetuksessa on keskeistä oppilaan yksilöllisyyden huomioon ottaminen, turvallinen työskentelyilmapiiri ja selkeys (esim. oppimisympäristö, opetusviestintä, työtavat ja rutiinit). Pätevyydenkokemuksia ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta tuetaan oppilaslähtöisillä työtavoilla, sopivilla tehtävillä ja rohkaisevalla palautteella. Oppilaan oppimisen arviointi oppiaineessa vuosiluokilla 1-2 Palautteella ja arvioinnilla tuetaan oppilaan kasvamista liikuntaan ja liikunnan avulla eli sen tarkoituksena on tukea fyysisen, sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn kehittymistä. Arviointi perustuu monipuoliseen näyttöön oppilaan työskentelystä, osaamisesta ja edistymisestä. Rakentava ja kannustava palaute tukee oppilaan myönteistä käsitystä itsestä liikkujana.

52

Palautteessa ja arvioinnissa tulee pyrkiä tunnistamaan oppilaan yksilölliset vahvuudet sekä kehittymistarpeet ja tukea niitä. Liikunnan opetuksessa ja arvioinnissa tulee ottaa huomioon oppilaan terveydentila ja erityistarpeet. Arviointi toteutetaan oppilaan toimintaa ja työskentelyä havainnoimalla sekä opettamalla oppilaita itsearviointiin. Oppimisprosessin ja edistymisen kannalta keskeiset arvioinnin kohteet: - Havaintomotoristen taitojen ja motoristen perustaitojen harjoitteleminen sekä toiminta sovituissa

tehtävissä. - Itsenäisen ja yhdessä työskentelyn taitojen osaaminen ja niissä edistyminen.

Documents

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet: Opetus ... · oppimisen tuki turvataan koulun aloitusvaiheessa. Lapsia kannustetaan olemaan ylpeitä esiopetuksen ... leikki ja pelillisyys