Embed Size (px)
Citation preview
Nro 37 • Perjantaina 17. syyskuuta 2004 55. VUOSIKERTA Irtonumerohinta 1 E
Kurkijokelaisen, hiitolalaisen ja karjalalaisen hengen vaalija ja ajankohtaisten kysymysten selvittäjä
LAATUAEDULLISUUTTA
AMMATTILAISELTA• Kellohuoltopalvelu• Käsikaiverrukset• Konekaiverrukset• Korukorjaus/ kivi-istutustyöt• Sormuksien valmistus• Ja nyt myös lasikaiverrus
KELLOLIIKEJuhani Lankinen Ky
Kauppalankatu 2, LoimaaPuh. (02) 763 2760
(Kaupungintaloa vastapäätä)
KAIKKI PAIKAN PÄÄLTÄ
SisäsivuillaTÄNÄÄN
Runoja, sivulla ................................. 3Käyvää lapsentekkuu, sivulla ......... 4Sylvi Manninen muistelee, sivulla .. 5Tervetuloa seminaariin, sivulla....... 6Terveeksi, sivulla .............................. 7Jospa uusi auto, sivulla .................... 8
Olen Sonja Rantanen,22 vuotta. Olen juuri muut-tanut Salosta Helsinkiinkimppa-kämppään kaverinikanssa. Saloon jäi perhe,johon kuuluu äiti, Maire japikkusisko Aino.
Olen ollut kesätöissä rip-pikoululeireillä ja olen ollutHesperian sairaalassa töissäkesän. Lisäksi olen joskustuurannut äitiä kotipalve-lussa. Ai niin, ja naapuri-kunnan vanhainkodissakinolen pari keikkaa tehnyt.Syksyllä aloitan opiskelutHelsingin diakonia-opistos-sa.
Harrastuksiini on pienes-tä asti kuulunut seurakunta.Olen käynyt tyttökerhossaja myöhemmin pari vuottamyös itse vetänyt kerhoa.Olen myös käynyt isoskou-lutuksen ja ollut rippileiril-lä isosena. Sitten kävinnuorison ihmissuhde-kurs-sin.
15-vuotiaasta asti olenlaulanut Salon viihdelaula-jissa. Sen jouduin valitetta-vasti nyt lopettamaan. Soit-toharrastuksia on olut viu-lu, sello ja piano . Pianon-soiton hallitsen edelleen.Kitaransoittoakin olen yrit-tänyt opetella, vähän huo-nommalla menestyksellä....
Minulle ovat tärkeitäkoti ja perhe, seuraavaksituleekin sitten ystävät ja su-kulaiset. Myös harrastuksetja koulutus ovat minulletärkeitä asioita ja tietenkinterveys.
Lähin tulevaisuudensuunnitelma on valmistuadiakonissaksi jouluna 2006.Sen jälkeen sitten töihinsairaalaan tai seurakuntaan.
Olen Aino Rantanen,20 vuotta. Asun ”paluu-muuttajana” äidin luona Sa-lossa. Perheeseen kuuluuäiti Maire ja isosisko Sonjasekä viikonloppuisin äidinmiesystävä Ari.
Olen ollut kesätöissä pa-rissa kahvilassa ja yhdessä
kampaamossa. Nyt työs-kentelen toisessa parturi-kampaamossa. Olen siisammatiltani parturi-kam-paaja ja uunituore meikkaa-ja. Syksyllä aloitan maskee-raaja-stylisti-opinnot.
Täällä haavaa en juuri-kaan ehdi harrastaa töidentakia, mitä nyt pianonpim-puttelua ja ” suunsoittoa”kotona, autossa, karaokes-sa... Olen laulanut Salonviihdelaulajissa aina kunopiskelut ovat siihen anta-neet mahdollisuuden. Pia-notunneilla kävin n. 6 vuot-ta ja laulutunneilla n. 5. Te-atteriakin harrastin, jopahiukan menestyksekkäästikoko yläasteen ajan.
Seurakunnan toimin-nassa olen myös ollut mu-kana, käynyt tyttökerhossaja myöhemmin vetänyt ker-hoa. Kerhonohjaajakoulu-tuksenkin olen suorittanut.
Minulle tärkeää on perheja yleinen hyvä mieli jokataas johtuu kourallisestahyviä ystäviä ja kohtalai-sesta menestyksestä opin-noissa ja työelämässä.
Lähin tulevaisuudensuunnitelmani on valmistuakeväällä maskeeraaja.- sty-listiksi ja sen jälkeen yrittääjotenkin sulauttaa ammatityhteen, eli miten harjoittaaniitä tasapuolisesti.
Mitä karjalaisuus teillemerkitsee?
Karjalaisuus merkitseemeille tietämystä siitä mis-tä juuremme ovat. Voimmeylpeänä kertoa, että isovan-hempamme ja tätimme ovatsieltä kauniista Karjalasta.Mummomme ja vaarimmeon ollut Helmi ja Emil Hir-vonen Kurkijoen Huutomä-eltä.
Mitä karjalaisperinteitäedelleen ylläpidätte?
-No piiraita tulee tehtyäainakin jouluisin ja kaikkiinsuurempiin juhliin. Karja-lan murrekin taittuu joten-kin kun sitä hiukan aikaaensin kuuntelee. Ja jos kar-jalaisperinteisiin lasketaanherkästi itkeminen ja paljon
Karjalaisjuuriset sisarukset:
nauraminen, niin perinteetovat hallussa!
Oletko käynytkotiseutumatkoilla?
-Olemme käyneet Kur-kijoella, Sonja 3 kertaa jaAino 2 kertaa. On ollut mie-lenkiintoista nähdä niitäpaikkoja, vaikka aika rän-sistynyttä siellä onkin. Javaarin rappuset on aina ol-lut odotetuin osa matkaa.
Kerro jokin muistosiKarjalasta
Muistomme Karjalastaovat ehkä hiukan uudempiakuin siellä syntyneillä, mut-ta hienoimpia muistoja ovatne kun Hirvosen mökin janavetan ” raunioilla” laule-taan Karjalan kunnailla.Emme tosin ole vielä ker-taakaan tainneet päästä lop-puu laulussa kun itku onyllättänyt kesken laulun....
Onnellinenlapsuusmuisto
Meistä on olut mukavaa,kun on ollut iso piha missäon saatu kavereiden kanssajuosta ja leikkiä. Isä ja äitisanoivat, ettei nurmikollaole väliä jos tallaantuu, kos-ka tulee myös aika jolloinlapset eivät siinä enää leiki.
Miten koette omankarjalaisuutenne?
-Koemme itsemmeosaksi karjalaisia. Ehkävarsinais - suomalaisuus onvaikuttanut kuitenkinenemmän elämäämme kunolemme siellä koko ikäm-me asuneet.
Mutta tottakai olemmeylpeitä juuristamme Karja-lassa.
Miksi siirrämmeperinteitä?
Karjalaisen ruokakult-
Olemme ylpeitä juuristamme!
tuurin säilyttäminen aina-kin tulisi turvata, sillä ei olesen parempaa kuin uunituo-reet riisipiirakat, ja kinaste-lu siitä kumpi saa ne voidel-la.... niitä saa siinä hom-massa napsittua niin hyvinsuuhunsa.... Eihän ne muut-kaan perinteet säily kuinkertomalla, opettamalla jaoppimalla.
Terveisiä lähetämmeäidille ja sukulaisille.
Haastamme enommeAulis Hirvosen Mäntsäläs-tä.
Tämän evakkoonlähdön muistoksi Vampulan Karjalaiset järjestävät Kirkkopyhän.Vampulan kirkossa klo 10 jumalanpalveluksessa saarnaa kirkkoherra Keijo Plit, kanttorina ToivoSalo ja esirukoukset lukee ” kylänvanhin” Juho Supponen. Käymme laskemassa kukkaset Karjalaanjääneiden muistomerkille, minkä jälkeen on seurakuntalaolla kirkkokahvit. Siellä puhuu Keijo Plitja Toivo Arola muistelee evakkoonlähtöä silloin n. 10-vuotiaan pojan näkökulmasta.
Tervetuloa joukolla mukaan
Sunnuntaina syyskuun 19.päivänätulee kuluneeksi 60 vuotta siitä,kun viimeiset asukkaat joutuivatjättämään Kurkijoen lopullisesti.
Perjantaina 17. syyskuuta2 – 2004 – N:o 37
17.9.2004
Kustantaja ja julkaisija: KURKIJOKI-SÄÄTIÖ
Toimitusneuvosto: Kurkijoki-Säätiön hallitus
Toimitus: Päätoimittaja Maire Soiluvaja kaikki Kurkijokelaisen ystävät
Konttori: Vesikoskenkatu 13 As 21, 32200 LoimaaAvoinna: Tiistaisin ja perjantaisin klo 9–14
puh. (02) 762 2551Matkapuh. 050-521 3336
Lakon tai muun ylivoimaisen esteen takia ilmestymättäjääneistä numeroista ei suoriteta korvausta. Lehden vas-tuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sat-tuneesta virheestä rajoittuu enimmillään ilmoituksestamaksetun hinnan palauttamiseen.
ILMOITUSHINNAT: (Kaikki ilmoitukset)
Etusivu ............ 60 centtiä/mmMuut sivut ....... 45 centtiä/mm
Säännöllisistä ja jatkuvista ilmoituksista huomattava alen-nus. Väri-ilmoitukset sopimuksen mukaan. Puhelimitse an-nettuihin ilmoituksiin sattuneista virheistä lehti ei vastaa. Il-moitusaineistojen jättöaika: keskiviikko klo 16 mennessä.
TILAUSHINNAT:vuosi ............... 35 euroa6 kk ................ 20 euroa3 kk ................ 12 euroaPohjoismaat .....39 euroaMuualle ........... 46 euroa
E-mail:[email protected]: LSOP 523900-4897
Sivunvalmistus:Etusivu Frontpage, LoimaaPaino: Satakunnan Painotuote Oy, Kokemäki
ISSN 0782-5668
Lehti ilmestyy perjantaisin, mutta vuoden aikana on joita-kin kaksoisnumeroita juhlapyhien aikoihin.Painosmäärä 2000 kpl.
Kantakaatoistennetaakkoja!Persoonille tilansa
1. Maailmassa on kasvejasyöviä nisäkkäitä 148 erilajia. Montako niistä ih-minen on kesyttänyt?
2. Missä on maailman pisinkallioon porattu maantie-tunneli?
3. Mikä EU-maa on kaikis-ta huonoimmin tunnet-tu?
4. Ketkä keksivät aikoinaantermin suomettuminen?
5. Millä paikkakunnalla jär-jestettiin vuonna 2002vanhalestadiolaisten suvi-seurat?
Muistettavaa
Hartaus sunnuntaiksi 19.9.16. sunnuntai helluntaista
6. Kuka Suomen presiden-teistä on saanut Namibi-an kunniakansalaisuuden
7. ‘Minä vuonna pelattiinjalkapalloin ensimmäi-nen MM-turnaus?
8. Millä paikkakunnalla jär-jestetäänKihaus.niminen kansan-musiikkitapahtuma?
9. Mikä on Suomen suurinammattiliitto?
10. Kuinka monta vuottakestää elefantin poikasenvarttuminen täysikasvui-seksi?
Olen viime kuukausina lueskellut ahkerasti viime sotiemmehistoriaa. Kesän 1944 ratkaisuvaiheisiin perehtyminen on tun-tunut tärkeältä.
Mitä lukemani kirjat minulle opettivat?Opin Valkeasaaren. Juuri siellä tapahtui Puna-armeijan lä-
pimurto kymmenes kesäkuuta -44. Opin myös, mitä “läpimur-to” varsinaisesti tarkoittaa, mitä se merkitsee niiden kokemus-maailmassa, jotka ovat murtokohdassa.
Valkeasaari on Viipurista Leningradiin johtavan tien varrel-la hieman Rajajoelta itään. Sinne hyökkääjä oli keskittänytvaltavan materiaalisen ja miehistöylivoiman. Kesäkuun yhdek-säntenä aamulla kello 5 alkoi parituntinen tykistökeskitys, sii-henastisen sotahistorian suurin lajissaan. Kilometrin matkallaoli tykkejä neljän metrin välein.
Seuraavana päivänä kello kuusi alkoi sama parituntinenuudelleen. Ja sitten tulivat tankit ja niitä seuraava jalkaväki.Kolmasosa puolustajista oli kadonnut riveistä. Illalla hyökkää-jä oli jo 20 kilometriä lähempänä heidän kotejaan.
Opin myös Viipurin. Se menetettiin kymmenen päivää myö-hemmin, miltei muutamassa tunnissa. Loputtomasti erehdyk-siä, väärin ymmärryksiä, puutteellista varustautumista. Byro-kratian vuoksi joukoille ei saatu ammuksia Pienistä sattumuk-sista kasvoi suuri virta, pakokauhuisten kymi. Niin tai näin,tutkijoiden mukaan Viipuri olisi menetetty materiaali- ja mies-ylivoiman vuoksi joka tapauksessa. Ehkäpä näin säästyi montaihmishenkeä.
Opin Tali-Ihantalan, vuoden -44 heinäkuun alun. Vajaapuolen pitäjän kokoisella alueella oli 150 000 hyökkääjää,puolustajia siitä kolmasosa. Päivä toisensa jälkeen joskus Val-keasaarenkin veroista tykistövalmistelua, pommitusta, tankkeja,hyökkäyksiä, perääntymistä, vastahyökkäyksiä, kaatuneita,kaatuneita, haavoittuneita, kadonneita,raajarikkoja...
Mutta puolustajat pitivät asemansa. Jos niin ei olisi käynyt,tie Lappeenrantaan ja Helsinkiin olisi ollut avoin.
Tali-Ihantalan puolustus piti. Kiitos lankeaa tykistölle. Kii-tos lankeaa Saksanapuna saaduille uusille panssarinyrkeille jakauhuille, ja ennen kaikkea niitä käyttäville lähitaistelijoille.Kiitos lankeaa kaikille niille, jotka pelostaan huolimatta eivätjättäneet asemiaan.
”Kantakaa toistenne taakkoja, niin te täytätte Kristuksenlain”, kehottaa apostoli Paavali.
Vaikka olen sivarina ja kuusikymmentä luvun lapsena oppi-nut suhtautumaan varovaisesti sodan sankaruuteen, en voi ollaajattelematta, että viime sodissamme tuhannet ja tuhannetvaistonvaraisesti noudattivat tuota ohjetta: “Kantakaa toisten-ne taakkoja.”
Sota on muutakin kuin sankaruutta, ihmetekoja, rohkeutta,miehekkyyttä... Sota paljastaa ihmisestä myös hänen alhaisuu-tensa, alleviivaa hänen heikkouksiaan.
Mutta velvollisuudentunto, itsensä alttiiksi paneminen, hen-kilökohtaisista eduista luopuminen on sodan kurimuksessamyös ihmisen suuruutta. Toisten taakkojen kantamisessa onaina jotain pyhää, raadollisuudenkin keskellä..
Kenen taakkaa minä voisin tänään helpottaa, kenen hyväksitinkiä omastani?
Tunnen syvää kiitollisuutta, kaikkia niitä ja teitä kohtaan,jotka eri tavoin kannoitte sotiemme raskaan taakan!
Esa-Matti Peura
– Hiitolan ja Kurkijoen sukutut-kimuspiiri kokoontuu torstaina 23.8.2004 kello 18.00 HelsingissäKarjalatalolla Wärtsilä salissa. Asi-oina on talven kuukausittaisten ko-kousten valmistelu kehittämällävaikka kyläkohtaista käsittelyä.Käydään läpi kesän sukututkimus-kuulumiset. Piiriläisiä tulee kokous-paikkaan jo kello 15.00 keskuste-lemaan yksilökeskeisemmin suku-tutkimisesta ja siihen liittyvistä ky-symyksistä. Mukaan kutsutaan pii-riläiset, uusia tutkijoita ja tietysti su-kututkimuksesta kiinnostuneita.Lisätietoja tarvittaessa Veikko Re-volta puh 03 7622 147 tai 05 05 60 60 49 sähkö[email protected]
– Rummunsuon Marttakerho ko-koontuu Sinikka Sikiöllä torstaina,23.9 klo 18.
– Kalakurjet Kurkijoen matkanlähtöaikataulu: Virttaa klo 4.30,Alastaro klo 4.40, Hirvikoski klo4.50, Loimaan asema klo 5.00, Ki-asma Helsinki klo 7.00.
Yleisöltä
Sukulaiset onnittelevat90 vuotta täyttävääAlina Taskista
22.9. Honkajoella.
Loimaan Kartanonmäenvanhainkodissa
täyttää 22.9. 2004
100 vuottaErika Häkli
(ent. Puputti, os.Heinonen)Kurkijoen Lapinlahdelta.
Ei vastaanottoa.
17.9 pe Aila, Aili18.9 la Tytti, Tyyne19.9 su Reija20.9 ma Varpu, Vaula21.9 ti Mervi22.9 ke Mauri23.9 to Mielikki
Tilaukset:Kurkijokelaisen toimitus, Vesikoskenkatu 13 As 2132200 LOIMAA, puh. (02) 762 2551, 050-521 3336
UntoMiikkulaisenkokoamaNäin ikkeä– murre-sana-kirja sisältää yli4000 murresanaa.Eino Vepsä on lisäksi koonnut Kurkijoelta, Hiitolasta,Lumivaarasta ja Jaakkimasta sekä naapuristaParikkalasta yli 300 sananpartta, joista hän on osanmyös kuvittanut. Mainio lahjakirja, tärkeä hakuteos!
Hinta 23,- eur
Nyt käydään kovasti keskustelua sotiemmearmeijan pääesikunnan henkilöistä. Kokonaisiasivuja julkaistaan lehdissä siitä kuka millainen-kin oli, kuka kränkkä, kuka vahva, kuka pikku-mainen, kuka suuri – aina jonkun toisen ihmisenarvio toisesta, siis hyvin subjektiivinen näke-mys.
On turha kuvitella, että ihmiset, jotka etene-vät urallaan – olipa se sitten sotilasura, tai jotainmuuta, olisivat hyvin yksioikoisia, hyvin per-soonattomia. Kyllä menestyminen ja etenemi-nen edellyttää ihmiseltä jotain, eikä pelkästäänkapeasti arvostellen positiivisia ominaisuuksia.
Jos ihminen ei esimerkiksi ole lainkaan kun-nianhimoinen, hän ei varmasti etene. Jos ihmi-nen pyrkii eteenpäin, hänet leimataan pyrkyrik-si, vaikka ilman tuota ominaisuutta tuskin yksi-kään poliitikko olisi paikallaan nyt.
Päästäkseen johtajaksi ihminen tarvitsee voi-makkuutta. Sellaista johtajaa suomalainen aina-
kin arvostaa. Heikko johtaja on meillä huonojohtaja. Voimakkuus ei kuitenkaan tarkoita yk-sinvaltiutta, ei pompottamista, ei toisten alista-mista. Voimakas ihminen osaa myöntää myösomat heikkoutensa ja antaa arvon toisten osaa-miselle.
Mutta aika turhanaikaiselta tuntuu vanhojenkaiveleminen, jo monen poisnukkuneen persoo-nan arvostelu – miltä se tuntuukaan heidänomaisistaan. He kaikki tekivät paljon sellaistamikä oli pakko, ei ollut valinnan varaa – eikövoisi siis antaa heidän olla, sellaisena kuin hesitten olivatkin. Iltapäivälehdistön räävinnänpaikka tämä keskustelu ei ainakaan ole, eikä asi-allista tiedotusta se, että sodanaikaista pääesi-kuntaa verrataan Kauniit ja rohkeat – tv-sarjaan.
Maire SoiluvaPäätoimittaja
Perjantaina 17. syyskuuta 2004 – Nro 37 – 3
N:o 37. Lauantaina syyskuun 18. p:nä 1954
Karjalan Liiton ja senjäsenseurojen tilaisuuksiavuonna 2004Tilaisuudet KarjalatalollaHelsingissä ellei toisinmainittu. Karjalan Liitto ry,Käpylänkuja 1, 00610 Hel-sinki, puh. 09-7288 170 Syyskuu18.9. Suunnistusmestaruus-
kilpailut, Lieto18.9. Terijoki-juhla, Järven-
pää19.9. Jaakkiman pitäjäjuh-
la, Seinäjoki19.9. 60 vuotta välirauhan
solmimisesta, Seinäjoki,järj. JaakkimalaistenSeura ry ja Karjalaisseu-rojen Etelä-Pohjanmaanpiiri.
25.-26.9. Viipuri monikan-sallisena ja kansainväli-senä kaupunkina -sym-posiumi Viipurissa, yh-dessä Viipuri-keskuksenkanssa
26.9.-2.10. Hiljentymisenviikko Ylläkselläsyyskuu Rapon sukuseu-ran sukukokous, Alavusks. www.rapo.fi
Lokakuu2.-4.10. Elävien kuvien
Karjala -risteily5.10. Taistelukentiltä rau-
han töihin -luento7.10. Pitäjäesittely
Tapahtuma-kalenteri
Ken tietää?Kuva Kurkijokimuseon kokoelma
Mille työmaalle tässä on mahdettu kokoontua? Tiedot kuvasta pyydetään osoitteeseen Kur-kijokimuseo, Kojonperäntie 446, 32260 Kojonperä tai puhelimitse 050-4036050 MariaKauppinen tai sähköpostilla [email protected].
Kalevi Kiviniemi kon-sertoi Loimaan kaupunki-seurakunnan kirkossa
Urkujen velhoksi tai tai-kuriksi nimitetty Kalevi Ki-viniemi on aktiivisimminmaailmalla esiintyviä suo-malaisia instrumentalisteja.Hänen kansainvälinenuransa lähti käyntiin 1990-luvun alussa Japanissa jaLontoossa pidetyistä kon-serteista.
Kiviniemi tekee jänte-vällä otteellaan kappaleistavärikkäitä ja jännittäviä.Hän on urkuri jolta löytyytakataskusta aina jotain uut-ta ja mielenkiintoista. Hänon valloittanut yleisön eri-koisilla sovituksillaan javirtuoosimaisella soitol-laan. Ohjelmaan kuuluuaina improvisointi, milloin
Urkuvelho Loimaallamistäkin teemasta, niinmyös tällä kerralla.
Mukana ovat huilutaitei-lija Pinja Järvinen ja laulajaJukka Pietilä. Järvinen onopiskellut huilunsoittoaLahden konservatoriossa jaSibelius-akatemiassa. Hänon tehnyt yhteistyötä Kivi-niemen kanssa vuodesta2003. Jukka Pietilä opiskelikirkkomusiikkia ja yksin-laulua Sibelius-akatemiassaja valmistui musiikin mais-teriksi 1987. Hän toimii Tu-run tuomiokirkkoseurakun-nan kanttorina.
Kalevi Kiviniemi, urut,Pinja Järvinen, huilu ja Juk-ka Pietilä, laulu Loimaankaupunkiseurakunnan kir-kossa tiistaina 21.9.2004kello 19.00.
Unohtumaton Uukuniemi
PERUS-PESSIMISMISatakuntalais-sarkialainenperuspessimismion katsella kurkiaurojen lentoasuon yli ja kurkottaa kättäänpäästäkseen mukaan,mutta tyytyykin suopursunkukkaan.
Ei ylösotetun ja alaspainetuntapaaminen ole helppoa.
Kun joku haluaaloitontua salaperäisenä,on hänellä siihen syynsä,koska on vaikeaaomaa sekoiluaan selittääja pelkää toisen esiintyvänaktiivina harrastelijakaitselmuksena.
Aloit uskoa tosiasioita, jotka eivätmiellyttäneet: susi oli lampaan turkissa,lammas ääneti kerittynä, haavoitettuna.
Kerro, mitä kuuluusilmiesi sinfoniaan tänään.
Heimo Suontausta
ote:
Kuva vanhuksesta pojanpoikineenkotinsa raunioilllaelää uudelleen.Evakkomatka ensimmäinenoli jäänyt taa,oli valloitettu takaisinkaistale Karjalaa,elämä Karjalassaalkoi sarastaa.
- Älähän itke, ukki lohduttaapoikansa poikaa,kotiaan surevaa.- Nyt vaikka kotimme onraunioina, on meillä kaikki, mistäaloittaa:
on pelto, järvi, metsä, kalasauna. Isäsisodasta palaakenties jo lauantaina,ja uuden tuvan hirretsilloin kaadetaan.Sinunkin kirvestäsija voimaa tarvitaan.Pystymme tyhjästäkin alkamaan,kun turvaamme vain yksin Jumalaan.
Ukin unelmamuutaman vuoden jälkeentaas niin kuin kuplina hajoaa;koti jälleen on jäänyt rajan taaja Karjalan kansa vaeltaataas kohtalontaipaleellaan.
Otto Räsäsnen
MEIJÄ MIESMeijän mies kysyi renginpaikkaa.Pääshä hää,mut periI vasta puolenpäivän jälkee.Ensikspit kahtoo Vjälki jättöset”käyvä pankis ja siellä,täällä.onneksi rupes aurinkooikei paistamaa,muutehää ei ois kehantkaalähtii mittää tekemää.Mie kyl oon purputtantei se työ tekemällä lopu.Anna jo olla,tehköötkel on hallui ja himmoi.Sellane puheha silintoo anto,hää eimakkaakaa kulehmä suossa.Etniiku sil viisi jäähänen kanssaan.
Anna
1. Kerro Karjalan muistosiarmaat Sinä lukija ystäväinvaikka hiukses ois hopianharmaat jaksat nuoruuden teitänäin. Siellä kulkea kyllä on tilaaälä kiertele pienoista pilaa.
2. Kerro murteella muistosi sieltä,kaikki ystäväs ymmärtää tuotaKarjalan kallista kieltä sehänmeitä nyt yhdistää.Ole itsesi, arkisen aitosilloin löytyy se tarinan taito.
3. Kerro muistosi parhaimmatpalat hyvin muistat kaiken siemeidän keskenhän säilyvät salatenhän kertoile muille mie samatvaiheet on ystävä sulIa tännekotoas karkoitetulla.
4. Kerro vaikka ois toiseenkinkertaan kalajuttusi hurja tuo:hauki mikä ei mahtunut mertaanminkä surmaksi koitui suo- oisi mukava minunkin kuullajos lopun kertoisit omalla suulla.
5. Kerro kun suurimpaansorsaparveen sinä latinginlaukaisittahi tarrasit hirveä sarveenmiten kiirettä siinä pitkävi äkkiä laskut ja nousutkesti sentään ne sarkaset housut.
6. Kerro Viipurinmarkkinamatkas missä ruunansä vaihdoit niin ja se antoilcinhiivatin hatkaa mutta litkojaryypättiin,siellä poliisit huusi kuin hullutmut et pelännyt kotoas tullut.
7. Illaks matkasit kaiLehtovaaraan sitä heiliäetsimäänmutta kohtasit nauravannaaraan mikä sekoitti pojanpään.Meni ruuna ja markkinavaljaatnyrkit taskusta pilkisti paljaat.
8. Kerro kesästä ja kuhilaistaja talkootansseista elokuunmiten nauratti niitto jo naistakoko kiireisen illansuunpelimanni kun pellon laitaannosti haitari laukkunsa aitaan.
9. Tokko muistat sä kaikkeaennää pelin vintillä vingahtaispojat niistivät nyrkillä nennääkorpirojulle henget hais.Tytöt nyppivät hameensahelmaajoku nipisti selästä Selmaa.
10. Kerro joulusta, haastelehäistäkun meillä ol Karjalan maa,ellet kerro sä nuorille näistäeivät muuten he tietää saa.Tartu muistojen mutkaiseenlankaan kudot elämän kultaisenkankaan.
Kirjoittanut: Kirvun Jussi.
KERRO...
Perjantaina 17. syyskuuta4 – 2004 – N:o 37
Hiitolan Pösöjen sukukokoontui 23.-25.7.2004kolmannentoista kerran,tällä kertaa Pohjois-Hä-meessä.. Majoituspaikkanaja tukikohtana oli Sammal-niemen lomakylä, Iso-Pe-tääjärven rannalla, Juupajo-ella.
Varsinainen sukukokouspidettiin lauantaina 24.7.sukulaisten Liisa ja PerttiNaapin omistamassa ja en-tisöimässä 1850-luvunmaalaistalossa Längelmäel-lä Maivian pidot -juhlata-lossa. Juhlatalossa oli ihas-tuttava vanhan ajan tunnel-ma ja ilmapiiri.
Kokoontuminen Naapil-la alkoi tervetulokahvilla jasen jälkeen kokoonnuttiinaarin kokoiseen pirttiin pi-
HIITOLAN PÖSÖJENSUKUKOKOUSPOHJOIS-HÄMEESSÄ
tämään sukukokousta.Kokouksen osallistuja-
määräksi kirjattiin 54. Ko-kouksen puheenjohtajaksivalittiin Pauli Pösö, sihtee-riksi Sinikka Pösö ja pöytä-kirjan tarkastajiksi Pekka jaEeva Kekki.
Sukuneuvoston jäseniksija varajäseniksi valittiinseuraavaksi kaksivuotis-kaudeksi Juhani Pösö (vj.Anja Pösö), Pekka Kekki(vj. Arja Kaseva), Eine Rin-ne (vj. Risto Rinne), InkeriSinisalo (vj. Tarja Mäkelä),Siiri Uusitalo (vj. SeppoKarvonen), Sinikka Pösö(vj. Pauli Pösö), MarkkuBragge, Keijo Pösö (vj.Mauri Pösö), Sami Toiviai-nen (vj. Liisa Salo). Suku-seuran puheenjohtajana jat-
kaa Pauli Pösö, varapu-heenjohtajaksi valittiin Ju-hani Pösö ja sihteeriksi Si-nikka Pösö.
Kokouksessa käytiinkeskustelua mm. sukuseu-ran toiminnasta. Todettiin,että Pösön sukuseuralla onoma kotisivu internetissä japerustiedot ovat siellä näh-tävissä. Sukuseuran toimin-taa päätettiin edelleen ke-hittää.
Seuraava sukukokoontu-minen päätettiin pitää Jä-millä 29.-30.7.2006, Jämi-järven kunnassa.
Kokouksen päätyttyäpääsimme nauttimaan Mai-vian pitojen juhlapöydänantimista. Ruokailun jäl-keen oli ”lähtökahvit” man-sikkakakkuineen, joten au-
rinkoinen iltapäivä oli täy-dellinen.
Suvun viikonloppua vie-tettiin leppoisasti seuruste-lun ja kanssakäymisen mer-keissä. Sammalniemessä
valmistuivat aamu- ja ilta-palat suvun yhteistyöllä. Li-säksi lämmitettiin sauna,käytiin uimassa ja paistet-tiin makkaraa iltahämäris-sä, kaikesta tästä viihtymi-
sestä kiitokset suvulle.Allekirjoittanut toivotte-
lee mukavia syksyn hetkiä,kahden vuoden kuluttua onuusi juhla.
SinikkaEinontytär Pösö
Tämä syksyinen päivä70-vuotta takaperin lieneeollut melkoisen urakoinninpäivä, ainakin omalle äidil-leni lyydia Tattarille.
Sauna oli lämmitetty,loukku, lihta ja häkilä tuotusaunalle, samoinkuin edeI-lisvuotiset pellavakuvotkin,jotka olivat aikansa olleetliossa ja sitten hangella“valkenemassa”.
Tähänaikaan syksystä al-koivat maalaistaloissa syys-työt olla jo lopuillaan, mitänyt syyskyntöjä vielä lieneeollut tekemättä. Sananlas-kussakin sanottiin: “Mikke-linä nauriit kuoppaan jaakat pirttiin.”
Siispä pellavienlouku-tuskin piti saada aikanaantehtyä. Äidin kertoman mu-kaan hän vain loukutti jaloukutti vaikka suurta ma-haa pahaenteisesti kipriste-likin. Karjalainen nainensitä ei pienistä “kaarita”, eiäitikään. Loukku ja lihtaolivat liukkaassa liikkeessä,pitihän työ saada tehtyä en-nenkuin muihin puuhiin oliaikaa. Pellavat tulivat keh-räyskuntoon, niin aivinatkuin tappuratkin olivat keh-
räyskunnossa valmiina, kunlienee loukuttaja tuuminut.‘Täs pitänyö nyt käyvä lap-setekkuu.”
Mahankipristelyt olivatyltyneet siihen mittaan etteisiinä muukaan auttanut.Niinhän siinä sitten kävi,että samoilla pellavasaunanlämpimillä minä tyttö syys-illan pimeydessä maailmaaihmettelemään iltamyöhäl-lä kymmenen aikoihin 27.91934 ennätin.
Lienen ollut vähän hätä-senlaista sorttia, sillä pyhä-nä 30.9 sain rovasti Hart-manin kastamana jo nimen-kin. Tämä kiire johtui siitä,että pappi oli sopivasti pai-kalla. Eikähä sitä kannataturhatakkii pappii kyyvitäkoka viikko tuolta sutkasematka pääst kirkolt.
Samaisena syyskuun lo-pun päivänä pappi näet oliollut Ulaskak niemessäSoikkelin talossa tyttölastakastamassa ja samalla reis-sullahan se hoitui Nehvolantytönkin nimenanto.
Meillehän tuosta Kun-nalliskodin lähettyvillä ole-vasta tienhaarasta Suokan-nasta Päijäläänpäin oli vainreilu puoli kilometriä.
PELLAVANLOUKUTUSPÄIVÄ27.9 1934
Kummitkin löytyivätnaapurista. Tämän kunniansaivat laina ja Matti Tutti.Tämä kummila olikin lap-sena ollessani se paikkamissä silloin aikanaan oli-vat parhaat leikkikaverit jamihin kipaistiin joskusmontakin kertaa päivässä.
Kotona ja Tutilla sitänytkin käydään joka kerral-la kun kotiseutumatkoillaomilla lapsuudenleikkipo-luilla tallustelemma. Muis-telemme erilaisia lapsuu-den tapahtumia, katselem-me entisiä leikkipaikko-jamme ja voi ihme, mitenpalautuvatkaan nuo vuosikymmenien takaiset tapah-tumat mieleemme ihan elä-västi. Mihin mielen sopu-koihin lienevätkään aika-naan piiloutuneet, nyt nesieltä esiin putkahtelevat.Yksi muistaa yhtä, toinentoista ja niin saamme sielläjuurillamme viettää moniamuistojen täyte tämiä het-kiä. Joskus vetää suupieliähymyyn. joskus herahtavatkyyneleet silmiin. Niinhänsitä meillä karjalaisilla ontapana tehdä.
Terttu Ketola os. Tattari
Unto Miikkulainen
Näin ikkeäISBN 952-5278-37-9
Toimittanut Eino VepsäKustantaja Ooli Oy Loi-maan Kirjapaino Oy, 2004
Selailtuani ystäväniUnto Miikkulaisen kokoikänsä kokoamaa Kurkijo-en murresanakirjaa en ollutuskoa silmiäni sen asiasi-sällön eli murresanojensuuresta määrästä. En kui-
tenkaan ruvennut niitä las-kemaan, mutta arvioin nii-tä löytyvän kirjasta noin6300 sanaa.
Se on hirmuisen paljon.kun esimerkiksi Raudunhistoriakirjassa murresa-noja on lueteltu vain 92.Luulin entisenä RAUTU-LAISTEN LEHDEN pää-toimittajana “hallitsevani”
noita murresanailmaisuja-kin, mutta mitä vielä!
Rupesin oikein tutki-maan asiaa, mutta eihän tar-moni riittänyt kuin noin 15sivun alueelle, jonka noin474:stä sanasta en ymmär-tänyt niistä 83:n merkitys-tä. Rautulaisuuteni rajaa si-ten tämän perusteella kurki-jokelaisten puheista noin 23prosenttiseen ymmärtämi-seen!
Sitten rupesin ihmettele-mään eräissä sanoissa esiin-tyviä kirjainten erilaistakäyttöä jälleen rautulaisiin
verrattuna.Eniten erotin tavun “toa”
esimerkiksi sanassa “entuu-vestoa”. kun rautulainen sa-noo “entuuvestua”. Siis o;ntilalla u. Noin 15 sivullaerotin 32 sellaista tapausta.“teä” tavu oli myös sellai-nen eli sen rautulainen sa-noisi: “tiä”. Esim “Iökeleh-teä” - “Iökölehtiä. “heä”tavu, esim. “häeki” - “hiä-kii”. Siis e i :ksi. Muitatuollaisia kirjaineroja ta-vuissa ovat “joa” - “jua” -“hurajoa” - “hurajua”!.“moa”- “mua”, “huono-
nemmoa” - “huononem-mua! Ynnä muita sellaisia!
Kyllä tuossa olisi sana-kirjaa varmasti monellemuullekin kuin kurkijoke-laiselle. Olet Sinä Unto ai-kamoinen epeli noissa har-rastuksissasi! Ei voi muutakuin ihmetellä tarmoasi jataitoasi ja niistä johtunuttaloistavaa tulosta. Kuten “niiikkiä” myös Eino Vepsällesuuret kiitokset asian autta-misessa kirjan asuun ja jul-kaisemiseen.
Tuo kirja alkaa olla sel-laista kulttuurellista ja käy-
tännön tarpeellisuudenluokkaa, että se kuuluu vä-hintäin jokaisen kurkijoke-laisjuurisen kirjahyllyn sel-laiseen kohtaan, että se onaina helposti käteen otetta-vissa. Tarvettakin siihen tu-lee varmasti usein esiinty-mään.
Suuri kiitos Untolle tuol-laisesta kulttuuriteosta! Se-hän on sitä luokkaa, ettäkyllä sen perusteella pitäisiparikin mitaliakin irrota!
Eros Jäske
“Saimme taas kerransitä, mitä myyttinen “kan-sa” haluaa, kuivan näköis-patsaan värikkäästä hen-kilöstä.” Näin oli präntätty-nä Hesarin kulttuurisivulleVirolais Jussin patsaasta.
Ja minä kun pidin niinkovasti lopputuloksestajuuri sellaisenaan! Siinä onsekä perinnettä, että moder-nia ilmaisua. Se on patsas,jonka viereen ei tarvitsemennä historiankirja kädes-sään päästäkseen perillemitä muistomerkki esittää.
Valtioneuvos JohannesVirolaisen muistomerkki-juhla 14. 8.04, alkoi Lohjankirkossa pidetyllä upeallakonsertilla. Väkeä oli pilvinpimein, käytävätkin täynnä,(joukossa kaksi Loimaantyttöäkin, jotka eivät hy-väksyneet kahvikutsuani!)
Muistomerkin paljastus-seremoniat menivät nuot-tien mukaan, melkein.Tuulten haltija päätti kaimuistuttaa sodan tuulista jatempaisi patsaan päältäpressunjo paljon ennen ai-kojaan. Somasti se tuulihulmutti myös muinais-Karjalaiseen kansallispu-kuun pukeutuneen Seinä-jokelais rouvan helmoja.
Suuren, kunnioitetun
NUORISO KAIPASIVIIRUSILMIÄ!
karjalaismiehen juhlaa olitullut kunnioittamaan vä-keä pitkienkin matkojen ta-kaa. Monia entisen kotinsarajan taakse jättäneitä, - sii-hen pakotettuja.
“Mahtavaa. Varsinkinkirkkokonsertin ohjelma oliniin hyvin valittu, että sepani sydämen vapisemaan.Kannatti tulla Lappeenran-nasta saakka,” sanoi eräsrouva. Elämän kivessä Vi-rolainen seisoo kuin puhu-japöntössä. Pöntön tausta-teksti kertoo hänen töitten-sä mittavuudesta, samointoinen korkea kivi.
Muistomerkistä tuli kol-men kivipaaden tarina. Kol-mas kivi on puiston itäreu-nalla, se on Karjalan kivi,kaipauksen kivi, jossa ei oletekstiä. Sanoja ei löytynyt,kaipaus on liian suuri... Jo-kainen voi itsekseen tutkis-tella kiilloitetun, mustangraniitin heijastuksia...
“Ymmärsivät pistäämuutakin, kuin kolme ki-veä törröttämään!”
“ Juhla oli just Johannek-selle sopiva ja patsas hänennäköisensä,” kiittelivät en-tiset Viipurlaiset.
“Silmät olliit pienem-mät, ko patsaalla!”
Kaksi nuorta miehen al-
kua juoksi koko toimituk-sen ajan ympäri kirkkokent-tää nykymuodin suosimissalökäpöksyissään, heiltäkinkuului kommentti: “ Jussipiti aina kiinni, ei se tommo-nen ollu.” Monenlaista mie-lipidettä siellä kuului, suurinosa myönteisiä. Yleisarvo-sana: kiitettävä.
Lohjan lehdessä nimim.Hanski kirjoitti näin puhe-linviestissään muutamapäivä tilaisuuden jälkeen: “Virolaisen muistomerkistä.Kyllähän se on paikallaan,mutta se hinta. Olisikohankannattanut tilata halpa-tuontimaasta Johannestakunnioittaen.”
Karjala jäi saamatta, ai-nakin Jussin osalta ja se hä-nen lupaamansa elämänsäensimmäinen känni otta-matta.
Juhlassa mukanaOnerva
Perjantaina 17. syyskuuta 2004 – Nro 37 – 5
Kurkijokelaisen toimitus:Vesikoskenkatu 13 As 2132200 LOIMAAPuh.no (02) 762 2551, 050-521 3336
Sylvi Mannisen kotiti-lan mailla oli kolmenpitäjän rajapyykki.Koti sijaitsi Rautjärvel-lä, Hynnilän kylänsalolla ja siellä yhtyivätRautjärven pitäjäänKirvu ja Hiitola.
Sylvi Manninen, os. Ero-nen, on syntynyt Rautjär-vellä vuonna 1918. Hän onkäynyt kansakoulun Hiito-lan Marjakoskella ja ripillehän on päässyt Rautjärvenkirkossa. Tansseissa käytiin
Kirvun Vasikkalassa, jonnekokoontui nuoriso kaikistakolmesta kunnasta yhteisiinrientoihin.
HäämuistojaKäytyään rippikoulun
keväällä Sylvi pääsi sama-na kesänä tuttavan häihin”kukkaistytöksi”. Morsiansaatettiin omasta kodistaansulhasen kotiin. Mentiinkuorma-autolla ja pareittainpoikien kanssa istuttiinavolavalle asetuilla pen-keillä. Hääpari Onni Haa-kana ja Sylvi Vento vihittiinmorsiamen kotona Hynni-län kylässä, hääjuhlaa vie-
tettiin sulhasen kotona Lat-vajärvellä ja riihessä tans-sittiin. Ikimuistoinen oli ko-timatka häistä, Sylvi tuotiinpyörän tangolla kotiin.
Sylvin omat häät vietet-tiin syksyllä 1943 lokakuunviimeisenä päivänä. KotoaHynnilän kylästä ajettiin ki-esseillä Ilmeen seurojen ta-lolle, jossa vain lähisuku olipaikalla, elettiinhän vieläsota-aikaa. - Oltiin ViljoMannisen kanssa tunnettujo vuodesta 1936, kuin ohi-mennen Sylvi mainitsee.
Sota-aika HiitolassaSyksyllä 1939 Sylvi toi-
mi Hiitolan lotissa Marja-koskella muonitustehtävis-sä, ruokalassa kävi suuria-kin ”sotaherroja”. Eräänäiltana järjestettiin tanssiai-set ja heti seuraavana päivä-nä miehet joutuivat lähte-mään sotaan. Talvisodan ai-kana muutaman kerran Syl-vikin joutui ilmavalvonta-tehtäviin Linnanmäelle,josta ajasta Sylvi muistaakovat pommitukset, vartio-kopin ovetkin itsestäänavautuivat pommien vaiku-tuksesta.
Lähetysseuroja pidettiinvuorotellen talosta taloon,kudottiin sukkia rintamallelähetettäväksi. Talvisodanaikana majoitettiin Kan-nakselta tulleita pakolaisiasiihen asti, kunnes he siir-tyivät Keski-Suomeen, poissodan jaloista.
Nuoret kohtaavatSylvin sisar oli kampaa-
janopissa Hiitolan asemal-la. Siihen aikaan nuoret ta-pasivat toisiaan asemalla elikuten silloin sanottiin:”mentii junille”. Kerran sat-tui Mannisen Viljo olemaan
asemalla, hän oli menossajunaan, kun oli palaamassakotilomalta rintamalle jahiukan ehtivät nuoret kes-kustelemaankin.
Sitten tuli rintamalta kir-je, Viljo halusi tavata japyysi tulemaan Viipuriin.Sylvin piti saada kulkulupaViipuriin menoa varten janiin nimismies antoi luvanja syyksi kirjoitti korvalää-kärin menon.
Kihloihin oli päätettymennä 26.3.43. -Mie läksinViljon luo Viipurii, kulmatvärjättii ja ne jäiki tum-miks, sen muistan, kertooSylvi. Yllättäen Viljon velioli Hiitolan asemalla odot-tamassa junaa ja samalla ju-nalla he menivät Viipuriin.Sylvi oli salaperäinen, eikäkertonut, että oli Viljonkanssa sopinut tapaamises-ta. Veli luuli, että sattumal-ta Viljo oli Viipurin asemal-la vastassa.
Sodasta ei niin vain saa-tu lomaa, Viljo sai työlomaatoukokuussa peltotöihin jasyksyllä rukiinleikkuuseen.
RautjärveltäHiitolan kauttaKeravalle
Perhe evakossaHäät oli vietetty syksyllä
1943 ja Sylvi asui siitä läh-tien miehensä kotona Hiito-lassa. Mannisen talo sijaitsiAlajärven ja Hiitolanjärvenvälisellä kannaksella. Lea-tytär syntyi heinäkuussa1944 ja joutui äitinsä kans-sa evakkomatkalle 6 viikonikäisenä. Junalla mentiinHiitolasta Seinäjoelle jasieltä Vähäänkyröön.
- Siellä oli semmoisetolot, ettei voinut lapsenpuhtautta hoitaa niin kuinkotona, muistelee Sylvi,joka oli tottunut kotona”vannaamaan” tytön jokapäivä. Olohuoneessa olivain takka, eikä muuta läm-mitystä. Siinä takassa myöskeitettiin ruoka. Vauva vi-lustui ja sai kovan kuu-meen.
Uusi koti Keravalle- Vähän ennen joulua
1944 Viljo pääsi siviiliin jaJungsundista saatiin käyt-töön talon pääty ja sinne
Sylvi muistelee menneitäaikoja. Pihakeinu oli1990-luvulla rakennettuMannisen talon pihaanHiitolassa.
Hiitolan tytöt itse teke-missään leningeissä
lähdössä juhannusko-kolle Marjakoskelle.
Vasemmalta Sylvi Ero-nen (myöh. Manninen),
Siiri Kuitunen ja SiiriEronen (myöh. Kykkä-nen). Leninkikankaat
oli ostettu Levosen kan-gaskaupasta.
Talkooväki aloittamassa talkootanssit Hiitolassa 1920-luvulla.
jäin vauvan kanssa, kunViljo pääsi Helsingin ase-malle töihin. Sitten seuraa-vana syksynä saimme asun-non Keravan Kaskelasta,sellaisen isohkon huoneen,talven yli elettiin siinä huo-neessa. Kevättalvella –50ostettiin oma talo ja muutet-tiin Kiventielle. Viljolla olikeuhkolaajentuma ja hänmenehtyi vuonna 1963.
Sylvi Manninen on parivuotta siten luopunut oma-kotitalosta, jossa ei ollutmukavuuksia ja asuu nyttyytyväisenä veteraanita-lossa Keravan keskustassa.-Pannulappuja ja ristipisto-tyynyjä valmistan lahjaksilapsenlapsille ja ystäville-kin asti, kertoo Sylvi pirteä-nä ja muistelee tyytyväise-nä edelliskesän yllätysjuh-lia, jotka tytär järjesti 85-vuotispäivän kunniaksi. -Enää en jaksa Karjalaanlähteä, mutta hyvä, että sil-loin kuljin kun voimia oli.
Irma Sinerkari
Mannisen talo oli tallellaAlajärven ja Hiitolanjärven
välisellä kannaksella, kunSylvi Manninen vieraili siel-
lä 90-luvun alkupuolella.
Perjantaina 17. syyskuuta6 – 2004 – N:o 37
Kaksi miljoonaa suo-malaista kansanedustaji-en tukena
Aluepalautus ry. vaatiieduskuntaryhmiä ja kan-sanedustajia aloitteellisiksiSuomen viime sotien seu-rauksena Neuvostoliitollepakkoluovutettujen aluei-den palauttamiseksi Venä-jän hallusta.
Aluepalautus-järjestötoteaa, että äskettäin STT:nteettämän mielipidekyselynmukaan 38 prosenttia suo-malaisista, eli noin kaksimiljoonaa kansalaista, kan-nattaa Karjalan palautta-mista. Samalla Aluepalau-tus ry. muistuttaa, että hal-litus ja kansanedustajat oli-
Aluepalautus ry. vaatii eduskuntaryhmiä jakansanedustajia tekemään
Karjalan palautusaloitteita
Toivotamme Teidät ter-vetulleeksi ProKarelian jaKarelia Klubin järjestä-mään sotasyyllisyys- ja ase-kätkentäseminaariin:
Maanantaina 20.09.04klo 16:00 Pohjolan talo,Kansallissali, Aleksanterin-katu 44, Helsinki
Sotasyyllisyys- ja ase-kätkentäkysymykset onaika tuoda maltilliseen jaasiapohjaiseen poliittiseenja kansalaiskeskusteluun.
Vaikenemisen ja muutosha-luttomuuden aika on ohitse.Suomikin voi edetä kohtivapaata ja avointa kansa-laisyhteiskuntaa.
ProKarelia on NGO, jon-ka toiminta fokusoituu pak-koluovutettujen alueittenpalautuskysymykseen jasen ympärillä oleviin totali-tarismin seurauksiin.
Karelia Klubi ry on ke-sällä 2004 perustettu yhtei-sö, joka aktiivisesti tukee
TERVETULOA SOTASYYLLISYYS-JA ASEKÄTKENTÄSEMINAARIIN
ProKarelian toimintaa.Karelia Klubi -lehti ker-
too toiminnan suuntavii-voista enemmän. Ellette olesaanut Klubin lehteä, olkaahyvä ja pyytäkää se näyt-teeksi.
Seminaarille varattuuntilaan mahtuu noin 120 hen-keä, minkä vuoksi olisim-me ilahtuneita etukäteisil-moituksista: email:[email protected],[email protected],
fax 09 436 91 306 tai puh.09 436 91 305 [ei jatkuvaapäivystystä].
Parhain terveisin, terve-tuloa Heikki A Reenpääprofessori, Antero Siljolapuheenjohtaja
SOTASYYLLISYYS-JA ASEKÄTKENTÄSE-MINAARIN OHJELMA
Maanantai 20.09.04 klo16:00 Pohjolan talo, Alek-santerinkatu 44 Helsinki16:00 Seminaarin avausprofessori Heikki A Reen-pää, Seminaarin puheen-johtajan alkusanat kauppat.maisteri Antero Siljola,Omaisen ja kunniavieraannäkökulma Risto Rytin po-
jantytär, yht. maisteri Han-na-Liisa Ryti-Erkinheimo,16:10 Substanssipuheen-vuorot: à 25 min
Sotasyyllisyyskysymystohtori Jukka Tarkka, Ase-kätkentä eversti Matti Luk-kari, 17:00 Kommenttipu-heenvuorot: à 7 - 8 min
Risto Ryti -seuran näkö-kulma, Puheenjohtaja YrjöLarmola, Risto Ryti -seura
Sotilaan näkökulmaKenraaliluutnantti ErmeiKanninen. Ihmisyyden nä-kökulma Professori LiisaKeltikangas-Järvinen. Po-liittisten puolueiden näkö-kulma: Keskustapuolueenedustaja, Sosialidemokraat-
tisen puolueen edustajaKokoomuspuolueen edus-taja, Tutkimuksen ja valtio-johdon näkökulma Suurlä-hettiläs, valt. tohtori AlpoRusi
18:00 Yleisökeskustelu,Yleisön tiivistetyt kom-mentit tai kysymykset alus-tajille. Pyydämme rajaa-maan kommentin 2 - 3 mi-nuuttiin. 19:00 Ohjeellinentilaisuuden päättymisaika
On mahdollista, ettäpyydettyjä kommenttipu-heenvuoroja tulee 1 - 2 li-sää. Seminaarissa on vesi-ja virvoketarjoilu.
Tervetuloa!ProKarelia Karelia
Klubi
Ojajärven rannalla, Kirvun ja Hiitolan rajalla tapahtui 1.9.1928 junaonnettomuus. Kuvanlähetti Sylvi Manninen, Kerava.
Vanhoja valokuvia:
Maanpuolustuskoulutusry:tä johtava eversti PekkaMajuri kaipaa aitoon Karja-la-keskusteluun myös Suo-men ylintä johtoa. Hänenmukaansa keskustelusta eipidä luopua, vaikka joku ei
Eversti evp. Pekka Majuri:
Suomen ylin johto mukaan Karjala-keskusteluunpitäisikään sitä sopivana.
Majurin kannan kertooKarjala-lehti 26.8.
- Keskustelu on palvelusKarjalassa asuneille ihmi-sille. He odottavat selväävastausta siihen, aiotaanko
Suomessa virallisella tasol-la tehdä jotakin asian eteenvai ei, toteaa Majuri.
Hänen mukaansa karja-laisilla on oikeus edelleenvaatia vääryyden oikaise-mista ja käsitellä asiaa jul-
vat aloitteellisia EU:hunliittymisen osalta, kun liit-tymisen kannatus oli 28prosenttia.
Aluepalautus ry. toteaa,että eduskunta-aloitteidenja kyselyiden tulisi ollakansalaisten arvostamallatasolla ja niiden tulisi edis-tää kansakunnan ja sen naa-pureiden osalta merkittäviähankkeita. Suomen pakko-luovuttamien alueiden pa-lautus kohentaisi Suomenja Venäjän työllisyyttä jaantaisi maiden talouselä-mälle uutta puhtia jo jäl-leenrakentamiskautena.
Aluepalautus ry. toteaakannanotossaan ettei Venä-jän tarvitse Neuvostoliiton
valtaamia Suomen alueita,kuten mm. Venäjän tiedo-tusvälineet ja pakkoluovu-tetuilla alueilla asuvat ve-näläiset ovat todenneet, jo-ten järjestön mielestä käy-tännön esteitä palautuksel-le ei ole.
Aluepalautus ry. on mu-kana julkistamassa Helsin-gin Balderin salissa lauan-taina 16. lokakuuta klo15.00 kansalaisvetoomustaSuomen pakkoluovuttami-en alueiden palautuksenpuolesta. Vetoomukseen onkerätty yli 100 000 allekir-joitusta 80 maasta. Aluepa-lautus ry. on osallistunutvetoomusnimien keräämi-seen ja keräyksen organi-sointiin yhdessä ProKareli-an ja Tarton rauha ry:nkanssa.
Lasse KoskinenAluepalautus ry.
Lasse KoskinenKarjala-uutisiaVladimir Putin ei voitta-
nut Venäjän presidentinvaa-leja, koska oppositio ja senrahoittajat murskattiin joennen vaaleja. Vangitsemi-set, tiedotusvälineidenkaappaukset ja erilainenpainostustoiminta käynnis-tettiin hyvissä ajoin. Vaali-
Putin tarvitsee uskottavuuden palautusta
SUOMEN ALUEIDEN PALAUTUSAVAA MYÖNTEISYYTTÄ
kampanjan hoitivat Mosko-van televisiokanavien uuti-set.
Ennen vaaleja länsi jous-ti Putinin osalta. Italian pää-ministeri esiintyi jopa hä-nen ylimpänä ystävänään.Tästä lähtien lännen poliiti-kot joutuvat pitämään viile-ää kehää Putinin ympärillä,jotta eivät menetä omaa po-
liittista uskottavuuttaan.Putinin vuoksi he eivät uh-raa uraansa.
Putinin on entistä vaike-ampi luoda uskottavuuttaitselleen. Farssilta kuulostiheti vaalien jälkeinen Venä-jän tiedotusvälineiden väit-tämä, jonka mukaan presi-dentti voi nyt keskittyä de-mokratian ja tiedotusväli-
tyksen vapauden kohenta-miseen.
Lisäksi Putin maineelletuhoisaa oli vaalien toimin-nanohjaus, jossa Neuvosto-liiton tapaan virkamiehet jasotilaat marssitettiin äänes-tämään puolueen päämies-tä ja muita ryhmiä painos-tettiin uhkailemalla marssi-maan perässä.
Putinilla on nyt kaksimahdollisuutta. Hän voi jat-kaa uhittelevaa ja Venäjänvaatimuksia täynnä olevaaulkopolitiikkaa. Tämä joh-taa väistämättä Venäjäneristäytymiseen, koska peh-
meäkin länsi saa jossainvaiheessa tarpeekseen. Toi-nen mahdollisuus on tehdäjotain poikkeuksellisen po-sitiivista, jota Venäjältä eiole totuttu odottamaan.
Tällainen myönteinenuutinen voi olla Suomenpakkoluovuttamien aluei-den palautus. Se on jotain,joka lannistaa sitkeimpiä-kin Putinin arvostelijoitalännessä. Tähän on olemas-sa kaikki mahdollisuudet,koska Putinilla on nyt valtasekä duumassa että presi-dentin kansliassa.
Tietenkään entisen
KGB-everstin ei ole helppomuuttua ja tehdä myöntei-siä käännöksiä. Putin onkuitenkin ajanut itsensä jaVenäjän tilanteeseen, jostaon etsittävä vain myönteisiäpoispääsyteitä. Muussa ta-pauksessa Siperia opettaaVenäjää itseään.
************Miksi poliittinen öljysa-
tama tehtiin Koivistoon?Venäjällä nimen luultiinviittaavan Suomen entiseenpresidenttiin, joka tukiNeuvostoliittoa sen viimehetkiin saakka
kisesti siitäkin huolimatta,johtaako se konkreettisiintoimenpiteisiin.
Jos tämän päivän yh-teiskuntaan ei tällainenkeskustelu mahdu, silloinhänen mielestään vika ei
ole yhteiskunnassa, vaankeskustelijoissa.
Majurin sukujuuret ovatMuolaan Perkjärvellä. Hänon käynyt isänsä ja veljien-sä kanssa siellä kahdesti.Hänen vanhempiensa koti-talo on kokonaan purettu.
Pekka Majuri on palvel-lut mm. pääesikunnassa japuolustuslaitoksen materi-
aalilaitoksella. Lisäksi häntoimi puolustusministeriössä,jossa hänen vastuualuee-seensa kuuluivat rauhantur-vatoiminta ja kriisinhallin-ta.
Majuri on syntynytvuonna 1949 Toijalassa.
Lasse KoskinenAluepalautus ry.
Suomen poliittisessaeliitissä elää sanonta, ettämeidän tulee odottaa, kun-nes Venäjä ilmaisee halun-sa neuvotella Karjalan pa-lauttamisesta.
Tämä lausahdus on kä-sittämätöntä kohtalonuskoaja antautumista, aivan kuinsuomalaiset poliitikotolisivat joitain tahdottomiaolentoja väkevätahtoisten
”ME OLEMME SE MUUTOS,JONKA HALUAMME TAPAHTUVAN”
venäläisten armoilla. Eihäntällainen “luuserius” olenormaalia muussakaan toi-minnassamme.
Tarvitaan perusteellinenmuutos ajattelutavassa.Suomeen taitavasti raken-nettu masennuksen ja muu-toksen toivottomuuden il-mapiiri on hylättävä ja tar-vittava muutos toteutettava.
M. K. Gandhi on sano-
nut: “Me olemme se muu-tos, jonka haluamme saadaaikaan”. Gandhi on nähnytKarjala-ongelman ytimeen.
Meidän itsemme on ryh-dyttävä toimeen ja lähdettä-vä viemään Karjalan jamuiden pakkoluovutettujenalueitten palautuskysymys-tä kohti rauhanomaista rat-kaisua. Ei rikoksen tekijäyleensä lähde korjaamaan
tekemisiään, vaan vahinkoakärsineen asia on tuoda ri-kos esille.
Meidän suomalaistentehtävänä on tuoda meihinkohdistuneet Stalinin rikok-set esille, kuten esim. Balti-an maat ovat tuoneet heihinkohdistuneen väkivallanesille ja vaatineet tilanteenkorjaamista. He myös ovatsaaneet valtavan muutok-sen aikaan.
Kun Karjalan asiassalähdetään liikkeelle, aukea-vat myös muut Stalinin to-
talitarismin rikokset ja nii-den korjaaminen on mah-dollista. Sotasyyllistenkunnia palautetaan. Ase-kätkijät saavat oikean tun-nustuksen. Lottien täysiarvo palautetaan. Suoje-luskuntien toiminta saa an-saitsemansa kiitoksen. So-taveteraanit hoidetaan vie-lä nykyistä paremmin. Pai-ne Karjalan ja muidenpakkoluovutettujen alueit-ten palauttamiseksi kasvaavoimakkaasti. Ryhdytäänkysymään, miksi me oi-
kein maksoimme sotakor-vauksia ja lähialueyhteis-työrahoja.
Eräänlaista painajaistanukkuva Suomi aukaiseesilmänsä ja oivaltaa muu-toksen tapahtuneen. Edel-leen vallalla olevalla hys-syttelyllä emme voita mi-tään, vaan häviämme jokapäivä.
Meidän on oltava semuutos, jonka haluammenähdä tapahtuvan!
Lähde: http://prokarelia..net [email protected]
Perjantaina 17. syyskuuta 2004 – Nro 37 – 7
V
Sukututkimus on alkanutkiinnostaa varsinkin keski-iän ylittäneitä ihmisiä, jos-kin jo myös nuoremmatkinovat alkaneet olla esivan-hemmistaan kiinnostuneita.Varsinkin kun tutkimisenapuna voidaan käyttää atk-laitteita, joihin nuoret ovatpäässeet sisälle vanhempiaparemmin ymmärrettävistäsyistä. Iäkkäämmillä ihmi-sillä on tullut tarve selvittääosittain tuntematonta asiaaja tallettaa olemassa olevaatietoa omaa ja jälkipolvienkäyttöä varten.
Allekirjoittaneella suku-tutkimus alkoi kiinnostaaerään perhevalokuvan pe-rusteella. Aikaisemmin kunäitini eli vielä perhekunnas-sa mukana ja vanhoja valo-kuvia katsellessa ei tullutniin yksityiskohtaisesti pa-neutuneeksi katseluun, ettämuistaisi jokaisen kuvassaolevan henkilön nimen taimitä sukua ko. henkilö oli.Tällainen henkilö, joka mi-nua kiinnosti oli mm. isänkummisetä Antti Inkinen.Nimi oli tosin jäänyt mie-leen, mutta mahdollisestasukulaisuussuhteesta meilläei ollut tarkkaa tietoa. Isänioli Kontulainen ja äitini olios. Mielonen. Ehkä tutki-misen haasteellisuutta lisä-
si se, että myöhemmin isänkummisetä oli perheensäkanssa muuttanut asumaankauemmas meistä - Viipu-riin ja lapsia myöhemminKanadaan.
Viime vuosikymmenellätuli tietooni, että tätini Tu-rusta oli ollut joulukorttiyh-teydessä kummisedän Hil-ma-tyttäreen, joka oli avioi-tunut Kanadassa. Tädiltänisain Hilma Holmin osoit-teen ja päätin kirjoittaa hä-nelle. Otin muutamista van-hoista valokuvista, joissasaamani tietojen mukaanoli Inkisiä ja muitakin ihmi-siä, kopiot ja laadin kirjeenesitellen itseni ja kysyensaisinko ko. valokuviin sel-vennyksiä heiltä.. Jonkinaikaa kului ja vastauskirjesaapui alkukesästä HilmanSandra-tyttäreltä ja hänenmyös Kanadassa synty-neeItä puolisolta KimmoInnaselta. Kirjeessä oliilokseni lähes täydellisetselvitykset esittämiini ky-symyksiin ja tietoja heidänSandran laatimasta suku-puusta. Siitä selvisi, ettäAntin Helena-vaimo oli os.Mielonen. Tästä alkoi myösmeidän sähköposti-kirjeenvaihto. Näin saimmetiedon myöhemmin myös93-vuotiaan Hilma Inkinen
-Holmin kuolemastaKimmo Innanen on toi-
minut fysiikan ja astrono-mian professorina YorkUniversity’ ssa Torontossa36 vuotta, jonka aikana hänon ollut kahdeksan vuottamyös luonnontieteen tiede-kunnan dekaanina. Sandraon astronomian maisteri.Heillä on ollut tiivistä yh-teistyötä Turun Yliopistontutkijoiden kanssa Tuorlanobservatoriossa. Kimmo onsaanut Turun Yliopistostakunniatohtorin arvon vuon-na
1995. Hän on ollut tutki-jana mm. Kanadalaisessatohtorityöryhmässä, PaulWiegert, Seppo Mikkola jaKimmo Innanen, joka onlöytänyt ja selvittänyt” As-teroid a Companion toEarth” =maan kumppani,joka on tullut nimet yksinumerolla 3753; 1986 TO.
Mutta - annetaan Kim-monja Sandran kertoa lisääomaa historiaa.
Antti Inkinen Riekkalas-ta avioitui Helena Mielo-sen, Korpisaaresta, kanssa.He asuivat KorpisaaressaPekka Kontulaisen naapu-rissa v.1907, jolloin ErkkiKontulainen syntyi ja An-tista tuli Erkin kummi. Kor-pisaaresta Inkiset muuttivat
Sukututkimuksen kautta saa monenlaista tietoajopa avaruuden uusista tutkimustuloksista
Riekkalaan ja myöheminViipuriin. Antti ja HelenaInkinen saivat seitsemänlasta, mm kolmanneksivanhin oli Hilma Inkinen.Hän muutti v.1928 muuta-mien muiden kanssa To-rontoon, Kanadaan, jossameni naimisiin AlbertHol-min kanssa Isä JohannesHolm ja äiti Edla saapuivatTampereelta Kanadaanv.1905, nuorin lapsi EeroAlbert Holm (=Sandranisä) syntyi Torontossav.1910.
Antti Innasen perhe asuiSäämingillä (pietolan saa-ri), jossa Antti kuoli ja hä-nen vaimo muutti lastenkanssa Kurkijoelle ostettu-aan v.1917 Raholasta maa-paikan poikiensa, mm. Al-bin Innanen, kanssa. Albinjoka oli nuorin lapsi, muut-ti Kanadaan Kurkijoen ys-tävänsä Jussi Tukian kans-sa v.1925 (Jussi=Juho pala-si takaisin Kurkijoelle, toi-mi mm. siirtoväen edusta-jana korvauslautakunnassaja kunnanpäällikkönä). Al-bin Innanen meni avioliit-toon Montrealissa FannyKangasniemen, lähtöisinPyhäjoelta, kanssa. Fannyoli muuttanut Kanadaanv.1929... ja tapasi Montre-alissa Albin Innasen. He
menivät naimisiin 1932.Edellä oleville perheille
Kanadassa tuli iloinen yllä-tys, kun nuoret Sand rajaKimmo avioituivat n. 40vuotta sitten. Vasta tällöintuli tietoon, että molempienperheiden sukujuuria, Inki-nen ja Innanen, on ollutmyös Kurkijoella....
Jos lehden lukijoidenjoukossa on niitä, jotka ovatkiinnostuneet lähiavaruu-den tutkimisesta, niin voikatsoa esim. tutkimustulos-ta asteroidi 2002 A.A29.Tätä selvitetään laajasti in-ternet verkko-osoitteessa:http//neo.jpl.nasa.gov Sel-vitys näyttää elävästi aste-roidin eriskummallisen lii-kehtimisen maapallon lä-heisyydessä.. Kannattaa siiskatsoa taivaankappaleidenkissa ja hiirileikkiä emoverkko-osoitteessa. Tutki-musryhmässä on KimmoInnanen ollut mukana. Lo-pussa on pieni otos edellämainitun tutkimuksen alku-osasta ajankohtana06.01.2003.
Seuraavassa on tietoaomasta harrastuksesta,kaukoputkesta.
Newton-peilikaukoputki,jonka pääpeilin d=200 mm,obj.polttoväli f=1424 mm,
aukko suhde F=6,85, apu-peilin pikkuakselin lev.=45mm. Käytän okulaariyhdis-telmiä fokusointid=ort.12,5 mm ja Plössld=26mm, jotka antavat 54ja 114 kertaisen suurennuk-sen.
Pääpeilin olen hionutEuran kansalaisopistossa jamuut osat Rauman kansa-laisopistossa. Valmistunutv.1994. Laite soveltuu pla-neettojen, kaksoistähtien jatähtisumujen tarkasteluun.
Lisäksi olen tehnyt edel-liseen kiinnitettävän etsi-men ( kiikarin tapainen täh-täyskaukoputki, jossa kuvaon alassuin). Etsimellä pei-likaukoputki kohdistetaantutkittavaan kohteeseen.Näkökenttä on 7 astetta,joka on huomattavasti suu-rempi kuin peilikaukoput-ken näkökenttä (pienim-mällä suurennuksella n. 0,5astetta), jolloin sen kohdis-taminen kohteeseen on hel-pompaa. Etsimessä on ob-jektiivilinssin 4 dioptrianbi-linssi d=52 mm ja putkentoisessa päässä on kaksi ta-sokuperaa suurennuslasia.Etsin on valovoimainen 7 -kertaisella suurennuksella.
Reino Kontulainen
Sukututkimuksen kautta saa monenlaista tietoajopa avaruuden uusista tutkimustuloksista
ajaan vuoden ajan olentuntenut Vampulassa
varttuneen ja myöhemminhuittislaistuneen empaatti-sen hermorataterapeutinRiikkamari Ala-Haavis-ton,39. Riikkamarin isä,Vilho Kylliäinen, on kotoi-sin Kurkijoen Vätikästä.Vampulalaisen Onerva-äi-din sukujuuret menevät taasTampereelle.
- Isältäni olen perinytvilkkauteni ja ulos päinsuuntautuvaisuuteni. Työs-säkin täytyy välillä asiak-kaille toppuutella, että joshaluatte vain olla, niin käs-kekää minun pysyä hiljaa.Äiti on rauhallisempi ja hil-jaisempi. Isä on liikkeis-säänkin sähäkkä, ja niinolen minäkin. Työteliäisyy-teni olen perinyt molem-milta vanhemmiltani, poh-diskelee Riikkamari.
AmmatinvalintaRiikkamari Ala-Haavis-
toa on aina kiinnostanutsekä hoito- että kaupallinenala. Lukion jälkeen hän olitöissä fysikaalisessa, muttakoki sen liian koneellisek-si. Viivähtipä hän hetkenkauppa opistossakin, muttane numerot...
- Sitten saintietää, ettäKuopion kipuklinikalla onhakuaika.
Eräs tuttavamme oli käy-nyt kyseisen koulun ja suo-sitteli sitä minulle. Niinpähain, läpäisin testit ja pää-sin. Koulu kesti 14 kk. Val-mistuin sieltä hermorata-hierojaksi. Tein töitä 6-7
vuotta ja erikoistuin Jyväs-kylässä hermoratatera-peutiksi. Koulutuksessam-me otettiin ihminen koko-naisuutena. Ryhmät olivatpieniä, opetus kädestä pitä-en ja opettajat vaativia. Vä-lillä tuntui siltä, että mie-luimmin opettelisin autonosat etu- ja takaperin kuinihmisen anatomiaa.
HoitopöydälläRiikkamari tähdentää,
että hänen antamassaanhoidossa on avainsananakokonaisvaltaisuus.
Jokaiselta löytyy myöspiileviä kremppoja, joihinon vuosien varrella niin to-tuttu, ettei niitä enää vaivoi-na pidäkään.
Hoitopöydällä hoitoaloitetaan päästä, minkä jäl-keen käsitellään raajat.Usein aineenvaihdunta läh-tee niin voimakkaastiliikkeelle,että monet asiak-kaat joutuvat tässä vaihees-sa käymään wc:ssä.
Asiakkaan ollessa vat-sallaan hoidetaan selästä,vyötäröstä jalantiosta vasenpuoli ja mennään oikeaanjalkaan. Sitten taas päinvastoin. Näin siksi, koskahermoradat risteytyvät ta-kana lannerangassa. Lo-puksi hartioihin ja selkäänhierotaan neutraalia lehto-pähkinä arnikkaöljyä, teh-dään lihasvetoja ja veny-tyksiä sekä pannaan rau-hoittavaa ja kipua lieventä-vää voidetta.
Asiakas peitellään kyl-jelleen ja jätetään rentoutu-maan n. 5 minuutiksi. Kunon noustu ja puettu, tehdään
istuessa vielä kevyt rentou-tus, juodaan yrttiteetä ja josasiakas haluaa sovitaanuusi aika.
Suositeltavaa olisi käydähoidossa viisi kertaa - ker-ran viikossa.
Siitä sitten jatketaan asi-akkaan tarpeiden mukaan2-4 viikon välein. Kun onpäästy toivottufihin tulok-siin, jatkavat monet ennal-taehkäisevää hoitoa kerrankuukaudessa.
Riikkamari toteaa, ettäasiakkaiden ikärakenne on“vauvasta vaariin”, tasa-puolisesti naisia ja miehiä.
Ilahduttavaa on, ettänuo-ret ovat löytäneet tämänhoitomuodon omakseen.Ketkä sitten tarvitsevat hoi-toa
- Monilla on työstä joh-tuvia niska, hartia- ja selkä-kipuja. on puutumisia, her-mosärkyjä ja allergioitasekä suolistovaivoja.
Monien sairauksien ai-heuttajana on suolisto.Esim. migreenissä erote-taan: munuais-, maha- jasappimigreenit. Elintarvik-keeton niin moneen kertaankäsiteltyjä ja käytetty mitäerilaisempia lisäaineita, jol-
Terve jahyvä olo!
loin ihmisen elimistö jou-tuu kovalle koetukselle.
Parasta on puhdas perus-ruoka ja käsinlypsetty, suo-raan tilalta saatu lehmän-maito. Jollekin ei vaikutamitään vaikka joisi litranmaitoa kerralla. Tai sitten eiehkä huomata, että kysei-nen pään särky voikin joh-tua siitä, ettei homogenisoi-tu maito imeydykään, late-lee Riikkamari, joka hakeeperheelleen maidon suo-raan luomutilalta.
Tämän päivän ihmiselleon tärkeää ottaa hetki aikaaitselleen. Riikkamarin hoi-dossa asiakas on pari tuntiakerrallaan, jolloin hänenkännykkä ei pirise eikä hä-nen tarvitse kiirehtiä min-nekään.
Siellä saa vain olla jarentoutua.
Hoitajakin latautuuRiikkamari Ala-Haavis-
ton oma laturi on urjalalai-nen Maija Leppälä. Tytöilläon yhteinen latautumispäi-vä viiden viikon välein, jol-loin ollaan vuoroin Huitti-sissa tai Urjalassa. Silloinjoko käydään ulkona syö-mässä tai nautitaan Maijanvalmistamia herkkuja,shoppaillaan ja hoidetaantoisiaan. Yleensä heillä lop-puu päivä aina kesken.
- Tietysti minä saan val-tavan energialatauksenmeidän Rasmuksesta, 5.Eräänä päivänä olimme yh-dessä sienimetsässä, ja Ras-mus löysi kaksi seitikkiä.Välillä olemme taas Loimi-joen rannalla olevalla mö-killä, minne ei tule vettä,
eikä siellä ole sähköä. Tu-lenloisteessa teemme kaik-ki ruoat. Se on semmonenpaikka, että mieli puhdis-tuu.
-Lainatakseni erästä iä-kästä miesasiakastani, jokakerran upeasti totesi: “Josihminen tietäisi, että hänsaa vain yhden auton elä-mässään, se putsais, pöön-äis, vaihtais öljyjä, hankaisja hinkkais, että se pysyiskunnossa.” - Eli toisin sa-noen meidän tulisi tajuta,että meillä on vain yksi ter-veys.
Sitä tulisi viedä öljynvaihtoon, hangata, hinkataja hoitaa. Autoja kyllä saauseampiakin, mutta... Ihmi-set/ hoidetaan itseämme,katsotaan, mitä syödään jajuodaan. Ostetaan vaikka seoma lehmä ja kanat,vetoaaasiastaan innostunut her-morataterapeutti toivottaenlukijoille aurinkoa, energi-aa, siunausta ja kaikkia iha-nia enkeleitä syksyyn, tal-veen ja elämään.
Raili Poutanen————————Mikrobiologian, ravitse-
mustieteiden ja tekniikan li-sensiaatti Paula Heinonenpitää Huittisten lukiolla14.10.04 klo 18 alkaen te-holuennon ihmisen suolis-tosta, energisyydestä ja hy-vinvoinnista.
Liput 10 euroa, mistä yli-määräinen tuotto lahjoite-taan hyväntekeväisyyteen.
Lippuja saa varata en-nakkoon mm. RiikkamariAla-Haavistolta puh. (02)567 239 tai 050 3245 732.
Terve jahyvä olo!
“Yhteiset hetket antavat energiaa... niillä jaksaa...Tarkkaavaisuus saa pikkumiehen ilmeen välillä toti-seksi.” Kuvassa Riikkamari ja Rasmus Ala-Haavisto.
Perjantaina 17. syyskuuta8 – 2004 – N:o 37
Haapasen HautaustoimistoTÄYDELLINEN HAUTAUSPALVELU
Puh. 762 2700 ja 762 2857Heimolinnankatu 16, 32200 LoimaaLiikeajan jälkeen Reunanen puh. 762 2700
Matkap. 0500 531 814, 050 561 0547
KukkaBoxPuh. 762 2669
Vastapäätä LoimaanAluesairaalaa
Asianajajia
AsianajotoimistoHEIKKI RANTANENJulkinen kaupanvahvistaja
Kauppalankatu 9–11 B, Loimaap. (02) 762 2888, fax 762 [email protected]
AsianajotoimistoJARI HEIKMAN OYVaratuomari Jari Heikman
varatuomari Kaarina Nylamooik.yo Tiina Tähtinen
Turuntie 8–14, II krs. Loimaa,puh. (02) 762 4400, fax 763 1301
ASIANAJAJAon asianajajaluetteloon hy-väksytty lakimies, jolla onsäädetty kokemus ja taito.Asianajajan toimintaa valvo-vat Asianajajaliitto ja oikeus-kansleri. Asianajotoimistothoitavat myös maksuttomiaoikeudenkäyntejä ja oikeus-turva-asioita.
Varatuomari
HAUTAKIVETVuodesta 1921luotettavaa ja yksilöllistäpalvelua
PUHELIN (02) 760 511
MUSIIKKIVÄENPALVELUPAIKKA
Puh. 7622 950,Oikokatu 3
Avoinna: ma-pe 10-17.30 la 10-14.00
LOIMAAN VIIALANKONDITORIA-KAHVIOKauppalankatu 2, puh. 763 2001Avoinna: Ma – pe 8.30–17
ONKS TIETOOVASTAUKSET1. 142. Norjassa, 24,5 km3. Suomi4. Saksalaiset5. Maaningalla6. Martti Ahtisaari7. 19308. Rääkkylässä9. Kunta-alan
ammattiliitto10. 15 vuotta
KOULULUOKAT / SEURAT
Ansaitkaa700 E
Soita ja tilaa esitteemme:010 - 850 47 90
�����
�����
��������
��
� � � � � � � � � � � � � � �� � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � �� � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � �
� � � � � � � � � � � � � � � � � � ! " � � � � � # $ � � # � � % % �� � � & � ' � � � ( ( ' # � � � " � � � � � � � � � � ) " � * � �� � � � # $ � � # � � % % � � + + � � � � , ' � � � - � � � � �
������������������ ��������� � ����������� ���������������������� ����������� ���������������������������� ���������� ����������� ����!�������"� ���# ����������� ����������� ����$���������%���&�����# ����'����� ��������''� ����()�����*�+!��,������ ����������� ��������'*� �#�-�������# ����������� �������"� �#�%��������� .���� ����������� ���������"� �#�%���������/���#�������� ����"����� ����������� �#�%�������"�0���1���������� ������"���� ��������� �#�%�����0��������� 2& �����"���� ����������� �#� �)��0����*�'��# ����������� �������� �#� �)��*�'�2���#��#1������� ������*���� ��������� �#� �)����"�3�41���������� ����*'���� ������''� �#� �)��0������"��#��������� ����������� �������� �#�$�#�����������#�+5%�6���������� ����������� �#�$�#����"� 2& ���**����� ��������'�� �#�$�#��2���#������*���1��#1����������� ������'*� �#�$�#������0�������#1�� ����'����� ��������"�+�#��3���#�*�'��# ���*'����� ������'*���#����*�����+! ������'���� �����������$!�%�*�'1��)�1������������� ����������� ������'*�$���)4���������������"����1��� ������'���� ��������$���)4�����(�,���*���2/� 2& �����"�������������*�$���)4�����(�,���*���0� �����'���� �������$���)4����� .����&�7��*�'�0���������*���� �����'*�$���)4����� .���� ������"� ���� ���������������������������$������# �����""���� ������������������(���������"�0� ����������� �����
�����������(���������"� ��&�7�1��� ����������� ���������6.��3�����*�'�/2���#1���������� ���������� �����������6.�����������/���#� ����"����� ��������''�6.��8��������"��# ����������� �����'��6.��8��������������*�*�%�7����1������*���� ������'��(�)7���*'"�����/���# ����*"���� ������''�(�)7���*'"�*�'�02���#�+5%�699 ������"���� ������''�:���)��$�7��������/2� ����*����� ��������� ��4����� %�2�/��#1���������� �����*���� ������''� ��4�����*�'���;����.)������ ����������� ��������� ����2�#�����2/ ���*'"���� �������'*� �#�� �4�����4������2/� ������"���� �������'�� �#�� �4��������������+! ������*���� �����'*� �#�� �4��������''���3�������# ����������� �����'�� �#�� �4�����4����* ������������ ������'�� �#�� �4�����4������ /� �����'���� �������� �#��6���������"�+! ����������� ������''� �#��6�����������2/��+! ���������� ������''� �#��6���������"�+!� �����'���� �����'�� �#�� ).��4�*���8"�32�%�7� ����������� ������''� )<)���3����'��# ������'���� �����������2�������������#�+5%�6999 �����"����� �����������2������������ 2&1������ ����**���� ��������2����������������4��� ����������� �����''�2����������"�+! ����������� �����''�8&�(�����8������ ����������� ���������8&�0����"�2��#������� ����'����� ��������8&�(��������"�+5%�6�999 ����������� ������'��8������'�/���)������ ����������� ������
�����"
�)
�(���"
�)
Ford tuo Suomen mark-kinoille 40 kappaleen eri-koiserän erikoisvarusteltuaTitanium-mallia. Tyylik-kään ja ylellisen Titanium-mallin myötä Mondeonmoottorivalikoima kasvaahienosäädetyillä voimanpe-sillä. Näistä 2,2 litran 155
hv:n Duratorq TDCi onluokkansa tehokkain 4-sy-linterinen dieselmoottori.Vääntöä siinä on 360 Nm:ä.204 hv:n V6-moottori pe-rustuu puolestaan MondeoST220:n 2,0 litran 226 hv:nmoottoriin. Molempien uu-tuusmoottoreiden kumppa-nina on 6-portainen käsiva-lintainen Durashift-vaih-teisto. Korivaihtoehdotovat 4-ovinen ja Wagon.
Uusi 2,2-litranDuratorq TDCi-moottori
Fordin 2,2 litran TDCi:tävoi hyvällä syyllä luonneh-tia suorituskykyiseksi.Moottori saavuttaa huippu-tehonsa 155 hv:a pyörintä-nopeudella 3 500 r/min.360 Nm:n väännön se saa-vuttaa pyörintänopeudella1 800 r/min. Tietyissä tilan-teissa moottori yltää jopa400 Nm:n vääntöön.
Hienosäädettyajettavuus
Suurempi iskutilavuussekä muutokset polttoaine-ruiskutusjärjestelmässä jaahtimessa mahdollistavatsen, että 2,2 litran TDCipystyy hyödyntämään laa-jempaa kierroslukualuetta
ja saavuttamaan edullisim-man väännön jo alhaisillapyörintänopeuksilla. Siinämissä tavalliset dieselmoot-torit saavuttavat hyvänväännön 1 800 r/min tietä-millä, 2,2-litrainen TDCipystyy tähän jo nopeudella1 300 r/min.
Uusi Duratec V6 -moottori
3,0 litran 204 hv:n Dura-tec V6 -moottori kasvattaaentisestään Mondeon V6-valikoimaa, johon entuu-destaan kuuluvat 170 hv:n2,5-litrainen ja vain Mon-deo ST220 -malliin saatava226 hv:n 3,0-litrainenmoottori.
Titanium-mallitedustavatsuorituskykyä jaylellisyyttä
Ford Mondeo Titanium-malleissa yhdistyy suori-tuskyky ja ylellisyys sekäMondeo ST220:n innoitta-mana urheilulliset yksityis-kohdat.
Titaniumissa on ST220-mallista tutut etupuskuri,pyöränkaarien levikkeet jasivuhelmat sekä etusumu-valot, joissa on kromattukehys sekä mielenkiintoi-
Ford Mondeo kiihdyttää kohti syksyä– Tulossa Titanium-malli kahdella uudella moottorivaihtoehdolla
sen kontrastin luova mustatausta. 4-ovisessa mallissaon lisäksi ST220-tyyppinentakapuskuri ja Wagonissaurheilullinen RS-korin-muotoilusarjan takapusku-ri. Titaniumin värivaihtoeh-dot ovat Magnum Grey,tyylikäs Panther Black jahopeaan taittava MachineSilver.Ylelliset sisätilat
Mondeo Titaniumin si-sätilat vastaavat Ghia-va-rustelua, joskin Titaniuminteemaan liittyviä muutoksiaon tehty. Keskikonsolissa javaihdetangon ympärilläolevat yksityiskohdat ovatharjattua metallia. Vaihde-kepin harjattua alumiiniaoleva pää on kauniisti muo-toiltu. Mittariston valotovat sävyltään sinertävänvalkoiset.
Ghia-mallin ylellisyyskorostuu Titaniumissa. Is-tuimissa on uusi AlcantaraEbony Titanium -verhoilu.Istuimien keskiosaosa onverhoiltu perforoidulla Al-cantaralla ja sen alta kuul-taa hopeanharmaa LightFlint -kangas. Muutoin is-tuin on nahkaa. Hopeanhar-maa perferointiefekti tois-tuu myös ovien kangasver-hoilussa.
SPAR LOIMAAKauppias Sami Toivonenpuh. (02) 763 6850ma - pe 7-21, la 7-18
Ruokakauppa Sinun makuusi
762 2848
LOP-Kultapiste
763 2150
040-765 7028
Ritvanja OilinEines-keittiö
76368520762 4432
762 2062
762 1413
Ainutlaatuisellenaiselle ja lapselle
SuomalainenNAUDANULKOPAISTI 499
kg
Tarjoukset voimassa: perjantai– lauantai 17.–18.9.2004
HK marinoituPorsaan uunifile
n. 1,2 kgKarjala III tai Karhu III-olut, 12-pack(1,96 l)
995pkt
325pkt
Valio Polar juustot300-350 g
(10,83-9,29 kg)
Norjalainenmerilohi-
file
599kg
Uutuus!
AtriaKeittokinkku
250 g (10,00 kg)
250pkt
Naudanjauheliha400 g (4,98 kg)
199rasia
Valiojäätelövanilja 1 l
099pkt
199rasia
Porsaanlihasuikaleet
naturel ja marinoitu400 g (4,98 kg)
Uutuus!
Eldoradobanaani
100kg
