Mäntsälän kunnanperusopetuksen

opetussuunnitelmaSivistyslautakunta

3.5.2016/40§ (valmis)

Nimi Mäntsälän kunnan perusopetuksenopetussuunnitelma Sivistyslautakunta 3.5.2016/40§(valmis)

Kunta MäntsäläHyväksymispäivämäärä 3.5.2016

SISÄLTÖ

1. Perusopetuksen arvoperusta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1

2. Perusopetuksen oppimiskäsitys. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3

3. Mäntsälän perusopetuksen tuntijako. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43.1. Tuntijako 1.8.2016. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43.2. Valinnaisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5

4. Kieliohjelma. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6

5. Opetuksen mahdolliset painotukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7

6. Perusopetuksen yhtenäisyys ja siirtymävaiheisiin liittyvä yhteistyö. . . . . . . 8

7. Opetussuunnitelmaa täydentävät suunnitelmat ja ohjelmat. . . . . . . . . . . 10

8. Oppilaanohjauksen ohjaussuunnitelma. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11

9. Yhteistyö kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa. . . 18

10. Opetussuunnitelman seuranta, arviointi ja kehittäminen. . . . . . . . . . . . 19

11. Perusopetuksen tehtävä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20

12. Laaja-alainen osaaminen paikallisessa opetussuunnitelmassa. . . . . . . 21

13. Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28

14. Oppimisympäristöt. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31

15. Työtavat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32

16. Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet. . . . . . . 3316.1. Monialaiset oppimiskokonaisuudet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33

17. Yhteinen vastuu koulupäivästä ja yhteistyö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3517.1. Oppilaiden osallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3517.2. Kodin ja koulun yhteistyö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3617.3. Koulun sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muiden tahojen kanssa. . . . . 36

18. Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö. . . . . . . . . . . . 38

19. Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39

20. Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40

21. Yhdysluokkaopetus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41

22. Joustava perusopetus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42

23. Opetus erityisissä tilanteissa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44

24. Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta. . . . . . . . . . 45

25. Arviointikulttuurin paikalliset painotukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48

26. Opintojen aikaisen arvioinnin toteuttaminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53

27. Päättöarvioinnin toteuttaminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62

28. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen käytännön järjestämiseen liittyvätkeskeiset linjaukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65

28.1. Yleinen tuki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6728.2. Tehostettu tuki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6728.3. Erityinen tuki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6928.4. Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7628.5. Tulkitsemis- ja avustajapalvelut. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7828.6. Toiminta ja yhteistyö nivelvaiheissa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 78

29. Oppilashuollon paikallisen toteuttamisen tavoitteet ja toimintatavat. . . . . 80

30. Kieleen ja kulttuuriin liittyvät erityiskysymykset. . . . . . . . . . . . . . . . . . 88

31. Vuosiluokat 1-2. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8931.1. Siirtymä esiopetuksesta perusopetukseen. . . . . . . . . . . . . . . . . 8931.2. Koululaiseksi kasvaminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8931.3. Vuosiluokkien 2 ja 3 välinen siirtymävaihe. . . . . . . . . . . . . . . . . 8931.4. Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 1-2. . . . . . . . . . . . . . . . . 9031.5. Laaja-alaisen osaamisen alueet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9031.6. Oppiaineet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 94

31.6.1. Elämänkatsomustieto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9431.6.2. Kuvataide. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9931.6.3. Käsityö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10431.6.4. Liikunta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10831.6.5. Matematiikka. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11931.6.6. Musiikki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12731.6.7. Oppilaanohjaus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13231.6.8. Toinen kotimainen kieli. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13331.6.9. Uskonto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 134

Katolinen uskonto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 135Evankelisluterilainen uskonto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 139Ortodoksinen uskonto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 143

31.6.10. Vieraat kielet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 152Englanti, A-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 152

31.6.11. Ympäristöoppi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15231.6.12. Äidinkieli ja kirjallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 161

Suomen kieli ja kirjallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 163Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 171Muu oppilaan äidinkieli. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 182

32. Vuosiluokat 3-6. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 183

32.1. Vuosiluokkien 2 ja 3 välinen siirtymävaihe. . . . . . . . . . . . . . . . . 18332.2. Oppijana kehittyminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18332.3. Vuosiluokkien 6 ja 7 välinen siirtymävaihe. . . . . . . . . . . . . . . . . 18332.4. Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 3-6. . . . . . . . . . . . . . . . . 18432.5. Laaja-alaisen osaamisen alueet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18432.6. Oppiaineet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 188

32.6.1. Elämänkatsomustieto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18832.6.2. Historia. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20432.6.3. Kotitalous - Muut valinnaiset; 5-6 lk, orientoiva valinnainen. . . 21232.6.4. Kotitalous - tt-valinnainen, orientoiva 2. . . . . . . . . . . . . . . . 21432.6.5. Kotitalous - tt-valinnainen; orientoiva 1. . . . . . . . . . . . . . . . 21632.6.6. Kuvataide. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21832.6.7. Kuvataide tt-valinnainen 2. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23432.6.8. Kuvataide tt-valinnainen: 1. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23432.6.9. Käsityö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23532.6.10. Käsityö tt -valinnainen 2. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24732.6.11. Käsityö tt-valinnainen 1. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24832.6.12. Liikunta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24932.6.13. Liikunta tt-valinnainen: Liikutaan yhdessä. . . . . . . . . . . . . 27332.6.14. Liikunta tt-valinnainen; Liikutaan luonnossa. . . . . . . . . . . . 27432.6.15. Matematiikka. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27532.6.16. Musiikki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29732.6.17. Musiikki tt- valinnainen: Yhteismusisointi. . . . . . . . . . . . . . 31132.6.18. Musiikki tt-valinnainen: Ääni instrumenttina. . . . . . . . . . . . 31132.6.19. Oppilaanohjaus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31232.6.20. Toinen kotimainen kieli. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 313

Ruotsin kieli, B1-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31432.6.21. Uskonto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 318

Katolinen uskonto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 319Evankelisluterilainen uskonto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 334Ortodoksinen uskonto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 348

32.6.22. Vieraat kielet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 375Englanti, A-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 375

32.6.23. Yhteiskuntaoppi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39132.6.24. Ympäristöoppi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39932.6.25. Äidinkieli ja kirjallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 432

Suomen kieli ja kirjallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 434Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 460

Muu oppilaan äidinkieli. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 484

33. Vuosiluokat 7-9. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48533.1. Vuosiluokkien 6 ja 7 välinen siirtymävaihe. . . . . . . . . . . . . . . . . 48533.2. Yhteisön jäsenenä kasvaminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48533.3. Perusopetuksen päättäminen ja seuraavaan koulutusvaiheeseen

siirtyminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48633.4. Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 7-9. . . . . . . . . . . . . . . . . 48633.5. Laaja-alaisen osaamisen alueet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48633.6. Oppiaineet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 490

33.6.1. Biologia. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49033.6.2. Elämänkatsomustieto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50433.6.3. Fysiikka. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51533.6.4. Historia. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53433.6.5. Kemia. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54333.6.6. Kotitalous. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56433.6.7. Kotitalous - tt-valinnainen: 8-9 lk, syventävä pitkä. . . . . . . . . 57033.6.8. Kotitalous - tt-valinnainen: 9 lk, syventävä lyhyt. . . . . . . . . . 57433.6.9. Kuvataide. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57633.6.10. Kuvataide tt-valinnainen: 9.lk lyhyt. . . . . . . . . . . . . . . . . . 58833.6.11. Kuvataide tt-valinnainen; 8-9.lk pitkä. . . . . . . . . . . . . . . . . 58833.6.12. Käsityö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58933.6.13. Käsityö tt- valinnainen: 9lk. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59333.6.14. Käsityö tt-valinnainen; 8.-9.lk. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59433.6.15. Liikunta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59433.6.16. Liikunta tt-valinnainen; 8-9.lk pitkä. . . . . . . . . . . . . . . . . . 61133.6.17. Liikunta tt-valinnainen; 9.lk lyhyt. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61233.6.18. Maantieto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61333.6.19. Matematiikka. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62833.6.20. Musiikki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65033.6.21. Musiikki tt -valinnainen: 8.lk-9.lk pitkä. . . . . . . . . . . . . . . . 65533.6.22. Musiikki tt-valinnainen: 9.lk lyhyt. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65533.6.23. Oppilaanohjaus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65633.6.24. Terveystieto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 66233.6.25. Toinen kotimainen kieli. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 674

Ruotsin kieli, B1-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 67433.6.26. Uskonto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 686

Katolinen uskonto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 687Evankelisluterilainen uskonto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 697

Ortodoksinen uskonto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 70733.6.27. Vieraat kielet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 727

Englanti, A-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 727Espanja, B2-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 740Ranska, B2-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 748Saksa, B2-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 756Venäjä, B2-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 764

33.6.28. Yhteiskuntaoppi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 77133.6.29. Äidinkieli ja kirjallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 775

Suomen kieli ja kirjallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 778Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 801Muu oppilaan äidinkieli. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 817

1. Perusopetuksen arvoperusta

Mäntsälän kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma on laadittu tässä esitetynopetussuunnitelman perusteiden arvoperustan mukaisesti.

Oppilaan ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen

Perusopetus perustuu käsitykseen lapsuuden itseisarvoisesta merkityksestä. Jokainen oppilason ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Jokaisella on oikeus kasvaa täyteenmittaansa ihmisenä ja yhteiskunnan jäsenenä. Tässä oppilas tarvitsee kannustusta ja yksilöllistätukea sekä kokemusta siitä, että kouluyhteisössä häntä kuunnellaan ja arvostetaan ja että hänenoppimisestaan ja hyvinvoinnistaan välitetään. Yhtä tärkeä on kokemus osallisuudesta ja siitä, ettävoi yhdessä toisten kanssa rakentaa yhteisönsä toimintaa ja hyvinvointia.

Jokaisella oppilaalla on oikeus hyvään opetukseen ja onnistumiseen koulutyössä. Oppiessaanoppilas rakentaa identiteettiään, ihmiskäsitystään, maailmankuvaansa ja -katsomustaan sekäpaikkaansa maailmassa. Samalla hän luo suhdetta itseensä, toisiin ihmisiin, yhteiskuntaan,luontoon ja eri kulttuureihin. Oppimisesta syrjäytyminen merkitsee sivistyksellisten oikeuksientoteutumatta jäämistä ja on uhka terveelle kasvulle ja kehitykselle. Perusopetus luo edellytyksiäelinikäiselle oppimiselle, joka on erottamaton osa hyvän elämän rakentamista.

Arvokasvatuksen merkitys korostuu maailmassa, jossa monimediainen tiedonvälitys, globaalittietoverkot, sosiaalinen media ja vertaissuhteet muokkaavat lasten ja nuorten arvomaailmaa.Arvokeskustelu oppilaiden kanssa ohjaa oppilaita tunnistamaan ja nimeämään kohtaamiaanarvoja ja arvostuksia sekä pohtimaan niitä myös kriittisesti. Oppilaita tuetaan rakentamaanomaa arvoperustaansa. Koulun ja kotien yhteinen arvopohdinta ja siihen perustuva yhteistyöluovat turvallisuutta ja edistävät oppilaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Henkilöstön avoinja kunnioittava suhtautuminen kotien erilaisiin uskontoihin, katsomuksiin, perinteisiin jakasvatusnäkemyksiin on rakentavan vuorovaikutuksen perusta.

Ihmisyys, sivistys, tasa-arvo ja demokratia

Perusopetus tukee oppilaan kasvua ihmisyyteen, jota kuvaa pyrkimys totuuteen, hyvyyteenja kauneuteen sekä oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan. Ihmisyyteen kasvussa jännitteetpyrkimysten ja vallitsevan todellisuuden välillä ovat väistämättömiä. Sivistykseen kuuluutaito käsitellä näitä ristiriitoja eettisesti ja myötätuntoisesti sekä rohkeus puolustaa hyvää.Sivistys merkitsee yksilöiden ja yhteisöjen taitoa tehdä ratkaisuja eettisen pohdinnan, toisenasemaan asettumisen ja tietoon perustuvan harkinnan perusteella. Eettisyyden ja esteettisyydennäkökulmat ohjaavat pohtimaan, mikä elämässä on arvokasta. Sivistys ilmenee tavassa suhtautuaitseen, muihin ihmisiin, ympäristöön ja tietoon sekä tavassa ja tahdossa toimia. Sivistynyt ihminenpyrkii toimimaan oikein, itseään, toisia ihmisiä ja ympäristöä arvostaen. Hän osaa käyttäätietoa kriittisesti. Sivistykseen kuuluu myös pyrkimys itsesäätelyyn ja vastuunottoon omastakehittymisestä ja hyvinvoinnista.

Perusopetus rakentuu elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle. Se ohjaa niidenpuolustamiseen ja ihmisarvon loukkaamattomuuteen. Perusopetus edistää hyvinvointia,demokratiaa ja aktiivista toimijuutta kansalaisyhteiskunnassa. Tasa-arvon tavoite ja laajayhdenvertaisuusperiaate ohjaavat perusopetuksen kehittämistä. Opetus edistää osaltaantaloudellista, sosiaalista, alueellista ja sukupuolten tasa-arvoa. Opetus on oppilaitauskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta. Koulua ja opetusta ei saakäyttää kaupallisen vaikuttamisen kanavana.

Kulttuurinen moninaisuus rikkautena

Perusopetus rakentuu moninaiselle suomalaiselle kulttuuriperinnölle. Se on muodostunut jamuotoutuu eri kulttuureiden vuorovaikutuksessa. Opetus tukee oppilaiden oman kulttuuri-identiteetin rakentumista ja kasvua aktiivisiksi toimijoiksi omassa kulttuurissaan ja yhteisössäänsekä kiinnostusta muita kulttuureita kohtaan. Samalla opetus vahvistaa luovuutta ja kulttuurisenmoninaisuuden kunnioitusta, edistää vuorovaikutusta kulttuurien sisällä ja niiden välillä ja luo sitenpohjaa kulttuurisesti kestävälle kehitykselle. P

erus

opet

ukse

n ar

vope

rust

a

1

Per

usop

etuk

sen

arvo

peru

sta

Eri kulttuuri- ja kielitaustoista tulevat ihmiset kohtaavat toisensa perusopetuksessa ja tutustuvatmonenlaisiin tapoihin, yhteisöllisiin käytäntöihin ja katsomuksiin. Asioita opitaan näkemään toistenelämäntilanteista ja olosuhteista käsin. Oppiminen yhdessä yli kieli-, kulttuuri-, uskonto- jakatsomusrajojen luo edellytyksiä aidolle vuorovaikutukselle ja yhteisöllisyydelle. Perusopetusantaa perustan ihmisoikeuksia kunnioittavaan maailmankansalaisuuteen ja rohkaisee toimimaanmyönteisten muutosten puolesta.

Kestävän elämäntavan välttämättömyys

Ihminen on osa luontoa ja täysin riippuvainen ekosysteemien elinvoimaisuudesta. Tämänymmärtäminen on keskeistä ihmisenä kasvussa. Perusopetuksessa tunnistetaan kestävänkehityksen ja ekososiaalisen sivistyksen välttämättömyys, toimitaan sen mukaisesti jaohjataan oppilaita kestävän elämäntavan omaksumiseen. Kestävän kehityksen ja elämäntavanulottuvuudet ovat ekologinen ja taloudellinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen. Ekososiaalisensivistyksen johtoajatuksena on luoda elämäntapaa ja kulttuuria, joka vaalii ihmisarvonloukkaamattomuutta, ekosysteemien monimuotoisuutta ja uusiutumiskykyä sekä samallarakentaa osaamispohjaa luonnonvarojen kestävälle käytölle perustuvalle kiertotaloudelle.Ekososiaalinen sivistys merkitsee ymmärrystä erityisesti ilmastonmuutoksen vakavuudesta sekäpyrkimystä toimia kestävästi.

Ihminen kehittää ja käyttää teknologiaa sekä tekee teknologiaa koskevia päätöksiä arvojensapohjalta. Hänellä on vastuu teknologian ohjaamisesta suuntaan, joka varmistaa ihmisen jaluonnon tulevaisuuden. Perusopetuksessa pohditaan kulutus- ja tuotantotavoissa ilmeneviäristiriitoja suhteessa kestävään tulevaisuuteen sekä etsitään ja toteutetaan yhteistoimin japitkäjänteisesti elämäntapaamme korjaavia ratkaisuja. Oppilaita ohjataan tuntemaan myöskehitykseen vaikuttavia yhteiskunnallisia rakenteita ja ratkaisuja ja vaikuttamaan niihin.Perusopetus avaa näköalaa sukupolvien yli ulottuvaan globaaliin vastuuseen.

Mäntsälän kunnan perusopetuksen arvopohjan painotukset ovat:

Kunnioitamme elämää, oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa

Arvostamme ahkeruutta, tunnollisuutta sekä omaa ja toisen oppimista

Rakennamme turvallista, yhteisöllistä ja kannustavaa oppimisympäristöä

Korostamme oppimisen iloa, rohkeutta ja kokeilunhalua

Arvostamme sivistystä, kulttuurista monimuotoisuutta ja suomalaista kulttuuriperinnettä

Uudistumme yhteistyössä

Toimimme ympäristöä ja kestävää elämäntapaa kunnioittaen

Mäntsälän perusopetuksessa koulukohtaiset arvot kirjataan lukuvuosisuunnitelmaan, jonkasivistyslautakunta hyväksyy vuosittain. Koulukohtaiset arvokeskustelut käydään yhteistyössähenkilökunnan, oppilaiden, huoltajien ja muiden sidosryhmien kanssa.

2

2. Perusopetuksen oppimiskäsitysMäntsälän kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen,jonka mukaan oppilas on aktiivinen toimija. Hän oppii asettamaan tavoitteita ja ratkaisemaanongelmia sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa. Oppiminen on erottamaton osa yksilönihmisenä kasvua ja yhteisön hyvän elämän rakentamista. Kieli, kehollisuus ja eri aistien käyttö ovatajattelun ja oppimisen kannalta olennaisia. Uusien tietojen ja taitojen oppimisen rinnalla oppilasoppii reflektoimaan oppimistaan, kokemuksiaan ja tunteitaan. Myönteiset tunnekokemukset,oppimisen ilo ja uutta luova toiminta edistävät oppimista ja innostavat kehittämään omaaosaamista.

Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajien ja muiden aikuisten sekäeri yhteisöjen ja oppimisympäristöjen kanssa. Se on yksin ja yhdessä tekemistä, ajattelemista,suunnittelua, tutkimista ja näiden prosessien monipuolista arvioimista. Siksi oppimisprosessissaon olennaista oppilaiden tahto ja kehittyvä taito toimia ja oppia yhdessä. Oppilaita ohjataanmyös ottamaan huomioon toimintansa seuraukset ja vaikutukset muihin ihmisiin ja ympäristöön.Yhdessä oppiminen edistää oppilaiden luovan ja kriittisen ajattelun ja ongelmanratkaisun taitojasekä kykyä ymmärtää erilaisia näkökulmia. Se myös tukee oppilaiden kiinnostuksen kohteidenlaajentumista. Oppiminen on monimuotoista ja sidoksissa opittavaan asiaan, aikaan ja paikkaan.

Oppimaan oppimisen taitojen kehittyminen on perusta tavoitteelliselle ja elinikäiselle oppimiselle.Siksi oppilasta ohjataan tiedostamaan omat tapansa oppia ja käyttämään tätä tietoa oppimisensaedistämiseen. Oppimisprosessistaan tietoinen ja vastuullinen oppilas oppii toimimaan yhäitseohjautuvammin. Oppimisprosessin aikana hän oppii työskentely- ja ajattelutaitoja sekäennakoimaan ja suunnittelemaan oppimisen eri vaiheita. Jotta oppilas voisi oppia uusia käsitteitäja syventää ymmärrystä opittavista asioista, häntä ohjataan liittämään opittavat asiat ja uudetkäsitteet aikaisemmin oppimaansa. Tietojen ja taitojen oppiminen on kumuloituvaa ja se vaatiiusein pitkäaikaista ja sinnikästä harjoittelua.

Oppilaan kiinnostuksen kohteet, arvostukset, työskentelytavat ja tunteet sekä kokemuksetja käsitykset itsestä oppijana ohjaavat oppimisprosessia ja motivaatiota. Oppilaan minäkuvasekä pystyvyyden tunne ja itsetunto vaikuttavat siihen, millaisia tavoitteita oppilas asettaatoiminnalleen. Oppimisprosessin aikana saatava rohkaiseva ohjaus vahvistaa oppilaanluottamusta omiin mahdollisuuksiinsa. Monipuolisen myönteisen ja realistisen palautteenantaminen ja saaminen ovat keskeinen osa sekä oppimista tukevaa että kiinnostuksen kohteitalaajentavaa vuorovaikutusta.

Mäntsälän kunnan perusopetuksessa oppimiskäsityksen painopiste on oppilaan omanaktiivisen roolin ohjaaminen ja tukeminen hänen oppimispolullaan. Opettajalla on tärkeärooli vaikuttaa vuorovaikutuksessa oppilaan kanssa oppilaan oppimisen taitojen kehittymiseen,asenteisiin oppimista ja uusia opittavia asioita kohtaan.

Oppilaista kasvatetaan tavoitteellisia, ongelmanratkaisukykyisiä ja sinnikkäitä yksin ja yhdessäoppijoita. Perusopetus ja koulut, yksin ja yhdessä, toimivat oppivina yhteisöinä ja kannustavatkaikkia jäseniään oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen.

Opetussuunnitelman mukaisen toiminnan suunnittelu kirjataan vuosittain koulukohtaiseenlukuvuosisuunnitelmaan. Lukuvuoden toiminnan arvioinnin tulokset kirjataanlukuvuosisuunnitelman arviointiosuuteen.

Per

usop

etuk

sen

oppi

mis

käsi

tys

3

Män

tsäl

än p

erus

opet

ukse

n tu

ntija

ko

3. Mäntsälän perusopetuksen tuntijakoMäntsälän kunnan sivistyslautakunnan hyväksymä perusopetuksen tuntijako (Sivistyslautakunta24.2.2015/14§) linkissä: tuntijakotaulukko2016

Valinnaisaineita tarjotaan Mäntsälässä 3.-9. luokilla. Valinnaisaineissa käytetään koulukohtaistaja oppilaan omaa valintaa.

Siirtymävaiheen tuntijako lukuvuodelle 2016-2017

Opetushallituksen määräyksen (104/011/2014) mukaan: "Opetussuunnitelma otetaan käyttöönvuosiluokkien 1-6 osalta 1.8.2016. Kuitenkin 1.8.2016 alkavana lukuvuonna kuudennellavuosiluokalla opetetaan ympäristöopin asemasta biologiaa ja maantietoa sekä fysiikkaa jakemiaa vuonna 2001 annetun valtioneuvoston asetuksen (1435/2001) ja sen mukaisesti laaditunopetussuunnitelman mukaisesti."

Lisäksi yhteiskuntaoppi uutena oppiaineena aiheuttaa tuntijakoon muutoksen alakoulun puolellesiirtymälukuvuodeksi 2016-2017.Tällä muutoksella huolehditaan, että kaikki oppilaat saavatalakoulun puolella tuntijaon mukaisesti 2vvh yhteiskuntaopin opetusta. Tuntijako muuttuu 5. ja6.vuosiluokan kohdalta seuraavasti:

5.lk Yksi matematiikan tunneista siirretään yhteiskuntaoppiin (matematiikka 3 vvh jayhteiskuntaoppi 2vvh)

6.lk Yksi äidinkielen tunneista siirretään yhteiskuntaoppiin. Toinen yhteiskuntaopinvuosiviikkotunti vapautuu ympäristöopin 3 vuosiliikkotunnista, kun em. opetushallituksenmääräyksen mukaan lukuvuonna 2016-2017 opetetaan ympäristöopin asemasta biologiaa jamaantietoa sekä fysiikkaa ja kemiaa vanhan opetussuunnitelman mukaan, jossa tunteja em.oppiaineille on 2vvh (äidinkieli 3vvh, biologia,maantieto 1vvh, fysiikka,kemia 1vvh, yhteiskuntaoppi2vvh)

Näillä muutoksilla kaikilla vuosiluokilla täyttyy Valtioneuvoston asetuksen (28.6.2012) mukainenvaltakunnallisen tuntijaon minimitunnit.

3.1. Tuntijako 1.8.2016

Mäntsälän kunnan perusopetuksen tuntijako (Sivistyslautakunta 24.2.2015/14§)

4

https://peda.net/mantsala/ops2016/tuntijako

3.2. ValinnaisuusMäntsälän kunnan perusopetuksen valinnaisaineiden toteutus:

Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit

Taide- ja taitoainevalinnaisia on vuosiluokilla 3 - 5 ja 8 - 9 yhteensä 11 vvh. Vuosiluokilla 3 - 5ja 8 taito-ja taideainevalinnaisia on 2vvh/vuosiluokka. Vuosiluokalla 9 taito-ja taideainevalinnaisiaon 3 vvh. Opetussuunnitelmassa kuvataan vuosiluokittain kunkin taide- ja taitoaineen valinnaisentunnin tehtävä, laajuus, tavoitteet ja sisällöt. Lisäksi voidaan kuvata myös valinnaisen tunninoppimisympäristöön, työtapoihin, tukeen, ohjaukseen ja arviointiin liittyviä erityispiirteitä.

Vuosiluokilla 3 - 5 kohdennetaan taide-ja taitoainevalinnaiset koulukohtaisesti lukuvuosittain.Tähän koulukohtaisen valinnaisaineen valintapäätökseen osallistuvat myös oppilaat.Lukuvuosisuunnitelmassa päätetään tehdyt valinnat lukuvuosittain ja tarkennuksetvalinnaistuntien sisällöistä ja tavoitteista.

Vuosiluokkien 8 - 9 taide- ja taitoaineiden valinnaiset muodostavat oppilaan omaan valintaanperustuvat syventävät opinnot. Oppilaat valitsevat yhden pitkän taide- ja taitovalinnaisen, jotaopetetaan 2 vvh sekä 8. että 9. vuosiluokalla. Tämän lisäksi oppilas valitsee yhden lyhyen taide-ja taitovalinnaisen, jota opetetaan 1 vvh 9.luokalla.

Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit ovat osa yhteisinä oppiaineina opetettavien musiikin,kuvataiteen, käsityön, liikunnan ja kotitalouden opetusta ja ne myös arvioidaan osana niidenopetusta. Tämä tarkoittaa, ettei taide- ja taitoaineiden valinnaisista opinnoista tule erillistä arviotalukuvuositodistukseen tai päättötodistukseen, vaan ne arvioidaan osana kaikille yhteisten taide-ja taitoaineiden oppimääriä.

Muut valinnaiset aineet

Muut valinnaisaineet luovat mahdollisuuden tarjota oppilaille yhteisten aineiden syventäviä jasoveltavia opintoja, B2-kieltä (8.luokalta lähtien) tai useasta oppiaineesta muodostettuja opetustaeheyttäviä oppiainekokonaisuuksia, joissa tuetaan laaja-alaisen osaamisen kehittymistä. Muitavalinnaisaineita tarjotaan vuosiluokilla 5 - 9 yhteensä 9 vvh. Muita valinnaisia on vuosiluokilla 5 - 71vvh/vuosiluokka ja vuosiluokilla 8-9 3 vvh/vuosiluokka. Oppilas saa itse valita itselleen parhaitensopivan muun valinnaisaineen.

5.-6.vuosiluokilla oppilaat valitsevat vuosiluokittain yhden lyhyen valinnaisen aineen, jonka laajuuson 1 vvh/vuosiluokka.

7.-9. vuosiluokalla oppilas valitsee kullekin vuosiluokalle yhden lyhyen valinnaisen aineen, joidenlaajuus on 1 vvh/vuosiluokka. Tämän lisäksi oppilas valitsee yhden pitkän valinnaisaineen, jotaopetetaan 2vvh sekä 8. että 9. vuosiluokalla.

Koulujen muut valinnaisaineet päätetään lukuvuosisuunnitelman erillisessävalinnaisaineliitteessä, jonne kirjataan kunkin valinnaisaineen nimi, laajuus sekä vuosiluokat,joilla kutakin valinnaista tarjotaan. Lisäksi kirjataan valinnaisen aineen tavoitteet ja sisällötvuosiluokittain sekä oppimisympäristöihin, työtapoihin, tukeen ja ohjaukseen liittyvät mahdolliseterityispiirteet. Soveltavien valinnaisaineiden valinnaisainetarjottimen laajuus vaihtelee koulunkoosta riippuen.

Ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunninoppimäärän, arvioidaan päättöarvioinnissa numeroin. Alle kahden vuosiviikkotunnin mittaisetvalinnaisaineet arvioidaan sanallisesti.

Män

tsäl

än p

erus

opet

ukse

n tu

ntija

ko

5

Kie

liohj

elm

a

4. KieliohjelmaMäntsälän kunnan perusopetuksen kieliohjelma

Alkaa vuosiluokalta

A1 englanti 3.lk

B1 ruotsi 6.lk

B2 (vapaaehtoinen) espanja,ranska, saksa, venäjä

8.lk

B2-kielen valinnaisvaihtoehdot tarkentuvat lukuvuosittain koulukohtaisessalukuvuosisuunnitelmassa.

6

5. Opetuksen mahdolliset painotuksetMäntsälän kunnan perusopetuksen paikallinen tuntijako (Sivistyslautakunta 24.2.2015/14§)perustuu valtakunnalliseen tuntijakoon (422/2012). Mäntsälän perusopetuksessa tuetaanmonialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamista sekä painotetaan varhaista tukea jaalkuopetusta sekä laaja-alaisen osaamisen ja eheyttävän opetuksen toteuttamista. Tämänperusteella laaja- alaisten oppimiskokonaisuuksien sisältöihin on lisäksi määritelty paikallisetpainopistealueet. Valtakunnalliseen minimituntimäärään on lisätty viisi vuosiviikkotuntiaseuraavasti: 1 vvh äidinkieli 3.luokka, 1 vvh matematiikka 1.,2. ja 4.luokka ja 1 vvh käsityö 7.luokka.

Taide- ja taitovalinnaisten tuntien valinta on Mäntsälässä vuosiluokilla 3, 4 ja 5 koulukohtaista.Näin jokainen koulu voi halutessaan hyödyntää alakoulun puolella taide- ja taitovalinnaisia koulunlukuvuosittaisen teeman toteuttamisessa.

Mäntsälässä on kaksi painotettua erikoisluokkaa yläkoulussa; TIKU - ja yrittäjyysluokka.

TIKU-luokka (ent. CERN-luokka)

Mäntsälän kunnan perusopetuksessa toimii TIKU (tiedekulttuuri)-luokat Ehnroosin koulussa.TIKU-luokan idea on koota luokkaan matemaattis-luonnontieteellisistä aineista innostuneitanuoria luonnontieteitä, luonnontieteiden kulttuuria ja kieliä sisältävään koulutusohjelmaanperuskoulun 7–9 luokilla.

TIKU-luokalla painotetaan sisältöjä, joista on lukioon suuntaaville oppilaille hyötyä.

Oppilaita kannustetaan varainhankintaan. Tavoitteena on järjestää leirikoulu, joka sijoittuuyhdeksännen luokan keväälle. Varainhankinnan kasvatuksellinen tarkoitus on opettaa oppilaitapohtimaan toimintatapojaan sekä yhteiskunnassa että oppilaan omassa arjessa.

TIKU-luokalle haetaan kuudennen luokan syksyllä. Hausta tiedotetaan Mäntsälän kunnan 6.luokkien oppilaille syys-lokakuussa. Kaikki hakeneet kutsutaan soveltuvuuskokeeseen, jokajärjestetään marraskuussa. Soveltuvuuskokeen perusteella luokalle valitaan 22 oppilasta.Haku TIKU-luokalle on avoin kaikille kuudesluokkalaisille. Hakuesitteet lähetetään kaikkienmäntsäläläisten kuudesluokkalaisten koteihin.

TIKU-luokan opetussuunnitelma liitetään koulukohtaiseen lukuvuosisuunnitelmaan.

Yrittäyysluokka

Mäntsälän kunnan perusopetuksessa toimii yrittäjyysluokat Riihenmäen koulussa. Luokallehaetaan kuudennen luokan syksyllä. Hausta tiedotetaan Mäntsälän kunnan 6. luokkienoppilaille syys-lokakuussa. Kaikki hakeneet kutsutaan soveltuvuuskokeeseen, joka järjestetäänmarraskuussa. Soveltuvuuskokeen perusteella luokalle valitaan 21 oppilasta.

Yrittäjyysluokan toimintaideana on tarjota kiinnostuneille nuorille mahdollisuus harjaantua ja oppiatyöelämätaitoja ja yhteistyötä. Luokan työskentelyssä korostuu aito yhteistyö koulun ulkopuolistenyhteistyökumppanien kanssa. Luokan työskentely perustuu projektityöskentelyyn ja oppilaidenosallisuuteen toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa.

Yrittäjyysluokan opetussuunnitelma liitetään koulukohtaiseen lukuvuosisuunnitelmaan.

Alakoulun puolella harjoitellaan työelämä- ja yrittäjyystaitoja mahdollisuuksien mukaanjärjestettävällä kuudesluokkalaisten Yrittäjyyskylä -vierailulla.

Ope

tuks

en m

ahdo

llise

t pai

notu

kset

7

Per

usop

etuk

sen

yhte

näis

yys

ja s

iirty

mäv

aihe

isiin

liitt

yvä

yhte

isty

ö

6. Perusopetuksen yhtenäisyys jasiirtymävaiheisiin liittyvä yhteistyö

Peruskoulujen yhteistyötä toteutetaan säännöllisillä rehtorikokouksilla, yhteisillä koulutus- jatyöskentelyseminaareilla sekä alueellisen yhteistyön kautta. Perusopetuksen koulut on jaettukolmeen alueeseen. Alueella tapahtuvaa työskentelyä johtaa aluerehtori. Opetuspäällikkö,aluerehtorit ja tukipalveluiden erityisasiantuntija muodostavat perusopetuksen johtoryhmän.

Mäntsälässä oppilaanohjaus kuuluu kaikkien oppiaineiden opetukseen ja koulun kokohenkilökunnan tehtäviin. Kuntakohtainen oppilaanohjauksen ohjaussuunnitelma kuvaa, mitenoppilaan ohjaus järjestetään eri nivelvaiheissa. Koulukohtainen ohjaussuunnitelma tehdäänlukuvuosisuunnitelman liitteeksi.

Oppilaan yhtenäisen koulupolun toteuttamiseksi on välttämätöntä, että alakoulut ovat aktiivisestiyhteydessä alueen esiopetusyksiköihin ja yläkouluihin sekä yläkoulut puolestaan alueenalakouluihin ja toisen asteen oppilaitoksiin. Yhteisen keskustelun avulla varmistetaan, ettäyhteisöjen käytännöt ja periaatteet ovat oppilaan näkökulmasta riittävän yhteneväiset.

Nivelvaiheiden tiedonsiirron toteuttaminen Mäntsälän kunnassa:

• tiedonsiirto esiopetuksesta 1.luokalle

Opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät lapsen tiedot siirretään esiopetuksestaperusopetukseen salassapidon estämättä (Pol 40§). Keväällä lapsen oppimissuunnitelmanarviointikeskustelussa huoltaja(t) ja esiopettaja sopivat yhdessä mitä muita tietoja lapsestasiirretään esiopetuksesta kouluun.

Esiopettaja siirtää lasten tiedot tulevalle luokanopettajalle ja/tai rehtorille. Mikäli opetuksenjärjestämisen kannalta on tarpeellista, järjestetään siirtoneuvottelu johon voivat osallistua tarpeenmukaan huoltajat, esiopettaja, tuleva luokanopettaja, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, laaja-alainen erityisopettaja sekä muita moniammatillisen verkoston tahoja.

Kunnallisten päiväkotien ja koulun esiopetuksessa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmasiirtyy perusopetukseen Wilma -järjestelmän kautta. Yksityisten päiväkotien oppimissuunnitelmatsiirretään paperilomakkeina.

• tiedonsiirto kuudennelta luokalta 7.luokalle

Opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät oppilaan tiedot siirretään alakoulustayläkouluun salassapidon estämättä (Pol 40 §). Luokanopettaja tai rehtori siirtää tiedotvastaanottavan yläkoulun rehtorille.

Mikäli opetuksen järjestämisen kannalta on tarpeellista, järjestetään siirtoneuvottelu, johon voivatosallistua tarpeen mukaan oppilas, huoltajat, tuleva luokanvalvoja, laaja-alainen erityisopettajasekä muita moniammatillisen verkoston tahoja.

Oppilaan pedagogiset asiakirjat siirtyvät yläkouluun Wilma -järjestelmän kautta.

• tiedonsiirto 9.luokalta toiselle asteelle

Perusopetuksella on velvollisuus siirtää opetuksen järjestämisen kannalta välttämätömät tiedottoiselle asteelle alle 18-vuotiaiden osalta (PoL 40§). Vastaavat tiedot voidaan antaa myösuuden opetuksen järjestäjän pyynnöstä. Lisäksi voidaan tarpeen mukaan siirtää oppilashuollollistatietoa. Oppilashuoltotiedon siirtämiseen tarvitaan oppilaan tai huoltajan lupa (OHL 23§).Oppilashuoltotiedon siirtämisen tarve ja mitä tietoa siirretään arvioidaan ennen tiedonsiirtoluvanpyytämistä.

Tiedonsiirron laillisuuden varmistamiseksi päättöluokkalaisilta tai muilta toiseen oppilaitokseen/koulutukseen siirtyviltä sekä heidän huoltajiltaan (jos siirtyjä on alaikäinen) pyydetään kirjallinenlupa tiedonsiirtoon perusopetuksen ja toisen asteen välillä. Luvassa tiedonsiirtoon kerrotaan, mitä

8

tietoa nuoresta siirretään ja kenelle. Tarvittaessa voidaan järjestää siirtoneuvottelu, johon voivatosallistua tarpeen mukaan oppilas, huoltajat, oppilaan peruskoulun moniammatillisen verkostonedustajia ja tulevan oppilaitoksen edustaja.

Per

usop

etuk

sen

yhte

näis

yys

ja s

iirty

mäv

aihe

isiin

liitt

yvä

yhte

isty

ö

9

Ope

tuss

uunn

itelm

aa tä

yden

tävä

t suu

nnite

lmat

ja o

hjel

mat

7. Opetussuunnitelmaa täydentävätsuunnitelmat ja ohjelmat

Opetussuunnitelman tehtävänä on edistää opetuksen laadun jatkuvaa kehittämistä ja vahvistaakoulutuksellista jatkumoa. Se luo perustan esiopetuksesta perusopetukseen ja perusopetuksestaseuraavaan koulutusvaiheeseen siirtymiselle. Mäntsälän perusopetuksen opetussuunnitelmanlaadinnassa on otettu huomioon muut paikalliset suunnitelmat kuten

• Mustijoen perusturvan varhaiskasvatussuunnitelma• esiopetuksen opetussuunnitelma• mahdollinen perusopetukseen valmistavan opetuksen suunnitelma• iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma• lastensuojelulain mukainen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma• yhdenvertaisuuslain mukainen työsuojelun toimintaohjelma

Seuraavat paikalliset suunnitelmat ja ohjelmat täydentävät ja toteuttavat Mäntsälänperusopetuksen opetussuunnitelmaa

• opetuksen (OpKesu) ja perusopetuksen (PoKesu) kehittämissuunnitelmat (hyväksytäänvaltuustokausittain 2017 lukien osana Sivistyspalveluiden kehittämissuunnitelmaa.2016-2017 Sivistyslautakunta hyväksyy.)

• perusopetusasetuksen 9§:n mukaiset koulukohtaiset lukuvuosisuunnitelmat(Sivistyslautakunta hyväksyy lukuvuosittain)

• tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön kehittämis- ja toimintasuunnitelma (operatiivinenasiakirja; arviointi ja kehittäminen jatkuvaa)

• oppilashuolto- ja turvallisuuskansio (operatiivisia ohjeistuksia; arviointi ja kehittäminenjatkuvaa)

• yleisen, tehostetun ja erityisen tuen oppaat (operatiivisia ohjeistuksia; arviointi jakehittäminen jatkuvaa)

• kulttuurikasvatussuunnitelma (tekeillä)

10

8. Oppilaanohjauksenohjaussuunnitelma

Johdanto

Perusopetuksen ohjaussuunnitelma on ohjaustyötä tekevien työkalu. Se on tarkoitettu opinto-ohjaajan lisäksi muulle koulun henkilökunnalle, opetuksenjärjestäjälle sekä oppilashuollolle.Tavoitteena on selkeyttää ohjaustyön käytänteitä ja toimintamalleja sekä antaa tietoa ja tukeaohjaustyötä tekeville.

Oppilaanohjauksen järjestämisen pääperiaatteet, keskeisimmät tavoitteet ja sisällötperustuvat valtakunnalliseen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin (2014) jakunnalliseen opetussuunnitelmaan (2016). Näiden pohjalta koulut suunnittelevat ja toteuttavatoppilaanohjausta omaan toimintakulttuuriinsa sopivin tavoin.

Tämä ohjaussuunnitelma on tehty Mäntsälän kunnan perusopetuksen yleiseksi ohjauksentyövälineeksi. Yläkouluille on laadittu erilliset, tarkemmat koulukohtaiset ohjaussuunnitelmat.

Ohjausmuodot ja ohjauksen sisällöt

1.1 Ohjausmuodot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014, 2016) on määritelty oppilaanohjauksentuntijako sekä keskeiset sisällöt ja tavoitteet. Opetussuunnitelma määrittelee myös ohjausmuodot,joita ovat luokkamuotoinen ohjaus, pienryhmäohjaus ja henkilökohtainen ohjaus. Kuvan 1taulukossa on kerrottu Mäntsälän koko perusopetuksen osalta ohjauksen toimintatavat, rakenteet,vastuunjako ja eri yhteistyömuodot.

Luokkamuotoinen ohjaus toteutetaan vuosiluokilla 7-9 alla olevan tuntijaon mukaisesti.

vvt Ehnroos Riihenmäki

7. lk 0,5 syksy syksy

8. lk 0,5 kevät syksy ja kevät

9. lk 1,0 syksy ja kevät syksy ja kevät

Ohjauksen sisällöt ja tehtävät jakaantuvat Mäntsälässä vuosiluokittain. Kuvan 2 taulukosta käyilmi luokkamuotoisen ohjauksen sisällöt, henkilökohtaisen ohjauksen ajoittuminen sekä muuohjaustoiminta.

Oppilaanohjauksesta ei anneta arvosanaa kuten muista oppiaineista vaan arviointi perustuuoppilaiden itsearviointiin sekä vuorovaikutteiseen, ohjaavaan ja kannustavaan palautteeseen.

Pienryhmäohjausta toteutetaan joustavasti tarpeiden ja resurssien mukaan. Ohjausta voidaantoteuttaa pienryhmässä esimerkiksi silloin, kun oppilailla on samantapaisia ohjaustarpeita.Käsiteltäviä aiheita voivat olla esimerkiksi työelämään ja jatkokoulutukseen liittyvät asiat.

KUVA 1

Opp

ilaan

ohja

ukse

n oh

jaus

suun

nite

lma

11

Opp

ilaan

ohja

ukse

n oh

jaus

suun

nite

lma

Opinto-ohjaajan toteuttama henkilökohtainen ohjaus ajoittuu pääsääntöisesti perusopetuk-sen 9. vuosiluokalle. Tällöin oppilaalla on mahdollisuus keskustella opintoihinsa, koulutus-ja ammatinvalintaansa sekä elämäntilanteeseensa liittyvistä kysymyksistä. Opinto-ohjaajatapaa jokaisen oppilaan henkilökohtaisesti vähintään yhden kerran. Oppilaan yksilölliset tar-peet huomioiden ohjauskertoja voi olla useampia ja tarvittaessa huoltaja osallistuu ohjaus-keskusteluun.

Oppilaan henkilökohtaiseen ohjaukseen osallistuvat yläkoulun aikana myös aineenopettajatja luokanohjaaja. Aineenopettaja on oman aineensa opetuksen ja pedagogisen ohjauksenasiantuntija. Hän seuraa oppilaan oppimisen edistymistä ja ohjaa tarvittavan tuen pii-riin. Luokanohjaaja on luokkansa oppilaiden lähiohjaaja. Hän seuraa luokkansa oppilaidenkoulunkäynnin sujumista ja on yhteydessä huoltajiin. Luokanohjaajan ohjaava rooli korostuuerityisesti pedagogisen tuen suunnittelussa ja asiakirjojen laadinnassa sekä 7. luokalla käytävissäkolmikantakeskusteluissa.

Eri oppiaineissa ohjaus linkittyy muuhun opetustyöhön. Oppilaita ohjataan tunnistamaan jakehittämään omaa osaamistaan. Opettajat auttavat oppilaita oivaltamaan työelämän ja omanoppiaineensa yhteyden ja kannustavat oppilaita kiinnittämään huomiota opiskeltavien asioidenmerkitykseen tulevaisuuden kannalta.

1.2. Ohjauksen sisällöt

KUVA 2

12

1.3 Opinto-ohjaajan työn vuosikierto

Elokuu

• 7.-luokkalaisten ryhmäytymispäivä• 7.-luokkalaisten koulun sisäinen TET (keittiö ja siivous)• Yhteishaku: syksyn jälkiohjauspäivä, muu jälkiohjaus, tiedonsiirto ja tilastointi• Keski-Uudenmaan opinto-ohjaajien yhteistyötapaaminen

Syyskuu

• 9.-luokkalaisten henkilökohtainen ohjaus alkaa

• 7.-luokkalaisten vanhempainilta• Keuda Saaren kartanon Ruska-tapahtuma• 9.-luokkalaisten TET• Keski-Uudenmaan oposeminaari• 8.-9.-luokkalaisten vanhempainilta ja yhteishakuinfo• Kohti yhteishakua -tiedote O

ppila

anoh

jauk

sen

ohja

ussu

unni

telm

a

13

Opp

ilaan

ohja

ukse

n oh

jaus

suun

nite

lma

Lokakuu

• Senioripäivä 9.-luokkalaisille• Valinnaisainetietojen päivitys ja -vihkojen tekeminen• 9.-luokkalaisten vierailut lukiolla ja Lukkarinpolulla

Marraskuu

• Jatko-opintomessut• Valinnaisaineilta 7.-luokkalaisille ja huoltajille

• Toisen asteen oppilaitosten avoimet ovet ja tutustumispäivät alkavat• Taitaja9-kilpailu• Nelosvaroitukset

Joulukuu

• Valinnaisainevalinnat (7. lk)

Tammikuu

• Yhteishaun demo

• Yhteishakutiedote 9.-luokkalaisten huoltajille• Kieli- ja matikkainfot 9.-luokkalaisille• Tutustumiskäynnit Järvenpäähän (lukio, JäWä, Seurakuntaopisto)• Tulevien 7.-luokkalaisten ilta

Helmikuu

• 9.-luokkalaisten väliarviointi• Valinnaisainevalinnat (8. lk)• Yhteishaku alkaa• Nivelpalaverit

Maaliskuu

• Yhteishaku päättyy• Ammatillisten erityisoppilaitosten yhteishaku alkaa• Tulevien 7. luokkien tekeminen• JOPO-, tiku- ja yrittäjyysluokalle haku alkaa• lukioiden ainevalinnat

Huhtikuu

• 8.-luokkalaisten TET• Tarviketilaukset• Keski-Uudenmaan opinto-ohjaajien yhteistyötapaaminen• Nelosvaroitukset• JOPO-soveltuvuuskoe• Pääsykokeet alkavat• B2-kielen arviointikysely• Koulutuksella tulevaisuuteen -ilta (8.lk huoltajille)

Toukokuu

• Haku valmistaviin koulutuksiin alkaa14

• Seuraavan lukuvuoden suunnittelu• Tulevien 7.-luokkalaisten tutustumispäivä• Jälkiohjaustiedote ja info (ohjeet yhteishaun loppukäytäntöihin ja lisähakuun)• Ammattipäivä 8.-luokkalaisille

Kesäkuu

• Yhteishaku: tulokset, kesän jälkiohjauspäivä ja muu jälkiohjaus

2. Tiedotus

Oppilaanohjaukseen liittyvistä asioista tiedotetaan pääasiassa Wilma-viesteillä. Tiedotusvälineinätoimivat myös erilaiset oppaat, tiedotteet ja koulun kotisivut. Oppilaita ja huoltajia tiedotetaanajankohtaisista aiheista myös vanhempainilloissa ja muissa erikseen järjestetyissä tilaisuuksissa.

Tiedonhaku on yksi oppilaanohjauksen keskeinen osa-alue ja sen vuoksi oppilaita kannustetaanja ohjataan ottamaan vastuuta tiedotuksen seuraamisesta.

3. Kodin ja koulun yhteistyö ohjauksessa

Huoltajien kanssa tehtävällä yhteistyöllä on suuri merkitys oppilaanohjauksessa. Yhteistyökorostuu oppilaan jatko-opintoihin liittyvässä ohjauksessa. Tavoitteena on, että huoltajat saavatriittävästi tietoa ja välineitä tukea lapsensa koulunkäyntiä ja tulevaisuuden suunnittelua.Yhteistyömuotoja ovat mm. vanhempainillat, henkilökohtaiset tapaamiset ja muu viestintähuoltajien kanssa.

Koulukohtaisessa ohjaussuunnitelmassa kuvataan tarkemmin eri yhteistyömuodot.

4. Työelämäyhteistyö ja työelämään tutustumisen järjestelyt

Työelämäyhteistyön tarkoitus on tarjota oppilaille tilaisuuksia tutustua eri ammatteihin, aloi-hin ja yritystoimintaan. Keskeisimpänä toimintatapana ovat työelämään tutustumisen jaksot(TET). Muita työelämäyhteistyön muotoja ovat yritysvierailut ja koulussa vierailevien työelämänedustajien pitämät tilaisuudet.

Työelämään tutustuminen alkaa 7. luokalla omassa kouluympäristössä ja jatkuu 8. ja 9. luo-kalla koulun ulkopuolella. Lähtökohtana viikon kestävissä TET-jaksoissa 8. ja 9. luokalla on, ettäoppilas harjoittelee aktiivisesti työelämätaitoja työpaikan hankkimisesta lähtien. Opinto-ohjaaja jahuoltajat ohjaavat ja ovat tarvittaessa apuna prosessin eri vaiheissa.

5. Verkostoyhteistyö

5.1 Opinto-ohjaajien paikallinen ja alueellinen yhteistyö

Opinto-ohjaajat tekevät tiivistä yhteistyötä lähialueen toisen asteen toimijoiden kanssa. Pai-kallisten toimijoiden, Mäntsälän lukion ja Keudan ammattiopiston Mäntsälän koulutusyksiköiden,kanssa on vakiintuneita toimintoja. Opinto-ohjaajat järjestävät yhdessä jatko-opintoihin liittyvänvanhempainillan 8.-luokkalaisten huoltajille ja yhteistyössä kunnan nuorisotoimen kanssa kesänja syksyn jälkiohjauspäivät. Paikallisella yhteistyöllä ohjaukseen haetaan myös uusia käytänteitäja pyritään jatkuvasti kehittämään jo olemassa olevia toimintatapoja.

Alueellinen yhteistyö suuntautuu Keski-Uudellemaalle, Lahden seudulle, Hyvinkään ja Rii-himäen alueelle sekä Porvooseen. Tiiviimpää yhteistyötä tehdään Keski-Uudenmaan alu-een opinto-ohjaajien kanssa. Vuosittaisia tapahtumia ovat yhteiset seminaari- ja jälkiohjaus-

Opp

ilaan

ohja

ukse

n oh

jaus

suun

nite

lma

15

Opp

ilaan

ohja

ukse

n oh

jaus

suun

nite

lma

päivät. Seminaarissa kuullaan ja käsitellään ohjausalan ajankohtaisia aiheita. Syksyn ja keväänjälkiohjauspalavereissa käydään läpi alueen yhteishakuun liittyviä asioita sekä perusopetuksenettä toisen asteen näkökulmasta.

Alueellista yhteistyötä tehdään mm. seuraavien oppilaitosten kanssa:

Mäntsälän lukio, Keuda, Salpaus, Amisto, Hyria, Seurakuntaopisto, Työtehoseura, Järvenpäänlukio, Keravan lukio, Tuusulan lukiot, Validia

5.2 Moniammatillinen yhteistyö

Moniammatillista yhteistyötä tehdään Mäntsälän kunnan nuorisopalveluiden kanssa. Palve-luohjaaja ja nuoriso-ohjaaja ovat mukana yhteishaun jälkiohjauspäivissä. Etsivä nuorisotyö onmukana yhteishaussa paikatta jääneiden ohjauksessa.

6. Yhteishaku

Yhteishakuun liittyvät käytänteet ovat vakiintuneita kummassakin yläkoulussa. Koulukohtai-sissa ohjaussuunnitelmissa kerrotaan tarkemmin hakuun liittyvistä vaiheista ja oppilaidenvalmistautumisprosessista esimerkiksi tutustumisista toisen asteen oppilaitoksiin.

Tiedonsiirto perusopetuksesta toiselle asteelle perustuu perusopetuslain 40 §:ään, jonkamukaan perusopetuksesta on viipymättä ja salassapitosäännösten estämättä toimitettavaoppilaan opiskelun kannalta välttämättömät tiedot uudelle koulutuksen järjestäjälle. Käytännössätiedonsiirtolupa kysytään huoltajalta ja oppilaalta 9. luokan pedagogisten asiakirjojen laatimisentai päivittämisen yhteydessä. Opinto-ohjaajat ja laaja-alaiset erityisopettajat vastaavat tietojensiirtämisestä elokuussa. Tarvittaessa perusopetuksen edustaja osallistuu toisen asteentiedonsiirtopalavereihin.

Jälkiohjauksella tarkoitetaan perusopetuksen päättymisen jälkeistä aikaa, jolloin opinto-oh-jaajat tarkistavat yhteishaun opiskelijavalintojen tulokset. Opinto-ohjaajat ovat yhteydessäopiskelupaikatta jääneisiin ja ohjaavat kesän hakuvaihtoehtoihin. Tilanne tarkistetaan elokuussa.Koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäävät oppilaat ohjataan kunnan etsivän nuorisotyön piiriinnuorisolain 7 c §:n mukaisesti.

Ennen perusopetuksen päättymistä oppilaita ja huoltajia tiedotetaan jälkiohjauksesta, kutenvuosittain järjestettävistä jälkiohjauspäivistä. Ne pidetään kesäkuussa yhteishaun tulostenjulkistamisen jälkeen ja elo-syyskuussa koulujen alettua. Näissä tilaisuuksissa on mukanaperusopetuksen opinto-ohjaajien lisäksi paikallisten toisen asteen oppilaitosten opinto-oh-jaajat sekä kunnan palveluohjaaja ja etsivän työn nuoriso-ohjaaja. Moniammatillisella oh-jausyhteistyöllä pyritään samaan opiskelupaikatta jääneet mahdollisimman sujuvasti jatko-opintoihin tai tarvittaessa muun tuen piiriin.

7. Eriyttäminen ja tuki

Oppilaan yksilölliset lähtökohdat ja tarpeet otetaan huomioon kaikessa ohjaustoiminnassa.

Erityisesti henkilökohtaisessa ohjauksessa korostuvat oppilaan omat tavoitteet, kokemuksetja kiinnostuksen kohteet. Tukea tarvitsevien oppilaiden kohdalla ohjaustyötä tehdään yh-teistyössä luokanohjaajien, aineenopettajien sekä erityisopettajien ja tarvittaessa muun op-pilashuoltohenkilöstön kanssa.

Pienryhmien ohjauksesta vastaa ensisijaisesti erityisluokanopettaja. Jatko-opintoihin liittyvässäohjauksessa opinto-ohjaajat ovat erityisluokanopettajan apuna ja tukena.

8. Siirtymävaiheet

16

Siirtymävaiheissa ohjaustyötä tehdään yhteistyössä luokanopettajien, luokanohjaajien,oppilashuoltohenkilöstön ja toisen asteen toimijoiden kanssa.

Alaluokilta yläluokille siirryttäessä oppilaat käyvät ensin tutustumassa yläkouluun huoltajiensakanssa. Nivelpalavereissa siirretään opetuksen kannalta välttämättömät tiedot luokanopettajilta jaalakoulun erityisopettajilta yläkoululle. Nivelpalavereiden tietoja hyödynnetään uusien 7. luokkienmuodostamisessa. Yläkouluun siirtyvät oppilaat käyvät toukokuussa uudelleen tutustumassayläkouluun. Silloin he tapaavat tulevat luokkakaverinsa ja tulevan luokanohjaajansa. Yläkoulunalettua uusille 7.-luokkalaisille järjestetään koko päivän kestävä ryhmäytymispäivä.

Koulusta toiseen siirtyminen koskee joko koulusta pois muuttavaa tai kouluun tulevaa oppi-lasta. Pois muuttavan oppilaan kohdalla Wilmaan avataan poismuuttokysely, jolla kartoitetaanoppilaan sen hetkinen opiskelutilanne. Kyselyn vastaukset lähetetään erotodistuksen ja muidenasiakirjojen mukana uuteen kouluun. Kouluun tuleva oppilas haastatellaan ja hänen tietonsatarkistetaan edellisen koulun lähettämistä asiakirjoista. Tarvittaessa edelliseen kouluun otetaanyhteyttä tietojen täydentämiseksi.

Siirtymävaihe perusopetuksesta toiselle asteelle on kuvattu ohjaussuunnitelman kohdassa 6.

9. Muita opinto-ohjaajan tehtäviä

Koulukohtaisissa ohjaussuunnitelmissa on kerrottu opinto-ohjaajan muista tehtävistä.

10. Ohjauksen arviointi

Ohjauksen arviointi on jatkuvaa ja se on keskeinen kehittämisen väline. Opinto-ohjaajien ei-muodollinen ohjaustyön kehittämiseen liittyvä keskustelu ja vuorovaikutus toimii vertaisarviointina.Sen lisäksi ohjaustyötä arvioidaan ja kehitetään oppilaspalautteiden pohjalta sekä vuosittaisissakehityskeskusteluista esimiehen kanssa.

Oppilaiden jatko-opintoihin sijoittuminen ja jatko-opintojen läpäisy ovat osa ohjauksen arviointia.Jatko-opintojen seuranta antaa kuvaa ohjauksen toimivuudesta.

Ohjauksen arvioinnin vaikutukset näkyvät koulukohtaisissa ohjaussuunnitelmissa, jotka tar-kistetaan lukuvuosittain.

Yllä oleva ohjaussuunnitelma löytyy kokonaisuudessaan pdf-muotoisena alla olevan linkin kautta.

Ohjaussuunnitelma

Opp

ilaan

ohja

ukse

n oh

jaus

suun

nite

lma

17

http://www.mantsala.fi/tiedostot/OPS2016/OHJAUSSUUNNITELMA_oppilaanohjaus.pdf

Yht

eist

yö k

unna

n so

siaa

li- ja

terv

eyde

nhuo

llon

vira

nom

aist

en k

anss

a

9. Yhteistyö kunnan sosiaali- jaterveydenhuollon viranomaistenkanssa

Mäntsälän perusopetuksessa oppilashuoltoon, oppilaiden tukemiseen ja kodin ja koulunyhteistyöhön liittyviä asiakokonaisuuksia käsitellään kunnan oppilashuollon ohjausryhmässäsäännöllisesti vuosikellon mukaan. Paikalliseen opetussuunnitelmaan nostetut oppilashuollontavoitteet ja periaatteet on johdettu kuntastrategiasta, lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmantavoitteista sekä perusopetuksen strategisista lähtökohdista. Yhteisiä tavoitteita ja periaatteitatarkastetaan paitsi opetussuunnitelman päivitysten yhteydessä, myös kuntastrategian jahyvinvointisuunnitelman tarkastamisen yhteydessä.Tavoitteiden ja periaatteiden tarkastamisestaon vastuussa kunnan oppilashuollon ohjausryhmä.

18

10. Opetussuunnitelman seuranta,arviointi ja kehittäminen

Opetuksen järjestäjän tehtävänä on arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuuttasekä osallistua toimintansa ulkopuoliseen arviointiin. Arvioinnin tarkoitus on koulutuksenkehittäminen ja oppimisen edellytysten parantaminen. Paikallisen opetussuunnitelman jalukuvuosisuunnitelman toteutumisen seuranta, säännöllinen arviointi ja kehittäminen ovat osa tätätehtävää.

Opetuksen järjestäjän ja koulujen itsearvioinnissa voidaan hyödyntää kansallisten arviointien jakehittämishankkeiden tuloksia sekä perusopetuksen valtakunnallisia laatukriteereitä. Yhteistyöoppilaiden, huoltajien ja muiden toimijoiden kanssa edistää avointa ja rakentavaa itsearviointia.

Mäntsälän perusopetuksen kehittämissuunnitelma (PoKesu) on tärkeä osa opetuksen järjestäjänkoulutuksen kehittämisen ja oppimisen edellytysten parantamiseen tähtäävää ohjausjärjestelmää.Perusopetuksen kehittämissuunnitelmassa määritellään toiminnan kehittämistä ohjaavatpainopistealueet. Se on strateginen ja johtamista tukeva työkalu, jossa painotetaan jatäydennetään opetussuunnitelmissa määriteltyjä tavoitteita, toimintaa ohjaavia linjauksia,keskeisiä sisältöjä ja muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja paikallisesta näkökulmasta.PoKesu on osa Sivistyspalveluiden kehittämissuunnitelmaa (SivKesu), joka hyväksytäänvaltuustokausittain.

Perusopetusasetuksen 9§:n, Perusopetuksen kehittämissuunnitelman (PoKesun) ja laadunkehittämisen mukaiset sekä muut tarvittavat paikallisen opetussuunnitelman mukaisetkoulukohtaiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi kirjataan lukuvuosisuunnitelmaan.Koulukohtaista toimintakulttuuria (asetettuja tavoitteita, johtamisotetta, toimintaa ohjaaviarakenteita ja ammatillista vuorovaikutusta) arvioidaan lukuvuoden aikana säännöllisesti.Koulukohtaiset arvioinnin tulokset kirjataan lukuvuosisuunnitelman arviointiosuuteen.

Mäntsälän koulut osallistuvat tarvittaviin kunnan sisäisiin ja ulkoisiin sekä lakisääteisiin ettämuihin arviointia ja kehittämistä tukeviin kyselyihin (mm. Kouluterveyskysely, TEAviisari,Opetushallituksen ja Opetus- ja kulttuuriministeriön kyselyt). Kehittämistyötä ohjaavat lisäksikoulujen sisäiset itsearvioinnit sekä tarvittaessa koulujenväliset ja muut toimintaympäristönkehittämistä ohjaavat auditoinnit. Kaikkia kouluja koskeva huoltaja- ja/tai oppilaskyselykoulutuksen kehittämiseksi ja oppimisen edellytysten parantamiseksi toteutetaan parittominavuosina. Tarvittaessa koulut voivat lisäksi toteuttaa muita koulu- ja aluekohtaisia kyselyjä sekäseuranta, arviointi ja kehittämistoimenpiteitä.

Perusopetuksen kehittämissuunnitelman, kaikkia kouluja koskevien ja koulukohtaisten arviointientuloksia hyödynnetään kehittämistyön pohjana ja tarkastellaan osana Sivistyslautakunnan tulevanvuoden talousarvion valmistelua. Tämän lisäksi lukuvuoden aikana, toimintaympäristöä ja senmukaisia muutostarpeita tarkastellaan sivistyslautakunnassa osavuosikatsausten yhteydessä.

Opetussuunnitelman toimivuutta arvioidaan lukuvuosittain lukuvuosisuunnitelmanarviointiosuudessa. Opetussuunnitelmaan tehdään tarvittaessa parannuksia saatu arviointitieto jakehittämistyön tulokset huomioiden.

Ope

tuss

uunn

itelm

an s

eura

nta,

arv

ioin

ti ja

keh

ittäm

inen

19

Per

usop

etuk

sen

teht

ävä

11. Perusopetuksen tehtäväPerusopetus on koko koulutusjärjestelmän kivijalka ja samalla osa esiopetuksesta alkavaakoulutusjatkumoa. Perusopetus tarjoaa oppilaille mahdollisuuden laajan yleissivistyksen perustanmuodostamiseen ja oppivelvollisuuden suorittamiseen. Se antaa valmiudet ja kelpoisuuden toisenasteen opintoihin. Se ohjaa oppilaita löytämään omat vahvuutensa ja rakentamaan tulevaisuuttaoppimisen keinoin.

Mäntsälän kunnan tavoite on, että kaikki peruskoulun päättäneet saavat jatko-opiskelupaikan.

Ala- ja yläkoulujen, varhaiskasvatuksen sekä esiopetusyksiköiden yhteistyön vahvistaminen jatiedonsiirron sujuvuuden kehittäminen ovat erityisen tärkeitä yhtenäistä kulttuuria luovia tekijöitä.

Perusopetuksella on opetus- ja kasvatustehtävä, yhteiskunnallisen tehtävä, kulttuuritehtäväsekä tulevaisuustehtävä.Perusopetusta kehitetään inkluusioperiaatteen mukaisesti. Opetuksensaavutettavuudesta ja esteettömyydestä pidetään huoli.

Jokaisella perusopetusta antavalla koululla on opetus- ja kasvatustehtävä. Tämä tarkoittaaoppilaiden oppimisen, kehityksen ja hyvinvoinnin tukemista yhteistyössä kotien kanssa.Perusopetus tarjoaa oppilaille mahdollisuuden osaamisen monipuoliseen kehittämiseen. Serakentaa oppilaiden myönteistä identiteettiä ihmisinä, oppijoina ja yhteisön jäseninä. Opetusedistää osallisuutta ja kestävää elämäntapaa sekä kasvua demokraattisen yhteiskunnanjäsenyyteen. Perusopetus kasvattaa oppilaita ihmisoikeuksien tuntemiseen, kunnioittamiseen japuolustamiseen.

Perusopetuksen yhteiskunnallisena tehtävänä on edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta jaoikeudenmukaisuutta. Perusopetus kartuttaa inhimillistä ja sosiaalista pääomaa. Inhimillinenpääoma koostuu osaamisesta ja sosiaalinen pääoma ihmisten välisistä yhteyksistä,vuorovaikutuksesta ja luottamuksesta. Yhdessä ne edistävät yksilöllistä ja yhteiskunnallistahyvinvointia ja kehitystä. Perusopetuksen tehtävänä on osaltaan ehkäistä eriarvoistumista jasyrjäytymistä sekä edistää sukupuolten tasa-arvoa. Perusopetus kannustaa yhdenvertaisestityttöjä ja poikia eri oppiaineiden opinnoissa sekä lisää tietoa ja ymmärrystä sukupuolenmoninaisuudesta. Jokaista oppilasta autetaan tunnistamaan omat mahdollisuutensa jarakentamaan oppimispolkunsa ilman sukupuoleen sidottuja roolimalleja.

Perusopetuksen kulttuuritehtävänä on edistää monipuolista kulttuurista osaamista jakulttuuriperinnön arvostamista sekä tukea oppilaita oman kulttuuri-identiteetin ja kulttuurisenpääoman rakentamisessa. Opetus lisää ymmärrystä kulttuureiden moninaisuudesta ja auttaahahmottamaan kulttuureita menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden jatkumoina, joissajokainen voi itse olla toimijana.

Koulua ympäröivän maailman muutos vaikuttaa väistämättä oppilaiden kehitykseen jahyvinvointiin sekä koulun toimintaan. Perusopetuksessa opitaan kohtaamaan muutostarpeitaavoimesti, arvioimaan niitä kriittisesti ja ottamaan vastuuta tulevaisuutta rakentavista valinnoista.Perusopetuksen globaalikasvatus luo osaltaan edellytyksiä oikeudenmukaiselle ja kestävällekehitykselle YK:n asettamien kehitystavoitteiden suuntaisesti. Työtä tehdään mahdollisuuksienmukaan yhdessä muissa maissa toimivien koulujen ja opetuksen kehittäjien kanssa.Perusopetus vaikuttaa myönteisenä ja yhteiskuntaa rakentavana muutosvoimana kansallisesti jakansainvälisesti.

20

12. Laaja-alainen osaaminen paikallisessaopetussuunnitelmassa

Laaja-alainen osaaminen Mäntsälän kunnan perusopetuksessa

Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdonmuodostamaa kokonaisuutta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja tilanteenedellyttämällä tavalla. Siihen, miten oppilaat käyttävät tietojaan ja taitojaan, vaikuttavat oppilaidenomaksumat arvot ja asenteet sekä tahto toimia. Laaja-alaisen osaamisen lisääntynyt tarve nouseeympäröivän maailman muutoksista. Ihmisenä kasvaminen, opiskelu, työnteko sekä kansalaisenatoimiminen nyt ja tulevaisuudessa edellyttävät tiedon- ja taidonalat ylittävää ja yhdistävääosaamista.

Arvot, oppimiskäsitys ja toimintakulttuuri luovat perustan osaamisen kehittymiselle. Kukin oppiainerakentaa osaamista oman tiedon- ja taidonalansa sisältöjä ja menetelmiä hyödyntäen. Osaamisenkehittymiseen vaikuttavat sekä ne sisällöt, joiden parissa työskennellään, että erityisesti se, mitentyöskennellään ja miten oppijan ja ympäristön vuorovaikutus toimii. Oppilaille annettava palautesekä oppimisen ohjaus ja tuki vaikuttavat etenkin asenteisiin, motivaatioon ja tahtoon toimia.

Seuraavassa kuvataan seitsemän laaja-alaista osaamiskokonaisuutta ja perustellaan niidenmerkitys. Kokonaisuuksilla on useita liittymäkohtia toisiinsa. Niiden yhteisenä tavoitteenaon perusopetuksen tehtävän mukaisesti ja oppilaiden ikäkauden huomioon ottaen tukeaihmisenä kasvamista sekä edistää demokraattisen yhteiskunnan jäsenyyden ja kestävänelämäntavan edellyttämää osaamista. Erityisen tärkeätä on rohkaista oppilaita tunnistamaan omaerityislaatunsa, omat vahvuutensa ja kehittymismahdollisuutensa sekä arvostamaan itseään.

Vaikka kaikki allaolevien osaamiskokonaisuuksien sisällöt ovat yhtä tärkeitä, on jokaisen osa-alueen lopuksi paikallisesti kiteytetty keskeisin tavoite oppilaan osaamisen kehittymiselle.

Laaj

a-al

aine

n os

aam

inen

pai

kalli

sess

a op

etus

suun

nite

lmas

sa

21

Laaj

a-al

aine

n os

aam

inen

pai

kalli

sess

a op

etus

suun

nite

lmas

sa Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelun ja oppimisen taidot luovat perustaa muun osaamisen kehittymiselle ja elinikäiselleoppimiselle. Ajatteluun ja oppimiseen vaikuttaa se, miten oppilaat hahmottavat itsensä oppijoina jaovat vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Olennaista on myös, miten he oppivat tekemäänhavaintoja ja hakemaan, arvioimaan, muokkaamaan, tuottamaan sekä jakamaan tietoa ja ideoita.Oppilaita ohjataan huomaamaan, että tieto voi rakentua monella tavalla, esimerkiksi tietoisestipäättelemällä tai intuitiivisesti, omaan kokemukseen perustuen. Tutkiva ja luova työskentelyote,yhdessä tekeminen sekä mahdollisuus syventymiseen ja keskittymiseen edistävät ajattelun jaoppimaan oppimisen kehittymistä.

Opettajien on tärkeä rohkaista oppilaita luottamaan itseensä ja näkemyksiinsä ja olemaan samallaavoimia uusille ratkaisuille. Rohkaisua tarvitaan myös epäselvän ja ristiriitaisen tiedon äärelläolemiseen. Oppilaita ohjataan pohtimaan asioita eri näkökulmista, hakemaan uutta tietoa jasiltä pohjalta tarkastelemaan ajattelutapojaan. Heidän kysymyksilleen annetaan tilaa ja heitäinnostetaan etsimään vastauksia, kuuntelemaan toisten näkemyksiä sekä samalla pohtimaanmyös omaa sisäistä tietoaan. Heitä rohkaistaan rakentamaan uutta tietoa ja näkemystä. Koulunmuodostaman oppivan yhteisön jäseninä oppilaat saavat tukea ja kannustusta ideoilleen jaaloitteilleen, jolloin heidän toimijuutensa voi vahvistua.

Oppilaita ohjataan käyttämään tietoa itsenäisesti ja vuorovaikutuksessa toisten kanssaongelmanratkaisuun, argumentointiin, päättelyyn ja johtopäätösten tekemiseen sekä uudenkeksimiseen. Oppilailla tulee olla mahdollisuus analysoida käsillä olevaa asiaa kriittisesti erinäkökulmista. Innovatiivisten ratkaisujen löytäminen edellyttää, että oppilaat oppivat näkemäänvaihtoehtoja ja yhdistelemään näkökulmia ennakkoluulottomasti ja voivat käyttää kuvittelukykyäänolemassa olevien rajojen ylittämiseen. Leikit, pelillisyys, fyysinen aktiivisuus, kokeellisuus ja muuttoiminnalliset työtavat sekä taiteen eri muodot edistävät oppimisen iloa ja vahvistavat edellytyksiä

22

luovaan ajatteluun ja oivaltamiseen. Valmiudet systeemiseen ja eettiseen ajatteluun kehittyvätvähitellen, kun oppilaat oppivat näkemään asioiden välisiä vuorovaikutussuhteita ja keskinäisiäyhteyksiä sekä hahmottamaan kokonaisuuksia.

Jokaista oppilasta autetaan tunnistamaan oma tapansa oppia ja kehittämäänoppimisstrategioitaan. Oppimaan oppimisen taidot karttuvat, kun oppilaita ohjataan ikäkaudelleensopivalla tavalla asettamaan tavoitteita, suunnittelemaan työtään, arvioimaan edistymistään sekähyödyntämään teknologisia ja muita apuvälineitä opiskelussaan. Oppilaita tuetaan rakentamaanperusopetuksen aikana hyvä tiedollinen ja taidollinen perusta sekä kestävä motivaatio jatko-opinnoille ja elinikäiselle oppimiselle.

MÄNTSÄLÄN perusopetuksessa oppilasta ohjataan ajattelun ja oppimaan oppimisen taidoissaantamalla monipuolisesti oppimista edistävää palautetta koko oppimisprosessin ajan jatekemällä oppilaalle taitojen kehittyminen ja omat vahvuudet näkyväksi. Oppilaita ohjataanpohtimaan asioita eri näkökulmista, tekemään havaintoja, hakemaan, arvioimaan, muokkaamaan,tuottamaan ja jakamaan tietoa ja ideoita yksin ja/tai yhdessä toisten kanssa.

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2)

Oppilaat kasvavat maailmaan, joka on kulttuurisesti, kielellisesti, uskonnollisesti jakatsomuksellisesti moninainen. Kulttuurisesti kestävä elämäntapa ja monimuotoisessaympäristössä toimiminen edellyttävät ihmisoikeuksien kunnioittamiselle perustuvaa kulttuuristaosaamista, arvostavan vuorovaikutuksen taitoja ja keinoja ilmaista itseään ja näkemyksiään.

Perusopetuksessa oppilaita ohjataan ympäristön kulttuuristen merkitysten tunnistamiseen jaarvostamiseen sekä oman kulttuuri-identiteetin ja myönteisen ympäristösuhteen rakentamiseen.Oppilaat oppivat tuntemaan ja arvostamaan elinympäristöään ja sen kulttuuriperintöä sekä omiasosiaalisia, kulttuurisia, uskonnollisia, katsomuksellisia ja kielellisiä juuriaan. Heitä kannustetaanpohtimaan oman taustansa merkitystä ja paikkaansa sukupolvien ketjussa. Oppilaita ohjataannäkemään kulttuurinen moninaisuus lähtökohtaisesti myönteisenä voimavarana. Samalla heitäohjataan tunnistamaan, miten kulttuurit, uskonnot ja katsomukset vaikuttavat yhteiskunnassaja arjessa, miten media muokkaa kulttuuria sekä pohtimaan myös, millaisia asioita ei voidaihmisoikeuksien vastaisena hyväksyä. Kouluyhteisössä ja koulun ulkopuolella tehtävässäyhteistyössä oppilaat oppivat havaitsemaan kulttuurisia erityispiirteitä ja toimimaan joustavastieri ympäristöissä. Heitä kasvatetaan kohtaamaan arvostavasti muita ihmisiä sekä noudattamaanhyviä tapoja. Oppilaat saavat mahdollisuuksia kokea ja tulkita taidetta, kulttuuria jakulttuuriperintöä. He oppivat myös välittämään, muokkaamaan ja luomaan kulttuuria ja perinteitäja huomaamaan niiden merkityksen hyvinvoinnille.

Koulutyöhön sisällytetään runsaasti tilaisuuksia harjaantua esittämään mielipiteensä rakentavastija toimimaan eettisesti. Oppilaita ohjataan asettumaan toisen asemaan ja tarkastelemaanasioita ja tilanteita eri näkökulmista. Koulutyössä edistetään suunnitelmallisesti ihmisoikeuksien,erityisesti lapsen oikeuksien tuntemista ja arvostamista sekä niiden mukaista toimintaa.Kunnioitusta ja luottamusta muita ihmisryhmiä ja kansoja kohtaan vahvistetaan kaikessatoiminnassa, myös kansainvälistä yhteistyötä tehden.

Kouluyhteisössä oppilaat saavat kokemuksia vuorovaikutuksen merkityksestä myös omallekehitykselle. He kehittävät sosiaalisia taitojaan, oppivat ilmaisemaan itseään eri tavoin jaesiintymään eri tilanteissa. Opetuksessa tuetaan oppilaiden kasvua monipuolisiksi ja taitaviksikielenkäyttäjiksi sekä äidinkielellään että muilla kielillä. Oppilaita rohkaistaan vuorovaikutukseenja itsensä ilmaisemiseen vähäiselläkin kielitaidolla. Yhtä tärkeätä on oppia käyttämäänmatemaattisia symboleita, kuvia ja muuta visuaalista ilmaisua, draamaa sekä musiikkia ja liikettävuorovaikutuksen ja ilmaisun välineinä. Koulutyöhön sisältyy myös monipuolisia mahdollisuuksiakäsillä tekemiseen. Oppilaita ohjataan arvostamaan ja hallitsemaan omaa kehoaan ja käyttämäänsitä tunteiden ja näkemysten, ajatusten ja ideoiden ilmaisemiseen. Koulutyössä rohkaistaanmielikuvituksen käyttöön ja kekseliäisyyteen. Oppilaita ohjataan edistämään toiminnallaanesteettisyyttä ja nauttimaan sen eri ilmenemismuodoista.

MÄNTSÄLÄN perusopetuksessa oppilasta ohjataan oman kulttuurisen taustan ymmärtämiseenja arvostamiseen, jonka myötä oppilas ymmärtää ja arvostaa myös muita kulttuureja.Kulttuurikasvatusta tukee Mäntsälän kunnan kulttuurikasvatussuunnitelma. Oppilaita ohjataan

Laaj

a-al

aine

n os

aam

inen

pai

kalli

sess

a op

etus

suun

nite

lmas

sa

23

Laaj

a-al

aine

n os

aam

inen

pai

kalli

sess

a op

etus

suun

nite

lmas

sa

toimimaan vuorovaikutustilanteissa aktiivisesti, rakentavasti ja kaikkia kunnioittaen. Oppilaitaohjataan ilmaisemaan itseään eri tavoin ja esiintymään erilaisissa tilanteissa.

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3)

Elämässä ja arjessa selviäminen edellyttää yhä moninaisempia taitoja. Kyse on terveydestä,turvallisuudesta ja ihmissuhteista, liikkumisesta ja liikenteestä, teknologisoituneessa arjessatoimimisesta sekä oman talouden hallinnasta ja kuluttamisesta, jotka kaikki vaikuttavat kestäväänelämäntapaan. Perusopetuksessa tuetaan oppilaiden luottavaista suhtautumista tulevaisuuteen.

Kouluyhteisö ohjaa ymmärtämään, että jokainen vaikuttaa toiminnallaan niin omaan kuintoistenkin hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen. Oppilaita kannustetaan huolehtimaan itsestäja toisista, harjoittelemaan oman elämän ja arjen kannalta tärkeitä taitoja sekä lisäämäänympäristönsä hyvinvointia. Oppilaat oppivat perusopetuksen aikana tuntemaan ja ymmärtämäänhyvinvointia ja terveyttä edistävien ja sitä haittaavien tekijöiden sekä turvallisuuden merkityksen jahakemaan niihin liittyvää tietoa. He saavat mahdollisuuden kantaa vastuuta omasta ja yhteisestätyöstä sekä kehittää tunnetaitojaan ja sosiaalisia taitojaan. Oppilaat kasvavat huomaamaanihmissuhteiden ja keskinäisen huolenpidon tärkeyden. He oppivat myös ajanhallintaa, jokaon tärkeä osa arjenhallintaa ja itsesäätelyä. Oppilaat saavat tilaisuuksia harjoitella toimimaanomasta ja muiden turvallisuudesta huolehtien eri tilanteissa, myös liikenteessä. Heitä ohjataanennakoimaan vaaratilanteita ja toimimaan niissä tarkoituksenmukaisesti. Heitä opetetaantunnistamaan keskeiset turvallisuuteen liittyvät symbolit sekä suojaamaan yksityisyyttään jahenkilökohtaisia rajojaan.

Oppilaat tarvitsevat perustietoa teknologiasta ja sen kehityksestä sekä vaikutuksista erielämänalueilla ja ympäristössä. He tarvitsevat myös opastusta järkeviin teknologisiin valintoihin.Opetuksessa tarkastellaan teknologian monimuotoisuutta ja ohjataan ymmärtämään sentoimintaperiaatteita ja kustannusten muodostumista. Perusopetuksessa oppilaita ohjataanteknologian vastuulliseen käyttöön ja pohditaan siihen liittyviä eettisiä kysymyksiä.

Oppilaita opastetaan kehittämään kuluttajataitojaan sekä edellytyksiään omasta taloudestahuolehtimiseen ja talouden suunnitteluun. Oppilaat saavat ohjausta kuluttajana toimimiseen,mainonnan kriittiseen tarkasteluun sekä omien oikeuksien ja vastuiden tuntemiseen ja eettiseenkäyttöön. Heitä kannustetaan kohtuullisuuteen, jakamiseen ja säästäväisyyteen. Perusopetuksenaikana oppilaat harjaantuvat kestävän elämäntavan mukaisiin valintoihin ja toimintatapoihin.

MÄNTSÄLÄN perusopetuksessa oppilasta ohjataan ymmärtämään oman toiminnan vaikutusomaan ja muiden hyvinvointiin, terveyteen, turvallisuuteen ja kestävän elämäntavantoteutumiseen. Oppilaita opetetaan tunnistamaan keskeiset turvallisuuden liittyvät symbolitsekä suojaamaan yksityisyyttään ja henkilökohtaisia rajojaan. Oppilaat saavat ohjaustakuluttajana toimimiseen; omasta taloudesta huolehtimiseen, kohtuullisuuteen, jakamiseen jasäästäväisyyteen.

Monilukutaito (L4)

Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten tekstien tulkitsemisen, tuottamisen ja arvottamisen taitoja,jotka auttavat oppilaita ymmärtämään monimuotoisia kulttuurisia viestinnän muotoja sekärakentamaan omaa identiteettiään. Monilukutaito perustuu laaja-alaiseen käsitykseen tekstistä.Teksteillä tarkoitetaan tässä sanallisten, kuvallisten, auditiivisten, numeeristen ja kinesteettistensymbolijärjestelmien sekä näiden yhdistelmien avulla ilmaistua tietoa. Tekstejä voidaan tulkitaja tuottaa esimerkiksi kirjoitetussa, puhutussa, painetussa, audiovisuaalisessa tai digitaalisessamuodossa.

Oppilaat tarvitsevat monilukutaitoa osatakseen tulkita maailmaa ympärillään ja hahmottaasen kulttuurista monimuotoisuutta. Monilukutaito merkitsee taitoa hankkia, yhdistää, muokata,tuottaa, esittää ja arvioida tietoa eri muodoissa, eri ympäristöissä ja tilanteissa sekä erilaistenvälineiden avulla. Monilukutaito tukee kriittisen ajattelun ja oppimisen taitojen kehittymistä. Sitäkehitettäessä tarkastellaan ja pohditaan myös eettisiä ja esteettisiä kysymyksiä. Monilukutaitoonsisältyy monia erilaisia lukutaitoja, joita kehitetään kaikessa opetuksessa. Oppilaiden tulee voidaharjoittaa taitojaan sekä perinteisissä että monimediaisissa, teknologiaa eri tavoin hyödyntävissäoppimisympäristöissä.

24

Oppilaiden monilukutaitoa kehitetään kaikissa oppiaineissa arkikielestä kohti eri tiedonalojenkielen ja esitystapojen hallintaa. Osaamisen kehittyminen edellyttää rikasta tekstiympäristöä, sitähyödyntävää pedagogiikkaa sekä oppiaineiden välistä ja muiden toimijoiden kanssa tehtävääyhteistyötä. Opetus tarjoaa mahdollisuuksia erilaisista teksteistä nauttimiseen. Oppimistilanteissaoppilaat käyttävät, tulkitsevat ja tuottavat erilaisia tekstejä sekä yksin että yhdessä muiden kanssa.Oppimateriaalina hyödynnetään ilmaisultaan monimuotoisia tekstejä ja mahdollistetaan niidenkulttuuristen yhteyksien ymmärtäminen. Opetuksessa tarkastellaan oppilaille merkityksellisiä,autenttisia tekstejä sekä niistä nousevia tulkintoja maailmasta. Näin oppilaat voivat hyödyntääopiskelussa vahvuuksiaan ja itseään kiinnostavia sisältöjä ja käyttää niitä myös osallistumisessaja vaikuttamisessa.

MÄNTSÄLÄN perusopetuksessa oppilasta ohjataan erilaisten sanallisten, kuvallisten,auditiivisten, numeeristen ja kinestetttisten symbolijärjestelmien avulla ilmaistun tiedon/tekstientulkitsemiseen, tuottamiseen ja arvottamiseen. Tekstejä tulkitaan ja tuotetaan kirjoitetussa,puhutussa, painetussa, audiovisuaalisessa ja digitaalisessa muodossa. Tavoitteena on kriittisenajattelun ja oppimisen taitojen kehittyminen.

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5)

Tieto- ja viestintäteknologinen (tvt) osaaminen on tärkeä kansalaistaito sekä itsessään että osanamonilukutaitoa. Se on oppimisen kohde ja väline. Perusopetuksessa huolehditaan siitä, ettäkaikilla oppilailla on mahdollisuudet tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen kehittämiseen. Tieto-ja viestintäteknologiaa hyödynnetään suunnitelmallisesti perusopetuksen kaikilla vuosiluokilla, erioppiaineissa ja monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä muussa koulutyössä.

Tieto- ja viestintäteknologista osaamista kehitetään neljällä pääalueella 1) Oppilaita ohjataanymmärtämään tieto- ja viestintäteknologian käyttö- ja toimintaperiaatteita ja keskeisiä käsitteitäsekä kehittämään käytännön tvt-taitojaan omien tuotosten laadinnassa. 2) Oppilaita opastetaankäyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa vastuullisesti, turvallisesti ja ergonomisesti. 3) Oppilaitaopetetaan käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedonhallinnassa sekä tutkivassa jaluovassa työskentelyssä. 4) Oppilaat saavat kokemuksia ja harjoittelevat tvt:n käyttämistävuorovaikutuksessa ja verkostoitumisessa. Kaikilla näillä alueilla tärkeätä on oppilaiden omaaktiivisuus ja mahdollisuus luovuuteen sekä itselle sopivien työskentelytapojen ja oppimispolkujenlöytämiseen. Tärkeätä on myös yhdessä tekemisen ja oivaltamisen ilo, mikä vaikuttaaopiskelumotivaatioon. Tieto- ja viestintäteknologia tarjoaa välineitä tehdä omia ajatuksia ja ideoitanäkyväksi monin eri tavoin ja siten se myös kehittää ajattelun ja oppimisen taitoja.

Oppilaita opastetaan tuntemaan tvt:n erilaisia sovelluksia ja käyttötarkoituksia sekä huomaamaanniiden merkitys arjessa, ja ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja vaikuttamisen keinona.Yhdessä pohditaan, miksi tieto- ja viestintäteknologiaa tarvitaan opiskelussa, työssä jayhteiskunnassa ja miten näistä taidoista on tullut osa yleisiä työelämätaitoja. Tieto- javiestintäteknologian vaikutusta opitaan arvioimaan kestävän kehityksen näkökulmasta jatoimimaan vastuullisina kuluttajina. Oppilaat saavat perusopetuksen aikana kokemuksia tvt:nkäytöstä myös kansainvälisessä vuorovaikutuksessa. He oppivat hahmottamaan sen merkitystä,mahdollisuuksia ja riskejä globaalissa maailmassa.'

MÄNTSÄLÄN perusopetuksessa oppilaita ohjataan käyttämään tvt-taitojaan luovasti tilanteenja tarpeen mukaan sopivaa tapaa käyttäen yksin ja yhdessä. Tieto- ja viestintäteknologiaahyödynnetään kaikilla vuosiluokilla ja oppilaiden tvt-taitojen osaamista kehitetään vuosiluokittainMäntsälän kunnan tvt-taitotasojen mukaisesti.

Mäntsälän perusopetuksen TVT-taitotasot

TVT-taitotasot luokat 1-6

TVT-taitotasot luokat 7-9

Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6)

Laaj

a-al

aine

n os

aam

inen

pai

kalli

sess

a op

etus

suun

nite

lmas

sa

25

http://www.mantsala.fi/tiedostot/OPS2016/1_6_taitotasot_OPS2016.pdfhttp://www.mantsala.fi/tiedostot/OPS2016/7_9_lk_taitotasot_OPS2016.pdf

Laaj

a-al

aine

n os

aam

inen

pai

kalli

sess

a op

etus

suun

nite

lmas

sa

Työelämä, ammatit ja työn luonne muuttuvat mm. teknologisen kehityksen ja taloudenglobalisoitumisen seurauksena. Työn vaatimusten ennakointi on vaikeampaa kuin ennen.Oppilaiden tulee perusopetuksessa saada yleisiä valmiuksia, jotka edistävät kiinnostusta jamyönteistä asennetta työtä ja työelämää kohtaan. Oppilaiden on tärkeä saada kokemuksia,jotka auttavat oivaltamaan työn ja yritteliäisyyden merkityksen, yrittäjyyden mahdollisuudet sekäoman vastuun yhteisön ja yhteiskunnan jäsenenä. Koulutyö järjestetään niin, että oppilaat voivatkartuttaa työelämätuntemustaan, oppia yrittäjämäistä toimintatapaa ja oivaltaa koulussa ja vapaa-ajalla hankitun osaamisen merkityksen oman työuran kannalta.

Oppilaita opetetaan tuntemaan lähialueen elinkeinoelämän erityispiirteitä ja keskeisiä toimialoja.Perusopetuksen aikana oppilaat tutustuvat työelämään ja saavat kokemuksia työnteostasekä yhteistyöstä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Tällöin harjoitellaan työelämässätarvittavaa asianmukaista käyttäytymistä ja yhteistyötaitoja sekä huomataan kielitaidon javuorovaikutustaitojen merkitys. Itsensä työllistämisen taidot ja yrittäjyys sekä riskien arviointija hallittu ottaminen tulevat tutuiksi myös erilaisten projektien kautta. Koulutyössä opitaanryhmätoimintaa, projektityöskentelyä ja verkostoitumista.

Koulussa harjaannutaan työskentelemään itsenäisesti ja yhdessä toisten kanssa sekä toimimaanjärjestelmällisesti ja pitkäjänteisesti. Yhteisessä työssä jokainen oppilas voi hahmottaaoman tehtävänsä osana kokonaisuutta. Siinä opitaan myös vastavuoroisuutta ja ponnisteluayhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Toiminnallisissa opiskelutilanteissa oppilaat voivat oppiasuunnittelemaan työprosesseja, asettamaan hypoteeseja, kokeilemaan erilaisia vaihtoehtojaja tekemään johtopäätöksiä. He harjoittelevat työhön tarvittavan ajan arviointia ja muita työnedellytyksiä sekä uusia ratkaisujen löytämistä olosuhteiden muuttuessa. Samalla on tilaisuusoppia ennakoimaan työskentelyn mahdollisia vaikeuksia ja kohtaamaan myös epäonnistumisia japettymyksiä. Oppilaita kannustetaan sisukkuuteen työn loppuunsaattamisessa sekä työn ja sentulosten arvostamiseen.

Oppilaita rohkaistaan suhtautumaan uusiin mahdollisuuksiin avoimesti ja toimimaanmuutostilanteissa joustavasti ja luovasti. Heitä ohjataan tarttumaan asioihin aloitteellisestija etsimään erilaisia vaihtoehtoja. Oppilaita tuetaan tunnistamaan ammatillisia kiinnostuksenkohteitaan sekä tekemään jatko-opintovalintansa perustellusti ja omista lähtökohdistaan,perinteisten sukupuoliroolien ja muiden roolimallien vaikutukset tiedostaen.

MÄNTSÄLÄN perusopetuksessa oppilaita ohjataan oman ja toisten työn arvostamiseen.Oppilaat harjoittelevat työelämässä tarvittavia työelämätaitoja: asianmukaista käyttäytymistä,yhteistyö-, dialogi- ja vuorovaikutustaitoja mm. monialaisten oppimiskokonaisuuksien aikana.Monialaisten oppimiskokonaisuuksien lisäksi tehdään yritysvierailuja ja erimittaisia projekteja,joissa oppilaat oppivat mm. ryhmätoimintaa, projektityöskentelyä ja verkostoitumista. YläkoulunYrittäjyys-luokkalaiset käyvät pitämässä yrittäjyyskasvatukseen liittyviä oppitunteja alakouluilla.Lukuvuosittain pyritään mahdollisuuksien mukaan järjestämään Yrityskylävierailu 6.luokkalaisilleoppilaille.

Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)

Yhteiskunnalliseen toimintaan osallistuminen on demokratian toimivuuden perusedellytys.Osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja sekä vastuullista suhtautumista tulevaisuuteen voioppia vain harjoittelemalla. Kouluyhteisö tarjoaa tähän turvalliset puitteet. Samalla perusopetusluo osaamisperustaa oppilaiden kasvulle demokraattisia oikeuksia ja vapauksia vastuullisestikäyttäviksi, aktiivisiksi kansalaisiksi. Koulun tehtävänä on vahvistaa jokaisen oppilaan osallisuutta.

Perusopetuksessa luodaan edellytykset oppilaiden kiinnostukselle kouluyhteisön ja yhteiskunnanasioita kohtaan. Koulussa kunnioitetaan heidän oikeuttaan osallistua päätöksentekoon ikänsäja kehitystasonsa mukaisesti. Oppilaat osallistuvat oman opiskelunsa, yhteisen koulutyön jaoppimisympäristön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. He saavat tietoja ja kokemuksiakansalaisyhteiskunnan osallistumis- ja vaikuttamisjärjestelmistä ja keinoista sekä yhteisöllisestätyöskentelystä koulun ulkopuolella. Ympäristön suojelemisen merkitys avautuu omakohtaisenluontosuhteen kautta. Oppilaat oppivat arvioimaan median vaikutuksia ja käyttämään senmahdollisuuksia. Kokemusten kautta oppilaat oppivat vaikuttamista, päätöksentekoa javastuullisuutta. Samalla he oppivat hahmottamaan sääntöjen ja sopimusten sekä luottamuksenmerkityksen. Osallistuessaan sekä koulussa että sen ulkopuolella oppilaat oppivat ilmaisemaan26

omia näkemyksiään rakentavasti. He oppivat työskentelemään yhdessä ja saavat tilaisuuksiaharjoitella neuvottelemista, sovittelemista ja ristiriitojen ratkaisemista sekä asioiden kriittistätarkastelua. Oppilaita kannustetaan pohtimaan ehdotuksiaan eri osapuolten yhdenvertaisuudenja tasa-arvon sekä oikeudenmukaisen kohtelun ja kestävän elämäntavan näkökulmista.

Perusopetuksen aikana oppilaat pohtivat menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välisiäyhteyksiä sekä erilaisia tulevaisuusvaihtoehtoja. Heitä ohjataan ymmärtämään omien valintojen,elämäntapojen ja tekojen merkitys paitsi itselle, myös lähiyhteisöille, yhteiskunnalle ja luonnolle.Oppilaat saavat valmiuksia sekä omien että yhteisön ja yhteiskunnan toimintatapojen ja -rakenteiden arviointiin ja muuttamiseen kestävää tulevaisuutta rakentaviksi.

MÄNTSÄLÄN perusopetuksessa koulun teht