Luonnos 29.1.2017

OPETUSSUUNNITELMA 2017-2020

Ruotsin kieli

Opetussuunnitelma on opettajille ja opiskelijoille tarkoitettu ohjeisto siitä, mitä ja miten opiskellaan.

Tarkemmat tiedot kunkin lukuvuoden kontaktiopetuksesta löytyvät Korppi-kurssi- ja

opintotietojärjestelmästä.

Obs! Denna version är under arbete! Monialaiseksi kieliasiantuntijaksi tähtäävän pääain eopiskelijan kandidaatintutkinto rakentuu seuraavasti:

Monialaisen kieliasiantuntijan kandidaattiohjelma 180 op

Tutkinto-ohjelman perusopinnot 36 op

Yhteiset perusopinnot 10 op

· Johdatusta kieleen ja sen tutkimukseen

2 op · Kohti monialaista kieliasiantuntijuutta 5

op · Kriittinen ajattelu ja tiedontuottaminen

3 op

Ruotsin kielen opintosuunnan perusopinnot

26 op

Tutkinto-ohjelman aineopinnot 55 op

Yhteiset aineopinnot 13 op

· Tutkimuksen teon perusteet 5 op · Johdatus diskurssintutkimukseen 5 op · Kieli- ja viestintäasiantuntijan

osaaminen työmarkkinoilla 3 op

Ruotsin kielen opintosuunnan aineopinnot

42 op

(sis. kandiseminaarin ja -tutkielman, yht. 10

op)

Tutkinto-ohjelman viestintä-, kieli- ja yleisopinnot 9 op

Valinnaisia opintoja 80 op

Ruotsin kielen opintosuunnan perusopinnot 26 op mon ialaisilla kieliasiantuntijoilla (samat RUOP-kurssit kuin opettajalinjalla)

Suuntautumis- ja

muut yhteiset opinnot 10 op

KLSP004 Johdatus kieleen ja sen tutkimukseen MONP1000 Kohti monialaista kieliasiantuntijuutta MONP1001 Kriittinen ajattelu ja tiedontuottaminen

2 op 5 op 3 op

Viestintätaidot (8 op)

RUOP201 Uttal och samtal RUOP202 Skriv- och textkompetens

4 op 4 op

Kielitieto (10 op)

RUOP203 Språkets struktur och funktion IA RUOP204 Språkets struktur och funktion IB RUOP205 Introduktion till lingvistik

4 op 4 op 2 op

Kieli, kulttuuri ja yhteiskunta (8 op)

RUOP206 Kultur och samhälle i Norden RUOP1207 Modern svensk litteratur

4 op 4 op

Ruotsin kielen opintosuunnan aineopinnot 42 op, ope ttajalinjaan verrattuna eri kursseja ovat

RUOA303 Samtal och interaktion (opettajalinjalla vastaava RUOA102 Klassrumsinteraktion) , RUOA1209 Språk som påverkansmedel, e-tenta (opettajalinjalla vastaava RUOA1208 Teoretiska

perspektiv på andraspråksdidaktik, e-tenta, (opettajalinjalla lisäksi valinnaisina tarjotaan: RUOA110 Undervisningsmaterial som resurs,

RUOS229 Teori och praktik i grammatikundervisning)

Suuntautumis- ja muut yhteiset opinnot

13 op

MONA1000 Johdatus diskurssintutkimukseen MONA1001 Kieli- ja viestintäasiantuntijan

osaaminen työmarkkinoilla KLSA1000 Tutkimuksen teon perusteet

5 op 3 op 5 op

Viestintätaidot (9 op)

RUOA200 Introduktion till pragmatik RUOA201 Skrivande i arbetslivet RUOA303 Samtal och interaktion RUOA204 Språkpraktik

1 op 3 op 2 op 3 op

Kielitieto (8 op)

RUOA203 Språkets struktur och funktion II RUOA1209 Språk som påverkansmedel (e-tenta?)

4 op 4 op

Kieli, kulttuuri ja yhteiskunta

(9 op)

RUOA206 Svenskans grannspråk RUOA207 Svensk litteraturhistoria

4 op 5 op

Tutkijan taidot (13 op)

RUOA1212 Kandidatseminarium och kandidatavhandling

RUOA213 Vetenskapligt skrivande

10 op 3 op

Valinnaiset ruotsin kielen

suuntautumisopinnot (valitse 3 op)

RUOS217 Svenska språkets historia RUOS1218 Danska RUOS1219 Norska RUOS220 Språkplanering i Norden

3-5 op 3-5 op 3-5 op 3-5 op

RUOA221 Ungdomsspråk och slang RUOS228 Finlandssvensk kultur och identitet

RUOA2001 Att skriva i digitala medier

RUOA2002 Översättning från svenska till finska

3-5 op 3-5 op

3-5 op? 3-5 op?

Monialaiseksi kieliasiantuntijaksi tähtäävän maiste rintutkinto rakentuu seuraavasti:

Monialaisen kieliasiantuntijan maisteriohjelma 120 op

Tutkinto-ohjelman syventävät opinnot 80 op

Tutkielmaopinnot 45 op

Maisteriseminaari 5 op: Diskurssintutkimuksen maisteriseminaari tai ruotsin opintosuunnan maisteriseminaari

Maisterin tutkielma 40 op

Yhteiset syventävät opinnot

valitse 10-15 op

· Monialainen kieliasiantuntija työssä 5 op · Näkökulmia monikielisyyteen 5 op · Kriittinen diskurssintutkimus 5 op · Multimodaalinen diskurssintutkimus 5 op · Diskurssintutkimuksen kysymyksiä ja

sovellusaloja: itseopiskelu 5 op · Projektityöskentely diskurssintutkimuksen

hankkeissa 5 op · Viestintäyrittäjyys 3 op · Soveltava kielentutkimus nyt: luentopassi 1-

3 op

Auktorisoidun kielenkääntäjän

toimintavalmiudet 5 op

Ruotsin opintosuunnan syventävät opinnot

20-25 op

Tutkinto-ohjelman yleisopinnot

Maisterin portfolio 5 op**

Työssäoppiminen 5-15 op***

Valinnaisia opintoja siten, että 120 op täyttyy

** Maisterin portfoliota ei edellytetä Vaasan yliopistosta suoraan maisteriohjelmaan siirtyviltä *** Työelämätuntemuksen opintojaksoa ei edellytetä Vaasan yliopistosta suoraan maisteriohjelmaan siirtyviltä

Ruotsin opintosuunnan syventävät opinnot 20-25 op

Viestintätaidot

(5 op)

RUOS201 Vetenskaplig kommunikation 5 op[KM1]

Kielitieto

(valitse 5 -10 op)

RUOS203 Sociolingvistik

RUOS204 Svensk fonologi RUOS206 Lexikal semantik och svenskt ordförråd RUOS217 Svenska språkets historia

5 op

5 op

5 op

5 op

Kieli, kulttuuri ja

yhteiskunta

(valitse 5-10 op)

RUOS207 Skandinavisk litteratur

RUOS208 Finlandssvensk litteratur

RUOS228 Finlandssvensk kultur och identitet

5 op

5 op

5 op

Sukukielet

(valitse 0-10 op)

RUOS1218 Danska

RUOS1219 Norska

5 op

5 op

Tutkijan taidot

(45 op)

RUOS211 Magisterseminarium tai KLSS148 Kielen

oppimisen ja opettamisen maisteriseminaari

RUOS212 Magisteravhandling

5 op 40 op

Valinnaiset opinnot,

kaikkien laajuus 5 op

RUOS220 Språkplanering i Norden

KLSS162 Sanakirjan laatiminen, käyttö ja tutkimus

RUOS2001 Fackspråk och popularisering

RUOS2002 Texter för ett specialiserat samhälle

5 op

5 op

5 op

5 op

KURSSIKUVAUKSET (OBS! Suuntautumis- ja muiden yhteisten opintojen eli KLS- ja MON-kurssien kuvaukset viimeisinä)

RUOP201 Uttal och samtal 4 op Kurssilla harjoitellaan ääntämisen teoriaa ja käytäntöä ja erityisesti työelämässä tarvittavia suullisia

vuorovaikutustaitoja. Kurssi tukee hyvien vuorovaikutustaitojen omaksumista ja hallintaa. Sisältö: Opiskelija perehtyy ruotsin ääntämisen teoriaan ja käytäntöön, tunnistaa hyvän

ääntämyksen tavoitteet sekä harjaantuu luontevaan suulliseen kommunikointiin ruotsin kielellä. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa

● käyttää foneettista ja fonologista terminologiaa sekä soveltaa tietämystään ääntämisestä

omaan puheeseensa niin prosodisten kuin yksittäisten äänteidenkin osalta

● tunnistaa ja selittää omaa ja toisten ääntämistä

● selittää suomenruotsalaisen ja ruotsinruotsalaisen ääntämyksen tärkeimmät erot.

Opiskelutapa: Lähiopetus, joka muodostuu ääntämisen ja suullisen viestinnän harjoituksista. Suositus ajoituksesta: 1. vuosi. Arviointi: Kurssiarvosana muodostuu suullisen ja kirjallisen kokeen keskiarvosta. Molemmat

arvioidaan asteikolla 0–5. Kirjallisuus: M. Kuronen & K. Leinonen (2011) Svenskt uttal för finskspråkiga - teori och övningar i

finlandssvenskt och rikssvenskt uttal; C.-C. Elert (2014) Allmän och svensk fonetik. (sid. 30-81).

RUOP202 Skriv- och textkompetens 4 op Kurssilla harjoitellaan työelämässä tarvittavia kirjallisia viestintätaitoja, tietoteknisiä taitoja,

ryhmätyötaitoja ja palautteen antamisen taitoja. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija

● osaa tunnistaa eri tyylilajeihin kuuluvia tekstejä

● osaa käyttää erilaisia apuvälineitä kirjoittamisessa (esim. sanakirjoja, käsikirjoja ja internetiä)

● hallitsee hyvin peruskieliopin, sanaston ja tekstin jäsennyksen

● osaa referoida toisten kirjoittamia tekstejä, antaa palautetta ja käyttää eri

argumentointitapoja ja perusteluja kirjoittaessaan

● osaa soveltaa oppimaansa kirjoittaessaan erityyppisiä tekstejä.

Opiskelutapa: Analysoidaan ja kirjoitetaan eri tyylilajeihin kuuluvia tekstejä ja tehtävätyyppejä sekä

harjoitellaan prosessikirjoittamista sekä palautteen antamista toisten kirjoittamista teksteistä. Suositus ajoituksesta: 1. vuosi Arviointi: Jatkuva arviointi, 0–5. Kirjallisuus: Språkrådet (utg.)(2008) Svenska skrivregler; C. Garlén och G. Sundberg (2008) Handbok

i svenska som andraspråk (valituin osin opettajan ohjeiden mukaan); T. G. Hultman (2003) Svenska

Akademiens språklära; U. Fiilin och K. Hakala (2011) Fullträff igen, Ruotsin kielioppi aikuisille.

RUOP203-204 Språkets struktur och funktion IA 4op ja IB 4 op (yhteensä 8 op) Kielioppirakenteiden käytön hyvä tuntemus ja hallinta on edellytys niin kielen opettamisessa kuin

työelämän muissakin asiantuntijatehtävissä. Kurssilla opitaan yhteistoiminnallisesti ja kehitetään

vuorovaikutustaitoja. Sisältö: Kurssilla opiskelijat perehtyvät ruotsin kielen keskeiseen kielioppiin sekä suomen ja ruotsin

kielen rakenteellisiin eroihin. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija

● on perehtynyt ruotsin kielen sanaluokkiin, lauseenjäsennykseen sekä ruotsin kielen

vastineisiin ilmaista suomen kielen genetiivirakenteita

● on perehtynyt suomen ja ruotsin keskeisimpiin rakenteellisiin eroihin

● osaa keskeiset kieliopilliset termit sekä suomeksi että ruotsiksi

● osaa selittää muille suomen ja ruotsin kieliopin ilmiöitä suomeksi ja ruotsiksi

● osaa soveltaa kielioppisääntöjä kirjallisessa ja suullisessa tuotoksessa

Opiskelutapa: Luentoja, harjoituksia ja ryhmätöitä. Kurssin loppupuolella kielenopettajiksi

suuntautuvat tutustuvat ruotsin kielen oppikirjoihin ja eri tapoihin opettaa kielioppia.

Kieliasiantuntijoiksi suuntautuvat opiskelijat syventyvät tarkemmin johonkin kieliopilliseen

kysymykseen pienryhmissä. Suositus ajoituksesta: 1. vuosi. Arviointi: Luentoihin ja harjoituksiin perustuvia välikokeita (arvostelu: hyväksytty/hylätty) ja

kirjallinen loppukoe, 0–5. Kurssin voi myös suorittaa kirjatenttinä opettajan ohjeiden mukaan. Opetusmateriaali/kirjallisuus: Luentomateriaali ja harjoitustehtävät sekä niiden ratkaisut. Kirjallisuus:

Opetusmonisteen lisäksi T. G. Hultman (2003) Svenska Akademiens språklära; Språkrådet (2011)

Språkriktighetsboken; Nikander & Jantunen (2008) Ruotsin kielioppi.

RUOP205 Introduktion till lingvistik 2 op Kurssilla harjaannutetaan työelämässä tarvittavia analyyttisen ajattelun ja tiedonhankinnan taitoja.

Kurssi lisää oman alan teoreettista osaamista. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa

● nimetä ihmiskielelle tyypilliset piirteet

● määritellä ja selittää fonologian, morfologian, syntaksin, sanaston, semantiikan ja

pragmatiikan keskeiset peruskäsitteet ruotsiksi ja pystyy analysoimaan ruotsin kielen

rakennetta niitä käyttäen.

● osaa antaa esimerkkejä kielitieteen tutkimuskohteista ja tutkimusalueista.

Kohderyhmä: Pää- ja sivuaineopiskelijat. Edeltävät tiedot: KLSP004 Johdatusta kieleen ja sen tutkimukseen. Opiskelutapa: Luentoja ja harjoituksia. Vaihtoehtoisesti kirjatentti. Luennot moniviestimessä ja kirjallisuus. Arviointi: Kertauskuulustelu tai kirjatentti, 0–5. e-tentti, 0–5. Kirjallisuus: S. SJÖSTRÖM (2006) Språkets struktur, betydelse och användning.

RUOP206 Kultur och samhälle i Norden 4 op Kulttuurintuntemus on välttämätön osa kielen asiantuntijuutta. Kieli avaa oven kulttuuriin ja

yhteiskuntaan. Kurssilla harjoitellaan työelämässä tarvittavia tiedonhankkimistaitoja, suullisen

esitelmän valmistelu- ja esiintymistaitoja, tietoteknisiä taitoja ja ryhmätyötaitoja. Sisältö: Kurssilla tutustutaan Pohjoismaiden kulttuuriin, elinkeinoelämään ja politiikkaan sekä

historiallisesta että nykypäivän näkökulmasta. Kurssilla perehdytään Pohjoismaisiin yhteiskuntiin,

niiden yhtäläisyyksiin ja eroihin. Kurssilla kiinnitetään erityistä huomiota myös Suomen

ruotsinkielisen väestön oloihin. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa kertoa

● Pohjoismaiden historian pääpiirteistä

● pohjoismaisen hyvinvointivaltion eri vaiheista

● suomenruotsalaisten ja ahvenanmaalaisten oikeuksista ja velvollisuuksista, kulttuurista,

instituutioista, mediasta ja arjesta

● kulttuuri- ja työelämän pohjoismaisesta yhteistyöstä

● skandinaavisen kielialueen kulttuurista ja itse hankkia lisätietoa yhteiskunnan eri ilmiöistä.

Opiskelutapa: Luentoja ja opiskelijoiden suullisia esityksiä. Suositus ajoituksesta: 1. vuosi. Arviointi: Luentopäiväkirja ja esitelmä. Vaihtoehtoisesti kurssin voi suorittaa itsenäisesti e-tenttinä. Kirjallisuus: Kurssin materiaali opettajan ohjeiden mukaan. Itseopiskelumateriaali: E. Theilgaard

Brink (2016) Man skal bare kaste sig ud i det. En interviewundersøgelse af unge i Nordens

nabosprogsforståelse i praksis; S. Hedenborg & L. Kvarnström (2009) Det svenska samhället 1720–

2006. Böndernas och arbetarnas tid; Identitet och framtid (2005) (verkko-osoite

http://www.folktinget.fi/Site/Data/1597/Files/Folktinget_low.pdf); Svenskt i Finland (verkko-osoite

http://www.folktinget.fi/Site/Data/1597/Files/SVENSK_i_FINLAND.pdf); Åland – Kort & Gott

RUOP1207 Modern svensk litteratur 4 op Kirjallisuus osana muuta kulttuurintuntemusta on kieliasiantuntijalle tärkeää. Kielen mahdollisuudet

ja ulottuvuudet tulevat monipuolisesti esiin kirjallisuudessa. Kurssilla kehittyvät sosiaaliset taidot,

kirjalliset ja suulliset viestintätaidot sekä ajanhallintataidot. Sisältö: Opiskelija tutustuu ruotsinkieliseen kirjallisuuteen. Pääpaino on uudemmassa

kirjallisuudessa. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa

● tunnistaa keskeisiä ruotsalaisia ja suomenruotsalaisia teoksia

● eritellä teosten olennaisia sisältötekijöitä

● tunnistaa teosten tyylillisiä ominaispiirteitä ja kertoa niistä ruotsiksi.

Opiskelutapa: Kurssikirjallisuutta käsitellään tunneilla kurssilaisten toimiessa keskustelun alustajina

ja johtajina. Lisäksi kirjoitetaan esseet kahdesta romaanista. Kirjallisuus: Romaaneja ja novelleja opettajan ohjeiden mukaan. Arviointi: Jatkuva arviointi, 0–5.

RUOA102 Klassrumsinteraktion 2 op Sisältö: Kurssilla harjaannutetaan työelämässä tarvittavia suullisia vuorovaikutustaitoja,

esiintymistaitoa, palautteen antamisen taitoa sekä sosiaalisia ja ryhmätyötaitoja. Kurssilla

harjoitellaan myös opetustaitoja ja opetusviestintää sekä reflektoidaan omaa toimintaa. Osaamistavoitteet: Jakson suoritettuaan opettajaksi opiskeleva

● osaa kommunikoida sujuvasti

● aktivoida muita sekä yleisluontoisissa että ammattiin liittyvissä puhetilanteissa

● ääntää ruotsia hyvin ja käyttää kieltä luontevasti

● hallitsee opetusviestinnän perusteet

● osaa soveltaa pragmatiikan teoriaa käytäntöön

Edeltävät tiedot: RUOP201 Uttal och samtal, RUOA200 Introduktion till pragmatik Opiskelutapa: Aktiivinen osallistuminen, erilaisia suullisia harjoituksia ryhmässä, kouluvierailu Suositus ajoituksesta: 1. tai 2. vuosi, ennen pedagogisten perusopintojen harjoittelujaksoa. Arviointi: Jatkuva arviointi 0–5. Kirjallisuus: C. Garlén och G. Sundberg (2008) Handbok i svenska som andraspråk (valituin osin

opettajan ohjeiden mukaan); A. Palmér (2010) Muntligt i klass-rummet (valituin osin opettajan

ohjeiden mukaan). V. Blomström & C. Persson: Muntlig interaktion : i akademiska sammanhang

RUOA200 Introduktion till pragmatik 1 op Kurssi muodostaa viestintätaitojen teoreettisen viitekehyksen ja edeltää kursseja RUOA303 Samtal

och interaktion, RUOA102 Klassrumsinteraktion ja RUOA201 Skrivande i arbetslivet. Kurssilla harjoitellaan työelämässä tarvittavia kriittisen ja analyyttisen ajattelun taitoja. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija

● osaa määritellä pragmatiikan peruskäsitteet (esim. puheaktit, kohteliaisuus, deixis,

yhteistyöperiaatteet) ja ymmärtää, miten niitä sovelletaan suullisessa ja kirjallisessa

vuorovaikutuksessa

● tunnistaa kulttuurien välisiä eroja kommunikaatiossa

Edeltävät tiedot: RUOP201 Uttal och samtal, RUOP202 Skriv- och textkompetens. Opiskelutapa: luennot Moniviestimessä ja kirjallisuus. Arviointi: e-tentti, 0-5. Kirjallisuus: C. Norrby & G. Håkansson (2007) Språkinlärning och språk-användning, kapitel 4-5.

RUOA201 Skrivande i arbetslivet 3 op Kurssilla harjoitellaan työelämässä tarvittavia kirjallisia viestintätaitoja, tietoteknisiä taitoja,

ryhmätyötaitoja ja palautteen antamisen taitoja. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija

● osaa käyttää erilaisia apuvälineitä (sanakirjoja, käsikirjoja, internetiä) kirjoittamisessa

● tunnistaa eri tekstityypit ja genret

● osaa analysoida tekstejä pragmatiikan käsitteitä käyttäen ja osaa soveltaa oppimaansa

kirjoittaessaan työelämässä tarvittavia erityyppisiä tekstejä

● hallitsee hyvin kieliopin, sanaston ja tekstin jäsennyksen

Edeltävät tiedot: RUOP202 Skriv- och textkompetens, RUOA200 Introduktion till pragmatik.

Opiskelutapa: Analysoidaan ja kirjoitetaan erilaisia tekstejä ja harjoitellaan palautteen antamista

toisten kirjoittamista teksteistä. Suositus ajoituksesta: 2. vuosi Arviointi: Jatkuva arviointi ja portfolio, 0–5. Kirjallisuus: C. Garlén och G. Sundberg (2008) Handbok i svenska som andraspråk (valituin osin

opettajan ohjeiden mukaan); Språkrådet (2011) Språkriktighets-boken; Språkrådet (2008) Svenska

skrivregler; B. Ehrenberg-Sundin, K. Lundin, Å. Wedin och M. Westman (2014) Att skriva bättre i

jobbet. En basbok om brukstexter valituin osin opettajan ohjeiden mukaan

RUOA203 Språkets struktur och funktion II 5 op Sisältö: Kurssilla perehdytään ruotsin kielen rakenteisiin ja rakenteiden käyttöön erityisesti

kirjallisessa, mutta myös suullisessa kielessä. Rakenteiden käytön hyvä tuntemus ja hallinta on

edellytys niin kielen opettamisessa kuin työelämän vuorovaikutustaitojen omaksumisessakin. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija

● on perehtynyt suomen ja ruotsin keskeisimpiin morfologisiin, syntaktisiin ja semanttisiin

eroihin

● osaa selittää muille suomen ja ruotsin kieliopin ilmiöitä ruotsiksi

● pystyy ratkaisemaan, onko joku rakenne kieliopillinen vai epäkieliopillinen

● tunnistaa erilaisten kielenkäyttötilanteiden asettamia vaatimuksia kielen rakenteille.

Edeltävät tiedot: RUOP203-204 Språkets struktur och funktion IA ja IB. Opiskelutapa: Luentoja ja harjoituksia. Vaihtoehtoisesti kirjatentti. Vaihtoehtoisesti voisi olla myös

lukupiirityöskentelyä + tehtävien ratkaisua ryhmissä, ainakin osana kurssia? Suositus ajoituksesta: 2. vuosi. Arviointi: Luentoihin ja harjoituksiin perustuva kirjallinen loppukoe tai kirjatentti, 0–5. Kotitentti? Opetusmateriaali: Luentomateriaali ja harjoitustehtävät sekä niiden ratkaisut. Kirjallisuus: M.

Bolander (2005) Funktionell svensk grammatik; T. G. Hultman (2003) Svenska Akademiens språklära;

Språkrådet (2011) Språkriktighetsboken.

RUOA204 Språkpraktik 3 op Sisältö: Opiskelu, työskentely tai muu oleskelu ruotsin-, norjan tai tanskankielisessä ympäristössä

kehittää opiskelijan kansainvälistä osaamista, kulttuurintuntemusta ja viestintätaitoja. Hänen oma-

aloitteisuutensa, rohkeutensa toimia uudessa ympäristössä, vastuunotto-, päätöksentekotaitonsa

sekä taidot arvioida itseä ja ympäristöä paranevat. Osaamistavoitteet: Jakson suoritettuaan opiskelija · on syventänyt kansainvälistä osaamistaan · osaa kommunikoida luontevasti ja tilanteen vaatimalla tavalla syntyperäisten kanssa useissa

käytännöllisissä ja sosiaalisissa tilanteissa · pystyy seuraamaan yleiskielistä kerrontaa eri tilanteissa ja medioissa · osaa tehdä havaintoja kielestä, kulttuurista, yhteiskunnasta ja ihmisistä syventäen näin

kielellistä ja kulttuurista tuntemustaan. Suositus ajoituksesta: Suoritetaan niin aikaisin kuin mahdollista. Opiskelutapa: Kahden kuukauden oleskelu Ahvenanmaalla, Ruotsissa, Norjassa tai Tanskassa.

Kieliharjoittelun voi suorittaa kahdessa yhden kuukauden jaksossa. Vaihtoehtoisesti aktiivinen

osallistuminen laitoksen hyväksymään noin kuukauden kestä-vään kielikurssiin Ahvenanmaalla,

Ruotsissa, Norjassa tai Tanskassa. Lyhyt ruotsinkielinen raportti (1–2 sivua) ja todistus oleskelusta

(esim. työtodistus ) tai kurssiin osallistumises-ta esitetään amanuenssille. Raportissa opiskelija

kuvailee oppimiskokemuksiaan: mitä havaintoja ja tulkin-toja hän on tehnyt kielestä, kulttuurista,

yhteiskunnasta ja ihmisistä sekä itsestään uudessa ympäristössä. Arviointi: Hyväksytty/hylätty.

RUOA206 Svenskans grannspråk 4 op Sisältö: Pohjoismaisilla työmarkkinoilla ja hallinnon alueilla tieto lähisukukielistä on olennaista. Koska

koulun kielenopetuksessa käsitellään myös ruotsin lähisukukieliä, niiden tuntemus on opettajalle

tärkeää. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa kertoa

● pohjoisgermaanisista kielistä ja niiden piirteistä

● näiden kielten eroista ja yhteneväisyyksistä suhteessa ruotsin kieleen

● pohjoismaisesta kieliyhteistyöstä

Opiskelutapa: Kontaktiopetusta ja ryhmäkeskustelua. Vaihtoehtoisesti kurssin voi suorittaa tenttinä. Suositus ajoituksesta: 2. vuosi. Arviointi: Luentopäiväkirja sekä kirjalliset tehtävät, 0-5. Tenttijät suorittavat kirjallisen loppukokeen,

0-5. Kirjallisuus: A. Karker et al. (red.) (1997) Nordens språk; A. Torp Nordiska språk i forntid och nutid (s.

19-74 teoksessa Norden/Nordisk Ministerråd (2004) Nordens språk med rötter och fötter – myös

http://eplads.norden.org/nordenssprak/kap2/2a/01.asp); B. Lindgren & A. Havaas (2012) Snacka

skandinaviska sekä muu materiaali opettajan ohjeiden mukaan.

RUOA207 Svensk litteraturhistoria 5 op Kirjallisuus osana muuta kulttuurintuntemusta on kieliasiantuntijalle tärkeää. Kielen mahdollisuudet

ja ulottuvuudet tulevat kirjallisuudessa monipuolisesti esiin. Kurssilla kehittyvät ryhmätyötaidot,

kirjalliset ja suulliset viestintätaidot sekä ajanhallintataidot. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa

● hahmottaa ja selittää ruotsalaisen kirjallisuuden kehityksen pääpiirteet osana skandinaavista

ja eurooppalaista kirjallisuushistoriaa

● analysoida ja tulkita kaunokirjallisia teoksia.

Edeltävät tiedot: RUOP207 Modern svensk litteratur Opiskelutapa: Luentoja ja itsenäistä työskentelyä. Vaihtoehtoisesti opintojakson voi suorittaa

kokonaan itseopiskeluna. Opiskelijat analysoivat ja tulkitsevat teoksia eri aikakausilta huomioiden

niiden kirjallisuushistorialliset taustat ja kirjoittavat teoksista esseitä opettajan ohjeiden mukaan. Kirjallisuus: B. Olsson & I. Algulin (2009) Litteraturens historia i Sverige. Kaunokirjallisuus ja muu

taustakirjallisuus opettajan ohjeiden mukaan. Suositus ajoituksesta: 2. vuosi. Arviointi: 0–5.

RUOA208 Teoretiska perspektiv på andraspråksdidaktik 4 op (e-tentti) Opintojakso harjaannuttaa työelämässä tarvittavaa kykyä itsenäiseen työhön, itsensä johtamisen

taitoa, ajankäytön hallintaa ja kykyä hahmottaa kokonaisuuksia.

Osaamistavoitteet: Kirjatentin suoritettuaan opiskelija ● ymmärtää ja osaa selittää perustavanlaatuiset teoreettiset käsitteet

● osaa käyttää käsitteitä, reflektoida niitä ja soveltaa tietojaan muiden kurssien yhteydessä..

Edeltävät tiedot: Perusopinnot. Opiskelutapa: Itsenäinen työskentely. e-tentti. Kirjallisuus: Tentitään yhdessä tentissä seuraavat teokset 1) U. Tornberg (2005, kolmas painos)

Språkdidaktik. 2) N. Abrahamsson (2009) Andraspråksinlärning. Arviointi: 0–5.

RUOA1209 Språk som påverkansmedel 4 op (monialaisille kieliasiantuntijoille, e-tentti) Kieli on paitsi viestinnän myös vaikuttamisen väline. Koska kieli on sosiaalinen konstruktio, se

heijastaa niitä käsityksiä, joita sitä käyttävällä yhteisöllä on mm. sukupuolista, ammateista,

etnisyydestä ja sosiaalisesta luokasta. Kieliasiantuntijalle on tärkeää olla tietoinen siitä, miten kieli

(voi) heijastaa ennakkoluuloja, asenteita ja epätasa-arvoa esimerkiksi työelämässä.

Osaamistavoitteet: Kirjatentin suoritettuaan opiskelija ● ymmärtää, millä tavoin asenteet ja ennakkoluulot näkyvät kielessä

● tiedostaa ja osaa selittää, millä tavoin arvottavaa kieltä käytetään

● osaa käyttää kriittisen diskurssintutkimuksen käsitteitä analysoidessaan erilaisia tekstejä

● osaa soveltaa tietojaan omaan kielen käyttöönsä.

Edeltävät tiedot: Perusopinnot. Opiskelutapa: E-tentti. Kirjallisuus: Tentitään yhdessä tentissä seuraavat teokset: L. Hornscheidt & M. Landqvist (2014)

Språk och diskriminering, N. Fairclough (2014) Language and Power. Arviointi: 0–5.

RUOA211 Kandidatseminarium 3 op (uusi kuvaus tiedekunnasta) Kandidaattiseminaari harjaannuttaa työelämässä tarvittavia suullisia viestintätaitoja,

esiintymistaitoa, palautteen antamisen taitoa sekä tiedon hankinnan ja raportoinnin taitoa. Se

kehittää myös ajankäytön suunnittelun taitoja. Osaamistavoitteet: Kandidaattiseminaarin suoritettuaan opiskelija osaa

● muotoilla tutkimuskysymyksiä

● laatia lyhyen tutkimussuunnitelman

● soveltaa tiedonhankinnan perusteita tutkimuskirjallisuuden etsimisessä

● antaa palautetta toisten töistä ja ottaa sitä vastaan omastaan sekä osallistua

seminaarikeskusteluihin

● suunnitella pienimuotoisen tutkimusprojektin

Edeltävät tiedot: Perusopinnot. Opiskelutapa: Kaksi lukukautta kestävä seminaarityöskentely. Ensimmäisen lukukauden aikana

laaditaan tutkimussuunnitelma, joka esitellään seminaarissa ja toisena lukukautena kirjoitetaan

varsinainen seminaarityö. Kukin opiskelija vuorollaan toimii opponenttina. Opiskelijat voivat tehdä

seminaarityön yksin tai pareittain. Seminaarityöstä muokataan kandidaatintutkielma, jonka pohjalta

kirjoitetaan maturiteettikoe. Seminaari vaaditaan vain ruotsia pääaineenaan opiskelevilta.

Suositus ajoituksesta: 3. vuosi. Kurssi suoritetaan samana lukuvuotena kuin KLSA012 Tutkielman

teon perusteet ja RUOA213 Vetenskapligt skrivande. Kirjallisuus: P. Lagerholm (2005) Språkvetenskapliga uppsatser; P. Kalaja et al. (2011) Kieltä

tutkimassa. Arviointi: 0-5.

RUOA212 Kandidatavhandling 7 op (uusi kuvaus tiedekunnasta) Kandidaatintutkielmassa harjaannutaan työelämässä tarvittaviin projektin hallinnan, kriittisen

ajattelun, analysoinnin, uuden tiedon tuottamisen sekä kirjallisiin raportoinnin taitoihin. Osaamistavoitteet: Kandidaatin tutkielman laadittuaan opiskelija osaa

● ohjatusti toteuttaa suppeahkon tutkimusprojektin yksin tai parin kanssa

● muotoilla tutkimusongelman tai -kysymyksen

● etsiä aiheeseen soveltuvaa tutkimuskirjallisuutta ja muuta tietoa

● kerätä aineistoa ja analysoida sitä soveltuvilla menetelmillä

● kirjoittaa tutkimusraportin

Edeltävät tiedot: Kandidaattiseminaari. Opiskelutapa: Itsenäinen työ kandidaatinseminaarin yhteydessä. Arviointi: 0–5. Kirjallisuus: K. Mäntylä & J. Toomar & M. Reukauf (2013) Graka kaulassa – gradun ja kandin tekijän

selviytymisopas; P. Kalaja & R. Alanen & H. Dufva (toim.) (2011): Kieltä tutkimassa. Tutkielman

laatijan opas.

RUOA213 Vetenskapligt skrivande 3 op Kurssilla harjoitellaan työelämässä tarvittavia kirjallisia viestintätaitoja, raportointitaitoja,

tietoteknisiä taitoja, tiedon hankinnan taitoa, ryhmätyötaitoja ja palautteen antamisen taitoja. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija

● osaa käyttää sanakirjoja sekä muita käsikirjoja, tietokonepohjaisia apuvälineitä, internetiä ja

korpuksia kirjoittamisessa

● tunnistaa erityisesti tieteellisen tekstin ominaispiirteet

● osaa referoida tieteellisiä artikkeleita asianmukaisesti ruotsiksi

● osaa raportoida tutkimuksensa tuloksista kuvioita ja taulukoita käyttäen

● hallitsee hyvin kieliopin, sanaston ja tekstin jäsennyksen

● osaa soveltaa oppimaansa kandidaatintyössään

Edeltävät tiedot: Perusopinnot. Opiskelutapa: Osallistutaan aktiivisesti tapaamisin, luetaan tieteellisiä tekstejä ja työstetään omaa

kandidaatinseminaarityötä sekä annetaan palautetta toisten tekstistä. teksteistä Suositus ajoituksesta: Yhtä aikaa kandidaattiseminaarin kanssa. Pakollinen kurssi

pääaineopiskelijoille. Arviointi: 0–5. Kirjallisuus: S. Strömquist (2006) Uppsatshandboken

RUOA303 Samtal och interaktion 2 op Kurssilla harjoitellaan työelämässä tarvittavia suullisia vuorovaikutustaitoja, esiintymistaitoa,

palautteen antamisen taitoa sekä sosiaalisia ja ryhmätyötaitoja. Siellä myös reflektoidaan omaa

toimintaa. Keskeistä sisältöä on kulttuurien välinen viestintä, erityisesti Pohjoismaissa, sekä

verbaalinen että non-verbaalinen viestintä. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija

● osaa kommunikoida sujuvasti erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa

● käyttää kieltä luontevasti

● osaa analysoida puhetilanteita pragmatiikan käsitteitä käyttäen

● osaa soveltaa pragmatiikan teoriaa käytäntöön

Edeltävät tiedot: RUOP201 Uttal och samtal, RUOA200 Introduktion till pragmatik. Opiskelutapa: Aktiivinen osallistuminen, suullisia harjoituksia ryhmässä. Suositus ajoituksesta: 2. vuosi. Arviointi: Jatkuva arviointi, 0–5. Kirjallisuus: V. Blomström & C. Persson (2014) Muntlig interaktion i akademiska sammanhang. Muu

kirjallisuus valituin osin opettajan ohjeiden ja ryhmän mukaan. C. Garlén och G. Sundberg (2008)

Handbok i svenska som andraspråk; L. Hellspong (2011) Konsten att tala. Handbok i praktisk retorik.

RUOA110 Undervisningsmaterial som resurs 3-5 op Kurssilla harjoitellaan työelämässä tarvittavia analysointitaitoja, kriittisen ajattelun taitoa,

ryhmätyötaitoja, palautteen antamisen taitoa, dokumentointi- ja raportointitaitoja ja luovuutta. Sisältö: Kurssilla keskustellaan autenttisten oppimateriaalien käytöstä opetuksessa ja oppimisesta eri

konteksteissa. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa

● osaa kriittisesti analysoida ja arvioida erilaisia oppimateriaaleja

● osaa itse suunnitella ja tuottaa oppimateriaalia valitsemaansa tarkoitukseen

Edeltävät tiedot: Opettajan pedagogiset perusopinnot. Opiskelutapa: Aktiivinen osallistuminen, oppimateriaalin suunnittelu ja työstäminen. Aktiivinen

osallistuminen, ryhmätyöt, suullinen esitelmä, oppimateriaalin suunnittelu ja työstäminen. Suositus ajoituksesta: 3. vuosi. Kohderyhmä: Kurssin voi suorittaa aineopintotasolla 3-5 op:n laajuisena. Arviointi: Aktiivinen osallistuminen, suullinen esitelmä, oppimateriaalin suunnittelu ja työskentelyn

raportointi. 0–5. Kirjallisuus: Ajankohtaisia artikkeleita, kirjallisuutta opettajan ohjeiden mukaan.

RUOA221 Ungdomsspråk och slang 3-5 op Kurssilla harjoitellaan työelämässä tarvittavia ryhmätyö- ja raportointi- ja esiintymistaitoja. Tuleville

opettajille ja kieliasiantuntijoille on tärkeää tuntea kielen eri tyylilajeja ja myös nuorten

arkielämässään suullisesti ja kirjallisesti käyttämää kieltä sekä slangia. Sisältö: Kurssilla perehdytään ajankohtaiseen tutkimukseen aiheesta ja nuorten keskinäisessä

vuorovaikutuksessa käyttämään kieleen ja sen erityispiirteisiin. Kurssilla tehdään myös

pienimuotoinen tutkimus, jossa kyselylomakkeiden, lehtien tai internetin avulla tutkitaan nuorten

keskinäisessä kommunikaatiossa käyttämää kieltä, slangia ja vieraiden kielten vaikutusta.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija ● tunnistaa erilaisia nuorten suullisessa ja kirjallisessa kielessä (esim. chat, tekstiviestit ja

nuorten lehdet) esiintyviä piirteitä (mm. slangi, koodinvaihto ja diskurssipartikkelit)

● osaa käyttää slangi- ja muita sanakirjoja selvittäessään slangisanojen merkityksiä ja

alkuperää

● on tutustunut eri kielialueiden nuorten kieleen ja tavallisimpiin nuorten slangisanoihin ja

arkikielisiin sanoihin

● tuntee slangisanojen tavallisimmat sananmuodostustavat

Edeltävät tiedot: Perusopinnot. Opiskelutapa: Luentoja ja harjoituksia. Luentoja, harjoituksia, luentopäiväkirja, ryhmätöitä ja suullisia esitelmiä. Suositus ajoituksesta: 2. vuosi. Kohderyhmä: Kurssin voi suorittaa aineopintotasolla 3-5 op:n laajuisena. Arviointi: Tentti ja pienimuotoinen tutkimus. Luentopäiväkirja, pienimuotoinen tutkimus ja esitelmä,

0–5. Opetusmateriaali/Kirjallisuus: Kirjallisuutta opettajan ohjeiden mukaan, luentomateriaali ja

soveltuvin osin U.-B. Kotsinas (2000) Ungdomsspråk.

RUOS217 Svenska språkets historia 3-5 op Sisältö: Kurssilla perehdytään ruotsin kielen historiaan ja muutokseen sinä aikana, kun voidaan

puhua ruotsin kielestä (n. 1000-luvulta alkaen). Kurssi sopii niin opettajiksi aikoville kuin tuleville

kieliasiantuntijoillekin syventäen tietämystä ruotsin kielen menneisyyden ja nykymuotojen suhteesta

ja siitä, miten kieli on muuttunut ja mitkä seikat ovat vaikuttaneet muutokseen. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija:

● osaa nimetä viime vuosisatojen aikana tapahtuneet ruotsin kielen tärkeimmät morfologiset

muutokset niin substantiivien (taivutus ja sananmuodostus) kuin verbienkin osalta

● tuntee ja osaa nimetä ajanjakson tärkeimmät kirjalliset lähteet ja niiden merkityksen kielen

kehitykselle

● osaa selittää ja luonnehtia konkreettisin esimerkein kielenmuutoksia ja ymmärtää niiden

taustoja

● tuntee ruotsin sanastollisen kehityksen pääpiirteet ja tietää, miten, milloin ja mitkä kielet

siihen ovat vaikuttaneet

● tuntee ja osaa käyttää ruotsin kielen historiaa kuvaavia keskeisiä lähteitä kuten etymologisia

sanakirjoja

Tämän lisäksi opiskelija, joka suorittaa kurssin syventävinä opintoina ● osaa selittää keskeisiä äänteenmuutoksia ja niiden vaikutusta mm. kieliopillisiin

nykymuotoihin.

Edeltävät tiedot: Perusopinnot ja/tai aineopinnot. Opiskelutapa: Luennot, keskustelut ja suulliset/kirjalliset tehtävät kirjallisuuden ym. materiaalin

pohjalta tai pelkkä kirjallinen tentti. Suositus ajoituksesta: 2.-5. vuosi. Kohderyhmä: Aineopintoja ja syventäviä opintoja suorittavat opiskelijat. Kurssin voi suorittaa

aineopintotasolla 3 op:n laajuisena ja syventävien opintojen tasolla 5 op:n laajuisena. Arviointi: Tentti 0-5.

Kirjallisuus: G. Bergman (2001) Kortfattad svensk språkhistoria; M. Kuronen & K. Leinonen (2011)

Historiska och nya perspektiv på svenskan i Finland. s. 13-61; G. Pettersson (2005) Svenska språket

under sjuhundra år. En historia om svenskan och dess utforskande.

RUOS1218 Danska 5 op Tanska on historiallisesti ruotsin kielen lähin sukulainen. Ruotsin ja Tanskan valtiolliset historiat

liittyvät toisiinsa läheisesti. Tanskan kielen osaamisesta on hyötyä kaupan ja hallinnon alueilla

muissakin Pohjoismaissa. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija

● osaa kertoa tanskan ja ruotsin eroista ja yhteneväisyyksistä

● hallitsee tanskan keskeisen sanaston

● osaa kertoa tanskalaisen yhteiskunnan ja maantieteen pääpiirteet

● osaa ääntää ja kirjoittaa tanskaa ymmärrettävästi

● ymmärtää puhuttua tanskaa

Edeltävät tiedot: Ruotsin perusopinnot ja RUOA206 Svenskans grannspråk. Opiskelutapa: Luentoa ja harjoituksia. Vaihtoehtoinen suoritustapa on tanskan kielen kesäkurssi

Tanskassa (www.nordkurs.org). Arviointi: Suullinen koe, 0–5.

RUOS1219 Norska 5 op Norjan kielen osaajilla on kysyntää työelämässä. Myös ruotsin kielen opettajan on hyvä hallita

perustiedot norjan kielestä ja kulttuurista. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa

● kertoa norjan kielen päävarianttien tärkeimmistä eroista sekä

norjan ja ruotsin kielen eroista ● kertoa bokmålin ja nynorskan kehityksen pääpiirteistä

● perustiedot Norjan kirjallisuudesta ja nyky-yhteiskunnasta

● ymmärtää puhuttua norjaa

Edeltävät tiedot: Ruotsin perusopinnot ja RUOA206 Svenskans grannspråk. Opiskelutapa: Luentoa ja harjoituksia. Kurssi järjestetään yleensä periodiopetuksena. Vaihtoehtoinen

suoritustapa on norjan kielen kesäkurssi Norjassa (www.nordkurs.org). Arviointi: Kirjallinen koe, 0–5.

RUOS220 Språkplanering i Norden 3-5 op Sisältö: Kurssilla tutustutaan vertailevasta pohjoismaisesta näkökulmasta mm. kielipolitiikkaan, kieliä

koskeviin lakeihin ja asetuksiin, koulutusjärjestelmiin, kielellisten vähemmistöjen ja enemmistöjen

elinolosuhteisiin sekä eri kielten asemaan ja arvostukseen. Työelämävalmiuksista kurssilla

harjaantuvat kyky hahmottaa kokonaisuuksia sekä tiedonhankinta- ja projektityötaidot. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija

● tuntee ja osaa esitellä pohjoismaisen kielidemografian, enemmistöjen ja vähemmistöjen

kielelliset oikeudet, kielisuunnittelun perusteet ja käytännöt Suomessa koskien suomen ja

ruotsin kieltä sekä vertailla näitä Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin käytänteisiin

● tuntee ja osaa analysoida ajankohtaista kielisuunnitteluun liittyvää pohjoismaista

keskustelua

Edeltävät tiedot: RUOP206 Kultur och samhälle i Norden. Opiskelutapa: Luento, projektitöitä pienryhmissä. Itseopiskeluna tentaattorin kanssa sopien. Kohderyhmä: Aineopintoja ja syventäviä opintoja suorittavat opiskelijat. Kurssin voi suorittaa

aineopintotasolla 3 op:n laajuisena (tentti) ja syventävien opintojen tasolla 5 op:n laajuisena (tentti

ja projektityö). Suositus ajoituksesta: 2. vuosi tai myöhemmin. Kurssia ei järjestetä joka vuosi. Arviointi: tentti ja/tai projektityö, 0–5. Kirjallisuus: C. Norrby & G. Håkansson (2010) Introduktion till sociolingvistik. Muu kirjallisuus

opettajan ohjeiden mukaan.

RUOA2001 Att skriva i digitala medier 5 op Sisältö: Kurssilla opiskelija analysoi omia ja muiden tekstejä sekä tuottaa omia eri tekstilajeihin

kuuluvia tekstejä, esimerkiksi kolumneja, blogeja, facebook- ja twitter-päivityksiä, tekstiviestejä ja

verkkolehtitekstejä.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija

· Osaa tunnistaa ja analysoida digitaalisten viestimien tekstien luonteenomaisia

piirteitä

· Osaa tuottaa erilaisia tekstejä ja ottaa tällöin huomioon tekstilajin,

viestintävälineen ja vastaanottajan.

Edeltävät tiedot: ?

Opiskelutapa: Aktiivinen osallistuminen. Kirjalliset harjoitukset.

Suositus ajoituksesta: ?

Arviointi: jatkuva arviointi ja loppuraportti, 0–5

Opetusmateriaali:

1. Herbets, Ingrid & Helena Englund Hjalmarsson (2012). Språket i sociala medier.

2. Kempe Lotta (2016). Skriva för webben. (https://www.iis.se/lar-dig-mer/guider/hur-man-skriver-

for-webben/)

3. Forsberg, Jenny (2013). Blogga, twittra och fejsbucka. (e-kirja)

4. Artikkeleita opettajan ohjeiden mukaan

RUOA2002 Översättning från svenska till finska 5 op

Kurssilla harjoitellaan työelämässä tarvittavia tiedonhaku-, tekstianalyysi- ja kääntämistaitoja,

palautteenantamisen taitoa.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa

· analysoida yleiskielisten ja ammattikielisten ruotsinkielisten tekstien rakennetta, tekstilajia, tyyliä,

kohderyhmää ja kulttuuria.

· kääntää näitä tekstejä suomeksi ja ottaa tällöin huomioon ruotsin ja suomen kielten rakenteelliset

erot ja kulttuurierot sekä käännöksen kohderyhmän ja käyttöympäristön

· käyttää kääntäessään erilaisia apuvälineitä ja suhtautua niihin kriittisesti

· analysoida kriittisesti omia ja muiden käännöksiä

· pystyy kehittymään edelleen ruotsi–suomi-kääntäjänä.

Opiskelutapa: Ruotsinkielisten tekstien rakenteen, teksti- ja tyylilajin, kohderyhmän sekä kulttuurin

analysointi, tekstien itsenäinen kääntäminen suomeksi kielten rakenne-erot, käännöksen

kohderyhmä, kulttuurierot yms. huomioon ottaen. Muiden opiskelijoiden ruotsista suomeen

kääntämien tekstien analysointi ja opponointi. Oman käännösprosessin reflektointi.

Suositus ajoituksesta: ??

Arviointi: jatkuva arviointi, 0-5

Kirjallisuus: oheislukemistona

· Ingo, Rune (2007). Konsten att översätta. översättandets praktik och didaktik

· http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/

· Käännettävien tekstien aihepiireihin liittyviä lähtö- ja kohdekielisiä rinnakkaistekstejä

RUOS112 Svenska som andraspråk 5 op Sisältö: Kielitieteellisiä ja kielididaktisia luentoja ja ryhmäkeskusteluja ajankohtaisesta ruotsi toisena tai vieraana kielenä tutkimuksesta. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa

● selvittää erilaisia lähtökohtia, joista ruotsin oppimista toisena tai vieraana kielenä on tutkittu

● kertoa, millaisia tutkimuskysymyksiä, aineistoja ja analyyseja on käytetty ja mitä tuloksia on

saatu

● arvioida tutkimuksia kriittisesti

● vertailla eri tutkimussuuntauksia.

Edeltävät tiedot: Perusopinnot kokonaan ja aineopinnot pääosin. Opiskelutapa: Kurssina tai kirjatentti e-tenttinä. Suositus ajoituksesta: 4. vuosi. Pakollinen ruotsin opettajankoulutukseen valituille. Arviointi: 0–5. Kirjallisuus: Kurssimateriaali opettajan ohjeiden mukaan. Kirjatentin materiaali: K. Hyltenstam & I. Lindberg (2013) Svenska som andraspråk, (s. 27-543; 633-660; 685-724).

RUOS113 Bedömning av svenska som andraspråk 5 op Sisältö: Opiskelija perehtyy kirjoitettujen ja suullisten tuotosten arviointiin eri arviointiasteikkojen

avulla sekä palautteen antamiseen. Kurssilla harjoitetaan kirjallista ja suullista viestintätaitoa,

palautteen antamisen taitoa, tietoteknisiä taitoja, tiedon hankinnan taitoa sekä ryhmätyötaitoja. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija

● pystyy määrittelemään tekstin tason annetun arviointiasteikon avulla

● pystyy määrittelemään puhutun tuotoksen tason annetun arviointiasteikon avulla

● osaa arvioida yleisimmin käytettyjen arviointivälineiden ja tehtävätyyppien toimivuutta

esimerkiksi opettajan työn kannalta

● osaa tunnistaa oppijankielen ominaispiirteitä

● osaa antaa palautetta siitä, mitä kirjoittaja/puhuja jo osaa ja mitä hän voisi jatkossa tehdä

parantaakseen kirjoitustaitoaan.

Edeltävät tiedot: Perusopinnot kokonaan ja aineopinnot pääosin. Opiskelutapa: Kontaktiopetusta ja ryhmätöitä sekä itsenäistä työskentelyä. Suositus ajoituksesta: 4. vuosi. Pakollinen ruotsin opettajankoulutukseen valituille.

Arviointi: 0–5. Kirjallisuus: A. Flyman Mattsson & G. Håkansson (2010) Bedömning av svenska som andraspråk : en

analysmodell baserad på grammatiska utvecklingsstadier.

RUOS201 Vetenskaplig kommunikation 5 op Sisältö: Kurssilla harjoitellaan erityisesti tutkijan taitoja, esim. tieteellistä kirjoittamista, posterin

laatimista ja sen esittelyä ja myös muita konferenssitaitoja. Yleisistä työelämätaidoista kehittyvät

vuorovaikutustaidot, esiintymistaidot, projektityötaidot, kriittisen ajattelun taidot, tiedon hankinta ja

analysointi. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija

● osaa kommunikoida suullisesti ja kirjallisesti tieteellisissä yhteyksissä

● tietää mikä on tyypillistä tieteelliselle tyylille ja osaa argumentoida tieteellisesti

● osaa kriittisesti lukea ja analysoida tieteellisten artikkelien tyyliä, rakennetta ja

argumentaatiota

● osaa etsiä lähdekirjallisuutta ja arvioida lähteiden soveltuvuutta tieteelliseen tutkimukseen

● tuntee mikä on tyypillistä eri kirjoitus- ja julkaisukonventioille eri tieteenaloilla, ennen

kaikkea kielitieteessä.

● osaa laatia tieteellisen esityksen tai posterin.

Edeltävät tiedot: RUOA213 Vetenskapligt skrivande ja RUOA212 Kandidatavhandling. Opiskelutapa: Luentoja, itsenäisiä kirjoitustehtäviä, suullisia esittelyjä. Kohderyhmä: Kurssille osallistuvat vain tutkielman ruotsiksi kirjoittavat pää- ja sivuaineopiskelijat. Suositus ajoituksesta: Samanaikaisesti seminaarin kanssa. Kurssin aikana työstetään

maisterintutkielmaa. Arviointi: Aktiivinen osallistuminen luennolle, kirjalliset ja suulliset tehtävät, 0–5. Kirjallisuus: R. Nyberg & A. Tidström (red.) (2012) Skriv vetenskapliga uppsatser, examensarbeten

och avhandlingar; J. Bell (2011, 4. painos) Introduktion till forskningsmetodik.

RUOS203 Sociolingvistik 5 op Opintojakso harjaannuttaa työelämässä tarvittavaa kykyä itsenäiseen työhön, itsensä johtamisen

taitoa, ajankäytön hallintaa ja kykyä hahmottaa kokonaisuuksia. Lisäksi harjaantuu kyky

soveltaa teoreettista tietoa käytäntöön. Osaamistavoitteet: ● ymmärtää ja osaa selittää perustavanlaatuiset teoreettiset käsitteet, sosiolingvistiset teoriat

ja suuntaukset

● osaa käyttää käsitteitä, pohtia niitä analyyttisesti ja soveltaa tietojaan muissa yhteyksissä.

● kan redogöra för aktuell sociolingvistisk forskning och sammankoppla den med relevant

teori och metodologi

Opiskelutapa: Lukupiiri. Suositus ajoituksesta: 4. vuosi. Arviointi: 0-5. Kirjallisuus: J. Einarsson (2009) Språksociologi; S. Boyd & S. Ericsson (2015) Sociolingvistik i

praktiken; vetenskapliga artiklar enligt lärares anvisningar

RUOS204 Svensk fonologi 5 op Sisältö: Kurssin käytyään opiskelija on vahvistanut ääntämystaitoaan sekä syventänyt tietämystään

ruotsin äänteistä, prosodiikasta ja alueellisesta vaihtelusta. Kurssilla oma ääntäminen ja

käytännölliset analyysiharjoitukset kiinnittyvät tiukasti teoriaan. Hyvä ääntämys on osana suullista

kielitaitoa tärkeä taito liki kaikissa tehtävissä työelämässä, ja siksi kurssi sopii niin tuleville opettajille

kuin kieliasiantuntijoillekin. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija:

● osaa nimetä suomen- ja ruotsinruotsin segmentaaliset ja prosodiset pääerot

● tuntee artikulaation ohella myös perusteet puheen akustiikasta

● osaa analysoida tiettyjä puheen ilmiöitä akustisesti tietokoneella

● osaa nimetä pääpiirteet ruotsin alueellisista päävarianteista

● pystyy korjaamaan omaa ruotsin kielen ääntämystään ja antamaan ääntämisneuvoja

muillekin, ts. oppii myös jossain määrin opettamaan ääntämistä.

Opiskelutapa: Luennot ja tentti tai pelkkä kirjatentti. Suositus ajoituksesta: 4. vuosi. Arviointi: Tentti 0-5. Kirjallisuus: T. Riad (2014) The Phonology of Swedish; G. Bruce (2010) Vår fonetiska geografi; O.

Kjellin (2002) Uttalet, språket och hjärna.

RUOS206 Lexikal semantik och svenskt ordförråd 5 op Sisältö: Opintojaksolla perehdytään ruotsin sanastoon eri perspektiiveistä: kotoperäisiin sanoihin,

uussanoihin, lainasanoihin, fraseologiaan ja sanontoihin. Kurssilla syvennytään erityisesti ruotsin

kielen nykysanastoon. Käytännön osaaminen yhdistyy kurssilla teoreettiseen tietämykseen

sanasemantiikasta ja semanttisesta analyysistä. Opintojakso soveltuu niin opettajiksi aikoville kuin

kieliasiantuntijoillekin. Työelämätaidoista kurssilla harjaantuu tiedon hankinta ja analysointi. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija:

● osaa käyttää semanttista terminologiaa ja hallitsee sanasemanttisen analyysin

● tunnistaa erilaiset sanatyypit ruotsin nykysanastossa

● hallitsee laajahkosti ruotsin kielen idiomit ja sanonnat

● osaa nimetä ruotsin eri tyylilajeissa esiintyvät semanttiset erityispiirteet

● tuntee suomenruotsin ja ruotsinruotsin sanastolliset erot ja osaa selittää niiden syyt.

Opiskelutapa: Luento-opetus ja kirjatentti tai pelkkä kirjatentti. Suositus ajoituksesta: 4. vuosi. Arviointi: 0-5. Kirjallisuus: L.-E. Edlund & B. Hene (1992) Lånord i svenskan. Om språkförändringar i tid och rum; S.

Sjöström (2001) Semantisk förändring – hur ord får nya betydelser (s. 11 – 66 ja 99 – 173); A. Vogel

(2014) Laddade ord - Hur nya uttryck, som kategoriserar människor, tas in i svenskan; C. af

Hällström-Reijonen (2009) Finlandssvensk språkvård - en resursrik ideologi? RUOS207 Skandinavisk litteratur 5 op Skandinaavisen kirjallisuuden tuntemus on tärkeää pohjoismaisissa yhteyksissä toimiville ja ruotsia

opettaville kieliasiantuntijoille. Opintojakso harjaannuttaa itsenäisen työskentelyn, ajanhallinnan,

analysoinnin ja kirjoittamisen taitoja.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa ● sijoittaa teoksen sen kulttuuriseen viitekehykseen

● analysoida ja tulkita kaunokirjallisia teoksia ja kirjoittaa esseitä.

Edeltävät tiedot: RUOA207 Svensk litteraturhistoria, RUOA206 Svenskans grannspråk. Opiskelutapa: Itseopiskelu opettajan ohjeiden mukaan. Opiskelija valitsee yhdessä opettajan kanssa

luettavat 6-8 kaunokirjallista teosta, joista vähintään yhden alkuperäiskieli on oltava norja, ruotsi tai

tanska; myös fäärin- ja islanninkieliset teokset voivat tulla kyseeseen. Muut kuin ruotsinkieliset

teokset voidaan lukea ruotsinnoksena. Teoksista kirjoitetaan esseitä. Arviointi: Esseet arvioidaan skaalalla 0-5.

RUOS208 Finlandssvensk litteratur 5 op Sisältö: Suomenruotsalaisen kirjallisuuden kautta opiskelija luo kuvaa suomenruotsalaisesta

väestöstä ja sen kulttuurista. Tätä tietoa kieliasiantuntijat tarvitsevat työelämässä. Opintojakso

harjaannuttaa itsenäisen työskentelyn, ajanhallinnan, analysoinnin ja kirjoittamisen taitoja. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa

● sijoittaa teoksen sen kulttuuriseen viitekehykseen

● analysoida kaunokirjallisia teoksia ja kirjoittaa esseitä.

Edeltävät tiedot: RUOA207 Svensk litteraturhistoria. Opiskelutapa: Itseopiskelu opettajan ohjeiden mukaan. Opiskelija valitsee yhdessä opettajan kanssa

luettavat 6-8 kaunokirjallista teosta. Kirjallisuuteen tulisi kuulua proosaa, lyriikkaa, aikuisten, lasten

ja nuorten kirjallisuutta, klassikkoja ja nykykirjallisuutta. Teoksista kirjoitetaan esseitä. Arviointi: Esseet arvioidaan skaalalla 0-5.

RUOS211 Magisterseminarium 5 op (uusi kuvaus tiedekunnasta) Seminaarissa esitellään osa maisterintutkielmaa, jolloin projektin hallinnan, tiedon hankinnan,

analysoinnin ja uuden tiedon tuottamisen taidot sekä kirjalliset raportointitaidot ovat keskeisiä.

Seminaarissa harjoitellaan myös työelämässä tarvittavia suullisia viestintätaitoja, esiintymistaitoa ja

palautteen antamisen taitoa. Osaamistavoitteet: Seminaarin suoritettuaan opiskelija osaa

● suunnitella pienimuotoisen tutkimushankkeen aiheen valinnasta lähtien ja laatia

tutkimussuunnitelman

● nimetä tutkimusaiheensa kannalta relevantit tutkimuskysymykset ja löytää niihin sopivat

tutkimuksen menetelmät aineiston hankintaan ja sen analyysiin

● esitellä ja puolustaa tutkimustaan suullisesti

● kirjoittaa seminaarityön, jonka voi liittää osaksi tutkielmaa

● antaa sekä kieltä että sisältöä koskevaa palautetta toisten tutkimussuunnitelmista ja

seminaaritöistä sekä ottaa sitä vastaan omastaan

Edeltävät tiedot: RUOA211 Kandidatseminarium ja muut aineopinnot. Opiskelutapa: Kaksi lukukautta kestävä seminaarityöskentely. Ensimmäisen lukukauden aikana

laaditaan tutkimussuunnitelma, joka esitellään seminaarissa ja toisena lukukautena kirjoitetaan

varsinainen seminaarityö. Kukin opiskelija vuorollaan toimii opponenttina ja kielentarkastajana.

Seminaarityö on osa maisterintutkielmaa. Seminaari (2 lk) vaaditaan ruotsia pääaineenaan

opiskelevilta ja 1 lk niiltä sivuaineopiskelijoita, jotka kirjoittavat maisterintutkielmansa ruotsiksi.

Opiskelija voi myös osallistua kielten laitoksen yhteisiin seminaareihin.

Suositus ajoituksesta: 4. tai 5. vuosi. Kirjallisuus: P. Kalaja & al. (2011) Kieltä tutkimassa; R. Nyberg & A. Tidström (red.) (2012) Skriv

vetenskapliga uppsatser, examensarbeten och avhandlingar; J. Bell (2011, 4. painos) Introduktion till

forskningsmetodik. Arviointi: 0-5.

RUOS212 Magisteravhandling 40 op (uusi kuvaus tulossa tiedekunnasta) Sisältö: Opiskelija perehtyy laajemmin ja syvällisemmin suuntautumisvaihtoehtonsa mukaiseen

tutkimukseen ja tutkimusmenetelmiin. Maisterintutkielma harjoittaa työelämässä tarvittavia

projektin hallinnan, tiedon hankinnan, analysoinnin ja uuden tiedon tuottamisen taitoja sekä

kirjallisia raportointitaitoja. Myös oman alan teoreettinen osaaminen kasvaa. Osaamistavoitteet: Tutkielman laadittuaan opiskelija osaa

● toteuttaa itsenäisesti laajahkon tutkimusprojektin

● etsiä omalla alalla tärkeitä tutkimusalueita

● etsiä ja hyödyntää tutkimusaiheeseensa liittyvää kirjallisuutta ja muuta tietoa

● etsiä ja kriittisesti arvioida aikaisempaa tutkimusta

● rajata aiheen ja muotoilla tutkimusongelman tai -kysymyksen

● muotoilla tutkimukselleen teoreettisen viitekehyksen

● kerätä aineistoa ja analysoida sitä soveltuvilla menetelmillä

● kirjoittaa tutkimusraportin ja itse varmistaa, että raportti tekstinä täyttää tieteellisen kielen

vaatimukset.

Pääainetutkielman vähimmäismitta on 50 tekstisivua ja se voi koostua erillisistä artikkeleista. Opiskelutapa: Itsenäinen työskentely. Suositus ajoituksesta: 5. vuosi Arviointi: Erinomainen, kiitettävä, hyvä, tyydyttävä, välttävä.

RUOS228 Finlandssvensk kultur och identitet 3-5 op Sisältö: Kurssilla käsitellään suomenruotsalaista kulttuuria ja identiteettiä ja analysoidaan

suomenruotsalaisuuden perustaa sekä suomenkielisestä että suomenruotsalaisesta näkökulmasta.

Lisäksi kurssilla tarkastellaan suomenruotsalaisen kielen ja kulttuurin alueellisia eroja ja niiden

ilmenemismuotoja. Kurssin työskentelyssä kehittyvät työelämätaidoista etenkin

vuorovaikutustaidot, referointitaidot, analyyttinen ajattelu, kyky hahmottaa kokonaisuuksia, ja kyky

itsenäiseen työskentelyyn. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija

● tuntee suomenruotsalaisen kulttuurin ja identiteetin pääpiirteet

● kykenee tarkastelemaan suomenruotsalaista kulttuuria ja identiteettiä eri näkökulmista

● osaa referoida aiheeseen liittyviä artikkeleita ja tekstejä

● tunnistaa suomenruotsalaisuuden merkityksen Suomessa sekä historiallisesta että

nykypäivän näkökulmasta.

● Opiskelija, joka suorittaa kurssin syventävinä opintoina (5 op), osaa lisäksi

● suunnitella ja toteuttaa haastattelun tai kartoituksen sekä raportoida siitä suullisesti ja

kirjallisesti.

Edeltävät tiedot: RUOP206 Kultur och samhälle i Norden.

Opiskelutapa: Luennot, keskustelut ja suulliset/kirjalliset tehtävät kirjallisuuden ym. materiaalin

pohjalta. Suositus ajoituksesta: 2.-5. vuosi. Kohderyhmä: Aineopintoja ja syventäviä opintoja suorittavat opiskelijat. Kurssin voi suorittaa

aineopintotasolla 3 op:n laajuisena ja syventävien opintojen tasolla 5 op:n laajuisena. Arviointi: Kirjalliset ja suulliset tehtävät sekä luentopäiväkirja 0-5. Kirjallisuus: Opettajan ohjeiden mukaan.

RUOS229 Teori och praktik i grammatikundervisning 3-5 op Sisältö: Kurssin tavoitteena on kehittää teoreettista ja metodologista osaamista toisen kielen

oppijoiden kieliopin opetukseen. Työelämävalmiuksista kehittyvät tiedon hankinta-, analysointi- ja

raportointitaidot sekä analyyttisen ajattelun, kokonaisuuksien hahmottamisen ja itsenäisen

työskentelyn taidot. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa

● kertoa kieliopin opetuksen taustalla olevien teorioiden kehityksestä ja ajankohtaisista

virtauksista

● tarkastella kriittisesti, vertailla ja yhdistellä teorioita ja näkökulmia tieteellisiä konventioita

noudattaen.

Opiskelija, joka suorittaa opintojakson syventävinä opintoina, osaa lisäksi ● soveltaa teoriaa suunnitellessaan kieliopin opetusta ja ottaa huomioon kohderyhmän ja

ajankäytön sekä valita sopivat opetusmetodit.

Opiskelutapa: Oppimistehtävä. Soveltamisosion (syventäviin opintoihin) voi tehdä pareittain. Suositus ajoituksesta: 3.-5. vuosi. Aikaisintaan samanaikaisesti kandidaattiseminaarin kanssa. Edeltävät tiedot: Perus- ja aineopintojen kielioppikurssit. Kohderyhmä: Aineopintoja ja syventäviä opintoja suorittavat opiskelijat. Kurssin voi suorittaa

aineopintotasolla 3 op:n laajuisena ja syventävien opintojen tasolla 5 op:n laajuisena. Arviointi: 0-5. Kirjallisuus: Opettajan ohjeiden mukaan.

RUOS2002 Texter för ett specialiserat samhälle 5 op Kurssilla harjoitellaan työelämässä tarvittavia analyyttistä ja kriittistä tekstianalyysitaitoa ja

palautteenantamisen taitoa.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa

· analysoida autenttisia, eri tekstilajeja edustavia ammattikielisiä tekstejä asianmukaisia käsitteitä ja

analyysityökaluja käyttäen: määritellä tekstien erikoisalan ja tekstilajin sekä kuvailla eri erikoisaloille

ja tekstilajeille tyypillisiä piirteitä, määritellä kirjoittajan tavoitteen sekä määritellä, miten tämä

näkyy tekstissä, ja perustella havaintonsa tieteellisen kirjallisuuden perusteella.

· kirjoittaa havainnoistaan tieteellisen raportin

· keskustella kriittisesti toisten raportoimista havainnoista.

·

Edeltävät tiedot: Kriittinen diskurssintutkimus tai Multimodaalinen diskurssintutkimus

Opiskelutapa: Erikoisalojen tekstien analysointia yksin ja ryhmissä, toisten analyysien kommentointia.

Omavalintaisen tekstin laajahko analyysi, analyysin kirjallinen raportointi.

Suositus ajoituksesta: ??

Arviointi: jatkuva arviointi, 0-5

Kirjallisuus:

· Hellspong, Lennart & Per Ledin: Vägar genom texten. 1997. soveltuvin osin

· Holmberg, Anna-Malin Karlsson: Grammatik med betydelse. 2006. soveltuvin osin

· Holmberg, Per, Andreas Nord & Anna-Malin Karlsson: Funktionell textanalys. 2011. soveltuvin osin

· Svenskt lagspråk i Finland. Föreskrifter, anvisningar och rekommendationer från statsrådets kansli

1/2010. 20 s. + 140 s. oheislukemistona http://www.vnk.fi/julkaisukansio/2010/m0110-svenskt-

lagsprak-ifinland/pdf/sv.pdf

RUOS2001 Fackspråk och popularisering 5 op

Sisältö: Kurssilla kehitetään kriittiseen tiedonhakuun ja -arviointiin perustuvaa ajattelua, perehdytään

erikoisalaviestinnän, tiedeviestinnän ja popularisoinnin käsitteistöön sekä kehitetään

työelämässä tarvittavia kirjallisia ja suullisia viestintätaitoja.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija

● osaa määritellä käsitteet ’erikoisalaviestintä’ ja ’popularisointi’

● tunnistaa erikoisalojen tekstilajeille ja popularisoidulle tekstille tyypillisiä piirteitä

● osaa analysoida ja verrata tieteellisiä ja yleistajuisia tekstejä tiettyjen kriteerien pohjalta ja

esittää niitä koskevan yhteenvedon

● tietää, miten viestitään erikoisalaan liittyvästä aihepiiristä kiinnostusta herättävällä tavalla

eri vastaanottajaryhmille sekä kirjallisesti että suullisesti

● ymmärtää tieteen ja populaaritieteen yhteiskunnallisen merkityksen

● osaa argumentoida asiantuntijaorganisaatiossa oman kieliasiantuntijaroolinsa merkityksestä

Edeltävät tiedot: Perus- ja aineopinnot

Opiskelutapa: Luentoja ja keskusteluja erikoiskielten ja yleiskielen välisestä vuorovaikutuksesta, tieteen

kielestä ja tiedeviestinnästä. Harjoituksia, joissa analysoidaan erikoisalojen tekstejä ja

yleistajuistetaan niitä kirjallisesti ja suullisesti.

Kohderyhmä: Syventäviä opintoja suorittavat opiskelijat.

Arviointi: Kirjalliset ja suulliset tehtävät, portfolio, 0-5

Kirjallisuus:

● Strellman & Vaattovaara (2013). Tieteen yleistajuistaminen. (Opettajan ohjeen mukaan).

● Kjellberg (2010). Forskarbloggar: Vetenskaplig kommunikation och kunskapsproduktion i

bloggosfären. [Saatavana: https://lucris.lub.lu.se/ws/files/5476715/1668824.pdf] (Opettajan

ohjeen mukaan).

● Muuta aineistoa opettajan ohjeen mukaan n. 150s.

?? Barn- och ungdomslitteratur 5 sp ??

Lärandemål: Studenten kan redogöra för grunderna i den svenska barnlitteraturens historia och är

förtrogen med centrala trender och författare inom finlandssvensk och sverigesvensk

nutidslitteratur för ungdomar och barn. Studenten kan tolka och diskutera skönlitterära texter för

ungdomar och barn genom att tillämpa grundläggande litterära analysmodeller för barnlitterära

texter.

Innehåll: Föreläsningar med fokus på aktuella temaområden inom ungdoms- och barnlitteratur.

Läsning och analys med hjälp av litteraturvetenskapliga metoder. Skriftlig analys av två

ungdomsromaner och ett urval barnböcker.

Examinationsspråk: Svenska.

Undervisning: Föreläsningar, läsning och analys av ett antal verk och texter, skriftlig hemtentamen.

Aktivt deltagande. Grupparbete. Föreläs- ningsdagbok.

Prestationskrav: Aktivt deltagande i föreläsningar. Föreläsningsdagbok. Skriftlig hemtentamen.

Litteratur:

1. Utdrag ur Boglind, Ann & Anna Nordenstam: Från fabler till manga. Litteraturhistoriska och

didaktiska perspektiv på barn- och ungdomslitteratur. 2010.

2. Utdrag ur Nikolajeva, Maria: Barnbokens byggklossar. Studentlitteratur. 2004.

3. Utdrag ur Nikolajeva, Maria: Bilderbokens pusselbitar. Studentlitteratur. 2000.

4. Två ungdomsromaner enligt lärarens anvisningar.

5. Ett urval barnböcker enligt lärarens anvisningar.

Bedömning: 1–5 / underkänd.

Suuntautumis- ja muiden yhteisten opintojen kurssikuvaukset:

KLSP004 Johdatus kieleen ja sen tutkimukseen, 2 op

• Osaamistavoitteet

Kurssin käytyään opiskelija • osaa tarkastella kieltä tutkimuksen kohteena • tunnistaa maailman kielten moninaisuuden ja kielellisen monimuotoisuuden • osaa tarkastella kieltä sen eri konteksteissa (esim. kieli ja yhteiskunta) • tunnistaa äidinkielen, toisen kielen ja vieraan kielen tarkastelunäkökulmien eroja ja yhtäläisyyksiä • osaa nimetä erilaisia kielentutkimuksen alueita • tunnistaa keskeiset kielitieteen kuvaustasot (fonologia, morfologia, syntaksi, leksikologia, semantiikka, pragmatiikka) ja niiden peruskäsitteitä • osaa nimetä keskeisiä kielentutkimuksen historian suuntauksia • osaa hakea tietoa alan tutkimuskirjallisuudesta ja kielitieteellisiltä verkkosivustoilta • ymmärtää kielitieteellisen tiedon merkityksen oman kieliasiantuntijuuden rakentumisessa

• Sisältö

Kurssi kartoittaa kieltä tutkimuksen kohteena ja antaa perustyökaluja kielitieteellisen tutkivaan otteeseen.

• Suoritustavat

Verkkokurssi, johon liittyy 2 - 3 live-luentoa (aloitustapaaminen, kielitieteen tutkimusalueita käsittelevä luento ja tarvittaessa päätöstapaaminen). Opiskelija katsoo Optima-opiskeluympäristössä

kielentutkimuksen eri alueita käsittelevät videot ja tekee niihin liittyvät oppimistehtävät. MONP1000 Kohti monialaista kieliasiantuntijuutta, 5 op

• Osaamistavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija • ymmärtää, mitä monialainen kieliasiantuntija tekee ja osaa • hahmottaa, minkälaisille aloille ja minkälaisiin tehtäviin monialaiset kieliasiantuntijat voivat sijoittua työelämässä • ymmärtää tutkimustiedon ja tieteellisen näkökulman merkityksen omien diskurssitaitojensa ja kieliasiantuntijuuden rakentumisessa • ymmärtää kielenkäyttöä ja sen vaihtelua osana sosiaalisia ja kulttuurisia käytänteitä • osaa tarkastella kielellisiä valintoja ja niiden reunaehtoja ja seuraamuksia diskurssintutkimuksen näkökulmasta • osaa luoda näyteportfolion ja kuvata siellä tähän mennessä karttunutta kokemustaan ja osaamistaan sekä alustavia työelämätavoitteitaan • osaa portfoliossaan pohtia kiinnostuksiaan, vahvuuksiaan ja kehittymistavoitteitaan sekä näihin pohjautuvia opintovalintojaan työelämäsuuntautumisen näkökulmasta

• Sisältö

Kurssilla tutustutaan monialaiselta kieliasiantuntijalta edellytettäviin tietoihin ja taitoihin sekä tutkimustiedon että työelämän näkökulmista. Tavoitteena on tutustua erityisesti diskurssintutkimuksen kenttään ja perehtyä siihen, mitä monialainen kieliasiantuntija osaa ja kuinka osaamisesta on hyötyä työelämässä. Kurssilla käynnistetään e-portfoliotyöskentely, joka jatkuu aineopinnoissa opintojaksolla MONA0002 Kieli- ja viestintäasiantuntijuus. Portfoliotyöskentelyssä opiskelija kokoaa osaamistaan, tietojaan ja taitojaan työportfolioon, josta laaditaan kurssin lopuksi sen hetkistä osaamista ja uratavoitteita kuvaava näyteportfolio.

• Suoritustavat

Kontaktiopetus (luennot, pari- ja ryhmäkeskustelut), ryhmätyöskentely, oppimistehtävät, e-portfolio. Vaihtoehtoinen suoritustapa: suomen- tai englanninkielinen itseopiskelupaketti. Itseopiskelupaketille on joka lukuvuonna kaksi palautuspäivämäärää, yksi syyslukukaudella ja yksi kevätlukukaudella – päivämäärät päivitetään opetusohjelmaan. Monialaisen kieliasiantuntijan kandidaattiohjelman opiskelijoille osallistuminen kontaktiopetukseen on suositeltava vaihtoehto; itseopiskelupaketti on suositeltava sivuaineopiskelijoille tai esimerkiksi tutkinto-ohjelman vaihtajille. MONP1001 Kriittinen ajattelu ja tiedontuottaminen, 3 op

• Osaamistavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija • osaa tarkastella kieltä ja sen roolia tiedon tuottamisessa ja arvioinnissa, kriittisessä ajattelussa ja ongelmanratkaisussa • tiedostaa kriittisen ajattelu-, luku- ja kirjoitustaidon ja diskurssitaitojen merkityksen osana kieliasiantuntijan työvalmiuksia • omaa valmiuksia arvioida, prosessoida ja tuottaa tietoa kriittisesti sekä muokata tietoa erilaisille yleisöille sopivaksi • osaa hakea tietoa alan tutkimuskirjallisuudesta ja verkkosivustoilta

• Sisältö

Kurssilla tutustutaan kriittiseen ajatteluun ja tiedontuottamiseen sekä tiedon prosessointiin osana kieliasiantuntijan opintoja ja työelämätaitoja. Kurssi antaa valmiudet ymmärtää nykyisen asiantuntijatyön kielellistä perustaa ja kehittää kriittisiä luku- ja kirjoitustaitoja sekä diskurssitaitoja.

• Suoritustavat

Kontaktiopetus (luennot, pari- ja ryhmäkeskustelut), ryhmätyöskentely, oppimistehtävät. Vaihtoehtoinen suoritustapa: suomen- tai englanninkielinen itseopiskelupaketti. Itseopiskelupaketille on joka lukuvuonna kaksi palautuspäivämäärää, yksi syyslukukaudella ja yksi kevätlukukaudella – päivämäärät päivitetään Korppiin opetusohjelman mukana. KLSA1000 Tutkimuksen teon perusteet, 5 op

• Osaamistavoitteet

Kurssin suoritettuaan opiskelija •osaa nimetä tieteellisen ajattelun peruslähtökohdat •tuntee tutkimuksen tekemisen prosessin ja osaa arvioida siihen liittyviä eettisiä kysymyksiä •tunnistaa ja osaa kriittisesti arvioida erilaisia tutkimusmenetelmiä, aineistonkeruumenetelmiä ja analyysimenetelmiä ja omaa valmiuksia valita omaan tutkielmaansa sopivat menetelmät •osaa hakea lisätietoa eri tutkimusotteista ja -menetelmistä tutkimus- ja menetelmäoppaista •hallitsee projektinhallinnan perusteet.

• Sisältö

Kurssilla tutustutaan tieteellisen ajattelun perusteisiin ja tutkimusprosessin eri vaiheisiin: aiheenvalintaan ja aineistoihin, aineiston keruuseen ja analyysiin sekä tutkielmatekstin rakentamiseen. Kurssi esittelee tutkimusprosessia erilaisten käytännön esimerkkien kautta.

• Suoritustavat

Kontaktiopetus (luennot, verkkotyöskentely), ryhmätyöskentely, oppimistehtävät. Kurssista on tarjolla itseopiskelupaketti. Itseopiskelupaketti on tarkoitettu ensisijaisesti vaihdossa oleville opiskelijoille tai opiskelijoille, joilla on jo esimerkiksi sivuaineesta kandidaatintutkielma tehtynä. MONA1000 Johdatus diskurssintutkimukseen, 5 op

• Osaamistavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija • osaa tarkastella ja analysoida kieltä sosiaalisena toimintana • ymmärtää diskurssintutkimuksen peruslähtökohdat sekä tuntee keskeistä peruskirjallisuutta • tietää diskurssintutkimuksen keskeiset peruskäsitteet ja osaa hyödyntää käsitteitä analyysitehtävissä • osaa hakea lisätietoa diskurssintutkimuksesta ja soveltaa sitä omissa opinnäytteissään • ymmärtää diskurssitaidot osana opiskelu- ja työelämätaitoja ja motivoituu harjoittelemaan niitä

• Sisältö

Kurssilla tutustutaan diskurssintutkimuksen keskeisiin lähtökohtiin, kysymyksenasetteluihin ja käsitteisiin luentojen, analyysiharjoitusten ja itsenäisten oppimistehtävien avulla.

• Suoritustavat

Kontaktiopetus (luennot, pari- ja ryhmäkeskustelut), itsenäiset oppimistehtävät, e-tentti. Vaihtoehtoinen suoritustapa: suomen- tai englanninkielinen itseopiskelupaketti. Itseopiskelupaketin e-tentin voi tehdä joka lukuvuonna kahtena eri päivänä, yksi syyslukukaudella ja yksi kevätlukukaudella – päivämäärät päivitetään opetusohjelmaan. MONA1001 Kieli- ja viestintäasiantuntijuus, 3 op

• Osaamistavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa • kartuttaa ja ylläpitää työelämätietouttaan ja työelämätuntemustaan • asettaa itsetuntemukseen ja työelämätuntemukseen pohjaavia uratavoitteita • suunnitella opintojaan uratavoitteidensa pohjalta • pohtia oman osaamisen tuotteistamista ja suunnitella sen kaupallistamista

• jäsentää ja arvioida omaa osaamistaan ja sen kaupallistamista sekä dokumentoida sitä näyteportfolion avulla

• Sisältö

Opintojakson aikana opiskelija tutustuu työelämäkenttään ja erilaisiin kielten ja viestinnän asiantuntijatehtäviin. Opintojakso kehittää kykyä havainnoida, kuvata, arvioida ja jäsentää omaa oppimista, tunnistaa omia vahvuuksia ja paikantaa omia kehittämistarpeita. Opintojaksolla myös selvitetään näin syntyvän oman osaamisen tuotteistamista ja arvioidaan mahdollisuuksia tämän kaupallistamiseksi. Opintojakso tukee opiskelun työelämäorientaatiota kandidaatinopintojen keski- ja loppuvaiheessa.

• Suoritustavat

Kontaktiopetus (luennot, demot), ryhmätyöskentely (vertaisarviointi), oppimispäiväkirja, oman osaamisportfolion koostaminen ja esittely

• Lisätiedot

Opintojakso on yhteinen kielten ja viestinnän opiskelijoille. Luento-osuudet ovat yhteiset; demot opintosuunnan mukaan (monialaiset kieliasiantuntijat; viestinnän opiskelijat). Opintojakso edeltää syventäviin opintoihin kuuluvaa Kieli- ja viestintäyrittäjyys -opintojaksoa.