Embed Size (px)
Citation preview
H HI ry: Jäsenlehden historiaa
T
Insinööri työssä: Verkon ongelmanratkaisijaI
Tekniikka: Huipputekniikkaa lentokentällä
4 2017
Susanna Kalliomäki:
Jäsenedut käyttöön
2 – HELINS 4/2017
SisältöPääkirjoitus .............................................................................. 3Verkon ongelmanratkaisija ................................................4Ajankohtaista .......................................................................... 6Digitalisaatio vaikuttaa yhteiskunnassa ........................ 8Hallitsetko etätyön riskit? .................................................. 9Jäsenetuja jokaiselle jäsenelle ........................................ 10Samu Salo: Monta kanavaa käytössä ............................12Huipputekniikkaa lentokentällä ......................................14
Ympäristötekniikan inssi: Fiksu säästää vettä ...........18HI:n jäsenlehden historiaa ............................................... 20Entistä ketterämpi Metropolia ........................................28Välipalat ................................................................................. 30Hallitus esittäytyy – Elina Kuivinen ................................31Sähkösuunnittelun veteraani ..........................................32Ajankohtaisia tapahtumia ................................................34Jari Rauhamäen kolumni ..................................................35
18
7 14
HELINS 4/2017 – 3
P Pääkirjoitus
ISSN 2342-7566 (Painettu)ISSN 2342-7574 (Verkkojulkaisu)JulkaisijaHelsingin Insinöörit HI ryPäätoimittaja Lasse Laurikainenp. 040 502 [email protected]ävastaava Sointu Högströ[email protected]. 040 180 6210
Ilmoitukset ja osoitteenmuutoksetRatavartijankatu 2 A00520 Helsinkip. 040 150 [email protected]
ToimitusUnionimedia [email protected] 11 A00500 HelsinkiTuottaja Marjo [email protected] Tomi Westerholm
Kannen kuvaTomi Westerholm
ToimitusneuvostoLasse Laurikainen, pj.Sointu Högström, siht.Bari BesharSusanna KalliomäkiElina KuivinenJuha ManuMarjo Mikola, Unionimedia
PainoPunaMusta Oy
HELINS-lehden paperi on Novapress Silk ja kansipaperi LumiPress Gloss.
HELSINGIN INSINÖÖRIEN AMMATILLISAATTEELLINEN JÄSENLEHTI
Sinua varten – työssä ja vapaalla
UUSIA TYÖEHTOSOPIMUKSIANeuvottelusyksy on pääosin takana. Valtaosa ylempien toimihenkilöiden yksityisen sektorin työehtosopimuksista (tes) on neuvoteltu, ja sopimukset on vahvistettu. Ne jäsenet, jotka työskentelevät muun muassa julkisella sektorilla ja energia-alalla, ovat valmistautumassa neuvottelukierrokseen.
Nippu työllisyyden kasvua tukevia sopimuksiaNeuvottelutilanne oli vähintäänkin haastava. Yhteiskunnan insinööreille luoma pai-ne oli kova. Insinöörit tunnetaan maltillisina yhteiskunnan rakentajina, silti yllem-me tarjottiin ay-liikkeen homehtunutta viittaa ja etukäteen pelättiin meidän vaaran-tavan yhteiskunnan kasvun.
Vielä marraskuun alkupäivinä Suomen teollisuuden kasvun kerrottiin olevan hei-kon ja neuvottelukierros voisi tukehduttaa kaiken kasvun. Kuitenkin EK:n järjestä-mässä työsuhdeseminaarissa 8.11. voitiin todeta, että Suomen vuotuinen kasvuvauhti on ohittanut euroalueen ja työttömyys on kääntynyt laskuun. Teimme sopimuksen, joka tukee yhteiskunnan talouden kasvua ja varmistaa kilpailukyvyn. Jos sopimus-kauden päättyessä Suomen taloudessa on jälleen huonot ajat, sitä ei ainakaan voi lait-taa suomalaisen insinöörin piikkiin. Insinöörit olivat jälleen yhteiskunnan rakentajia.
Nollalinjan murtava ratkaisuMyönteistä on se, että kohtuullisen pitkään jatkunut palkankorotusten nollalinja lop-pui. Nyt ansiot kehittyvät kahtena seuraavana vuonna. Ratkaisut myös turvannevat ostovoiman kehittymisen, jos inflaatio säilyy hitaana. Työnantajien puolelta esillä oli myös täysin vapaa paikallinen palkanmuodostus. Tämä saatiin neuvotteluissa torjut-tua, eli sopimukset turvaavat korotukset kaikkien palkkoihin.
Mikäli Suomi on vielä kahden vuoden kuluttua kasvun tiellä, on insinöörien vuo-ro kuitata menneen vuosikymmenen vetovastuu maltillisena toimijana. Nyt kunnioi-tamme työrauhaa ja keskitymme sovituilla aloilla työntekoon. Niille, joilla sopimuk-set ovat vielä kesken, toivotan hyviä neuvotteluhetkiä.
Tapaamme ensi vuonna verkkosivuillamme. Tämä oli paperisen HELINS-lehden viimeinen pääkirjoitus. Lasse Laurikainenpäätoimittaja
4041-0619Painotuote
4 – HELINS 4/2017
I Insinööri työssä
Kun yritys tilaa verkkoratkaisun, se suunnitellaan alusta alkaen teknisesti yrityksen tarpeisiin ja tiloihin sopivak-si. Asiantuntija Joni Oksasen työhön kuuluu muun muassa verkkolaitteiden määrittelyjä ja muun organisaation tek-nistä tukemista.
– Kun esimerkiksi eräs yritys tilasi vä-hän aikaa sitten uudet liittymät ja pää-telaitteet, tein omat määrittelyt erikseen kaikkiin 50 toimipisteeseen.
Verkon ongelmanratkaisijaJoni Oksanen ratkoo DNA:lla yritysasiakkaiden verkko-ongelmia. Kuusi vuotta sitten hän itse juoksi verkon perässä Sendaissa, Japanissa, voidakseen kertoa vanhemmilleen, että hän on tsunamin jäljiltä hengissä.
Nyt minulta kysytään ratkaisujaJoni Oksasen mukaan verkkotoimialan trendinä on, että yritykset haluavat mie-luummin langattoman kuin kiinteän ver-kon. Langattoman verkon suunnittelus-sa täytyy ottaa huomioon muun muas-sa rakennuksen ja toimitilan rakenteet.
– Siinä missä kiinteässä verkossa ver-kon kuuluvuus on kaikkialla sama, mo-biiliverkossa se voi vaihdella melkoises-ti, Oksanen kertoo
– Sen takia kentän voimakkuus eri puolilla rakennusta täytyy mitata tark-kaan ja säätää ja asentaa tukiasemat ja reitittimet sen mukaan.
Oksanen kokee, että vuosien myötä hän on saanut työssään entistä enem-män vastuuta.
– Alussa tein yksinkertaisia juttuja ja auttelin muita heidän projekteissaan. Nykyään minulta kysytään ratkaisuja ongelmiin, Oksanen sanoo.
Langatonta verkkoa paheksuttiinVerkkosuunnittelu tuli Joni Oksaselle tutuksi jo tuhansien kilometrien päässä Suomesta, hyvin erityisissä olosuhteis-sa. Metropoliassa opiskellessaan Oksa-nen lähti syksyllä 2010 vaihtoon Sendai-hin, Japaniin, ja silloinen Ins.-lehti haas-tatteli häntä ennen matkaa.
Oksasen tarkoituksena oli todella opiskella, mutta Sendaissa kävi kuiten-kin nopeasti ilmi, että englanniksi pi-dettävät oppitunnit olivat hänelle liian helppoja, ja hänen japanin taitonsa eivät riittäneet syventäviin kursseihin. Näin Oksanen päätyi apuopettajaksi koo-dauksen tunneille.
Todellisen taidonnäytteensä Oksanen pääsi antamaan suunnittelemalla ja ra-kentamalla yksin langattoman sisäver-kon oppilaitoksen asuntolaan. Kuulu-
vuus piti rajata vain asuntolan tiettyi-hin osiin, vanhemmille ja vaihto-opis-kelijoille, koska nuorimmat opiskelijat olivat alle 20-vuotiaita eli Japanin lain mukaan alaikäisiä.
– Asenne oli aluksi se, että asunto-lan langaton verkko on huono asia, kos-ka opiskelijat saisivat vapaasti surffata asunnoissaan, eikä verkkoliikennettä voi mitenkään suodattaa, Oksanen sanoo.
Seinä hyppäsi ilmaanMaaliskuussa 2011 Japanin tuhoisa tsu-nami säpsäytti koko maailmaa, eikä vä-hiten Joni Oksasta. Maanjäristys sattui noin 350 kilometrin päässä Tokiosta si-jaitsevan Sendain lähellä.
– Olin opiskelija-asuntolassa järis-tyksen aikana ja huomasin, miten seinä repesi ja nousi muutamaksi sekunniksi ylös ja pamahti takaisin alas paikalleen, Oksanen muistelee.
Järistys kesti vain muutamia minuut-teja, mutta kun Oksanen lähti kaupun-gille, tuhojen laajuus alkoi paljastua.
– Puhelinverkot eivät toimineet, vesi ei kulkenut, sähköt menivät poikki. Ra-kennukset kuitenkin pysyivät pystyssä ja ihmiset käyttäytyivät kuin kaikki olisi ihan normaalia, Oksanen sanoo.
Vanhemmat ja ministeriö etsivätKesti useita päiviä, ennen kuin Joni Ok-sanen sai yhteyden vanhempiinsa ja ys-täviinsä Suomeen. Myös Suomen ulko-ministeriö oli yrittänyt tavoitella nuorta miestä kaikkien kanavien kautta. Kaik-kia kiinnosti sama asia: onko Oksanen ylipäänsä elossa.
– Vanhempani ehtivät panikoida pal-jon enemmän kuin minä.
Onnettomuus nopeutti Oksasen Suo-meen palaamista.
”Asenne oli aluksi se, että asuntolan langaton verkko on huono asia, koska opiskelijat saisivat vapaasti surffata asunnoissaan eikä verkkoliikennettä voi mitenkään suodattaa.”
Ennen DNA:ta insinööriksi valmis-tumisensa jälkeen Oksanen ehti työs-kennellä kaksi vuotta yritysoperaattori TDC:llä, joka fuusioitiin DNA:han vuon-na 2014.
HELINS 4/2017 – 5
Olen yritysverkkotiimin nuorin, mutta minua luullaan kokemukseni takia välillä vanhemmaksi, Joni Oksanen kertoo.
– Olin harkinnut olevani Japanissa vielä toiset puoli vuotta.
Oksaselle jäi vaihto-opiskeluajasta mukavat muistot. Hän kertoo saaneensa arvokasta projektityöosaamista ja oppi-neensa lisää japanin kieltä, jota hän ei to-sin ole päässyt kovin usein käyttämään.
– Opin erityisesti sen, että Japani on hyvin kunnioittava yhteiskunta. Ikä tuo korkeaa statusta ja vanhempia ihmisiä täytyy kunnioittaa, Oksanen summaa.
Teksti ja kuva Tuomo Tarvas
Sendai National Institute of Technologyn ja Metropolia Ammattikorkeakoulun yhteistyö mahdollisti insinööriopiskelija Joni Oksaselle yhden unelman toteu-tumisen, kun hän pääsi vuonna 2010 vaihto-opiskelijaksi Japaniin. Pari viikkoa ennen lähtöä Oksanen kertoi Ins.-lehdelle odotuksistaan matkan suhteen: hän halusi opiskella omaa alaansa eli tietotekniikkaa sekä Japanin kieltä ja kulttuuria ja saada mahdollisimman paljon uusia kokemuksia. Pienen maanjäristyksenkin hän halusi kokea, mutta koki lopulta todella ison.
6 – HELINS 4/2017
A Ajankohtaista
Minnan klinikka
Tällä palstalla käsitellään insinöörejä askarruttavia työelä-mää koskevia kysymyksiä. Vastaajana toimii asiamies Minna Anttonen Insinööriliitosta. Voit lähettää oman kysymyksesi osoitteella [email protected] tai www.helins.fi/insinoo-riklinikka. Vastauksesta voi olla hyötyä myös muille samoja asioita pohtiville jäsenille!
MITEN KÄY, KUN MÄÄRÄAIKAINEN SAIRASTUU VUOSILOMALLA? Kysymys: Työntekijällä on määräaikai-nen työsuhde, joka päättyy 31.12.2017. Sitä ei olla jatkamassa. Työntekijä pitää kertyneet vuosilomansa ennen työsuh-teen päättymistä. Jos työntekijä sairas-tuu vuosilomansa aikana, miten vuosilo-mapäivien käy? Työntekijällä on kerty-nyt 24 lomapäivää, joten häneen ei so-vellettane kuuden päivän omavastuu-aikaa.A. Työsuhdetta jatketaan määräajan päättymisen jälkeen sairausloman kes-ton ajan? B. Työnantaja maksaa sairausloman ta-kia menetetyt vuosilomapäivät työnte-kijälle rahana?
C. Sairausloman aikaiset vuosilomapäi-vät menevät työntekijän piikkiin?D. Jokin muu vaihtoehto?Vastaus: Kysymys on erittäin kiinnosta-va. Omavastuupäiviä ei tosiaankaan ole. Täyttä kuuden päivän omavastuuta so-velletaan vasta viiden viikon ja sitä pi-dempään vuosilomaan, jonka työntekijä on ansainnut. Työntekijällä on näin ollen aina oikeus neljän viikon lomaan. Käytännössä omavastuu koskee työn-tekijöitä, joilla on oikeus yli neljän vii-kon eli yli 24 arkipäivän vuosilomaan. Työntekijällä, joka on ansainnut loman-määräytymisvuoden aikana yli 24, mutta alle 30 arkipäivää lomaa, omavastuu-
päiviä voivat olla 24 lomapäivän ylittä-vät työkyvyttömyyspäivät.
Vastaus on siis lähinnä vaihtoehto B. Edellä tulivat jo perusteet, mutta tässä vielä toimintaohjeet työntekijälle:
Työntekijän tulee heti sairastuttuaan ilmoittaa siitä työnantajalle, tarvittaessa toimittaa todistus työkyvyttömyydestään ja pyytää vuosiloman siirtämistä sairaus-päivien osalta myöhempään ajankohtaan. Jos työsuhde kuitenkin on päättymässä, eikä työntekijä ehdi pitää siirtyneitä päi-viä lomana, maksetaan pitämättömät lo-mapäivät lomakorvauksena.
Huvilan varaukset tammikuusta alkaenVaraustoiveita tulevalle huvilakaudelle voit lähettää 2.1.2018 alkaen osoitteella [email protected].
HELINS 4/2017 – 7
Laista apua ulkomaalaisten työehtoihin?Insinööriliitto on Helsingin Insinöö-rien johdolla jo vuosia vaatinut tiukem-paa linjaa ulkomaisen työvoiman käyt-töön suomalaisyrityksissä. Liitto on ar-vostellut sitä, että niin sanottuja erikois-asiantuntijoita tulee Suomeen tekemään sellaista työtä, jonka suomalaisia tekijöi-tä on yrityksestä juuri irtisanottu.
Erikoisasiantuntijan työluvan saa Suomessa helposti, kun työntekijä vain ilmoitetaan erityisasiantuntijaksi ja hä-nen palkkatulonsa ja luontaisetunsa il-moitetaan vähintään 3 000 euroksi. Palkkaan saatetaan kuitenkin lainvas-taisesti lukea erilaisia kulukorvauksia, jolloin peruspalkka voi jäädä alle tuhan-teen euroon kuukaudessa. Alhaisen pal-kan lisäksi myös muut työsuhteen ehdot voivat olla ulkomaalaisille lakia tai työ-ehtosopimusta heikompia.
Syyskuun alusta alkaen yritysten on pitänyt ilmoittaa työsuojeluviranomai-selle etukäteen ulkomaalaisten työnte-kijöiden lähettämisestä Suomeen. Työ-suojeluviranomaiset voivat siten kes-kittää valvontaa riskikohteisiin. Ilmoi-tusvelvollisuuden toivotaan ehkäisevän työn teettämistä epäreiluilla ehdoilla.
Lain noudattamista valvovat aluehal-lintovirastojen työsuojeluviranomaiset. Ilmoitusvelvollisuuden rikkomisesta voidaan määrätä 2 000–65 000 euron
laiminlyöntimaksu. Erityisasiantuntijan työluvan on saa-
nut Maahanmuuttoviraston tietojen pe-rusteella viimeisen 12 kuukauden aika-na vajaat 1 300 työntekijää. Erityisasi-antuntijan statusta käytetään työluvan saamiseen, vaikka työ ei todellisuudessa vastaisi erikoisasiantuntijoiden tehtäviä.
Kilpailuetua heikoilla ehdoilla?– Emme vastusta ulkomaalaisen työvoi-man käyttöä, mutta vastustamme työn-tekijöiden riistämistä ja halpatyövoi-man käyttöä, sanoo Helsingin Insinöö-rien puheenjohtaja Lasse Laurikainen. Sanoillaan Laurikainen viittaa Turun Sa-nomien artikkeliin, jossa kerrottiin in-tialaisyritys TATA Consultancy Servicen (TCS) lähes orjuutta muistuttavista työ-oloista. Yhtiön Suomessa työskentele-vien intialaisten kerrotaan tekevän töi-tä jopa seitsemänä päivänä viikossa ja yli kymmentuntisia työpäiviä. Vuosilomia he eivät välttämättä pidä lainkaan, eikä heille makseta ylitöistä. TCS:n maajoh-taja Anil Joshi kiistää väitteet.
Syksyllä 2016 Aluehallintoviraston tekemässä tarkastuksessa kävi ilmi, et-tä TCS ei ollut maksanut työntekijöil-leen lisäkorvausta säännöllisen työajan ylittäneistä työtunneista. Työntekijöille kertynyt ylityö oli korvattu vapaa-aika-
na työehtosopimuksen vastaisesti tun-ti tunnista -periaatteella. Lisäksi loma-palkka oli sisällytetty työntekijälle mak-settuun kokonaiskorvaukseen. Yleissito-van työehtosopimuksen edellyttämää lo-marahaa ei ole maksettu. Yritys oli myös laiminlyönyt työaikakirjanpidon, eikä todellisia työaikoja ollut kirjattu.
Työntekijöille sovittua yhtä tasoitus-vapaata jokaista 15 työpäivää kohden ei ollut annettu. Työaika oli ylittänyt yleis-sitovan työehtosopimuksen määräämän säännöllisen työajan. Lisäksi työnteki-jöiden komennussopimuksissa oli kohta, jonka mukaan työntekijä on velvollinen tekemään lisä- ja ylityötä, jos se on tar-peen työtehtävien täyttämiseksi.
– Toivottavasti ongelmakohtiin on puututtu, kuten Joshi vakuuttaa. TCS on kuitenkin ollut Suomessa jo yli 10 vuot-ta. Ennen AVIn tarkastusta on siis kulu-nut tuhansia työpäiviä joiden aikana ul-komaalaiset ovat tehneet töitä laittomis-sa oloissa. Onko TCS siis saanut laitonta kilpailuetua useiden vuosien ajan? Mah-dollisella rikollisella toiminnalla saavu-tettu hyöty tulisi tuomita valtiolle mene-tetyksi, Lasse Laurikainen pohtii.
Minna Anttonen
Virtuaalitodellisuuden teemaseminaarissa 8.11.2017 oli mahdol-lisuus kokeilla, miltä vir tuaalimaailma näyttää ja tuntuu. Ensi kevään teemaseminaarin aihee-na on älyrakentaminen.
Palautetta osallistujilta:
”Opin uusia käyttö-mahdollisuuksia VR:n hyödyntämiseen. Keksin myös oman käyttö-kohteen tulevaisuuden kuluttajamarkkinoille.”
” Hyvä ja selkeä esitys AR:n mahdollisuuksista”
”Mielettömän mielen-kiintoinen, kiitos infopa-ketista!”
Tomi W
esterholm
8 – HELINS 4/2017
T Työmarkkinajaos
Digitalisaatiolla tarkoitetaan digitaa-listen teknologioiden arkipäiväistymis-tä. Digitalisaation Suomessa aloitti ko-titietokoneiden käyttöönotto 1980-lu-vulla. Sen jälkeen tulivat matkapuheli-met ja valloittivat markkinat, ja niitä nä-keekin tänä päivänä lähes jokaisella vas-taantulijalla.
Digitalisaatio voidaan jakaa neljään aaltoon. Ensimmäisen aloittivat tieto-koneet ja niiden yleistyminen. Sen jäl-keen tuli internet. Kolmas aalto toi mo-biilin. Neljäs aalto käsittää IoT:n eli In-ternet of Thingsin, suomennettuna esi-neiden internetin, jolla tarkoitetaan älyn lisäämistä fyysisiin laitteisiin.
Digitalisaatio vaikuttaa jokaiseen alaan. Työkaluja mobilisoidaan ja ke-hitetään lisää ja yritykset kehittävät ko-vaa tahtia erilaisia digitaalisia palvelui-ta. Se, joka ei uusiudu ja hyödynnä digi-talisaatiota, putoaa väistämättä ulos ke-hityksestä.
Monet yritykset ovat nousseet alan-sa suurimmiksi digitalisaation johdos-
DIGITALISAATIO VAIKUTTAA YHTEISKUNNASSA JA NÄKYY HI:N TOIMINNASSA
ta: Facebook, Netflix, Instagram, Airbnb ja Alibaba.
Airbnb on suurin majoituspalveluja tarjoava yritys, vaikka se ei omista yhtä-kään kiinteistöä. Instagram on kuuluisin valokuvayritys, vaikka se ei myy kame-roita. Facebook on suosituin median tar-joaja, vaikka se ei luo itse sisältöä. Uber on suurin taksiyritys ilman omia autoja. Netflixissä on laajin valikoima TV-sar-joja ja elokuvia ja se toimii ilman kaa-peliverkkoa. Alibaba on suurin tavaroi-den jälleenmyyjä, vaikka sillä ei ole omaa varastoa. Yhteistä näille on se, että kaik-ki toimivat internetin kautta ja ovat sen avulla tehneet yrityksensä isoiksi glo-baaleiksi toimijoiksi.
Kiinteistö- ja rakentamisalalla di-gitalisaatio on nyt iso trendi. Suomen hallituksen kärkihankkeeksi nimetyn KIRA-digin tavoitteena on yhtenäistää alan toimintatapoja, kehittää uusia jär-jestelmiä sekä kannustaa innovaatioihin. Yrityksiä innostetaan erilaisiin digiko-keiluihin ja niitä varten voi saada 40 pro-
senttia valtiontukea. Digitalisaation myötä kiinteistö- ja ra-
kentamisalalle on alkanut vakiintua ra-kennuksesta tuotettava tietomalli. Seu-raavina tulossa on algoritminen mal-linnus sekä virtuaalitodellisuus. Vir-tuaalitodellisuus ja lisätty todellisuus ovat nostettu monella alalla esiin, mut-ta etenkin rakennusalalla niiden poten-tiaali on suuri.
Digitalisaatio on kuitenkin vielä mo-nella alalla lapsenkengissä, vaikka se tiedostetaan ja nähdään sen tuoma hyö-ty. Avoimuus, uskallus ja yhteistyö ovat avainsanoja digiloikkaan.
IoT tulee näkymään myös Helsingin Insinöörien toiminnassa keväällä 2018, kun HI:n ensi kevään teemaseminaarin aiheena on älyrakentaminen. Lisätie-toa ja ilmoittautumisohjeet ovat tulossa myöhemmin HI:n nettisivuille.
Mila Viksilä
Pixhill
HELINS 4/2017 – 9
HALLITSETKO ETÄTYÖN RISKIT?
Lue Työmarkkinablogia verkossa
Helsingin Insinöörien Työmarkkinablogin aiemmat ja tulevat artikkelit löydät HI:n verkkosivuilta:www.helins.fi -> lukunurkkaus -> työmarkkinablogi
Työelämän muutoksessa työtä tehdään yhä korostuneemmin tietoteknisin pil-vipalveluratkaisuin, irti työpaikan fyy-sisestä infrastruktuurista. Näihin ohjel-mistoihin pääsee kiinni sekä työpaikal-ta että etäyhteyksin, oli kannettava tieto-kone sitten olohuoneen pöydällä tai mö-kin laiturin nokassa.
Samanaikaisesti toimitilakustannuk-siin kiinnitetään enenevästi huomiota säästöjä etsittäessä. Sermilliset tai ser-mittömät avokonttorit korvaavat perin-teisiä toimistohuoneita. Meluisaan ja häiriöille altistavaan avokonttoriin ei eh-kä haluta tulla, jos vaihtoehtona on rau-hallinen kotikonttori.
Nämä kehityssuunnat ajavat etätöi-den yleistymiseen. Monelle jäänti ko-tiin etätöihin on yhä yleisempi ja arki-sempi vaihtoehto: keskittyminen työ-hön paranee keskeytysten vähetessä. Samalla etätyö lisää vapaa-aikaa ja pa-rantaa elämänlaatua, kun liikenneruuh-kissa ei tarvitse menettää hermojaan tai polttaa aikaa.
Vaikka tuottavuutta lisäävä etätyö on sekä työnantajan että työntekijän yhtei-nen etu, liittyy siihen myös riskejä.
Seuraavat kysymykset kaipaavat vastauksia:n On hyvä pohtia, ovatko kotikonttorin tuoli ja pöytä riittävän ergonomisia pit-käaikaiseen työskentelyyn. Kannattaisi-ko investoida toimistotuoliin ja saisiko sen työnantajan piikkiin?n Riittävätkö internet-yhteydet työsken-telyyn ja onko muu kodin tietotekniik-ka kunnossa?n Olenko riittävän perehtynyt työhöni, jotta voin tehdä sitä itsenäisesti kotona?n Menetänkö liiaksi yhteyksiä kollegoi-hini, jos en ole toimistolla? Miten yhtey-denpito sujuu etätöissä?n Olenko esimieheni kanssa sovussa teh-tävien tuloksista ja tavoitteista, vaikka työskentelenkin kotona?n Voinko käyttää lähellä kotiani olevaa työ-terveyshuoltopalveluiden toimipistettä?n Miten etätyö ja matkustaminen on yri-tyksessäni sovittu?n Miten toimin kodin vaara- ja hätäti-lanteessa?
Etätyön uhkia on monenlaisia, ja nii-den kartoitus ja tunnistaminen mahdol-listavat ongelmien ennaltaehkäisyn. Etä-työn fyysisten uhkien lisäksi asiaan liit-tyy sosiaalisia uhkia.n Tunnenko oloni yksinäiseksi ja työ-yhteisöstä irralliseksi, jos olen runsaas-ti etätöissä?n Jäävätkö keskusteluni esimieheni kanssa vähäisemmiksi ja unohdetaan-ko minut?n Heikkenevätkö urakehitysmahdolli-suuteni?
Etätyöt ovat insinöörikunnan nykyi-nen ja tulevaisuudessa kasvava työsken-telytapa. Se antaa paljon hyvää tuotta-
vuuden paranemisen ja työhön sidotun ajan vähenemisen kautta. Etätyö tuo kui-tenkin mukanaan riskejä, joiden hallin-nasta jokaisen etätyötä tekevän kannat-taa huolehtia.
Työpaikallaan luottamusmiesasemas-sa olevat voivat keskustella työantajan edustajien kanssa etätöihin liittyvästä ohjeistuksesta ja vakuutusturvasta. Hy-vässä työpaikassa etätöiden riskienhal-lintaa ei jätetä vain yksilöiden oman ak-tiivisuuden varaan.
LuottoukkoKuva Pixhill
10 – HELINS 4/2017
Y Yhdistys
Heitä napakymppi!Insinööriyhteisön jäsenyys on kymppisijoitus parempaan asemaan työelämarkkinoilla. Vuonna 2010 HI:n jäsenleh-ti (Ins.) listasi 10 hyvää syytä järjestäytyä. Ne pätevät edel-leen. Mikä on sinulle tärkein jäsenetu?1 Palkka ja työehdotLiitto hoitaa jäsenistönsä edunvalvontaa ja solmii työ- ja virkaehtosopimukset, jotka vaikuttavat sinunkin ansiota-soosi.2 Apua ongelmatilanteissaJäsenet voivat esimerkiksi tarkastuttaa työsopimuksensa liitossa ennen sen allekirjoittamista. Työpaikalla jäsentä auttaa luottamusmies.3 OikeusturvaLiitto pyrkii ratkaisemaan jäsentensä työsuhdeongelmat ensisijaisesti neuvottelemalla, mutta jäsenillä on tukenaan myös liiton solmima ammatillinen oikeusturvavakuutus.4 TyöttömyysturvaIAET-kassan jäsenyys tarjoaa ansiosidonnaista työttö-myysturvaa. 5 Tukea työllistymiseenLiitto tarjoaa urakehityspalveluita ja koulutusta työnhaki-joille, työttömyysuhan alla oleville ja työttömille.6 VerkostoituminenLiitto vahvistaa ammattikunnan yhtenäisyyttä ja yhteistyö-verkostoja. HI:llä on omia tilaisuuksia, jotka tukevat sitä.7 KoulutusHI tukee yhdessä liiton kanssa insinöörikoulutuksen ja muun teknisen koulutuksen kehittämistä.8 TiedonsaantiLiitto kokoaa ja jakaa jäsenilleen insinöörien urakehitystä edistävää tietoa, kuten palkkatilastoja.9 Mahdollisuus vaikuttaaJäsenyys ammattiliitossa on yhteiskunnallista vaikutta-mista. Henkilöjäsenet vaikuttavat omassa liitossaan ja si-tä kautta myös neuvottelujärjestö YTN:n ja Akavan toi-mintaan.10 Jäsenedut ja alennuksetLiiton jäsenedut, kuten vakuutukset, ovat laajat.
HELINS 4/2017 – 11
Jokaisen insinöörin elinkaari opiskelui-den aloittamisesta eläkeikään on erilai-nen. Kaarelle mahtuu erilaisia ajanjak-soja ja muutoksia, joissa Insinööriliit-to ja sen jäsenjärjestöt, kuten Helsingin Insinöörit, haluavat olla tukena ja avuk-si parhaalla mahdollisella tavalla. Näitä elinkaaren eri vaiheissa tehtäviä toimia voisi kuvata tukipilareiksi, jotka takaa-vat, että jäsenyys kantaa koko opiskelu- ja työelämän ajan ja vielä sen jälkeenkin.
Jäsenetuja jokaiselle jäsenelleIkä ja elämäntilanne vaikuttavat siihen, millaisia jäsenpalveluita insinöörit tarvitsevat. HI pyrkii tarjoamaan jokaiselle jäsenelle jotakin, ei kaikkea kaikille.
Työelämässä tulee vastaan myös nou-sujohdanteisia vaiheita, ja ammattiliiton tuki on niissä yhtälailla tärkeää. Liitolta saa apua vaikkapa silloin, jos pitää mää-rittää omalle osaamiselleen ja työpanok-selleen hinta, eli kertoa palkkatoiveensa uutta työpaikkaa hakiessa. Palkkanostu-ri ja liiton asiantuntijat auttavat näissä ti-lanteissa. Liitosta voi kysyä apua myös, jos työsopimuksen kiemurat herättävät kysymyksiä.
Helsingin Insinöörien jäsenpalve-lut ovat kuitenkin paljon muutakin. Jä-senille on tarjolla erilaisia koulutuksia ja teemaseminaareja, joiden tarkoitus on vahvistaa jäsenistön työmark kina-asemaa. Tarjolla on myös yhteisöllisiä verkostoitumistapahtumia ja virikkeitä vapaa-ajan viettoon.
Kuten työelämän tuen, myös näiden palveluiden tarpeeseen vaikuttaa suu-resti jäsenen elinkaaren sen hetkinen ti-la. Jäsen saattaa kaivata tekemistä koko perheelle tai aktiviteettia ihan vain itsel-leen. Nuori insinööri hakee uusia koke-muksia ja yhteisöllisyyttä, kun taas vart-tuneempi saattaa kaivata kultturelleja ir-tiottoja arjesta.
Helsingin Insinööreissä on tietoises-ti lähestytty jäsenpalveluiden järkeistä-mistä juuri tältä kantilta. Pyrimme tar-joamaan jokaiselle jotakin, emme kai-kille kaikkea. Yksi kiinnostuu tietees-tä, toinen kaipaa taidetta. Kolmas kai-paa tekemistä insinöörien kesken, nel-jäs ei vaihtaisi aikaa perheen kanssa mi-hinkään. Viides haluaa järjestää itse, kun kuudes haluaa istua suoraan valmiiseen pöytään.
Listaa voisi jatkaa lähes loputtomiin, sillä onhan HI:n jäsenkunta Insinöörilii-ton suurin. Ideoita ja toiveita monituhat-päisellä jäsenkunnalla varmasti on. Hel-
singin Insinöörit kuunteleekin tarkasti kentältä ja jäseniltä kantautuvaa palau-tetta ja pyrkii vastaamaan kysyntään uu-distamalla toimintaansa jäseniensä hy-väksi. Palautteen keräämistä on tehos-tettu, ja esimerkiksi syyskuun lopun To-rilla Tavataan! -tapahtuma oli yksi kana-va, jolla HI kartoitti jäseniensä toiveita ja tarpeita.
Näin sähköisellä aikakaudella Helsin-gin Insinöörit tavoittaa helposti kotisi-vujen kautta, sähköpostitse, puhelimitse sekä sosiaalisesta mediasta. Palautteen antaminen on helppoa, laita vain näp-päimistö sauhuamaan ja kerro meille, mitä kaipaat!
Susanna Kalliomäki
* HI:n saamaa palautetta jäsentapahtumistaVaikka jokaisen insinöörin elinkaari on ajan mittaan nousujohteinen, mah-tuu jokaiselle elinkaarelle myös las-kusuhdanteita. Tällaisia voivat olla esi-merkiksi työttömyys ja muut yllättävät tilanteet, kuten työpaikan yt-neuvotte-lut, pitkä sairausloma tai yksityiselämäs-sä tapahtuvat muutokset. Näissä tilan-teissa liitto ja sen palvelut ovat kullan ar-voisia, ja jäsenet osaavatkin hyödyntää niitä varsin hyvin.
[email protected]. 040 150 3878www.helins.fi
Facebook: Helsingin Insinöörit HI ry
Twitter: Helinsfi
LinkedIn: Helisngin Insinöörit HI ry
* ”Kiitos Torilla Tavataan! -tilaisuuden järjestämisestä! Oli hyödyksi ja huviksi.”
”Kerrankin lauantai-päivä tuli käytettyä hyödyksi!”
”Hyvät pisteet! Saatiin keskustelua aikaiseksi ja uusia ideoita heräsi.Ideointiin soveltuva tapa kerätä tietoa jäseniltä!”
12 – HELINS 4/2017
Y Yhdistys
Päivittäisen ja nopeasti tarvittavan tie-don määrä on valtava. Pelkkä painettu jäsenlehti ei nykymaailmassa enää riitä viestintäkanavaksi. Insinööriliiton lehti ilmestyy ensi vuonna kuusi kertaa.
– Lehden ja verkkolehden lisäksi in-formoimme asioista nettisivujen kaut-ta. Meillä on käytössä sähköinen uutis-kirje, joka lähetetään vuorokuukausina lehden kanssa. Päivittäiskanavina käy-tämme Facebookia, Instagramia ja Lin-kediniä. Twitter-tilejä on kaksi, liitolla
Monta kanavaa käytössäLiiton pitää tuottaa kiinnostavaa sisältöä ja viestiä mahdollisimman selkeästi.
ja verkkolehdellä omansa, Insinöörilii-ton puheenjohtaja Samu Salo luettelee.
Some-kanaviin lisätään materiaalia arkena päivittäin, joskus myös viikon-loppuna. Jos jäsenet pitää tavoittaa no-peasti, heitä tavoitellaan sähköpostit-se tai tekstiviestitse. Isoimmista asiois-ta IL tiedottaa myös valtakunnallisissa medioissa.
– Kanavia pitää olla useita, sillä ihmi-set käyttävät niitä eri tavoin. Emme voi tuudittautua siihen, että jos viesti laite-
taan yhteen kanavaan, se menee perille, Samu Salo sanoo.
IL julkaisee säännöllisesti myös vi-deoita.
– Liiton Youtube-kanavalla työnteki-jämme kertovat, mitä he tekevät työk-seen.
Uusinta uutta on tänä syksynä julkais-tu mobiiliapplikaatio.
– Se on vielä kehitysvaiheessa. Appli-kaatiota on tarkoitus kehittää edelleen jäseniltä saadun palautteen mukaan.
HELINS 4/2017 – 13
Monta kanavaa käytössä Ymmärrettävää viestintää
Insinööriliiton viestintäkanavien määrä on suuri, joten ainakaan siitä ei ole kiin-ni, jos viestit eivät tavoita jäseniä. Liitol-ta odotetaan myös koko ajan nopeampaa reagointia yhteiskunnallisiin asioihin.
– Pitää tuottaa sisältöä, joka kiinnos-taa sekä jäsen- että yhteiskuntaa ja vies-tiä niin, että meidän viestimme erottui-sivat valtavasta informaatiotulvasta, Sa-mu Salo sanoo.
Viestien pitää olla ymmärrettäviä. – Tässä meillä on selkeästi kehitettä-
vää. Otsikointiin ja ulkoasuun tulee kiin-nittää entistä enemmän huomiota. Työ-markkinaviestinnän sijaan puhumme työelämäviestinnästä.
”Olen tietyllä mielin haikea siitä, että HELINS-lehti lopetetaan, koska jäsenistössä sitä on arvostettu.”
IL haluaa olla aktiivinen yhteiskun-nallinen vaikuttaja.
– Meille tulee viikoittain yhteyden-ottoja aiheista, joihin halutaan meidän kantamme. Lisäksi otamme itse asioihin harkiten kantaa joko lehdistötiedotteel-la tai olemme suoraan yhteydessä toimi-tuksiin.
Liiton tavoitteena on, että puheenjoh-tajan lisäksi myös liiton muut asiantun-tijat tulisivat tutuiksi.
– Vältämme viimeiseen asti populis-mia. Pyrimme siihen, että osallistumme keskusteluun, kun meillä on jotain aitoa sanottavaa, Salo sanoo.
HI:llä kattava viestintävalikoimaHelsingin Insinöörit luopuu ensi vuon-na omasta paperilehdestään. HI on nos-tanut esiin vaihtoehdon, josko Insinöö-riliiton lehden välissä voisi olla alueelli-sesti suunnatut sivut osana lehteä.
– Tästä ei ole tehty päätöstä. HI:n saa-ma jäsenpalaute on tässä oleellinen, on-ko tämän tapaiseen tarvetta.
Samu Salo muistuttaa, että HI:n vies-tintävalikoima on kattava ilman lehteä-kin, ja verkkolehti kuitenkin jatkaa.
– HI:stä on saatavilla hyvin tietoa, jos heidän kanaviaan seuraa aktiivisesti.
Salo itse toimi vuosina 2014–2016 HI:n jäsenlehden päätoimittajana.
– Minusta lehti paransi koko ajan juoksuaan ja jäsenet voivat olla siitä yl-peitä. Itse olen tietyllä mielin haikea sii-tä, että lehti lopetetaan, koska jäsenis-tössä sitä on arvostettu.
Puheenjohtaja kiinnostaaSamu Salo ei tunnustaudu median suur-kuluttajaksi.
– Kyllästyin klikkijournalismiin, jossa otsikot eivät vastaa sisältöä. Aiheet, jot-ka kiinnostavat minua henkilökohtaises-ti tai työn kautta, selvitän muita reittejä, jotta saan niistä todellisen tiedon.
Helsingin Sanomien digiversiota ja Facebookia Salo selaa ennen nukku-maanmenoa.
– Aamupalapöydässä luen sähköpos-tiini tulevia mediaseurantoja. Niistä kat-son mahdolliset aiheet, mitä päivä tuo tullessaan.
Aikaisemmin Insinööriliiton jäsenet saivat jäsenetuna Tekniikka ja Talous -lehden.
– On tullut paljon pyyntöjä, että se pi-täisi saada takaisin. Pyrimme neuvotte-lemaan, että mobiiliapplikaatioon sai-simme jonkun tai jotkut keskeisistä me-dioista jäsenten luettavaksi ilmaiseksi.
Salo tiedostaa, että omassa roolissaan hänen olisi syytä panostaa enemmän so-siaalisen median käyttöön ja sitä kautta viestiä jäsenkunnalle.
– Jos jotain laitan omalle jengille, niin kyllä se heti kiinnostaa.
Asemastaan johtuen Salolla on laaja kontaktiverkosto LinkedInissä.
– Autan mielelläni muita verkostoitu-maan ja otan esimerkiksi kaikki nuoret jäsenet omaan verkostooni, jotta he saa-vat nostetta.
Palvelut mietittävä uusiksiSamu Salolla on selkeä tehtäväksianto siirtää IL 2020-luvulle. Liitto käsitteli marraskuun edustajakokouksessa toi-minnan päälinjat seuraavaksi viidek-si vuodeksi. Toimintaa on tarkoitus uu-distaa merkittävästi.
– Käytännössä kaikki palvelut ja jä-senedut mietitään uudelleen. Tavoit-teena on selkeä profiilinnosto nykyi-sestä. Ennen kaikkea tulemme panosta-maan ammatillis-aatteelliseen puoleen, unohtamatta työmarkkinaedunvalvon-taa, joka on ollut toimintamme kulma-kivi jo pitkään.
Insinööriliitto täyttää sata vuotta vuonna 2019.
– Silloin on tarkoitus nostaa Insinöö-riliiton ja ammattikunnan profiilia yh-teiskunnan kehittäjänä.
Natasha PetrellKuva Markus Sommers
Samu Salolla on laaja kon-taktiverkosto LinkedInissä. – Autan mielelläni muita verkostoitumaan ja otan esimerkiksi kaikki nuoret jäsenet omaan verkostoo-ni, jotta he saavat nostetta.
14 – HELINS 4/2017
T Tekniikka
EU:n ja Sveitsin kansalaiset, joilla on biometrinen passi, voivat käyttää passintarkas-tusautomaattia, eikä heidän tarvitse jonottaa perinteiseen passintarkastukseen.
HELINS 4/2017 – 15
Kilpailu maailman lentokenttien välil-lä on armotonta. Tekniset innovaatiot voivat kuitenkin toimia kilpailuvalttina, Finavian tekninen johtaja Henri Hans-son sanoo. Finavian operoimalta Helsin-ki-Vantaan kentältä onkin vaikea löytää kohtaa, jota ei olisi yritetty tehostaa tai parantaa uusimman teknologian avulla.
Esimerkiksi matkatavarankäsittely-järjestelmä on lähes täysin automati-soitu. Eri lähtöselvitysalueilta laukut kulkevat käsittely- ja lajittelujärjestel-mään pulkiksi kutsutuissa muovilaati-koissa, joilla on jokaisella oma tunniste. Systeemin pituus on kaikkiaan 11 kilo-metriä, ja pulkat kulkevat siinä parhaim-millaan kuuden metrin sekuntivauhtia.
Järjestelmä lajittelee eri linjoille taval-liset laukut ja erikoismatkatavarat kuten lastenvaunut. Jos läpivalaisu tai anturi-teknologialla toimivat haistelijat huo-maavat jotain epäilyttävää, tekee ihmi-
Huipputekniikkaa lentokentällä
Helsinki-Vantaan lentoasemalla matkatavarat löytävät automaattisesti oikeaan koneeseen ja matkatavarakärryt paikannetaan sirujen avulla.
nen päätöksen laukun avaamisesta. Sys-teemin toimivuutta tarkkaillaan kulje-tinvalvomosta.
– Lajittelujärjestelmän kapasiteet-ti on 7 000 laukkua tunnissa. Se nousee 17 000:een parin vuoden päästä, kun laa-jennusosa otetaan käyttöön, Hansson sa-noo.
Lisää kapasiteettia on luvassa myös hyllytysominaisuuteen. Jos matkustaja tuo laukun lähtöselvitykseen vaikkapa lentoa edeltävänä iltana, pystytään lauk-ku ohjaamaan odotushyllyyn.
– Siinä vaiheessa, kun lento lähestyy, järjestelmä automaattisesti ohjaa laukun kyseisen lennon luisuun, Hansson kertoo.
Laukussa olevassa tunnistenauhassa eli tägissä oleva viivakoodi sisältää tie-dot matkakohteesta. Kun siihen yhdis-tetään lentoaikataulut, järjestelmä huo-mioi reaaliajassa myös mahdollisen len-non myöhästymisen.
The Finnish Border Guard
Crisplant
Matkatavarankäsittelyjärjestelmä on lähes kokonaan automatisoitu. 11 kilometrin pituisen järjestelmän kapasiteetti on 7 000 laukkua tunnissa.
16 – HELINS 4/2017
T Tekniikka
Kasvojentunnistus yleistyyFinnair ja Finavia testasivat kevääl-lä kasvojentunnistusteknologiaa läh-töselvityksessä yhdessä teknologia-kumppani Futuricen kanssa. Kokeiluun osallistuneet matkustajat latasivat kännykkäsovelluksen, johon he ottivat muutaman kasvokuvan.
– Kun matkustaja saapui lähtösel-vitykseen, tiskille asennettu videoka-mera otti hänestä jatkuvaa kuvaa. Jär-jestelmän algoritmi vertasi kasvojen uniikkeja piirteitä kännykkäsovelluksel-la tallennettuun kuvaan ja tunnisti si-ten matkustajan useimmiten jo ennen kuin hän ehti tiskille, Finavian apulais-johtaja Heikki Koski kertoo.
Teknologian avulla lähtöselvitys-tä voidaan nopeuttaa ja matkustajalle antaa henkilökohtaisempaa palvelua, esimerkiksi kutsumalla tätä heti nimel-tä. Kosken mukaan testi sujui hyvin, mutta haasteita aiheuttivat esimerkiksi paksusankaiset silmälasit.
– Teknologian hyödyt alkavat konk-retisoitua, kun matkustaja voi matkan vaiheilla eri pisteissä tunnistautua bio-metrisesti kasvoillaan ilman, että mat-kustamiseen liittyviä dokumentteja tarvitsee kaivella esille.
Teknologian laajempaa kokeilemis-ta ja hyödyntämistä mietitään. Kas-vojentunnistusta käytetään jo nyt Rajavartio laitoksen rajatarkastusauto-maateissa.
35 minuutissa jatkolennolleJos laukku ei jostain syystä seuraa mat-kustajaa, voi syy löytyä joko lentoyhtiös-tä, laukut koneesta ja koneeseen pakkaa-vasta maahuolintayrityksestä tai matka-tavarajärjestelmästä.
– On lentoasemia, joissa on hyvin tyy-pillistä, että matkalaukut eivät siirry sel-laisessa ajassa jatkolennolle kuin pitäisi, Henri Hansson sanoo.
– Meillä on otettu tavoitteeksi, et-tä laukku pystytään siirtämään 35 mi-nuutissa. Käytännössä se on minimiai-ka, missä matkustajat siirtyvät jatkolen-nolle. Tämä on meille kilpailutekijä.
Laukkujen kulkemisvarmuutta voi-si entisestään tehostaa käyttämällä tä-gissä viivakoodin sijaan RFID-sirua. Kun vaihtomatkustajan matka on kes-tänyt pitkään, voi tägin ryppyisyys han-kaloittaa sen lukemista ja lisätä työtä. RFID-siru sen sijaan pystytään luke-maan lähes sataprosenttisesti olosuh-teissa kuin olosuhteissa.
Hanssonin mukaan tekniikka on ol-lut valmiina jo lähes kymmenen vuotta, ja Helsinki-Vantaalla on siihen tarvitta-vat lukijat. Sirullisten tägien käyttöönot-to on kuitenkin hintasyistä ollut hidasta.
Tekniikka helpottaa stressiäLentoaseman arkeen kuuluu matkata-varakärryjen keräileminen pysäköinti-alueelta. Nykyisin kärryistä löytyy kui-tenkin siru, joka lähettää järjestelmään paikannustiedon.
– Paikannusjärjestelmän kautta saam-me tietää, missä kärryjä on vapaana. Pys-tymme nopeammin palauttamaan ne kiertoon ja pitämään huolen siitä, et-tä kärryjä on tarpeeksi, Henri Hansson kertoo.
Matkustajien stressiä vähentämään on luotu Helsinki airport -mobiiliso-vellus, jonka avulla matkustaja saa tie-
Helsinki-Vantaan uusi turvatarkastusskanneri tekee turvatarkastuksesta matkustajalle mukavamman ja helpottaa lähtöporteille siirtymistä.
HELINS 4/2017 – 17
Keliseurantaa kiitotielläHelsinki-Vantaan huippuosaamiseen kuuluu talviolosuhteis-sa toimiminen. Finavian teknisen johtajan Henri Hanssonin mukaan kunnossapitokalustoon ei liity omaa tuotekehitystä, mutta kalusto on aina sen hetkisen teknologian kärkeä.
Paikallissäätä seurataan kentällä yhteistyössä palvelun-tuottajien kanssa. Lisäksi kiitotiessä on antureita, jotka mit-taavat mikroilmastoa eli kosteutta ja lämpötilaa. Sen avulla pystytään ennustamaan olosuhteiden muuttumista kiitotien pinnassa ja ottamaan se huomioon liukkaudenestomenetel-mien valinnassa.
Viime vuosina kiitotien uppovalot on vaihdettu ledeihin. Optimaalisten lamppujen löytäminen Suomen talveen oli Hanssonin mukaan haastavaa.
– Halogeenivalosta syntyi hukkalämpöä, joka piti valaisi-men prisman eli lasin sulana. Ledissä lämpöä ei muodostu, vaan se pitää pystyä kompensoimaan riittävän tehokkaal-la valolla.
tää esimerkiksi turvatarkastuksen jono-tusajan.
Matkustajaennusteen perustella tie-detään, kuinka paljon matkustajia on tu-lossa terminaaleihin.
– Sitä kautta pystymme tietyn mate-maattisen kaavan kautta laskemaan ole-tetun jonotusajan. Meillä on myös reaa-liaikainen jonotusmittaus, joka pohjau-tuu älypuhelimen paikannukseen, Hans-son sanoo.
Innovaatioita startupeiltaVaikka Helsinki-Vantaalla kokeillaan mielellään uutta, erilaiset pilotit liitty-
vät yleensä asiakaskokemuksen paran-tamiseen. Kentän perustoimintoihin ja turvallisuuteen liittyvissä asioissa ris-kejä ei oteta, sillä tärkeintä on toimin-tavarmuus.
– Lentoaseman perusinfrastruktuurin tulisi toimia maksimaalisella toiminta-periaatteella olosuhteista riippumatta. Sen päälle pystyy sitten rakentamaan li-säarvoja, Hansson sanoo.
Keskenään kilpailevat lentoasemat hakevat innovaatioita yhä enemmän oman toimialansa ulkopuolelta, esi-merkiksi verkottumalla startup-yritys-ten kanssa. Hanssonin mukaan Helsin-
ki-Vantaa on pärjännyt kilpailussa hyvin.Pari vuotta sitten Hansson kävi Kuala
Lumpurissa Future travel experience -tapahtumassa katsomassa, löytyisikö Aasias ta uusia innovaatioita.
– Siellä oli esitys kymmenestä vallit-sevasta trendistä maailmalla. Olin kovin pettynyt siihen, että reissasin niin pitkäl-le, sillä kymmenestä esimerkistä kuusi taisi olla Helsingistä. Se vain osoittaa sen, että olemme aallonharjan kärjellä ja mo-net seuraavat ja kopioivat asioita meiltä.
Jenni MeronenKuvat Finavia
Finavian tekninen johtaja Henri Hansson.
The Finnish Border Guard
Baggage Handling Control Roomissa valvotaan matkata-varajärjestelmän toimivuutta vuorokauden ympäri.
Nesteskanneri Helsinki-Vantaan lentokentällä.
18 – HELINS 4/2017
U Ura
Puhdas vesi uhkaa loppua jo muutaman sukupolven kuluttua. Yksi merkittävä tuhlari on vedettävät vessat. Tavallinen painovoimalla toimiva pönttö käyttää huuhteluun 5–8 litraa vettä. Vakuumi-vessat kuluttavat vettä vain reilun litran.
– Jokainen Tallinnan-laivalla käynyt tietää, miten alipaine vetää pöntöstä ta-varan ja suihkuista veden järjestelmään, ympäristötekniikan insinööri Marjukka Lemmetti kertoo.
Senior Vice President Lemmetti vas-taa alipainejärjestelmiä tuottavan clean-tech-yritys Evac Groupin henkilöstö-asioista.
– Tarvitaanko jonnekin lisätyövoimaa, miten rekrytoimme ihmisiä ja miten ih-misten osaamista kehitetään esimerkik-si koulutuksen kautta, hän kertoo vas-tuistaan.
Evac on maailman johtava meri-, offs-hore- ja rakennusalan integroitujen jät-teen-, jäteveden- ja vedenkäsittelyjär-jestelmien toimittaja. Yritys toimii yli 40 maassa.
Fiksu säästää vettäAlipaineella toimivat jätteen- ja jätevedenkäsittelyjärjestelmät auttavat suojelemaan maailman niukkoja vesivarantoja, sanoo ympäristötekniikan insinööri Marjukka Lemmetti.
– Maailmassa on jo pitkään eletty yli varojen. On fiksua säästää raaka-ainei-ta ja kierrättää.
Lisätilaa ihmisille, ei jätteilleEvac ei myy asiakkailleen vain vessoja vaan tarjoaa kokonaisjärjestelmää, jos-sa on mukana jätevedenkäsittely, kuiva-jätteenkäsittely, märkäjätteenkäsittely ja puhtaan juomaveden teko.
Laivoilla tilaa on rajoitetusti, eikä jät-teitä saa dumpata mereen. Varsinkin matkustajalaivoilla tilat käytetään mie-luummin hytteihin kuin jätteen varas-tointiin. Evacin järjestelmissä vettä ku-luu mahdollisimman vähän, jolloin säi-löttävän massan määrä pienenee.
– Samaa teknologiaa voidaan hyödyn-tää myös esimerkiksi ruokajätteen kä-sittelyssä. Ruokajätteestä syntynyt löy-hä massa vedetään vakuumilla tankkiin. Meillä on myös pahvin- ja lasinkeräys-järjestelmiä, joilla ne saadaan pienem-pään tilaan.
Vakuumi erikoisissa paikoissa
Laivojen lisäksi Evac toimittaa järjestel-miä esimerkiksi tavarataloihin ja sairaa-loihin, joissa syntyy vaikeasti käsiteltä-viä jätevesiä ja toisaalta hygieniavaati-mukset ovat kovat. Aasian maat ovat iso markkina-alue.
– Aasiassa ostoskeskuksissa ravin-tolakerros on usein pohjakerroksessa. Kylmälaitteet tuottavat kondenssivet-tä, mutta vesi ei lähde pohjakerroksesta ylös ilman vakuumia.
Lemmetti kertoo, miten vakuumirat-kaisuja on käytetty myös esimerkiksi Keski-Euroopassa vanhoissa historial-lisissa kohteissa, kuten juna-asemilla, joissa ei haluta rikkoa vanhoja raken-teita.
– Vakuumiratkaisuissa pystytään me-
Laboratoriossa tutkitaan muun muassa vessanpönttöjen posliinin kestävyyttä. Testipönttö vetää itsensä automaattisesti seitsemän sekunnin välein eli toistasataa kertaa kuukaudessa.
HELINS 4/2017 – 19
nemään vaakatasossa, mutta painovoi-malla toimivassa järjestelmässä täytyy aina olla kaato.
Kiinassa 13 vuottaMarjukka Lemmetti on työskennellyt Evacilla syksystä 2011 lähtien. Ensim-mäiset seitsemän vuotta hän työskente-li Kiinassa, jossa hän vastasi ensin Eva-cin Kiinan toiminnoista, sitten myös Ko-reasta ja lopulta koko Aasiasta. Nykyi-sessä työssään hän aloitti heinäkuun 2017 alussa.
Jo ennen Evacia Lemmetti työskente-li Kiinassa kahdessa muussa suomalais-taustaisessa yrityksessä. Yhteensä maas-sa vierähti melkein 13 vuotta.
– Lähdimme Keski-Suomesta pikku-kylästä miljoonakaupunki Suzhouhun
ja sieltä Sanghaihin. Sekä minulla että miehelläni Jounilla oli Kiinassa mie-lenkiintoisia töitä, ja maa eli hurjaa kas-vun aikaa.
Suomeen paluu tuli ajankohtaiseksi, kun pari alkoi kaivata uusia haasteita. Li-säksi Jounilta loppuivat työt.
Kulttuurishokki ei ole ainakaan vie-lä iskenyt paluumuuttajille. Vapaa-aika-naan Marjukka Lemmetti liikkuu paljon miehensä Jounin kanssa.
– Viimeisin villitys on triathlon. Har-rastimme sitä jo Kiinassa, mutta nyt aika antaa sille ihan eri tavalla myöten.
Insinööriopinnoista perustaMarjukka Lemmetti on perusinsinööri.
– Olen aikanaan käynyt vanhan opis-totekun, jossa opiskelin prosessitekniik-
kaa. Sitten minulla on tutkinto ympäris-tötekniikasta (AMK).
Työ ei ole koskaan suoraan vastannut koulutusta, mutta esimerkiksi ympäris-tötekniikasta on ollut cleantech-puolel-la apua.
– Olen kai aika tyypillinen insinööri siinä mielessä, että harva tekee työkseen sitä, mihin on kouluttautunut. Toisaal-ta koulutuksen myötä olen ymmärtänyt sen, etten ymmärrä kaikkea, ja että tie-toa pitää hankkia lisää. Toisaalta perus-sivistys on mahdollistanut sen, että olen pystynyt tarttumaan eteen tulleisiin ti-laisuuksiin.
Natasha PetrellKuvat Mikko Taipale
Evac Groupin pääkonttorissa Espoossa sijaitsee myös laboratorio ja tuotekehitys. Rakennuksessa syntyy vuorokaudessa pari kuutiota jätevettä, joka puhdistetaan omassa puhdistamossa, Marjukka Lemmetti kertoo.
20 – HELINS 4/2017
Y Yhdistys
Päätoimittajat1989–1990 Mikko Wikstedt, vastaava toimittaja
1991–2006 Erkki Tuominen, vastaava toimittaja/päätoimittaja
2007–2011 Pekka Laakso, päätoimittaja
2012–2013 Arto Isomäki, päätoimittaja
2014–2016 Samu Salo, päätoimittaja
2016–2017 Lasse Laurikainen, päätoimittaja
1980-luku1980-luvulla pelattiin nestekidenäyttöisiä elektroniikkapelejä, soitettiin NMT-autopuhelimella ja hankittiin VHS-videonauhuri sekä cd-levyjä. Kotikoneena oli todennäköisimmin MikroMikko, IBM PC, Commodore 64 tai Apple Macintosh ja pelikonsoli Nintendo tai Sega Mega Drive.
Käsissäsi on toistaiseksi viimeinen painettu Helsingin Insinöörien jäsenlehti. HELINS-lehti ilmestyi aiemmin nimillä Uudenmaan alueen Insinööri UAI ja Ins. Poimimme kuvia, artikkeleita ja nostoja jäsenlehden vuosikymmenien varrelta. Maailma ympärillämme on muuttunut, mutta jäsenlehti on aina ollut insinöörin asialla.
HI:n jäsenlehden historiaa
Sarjakuvassa ennustettiin tulevaisuutta vuonna 1989.
Jäsenlehdessä on muisteltu menneitä vuosia ennenkin. Vuonna 1989 Helsingin Insinöörit täytti 70 vuotta.
HELINS 4/2017 – 21
1990-lukuLukijat ovat halunneetkurkistaa elämääninsinöörityöpaikoilla jalukea juttuja tekniikastaja uusista innovaatioista.Lukijaraatikyselyiden sekämuun palautteen perusteellamyös jutut liikkuvista jaharrastavista kollegoistasekä erilaisista vapaa-ajanaktiviteeteistä ovat ainaolleet suosittuja.
HI:n jäsenlehden historiaa
Vuodenajat ja juhlapyhät näkyivät etenkin 1990-luvulla jäsenlehden kansissa.
1990-luvulla ilmestyi Nykäset-piirros.
1990-luvulla kehitettiin ensimmäinen www-palvelin ja tietokoneet yleistyivät. GSM-verkkojen rakentaminen alkoi, ensimmäiset digikamerat ja DVD-soittimet tulivat kauppoihin. Nokian soittoääni, Nokia tune, tuli tutuksi maailman joka kolkassa.
22 – HELINS 4/2017
Tarja Halonen on esiintynyt lehden kannessa pariin otteeseen.
HI:n jäsenlehden nimi oli ennen UAI Uudenmaan alueen insinööri. Lehtion pyrkinyt tarjoamaan lukijoilleen hyödyllisiä vinkkejä niin työelämään kuin vapaalle sekä samastumisen kohteita ja tarinoita insinöörien arjesta.
Linda Wikstedt esiintyi ensimmäisen kerran HI:n jäsenlehden kannessa lapse-na vuonna 1992 ja uudestaan vuonna 2008, kun hän oli lähdössä Miss Maailma -kisoihin.
Y Yhdistys
HELINS 4/2017 – 23
Päätoimittajatkin ovat esiintyneet joskus leh-den kannessa, Erkki Tuominen kalastaa lehdes-sä 4/1991.
Jäsentiedote on aina kuulunut lehteen jossain muodossa, joko irrotettavana liitteenä tai kiinteänä osana lehteä. Jat-kossa kaikki tapahtumat, koulutukset ja harrasteryhmät löytyvät HI:n nettisivuilta.
Insinöörikoulutus on ollut lehdessä tärkeä aihe.
Opetusministeriö aloitti ammattikorkeakouluko-keilun elokuussa 1991, jolloin ensimmäiset väli-aikaiset ammattikorkeakoulut aloittivat. Ensim-mäiset vakinaiset ammattikorkeakoulut aloittivat elokuussa 1996.
24 – HELINS 4/2017
2000-luku
2000-luvulla tapahtui ammattikorkeakoulujen yhdistymisiä. Metropolia syntyi, kun Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia ja EVTEK-ammattikorkeakoulu liittyivät yhteen.
Vuonna 2002 alkoi ylemmän amk-tutkinnon kokeilu ja vuonna 2005 tutkinto vakinaistettiin.
Soneralla työskentelevä Marcus Olaleye oli tammikuun insinööri vuonna 2001.
Vådötorp-huvila on ollut HI:n jäsenille rakas paikka ja aktiivinen huoltoryhmä pitää sitä hyvässä kunnossa. Huvilasta on kirjoitettu jäsenlehdessä paljon.
”Pidä itsesi insinöörinä”Insinööriopinnoista, harjoittelusta ja nuorten tapahtumista sekä koulu-tuksen kehittämisestä on kirjoitettu usein HI:n jäsenlehdessä.
Y Yhdistys
2000-luvulla autovalmistajat toivat markkinoille hybridiautoja ja crossover-malleja. GPS-navigaattori ohjasi ajajan määränpäähänsä. Maailma alkoi digitalisoitua. Muovi-, metalli-, keramiikka- ja lasiesineitä alettiin tulostaa virtuaalisten mallien mukaan 3D-tulostimilla. Mopoautot yleistyivät Suomessa vuoden 2003 jälkeen, kun ne vapautuivat autoverosta.
HELINS 4/2017 – 25
Vuoden 2009 lopussa lehdessä juhlistettiin 90-vuotiasta HI:tä.
HELINS-lehti ja sen edeltäjät ovat profiloituneet insinöörien ammatillis-eetti-seksi julkaisuksi. Lehden kannessa on esiintynyt insinöörejä monilta eri aloilta ja erilaisista työpaikoista.
HI-Työmarkkinajaoksen artikkeleita:
”Työaikalaki on Suomen toiseksi rikotuin laki”
”Työsuojelua tehdään johdon myötämielellä”
”Kuntavaalit vaikuttamisen välineenä”
26 – HELINS 4/2017
Insinööri työssä -juttusarjassa on haastateltu kymmeniä eri alojen insinöörejä, jot-ka toimivat erilaisissa ammateissa. Lehdessä 5/2011 TV:n Poliisit-sarjassakin esiin-tynyt konstaapeli Hannu Väänänen kertoi, miten hän hyödyntää insinööritaus-taansa rikostutkijana.
Kulttuuri on kuulunut insinöörien omaan jäsenlehteen ja siihen on tutustuttu myös kulissien takana, kuten oopperan tekniikkaan vuonna 2012, muusikko-in-sinööriin 2013 ja Euroviisujen valotekniikan syntyyn vuonna 2016.
Helsingin Insinöörit alkoi järjestää tee-maseminaareja 2010-luvulla. Niiden ajankohtaisia aihepiirejä käsiteltiin leh-den sivuilla. Vuonna 2015 jäsenlehti kir-joitti muun muassa kyberuhista.
Piirros Jarmo Sihvola
2010-lukuHI:n jäsenlehden ulkoasu ja rakenne uudistettiin vuonna 2015, jolloin lehti sain nimen HELINS.Tekniikkajuttujen osuutta lehdessä lisättiin. Vuonna 2017 lehden ilmestymiskerrat vähenivät kuudesta neljään ja sivuja karsittiin. HELINS-lehden menneitä numeroita voi edelleen lukea pdf-versioina HI:n nettisivujen Lukunurkkauksessa.
Y Yhdistys
2010-luvulla matkapuhelimet soivat jo maailman joka kolkassa, ja lähes puolet maailman väestöstä käyttää internetiä. Kännyköissä on kosketusnäyttö ja mahdollisuus ladata sovelluksia, joilla voi ostaa tuotteita ja palveluita ja hoitaa muun muassa raha-asiansa. Applen iPad on suosittu taulutietokone. Viestintä tapahtuu sosiaalisen median kanavissa ja aamupalapöydässä luetaan uutiset netistä. Nokian matkapuhelinliiketoiminta siirtyi Microsoftille vuonna 2013. Puhelimia tehdään Koreassa ja Kiinassa.
HELINS 4/2017 – 27
HI:n paperista jäsenlehteä on ollut te-kemässä aktiivinen toimitusneuvosto. Jatkossa HI viestii eri kanavissa säh-köisesti. Katso viestintäkanavat tämän lehden sivulta 36 ja osallistu keskus-teluun esimerkiksi sosiaalisessa me-diassa. Voit myös ilmoittautua mukaan ideoimaan juttuja ja videoita. Lue lisää HI:n idearingistä sivulta 34.
Minnan klinikka
Vuonna 2015 lehdessä al-koi ilmestyä Minnan klinik-ka -palsta, jossa Insinöörilii-ton asiamies Minna Anttonen vastasi insinöörejä askarrut-taviin työelämäkysymyksiin. Palsta jatkuu yhä, nykyään se ilmestyy Insinööriklinikan ni-mellä HI:n nettisivuilla osoit-teessa www.helins.fi. Kysy-myksiä voi edelleen lähettää palstalle netin kautta.
HI-Kamerakerhon syksyn 2017 kuvakisan satoa
Luonto-sarja: Taistelevat joutsenet, Lauri Kauppi 2017Arkkitehtuuri-sarja: Portaat, Lauri Kauppi 2017
Henkilökuvat-sarja: Sirja, Lauri Kauppi 2017Tapahtuma-sarja: Kotiinlähtö, Jukka Kari 2017
Tapahtuma-sarja: Red Arrows, Lauri Kauppi 2017
28 – HELINS 4/2017
K Koulutus
Vuosi 2018 tulee olemaan Metropoliassa isojen muutosten aikaa, sanoo toimitus-johtaja-rehtori Riitta Konkola. Ammat-tikorkeakoulu siirtyy konkreettisesti nel-jän kampuksen malliin, kun Myllypuron kampuksen ensimmäinen vaihe ja Myyr-mäen kampuksen laajennusosa valmistu-vat. Fyysiset muutot tarjoavat otollisen ti-laisuuden tarkastella koko Metropolian toimintakulttuuria ja uudistua.
Muutoksia tapahtuu myös koko kor-keakoulukentällä. Opetus- ja kulttuuri-ministeriö on valmistellut tänä vuonna yhdessä korkeakoulujen ja eri sidosryh-mien kanssa vision, joka määrittelee kor-keakoulutuksen ja tutkimuksen tavoite-tilan vuoteen 2030.
– Visiotyön lähtökohtana tunnistettiin se, että yhteiskunta muuttuu, tulee uu-denlaista työtä ja tarvitaan uudenlaisia koulutusmalleja, nopeampaa reagoin-tia ja paljon yhteistyötä, Konkola sanoo.
Korkeakoulujen on tulevaisuudessa oltava entistä ketterämpiä yhteiskun-nallisia vaikuttajia, joiden on reagoitava muutoksiin entistä nopeammin. Jo en-nakolta on nähtävä asioita, joihin kan-nattaa tarttua ja tarjota ratkaisuja. Hy-vänä esimerkkinä Konkola pitää kor-keakoulutetuille turvapaikanhakijoille ja maahanmuuttajille tarkoitetun osaa-misen arviointi- ja näyttökeskuksen pe-rustamista Metropoliaan vuonna 2016.
Tulevaisuuden alatUusien osaamistarpeiden ja niihin rea-goimisen tahti on Riitta Konkolan mu-kaan viime vuosina kiihtynyt.
– Koulutussyklit ovat joskus aika pit-kiä, kun koulutetaan neljän vuoden sykleissä, mutta muutosherkkyyttä on kasvatettu koko ajan, Konkola sanoo.
– On aina keskeinen kysymys katsoa mikä ala vetää ja mikä ei. Että ei koulu-tettaisi sellaisiin ammatteihin, jotka ei-
Entistä ketterämpi MetropoliaAmmattikorkeakoulujen on reagoitava yhteiskunnallisiin muutoksiin ja uusiin osaamistarpeisiin aina vain nopeammin, sanoo Metropolian rehtori Riitta Konkola.
vät ole enää ajankohtaisia siinä vaihees-sa, kun valmistutaan.
Tämän hetken osaamistarpeet liit-tyvät erityisesti sosiaali- ja terveysalan palveluiden digitalisoitumiseen sekä hy-vinvointiteknologian erilaisten itsehoi-to- ja seurantapalveluiden lisääntymi-seen. Metropoliassa insinöörikoulutuk-sen rooli tuleekin kasvamaan erityises-ti hyvinvoinnin ja terveyden tulevassa osaamiskeskittymässä.
– Lisäksi joukkoliikenne ja yleensä liik-kuminen tulevat palvelumallisemmaksi. Siinä kehitetään kokonaisia konsepte-ja ja me tuomme osaamista vaikkapa sii-hen, miten autonomiset ajoneuvot toimi-vat osana palveluketjua. Opiskelijamme ovat mukana näissä hankkeissa ja oppi-vat samalla uusia asioita, Konkola kertoo.
Muuntokoulutus tuli jäädäkseenMetropolia vastaa työelämän tarpeisiin paitsi tekemällä tarkistuksia aloituspaik-kojen määrään, myös järjestämällä täy-dennyskoulutuksia.
– Täydennyskoulutusten osuus on kasvanut meillä huomattavasti parin vuoden aikana. Niillä pystyy täsmäkou-luttamaan, räätälöimään ja sitä kautta helpottamaan työllistymiskysymystä, Riitta Konkola sanoo.
Infra-alan työnjohdon muuntokoulu-tus on osoittautunut menestykseksi, ja sii-tä on käynnistymässä toinen toteutus tam-mikuussa 2018. Rakennusala on toiminut muuntokoulutuksen tienavaajana, mutta Konkola uskoo koulutustarpeita ilmene-vän muillakin aloilla. Hän kiittelee halli-tuksen lokakuista päätöstä esittää korkea-koulutettujen muuntokoulutukseen kym-menen miljoonan euron lisämäärärahaa.
Koulutusvienti vauhtiinRiitta Konkola uskoo, että ammattikor-keakoulut saavat tulevaisuudessa entistä
enemmän lisäresursseja koulutusviennistä. Suomalaiselle ammatilliselle koulutuksel-le on kysyntää varsinkin Kiinassa ja muis-sa Aasian maissa sekä Etelä-Amerikassa.
Insinöörialan osaamisesta Konkola mainitsee erityisesti sähköautot, joihin liittyvä osaaminen on kovassa huudos-sa Kiinassa. Metropolia, Haaga-Helia ja Laurea perustivat vuonna 2017 yhteisen yhtiön koulutusviennin edistämiseksi.
– Nämä ovat pitkiä valmisteluproses-seja, mutta uskon, että ensi vuoden ai-kana tullaan näkemään lisää avauksia ja toteutuksia, missä ammattikorkeakoulut onnistuvat tuotteistamaan ja myymään omaa osaamistaan, Konkola sanoo.
Duaalimalli toimiiKonkolan mukaan suomalainen duuali-malli on todettu hyväksi niin Suomes-sa kuin ulkomailla. Ammatilliselle kor-keakoulutukselle on kysyntää, ja erilai-set korkeakoulut ovat Suomen vahvuus. Niiden tulee kuitenkin tehdä yhteistyö-tä keskenään, eikä opiskelijoiden liikku-miselle pidä asettaa esteitä.
– Järjestelmien välillä ei ole tulevai-suudessa enää niin selkeää viivaa. Duaa-lisuus näkyy korkeakoulujen profiileissa – sen kautta minkälaisia koulutusohjel-mia ja täydennyskoulutusta on, minkä-laisia tutkimus-, kehittämis- ja innovaa-tiotoiminnan painopisteet ovat.
Konkola kiittää lämpimästi Helsingin Insinöörejä ja Insinööriliittoa hyvästä ja pitkäkestoisesta yhteistyöstä. Kiitoksia saa-vat myös Metropolian insinööriopiskelijat.
– He ovat erittäin aktiivisia, monet ovat mukana opiskelijakunnan toimin-nassa, järjestävät erilaisia tapahtumia ja ottavat uudet opiskelijat hyvin vastaan, Konkola sanoo.
Jenni MeronenKuva Minna Holm
HELINS 4/2017 – 29
HI teki lahjoituksen Metropolian tekniikan koulutusalalle 31.10.2017. Metropolian yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Tuire Ranta-Meyer (vas.) ja toimitusjohtaja-rehtori Riitta Konkola vastaanottivat lahjoituksen Lasse Laurikaiselta.
Metropolia tarjoaa Suomen laajimman valikoiman ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavia tutkinto-ohjelmia. Master’s -opiskelijana kehität osaamistasi ja uudistat työ-elämää alan parhaiden asiantuntijoiden johdolla.
Opiskelu tapahtuu tiiviissä vuorovaikutuksessa kumppaniorganisaation kanssa etsien ratkaisuja työelämän haasteisiin. Opiskelemalla yhdessä muiden ammattilaisten kanssa laajennat verkostojasi ja työelämä-tuntemustasi.
Syvennä osaamistasi ja lisää kilpailukykyäsi suorittamalla ylempi korkeakoulututkinto / Master’s-tutkinto tekniikan alalta:• Ajoneuvotekniikka• Business Informatics• Construction and Real Estate Management*• Hankintatoimi• Health Business Management• Industrial Management• Information Technology• Maanmittaus**• Rakennustekniikka• Sähkö- ja automaatiotekniikka• Talotekniikka
* Construction and Real Estate Management: seuraava haku vahvistamatta** Maanmittaus: seuraava haku vahvistamatta
Ylemmät AMK-tutkinnot antavat saman kelpoisuuden kuin yliopistojen maisteritutkinnot. Tutkinnon voi suorittaa 1-2 vuodessa työn ohessa. Pääsyvaatimuksena on ammattikorkeakoulututkinto tai muu soveltu-va korkeakoulututkinto ja tämän jälkeen hankittu, vähintään kolmen vuoden työkokemus asianomaiselta alalta.
Tutustu ohjelmiin ja hae: metropolia.fi/hakuHaku englanninkielisiin ohjelmiin 9.-24.1.2018 Haku suomenkielisiin ohjelmiin 14.-28.3.2018
0412_Metropolia_Helins_216x140.indd 1 7.11.2017 8.42
30 – HELINS 4/2017
7 8 9 6 4 2 5 3 13 2 4 5 8 1 9 6 76 1 5 7 9 3 8 4 21 9 6 4 3 5 7 2 85 3 2 8 6 7 1 9 44 7 8 2 1 9 6 5 38 4 1 3 5 6 2 7 99 5 7 1 2 4 3 8 62 6 3 9 7 8 4 1 5
V Vapaa-aika
Ratkaise viimeinen inssisudoku ja tarkista vastauksesi sivulta 34.
Edellisen sudokun oikean ratkaisun lähet-täneistä arpa suosi Tero Solansuuta. Kiitos kaikille inssisudokujen lähettäjille!
Sudoku 4/2017
1 43 4 2
8 5 1 38 3 45 6
4 1 86 5 1 9
47 2 6
Herkullista edullisestiVoiko joku olla sekä hyvää että hal-paa? Sitä lupaa halparuokahaasteesta tuttujen Sari Riton ja Essi Määtän uusi keittokirja. Kirjan kasvis-, kala-, liha- ja jälkiruoat on jaettu annoshintojen mu-kaan eri osioihin alkaen 0,50 euroa per annos. Resepteissä on käytetty edulli-sia raaka-aineita ja huomioitu monen-laiset syöjät ja ruokavaliot. Mukana on esimerkkilista kahden viikon lounais-ta ja päivällisistä ja tilaa omille muis-tiinpanoille.
Sari Rito, Essi Määttä: Hyvää ja halpaa.Otava 2017.
Perinteistä uudella tavallaKokki ja ruokabloggari Mika Rampa tunnetaan yllättävistä resepteistä ja poikkeavista makuyhdistelmistä. Nii-tä löytyy uudesta Perinneruokaa prkl -kirjasta, jossa suomalaisia perinneruo-kia käsitellään ennakkoluulottomas-ti. Maun lisäksi myös tuttujen ruokien muoto on muuttunut, kuten karjalan-piirakan, joka tehdään uunipellille.
Mika Rampa: Perinneruokaa prkl.Tammi 2017.
Suomalaista kasvisruokaaHanna Hurtan Kasvis on mehevä, upe-asti kuvitettu keittokirja. Hannan sop-pa -blogia kirjoittava kokki ja valoku-vaaja on kerännyt kirjaan reseptejä, joilla ruuan teossa onnistuu niin aloit-televa kuin tottunutkin kasviskokki. Perusteelliset valmistusohjeet ovat kir-jan ehdoton pluspuoli. Itse kokeilin en-simmäistä kertaa valmistaa palak to-fua, enkä voinut uskoa, miten hyvää siitä tuli.
Hanna Hurtta: Kasvis.WSOY 2017
Vastaus 3/2017
HELINS 4/2017 – 31
Kuinka kauan olet ollut HI:n hallituksessa?Tämä on ensimmäinen kauteni HI:n hal-lituksessa.
Mikä on roolisi hallituksessa nyt?Olen viestinnästä vastaava hallituksen jäsen, eli teen yhteistyötä HI:n viestintä-vastaavan, Sointu Högströmin, kanssa.
Miksi lähdit HI:n hallitukseen?Toimin opiskeluaikanani Uudenmaan Insinööriopiskelijoiden hallituksessa, mutta emme tällöin tehneet yhtä tiivis-tä yhteistyötä HI:n kanssa kuin tänä päi-vänä. Minulle tarjottiin kuitenkin opin-tojeni loppuvaiheessa mahdollisuutta liittyä HELINS-lehden toimitusneuvos-toon, ja tätä kautta pääsin tutustumaan paremmin HI:n toimintaan. Valmistumi-sen ja työllistymisen jälkeen tuntui luon-tevalta jatkaa HI:n hallitukseen.
Miksi kiinnostuit ay-toiminnasta?Muistan istuneeni ammattikorkea-koulussa ensimmäisellä kouluviikol-la kuuntelemassa Insinööriliiton ja In-sinööriopiskelijaliiton liittoinfoa ja kuul-leeni lauseen Jos vakuutatte henkenne, kotinne ja omaisuutenne, niin miksi et-te vakuuttaisi myös ammattitaitoanne ja työelämäänne? Tämä lause jäi pyöri-mään päähäni ja sai hakemaan lisätietoa ay-toiminnasta sekä ammattiliiton vai-kuttamismahdollisuuksista. Sillä tiellä olen edelleen.
Minkälaisia asioita haluat ajaa insinöörien puolesta? Haluan, että insinöörit ovat ylpeitä omasta osaamisestaan ja koulutustaus-tastaan, joten insinööri-identiteetin kas-vattaminen on minulle tärkeää. Lisäksi pyrin omalta osaltani edistämään sitä, että tavoitamme jäsenemme entistä pa-remmin, sekä opimme tuntemaan hei-dän toiveensa ja odotuksensa ammatti-liittoa kohtaan ja vastaamaan niihin par-haan kykymme mukaan. Haluaisin nos-taa esille myös nuorten jäsenten tavoit-tamisen ja heidän kiinnostuksensa he-rättämisen ammattiliittoa kohtaan.
Elina KuivinenSuorittaa teknisen viestinnän (KTM) maisteriopintoja Vaasan yliopistossaMediatekniikan insinööri, Metropolia Ammattikorkeakoulu
Hallitus esittäytyy - Elina Kuivinen
Emilia K
okko
Mikä on mielestäsi parasta, mitä ammattiliitto on saavuttanut?On vaikeaa nostaa esille yksittäistä asiaa. Kaikki työntekijän oikeuksia, työoloja ja työturvallisuutta parantavat seikat ovat hyvin tärkeitä. Arvostan myös tiivistä yhteistyötä paikallisten korkeakoulujen kanssa, jolla on pyritty varmistamaan in-sinöörikoulutuksen laadullisuus ja sen säilyminen.
Mitä harrastat?Käyn kuntosalilla, katson elokuvia ja pe-laan konsolipelejä. Tällä hetkellä maiste-riopinnot vievät kuitenkin suuren osan ajastani, sillä tavoitteeni on palata työ-elämään jo ensi kesänä.
Mikä on lempipaikkasi, ja miksi?Suomessa huomaan hakeutuvani joka kesä nauttimaan auringosta ja meres-
tä Suomenlinnan Kustaanmiekan ran-takallioille. Suosikkimatkakohteeni on kuitenkin Turkin Istanbul, missä asuin vaihto-opiskelijana vuonna 2014 mel-kein 5 kuukautta. Parasta Istanbulissa on 20 minuutin lauttamatka Euroopan ja Aasian välillä – mikään ei vedä ver-toja sille, kun istuu lautan yläkannella, nauttii turkkilaista teetä perinteisestä tulppaanimukista ja tarkastee ympäril-le levittäytyvää entistä Ottomaanien val-takuntaa.
Terveisesi HI:n jäsenille:Antakaa palautetta aina, kun osallistut-te toimintaan! Hallituksellamme on vah-va palo olla mukana rakentamassa en-tistä toimivampaa ja palvelevampaa yh-teisöä, mutta tarvitsemme siihen teidän apuanne.
H HI ry
32 – HELINS 4/2017
H HI ry
Markku Männistö on pitkä ja riskin näköinen mies. Kun hän istuu työpaik-kansa Hepaconin neuvotteluhuoneessa Malmilla, on helppo uskoa, että hänel-lä on riittänyt voimaa, nopeutta ja mie-lenlujuutta pukata 7,26 kilon painoista kuulaa 13,28 metriä. Tähän tulokseen hän ylsi Lahdessa pidetyissä veteraa-
”Liikkumaton lihoo heti”Vielä kuusi vuotta sitten Markku Männistö pyöräytteli kuulaa mestaruustasolla, mutta haaveri pakotti jättämään lajin. Nykyään sähkösuunnittelun veteraani keskittyy vapaa-ajallaan kuntosaliin ja veneilyyn.
Hepaconissa on nyt kiireistä. Kun rakennusalalla menee lujaa, myös suunnittelupuolella menee, Markku Männistö vahvistaa.
nien MM-kisoissa kesällä 2009 sijoit-tuen seitsemänneksi. Vähän myöhem-min HI:n jäsenlehti teki Männistöstä haastattelun (Ins. 5/2009).
Nyt kuulantyöntöharrastus on ohi. – Vuonna 2011 kilpailin vielä Pohjois-
maiden mestaruuskisassa 53-vuotiaana ja voitin mestaruuden, mutta loukkasin
jalkani ja jouduin luopumaan harras-tuksesta, jonka olin aloittanutkin vasta 46-vuotiaana, Männistö kertoo.
Punttisali ja pyöräily kutsuvat Räjähtävää voimaa vaativa voimaurheilu ei ole jäänyt, vaan nykyään Markku Män-nistön löytää esimerkiksi kuntosalilta.
HELINS 4/2017 – 33
– Pari–kolme kertaa viikossa käyn sa-lilla ja sen lisäksi pyöräilen. Tässä iässä on pakko kuntoilla säännöllisesti, tai pai-no nousee heti.
Parin vuoden tauon jälkeen Männis-tö myös palasi rakkaan veneilyharras-tuksen pariin. Hän oli jo pitkään etsinyt tietyn merkkistä eli Nimbus-venettä, ja kun sellainen tuli vastaan, oli pakko teh-dä kaupat.
– Se on yhdeksänmetrinen retkive-ne, jossa on hyvät kulkuominaisuudet, pieni kulutus ja etu- ja takahytti. Se on oikea tilaihme. Olemme veneilleet sillä paljon Turunmaan saaristossa, Männis-tö kehuu.
Yli 10 vuoden saneerausMarkku Männistö on Helsingissä toimi-van talotekniikka-alan konsulttiyrityk-sen, Hepaconin osakas ja sähköosaston projektipäällikkö. Reilun 60 työnteki-jän Hepacon suunnittelee erilaisia LVIS-KA-ratkaisuja lähinnä yrityksille, teol-lisuuteen ja muihin suuriin kohteisiin.
Hetkinen, eikö LVIS-lyhenne ole enää mitään? Ei, Männistö sanoo. Perinteisen lämmön, veden, ilman ja sähkön päälle kuuluvat nykyään myös kylmä- ja auto-maatiotekniikka.
Männistön yli 10 vuotta kestänyt pro-jekti Helsingin keskustassa sijaitsevan City Centerin laajan peruskorjauksen parissa on hiljalleen päättymässä. Iko-ninen ”rumankaunis” Makkaratalo täyt-tää tänä vuonna 50 vuotta.
Sähköpuolen osalta kiinteistö sanee-rattiin kellarista kattoon. City Cente-rin sähkönjakelu ja ilmastointi meni-vät myös täysin uusiksi. Lisäksi valais-tus päivitettiin lediaikaan, ja kerroksiin tuli uudet savunpoistojärjestelmät.
– Kyllä tämä projekti on työllistänyt Hepaconia hyvin, Männistö myöntää.
Tekniikka muuttuu, fysiikka eiMarkku Männistö aloitti sähköasentaja-na, ja sähköinsinöörinäkin hän on työs-kennellyt vuodesta 1981 lähtien.
– Olen aina pitänyt suunnittelusta, etenkin sen luovasta puolesta. Tekniikka on muuttunut valtavasti. Ennen kaikki piirrettiin käsin, nyt 3D:nä, ja kaikki va-
laistus- ja muut laskelmat tehdään omil-la sovelluksilla.
– Lisäksi asennustekniikka ja telejär-jestelmät ovat muuttuneet, ja langat-tomuus lisääntyy. Fysiikan lait ja muut perusasiat eivät kuitenkaan ole muuttu-neet, Männistö huomauttaa.
Ainoa asia, jota Männistö pahoittelee, on byrokratian lisääntyminen.
– Paperinpyöritys vie entistä enem-män aikaa.
Vådötorpin huoltoa kesätKun kevät koittaa Helsinkiin, Männistön löytää Vartiosaaresta. Hän on vaimonsa kanssa kuulunut jo 13 vuoden ajan HI:n ”torppatyöryhmään”, joka huolehtii Var-tiosaaressa sijaitsevan Vådötorp-huvilan kunnostuksesta.
– Meitä on 10 henkilön aktiivinen po-rukka. Keväällä laitamme paikat kun-toon eli kytkemme vedet, asennamme laiturin, huollamme veneet, teemme mottikaupalla halkoja ja niin edelleen.
– Kesän aikana on sitten yleistä kun-nossapitoa ja syksyllä talvivalmistelut, Männistö listaa.
Viime kesänä HI selvitti ensimmäistä kertaa Vådötorpin tarkkoja kävijämää-riä. Tulos yllätti positiivisesti.
– Mökkiä käytti noin tuhat ihmistä tä-nä vuonna, Männistö kertoo ilahtunee-na.
Teksti ja kuva Tuomo Tarvas
Ins.-lehti haastatteli yleisurhei-levaa Markku Männistöä vuonna 2009, jolloin miehen tavoittee-na oli työntää kuulaa 14 metrin rajalle veteraaniurheilijoiden MM-kisoissa sinä syksynä. Mo-nia eri lajeja vuosien saatossa harrastanut Männistö oli pa-lannut nuoruutensa lajin pariin viidenkympin hujakoilla. Säh-köinsinöörin vapaa-aikaan kuului myös talkoopuuhastelu Helsingin Insinöörien huvilalla Vartiosaares-sa, ja hän kuuluu edelleen huvilan aktiiviseen huoltoryhmään. Kannen kuva Mikko Taipale.
34 – HELINS 4/2017
Idea – innostus – toimintaa!
Toivotamme jäsenillemme ja yhteistyökumppaneillemme
Rauhallista Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta!
Helsingin Insinöörien hallitus ja toimiston väki
Mikä olisi kiva tapahtuma?Tapahtumiin on antoisaa osallistua yh-dessä muiden insinöörien kanssa. Kerro ideasi tapahtumasta, niin jalostetaan se yhdessä isoja joukkoja innostavaksi Hel-singin Insinöörien tapahtumaksi. Seu-raamalla HI:n tapahtumakalenteria ja sosiaalista mediaa pysyt ajan tasalla tu-levista tapahtumista.
Kerro tapahtumaideasi osoitteessawww.helins.fi/laari
Tule mukaan artikkeleiden idearinkiinAjankohtaisia juttuja insinöörien arjes-ta, tekniikasta, yhdistyksen toiminnasta ja edunvalvonnasta voit lukea Helsingin Insinöörien verkkosivuilta. Artikkelit ei-vät kuitenkaan synny tyhjästä – tarvit-semme niiden ideointiin apuasi! Lähetä vinkkisi kiinnostavasta aiheesta, henki-löstä tai yrityksestä osoitteessa www.helins.fi/artikkeleiden-idearinki
Liity samalla mukaan sähköiseen idea-rinkiin ja osallistu juttujen ideointiin!
Nyt tehdään insinöörien näköinen video! Tule mukaan suunnitteluryhmään. Am-mattilaiset takaavat kuvan laadun, mutta insinööreille tärkeää sisältöä ei synny il-man sinun panostasi.
Ilmoittaudu videoryhmään tai jätä idea-si osoitteessa www.helins.fi/videoideat
7 6 1 3 8 5 4 9 29 3 4 7 1 2 6 8 58 5 2 4 9 6 1 7 35 7 6 8 3 4 9 2 11 2 8 5 6 9 3 4 73 4 9 1 2 7 8 5 66 8 5 2 4 1 7 3 92 9 3 6 7 8 5 1 44 1 7 9 5 3 2 6 8
Sudoku 4/2017 vastaus
Käytä jäsenetujasi ja kerro niistä kavereillesi.Tiedätkö, mitä jäsenetuja sinulle kuuluu?
Sinua varten – työssä ja vapaalla
HELINS 4/2017 – 35
K Kolumni
Kuva Insinööriliitto
”NIIN MUUTTUU MAAILMA, ESKONI”Otsikko on peräisin yli 150 vuoden takaa, kansalliskirjailijam-me Aleksis Kiven kirjoittamasta klassikkonäytelmästä Num-misuutarit. Näytelmässä suutari Topias katselee kosioreissul-le lähtevää aikuista poikaansa ja muistelee kaiholla omaa nuo-ruuttaan. ”Oikein minun hatussani ja hännystakissa, jossa mi-nä vuosia takaisin kakskymmentä ja yksi seisoin vihillä Mar-tan rinnalla”, isä-Topias lausuu.
Kiven tuotanto tarjoaa oivan aasinsillan tähän hetkeen. Hel-singin Insinöörit on luopumassa painetusta lehdestä ja korvaa sen viestinnässään sähköisellä medialla. Käsissänne on siis HE-LINS-lehden toistaiseksi viimeisin painettu numero. Kaihoisa tunne, eikö totta, vähän niin kuin suutari Topiaksella katsoes-saan poikaansa isälle tutussa hatussaan ja hännystakissaan.
Järjestöllä on omat perustelunsa luopua painetusta järjes-tölehdestä. Joku voi nähdä Helsingin Insinöörien elävän pää-töksellään ajassa. Maailma on muuttunut ja media sen muka-na. Parissa vuosikymmenessä uusi teknologia on syrjäyttänyt vanhan, verkko on korvannut painomusteen ja paperin, sosi-aalinen media on tehnyt lähes kaikista uutisten tekijöitä, jour-nalisteja, runoilijoita ja kirjailijoita.
Historian jatkumoa yhtä kaikki: Kun Kivi kirjoitti kansallis-eepoksiaan, valtaosa kansasta oli luku- ja kirjoitustaidottomia. Lukeminen ja kirjoittaminen olivat harvojen herkkua, taitoja, joilla hallitseva luokka piti kansaa kurissa ja herran nuhteessa. Alkoi uusi vuosisata, kansanopetus ja -valistus alkoivat kantaa
hedelmää. Luku- ja kirjoitustaito yleistyivät, sanomalehtiä syn-tyi ja kuoli, niiden vanavedessä levisivät aatteet ja ideologiat. 1900-luvulla näkivät päivänvalon muun muassa suomalainen puoluejärjestelmä, palkansaajaliike ja hyvinvointiyhteiskunta vain joitakin esimerkkejä mainitakseni.
Kuten todettua, uusi vuosituhat toi eteemme uudet kujeet ja uudet välineet. Nyt kaikki tuntuu olevan liikkeessä, maail-ma on kutistunut, muutos ja sen nopeus saavat haukkomaan henkeä. Paikalleen ei saa jäädä, liiku, jos aiot pysyä menossa mukana ja menestyä.
Muutoksen keskellä on syytä muistaa, että viestintävälineet ovat korostetusti vain välineitä, usein osa vielä oman aikansa tuotteita. Viestinnässä tärkein on sisältö, sanoma, jonka peril-lemeno halutulle joukolle on varmistettava. Uskon, että Hel-singin Insinööreissä on ajateltu juuri näin, kun järjestö on päät-tänyt luopua printistä.
Painetusta järjestölehdestä luopuminen ei ole loppu, vaan uuden alku. Maailma voi digitalisoitua, jakelukanavat muut-tua ja kehittyä, mutta luku- ja kirjoitustaito ovat edelleen vies-tinnän peruskiviä. Tämän tiesi jo Aleksis Kiven Seitsemän vel-jeksen lukkari, kun hän takoi aakkosia Jukolan jukuripäiden tajuntaan.
Jari Rauhamäkiviestintäpäällikkö, Insinööriliitto IL ry
FACEBOOK@helsingininsinoorit
INSTAGRAM@helsingininsinoorit
HENKILÖKOHTAISETKONTAKTIT
LINKEDINHelsingin Insinöörit HI ry
VERKKOSIVUTwww.helins.fi
PUHELIN SÄHKÖPOSTI SLIDESHAREHelsingin Insinöörit HI ry
TWITTER@helinsfi
UUTISKIRJEHelsingin Insinöörit HI ry
VERKOSTOITUMIS-TILAISUUDET
Helsingin Insinöörit HI ry
Ovathan jäsentietosi ajan tasalla?
JATKOSSA LÖYDÄT MEIDÄT TÄÄLTÄ
