Ammattiin valmistuvientyöturvallisuus, työterveys ja työhyvinvointi -koulutus1. osa TYÖTURVALLISUUS

Päivän tavoite ja ohjelma

Tämän osion tavoitteena on,

että opiskelija:

• tunnistaa työpaikkojen

vaaratekijöitä

• osaa ilmoittaa

vaaratilanteesta tai

turvallisuushavainnosta.

Kesto Sisältö

45 min Yleistä työsuojelusta ja vaarakäsite-pariharjoitus (diat 3-14)

15 min Tauko

45 min Vaarakartta (diat 15-17)

15 min Tauko

20 min Vaarakartan purku (dia 18)

15 min Mistä apua työpaikalla? Miten ilmoitan vaaratilanteesta?

(diat 19-29)

10 min Yhteenvetoa ja välitehtävän ohjeistus (diat 30-32)

Lopetus

TYÖSUOJELU TYÖPAIKALLA

Työsuojelun merkitys yksilölle ja työnantajalle

Kilpailutekijä ja imago

• Työsuojelun hallinnalla voi erottautua edukseen kilpailijoista.

• Turvallinen organisaatiokulttuuri peilaa myönteistä yrityskuvaa.

Arvo ja perusoletus

Työsuojelu merkitsee jokaisen oikeutta terveelliseen ja turvalliseen työhön.

Ammattitaito ja laatu

• Työsuojelu tarkoittaa parempaa työn laatua ja muutosten hallintaa.

• Tapaturmat ja vaaratilanteet työssä ovat laatupoikkeamia, "sähläystä".

Moraali ja vastuu

• Lainsäädäntö edellyttää työsuojelun hallintaa ja vastuun ottamista.

• Toimiminen eettisesti vahvalla pohjalla on ainoa kestävä tapa.

Taloudellisuus ja raha

• Toimiva työsuojelu parantaa tuottavuutta ja kilpailukykyä.

• Toimimaton työsuojelu maksaa. Vahingot ovat turha henkinen ja taloudellinen rasite.

MUUT TOIMIJAT

Työsuojelualan yritykset ja asiantuntijat

Työsuojelu työpaikallahttp://www.tyosuojelu.fi/tyosuojelu-tyopaikalla

TAUSTATEKIJÄT

ORGANISAATIO

• Vastuutahot

• Asiantuntijat

TOIMINTA

• Vaarojen arviointi

• Toimintaohjelma

• Yhteistoiminta

• Työterveyshuolto

TYÖOLOT

• Psykososiaalinen ja

• Fyysinen työympäristö

TYÖSUHDE

• Työaika

• Palkka

• Yhdenvertaisuus työssä

KIELTEISET

• työstä johtuvat sairaudet

• ammattitaudit

• tapaturmat

• työuupumus

• häirintä tai syrjivä kohtelu

• työsuhderiidat

• toimintahäiriöt

• kustannukset

MYÖNTEISET

Yksilölle

• hyvinvointi, terveys, viihtyvyys

Työpaikalle

• työn sujuvuus, kilpailukyky,

toiminnan laatu

Yhteiskunnalle

• tuottavuuden kasvu, huolto-

suhteen kehitys

SEURAAMUKSET

TYÖSUOJELUHALLINTO

SÄÄDÖSVALMISTELU; VALVONTA;

työsuojelusäädökset, työehtosopimukset työpaikkavalvonta, markkinavalvonta

• Työn opastus, ohjaus ja henkilöstön perehdyttäminen.

• Yhteistoiminta työntekijöiden kanssa.

• Työterveyshuollon järjestäminen.

• Toimintaohjelman (prevention policy) laatiminen työsuojelun kehittämiseksi työpaikalla.

• Työn ja työympäristön suunnittelu.

• Työn haittojen, vaarojen ja kuormitustekijöiden selvittäminen, poistaminen, arviointi ja hallinta eli riskien arviointi.

• Tapaturmien, ammattitautien ja vaaratilanteiden selvittäminen.

• Riskien ja muutosten hallinta.

• Työvälineissä, koneissa, laitteissa, työmenetelmissä, kemikaaleissa, suojaimissa, organisaatiossa...

• Työympäristön, työyhteisön tilan ja työtapojen jatkuva tarkkailu ja epäkohtiin puuttuminen.

Työsuojelun keskeiset velvollisuudet pähkinänkuoressaTyöturvallisuuslaki 738/2002. Työterveyshuoltolaki 1383/2001. Direktiivi 89/391/ETY.

VAARAKÄSITE-HARJOITUSPARIN KANSSA

Keskustelkaa seuraavien kolmen kalvon kysymyksistä pareittain

Mitä tarkoittaa vaara…

…kun se voi aiheuttaa

a) ruumiillista haittaa

tai

b) henkistä haittaa?

Miten vaara voi vaikuttaa…

a) äkillisesti

esim. työvälineen aiheuttama tapaturma, liukastuminen tai putoaminen

tai

b) hitaasti?

esim. väärä työasento tai kemikaalille altistuminen

Miten vaara voi liittyä…

a) ympäristöön

tai

b) ihmisen valintoihin?

• Työmenetelmistä tai -olosuhteista aiheutuvia tapaturman tai ammattitaudin vaaroja

• Esimerkiksi putoaminen, liukastuminen tai kompastuminen, teräviin esineisiin satuttaminen, melu, sähkölaitteet, vaaralliset kemikaalit ja jätteet, ilman epäpuhtaudet

• Työn fyysisiä tai henkisiä kuormitustekijöitä

• Esimerkiksi hankalat työasennot, raskaat tai toistuvat käsin tehtävät nostot ja siirrot, epäedulliset lämpöolosuhteet, puutteellinen valaistus, kuormittavat työajat, kohtuuton aikapaine, väkivallan uhka

• Työyhteisön sosiaalisia kuormitustekijöitä

• Esimerkiksi yksintyöskentely, työyhteisön ristiriidat, huono tiedonkulku, häirintä ja epäasiallinen kohtelu

Vaarojen tunnistaminenTyypillisiä vaaratekijöitä työssä

fysikaaliset

altisteet

tapaturma-

vaarat

fyysinen

kuormitus

kemialliset ja

biologiset

altisteethenkinen

kuormitussisäilmasto

Sosiaalinen

kuormitus

henkilö-

kohtaiset

tekijät

Pohtikaa yhdessä:

Miksi vaaroja tunnistetaan?

Mitä vaaroja tunnistatte ympärillänne?

Parihaastattelu

Haastatelkaa pareittain toisianne:

• Nimi

• Työkokemus (myös työharjoittelu, kesätyöt ym.)

• Kuvaile oma kokemus läheltä-piti-tilanteesta, vahingosta tai tapaturmasta

työpaikalla

(Tapaturmavakuutuskeskus 14.6.2018)

Eihän se meille nyt satu….Esimerkkinä tilasto vuodelta 2017

14

kuolemaan

johtanutta

työpaikka-

tapaturmaa

104000

korvattua

työpaikka-

tapaturmaa

23000 työmatka-

tapaturmaa

285

korvattua

työpaikka-

tapaturmaa

päivittäin

?

läheltä piti -tilanteita,

turvallisuus-

havaintoja,

työn häiriöitä,

laatupoikkeamia,

ympäristövahinkoja

29,5 korvattua

työpaikka-

tapaturmaa

miljoonaa

tehtyä työtuntia

kohti

VAARAKARTTA -HARJOITUS

Vaarakartta

1. Piirtäkää paperille ”pohjapiirustus” työtilasta

2. Merkitkää piirustukseen vaaroja värejä käyttäen

Tapaturmavaarat

Esimerkiksi: raskaat nostot tai siirrot, törmäysvaara,

puristumisvaara, putoamisvaara, putoavat tai kaatuvat esineet,

terävät esineet, liukkaus, kompastumisvaara, ym.

Kemialliset ja biologiset vaarat

Esimerkiksi: puhdistusaineet, allergisoivat asiat, kemikaalit,

pölyt, kaasut, syövyttävät aineet, ym

Muut terveys- ja turvallisuusvaarat:

Huonot työasennot, fyysisesti raskas työ, kiire, vaikeat

sosiaaliset tilanteet, melu, kylmyys, kuumuus. ym

Vaarakartta

1. Havainnoikaa kohdetilaa ja sen vaaroja

2. Lähettäkää vaaroista kuva ja lyhyt kuvaus (alle 10 sanaa) yhdessä sovitulla tavalla,

esim. opettajalle WhatsAppin kautta tai muulla viestivälineellä.

3. Valmistautukaa keskustelemaan löytämistänne vaaroista.

Vaarakartan purku

• Katsotaan lähettämänne kuvat vaarallisista paikoista ryhmittäin ja kirjataan

ne ylös,

jotta seuraavalla kerralla voidaan palata niiden terveydelliseen

merkitykseen

• Mietitään samalla, miten vaaroja voidaan poistaa

tai miten niiltä voidaan suojautua

TYÖSUOJELUN TIEDONHANKINTA JA NEUVOMINEN

Sujuvan työskentelyn periaatteita

Miettikää omaa ammattialaa ja siihen liittyvää työskentelyä:

• Valitkaa tehtävä, joka liittyy omaan työhön.

• Kuinka suoritat tehtävän turvallisesti ja sujuvasti?

• Valitkaa työväline/suojain, jota tarvitsette työssänne.

• Miten varmistatte työn sujuvuuden ja turvallisuuden, kun käytätte työvälinettä?

Tiedon- ja tuenlähteitä työssä

• Työsuojeluvaltuutettu

• Työsuojelupäällikkö

• Esimies

• Työkaverit

• Perehdyttäminen, kirjalliset ohjeet, intranet, ym.

• Työterveyshuolto

• Työsuojeluviranomainen (Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue, Sosiaali- ja terveysministeriö)

Työsuojelupäällikön vastuuTyösuojelun valvontalaki 44/2006 28 §

Tehtävät:

• Edustaa työnantajaa yhteistoiminnassa ja huolehtii työsuojelun yhteistoiminnan järjestämisestä ja kehittämisestä.

• Avustaa työnantajaa ja esimiehiä tehtävissä, jotka liittyvät työsuojelun asiantuntemuksen hankintaan sekä yhteistyöhön työntekijöiden ja viranomaisten kanssa.

Työsuojeluvaltuutetun tehtävät:

• edustaa työntekijöitä työturvallisuutta ja terveellisyyttä koskevissa asioissa

• toimii yhteistoiminnassa

• työnantajan kanssa

• työsuojeluviranomaisten kanssa

• erilaisiin tutkimuksiin liittyen mm. tapaturman tutkimiseen

• toimii yhteistoiminnan kehittämiseksi

• oma-aloitteisesti perehtyy

• työympäristöön

• työyhteisön tilaan

• työsuojelusäännöksiin

• ilmoittaa puutteista

• kiinnittää työntekijöiden huomiota turvallisuutta ja terveellisyyttä edistäviin seikkoihin.

Vaaratilanteen kehittyminen Määritelmät: Työsuojelusanasto 2006, OHSAS 18001:2001. Esimerkki:

Tapaturmaselostusrekisteri

Terveellinen ja

turvallinen työ

Edellytykset turvalliselle työlle Tavaraterminaalissa tehdään työtä ottaen huomioon

siellä tapahtuva jalankulku ja trukkiliikenne.

Vaaratekijä

(Hazard)

Mahdollisen haitallisen tapahtuman lähde Ajojärjestelijä (jalankulkija) ja trukki tekevät työtään

samalla alueella.

Vaaratilanne

(Incident)

Tilanne, jossa henkilöön kohdistuu yksi tai

useampi vaaratekijä

Ajojärjestelijä joutuu kulkemaan työtehtävissään

liikkuvien trukkien lomassa.

Turvallisuushavainto

(Safety Observation)

(Vaara)tilanteen havaitseminen Tilanteessa osallinen henkilö tai kolmas osapuoli

havaitsee vaaratilanteen.

Läheltä piti –tilanne

(Near-miss)

Vaaratilanne, joka olisi saattanut aiheuttaa

ruumiinvamman tai aineellisen vahingon

Ajojärjestelijä huomaa peruuttavan trukin viime hetkellä

ja ehtii väistää.

Vahinko

(Accident)

Kuoleman, loukkaantumisen, sairastumisen,

vaurion tai muun menetyksen aiheuttava ei-

toivottu tapahtuma

Trukin kuljettaja huomaa tiellään olevan ajojärjestelijän ja

ehtii väistää, mutta taakka putoaa ja vaurioituu.

(Työ)tapaturma

(Injury)

Äkillinen, tahaton ja ennalta odottamaton

ruumiinvamman aiheuttava tapahtuma

työpaikan alueella, ulkopuolisessa kohteessa tai

asunnon ja työpaikan välisellä matkalla

Ajojärjestelijä jää peruuttavan trukin alle ja loukkaantuu.

Kuo-

lema

Vakavat

tapaturmat

Lievät tapaturmat

Läheltä piti -tilanteet

Materiaalivahingot

Arkiset pikku ongelmat, häiriöt

hankalat työt, erehdykset, virheet

ei-turvallinen käyttäytyminen

Tuo

daan p

inta

an!

Vahinkojen jäävuorimalli

Helposti

havaittavia

Vaikeasti

havaittavia

Raportoidaan

• Vahinko voi sattua missä ja

kenelle tahansa.

• On tärkeää tunnistaa tekijät

erilaisten vahinkoja

edeltäneiden poikkeamien

taustalla.

• Jokainen poikkeama tarjoaa

oppimistilanteen (ikkunan)

organisaation toimintaan.

Työntekijän vastuu:

• Miksi joku voi jättää kysymättä, vaikka pitäisi?

• Miten kysymiseen kannattaa asennoitua?

• Miksi kannattaa kysyä?

Työturvallisuuslaki 738/2002

§19 Vikojen ja puutteellisuuksien poistaminen ja niistä

ilmoittaminen

Työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalle ja

työsuojeluvaltuutetulle työolosuhteissa tai työmenetelmissä,

koneissa, muissa työvälineissä, henkilönsuojaimissa tai muissa

laitteissa havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista, jotka

voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijöiden

turvallisuudelle tai terveydelle.

• Miksi joku voi jättää ilmoittamatta, vaikka pitäisi?

• Miten tiedon välittämiseen kannattaa asennoitua?

• Miksi kannattaa ilmoittaa?

Vaaratilanteista ilmoittaminenCase -harjoitus

• Ottakaa vaarakartasta esille aiemmin käsitelty

vaaratekijä.

• Esimerkistä tunnistettiin keinoja välttyä vastaavilta

tilanteilta.

• Seuraavaksi harjoitellaan vaaratilanneilmoituksen

tekemistä.

• Täyttäkää teille jaettu vaarailmoitus- /

turvallisuushavainto-lomake.

Yhteenvetona

• Kirjoita itsellesi lopuksi yksi tavoite, joka liittyy sujuvaan ja turvalliseen

työskentelyyn omalla alallasi.

• Kirjoita itsellesi ylös muutama konkreettinen keino, jotka auttavat

saavuttamaan tavoitteen.

Lisätietoa

• Asennetta työhön -valmennusmenetelmän ohjaajan opas ja osallistujan

työkirjat on ladattavissa osoitteesta: www.ttl.fi/asennetta

• Työterveyslaitos: www.ttl.fi

• Työturvallisuuskeskus: www.ttk.fi

• www.tyosuojelu.fi

• Työsuojeluviranomaisten yhteinen valtakunnallinen puhelinneuvonta

numerossa 0295 016 620 neuvoo ja ohjeistaa työn terveyteen ja

turvallisuuteen sekä työsuhteen ehtoihin liittyvissä asioissa arkisin klo

9:00–15:00.

Välitehtävä ennentyöterveys-osiota

• Täytä Työn ja terveyden oma-arviointilomake https://www.ttl.fi/wp-content/uploads/2016/08/SYTY2000_Uudistettu_oma_arviointi_2015.pdf

• Tuo se mukanasi täytettynä seuraavalla kerralla, jolloin käsittelemme työterveyttä ja työkykyä.

@tyoterveys

@fiohTyoterveyslaitostyoterveysttl.fi tyoterveyslaitos