688 AK/AKM - Heinola · 688 Ak/Akm, Asemakaavan selostus, ehdotus 15.11.2017 5 / 26 Asianumero 95/10.02.03/2017 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet • Tekninen lautakunta päätti

Asianumero 95/10.02.03/2017

Asemakaava ja

Asemakaavan muutos

688 AK/AKM

Laatikkotehdas

Asemakaavan selostus 15.11.2017

päivättyyn asemakaavaehdotukseen

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan

xx.xx.xxxx.

Kaava on tullut voimaan xx.xx.xxxx.

688 Ak/Akm, Asemakaavan selostus, ehdotus 15.11.2017 2 / 26

Asianumero 95/10.02.03/2017

1 Perus- ja tunnistetiedot

1.1 Tunnistetiedot ja sijainti 688 AK/AKM Laatikkotehtaan asemakaava. Selostus koskee 15.11.2017

päivättyä asemakaavan ehdotuskarttaa.

Asemakaava ja Asemakaavan muutos koskee Rautsalon kaupunginosan

korttelia 3 (19-3-3 ja 19-3-4) sekä siihen liittyviä katu-, vesi- ja viheralueita

tilalla 401:21:23.

Kaavan laatija:

Suunnittelija Ville Nykänen, Heinolan kaupunki

Suunnittelualue sijaitsee Rautsalon kaupunginosassa Maitiaislahden

rannassa n. 2,8 kilometriä Heinolan torilta kaakkoon.

1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan nimeksi on valittu Laatikkotehdas, koska suunnittelualueella on

aiemmin toiminut laatikoita valmistanut tehdas. Suunnittelualueen pinta-ala on

noin 11 hehtaaria.

Suunnittelualueella sijaitseva asemakaava 95/Ak on todettu vanhentuneeksi

teknisen lautakunnan päätöksellä 8.4.2014 55 §.

Tarkoituksena on tutkia alueen maankäytölliset mahdollisuudet ja löytää

alueelle sopivat käyttötarkoitukset huomioiden alueen ja sen ympäristön

olosuhteet.

Tarvittaessa maanomistajan kanssa laaditaan maankäyttösopimus.


Asianumero 95/10.02.03/2017

1.3 Sisällysluettelo

1 Perus- ja tunnistetiedot ......................................................................................................................... 2

1.1 Tunnistetiedot ja sijainti ..................................................................................................................................... 2

1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus ..................................................................................................................................... 2

1.3 Sisällysluettelo .................................................................................................................................................... 3

1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista ................................................................................................................. 4

1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista ............................... 4

2 Tiivistelmä .............................................................................................................................................. 5

2.1 Kaavaprosessin vaiheet ...................................................................................................................................... 5

2.2 Kaavan sisältö ..................................................................................................................................................... 5

2.3 Kaavan toteuttaminen ........................................................................................................................................ 6

3 Suunnittelun lähtökohdat ..................................................................................................................... 7

3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista ...................................................................................................................... 7

3.2 Suunnittelutilanne ............................................................................................................................................ 15

4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet ................................................................................................... 17

4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ..................................................................................................................... 17

4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat suunnitelmat ........................................................................... 17

4.3 Osallistuminen ja yhteistyö .............................................................................................................................. 17

4.4 Asemakaavan tavoitteet ................................................................................................................................... 18

4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot .................................................................................................................. 20

5 Asemakaavan kuvaus ......................................................................................................................... 21

5.1 Kaavan rakenne ................................................................................................................................................ 21

5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen ................................................................................ 21

5.3 Aluevaraukset ................................................................................................................................................... 21

5.4 Nimistö .............................................................................................................................................................. 22

6 Kaavan vaikutukset ............................................................................................................................. 23

6.1 Ihmisen elinoloihin kohdistuvat ja sosiaaliset vaikutukset ............................................................................... 23

6.2 Ympäristöön kohdistuvat vaikutukset .............................................................................................................. 23

6.3 Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvat vaikutukset ............................................................................. 23

6.4 Liikenteelliset vaikutukset ................................................................................................................................ 23

6.5 Maisema ja muut vaikutukset .......................................................................................................................... 24

6.6 Taloudelliset vaikutukset .................................................................................................................................. 24

7 Asemakaavan toteutus ....................................................................................................................... 25

7.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat ................................................................................... 25

7.2 Toteuttaminen ja ajoitus .................................................................................................................................. 25

7.3 Toteutuksen seuranta ....................................................................................................................................... 25


Asianumero 95/10.02.03/2017

1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista • Liite 1: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

• Liite 2: Asemakaavakartta (1:2000) merkintöineen ja määräyksineen sekä

rakentamistapaohjeet ja tonttijako

• Liite 3: Tilastolomake

• Liite 4: Luonnosvaiheen palaute ja niiden vastineet

• Liite 5: Ehdotusvaiheen palaute ja niiden vastineet

• Liite 6: Heinolan Laatikkotehtaan asemakaava-alueen luontoselvitys 2017

1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista

• Heinolan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys KUKUSE, 2005

• Heinolan rakennusinventointi - päivitys ja täydennyssuunnitelma, Selvitystyö

Ahola, 2014

• Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa, Suomen ympäristö 27,

2008)

• Flutingtehtaan meluselvitys 2012

• Erityisesti suojeltavien perhoslajien selvityksiä Heinolassa 2006 ja 2007,

Faunatica Oy 2008


Asianumero 95/10.02.03/2017

2 Tiivistelmä

2.1 Kaavaprosessin vaiheet • Tekninen lautakunta päätti kaavan vireilletulosta 8.3.2016 § 29.

• Asemakaavan vireilletulosta ilmoitettiin kuulutuksella 29.3.2016.

• Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Kaupungintalolla (II

kerros, maankäyttöosaston kaavoitusyksikön ilmoitustaulu), Kirkonkylän

Kyläpirtillä (Vanhatie 34) ja kaupungin internet-sivulla (www.heinola.fi)

29.03.2016 alkaen.

• Kaavaluonnos oli nähtävillä 11.05.-26.05.2017.

• Elinvoima lautakunta käsitteli kaavaehdotusta xx.xx.2017.

• Kaavaehdotus oli nähtävillä em. paikoissa xx.xx.-xx.xx.xxxx.

• Kaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot.

• Tekninen lautakunta käsitteli kaavaehdotusta xx.xx.xxxx.

• Kaupunginhallitus käsitteli kaavaa xx.xx.xxxx.

• Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan xx.xx.xxxx.

2.2 Kaavan sisältö Kaava-alueen pinta-ala on noin 11 hehtaaria ja rakennusoikeutta osoitetaan

TY-korttelialueelle tehokkuusluvulla 0.3 eli 14767 kerrosalaneliömetriä.

Rakennusoikeus pysyy samana kuin vanhassa aluetta koskevassa kaavassa

(95/Ak). TY korttelille on osoitettu rakennusalat mahdollistaen rakentamisen

kahteen kerrokseen ja annettu mahdollisuus rakentaa lähemmäs rantaa,

mikäli toiminnot palvelevat vesiliikennettä tai vesistöä hyödyntämiseen

liittyvää tuotantoa tai palvelua. TY kortteliin on osoitettu osa-alue (my), jolla

luonto tulee säilyttää. Kaava-alue koostuu pääosin TY korttelialueesta, mutta

suunnittelualueeseen kuuluu myös maa- ja metsätalousaluetta, sekä

liikennealuetta että vesialuetta.

Alueella on ollut havaintoja Kalliosinisiivestä. Esiintymän nykytilaa ei voitu

varmistaa alueelle laaditun selvityksen puitteissa. Esiintymän sijainti on

osoitettu kaavassa luo-1 -merkinnällä. Alueetta halkoo myös noro, jonka

suojavyöhyke on merkitty luo-2 -merkinnällä

Kaava-alueen liikenneyhteydet on osoitettu ohjeellisina lukuun ottamatta my-

merkinnällä osoitettua osa-aluetta.

Lähivirkistysalueella on puistomuuntamon rakennusala sekä jalankulkureitti.


Asianumero 95/10.02.03/2017

2.3 Kaavan toteuttaminen Korttelialueiden osalta kaavan toteuttamisvastuu on maanomistajilla. Kaupunki vastaa katuyhteyksien rakentamisesta. Alue ei kuulu vesihuollon toiminta-alueeseen, joten maanomistaja vastaa vesihuollon järjestämisestä kaava-alueella. Mikäli kaava-alueella vaaditaan vesihuoltoon liittyvää rakentamista maanomistaja vastaa sen rakentamisesta ja kustannuksista. Mikäli vesihuoltoratkaisu alueella vaatii kunnan vesihuoltoverkkoon liittymistä, liityntäkustannuksista vastaa maanomistaja.


Asianumero 95/10.02.03/2017

3 Suunnittelun lähtökohdat

3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

3.1.1 Alueen yleiskuvaus Alue on entistä teollisuusalueen pohjaa. Suunnittelualueen eteläreunalla

kulkee teollisuusraide, itäpuolelta alue rajoittuu asemakaavoitettuun

toteutumattomaan teollisuusalueeseen. Länsipuolelta suunnittelualue rajoittuu

maitiaislahteen.

Kohdealueen likimääräinen sijainti.


Asianumero 95/10.02.03/2017

3.1.2 Luonnonympäristö

Maisemarakenne, maisemakuva Suunnittelualue on pohjois, koillis ja itä reunasta luonnontilaista metsäaluetta.

Alueen keskivaiheilla sijaitsee kallioalue.

Maasto, maaperä ja rakennettavuus Suunnittelualue on pinnanmuodoiltaan rannasta tasaista ja sisämaahan päin

mentäessä maasto nousee osittain melko jyrkästi (n. 20 metriä 50 metrin

matkalla), jonka jälkeen maasto on polveilevaa. Korkeusvaihtelua alueella on

20-30 m.

Suunnittelualueen maaperä on pääosiltaan hiekkamoreenia (vaalean ruskea)

sisämaahan mentäessä esiintyy myös kalliomaata (punainen).

Ote maaperäkartasta, © Geologian tutkimuskeskus, 2017


Asianumero 95/10.02.03/2017

Alueen eteläpuoleista maastoa kuvattuna koilliseen päin suunnittelualueella

kulkevalta tieltä.

Luonnon monimuotoisuus Alueelle laadittiin luontoselvitys vuoden aikana 2017 (LIITE 6).

Luontoselvityksen mukaan alueella kulkevien teiden varsilla tavattiin runsaasti

silmälläpidettävää Kelta-apilaan.

Suunnittelualueella on aiemmin tavattu Kalliosinisiipeä (Scolitantides orion).

Kalliosinisiipi on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi (EN) Luonnonsuojelulain 47

§:n mukaisesti erityisesti suojeltavan lajin säilymiselle tärkeän

esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on kielletty.

Vuonna 2017 laaditussa luontoselvityksessä ei havaittu Kalliosinisiipiä niiden

aiemmilla esiintymäalueilla johtuen tarkastelun metodeista ja vuodenajasta.

Kalliosinisiivestä on kuitenkin tehty perhosharrastajahavainto 2013 havainto

koskee jo ennalta tiedettyä esiintymispaikkaa. Uudessa selvityksessä

kerrotaan, että Kalliosinisiiven toukkien ravinnoksi käyttämää isomaksaruohoa

on melko runsaana edelleen edellä mainitulla havaintopaikalla. Olemassa

olevan tiedon valossa ei ole mitään syytä olettaa, etteikö edellä mainitut

aluee(t) voisi olla Kalliosinisiipi populaatio.

Tietoa aiemmista havainnoista löytyy vuonna 2006 laaditusta suojeltavien

perhoslajien selvityksestä.

Luontoselvityksessä on maininta alueen eteläosassa sijaitsevasta

poukamasta, joka voisi olla potentiaalinen elinympäristö erilaisille lajeille. Tälle

alueelle ei kaavan myötä aiheudu muutoksia.

Luonnonsuojelu Suunnittelualueella ei sijaitse luonnonsuojelualueita. Lähin

luonnonsuojelualue sijaitsee kilometrin päässä suunnittelualueelta itään.


Asianumero 95/10.02.03/2017

Kasvillisuus, luontotyypit Suunnittelualue on pääosin tavanomaista talousmetsää pois lukien alueen

pohjoiskärki, jossa metsä on hieman vanhempaa ja kuusi painotteista.

Tarkempaa tietoa löytyy alueelle laaditusta luontoselvityksestä (LIITE 6).

Eläimistö Alueen eläimistö ei ole tavanomaisesta poikkeava.

Vesistöt ja vesitalous Alue ei sijaitse pohjavesialueella. Suunnittelualueen keskivaiheella kulkee

noro (LIITE 6). Noron lisäksi alueella ei ole muita vesistöjä, kun Konniveteen

kuuluva maitiaislahti. Maitiaislahti on osittain täytetty umpeen rautatien alta,

mikä rajoittaa alueella tapahtuvaa Vesiliikennettä ja veden vaihtumista. Näin

ollen em. toiminnot on rajoitettu tapahtumaan 47m leveän rautatiesillan

kohdalta.

Maa- ja metsätalous Suurin osa suunnittelualueen metsistä on tai on ollut metsätalouskäytössä.

3.1.3 Rakennettu ympäristö Alueella sijaitsee kaksi rakennusta, pienteollisuushalli/asuintila 140 k-m2 sekä

pienasuintalo 81 k-m2. Suunnittelualueen eteläosaan on rakennettu

puistomuuntamo.

Lähimmät pientalovaltaiset asuinalueet löytyvät maitiaislahden toiselta

puolelta noin 600 metrin päässä suunnittelualueesta. Suunnittelualueen

eteläpuolella on raskaan teollisuuden alue kuin myös lahden toisella puolella.

Suunnittelualueella sijaitseva puistomuuntamo.


Asianumero 95/10.02.03/2017

Suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitseva rakennus.

Suunnittelualueella sijaitseva pienteollisuushalli.


Asianumero 95/10.02.03/2017

Näkymä suunnittelualueelta lähimmän asuinalueen suuntaan.

Palvelut Suunnittelualueella ei ole palveluja.

Työpaikat ja elinkeinotoiminta Alueen läheisyydessä toimii tai on toiminut suuria teollisuuden yksiköitä. Noin

200 henkilöä työllistävä Stora Enson flutingtehdas sijaitsee alueen

eteläpuolella. Maitiaislahden toisella puolella lännessä Lahti Energia Oy:n

voimalaitos ja Suomen Kuitulevy Oy työllistää noin 130 henkilöä.

Voimalaitoksen pohjoispuolella on aiemmin toiminut yli 200 henkilöä

työllistänyt UPM:n vaneritehdas, jonka tiloissa on edellytykset vastaavan

toiminnan jatkumiselle tai muulle teollisuudelle. Maitiaislahden toisella puolella

on myös toiminut Stora Enson aaltopahvitehdas, toiminta loppui vuonna 2016.

Virkistys Suunnittelualueella ei sijaitse virkistystoimintoja. Suunnittelualueen vieressä

kuitenkin kansalliseen kaupunkipuistoonkin kuuluva Heinolan salomaa alue,

jossa luonnonsuojelualueita (mm. Sataoja ja Kuikkavuoren lehmuslehto).

Liikenne Alueen itäpuolella kulkee kokoojakadun tasoinen Tampellantie, josta

haarautuu suunnittelualueelle johtava Laatikkotie. Lisäksi suunnittelualueella

kulkee kaksi pienempää Kulkuyhteyttä alueen suuntaisesti kaakosta

luoteeseen. Alueen eteläpuolella kulkee teollisuusraide maitiaislahden yli.

Raiteen varressa on myös kevyenliikenteen yhteys maitiaislahden yli.

Alueen välittömässä läheisyydessä ei kulje paikallisliikenteen reittejä. Lähin

paikallisliikenteen pysäkki löytyy noin puolen kilometrin päästä Maitiaislahden


Asianumero 95/10.02.03/2017

toiselta puolelta tai kahden kilometrin päästä reumalta tai nykyisin valolinnan

alueelta.

Maitiaislahden yli kulkeva teollisuusraide ja silta.

Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole RKY kohteita.

Alueella olemassa olevat rakennukset ovat suhteellisen uusia, joten tarvetta

niiden inventoinnille ei ole.

Suunnittelualueella ei ole tiedossa muinaismuistolain suojelemia kohteita.

Tekninen huolto Suunnittelualueella sijaitsee kaksi sähkölinjaa pienempi (20kv) kulkee

suunnittelualueen suuntaisesti sen läpi. Alueen eteläosassa aluetta halkoo

110kv voimalinja. Kaukolämpö ja datakaapelit kulkevat raiteen yhteydessä

alueen eteläpuolitse. Alueella on kaksi päällystämätöntä tietä joiden

kunnossapidosta vastaa maanomistaja.

Vesi tai jätevesi johtoja ei ole, eikä alue kuulu vesihuollontoiminta-alueen

piiriin.

Erityistoiminnat Suunnittelualueella on voimalinja. Alueen eteläpuolella kulkee rautatie.

Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualueen läheisyydessä toimii useita teollisuuden yksiköitä kuten

Stora Enson Flutingtehdas etelässä ja maitiaislahden toisella puolella

sahaniemessä UPM Kymmene Oyj ja Lahti energian ja Advenin yhteinen

voimalaitos. Suunnittelualueen ympäristöstä on laadittu meluselvitys vuonna


Asianumero 95/10.02.03/2017

2012 (liite 9). Selvityksen mukaan voimakkaimmat meluhaitat

suunnittelualueelle aiheutuvat Flutingtehtaan liikenneyhteyksien varsille.

Päiväaikaiset (klo 7–22) keskiäänitasot, Stora Enso Oyj:n flutingtehtaan ja

sen liikenteen sekä Sahanniemen arvioidun melupäästön aiheuttamina.

Suunnittelualueella ei ole tiedossa olevia saastuneita maa-alueita.

Ympäröivä teollisuus voi aiheuttaa ajoittain ilmanlaatuongelmia, mikä on

tyypillistä teollisuuspainotteisilla alueilla.

3.1.4 Maanomistus Suunnittelualue on pääosin yksityisessä omistuksessa. Kaupungin

omistuksessa on maitiaislahden vesialue, sekä suunnittelualueen eteläosassa

oleva voimassaolevan asemakaavan katualue Maitiaislahden ja

Tampellantiehen välissä.


Asianumero 95/10.02.03/2017

Suunnittelualueen maanomistus, kaupungin maanomistus vihreällä.

3.2 Suunnittelutilanne

3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on käsitelty osallistumis- ja

arviointisuunnitelmassa, kts LIITE 1.

Päijät-Hämeen maakuntakaava on käsitelty osallistumis- ja

arviointisuunnitelmassa, kts. LIITE 1.

Heinolan strateginen yleiskaava 2035 on käsitelty osallistumis- ja

arviointisuunnitelmassa, kts. LIITE 1.


Asianumero 95/10.02.03/2017

Asemakaavat: 63/Ak (29.02.1960), 95/Ak (20.11.1965) ja 451/Ak

(07.09.1988), kts. LIITE 1.

Heinolan kaupungin Rakennusjärjestys (31.7.2012)

(Rakennusjärjestyksen uusiminen tullaan aloittamaan vuonna 2018)

Pohjakarttana on käytetty Heinolan kaupungin kiinteistö- ja mittausyksikön

tekemää vektorimuotoista pohjakarttaa.

Suunnittelualueelle on määrätty rakennuskieltoon kaavan suunnittelua

varten.


Asianumero 95/10.02.03/2017

4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet

4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelualueella sijaitseva asemakaava 95/Ak on todettu vanhentuneeksi

teknisen lautakunnan päätöksellä 8.4.2014 55 §. Voimassa oleva kaava

(95/Ak) on muun muassa määräysten osalta vanhentunut.

Kaavamääräyksissä määritellään mm. rakentamismääräyskokoelmaan

kuuluvia asioita, jotka ovat vuosien saatossa muuttuneet. Voimassa oleva

kaava maankäytöllinen ohjaus on ristiriitainen nykyisin voimassa olevien

määräysten, lakien ja ohjeistuksen kanssa.

4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat suunnitelmat Kaava on merkitty Kaavoitusohjelmaan vuosille 2017-2020. Ohjelma on

hyväksytty teknisessä lautakunnassa 8.12.2015. Tekninen lautakunta päätti

kaavan vireilletulosta 8.3.2016.

4.3 Osallistuminen ja yhteistyö

4.3.1 Osalliset Osallisia ovat ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava

saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden

toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisiksi katsottuja tässä

kaavoituksessa ovat ainakin:

Kiinteistöjen omistajat, asukkaat, työntekijät, yrittäjät

naapurikiinteistöjen omistajat, asukkaat ja yrittäjät

Elenia Verkko Oy (sähkö)

Elenia kaukolämpö Oy (kaukolämpö)

Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (yleiset tiet)

Päijät-Hämeen liitto

Päijät-Hämeen pelastuslaitos

Heinolan kaupunki: ympäristö- ja rakennuslautakunta,

kunnallistekninen osasto, vesihuoltolaitos

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän ympäristöterveyskeskus (PHHYKY)

4.3.2 Vireilletulo


Asianumero 95/10.02.03/2017

Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu paikallislehdessä 29.3.2016. Lisäksi

kaavan vireilletulosta ilmoitettiin 31.3.2016 kirjeitse arvioidun vaikutusalueen

maanomistajille, maanvuokralaisille ja asukkaille, kirje sisälsi lähetteen ja

osallistumis- ja arviointi suunnitelman.

4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Suunnittelualueen maanomistajan kanssa on järjestetty neuvottelu. Alustavat

luonnosaineistot ovat huoneessa asetettu nähtäville. Luonnosaineisto

lähetetään kirjeitse Osallisille maanomistajille, maanvuokralaisille ja

asukkaille. joka sisälsi osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Liitteenä oli

alustava luonnos. Kirjeessä kerrottiin, että kaavan etenemistä voi jatkossa

seurata lehtikuulutuksista ja kaupungin internet-sivulla. Kirjeet lähetetään

seuraavista vaiheista vain ulkopaikkakuntalaisille.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut julkisesti nähtävillä 1.4.2016

lähtien Kaupungintalolla (II kerros, maankäyttöosaston kaavoitusyksikön

ilmoitustaulu), Kirkonkylän Kyläpirtillä (Vanhatie 34) ja kaupungin internet-

sivulla (www.heinola.fi).

Kaavaluonnoksen nähtävillä olo ilmoitetaan lehtikuulutuksella.

Ulkopaikkakuntalaisille osallisille postitetaan kuulutus ja kaavaluonnos.

4.3.4 Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta käytiin viranomaisneuvottelu

18.3.2016. Neuvottelussa sovitut muutokset tehtiin Osallistumis- ja

arviointisuunnitelmaan.

4.4 Asemakaavan tavoitteet

4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Voimassa oleva asemakaava on vanhentunut, eli se ei enää vastaa

nykypäivän kaavalle asetettuja standardeja ja määräyksiä. Kaavalla ja kaavan

muutoksella pyritään luomaan alueesta selkeä ja toimiva kokonaisuus.

Voimassa olevassa asemakaavassa on mahdollistettu pientaloasuminen

teollisuusalueen välittömässä läheisyydessä, mikä ei ole nykymääräysten ja

ohjeistuksien mukaista.

4.4.2 Eriosapuolien tavoitteet kaavan laatimiselle

Viranomaisneuvottelussa esiin tulleet tavoitteet kaavoitukselle: • ELY-keskuksen mukaan aluetta tulisi tarkastella laajempana

kokonaisuutena.


Asianumero 95/10.02.03/2017

• Terveydensuojeluviranomaisen mukaan asumisen poistaminen alueelta olisi

tärkeä tavoite. Lisäksi raskasta teollisuutta ei pitäisi sijoittaa alueelle, koska se

lisäisi liikennettä ja täten ilmanlaatuongelmia Heinolan keskustan aluille.

• Liikennesuunnittelussa tulisi huomioida kaikki liikennemuodot

Maanomistajan tavoitteet kaavoitukselle: Alueen muodon ja haastavan maaston vuoksi tulisi saada rakentaa lähemmäs

rantaa kuin rakennusjärjestyksen mukainen 20 metriä. Lisäksi rakennusalat

on hyvä ilmoittaa tehokkuusluvulla, jotta maata voisi jakaa ja rakentaa

tarpeiden mukaan. Pohjoisosan rakentamaton tontti olisi hyvä saada

hyötykäyttöön.

Kunnan asettamat tavoitteet alueen kaavoitukselle: • Alueen suunnittelua ohjaa maakuntakaava ja strateginen yleiskaava.

• Hyvät toimintaedellytykset pienteollisuudelle.

• Kaavalla saavutettava lähialueen tonttien kiinnostavuuden lisääminen, josta

seuraa lähialueen tiivistyminen ja taajamakuvan eheytyminen

• Alueen maankäyttö ei saa heikentää ympäröivän teollisuuden

toimintaedellytyksiä

4.4.3 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen

Luonnoksen jälkeen

Asemakaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot Hämeen ELY-keskukselta,

Päijät-Hämeen liitolta, Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta ja Päijät-Hämeen

hyvinvointiyhtymän ympäristöterveyskeskuksesta. Alla on esitetty pääkohdat

lausunnoista.

Hämeen ELY-keskus:

Ei ainakaan tässä vaiheessa huomautettavaa alueidenkäyttöön liittyen

Asemakaavan maankäytön laajuuden varmistuttua tulee laatia arvio

sen aiheuttaman liikenteen lisääntymisestä ja tarvittavista

liikennejärjestelyjen parantamistarpeista maantieverkolle asti.

Erityisesti on tarkasteltava Tampellantiellä Laatikkotien ja

Rautsalontien risteykset.

Päijät-Hämeen liitto:

Päijät-Hämeen liitolla ei ole huomautettavaa kaavahankkeesta, koska

alueella on voimassa Heinolan strateginen yleiskaava ja Päijät-

Hämeen voimaan tulleessa maakuntakaavassa 2014 alue sijaitsee

teollisuus ja varastoalueella T.

Päijät-Hämeen pelastuslaitos:


Asianumero 95/10.02.03/2017

Ei huomautettavaa.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän ympäristöterveyskeskus:

Terveydensuojeluviranomainen pitää tärkeänä tavoitteena asumisen

poistamisen suunnittelualueen TY –korttelista teollisuusalueelle

luonteenomaisten haittojen takia.

Alueen sijaitessa vesistön rannalla aiheuttaisi se myös

todennäköisesti em. kaltaisia haittoja lahden toisella puolella

sijaitsevalle asuinalueelle. Melun määrä tulisi selvittää ja mallintaa

kaava prosessin yhteydessä.

Terveydensuojeluviranomainen katsoo, että alueelle ei tulisi sijoittaa

lisää raskasta teollisuutta, koska se lisäisi liikennettä reitillä joka

kulkee Heinolan kaupungin keskustan lävitse aiheuttaen siellä

moninaisia haittoja.

110kV voimajohdon osalta tulisi varmistaa, ettei sähkö- ja

magneettikentälle altistuminen ei ylittäisi STUK:n suositusarvoja.

OAS:n ja kaavaselostuksen osallisten listassa on virheellinen nimi

PHHYKY:lle.

Lausuntojen pohjalta kaavaluonnokseen on tehty muutoksia.

Kaavamääräyksiä on muutettu tarkennettu

Virhe osallisluettelossa korjattu

4.4.4 Mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen

Kaavasta ei ole esitetty mielipiteitä.

4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot

4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Asemakaavan muutos, josta vaihtoehtoja tutkitaan kaavaprosessin kuluessa.

4.5.3 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Valittuun ratkaisuun on päädytty alueen käyttöä suunniteltaessa.


Asianumero 95/10.02.03/2017

5 Asemakaavan kuvaus

5.1 Kaavan rakenne

5.1.1 Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on 11,1 hehtaaria. Tonttimaata on 44,4 prosenttia

maa-alueen pinta-alasta. Alueen rakennusoikeus on 14767

kerrosalaneliömetriä, jossa ei lisäystä entiseen. Alueen tehokkuus on 0,3.

● tilastolomake LIITE 3

5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaava-alue sijaitsee teollisuuspainotteisessa ympäristössä. Kaavalla alueen

käyttö on pyritty osoittamaan parhaalla mahdollisella tavalla teollisuuden

tarpeisiin sopivaksi huomioiden ympäristön sille aiheuttamat haasteet.

5.3 Aluevaraukset

5.3.1 Korttelialueet

TY Teollisuusrakennusten korttelialue, jolle ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia Korttelialueen kerrosluku on II ja rakennusoikeus 14767k-m2. Osa alueesta on

rajattu rakentamisen ulkopuolelle (my) ja (luo) -merkinnöillä tarkoituksena

varjella alueen luontoa ja luontoarvoja. Luo-1 -merkinnällä on osoitettu alue,

jolla on aiemmin tavattu uhanalaista Kalliosinisiipeä. Luo-2 –merkinnällä on

osoitettu noro ja sen suojavyöhyke. Edellä mainitulle (my) alalle on myös

osoitettu sitovana ajoyhteys korttelin pohjoisosaan. Alueen kapeasta

muodosta ja jyrkästi nousevasta maastosta johtuen on myös osoitettu

rakennusala (ls), jolla mahdollistetaan alueen parempi hyödyntäminen

sallittaessa rakentaa vesiliikennettä palvelevia toimintoja lähemmäs rantaa.

Lisäksi korttelissa on pienasuintalojen rakennusalat (ao), joilla sallitaan

olemassa olevan rakennuksen ylläpito.

5.3.4 Tie- ja katualueet Kaava-alueen sisälle syntyvälle tiestölle on annettu ohjeellisia reittejä, jotta

alueen toiminnot voidaan sijoitella joustavammin, pois lukien (my) merkityn

osa-alueen läpi kulkeva yhteys.


Asianumero 95/10.02.03/2017

LT Yleisen tien alue

Katualueet

Laatikkotie

5.3.5 Muut alueet

M Maa- ja metsätalousalue Kaava-alueella on pieni maa- ja metsätalousalue, jolla sijaitsee

puistomuuntamon rakennusala ja yleiselle jalankululle varattu alueenosa.

W Vesialue

Maitiaislahti Kaava-alueeseen kuuluu runsaasti vesistöä, koska alue on haluttu rajata

selkeiden omistusrajojen mukaan. Vesialue on otettu mukaan, jotta voidaan

suunnittelun edetessä osoittaa mahdollisesti vesistön hyödyntämiseen

liittyvien rakenteiden rakentamistarpeita vesialueelle.

5.4 Nimistö Kaavassa käytetään vanhaa nimistöä.

Tampellantie Kokoojakadun tasoinen tie Suunnittelualueen itäpuolella.

Laatikkotie Tampellantieltä Suunnittelualueelle johtava tie.


Asianumero 95/10.02.03/2017

6 Kaavan vaikutukset

6.1 Ihmisen elinoloihin kohdistuvat ja sosiaaliset vaikutukset Kaava on pyritty laatimaan siten, että vaikutukset ihmisten elinoloihin jäisivät

mahdollisimman vähäisiksi. Kaavassa on käytetty määräyksiä koskien muun

muassa melua, jotta vaikutukset lähiseudun ihmisiin olisivat mahdollisimman

vähäiset.

6.2 Ympäristöön kohdistuvat vaikutukset Alue on pääkäyttötarkoitukseltaan teollisuusalue, joten sillä todennäköisesti

tulee olemaan vaikutuksia lähiympäristöön. Ottaen huomioon lähialueen

raskaan teollisuuden yksiköt, jäänevät alueen vaikutukset kuitenkin verrattain

vähäisiksi. Asemakaavamääräyksissä on pyritty huomioimaan alueen

toiminnasta mahdollisesti aiheutuvia häiriöitä ympäristöön siten, että

läheisimmille asuinalueille ei saa aiheutua ohjearvoja ylittävää melua tai

ilmanlaadun heikkenemistä. Alueella sijaitsevat luonnonmonimuotoisuuden

kannalta tärkeät kohteet pyritään rauhoittamaan kaavamääräyksin, jotta

vaikutukset niihin olisivat mahdollisimman vähäiset.

6.3 Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvat vaikutukset Suunnittelualue täydentää nykyistä rakennetta sijoittuessa Heinolan taajaman

reunalle. Suunnittelualue tukeutuu olemassa olevien vastaavanlaisten

toimintojen läheisyyteen.

6.4 Liikenteelliset vaikutukset Kaavan toteutuessa Laatikkotien liikennemäärä kasvaa, mutta sen ollessa

kulkuyhteys ainoastaan suunnittelualueelle, sillä ei ole muuhun ympäristöön

vaikutusta. Tampellantiellä kaavan vaikutusten arvioidaan olevan vähäisiä,

johtuen maankäyttövarauksesta (TY) ja sen oletetusta pienteollisuus-

painotteisuudesta. Kaavassa on varattu tarpeeksi tilaa riittävän kokoiselle

tieyhteydelle. Myös maitiaislahden yli tapahtuva kevyen liikenteen määrä

saattaa lisääntyä.

Vesiliikenne maitiaislahdella lisääntyy, mikäli kaavan mukaisia

vesiliikennetoimintoja sijoitetaan alueelle. Vesiliikenteessä huomioitavaa on

rautatiesillan korkeus, joka asettaa rajoituksia sen ali kulkevalle liikenteelle ja

ilman sillan muuttamista vesiliikenteen alukset eivät voi olla kovin suuria.


Asianumero 95/10.02.03/2017

6.5 Maisema ja muut vaikutukset Maisema muuttuu alueen toteutuessa pääosin rakentamattomasta

vesistönrannasta teollisuusvaltaiseksi alueeksi, tosin alue on ollut myös

aiemmin teollisuusaluetta. Maisemakuvaa yritetään kaavalla ylläpitää muun

muassa rajoittamalla rantaan sijoitettavien toimintojen luonnetta

vesiliikennettä palvelevaksi, joka on vesistön ranta-alueilla ominainen

toiminto. Lisäksi alueen keskivaiheilla on osoitettu (my) merkinnällä alue

säilytettäväksi luonnontilaisena.

Suunnittelualueella eikä sen välittömässä läheisyydessä ole arvokasta

rakennettua kulttuuriympäristöä eikä muinaismuistoja.

6.6 Taloudelliset vaikutukset Kaupungin talouteen kaavalla voi olla suoria ja välillisiä vaikutuksia:

teollisuusalue toteutuessaan voi tuoda kaupunkiin uusia yrityksiä ja

työpaikkoja.

Kaavan toteuttamisen kustannukset kaupungille ovat vähäiset. Alue ei kuulu

vesihuollon toiminta-alueelle eli vesihuoltoon liittyvät kustannukset

kohdistuvat maanomistajalle.


Asianumero 95/10.02.03/2017

7 Asemakaavan toteutus

7.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Määräyksissä on velvoitettu, että tonteille tulee laatia hulevesien johtamis- ja

käsittely- ja huoltosuunnitelma, joita tulee noudattaa rakennussuunnittelussa,

rakennuslupaa haettaessa ja myönnettäessä. Rakennusluvat tulee

hyväksyttää kaupunki-/maisemakuvasta vastaavalla kaupungin

viranomaisella. Näillä pyritään ohjaamaan alueen rakentamista siten, että

siitä tulee laadukas ja edustava ympäristö.

7.2 Toteuttaminen ja ajoitus Alueen toteuttaminen tulee tehdä kaavassa annettujen määräysten ja niissä

velvoitettujen eri suunnitelmien mukaisesti.

Jos kaava-alueella päädytään ”leikkaamaan” rinnettä rakentamista

edellyttävän maastonmuodon saavuttamiseksi voidaan ”leikattua” maa-

ainesta käyttää tonttien ja teiden tasauksiin alueella.

7.3 Toteutuksen seuranta Kaavan toteuttamisen jälkeen on seurattava liikennemäärän kehitystä,

lähialueiden rakentumista sekä palvelujen ja uusien työpaikkojen

toteutumista.

Ympäröivässä luonnossa ilmeneviä muutoksia tulee tarkkailla.


Asianumero 95/10.02.03/2017

Heinolassa 15.11.2017

Ville Nykänen Harri Kuivalainen

Suunnittelija kaupunginarkkitehti

044 769 4367

[email protected] Heinolan kaupunki Tekninen toimi / Maankäyttöosasto Rauhankatu 3, 18100 Heinola Puh. (03) 849 30 (vaihde), [email protected] Y-tunnus 1068892-9 www.heinola.fi

mailto:[email protected]

Asianumero 95/10.02.03/2017

688/Ak/Akm

ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS 688/AKM LAATIKKOTEHDAS

Rautsalon (19) kaupunginosan kortteli 3, Laatikkotehtaantien

katualue, osa vesialueesta 25:0 ja osa tilasta 21:23 koskien liittyviä

kortteli, katu ja viheralueita.

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

29.2.2016/6.3.2017

Alustava suunnittelualue: punainen rajaus Vaikutusalue oranssilla

pohjakartta © MML 2012

Asianumero 95/10.02.03/2017 OAS 688/Ak/Akm

2

1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Rautsalon kaupunginosassa Maitiaislahden rannassa. Suunnittelualueen rajaus on alustava, suunnittelualue tarkentuu valmisteluvaiheen aikana. Suunnittelualue koskee Rautsalon kaupunginosan korttelia 3 (19-3-3 ja 19-3-4) sekä siihen liittyviä katu- ja viheralueita tilalla 21:23 ja mahdollisesti muita suunnittelualueeseen liittyviä kortteli- katu ja viheralueita voimassa olevissa asemakaavoissa 63, 91 ja 451. Lisäksi alueeseen kuuluu vesialuetta 25:0. Alue on pinnanmuodoiltaan rannasta tasaista ja sisämaahan päin mentäessä maasto nousee osittain melko jyrkästi (n. 20 m 50 m matkalla), jonka jälkeen maasto on polveilevaa. Korkeusvaihtelua alueella on 20-30 m. Alueen eteläreunalla kulkee teollisuusraide, itäpuolelta kortteli 3 rajoittuu viheralueeseen, jonka takana on toteutumaton asemakaavoitettu teollisuusalue. Alue ei sijaitse pohjavesialueella. suunnittelualue: KANSIKUVA

Ortoilmakuva alueelta (© MML 2012)


3

2 SUUNNITTELUN TARVE JA TAVOITTEET Suunnittelualueella sijaitseva asemakaava 95/Ak on todettu vanhentuneeksi teknisen lautakunnan päätöksellä 8.4.2014 55 §. Voimassa oleva kaava (95/Ak) on muun muassa määräysten osalta vanhentunut. Kaavamääräyksissä määritellään mm. rakentamismääräyskokoelmaan kuuluvia asioita, jotka ovat vuosien saatossa muuttuneet. Lisäksi korttelialueelle sallitaan asumista, joka ei sovi maankäytöltään raskaan teollisuuden alueelle tai sen läheisyyteen (kaava-alueen ympäristössä eteläpuolella on mm. Stora Enson flutingtehdas ja Maitiaislahden vastakkaisella puolella laajat raskaan teollisuuden alueet). Suunnittelun tavoitteena on tutkia alueen maankäytölliset mahdollisuudet huomioiden alueen ja sen ympäristön olemassa olevat olosuhteet. Mahdollisuuksina on asemakaavan muuttaminen ja sopivan käyttötarkoituksen hakeminen alueelle tai voimassa olevan asemakaavan kumoaminen. Ratkaisu asemakaavan muuttamisen tai kumoamisen suhteen tehdään kaavan valmisteluvaiheessa. Alueelle laaditaan kaavoituksen aikana tarvittavat selvitykset ja muut suunnitelmat. Tarvittaessa maanomistajan kanssa laaditaan maankäyttösopimus.

3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.1 Kaavoituspäätös Alueella sijaitseva asemakaava (95/Ak) on todettu vanhentuneeksi teknisen lautakunnan päätöksellä 8.4.2014, jonka yhteydessä on kuulutettu rakennuskielto kiinteistölle 111.19-3 asemakaavan muuttamista varten. Kohde on kaavoitusohjelmassa.

3.2 Maanomistus Asemakaavoitettava alue korttelin 3 (asemakaava 95/Ak) osalta yksityisessä maanomistuksessa. Muilta osin alueet ovat kaupungin omistuksessa. Yksityisten maanomistajien kanssa neuvotellaan erikseen ja tarvittaessa laaditaan maankäyttösopimus.

3.3 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Alueella on voimassa maakuntakaava sekä lainvoimainen strateginen yleiskaava, näin ollen mm. yleistavoitteet ja osa erityistavoitteista on ratkaistu jo maakuntakaavassa sekä yleiskaavassa. Tässä asemakaavassa huomioidaan kuitenkin seuraavia tavoitteita:

Toimiva aluerakenne (4.3); yleistavoitteet ”Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua.” ”Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle.” Toimiva aluerakenne (4.3); erityistavoitteet ”Yleis- ja asemakaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja


4

taajamatulviin. Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille on jätettävä riittävän suuri etäisyys. Suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset sekä vaarallisten aineiden kuljetusreitit ja niitä palvelevat kemikaaliratapihat on sijoitettava riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luonnon kannalta herkistä alueista. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön. Pilaantuneen maa-alueen puhdistustarve on selvitettävä ennen ryhtymistä kaavan toteuttamistoimiin. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa.” ”Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa. Lisäksi alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy.” Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat (4.4); yleistavoitteet ”Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä.” Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat (4.4); erityistavoitteet ”Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina.” Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto (4.5); erityistavoitteet ”Alueidenkäytössä tulee varautua uusiutuvia ja jäteperäisiä polttoaineita käyttävien energialaitosten ja niiden logististen ratkaisujen aluetarpeisiin osana alueen energia ja jätehuoltoa.”

3.4 Kaavatilanne Voimassa olevassa Päijät-Hämeen maakuntakaavassa (2006) suunnittelualue on

teollisuusaluetta (T) Päijät-Hämeen uuden maakuntakaavan (2014) ehdotus on ollut nähtävillä 4.5.-12.6.2015 välisen ajan. Ehdotuskartassa suunnittelualue on osoitettu teollisuus- ja varastoalueena (T / 12). Maakuntakaava laitettiin uudelleen korjattuna nähtäville vuoden 2016 aikana Korjattu maakuntakaavaehdotus hyväksyttiin 2.12.2016. maakuntavaltuustossa. Maakuntakaavasta on jätetty 10 valitusta Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Korjatussa maakuntakaavaehdotuksessa ei ole muutoksia suunnittelualueelle, eikä sen määräykseen, mutta suunnittelualueen eteläpuoliselle teollisuusalueelle on lisätty suuronnettomuusvaarallisen laitoksen merkintä (t/kem) sekä sen konsultointivyöhyke (kons).


5

Ote maakuntakaavasta (2006) Ote maakuntakaavaehdotuksesta (2014)

Maakuntakaavaehdotuksen määräys.

Korjattu maakuntakaavaehdotus (päivätty. 15.2.2016) Heinolan strateginen yleiskaava 2035 on hyväksytty kaupungin valtuustossa 14.4.2014. Strateginen yleiskaava ei ole vielä lainvoimainen. Strategisessa yleiskaavassa alue on osoitettu teollisuusalueena ja sen pohjoispuolella on teollisuuden 1. vaiheen aluevaraus. Suunnittelualueen eteläpuolelle suunnittelualueelle on osoitettu tieliikenteen yhteystarvemerkintä.


6

Ote strategisesta yleiskaavasta. Alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa, joten suunnittelun yhteydessä tulee tutkia aluetta ja sen sijoittumista laajempaan kokonaisuuteen yhdyskuntarakenteessa yleiskaavallisella tarkastelulla.


7

Alueen voimassa olevissa asemakaavaavoissa suunnittelualue on

teollisuusaluetta, viheraluetta ja katualuetta. Alueella on voimassa asemakaavat 63/Ak, 95/Ak ja 451/Ak.

Ote ajantasa-asemakaavasta. 3.5 Rakennusjärjestys Heinolan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 31.7.2012.

3.6 Selvitykset Stora Enso Oyj:n Heinolan flutingtehtaan melumalli, Jyväskylän yliopisto,

Ympäristötutkimuskeskus, Tutkimusraportti 62/2012 (2012) Tarvittaessa lisäselvityksiä.


8

4 VAIKUTUSALUE Alustavasti on arvioitu, että suunnittelualueen toiminnan mahdolliset vaikutukset, kuten melu ja ilman laadun muutokset, voivat ulottua Sahanniemessä sijaitseville lähimmille asuinalueille. Muut lähimmät (vaikutus)alueet ovat olemassa olevaa teollisuusaluetta, strategisessa yleiskaavassa osoitettua uutta teollisuusaluetta, joka tällä hetkellä on talousmetsää sekä Tampellantien itäpuolella metsäaluetta. Itäpuolella oleva metsäalue on osa kansallista kaupunkipuistoa ja siellä sijaitsee myös Sataojan laakson luonnonsuojelualue. Vaikutusalueen laajuus on esitetty kansikuvassa. Lisäksi arvioidaan, että alueelle kaavoitettavalla toiminnalla on liikenteellisiä vaikutuksia, joten vaikutusalueeseen melun ja liikenteen turvallisuuden osalta kuuluvat Tampellantie, Reumantie, Siltakatu ja Sukurantie (kuljetusreitti: moottoritie - suunnittelualue).

5 OSALLISET Osallisia ovat ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisiksi katsottuja tässä kaavoituksessa ovat ainakin:

Kiinteistöjen omistajat, asukkaat, työntekijät, yrittäjät

naapurikiinteistöjen omistajat, asukkaat ja yrittäjät

Elenia Verkko Oy (sähkö)

Elenia kaukolämpö Oy (kaukolämpö)

Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (yleiset tiet)

Päijät-Hämeen liitto

Päijät-Hämeen pelastuslaitos

Heinolan kaupunki: ympäristö- ja rakennuslautakunta, kunnallistekninen osasto, vesihuoltolaitos

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän ympäristöterveyskeskus (PHHYKY)

6 VIRANOMAISYHTEISTYÖ Asemakaavasta pidetään virkamiestyöryhmän aloituskokous, jossa on ympäristötoimiston, rakennusvalvonnan, kunnallisteknisen suunnittelun, elinkeinopuolen sekä maankäytön edustajat. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetetään kommenteille Hämeen ELY-keskukseen. Järjestetään tarvittaessa valmisteluvaiheen viranomaisneuvottelu. Kaavaluonnoksesta pyydetään ennakkolausunnot edellä mainituilta asianosaisilta viranomaisilta. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot edellä mainituilta asianosaisilta viranomaisilta. Järjestetään tarvittaessa viranomaisneuvottelu.

7 SELVITETTÄVÄT VAIKUTUKSET Kaavan vaikutuksia arvioidaan kaavaselostuksessa kaavanlaatijan arvioina seuraavien vaikutusten osalta: Ihmisen elinoloihin kohdistuvat vaikutukset ja sosiaaliset vaikutukset (mm. terveys, turvallisuus ja viihtyisyys) Ympäristöön kohdistuvat vaikutukset (mm. pinta- ja pohjavedet, maaperä, vesistöt, luonnon monimuotoisuus, kasvillisuus, eläimistö, ilma, melu) Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvat vaikutukset


9

(väestön määrä, ikärakenne, palvelut, taajamarakenteen leviäminen) Liikenteelliset vaikutukset (mm. liikenneturvallisuus, julkinen liikenne, kevyt liikenne, liittymät ja pysäköinti) Kulttuuriympäristö, maisema- ja kaupunkikuva (mm. maisema- ja kaupunkikuva) Muut vaikutukset (mm. kuntataloudelliset sekä ympäristöhäiriöt)

8 KAAVOITUKSEN KULKU, AIKATAULU JA PÄÄTÖKSENTEKO Kaavamuutoksen käsittelyn aikana saadut huomautukset ja muistutukset huomioidaan ja katsotaan, aiheuttavatko ne mahdollisesti muutoksia ja tarkennuksia kaavaan. Kaavoituksen kulku, alustava aikataulu ja osallisten osallistumismahdollisuudet:

Vaihe Ajankohta Osallistuminen Päätös kaavan laatimisesta / tekninen lautakunta / OAS, nähtävillä ehdotukseen asti*

2016 maaliskuu

Kaavaluonnos / tekninen lautakunta

2017 aikana

Kaavaluonnos / nähtävillä 30 vrk*

2017 aikana Mielipiteen esittäminen*

Kaavaehdotus / tekninen lautakunta

2017 aikana

/ nähtävillä 30 vrk*

2017 aikana Muistutuksen esittäminen*

/ kaupunginhallitus

2017-2018 aikana

Kaupunginvaltuuston hyväksymispäätös

2017-2018 aikana

Valitusmahdollisuus kaavan hyväksymispäätöksestä Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle

*Mielipiteet, huomautukset ja muistutukset tulee toimittaa nähtävilläoloaikana osoitteella Heinolan kaupunki, Kirjaamo, Rauhankatu 3, 18100 Heinola tai sähköpostilla: [email protected]. Samalla pyydämme ilmoittamaan: kaavan käsittelynumeron 688, nimenne, osoitteenne ja puhelinnumeronne. Osallisella on mahdollisuus esittää Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä OAS:n riittävyydestä vielä ennen kuin kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville (MRL 64 §). Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa. Kirjallisen palautteen tueksi on saatavilla kaavaote piirrosta varten.

9 OSALLISTUMINEN JA TIEDOTTAMINEN Asemakaavoituksen lähtökohdat ja tavoitteet on esitetty tässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. OAS on nähtävillä koko kaavahankkeen ajan ja siihen voidaan tehdä työn kuluessa tarvittavia muutoksia ja täydennyksiä. Kaavamuutoksen osallisille ilmoitetaan kirjeitse kaavan vireille tulosta ja kaavoituksen etenemisestä, kun valmisteluvaiheen materiaali asetetaan nähtäville ja kun kaavaehdotus asetetaan nähtäville.


10

Kaavaa koskevat kuulutukset julkaistaan kaupungin ilmoitustaululla ja Itä-Häme -lehdessä. Asiakirjat (osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos ja kaavaehdotus) ovat valmistuttuaan nähtävillä Kaupungintalolla Teknisen toimen maankäyttöosaston kaavoitusyksikössä, Rauhankatu 3, 2. kerros ja Kirkonkylän Kyläpirtillä, Vanhatie 34 sekä www.heinola.fi.

10 YHTEYSTIEDOT Heinolan kaupunki / Teknisen toimen kirjaamo / Rauhankatu 3, 18100 HEINOLA Lisätietoja antaa: Juha Poskela, kaavoitusarkkitehti, 044 769 4367 [email protected]

Heinola 6.3.2017 Ville Nykänen Juha Poskela suunnittelija kaavoitusarkkitehti

Asemakaavan seurantalomake

Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto

Kunta 111 Heinola Täyttämispvm 15.11.2017Kaavan nimi 688/Akm LaatikkotehdasHyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 29.03.2016Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 11,0127 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 4,8658Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 6,1469

Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm]Omarantaiset Ei-omarantaiset

Aluevaraukset Pinta-ala[ha]

Pinta-ala[%]

Kerrosala [k-m²]

Tehokkuus[e]

Pinta-alan muut.[ha +/-]

Kerrosalan muut. [k-m² +/-]

Yhteensä 11,0127 100,0 4,8658 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä 5,1928 47,2 -0,3249 V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0,4207 3,8 -0,2085 E yhteensä S yhteensä M yhteensä 0,1159 1,1 0,1159 W yhteensä 5,2833 48,0 5,2833

Maanalaisettilat

Pinta-ala[ha]

Pinta-ala[%]

Kerrosala [k-m²]

Pinta-alan muut. [ha +/-]Kerrosalan muut. [k-m² +/-]

Yhteensä

RakennussuojeluSuojellut rakennuksetSuojeltujen rakennusten muutos

[lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-]Yhteensä

Alamerkinnät

Aluevaraukset Pinta-ala[ha]

Pinta-ala[%]

Kerrosala [k-m²]

Tehokkuus[e]

Pinta-alan muut.[ha +/-]

Kerrosalan muut. [k-m² +/-]

Yhteensä 11,0127 100,0 4,8658 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä 5,1928 47,2 -0,3249 TY 5,1928 100,0 5,1928 TTV -5,5177 V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0,4207 3,8 -0,2085 Kadut 0,4207 100,0 -0,2085 E yhteensä S yhteensä M yhteensä 0,1159 1,1 0,1159 M 0,1159 100,0 0,1159 W yhteensä 5,2833 48,0 5,2833 W 5,2833 100,0 5,2833

95/10.02.03/2017

Asemakaava ja

asemakaavan muutos

688 AK/AKM

Laatikkotehdas VALMISTELUVAIHE

Luonnos nähtävillä 11.5. – 26.5.2017

pvm. 15.11.2017

688 Akm, vastineet: luonnos 15.11.2017 2 / 6

Asianumero 95/10.02.03/2017

Sisällysluettelo

1 Lausunnot .......................................................................................................................................... 3

1.1 Hämeen ELY-keskus, 05.06.2017 .................................................................................................................. 3

1.2 Päijät-Hämeen liitto, 23.05.2017 .................................................................................................................. 3

1.3 Päijät-Hämeen pelastuslaitos, 01.06.2017 ................................................................................................... 3

1.4 Päijät-Hämeen ympäristöterveyskeskus, 24.05.2017 .................................................................................. 4

2 Mielipiteet ........................................................................................................................................... 6

2.1 Kaavasta ei tullut mielipiteitä ....................................................................................................................... 6


Asianumero 95/10.02.03/2017

1 Lausunnot

1.1 Hämeen ELY-keskus, 05.06.2017 1.1.1 Lausunnon pääkohdat

Alueidenkäyttöä koskien Hämeen elinkoine-, liikenne- ja ympäristökeskuksella

ei ainakaan tässä vaiheessa ole huomautettavaa asemakaavan

muutosluonnoksesta.

Liikenteen osalta asemakaavan maankäytön laajuuden tarkennuttua tulee

laatia arvio sen aiheuttaman liikenteen lisääntymisestä ja tarvittavista

liikennejärjestelyjen parantamistarpeista maantieverkolle asti. Erityisesti on

tarkasteltava Tampellantiellä Laatikkotien ja Rautsalontien risteykset.

1.1.2 Vastine Huomioiden alueen muoto ja olosuhteet, on hyvin epätodennäköistä, että

sinne sijoittuisi raskasta teollisuutta joka vaatisi erityisjärjestelyjä

liikenneverkolta. Laatikkotien ja Tampellantien väliselle risteyksen

laajentamiselle on jätetty kaavassa tarpeeksi tilaa mahdollisia laajennuksia

varten.

1.2 Päijät-Hämeen liitto, 23.05.2017 1.2.1 Lausunnon pääkohdat

Päijät-Hämeen liitolla ei ole huomautettavaa kaavahankkeesta, koska alueella

on voimassa Heinolan strateginen yleiskaava ja Päijät-Hämeen voimaan

tulleessa maakuntakaavassa 2014 alue sijaitsee teollisuus ja varastoalueella

T.

1.2.2 Vastine Kirjataan tiedoksi.

1.3 Päijät-Hämeen pelastuslaitos, 01.06.2017 1.3.1 Lausunnon pääkohdat

Päijät-Hämeen pelastuslaitoksella ei ole huomautettavaa suunnitelmista.

1.3.2 Vastine Kirjataan tiedoksi.


Asianumero 95/10.02.03/2017

1.4 Päijät-Hämeen ympäristöterveyskeskus, 24.05.2017 1.4.1 Lausunnon pääkohdat

Terveydensuojeluviranomainen pitää tärkeänä tavoitteena asumisen

poistamisen suunnittelualueen TY –korttelista teollisuusalueelle

luonteenomaisten haittojen takia. Alueen sijaitessa vesistön rannalla

aiheuttaisi se myös todennäköisesti samankaltaisia haittoja lahden toisella

puolella sijaitsevalle asuinalueelle. Melun määrä tulisi selvittää ja mallintaa

kaavaprosessin yhteydessä.

Terveydensuojeluviranomainen katsoo, että alueelle ei tulisi sijoittaa lisää

raskasta teollisuutta, koska se lisäisi liikennettä reitillä joka kulkee Heinolan

kaupungin keskustan lävitse aiheuttaen siellä moninaisia haittoja.

110kV voimajohdon osalta tulisi varmistaa, ettei sähkö- ja magneettikentälle

altistuminen ei ylittäisi STUK:n suositusarvoja.

OAS:n ja kaavaselostuksen osallisten listassa on virheellinen nimi

PHHYKY:lle.

1.4.2 Vastine Jo alueella sijaitsevaa asumista (2 pientaloa) ei voida poistaa alueelta. Uuden

kaavan tilanne on parempi kuin vanhan kaavan tilanne, jossa sallittiin

asumisen lisääminen. Uudessa kaavassa sallittaisiin vain olemassa olevan

rakennuksen ylläpitäminen, tämä tarkoittaisi myös sitä, että jos rakennus

päätettäisiin purkaa tai se tuhoutuisi alueelle ei saisi rakentaa uutta

asuinrakennusta.

Ottaen huomioon alueen muodon ja olosuhteet on hyvin epätodennäköistä,

että alueelle tulee sijoittumaan raskasta teollisuutta. Alueen melu-, pöly-,

ilmanlaatu- ja tärinähaittojen arviointi ja mallinnus on hankalaa kun ei voida

vielä tietää mitä toimintoja alueelle tulee sijoittumaan. Liikenne Heinolan

keskustan läpi suunnittelualueelle tuskin lisääntyy merkittävästi. Ratkaisu

keskustan läpi liikennöiviin raskaisiin kuljetuksiin löytyisi varmaan linjaamalla

raskaan liikenteen kulkemaan pohjoisemman liittymän kautta.

Mitä sahaniemen asuinalueelle aiheutuviin haittoihin tulee, niin aluetta tulee

katsoa laajempana kokonaisuutena, jolloin voidaan todeta että suurimmat

haittojen aiheuttajat löytyvät kaava-alueesta etelään (flutingtehdas) ja lahden

toiselta puolelta sahaniemen asuinalueen eteläpuolella sijaitsevat suuret

yksiköt. Lisäksi kaava alueesta koilliseen on lainvoimaisen kaavan suuret

teollisuuskorttelit.

Suunnittelualueesta aiheutuvia haittoja pyritään minimoimaan

kaavamääräyksin. Vaikka meluvallin tai vastaavan rakentaminen ei

onnistuisikaan voidaan määräyksillä velvoittaa alueen toimijoita erilaisiin

äänenvaimennusratkaisuihin.

Voimajohdon aiheuttama sähkö- ja magneettikentälle altistuminen ei liene

ongelma, koska johdon läheisyyteen ei ole tulossa pysyviä toimitiloja. Lisäksi


Asianumero 95/10.02.03/2017

kaavassa voimajohdolle on osoitettu 18 metrin suojavyöhyke johdon

keskilinjasta molempiin suuntiin.

Nimi korjattu OAS:n ja selostukseen.


Asianumero 95/10.02.03/2017

2 Mielipiteet

2.1 Kaavasta ei tullut mielipiteitä

Heinolassa 15.11.2017

Ville Nykänen

Suunnittelija

[email protected] Heinolan kaupunki Tekninen toimi / Maankäyttöosasto Rauhankatu 3, 18100 Heinola Puh. (03) 849 30 (vaihde), [email protected] Y-tunnus 1068892-9 www.heinola.fi

mailto:[email protected]

Adelenpolku 2 B, 00590 Helsinki | +358 44 54 84 625 | www.metsanen.com

Heinolan Laatikkotehtaan asemakaava 688/Akm -alueen luontoselvitys 2017

Timo Metsänen21.11.2017

http://www.metsanen.com/

1 JOHDANTO ....................................................................................................... 32 ALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVAUS ............................................................. 33 AINEISTOT, MENETELMÄT, SELVITYKSET JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT .... 4

3.1 Aiemmat tutkimukset ja selvitykset ................................................ 53.2 Olemassa olevat muut aineistot ...................................................... 63.3 Muut tiedot ja aineistot ..................................................................... 73.4 Vuonna 2017 tehty selvitys ............................................................... 7

4 KOHTEIDEN ARVOTTAMINEN ....................................................................... 84.1 Kansainvälisesti arvokkaat ................................................................ 84.2 Valtakunnallisesti arvokkaat ............................................................. 84.3 Maakunnallisesti arvokkaat ............................................................... 94.4 Paikallisesti arvokkaat ........................................................................ 94.5. Muut arvokkaat ................................................................................... 9

5 KOHTEEN KUVAUS JA TULOKSET ................................................................ 95.1. Kuvaus .................................................................................................. 95.2. Kasvillisuus ja luontotyypit ............................................................... 105.3. Arvokkaat luontokohteet ................................................................. 15

5.3.1 Lakikohteet ............................................................................... 155.3.2 METSO-kohteet ....................................................................... 15

6 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET ......................................................... 196.1. Johtopäätökset .................................................................................. 196.2. Suositukset jatkoselvityksistä .......................................................... 206.3. Suositukset maankäyttöön ............................................................... 21

LIITTEET ................................................................................................................ 22

Kannen kuva: Alueen eteläosan rehevä pohjukka © Timo Metsänen, 2017.

Karttojen pohjakartat © Maanmittauslaitos, 2017.

2

1 JOHDANTO

Heinolan kaupungin maankäyttö tilasi kesällä 2017 Luontoselvitys Metsäseltä viiden eri asemakaava-alueen (A-E) luontoselvitykset joiden tavoitteena oli tuottaa alueilta maankäytönsuunnittelua varten riittävät luontotiedot ja arviot mahdollisista jatkoselvitystarpeista. Tässä raportissa esitellään Laatikkotehtaan 688/Akm kaavamuutosalueen tulokset. Työ käsitti olemassa olevien luontotietoaineistojen hankkimisen ja tulkinnan, ns. lakikohteiden ja arvokkaiden luontotyyppien selvittämisen sekä luontodirektiivin IV a) liitteessä mainittujen alueille potentiaalisten lajien esiintymisen ja soveliaan elinympäristön arvioinnin. Maastotyöt alueilla tehtiin heinä–elokuussa. Luontoselvityksen maastotöistä ja raportoinnista vastasi Timo Metsänen. Metsänen on koulutukseltaan ympäristösuunnittelija (AMK) ja luontokartoittaja (eat). Syventävän eliöryhmä tentin hän suoritti linnuista sekä nisäkkäät, matelijat, sammakkoeläimet ja kalat -kokonaisuudesta. Metsänen toimii luontokartoitusalalla itsenäisenä yrittäjänä ja omaa lähes kahdenkymmenen vuoden kokemuksen erilaisten luontokartoitusten laatimisesta.

2 ALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVAUS

Heinola sijaitsee keskellä Päijät-Hämettä, eteläboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä, Järvi-Suomen ja Lounaismaan eli Vuokkovyöhykkeen metsäkasvillisuuslohkojen rajalla. Laatikkotehtaan 688/Akm alue sijaitsee Konniveden Maitiaislahden itärannalla, noin 2,6 kilometriä Heinolan kaupungin keskustan kaakkoispuolella. Alue on pääasiassa metsäinen ja kallioinen. Rannalla on kaksi asuinrakennusta. Kohde kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen ja Konniveden valuma-alueeseen.

Alla on esitetty kohteen sijainti yleiskartalla ja peruskarttapohjalla (Kartta 1). Alueen pinta-ala on noin 11 hehtaaria. Päijät-Hämeen maakuntakaavassa 2014 alue sijoittuu teollisuus- ja varasto alueelle (T) (Päijät-Hämeen liitto, 2017).

3

http://www.paijat-hame.fi/wp-content/uploads/2015/09/maakuntakaavakartta2017_1000x1300_20170220.pdf

Kartta 1. Alueen sijainti ja selvitysalueen rajaus peruskarttapohjalla.

3 AINEISTOT, MENETELMÄT, SELVITYKSET JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Luontoselvityksen tarkoituksena oli tuottaa asemakaava-alueelta laadukas ja maankäyttö- ja rakennuslain mukainen riittävä luontoselvitys kohteen maankäytönsuunnittelua ja luontovaikutusten arviointia varten. Tilaajan tarjouspyynnön mukaisesti alueen luontoselvitykseen sisältyvät seuraavat asiat:

4

• Luonnonsuojelulain 29 § (1996) ja -asetuksen (1997/2005), vesilain (2 luvun 11§:n mukaisten kohteiden sekä 3 luvun 2 § kohdan 8 kohteiden), metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen sekä muiden mahdollisesti arvokkaiden luontotyyppien (avainbiotoopit) kartoitus

• Olemassa olevan luontotiedon kokoaminen aiemmista selvityksistä, ympäristöhallinnon rekistereistä (Hertta) tai muista julkisista lähteistä

• Todettujen arvokkaiden luontokohteiden (ELY-keskuksen, Suomen ympäristökeskuksen, Päijät-Hämeen liiton ja mahdolliset kunnan tiedot) selvittäminen

• Luonnonsuojelulain 47 §:n mukaiset Euroopan Yhteisön luontodirektiivin IV(a) eläinlajien selvästi havaittavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen sekä muiden luonnonvaraisille eläimille ja kasveille tärkeiden alueiden kartoitukset *

• muiden luontokohteiden kartoitus, joihin kaavalla saattaa olla vaikutuksia

• suositusten antaminen luontoarvoiltaan rakentamiseen soveltuvista alueista sekä luontoarvoiltaan rakentamisen ulkopuolelle jätettävistä alueista

• koosteen laatiminen kohteilta otetuista valokuvista karttapohjalle numeroituna

* tarjouspyynnön ajankohdasta ja lähtötiedoista johtuen, IV a) liitteen lajien (esim. liito-orava ja lepakot) osalta arvioitiin ainoastaan niiden esiintymispotentiaalia soveltuvan elinympäristön perusteella ja annettiin suosituksia jatkoselvitystarpeista.

3.1 Aiemmat tutkimukset ja selvitykset

Alueen pohjoispuolen keskiosassa on kartoitettu vuonna 2006 uhanalaisen kalliosinisiiven esiintymistä osana Heinolassa tehtyä laajempaa erityisesti suojeltavien perhoslajien selvityksiä (Nieminen ym., 2007). Samaisessa raportissa oli myös maininta alueelta tavatusta

5

virnasinisiivestä, joka on myös uhanalainen, vaarantuneeksi luokiteltu laji.

3.2 Olemassa olevat muut aineistot

Julkaisuiden ja raporttien lisäksi aluetta koskevia muita työssä käyttökelpoisia (paikkatieto)aineistoja pyrittiin hankkimaan eri organisaatioilta. Hankittuja tai tarkastettuja aineistoja olivat:

Suomen ympäristökeskus (SYKE)• Luonnonsuojelualueet (yksityiset ja valtion)• Natura 2000 -alueet• Pohjavesialueet• Koskiensuojelulailla suojellut vesistöt• Luonnonsuojeluohjelma-alueet• Soidensuojelun täydennysehdotus

Geologian tutkimuskeskus (GTK)• Turvevarojen tilinpitopalvelu

LUOMUS• Laji.fi portaali.

Hämeen ELY-keskus• Hertta -rekisterin uhanalaisten lajien tiedot• LUMOS-hankkeen kohdekuvaukset Heinolasta

Päijät-Hämeen liitto• POSKI -hankkeen loppuraportti (2013)• Päijät-Hämeen ekologisen verkoston päivitys ja laajat yhtenäiset

metsäalueet (2013)• Päijät-Hämeen hiljaiset alueet (2012)

Heinolan kaupunki• Ympäristöpuolen luontotiedot• Maankäyttöpuolen luontotiedot• Metsäpuolen metsä- ja luontotiedot

6

BirdLife Suomi• Kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden rajaukset (IBA-alueet)• Kansallisesti tärkeiden lintualueiden rajaukset (FINIBA-alueet)

Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry (PHLY)• Maakunnallisesti arvokkaiden lintualueiden (MAALI)

luonnosaineisto

3.3 Muut tiedot ja aineistot

Perhosharrastaja Heikki Tabellilta saatiin haastattelutietona melko tuore havainto yksittäisestä kalliosinisiivestä aikaisemmin tunnetulta selvitysalueella sijaitsevalta kalliokohteelta. Havaintopäivämäärä oli 28.5.2013 (Tabell, H. 2017).

Lajitietokeskuksen havainnoista löytyi yksi ilmoitus täplälampikorennosta alueen etelälaidalta. Havainto oli tehty 13.6.2013 ja se koski naarasyksilöä. Täplälampikorento on Luontodirektiivin IV a) liitteessä mainittu laji.

3.4 Vuonna 2017 tehty selvitys

Maastoinventoinnit alueella suoritettiin maastokaudella 2017 heinä–elokuun välisenä aikana, jolloin oli mahdollista tunnistaa ja löytää luontoarvoja ilmentävää (kasvi)lajistoa mahdollisten arvokkaiden luontokohteiden tunnistamiseksi ja rajaamiseksi. Kohteilla otettiin valokuvia ja rajattiin huomionarvoiset alueet kartoille hyödyntäen QField -paikkatieto-ohjelmaa.

Arvokkaat tunnetut lajiesiintymät (luontodirektiivin IV a lajit, erityisesti suojeltavat, uhanalaiset, kansainväliset vastuulajit) tarkistettiin maastossa. Mikäli inventointiaika ei ollut optimaalinen ko lajille/lajiryhmälle suoritettiin niille sopivien elinympäristöjen laadun ja lajien esiintymispotentiaalin arviointi.

Arvokkaiden luontokohteiden sijainti, tila ja status päivitettiin maastoinventoinneissa. Samalla etsittiin uusia eri kriteerit täyttäviä (muun muassa em. lakikohteet) elinympäristöjä. Pihapiirien osalta selvitykset tehtiin pieteetillä tai ne jätettiin inventointien ulkopuolelle.

7

Maastoinventointiin käytettiin Laatikkotehtaan alueella noin 3–4 tuntia. Inventointi suoritettiin 29.7. ja 9.8.2017.

4 KOHTEIDEN ARVOTTAMINEN

Kohteiden arvottamisessa on käytetty Södermanin (2003) luokittelua.

4.1 Kansainvälisesti arvokkaat

•Natura-alueet (SAC ja SPA, myös ehdotetut SCI)•Kansainvälisesti merkittävät kosteikot ja lintualueet, ns. IBA-alueet•Ramsar-alueet

4.2 Valtakunnallisesti arvokkaat

•Kansallispuistot•Luonnonpuistot•Soidensuojelualueet•Lehtojensuojelualueet•Muut valtakunnallisesti arvokkaat luonnonsuojelualueet•Erämaa-alueet•Koskiensuojelulain mukaiset vesistöt•Valtakunnallisten suojeluohjelmien kohteet

- kansallis- ja luonnonpuistojen kehittämisohjelma- soidensuojelun perusohjelma- lintuvesien suojeluohjelma- valtakunnallinen harjujensuojeluohjelma- lehtojensuojeluohjelma- rantojensuojeluohjelma- vanhojen metsien suojeluohjelma

•Valtakunnallisten suojeluohjelmien kriteerit täyttävät kohteet (vaikka kohteet eivät kuulu ohjelmiin)

•Kansallisesti merkittävät kosteikot ja lintualueet, ns. FINIBA-alueet•Kohteet, joilla on luonnonsuojelulain luontotyyppejä•Äärimmäisen ja erittäin uhanalaisten ja vaarantuneiden lajien esiintymispaikat•Erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikat•Kohteet, joilla on vesilain luontotyyppejä

8

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/41709/Ymp%C3%A4rist%C3%B6opas_109.pdf?sequence=1

4.3 Maakunnallisesti arvokkaat

•Valtakunnallisissa suojeluohjelmissa maakunnallisesti arvokkaiksi luokitellut kohteet•Maakuntakaavojen suojelualuevaraukset•Maakunnallisesti uhanalaisten lajien esiintymispaikat•Maakunnallisesti / seudulliset merkittävät muut luontokohteet

4.4 Paikallisesti arvokkaat

•Kohteet, joilla on metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä•Yleis- ja asemakaavojen suojelualuevaraukset•Paikallisesti uhanalaisten tai harvinaisten lajien esiintymispaikat•Muut paikallisesti harvinaiset ja edustavat kohteet

4.5. Muut arvokkaat

Kohteet, jotka eivät ole yllä mainituissa luokissa, mutta jotka ovat luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta tärkeitä, esimerkiksi suuret, yhtenäiset, tavanomaisen luonnon alueet ja ekologiset käytävät tai uhanalaisten lajien kannalta tärkeät korvaavat paahdeympäristöt (mm. hiekkakuopat, tie- ja rataleikkaukset)

5 KOHTEEN KUVAUS JA TULOKSET

5.1. Kuvaus

Laatikkotehtaan alue sijaitsee Konniveden Maitiaislahden itärannalla, noin 2,6 kilometriä Heinolan kaupungin keskustan kaakkoispuolella. Alue on pääasiassa metsäinen, kallioinen ja sen rantaviivaa on paikoin muokattu täyttämällä. Aluetta rajaa lännestä Maitiaislahti, idän puolella ei ole selkeää rajaa. Laatikkotie kulkee alueen läpi. Rannalla on kaksi asuinrakennusta. Alueen metsät ovat pääasiassa talousmetsiä. Alueen eteläosan halki ja Maitiaislahden yli kulkee voimalinja itäkaakko-länsiluode -suuntaisesti. Alueen ortoilmakuva esitetään kartalla 2.

9

Kartta 2. Laatikkotehtaan selvitysalue ilmakuvapohjalla.

5.2. Kasvillisuus ja luontotyypit

Laatikkotien alkupäässä on nuorehkoa talousmetsää molemmin puolin tietä. Länteen päin siirryttäessä tien ylittää voimalinja, jonka alusta on säännöllisesti raivattavaa aluetta, joten kasvillisuus ja puusto on nuorta ja matalaa. Voimalinjojen eteläpuolelle jää nuori koivikkoalue. Näillä kohdin tien eteläpuolella on varttuneempaa sekametsää, jossa kasvaa mäntyjen ja koivujen lisäksi myös kohtalaisesti haapaa.

10

Ennen Laatikkotien haarautumista kahteen uraan, tiellä on puomi ja pieni levike. Levikkeen eteläpuolella on vesilampare, jota reunustavat vanhat tervalepät ja haavat. Levikkeen ympäristössä kasvaa runsaasti jättipalsamia, joka on levittäytynyt myös tien pohjoispuolelle, voimalinjalle asti ja toisaalta tätä haitallista vieraslaji esiintyy myös tieurien tuntumassa luoteessa.

Kuva 1. Jättipalsami on haitallinen vieraslaji.

Puomin länsipuolella on rehevä poukama. Sen rannalla kasvaa muun muassa leveäosmankäämiä ja vesialueella lumpeita ja ulpukoita.

Kahden tieuran, varsinkin rannanpuoleisen, varrella kasvaa runsaasti uhanalaisluokituksessa silmälläpidettäväksi (NT) luokiteltua kelta-apilaa. Paikoin myös keltamaitetta.

Pohjoisen suunnasta tielle saapuu myös luonnontilaisen kaltainen pieni noro. Se alittaa tiet ja häviää maan alle ennen laskemistaan Maitiaislahteen.

11

Kuva 2. Rehevä poukama – potentiaalinen sudenkorentojen ja viitasammakon esiintymisalue.

Kuva 3. Tienvarren kelta-apilakasvustoja. Laji on taantunut ja luokiteltu silmälläpidettäväksi (NT).

12

Kuva 4. Norouoman rehevää kasvillisuutta.

Eteläisimmän talon itäpuolella oleva kallioalue on tunnettu vanhastaan kalliosinisiiven esiintymisalueena. Kalliosinisiiven ravintokasvin, isomaksaruohon todettiin edelleen esiintyvän paikalla melko runsaana.

Kuva 5. Yleiskuvaa kalliosinisiiven esiintymiskalliolta.

13

Itse ranta-alue on monista kohdin vanhaa täyttömaa-aluetta, jota kasvillisuus nyt valtaa takaisin. Puusto on harvaa ja nuorta. Alueella oli pari epävirallista nuotiopaikkaa.

Kuva 6. Rannanpuoleinen tieura.

Kuva 7. Kaava-alueen pohjoisempi asuinrakennus.

14

Pohjoisin osa kaava-alueesta ja pohjoisemman asuinrakennuksen ympäristö on harvennettua talousmännikköä.

5.3. Arvokkaat luontokohteet

5.3.1 Lakikohteet

Laatikkotehtaan asemakaava 688/Akm alueelta ei löydetty luonnonsuojelulain 29§ tarkoittamia kohteita eikä sellaisista löytynyt mainintoja läpikäydyistä aineistoista.

Vesilain mukaisista kohteista ei löytynyt mainintoja läpikäydyistä aineistoista. Vesilain mukaisiksi kohteiksi tulkittiin maastoinventoinnissa eteläosan noro, joka laskee alueelle pohjoisesta (kohdenumero 1.).

Metsälain erityisen tärkeiksi elinympäristöiksi alueelta ei ollut aiemmin tunnistettu kohteita kaupungin metsätaloussuunnitelmissa. Maastoinventoinnissa noron välitön lähiympäristö tulkittiin metsälain mukaiseksi kohteeksi (kohdenumero 2). Edellä mainituilla vesilain kohteella voidaan tulkita olevan metsälain perusteella eräänlainen puskurivyöhyke. Kohteet on esitetty kartalla 3 ja taulukossa 1.

5.3.2 METSO-kohteet

Kaava-aluetta laajemmassa luontoselvityksessä tunnistettiin ja rajattiin seudulta viisi METSO-ohjelmaan soveltuvaa metsikkökuviota. Kolme näistä tulee pieniltä osin kaava-alueelle. Maitiaislahden rantaan rajoittuva korkea kalliometsäalue rinnemetsineen, jyrkänteineen ja metsälakikohteineen ulottuu asemakaava-alueen koillisosan kallioille (kohdenumero 3.). Seuraava kohde (numero 4) on kalliometsän ja louhikkoalueen yhdistelmä, joka ulottuu vain muutamia metrejä alueen puolelle kaava-alueen itäreunalla. Viimeinen METSO-kuvio on eteläosan lehtipuukuvio, joka on potentiaalinen elinympäristölaikku liito-oravalle sekä lepakoille ja sijaitsee puolittain kaava-alueella. Kohteet on esitetty kartalla 4 ja taulukossa 1.

15

Kartta 3. Lakikohteet kaava-alueella.

5.4. Potentiaalinen lajisto ja kohteet

Liito-orava

Selvitysalueen eteläreunassa on paikoin isoja haapoja ja tervaleppiä, joista osa rajautuu kaava-alueen ulkopuolelle. Liito-oravalle soveliaan elinympäristön pinta-ala ei ole kovin suuri, mutta kuitenkin potentiaalinen esiintymiskohde sekä mahdollinen kauttakulkualue.

16

Kartta 4. Laatikkotehtaan alueen METSO-ohjelmaan soveliaat, direktiivilajeille potentiaaliset ja muut kohteet.

Lepakot

Alueen sijainti rannalla, noro ja lineaariset urat (tiet ja sähkölinjan alusta) sekä se, että alue on pääosin valaisematon, tekee siitä potentiaalisen kohteen lepakoille. Alue soveltuu todennäköisesti hyvin lepakoiden ruokailu- ja kauttakulkualueeksi. Alueella sijaitsevat uudehkot rakennukset ovat päällisin puolin arvioiden lepakoille huonosti soveltuvia.

17

Linnusto

Nyt tehdyn luontoselvityksen ajankohta ja metodit eivät sovellu pesimälinnuston kartoittamiseen, mutta havainnot yhdessä elinympäristötarkastelun perusteella viittaavat siihen, että kaavan lähialueella, lähinnä pohjoispuolella on potentiaalia arvokkaalle ja maankäytönsuunnittelussa huomioitavalle pesimälinnustolle.

Viitasammakko

Kaava-alueella on yhdessä kohtaa viitasammakolle soveltuvaa elinympäristöä (kohdenumero 7.). Laatikkotien puomin kohdalla olevassa poukamassa on rehevää vesi- ja rantakasvillisuutta, joka soveltuu hyvin viitasammakon lisääntymis- ja levähdysalueeksi.

Täplä- ja lummelampikorennot

Viitasammakolle soveltuva poukama on potentiaalinen elinympäristö myös täplä- ja lummelampikorennoille. Kohteelta oli Laji.fi -portaalissa havainto täplälampikorennosta v. 2013.

Kallio- ja virnasinisiipi

Luontoselvityksen ajankohta ja metodit eivät soveltuneet kalliosinisiiven aikuisten yksilöiden havainnointiin. Lajin lentoaika on toukokuun loppupuolelta heinäkuun alkuun. Luontoselvityksessä arvioitiin tunnetun esiintymän laatu ravintokasvi isomaksaruohon perusteella ja etsittiin lajille potentiaalisia alueita, joita löydettiin yksi lisää (kohdenumero 6) kaava-alueen tuntumasta. Tunnetun esiintymän isomaksaruohokasvustojen todettiin edelleen kasvavan paikalla melko runsaana. Hämeen ympäristökeskuksen LUMOS -hankkeen vuonna 2006 laaditun kohdekuvauksen perusteella kalliosinisiipialue on pinta-alaltaan 5–6 hehtaaria. Tästä alueesta ei ole kuitenkaan ilmeisesti tehty tarkkaa rajausta. Myöskään erityisesti suojeltavien perhoslajien selvityksiä raportissa (Nieminen ym., 2007) ei esitetä rajausta esiintymällä, vain selvitysalue. Samaisessa raportissa oli myös maininta alueelta vuonna 1984 havaitusta virnasinisiipikoiraasta. Laji on myös uhanalainen, vaarantuneeksi luokiteltu laji.

18

Taulukko 1. Selvitysalueen luontokohteet

6 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET

6.1. Johtopäätökset

Kohteelta tiedossa olevien tai vuoden 2017 selvityksissä tehtyjen havaintojen valossa alueella on olemassa joitain merkittäviä ja potentiaalisia luontoarvoja. Vesilain mukaiset kohteet ovat Södermanin (2003) luokittelussa valtakunnallisesti arvokkaita.

Maakunnallisesti alue tulisi huomioida maakuntakaavan tausta-aineistojen luonnonydinalueen jatkeena ekologisten yhteyksien suunnittelussa.

Olemassa olevista tietokannoissa tai kunnan tiedoissa alueelta ei ollut havaintoja tiukasti suojeltujen Luontodirektiivin IV a) liitteen lajeista tai muista uhanalaista lajeista kuin kallio- ja virnasinisiivestä. Laji.fi -portaalissa alueelta oli kuitenkin havainto Luontodirektiivin IV a) liitteen täplälampikorennosta. Lisäksi haastattelutiedon perusteella alueella on vielä ainakin vuonna 2013 esiintynyt kalliosinisiipeä, joka on erityisesti suojeltava, uhanalainen, rauhoitettu sekä Suomen kansainvälinen vastuulaji.

Selvityksessä lajin tunnetun esiintymiskallion todettiin edelleen soveltuvan ravintokasvin esiintymisen puolesta lajille. Lisäksi alueelta löydettiin kaksi muutakin kalliokohdetta, joilla kasvoi lajin pääasiallista ravintokasvia isomaksaruohoa. On todennäköistä, että kalliosinisiipi esiintyy edelleen alueella.

19

Nro Nimi Arvoluokka Kuvaus Lajistoa

1 Noronvarsi S Valtakunnallinen S, luo VesiL: noro2 Noron lähiympäristö S Paikallinen MY, luo MetsäL: pienveden lähialue3 Kalliometsä Paikallinen S, luo METSO I-II hömötiainen, töyhtötiainen4 Kalliometsä-louhikko Paikallinen S, luo METSO I-II5 Lehtipuukuvio Paikallinen ? METSO II-III, potentiaalinen direktiivilajikohde6 Kallioketo ? ? potentiaalinen kalliosinisiivelle Isomaksaruoho7 Pohjukka Paikallinen ? potentiaalinen direktiivilajikohde

Ehdotettu kaavamerkintä

Kuva 19. Kalliosinisiipi. © Heikki Tabell

Alueella on yksi viitasammakolle ja täplä- sekä lummelampikorennolle soveltuva rehevä poukama.

Paikallisia luontoarvoja edustavat löydetty metsälain 10§:n mukainen erityisen tärkeä elinympäristö ja METSO-ohjelmaan soveltuvien kuvioiden läheisyys ja rajautuminen myös osin kaava-alueelle.

Vesistön läheisyyden, lineaaristen urien ja vähäisen valaistuksen vuoksi alueella on todennäköistä tavata yleisimpiä lepakkolajejamme saalistamassa.

Haapojen ja muiden lehtipuiden esiintymisen vuoksi alue on potentiaalinen myös liito-oravalle.

6.2. Suositukset jatkoselvityksistä

Kalliosinisiiven metapopulaatioluonteen vuoksi kaikilla aurinkoisilla isomaksaruohon kasvupaikoilla etenkin vesistöjen läheisyydessä on merkitystä lajin säilymisen kannalta. Suosittelemme alueelle kalliosinisiipiselvitystä lajin päälentoaikana sekä muna- ja toukkavaiheessa, jotta lajin esiintyminen tai esiintymättömyys alueella

20

voidaan varmuudella todeta ja tarvittaessa ottaa huomioon alueen maankäytönsuunnittelussa sekä metsätaloustoimissa. Selvityksen tulisi kattaa ainakin tunnettu esiintymisalue, kaksi löydettyä uutta potentiaalista kohdetta ja LUMOS -hankkeen tietojen mukaan myös esiintymän pohjoispuolen laaja kallioalue.

Myös uhanalaisen virnasinisiiven esiintyminen on suositeltavaa selvittää samassa yhteydessä alueelta.

Suosittelemme alueelle myös Luontodirektiivin IV a) liitteen lajien: täplä- ja lummelampikorentojen kartoitusta sekä viitasammakkokartoitusta. Rannoilla esiintyvinä lajeina niillä on erityistä merkitystä rantarakentamisen suunnittelussa.

Kaikki Suomen lepakot kuuluvat niin ikään Luontodirektiivin IV a) liitteen lajeihin ja suosittelemme alueelle vähintään kolmen käynnin lepakkokartoituksen laatimista Suomen Lepakkotieteellisen yhdistyksen ohjeiden mukaisesti (SLTY, 2012). Selvityksessä on suositeltavaa hyödyntää myös passiividetektoreja täydentämään aktiivikartoituksen tuloksia. Tarpeen mukaan lepakkokartoitukseen tulisi liittää mukaan päiväpiilojen inventointia mikäli maankäyttö tai metsätalous voivat vaikuttaa potentiaalisiin päiväpiiloihin alueella tulevaisuudessa.

6.3. Suositukset maankäyttöön

Suositukset luontoarvoiltaan rakentamiseen soveltuvista alueista sekä suositus luontoarvoiltaan rakentamisen ulkopuolelle jätettävistä alueista on tarkoituksen mukaisinta suorittaa, kun tiedot kalliosinisiivestä, lepakoista, liito-oravasta, täplä- ja lummelampikorennoista sekä viitasammakosta on kerätty ja tulkittu. Tässä vaiheessa alueen suunnittelua voidaan kuitenkin suositella tunnistettujen laki- ja METSO-kohteiden rajaamista pois rakentamiselta.

Alueen jättipalsamiesiintymät tulisi hävittää. Laji voi syrjäyttää vahvana kilpailijana alkuperäistä luonnonkasvillisuutta. Silmälläpidettävän kelta-apilan esiintymät on suositeltavaa huomioida alueen maankäytössä mahdollisuuksien mukaan.

21

https://drive.google.com/file/d/0Bz3hJddSq9mMcmtNLUs5dUdwRFU/view

LÄHTEET

Tabell, H. 2017. Puhelinhaastattelu ja sähköpostiviestit heinäkuussa 2017.

Nieminen ym. 2007. Erityisesti suojeltavien perhoslajien selvityksiä Heinolassa 2006. Faunatica Oy. Sähköinen dokumentti.

Päijät-Hämeen liitto. 2017. Päijät-Hämeen maakuntakaavakartta 2014. Sähköinen dokumentti. [http://www.paijat-hame.fi/wp-content/uploads/2015/09/maakuntakaavakartta2017_1000x1300_20170220.pdf]

Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A., & Mannerkoski I. (toim.). 2010. Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. Helsinki.

SLTY, 2012. Suomen Lepakkotieteellinen yhdistyksen ry:n suositus lepakkokartoituksista luontokartoittajille, tilaajille ja viranomaisille. Sähköinen dokumentti. [https://drive.google.com/file/d/0Bz3hJddSq9mMcmtNLUs5dUdwRFU/view]

Söderman, T. 2003. Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi – kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Suomen ympäristökeskus. Ympäristöopas 109. Edita Publishing Oy. Vammalan Kirjapaino Oy.

Tiainen, J., Mikkola-Roos, M., Below, A., Jukarainen, A., Lehikoinen, A., Lehtiniemi, T., Pessa, J., Rajasärkkä, A., Rintala, J., Sirkiä, P. & Valkama, J. 2016: Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 – The 2015 Red List of Finnish Bird Species. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. 49 s.

Väisänen, R., Lammi, E. & Koskimies, P. 1998. Muuttuva pesimälinnusto. Otava.

LIITTEET

Sähköinen paikkatietoaineisto.

22

Documents

688 AK/AKM - Heinola · 688 Ak/Akm, Asemakaavan selostus, ehdotus 15.11.2017 5 / 26 Asianumero 95/10.02.03/2017 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet • Tekninen lautakunta päätti