KEMIAKemi

8/20

15

KATU-LASTENauttajaTurusta

RISKI VAI EI?Asetaldehydiravinnossa

ÄLYKÄStekniikkahyvinvoinninrenkinä

VIHREÄÄterveyttäKreetalta

Haluatko maksimoida laitteesi käyttöasteen?Haluatko nopeaa suomenkielistä palvelua?

Hosmed Oy • puh. 0207 756 330 • info@hosmed.fi • www.hosmed.fi

Jos vastasit myöntävästi, niin kannattaa tutustua tuotteisiimme

ja palveluihimme! Harri Köymäri, TJ

Asiantuntemusta asiakkaan hyväksi

Metsän uusi ulottuvuusMiltä kuulostaisivat hansikkaat, jotka puhdistavat juomaveden? CHEMARTS on Aalto-yliopiston kunnianhimoinen projekti, jossa kemian tekniikan sekä taiteen ja suunnittelun opiskelijat yhdistävät ideansa. Tuloksena syntyy kokonaan uusia ulottuvuuksia suomalaisille biomateriaaleille.

Haku maisteriohjelmiin 1.12.2015–15.1.2016Aalto-yliopistosta saat enemmän kuin tutkinnon. Valitse itsellesi sopivin koulutusohjelma laajasta valikoimastamme ja löydä lisätietoa hakemisesta: aalto.fi/studies

#madeinaalto esittelee aaltolaisten saavutuksia.

26.–27.5.2016 Messukeskus Helsinki

Helsinki Chemicals Forum 2016 ohjelma on julkaistu!Helsinki Chemicals Forum on vuosittain järjestettävä kansainvälinen kemikaaliturvallisuuden ja -johtamisen keskustelufoorumi ja verkostoitumistilaisuus alan ammattilaisille ja aiheesta kiinnostuneille. Konferenssin ohjelma perustuu ajankohtaisiin puheenvuoroihin ja paneelikeskusteluihin sekä niiden pohjalta käytäviin keskusteluihin. Foorumin kieli on englanti. Tervetuloa ottamaan kantaa kahdeksanteen foorumiin 26.–27.5. Messukeskus Helsinkiin!

Mediakumppani:

Yhteistyössä:

Katso koko ohjelma ja rekisteröidy: www.helsinkicf.eu

Torstai 26.5.2016Keynote: Lessons learned from a decade of REACH

Geert Dancet, Executive Director, ECHA

Keynote: Reflecting on the Future of Chemicals Management Sustainable Chemistry

Achim Halpaap, Head, Chemicals and Waste Branch, UNEP

Panel 1: Circular Economy – Opportunities and challenges for chemicals regulationModerator: BjØrn Hansen, Head of Unit, European CommissionPanelists: • Hans Meijer, Coordinator, Ministry of Infrastucture

and Environment, The Netherlands• Mari Puoskari, Strategy Director, Ekokem Group,Finland• Axel Singhofen, Member of the European Parlament• Peter Smith, Executive Director, CEFIC, Belgium• Michael Warhurst, Executive Director, CHEM Trust, UK

Panel 2: Perfluorinated chemicals – A global chemicals management issue in the need of global agreement? Moderator: Eeva Leinala, Principal Administrator, OECDPanelists:• Ronald Bock, EMEA Risk Management Manager, Chemours,

Switzerland• Ian Cousins, Professor, Stockholm University, Sweden• Johanna Peltola-Thies, Senior Scientific Officer, ECHA• Mengjiao (Melissa) Wang, Research Scientist,

Greenpeace International• Lena Vierke, Scientific Officer, German Environment Agency,

Germany

Panel 3: Global Data Sharing – How can businesses and regulators make smarter use of data already available? Moderator: Andreas Herdina, Director of Cooperation, ECHAPanelists:• Bob Diderich, Head of Division, OECD• Erika Kunz, Head of Global Registration and Evaluation

of Chemicals, Clariant Produkte, Germany• Christel Musset, Director of Registration, ECHA• Brian Richards, Executive Director, Office of Chemical Safety,

Australia• Jake Sandersson, Manager, Environment Canada

@ChemicalsForum

Perjantai 27.5.2016Keynote: ARECs – The Korean REACH – A National Solution

for The Control of Chemicals Jee Yoon LEE, Vice Chairman,

Korea Chemicals Management Association

Panel 4: Plant Safety – Is it taking a back seat to economic pressures?Moderator: Rob Visser, Member of the HCF Programme CommitteePanelists:• Peter Kearns, Principal Administrator, OECD• Alexandros Kiriazis, Policy Officer, European Commission• Christian Schaible, Policy Manager, European Environmental

Bureau(EEB), Belgium• Kenan Stevick, President, KPS Consulting, USA• Elisa Tonda, Acting Head, UNEP

Panel 5: How to tackle chemicals of high concern in products – The construction Sector as a case studyModerator: Erwin Annys, Director Chemicals Policy, CEFICPanelists:• Anne-Sofie Andersson, Director, ChemSec, Sweden• Eva-Lena Carlen-Johansson, Manager, Sustainability Programs,

Skanska AB, Sweden• Paolo Carrer, Professor, Milan University, Italy• Christine Däumling, Senior Scientist, German Environment

Agency, Germany• Stylianos Kephalopoulos, Leader of Competence Group Exposure,

European Commission – Joint Research Centre

OsallistuminenPaikka: Messukeskus Helsinki, Messuaukio 1Rekisteröityminen: www.helsinkicf.euOsallistumismaksu: 870 € (sis. alv)

4 8/2015KEMIA

SISÄLLYS

Åbo Akademin tutkija Parvez Alam toimii tulkkina luonnon ihmeiden ja tieteen välillä. Löytöretkeilijällä riittää aikaa myös maailman lasten auttamiseen. (s. 6)

Parv

ez A

lam

in a

lbum

i

Se on syöpävaarallinen aine, jota esiin-tyy muun muassa alkoholissa ja hedel-missä. Mutta kuinka suuri riski elintar-vikkeiden asetaldehydi todellisuudessa on? (s. 14)

Tuokohan joulupukki sinulle aktiivisuusmittarin? Yhä useampi valjastaa digitekniikan ja äly-sovellukset terveytensä palvelukseen. (s. 40)

Scan

stoc

kpho

to

Ania

Pad

zik/

Turu

n m

useo

kesk

us

Kun aineellisesta oli puutetta, joulu syntyi kekseliäisyydestä ja arkipäivän kemiasta. (s. 52)

6 KEMISTIN KÄÄNTÖPUOLI

Tutkija auttaa Katulapsia kouluun Katja Pulkkinen

12 TÄTÄ MIELTÄ Lääkkeet eivät kuulu ruokakauppaan Niina Vieno

14 Asetaldehydi on yhä kuuma peruna Marja Saarikko

20 AJANKOHTAISTA Kokkola Material Week: Metsän ja pellon tähteet uusiksi materiaaleiksi Lauri Lehtinen ja Leena Laitinen

22 UUTISIA

27 SILLOIN ENNEN

27 NÄKÖKULMA Vanhat ja uudet synnit Anja Nystén

28 VIHREÄT SIVUT

34 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU

37 ULJAS UUSI BIOTALOUS Biotalous kestävän kasvun kärjeksi Maija Pohjakallio

38 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Hanna-Leena Kauppinen Elämä interferonille Sisko Loikkanen

40 Mittarit auttavat matkalla kohti Kokonaisvaltaista hyvinvointia Pekko Vehviläinen

43 Vihreää terveyttä Kreetalta Marja-Liisa Kinturi

46 Laihdutuslääke odottaa yhä keksijäänsä Arja-Leena Paavola

48 Uusiutuva diesel on melkoinen cocktail Marja Saarikko

50 Teollisoikeuksien haltija, pysy Valppaana Venäjällä Marja Saarikko

52 Joulua juhlittiin myös Pula-ajan pöydissä Arja-Leena Paavola

56 ULKOMAILTA

58 KEEMIKKO Keksintöjen kurjalistoa

59 HENKILÖUUTISIA

62 TULEVIA TAPAHTUMIA

63 SEURASIVUT

66 TIETEEN KAUPUNGIT Wienillä on hieno historia Sisko Loikkanen

Scan

stoc

kpho

to

58/2015 KEMIA

KEMIAKemi

PÄÄKIRJOITUS15. joulukuuta 2015

Vol. 42 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628

Toimitus • Redaktion • OfficePohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 0400 578 901toimitus@kemia-lehti.fiwww.kemia-lehti.fi www.facebook.com/kemialehti

Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-ChiefDI Leena Laitinen 040 577 8850leena.laitinen@kemia-lehti.fi

Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing EditorPäivi Ikonen 0400 139 948paivi.ikonen@kemia-lehti.fi

Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485taitto@kemia-lehti.fi

Sihteeri • Sekreterare • SecretaryIrja Hagelberg 0400 578 901irja.hagelberg@kempulssi.fi

Vakituinen avustaja ja toimistotyöntekijä • Permanent medarbetare • Contributing EditorSanna Alajoki 040 827 9727sanna.alajoki@kemia-lehti.fi

Ilmoitukset • Annonser • Advertisementsilmoitukset@kemia-lehti.fi

Myynti • Forsäljning • SalesMilla Sinisalmi 040 766 1346 milla.sinisalmi@kemia-lehti.fiIrene Sillanpää 040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi

Tilaukset • Prenumerationer • Subscriptionspuh. 0400 578 901 tilaukset@kemia-lehti.fi

TilaushinnatKotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroaKouluille 49 euroa, www.aikakaus.fiPrenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euroSubscription price (out of Finland) EUR 145Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16

OsoitteenmuutoksetKemian Seurojen toimistopuh. 010 425 6302, faksi 010 425 6309toimisto@kemianseura.fi

Kustantaja • Utgivare • PublisherKempulssi OyToimitusjohtaja • Verkst. direktör • Managing DirectorLeena LaitinenPohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 040 577 8850leena.laitinen@kemia-lehti.fi

Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial BoardViestintäjohtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe OyProfessori Matti Hotokka, Åbo AkademiToimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian SeuratPäätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-KemiToimittaja Sisko Loikkanen, YleisradioProfessori Jan Lundell, Jyväskylän yliopistoProfessori Markku Räsänen, Helsingin yliopisto

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehtiKeskipainos 5 000, erikoisnumeroilla 300–3000 kpl:n lisäjakelu. Forssa Print, Forssa 2015ISO 9002

PUNAISELLEHAN se paukahti, netistä bongattu hoppubarometri. Taasko menossa pää kolmantena jalkana, barometri moitti ja muis-tutti, että kiire vaikuttaa vuosittain Suomessa yli 600 000 tapaturmaan. Aiheutat riskin itsellesi ja muille, kuului tuomio.

Tiedän kyllä ilman barometrejakin hopputaipumukseni. Kiireen tuntu kulminoituu, kun on lähdettävä liik-keelle. Ensin on reilusti aikaa tehdä tämä ja tuo valmiiksi, kunnes yhtäk-kiä onkin jo hätä.

Johtuu evakkogeeneistäni, tapaan väittää, mutta selitys ontuu. Aikataulut hallitseva kaksossiskoni lähti aina aamuisin koulubussille viisi minuuttia aikaisemmin, kun itse pyyhäl-sin pää punaisena perässä pyörällä tai potkukelkalla. Teen vieläkin aika hyvän satasen ajan, jos edessä on pysäkki ja takana lähestyvä linja-auto.

VUOSIKYMMENTEN mittaan olen oppinut ehtimään ajoissa, vaikkei pelivaraa paljon jää. Hiljattainen arkiaamu oli silti kuin parodiaa omasta elämästäni.

Lähtö seminaariin edessä. Kirjoitan keskittyneesti, kunnes hoksaan, että siirtymäaikaa kotiverkkareista edustuskuosiin on enää tuokio.

Hopun hetkellä ete-nen automaattiohjauk-sella: naama kuntoon, tukka kuivaksi, vaatteet esiin, dödö käteen. Havahdun, kun huomaan suihkuttavani kainalooni hiuslakkaa.

”Parempi kuin deodoranttia päähän”, järkeilen vauhtia hidastamatta. Sieppaan jääkaapista kylmäkahvin reppuuni ja kiiruhdan pysäkille.

Kolme minuuttia aikaa bussin tuloon – tässähän ehtii juoda kahvin. Avaan tetran ja kulautan pahaa aavistamatta suuhuni reippaan sat-sin ruskeaa kastiketta. Yllättävä makuelämys tuottaa yskänpuuskan. Aistin kanssaodottajien vaivihkaiset silmäykset, kun survon tetran roskapönttöön.

”Luulin tätä kahviksi”, selitän ääneen, ja sen jälkeen pysäkillä vasta hiljaista onkin. Kaksi minuuttia on toisinaan pitkä aika.

LAITA HOPULLE loppu oman ja muiden turvallisuuden vuoksi, kehottaa tapaturmapäivän hoppubarometri. Aion pitää neuvon mielessä, kun tekee seuraavan kerran mieli ryntäillä. Onko oikeasti niin kiire?

Istahdan, nautin kahvikupposen ja lataan youtubesta hyvää tuulta Veikko Lavin klassikkokappaleella: ”Ota löysin rantein, älä jännitä, ota vastaan, mitä tarjoo elämä.”

Mar

kku

Jout

sen

Hoppubarometri punaisella

Havahdun, kun huomaan suihkuttavani kainalooni hiuslakkaa.

Scan

stoc

kpho

to

Toivotamme kiireetöntä joulun aikaa ja kiitämme lehden lukijoita, ilmoittajia ja yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta.

Kemia-lehden toimitus

Olemme osoittaneet joulutervehdyksen

Hyvä Joulumieli -keräykseen.

6 8/2015KEMIA

Katto pään päälle ja pääsy opintielle. Turkulainen tutkija Parvez Alam on toteuttanut jo monen katulapsen suurimman haaveen.

78/2015 KEMIA

KEMISTIN kääntöpuoli

Sarjassa esitellään kemistien

kakkosammatteja

ja epätavallisia harrastuksia.

Tutkija auttaa

Katulapsia kouluun

Biomimeetikko Parvez Alam haluaa korvata synteettiset materiaalit matkimalla luontoa. Tieteenteolta vapaaksi jäävän ajan intohimoinen tutkija omistaa katulapsien auttamiselle.

Katja Pulkkinen

Indonesialainen liejuryömijä kipuaa puun oksalle ottamaan aurinkoa. Kala varastoi vesikuplan kiduksiinsa ja hengittää sen sisältämän hapen odot-taessaan uutta nousuvettä.

Kiehtovan kalan salaisuudet aukea-vat niille, joilla on kyky kuunnella. Niin kuin tutkija Parvez Alamilla.

”Kalalla on erityiset evärakenteet. Lisäksi se erittää hyaluronihappoa, joka auttaa sitä tarttumaan pii-, sel-luloosa- ja kalsiumkarbonaattipintoi-hin eli puihin ja tuliperäisiin kiviin. Kyse on siis tarttumisen kemiasta ja fysiikasta”, Åbo Akademin kemian-tekniikan laitoksen dosentti kuvailee innoissaan.

Muun muassa kiipeilijäkalalta voi-daan ottaa oppia, kun kehitetään uusia, erikoisominaisuuksia sisältä-viä materiaaleja ja tekniikoita.

Sensaatiomainen seitti

Biomimetiikkaan erikoistunut brit-tiläissyntyinen Alam toimii löytöret-keilijänä ja tulkkina luonnon ihmei-den ja tieteen välillä.

”Biomimetiikassa tutkitaan luon-nosta peräisin olevien materiaalien ja rakenteiden erityispiirteitä sekä sitä, miten niitä voidaan hyödyntää erilai-sissa sovelluksissa”, tutkija selventää.

Parvez Alam kertoo pitäneensä Parv

ez A

lam

in k

otia

lbum

i

8 8/2015KEMIA

aikoinaan työn työnä ja viettäneensä vapaa-ajan vapaana. Sittemmin tilanne on muuttunut.

”Kun aloin saada rahoitusta biomi-metiikan alan tutkimuksiin, kaikki on sulautunut yhteen. Tämä on nyt intohimokysymys”, sanoo raja-aitoja keveästi ylittelevä mies.

Intohimoa oli ilmassa esimerkiksi silloin, kun Alamin korviin kantautui huhu itäafrikkalaisista hämähäkkejä viljelevistä naisista, jotka kuulemma tekivät hoidokkiensa seitistä vaatteita.

Hämähäkinseitti on erittäin kiin-nostava rakenne: kevyt, joustava ja terästäkin monin verroin vahvempi. Yritykset seitin tuottamiseksi labora-torioissa ovat kuitenkin toistaiseksi epäonnistuneet.

”Tiede ei myöskään ole pystynyt kesyttämään hämähäkkejä viljely-tuotantoon. Ne eivät ole ryhmäeläi-miä vaan kannibalistinen laji.”

Ajatus hämähäkinviljelijöistä tun-tuikin tutkijasta sensaatiomaiselta. Seittikasvattamot voisivat mahdollis-taa uuden biopohjaisen huippumate-riaalin kehittämisen.

Omituista asiaa piti lähteä selvit-tämään. Moni piti Alamia hulluna, mutta mies matkusti Keniaan ja kier-reltyään maata onnistui lopulta löytä-mään tarinan alkulähteen.

Siellä seittiä tuottava ”hämähäkki” osoittautui silkkitoukaksi.

”Se oli hirvittävä pettymys. Olin satsannut matkaan niin paljon.”

Musungu eli ”valkoinen mies”, kuten kenialaiset Alamia kutsuvat, oli silti ehtinyt voittaa paikallisten ihmisten luottamuksen. He vakuuttivat kaukaa pohjoisesta saapuneelle vieraalle, että tämä ei ollut tullut seudulle turhaan.

”Viidakon siimeksessä hyönteisiä viljelevä mies sanoi, että jos kerran

Parvez Alam• Syntynyt Ison-Britannian Dorches-

terissa vuonna 1975.

• Tekniikan tohtori, Bathin yliopisto 2004. Väitöksen aiheena puumate-riaalin vahvistaminen rakenteelli-sissa ja korjaussovelluksissa.

• Komposiittimateriaalien ja bio-rakenteiden dosentti Åbo Akade-min kemiantekniikan laitoksessa ja vieraileva biomimetiikan professori Gadjah Madan yliopistossa.

• Kiinnostuksen kohteita biomime-tiikka, komposiitti- ja biolääke-tieteen materiaalit, materiaalien fysiikka, materiomiikka, paperipin-noitteet ja -tekniikka.

• Fighting for Lives -hyväntekeväi-syysjärjestön perustaja.

• Naimisissa, kaksi lasta.

• Harrastuksia mm. kamppailulajit, lumilautailu, juokseminen, punk-rock.

Parv

ez A

lam

in k

otia

lbum

i

Suomeen kotiutunut Parvez Alam viihtyy loistavasti työssään Åbo Akademissa.

pitää tuottaa vahva hämähäkinseitti, hän hoitaa asian. Vastasin, että anna palaa.”

Kenialaismies piti sanansa. Vuoden 2015 alussa Turkuun saapui paketti, joka sisälsi kaksi poikkeuksellisen lujalta vaikuttanutta seittiä.

Seurasi turhauttava määrä rahoi-tushakemuksia ja valtavasti labora-toriokokeita. Innokas tutkija lennätti Indonesiasta asti apuun kollegan, joka asusti Alamin perheessä.

Vaivannäkö kannatti. Tutkimuk-set osoittivat, että kyseessä todella oli maailman vahvin hämähäkinseitti.

Tuotteita ääriolosuhteisiin

Erityisominaisuuksia sisältävä seitti avaa huikeita mahdollisuuksia.

Siitä voitaisiin kehittää esimerkiksi biohajoavia pakkausmateriaaleja, särön- ja repeämisen kestäviä kan-kaita telttoihin ja laskuvarjoihin, luo-dinkestäviä varusteita – ja mahdol-lisesti jopa keinotekoisia kehonosia, kuten jänteitä ja lihaksia.

Niitä pitää tosin vielä odottaa, sillä tutkimukset seitin sovellus -ja tuotan-tomahdollisuuksista ovat vasta alussa. Biomimetiikka itsessäänkin on suh-teellisen uusi tieteenala.

Tulevaisuudessa biomimeettiset tuotteet voivat kuitenkin ainakin osit-tain korvata synteettiset, biohajoa-mattomat materiaalit, Alam toivoo.

Toiveelle on katetta, sillä miehen työ on tunnustettu laajalti. Hänen kirjoittamansa tieteelliset artikkelit ovat niittäneet palkintoja, ja luento-kutsuja eri mantereilta saapuu tasai-seen tahtiin.

Svenska tekniska vetenskapsakade-mien i Finland on palkinnut Alamin korallilähtöisen kidetekniikan tutki-muksesta, ja kansainvälinen mate-riaalien, mineraalien ja kaivosalan instituutti IOM3 myönsi hänelle hil-jattain kunniajäsenyyden.

Vuonna 2012 Alam sai Åbo Akade-min jakaman Per Brahe -palkinnon biomimetiikan vakiinnuttamisesta yliopistoon. Tunnustuksen taustalla oli myös hänen kiitetty työnsä opet-tajana ja opetusmenetelmien kehit-täjänä.

”On hienoa, kun työtä arvostetaan”, sanoo Alam, joka on tutkinut myös muun muassa piileviä ja valaita.

Yksisoluisten piilevien ohuen-ohuesta piikuoresta saattaa syntyä

98/2015 KEMIA

malli lääkkeiden pinnoitusmateriaa-leiksi tai luonnonkuitujen mekaanista kestävyyttä parantavaksi lasipinnoit-teeksi. Kaskelottien kallorakenteen taivutuskestävyydestä voidaan ottaa oppia vaikkapa suunniteltaessa kes-tävämpiä siltarakenteita.

”Mahdollisuuksia on paljon.”

Hiipivä tiikeri

Turun lisäksi Parvez Alam opettaa biomimetiikkaa myös Indonesiassa, jossa hän toimii vierailevana profes-sorina Gadjah Madan yliopistossa.

Indonesiassa tutkijalla on tilaisuus paneutua myös rakkaaseen harras-tukseen. Saarella elää ikivanha itä-maisten kamppailulajien perinne, josta Alam on erityisen viehättynyt.

Intiasta ja Bangladeshista rantautu-neiden lajien tuhannet eri tyylit vaih-televat maantieteellisten alueiden ja perhekuntien mukaan.

”Olen tutustunut perheeseen, jonka käytössä on puhtaana 36 sukupolven ajan säilynyt, Intiasta tullut lajimuoto ja sen filosofia”, Alam kertoo.

Hänen sydäntään lähinnä ovat indonesialaiset ja filippiiniläiset lajit, jotka perustuvat aseiden, pääasiassa kepin ja teräaseiden käyttöön. Vaikka aseita ei taisteluhetkellä olisikaan saa-

tavilla, liikeradat pysyvät samoina ja toimivat tehokkaasti aseittakin.

”Olen kyllä harrastanut myös muun muassa aikidoa, jeet-kune-do’ta ja uusimpana eteläafrikkalaista katu-taistelua.”

Alamin liikutellessa malliksi käsi-ään voi nähdä elävästi silmissään tais-televan eläimen. Monen itämaisen kamppailulajin juuret ovatkin animis-missa ja yhteiselossa luonnon kanssa.

Eläinten tarkkailusta ja niiden luon-taisten taistelutekniikoiden imitoimi-sesta kertovat niin kungfu-legendat kuin tyylien ja liikkeiden nimitykset-kin.

Ryhtyäkö siis vihollisen hyökätessä apinaksi, käärmeeksi, hiipiväksi tiike-riksi vai valkoiseksi kurjeksi?

Paras osata matkia vähän kaikkia, kuten Alam tekee.

”Sovellan tilanteen mukaan. En seuraa mitään tiettyä tyyliä, mutta osaan tarvittaessa selvittää liikkeiden historian.”

Parvez Alamin tie sulavasti hiipi-väksi tiikeriksi ei ole ollut helppo. Hänen teinivuotensa kuluivat puo-liammattilaisena skeittaajana eli rul-lalautailijana. Parikymmentä vuotta sitten ura päättyi dramaattisesti.

Nuori lahjakkuus putosi tempusta niskoilleen Yhdysvalloissa järjeste-

tyssä skeittikilpailussa. Seurauksena oli niskan murtuminen ja neliraaja-halvaus.

Vasta 19-vuotias nuorukainen kii-dätettiin monimutkaiseen leikkauk-seen. Sen suorittivat ”maailman par-haat neurokirurgit”.

”Heidän hääriessään ympärilläni mietin, olenko tämän arvoinen”, Alam muistelee.

Leikkaus onnistui täydellisesti, ja mies ”sai kehonsa takaisin”.

”Kuulun siihen pieneen, onnekkaa-seen neliraajahalvaantuneiden jouk-koon, joka on toipunut täysin.”

Nyt onnettomuudesta muistuttavat enää vain hurja arpi kaulassa ja ajoit-taiset niskakivut.

”Hyvin siedettävät kivut.”

Lapset kadulta kouluun

Kamppailulajit täyttivät kilpaskeit-tauksen jättämän tyhjän paikan nuo-ren miehen elämässä. Myöhemmin niistä kehittyi tapa reagoida maail-man kärsimyksiin.

Vuonna 2009 Parvez Alam ystävi-neen perusti järjestön, joka järjestää kamppailutapahtumia ja kerää niiden avulla varoja afrikkalaisille ja aasialai-sille katulapsille. Tapahtumien osal-listumismaksut menevät hyvänteke-väisyyteen lyhentämättöminä.

Fighting for Lives -järjestön (FFL) rahoilla on järjestetty katulasten toi-mintapäiviä Ghanassa, rakennettu kodittomille lapsille asuntola Ke-niaan ja autettu jo 25 lasta kadulta koulutielle Sierra Leonessa.

Indonesian Jakartassa FFL on hankkinut koulutarvikkeita ja har-rastusmahdollisuuksia lapsille, joilta puuttuu koti. Lisäksi järjestö on perustanut kaupunkiin terveyskes-kuksen.

”Jakartan terveyskeskuksessa käy vuosittain 2 600 potilasta. Me tar-joamme tilat ja lääkkeet, ja lääkärit tekevät oman osuutensa vapaaehtois-työnä ja opintojen loppuvaiheen har-joitteluna”, Alam kuvailee.

Paraikaa rakenteilla on vastaavan-lainen lääkäriasema maanjäristysten riepottelemaan Nepaliin.

FFL:n avustustoimintaan on sittem-min liittynyt iso joukko kamppailula-jien järjestöjä eri puolilta maailmaa.

Parv

ez A

lam

in k

otia

lbum

i

Parvez Alam toimii myös vierailevana professorina indonesialaisessa Gadjah Madan yliopistossa. Toiminta paikallisten lasten kanssa on hyvää vastapainoa tieteenteolle.

10 8/2015KEMIA

”Yhdistykset järjestävät myös esi-merkiksi kävelytempauksia. Mukaan voi siis tulla sellainenkin, joka ei halua iskuja naamaansa”, Alam naurahtaa.

Toiminnan vuosittainen huipen-tuma on marraskuinen, maailman suurimmaksi kehuttu kamppailulaji-tapahtuma.

”Se kulkee vuorokauden aikana maapallon ympäri aikavyöhyke aika-vyöhykkeeltä. Varoja hyvän tekemi-seen kertyy kaikkialta maailmasta.”

Alam kiittää sydämestään kaikkia tapahtumiin osallistuvia ja etenkin lajin aktiiveja.

”Ihmiset haluavat auttaa. Moni näitä lajeja harrastava tietää, mil-laista on, kun on vaikeaa. Heiltä löy-tyy ymmärrystä heikoimmassa ase-massa oleville.”

Apua ongelmanuorille

Parvez Alamin vanhemmat muutti-vat Isoon-Britanniaan vuonna 1969 Monpuran saarelta Bangladeshista. Parvez-poika syntyi Dorchesterissa vuonna 1975.

Nykyisin vanhempien kotisaari on jo puoliksi hautautunut mereen. Ennusteiden mukaan saarta ei enää 10–20 vuoden päästä ole.

Väiteltyään vuonna 2004 tekniikan tohtoriksi Bathin yliopistosta Parvez Alam jatkoi vanhempiensa maasta-muuton perinnettä ja lähti suomalai-sen vaimonsa perässä Turkuun.

Työllistyminen uudessa kotimaassa huoletti, mutta perillä odotti iloinen yllätys.

”Sain töitä yliopistosta heti ensim-mäisenä päivänä”, Alam kertoo vielä-kin hämmästyneenä.

Toisenlaisia ongelmia tuli kuitenkin pian vastaan.

”Pariin vuoteen kukaan ei puhu-nut minulle”, brittiläiseen rupattelu-kulttuuriin tottunut mies nauraa. Sit-ten hitaasti lämpiävät suomalaisetkin sulivat.

Ulkoilmaihmiseksi julistautuva Alam viihtyy Turussa ja Kuusiston kotisaarellaan tätä nykyä jo loista-vasti.

”Rakastan Suomessa saariston rau-haa, metsiä ja ulkoilu- ja lumilautai-lumahdollisuuksia.”

Tutkija on tuomassa hyvää tekevää kamppailua myös kotikaupunkiinsa. FFL on aloittamassa Turussa lajihar-joitteluryhmän, joka on suunnattu ongelmanuorille. Mukaan otetaan niin hyväksikäytön uhreja kuin huu-meiden käyttäjiäkin. Osalla on myös

rikollista taustaa.”Toivon, että kerran, pari viikossa

kokoontuva Muay Thai -ryhmä antaa nuorille mielekästä tekemistä, opettaa ryhmässä toimimista, kunnioitusta ja kuria ja tarjoaa heille terveen pohjan elämään.”

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.pulkkinen.katja@gmail.com

Uusi reppu ilahduttaa koulussa hyvin menestynyttä poikaa.

Avustusrahoilla on järjestetty katulapsille monenlaista toimintaa.

Kuva

t: Pa

rvez

Ala

min

kot

ialb

umi

”Mukaan voi tulla sellainenkin, joka ei halua iskuja naamaansa.”

Apurahoja myönnetään seuraaviin tarkoituksiin:• kemian opetukseen ja tutkimukseen • kemian tulosten ja sovellusten tunnetuksi

tekemiseen• kemian kotimaiseen ja kansainväliseen

yhteistyöhön• kemian sanastotyöhön• kemian historian tutkimukseen sekä • kemian alan museo- ja näyttelytoimintaan

Apurahaa haetaan sähköisesti osoitteessa: www.kordelin.fi/apurahat_erillisrahastot Hakuaika päättyy 30.1.2016.

Lisätiedot:Suomalaisten Kemistien Seuraarkisin klo 9–16 puhelin 010 425 6302

Julistetaan haettavaksi

ALFRED KORDELININ SÄÄTIÖN GUST. KOMPAN RAHASTON APURAHAT

Kahdessa sarjassa jaettavan palkinnon yhteissumma on 20 000 euroa. Kemianteollisuuden Innovaatiopalkinto 2016 hakuaika on nyt!

Kysy lisääCarmela Kantor-Aaltonen

carmela.kantor-aaltonen@kemianteollisuus.fi puh. 050 404 5166

Osallistu kilpailuun!

Hakulomake Kemianteollisuuden kotisivuilla osoitteessa

www.kemianteollisuus.fi

Onko kemian alan keksinnölläsi kaupallista potentiaalia tai löytyykö yrityksesi innovaatio jo markkinoilta?

Olemme yhdistyneet! Seppo Laine Oy – Oy Jalo Ant-Wuorinen Ab

Hanna Laurén Eurooppapatentti-asiamies

FM (kemia), KTM (kauppaoikeus)

Mirja Matilainen Eurooppapatentti-asiamies

DI (kemian tekniikka)

Christoffer Sundman Eurooppapatentti-asiamies

DI (kemian tekniikka)

Päivi Takala Patenttiasiamies DI (kemian tekniikka)

Kathy Wasström Eurooppapatentti-asiamies

FM (kemia)

Juha-Matti Aalto Eurooppapatentti-asiamies

FM (yleinen mikrobiologia)

Christopher Devine Patenttiasiamies BSc (Hons) Applied Chemistry

Leena Karvinen Eurooppapatentti-asiamies

FK (biokemia)

Jouni Laaksonen Patenttiasiamies DI (bio- ja elintarvike-tekniikka)

Tord Langenskiöld Eurooppapatentti -asiamies

DI (kemian tekniikka)

K ä y t ö s s ä s i O n 1 0 b i O - j a K e m i a n a l a n a m m a t t i l a i s t a

Itämerenkatu 3 B, PL 339, 00181 Helsinki | puh: +358-9-68 59 560 | posti@seppolaine.fi | www.seppolaine.fi

12 8/2015KEMIA

TÄTÄ MIELTÄ

KEVÄÄLLÄ uutisoitiin Ruotsin viran-omaisten aikomuksesta rajoittaa särky-lääke parasetamolia sisältävien lääke-tablettien myyntiä ruokakaupoissa ja huoltoasemilla.

Marraskuussa kielto tuli voimaan. Syynä oli parasetamolin liikakäytöstä johtuvien haittavaikutusten ja jopa myrkytysten selvä kasvu.

Kuusi vuotta sitten Ruotsin lääkelaitos hyväksyi 900 reseptivapaasta lääkkeestä 540 myytäväksi apteekkien ulkopuolella. Tästä hölmöydestä kuluttajat ovat maksa-neet terveydellään, jotkut hengellään.

SUOMESSA Päivittäistavarakauppa ry vaatii reseptivapaiden lääkkeiden siirtä-mistä kauppojen valikoimiin. Yhdistyksen laskelmien mukaan tämä toisi 100 miljoo-nan euron säästön veronmaksajille.

Laskelmissa on tuskin huomioitu Ruot-sin esimerkin mukaisten haittavaikutusten hoidosta aiheutuneita lisäkustannuksia. Niitä toisivat lääkkeiden liikakäytöstä joh-tuvien sairauksien hoitokulut ja työnteki-jöiden sairauspoissaolojen lisääntyminen.

KESKIOLUT vapautettiin meillä myyn-tiin ruokakauppoihin vuonna 1969. Mak-sakirroosikuolemat lähtivät tämän myötä selvään kasvuun. Myös esimerkiksi juopu-mispidätysten määrä räjähti käsiin.

On päivänselvää, että jos lääkkeitä myy-täisiin ruokakaupoissa, lääkkeiden haitta-

Lääkkeet eivät kuulu ruokakauppaan

vaikutukset ja myrkytystapaukset tulisivat meilläkin lisääntymään Ruotsin tapaan.

Lisäksi ruokakauppamyynnin vaarana on paitsi lääkkeiden turhan käytön yleis-tyminen myös aineiden päätyminen hel-pommin lasten ja nuorten haltuun.

LÄÄKKEIDEN vapauttamista myyntiin ruokakauppoihin ei pitäisikään sallia Suo-messa.

Lääkkeiden nykyistä vapaampi saata-vuus loisi illuusion lääkkeiden turvallisuu-desta. On kuitenkin muistettava, ettei ole olemassa turvallista lääkettä, eikä resep-tivapaa ole synonyymi turvalliselle lääk-keelle.

Parasetamoli on hyvä esimerkki lääk-keestä, jonka miellämme turvalliseksi mutta joka jo suhteellisen pieninä ylian-noksina on vaarallinen aine. Se tuhoaa hitaasti ja salakavalasti yliannoksen otta-neen maksan.

JOS LÄÄKKEITÄ myytäisiin ruokakau-poissa, kuinka taattaisiin, että kuluttajat saavat niistä ja etenkin niiden yhteis- ja sivuvaikutuksista riittävästi tietoa?

Voimmeko vaatia kauppojen tai huol-toasemien henkilökunnalta sellaista osaa-mista, jota näistä asioista kertominen edel-lyttää?

Ongelma on, että lääkkeitä ei myydä lää-keaineen nimellä vaan kaupallisilla nimillä. Useiden eri lääkemerkkien tabletit sisältä-

vät samaa vaikuttavaa ainetta. Esimerkiksi ibuprofeenia sisältävää särkylääkettä kau-pataan nimillä Burana, Ibumax, Ibusal, Ibuxin, Ibutabs ja Nurofen.

Osattaisiinko kaupassa vahtia ja opas-taa, jos asiakas vahingossa ostaa useita eri lääkenimikkeitä, jotka sisältävät samaa vai-kuttavaa ainetta?

”MUTTA KUN apteekkiin on niin pitkä matka”, valittaa moni.

Perusoikeuksiimme kuuluu nykyään nurkua ja nurista, jos tavarat ja palvelut eivät ole saatavilla työmatkan varrella tai korkeintaan sadan metrin päästä kotoa. Tarvittaisiin vain hieman suunnitelmalli-suutta, joka tuntuu kuitenkin kadonneen.

Eri asia on, että Suomessa on alueita, joissa etäisyys lähimpään ruokakauppaan-kin, apteekista puhumattakaan, on kym-meniä kilometrejä. Näillä alueilla lääkkei-den saannin turvaamiseksi on perusteltua vaatia uudistuksia.

Olenkin Päivittäistavarakauppa ry:n kanssa samaa mieltä siitä, että lääkejake-lulle on toteutettava kokonaisvaltainen uudelleenarviointi.

Ratkaisu ei kuitenkaan ole lääkkeiden myyminen ruokakaupassa. Lääkkeiden myyjän tulee olla lääkealan ammattilai-nen.

Niina Vienoniina.vieno@envieno.com

Kirjoittaja on ympä-ristötekniikan tohtori, joka työskentelee haitallisten aineiden ympäristökuormituk-sen vähentämisen asiantuntijana. Ju

ha H

ämäl

äine

n

•  Ole  mukana  innostamassa  lapsia  ja  nuoria  kiehtovan  kemian  opiskeluun  ja  tukemassa  ope3ajien  elinikäistä  oppimista  sekä  uusien  pedagogisten    innovaa7oiden  kehi3ämistä.  

•  Esimerkiksi  tuhannella  eurolla  teet  sadalle  koululaiselle  ikimuistoisen  opintokäynnin.  Rahaa  tarvitaan  lisää  lasten  ja  nuorten  ohjaajien    palkkioihin  ja  materiaalikuluihin.  

 •  Kummeja  ja  sponsoreita  haetaan  myös  

ympärivuo7seen  yhteistyöhön  sopimuksen  mukaan.  

 Gadolinissa   vierailee   vuosi3ain   yli   4000   oppilasta  kaikilta   luokka-­‐asteilta.   Toimintamme   on   kouluille  maksutonta.   Ota   yhtey3ä   luokan   johtajaan,  professori   Maija   Akselaan   maija.aksela@helsinki.fi,  puhelinnumero  0505141450.      Hyvää  joulumieltä  ja  iloa  kemiasta!   h3p://www.kemianluokka.fi  

   

Anna  joululahja  lapsille  ja  nuorille.  Tule  suositun  Kemianluokka  Gadolinin  kummiksi.    

TUNNETUT MURTOKALVOT-, JA RÄJÄHDYSSUOJAUSTUOTTEETTUNNETUT MURTOKALVOT-, JA RÄJÄHDYSSUOJAUSTUOTTEETSuunnittelemme, asennamme ja huollamme ammattitaidolla.

Lisätietoja:Niko Toropainen029 006 5136niko.toropainen@teca� ow.�

Suunnittelemme, asennamme ja huollamme ammattitaidolla.

Lisätietoja:Niko Toropainen029 006 5136niko.toropainen@teca� ow.�

Tiilitie 6, 01720 Vantaa. Vaihde 029 006 280. Sähköposti: asiakaspalvelu@tecaflow.fi • www.tecaflow.fi

Niko Toropainen

niko.toropainen@teca� ow.�

Niko ToropainenNiko ToropainenNiko ToropainenNiko Toropainen

niko.toropainen@teca� ow.� niko.toropainen@teca� ow.� niko.toropainen@teca� ow.� niko.toropainen@teca� ow.�

Niko ToropainenNiko ToropainenNiko ToropainenNiko ToropainenNiko Toropainen

• Ole mukana innostamassa lapsia ja nuoria kiehtovan kemian opiskeluun ja tukemassa opettajien elinikäistä oppimista sekä uusien pedagogisten innovaatioiden kehittämistä.

• Esimerkiksi tuhannella eurolla teet sadalle koululaiselle ikimuistoisen opintokäynnin. Rahaa tarvitaan lisää lasten ja nuorten ohjaajien palkkioihin ja materiaalikuluihin.

• Kummeja ja sponsoreita haetaan myös ympärivuotiseen yhteistyöhön sopi- muksen mukaan.

Gadolinissa vierailee vuosittain yli 4 000 oppilasta kaikilta luokka- asteilta. Toimintamme on kouluille maksutonta. Ota yhteyttä luokan johtajaan, professori Maija Akselaan: maija.aksela@helsinki.fi, puhelin 050 5141450.

Hyvää joulumieltä ja iloa kemiasta!

www.kemia-lehti.fi

KEMIAKemi

Varaa paikkasi viimeistään 21. tammikuuta!

Osateemoina mm.• kemian työkalut• turvallisuus • yritykset

Tiedustelut ja varaukset:

milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi puh. 040 766 1346

irene.sillanpaa@kemia-lehti.fipuh. 040 827 9778

Ilmoitukset Kemia-lehdessä

huomataan!

Numero 1/2016 ilmestyy 10. helmikuuta.

14 8/2015KEMIA

Asetaldehydi on syöpävaarallinen

aine, mutta kuinka suuren riskin se käy-

tännössä muodostaa? Siinä missä tutkijat

kiistelevät, tavalliset kuluttajat ovat

hämmennyksissä.

Suurin osa alkoholijuomista sisältää asetaldehydiä. Eniten sitä on tutkimusten mukaan väkevöidyissä viineissä, kuten sherryissä, grapassa, calvadoksessa ja portviineissä.

Scanstockphoto

158/2015 KEMIA

Marja Saarikko

Asetaldehydi on alkoholin pääaineen-vaihduntatuote. Alkoholijuomissa vapaata asetaldehydiä voi olla run-saasti. Lisäksi ainetta esiintyy joissa-kin hedelmissä, virvoitusjuomissa ja etenkin käymisteitse valmistetuissa elintarvikkeissa, esimerkiksi jugur-teissa.

Omenaisen tuoksun takia asetalde-hydiä saatetaan myös lisätä ruokiin ja juomiin varta vasten antamaan tuot-teelle hyvää aromia.

Viime vuosina on herätty aineen mahdollisiin haittavaikutuksiin. Maailman terveysjärjestön WHO:n alainen Kansainvälinen syöväntut-

Asetaldehydion yhä kuuma peruna

Bioteknologiayritys Biohit on tutki-nut asetaldehydiä pitkään ja paten-toinut useita siihen liittyviä kek-sintöjä, joista osasta on kehitetty kaupallisia tuotteita.

Erityisesti keksintöjä on synty-nyt hitaasti ja paikallisesti L-kys-teiiniä vapauttavien valmisteiden ympärille. Aminohapon on todettu sitovan tehokkaasti asetaldehydiä ja muuttavan sitä vaarattomaksi yhdisteeksi.

Yhtiön hallituksen jäsenen Mikko Salaspuron mukaan Biohit kehitti myös keksinnön, jossa kys-teiiniä sekoitetaan alkoholijuomiin. Asetaldehydi muuttuu siten vaa-rattomaksi jo ennen juoman naut-timista. Idea ei ole vielä realisoitu-nut, koska kysteiinin pahaa makua on vaikea peittää.

Toimitusjohtaja Semi Korpelan mukaan hiljattain myyntiin tul-lut asetaldehydin haittavaikutuk-sia ehkäisevä, L-kysteiiniä sisäl-tävä imeskelytabletti on yrityksen

Tupakka tappaa monesta syystä. Asetaldehydin kannalta se on alkoholiakin vaarallisempi aine, sillä yhdistettä liukenee tupa-kansavusta sylkeen.

Biohitillä useita patenttejatä, jotka tupakoivat satunnaisesti tai säännöllisesti.”

Salaspuron tapaan Korpela toi-voo alkoholijuomiin ja muihin elin-tarvikkeisiin asetaldehydiä koske-via varoitusmerkintöjä. Hänen mielestään elintarviketeollisuus tukeutuu asetaldehydin syöpävaa-rallisuuden osalta vanhentuneisiin tutkimuksiin.

Scan

stoc

kpho

to

tuotteista lupaavimpia.Tabletille on paljastunut muutakin

käyttöä. Yhtiön äskettäin teettämä tutkimus kertoo sen auttavan tupa-koinnin lopettamisessa. Tutkimus on tarkoitus toistaa isommalla koehen-kilöryhmällä, jotta tuloksista saadaan tilastollisesti merkitseviä.

Korpela sanoo imeskelytabletin tarjoavan uudenlaisen tavan lopettaa tupakointi ilman vaaraa nikotiiniriip-puvuudesta.

”Hitaasti liukenevaa L-kysteeiniä sisältävä tabletti ei myöskään aiheuta käyttäjälle nikotiinikorvaushoidossa yleisiä sivuvaikutuksia, kuten pään-särkyä, unettomuutta tai ripulia.”

Nikotiinikorvaushoidon markkinat ovat hänen mukaansa pelkästään Suo-messa kymmeniä miljoonia euroja.

”Suomessa on lähes 800 000 ihmis-

kimuslaitos IARC nimesi alkoholi-juomien käyttöön liittyvän asetalde-hydin ykkösluokan karsinogeeniksi eli ihmiselle syöpää aiheuttavaksi aineeksi vuonna 2009.

Euroopan komission nimeämä, kuluttajien turvallisuutta valvova tie-teellinen asiantuntijatyöryhmä SCCS suositteli vuonna 2012, ettei kosmeet-tisten tuotteiden tulisi sisältää asetal-dehydiä yli viittä milligrammaa litraa kohden ja ettei suuvesiin lisättäisi sitä lainkaan.

Aineen syöpävaarallisuudesta – tai oikeammin haittojen mittasuh-teista – keskustellaan kuitenkin yhä

vilkkaasti.Suomessa asetaldehydikeskuste-

lua pitää osaltaan yllä Helsingin yli-opiston professori Mikko Salaspuro, joka aloitti aineeseen perehtymisen post doc -tutkijana Yhdysvalloissa jo vuonna 1978. Hän selvitti ensin ase-taldehydin yhteyttä maksavaurioihin ja sittemmin syöpään.

Salaspuron ryhmä on tuottanut aiheesta kymmenen väitöskirjaa ja satakunta julkaisua. Professorin mukaan asetaldehydin syöpävaaralli-suudesta ihmiselle on poikkeukselli-sen vahva, yhden geenin pistemutaa-tioon perustuva näyttö.

16 8/2015KEMIA

Hän ihmettelee, ettei aineen käyt-töä ole rajoitettu. Joidenkin alkoholi-juomien asetaldehydipitoisuus ylittää kosmeettisille tuotteille sallitun rajan lähes 400-kertaisesti.

”Meillä on varoitusmerkinnät esi-merkiksi asbestille ja formaldehydille, miksei asetaldehydille?”

Asetaldehydi on karsinogeenina paikallinen. Sitä kertyy suun lima-kalvoille, sylkeen ja mahanesteeseen silloin, kun nautitaan alkoholijuomia tai elintarvikkeita, jotka sisältävät eta-nolia, asetaldehydiä tai molempia.

Alkoholin juomisen jälkeen asetal-dehydin merkittävimpänä lähteenä toimivat ruuansulatuskanavan nor-maalit bakteerit ja hiivat sekä lima-kalvosolut. Ne tuottavat tehokkaasti etanolista asetaldehydiä, mutta toisin kuin maksa, ne eivät pysty hävittä-mään sitä.

Tupakoitsijat altistuvat asetalde-

hydille vielä alkoholinkäyttäjiäkin enemmän, sillä ainetta esiintyy tupa-kansavussa, josta se liukenee sylkeen.

Seurauksena voi olla suusyöpä, jonka esiintyvyys on vuodesta 1968 vuoteen 2012 noussut naisilla 3,7- ja miehillä 6,8-kertaiseksi. Uusia ta-pauksia havaitaan Suomessa vuosit-tain noin 400, Salaspuro kertoo.

”Tutkimusten mukaan 70–80 pro-senttia suusyövistä aiheutuu alkoho-lista ja tupakasta. Alkoholijuomien ja muiden elintarvikkeiden sisältä-män vapaan asetaldehydin mahdol-lista osuutta ei tiedetä, koska sitä ei ole tutkittu.”

”Asetaldehydin haitoista pitäisi tiedottaa”

Mikko Salaspuro on paitsi tutkija myös pörssiyhtiö Biohitin tieteellisen neuvottelukunnan jäsen, sen hallituk-

sen jäsen ja osakkeenomistaja vuo-desta 2008.

Sidonnaisuus yhtiöön on herättänyt kysymyksiä, sillä Biohit on alan vahva toimija. Yhtiö on tuonut markkinoille valmisteita, jotka vapauttavat maha-laukussa ja suussa L-kysteiiniä. Tur-vallinen aminohappo sitoo vapaata asetaldehydiä ja muuttaa sen vähem-män haitalliseen muotoon.

Suomalaisyritys on saanut keskus-teluun mukaan Euroopan parlamen-tin syövän ehkäisemiseen keskittyvän ryhmän (MEPs Against Cancer), joka järjesti syyskuussa asiantuntijakuule-misen alkoholin ja syövän yhteydestä.

Paikalla oli asiantuntijoita euroop-palaisten syöpäjärjestöjen katto-organisaatiosta European Cancer Leaguesta ja jäsenmaiden alkoholipo-litiikkaa koordinoivasta Eurocaresta. Myös Salaspuro osallistui europarla-mentaarikko Sirpa Pietikäisen järjes-tämään tilaisuuteen.

Heidän tarkoituksenaan on saada Euroopan elintarviketurvallisuus-virasto EFSA arvioimaan uudelleen asetaldehydin turvallisuutta ihmi-sille. Viraston toivotaan myös ryhty-vän toimiin, jotta alkoholijuomien ja elintarvikkeiden asetaldehydipitoi-suuksista viestittäisiin aktiivisemmin kuluttajille.

Mikko Salaspuron mukaan ennal-taehkäisy on tärkein toimenpide, jonka avulla asetaldehydille altistu-mista voitaisiin vähentää varsinkin riskiryhmillä.

”Jos kuluttajat tuntisivat paremmin asetaldehydin riskit ja alkoholijuo-mien ja elintarvikkeiden asetaldehy-ditasot, se vaikuttaisi varmasti heidän valintoihinsa.”

Hänen mielestään asetaldehydin haitoista pitäisi tiedottaa samoin kuin muiden syöpää aiheuttavien aineiden vaaroista.

”Yhdysvalloissa tai Kanadassa syöpäpotilaat nostavat vielä jonakin päivänä joukkokanteen asetaldehy-distä. Silloin alkoholi- ja elintarvike-teollisuudelle voi käydä samoin kuin tupakkateollisuudelle, joka tuomittiin maksamaan miljardikorvauksia.”

”Haitallisuuden arviointi äärimmäisen hankalaa”

Koko tutkijayhteisön kanta ei ole yhtä jyrkkä kuin Salaspuron.

Syyn kertoo elintarviketurval-

Jokainen tietää, että hedelmät ovat terveellistä syötävää. Pitäisikö

esimerkiksi omenien, luumujen ja banaanien sisältämää asetalde-

hydiä kuitenkin pelätä?

Scan

stoc

kpho

to

178/2015 KEMIA

hydin käyttömääriä tulisi tarkkailla, siinä tapauksessa toki tutkisimme asiaa tarkemmin”, Lukkariniemi sanoo.

Myös Lukkariniemi muistuttaa, että aromiaineena käytettävän ase-taldehydin osuus on marginaalinen verrattuna siihen altistukseen, joka aiheutuu tupakoinnista ja alkoholin juomisesta.

Asetaldehydin muodostumiseen voidaan hänen mukaansa jonkin ver-ran vaikuttaa valmistustekniikoilla, mutta ei aina.

Maitotuotteita valmistava Valio ei käytä asetaldehydiä aromiaineena. Jugurtinvalmistuksessa sitä kuiten-

kin syntyy itsestään hapatteiden toi-minnan seurauksena.

”Nykyiset miedot jugurttihapatteet tosin tuottavat asetaldehydiä vähem-män kuin 10 vuotta sitten käytössä olleet hapatteet”, kertoo yhtiön vies-tintäpäällikkö Kaisa Tikkanen.

Asetaldehydipitoisuudet jugur-teissa ovat kaikkiaan pieniä. Asetal-dehydin määrä valmiissa tuotteessa on 0,3–0,5 milligrammaa sadassa grammassa. Esimerkiksi omenassa määrä on luonnostaan moninkertai-nen jugurttiin verrattuna.

Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja.marja.saarikko@gmail.com

Asetaldehydiä esiintyy pieninä pitoisuuksina myös jugurteissa ja muissa käymällä valmistetuissa elintarvikkeissa. Perinteisessä suomalaisessa viilissä asetaldehydiä ei ole.

Ristiriitaiset viestithämmentävät kuluttajaa

Asetaldehydistä on kirjoitettu suo-malaismediassa ahkerasti. Usein moottorina ovat olleet Biohitin tekemät ja teettämät tutkimukset elintarvikkeiden sisältämästä ase-taldehydistä ja lehdistötiedotteet, joita yhtiö on julkaissut tutkimus-ten tuloksista.

Kun yhtiö pari vuotta sitten ker-toi löytäneensä Suomessa myytä-vistä jugurteista ja oluista huomat-tavia määriä asetaldehydiä, aihe poiki useita lehtijuttuja.

Mediassa verrattiin asetaldehy-diä vaarallisuudessa muun muassa asbestiin ja ehdotettiin jugurtti-purkkeihin varoitusmerkintöjä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kiirehti pian ilmoittamaan, ettei jugurtti ole terveydelle vaarallista kohtuudella syötynä. Eviran asian-tuntijat komppasivat THL:n lau-suntoa todeten, etteivät aio rajoit-taa omaa jugurtin syömistään.

lisuusvirasto Eviran erikoistutkija Pertti Koivisto: hänen mukaansa ase-taldehydin haitallisuuden arviointi on äärimmäisen hankalaa.

”Jos se olisi helppo asia, niin sehän olisi jo ratkaistu”, Koivisto sanoo.

Aineen haitallisuuden arvioimista vaikeuttaa sen luontainen esiintymi-nen paitsi alkoholituotteissa myös muun muassa kasviksissa ja hedel-missä.

”Elimistössämme on siis asetalde-hydiä, vaikka emme käyttäisi koskaan alkoholia. Alkoholijuomien nauttimi-nen nostaa elimistön asetaldehydipi-toisuutta, koska suun mikrobifloora tekee etanolista lisää asetaldehydiä.”

Evira on toteuttanut projektin, jossa se määritti asetaldehydin pitoisuuksia elintarvikkeissa. Virasto pyrkii siten arvioimaan aineen elintarvikeperäistä saantia. Hanke osoitti, että pitoisuu-det ovat yleisesti ottaen samanlaisia kuin jo raportoiduissa tutkimuksissa.

”Pitoisuuksista on siis jotakuinkin hyvä käsitys, mutta asetaldehydin haitallisiin ominaisuuksiin olisi syytä perehtyä tarkemmin. Asiaan voisivat tuoda selvyyttä epidemiologiset tut-kimukset tai altistuskokeet solumal-leilla tai eläinkokeilla”, Koivisto sanoo.

Evira on yrittänyt saada tällaiselle tutkimukselle rahoitusta, toistaiseksi kuitenkin turhaan. Asia ei Koiviston arvion mukaan ole edennyt myös-kään Euroopan elintarviketurvalli-suusvirastossa.

Lääkärikunnassa monet katsovat ainakin elintarvikeperäisen asetal-dehydin vaaroja liioiteltavan. Lääke-tieteen tohtori Antero Aitio perään-kuuluttaa Lääkärilehdessä (38/2015) asetaldehydihuolelle mittasuhteita. Hänen mukaansa kannattaa olla huo-lissaan pikemminkin alkoholin hai-toista kuin asetaldehydin.

Aitio myös muistuttaa vanhasta totuudesta: annos tekee myrkyn.

”Ei ole syytä lietsoa pelkoa pieniä asetaldehydipitoisuuksia sisältäviä elintarvikkeita kohtaan”, hän toteaa kirjoituksessaan.

Myöskään elintarvikeyrityksissä ei kanneta asiasta akuuttia huolta. Elin-tarviketeollisuusliiton asiantuntijan Mari Lukkariniemen mukaan asetal-dehydi on alalle yksi aromiaine 2 500 sallitun aromiaineen joukossa.

Teollisuuden käyttämiä aromiai-neiden määriä ei erikseen tilastoida.

”Mutta jos ilmenee, että asetalde-

Scan

stoc

kpho

to

18 8/2015KEMIA

Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyö kumppaneitamme kuluneesta vuodesta. Toivotamme tunnelmallista jo ulun aikaa ja hyvää uutta vuotta.

KEMIAN KUSTANNUS OY

Kemian alanjulkaisutoiminta

SUOMALAISTEN

KEMISTIEN

SEURA

www.kty.fi

www.finskakemistsamfundet.fi

FINSKA KEMISTSAMFUNDETFKS

www.ordior.fi

198/2015 KEMIA

Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyö kumppaneitamme kuluneesta vuodesta. Toivotamme tunnelmallista jo ulun aikaa ja hyvää uutta vuotta.

waters.com

THE SCIENCE OF WHAT’S POSSIBLE.®

chem.aalto.fi

Hyvää joulua ja menestystätulevalle vuodelle Kurkista, mitä uusia innovaatioita

löytyy pukin kontista: http://vtt.digijoulukalenteri.fi

www.thermoscientific.com

20 8/2015KEMIA

AJANKOHTAISTA

Jätteet ja sivuvirrat jalostuvat monin keinoin uusiksi raaka-aineiksi,materiaaleiksi ja tuotteiksi. Aiheesta puhuttiin Kokkola Material Week -tapahtu-massa.

Lauri Lehtinen

Hakkuutähteet, nurmi, olki ja käyte-tyt alkaliparistot muodostavat epäta-vallisen joukon raaka-aineita, jotka on yleensä mielletty jätteeksi. Sit-keällä tutkimuksella ja tuotekehityk-

Metsän ja pellon tähteetuusiksi materiaaleiksi

Viisi vuosisataa kemianteollisuutta”Kokkolan kemianteollisuuden juuret ulottuvat 1500-luvun al-kuun, jolloin seudulla aloitettiin tervanpoltto. Tervaperinteen ansi-osta Kokkola on edelleen Suomen suurimpia purjelaivojen ja venei-den rakentajia”, kertoo Kokkolan Suurteollisuusalue -yhdistyksen puheenjohtaja Thomas Slotte.

Tänä päivänä Kokkola Indust-rial Park KIP on Pohjoismaiden suurin kemianteollisuuden keskit-tymä. Alueella valmistetaan muun muassa sinkkiä ja sinkkiyhdisteitä, lannoitteita, teollisuuskaasuja, kal-siumkloridia, kalkkikiveä, lääk-keiden raaka-aineita ja kasvin-suojeluaineita sekä kobolttia eri yhdisteinä.

”KIPin kahdeksan teollista toi-mijaa ja yli 80 palveluyritystä työl-listävät suoraan noin 2 200 ammat-tilaista. Viiden viime vuoden aikana alueelle on investoitu kaik-

kiaan 413 miljoonaa euroa, josta 227 miljoonaa uuteen tuotantoon. Tuotannon viennin arvo oli viime vuonna 1,1 miljardia euroa”, Slotte kuvaa voimakasta kasvua.

Vapaana on vielä noin 70 heh-taaria raskaalle kemianteollisuu-delle kaavoitettua maata, joten uusille menestystarinoille on tilaa. Yhtenä houkuttimena on kaupun-gin joutuisa lupabyrokratia ja toi-miva yhteistyö yritysten ja viran-omaisten kesken.

Kokkolan kaupungin kehitysjoh-taja Jonne Sandberg iloitsee ke-mianteollisuuden kasvusta.

”Neljän viime vuoden aikana on syntynyt parisataa uutta työpaik-kaa ja joukko uusia investointeja. Sillä on iso merkitys kaupungille.”

Soveltava kemia kuuluu myös Kokkolan yliopistokeskuksen Chydeniuksen vahvuuksiin. Kes-kuksessa tehdään kemian ja bio-

talouden tutkimusta, ja siellä voi yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa suorittaa kemian ja ke-miantekniikan maisteriopinnot.

”Meillä on edellytykset tulla kan-sainvälisen luokan huippualueeksi resurssitehokkuudessa, luonnon-varojen tehokkaassa hyödyntämi-sessä ja jalostusasteen nostamisessa sekä ympäristövaikutusten hallin-nassa”, johtaja Tanja Risikko Chy-deniuksesta uskoo.

”Uniikki näkökulma löytyy teol-lisuuden ja biotalouden uusista synergiaeduista sekä niiden ympä-rille syntyneiden palveluyritysten kasvupotentiaalista.”

Slotte, Sandberg ja Risikko esit-telivät Kokkolan kemian klusteria Kemianteollisuus ry:n teemafooru-missa 25. marraskuuta.

Leena Laitinen

sellä nekin kääntyvät uusien tuottei-den raaka-aineiksi. Samaan aikaan Suomelle tärkeän raaka-ainelähteen metsän tuotantoa voidaan oleellisesti parantaa.

Sellunvalmistuksen sivutuotteet, kuten kuori, kannot ja latvukset, on tähän asti nähty lähinnä polttoai-neena. Niistä voidaan kuitenkin saada talteen huomattava määrä erilaisia kemikaaleja, jotka sopivat edelleen jalostettaviksi.

”Näitä raaka-aineita ei kuitenkaan kannata kuljettaa pitkälle eikä säi-lyttää kauan, sillä osa aineista haih-tuu hyvinkin nopeasti”, sanoo Tero Tuuttila Kokkolan yliopistokeskuk-sen soveltavan kemian yksiköstä.

Tuuttila toimii parhaillaan tutkijana Bioraff Botnia -hankkeessa, jossa sel-vitetään uusien tuotteiden ja materi-aalien valmistusta metsäteollisuuden sivuvirtoja hyödyntämällä.

Kiinnostavia aineita löytyy myös pellolta. Maidontuottajien määrän vähetessä Suomessa vapautuu huo-mattava määrä peltopinta-alaa muu-hun kuin karjanrehun tuotantoon.

Esimerkiksi nurmenviljely tuottaa huomattavan määrän massaa heh-taaria kohden, ja nurmen korjuu- ja käsittelykalusto on jo pääosin ole-massa.

Niin nurmesta kuin oljestakin on mahdollista valmistaa PET-muovia korvaavia furaaniyhdisteitä, kertoo

Kokkola Material Week:

218/2015 KEMIA

Kokkola Industrial ParkKokkolan kemianteollisuuden keskittymä on Pohjoismaiden suurin.

asiantuntija Sami Selkälä Toholam-min kehitys Oy:stä.

Nurmesta saadaan myös proteiinia suoraan mekaanis-termisellä hajo-tuksella, ilman naudan maitorauhas-ten myötävaikutusta.

”Nurmi hajoaa helposti kemiallista jatkojalostusta varten. Oljen solukko saadaan hajoamaan ja reaktiot alka-maan helpommin käyttämällä kuu-lamyllyä”, sanoo Selkälä, joka vastaa yhtiössä biomassan jalostusteollisuu-den kehittämisestä.

Tyhjien alkaliparistojen sisältämä mangaani ja sinkki voidaan ottaa uudelleen käyttöön ja hyödyntää maaperän hivenaineiden lähteenä, kertoo Jarmo Pudas Rec Alkaline Oy:stä.

”Paristoista valmistettu lannoite oli viime kesänä kenttäkokeissa, ja tark-kuuspuinnin tulokset vertailupelloilta valmistuvat ennen vuoden vaihdetta”, Pudas selvittää.

Menetelmän teknologiamyynnillä on hänen mukaansa potentiaaliset markkinat esimerkiksi Turkissa ja Keski-Euroopassa, joissa maaperässä

on niukasti sinkkiä ja mangaania.

Puuta tarvitaan lisää

Metsä on Suomelle entistä tärkeämpi raaka-ainevarasto, sillä nykyisten tuotteiden lisäksi monet uudet, lupaa-vat jalostussuunnat pohjaavat puun eri osien käyttöön. Metsän tuotta-vuutta parannetaankin monin kei-noin, kuten taimien jalostuksella.

”Esimerkiksi männyn jalostus antaa noin neljänneksen paremman tuoton kuutiometreinä”, kertoo met-säbiotekniikan dosentti Tuija Aronen Luonnonvarakeskuksesta.

Arosen mukaan ”rotutaimia” tuo-tettiin aiemmin erittäin hyvien puu-

yksilöiden siemenistä. Luonnonolot, kuten ulkopuolisten puuyksilöiden aiheuttama pölytys, heikensivät kui-tenkin tulosta.

Nykyisin ylivertaiseksi on osoittau-tunut solukkolisäys, jolla kasvullisia alkioita voidaan tuottaa suuria mää-riä. Alkiot voidaan syväjäädyttää siksi aikaa, kun koeviljely osoittaa, mitkä alkiolinjoista ovat parhaita.

Metsän kasvuun vaikuttaa myös lannoitus. Tuhka- ja yhdyskuntajät-teillä tehty lannoitus on osoittanut kasvulisäyksen olevan samaa luok-kaa kuin kaupallisilla lannoitteilla-kin. Tällä hetkellä lainsäädäntö estää yhdyskuntajätteen levittämisen met-sään, joten painetta on sekä lannoit-teen kehitykseen että lainsäädännön muuttamiseen.

Uusista raaka-aineista ja materiaa-leista puhuttiin kansainvälisessä Kok-kola Material Week -tapahtumassa, joka järjestettiin Kokkolassa 24.–29. lokakuuta.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.lehtinen.lauri@kolumbus.fi

Nurmesta ja oljesta voidaan valmistaa PET-

muovia korvaavia furaaniyhdisteitä.

22 8/2015KEMIA

UUTISIA

Kehittyvällä biotaloudella on mahdollisissa kriisioloissa tärkeä tehtävä turvata Suomen huolto-varmuutta. Esimerkiksi sellu-tehtaat voitaisiin valjastaatuottamaan yhteiskunnalle välttämättömiä peruskemikaaleja.

”Biotalouden kehittyminen vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista sekä energian että kemian tuotteiden tuotannossa. Samalla syntyy uuden-laista osaajien yhteistyötä ja arvover-kostoja, jotka osaltaan parantavat huol-tovarmuutta.”

Näin sanoo Kemianteollisuus ry:n asiamies, kemiantekniikan tohtori Maija Pohjakallio, joka on tehnyt selvityksen biotalouden roolista huoltovarmuuden turvaamisessa. Lokakuussa ilmestynyt selvitys on julkaistu myös nettiversiona biotalous.fi-sivustolla.

Pohjakallion mukaan poikkeusoloissa olisi mahdollista modifioida ja valjastaa sellutehtaat tuottamaan yhteiskunnalle tärkeitä peruskemikaaleja kuuden kuu-kauden sisällä. Myös muilla biojalosta-jilla on osaamista ja laitteistoja esimer-kiksi vedyn, metanolin ja hiilivetyjen tuotantoon puuhakkeesta ja biopohjai-sista jätteistä.

”Peruskemikaalien avulla pystytään tuottamaan suuri kirjo muita kemian tuotteita”, Pohjakallio sanoo ja korostaa kotimaisen biotalouden kehittämistä kokonaisuutena.

”Suomen kannattaa panostaa etenkin korkeaa lisäarvoa tuottavaan biojalos-tukseen ja turvata kotimaista ja paikal-lista tuotantoa. Uutta toimintaa syntyy usein nykyisten tuotantolaitosten kyl-keen.”

Vaikka biotalous on nopeassa kas-vussa, suurin osa sen tarjoamasta poten-tiaalista kemian alalla on Pohjakallion mukaan vielä hyödyntämättä. Kehitys vauhdittuu, kun eri toimijat saadaan tiiviimpään yhteistyöhön. Toimialo-jen rajat hälvenevät, sillä esimerkiksi kemian-, metsä- ja energiateollisuus hyödyntävät jo nyt samoja raaka-aine-virtoja ja valmistavat tuotteita samoille markkinoille.

Biotalous parantaa huoltovarmuutta

”Äänekoskella, Kuopiossa ja Kemissä on vireillä sellutehdashankkeet, jotka kaikki tähtäävät monipuolisempaan bio-tuotevalikoimaan kuin perinteiset sellu-tehtaat.”

Tavoitteena uudet arvoketjut

Romuttaako öljyn halpa hinta biotalou-den hyvän nosteen? Ei, vastaa VTT:n professori Ali Harlin mutta toteaa hin-takilpailun kasvattavan painetta kehittää biomassoista nimenomaan korkean lisä-arvon tuotteita.

”Risupaketit eivät nyt riitä. Lisäarvo kasvaa, kun sellusta ja bioenergiasta ede-tään biokemikaaleihin, biomateriaalei-hin, lääkkeisiin ja kosmetiikkaan.”

”Bio-etuliitteellä sinällään ei ole itseis-arvoa, vaan tuotteiden on oltava omi-naisuuksiltaan muita parempia”, Harlin sanoo ja korostaa uusien arvoketjujen syntymistä.

”Puun arvoketjut kasvavat, kun

Antti

Viit

ala/

Met

sä G

roup

Äänekoskelle vuonna 2017 valmistuva Metsä Fibren biojalostamo on esimerkki modernista tuotantolaitoksesta, jossa syntyy paljon muutakin kuin perinteistä sellua.

mekaaninen puunjalostus tuottaa perinteisten rinnalle uusia ekotehok-kaita komposiittirakenteita. Kemialli-nen puunjalostus taas täydentyy bioma-teriaaleilla ja -kemikaaleilla samalla, kun bioenergian merkitys vahvistuu.”

UPM:n Biofore-auto näyttää esimerk-kiä biomateriaalien innovatiivisesta käytöstä. Nanoselluloosa on edennyt jo lupauksista sovelluksiin: komposiittima-teriaaleihin, kuitukankaisiin, paperiin ja kartonkiin, älykkääseen painamiseen ja kosmetiikkaan.

”Myös sellu saadaan tulevaisuudessa kiertämään esimerkiksi tekstiileiksi. Toimivia prototyyppejä on jo olemassa, mutta kaupallisten sovellusten pullon-kaulana on toistaiseksi pääoman puute.”

Pohjakallio ja Harlin puhuivat Huolto-varmuusorganisaation teollisuussekto-rin järjestämässä bio- ja kiertotalousse-minaarissa Helsingissä 12. marraskuuta.

Leena Laitinen

Asetaldehydi on WHO:n luokittelema syöpää aiheuttava aine eli karsinogeeni, joka on erityisen vaarallista jos sinulla on:

• hapoton maha

• haponestolääkitys

• krooninen helikobakteeri-infektio

• tai jos tupakoit

CE-merkityt Acetium-kapselit ja -imeskelytabletit ovat saatavilla apteekeista kautta maan. Acetium-tuotteet valmistetaan Suomessa.

Lue lisää: acetium.fi

Acetium-imeskelytabletit poistavat jopa yli 90 % alkoholinkäytön ja tupakoinnin aikana sylkeen liukenevasta asetaldehydistä.

Acetium-kapseleiden sisältämä L-kysteiini sitoo mahalaukussa 60-90 % asetaldehydistä vaarattomaksi yhdisteeksi, joka poistuu elimistöstä.

SUOJAA VATSAASI JA SUUTASIUusi maku!Salmiakki

Diagnostiikkayritys LS CancerDiag on saanut syöpätestilleen patentin Austra-liassa. Suomalaisyhtiön rakentama me-netelmä löytää periytyvän syöpäoire-yhtymän jo ennen taudin puhkeamista.

Yhtiöllä on vireillä patenttihakemuk-set myös maailman muilla päämark-kina-alueilla.

DiagMMR-testi tunnistaa perimästä tietyn dna:n korjausmekanismin puut-teen, MMR-geenin mutaation, joka johtaa niin kutsuttuun Lynchin synd-roomaan. Syndrooma on tärkein perin-nöllisen paksu- ja peräsuolisyövän ai-heuttaja ja monien muidenkin syöpien merkittävä riskitekijä.

Aiempien menetelmien avulla on ollut mahdollista diagnosoida Lynchin synd-rooma vasta, kun syöpä on jo kehittynyt.

Testi perustuu Helsingin yliopistossa yli 20 vuotta jatkuneeseen tutkimus-työhön. Menetelmää kehittänyttä ryh-mää johtaa professori Minna Nyström.

LS Cancer Diag pyrkii saamaan tes-tinsä myyntiin vuonna 2017. Yhtiön mukaan Lynchin oireyhtymään liitty-vän diagnostiikkamarkkinan arvo on noin 35 miljardia arvoa.

Likaa hylkiviä tekstiilejä valmistava Tefismart on tehnyt merkittävän kau-pan arabimaihin.

Yritys toimittaa nanopinnoitettuja pöytäliinoja ravintoloille ja hotelleille muun muassa Arabiemiraatteihin, Qata-riin, Kuwaitiin, Omaniin, Bahrainiin ja Saudi-Arabiaan. Jakelusta vastaa dubai-lainen Onground-yhtiö.

Pelkästään Dubaissa on 18 000 ravin-tolaa, joiden pöytäliinojen pesemiseen käytetään päivittäin 15 miljoonaa lit-raa puhdasta vettä, arabimaissa niukkaa hyödykettä. Pesun hiilijalanjälkeä kas-

Suomalaiselle syöpätestille patentti Australiassa

Arviolta kolme henkeä tuhannesta kantaa perinnöllistä MMR-geenin mutaatiota, joka nostaa heidän riskiään sairastua Lynchin oireyhtymän syöpiin.

Nanotekstiiliyrityksellesuurkauppa arabimaihin

Joha

nna

Kont

tila

Toimitusjohtajat Oliver Schulz (vas.) Onground Groupista ja Jori Rusanen Tefismartista allekirjoittamassa sopimusta. Takana Fintran hallituksen puheenjohtaja Arto Tenhunen (vas.), suurlähettiläs Riitta Swan, ministeri Lenita Toivakka sekä toimitusjohtaja Jens Ro-der ja liiketoimintajohtaja Abid Raza Ongroundista.

vattavat lisäksi veden lämmitysenergia, kuljetusten päästöt ja kemikaalit.

Tahraantumattomien tekstiilien ansi-osta vedenkulutuksessa voidaan suoma-laisyhtiön mukaan päästä jopa 90 pro-sentin säästöihin.

Suomessa Tefismartin käsittelemiä tekstiilejä käytetään jo yli 100 000 ravin-tolapöydässä. Tuotteet ovat myynnissä myös Ruotsissa, Virossa ja Kanadassa.

Tefismart ja Onground sopivat kau-pasta Dubaissa ulkomaankauppami-nisteri Lenita Toivakan marraskuisella vienninedistämismatkalla.

Scan

stoc

kpho

to

UUTISIA

”Kun saimme yrittäjäpal-kinnon seitsemän vuotta sit-ten, tuntui että olimme teh-neet jotain taloudellisesti oikein. Ympäristöpalkinnon saaminen tuntui sydämessä hyvältä.”

Näin summaa keravalai-sen Beta Neon Oy:n toimi-tusjohtaja Harri Hägg mie-lihyvänsä palkinnosta, jonka Keravan kaupunki luovutti yritykselle itsenäisyyspäivän juhlassaan 4. joulukuuta.

Vuodesta 2002 jaettu ympäristöpalkinto on tun-nustus kestävän kehityksen ja kaupunkikuvan edistämi-sestä. Palkinnon ovat aiem-min saaneet muun muassa Oy Sinebrychoff Ab, Lassila & Tikanoja Oyj ja Europress Oy.

Beta Neon suunnittelee, valmistaa, asentaa, huoltaa ja modernisoi valo- ja ulkomai-noksia. Reilut parikymmentä vuotta toiminut perheyritys käyttää led-tuotteita, joiden

Ympäristöpalkinto Beta Neon Oy:lle

Led-tekniikalla säästyy energiaa ja euroja

energiankulutus on markki-noiden pienimpiä ja elinkaari pitkä.

”Led-jäte voidaan kier-rättää kokonaan. Vanhojen valomainosten metalliosat toimitetaan sulatettavaksi ja käytetään uudelleen. Neon- ja loisteputket toimitamme ongelmajätteiden käsittely-laitokseen, jossa niistä erote-taan elohopea ennen muun materiaalin hyödyntämistä”, Hägg kertoo.

Moderni led-tekniikka säästää ympäristön lisäksi euroja. Beta Neonin sivuilla oleva laskuri kertoo asiakas-yritysten säästäneen tähän mennessä yli 730  000 euroa energiakuluja. Harri Häggin mukaan Suomessa säästyisi ”ydinvoimalan verran” ener-giaa, jos kaikki soveltuvat ulko- ja sisätilavalot vaihdet-taisiin ledeiksi.

”Energiansäästö tukee yri-tysten green office -ajattelua. Hyvälaatuiset led-mainokset

ovat myös pitkäikäisiä, mikä vähentää huoltoliikennettä ja -kuluja”, yhtiön talouspääl-likkö Sirpa Hägg täydentää.

Sirpa Hägg vaihtoi vakitui-sen työnsä Neste Oilin tutki-mus- ja kehityslaboratoriossa yrittäjyyteen vuonna 2010, jolloin Beta Neon kamppaili monen muun pienen yrityk-sen tavoin kovissa talouspai-neissa.

”Sellaisina aikoina yrittäjän usko tulevaisuuteen on koe-tuksella. Yhteinen päätök-semme oli, että tulin täyspäi-väisesti mukaan työhön.”

”Ratkaisu on toiminut hyvin. Harri on vahva ideoija ja toteuttaja, ja oma roolini on pitää yrityksen talous kunnossa.”

Perinteinen ulkoasu uudella tekniikalla

Uutena palveluna Beta Neon on kehittänyt työtavan, jonka avulla led-valoilla voidaan saavuttaa ulkonäöllisesti van-haa neonmainosta vastaava lopputulos.

Perinteisillä mainoksilla on kaupunkikuvassa histo-riallista arvoa. Esimerkiksi

Helsingin päärautatieaseman sisäänkäyntien päällä olevat tekstit toteutettiin neonput-killa Helsingin olympialais-ten alla.

Tekstit korvattiin hiljattain led-putkella, jota käsitellään kuten neonvalojen lasiput-kea ja joka voidaan taivut-taa myös paluukierrokselle itsensä taakse. Tekniikalla voidaan toistaa kaikki neon-putkien tuottamat värit.

Satunnainen ohikulkija tuskin huomaa muutosta, ja se on tarkoituskin. Ratkaisu kelpasi myös Museoviras-tolle, joka valvoo arvoraken-nusten ilmiasun säilymistä.

Beta Neonilla on noin 700  000 euron liikevaihto ja viisi vakituista työntekijää. Sesonkiaikoina pestataan lisävoimia.

Myös yrittäjäparin kaksi tytärtä ovat osallistuneet toi-mintaan. Ajan mittaan sel-viää, löytyykö yritykselle tätä kautta jatkajaa.

”Mieluisaahan se olisi, mutta emme aseta paineita tytöille”, Harri Hägg hymyi-lee.

Leena Laitinen

Mar

kku

Jout

sen

”On hienoa, että pienikin yritys voi tehdä asioita, jotka huoma-taan”, Harri ja Sirpa Hägg iloitsevat.

Beta Neon Oy:n työ ympäristön hyväksi palkittiin Keravan kaupungin itsenäisyyspäivän juhlassa. Valomainosyrityksen led-ratkaisut säästävät sekä energiaa että rahaa.

Ainainen kiire ja asiat solmussa?

It’s not magic, it’s expertise 09 825 64 200 | info@dra.fi | www.dra.fi

Tarjoamme ratkaisun yrityksenne resurssipulaan. Asiantuntijamme auttavat kaikissa tuotteen elinkaaren vaiheissa:

• lääkevalmisteet ja ravintolisät• terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet• kosmeettiset valmisteet• biosidivalmisteet• käyttöturvallisuustiedotteiden käännökset.

Ota yhteyttä vaikka heti! Mietitään yhdessä nopein reitti päämääräänne!

Draconsulting_Kemialehti_185X60.indd 1 25/11/15 10:33

Helsingin yliopiston kemianlaitoksessa toimiva kemianluokka Gadolin juh-lii remonttinsa päättymistä avoimin ovin.

Kiinnostuneilla on tilai-suus tutustua Gadolinin uusiin tiloihin ja monipuo-lisiin työskentelymahdol-lisuuksiin 19. tammikuuta kello 14–17.

Avointen ovien päivänä järjestetään myös leikki-

Suomen joukkueelle kultaasynteettisen biologian kisassa

Kemianluokka Gadolinissaavointen ovien päivä

Aalto-yliopiston ja Helsin-gin yliopiston opiskelijoiden muodostama joukkue on saa-nut kultamitalin kansainväli-sessä synteettisen biologian opiskelijakilpailussa.

Maailmanlaajuiseen iGEM 2015 -kisaan osallistui 280 joukkuetta, joista 259 oli mukana Yhdysvaltain Bosto-nissa järjestetyssä finaalissa. Joukkueista 114:lle myön-nettiin suorituksestaan kul-tainen mitali.

Suomalaisjoukkueen kil-pailuprojektin innoittajana oli Turun yliopiston tutki-mushanke, jossa tuotetaan propaania bakteereissa. Jouk-kue käytti biologisen tuotto-systeeminsä suunnittelussa apuna matemaattista mallin-nusta ja kokeili onnistuneesti jatkuvatoimista bioreaktori-kasvatusta Turusta saadulla

Aalto

-Hel

sink

i iG

EM

Kultaa Suomeen toivat Arto Lehisto (takana vas.), Annakarin Korppoo, Petra Tuomiranta, joukkueen mentori, Aalto-yliopiston professori Markus Linder, Tuukka Miinalainen, Juuso Rusanen ja Victor Rodrigues sekä Linda Hyrkkänen (edessä vas.), Riikka Huusari, Tamannae Alam ja Milla-Mari Vastavuo.

bakteerikannalla.Joukkue toteutti kilpai-

lutyönsä Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkea-koulun tiloissa. Bostonin tuo-maristo kehui etenkin mal-linnusten monipuolisuutta

mutta myös projektin yleistä toteutusta.

Kilpailun pääpalkinnon voitti yhdysvaltalaisen Wil-liam & Mary -yliopiston pro-jekti, jossa tutkittiin eri pro-moottorien välistä variaatiota

geeniekspression voimak-kuudessa ja promoottorien kohinaa. Voittajajoukkue sai tunnustusta erityisesti huo-lellisuudestaan ja tuloksis-taan, jotka hyödyttävät myös tulevia iGEM-joukkueita.

Gadolinissa vierailee vuosittain yli 4 000 lasta ja nuorta. Kemian-luokka etsii uusia yhteistyökumppaneita tukemaan työtä.

mielinen Kemiaralli, jossa kemian kiehtovaan maail-maan tutustutaan mobiili-laitteiden avulla.

Kemianluokka Gadolin on moderni kemian oppimis-ympäristö, joka on suunni-teltu tukemaan sekä oppilaita että opettajia. Vierailukäynnit luokassa ovat maksuttomia. Lisätietoa luokasta saa osoit-teesta www.kemianluokka.fi.

26 8/2015KEMIA

UUTISIAPalstalla seurataan tervatalkoiden etenemistä.Pelastetaan Terva

Eläköön terva ry kerää jäseniä ja lahjoituksia

Pesämuna tervan Reach-rekisteröintiin

Tervalla on monta käyttöä. Jokioisten Museorautatien vanha höy-ryveturi komeilee Humppilan asemalla.

Suomalainen mäntyterva on pelastamisen arvoi-nen kansallisaarre. Tätä mieltä ovat Eläköön terva -yhdistyksen ensimmäi-set jäsenet ja lahjoittajat.

Syyskuussa perustettu Elä-köön terva ry on aloitta-nut rahoituksen keräämisen mäntytervan Reach-rekis-teröintiin. Rahaa prosessiin tarvitaan yli 100 000, mah-dollisesti jopa 200 000 euroa. Rekisteröinti on tehtävä kesä-kuuhun 2018 mennessä, jotta tervan kaupallinen valmistus ja käyttö olisi mahdollista myös tulevaisuudessa.

”Tarkoitus on kerätä pää-osa tarvittavasta summasta lahjoituksina yrityksiltä, sää-tiöiltä ja järjestöiltä. Yksi-tyishenkilöt voivat osallistua talkoisiin liittymällä yhdis-tyksen jäseniksi. Toivotamme kaikki lämpimästi tervetul-leiksi”, sanoo projektipääl-likkö Teija Aaltonen.

Yhdistykseen voi liittyä myös yhteisöjäsenenä. Yksi-tyishenkilön jäsenmaksu on 20 euroa vuodessa, yhteisöjen ja yritysten 200 euroa vuo-

dessa. Yhdistyksen jäsenet saavat kaksi kertaa vuodessa ilmestyvän Eläköön terva! -lehden.

Ensimmäisinä yhteisöjäse-ninä yhdistykseen ovat liit-tyneet Suomalaisten Kemis-tien Seura ja Kemia-lehti. Ensimmäisen lahjoituksen yhdistykselle on tehnyt Väri-teollisuus ry, ja lisää lahjoi-tuspäätöksiä on luvassa lähi-aikoina.

Eläköön terva ry toimii talkoohengessä vapaaehtois-ten terva-aktiivien voimin. Yhdistyksen saamat lah-joitukset ja valtaosa jäsen-maksuista ohjataan tervan rekisteröintikustannusten maksamiseen. Mahdolli-set yli jäävät varat käytetään tervan käytön edistämiseen ja tervaperinteen dokumen-tointiin.

Yhdistykseen voi liittyä nettiosoitteessa www.pelas-tetaanterva.fi > Yhdistys. Hankkeen tuoreimmat kuu-lumiset löytyvät facebookin Pelastetaan terva -sivulta, joka on kerännyt jo toistatu-hatta seuraajaa.

Leena Laitinen

Kiilto Oy on saanut liimoil-leen EU:n uuden lainsää-dännön edellyttämän elin-tarvikehyväksynnän. Yhtiön liimoja voidaan siten käyttää elintarvikekontaktimateriaa-leina.

Elintarvikepakkauksissa käytettävien liimojen EU-hyväksyntä oli pilottiprojekti, jonka toteutti diplomityö-nään Tampereen teknillisestä yliopistosta valmistunut Tero Järvenpää.

Kiillon liimat hyväksyttiinelintarvikepakkauksiin

Tavoitteeni oli kiteyttää tuoteturvallisuuden, lainsäädännön ja kemian tiedot mahdollisimman yksinkertaiseen muotoon, kertoo myös keihäänheittäjänä tunnettu diplomi-insinööri Tero Järvenpää.

Kiilt

o O

y

Kiillon liimoja on aiem-minkin saanut käyttää elin-tarvikepakkauksissa, mutta elintarvikkeiden kontaktima-teriaaleja  koskevaa EU-lain-säädäntöä on tarkennettu. Lisäksi tuoteturvallisuutta koskevien säädösten ja ase-tusten kirjo on laaja ja niiden tulkinta vaihtelevaa.

Järvenpää kokosi työssään nykyiset vaatimukset yhteen ja kehitti Kiillolle niiden poh-jalta uuden toimintamallin.

Tim

o-Pe

kka

Aalto

nen

Patenttihakemuksilla nopeutettukäsittely Virossa ja SaksassaSuomalaisilla patenttihakemuksilla on nyt mahdollisuus nopeutet-tuun käsittelyyn Viron ja Saksan patenttivirastoissa. Molemmat virastot ovat liittyneet kansainväliseen GPPH-yhteistyöhön. GPPH-järjestelmä vähentää eri maiden patenttivirastoissa tehtävää päällekkäistä tutki-mustyötä. Hakija voi pyytää nopeutettua käsittelyä sen jälkeen, kun yhden maan virasto on hyväksynyt hakemuksen vaatimukset.

Lisäsuojatodistustenvoimassaoloaika muuttuiLääke- ja kasvinsuojeluaineille myönnettävien lisäsuojatodistus-ten (SPC) voimassaoloaika lasketaan patentti- ja rekisterihallituksen uuden käytännön mukaan niiden EU-myyntiluvan tiedoksiantopäi-västä. Aiemmin voimassaoloaika laskettiin EU-myyntiluvan myöntä-mispäivästä. Muutoksen taustalla on EU:n tuomioistuimen kanta, jonka mukaan voimassaoloaika on tulkittava kaikissa jäsenmaissa yhtenäi-sesti.

278/2015 KEMIA

NÄKÖKULMA

Kemia-lehden kolumnisti Anja

Nystén on kirjoittanut kirjat Kemikaali-

kimara ja Kemikaali-kimara lapsiperheille

(Teos 2008 ja 2013). Hän pitää blogia osoit-teessa www.kemikaali-

kimara.blogspot.com.

MONI AJATTELEE, että kun erittäin haitallisen aineen käytölle ja tuotannolle saadaan laissa rajoituk-sia, asiat ovat kunnossa. Näin ei kuitenkaan ole, vaan jo valmistetut aineet voivat olla murheenamme pitkään.

Osallistuin hiljattain kansainväliseen pestisidifooru-miin, jonka aiheena olivat kielletyt ja käytöstä poiste-tut torjunta-aineet. Prosessitekniikkaa opiskellut ja pari vuosikymmentä suunnittelutöitä tehnyt ei voinut kuin hämmästellä entisaikojen käytäntöjä.

Esimerkiksi lindaanin valmistuksessa tehtaasta tuli ulos varsinaista tuotetta 15–20 prosenttia. Loput 80–85 prosenttia oli ongelmajätettä, joka kasattiin tehdasalu-eelle tai kuskattiin kaatopaikalle. Kyse on POP-aineesta, joka on hyvin hitaasti hajoavaa, kaukokulkeutuvaa ja eliöihin kerääntyvää. KÄYTÖSTÄ POISTETUT torjunta-aineet ovat mur-heena etenkin Venäjällä ja niin sanotuissa Eecca-maissa eli Itä-Euroopassa, Kaukasuksella ja Keski-Aasiassa.

Hurjimpia esimerkkejä on kirgisialainen lammas-lauma. Koko lauma kuoli juotuaan vettä lätäköistä alueella, jossa on maahan haudattuja torjunta-aineita. Ihmisiä joutui sairaalaan heidän syötyään kyseisten lam-paiden lihaa. Tämä tapahtui 2000-luvulla.

Ongelmia on muuallakin. Espanjassa on toiminut val-tava lindaanitehdas, joka on jättänyt jälkeensä jätettä reilut kaksi kertaa enemmän kuin Venäjä ja Eecca-maat yhteensä. Sveitsin Baselissa Reinin rannalla on tehdas-alue, joka edelleen saastuttaa kaupunkilaisten ilmaa ja joen vettä.

VANHOJEN SYNTIEN päälle on kasattu uusia.Ruotsissa havaittiin pohjavesien saastuneen lento-

kenttien läheisyydessä. Syynä oli sammutusaineiden sisältämä PFOS. Brasiliassa rautamalmikaivoksen pato-allas murtui, jolloin lähialue kylineen hautautui haitalli-sia kemikaaleja sisältävään kaivosjätteeseen.

Meillä on Talvivaara ja Kittilän kultakaivos, joka tais-telee jätealtaan liian suuren vesimäärän kanssa. Saas-tumista on kenties saatu vähennettyä, mutta ei lope-tettua.

Anja Nysténanja.nysten@gmail.com

Vanhat ja uudet synnit

SILLOIN ENNEN

Kemia-Kemi 12/1980Neljäkymmentä vuotta muovialan yhteistoimintaaRaaka-aineen jakajasta koulutus- ja informaatiojärjestöksi

Kemia-Kemi 6/1990Muoviyhdistys 50 vuotta

Vielä sotavuosina met-säteollisuus oli vientite-ollisuutta ja kaikki muu kotimarkkinateollisuutta. Jälkimmäiseen kuului vähäinen muovi tai, kuten silloin vielä sanottiin – keinohartsiteollisuus. Vuonna 1940 valtiovalta toivoi, että kotimarkki-nateollisuus järjestäy-tyisi. Keinohartsiteolli-suuden kokoamisen sai tehtäväkseen varatuo-mari Lauri J. Kivekäs, sittemmin vuorineuvos ja Muoviyhdistyksen kunnia-puheenjohtaja. Hän sai koolle 12 silloisista 16 yrityksestä, jotka alalla toimivat. Nämä perustivat 31.10.1940 Nappi- ja keinohartsiteollisuuden luottamusneuvoston. Siitä las-kee alkunsa nykyinen Muoviyhdistys ry. Yhdistyksen nimi ehti olla välillä Tekohartsiteollisuusliitto, mutta saatuaan itse aikaan suomenkieleen muovi-sanan, sen nimi vuonna 1949 muutettiin nykyiseksi.

Muoviyhdistys r.y. vietti 50-vuotisjuhliaan 5.10.1990. Juhlapäivänä Helsingin kaupunginmu-seossa avattiin muoviai-heinen näyttely, julkistet-tiin muovialan historiasta kertova kirja sekä järjes-tettiin seminaari Finlan-dia-talossa.

Muoviyhdistys, joka on maailman vanhin muo-vialan henkilöjärjestö, perustettiin v. 1940 Suo-men jouduttua sotaan. Ulkomaankauppaa oli säännösteltävä ja keino-hartsien rajoitetut tuontimäärät jaettava tasapuolisesti. Alan 16 kotimaisesta yrityksestä 12 järjestäytyi tällöin Nappi- ja keinohartsiteollisuuden luottamusneuvostoksi. Muovi-sanan vakiinnuttua suomen kieleen yhdistys sai nykyisen nimensä v. 1949. Muoviyhdistyksen tehtäviin kuuluu nykyi-sin muovialan sisäinen tiedotus, kustannustoiminta ja kou-lutus.

Ida

Pim

enof

f

VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES

BANG & BONSOMER GROUP OYItälahdenkatu 18 A00210 HelsinkiPL 93, 00211 Helsinkipuh. (09) 681 081faksi (09) 692 4174company@bangbonsomer.fiwww.bangbonsomer.com

BAYER OYTurun toimipistePansiontie 47PL 415, 20101 TurkuEspoon toimipisteKeilaranta 12PL 73, 02151 Espoopuh. 020 785 21faksi 020 785 2020etunimi.sukunimi@bayer.comwww.bayer.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product Groups Kasvinsuojeluaineet ja torjunta-

aineet – Crop Protection Agents and Control Substances

Reseptilääkkeet, itsehoitovalmis-teet ja välineet diabeteksen hoidon seurantaan – Prescription Medicines, Consumer Health Products and Tools for Monitoring Diabetes Therapy

Teollisuuden raaka-aineet ja kemi-kaalit – Industrial Raw Materials and Chemicals

BUSCH VAKUUMTEKNIK OYSinikellontie 401300 Vantaapuh. (09) 774 60 60faksi (09) 774 60 666info@busch.fiwww.busch.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsPuhaltimet – BlowersPumput – PumpsTyhjiöpumput – Vacuum PumpsKompressorit – Compressors

DOSETEC EXACT OY Vaakatie 3715560 Nastolapuh. (03) 871 540faksi (03) 871 5410info@dosetec.fietunimi.sukunimi@dosetec.fiwww.dosetec.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAnnostelujärjestelmät – Batching

SystemsHihnavaa’at – Belt WeighersJauheiden ja rakeitten säkitys –

Sacking for Pulver and Granulate Materials

Laboratoriovaa’at – Laboratory Balances

Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems

Säiliövaa’at – Tank Weighing Säkinpurkauslaitteet – Dischargers

for SackSäkkien täyttökoneet – Sack Filling

MachinesVaa’at – Balances & Scales

28

CHEMATUR ECOPLANNING OYPohjoisranta 11 F28100 PoriPL 78, 28101 Poripuh. (02) 6240 200faksi (02) 6240 290info@ecoplanning.fiwww.ecoplanning.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsHaihdutuslaitokset – Evaporation

Plants Kiteytyslaitokset – Crystallization

PlantsHappojen talteenottolaitokset – Acid

Recovery PlantsFosforihapon puhdistus- ja väke-

vöintilaitokset – Phosphoric Acid Purification and Concentration Plants

BERGIUS TRADING ABKäyntiosoiteItälahdenkatu 200210 Helsinki PostiosoitePL 12400181 Helsinkipuh. 040 540 3439kim.jarlas@bergiustrading.comwww.bergiustrading.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsFluidisaattorit – Fluidizers Jauhaimet – GrindersSekoittimet – Mixers

For qualified milling & mixingLaadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen

Kysy ensin meiltä • At your service

BASF OY Tammasaarenkatu 3 00180 Helsinki puh. (09) 615 981 etunimi.sukunimi@basf.com www.basf.com, www.basf-cc.fi

Vihreät sivut myös verkossa.

BOREALIS POLYMERS OY PL 33006101 Porvoop. (09) 394 900etunimi.sukunimi@borealisgroup.comwww.borealisgroup.com

Itäinen Rantakatu 7220810 Turkupuh. (02) 412 411Mobile: 040 5000427info@elomatic.comwww.elomatic.cometunimi.sukunimi@elomatic.comMuut toimipaikat:Hatanpäänkatu 1A33900 TampereVernissakatu 101300 VantaaKangasvuorentie 1040320 JyväskyläKiilakiventie 190250 Oulu

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAutomaatio- ja sähkösuunnittelua

– Automation and Electrification Design

Energiakonsultointi – Energy Consulting

Laitesuunnittelua – Unit Operation Design

Projektipalvelut – EPCM Project Services

Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems

Prosessisuunnittelua – Process Design

Tehdassuunnittelua – Plant Design

Logomme väri on PMS 288 (tumman sininen), joten valitkaa teippilogon väri mahdollisimman lähellä sitä

ELOMATIC OY FOOD & CHEMICAL ENGINEERING

29

FISHER SCIENTIFIC OYRatastie 201620 VantaaAsiakaspalvelu ja tilaukset:puh. (09) 802 76 280faksi (09) 802 76 235fisher.fi@thermofisher.comwww.fishersci.fi

GEA FINLAND OYHiomotie 1900380 Helsinkipuh. 0207 558 960faksi 0207 558 969www.gea-pe.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsHaihdutinlaitokset – Evaporator

PlantsHomogenisaattorit – HomogenizersJäähdytystornit – Cooling TowersLeijupetikuivaimet – Fluid Bed

DryersSpray-kuivurit – Spray Dryers

Tavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesGEA NIRO

INNOVATICSRatamestarinkatu 13 A00520 Helsinkipuh. 010 281 8900innolims@innovatics.fiwww.innovatics.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLIMS-järjestelmät – LIMS SystemsLaboratorion tiedonhallintajärjes-

telmät – Laboratory Information Management Systems

Tavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesInnoLIMS

IS-VET OYKilpivirrantie 774120 Iisalmipuh. (017) 832 31faksi (017) 832 3570myynti@isvet.fiwww.isvet.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAnalyysivaa’at – Analytical BalancesKemikaalikaapit – Chemical CabinetsLaboratoriokalusteet ja -sisusteet –

Laboratory Fitments and FittingsLaboratoriokemikaalit – Laboratory

ChemicalsVaa’at – Balances & ScalesVaakapöydät – Balance TablesVetokaapit – Fume Hoods

Vihreiden sivujennettiversio

UUDISTUI!• mukana asiakasyritysten logot• helppokäyttöisellä tuotehaulla

löydät nopeasti etsimäsi palvelut

Tutustu ja tule mukaan!kemia-lehti.fi > Vihreät sivut

KALUSTE-PROJEKTIT OYPukinmäentie 235700 Vilppulapuh. (03) 471 7300faksi (03) 471 7322kalpro@phpoint.fiwww.kalusteprojektit.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratoriokalusteet ja -sisusteet –

Laboratory Fitments and FittingsVaakapöydät – Balance TablesVetokaapit – Fume Hoods

”Tietojen haku onkin nyt kätevää.”

Varaa heti oma paikkasi.Ota yhteyttä:

milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi puh. 040 766 1346

irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. 040 827 9778

KIILTO OYTampereentie 40833880 LempääläPL 250, 33101 Tamperepuh. 020 7710 100faksi 020 7710 101etunimi.sukunimi@kiilto.comwww.kiilto.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKiinnityslaastit – Cementitious

AdhesivesLakat – LacquersLiimat – AdhesivesSaumauslaastit – Grouts for TilesSeinä- ja lattiatasoitteet – Wall

Plasters and Floor LevellingsSilikonit– SiliconesValimohartsit – No-Bake ResinsVedeneristeet – Waterproofing

Membranes

VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES

30

METROHM NORDIC OYKoskelontie 19 B02920 Espoopuh. 010 7786 800faksi 09 8190 5855mail@metrohm.fiwww.metrohm.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAlkuaineanalytiikka – Analytics of

Elements Elektrodit – ElectrodesElohopea-analytiikka – Analytics of

mercuryIonikromatografit – Ion chromato-

graphspH- ja johtokykymittarit – pH and

conductivity measurement devicesPolarografit – PolarographsStabiilisuusmittarit – Stability

measurement devicesSpektroskopia – SpectroscopySähkökemian laitteet – Electrochemi-

cal equipmentTitraattorit ja annostelijat – Titrators

and dispensersTOC-analytiikka – TOC AnalyticsVoltametrit – Voltameters

PERKINELMER FINLAND OYMustionkatu 620750 TurkuPL 10, 20101 Turkupuh. (02) 2678 111faksi (02) 2678 305www.perkinelmer.comAsiakaspalvelu: puh. 0800 117 186 faksi 0800 117 185cc.nordic@perkinelmer.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratoriolaitteet – Laboratory

InstrumentsLaboratoriokemikaalit – Laboratory

ChemicalsLaboratoriotarvikkeet – Laboratory

Consumables

Tavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesCALIPERCHEMAGENNENPACKARD BIOSCIENCEPERKINELMER WALLAC

RAMBOLL ANALYTICSLaboratorio- ja mittauspalvelutNiemenkatu 7315140 Lahtipuh. 020 755 611faksi 020 755 6201analytics@ramboll.fiwww.ramboll-analytics.fi

Kysy ensin meiltä • At your service

LABTIUM OYLaboratorio -ja asiantuntijapalvelut• kaivannaisteollisuus• energia-ala• metsäteollisuus• ympäristösektori• materiaali- ja tuotetestauswww.labtium.fiEspoo • Jyväskylä • Kuopio • Outokumpu • Sodankylä

PANALYTICAL B.V. Sivuliike Suomessa Linnoitustie 4B02600 Espoo puh.09 2212 580 jouko.nieminen@panalytical.com www.panalytical.comwww.asdi.com www.oblf.de

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsRöntgenfluoresenssispektrometrit

(XRF) – X-ray fluorescence spectro-meters (XRF)

Röntgendiffraktometrit (XRD) – X-ray diffractometers (XRD)

Laboratorioautomaatiot – Laboratory automation systems

Näytteenvalmistus – Sample preparation

Optiset emissiospektrometrit (OES) ja lähi-infrapunalaitteet (NIR) – Optical emission spectrometers (OES) and near-infrared-equipment (NIR)

Vihreät sivut huomataan!

• Jokaisessa lehdessä.• Jokaisessa uutiskirjeessä.• Netissä www.kemia-lehti.fi 

Lue lisää: www.kemia-lehti.fi ilmoittajalle

Varaa paikkasi: ilmoitukset@kemia-lehti.fi

NAB LABS OYNäytteenotto-, analyysi-, mittaus- ja asiantuntijapalvelutUpseerinkatu 102600 Espoopuh. 0404 503 100info@nablabs.fiwww.nablabs.fi

Nablabs

SEPPO LAINE OYItämerenkatu 3 B00180 Helsinkipuh. (09) 6859 560faksi (09) 6859 5610posti@seppolaine.fiwww.seppolaine.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product Groups Patentin hakeminen ja tavaramerkin

rekisteröiminen – Patent Prosecu-tion and Trademark Protection

Patenttiselvitykset, uutuustutki-mukset ja toiminnanvapaus- selvitykset – Patent Searches, Novelty Searches and Freedom to Operate Searches

IPR-strategiapalvelut ja IPR-salkun hallinnointi – IPR Strategy Services and IPR Portfolio Management

31

SOFTWARE POINT OYMetsänneidonkuja 602130 Espoopuh. (09) 4391 320sales@softwarepoint.comwww.softwarepoint.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratory Intelligence ratkaisut –

Laboratory Intelligence® SolutionsLIMS-järjestelmät – LIMS Systems

Tavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesLABVANTAGE Medical SuiteLABVANTAGE LIMSLABVANTAGE BiobankingWiLab LIMSLIMSView powered by QlikView

SUOMEN LÄMPÖMITTARI OYYrityspiha 700390 Helsinkipuh. (09) 477 4560faksi (09) 477 45611myynti@suomenlampomittari.fiwww.suomenlampomittari.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsDigitaaliset tarkkuuslämpömittarit –

Digital Precision ThermometersLasiset lämpömittarit– Glass

Thermometers

SKALAR ANALYTICAL B.V.Tinstraat 124823 AA BredaThe Netherlandspuh. +31 (0)76 548 6486faksi +31 (0)76 548 6400info@skalar.comwww.skalar.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAlkuaineanalysaattorit (TOC, TN

nesteille ja kiintoaineille) – Elemental Analyzers (TOC, TN for Liquids and for Solids)

Automaattiset märkäanalysaattorit (CFA, Erillisanalyysit) – Auto-mated Wet Chemistry Analyzers (Continuous Flow Analyzers (CFA), Discrete Analyzers)

On-line-tarkkailuanalysaattorit – On-Line Monitoring Analyzers

Robottianalysaattorit (BOD, COD, pH, EC, sameus, alkalisuus) – Robotic analyzers (BOD, COD, pH, EC, Turbidity, Alkalinity)

TRANSLAND OYVapuntie 3 C07955 Tesjokipuh. 050 561 2527ilkka.helander@transland.fiwww.transland.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKäännöspalvelut – Translation

services

TANKKI OYOikotie 2, 63700 Ähtäripuh. (06) 510 1111faksi (06) 510 1200tankki@tankki.fiwww.tankki.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsFermentorit – FermentersKolonnit – ColumnsPainesäiliöt – Pressure VesselsReaktorit – ReactorsSekoitussäiliöt lääketeollisuudelle –

Mixing Vessels for Pharmaceutical Industry

Säiliöt ja varastointilaitteet – Containers and Storage Equipment

WACKER-KEMI ABBox 2301510435 Stockholm, Swedenpuh. +46 8 5220 5220faksi +46 8 5220 5221info.sweden@wacker.comwww.wacker.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKumiteollisuuden erikoiskemi-

kaalit – Special Chemicals for Rubber Industry

Liimaraaka-aineet – Adhesives Raw Materials

Maali- ja lakkaraaka-aineet – Paint and Lacquer Raw Materials

Silikonit – SiliconesVaahdonestoaineet – Defoamers

VWR INTERNATIONAL OYValimotie 900380 Helsinkipuh. (09) 804 551faksi (09) 8045 5200info@fi.vwr.comwww.vwr.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratoriokemikaalit – Laboratory

ChemicalsLaboratoriolaitteet – Laboratory

EquipmentLaboratoriotarvikkeet – Laboratory

Consumables

TESTWARE OYPuurtajantie 415880 Hollolapuh. (03) 780 5530testware@testware.fiwww.testware.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsOlosuhdekaapit ja -huoneet –

Climate chambers and rooms Inkubaattorit – Incubators ESD-tuotteet – ESD products

VALMET AUTOMATION OYLentokentänkatu 11PL 237, 33101 Tamperepuh. 010 676 1780kari.karppinen@valmet.comwww.valmet.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsProsessiautomaatiojärjestelmät

– Process Automation SystemsTurvalogiikat – Safety Interlocking

Systems

Kysy ensin meiltä • At your service

32

VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES

• Jokaisessa lehdessä• Jokaisessa uutiskirjeessä• Netissä www.kemia-lehti.fi > Vihreät sivut• Hinnat alkaen 1 000 euroa + alv / koko vuosi

Ehdit mukaan jo seuraavaan numeroon 1/2016Varaa paikkasi Vihreiltä sivuilta 20. tammikuuta mennessä!

Bonus: Suorapostitus puoleen hintaan!Huippusuosittu suorapostitus nyt vain 600 euroa + alv (norm. 1 200) Vihreiden sivujen uusille asiakkaille! Suorapostituksella saatte• uusia asiakkaita ja kauppoja• tehokkaan väylän kertoa tuotteistanne• lisää kävijöitä nettisivuillenne• osallistujia tapahtumiinne.

Lue lisää Vihreistä sivuista ja suorapostituksista:www.kemia-lehti.fi > Ilmoittajalle

Lisätiedot ja varaukset:Milla Sinisalmi, puh. 040 766 1346 milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi

Irene Sillanpää, puh. 040 827 9778irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi

Tervetuloa Vihreille sivuille!

KEMIAKemi

Lisätietoja: www.tttlehti.fitilaukset@tttlehti.fi Puhelin: 03 4246 5370

Työhyvinvoinnin suosittu erikoislehti

”TTT-lehdessä on sellaista luettavaa, jota ei muista lehdistä löydy.”

”Laadukasta lukemista tärkeistä aiheista.”

TTT-lehden lukijatutkimus 2014, vastaajia 762.

Tilaa nyt työpaikallesi Työ Terveys Turvallisuus

Kustannustehokasta näkyvyyttä yrityksellesi!

Vihreät sivut huomataan

Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessä Jokaisessa Kemian uutiskirjeessä Hakupohjaisena osoitteessa www.kemia-lehti.fi

Lisätietoja ja tilaukset: www.kemia-lehti.fi ilmoitustiedot

Milla Sinisalmi, puh. 040 766 1346 milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi

Irene Sillanpää, puh. 040 827 9778irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi

Leena Laitinen, puh. 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi

Näin Vihreitä sivuja luetaan:

Näin Vihreät sivut vaikuttavat:

KEMIAKemi

34 8/2015KEMIA

TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU

Mustaa hiiltä eli nokea sataa

ilmasta maahan Euroopan ark-

tisilla alueilla entistä enemmän.

Ilmiö kiihdyttää pohjolan lämpe-

nemistä. Asian paljastaa Helsingin

yliopiston tuore tutkimus.

Mustan hiilen laskeumien lisäänty-mistä ei ole aiemmin havaittu, koska ainetta on määritetty lähinnä ilmake-hämittauksin. Valtaosa ilmaan pääty-västä noesta laskeutuu kuitenkin ark-tisilla alueilla sateen mukana maahan. Siksi se ei välttämättä näy ilmakehä-mittauksissa.

Yleinen käsitys on ollut, että noen määrä arktisella alueella on viime vuosikymmenten aikana vähentynyt. Helsingin yliopistossa tehdyn tutki-muksen mukaan asia ei ole näin.

”Mustan hiilen laskeuma näyttäisi olevan päinvastoin voimakkaassa nousussa joissain osissa Euraasian arktista aluetta”, sanoo tutkimuk-sen päätekijä, filosofian tohtori Meri Ruppel bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.

Professori Atte Korholan johtaman tutkimushankkeen tulokset perustu-vat Huippuvuorten jäätiköistä ja poh-joissuomalaisista järvisedimenteistä tehtyihin havaintoihin.

Musta hiili lämmittääarktisia alueita

Arktinen alue on lämmennyt kes-kimäärin yli kaksi kertaa muuta maa-palloa voimakkaammin. Suurin syy asiaan on lumi- ja jääpeitteen nopea kutistuminen. Kun lumi ja jää häviä-vät, auringon säteily imeytyy alta pal-jastuneisiin tummiin pintoihin. Se lämmittää aluetta entisestään.

”Musta hiili on avainasemassa itse-ään ruokkivan noidankehän syntymi-sessä. Sen laskeuma on merkittävästi nopeuttanut arktisen alueen lämpe-nemistä ja sulamista ja kiihdyttä-nyt maailmanlaajuisesti jäätiköiden vetäytymistä”, Meri Ruppel sanoo.

Musta hiili säilyy ilmakehässä joita-kin päiviä tai viikkoja imien itseensä lämpöä ja lämmittäen ilmakehää. Sen lämmittävä vaikutus voimistuu arkti-silla alueilla.

Maailmanlaajuisesti tärkein ilmas-toa lämmittävä ihmisperäinen tekijä on hiilidioksidi, ja musta hiili tulee kakkosena. Arktisilla alueilla musta hiili on kuitenkin ykkössijalla.

Pahin vielä edessä?

Koska mustan hiilen pitoisuuden on oletettu laskeneen arktisten aluei-den ilmassa, ongelmaa on pidetty jo selätettynä.

Tutkimuksen tulokset kuitenkin osoittavat, että pahin voi vielä olla edessä.

Mustaa hiiltä syntyy kaikessa epä-täydellisessä poltossa. Sitä pääsee ilmaan esimerkiksi fossiilisten poltto-aineiden käytöstä, dieselmoottoreista, metsäpaloista ja yhä enemmän kotita-louksista eli ruuanlaitosta, lämmityk-sestä ja saunoista.

Tärkein mustan hiilen lähde näyt-tää tutkijoiden mukaan olevan öljyn ja maakaasun tuotannossa yleisesti käytettävä soihdutus.

Soihdutusta tapahtuu erityisesti Pohjois-Venäjällä, josta infrastruk-tuuri puuttuu. Menetelmän käytön tarkoitus on saada hyödynnettäväksi kaikki poratessa muodostunut kaasu.

Muita olennaisia lähteitä lisäänty-ville mustan hiilen laskeumille ovat esimerkiksi dieselautojen määrän kasvu Euroopassa sekä mahdollisesti kaukokulkeuma Aasiasta.

Ilmastovaikutusten lisäksi musta hiili on vakava terveysuhka. Yhdessä muiden pienhiukkasten kanssa se aiheuttaa vuosittain miljoonia ennen-aikaisia kuolemia etenkin Aasiassa.

Tutkimustulokset julkaistiin arvostetussa Environmental Science &Technology -sarjassa.

Scan

stoc

kpho

to

Musta hiili nopeuttaa Huippuvuorten ja muiden arktisten alueiden lämpenemistä ja kiihdyttää jäätiköiden sulamista.

8/2015 KEMIA

Jo yksi annos alkoholia on ihmiselle haitaksi, jos alkoholia juo päivittäin. Suomessa käytettyjä alkoholin riski-rajoja pitäisi siksi madaltaa. Alkoholia tulisi nauttia enintään yksi annos joka toinen päivä.

Tähän tulokseen päätyy Helsingin yliopistossa tehty tutkimus.

”Jo noin kuuden alkoholiannoksen nauttiminen viikossa nostaa merkit-sevästi kuoleman riskiä. Parikym-mentä annosta viikossa juovilla kuo-leman riski on yli kaksinkertainen verrattuna vähän alkoholia nautti-viin”, kertoo tutkija Pyry Sipilä.

Laajassa tutkimuksessa seurat-tiin lähes 15  000:ta suomalaista 24–60-vuotiasta kaksosta kolmen vuosikymmenen ajan.

Suomalaislapset saavat ruuasta vähemmän raskasmetalleja kuin vanhempansa samassa iässä, osoittaa elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tutkimus.

Eviran mukaan suomalaisten lasten raskasmetallialtistus on vähäisempää kuin Euroopan elintarviketurvalli-suusvirasto EFSA on aiemmin arvi-oinut.

”Esimerkiksi lyijypitoisuudet elin-tarvikkeissa ovat laskeneet muun muassa lyijyttömään bensiiniin siir-tymisen vuoksi”, kertoo erikoistutkija Johanna Suomi.

Monivuotinen riskinarviointitutki-mus perustuu Pirkanmaalta koottui-hin ruuankäyttötietoihin ja elintar-vikkeiden valvontanäytteisiin.

Silti osa 1-, 3- ja 6-vuotiaista saa ruuasta ja talousvedestä raskasme-talleja enemmän kuin nykyarvion mukaan on turvallista. Kadmiumin, lyijyn ja arseenin turvallisina pidet-tyjä saantimääriä on tiukennettu vuo-den 2008 jälkeen.

Kadmium- ja lyijyaltistusta on vai-kea pienentää, koska aineita esiintyy lähes kaikissa elintarvikkeissa. Mer-kittävä kadmiumlähde on vilja, joten viljalajeja kannattaa syödä vaihdellen. Arseenia tulee eniten riisistä. Riisi-juomia ei pitäisi antaa alle 6-vuotiaille yksinomaisena juomana, Evira suosittaa.

Laajassa EU-rahoitteisessa tut-kimushankkeessa selvitetään ensimmäistä kertaa maailmassa soluterapian toimimista aivoveren-kiertohäiriöpotilaiden hoidossa.

RESSTORE-konsortiossa ovat Suomesta mukana Itä-Suomen yliopisto, Tampereen yliopisto ja Medfiles Oy, jotka tutkivat rasva-kudoksesta eristettyjen kantasolu-jen tehoa. Tutkimus on saanut 6,3 miljoonan rahoituksen Horisontti 2020 -ohjelmasta.

Potilastutkimukseen osallistuu 400 potilasta, joista puolet saa solu-valmistetta. Soluhoidon tehoa arvi-oidaan kliinisten mittareiden, veren merkkiaineiden ja uusien kuvanta-

mistekniikoiden avulla.Tutkimukseen osallistuvia suo-

malaispotilaita hoidetaan Kuopion ja Tampereen yliopistollisissa sairaa-loissa. Medfiles Oy vastaa kaikkien osallistujamaiden tutkimuskeskus-ten koordinoinnista, monitoroin-nista ja tiedonhallinnasta.

Hoitoon tarvittavat solut kasvate-taan neljässä eurooppalaisessa kes-kuksessa, joista yksi on Tampereen yliopiston kudospankki ja solukes-kus Regea.

Aivoverenkiertohäiriöt, kuten aivoinfarkti ja aivoverenvuoto, ovat tärkein aikuisiän vammaisuutta aiheuttava tekijä.

Soluterapiaa testataanaivoverenkiertohäiriöihin

Yksikin alkoholiannos päivässälisää kuolemanvaaraa

Lasten ruuassa entistä vähemmän raskasmetalleja

Lasi viiniä joka toinen päivä on sopiva tahti alkoholinkäyttöön.

Scan

stoc

kpho

to

Paras keino välttää elintarvik-keiden mahdol-listen haitallisten aineiden vaiku-tuksia lapsilla on monipuolinen ruokavalio.

Identtisiä kaksosia vertaamalla tut-kijat osoittivat, että runsaaseen alko-holinkäyttöön liittyvää lisääntynyttä kuoleman riskiä eivät selitä epäsuotui-sat geenit. Tutkimuksessa huomioitiin myös iän, sukupuolen, tupakoinnin, liikunnan, ylipainon ja sosioekono-misen aseman vaikutukset.

Alkoholiannoksella tarkoitetaan 12:ta grammaa puhdasta alkoholia. Yksi annos on esimerkiksi tölkki kes-kiolutta, lasillinen viiniä tai paukku väkeviä.

Nykyisessä Käypä hoito -suosituk-sessa korkean riskin tasoksi mää-ritellään naisille 20 ja miehille 40 grammaa puhdasta alkoholia vuoro-kaudessa. Se vastaa noin 12:ta ja 24:ää annosta viikossa.

35

36 8/2015KEMIA

TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU

Kansainvälinen tutkijaryhmä on val-mistanut uuden anionien kuljettaja-aineen, josta voi löytyä merkittävää apua kystisestä fibroosista kärsiville. Molekyyli on osoittautunut erittäin aktiiviseksi ja lähes myrkyttömäksi.

Brittiläisessä Bristolin yliopistossa toteutettuun hankkeeseen osallistui muun muassa tutkija Ondřej Jurček Jyväskylän yliopistosta. Jurček auttoi karakterisoimaan kuljettaja-aineen molekyylirakenteen yhdessä kloridi-ionin kanssa.

Kystisen fibroosin ja monien mui-denkin geneettisten tautien taus-talla on luonnollisten anionikana-vien epätäydellisyys tai puuttuminen kokonaan. Kystiseen fibroosiin ei ole parantavaa hoitoa, ja se johtaa ennen-aikaiseen kuolemaan. Taudin vakavin oire ovat hengitysongelmat.

Anionien siirtämisestä solukalvo-jen läpi on tullut tärkeä supramole-kyylikemian tutkimusaihe. Tutkijoi-den tavoitteena on, että luonnollisten anionikanavien puutetta voitaisiin korvata keinotekoisilla anionien kul-jettajilla.

Tutkimustulokset julkaistiin Nature Chemistry -lehdessä.

Hiilen sitoutuminen puubiomas-saan noudattaa lämpötilan vaihtelua. Muutokset lämpötilassa ja kasvukau-den lämpimimmän jakson ajoittumi-sessa voivat siksi vaikuttaa globaaliin hiilenkiertoon ja mahdollisesti myös puuaineen ominaisuuksiin.

Tämä selviää kansainvälisestä tutki-muksesta, johon Suomesta osallistui Luonnonvarakeskus Luke.

”Tulokset osoittavat, että kasvu-kauden aikaista hiilensidontaa ei voi tarkastella puuaineen tilavuuskasvun avulla, vaan puuaineen muodostu-misprosessi on tunnettava tarkem-

min”, selventää Luken erikoistutkija Harri Mäkinen.

Ilmaston lämpenemisen odotetaan muuttavan ympäristöolosuhteita ja metsien kasvua. Pohjoisella havumet-sävyöhykkeellä kasvukausi pitenee ja puiden kasvu lisääntyy. Puut saattavat myös aloittaa vuosittaisen kasvunsa entistä varhaisemmin.

Tutkimuksessa seurattiin puuai-neen muodostumista ja hiilen sitou-tumista puuhun kasvukauden aikana Ranskassa. Tutkitut puut olivat kuusi, jalokuusi ja mänty.

Pohjoismainen tutkijaryhmä on löy-tänyt geenin, joka määrää, milloin lohi tulee sukukypsyysikään ja palaa

Uudesta aineesta apu kystiseen fibroosiin?

Yksi geeni määräälohen koon

Kuinka isoksi lohi kasvaa? Sen päättää geeni nimeltä VGLL3.

Lämpeneminen vaikuttaapuiden hiilensidontaan

Ranskassa rungon tilavuuskasvun nopein vaihe ajoittui kesäkuun lopulle, jolloin päivä on pisimmillään. Hiilensidonta puolestaan oli vauhdikkainta kuukautta myöhemmin.

mereltä kotijokeensa kutemaan. Sukukypsyyden saavuttamisikä puo-lestaan vaikuttaa siihen, minkä kokoi-nen kutemaan saapuva lohi on.

VGLL3-nimisen geenin vaikutus perustuu siihen, että se säätelee ras-vojen kertymistä elimistöön. Geeni selittää yksinään liki 40 prosenttia kalan koosta.

Turun yliopiston, Luonnonva-rakeskuksen ja useiden norjalaisten tutkimuslaitosten artikkeli julkaistiin Nature-lehdessä.

Tutkimuksessa kävi yllättäen ilmi, että sama geeni on osallisena myös ihmisen murrosiän käynnistymiseen. Ihmisellä murrosikää säätelevät kui-tenkin lukuisat muutkin geenit.

Etenkin naaraskaloille olisi eduksi viipyä meressä pitkään, jolloin ne ehtisivät kasvaa suuremmiksi.

Kalan merivaelluksen pituuden geneettistä taustaa ei ole aiemmin tunnettu, joten asiaa ei ole voitu hyö-dyntää lohikantojen hoidossa. Tuore tutkimus tarjoaa siksi tärkeää tietoa kantojen suojelemiseen.

”Geeniä voitaisiin käyttää esimer-kiksi palauttamalla suuria, myöhem-min sukukypsyyden saavuttavia yksi-löitä populaatioon, jossa niiden osuus on pienentynyt”, sanoo tutkimuspro-fessori Jaakko Erkinaro Luonnonva-rakeskuksesta.

Turun yliopiston akatemiapro-fessorin Craig Primmerin mukaan uudesta tiedosta on hyötyä myös ihmisen murrosiän ja etenkin sen varhaistumisen tai myöhästymisen tutkijoille.H

ans-

Pette

r Fje

ld

Scan

stoc

kpho

to

378/2015 KEMIA

ULJAS UUSI BIOTALOUSSarjassa on esitelty suomalaisen biotalouden osaamistarinoita. Sarja päättyy.

Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman kärkihank-keista yksi on biotalous ja puhtaat ratkaisut. Rahaa toteutukseen on varattu 300 miljoonaa euroa.

Maija Pohjakallio

Suomi kaipaa kipeästi piristysruis-keita talouteensa. Bio- ja kiertotalous ovat uusiutumisen ja uuden nousun avainasemassa.

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti marraskuun alussa biotalouden toi-mijoista koostuvan paneelin, jonka tarkoituksena on edistää hallinnon, tutkimuksen, elinkeinojen ja kansa-laisjärjestöjen vuorovaikutusta.

Paneelin vetovastuu on kahdella ministerillä, Olli Rehnillä ja Kimmo Tiilikaisella, jotka valtionhallinnossa vastaavat biotalouden kehittämisestä.

Myös Pohjoismailla on oma biota-louspaneelinsa, jonka ministerineu-vosto nimitti kuluneena syksynä.

Molempien paneelien jäsenenä toi-mii maa- ja metsätalousministeriön apulaisosastopäällikkö Liisa Saaren-maa, jonka mielestä Suomella on bio-nousuun hyvät lähtökohdat.

”Suomessa on EU:n suurin bioka-pasiteetti asukasta kohden. Meillä on myös teknologioita ja osaamista. Esi-merkiksi metsäalan ja kemian väli-sessä yhteistyössä on pitkät perinteet ja paljon potentiaalia. Nyt vain pitää liimata muutkin erilaiset osaamiset yhteen entistä tiiviimmin”, Saaren-maa sanoo.

Hallitusohjelmassa biotalouden kehittämiseen on korvamerkitty 300 miljoonaa euroa. Summasta noin 40 miljoonaa euroa kanavoidaan Tekesin kautta tutkimus-, kehitys- ja innovaa-tiotoimintaan. Viisi miljoonaa euroa on osoitettu VTT:n bioruukille, jossa rakennetaan infrastruktuuria vihreän kemian testaukseen ja pilotointiin.

Tekesin rahoitusmuodossa tulevat korostumaan ekosysteemien ja lii-

Biotalouskestävän kasvun kärjeksi

ketoiminnan kehitys. Koeputkitason tutkimus jää vähemmälle huomi-olle, ja sen sijaan painopiste on pro-sesseissa sekä tuotannon käynnistä-miseen ja kehittämiseen liittyvissä hankkeissa.

Kemia vahvasti mukana

Toukokuussa 2014 julkaistun Suo-men biotalousstrategian tavoitteena on nostaa biotalouden tuotos nykyi-sestä noin 60 miljardista 100 miljar-diin euroon vuoteen 2025 mennessä. Samassa ajassa alalle on määrä luoda 100  000 uutta työpaikkaa. Strategia arvioidaan ja sen mahdolliset päivi-tystarpeet kartoitetaan ensi vuoden aikana.

Biotalouteen kytkeytyvät myös kemianteollisuuden monet kasvualat, kuten uusiutuvat biopolttoaineet, bio-pohjaiset kemikaalit, lannoitteet, vesi-

kemia ja teolliset entsyymit. Kemian rooli biotalouden kehittämisessä onkin keskeinen.

Kemian toimijat ovat mukana bio-massojen koko kierrossa alkaen bio-massojen kasvatukseen tarvittavien lannoitteiden valmistamisesta aina biojätteen jalostamiseen. Molekyy-litason osaamisen avulla saadaan raaka-aineille lisää arvoa ja aineet kiertoon.

”Korkeaan teknologiaan panos-taminen luo innovaatioita ja vienti-tuotteita. Niitä Suomi tarvitsee”, Liisa Saarenmaa tähdentää.

”Tavoitteena on kehittää yhteiskun-taa vähähiilisempään ja kestäväm-pään suuntaan. Kyse ei ole ainoastaan raaka-aineista ja teknologioista, vaan muutoksen on oltava systeeminen.”

Kirjoittaja on kemiantekniikan tohtori ja Kemianteollisuus ry:n asiamies.

maija.pohjakallio@kemianteollisuus.fi

Kem

ira O

yj

Kemiran tutkimuskeskuksessa paneudutaan vesikemian kehittämiseen. Monet muutkin kemianalat kytkeytyvät tiiviisti biotalouteen.

38 8/2015KEMIA

SUOMALAISET NAISET JA KEMIASarjassa esitellään ansioituneita suomalaisia naiskemistejä.

Aine herätti valtavia toiveita eri puolilla maailmaa, ja sitä haluttiin kaikkialle. Henkilökuntaa palkattiin lisää, ja osasto alkoi pyöriä kahdessa vuorossa. Kaikki juuri luovutetusta verestä sivutuotteena erotetut leuko-syytit pyrittiin hyödyntämään. Vuo-sikymmenen ajan valtaosa maailman kliinisiin tutkimuksiin käytetystä interferonista tehtiin Veripalvelussa.

Samalla interferonista muodostui Veripalvelulle melkoinen rahasampo. Aineen valmistusta ja tutkimusta rahoitti muun muassa Yhdysvaltain terveysvirasto, joka teki interferonin kliinisestä tutkimuksesta top priority -ohjelman.

Vuosien mittaan Veripalvelu tienasi interferonituotannollaan huikeat 200 miljoonaa markkaa.

”Koko raha meni Veripalvelun kehittämiseen ja tutkimukseen”, Kauppinen korostaa.

1980-luvun alussa markkinoille tuli geeninsiirtotekniikan myötä muunto-geenisiä interferoneita, ensimmäi-

Hanna-Leena Kauppinen

Elämä interferonille Hanna-Leena Kauppinen kuuluu suuren suomalaisen

interferonitarinan pääkirjoittajiin.

myöntävästi”, hän nauraa. ”Vasta sit-ten soitin lääkäriystävälleni, joka ker-toi, mistä oli kyse.”

Maailman polttopisteessä

Niin sinetöityi Kauppisen elämänura. Sen aikana hän tutustui tarkasti pro-teiiniin, jota virustartunnan uhriksi joutuneet solut käyttävät puolustus-keinonaan.

Professori Kari Cantell oli kehittä-nyt Kansanterveyslaitoksessa mene-telmän, jolla interferonia voitiin val-mistaa sendaiviruksella aktivoiduissa veren leukosyyteissä.

Puhdistustekniikassa raakainterfe-roni saostettiin ja uutettiin kylmään, happamaan etanoliin. pH:ta nosta-malla siitä poistettiin tarpeettomat fraktiot, ja arvoaineen sisältävä vii-meinen fraktio liuotettiin, dialysoi-tiin, analysoitiin ja lopuksi pullotet-tiin.

Cantellin menetelmä otettiin käyt-töön Veripalvelussa, jonka inter- feronilaboratoriota Kauppinen ryhtyi vetämään.

Interferonia oli tarkoitus tuottaa vain kliinisiin tutkimuksiin, joissa voitaisiin osoittaa aineen teho ja käyt-tökelpoisuus lääkkeenä. Toisin kävi.

Cantellin laboratoriossa työsken-nellyt ruotsalainen Hans Stran-der palasi Tukholman Karoliiniseen sairaalaan erikoistumaan onkolo-giksi. Interferonilla oli havaittu ole-van solunkasvua ehkäisevä vaikutus, joten ruotsalaistohtori päätti ensim-mäisenä maailmassa kokeilla ainetta luusyövän hoitoon. Tulokset olivat lupaavia.

”Sen jälkeen interferonin kysyntä lähes räjähti käsiin”, Kauppinen muis-telee.

Sisko Loikkanen

Hanna-Leena Kauppinen on kotoi-sin iisalmelaisesta maalaistalosta, johon hän syntyi viiden lapsen kat-raan esikoisena. Hän kiittelee niin juuriaan kuin kotoa saatuja siipiään.

”Sain kotoa eväät siihen, että olen pärjännyt”, sanoo Kauppinen, joka kuvaa vanhempiaan hyvin moder-neiksi ihmisiksi.

Äiti kannusti tytärtään ryhtymään hammaslääkäriksi. Se olisi itsenäisen naisen ihanneammatti. Lääketieteel-lisen ovet eivät kuitenkaan auenneet, joten tuore ylioppilas ajautui monen muun tapaan opiskelemaan kemiaa.

”Onneksi”, Kauppinen hymyilee jäl-kiviisaana.

Vuodet Helsingin yliopistossa osoittivat alan erittäin kiinnostavaksi. Pääaineensa orgaanisen kemian lisäksi hän suoritti cum laude -opin-not biokemiasta.

Opintojen ohella Kauppinen oli töissä VTT:ssä. Sieltä häntä suosi-teltiin Uppsalaan Pharmacia Fine Chemicals -yhtiöön, aikansa johta-vaan yritykseen geelisuodatuksen ja immunoadsorbenttien alalla. Ruot-sissa vierähti pari vuotta tuotekehit-täjänä.

Sen jälkeen työtä tarjottiin yhtiön Yhdysvaltain-yksiköstä, mutta Kaup-pisen mielissä kangasteli SPR:n Veri-palvelu, jota Uppsalan esimies kehui ”huippupaikaksi”.

”Tapasinkin Veripalvelun johtajan Harri Nevanlinnan, mutta hän sanoi, että ilman muuta menette Amerik-kaan kokemusta hankkimaan.”

Kauppinen lensi siis Atlantin taa. Sinne saapui jonkin ajan kuluttua kirje, joka kertoi Veripalvelun kaipaavan vetäjää uuteen interferoniprojektiin.

”En ollut koskaan edes kuullut sanaa interferoni, mutta vastasin heti

Hanna-Leena Kauppinen• Syntynyt Iisalmessa vuonna 1943.

Asuu Helsingissä ja Oulussa.

• FM (orgaaninen kemia), Helsingin yliopisto 1971.

• Pharmacia Fine Chemicals, Uppsala 1969–1971, Yhdysvallat 1972.

• SPR Veripalvelu, projektikemisti 1972–1974, interferoniosaston johtaja 1975–2000, asiantuntija 2001–2005.

• 29 tieteellistä julkaisua, 1 patentti.

• Harrastuksina kuntoliikunta, golf, matkailu ja ompeleminen.

398/2015 KEMIA

nen yhteistyössä Cantellin kanssa. Veripalvelun interferonintuotanto notkahti hetkeksi, mutta kun geeni-muunnellun version sivuvaikutukset tulivat esiin, leukosyyttien tuottama aine kelpasi taas hyvin.

Fidelin vieraana

Kun Suomi oli interferonien käsitte-lyssä maailman kärkeä, Helsingissä lappasi kiinnostuneita vieraita nobe-listeja myöten. Hanna-Leena Kauppi-nen kutsuttiin luennoijaksi kansain-väliseen kongressiin toisensa jälkeen.

”Yleensä pidin niissä sen ensim-mäisen esitelmän.”

Kerran huippuosaajan tie vei Kuubaan, jossa myös oli innos-tuttu aiheesta. Kauppinen kaivaa esiin käyntikortin, jossa lukee Fidel Castro.

”Castro itse valvoi interferonin tuo-tantoa, joka oli käynnistetty Havan-nassa. Kaiketi turvallisuussyistä hän saapui paikalle vasta aamuyöstä. Minulle hän lahjoitti nätin applikoi-dun mekon, ja lahjan mukana oli tämä kortti.”

Ajan myötä interferonituotteet kehittyivät yhä paremmiksi, ja näyttö aineen tehosta leukemian hoidossa varmistui. Interferoni rekisteröitiin Suomessa apteekissa myytäväksi lääk-keeksi vuonna 1986.

Samana vuonna myös muunto-geeninen interferoni sai myyntilu-van leukemialääkkeenä. Leukosyytti-interferonin aika alkoi kulkea kohti loppuaan. Kokonaan aineen valmis-tus päättyi Veripalvelussa vuonna 2000.

Viimeiset työvuotensa Kauppinen toimi Veripalvelun plasmatuotteiden asiantuntijana. Eläkkeelle hän siirtyi vuonna 2005.

Interferonista ei koskaan tullut aivan sellaista superlääkettä, jollai-seksi etenkin lehtijutut ainetta aikoi-naan povasivat. Kauppisen vaihtaessa vapaalle interferoneita oli kuitenkin hyväksytty virus- ja syöpätautien hoitoon 80 maassa. Aine oli myyn-tiarvoltaan lääkkeiden kärkeä reilun kolmen miljardin dollarin yhteis-myynnillään.

”Olen todella onnellinen siitä, että interferonin ansiosta minulle osui niin mielenkiintoinen työura.”

Himalajan kipuaja

Elämä jatkuu yhä antoisana. Sink-kunainen löysi reilu vuosikymmen sitten itselleen avopuolison luokka-kokouksesta Iisalmesta.

Tapaamisessa selvisi, että vanha koulutoveri, sittemmin arkkitehdiksi lukenut mies oli hiljattain jäänyt les-keksi.

”Minä puolestani olin lähdössä patikoimaan Nepaliin ja kaipasin ret-kelle kumppania. Kysäisin, lähtisikö hän samalle reissulle, ja hän vastasi hetkeäkään epäröimättä myöntä-västi.”

Mies ryhtyi oitis harjoittelemaan rinkankantoa Oulun meluvalleilla, ja pian pari kipusi lähes 3  500 metrin korkeuteen Himalajan Annapurnalle.

”Äiti sanoi, että elämässä ei saa ottaa ’anteeksi että olen olemassa’ -asennetta. Täytyy pitää pää pystyssä ja olla valmiina menemään mihin vain”, Hanna-Leena Kauppinen muistelee. ”Niillä eväillä olen pärjännyt.”

Mar

i Wag

elei

n/St

udio

Kra

ft

Unohtumattomimman vaelluk-sensa pariskunta teki Uuden-See-lannin kuuluisalla Milfordin reitillä. Myös Kiinan muuri on valloitettu patikoiden ja koko Kaukoitä kierretty.

”Burma teki suuren vaikutuksen. Pian lähdemme jälleen Roomaan nauttimaan museoista ja arkkiteh-tuurista, keväällä matkustamme Apu-liaan.”

Liikunnallinen Kauppinen on pelannut golfia yli 30 vuotta. Golf-matkojakin on entistä mukavampi tehdä puolison kanssa.

”Samoin hiihtoretkiä. Lapin hanget odottavat tänäkin talvena.”

Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja.

sisko.loikkanen@yle.fi

40 8/2015KEMIA

Scanstockphoto

Terveellistä välipalavoileipää ei enää tarvitse tyytyä pelkäs-tään kuvaamaan. Suomalai-nen älypuhelinsovellus laskee myös aterian ravintosisällön.

418/2015 KEMIA

Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jonka yllä-pidossa ja kohentamisessa voi käyttää hyväkseen uutta digitaalista tekniikkaa.

Pekko Vehviläinen

Terveellinen ravinto, liikunta ja hyvä uni. Siinä peruspilarit ihmisen hyvin-voinnille.

Hyvään terveyteen ja oloon pääsee periaatteessa melko yksinkertaisin tiedoin ja vinkein. Haaste on siinä, kuinka näitä tietoja toteuttaa arjes-saan.

Kokonaisvaltainen hyvinvointi on saumaton kokonaisuus, jossa fyysi-nen terveys vaikuttaa henkiseen ter-veyteen ja päinvastoin.

Hyvän apuvälineen hyvinvoin-nin mittaamiseen, ylläpitämiseen ja parantamiseen tarjoaa nykyinen digi-taalinen tekniikka.

Kuka tahansa voi käyttää laitetta tai kahta. Mittaamisesta on apua jo sil-loin. Eniten hyötyä digitaalisuudesta saa, kun hyödyntää lisäksi hyvinvoin-tivalmentajan ammattiosaamista.

Älypuhelin auttaa syömään oikein

Myös ruokavalio on osa laajempaa kokonaisuutta. Ruokailu vaikuttaa liikuntaan, liikunta ruokailuun, lepo molempiin ja molemmat uneen.

Joukkoviestimissä ja sosiaalisessa mediassa kirjoitetaan ja kiistellään ravinnosta jatkuvasti. Keskustelu käy proteiinien puolesta ja niitä vastaan.

Mittarit auttavat matkalla kohti

Kokonaisvaltaista hyvinvointia

Joskus kahvi on vaarallista, toisinaan terveellistä. Houkutus noudattaa bloggaajien ”asiantuntevia” neuvoja voi olla kova.

Ravintotieteilijöiden mukaan syö-misessä on tärkeintä ateriarytmi, ei niinkään jokin yksittäinen ruoka-aine tai -aineet. Kolmen pääaterian lisäksi tulisi syödä kahdesta kolmeen välipalaa.

Miksi näin on?Koska epäsäännöllinen ateriarytmi

ja nälkään syöty liian energiatiheä ravinto eivät ole ihmiselle hyväksi. Nälkä saa helposti ahmimaan ja syö-mään herkkuja.

Välipalat auttavat juuri verensoke-rin säätelyyn. Kun syö tasaisesti ja pie-niä annoksia, nälkä pysyy loitolla ja veren sokeriarvot hallinnassa.

Pysymme kylläisinä, kun syömme runsaasti hedelmiä ja vihanneksia ja juomme riittävästi vettä. Jokaisen välipalan on hyvä sisältää proteiinia, joka lisää kylläisyyden tunnetta.

Valtion ravitsemusneuvottelukun-nan antamat viralliset suositukset ovat siis hyvinkin kelvolliset ja riittä-vät syömisohjeet. Syömistään voi silti myös mitata, etenkin jos käytössä ovat ravintoterapeutin palvelut.

Kaksi suomalaisyritystä, Wellness Foundry Oy ja Health Revolution Oy, ovat kumpikin kehittäneet oman varteenotettavan älypuhelinsovelluk-sensa ateriarytmin ja aterioiden sisäl-lön seurantaan. Meal Logger ja Nordic Diet Coach riittävät mainiosti tavalli-sen ihmisen tarpeisiin.

Tarkempaan kalorienkulutuksen ja ravintoainesisällön määrittämiseen soveltuu vaikkapa Bodymedia FIT -kehoanalysaattori. Jokamies pärjää hyvin ilman sitä.

Laitteet kertovat askeleet ja kehonkoostumuksen

Terveytensä seuraamista varten monella on jo ainakin verenpainemit-tari sekä liikkumisen tehoa mittaava sykemittari.

Tulevana jouluna yhä useampi saa-nee lahjaksi kehittyneemmän aktiivi-suusmittarin, jonka siivittämänä voi lähteä sulattelemaan kinkkua.

Mittaamisesta voi silloin tulla mukava harrastus. Laite kertoo esi-merkiksi sen, kuinka monta askelta tulee päivän mittaan harpottua ja kuinka monta kaloria kuluu. Myös rasvaprosentin kehittyminen tulee selväksi.

Energiankulutusmittarissa on myös ruokapäiväkirjasovellus. Sen data on runsasta ja monipuolista. Käyttäjä saa tietää gramman tarkkuudella syö-mänsä proteiinit ja hiilihydraatit sekä kuluttamansa rasvat.

Myös vitamiinit ja hivenaineet ilmestyvät ruudulle sitä mukaa kuin syöttää kännykkäänsä tiedot nautti-mistaan karjalanpiirakoista tai ham-purilaisista.

Käyttämissämme laitteissa on pit-kään ollut mikroprosessoreita. Toi-miakseen laitteet tarvitsevat myös ohjelmiston ja muistin.

Käyttöä varten laitteessa on oltava myös jonkinlainen näyttö. Usein lait-teet vuorovaikuttavat muillakin kei-noin. Ne piipittävät, värisevät tai jopa tunnistavat kosketuksen.

Ääntely, surina ja välke ovat sinäl-lään lumoavia – tai näkökulmasta riippuen ärsyttäviä – ominaisuuksia. Varsinainen hyöty laitteista saadaan, kun ne kommunikoivat keskenään, vaihtavat tietoja älypuhelimen kanssa

42 8/2015KEMIA

Kehittynyt älyvaaka mittaa käyttäjänsä painon lisäksi paljon muutakin: kehon-koostumuksen, makuuhuoneen ilman hiilidioksidipitoisuuden ja ulkoilman lämpötilan.

Keskiajalla ja maatalousyhteisöissä unijaksojen välillä heräämisestä ei ollut haittaa, päinvastoin. Aamulla voitiin käydä lypsämässä karja ja myöhemmin päivällä otettiin yhdet tai useammatkin torkut.

Nykyajan biohakkerit ovat vieneet nukkumisen virittämisen pidem-mälle. Ääriesimerkki on niin sanottu Ubermanin unirytmi, jossa kuusi noin puolen tunnin unijaksoa on jaettu tasaisesti koko vuorokaudelle.

Tavallisen kansalaisen ei tarvitse mennä äärimmäisyyksiin. On kui-tenkin hyvä tiedostaa, että on täysin luonnollista herätä kesken yötä.

Unemme jakautuu useaan eri vai-heeseen. REM-vaiheessa ihminen näkee unia, ja hänen silmänsä liikku-vat nopeasti. Aivot yhdistävät päivän tapahtumia jo opittuun ja kokeilevat eri ajatuskulkuja.

Syvässä unessa aivot puolestaan poistavat kuona-aineita. Tämä vaihe on ehdottoman tärkeä aivojen fysio-logiselle terveydelle. Siirtymätilaa syvästä unesta REM-uneen ja REM-unesta toiseen kutsutaan kevyeksi uneksi.

Tarvitsemme syvää unta reilun tunnin joka yö. Syvän unen vaihei-den jälkeen loppuyö koostuu REM-univaiheista. Lapset ja nuoret tarvit-sevat niitä useita, aikuiset vähemmän. Työikäiselle riittää neljä tai viisi. Tästä päästään suositeltuun noin seitse-mään unituntiin.

Kevyestä tai REM-unesta nykyih-misen herättää yöllä usein kortisoli-hormoni, joka tunnetaan myös stres-sihormonina. Sitä alkaa erittyä noin aamuneljältä, ja silloin tapahtuvan heräämisen jälkeen uudelleen nukah-taminen voi olla vaikeaa.

Terveydelle heräilystä ei kuiten-kaan ole haittaa, varsinkaan jos muis-tamme ja saamme ottaa päivällä kun-non torkut.

Torkkuihin on tarjottu tilaisuus muun muassa ydinvoimaloissa, joissa on tärkeää, että valvomossa työsken-nellään niin virkeinä kuin suinkin. Luulisi, että kaikki työnantajat halu-aisivat antaa samanlaisen mahdolli-suuden omalle henkilöstölleen.

Algoritmit avaavat unen laadun

Älyvaaka voi mitata myös makuu-huoneen lämpötilan ja hiilidioksi-

dipitoisuuden. Aktiivisuusranneke ja energiankulutusmittari kelpaavat myös nukkumisen seurantaan.

Unen yksityiskohtaisempaankin mittaamiseen on tarjolla vankkaa suomalaisosaamista.

Vaajakoskelainen Emfit Oy ja espoolainen Beddit Oy myyvät sekä koti- että maailmanmarkkinoille omia unimittariratkaisujaan. Molem-mat yritykset perustavat tuotteensa niin kutsuttuun ballistokardiogra-fiaan.

Sanahirviön taustalla on kehit-tynyt mittalaite, jonka anturikalvo sijoitetaan petauspatjan alle. Kalvon herkkyys riittää tunnistamaan unen aikaisen kääntyilyn, hengitysrytmin ja jopa sydämen lyönnit.

Unesta näin kertynyttä mittaus-dataa verrataan valmistajien omiin algoritmeihin, jotka kykenevät päät-telemään eri univaiheet. Näin sel-viää, millaisia nukkujan unen pituus ja laatu ovat olleet.

Kirjoittaja on mittaustekniikan tohtori ja Digital Health Solutions Oy:n toimitusjohtaja.

pekko@dhs.fi

tai ottavat suoraan yhteyden interne-tin palvelimiin.

Niin toimii esimerkiksi moderni älyvaaka, jolla syömiskäyttäytymi-sensä ja liikkumisensa tuloksia voi seurata. Vaaka näyttää digitaalinäy-töllään paitsi käyttäjänsä painon myös kehonkoostumuksen.

Haluttaessa se lähettää ja tallentaa tiedot käyttäjänsä tilille internetiin. Tietoja voivat käyttäjän salliessa hyö-dyntää myös muut palvelut tai ohjel-mat – tai vaikkapa lääkäri.

Vaa’an tehtävät ovat viime aikoina laajentuneet niin, että siinä voi olla jopa sääpalvelu. Silloin laite kertoo ulkona vallitsevan säätilan ja tarjoaa myös sääennusteen. Molemmista on hyötyä vaikkapa päivän tai viikon lii-kuntaohjelmaa miettivälle.

Unessa on monta vaihetta

Nykyinen 7–9 tunnin yöunisuositus on varsin tuoretta perua, teollistumi-sen mukanaan tuoma ”välttämätön paha”. Ihmiselle se ei itse asiassa ole luontaisin tapa nukkua.

Historiassa on useita viitteitä siitä, että ennen tehdastyön mukanaan tuo-maa uudenlaista päivärytmiä ihmiset nukkuivat kahdessa erillisessä neljän tunnin jaksossa. Koeolosuhteissa on havaittu sama ilmiö.

Aktiivisuusranneke innostaa liikkumaan muun muassa seuraamalla sykettä ja antamalla tietoja energiankulutuksesta.

Kuva

t: Sc

anst

ockp

hoto

438/2015 KEMIA

Kreikkalainen kemisti-yrittäjä Manoussos Pediaditis jalostaa kotisaarensa villi-kasveista terveyttä ja hyvin-vointia edistäviä tuotteita.

Vihreää terveyttä Kreetalta

Teksti ja kuvat Marja-Liisa Kinturi

Väitetään, että Kreetassa ei ole mil-loinkaan nähty nälkää. Saari tunne-taan mitä moninaisimmista yrteis-

tään ja muista luonnonkasveistaan. Tiukkoina aikoina pöytään on katettu vuoroin villivihanneksia höystet-tynä oliiviöljyllä, vuoroin oliiviöljyä yrteillä ja kasviksilla maustettuna.

Kuivatut yrtit levittävät Manoussos Pediaditisin raaka-ainevarastoon huumaavan tuoksujen cocktailin.

44 8/2015KEMIA

Kotisaarensa luonnonrikkauksiin on tarttunut myös kemisti Manous-sos Pediaditis, joka jatkaa Kreetan vuosisataisia perinteitä lisäten niihin oman modernin osaamisensa.

Pediaditis vetää Ágios Nikólaosin kylässä yritystä, joka valmistaa kasvi-pohjaisia ravinteita, mausteita, ihon-hoitotuotteita ja muuta kosmetiikkaa.

BioAroma-nimisen firman tuotteet tunnetaan nykyisin kaikkialla Krei-kassa, ja niitä menee myös vientiin Suomea myöten.

Kreetan yliopistosta valmistunutta Pediaditisia on opiskeluajoista läh-tien viehättänyt kemian läheinen yhteys luontoon. Hän haluaa käyttää molempia terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseen.

”Yliopistossa analysoimme Kree-tan kotoperäisiä kasveja ja niiden ominaisuuksia. Professorit harmitte-livat, ettemme osaa hyödyntää niitä itse. Sen sijaan kasveja kerättiin ja myytiin ulkomaille, jossa ne jalostet-

tiin eteenpäin”, Pediaditis kertoo.Nuori opiskelija keksi saman tien

idean yrityksestä, joka tuotteistaisi luonnon aarteet kotimaassa. Sitä var-ten hän lähti kiertämään maaseutua ja keräämään perinnetietoa sekä resep-tejä kasvien käyttämisestä. Ikäihmiset jakoivat tietojaan ja taitojaan innok-kaasti.

Nuorten työllistäjä

Pediaditis käynnisti yrityksensä 25-vuotiaana pian maisterinpaperit saatuaan. EU-ohjelma myönsi hänelle starttirahan, joka kattoi 30 prosenttia perustamiskustannuksista.

”Nyt kahdeksan vuoden jälkeen yri-tyksellä menee hyvin. Liikevaihto on kahden miljoonan euron tietämissä.”

Kemisti-yrittäjä työllistää jo kym-menkunta henkeä, kaikki verrattain nuoria. Hänen palkkaamispolitiik-kansa on tarkoin harkittua.

”Pyrin tarjoamaan paikkoja nimen-

omaan nuorille, jotta he saisivat ympä-rivuotisen työn. Suurin osa Kreetan yritystoiminnasta ja työpaikoista kes-kittyy matkailualalle, jonka sesonki kuitenkin kestää vain viidestä kuu-teen kuukauteen.”

Vielä kymmenkunta vuotta sitten maaseudun nuoret halusivat Pedia-ditisin mukaan töihin mieluiten jul-kiselle sektorille, joka tarjosi hel-pomman leipäpuun kuin maatalous. Nyt talouskriisi on pakottanut heidät uusiin ajatuksiin.

”Nuori sukupolvi viljelee taas maata. Kylän nuoriso kerää myös lähivuorilta yrttejä ja muita kasveja, joita minä puolestani ostan heiltä ja muiltakin kyläläisiltä firman tarpei-siin.”

Yrittäjällä on lisäksi oma kasvi-tarha, jossa hän kasvattaa pääasiassa kreetanmeiramia, paikallista ”yrttien kuningasta”.

Jo muinaiset minolaiset

Kreetan saari on Pediaditisin mukaan ”kasvitieteilijän unelmapaikka”.

”Ilmasto ja maaperä ovat täällä niin otolliset monenlaisille kasveille. Siksi yrttituotteillakin on niin pitkä tradi-tio.”

Pediaditis esittelee vieraalleen omia raaka-ainevarastojaan, täpötäysiä säkkejä, jotka pursuavat kuivattuja yrttejä. Monet tuoksuvat voimak-kaasti.

Yrttejä alkoivat ensimmäisinä hyö-dyntää muinaiset minolaiset yli 4 500 vuotta sitten. Kulttuurin kukoistusai-kana kasveista tehtiin voiteita ja etee-risiä öljyjä, joita vietiin muun muassa Egyptin faraoille. Tunnetuimpia kree-talaisvoiteiden käyttäjiä oli kuninga-tar Kleopatra.

Nykytutkijat ovat onnistuneet sel-vittämään tuotteiden jäänteistä kaa-sukromatografian avulla, millaisia kemiallisia yhdisteitä antiikin ajan kosmetiikka sisälsi.

Tutkimustiedon perusteella Pedia-ditis pyrkii herättämään ikivanhan minolaisosaamisen ja -tuotteet jäl-leen henkiin.

”Olennaista on, että minolaiset eivät lisänneet tuotteisiin vettä, sillä heillä ei ollut säilöntäaineita. Mekään emme siis käytä mitään säilöntäaineita.”

Sen sijaan tuotteissa hyödynnetään yrttien lisäksi muun muassa oliiviöl-jyä ja mehiläisvahaa.

Pienyrityksen yhteydessä toimii myös kauppa ja yrttimuseo.

Museossa on esillä työkaluja ja välineitä, joilla kasveja on perinteisesti käsitelty.

458/2015 KEMIA

Yrttitiedon museo

Yrityksensä yhteydessä Manous-sos Pediaditis ylläpitää myös pientä museota, jonne hän on kerännyt val-tavat määrät tietoa yrteistä, niiden ominaisuuksista ja käsittelymene-telmistä. Näytteillä on erilaisia työ-kaluja ja -välineitä, joilla kasveja on vuosikymmenten ja -satojen kuluessa työstetty.

Innokkaana oppaana hän osoittaa kävijälle esimerkiksi koria, johon on kasattu johanneksenleipäpuun kui-vattuja, palkomaisia hedelmiä, ja ker-toilee keinoista, joilla niistä saadaan talteen kasvin parhaat ominaisuudet.

Toinen merkittävä BioAroman hyödyntämä kasvi on varpumaisiin kistuksiin kuuluva Cistus incanus. Se on kallioruusuja tai villiruusuja muis-tuttava pieni, vaaleanpunakukkainen pensas. Kasvin lehdistä saadaan tah-meaa pihkan tapaista ainetta, ladanu-mia.

”Ruusunpihka” oli aikoinaan mui-naisen Kreikan merkittävin vien-tituote, josta tehtiin muun muassa suitsukkeita. Nykyisin sitä käytetään apuaineena hajuvesissä sekä kasvo-voiteissa, sillä aineella on ryppyjä silottava vaikutus. Kasvin lehdistä valmistetaan myös teetä, joka auttaa parantamaan löysän vatsan.

”Ennen vanhaan pihka piiskat-tiin irti kistuksen lehdistä erityisillä monihaaraisilla piiskoilla, jollainen on meillä esillä museossakin. Nyky-ään työhön käytetään konevoimaa,

mutta periaate on yhä sama.”

Kauppaa kriisin keskellä

Yrityksen oman myymälän hyllyt not-kuvat tavaraa. Valikoima on moni-puolinen kreetalaiseen ruokavalioon kuuluvista terveellisistä herkuista säi-lykkeisiin ja makeisiin. Iso osa tilasta on omistettu kauneudenhoidon tuot-teille. Kauppa käy vilkkaana.

Kemistin tutkinnon lisäksi Manous-sos Pediaditis on suorittanut myös kaupallisen MBA-tutkinnon Walesin yliopistossa. Se on ilmeisesti auttanut yrityksen pyörittämisessä?

”No, teoria on aina ihan muuta kuin käytäntö, mutta ehkä siitäkin koulu-

Kreetan kukkiva symboliMuinaisen minolaisen kulttuurin pyhiin kasvei-hin kuului itseoikeutettuna kreetanmeirami (Ori-ganum dictamnus), joka kasvaa ainoastaan Kree-tan saarella. Kasvin tieteellinen nimi on peräisin kreikan kielen sanoista dikti, joka tarkoittaa vuorta, ja thamos, jonka merkitys on pensas.

Kasvia käytettiin aromaattisen viinin ja hoita-vien, virkistävien öljyjen valmistukseen. Oliiviöl-jyyn sekoitettuna sitä uhrattiin myös jumalille.

Aikoinaan ihmiset keräsivät villiä yrttiä vai-keakulkuisilta vuorilta alkeellisilla välineillä ja köydestä roikkuen. Onnettomuuksia sattui tuon tuosta, joten 1920-luvulla kasvia alettiin viljellä sen luontaisten kasvupaikkojen lähistöllä.

Saksan miehitys 1940-luvulla tuhosi sadot ja lopetti tuotannon. Se kuitenkin elpyi nopeasti sodan päättymisen jälkeen. Vuonna 1956 kree-tanmeiramin tuottamista varten perustettiin eri-tyinen osuuskunta.

Kreetan oma meiramilaji kukkii viehättävän violetinpunertavana. Kasvi viihtyy karuissa oloissa korkeilla vuorenrinteillä.

tuksesta on jotakin apua ollut”, yrittäjä naurahtaa.

”Ennen kaikkea tässä kuitenkin tarvitaan reaalielämän tuntemusta ja kovaa työtä. Ilman niitä ei pärjää, ei varsinkaan täällä Kreikassa, jossa ollaan nyt kovilla.”

Pediaditis myöntää finanssikriisin vuosien olleen yritykselle vaikeita.

”Asiakkaisiin ei voi aina luottaa. He lupaavat maksaa, mutta kun heillä menee huonosti, rahoja ei kuulu.”

Yrittäjän huokaus vaihtuu nopeasti hymyyn. Aurinko paistaa, ja bisnes pyörii joka tapauksessa mukavasti.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.mlkinturi@gmail.com

Kaupan elintarvikepuolella on tarjolla kreetalaisen ruokavalion perustuotteita.

46 8/2015KEMIA

jäänsä kohti vähärasvaista dieettiä, sillä rasvaisten ruokien syöminen lää-kityksen aikana aiheuttaa epämiellyt-täviä suolistovaivoja.

Jos rasvansyöntiä ei malta jättää vähemmälle, seurauksena ovat taval-lisesti kiireelliset vessareissut ja öljyi-nen ripuli, sillä imeytymätön rasva poistuu ulosteen mukana. Ikävien sivuvaikutusten takia lääke saattaa jäädä ottamatta.

Tuore lihavuuden hoitokeino on kahden vanhan lääkeaineen, naltrek-sonin ja bupropionin, yhdistelmä.

Naltreksonia on tähän asti käy-tetty tukemaan opiaatti- ja alkoho-liriippuvuudesta kärsivien raittiina pysymistä. Bupropionilla on hoidettu vakavaa masennusta.

Lääkkeiden yhdistelmän havaittiin yllättäen edistävän laihtumista. Tark-kaa syytä asiaan ei tiedetä.

”Lääkkeen tehokin on joka tapauk-sessa rajallinen. Vuoden seurannassa lääkettä käyttäneiden paino on eri tut-kimusten mukaan laskenut 4–8 pro-senttia”, Leinonen kertoo.

Myös yhdistelmävalmisteella on haittansa: sen sivuvaikutuksina esiin-tyy muun muassa pahoinvointia, ummetusta, oksentelua, huimausta, päänsärkyä ja suun kuivumista.

”Lisäksi valmiste alentaa alkoholin-sietokykyä, joten lääkettä käytettäessä alkoholia on vältettävä.”

Laihdutuslääkkeenä on hiljattain tuotu markkinoille myös liraglutidi, jota aiemmin hyödynnettiin diabe-teksen hoidossa. Lääke annostellaan kerran päivässä pistoksena ihon alle.

Valmiste on tarkoitettu painonhal-lintaan lihaville potilaille sekä sellai-sille ylipainoisille, joilla on vähintään yksi ylipainoon liittyvä sairaus. Lää-kettä käytetään yhdistettynä vähäka-loriseen ruokavalioon ja liikuntaan.

Liraglutidi säätelee ruokahalua lisäämällä kylläisyydentunnetta ja vähentämällä näläntunnetta ja ruo-kahalua. Seurauksena toivotaan ole-van, että lääkkeen käyttäjä pienentää

Laihdutuslääkeodottaa yhä keksijäänsä

ruoka-annoksiaan.Lisäksi lääke kiihdyttää insuliinin

eritystä ja vähentää sokeriaineen-vaihduntaa säätelevän peptidihormo-nin glukagonin eritystä. Tämä laskee mahdollisesti koholla olevia paaston ja aterian jälkeisiä verensokeriarvoja.

Ihmeaine liraglutidikaan ei ole. Lumelääkkeeseen verrattuna se on tutkimuksissa auttanut koehenkilöitä pudottamaan painoaan noin viisi kiloa.

Liraglutidin sivuvaikutukset ovat samat kuin usean muunkin lääkkeen. Se aiheuttaa monille pahoinvointia, oksentelua, ripulia ja ummetusta. Tosin vaivat ovat pahimmillaan lää-kityksen alussa ja yleensä lieventyvät ajan myötä.

Tutkimus tuo uutta lääkekehitykseen

Monet lihavuuteen vaikuttavat tekijät ovat vasta paljastumassa tutkijoille. Perustutkimuksen kerryttämä tieto tuo aikanaan lääkekehitykseen lisää mahdollisuuksia. Silti on ilmeistä, että ongelmaa on vaikea ratkaista lääkkeillä.

Eeva Sofia Leinosen mukaan lääke-hoitoa ei edes suositella lievään yli-painoon vaan vasta silloin, kun paino aiheuttaa sairauksia tai vaikuttaa nii-hin. Sisätautien erikoislääkärinä hän tähdentää elämäntapahoitoa lääkkei-den sijaan tai ainakin ohessa.

”Tehokkainta on ennaltaehkäisy, eli kannattaa syödä terveellisesti ja liik-kua jo ennen kuin paino ehtii nousta.”

Ylipaino lähtee usein lapsuudesta. Lapsuusiän liikakilot altistavat aikuis-iän lihavuudelle ja lisäävät tuolloin sydän- ja verisuonitautien vaaraa.

Riskiä voidaan vähentää merkittä-västi, jos lihava lapsi laihtuu normaa-lipainoon. Laihtuminen tuo hyötyjä myös aikuiselle siinäkin tapauksessa, että tämä olisi jo sairastunut esimer-kiksi kakkostyypin diabetekseen.

Arvioiden mukaan jo 5–10 pro-

Monilla painoa alentavilla lääkkeillä on ollut lupaava alku, mutta niiden teho ei ole osoit-tautunut toivotuksi. Joistakin on vakavien haittavaikutusten jouduttu luopumaan kokonaan. Paras konsti laihtumiseen on vanha: terveellinen ruokavalio ja liikunta.

Arja-Leena Paavola

Lihavuuteen on jo vuosikymmeniä yritetty kehittää lääkitystä. Lääk-keitä on syntynytkin, mutta ongel-maksi ovat usein muodostuneet hoi-don hankalat sivuoireet. Joidenkin valmisteiden myynti on siksi pitänyt lopettaa.

”Markkinoilta on viime vuosina poistunut kaksi aiemmin jo käyt-töön otettua lihavuuslääkettä”, kertoo lupa- ja tarkastusyksikön päällikkö Eeva Sofia Leinonen lääkealan tur-vallisuus- ja kehittämiskeskuksesta Fimeasta.

Suurin toivein markkinoille tuotu rimonabantti poistettiin myynnistä, koska sen käyttäjiltä paljastui muihin verrattuna kaksinkertainen masen-nuksen, ahdistuneisuuden ja unetto-muuden riski. Myös itsemurhan vaara lisääntyi.

Toinen, sibutramiini-niminen lää-keaine puolestaan nosti sydänkoh-tauksen ja aivohalvauksen riskiä.

Rasva-antabuksesta kylläisyyden lisääjään

Pisimpään käytössä ollut laihdutus-lääke on orlistaatti, joka ehkäisee ohutsuolessa vaikuttavan, ravinnon rasvaa pilkkovan lipaasi-entsyymin toimintaa. Näin rasvan imeytyminen suolen sisältä elimistöön estyy.

Orlistaatti toimii ikään kuin ”rasva-antabuksena”. Lääke ohjaa käyttä-

478/2015 KEMIA

sentin painonpudotus korjaa selvästi diabetespotilaan hoitotasapainoa ja veren rasva-arvoja. Lisäksi laihtumi-nen alentaa koholla olevaa verenpai-netta.

Painon alentamisella, terveellisellä ruokavaliolla ja liikunnalla voidaan myös ehkäistä diabeteksen puhkea-mista siinä vaiheessa, kun ihmisellä on vasta alkava sokeriaineenvaihdun-tahäiriö eli prediabetes.

Painon putoaminen vähentää myös maksan rasvoittumista ja saattaa jopa ehkäistä syöpäsairauksia.

Leinosen mukaan potilastyössä on havaittu, että viimeistään diabe-tesdiagnoosi saa ihmisen motivoitu-maan elämäntapamuutokseen. Poti-laan on kuitenkin suunniteltava myös

Yli puolet ylipainoisiaTilastojen kertoma on karua. Suomalaisista joka viides työ-ikäinen on lihava. Lisäksi kaksi kolmesta miehestä ja lähes puo-let naisista on vähintään ylipai-noisia. Näillä luvuilla olemme islantilaisten jälkeen lihavimpia pohjoismaalaisia.

Ihmisellä on luontaisesti vah-vat suojatekijät nälkiintymistä vastaan – mutta ei ylensyöntiä vastaan. Nykyisessä yltäkylläi-sessä elinympäristössämme tämä voi olla kohtalokasta.

Lihavuus on osin perinnöllisen alttiuden säätelemää. Haitallisten geenien vaikutusta voidaan kui-tenkin vähentää oikeilla elinta-voilla.

Terveellinen ruoka-valio on painonhal-linnan ydin. Kun syö oikein ja harrastaa liikuntaa, kilot py-syvät kurissa ilman

lääkkeitä.

Scanstockphoto

painonhallintansa yhdessä häntä hoi-tavan diabetestiimin kanssa.

”Hänen pitää siis toimia lääkä-rin, diabeteshoitajan ja mahdolli-sesti ravitsemusterapeutin ohjeiden mukaan.”

Paradoksaalista kyllä, osa diabetes-lääkkeistä altistaa lihomiselle. Mark-kinoilla on silti myös sellaisia, jotka sekä korjaavat sokeritasapainoa että tukevat painonhallintaa.

”Lääkkeen vaikutukset painoon otetaan aina huomioon, kun räätälöi-dään diabetespotilaalle yksilöllisesti sopivaa hoitoa”, Leinonen sanoo.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.arjaleena.paavola@gmail.com

48 8/2015KEMIA

Uusiutuva diesel on moni-mutkainen seos, jonka analytiikka vaatii kemistiltä erinomaista osaamista ja edistyneitä tutkimus-menetelmiä.

Marja Saarikko

Uusiutuva diesel on analyyttiselle kemistille haaste, joka saa hien ko-hoamaan otsalle. Kemistin on tiedet-tävä tarkalleen, mitä mikin raaka-aine sisältää ja mitkä eri aineiden pitoisuu-det siinä ovat.

Neste Oyj:n tutkimusanalytiikka-ryhmän kemistin Jyrki Viidanojan mukaan uusiutuvan NEXBTL-diese-lin raaka-ainekirjo on nykyään niin suuri ja seokset niin monimutkaisia, ettei niiden sisältämien orgaanisten aineiden määrittäminen enää onnistu pelkästään perinteisillä analyysitek-niikoilla. Niiden rinnalle tarvitaan myös edistyneempiä menetelmiä.

”Raaka-aineina käytettävät jätteet, tähteet, sivuvirrat sekä leväöljy ovat analysoinnin kannalta haastavia, sillä ne voivat sisältää suuria määriä epäpuhtauksia, kuten kiintoainetta, metalleja ja epätoivottuja alkuaineita epäorgaanisessa tai orgaanisessa muodossa”, Viidanoja kuvailee.

Jo siirtyminen uusiutuviin raaka-aineisiin sai hänen mukaansa aikaan tarpeen kehittää uusia menetelmiä. Jätteiden, tähteiden ja sivuvirtojen hyödyntämisen myötä tarve on enti-sestään kasvanut.

”Olemassa olevat menetelmät ja laitteet eivät ole olleet riittäviä raaka-aineiden analytiikkaan. Lisäksi on täytynyt hankkia nestekromatogra-fia-massaspektrometrilaitteita ja pys-tyttää niihin perustuvia menetelmiä.”

Hiljattain yhtiön laboratoriossa on kehitetty esimerkiksi menetelmä kas-viöljyjen sisältämien lyhytketjuisten karboksyylihappojen analysoimiseen.

”Uusiutuvat raaka-aineet voivat sisältää liikaa lyhytketjuisia karbok-

Uusiutuva diesel onmelkoinen cocktail

syylihappoja, poolisia lipidejä, kuten fosfolipidejä, tai raskaita komponent-teja”, Viidanoja sanoo.

Uudet raaka-aineet tietävät uusia haasteita

Viidanojan mukaan Nesteen uusiutu-van NEXBTL-dieselin raaka-aineista on nykyisin 75 prosenttia jätteitä, täh-teitä ja teollisuuden sivuvirtoja. Loput 25 prosenttia on erilaisia kasviöljyjä.

”Raaka-aineista tärkeimpiä ovat eläinrasva, tekninen maissiöljy, pal-muöljyn happamat tähteet ja käytetty paistorasva. Tulevaisuudessa tavoit-teena on laajentaa raaka-aineiden määrää entisestään. Yksi mahdolli-nen uusi raaka-aine on leväöljy.”

Yhtiön nestepolttoaineiden analy-tiikka on hänen mukaansa aiemmin perustunut suhteellisen perintei-siin kaasu- ja nestekromatografisiin menetelmiin. Tätä nykyä viiden tär-keimmän menetelmän joukossa on muun muassa nestekromatografia-massaspektrometriaan ja suorasyöttö-sähkösumutus-tandemmassaspektro-metriaan perustuvia, kohdennettuja menetelmiä.

Viidanoja on työskennellyt yhtiössä uusiutuvan dieselin raaka-aineiden

analytiikan parissa vuodesta 2010. Hän on keskittynyt etenkin niiden analysoinnissa käytettyihin nestekro-matografisiin ja massaspektrometri-siin tekniikoihin. Lisäksi Viidanoja on kehittänyt lipidien eli rasvojen ja öljyjen analytiikkaa.

Aineiden tunnistaminen joskus vaikeaa

Kun näyte saapuu laboratorioon, se syötetään yleensä sellaisenaan geeli-permaatiokromatografiin.

”Mikäli kromatogrammin muoto vihjaa, että näyte on kompleksinen, se joko fraktioidaan osiin tai analy-soidaan suorasyöttö-tandemmassa-spektrometrisesti. Kokonaiskuvan saamiseksi on tyypillisesti käytettävä useita eri menetelmiä ja tekniikoita rinnakkain”, Viidanoja kertoo työn vaiheista.

Aineiden tunnistaminen ei siitä huolimatta ole yksinkertaista, sillä analysaattorin tuottama kromato-grammi voi olla melkoinen piikkivii-dakko.

”Yhdessä massapiikissä voi olla monta yhdistettä, joista jokainen pitäisi pystyä tunnistamaan. Lisäksi pitäisi kertoa, mikä on aineen pitoi-

Suomen Kromatografiaseura on vuonna 2009 perustettu rekiste-röity yleishyödyllinen yhdistys. Se toimii valtakunnallisena yhdyssi-teenä kromatografian parissa työskentelevien ja siitä kiinnostu-neiden henkilöiden ja yhteisöjen välillä. Seuralla on noin 350 hen-kilöjäsentä.

Seura järjestää kokouksia, esi-telmä- ja koulutustilaisuuksia, yritys- ja tutkimuslaitosvierailuja sekä jakaa apurahoja.

Ensi vuonna seura isännöi yhdessä Suomen Massaspektro-

metrian Seuran kanssa ympäris-töanalytiikkaan liittyvää seminaa-ria. Kromatografiaseuran, entisen Suomen Kemian Seuran kroma-tografiajaoston, 30-vuotista tai-valta juhlistetaan juhlaillallisella. Kevätkokous pidetään kromato-grafiaan liittyvässä yrityksessä.

Yksityishenkilöt voivat liittyä seuran jäseniksi vuosimaksutta. Lisäksi seuralla voi olla kannatus-jäseninä yhteisöjä, joiden toiminta liittyy kromatografiaan.

Lisätietoa saa osoitteesta kro-matografiaseura.fi.

Suomen Kromatografiaseura

498/2015 KEMIA

suus”, hän kuvailee haastetta.Monien raaka-aineissa olevien

yhdisteiden todellinen identiteetti saattaakin paljastua vasta, kun ana-lyysimenetelmään lisätään useita dimensioita eli ulottuvuuksia.

Tekniikan kehittyminen lisää keinovalikoimaa

Nouseva trendi instrumentaalisessa kemian analytiikassa onkin kaksidi-mensionaalinen kaasu- ja nestekro-matografia.

Agilent Technologies Finland Oy:n edustajan Jyri-Pekka Multa-sen mukaan tekniikalla parannetaan resoluutiota eli kromatografian kykyä erottaa toisistaan näytteessä olevat yhdisteet.

”Kaksiulotteisessa kromatografi-assa ensimmäisestä kolonnista eli

dimensiosta ulos tulevat näytevyö-hykkeet ohjataan hallitusti seuraa-vaan kolonniin, jolla ensimmäisessä dimensiossa erottumattomat yhdis-teet saadaan erilleen”, hän kuvailee.

Laitetekniikoissa hän näkee kaksi suuntausta: toisaalta uusien sovellus-ten kehittäminen olemassa oleville laitteistoille, toisaalta yhä  nopeam-piin analyyseihin pystyvien laitteisto-jen kehittäminen.

Perinteisissä GPC/SEC-teknii-koissa on Waters Finland Oy:n Liisa Kannerin mukaan ongelmansa. Niitä ovat huono resoluutio sekä pitkät ana-lyysiajat. Tämän seurauksena liuotti-mia kuluu runsaasti.

Analyysiaikaa on mahdollista lyhentää uudella APC (Advanced Polymer Chromatography) -teknolo-gialla, joka perustuu pienipartikkeli-siin kolonneihin sekä niihin sopivaan

kromatografialaitteistoon.”Pienempien partikkelien ansiosta

resoluutio paranee, ja analyysistä saadaan kattavampaa informaatiota”, Kanner sanoo.

Aiheesta puhuttiin Suomen Kroma-tografiaseura ry:n, Åbo Akademin ja Nesteen isännöimässä syysseminaa-rissa, joka järjestettiin marraskuussa Naantalin kylpylässä.

Tapahtuma tarjosi monipuolisen katsauksen biomassan tuottamiseen, esikäsittelyyn ja jalostukseen liitty-vään analytiikkaan. Luennot käsit-telivät muun muassa hiilihydraat-teja, lignoselluloosaa ja lipidejä sekä uusiutuvia kemikaaleja ja polttoai-neita. Tilaisuus keräsi noin sata osal-listujaa.

Kromatografiaseura piti seminaa-rin yhteydessä syyskokouksensa, jossa seuran uudeksi puheenjohta-jaksi valittiin tutkija Marja Hagström Helsingin yliopistosta.

Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja.marja.saarikko@gmail.com

Mar

ja S

aarik

ko

Luento-osuuden jälkeen seminaarin osallistujilla oli tilaisuus vapaamuotoiseen kanssakäymiseen ja verkottumiseen.

Nouseva trendi on kaksidimensionaalinen kaasu- ja nestekromatokrafia.

50 8/2015KEMIA

Marja Saarikko

Joka neljännen suomalaisyrityksen teollisoikeuksia loukataan Venäjällä. Tämä käy ilmi Aalto-yliopiston mar-raskuussa julkaisemasta tutkimuk-sesta.

Samaa kertovat firmojen käy-tännön kokemukset. Esimerkiksi Nokian Renkaat on toiminut itäi-sessä naapurissa vuosikymmeniä. Yhtiön lakiasiainjohtajan Susanna Tusan mukaan yrityksen teollisoi-keuksia loukataan paitsi usein myös hyvin yllättävillä tavoilla.

Joskus on jopa vaikea päättää, kuinka kulloinkin reagoida tilantee-seen.

”Kerran huomasimme, että kuva meidän renkaasta oli ilman lupaamme päätynyt venäläisen autonpesuaine-purkin kylkeen”, Tusa kertoo.

”Silloin mietimme pitkään, onko kyseessä mallisuoja-, tavaramerkki- vai tekijänoikeusrikkomus.”

Tusa neuvoo valvomaan tarkasti etenkin tavaramerkkejä ja verkko-tunnuksia, kun toimitaan Venäjällä. Siihen on syynsä.

”Jotkut yritykset pyrkivät rekiste-röimään verkkotunnuksia, jotka on mahdollista sekoittaa meidän tavara-merkkeihimme”, hän kuvailee.

Kun Venäjällä rekisteröidään toi-minimi, toimenpiteen yhteydessä ei tehdä selvitystä siitä, voiko uusi nimi sekoittua toiseen, aiemmin rekisteröi-tyyn yritykseen tai tavaramerkkiin.

Tilanne on johtanut siihen, että Venäjälle on perustettu useita Vianor-nimisiä yrityksiä, jotka ovat kaapan-neet nimensä Nokian Renkaiden Vianor-jakeluketjulta.

Erittäin huolestuttavia Tusasta ovat myös tuotteita koskevat mallisuoja-rikkomukset. Venäjällä valmistetaan

Teollisoikeuksien haltija, pysy

Valppaana Venäjällä

ja sinne tuodaan myös muualta ren-kaita, jotka Nokian Renkaiden mie-lestä loukkaavat suomalaisyhtiön suojaamia mallioikeuksia.

Myös venäläisten oikeusistuinten ja tuomareiden teollisoikeusosaami-sessa on parantamisen varaa. Kaiken kaikkiaan maan oikeusjärjestelmä menee kuitenkin jatkuvasti parem-paan suuntaan, Tusa uskoo.

Patentoimisen ja teollisoikeuksien kannalta hyvä uutuus on Moskovaan pari vuotta sitten perustettu erityinen IPR-tuomioistuin.

Ilahduttavaa on Tusan mielestä myös se, että oikeuteen asti ei aina tar-vitse mennä. Jo tiukkasävyinen varoi-tuskirje on usein saanut suomalais-yrityksen teollisoikeuksia loukanneet firmat muuttamaan toimintaansa.

Tärkeintä on pysyä valppaana ja tarkkana. Silloin pärjää myös itänaa-purissa.

”Kun Venäjällä hoitaa suojaamisen huolellisesti, siellä on mahdollista välttyä ikäviltä yllätyksiltä siinä missä lännessäkin.”

Ongelmien takana usein välinpitämättömyys

Aalto-yliopiston tuoreen selvityk-sen teetti patentti-, malli- ja tavara-merkkitoimisto Papula-Nevinpat. Suomalaisyhtiö on suurin Venäjällä toimivista ulkomaisista patenttitoi-mistoista.

Helsingissä pääkonttoriaan pitä-vällä yhtiöllä on toimipisteet Venäjän lisäksi myös Valko-Venäjällä, Ukrai-nassa, Kazakstanissa ja Uzbekista-nissa.

Papula-Nevinpatin patenttiosas-ton johtajan Teemu Langin mukaan

tilastot kertovat, että suomalaisyritys-ten teollisoikeuksia loukataan Venä-jällä erityisesti tavaramerkkien osalta. Juuri tavaramerkit ovat yritysten tär-keintä pääomaa.

Useimmiten loukkaukset johtu-vat ainakin osittain siitä, etteivät venäläisyritykset tunne tai ymmärrä teollisuusoikeuksiin liittyviä asioita, mutta myös näiden välinpitämättö-myydestä, Lang sanoo.

”Venäläiset eivät usein ole selvit-täneet ennakkoon, onko esimerkiksi tuotteessa loukkaavaa komponenttia tai onko tavaramerkki rekisteröity. He eivät myöskään tiedosta, että monet yritykset valvovat ja puolustavat omia teollisoikeuksiaan aktiivisesti.”

Myös Lang tietää monia tapauksia, joissa loukkaavien toimien lopetta-miseen on riittänyt varoituskirje, eikä oikeutta ole tarvinnut lähteä hake-maan tuomioistuimesta.

Hänen mukaansa Venäjän patent-tilainsäädännön positiivisen kehitty-misen takana on maan liittyminen kiinteämmin alan kansainväliseen

Venäjällä toimivien yritysten kannattaa valvoa kunnolla teollisoikeuksiaan, etenkin tavaramerkkejään ja verkkotunnuksiaan.

518/2015 KEMIA

säätelyjärjestelmään.”Erityisesti Maailman kauppajär-

jestön WTO:n jäsenyyden myötä Venäjän lainsäädäntöä on selkey-tetty. Myös Venäjän patenttiviraston toiminta on tullut nopeammaksi ja ennakoitavammaksi”, Lang sanoo.

”Venäjän patenttivirasto on nyky-ään suhteellisen suuri laitos, jonne jätetään vuosittain noin 45 000 patenttihakemusta. Siellä on paljon tutkijoita, joilla on hyvä tekninen

Nokian Renkaat Oyj

Nokian talvirenkaat testissä Ivalossa. Jääkeleillä on syytä

pysyä tarkkana, niin myös Venäjän markkinoilla.

osaaminen ja juridinen taito arvioida keksintöjä.”

Venäjällä jätetyistä patenttiha-kemuksista oli viime vuonna rei-lut 16  000 ulkomaalaisten tekemiä. Niistä lähes viisi prosenttia oli peräi-sin Papula-Nevinpatilta.

Vaikka ruplan kurssin romahtami-nen ja taloudelliset pakotteet ovat vai-keuttaneet ulkomaisten yritysten toi-mintaa Venäjällä, teollisoikeuksien suojaamistaan firmat eivät ole vähen-

täneet. Tietyillä tekniikan aloilla suo-jaaminen on teollisoikeusjärjestel-män kehittymisen ja luotettavuuden paranemisen myötä jopa lisääntynyt.

Yksi asia on sen sijaan pysynyt enti-sellään: korruptiota esiintyy Venäjällä edelleen.

Teollisoikeuksista puhuttiin Papula-Nevinpatin järjestämässä IPR-seminaarissa Helsingissä.

Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja.marja.saarikko@gmail.com

52 8/2015KEMIA

Arja-Leena Paavola

Pula-ajan selviytymiskeinoina oli-vat arkipäivän kemia ja käden tai-dot. Kotirintaman elämä vaati suurta kekseliäisyyttä, sillä maailmansodan puhjettua syksyllä 1939 ulkomainen tuonti Suomeen käytännössä loppui. Sen jälkeen kaikki oli tehtävä itse omista raaka-aineista.

Elintarvikkeista joutuivat säännös-telyn piiriin ensiksi sokeri ja kahvi, sitten vilja, voi, maito, liha ja munat. Vaikka sota päättyi keväällä 1945, säännöstelyn aikaa elettiin meillä aina vuoteen 1954.

Suomessa siviilien korttiannokset kuuluivat sota-ajan Euroopan pie-nimpiin. Vaikeinakin vuosina juhla pyrittiin silti erottamaan arjesta.

Jos tilanne salli, kansanhuoltomi-nisteriö saattoi joulun lähestyessä ilmoittaa, että elintarvikekupongilla olisi mahdollista ostaa ylimääräinen erä sokeria tai pieni kimpale lihaa.

”Pääosin joulun ruokatarjoilut saa-tiin kuitenkin kokoon säästämällä korttiannoksista etukäteen”, kertoo tutkija Leena Tiilikainen Turun museokeskuksesta.

Joulupöydän anti vaihteli asuin-paikan mukaan. Maanviljelijöillä oli oikeus pitää itsellään osa tuotannosta, joten heidän ruokatilanteensa oli hie-man parempi kuin muiden.

”Kaupungeissa taas ei aina saa-nut edes sitä, mihin ostokortit olisi-vat oikeuttaneet. Se kiihdytti mustan pörssin toimintaa.”

Raaka-ainetta oli silti joka joulu ainakin lanttulaatikkoon. Kylmän-kestävää juuresta riitti sotavuosien paukkupakkasista huolimatta. Myös porkkanaa ja punajuuria oli saatavilla etenkin niillä, joilla oli mahdollisuus palstaviljelyyn tai kontakteja maaseu-dulle.

Sotavuosien olot olivat vaikeat, mutta jouluun saatiin silti juhlan tuntua niin kodeissa kuin korsuissa.

Peruna kunniassa

Joulupöydässä oli arvossaan myös peruna, joka on hyvinäkin aikoina muodostanut jokapäiväisen osan suo-malaista ravintoympyrää. Sotavuo-sina keltaisten mukuloiden merkitys kasvoi entisestään.

Kylmänarkana perunastakin tuli silti pulaa. Sen paremmin varastoin-

tia kuin kuljetuksiakaan ei kyetty jär-jestämään niin, että peruna olisi saatu säilymään, vaan iso osa sadoista palel-tui käyttökelvottomaksi. Perunaa kiu-sasivat myös taudit.

”Lehdissä opastettiin emäntiä, että myös ruttoiset perunat kelpaavat perunajauhoksi, jota kodeissa tehtiin ahkerasti. Perunajauholla voitiin kor-vata vehnäjauhot esimerkiksi kakkuja

Ania

Pad

zik/

Turu

n m

useo

kesk

us

Joulua juhlittiin myös

Pula-ajan pöydissä

538/2015 KEMIA

Sotavuosien joulukuusi oli tapana koristella siniristilipuin. Kuralan kylämäen museo Turussa edustaa 1950-luvun maa-laiskotia ja -tunnelmaa.

leivottaessa, kuten keliaakikot tätä nykyä tekevät”, Tiilikainen kertoo.

Kotiolosuhteissa jauho valmistet-tiin raastamalla raakaa perunaa. Kun raaste huuhdellaan kylmässä vedessä ja siivilöidään, tärkkelys eli peruna-jauho kertyy astian pohjalle.

”Perunajauhoa saatettiin tehdä vain pieni erä kiisselin suurustamiseksi, mutta maalaistaloissa valmistettiin

kerralla jopa saavillisia.”Arvokasta voita – kun sitä saatiin

– jatkettiin sitäkin perunalla. ”Teko-voin” ohje kehottaa sekoittamaan 50 grammaan voita 150 grammaa peru-namuusia ja ripauksen suolaa. Näin syntyi levite siveltäväksi leivän päälle.

Toinen korvikeleviteresepti neu-voo keittämään pienen määrän peru-najauhoja maidossa. Jäähtyneeseen

seokseen lisätään nokare voita ja vähän suolaa.

Liemivoimaa ja lipeäkalaa

Jokaisesta kasvatetusta ja metsäste-tystä elukasta käytettiin hyväksi kaikki mahdollinen. Aliravitsemuksen uha-

54 8/2015KEMIA

tessa vähästä ravinnosta oli otettava irti joka murena. Vuoden 1941 ruoka-ohjeissa neuvotaan, kuinka tehdään esimerkiksi luukeittoa, verivanukasta tai mahasylttymuhennosta.

Mustan pörssin kallein tuote oli sianliha. Syöttöporsaita alettiin pitää myös asutuskeskuksissa. Kinkkua ei välttämättä silti kyetty hankkimaan joulupöytään millään keinoin.

Aladobia sen sijaan syntyi, jos tar-jolla oli edes sian pää tai sorkkia, joita tarvitaan ”tytinän” hyydyttämiseen.

Lihahyytelön maun vahvistamiseen saatettiin käyttää Lahden Liemivoi-maa, jota teki Oy Lahden Polttimo Ab. Lihankorviketahna syntyi hiivan-valmistuksen sivutuotteena. B-vita-miinia sisältänyt tahna säilyi runsas-suolaisena pitkään. Liemivoima kävi myös leivänpäälliseksi.

Lihan sijaan joulun laatikoiden seu-rana syötiin monessa kodissa lipeä-kalaa, joka tehtiin kuivatusta kapaka-lasta. Kalaa liotettiin muutama päivä seoksessa, joka sisälsi vettä, koivun tuhkaa ja kalsiumhydroksidia. Arvos-

tetun ruokalajin haju oli voimakas mutta maku mieto ja pehmeä.

Myös silakka ja järvikalat pääsivät pöytään joulunakin. Rasvan puut-teessa kalat paistettiin esimerkiksi eti-kassa. Sekin tuotti melkoisen hajun, joka kuitenkin haihtui kypsennyk-sen myötä eikä vaikuttanut ruuan makuun. Jotkut kokeilivat silakoiden paistamiseen kalanmaksaöljyä, mutta lopputulos todettiin kamalaksi.

Väskynäsoppa kotikaljasta

Nykyajan ihmistä liikuttaa, kuinka sotavuosien juhlatarjoilujen haluttiin näyttävän samanlaisilta kuin ennen-kin, oli ruokiin tarvikkeita tai ei.

Etenkin makeannälkä koitui ongel-maksi. Niukat sokeriannokset eivät

Ania

Pad

zik

/ Tur

un m

useo

kesk

us

Keittiöissä kypsyi riisipuuron sijaan ohrapuuro ja kinkun asemesta lipeäkala. Kuva on Kuralan kylämuseosta.

Arja

-Lee

na P

aavo

la

Pula-ajan leivonta-ohjeita julkaistiin

lehdissä ja myös erillisinä kirjasina.

oikeastaan riittäneet leipomuksiin, mutta joulun kahvipöytään haluttiin jotakin hyvää: makeaa joululeipää, pullaa tai kakkua.

Kahvi itse oli luonnollisesti kor-viketta, jossa oli oikeaa ainetta vain nimeksi ja loppu paahdettua ruista, lanttua tai voikukanjuurta.

Sokerin ja myös rasvan puute pakotti ottamaan käyttöön uusia rat-kaisuja, joista monet olivat hyvin työ-läitä.

Leivonnassa sokeri korvattiin sii-rapilla, joka keitettiin itse sokerijuu-rikkaista. Paras ajankohta työhön oli syksy, jolloin juurikkaiden sokeripi-toisuus oli korkeimmillaan eli liki 20 prosenttia.

Kuralan kylämäen museossa työs-

558/2015 KEMIA

Sotasensuuri esti kertomasta, kuinka lähellä nälänhätää Suomi kävi jatkosodan (1941–1944) aikana. Vuoden 1941 joulu oli ankein miesmuistiin, sillä syksyn sato oli jäänyt osin korjaamatta sekä työvoimapulan että aikaisen talventulon vuoksi.

Ennätyskylmä talvi yhdis-tettynä Itämeren vaikeaan jää-tilanteeseen aiheutti valtavia ongelmia suomalaisten ruokki-misessa. Pelastus oli, että jonkin verran viljaa ja muita elintarvik-keita saatiin ostettua ulkomailta, lähinnä Saksasta.

Kun korttiannokset olivat niu-kimmillaan, kevyen työn tekijä sai ostaa ravintoa vain reilun

tuhannen kilokalorin verran päi-vässä. Raskaan työn tekijöiden normi oli 2 000 kilokaloria.

Lisäenergiaa tuli onneksi peru-nasta ja juurikasveista, jotka eivät olleet säännösteltyjä, sekä omilta palstaviljelmiltä, kotieläimistä ja itse kerätyistä luonnontuotteista.

Professori Toivo Rautavaara kirjoitti useita luonnonkasveja käsitteleviä kirjasia, jotka auttoi-vat ihmisiä löytämään luonnosta ruokapöytään sopivaa, tervey-delle vaaratonta lisää. Esimer-kiksi kahvinkorvikkeen valmis-tamiseen käytettiin oikeastaan kaikkea, minkä tiedettiin olevan turvallista syödä.

kentelevä Leena Tiilikainen on kokeil-lut myös pula-ajan siirapinkeittoa.

”Pestyt juurikkaat kuoritaan, paloi-tellaan kattilaan, peitetään vedellä ja keitetään pehmeiksi. Mäski – joka voitiin käyttää eläinten ruuaksi – sii-vilöidään pois. Jäljelle jäänyttä lientä keitetään, kunnes vesi haihtuu. Siinä täytyy olla tarkkana, sillä seos palaa

helposti pohjaan”, Tiilikainen kuvai-lee urakkaa.

Valmis siirappi maistuu Tiilikaisen mukaan hyvältä. Rakenteeltaan se on juoksevampaa kuin kaupan siirappi.

Pelastavan juurikkaan avulla saatiin juhlapöytään myös jälkiruoka.

”Perunajauhoilla suurustettu mar-jakiisseli voitiin makeuttaa raasta-malla sekaan sokerijuurikasta.”

Joulun riisipuuro korvattiin ylei-simmin ohrapuurolla. Luumuja ei näkynyt kaupoissa vuosikausiin. Väs-kynäsoppa katsottiin kuitenkin niin olennaiseksi osaksi joulua, että sitä tehtiin kotikaljasta.

”Lopputulos ei maultaan muistut-tanut luumukeittoa lainkaan, mutta ulkonäkö oli sama”, Tiilikainen ker-too.

”Ihmiset näkivät paljon vaivaa eräänlaisen illuusion luomiseksi. Var-sinkin lasten vuoksi kotirintamalla pyrittiin säilyttämään mahdollisim-man paljon tuttua ja turvallista.”

Makeisten valmistus jouduttiin sota-aikana lopettamaan kokonaan, joten joulukarkkeina lapsille annet-tiin esimerkiksi sakariinivedessä lio-tettuja porkkananpaloja.

Parasta rintamalle

Rintamalla joulua pyrittiin juhlis-tamaan kotoisista oloista muistut-

tavilla ruuilla ja näin kohottamaan miesten mielialaa.

Anneli Pranttilan väitöstutkimus Rintamamiesten muonitus Suomessa sotavuosina 1939–1945 (2006) ker-too, että sotilaiden joulun ruokalis-talle saattoi parhaimmillaan kuulua piparkakkuja ja muita leivonnaisia ja jopa makkaraa ja kinkkua.

Normaalisti taistelijoiden muona-annokset olivat niukat. Kun annosten energiasisältö oli suunniteltu aikui-sille miehille, vielä kasvuiässä olleille nuorimmille sotilaille ravinto ei riit-tänyt. Heillä esiintyikin jopa sairaala-hoitoa vaativia puutostauteja.

Monet saivat onnekseen kotijou-koilta ruokapaketteja. Niitä tuli eni-ten jouluksi, jolloin kansalaiset väsä-sivät lahjoja myös ”tuntemattomalle sotilaalle”. Ruuan lisäksi suosittu jou-lumuistaminen olivat sekoitelangasta neulotut tumput, joissa oli erikseen oma ulokkeensa liipaisinsormelle.

Todellisesta antamisen ilosta ker-too, että lapsetkin säästivät omista sokeriannoksistaan voidakseen lähet-tää pikkupussillisen makeaa herkkua joululahjaksi tuntemattomalle soti-laalle.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.arjaleena.paavola@gmail.com

Arja

-Lee

na P

aavo

la

Arja

-Lee

na P

aavo

la

Lahden Liemivoiman valmistusme-netelmä ja tarkka sisältö ovat jääneet historian hämärään. Mainos kehuu tuotteessa olevan ”enemmän munan-valkuaista kuin lihassa”.

Keskeisten elintarvikkeiden lisäksi kortilla olivat myös monet muut hyö-dykkeet.

Nälänhätä lähellä

56 8/2015KEMIA

Scan

stoc

kpho

to

Verinäyte sisältää enemmän tietoa kuin aiemmin on luultu.

ULKOMAILTATekstit: Päivi Ikonen

Uusi keinotekoinen iho tunnistaa kos-ketuksen, kuten oikea iho. Keksinnön ansiosta ihmiset voivat joskus saada tuntoaistin myös tekojäseniinsä, Sin-gaporen tiede- ja tutkimuskeskuksen tutkijat lupaavat.

Synteettisestä kumista valmistettu tekoiho sisältää mikrokokoisia jousi-maisia rakenteita, jotka tekevät mate-riaalista erityisen herkän paineelle. Hiilinanoputkien ansiosta materiaali johtaa hyvin sähköä.

Tutkijat yhdistivät tekoihon sini-seen led-valoon. Kun ihoa koske-tettiin, sen anturi muutti kosketuk-sen sähköimpulsseiksi, jotka saivat valon vilkkumaan. Mitä kovemmin ihoa painettiin, sitä nopeammin valo välähteli.

Koe-eläiminä käytettyjen hiirten aivosoluihin siirretty kanavarodop-siini-niminen proteiini puolestaan sai solut reagoimaan valoon. Tutki-mus osoitti, että aivojen reaktio oli samanlainen kuin oikean ihon kos-ketuksen tuottama.

Optogenetiikka eli valon hyödyn-täminen aivosolujen stimulointiin on tutkija Benjamin Leen mukaan hyö-dyllinen työkalu. Tekniikalla voidaan jäljitellä reseptorisolujen aivoihin lähettämiä signaaleja tarkemmin kuin esimerkiksi aivokudokseen kiinnitet-tävien, neuroneja stimuloivien elekt-rodien avulla.

Science-lehdessä julkaistua tutki-musta referoi verkkolehti Live Science.

Tekokäden sormenpää voi tulevaisuu-dessa tuntea kosketuksen samoin kuin aito sormi.

Yhdysvaltalainen tutkijaryhmä on löytänyt kemikaalin, josta voi ehkä kehittyä harmaakaihin parantava lääke. Tautiin ei toistaiseksi ole lää-kehoitoa.

Kalifornian, Michiganin ja Washingtonin yliopistojen tutkijoi-den tunnistama yhdiste on ensimmäi-nen sopivan liukoinen hyödynnettä-väksi silmätipoissa.

Harmaakaihi tarkoittaa silmän mykiön samenemista. Syynä on krystalliini-nimisen proteiinin las-kostuminen väärin ja proteiinien kerääntyminen läpinäkymättömäksi amyloidiplakiksi.

Prosessin pysäyttäjää etsinyt ryhmä aloitti noin 2  500 yhdisteestä, joista

Harmaakaihi kehittyy iän myötä useim-mille ihmisille. 85-vuotiaista sitä sairastaa yli 70 prosent-tia.

Harmaakaihiinlupaillaan lääkehoitoa

seuloutui 12 sterolia. Niistä lano-steroli osoittautui kykeneväksi estä-mään krystalliinien plakkiutumisen. Laboratoriotesteissä se myös hajotti jo muodostunutta plakkia.

Hiirikokeissa yhdiste palautti har-maakaihia sairastavien eläinten mykiön osittain kirkkaaksi. Tutki-muksen pohjalle perustettu yritys kehittää nyt yhdistettä edelleen kohti ihmiskäyttöä.

Harmaakaihi on maailman ylei-sin sokeuden aiheuttaja. Länsimaissa tauti hoidetaan yleisesti leikkauksella, mutta useimmille kehittyvien maiden asukkaille kirurginen hoito on liian kallista, kertoo tutkimuksesta kirjoit-tanut Science Daily.

Scan

stoc

kpho

to

Scan

stoc

kpho

to

Äidin tupakoiminen raskausaikana jättää hänen lapsensa vereen pysyvän muiston, paljastaa Johns Hopkins -yliopiston tutkimus.

Epigeneettinen molekulaarinen todiste sikiöaikaisesta altistumisesta tupakalle säilyy lapsen veressä aina-kin viiden vuoden ikään saakka. Sen ikäisiä olivat 531 eri puolilta Yhdys-valtoja kotoisin olevaa esikoululaista, jotka olivat mukana tutkimuksessa.

Tutkimus voi olla käänteentekevä, sanoo professori Daniele Fallin Science Daily -lehdessä.

Ympäristökemikaalien on jo pit-kään tiedetty kertyvän elimistöön, ja esimerkiksi lyijyaltistus voidaan todeta luustosta. Fallinin mukaan oli kuitenkin suuri yllätys, että verinäyte voi kertoa tapahtumista ennen syn-tymää.

Lapsen veri ”muistaa”äidin tupakoinnin

Tekoiho antaaproteesille tuntoaistin

578/2015 KEMIA

Neutronisäteet auttavatluiden tutkijoitaKun luu kuumenee, se kutistuu, pai-suu tai kärsii muunlaisia vaurioita. Ihmisluun omistajan ikä, koko ja sukupuoli onkin hankala selvittää, jos luu on palanut.

Portugalilainen tutkimusryhmä kehittää nyt rikoslaboratorioiden, onnettomuustutkijoiden, arkeologien ja ehkä jopa paleontologien avuksi menetelmää, jolla palanut luu voi-daan ”palauttaa” alkuperäiseen kun-toon.

Brittiläisessä ISIS-laitoksessa työs-kentelevät tutkijat pommittavat sekä eri lämpötiloissa palaneita että pala-mattomia luita neutronisäteilyllä. Siten selviää, kuinka luun kidera-kenne muuttuu kuumenemisproses-sissa.

Tutkimustiedon perusteella toivo-taan syntyvän viitekehys luun käyt-täytymiselle eri tilanteissa. Näin voi-taisiin päätellä, millainen yksittäinen palanut luu on alun perin ollut.

Kun ihminen syö jotakin makeaa, hänen aivojensa hippokampuksen hermosolut luovat ateriasta erityisen tapahtumamuiston. Tämä selviää kol-men amerikkalaislaitoksen tutkimuk-sesta.

Georgian valtionyliopiston ja Regents-yliopiston sekä Charlie Nor-woodin lääketieteen keskuksen tut-kijat haluavat seuraavaksi selvittää, onko proteiini- ja rasvapitoisella ruualla samanlainen vaikutus kuin makealla.

Nyt tehdyssä tutkimuksessa saka-riinilla makeutettu ruoka lisäsi mer-kittävästi arc-proteiinin toimintaa rottien aivoissa, mikä vahvistaa muis-ton syntymistä.

Aiemmassa tutkimuksessaan ryhmä osoitti, että hippokampuksen

Mäyräkoiran kokoiset rotat ovat asuttaneet maailmaa rinnan ihmisen kanssa, kertoo Australian kansallisen yliopiston tutkimus.

Tutkijat ovat löytäneet saarivaltio Itä-Timorista seitsemän uuden jätti-läisrottalajin fossiileja. Kaikki osoit-tautuivat suuremmiksi kuin yksikään aiemmin tunnettu rotta. Jykevien jyr-sijöiden elopaino oli viitisen kiloa.

Paleontologien mukaan jättirotat ovat saapuneet saarelle yli miljoona vuotta sitten. Varhaisimmat tähän mennessä tehdyt löydöt ovat 46 000

Scan

stoc

kpho

to

Muisto ruuasta sääteleesyömiskäyttäytymistä

STFC

Makea syötävä jättää jäljen itsestään tapahtumamuistiin.

neuronien väliaikainen kytkeminen pois päältä ruuan jälkeen saa rotan syömään seuraavan ateriansa aikai-semmin ja myös syömään silloin enemmän.

Muistot ovat Science Daily -lehden mukaan tärkeitä terveellisten syömis-tottumusten kannalta. Kun ruoka-muiston muodostuminen häiriintyy esimerkiksi siksi, että ihminen kat-soo aterioidessaan televisiota, tämä syö seuraavalla aterialla enemmän kuin muuten söisi. Näin kertoo brit-titutkimus.

Tutkijat ovat myös havainneet, että muistisairautta poteva syö uudelleen, kun hänelle tarjotaan ruokaa, vaikka hän olisi juuri aterioinut. Tämä joh-tuu siitä, että hänellä ei ole syömisestä muistoa.

Muinaisrotat olivatkoiran kokoisia

tuhannen vuoden takaa.Fossiloituneissa luissa on viiltojäl-

kiä ja merkkejä siitä, että luita on pol-tettu. Tämä todistaa, että ihmiset ovat käyttäneet jyrsijöitä ruuakseen.

Jättirotat elivät sademetsissä isoina populaatioina mutta kuolivat suku-puuttoon noin tuhat vuotta sitten. Paikallinen väestö otti samaan aikaan käyttöön metalliset työkalut ja aloitti metsien laajamittaisen hakkaamisen. Tutkijat pitävät tätä todennäköisim-pänä syynä rottien katoamiseen, kir-joittaa Live Science.

H. Z

ell

Karlsruhen luonnontieteellisen museon rotat ovat hinteliä veikkoja verrattuna muinaisiin serkkuihinsa.

Tutkija Maria Paula Marques esittelee luunäytettä, joka pian joutuu säteilytet-täväksi.

58 8/2015KEMIA

SUOMALAISTEN nobelistien lista ei ole pitkä. Se johtuu siitä, että ei ole olemassa huonojen keksintö-jen Nobelia. Sillä saralla pärjäisimme paremmin.

Yksi harvinaisen huono keksintö oli luovuttaa suomalainen Nobel-tason tiedemies Ruotsiin. Riihimäellä synty-nyt ja Oulunkylässä kasvanut Ragnar Granit tosin olikin pasifisti.

Ainakin jokainen ulkomailta Suo-meen saapunut tuomitsee huonoksi keksinnöksi kynnyksen, jollainen löy-tyy jokaisesta kunnon suomalaista-losta. Eteläeurooppalainen kompas-tuu ulko-oven vieressä kohoavaan outoon korokkeeseen yhtä varmasti kuin hoitaa talouspolitiikkansa huo-nosti.

Kynnykseltä vieraan ei tarvitse edetä pitkälle, kun omituisia inno-vaatioita löytyy lisää. Tuulikaappi oli omiaan aikana, jolloin oviaukoissa heilui U-arvoltaan kyseenalainen säk-kikangas. Mysteeri on, miksi myös modernin termo-eko-hyper-ulko-oven taakse asennetaan kuitulevystä puristettu väliovi.

SEURAAVA hämmästyttävä suo-malaisviritys on sijoitettu joka kodin keittiöön. Kun Työtehoseura muinoin

kehitti astiankuivauskaapin, kyseessä oli hieno keksintö.

Mutta kun kaappi 2000-luvullakin kiinnitetään seinään saman tehtävän automaattisesti hoitavan koneen ylä-puolelle, on kyse huonosta keksin-nöstä eli doppelt gemoppelt tai tårta på tårta -ilmiöstä. Siinä riittää eteläeu-rooppalaisten lisäksi ihmettelemistä myös saksalaisille ja ruotsalaisille.

Kylpyhuoneeseen astuessaan vieras törmää uusiin suomalaisiin älynvä-läyksiin, kuten bideesuihkuun. Se on siitä mielenkiintoinen laite, että sillä paitsi hoitaa kätevästi intiimihygie-niansa myös pesee samalla paitansa, housunsa ja vessan katon. Kaikki tämä vain yhdellä napin painalluksella.

Toista on korealainen keksintö, ves-

sanistuin, joka kohteliaasti lämmittää itsensä ennen kuin ihminen asettaa takalistonsa sen päälle ja ryhtyy hoi-tamaan asioitaan. Tämä ei enää ole kaukana sähkötuolista, joka sekin on huono keksintö mutta amerikkalai-nen.

ERITYISEN kehno kylpyhuonekek-sintö on saippuatelineen reikä. Reikä pitää palasaippuan kuivana, mikäli ei mene tukkoon. Minkä se tietenkin tekee. Reiän toimintaperiaatteena

on, että se tukkeutuu sitä nopeam-min, mitä kalliimman saippuan siihen asettaa.

Isompi suomalainen reikä on porattu telineeseen, johon on tarkoi-tus sijoittaa pullollinen nestemäistä suihkusaippuaa.

Reiän suomalainen design pitää huolen siitä, että pullo ei pysy siinä pystyssä vaan luiskahtaa strategisella hetkellä lattialle. Mitä arvokkaampi pullon sisältö, sitä varmemmin se hajoaa pudotessaan pirstaleiksi.

SÄRKYNYT saippuapullo ei kuiten-kaan ole vielä suurin suomalainen suihkuonnettomuus. Kaamein katast-rofi syntyy ikänäön ja purkkien etiket-tien fonttikoon yhdistelmästä.

Vaikka suomalaiset pitävät hallus-saan silmälasien käytön maailmanen-nätystä, harva jättää kakkulat nenäl-leen pesulle mennessään.

Kuten tietenkin pitäisi. Ainakin jos haluaa pursottaa päähänsä mieluum-min sampoota kuin karvanpoistoai-netta tai hiusväriä.

Lopputuloksena saattaa olla se, että koko aiemmin blondi suomalaissuku muuttuu äkkiä kekkosiksi tai meno-paussinpunaisen kuontalon kanta-jiksi.

KeemikkoAina yhtä kekseliäs

Keksintöjen kurjalistoa

Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa

maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen,

jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta.

KEEMIKKO

”Eteläeurooppalainen kompastuu kynnykseen yhtä varmasti kuin hoitaa talouspolitiikkansa huonosti.”

58 KEMIA 8/2015

598/2015 KEMIA

HENKILÖUUTISIA

Vuoden luonnontieteilijäksi 2015 valittu biokemisti Liisa Hurme kannustaa kollegojaan hakeutumaan rohkeasti yritys-maailmaan. Itse hän on tehnyt pitkän uran lääketeollisuudessa.

Biokemisti Liisa Hurmeen mielestä luonnontieteilijöillä on paljon annet-tavaa paitsi tutkimukselle myös bis-nesmaailmalle muun muassa kemian, lääkekehityksen ja bioteknologian aloilla.

Filosofian tohtori muistuttaa, että vaikka luonnontieteellinen korkea-koulututkinto on toisaalta tutkin-tona eksakti, se antaa samalla hyvin laaja-alaiset valmiudet työelämään. Hän kannustaakin luonnontieteili-jöitä hakeutumaan entistä ennakko-luulottomammin myös liike-elämän palvelukseen.

”Luonnontieteellinen korkeakou-lututkinto koulii tarkkaan ajatteluun ja erilaisten mekanismien ja proses-sien ymmärrykseen. Toisaalta se vaa-tii asettamaan asioita laajempiin kon-teksteihin ja edellyttää yhteistyökykyä usein kansainvälisissä projekteissa”, hän kuvailee.

Lääketeollisuudessa pitkän uran tehnyt Hurme itse on hyvä esimerkki siitä, miten tutkijan uralta voi siirtyä yrityselämään ja kuinka monipuoli-siin tehtäviin koulutus antaa eväät.

Uransa alussa Hurme tutki väitös-kirjaansa varten Alkon Biolääketie-teen yksikössä alkoholin suurkulu-tuksen biomarkkereita. Sen jälkeen hän kehitti alkoholiperäisten sairauk-sien ja allergiatestien diagnostiikkaa suuren kansainvälisen lääkeyrityksen palveluksessa Ruotsissa, Saksassa ja Ranskassa.

1990-luvun lopusta lähtien hän on työskennellyt lääkeyritys Orionissa tutkimuksessa ja tuotekehityksessä, projektihallinnossa sekä tutkimus-tuoteportfolion hallintaprosesseissa. Vuonna 2005 hän siirtyi yhtiön urolo-gian ja hormonihoitojen liiketoimin-

Orionin Tutkimussäätiö on jaka-nut sadalle tutkijalle apurahoja yhteensä yli 870  000 euroa. Suu-rimmat, maksimissaan 25  000 euron summat saivat 25 hiljattain väitellyttä tutkijaa työn jatkami-seen. Pienemmät stipendit meni-vät 75:lle väitöskirjaa parhaillaan kirjoittavalle tutkijalle.

25 000 euroa saivat muun muassa lymfoomatutkija Jukka Alinikula Turun ja Yalen yliopistoista, uusia rintasyöpägeenejä etsivä Maria Haanpää Oulun yliopistosta,

autoimmuunisairauksiin pereh-tyvä Merja Jaronen Harvardin yli-opistosta, geeniterapioita kehittävä Tiina Nieminen Itä-Suomen yli-opistosta sekä serotoniinireseptori 2B:n roolia väkivaltakäyttäytymi-sessä selvittävä Roope Tikkanen Helsingin yliopistosta.

Orionin Tutkimussäätiön apu-rahat myönnetään lääketieteen, eläinlääketieteen, farmasian sekä niihin liittyvien luonnontieteiden, kuten kemian ja fysiikan, aloille.

Orionin Tutkimussäätiöltätukea sadalle tutkijalle

Vuoden luonnontieteilijä Liisa Hurme

”Luonnontieteilijöillä onannettavaa myös yrityksille”

tajohtajaksi ja kolme vuotta myöhem-min Alkuperälääkkeet-tulosyksikön johtajaksi.

Pitkäjänteistä tutkimusta

Nykyisessä tehtävässään Erityis-tuotteet-tulosyksikön johtajana ja Fermion Oyj:n hallituksen puheen-johtajana Liisa Hurme on toiminut vuodesta 2014.

Työssään Hurme vastaa Orionin suurimman tulosyksikön eli genee-risten reseptituotteiden sekä itsehoi-tolääkkeiden liiketoiminnasta. Sen portfolio koostuu reilun 300:n tuot-teen valikoimasta Pohjoismaissa, Itä-Euroopassa ja Venäjällä.

Orion on koko satavuotisen histo-riansa ajan satsannut aina tutkimuk-seen ja tuotekehitykseen, Hurme muistuttaa. Nyt työ alkaa kantaa hedelmää.

”Yhtiön parhaat vuodet ovat vielä edessä, sillä uusien molekyylien kehi-tysputki on vahva. Tämä ei olisi mah-dollista ilman pitkäjänteistä panos-tusta.”

Vuoden luonnontieteilijän valit-see Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL.

Marja Saarikko

Veik

ko S

omer

puro

”On hienoa työskennellä suomalaisessa tutkivassa ja kehittävässä teollisuudessa”, Liisa Hurme sanoo.

60 8/2015KEMIA

HENKILÖUUTISIA

Väitökset jatkuvat sivulla 62

Aalto-yliopistoDI Sonja Kouvan väitöskirja Temperature-programmed Meth-ods for Probing Surface Interac-tions on Catalytic Oxide Ma-terials tarkastettiin 6.11.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. An-gelos Efstathiou (Kyproksen yli-opisto) ja kustoksena prof. Juha Lehtonen.

DI Päivi Järvisen väitöskirja Molecular self-assembly and local electronic properties of graphene probed by scanning tunnelling mi-croscopy tarkastettiin 20.11.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Brian LeRoy (Arizonan yliopisto, Yh-dysvallat) ja kustoksena prof. Pe-ter Liljeroth.

TkL Pentti Vilukselan väitös-kirja Environmental engagement of Finnish printing companies tarkastettiin 20.11.2015. Vasta-väittäjänä toimi TkT Anu Seisto (VTT) ja kustoksena prof. Olli Dahl.

M.Sc. Akio Yamamoton väi-töskirja Chemical characteristics of surface colour of birch veneer (Betula pendula) tarkastettiin 20.11.2015. Vastaväittäjänä toi-mi prof. Stefan Willför (Åbo Akademi) ja kustoksena prof. Tapani Vuorinen.

DI Laura Elomaan väitös-kirja Synthesis of biodegradable photocrosslinkable polymers for stereolithography-based 30 fabri-cation of tissue engineering scaf-folds and hydrogels tarkastettiin 2.12.2015. Vastaväittäjänä toi-mi prof. Peter Dubruel (Gentin yliopisto, Belgia) ja kustoksena akat.prof. Jukka Seppälä.

DI Lotta Rintalan väitöskirja Development of a process selec-tion method for gold ores using case-based reasoning tarkastet-tiin 4.12.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Pertti Lamberg (Luu-lajan teknillinen yliopisto, Ruot-si) ja kustoksena emer.prof. Olof Forsén.

Helsingin yliopistoFM Raisa Haavikon väitöskirja Synthesis of betulin derivatives with new bioactivities tarkastet-tiin 6.11.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Dulcie Mulholland (Surreyn yliopisto, Iso-Britan-nia) ja kustoksena prof. Jari Yli-Kauhaluoma.

FM Pirkko Kriikun väitös-kirja Toxicological abuse pro-file of new recreational drugs in driving-under-the-influence and post-mortem cases in Fin-land tarkastettiin 6.11.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Alain Verstraete (Gentin yliopisto, Belgia) ja kustoksena prof. Ilkka Ojanperä.

VÄITÖKSIÄ FM Mia Halmeen väitöskir-ja Various mass spectrometric methods for the screening and identification of metabolites of toxic and incapacitating chemi-cals tarkastettiin 13.11.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Tho-mas Hankemeier (Leidenin yli-opisto, Alankomaat) ja kustok-sena prof. Marja-Liisa Riekkola.

FM Tiina Laaksosen väitös-kirja (+)-Dehydroabietylamine based chiral solvating agents for the enantiomeric discrimi-nation of carboxylic acids in NMR spectroscopy tarkastettiin 13.11.2015. Vastaväittäjänä toi-mi prof. Santiago V. Luis (Jaume I:n yliopisto, Espanja) ja kustok-sena prof. Kristiina Wähälä.

M.Sc. Aleksandar Klimeskin väitöskirja Characterization of solid phosphorus-retaining mate-rials—from laboratory to large-scale treatment of agricultural runoff tarkastettiin 20.11.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Gun-no Renman (Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu, Ruot-si) ja kustoksena prof. Laura Alakukku.

FM Hanna Tuovisen väitös-kirja Mobilization of natural uranium series radionuclides at three mining sites in Finland tarkastettiin 27.11.2015. Vasta-väittäjänä toimi prof. Clemens Walther (Hannoverin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Juk-ka Lehto.

FM Jari Peltolan väitöskirja Trace gas detection and high-pre-cision spectroscopy in the mid-infrared and visible wavelength regions tarkastettiin 2.12.2015. Vastaväittäjänä toimi Dr. Paolo De Natale (Kansallinen optiik-kainstituutti, Italia) ja kustokse-na prof. Lauri Halonen.

M.Sc. Alessandro Franchin-in väitöskirja Extending funda-mental knowledge on aerosol for-mation by measuring sub–3 nm ions and particles tarkastettiin 4.12.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. George Biskos (Delftin tek-nillinen yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena prof. Tuukka Pe-täjä.

Itä-Suomen yliopistoFM Henna Martiskaisen väitös-kirja Polygenic risk scores, trans- criptomics, and molecular mecha- nisms of Alzheimer’s disease-related risk genes tarkastettiin 6.11.2015. Vastaväittäjänä toi-mi prof. Robert Vassar (North-western-yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Mikko Hil-tunen.

FL Maija Leppäsen väitöskir-ja Engineered nanoparticles—Ef-fects in mouse respiratory tract and occupational exposure dur-ing flame spray process tarkastet-

tiin 13.11.2015. Vastaväittäjä-nä toimi prof. Lauri Lehtimäki (Tampereen yliopisto) ja kustok-sena tutk.joht. Pertti Pasanen.

FM Jani Leskisen väitöskir-ja Physical characterisation of source specific nanoparticles tar-kastettiin 13.11.2015. Vastaväit-täjänä toimi prof. Tuukka Petäjä (Helsingin yliopisto) ja kustok-sena prof. Jorma Jokiniemi.

FM Helena Tabermanin väi-töskirja Structure and function of carbohydrate-modifying en-zymes tarkastettiin 27.11.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Ina-ri Kursula (Bergenin yliopisto, Norja) ja kustoksena prof. Juha Rouvinen.

M.Sc. Sofia Sousan väitös-kirja Mechanisms of action of bisphosphonates in cancer: tumour associated macrophage targeting strategies tarkastettiin 28.11.2015. Vastaväittäjänä toi-mi prof. Ingunn Holen (Shef-fieldin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena yliopistotutkija Jorma Määttä.

M.Sc. Mikhail Kuklinin väi-töskirja Towards optimization of metallocene olefin polymeri- zation catalysts via structural modifications: a computational approach tarkastettiin 3.12.2015. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Antti Karttunen (Aalto-yliopis-to) ja kustoksena prof. Tapani Pakkanen.

Jyväskylän yliopistoFM Petra Vaskon väitöskirja Synthesis, characterization, and reactivity of heavier group 13 and 14 metallylenes and metal-loid clusters: small molecule ac-tivation and more tarkastettiin 20.11.2015. Vastaväittäjänä toi-mi prof. Eric Rivard (Albertan yliopisto, Kanada) ja kustoksena akat.tutk. Heikki M. Tuononen.

FM Sanna Niinivehmaan väi-töskirja Computational studies on biomolecular screening and inter-actions tarkastettiin 27.11.2015. Vastaväittäjänä toimi Dr. Da-niela Schuster (lnnsbruckin yli-opisto, Itävalta) ja kustoksena dos. Olli Pentikäinen.

KM Maija Rukajärvi-Saa-relan väitöskirja Tutkimukselli-suudesta innostusta alakoulujen kemian opetukseen: Kehittämis-tutkimus osallistavan luokan-opettajan perus- ja täydennys-koulutuksen kehittämisestä tarkastettiin 27.11.2015. Vasta-väittäjänä toimi prof. Jari Lavo-nen (Helsingin yliopisto) ja kus-toksena prof. Kari Kiviniemi.

M.Sc. Filip Topićin väitöskir-ja Structural Studies of Nano-sized Supramolecular Assem-blies tarkastettiin 27.11.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Neil Champness (Nottinghamin yli-

opisto, Iso-Britannia) ja kustok-sena prof. Kari Rissanen.

Oulun yliopistoDI Antti Kemppaisen väitöskir-ja Limiting phenomena related to the use of iron ore pellets in a blast furnace tarkastettiin 13.11.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Hen-rik Saxén (Åbo Akademi) ja kus-toksena prof. Timo Fabritius.

DI Tiina Pääkkösen väitöskir-ja Improving the energy efficiency of processes. Reduction of the crys-tallization fouling of heat exchan-gers tarkastettiin 13.11.2015. Vastaväittäjänä toimi Dr. Wolf-gang Augustin (Braunschwei-gin teknillinen yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Riitta Keiski.

FM Hanna Prokkolan väi-töskirja Biodegradation studies of recycled vegetable oils, sur-face-active agents, and condens-ing wastewaters tarkastettiin 20.11.2015. Vastaväittäjänä toi-mi dos. Reijo Aksela (Kemira) ja kustoksena prof. Ulla Lassi.

FM Katja Lappalaisen väitös-kirja Modification of native and waste starch by depolymeriza-tion and cationization. Utiliza-tion of modified starch in bind-ing of heavy metal ions from an aqueous solution tarkastettiin 27.11.2015. Vastaväittäjänä toi-mi prof. Kristiina Wähälä (Hel-singin yliopisto) ja kustoksena prof. Marja Lajunen.

Tampereen teknillinen yliopistoDI Arto Ahon väitöskirja Dilute Nitride Multijunction Solar Cells Grown by Molecular Beam Epita-xy tarkastettiin 14.11.2015. Vas-taväittäjänä toimi Senior Lectu-rer Ned Ekins-Daukes (Imperial College London, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Mircea Gui-na.

DI Juha Harran väitöskirja On the Synthesis, Morphology, and Applications of Engineered Aerosol Nanoparticles tarkastet-tiin 20.11.2015. Vastaväittäjä-nä toimi Dr. Georgios Sotiriou (ETH Zürich, Sveitsi) ja kustok-sena prof. Jyrki Mäkelä.

DI Anna-Kaisa Halisen väi-töskirja Heap Bioleaching of Low-Grade Multimetal Sulphidic Ore in Boreal Conditions tarkastettiin 27.11.2015. Vastaväittäjinä toi-mivat dos. Kim Yrjälä (Helsingin yliopisto) ja prof. Åke Sandström (Luulajan teknillinen yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Jaak-ko Puhakka.

DI Jatta Marjakankaan väi-töskirja Production of Oleagi-nous Microbial Biomass by Re-using Wastewaters tarkastettiin 28.11.2015. Vastaväittäjänä toi-mi yliopistonlehtori Anne Ojala (Helsingin yliopisto) ja kustok-

61KEMIA8/2015

Tutkija Essi Sariola-Leikas kehitti väitöskirjatyössään uusia kemiallisia rakennus-palikoita fotoniikkasovelluk-siin.

Kemiallista metalli-ligan-divuorovaikutusta hyödyn-tänyt Sariola-Leikas valmisti useita valoaktiivisia orgaani-sia väriaineita, kuten kloro-fyllin eli lehtivihreän johdan-naisia, ja liitti niihin erilaisia ankkuriryhmiä. Ankkurit kiinnittivät molekyylit kiin-teille pinnoille tasaiseksi kak-siulotteiseksi kerrokseksi.

Tekniikalla syntyi jopa kymmenen molekyyliker-roksen paksuisia, stabiileja ja väriltään intensiivisiä raken-teita. Ne muodostuivat kuin legopalikoiden muodostamat tornit, kerros kerrokselta.

Sariola-Leikkaan mukaan itsekiinnittyvät molekyy-lit mahdollistavat moniker-roksisten ohutkalvojen val-mistuksen yksinkertaisella tavalla.

Hyvin ohuita ja järjestäy-tyneitä rakenteita tarvitaan muun muassa aurinkoken-noissa, sensoreissa, elektro-

Sann

a Sc

hild

t/TTY

Essi Sariola-Leikas

Nanokokoisia legopalikoitafotoniikan sovelluksiin

Suomenlahden pohjan rauta- ja mangaanisaostu-missa eli konkretioissa elää omanlaisiaan bakteeriyhtei-söjä, jotka vaikuttavat metal-lien ja ravinteiden kiertoon saostumissa. Bakteerit osal-listuvat sekä metallioksidien muodostumiseen että niiden hajoamiseen.

Tämä selviää Suomen ympäristökeskuksen tutkijan Pirjo Yli-Hemmingin väi-töstyöstä.

Monimuotoinen bakteeri-lajisto elää pallomaisten saos-tumien röpelöisellä pinnalla ja huokoisessa sisuksessa.

Merenpohjan bakteeritvaikuttavat metallien kiertoon

niikassa ja viihdetekniikassa.Diplomi-insinööri Essi

Sariola-Leikkaan väitös-kirja Organic Chromopho-res in Self-Assembled Mono-layers and Supramolecular Arrays tarkastettiin Tampe-reen teknillisessä yliopis-tossa 20.11.2015. Vastaväittä-jänä toimi professori Nagao Kobayashi japanilaisesta Shinshun yliopistosta ja kus-toksena dosentti Alexander Efimov.

Pia Bonakdarzadeh suun-nitteli ja valmisti väitöstut-kimuksessaan useita erilaisia pyridiinipohjaisia orgaani-sia ligandeja. Kun ligandit sekoitetaan metalliyhdisteen kanssa, ne itsejärjestyvät erimuotoisiksi nanokokoi-siksi molekyylirakenteiksi eli koordinaatiopolyedreiksi.

Bonakdarzadehin valmis-tamat nanomolekyylit sisäl-sivät palladium-, platina- ja rautaioneja. Hän karakterisoi ne ydinmagneettiseen reso-nanssispektroskopiaan, mas-

Kolmiulotteisia nanorakenteitaluontoa jäljitellen

Ond

řej J

urče

k

Pia Bonakdarzadeh

saspektrometriaan ja yksi-kideröntgendiffraktioon pohjautuvilla menetelmillä. Tutkimuksessa syntyneet ligandit olivat pääosin ei-kiraalisia symmetrisiä yhdis-teitä.

Bonakdarzadeh havaitsi, että ei-kiraalisen ligandin ja oktaedrisen rauta(II)ionin itsejärjestyminen johtaa raseemiseen seokseen, joka koostuu kahdesta peiliku-varakenteisesta tetraedrin muotoisesta Fe4L4-häkistä. Seos oli mahdollista erot-

taa vasen- ja oikeakätisiksi häkeiksi spontaanin resoluu-tion avulla.

FM Pia Bonakdarzadehin väitöskirja Supramolecu-lar Coordination Polyhedra Based on Achiral and Chiral Pyridyl Ligands: Design, Prep-

aration and Characterization tarkastettiin Jyväskylän yli-opistossa 13.11.2015. Vasta-väittäjänä toimi professori Jonathan W. Steed brittiläi-sestä Durhamin yliopistosta ja kustoksena professori Kari Rissanen.

Puolet lajistosta kuuluu pro-teobakteereihin. Kolmasosa osoittautui tuntemattomiksi bakteerilajeiksi.

Hapettomissa olosuhteissa bakteeritoiminta hyötyy poh-jalle laskeutuvan levämassan tuottamista ravinteista. Saos-tumista vapautui rautaa ja mangaania merkittäviä mää-riä vain silloin, kun baktee-reille oli tarjolla lisätty hiilen lähde.

Konkretioilla ja niitä ympäröivillä sedimenteillä oli samantasoinen kyky pois-taa raakaöljyä ja hajottaa naftaleenia. Biohajoaminen ja osin kemiallinen hajoami-nen tuhosivat vähintään puo-let koeolosuhteissa lisätystä raakaöljystä.

FM Pirjo Yli-Hemmingin väitöskirja Microbes regulate metal and nutrient cycling in Fe–Mn concretions of the Gulf of Finland tarkastet-tiin Helsingin yliopistossa 13.11.2015. Vastaväittäjänä toimi professori Lise Øvreås Bergenin yliopistosta Nor-jasta ja kustoksena professori Dennis Bamford. Pirjo Yli-Hemminki

62 8/2015KEMIA

Väitöksiä…

NIMITYKSIÄAromtech OyToimitusjohtajaksi on nimitetty FM Helena Korte. Hän siirtyy työhön FLS Finland Oy:n toimi-tusjohtajan tehtävästä. Aiemmin Korte on työskennellyt muun muassa PerkinElmerissä ja Hor-mos Nutraceuticalissa.Teknos OyTeknos-konsernin Suomen yh-tiön toimitusjohtajaksi on nimi-tetty konsernin Architectural Coatings -segmentin johtaja Arto Mannonen. Hän jatkaa myös AC-segmentin johtajana.Turvallisuus- ja kemikaalivirastoKemikaalituotevalvontayksi-kön johtajaksi on nimitetty TkT Tiina Putkonen ja Finas-akkre-ditointiyksikön johtajaksi TkL Risto Suominen.

TULEVIA TAPAHTUMIA

Palstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista. Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista. Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: toimitus@kemia-lehti.fi.

SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄTNordic Health TechnologyHelsinki 13.–15.1.2016www.easyfairs.com

Voimalaitosten vesienkäsittely,vesikemia, vesien valmistusHelsinki 3.–4.2.2016www.ael.fi > Koulutustarjonta

Labquality DaysHelsinki 11.–12.2.2016www.labquality.fi

Stop kosteusvauriot – tietoja ja työkaluja hyvän sisäilman hallintaanOulu 3.3.2016www.ttl.fi > Koulutus

Kemikaaliturvallisuus työpaikallaTampere 12.–13.4.2016www.ttl.fi > Koulutus

Pohjoinen teollisuus 2016Oulu 25.–26.5.2016www.expomark.fi

Helsinki Chemicals ForumHelsinki 28.–29.5.2016www.helsinkicf.eu

International Symposium on STEM Education ja Valtakunnalliset LUMA-päivätLahti 6.–8.6.2016luma.fi/tapahtumat

ISAPP 2016Turku 7.–9.6.2016www.isapp.net

Rubbercon 2016Tampere 8.–9.6.2016www.rubbercon2016.com

The Biochemistry and Chemistry of Biocatalysis: From Understanding to DesignOulu 12.–15.6.2016www.embo.org/events

6th Baltic Electrochemistry ConferenceHelsinki 15.–17.6.2016chemistry.aalto.fi/en/current/6th_electrochemistry_meeting

ESHRE 2016Helsinki 3.–6.7.2016www.eshre2016.eu

MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT 2nd Advances in Crystal EngineeringBarcelona, Espanja 15.1.2016www.xrqtc.com/second-advances-in-crystal-engineering

InterplasticaMoskova, Venäjä 26.–29.1.2016www.interplastica.ru

BerzeliusdagarnaTukholma, Ruotsi 29.–30.1.2016www.berzeliusdagarna.se

Practical Applications of NMR in IndustryHouston, Yhdysvallat 15.–18.2.2016www.panicnmr.com

1st Enerchem CongressFirenze, Italia 18.–20.2.2016www.enerchem-1.it

Structure Based Drug Design ConferenceCarlsbad, Yhdysvallat 21.–24.2.2016www.zingconferences.com

28th International Colloquium Plastics TechnologyAachen, Saksa 24.–25.2.2016www.ikv-colloquium.com

Pittsburgh Conference on Analytical Chemistry and Applied SpectroscopyAtlanta, Yhdysvallat 6.–11.3.2016www.pittcon.org

JEC World Composite Show & ConferencePariisi 8.–10.3.2016www.jeccomposites.com/events

13th Chemistry Congress for Young ScientistsBlankenberge, Belgia 16.–18.3.2016www.chemcys.be

InterpharmBerliini, Saksa 18.–19.3.2016www.interpharm.de

Anatolian Conference on Synthetic Organic ChemistryKusadasi-Aydin, Turkki 21.–24.3.2016http://syntorganicchemconference.org

Bio-Europe Spring 2016Tukholma, Ruotsi 4.–6.4.2016www.ebdgroup.com/bioeurope

Green and Sustainable Chemistry ConferenceBerliini, Saksa 4.–6.4.2016http://greensuschemconf.com

Faraday Discussion 2016: Designing new heterogeneous catalysisLontoo, Iso-Britannia 4.–6.4.2016www.rsc.org

Biovision 2016Lyon, Ranska 13.–14.4.2016www.biovision.org

Predictive Catalysis: Transition-Metal Reactivity by DesignGirona, Espanja 17.–20.4.2016www.gironaseminar.com

PaintExpo 2016Karlsruhe, Saksa 19.–22.4.2016www.paintexpo.com

Carbon Dioxide CatalysisCarvoeiro, Portugali 19.–22.4.2016www.zingconferences.com

European Meeting on Supercritical FluidsEssen, Saksa 8.–11.5.2016www.emsf2016.com

AnalyticaMünchen, Saksa 10.–13.5.2016www.analytica.de

International Agricultural Engineering and Food Engineering ConferenceIstanbul, Turkki 16.–17.5.2016www.afengconference.org

World Biomaterials CongressMontreal, Kanada 17.–22.5.2016www.wbc2016.org

7th International Symposium on Molecular Aspects of Catalysis by SulfidesUtrecht, Alankomaat 22.–26.5.2016www.macs2016.com

International Pulp & Paper Week and Bioeconomy Innovation ForumTukholma, Ruotsi 24.–26.5.2016www.adforumworld.com

IFAT 2016München, Saksa 30.5.–3.6.2016www.ifat.de

Chemspec EuropeBasel, Sveitsi 1.–2.6.2016www.chemspecevents.com

EcwatechMoskova, Venäjä 3.–6.6.2016www.ecwatech.ru

International Symposium on Loss Prevention and Safety Promotion in the Process IndustriesFreiburg, Saksa 5.–8.6.2016http://events.dechema.de/events/en/lossprevention2016

2nd International Symposium on Halogen BondingGöteborg, Ruotsi 6.–10.6.2016www.isxb-2.eu

9th World Mycotoxin Forum & XIVth International Symposium on MycotoxinsWinnipeg, Kanada 6.–10.6.2016www.WMFmeetsIUPAC.org

16th International Conference on ElectroanalysisBath, Iso-Britannia 12.–16.6.2016www.eseac2016.com

15th International Congress of Histochemistry and CytochemistryIstanbul, Turkki 19.–22.6.2016www.ichc2016.com

6th International Congress on Arsenic in the EnvironmentTukholma, Ruotsi 19.–23.6.2016www.as2016.se

24th International Conference on Modelling, Monitoring and Management of Air PollutionKreeta, Kreikka 20.–22.6.2016www.wessex.ac.uk/conferen-ces/2016/air-pollution-2016

17th Tetrahedron SymposiumBarcelona, Espanja 28.–30.6.2016www.tetrahedron-symposium. elsevier.com

sena prof. Jaakko Puhakka.

Tampereen yliopistoFM Suvi Lappalaisen väitös-kirja Immunogenicity of Rota- virus VP6 Oligomeric Structures for Use as a Candidate Rotavirus Vaccine tarkastettiin 6.11.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Jor-ma Hinkula (Linköpingin yli-opisto, Ruotsi) ja kustoksena emer.prof. Timo Vesikari.

LL Leo Syrjäsen väitöskirja Protozoan and Metazoan Car-bonic Anhydrases—Potential target enzymes for anti-parasitic drug development tarkastettiin 6.11.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Kalervo Väänänen (Turun yliopisto) ja kustoksena prof. Seppo Parkkila.

Turun yliopistoM.Sc. Vishal Kalen väitöskirja Blue and UV-emitting upconver-

sion nanoparticles: Synthesis and (bio)analytical applications tar-kastettiin 13.11.2015. Vastaväit-täjänä toimi apul.prof. Hans-Heiner Gorris (Regensburgin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Tero Soukka.

FM Maaria Tringhamin väitöskirja The effects of mutated cationic amino acid transporter y+LAT1 at the cellu-lar and systemic level tarkastet-tiin 27.11.2015. Vastaväittäjä-nä toimi dos. Minna Männikkö (Oulun yliopisto) ja kustoksena prof. Johanna Schleutker.

FM Minnamari Saloaron väi- töskirja The Role of Structural Imperfections in Sr2FeMoO6 Thin Films tarkastettiin 28.11. 2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Michael Lorenz (Leipzigin yli-opisto, Saksa) ja kustoksena prof. Petriina Paturi.

FM Riikka Österbakin väi-

töskirja Detection, Identifica-tion and Molecular Variation of Human Enteroviruses tarkastet-tiin 28.11.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Heikki Hyöty (Tam-pereen yliopisto) ja kustoksena prof. Ilkka Julkunen.

Åbo AkademiM.Sc. Nadeem Asgharin väi-töskirja Roles of keratins in intes-tinal health and disease tarkastet-tiin 27.11.2015. Vastaväittäjänä toimi Dr. Alexander Minin (Ve-näjän tiedeakatemia) ja kustok-sena prof. Kid Törnquist.

FM Käthe Dahlströmin väi-töskirja From Protein Structure to Function with Bioinformatics tarkastettiin 27.11.2015. Vasta-väittäjänä toimi prof. Bjørn Olav Brandsdal (Tromssan yliopisto, Norja) ja kustoksena prof. Tiina Salminen.

63KEMIA8/2015

SEURASIVUT

Turun Kemistikerho ry järjesti 3. lokakuuta seminaarin ja juhla-illallisen 70-vuotisen taipaleensa kunniaksi.

Kolmas lokakuuta 1945 perustettu Turun Kemistikerho ry on yhä voimissaan. Se todistettiin Turun yliopiston kemian lai-toksessa järjestetyssä Gadolinin-päivän seminaarissa ja Turun upseerikerholla nautitulla juhlaillallisella.

Seminaarin aiheena oli Hyvinvointia luonnonyhdisteistä. Filosofian tohtori Päivi Lehtonen Perinnepadasta aloitti kertomalla, miten villivihannekset toi-mivat ruokavalion täydentäjinä. Esityk-sestä saatiin hyödyllisiä vinkkejä siitä, mistä kasveista olisi helppo aloittaa ja millaisia terveysvaikutuksia niillä on.

Luonnonyhdistekemian professori Juha-Pekka Salminen jatkoi teemaa luennolla siitä, kuinka vanhoista yrtti-kasveista saadaan uutta tietoa moder-nin kemian avulla. Monien perinteisten yrttien terveysvaikutusten takana ole-vien tanniinien tutkimus ja analytiikka on edennyt Turun yliopistossa huimasti.

Seminaarin päätti farmakognosian professori Heikki Vuorela Helsingin yliopistosta. Jopa neljäsosa viime vuosi-kymmeninä hyväksytyistä lääkeaineista on luonnonaineita tai niiden johdannai-sia, Vuorela kertoi.

Kunniajäsenet palkittiin

Juhlaillallinen alkoi kerhon varapu-heenjohtajan Maarit Karosen maljapu-heella ja kunniapuheenjohtajan Alpo Kankaanperän muistelmilla kerhon alkuajoista. Sen jälkeen tulivat muiden paikallisseurojen ja yhteistyökumppa-neiden onnittelutervehdykset.

Illan kohokohtana oli uusien kunnia-jäsenten esittäytyminen. Kunniajäse-niksi kutsuttiin kolme erityisen ansioitu-nutta kerholaista, filosofian kandidaatti Heikki Illi, dosentti Veli-Matti Muk-kala ja filosofian tohtori Jouko Vihanto.

Edelleen aktiivisesti mukana kerhon toiminnassa oleva kolmikko palkittiin kunniakirjoin ja kerhon pöytästandaa-rein. Illi ja Mukkala saivat myös Suo-

Turun kemistit juhlivat pyöreitä vuosia

malaisten Kemistien Seuran ansiomita-lit, jollainen Vihannolle myönnettiin jo vuonna 2014.

Tuotekehityskemistinä toimiva Heikki Illi kertoi puheenvuorossaan, minkälaisia vanhentuneita mielikuvia ihmisillä on kemisteistä ja heidän työs-tään. Nykykemistithän toimivat myrk-kyjen valmistamisen sijaan monella tapaa elämän suojelijoina.

Veli-Matti Mukkalan aiheena oli 37 vuoden europiumtutkimus ja euro-piumin käyttäminen. On ollut hienoa olla Wallac Oy:ssä mukana diagnostiik-katuotteiden kehityksessä alusta alkaen,

Kerhon kun-niajäseniksi kutsutut Jouko Vihanto (vas.), Veli-Matti Mukkala ja Heikki Illi ovat tehneet ansiokasta työtä niin varsinaisella urallaan kuin seuratoimin-nassakin.

Mukkala kuvaili pitkää uraansa.Jouko Vihanto puhui kiinnostavasta

molekyyligastronomian harrastukses-taan. Yleisö sai kuulla, kuinka valmiste-taan kaviaarin näköistä tuotetta ja mikä on ihanteellinen kypsymisaika ja tarjoi-lulämpötila illan pääruualle, karitsan paahtopaistille.

Riverside Castle Choir viihdytti juhli-joita kauniilla sovituksillaan tietokone-pelien ja televisio-ohjelmien tunnusmu-siikeista.

Anu TuominenKirjoittaja on Turun Kemistikerho ry:n sihteeri

ankatu@utu.fi

Seminaarin kahvitauolla päästiin maistelemaan Päivi Lehtosen leipomaa mesiangervo-uutteella maustettua valkosuklaa-juustokakkua ja yrttiteetä. Osallistujilla oli tilaisuus tutustua myös Turun Kemistikerhon toiminnasta kertovaan valokuvanäyttelyyn.

Anu

Tuom

inen

Tuom

as K

arsk

ela

64 8/2015KEMIA

SEURASIVUT

Kukkivat kirsikkapuut olivat ainoa väriläiskä harmaansävyi-sessä Berliinissä, kun nuoret kemistit eri puolilta Eurooppaa saapuivat kaupunkiin EYCN:n (European New Chemists’ Network) huhtikuiseen kokoukseen.

Luvassa olisi yksi päivä nuorten kemis-tien saksalaisen paikallisjaoston kon-ferenssia ja kaksi päivää varsinaista EYCN-kokousta.

Konferenssissa nuoret kemistit pää-sivät esittelemään omaa tutkimustaan muille. Kutsuttuna puhujana oli Mün-chenin LMU-yliopiston professori Thomas Klapötke, joka kertoi kiin-nostuneelle yleisölle korkean energian materiaaleista.

Kokouksen erinomainen uutinen oli, että nuoret kemistit ovat saaneet viral-lisen sponsorisopimuksen järjestön pitkäaikaisen kumppanin, saksalaisen erikoiskemikaalien toimittajan Evonik Industries -yhtiön kanssa.

Euroopan nuoret kemistitkokoontuivat Berliinissä

Viisivuotinen sopimus tuo tarvittua vakautta EYCN:n toiminnan rahoituk-seen, vaikka järjestö edelleenkin pitkälti toimii erilaisten pienempien tukijoiden varassa.

Kokouksen suurin yksittäinen työ-sarka koostui Euroopan kemian seurojen järjestön EuCheMSin seuraavan kemian kongressin suunnittelusta. EYCN:llä on kongressissa jälleen omaa ohjelmaa nuo-rille ja muillekin kemisteille.

Isossa osassa eurooppalaisia kemian seuroja on omat nuorisojaostonsa, jotka järjestävät toimintaa niin omille jäsenil-leen kuin suurelle yleisöllekin.

Yhtenä tavoitteena EYCN:n kokouk-sissa on aina ollut hyvin käytänteiden jakaminen etenkin kansallisten jaosto-jen välillä. Siksi kaikki esittelivät lyhyesti oman jaostonsa toimintaa.

Kokoukseen osallistui tänäkin vuonna myös EuCheMSin puheenjohtaja David Cole-Hamilton. Hänen tavoitteenaan on nostaa EYCN:n asemaa emojär-jestössä. Myös monet nuorten kemis-tien järjestön hallituksen jäsenet osal-

listuvat toimikuntiin, joissa kehitetään EuCheMSin toimintaa.

Uusi hallitus

Kokouksessa valittiin kaksi vuotta istu-neen hallituksen tilalle uusi. Hallitus-paikoista jouduttiin ensi kertaa äänes-tämään, sillä aiemmin hakijoita on ollut juuri paikkojen lukumäärän verran.

Puheenjohtajaksi tuli valituksi Fer-nando Gomollón-Bel Espanjasta ja jäseniksi Camille Oger Ranskasta, Ema-nuel Ehmki Itävallasta, Sarah Newton Isosta-Britanniasta, Michael A. Terzidis Kreikasta ja Oana Fronoiu Romaniasta.

Lisäksi kokouksessa päätettiin valita erillinen projektikoordinaattori, jotta järjestössä päästäisiin parempaan pro-jektihallintaan, tarkempaan aikataulu-tukseen ja yksilöidympään vastuunkan-toon. Tehtävään valittiin Tiina Sarnet Suomesta.

Kokousten yleishyödyllinen osio koostui tällä kertaa kommunikaatiotai-doista. Wikimedia-toiminnan ihmeel-listä maailmaa ja sen lukemattomia mahdollisuuksia avasi Andy Mabbett. Chiara Ceci kertoi suuren yleisön asen-teesta kemiaa ja kemikaaleja kohtaan.

Uusi hallitus on päässyt työssään jo hyvin vauhtiin, ja tiimit näyttävät pyöri-vän eteenpäin. Toiminnan etenemisestä viestitään uutiskirjein. Tapahtumia jär-jestetään aktiivisesti monissa maissa.

Vuosi 2016 tulee olemaan EYCN:lle uuden ajan alku. Ensi vuoden kokous järjestetään ensimmäisen European Young Chemists’ Congress -tapahtu-man yhteydessä Portugalissa. EYCN ottaa näin vähän isompaa roolia Euroo-pan laajuisessa verkottumisessa.

EYCN (The European Young Che-mists’ Network) on Euroopan kemian seurojen liiton EuCheMSin jaosto. Eurooppalaisten kemian seurojen alle 35-vuotiaat jäsenet ovat automaattisesti myös EYCN:n jäseniä. Nuorten kemis-tien järjestöstä ja sen toiminnasta saa lisätietoa osoitteesta www.eycn.eu.

Tiina SarnetKirjoittaja toimii tutkijana Helsingin yliopistossa.

tiina.sarnet@helsinki.fiKirsikkapuut kukkivat Berliinin keväässä.

Wik

imed

ia C

omm

ons

65KEMIA8/2015

Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta.

SEUROISSA TAPAHTUU

Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulutNumero Aineistopäivä Ilmestymispäivä1/2016 14. tammikuuta 10. helmikuuta2/2016 25. helmikuuta 23. maaliskuuta

Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi.

Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi.

Suomalaisten Kemistien SeuranHelmikuun vierailu ja kokous16.2.2016 klo 16–18

Suomen kansallismuseo, Mannerheimintie 34, Helsinki.Kokouksen jälkeen tutustutaan Sibelius – jokainen nuotti pitää elää -näyttelyyn. Ilmoittautumiset 11.2.2016 mennessä osoitteessa www.suomalaistenkemistienseura.fi.

Ilmoita sähköpostiosoitteesi Kemian Seurojen toimistoonSaatko jo Kemian Seurojen tiedotteet sähköpostiisi? Jos et, ilmoita meiliosoitteesi osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi.

Sähköpostiosoitteensa marraskuussa ilmoittaneiden kesken arvottiin kaksi Suomalaisten Kemistien Seuran T-paitaa. Paidan saivat Lauri Parviainen Raumalta ja Leea Tikkanen Lahdesta.

Euroopan kemian seurojen järjestön EuCheMSin kemia ja ympäristö -jaoston isän-nöimä konferenssi EuCheMS International Conference on Chemistry and the Environ-ment järjestettiin syyskuussa Leipzigissa.

Konferenssissa puhuttiin muun muassa veden laa-dusta ja juomavedestä, jäte-veden käsittelystä, ilmas-tosta, kemiallisista riskeistä, nanomateriaaleista, analyyt-tisistä menetelmistä, haital-lisista aineista ja mikromuo-veista.

Kemia ja ympäristö -jaosto piti konferenssin yhteydessä myös oman kokouksensa, jonka keskeisiä aiheita oli

Suomalaisten Kemistien Seu-ran kokous pidettiin 2. syys-kuuta 2015 Valokuvataiteen museossa Helsingissä.

Kokouksessa hyväksyttiin seuran uusiksi varsinaisiksi jäseniksi Master of Science Das Gaurav, diplomi-insinööri Juha-Pekka Hieta ja filosofian maisterit Anna-kaisa Heikinheimo, Nina Huolman, Jaana Leinonen ja Tomi Mattila. Nuoriksi jäseniksi hyväksyttiin luon-

Ilari Järvinen/Suomen kansallismuseo

Jean Sibelius aloitti musiikki-uransa viulistina. Kansallismuseon erikoisnäyttelyssä on esillä muun muassa säveltäjämestarin oma, 1700-luvun Italiassa rakennettu viulu.

Kemistit Valokuvataiteen museossa

EuCheMSin kemia- ja ympäristöjaosto kokoontui suunnittelemaan uusia konferensseja.

Ympäristökemiaa Leipzigissa

tulevien kongressien järjes-täminen.

Lisäksi kuultiin ESPR (Environmental Science and Pollution Research) -lehden valtavasta kasvusta. Lehti on jaoston virallinen julkaisu-foorumi.

EuCheMSin kuudes kemian kongressi järjeste-tään Sevillassa 11.–15. syys-kuuta 2016 ja seitsemäs Liverpoolissa vuonna 2018. Jaoston 16:s kemia ja ympä-ristö -konferenssi pidetään Oslossa kesäkuussa 2017.

Sirpa HerveKirjoittaja toimii tutkimus-

professorina Suomen ympäristökeskuksessa.

sirpa.herve@ymparisto.fi

nontieteiden kandidaatti Eva-Sofia Alm ja filosofian ylioppilas Sinna Lampinen.

Kokouksen virallisen osan jälkeen tutustuttiin museon Pimiö-näyttelyyn, jossa tai-teilijat ja harrastajat johdat-tavat matkalle pimiössä työs-kentelyyn.

Heleena KarrusKirjoittaja on SKS:n toiminnan-

johtaja.heleena.karrus@kemianseura.fi

66 8/2015KEMIA

Klassisen musiikin ja kansain-välisten organisaatioiden Wien on ollut myös merkittävä tieteen kehto.

Sisko Loikkanen

Wien tunnetaan musiikin mekkana, mutta kaupungilla on myös vankka tiedehistoria. Adolf Hitler ja natsien nousu valtaan kuitenkin torppasi lukuisten arvostettujen tutkijoiden työn. Parhaat kyvyt joutuivat maan-pakoon.

Vuonna 1365 perustettu Wienin yliopisto vietti tänä vuonna 650-vuo-tispäiväänsä. Juhliva laitos on kerto-nut avoimesti pimeistä natsiajoista mutta myös esitellyt ylpeänä alum-nejaan.

Genetiikan isäksi kutsuttu munkki Gregor Mendel tuli Wienin yliopis-toon täydentämään tietojaan luon-nontieteistä vuonna 1851. Hänen

TIETEEN KAUPUNGITSarja esittelee maailman tärkeimpiä tiedekaupunkeja.

fysiikan opettajakseen osui Christian Doppler, joka antoi nimensä tunne-tulle Doppler-ilmiölle.

Kasvitiedettä opetti professori Franz Unger, jonka ajatuksilla oli suuri vaikutus Mendeliin. Kuuluisat hernekokeensa Mendel teki luosta-rissa, jonka apotiksi hän palasi yli-opiston jälkeen.

Huippufyysikko Erwin Schrödin-ger erikoistui kvanttimekaniikkaan ja kehitti nimeään kantavan aaltoyhtä-lön. Myös Schrödingerin kissa -aja-tuskokeesta muistettu tutkija palkit-tiin fysiikan Nobelilla vuonna 1933.

Psykoanalyysin keksinyt Sigmund Freud keräsi Wienissä ympärilleen menetelmästä innostuneen lääkäri-ryhmän. Juutalaissyntyisenä myös Freud joutui vastoin tahtoaan läh-temään Lontooseen sen jälkeen, kun kansallissosialistinen Saksa oli vuonna 1938 liittänyt Itävallan itseensä.

Monet Wienistä paenneet loivat hienon uran uusissa kotimaissaan.

Max Perutz päätyi Britannian Cam-bridgeen ja sai vuoden 1962 kemian Nobelin. Kemian nobelistit Wal-ter Kohn (1998) ja Martin Karplus (2013) sekä lääketieteen nobelisti Eric Kandel (2000) jättivät Wienin lapsina matkatakseen vanhempiensa mukana Atlantin taa.

Veriryhmistä teleportaatioon

Wienin yliopiston tiedekunnista etenkin lääketieteellinen oli mai-neikas. 1800-luvun lopulla kaupun-kiin perustettiin maailman ensim-mäiset erikoisalojen klinikat, kuten ihotauti-, silmä- ja korvaklinikka.

1900-luvun alussa yliopistollisessa sairaalassa työskenteli koko joukko tunnettuja lääkäreitä ja tutkijoita. Heistä Karl Landsteiner löysi vuonna 1900 veriryhmät ja nimesi ne kirjai-min A, B ja C (myöhemmin O). Land-steiner sai havainnostaan lääketieteen Nobelin vuonna 1930.

Natsivuosina puolet tiedekunnan väestä irtisanottiin. Onnekas osa lää-ketieteilijöistä muutti maasta, toinen osa kuoli keskitysleireillä.

Nykyisin Wienin yliopisto on 90 000 opiskelijallaan saksalaisen kie-lialueen suurin. Kansainvälisissä lis-tauksissa se ei pääse lähellekään esi-merkiksi Helsingin yliopistoa, mutta tietyillä aloilla wieniläistutkijat edus-tavat maailman kärkeä.

Huippuihin kuuluu muun muassa kvanttioptiikan ja -informatiikan tutkija Anton Zeilinger, joka on saa-vuttanut mainetta kvantti-ilmiöitä käsittelevillä kokeillaan. Erityisesti huomiota ovat herättäneet hänen tele-portaatiokokeensa.

Myös wieniläinen lääketiede on uudessa, vahvassa nousussa. Lää-ketieteellinen tiedekunta erotettiin vuonna 2004 omaksi yliopistokseen, jossa opiskelee nyt yli 7 000 henkeä.

Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja.

sisko.loikkanen@yle.fi

Wienilläon hieno historia

Öst

erre

ich

Wer

bung

/Vie

nnas

lide

Raatihuoneentorin joulumarkkinat ovat olennainen osa Wienin juhlaperinteitä.

TIEDUSTELUT JA VARAUKSET

Milla Sinisalmimilla.sinisalmi@kemia-lehti.fi

puh. 040 766 1346

Irene Sillanpääirene.sillanpaa@kemia-lehti.fi

puh. 040 827 9778

KemiKEMIAAikataulu ja teemat

NROTOIMIT.

AINEISTOILMOITUS-AINEISTO ILMESTYY OSATEEMOINA mm.

1/2016 7.1. 21.1. 10.2. Kemian työkalut, turvallisuus, yritykset

Erikoisjakelu: Labquality Days, Helsinki 11.–12.2.2016

2/2016 18.2. 3.3. 23.3. Laboratoriot, ympäristö, biotalous

3/2016 1.4. 15.4. 5.5. Analytiikka, Reach, kemikaalit

4/2016 12.5. 26.5. 15.6. Laboratoriot, patentit, standardit

5/2016 4.8. 18.8. 7.9. Kemianteollisuus, työelämä, turvallisuus

6/2016 7.9. 21.9. 11.10. Laboratoriot, ympäristötekniikka, materiaalit

7/2016 12.10. 26.10. 15.11. Analytiikka, tutkimus, bioteknologia

8/2016 10.11. 24.11. 15.12. Laboratoriot, patentit, koulutus

Erikoisjakelut 2016Nro 1 Labquality Days, Helsinki 11.–12.2.2016

Nro 2 YTP ry:n kevätseminaari, Lahti 14.–15.4.2016

Nro 3 Helsinki Chemicals Forum, Helsinki 26.–27.5.2016

Nro 4 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille

Nro 5 Turvallisuus 2016, Jyväskylä 7.–9.9.2016 Eurosafety, Tampere 13.–15.9.2016 PlasTec/PacTec 2016, Helsinki 20.–22.9.2016 Esimies & Henkilöstö, Helsinki 21.–22.9.2016 Bioenergia 2016, Jyväskylä 21.–23.9.2016

Nro 6 Enviro Expo, Helsinki 12.–14.10.2016 Kokkola Material Week, lokakuu 2016

Nro 7 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille

Nro 8 Tieteen päivät, Helsinki tammikuu 2017

Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Pohjantie 3, 02100 Espoo • www.kemia-lehti.fi

Tavoita päättäjät!• Yli 10 000 lukijaa.

• Neljä viidestä lukijasta tekee tai valmistelee hankintapäätöksiä.

Metsän uusi ulottuvuusMiltä kuulostaisivat hansikkaat, jotka puhdistavat juomaveden? CHEMARTS on Aalto-yliopiston kunnianhimoinen projekti, jossa kemian tekniikan sekä taiteen ja suunnittelun opiskelijat yhdistävät ideansa. Tuloksena syntyy kokonaan uusia ulottuvuuksia suomalaisille biomateriaaleille.

Haku maisteriohjelmiin 1.12.2015–15.1.2016Aalto-yliopistosta saat enemmän kuin tutkinnon. Valitse itsellesi sopivin koulutusohjelma laajasta valikoimastamme ja löydä lisätietoa hakemisesta: aalto.fi/studies

#madeinaalto esittelee aaltolaisten saavutuksia.

GET SMART ÄLYKKÄÄT ANNOSTELUPUMPUT

Grundfosin annostelupumput tarjoavat ehdottoman luotettavaa ja tarkkaa annostelua vaativiin käyttökohteisiin. Pumppuun integroitu virtausmittari varmistaa juuri oikean annostuksen joka tilanteessa. Suomenkielisellä käyttövalikolla varustetut SMART Digital -annostelupumput ovat helppokäyttöisiä, ja ne tarjoavat uusimman käyttötekniikan ja älykkäimmän virtauksen ohjauksen.

Grundfosin älykkäillä SMART Digital -pumpuilla varmistat erittäin luotettavat, kustannustehokkaat ja äärimmäisen tarkat prosessit.

grundfos_kemialehti_8-2015_210x275.indd 1 30.11.2015 17:39:33