86. TIISTAINA 19. SYYSKUUTA 2006...noussut ja tämän ikäryhmän tulokehitys on ollut myös parasta. Tämä parantaa juuri eläkkeelle siirtyneiden ja nyt kohtapuoliin tulevaisuudessa

PTK 86/2006 vp

86. TIISTAINA 19. SYYSKUUTA 2006 kello 14 (14.07)

Päiväjärjestys

Ilmoituksia

Vaaleja

1) Ympäristövaliokunnan täydennysvaali........................................... 3

Ulkopuolella päiväjärjestyksen

2) Eläkeläisten taloudellisen aseman parantaminen............................ 3

Välikysymys VK 3/2006 vp

Vastaus ja keskustelu

Toinen käsittely

3) Hallituksen esitys Sveitsin kanssa tuloja varallisuusveroja koske-van kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksenja pöytäkirjan muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan hyväksymisestä jalaiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voi-maansaattamisesta........................................................................... 87

Hallituksen esitys HE 75/2006 vpValtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 12/2006 vp

Puhetta johtaa puhemies Paavo Lipponen.

Nimenhuuto

Nimenhuudossa merkitään täysistunnosta poissaoleviksi seuraavat edustajat:

Mikko Alatalo /keskArja Alho /sdEva Biaudet /r

Tarja Filatov /sdTony Halme /psEero Heinäluoma /sdHanna-Leena Hemming /kokMarjaana Koskinen /sdRisto Kuisma /sdMiapetra Kumpula-Natri /sdPaula Lehtomäki /keskMarjo Matikainen-Kallström /kokLauri Oinonen /keskOuti Ojala /vas

Tiistaina 19.9.20062 86

Heli Paasio /sdLyly Rajala /kokSimo Rundgren /keskTanja Saarela /keskMartin Saarikangas /kokKimmo Sasi /kokArto Seppälä /sdSuvi-Anne Siimes /vasIlkka Taipale /sdErkki Tuomioja /sdJutta Urpilainen /sdPekka Vilkuna /keskHarry Wallin /sd

Nimenhuudon jälkeen ilmoittautuvat seuraavatedustajat:

Marjaana Koskinen /sdJutta Urpilainen /sd

Eduskuntatyöhön liittyvissä tehtävissä ole-vat edustajat

Merkitään, että puhemiesneuvosto on käsitellytseuraavat ilmoitukset poissaolosta täysistunnos-ta eduskuntatyöhön liittyvän tehtävän vuoksi:

19. ja 20.9. edustajatMikko Alatalo /keskArja Alho /sdHanna-Leena Hemming /kokRisto Kuisma /sdPaula Lehtomäki /keskLauri Oinonen /keskOuti Ojala /vasLyly Rajala /kokAulis Ranta-Muotio /keskSimo Rundgren /keskMartin Saarikangas /kokIlkka Taipale /sdSatu Taiveaho /sdPekka Vilkuna /keskHarry Wallin /sd

19.—21.9. edustajaKimmo Sasi /kok

19.—22.9. edustajaErkki Tuomioja /sd

Sairauspoissaolot

Merkitään, että puhemiesneuvosto on käsitellytseuraavat ilmoitukset poissaolosta täysistunnos-ta sairauden vuoksi:

19.9. edustajaAnne Holmlund /kok

19.—22.9. edustajaTanja Saarela /kesk

Poissaololuvat

Merkitään, että puhemiesneuvosto on myöntä-nyt seuraavat luvat poissaoloon täysistunnostamuun syyn vuoksi:

19.9. edustajatEva Biaudet /rTarja Cronberg /vihrMarjaana Koskinen /sdJere Lahti /kokRiikka Moilanen-Savolainen /keskHeli Paasio /sdJutta Urpilainen /sd

Ympäristövaliokunnan varapuheenjohtaja

Puhemies: Ilmoitetaan, että ympäristövaliokun-ta on 12. päivänä syyskuuta 2006 pitämässäänkokouksessa valinnut varapuheenjohtajakseened. Oras Tynkkysen.

U-asiat

Puhemies: Ilmoitetaan, että valtioneuvosto on14. päivänä syyskuuta 2006 päivätyllä kirjelmäl-lään toimittanut eduskunnalle perustuslain 96 §:n2 momentissa tarkoitetut Euroopan unionin asiatU 48, 49/2006 vp.

Ilmoitetaan edelleen, että puhemies on lähettä-nyt mainitut asiat käsiteltäviksi suureen valio-kuntaan, jolle

asian U 48 osalta perustuslakivaliokunnan jahallintovaliokunnan sekä

Ilmoituksia86/1 3

asian U 49 osalta talousvaliokunnan on annet-tava lausunto.

Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta2005

Puhemies: Ilmoitetaan, että eduskunnan kirjas-ton hallituksen kirjelmän ohella 10. päivältä tou-kokuuta 2006 on eduskunnalle saapunut kerto-mus eduskunnan kirjaston hoidosta ja toiminnas-ta vuonna 2005 (K 14/2006 vp). Tämä kertomuson nyt saatettu eduskunnan tietoon jakamalla seedustajille.

PÄIVÄJÄRJESTYKSEN ASIAT:

1) Ympäristövaliokunnan täydennysvaali

Vaaleja

Puhemies: Päiväjärjestyksen 1) asiana on ympä-ristövaliokunnan täydennysvaali.

Kun täydennysvaalia varten vaalisäännön 8 ja13 §:n mukaisesti jätetyssä ehdokaslistassa onvaliokunnan jäseneksi ehdotettu valittavaksi yhtämonta kuin vaalissa on valittavia, totean vaali-säännön 10 §:n nojalla, että vaali on yksimieli-nen ja että ympäristövaliokunnan jäseneksi ontullut valituksi ehdokaslistan mukaisesti ed. Si-nikka Hurskainen.

Asia on loppuun käsitelty.

ULKOPUOLELLA PÄIVÄJÄRJESTYK-SEN ESITELTÄVÄT ASIAT:

2) Eläkeläisten taloudellisen aseman paran-taminen

Vastaus ja keskusteluVälikysymys VK 3/2006 vp

Puhemies: Ulkopuolella päiväjärjestyksen anne-taan vastaus ed. Annika Lapintien ym. allekir-joittamaan välikysymykseen n:o 3 eläkeläistentaloudellisen aseman parantamisesta.

Valtioneuvoston vastauksen ja ed. Lapintienpuheenvuoron jälkeen käydään nopeatahtinenkeskustelu etukäteen varattujen puheenvuorojenosalta. Nopeatahtisessa keskusteluosuudessaryhmäpuheenvuorojen pituus on enintään 10 mi-nuuttia ja sen jälkeen käytettävät puheenvuorotsaavat kestää enintään 5 minuuttia.

Sitten kun välikysymyksen johdosta käytykeskustelu on päättynyt, esitän eduskunnan hy-väksyttäväksi työjärjestyksen 22 §:n 3 momen-tin mukaisen päiväjärjestykseen siirtymisen sa-namuodon. Niiden, jotka eivät hyväksy tällaistayksinkertaista päiväjärjestykseen siirtymistä, tu-lee työjärjestyksen 22 §:n 3 momentin mukaan jokeskustelun aikana tehdä ehdotus perustellunpäiväjärjestykseen siirtymisen sanamuodoksi taiasian lähettämisestä valiokuntaan.

Valtioneuvoston vastaus välikysymykseen:

1 Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatai-nen: Arvoisa herra puhemies! Eläkkeensaajienja vanhusten toimeentulon turvaaminen on yksihallituksen keskeisistä sosiaalipoliittisista tavoit-teista. (Ed. Zyskowicz: Näkyisipä teoissa!) Pää-ministeri Matti Vanhasen hallituksen ohjelmassatodetaan eläkepolitiikasta seuraavaa: "Eläkepoli-tiikan kestävyyden perustana ja tavoitteina ovattalouden kasvu, yleinen luottamus järjestelmänkestävyyteen ja nykyistä pidempi jaksaminentyöelämässä. Kansan- ja työeläkejärjestelmätmuodostavat lakisääteisen eläkejärjestelmänpohjan." Ohjelmansa mukaisesti hallitus onkintehnyt kaudellaan mittavia, merkittäviä uudis-tuksia, joiden avulla sekä nykyisten että tulevieneläkeläisten asema turvataan. (Ed. Kuoppa: Jättä-nyt kansaneläkeläiset todella pohjalle!)

Viime vuonna voimaan tullut eläkeuudistus-han valmisteltiin kolmikantaisesti, ja sen sisäl-löstä olivat sopimassa nyt välikysymyksen teh-neet opposition edustajat. Uudistuksen myötäeläketurva kertyy kaikesta ansiotyöstä sekä myöslastenhoitovapaiden ajalta. Nuorten tilanne para-nee, kun eläke kertyy kaikesta yli 18-vuotiaanatehdystä työstä. (Ed. Tiusanen: Entäs kansan-

Tiistaina 19.9.20064 86/2/1

eläke?) Kansaneläkejärjestelmä puolestaan an-taa perusturvan niille eläkeläisille, joilla ei oletyöeläkkeeseen oikeuttavaa historiaa tai karttu-nut eläke on jäänyt pieneksi. Voimme olla ylpei-tä suomalaisesta eläkejärjestelmästä ja siitä ta-vasta, miten hyvällä yhteisymmärryksellä olem-me sitä kyenneet kehittämään. (Hälinää)

Puhemies: Pyydän edustajia keskittymään istun-toon!

Puhuja: Tämä eläkejärjestelmämme herättäämyös kansainvälistä kiinnostusta, ja järjestel-mästämme halutaan myös ulkomailla oppia.

Hallitus on sitoutunut turvaamaan vanhustenja veteraanien eläketurvan. Eläkejärjestelmääm-me on kehitetty vastuullisella tavalla, jonka avul-la myös tuleviin rahoitushaasteisiin pystytäänvastamaan. Väestön ikärakenteen muutokseenonkin varauduttu sosiaalisesti ja taloudellisestikestävällä eläkeuudistuksella. Uudistusten kes-keisenä lähtökohtana on ollut eläketurvan ja senrahoituksen vahvistaminen ilman, että nykyistentai tulevien eläkeläisten asema vaarantuu. Nope-an ikääntymisen myötä eläkkeiden rahoituksestaon kannettava jatkuvasti kuitenkin huolta. Eläke-turvasta huolehtiminen edellyttää käytännössävuosittaisia työeläkemaksujen korotuksia. Ensivuonna arvioidaan TEL-maksun nousevan 0,2prosenttiyksikköä.

Välikysymyksen keskeinen väite on, että elä-keläisten ostovoiman kehitys on jäänyt jälkeensuhteessa kansakunnan vaurastumiseen. (Ed.Tennilä: Näinhän se on!) Välikysymyksessä tar-kastellaan kuitenkin eläkeläisten toimeentuloavarsin yksipuolisesti. Eläkeläisten ja vanhustentoimeentulon tarkastelussa on aina otettava huo-mioon kaikki ne tekijät, jotka vaikuttavat van-husväestön toimeentuloon ja selviytymiseen.Ikääntyneen eläkkeensaajan kannalta on erityi-sen tärkeää, että hänelle turvataan mahdollisuusasua kotona mahdollisimman pitkään ja että tur-vallisen arjen kannalta tärkeiden palveluidensaanti turvataan. (Ed. Tiusanen: Tästä on kysy-mys!)

Välikysymyksessä tarkastellaan eläkeläistenostovoiman kehitystä suhteessa muihin väestö-ryhmiin. Tarkastelujaksoksi valitut vuodet1993—2006 eivät kuitenkaan anna riittävää ko-konaiskuvaa tapahtuneesta kehityksestä. (Ed.Tennilä: Sata vuottako pitää mennä taaksepäin?)

Nimittäin vuosi 1993, kuten oppositiossakinmuistetaan, oli erittäin poikkeuksellinen vuosi,koska silloin Suomi ajautui syvään lamaan. Sy-vimmän laman aikana ja (Ed. Pulliainen: Kukassen aiheutti?) välittömästi sen jälkeen palkansaa-jien työtulojen ja yrittäjätulojen kehitys oli aivanpoikkeuksellisen huono, minkä vuoksi niihinvertaaminen ei anna todellista kuvaa pitemmänaikavälin kehityksestä. (Ed. Pulliainen: Eihänsitä vuotta voi poiskaan pyyhkiä!) Eläkeläisten javanhusten ostovoiman kehitystä onkin syytä ver-rata vuoteen 1990, jolloin lama oli vielä edessä jajohon saakka eläkejärjestelmien uudistaminenoli voitu toteuttaa taloudellisesti myönteisissäolosuhteissa.

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen mukaaneläkkeensaajien tulokehitys oli 1990-luvulla ko-konaisuudessaan vakaampi kuin koko väestön.On muistettava, että 90-luvun alkupuolella brut-tokansantuote supistui kolmena peräkkäisenävuotena. Tuolloinhan työllisyys romahti ja julki-sen järjestelmän talouden rahoituspohja horjuivakavasti. Työikäinen väestö joutui kärsimääntyöttömyydestä johtuvasta toimeentulon alentu-misesta hyvin pitkään, ja näin ollen työttömyysalentaa myös heidän tulevaa eläkettään.

Koko eläketurvan takaamisen ja eläketasonnostamisen kannalta nimenomaan työllisyysas-teen nostaminen on siten erittäin tärkeää. Mitäpidempään henkilö on ollut työssä, sitä korkeam-pi on hänen kokonaiseläkkeensä. Hallituksen to-teuttamat eläkeuudistukset sekä työelämän veto-voimaa lisäävät ohjelmat ovatkin tuottaneet hy-vää tulosta. Työikäisten tulokehitys nousee yh-dessä työllisyysasteen kanssa. Viime vuosina eri-tyisesti 55—64-vuotiaiden työllisyysaste onnoussut ja tämän ikäryhmän tulokehitys on ollutmyös parasta. Tämä parantaa juuri eläkkeellesiirtyneiden ja nyt kohtapuoliin tulevaisuudessaeläkkeelle siirtyvien eläkkeitä.

Vanhustalouksien tulokehitys 1990-luvunalusta 2000-luvun puoliväliin verrattuna kestäähyvin keskimääräisen vertailun muiden perhe-tyyppien ja ikäluokkien kesken. Tämähän näkyymuun muassa siinä, että suhteellisen harva van-hus onneksi kuuluu pienituloiseen kotitalouteen,vaikka rajana käytettäisiinkin ylempää, 60 pro-senttiin mediaanituloista asetettua pienituloi-suusrajaa. Osaltaan tämä selittyy sillä, että yhäuseampi vanhuuseläkkeen saaja on oikeutettukohtuulliseen työeläkkeeseen. Vanhuuseläkkeensaajan keskimääräinen kokonaiseläke olikin

Välikysymys eläkeläisten taloudellisen aseman parantamisesta86/2/1 5

vuonna 2004 reaalisesti noin neljänneksen suu-rempi kuin vuonna 1991.

Myös kansainvälisissä vertailuissa Suomi pär-jää vähintään tyydyttyvästi. 2000-luvun alussapienituloisten vanhustalouksien osuus oli Suo-messa selvästi pienempi kuin vertailuun osallis-tuneissa 25 Oecd-maassa keskimäärin. Samaaosoittavat Eurostatin tuoreet tilastot. Pienitulois-ten vanhustalouksien osuus oli Suomessa hie-man pienempi kuin EU:ssa keskimäärin. Ruot-sissa pienituloisten vanhustalouksien osuus olihieman pienempi, Tanskassa se oli yhtä suuri jaNorjassa taas hieman suurempi kuin meillä.

Toisin kuin kansallisissa tilastoissa kansainvä-lisissä toimeentulovertailuissa ei kuitenkaan oleotettu huomioon asumismenoja. Suomessahanmoni pienituloinenkin vanhus asuu velattomassaomistusasunnossa. Tällä on suuri merkitys, silläomistusasunnossa asuvat eläkeläiset ovat yleen-sä maksaneet asuntovelkansa pois ja näin heidänasumismenonsa ovat alhaisemmat kuin vuokral-la asuvien.

Eläkeläisten toimeentulon kehitystä voidaantarkastella myös toimeentulotuen tarpeen kehi-tyksellä. Yhä harvemman suomalaisen eläkeläi-sen on tarvinnut täydentää toimeentuloansa toi-meentulotuella. Vuonna 1990 toimeentulotuensaajista oli eläkeläisiä reilu 16 prosenttia, kunvuonna 2004 heitä oli vajaa 10 prosenttia. Toi-mentulotukea saavien eläkeläisten määrä onmyös absoluuttisesti laskenut. Vuonna 1996määrä nousi 34 000:een, mutta vuonna 2004määrä oli laskenut 24 800:aan. (Ed. Tennilä: Jo-kainen on liikaa!) Ennakkotietojen mukaan toi-meentulotuen saajien määrä väheni edelleen vii-me vuonna.

Arvoisa puhemies! Välikysymyksellä halu-taan kiinnittää huomiota myös pelkän kansan-eläkkeen varassa olevien suhteelliseen tulokehi-tykseen. Tällainen tarkastelu on aivan perustel-tu, sillä myös kansaneläkejärjestelmää on kehi-tettävä yhteiskunnan muuttuessa. On muistetta-va, että pelkän kansaneläkkeen varassa elävätsaavat usein myös verottomana asumistukea jahoitotukia. Siksi pelkän kansaneläkkeen kehityk-sen vertailu ei kuvaa yksistään tämänkään eläke-läisryhmän toimeentulon muutoksia.

Täyttä kansaneläkettä saavien eläkeläistenosuushan on supistunut noin 8 prosenttiin, koskatyöeläkettä saavien osuus on kasvanut. Yleensäkaikkein iäkkäimmät eli yli 75-vuotiaat ovat käy-tännössä näitä täyden kansaneläkkeen saajia.

Tällöin on usein kyse sellaisista yksin asuvistanaisista, joille ei ole kertynyt työeläkettä, ja pelk-kää kansaneläkettä saavat myös monet nuorenasairastuneet.

Eläkkeiden ostovoima turvataan vuosittaisillaindeksikorotuksilla. Ansioeläkkeiden indeksitar-kistuksessa otetaan huomioon elinkustannustenkehityksen lisäksi osa palkkojen kehitystä. Kan-saneläkkeitä tarkistetaan ostovoiman turvaami-seksi elinkustannusindeksillä. Jos kansaneläk-keitä tarkistettaisiin jatkuvasti ainoastaan elin-kustannusten nousua vastaavasti, jäisi pienteneläkkeiden varassa elävien tulotaso selvästi jäl-keen yleisestä elintason kehityksestä. (Vasem-mistoliiton ryhmästä: Jäänyt jo!) Tästä syystätämä hallitus onkin tehnyt kahdesti tasokorotuk-sen kansaneläkkeen täyteen määrän. Maaliskuus-sa 2005 kansaneläkkeitä korotettiin 7 eurolla jatämän syyskuun alusta 5 eurolla. (Ed. Zysko-wicz: Eikö se ollutkaan 300 euroa?) Tällä hetkel-lä suurin täysimääräinen kansaneläke on 515,86euroa kuukaudessa (Ed. Tennilä: Ei sillä elä!) japienin 437,50 euroa kuukaudessa. Kansaneläk-keen suuruus riippuu siitä, onko vakuutettu avio-liitossa vai yksinäinen henkilö, ja siitä myös,missä kuntaryhmässä hän asuu.

Kun normaalien indeksikorotusten lisäksi ote-taan huomioon edellä mainitut tasokorotukset,voi todeta, että viime vuosina pelkän kansaneläk-keen varassa elävien etuudet ovat nousseetelinkustannusindeksiä nopeammin. Esimerkiksivuodesta 2000 vuoteen 2005 yksinäisen eläk-keensaajan täysimääräinen kansaneläke on nous-sut 13 prosenttia ja vastaavana aikana elinkustan-nusindeksi on noussut 9 prosenttia. Tämä inflaa-tion ylittävä kasvu johtuu vuoden 2001 kesä-kuussa ja vuoden 2005 maaliskuussa toteutetuis-ta kansaneläkkeiden tasokorotuksista, ja nytsyyskuun alusta toteutetulla korotuksella on sa-man kaltainen vaikutus.

Verotuksen eläketulovähennys puolestaanmääräytyy täyden kansaneläkkeen perusteella.Siksi kansaneläkkeen tasokorotus nostaa myöseläketulovähennyksen määrää verotuksessa. Elä-ketulovähennystä voi vuonna 2006 saada yksi-näinen eläkkeensaaja 1 406 euron ja naimisissaoleva eläkkeensaaja 1 206 euron kuukausieläk-keeseen saakka. Tuloraja, johon saakka eläkkeetovat vuonna 2006 verottomia, on yksinäiselläeläkkeensaajalla 651 euroa ja naimisissa oleval-la 569 euroa kuukaudessa. Siten hyvin suurellaosalla kansaneläkettäkin saavista eläkeläisistä

Tiistaina 19.9.20066 86/2/1

eläkkeen ostovoima säilyy siinäkin tapauksessa,että eläkkeensaajan oman asuinkunnan veroäy-riä olisi nostettu vuonna 2006.

Vertailtaessa eri väestöryhmien ostovoimankehittymistä vuodesta toiseen on lisäksi muistet-tava se, että esimerkiksi eläkeindeksien muutosei perustu ennusteisiin vaan ne määrätään aina jototeutuneen kehityksen perusteella. Tästä mää-räytymistavasta seuraa, että jos ansio- ja hintata-sot kansantaloudessa ovat keskimäärin lasku-suunnassa, niin eläkkeiden indeksitarkistuksettakaavat eläkeläisille keskimääräistä paremmantulokehityksen tarkistusvuoden tilanteeseen jaindeksiperusteeseen nähden.

Vastaavasti, jos hinta- ja ansiotasot ovat nou-susuunnassa, eläkkeiden indeksitarkistusten seu-rauksena eläkeläisten tulokehitys jää yleisestä tu-lokehityksestä enemmän jälkeen tarkistusvuo-den tilanteeseen nähden. Pitemmän ajanjaksontarkasteluissa nämä indeksitarkistusten yli- ja ali-mitoitukset kuitenkin kumoavat toisensa ja yh-teenlaskettu tarkistus ajanjaksolta vastaa laissasanottua indeksiperustetta. (Ed. Laakso: Korja-taanko kansaneläkeindeksiä?)

Eläkeläisten toimeentulo riippuu eläkkeidenlisäksi myös muista etuuksista. Eläkkeensaajienasumistuki on usein merkittävä apu erityisestikaikista pienituloisimmille eläkeläisille. Lisäksihoitotuet helpottavat monen vanhuksen arkea.Ensi vuoden talousarvioesitys sisältääkin paran-nuksia, joilla helpotetaan kaikista vaikeimmassaasemassa olevien vanhusten asemaa.

Vanhukset joutuvat usein käyttämään myöspaljon lääkkeitä. Myös lääkekorvausjärjestel-mää on uudistettu siten, että korvausjärjestelmätoimii potilaan kannalta järkevästi ja pienetkinostot kartuttavat omavastuukattosummaa, ja täs-tä hyötyvät paljon sairastavat.

Vanheneville ihmisille riittävän toimeentulo-turvan lisäksi on erityisen tärkeää, että he saavattarvitsemansa palvelut. Tästä syystä hallitus onvoimaperäisesti kehittänyt vanhusten sosiaali- jaterveyspalveluja ja jatkaa tätä työtä edelleen.Vanhustenhuollon palvelujen kattavuus ja henki-löstön saatavuus onkin haaste, johon vastaami-nen vaatii riittäviä taloudellisia voimavaroja.Vuonna 2007 eli ensi vuonna valtio vahvistaakuntien palvelutuotantoa yli 400 miljoonan eu-ron lisäpanostuksilla.

Arvoisa puhemies! Hallitus pitää vanhuspoli-tiikan keskeisimpinä tavoitteina ikäihmisten toi-mintakyvyn ylläpitämistä ja parantamista sekä

kotona asumisen tukemista. Vanhusten tarvitse-mia palveluja on parannettu lainsäädännöllä jakehittämishankkeilla ja lisäämällä myös valin-nan mahdollisuuksia. Vuonna 2005 tuli voimaanhoitotakuu, joka on nopeuttanut hoitoon pääsyä.Uudistus on tärkeä monille vanhuksille, koska hekäyttävät runsaasti terveyspalveluja ja ovat jo-nottaneet vanhenemissairauksiin liittyviin hoi-toihin. Maaliskuussa 2006 vanhusten asemaa pa-rannettiin niin sanotulla hoivatakuulla, mikä tar-koittaa lakia palvelujen tarpeen arvioinnista mää-räajassa.

Myös omaishoitoa on tällä hallituskaudellakehitetty huomattavasti. Vuonna 2004 rajattiinomaishoitajan lakisääteisen vapaan sijaishoidonasiakasmaksu enintään 9 euroon, ja vuoden 2006alusta tuli voimaan uusi laki omaishoidon tuesta,joka sisälsi useita parannuksia omaishoitajienasemaan.

Myös vanhusten valinnan mahdollisuuksiapalveluissa on lisätty ottamalla käyttöön palvelu-setelit ja kehittämällä verotuksen kotitalousvä-hennystä siten, että se tämän vuoden alusta hoi-don ja hoivan osalta kaksinkertaistui.

Asiakasmaksuja koskevaa lainsäädäntöä on-kin tulevaisuudessa uudistettava siten, että hei-kompituloisten eläkeläisten asema turvataan pal-velujärjestelmässä. Jokaiselle on turvattava riit-tävät sosiaali- ja terveyspalvelut maksukyvystäriippumatta. (Ed. Tiusanen: Ei toteudu!)

Arvoisa puhemies! Lakisääteinen järjestel-mämme turvaa kohtuullisen toimeentulonsekä nykyisille että tuleville eläkkeensaajille.Hallituksen kehysneuvottelujen yhteydessä so-pima kansaneläkkeen kuntaryhmityksen poista-minen vuoden 2008 alusta vähentää edelleeneläkkeensaajien kokemaa eriarvoisuutta.Kansaneläkkeen saajista noin 75 prosenttiaasuu toisessa kuntaryhmässä, ja enimmilläännäissä kunnissa asuvat eläkkeensaajat saavatkinnoin 20 euron korotuksen eläkkeeseen kuukau-dessa.

Hallitus on kantanut vastuunsa myös tulevistaeläkkeensaajista. Vuoden 2005 työeläkeuudis-tuksen tavoitteena oli pidentää työuria myöhen-tämällä keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää2—3 vuodella sekä sopeuttaa eläkejärjestelmäkeskimääräisen eliniän kasvuun. Käytännössäuudistus sisälsi erilaisia toimenpiteitä tavoittei-den saavuttamiseksi. Uudistuksen olennainenosa on niin sanottu joustava vanhuuseläkeikä,joka lisäsi yksilön mahdollisuuksia päättää


eläkeiästään ja näin vaikuttaa myös oman eläk-keensä määrään.

Kuten edellä olen todennut, hallitus on panos-tanut erityisen paljon eläkeläisten ja vanhustenhyvinvoinnin kehittämiseen. Eläkkeiden nor-maalit indeksitarkistukset, tasokorotukset, palve-lujen vahvistaminen ja kohdistetut tukitoimetovat merkittävästi edistäneet vanhusten asemaa.Ja vielä ensi vuonna lisätukea kohdistetaan pieni-tuloisille ja sairaille: Eläkkeensaajien asumistu-kea parannetaan. Eläkkeensaajien erityishoitotu-kea korotetaan 15 eurolla kuukaudessa ja sotain-validien ja sotaveteraanien sekä heidän puolisoi-densa kuntoutusmahdollisuuksia lisätään. Myösomaishoitajien jaksamisen tukemiseksi hallitusesittää omaishoitajille ensi vuonna yhtä vapaa-päivää lisää kuukaudessa.

Myös vanhuksille suunnattuja palveluja ontarkoitus lisätä. Palvelujen kehittämisen suhteenkunnat ovat kuitenkin aivan avainasemassa.Kunta- ja palvelurakenteen uudistamisella vah-vistetaan kuntien mahdollisuuksia turvata riittä-vät hyvinvointipalvelut myös vanhuksille. Kun-tien rahoitusta onkin vahvistettu merkittävästi,jotta kunnissa oikeasti voidaan turvata toimivatvanhusten palvelut.

Arvoisa puhemies! Nykyisten ja tulevien elä-keläisten on voitava luottaa siihen, että eläkejär-jestelmän kestävyydestä huolehditaan pitkällätähtäimellä ja että eläkepoliittiset ratkaisut ovataina sopusoinnussa muiden väestöryhmien hy-vinvoinnin kehityksen kanssa. Tämä on eläke-läisten samoin kuin koko suomalaisen yhteiskun-nan yhteinen etu.

Sosiaali- ja terveysministeri Haataisen esittämävaltioneuvoston vastaus on ruotsinkielisenä näinkuuluva:

Tryggandet av pensionstagarnas och de äldresförsörjning är ett av regeringens centrala social-politiska mål. I programmet för statsministerMatti Vanhanens regering konstateras följandeom pensionspolitiken: "Grunden och målsätt-ningen för en hållbar pensionspolitik utgörs avekonomisk tillväxt, allmänt förtroende för etthållbart system och strävandena att få människoratt orka längre i arbetslivet. Folkpensions- ocharbetspensionssystemen bildar den lagstadgadebasen för pensionssystemet." I enlighet med sittprogram har regeringen under sin mandatperiod

genomfört betydande reformer med vars hjälpbåde nuvarande och framtida pensionärers ställ-ning tryggas.

Den pensionsreform som trädde i kraft i fjolbereddes på trepartsbasis och de representanterför oppositionen som nu framställt interpellatio-nen var med och beslutade om dess innehåll. Ioch med reformen tillväxer pensionsskyddet förallt förvärvsarbete samt under tiden av ledighe-ter för barnavård och studier. Ungdomarna fårdet bättre ställt genom att pensionen tillväxer förallt arbete som utförts efter 18 års ålder. Folkpen-sionssystemet ger de pensionärer som saknar enarbetshistoria som berättigar till arbetspensioneller vars intjänade pension är liten ett grund-skydd. Vi kan vara stolta över vårt finländskapensionssystem och över det sätt på vilket vi ibästa samförstånd har kunnat utveckla det. Dettaväcker också internationellt intresse och en viljaatt ta lärdom av vårt system.

Regeringen har bundit sig till att trygga pen-sionsskyddet för äldre och veteraner. Vårt pen-sionssystem har utvecklats på ett ansvarsfullt sättsom gör att vi också kommer att kunna svara påframtida utmaningar när det gäller finansie-ringen.

Genom en socialt och ekonomiskt hållbar pen-sionsreform har vi garderat oss mot förändringeni befolkningens åldersstruktur. En central ut-gångspunkt för reformerna har varit att stärkapensionsskyddet och finansieringen av det utanatt framtida och nuvarande pensionärers ställ-ning äventyras.

På grund av att andelen äldre snabbt stigermåste vi ständigt slå vakt om finansieringen avpensionerna. Att värna om pensionsskyddet för-utsätter i praktiken årliga höjningar av arbetspen-sionspremierna. Nästa år uppskattas APL-pre-mien stiga med 0,2 procentenheter.

Den centrala tesen i interpellationen är att ut-vecklingen av pensionärernas köpkraft släpar ef-ter i förhållande till det ökade nationella välstån-det. I interpellationen ses pensionärernas försörj-ning ur ett alltför ensidigt perspektiv.

När man skärskådar pensionärernas och deäldres försörjning måste alla de faktorer som in-verkar på äldrebefolkningens försörjning och si-tuation tas i beaktande. För en äldre pensionsta-gare är det särskilt viktigt att möjligheten att bohemma så länge som möjligt tryggas och att till-gången till tjänster som är viktiga med tanke påen trygg vardag säkerställs.

Tiistaina 19.9.20068 86/2/1

I interpellationen behandlas utvecklingen avpensionärernas köpkraft i förhållande till andrabefolkningsgrupper. Den period som valts somutgångspunkt, 1993—2006, ger inte en tillräck-lig helhetsbild av den utveckling som skett. Året1993 var ett ytterst exceptionellt år eftersom Fin-land hade hamnat i en djup recession. Under dendjupaste recessionen och omedelbart därefter ut-vecklades löntagarnas arbetsinkomster och före-tagarnas inkomster exceptionellt dåligt. En jäm-förelse med dessa ger därför inte en verklig bildav utvecklingen i ett längre perspektiv.

Året 1990 är motiverat som utgångspunkt viden jämförelse av hur pensionärernas och de äld-res köpkraft har utvecklats. Recessionen hadeännu inte börjat och fram till detta år hade refor-merna av pensionssystemen kunnat genomförasunder gynnsamma ekonomiska förhållanden.

Enligt en undersökning som gjorts av Pen-sionsskyddscentralen var pensionstagarnas in-komstutveckling på 1990-talet i sin helhet stabi-lare än hela befolkningens inkomstutveckling. Vibör komma ihåg att bruttonationalproduktenkrympte under tre år i rad, sysselsättningen rasa-de och den finansiella basen för den offentligaekonomin vacklade i början av 1990-talet. Be-folkningen i arbetsför ålder fick under en lång tidlida av den minskade försörjning som berodde påarbetslösheten. Arbetslöshet minskar också denframtida pensionen.

Både för att garantera pensionsskyddet och föratt höja pensionsnivån är det således ytterst vik-tigt att höja sysselsättningsgraden. Ju längre enperson har arbetat, desto högre är hans eller hen-nes totala pension.

Regeringens pensionsreformer och program-men för att öka arbetslivets dragningskraft hargett resultat. Inkomstutvecklingen bland perso-ner i arbetsför ålder förbättras i takt med syssel-sättningsgraden. Under de senaste åren har sys-selsättningsgraden ökat framför allt bland 55—64-åringar och inkomstutvecklingen har ocksåvarit den bästa i denna åldersgrupp. Detta för-bättrar pensionerna för nyblivna och framtidapensionärer.

Inkomstutvecklingen i äldrehushållen frånbörjan av 1990-talet till mitten av 2000-talet stårsig bra vid en genomsnittlig jämförelse medandra familjetyper och åldersklasser. Detta synsbl.a. i att förhållandevis få äldre hör till hushållmed små inkomster, även när man som gräns an-vänder den högre låginkomstgränsen, dvs. 60

procent av medianinkomsterna. Delvis beror det-ta på att allt fler ålderspensionstagare är berätti-gade till en skälig arbetspension. Så var ocksåden genomsnittliga totala pensionen för ålders-pensionstagare 2004 reellt sett ungefär en fjärde-del större än 1991.

Också i internationella jämförelser klarar sigFinland tillfredsställande eller bättre. Vid in-gången av 2000-talet var andelen äldrehushållmed små inkomster i Finland klart mindre än ge-nomsnittet i de 25 Oecd-länder som deltog i jäm-förelsen. Eurostats färska statistik tyder på sam-ma sak. Andelen äldrehushåll med små in-komster var i Finland något mindre än i EU igenomsnitt. I Sverige var andelen äldrehushållmed små inkomster något mindre än hos oss, iDanmark lika stor som hos oss och i Norge någotstörre än hos oss.

Till skillnad från den nationella statistiken harman i internationella jämförelser av försörjning-en inte beaktat boendekostnaderna. I Finland boräven mången äldre person med små inkomster ien skuldfri ägarbostad. Detta är av stor vikt efter-som pensionärer som bor i ägarbostäder i allmän-het har betalat sin bostadsskuld och därmed harlägre boendeutgifter än de som bor i hyresbostä-der.

Utvecklingen av pensionärernas försörjningkan också ses i ljuset av hur behovet av utkomst-stöd har utvecklats. Allt färre finländska pensio-närer har varit tvungna att komplettera sin ut-komst med utkomststöd. År 1990 var 16,6 pro-cent av mottagarna av utkomststöd pensionärer,medan motsvarande andel 2004 var 9,9 procent.Det absoluta antalet pensionärer som får ut-komststöd har också minskat. År 1996 steg anta-let till 34 000, men 2004 hade det sjunkit till24 800. Enligt preliminära uppgifter minskadeantalet mottagare av utkomststöd ytterligare ifjol.

Syftet med interpellationen är också att riktauppmärksamheten på den relativa inkomstut-vecklingen bland personer som lever på enbartfolkpension. Detta är motiverat eftersom ocksåfolkpensionssystemet måste utvecklas i taktmed att samhället förändras. Vi bör komma ihågatt de som lever på enbart folkpension oftaockså får skattefria bostadsbidrag och vård-bidrag. Därför beskriver en jämförelse av hurenbart folkpensionen utvecklats inte i sig för-ändringarna i försörjningen hos denna pen-sionärsgrupp.


Andelen pensionärer som får full folkpensionhar minskat till cirka 8 procent eftersom andelenpersoner som får arbetspension har ökat. I all-mänhet är det de allra äldsta pensionärerna, dvs.de som är äldre än 75 år, som får full folkpen-sion. Det är då ofta fråga om ensamboende kvin-nor som inte har tjänat in någon arbetspension.Enbart folkpension får också många personersom blivit sjuka i unga år.

Pensionernas köpkraft tryggas genom årligaindexhöjningar. Vid indexjusteringen av för-värvspensioner beaktas utöver utvecklingen ilevnadskostnader delvis också löneutveckling-en. För tryggande av köpkraften justeras folk-pensionerna med levnadskostnadsindex. Omfolkpensionerna kontinuerligt justerades enbart iförhållande till de ökade levnadskostnadernaskulle inkomstnivån för dem som lever på småpensioner klart halka efter den allmänna utveck-lingen i levnadsstandarden. Därför har denna re-gering två gånger gjort en nivåhöjning av folk-pensionens fulla belopp. I mars 2005 höjdes folk-pensionerna med 7 euro och vid ingången av sep-tember i år med 5 euro. För närvarande är detstörsta beloppet av den fulla folkpensionen515,86 euro i månaden och det minsta 437,50euro i månaden. Folkpensionens storlek beror påom den försäkrade är gift eller ensamstående ochi vilken kommungrupp han eller hon bor.

Då man utöver normala indexhöjningar dess-utom beaktar ovan nämnda nivåförhöjningar kanvi konstatera att förmånerna för människor somlever på enbart folkpension har ökat snabbare änlevnadskostnadsindex under de senaste åren.Som exempel kan nämnas folkpensionens fullabelopp för en ensamstående pensionstagare, somhar stigit med 13 procent från 2000 till 2005, ochlevnadskostnadsindex som under motsvarandeperiod har stigit med 9,1 procent. Den ökningsom överskrider inflationen beror på de nivåför-höjningar av folkpensionerna som genomfördes ijuni 2001 och mars 2005. Den förhöjning somgenomfördes vid ingången av september i år harhaft liknande verkningar.

Pensionsinkomstavdraget i beskattningenfastställs på grundval av beloppet av full folk-pension. Därför höjer nivåförhöjningen av folk-pensionen även beloppet av pensionsinkomstav-draget i beskattningen. År 2006 kan en ensam-stående pensionstagare få pensionsinkomstav-drag upp till en månadspension på 1 406 euro ochen gift pensionstagare upp till en månadspension

på 1 206 euro. År 2006 är inkomstgränsen förskattefria pensioner 651 euro i månaden för enensamstående pensionstagare och 569 euro i må-naden för en gift pensionstagare. Således bibe-hålls också pensionens köpkraft hos en mycketstor del av de pensionärer som erhåller folk-pension även i det fallet att skatteöret skulle hahöjts år 2006 i pensionstagarens egen bonings-kommun.

Vid en jämförelse av olika befolkningsgrup-pers köpkraft och dess utveckling från år till årmåste vi dessutom komma ihåg att förändringen ipensionsindex inte grundar sig på prognoser,utan att de alltid fastställs utifrån den faktiska ut-vecklingen.

Av detta sätt att fastställa pensionsindex följeratt, om förtjänst- och prisnivåerna inom sam-hällsekonomin i genomsnitt är på nedåtgående,garanterar indexjusteringarna av pensionernapensionärerna en genomsnittligt sett bättre in-komstutveckling i relation till situationen underjusteringsåret och indexgrunden.

Om pris- och förtjänstnivåerna är på uppåtgå-ende börjar pensionärernas inkomstutveckling påmotsvarande sätt, som en följd av indexjustering-arna av pensionerna, mera släpa efter den all-männa inkomstutvecklingen i relation till situa-tionen under justeringsåret. Vid en översyn somsträcker sig över en längre tidsperiod upphäverdessa över- och underdimensioneringar i index-justeringarna likväl varandra, och den samman-lagda justeringen för tidsperioden motsvarar denindexgrund som nämns i lag.

Pensionärernas försörjning är inte bara bero-ende av pensionerna utan också av andra förmå-ner. Bostadsbidraget för pensionstagare är oftatill stor hjälp i synnerhet för pensionärer med deallra lägsta inkomsterna. Därtill underlättar vård-bidragen mången äldre persons vardag. Budget-förslaget för nästa år innehåller förbättringar somunderlättar situationen för de äldre som har detsämst ställt.

Äldre personer är också ofta tvungna att an-vända mycket läkemedel. Systemet för läkeme-delsersättning har reviderats så att ersättnings-systemet fungerar på ett rationellt sätt ur patien-tens synvinkel och att även små inköp utökar densumma som utgör övre gräns för självrisken. Depersoner som ofta är sjuka drar nytta av detta.

För åldrande personer är det särskilt viktigt,utöver ett tillräckligt utkomstskydd, att de får denservice de behöver. Därför har regeringen kraft-

Tiistaina 19.9.200610 86/2/2

fullt utvecklat de äldres social- och hälsovårds-tjänster och fortsätter att arbeta för detta. Täckan-de service inom äldreomsorgen och tillgång tillpersonal är utmaningar som kräver tillräckligaekonomiska resurser. År 2007 kommer staten attstärka kommunernas tjänsteproduktion med ettytterligare tillskott om 400 miljoner euro.

Regeringen anser att de viktigaste målen inomäldrepolitiken är att upprätthålla och förbättraäldre personers funktionsförmåga och stödjahemmaboendet. De tjänster som äldre personerbehöver har förbättrats med hjälp av lagstiftningoch utvecklingsprojekt och ökade valmöjlighe-ter. År 2005 trädde vårdgarantin i kraft, och denhar förbättrat möjligheterna att snabbt få vård.Reformen är viktig för många äldre, eftersom deflitigt anlitar hälsovårdstjänsterna och har stått ikö till vård för sjukdomar som har samband medåldrandet. I mars 2006 förbättrades de äldres si-tuation genom den s.k. omsorgsgarantin, som av-ser en lag gällande bedömning av äldre perso-ners behov av service inom föreskriven tid.

Närståendevården har under denna regerings-period utvecklats avsevärt. År 2004 sattes grän-sen för den klientavgift som får tas ut för en vika-rie under närståendevårdares lagstadgade ledig-het vid högst 9 euro. Vid ingången av 2006 träd-de en ny lag om stöd för närståendevård i kraft,vilken innehöll många förbättringar i närstående-vårdarnas ställning.

De äldres valmöjligheter när det gäller tjäns-terna har utökats genom att servicesedlar tagits ibruk och genom att hushållsavdraget i beskatt-ningen har utvecklats så att det i början av dettaår fördubblades i fråga om vård och omsorg.

Den lagstiftning som gäller klientavgifter bör iframtiden revideras så att pensionärernas ställ-ning tryggas i servicesystemet när det gäller per-soner med små inkomster. Var och en bör garan-teras tillräckliga social- och hälsovårdstjänsteroberoende av betalningsförmåga.

Vårt lagstadgade system tryggar en skälig ut-komst för såväl nuvarande som framtida pen-sionstagare. Slopandet av den kommunindelningi fråga om folkpensionen som regeringen enadesom vid ramförhandlingarna kommer ytterligareatt minska den ojämlikhet som pensionstagarnaupplever från ingången av 2008. Av alla folkpen-sionstagare bor cirka 75 procent i den andra kom-mungruppen. Som mest får pensionstagarna idessa kommuner en förhöjning på cirkaa 20 euroi sin pension per månad.

Regeringen har även burit sitt ansvar för fram-tida pensionstagare. Målet med arbetspensions-reformen 2005 var att förlänga yrkeskarriärengenom att skjuta fram den genomsnittliga åldernför pensionering med 2—3 år och anpassa pen-sionssystemet till en ökning av medellivsläng-den. I praktiken innefattade reformen olika åtgär-der för att nå de uppställda målen. Det väsentligai reformen är den s.k. flexibla ålderspensionsål-dern, som ökade individens möjligheter att be-stämma sin pensionsålder och på detta sätt inver-ka på pensionsbeloppet.

Såsom jag ovan har konstaterat har regering-en särskilt satsat på att utveckla pensionärernasoch de äldres välfärd. Normala indexjusteringaroch nivåförhöjningar av pensionerna, förbättradservice och stödåtgärder har avsevärt förbättratde äldres ställning.

Nästa år kommer tilläggsstödet att riktas tilllåginkomsttagare och sjuka. Bostadsbidraget förpensionstagare kommer att förbättras. Special-vårdspenningen för pensionstagare höjs med 15euro i månaden. Krigsinvalidernas och krigsvete-ranernas samt deras makars möjligheter till reha-bilitering ökas. I syfte att stödja närståendevår-darna så att de orkar med sitt arbete föreslår re-geringen en ledig dag till i månaden nästa år.

Avsikten är också att öka utbudet av tjänsterför äldre. När det gäller utvecklandet av tjänster-na har likväl kommunerna en nyckelposition.Genom en ändring av kommun- och service-strukturen stärks kommunernas möjligheter atttrygga tillräcklig välfärdsservice även för äldre.Kommunernas finansiering har stärkts avsevärtför att kommunerna skall kunna trygga fungeran-de service för äldre.

Nuvarande och framtida pensionärer måstekunna lita på att pensionssystemets hållbarhet sä-kerställs på längre sikt och att de pensionspolitis-ka lösningarna överensstämmer med utveckling-en av övriga befolkningsgruppers välfärd. Dettaligger i såväl pensionärernas som hela det finskasamhällets gemensamma intresse.

Välikysymyksen ensimmäisen allekirjoittajan pu-heenvuoro:

2 Annika Lapintie /vas: Herra puhemies! Van-ha viisas sanonta kuuluu: "Sitä tikulla silmään,joka vanhoja muistaa." Kokemus on kuitenkinosoittanut, että poliittisessa toiminnassa on syytä


tehdä arviot vasta tekojen eikä sinisilmäisesti lu-pausten perusteella, ettei tule petetyksi.

Ensin lainaus keskustan viime eduskuntavaa-lien yhteydessä julkaisemasta vaalikirjasta:"Keskustan tärkeimpiä eläkepoliittisia tavoittei-ta on saada 150 000—200 000 eläkeläisistä poisköyhyysrajan alapuolelta. Kansaneläkkeen jäl-keenjääneisyys on ensi hallituskaudella korjatta-va." Keväällä 2003 keskustan Hämeenlinnan-puoluekokouksen vaaliohjelmakannanotossa"Koko Suomen voimavarat käyttöön" on vielätarkemmin linjattu se, mitä keskusta tekisi halli-tukseen päästessään: tehdään pienimpiin kansan-eläkkeisiin tasokorotus, yhtenäistetään eläkein-deksit, eduskunta päättää palauttaa kansaneläk-keiden pohjaosan leikkaukset oikeudenmukai-sella tavalla. (Ed. Rehula: Ketkä ne leikkasivat?)

Keskusta on ollut pian neljä vuotta pääminis-teripuolue, joten nyt on oikea hetki arvioida, mi-ten pääministeri Matti Vanhasen hallitus on toi-minut ja millaista eläkepolitiikkaa harjoittanut.

Hyvät edustajatoverit, toivon, että hallitukses-sa ja eduskunnassa nyt todellakin herätään vallit-sevasta olotilasta, syvästä koomasta. Täytyy to-della olla koomassa tai sitten vain äärimmäisenpaatunut, mikäli eriarvoisuuden räikeää lisäänty-mistä ei nähdä eikä asialle tehdä mitään. Vast-ikään Kelan tutkijoiden Tuula Helnen ja MarkkuLaadun toimittamassa Vääryyskirjassa käsitel-lään hyvin konkreettisesti sosiaalipolitiikan epä-onnistumisia. Vääryyskirjan lukeminen saa rai-voihinsa, ainakin minut sai. Miten köyhyyden li-sääntyminen ja toimeentuloturvan vähim-mäisetuuksien jatkuva heikkeneminen on mah-dollista Suomessa, joka on rikkaampi kuin kos-kaan aiemmin?

Äskeisessä vastauspuheenvuorossaan minis-teri Haatainen nähdäkseni ylpeili sillä, että toi-meentulotukea saavien eläkeläisten määrä on vä-hentynyt. Minusta on häpeä, jos yksikin eläkeläi-nen joutuu menemään toimeentuloluukulle.Eläkkeenhän pitäisi olla ensisijainen turva ja toi-meentulotuen vasta aivan viimesijainen turva, elise kertoo siitä, jos yksikin siellä on, että eläkkeit-ten taso on aivan liian alhainen. (Ed. Valto Kos-ki: Vasemmisto oli silloin hallituksessa!)

Tämän välikysymyksen aiheena on se, mitenyhteiskunta arvostaa niitä, jotka pitkän päivä-työn jälkeen ovat päässeet eläkkeelle. Samallatietysti puhumme myös niistä, jotka sairauden taivammautumisen takia ovat jättäneet työelämäntavallista aiemmin, ja niistä, jotka syystä tai

toisesta eivät koskaan ole olleet työelämässä mu-kana; puhumme siitä, miten yhteiskunnan vau-rastuminen näkyy eläkkeensaajien toimeentulos-sa; puhumme nyt siitä, mitä hallitus on tehnyt taijättänyt tekemättä.

Ärade talman! Hur respekterar vårt samhällede medborgare som efter ett långt dagsverke hargått i pension? Denna fråga är orsaken till vår in-terpellation. Hur behandlar vi dem som på grundav sjukdom eller invalidisering redan tidigare änvanligt varit tvungna att lämna arbetslivet? Vibör inte heller glömma dem som av olika skälaldrig kunnat förvärvsarbeta.

Finland är nu rikare än någonsin förut. Hur ärdet möjligt att fattigdomen ökar och allt fleramåste leva på existensminimum? Det framgår avregeringens svar på interpellationen att regering-en inte tänker föreslå någon förhöjning av folk-pensionen. Regeringen tycks anse att den förhöj-ning på 5 euro som kom i början av september ärnog. Varför denna kalla behandling? Har centernglömt sina vallöften?

Hallituksen vastauksesta käy ilmi, että halli-tus ei aio esittää uutta tasokorotusta kansaneläk-keeseen, joka samalla antaisi verovähennyksenkautta lisää rahaa valtaosalle eläkeläisistä. Siitäsiis hyötyisivät myös tavallista työeläkettä saa-vat. Miksi näin tyly linja? Miksi keskusta ei nytlunasta vaalilupauksiaan?

Vuodesta 1994 vuoteen 2005 täysi kansanelä-ke on jäänyt jälkeen lähes 20 prosenttia ansioi-den kehityksestä. Sitä syyskuun alussa voimaantullut 5 euron korotus ei kuro umpeen. Vertailus-sa pitää käyttää nimenomaan riittävän pitkää jak-soa, vain se kertoo todellisuuden.

Ministeri Haatainen vastauksessaan esittelierilaisia vuosilukuja ja erilaisia prosentteja. Ti-lastoilla voi tietysti kikkailla valitsemalla jonkinsopivan lyhyen ajanjakson ja todeta, että juurisinä ja sinä ajanjaksona tilanne on ollut parempi.Totuutta sellainen vertailu, ministeri Haatainen,ei kuitenkaan kerro. Totuuden kertovat ne luke-mattomien eläkeläisten eri yhteydenotot siitä,että eläke ei enää riitä säälliseen elämään. Kaik-kien pienituloisimpien eläkeläisten rahat eivätenää riitä asumiseen, terveydenhuollon omavas-tuisiin ja muihin välttämättömiin menoihin.

Muistelen uudelleen menneitä ja palautanmieliin, mitä keskustan kansanedustajat lupasi-vat. Esimerkiksi oman vaalipiirini ehdokas,

Tiistaina 19.9.200612 86/2/2

keskustan Liisa Hyssälä lupasi viime vaalien allakansaneläkkeisiin 300 euron tasokorotuksen.(Ed. Zyskowicz: Ei kai?) — Ehkä olemme täälläjoskus saaneet muistutuksen siitä. Mutta sittenkun hän itse pääsi vaikutusvaltaiselle tekojenpaikalle, eipä ministerinä enää täytäkään lupauk-siaan. Tässä välikysymyksessä on nyt kyse myöslupauksien pitämisestä.

Hyvät edustajatoverit, Suomi on vauraampikuin koskaan. Pohjan tälle vauraudelle ovat ra-kentaneet ne sukupolvet, jotka uurastivat pitkiäpäiviä paljon nykyistä pienemmillä palkoilla.Meidän pitäisi olla heille kiitollinen kansakun-tamme nykyisestä hyvinvoinnista.

Kansaneläke ei nouse maan vaurastumisenmukana. Sen ostovoimaa on turvattu elinkustan-nusindeksiin sidotulla kansaneläkeindeksillä,jonka laskennassa ei oteta huomioon yhteiskun-nan vaurastumista. Ajatelkaa niitä, jotka varhai-sen sairastumisen tai vammautumisen takia eivätkoskaan ole edes ehtineet työelämään. Heille ontarjolla vain vuosikymmenien niukkuutta, vaik-ka muut porskuttavat vieressä ja nauttivat yhteis-kuntamme vaurastumisesta.

Vasemmistoliitto haluaa todella nostaa esilletämän kansaneläkeindeksin perusongelman, sen,että se hyvittää vain hintojen nousun. Taitetun in-deksin takia vain tasokorotukset voivat turvataosuuden kansakuntamme menestyksestä eläk-keensaajille. Sen tähden kansaneläkkeen tasostajoudutaan alati kamppailemaan hallituksessa jatäällä eduskunnassa. Korjaus ei tule itsestään,sen puolesta on kamppailtava.

Vasemmistoliiton mielestä 20 euron tasokoro-tus on enemmän kuin perusteltu. Hallituspuolu-eet, keskusta ja sosialidemokraatit, ovat kuiten-kin näköjään yhtenä rintamana sitä vastaan. Oli-si kaikille viisaampaa korjata kansaneläkeindek-si niin, että indeksi takaa myös eläkeläisten osto-voiman oikeudenmukaisen kehityksen. Tällöinolisivat nämä jatkuvat tasokorotuskamppailuttarpeettomia.

Tasokorotuksista huolimatta — siis niistä vaa-timattomista, jotka hallitus on tehnyt — kansan-eläke on jäänyt lähes 20 prosenttia jälkeen ansi-oiden kehityksestä. Työeläkettä saavien asemaon tässä suhteessa kuluneen kymmenen vuodenaikana ollut hieman parempi, sillä työeläkkeetovat jääneet jälkeen vain 14 prosenttia. Se onmelkoisen paljon, ja työeläkettä saavien ärtymyson ymmärrettävää. Indeksi, jossa hintojen vai-kutus on 80 prosenttia ja ansiotason muutoksen

vaikutus 20 prosenttia, jättää ennen pitkää eläk-keen väistämättä jälkeen yhteiskunnan vaurastu-misesta. Eläkeindeksien korjaaminen oikeuden-mukaisemmiksi olisi paras tapa turvata eläkkei-den ostovoiman kehitys.

Kuten olemme huomanneet, tämä hallitus onmuita enemmän rikkaiden asialla, ei runsaan mil-joonan vähävaraisen eläkeläisen asialla. Teitä onkiinnostanut enemmän varallisuusveron poistomiljonääreiltä kuin miljoonan eläkeläisen tilan-ne. Tämä hallitus on todistanut, että rahaa on,mutta tahtoa puuttuu. Muistutan vielä siitäkin,miten 90 miljoonaa euroa löytyi yllättävän nope-asti, kun maanviljelijät uhkasivat jäädä ilman tu-kimiljooniaan. (Ed. Kalli: Oletteko eri mieltä?)

Arvoisa puhemies! Yhtä tärkeää kuin toi-meentulo on monelle vanhenevalle ihmisellemyös peruspalvelujen toimivuus. Useille yhteis-kunnan aloille on viime vuosina perustettu asia-miesvirkoja neuvomaan ja valvomaan asiakkai-den lakisääteisten oikeuksien toteutumista. Asia-miehet myös tiedottavat asiakkaittensa oikeuk-sista.Tällä hetkellä on olemassa jo lapsi-, poti-las-, sosiaali- ja vammaisasiamiehen virat. Suo-messa ei kuitenkaan ikääntyville kansalaisilleole vielä omaa asiamiestä. Lähin esimerkki van-husasiamiehen virasta löytyy Tukholmasta, jos-sa kaupunki on perustanut viran edistämäänvanhusten hyvinvointia ja tuomaan esiin ikäih-misten näkökulman päätöksentekoon.

Nyky-yhteiskunnastamme on liian usein val-lalla ikävä käytäntö, jonka mukaan hoitajapu-laan ja muihin havaittuihin ongelmiin puututaanvasta, kun siitä valitetaan tai viranomaistaho vaa-tii, että ongelmiin on puututtava. Henkilöstön,vanhusten ja heidän omaistensa valitukset eivätnäytä riittävän. Asioihin puututaan vasta ja aino-astaan silloin, kun voimassa olevat käytännöt to-detaan laittomiksi.

Vanhusasiamiehen tai vanhusasiainvaltuute-tun viran perustaminen olisi hyvin tarpeellinentoimenpide. Asiamies seuraisi lakisääteistenvanhuspalveluiden laadun toteutumista tekemäl-lä käyntejä erilaisiin hoitolaitoksiin ja palveluta-loihin, raportoimalla päättäjille vanhuspalvelui-den tilasta ja tekemällä niihin muutos- ja paran-nusehdotuksia. Auttamalla vanhuksia löytämäänheille sopivat hoitomuodot tai palveluita kotonaasumisen tueksi vanhusasiainvaltuutettu tukisivanhusten itsenäistä selviytymistä.

Vanhushuollon nykytilanne on ongelmalli-nen, koska suositukset ovat kunnissa usein


toissijaisia säästöjä tavoiteltaessa. Vanhusväes-tön oikeuksien toteutumista valvovalla, keskite-tyllä ja kokopäivätoimisella asiamiehellä olisivaltaa ja mahdollisuuksia puuttua vanhushuol-lon ongelmakohtiin. (Keskustan ryhmästä: Kunei ministeri pysty!)

Ärade talman! Av svaret framgår att regering-en inte har några planer på att åtgärda de pro-blem som lyfts fram i interpellationen. Jag före-slår därför följande ordalydelse för en motiveradövergång till dagordningen:

"Efter att ha hört regeringens svar konstaterarriksdagen, att regeringen inte har för avsikt attförbättra pensionärernas köpkraft i samma taktsom nationen fått det ekonomiskt bättre eller ge-nomföra någon nivåförhöjning av folkpensio-nen. Riksdagen förutsätter att pensionsindex jus-teras och att en nivåförhöjning av folkpensionenom 20 euro omedelbart genomförs, och övergårtill dagordningen."

Arvoisa puhemies! Hallituksen vastauksestakäy ilmi, että se ei aio puuttua välikysymyksessäesiin nostettuihin ongelmiin. Esitän sen johdostaperustellun päiväjärjestykseen siirtymisen sana-muodoksi seuraavaa:

"Kuultuaan hallituksen vastauksen eduskuntatoteaa, että hallitus ei aio kehittää eläkeläisten os-tovoimaa suhteessa kansakunnan vaurastumi-seen eikä toteuttaa kansaneläkkeeseen tasokoro-tusta, ja edellyttää eläkeindeksien korjaamista ja20 euron tasokorotusta välittömästi kansaneläk-keeseen

ja siirtyy päiväjärjestykseen."

Keskustelu välikysymyksen johdosta:

3 Juha Rehula /kesk (ryhmäpuheenvuoro): Ar-voisa herra puhemies! Yli miljoona eläkeläistäodottaa meiltä päättäjiltä toimia, jotka mahdollis-tavat hyvän elämän. He tahtovat ja odottavat pää-töksiä, joilla taataan taloudellinen turva myöstyöelämän jälkeen. Jokaisella eläkeläisellä onoma taustansa, omat tapansa, omat odotuksensa.Vaateita on monenlaisia. (Ed. Zyskowicz: Samatodotukset!) Ikäihmisille tulee taata ihmisarvoi-nen elämä ilman jokapäiväistä niukkuutta tai tun-netta yksinäisyydestä. (Ed. Vielma: Sanaheli-nää!) Kyse on huolehtimisesta, kyse on välittä-misestä. (Ed. Zyskowicz: Puheet ovat kauniita!)

Suomi vasta opettelee elämään tilanteessa,jossa ikääntyneiden joukko ja siitä syntyvät haas-teet ovat kasvussa. Vaikka työeläkkeensaajienmäärä on lisääntynyt, suurin osa eläkkeensaajis-ta kuuluu silti alimpiin tuloluokkiin. (Ed. Tiusa-nen: Mitä on tehty?) Kymmenettuhannet elävätpelkän kansaneläkkeen varassa. (Ed. Vielma:Mitä olette tehneet?) Vuonna 2005 eläkkeensaa-jista heitä oli lähes 90 000. (Ed. Zyskowicz: Ke-nelle puhutte?) Lisäksi meillä on kymmeniätu-hansia vain pientä työeläkettä saavia. On myössyytä muistaa, että kansaneläkkeen varassa elääpaljon pitkäaikaissairaita ja vammaisia nuoria.

Keskustalaisen eläkepolitiikan yksi kulmaki-vistä on ollut ja on pienimpien eläkkeiden varas-sa elävien toimeentulosta ja hyvinvoinnista huo-lehtiminen. Tässä työssä ei ole alkua, tässä työs-sä ei ole loppua. Kyse on pitkäjänteisestä toimin-nasta ja useista yhteen sovitettavista toimenpi-teistä. (Ed. Tiusanen: Seuraavalla vaalikaudel-la!) Palautteen tehdyistä ratkaisuista joudummekohtaamaan riippumatta siitä, kuka kulloinkin onvastuussa tehdyistä päätöksistä. (Ed. Zyskowicz:Ei, kai sillä jotain merkitystä on!) Tämän kertookokemus niin menneiden kuin kuluvankin vaali-kauden osalta niistä toimista, missä hallitus onollut toimimassa, hyvässä tai pahassa. (P. Salo:Nyt on paha omatunto!)

On aivan hyödytöntä tässä yhteydessä se, ettäasetetaan eri ihmisryhmät vastakkain. Ei siinäyhdenkään eläkeläisen eläke nouse, jos kysytäänelämäntilannetta ja laitetaan lapsiperheet ja elä-keläiset vastakkain. (Ed. Kuoppa: Ei me asete-ta!) Se ei johda rakentavaan ratkaisuun. (Ed. Zys-kowicz: Me olemme laittaneet puheet ja teot vas-takkain, ed. Rehula!)

Arvoisa herra puhemies! Keskustan eduskun-taryhmä tukee toimia, joilla on kuluvan vaalikau-den aikana vahvistettu ja turvattu julkisten palve-lujen saatavuutta. Hallitus on korottanut kuntiensosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia japanostanut palvelujen kehittämistoimintaanuseilla sadoilla miljoonilla euroilla. Hoitotakuuntoteuttaminen, erityishoitotuen korottaminen,asumistuen muutokset ja omaishoidon tuki ovatesimerkkejä siitä kokonaisuudesta, jolla eläke-läisten arkea on kohennettu. Ne ovat merkittäviäpanostuksia, joita ei voi tässä yhteydessä sivuut-taa. Samalla on kyse viestistä, tahdosta huolehtia.

Tulevaisuudessa on entistäkin enemmän etsit-tävä konkreettisia toimia, joilla vaikutetaanikäihmisten arkeen ja hyvinvointiin. Palveluiden

Tiistaina 19.9.200614 86/2/4

tarjontaa on edistettävä niin, että ne vastaavatparhaalla mahdollisella tavalla kulloiseenkin tar-peeseen aikaansaaden aidot valinnan mahdolli-suudet. (Ed. Tiusanen: Milloin ne tehdään?) Täs-tä esimerkkinä on kotipalvelu, jolla autetaan ar-jen hallintaa ja kotona asumista. On kuitenkinmuistettava, että aina kotona selviytyminen ei olemahdollista. Silloin tarvitaan laadukkaita hoito-ja hoivapalveluja. Päätöksenteon tueksi tarvit-semme jatkuvasti uutta tutkimukseen perustuvaatietoa eläkeläisten ja ikäihmisten elämäntilan-teesta.

Teknologia tulee olemaan jatkossa entistäkintärkeämpi apuväline elämänpiiriä laajennettaes-sa ja elämänhallintaa parannettaessa. Uusilla rat-kaisuilla luodaan turvallisuutta ja helpotetaanliikkumista ja kanssakäymistä. Asumisen moni-muotoisuus, rakennetun ympäristön toimivuus jaerilaiset harrastusmahdollisuudet vahvistavattätä tärkeää turvallisuudentunnetta ja kokemista.

Arvoisa herra puhemies! Välikysyjät viittaa-vat eläkkeiden kehitykseen vuosina 1993—2006. Tämä historiatarkastelu ei paranna yhden-kään eläkeläisen arkipäivää eikä poista meidänpäätöksentekijöiden vastuuta tämänpäiväisestätilanteesta. (Ed. Zyskowicz: Toisin kuin teidäntyhjät puheenne, ne parantavat eläkeläisten ase-maa!) Kuluvan vaalikauden aikana tehdyt eläk-keiden tarkistukset kestävät vertailun tuona his-torian ajanjaksona, jos asiaa ja tilannetta tarkas-tellaan. 12 euroa lisättynä indeksikorotuksillamerkitsevät kuukausitasolla yli 20 euron muutos-ta edelliseen vaalikauteen verrattuna. Kuntienkalleusluokituksen poistaminen nostaa eläkkeitä20 eurolla useimpien eläkeläisten osalta. (Ed.Perho: Vuonna 2008! — Ed. Zyskowicz: Sittenkun te olette oppositiossa!)

Kansaneläkkeitten tasokorotuksia tarvitaanjatkossakin. Ne eivät kuitenkaan riitä paranta-maan kaikkein pienimpien eläkkeiden varassaolevien elämäntilannetta. On huomioitava tilan-ne ja keinot laaja-alaisemmin ja niin, että toimen-piteiden kohdentuminen tapahtuu oikeudenmu-kaisesti ja myös vaikuttavasti. Tarkasteluun onotettava eläkkeen määrä, muut tulonsiirrot, pal-velut, verotus, sairaus- ja lääkekulut, asuminen jaruoan hinta. Keinot tulee löytää.

Aivan niin kuin hallituskin vastauksessaan to-tesi, kansaneläkejärjestelmää tulee jatkossakinkehittää niin, että kansaneläkkeen varassa elä-vien toimeentulo voidaan turvata. Tärkeintä onparantaa heikoimmassa asemassa olevien ja

pienimpiä eläkkeitä saavien toimeentuloa ja tur-vaa. (Ed. Zyskowicz: Puheet on tuttuja!) Tähäntyöhön keskustan eduskuntaryhmä haastaa muutryhmät. (Naurua vasemmalta ja kokoomuksenryhmästä) Tällöin mitataan, ketkä todella ovatvalmiita helpottamaan pienimpien eläkkeidenvarassa elävien arkipäivästä selviytymistä. (Ed.Zyskowicz: Eikö sitä ole yritetty tällä vaalikau-della moneen kertaan!)

Arvoisa herra puhemies! Ikääntynyt väes-tönosamme on meille voimavara ja elämäntai-don antaja. Kukaan ei saa tuntea itseään ulkopuo-liseksi suomalaisessa yhteiskunnassa.

4 Valto Koski /sd (ryhmäpuheenvuoro): Arvoi-sa herra puhemies! Flunssan takia puhe saattaakuulostaa kokoomuksen ääneltä, mutta voin van-noa, että tämän tekstin sisältö on sosialidemo-kraattisella sydämellä laadittu.

Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän mie-lestä välikysymys on tehty tärkeästä asiasta.Eläkkeensaajien toimeentulossa on kyse isostakokonaisuudesta, jota täytyy tarkastella siksi hy-vin laajasti. Meille sosialidemokraateille eläk-keensaajat ovat tärkeitä. Me emme käy heitä kos-kevista asioista keskustelua vain keskustelunvuoksi. Me rakennamme politiikkamme sisällöntoteuttamiskelpoisten päätösten pohjalle emme-kä pidä oikeana, että eläkepolitiikka valjastetaanaika ajoin katteettomien lupausten alttarille.

Sosiaaliturvajärjestelmä huolehtii eri tavoinsiitä, että sosiaalietuja saavien kansalaisten osto-voima säilyy, toteaa oppositio välikysymykses-sään. Tästä asiasta tuskin kukaan on eri mieltä.Ostovoiman säilyttämiseen tai sen nostamiseenliittyy kuitenkin monia asioita, joita oppositionvälikysymyksestä on vaikea löytää. Siksi sen si-sältöä voidaankin pitää kapea-alaisena.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohta-jana saan päivittäin palautetta tavallisten eläk-keensaajien arjesta. Eläkeläisten arjesta osaavatkertoa monet hyvin pientä eläkettä saavat henki-löt, varsinkin iäkkäämmät naiset, jotka eivät kos-kaan ole olleet toisen palveluksessa vaan ovathoitaneet kotona lapsiaan. Heille ei ole kertynyttästä työstä työeläkettä, ja heitä on edelleen pal-jon. Tyypillisin pelkkää täyttä kansaneläkettäsaava on noin 35—45-vuotias yksinäinen mies ja75—79-vuotias nainen. Yleensä pelkästään kan-saneläkettä saavat henkilöt ovat oikeutettujamyös asumistukeen.


Sosialidemokraatit lupasivat tälle vaalikaudel-le tehdyssä vaaliohjelmassaan varautua väestönikääntymiseen. Lupasimme aiempaa parempiapalveluja. Olemme myös pitäneet kiinni näistäasioista. Määrärahoja kuntien järjestämiin terve-ys- ja vanhustenpalveluihin on lisätty voimak-kaasti tällä vaalikaudella. Lisäykset ovat monin-kertaisia verrattuna kokoomuksen vaaliohjel-massaan esittämiin vaatimuksiin. Tämä on näky-nyt kaikkien, myös eläkeläisten, hoitoonpääsynparanemisena.

Puhuessaan vain kansaneläkkeen tasokorotuk-sesta oppositio tarkastelee eläkkeensaajien toi-meentuloa, niin kuin totesin, aivan liian suppeas-ti. Kansaneläkkeiden ohella elämän turvaverk-koa luodaan monin eri tavoin. Kansaneläkeläi-nen on oikeutettu asumistukeen ja tarvitsemaan-sa hoitotukeen. Lääkekuluja korvataan. Kuntou-tusta tuetaan ja palveluilla taataan, ettei kukaanjää heitteille. Toimeentulotukea myönnetään, jostulot eivät muutoin riitä.

Eläkkeensaajien toimeentuloa ja sen kehitystävoi tarkastella siis kovin monella tapaa, kutenministeri Haataisen välikysymysvastauksessakuultiin. Hyvä vanhuus on monien yhteisten asi-oiden summa.

Eläkepolitiikan tavoitteena on turvata eläke-läisten kohtuullinen kulutustaso. Kansaneläk-keen tavoitteena on turvata vähimmäistoimeen-tulo niille eläkkeensaajille, jotka eivät saa muutaeläkettä tai joiden muu eläketurva on vähäinen.Kuten jo edellä mainitsin, eläkkeeseen voi kuu-lua myös hoitotuki, asumistuki sekä näiden lisäk-si lapsikorotus tai eläkkeensaajan rintamalisä.Eläketulovähennyksellä on haluttu turvata kan-saneläkkeen verottomuus. Pelkästä kansaneläk-keestä ei siis mene veroa.

Monet asiat ovat olleet vaikuttamassa siihen,että eläkeasiat ovat olleet politiikan keskiössäviimeiset viisitoista vuotta. 1990-luvun alun ta-louslaman vuoksi eläketurvaa jouduttiin sopeut-tamaan. (Ed. Kuoppa: Sitä leikattiin!) Sopeutta-miseen liittyi myös heikennyksiä. Eläkkeensaa-jan tulokehityksen lyhyt historia on kiteytettävis-sä näin: lama-aikana leikattiin, sen jälkeen so-peutettiin ja viime vuodet on tehty johdonmukai-sesti asteittaisia kohennuksia eläkkeisiin.Eläkkeensaajien ääntä on siis kuultu. (Ed. Virta-nen: Millä asteikolla?)

1990-luvun alkuun palatakseni muistuttaisin,että tuolloinen hallitus kiristi eläketulojen vero-tusta. Työ- ja kansaneläkkeisiin ei tehty lainkaan

indeksitarkistuksia, TEL-indeksin kasvusta lei-kattiin 3,3 prosenttia vuosien 1993—1995 poik-keuslaeilla. Laman hellitettyä otettaan uusi halli-tus muutti eläkepolitiikan suuntaa. Eläkeläisiltäpoistettiin lamavuosien hallituksen eläkeläisillesäätämät ylimääräiset verot. Sosialidemokraatti-en hallitusvuosina eläkkeiden indeksitarkistuk-set on tehty ajallaan sekä kehitetty sitä turvaverk-koa, joka on vahvistanut eläkeläisten asemaa.

Laman jälkeisen talouskasvun tulokset eivätheti näkyneet sosiaaliturvassa ja työmarkkinoil-la. Eläkeläisten toimeentulo parani 1990-luvullahitaammin kuin koko väestön. Laman seuraukse-na rahoitusongelmien kärjistyminen, väestönikääntyminen ja huoli eläkejärjestelmien kestä-vyydestä vaikuttivat eläkepolitiikan suunnanmuutokseen. Vuosittaisten eläkeratkaisujen si-jaan ryhdyttiin tarkastelemaan eläkeasioita pitkä-jänteisesti. Tavoitteeksi otettiin kestävälle poh-jalle rakentuva eläkepolitiikka, (Ed. Kuoppa:Eläkkeitten leikkaaminen!) eläkemenojen kas-vun hillitseminen ja eläkkeelle siirtymisen lyk-kääminen, mitä koskevat toimenpiteet toteutet-tiin viime vuoden alussa. Eläkejärjestelmämmeremontoitiin kestämään ne muutospaineet, jotkaväestön ikääntyminen tuo vääjäämättä tulles-saan. Haluan todeta, että suurin osa välikysy-myksen allekirjoittaneista puolueista sitoutui tä-hän eläkejärjestelmään ja hyväksyi sen. Uudis-tuksella oli siis laaja yhteiskunnan tuki, ja se to-teutettiin hyvässä yhteistyössä työmarkkinajär-jestöjen kanssa.

Kuten olen todennut, eläkkeensaajien toi-meentulo ja ostovoiman kehitys ovat monien asi-oiden yhteinen summa. Sosialidemokraatit ovathuolehtineet eläkeläisten toimeentulosta teke-mällä sosiaali- ja terveyspoliittisia uudistuksiasekä nostamalla toimeentuloa parantavia etuuk-sia. Kunnallisten sosiaali- ja terveyspalvelujenasiakasmaksukatto otettiin käyttöön vuonna2000. Julkisesti tuettu hammashuolto on laajen-nettu koko väestöä koskevaksi vuodesta 2002lähtien. Lääkekorvausjärjestelmää on uudistettuja lääkkeiden vaihto edullisempiin on tehty mah-dolliseksi. Veteraanipaketin toimenpiteillä muunmuassa sotaveteraanien säännönmukaista kun-toutusta on muun muassa kehitetty siten, ettäkaikkien halukkaiden tulisi päästä kuntoutuk-seen vuosittain. (Ed. Nepponen: Niin tulisi, mut-ta kun ei ole rahaa!) Kaikilla edellä todetuilla uu-distuksilla on parannettu eläkeläisten ja vanhus-väestön asemaa. Uudistukset näkyvät ja tuntuvat

Tiistaina 19.9.200616 86/2/5

vanhusten arjessa, ja uskon, että ikäihmiset anta-vat niille erittäin suuren arvon.

Arvoisa puhemies! Välikysymyksen tekijätkaipaavat kansaneläkkeeseen uutta tasokorotus-ta hallituksen toteuttamien korotusten jatkeeksi.Toisin kuin oppositio kuitenkin antaa ymmärtää,hallitus ei ole ollut toimeton. Kansaneläkkeisiinon tehty kaksi tasokorotusta tällä vaalikaudella.Lisäksi eduskunnassa on paraikaa käsittelyssähallituksen esitys kuntien kalleusluokituksenpoistamisesta. 75 prosentille kansaneläkkeensaa-jista on tulossa enimmillään 20 euron korotuskuukaudessa vuoden 2008 alusta kuntien kal-leusluokituksen poistuessa. Tämä muuten on yli-voimaisesti suurin korotus, mitä kansaneläkkei-siin on tehty 35 vuoteen. Ensi vuoden budjetissaon tulossa korotus asumistukeen ja erityishoito-tukeen. Omaishoitajat saavat yhden kuukausit-taisen vapaapäivän lisää. Kunnat saavat merkit-tävästi lisää rahaa, jota ne voivat käyttää sosiaa-li- ja terveyspalvelujen sekä toimivien vanhus-palveluiden järjestämiseen.

Kansaneläkkeen mahdolliset uudet tasokoro-tukset täytyisi rahoittaa joko korottamalla vero-ja tai työnantajien kansaneläkemaksuja. Jo nyton tiedossa, että eläkekustannusten rahoittami-seksi joudumme nostamaan työeläkemaksujalähivuosina. Palkansaajien ja työnantajien mak-surasitus on kasvamassa ilman, että teemme yh-tään uutta eläkepäätöstä. Palkansaajien työelä-kemaksun nousu kiristää heidän verotustaan, jasamalla se veroero, mikä eläkkeensaajien ja pal-kansaajien välillä tietyllä tuloalueella on, asteit-tain kapenee. Sosialidemokraattien mielestä elä-keläisten syystäkin epäkohdaksi kokema vero-ero on joka tapauksessa poistettava.

Hallituskaudella toteutettujen eläkeuudistus-ten yhtenä tavoitteena, kuten olen todennut, onollut turvata eläkkeiden maksu niin lyhyellä kuinpitkällä aikavälillä lisäämättä työvoimakustan-nuksia kohtuuttomasti. Sen tähden on tärkeätä,että isot muutokset eläkepolitiikassa tehdään laa-jassa yhteisymmärryksessä eri osapuolten kes-ken. Kansaneläkkeitä korotettaessa on tiedettä-vä, miten korotuksen rahoitus hoidetaan ja mihinrahoituspaineet kohdistuvat.

Arvoisa puhemies! Lopuksi totean, että eläke-läisten ostovoiman kehityksestä on runsaasti tie-toa ja otamme sen vakavasti tehdessämme tule-via ratkaisuja. Haluamme turvata eläkkeensaaji-en ostovoiman jatkossakin. Emme kuitenkaananna katteettomia lupauksia, vaan haluamme

tehdä edelleen vastuullista eläkepolitiikkaa jaolla vaalien jälkeenkin kansalaisten luottamuk-sen arvoisia. Eläkepopulismin tielle emme lähde.

Sosialidemokraattien lähtökohtana on, ettäkansamme vaurastuessa velvollisuutemme onhuolehtia tasapuolisesti eri väestöryhmien toi-meentulosta. Siksi myös eläkkeensaajien on saa-tava oikeudenmukainen osuus kansantaloudenkasvavasta kakusta.

5 Paula Risikko /kok (ryhmäpuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Viikonloppuna soitti ylihär-mäläinen eläkeläinen, joka oli kuullut tulevastavälikysymyksestä, totesi, että vihdoinkin, ja ker-toi oman tarinansa. Hänen käteenjäävä eläkkeen-sä kuukaudessa ei riitä vaatimattomaankaan elä-mään. Sen jälkeen, kun hän maksaa vuokran,sähkön sekä verenpaine- ja sokeritautilääkkeet,ruokaapa ei pystykään enää ostamaan kovin pal-jon. Päivän lehden tilaamisesta ei kannata edeshaaveilla, eikä sitä näkisi kuulemma edes lukea,sillä silmälasit on uusittu kymmenen vuotta sit-ten ja saadakseen uudet pitäisi olla vähintään kol-me kuukautta syömättä. Ja se ei kuulemma on-nistu, vaikka sitkeä pohjalainen onkin.

Pistetäänpä kohdallemme. Tämä soittaja ei oleainoa köyhyydestä kärsivä eläkeläinen, sen mehyvin tiedämme. Juuri näiden ihmisten asemanparantamiseksi on nyt tämä käsittelyssä oleva vä-likysymys tehty. (Ed. Gustafsson: Kokoomus oli16 vuotta hallituksessa, mitä teki?)

Tällä hetkellä suomalaisista noin 15 prosent-tia eli lähes 800 000 on 65 vuotta täyttäneitä. En-nusteiden mukaan 65 vuotta täyttäneiden osuusväestöstä vuonna 2030 on jo yli neljännes, lähes1,4 miljoonaa. Ihmiset elävät entistä pidempään.Hyvin toimiva yhteiskunta osaa (Hälinää) paitsiottaa huomioon ... — Anteeksi, herra puhemies,mutta täällä on aivan hirvittävän kova hälinä.(Puhemies: Edustaja jatkaa!) — Hyvin toimivayhteiskunta osaa paitsi ottaa huomioon ikäänty-vien erityistarpeet myös hyödyntää kokeneidensukupolvien osaamista ja tietotaitoa. Puitteet si-sältörikkaalle eläkeiälle ja turvalliselle vanhuu-delle tulee luoda ihmisten tarpeiden ja toiveidenpohjalta yksilön elämäntilannetta kunnioittaen.

Meillä tämän päivän päättäjillä on vastuu sii-tä, että eläkkeet turvataan sekä laadukkaat ja riit-tävät vanhuspalvelut taataan. Tässä onnistummevain, jos talous kasvaa ja yhä useampi työikäi-nen ja työkykyinen suomalainen saa töitä. Vah-va kansantalous on myös eläkeläisen paras turva.


Arvoisa puhemies! Kokoomuksen eduskunta-ryhmä lähtee siitä, että seuraavalla vaalikaudellatoteutetaan laaja toimenpideohjelma eläkeläis-ten aseman parantamiseksi. Olemme mitoitta-neet ohjelmamme niin, että se todella voidaan to-teuttaa. Valitettavasti moni eläkeläinen luuli asi-oiden korjaantuvan jo tällä vaalikaudella. Lupa-sihan toinen päähallituspuolueista yhtenäistääeläkeindeksit, palauttaa kansaneläkkeen pohja-osan sekä tehdä kansaneläkkeeseen tasokorotuk-sen. Mutta mitä on tapahtunut? Eläkeindeksejä eiole yhtenäistetty, kansaneläkkeen pohjaosaa eiole palautettu, ja kansaneläkettä olette nostaneetperäti 12 euroa. Ettäs kehtaatte! Tällä tahdillaHyssälän lupaama kansaeläkkeen 300 euron ta-sokorotus saavutetaan vuonna 2103. Koska Van-hasen hallitus petti kansaneläkeläisille annetutlupaukset, on selvää, että kansaneläkkeiden ta-sokorotuksiin on palattava seuraavalla vaalikau-della.

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen senioripoli-tiikan tavoite seuraavalla vaalikaudella on sellai-sen eläkejärjestelmän ja eläkeverotuksen luomi-nen, joka turvaa nykyistä paremmin eläkeläistenostovoiman. Toinen yhtä tärkeä tavoite on sellai-sen palvelujärjestelmän luominen, että jokainenikäihminen saa tarvitsemansa palvelut.

Eläkeläiset ovat perustellusti kokeneet epä-kohdaksi palkansaajia korkeamman verotuksen.Ero verotuksessa johtuu siitä, että eläkkeensaajil-la ja palkansaajilla on eri vähennykset verotuk-sessa. Kokoomus esittää kunnallisverotukseneläketulovähennyksen parantamista niin, ettäeläkeläisten verotusta alennetaan siten, että se eienää millään tulotasolla ole korkeampi kuin pal-kansaajan verotus. Tämä veronkevennys koskeeniitä pieni- ja keskituloisia eläkeläisiä, jotka nytmaksavat tuloistaan korkeampaa veroa kuin sa-malla tulotasolla olevat palkansaajat maksavat.Kunnille tästä aiheutuva verotulojen menetys onvaltion toimesta täysimääräisesti korvattava.

Toinen eläkeläisten itse kokema epäoikeuden-mukaisuus on nykymuotoinen eläkeindeksi. Elä-keläiset ovat perustellusti kokeneet, että eläkein-deksi ei riittävällä tavalla turvaa heidän ostovoi-maansa. Kun alkoholin hinta muutama vuosi sit-ten laski, merkitsi tämä täysin alamittaisia indek-sikorotuksia. Indeksijärjestelmän logiikan mu-kaan eläkeläinen ei tarvinnut niin suurtaindeksikorotusta, koska viinan hinta laski. Tämäpöyristyttävä logiikka on nyt korjattava. (Ed.Laakso: Millä tavalla?)

Eläkeindeksiä on muutettava siten, että se ny-kyistä paremmin ottaa huomioon nimenomaaneläkeläisen ostovoiman kannalta tärkeät asiat.Kokoomus on joka syksy esittänyt selvityksentekemistä eläkeläisten ostovoiman turvaavan in-deksin luomisesta. Hallituspuolueet ovat tämänaina torjuneet. Kokoomus on ehdottomasti sitämieltä, että niin työeläkeindeksiä kuin myös kan-saneläkeindeksiä on parannettava siten, että elä-keläisten ostovoima turvataan nykyistä parem-min.

Kaikkein huonoimmassa asemassa ovat neeläkeläiset, joiden toimintakyky on laskenut niin,että he tarvitsevat apua selvitäkseen päivittäisis-tä askareistaan. Tähän ryhmään kuuluu tällä het-kellä noin 200 000 työeläkeläistä ja kansaneläke-läistä. He saavat eläkkeensä lisäksi hoitotukeaalentuneen toimintakykynsä vuoksi. Usein tämäeläkkeenlisä ei edes riitä korvaamaan niitä yli-määräisiä kustannuksia, mitkä aiheutuvat toi-mintakyvyn alenemisesta. Tämän vuoksi kokoo-muksen eduskuntaryhmä esittää, että eläkkeen-saajan hoitotukea, korotettua hoitotukea sekäerityishoitotukea korotetaan 20 eurolla kuukau-dessa.

Tutkimusten mukaan suurimmat laitoshoi-toon siirtymisen riskitekijät ovat ikäihmisen toi-mintakykyvaikeudet ja niiden kasautuminen,asunnon liikuntaesteet, koettu yksinäisyys ja tar-koituksenmukaisten palvelujen tarve. Kolmas-osa yli 65-vuotiaista kärsii ajoittaisesta yksinäi-syydestä ja 5 prosenttia eli 40 000 jatkuvasta yk-sinäisyydestä. Vanhusten yksinäisyys koskettaakoko maata.

Kotipalvelun kehittämisellä ja ennalta ehkäi-sevillä kotikäynneillä voidaan ehkäistä vanhus-ten syrjäytymistä ja yksinäisyyttä sekä selvittääpalvelutarpeet. Selvitysten mukaan kotisairaan-hoidon ja kotipalveluiden saantiperusteet vaihte-levat huomattavasti eri kuntien välillä. Tämä joh-taa ikäihmiset eriarvoiseen asemaan.

Kokoomus esittää, että vanhusten turvaksi japalveluiden takaamiseksi säädetään laki, todelli-nen hoito- ja hoivatakuu. Laissa muun muassasäädetään niistä kriteereistä, joiden perusteellahenkilö on oikeutettu kotisairaanhoitoon ja koti-palveluihin. Ennalta ehkäisevät kotikäynnit liite-tään osaksi kotipalveluja. Samalla palveluseteliulotetaan myös kotisairaanhoitoon.

Sosiaali- ja terveydenhuollon maksupolitii-kan tulee tukea palvelurakenteen uudistamistaavohoitopainotteiseksi. Näin ei tällä hetkellä ole.

Tiistaina 19.9.200618 86/2/6

Nykyisessä järjestelmässä kotihoito muodostuuvanhukselle usein kalliimmaksi kuin laitoshoito.Kokoomus esittää, että avopalveluita käyttävälleon luotava suojaosuus samalle tasolle kuin laitos-hoidossa.

Omaishoitajien asemaa on pyritty paranta-maan nostamalla omaishoidon tukea. Tämä si-nänsä hyvä uudistus johti käytännössä kuitenkinsiihen, että monet kunnat ovat vähentäneetomaishoitajien määrää, omaishoitoon kun ei oleollut riittävästi rahaa.

Omaishoidon resursseja on lisättävä, ja ne onjatkossa turvattava. Omaishoidon tukeen edellyt-tävät kriteerit on yhtenäistettävä koko maata kat-taviksi, ja valtion on tulevaisuudessa osallistutta-va enemmän omaishoidon kustannuksiin. Se onkuitenkin sitä kaikkein halvinta hoitoa. Myösomaishoitajien jaksamisesta on huolehdittava.Tällä hetkellä omaishoitaja on oikeutettu vainkahteen vapaapäivään kuukaudessa. Kokoomusesittää, että omaishoitajien vapaaoikeus noste-taan neljään päivään kuukaudessa. Näillä kokoo-muksen esittämillä toimenpiteillä ikäihmistenelämänlaatua voidaan parantaa ja paremmin huo-lehtia heidän kaikkien ostovoimasta.

Arvoisa puhemies! Ehdotan seuraavaa sana-muotoa perustelluksi päiväjärjestykseen siirty-miseksi:

"Eduskunta toteaa, että hallitus ei ole lunasta-nut hallituspuolueiden viime vaaleissa eläkeläi-sille antamia lupauksia eikä hallitus ole kyennytturvaamaan eläkeläisten ostovoiman kehitystä jaettä hallitus on toiminnallaan vaarantanut vähä-varaisten eläkeläisten toimeentulon,


6 Mikko Immonen /vas (ryhmäpuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Eläkeläisemme ovat tehneetarvokkaan työn suomalaisen yhteiskunnan ra-kentamisessa nykyaikaiseksi hyvinvointivaltiok-si. Ilman heidän panostaan suomalainen yhteis-kunta ei olisi nyt sitä, mitä se on tänä päivänä.Käytännössä pääosa nykyisistä eläkeläisistä onnostanut maan kaksi kertaa jaloilleen: ensimmäi-sen kerran sodan jälkeen ja toisen kerran lamastaylös. Pitää muistaa, että useimmat heistä ovattehneet pidempää työpäivää ja alhaisemmilla an-sioilla kuin mitä nykypäivänä on tapana.

Suomi on vauras maa, mutta miten se vaurausjakaantuu, on sitten toinen asia. Meidän kannat-taa siksi pysähtyä kysymään, miten eläkeläistenkukkarossa näkyy yhteiskuntamme vauraus, jota

he ovat olleet rakentamassa. Meidän kannattaapysähtyä kysymään, minkälaisia palveluja yh-teiskunta eläkeläisille tarjoaa. Ja tämän yhteis-kunnan vaurauden tulisi näkyä myös niiden elä-mässä, jotka sairastumisen taikka vamman taik-ka työn takia — työn, joka on ollut, kuten useillapienviljelijöitten puolisoilla, etupäässä naisihmi-sillä, työtä ilman palkkaa — eivät ole ehtineetolla työelämässä ja siksi saavat pelkkää kansan-eläkettä. Eikö heilläkin ole oikeus parempaanelämään sitä mukaa kuin yhteiskunta vaurastuu,eikä vain eläkkeen ostovoiman turvaamiseen?

Kansaneläkkeeseen tehdystä kahdesta vaati-mattomasta tasokorotuksesta huolimatta se eläkejää jälkeen yhteiskunnan vaurastumisesta ja ansi-oitten paranemisesta. Vasemmistoliiton edus-kuntaryhmä esittää kansaneläkkeeseen tehtäväk-si vielä 20 euron tasokorotuksen. Verovähennyk-sen ansiosta se parantaisi toimeentuloa valtaosal-la eläkeläisistä eli se hyödyttäisi muitakin kuintäyttä kansaneläkettä saavia, myös työeläkettäsaavia.

Kun puhun 20 euron tasokorotuksesta kaik-kiin kansaneläkkeisiin, niin se on tietysti aivaneri asia kuin vuosia jatkuneen kalleusluokituk-sesta johtuneen epäkohdan korjaaminen. Sitäepäkohtaa eduskunta on toistuvasti vaatinut kor-jattavaksi, eikä siinä siis ole kysymys tasokoro-tuksesta.

Toki on syytä puuttua itse ongelmaan, joka onsaanut kansaneläkkeen jäämään jälkeen vuodes-ta 1994 noin 20 prosenttia ansiotason kehitykses-tä. Kannattaa todellakin arvioida kehitystä vähänpidemmällä ajalla, niin havaitsee asian parem-min. Tarkoin valittu lyhyempi ajanjakso saa näettilanteen mahdollisesti näyttämään paremmaltakuin se on. Nykyinen kansaneläkeindeksi turvaavain eläkkeen ostovoiman säilymisen, mikä eiole tyydyttävä tilanne pidemmän ajanjaksonosalta, eivätkä ajoittain tehdyt tasokorotukset rii-tä paikkaamaan aukkoa, ellei niitä tehdä riittä-vän suurina. Tästä syystä on paikallaan korjatakansaneläkeindeksi sellaiseksi, että se ottaa pa-remmin huomioon yhteiskunnan vaurastumisenja muun väestön ansioiden kehittymisen.

Myös työeläkkeet jäävät nykyisen indeksin ta-kia jälkeen ansiotason kehityksestä. Tällöin onkyse jo useista kymmenistä euroista. Tämä oli-si korjattava. Muistakaa, että ensimmäisessäkuntaryhmässä runsaan 500 euron kansanelä-ke kuukaudessa yksinäisellä henkilöllä ei riitäkohtuulliseen elämiseen, vallankin jos joutuu


turvautumaan terveydenhuoltoon ja palveluihin,kuten eläkeläiset usein joutuvat, ja ostamaan kal-liita lääkkeitä tai olemaan sairaalassa.

Arvoisa puhemies! Vanhasen hallituksen elä-kepolitiikka on ollut syvä pettymys suomalaisil-le eläkeläisille. Se on ollut syvä pettymys, eikävain niihin lupauksiin nähden, joita keskusta an-toi ennen vaaleja. Vanhasen hallitusta ei eläke-läisten asema enää kiinnosta. Kiinnostus lakkasiviime vaalien ääntenlaskennassa. Ehkä se kiin-nostus taas sitten herää, kun vaaleihin on aikaakuukausi. Sitten tulevat taas kiiltopaperille pai-netut lupaukset, jotka unohtuvat, kun vaalit ovatohitse.

Eduskunnalle viime viikolla annettu talousar-vioesitys on tyly. Talousarvio on ylijäämäinen,mutta pienituloisia ihmisiä, apua tarvitsevia ih-misiä, ei siinä kuitenkaan auteta. Eläkeläisten ontyytyminen syyskuun alussa 5 euron kansaneläk-keen korotukseen, ja työttömille on luvassa muu-taman sentin indeksikorotus. Verohelpotuksetantavat suurimman hyödyn kaikkein suurituloi-simmille. Tämä hallitus valitettavasti askarteleeenemmänkin kaikkein suurituloisimpien asemanparantamisessa, mistä on räikeänä esimerkkinävarallisuusveron poisto Suomen rikkailta. Ja sensurullisena kääntöpuolena on sitten eläkeläistenmutta myös muiden kansalaisten tarvitsemienpalvelujen heikentyminen, kun kunnille ei halutaosoittaa niiden tarvitsemaa rahaa.

Tässä yhteydessä kannattaa siksi puhua myöspalveluista. Suomalaisen ja pohjoismaisen hy-vinvointivaltion kaksi puoltahan ovat etuudet,kuten eläkkeet, ja palvelut. Välikysymyksen pe-rusteluissakin todetaan: "Eläkeläisten arkipäivänsujumiseen vaikuttaa myös, minkälaisia palvelu-ja ja millä hinnalla yhteiskunta heille tarjoaa.Useimmiten palvelut tulisi saada kunnalta. Kun-tatalouden ahdingolla on omat tunnetusti kieltei-set seurauksensa palvelujen saatavuuteen."

Monet eläkeläiset ovat vireitä ja hyväkuntoi-sia osallistuen aktiivisesti yhteiskunnan toimin-taan. Kun sitten kuitenkin ikää karttuu, yksi jatoinen tarvitsee kunnan palveluja. Työssä käyvil-lä on usein laadukas terveydenhuolto, muttamyöhemmin tarvitaan kunnan terveyskeskusta.Jonojen purku ei kuitenkaan ole onnistunut, jaellemme pian panosta terveyskeskuksiin, kokojärjestelmä romahtaa. Ihmiset asuvat mielelläänkotona, jos vain terveys sen sallii. Niinpä viiti-sen vuotta sitten 86 prosenttia 75 vuotta täyttä-neistä asui tavallisessa asunnossa. Kolme neljäs-

osaa heistä oli ilman säännöllisiä palveluja. Edel-lytyksenä ihmisarvoiselle elämälle on kuitenkin,että palvelut ovat kunnossa silloin kun niitä tarvi-taan. Vanhuspalvelut ovat retuperällä. Viimevuosina ne ovat suorastaan huonontuneet monel-la paikkakunnalla.

Sosiaalihuoltolaki edellyttää kunnilta kotihoi-don järjestämistä tarpeen mukaan muun muassavanhuksille. Normit on kuitenkin laadittu sillä ta-voin väljiksi, että niiden toteuttaminen on sidot-tu kunnan vuotuisiin talousarviomäärärahoihin.Kotihoidon saaminen riippuu asiakkaan asuin-kunnan taloudellisesta tilanteesta ja kunnanomista soveltamisohjeista ja -käytännöstä. Vali-tusoikeus näissä päätöksissä on rajoitettu. Lisäk-si viime aikoina kuntien kotihoidon sisältö on su-pistunut ja se on rajattu entistä huonokuntoisem-piin vanhuksiin. Kotipalveluina pitäisi järjestääensinnäkin kodinhoitajan tai kotiavustajan anta-maa kodissa tapahtuvaa yksilön ja perheen työ-apua, henkilökohtaista huolenpitoa ja tukemista.Toiseksi pitäisi huolehtia tukipalveluista, kutenateria-, vaatehuolto-, kylvetys-, siivous-, kulje-tus-, saattaja- sekä sosiaalista kanssakäymistäedistävistä palveluista. Kolmanneksi kyse on so-siaalilautakunnan ja yksityisen henkilön välillätehtävään sopimukseen perustuvasta vammai-sen, vanhuksen tai pitkäaikaissairaan kotona ta-pahtuvasta hoidosta tai muusta huolenpidosta.

Kuntien taloudellinen ahdinko yhtäältä japuutteelliset normit toisaalta ovat johtaneet sii-hen, että kotipalvelu on kaikkea muuta kuin tyy-dyttävää. Hallitus on tässä epäonnistunut kahdel-la tavalla. Ensinnäkään se ei ole turvannut kun-nille riittävää rahoitusta — se on tahallinen teko.Toiseksi hallitus ei ole saattanut voimaan riittä-vän yksityiskohtaisia säännöksiä palveluista —olkoon se sitten tuottamuksellinen teko. Palvelu-asuntojen määrä on kasvanut 2000-luvulla yli1 000 asunnon vuosivauhtia, mikä on vajaa puo-let tulevien vuosikymmenien tarpeesta. Vuonna2007 palveluasunnoissa asuvien, jotka pääosinovat vanhuksia, määrä kasvaa 29 000 henkilöön.

Kotihoidon osalta aikaisempien vuosien arvi-oitua palvelurakennetta ei ole kyetty tyydyttä-mään. Vuoden 2004 talousarviossa kotihoitoasaavien kotitalouksien määräksi arvioitiin120 000 taloutta. Noin 80 prosenttia näistä koti-talouksista on vanhuksia. Käsillä oleva vuoden2007 talousarvio kertoo, että vuonna 2004 koti-hoidon apua sai ainoastaan 115 000 kotitalout-ta. Myös omaishoidon tukea saavien määrä on

Tiistaina 19.9.200620 86/2/7

kasvanut hyvin voimakkaasti viime vuosina.Maaliskuun alusta 80 vuotta täyttäneet pääsevätkotihoidon ja hoivan tarpeen arviointiin. Sosiaa-lihuoltolain uudistus ei kuitenkaan tuo vanhuk-sille ja Kelan erityishoitotukea saaville oikeuttapalveluiden saamiseen.

Vasemmistoliiton mielestä hoitotakuu tulisilaajentaa myös itse palveluihin eli lailla tulisisäätää oikeudesta palveluun määräajassa. Palve-lutarve tulisi tehdä kunnittain näkyväksi. Voima-varojen todelliset puutteet voidaan nähdä vasta,kun palveluja tarvitsevat asetetaan hoivajonoi-hin. Hoivatakuun laajentaminen palveluihin voi-taisiin tehdä myös asteittain. Tärkein näistä osis-ta on kotihoidon tarpeessa olevien hoivan todel-linen määrä. Hoivapalveluja tarvitsevia on 70—75-vuotiaista vain joka neljäs, ja yli 75-vuotiais-ta lähes puolet tarvitsee apua ainakin satunnai-sesti. Siksi ikäraja pikaisen hoivan tarpeen arvi-ointiin on tarkoituksenmukaisempaa asettaa 75vuoden kohdalle nykyisen 80 ikävuoden sijasta.

Vielä haluan viitata yhteen seikkaan, joka ker-too, onko Suomi sellainen yhteiskunta, että sepiittaa vanhuksistaan.

Iäkkäänä yksin asuminen on yleistä. Yli puo-let 75 vuotta täyttäneistä naisista asuu yksin jamiehistä runsas neljännes. Pahimmillaan tämäsaattaa merkitä kuukausien yksinäisyyttä vaillamahdollisuutta liikkua kodin ulkopuolella. Javaikka puoliso olisi elossa, ei kahdenkaan iäk-kään ihmisen jättäminen pitkiksi ajoiksi neljänseinän sisälle ole inhimillistä. Meillä kotipalve-lut ovat puutteellisia. Milloin mahdetaan yltääsille tasolle, että nämä kotien vangit pääsevät vir-kistäytymään kodin ulkopuolelle? Kaikilla eisuinkaan asu omaisia lähellä, jotka voisivat huo-lehtia.

Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Lapintienehdotusta perustellun päiväjärjestykseen siirty-misen sanamuodoksi.

7 Erkki Pulliainen /vihr (ryhmäpuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Välikysymys esitetään va-kaan harkinnan jälkeen tilanteessa, jossa halli-tuksen kaataminen on osoittautunut välttämättö-mäksi toimenpiteeksi. Kolmikon muodostamahallitus on tyhjentänyt eläkepoliittisen pajatson-sa esityksellä, jolla toinen kalleusryhmä poiste-taan kansaneläkkeestä, leskeneläkkeestä ja muis-ta etuuksista, joiden määrä on sidottu kuntienkalleusluokitukseen, 1.1.2008 lukien eli seuraa-van hallituksen aikana. Kun otetaan huomioon

tämän kuun alussa tapahtunut pikkuruinen taso-korotus, niin kansaneläkkeen reaalimuutos vuo-desta 1993 tähän vuoteen on noin 4 prosenttia.Saman ajan kuluessa reaaliansiotaso on noussutyli 30 prosenttia. Epäsuhta on selviö.

Millaista oikean sosiaali- ja eläkepolitiikan pi-täisi sitten olla? Eduskunnan pöytäkirjoista löy-tyy pari etevää luonnehdintaa. Syyskuun 11. päi-vänä 1990 eduskunnalle jätettiin välikysymys,jonka sisältämä ko. muotoilu on seuraava: "Yh-teiskunnan velvollisuutena on huolehtia siitä,että sosiaaliturva toimii tehokkaasti ja nopeasti,kun siihen joudutaan turvautumaan; erityisestiyhteisvastuun periaate koskee vähimmäistoi-meentulon järjestämistä." Syyskuun 29. päivänävuonna 2000 eduskunnalle jätettiin välikysymysvanhenevan väestön palvelujen turvaamisesta,jossa ydinkysymyksiä kuvataan seuraavasti: "- -ero hyvin menestyvien ja syrjäytyneiden välilläon kasvanut eikä peruspalveluista ole kyetty riit-tävästi huolehtimaan. Huolimatta talouden pa-rantumisesta hallitus ei ole juurikaan korjannuttoimikausiensa aikana tekemiään tulonsiirtojenleikkauksia."

Kummankin edellä siteeratun välikysymyk-sen allekirjoittajien enemmistö lukeutui Suomenkeskustan eduskuntaryhmään. Tämän vaalikau-den ajan keskusta on ollut hallituksessa ja halli-tuksen puolesta peruspalveluista on vastannutkuuluisa Liisa Hyssälä, joka allekirjoitti jälkim-mäisen välikysymyksen muiden keskustalaistenkanssa. Hän siis nimikirjoituksellaan on vahvis-tanut tunteneensa hyvin niin peruspalveluidenlähtökohtatilanteen kuin erikoisesti eläkeläistentulojen ostovoiman kehityksen. Jälkimmäisenhän vahvisti neljä vuotta sitten lennäkillään, jos-sa vaaditaan 300 euron tasokorotusta kansan-eläkkeisiin. (Ed. Rossi: Hyvä tavoite edelleen-kin!) Tavoite on jäänyt siinä määrin kauaksi to-teutuvasta, kuten eduskunnan tiedossa hyvin on,kiitos ed. Zyskowiczin, että koko oppositio onjättänyt välikysymyksen eläkeläisten ostovoi-masta suhteessa kansakunnan vaurastumiseen.

Arvoisa puhemies! Eräs kiusallinen yksityis-kohta: Kuluneiden 16 vuoden ajanjakson aikanaistuneissa hallituksissa ovat olleet edustettuinakaikki nyt eduskunnassa edustettuina olevat puo-lueet tai niitä edeltäneet samanhenkiset poliitti-set toimijat. Yhteiskunnan kulloinenkin tila jameneillään olleet kehityskulut ovat olleet tar-koin tiedossa ja myös niiden keskeiset vaiku-tukset yksittäisten kansalaisten elämään.


Eläkeläisten suhteellinen osuus väestöstä kas-vaa. Jo 1970-luvulla politiikantutkijat ennakoi-vat, että tämä tulee vaikuttamaan kansan valitse-mien päätöksentekoelinten päätösten sisältöön.Sellaista johtopäätöstä ei kuitenkaan ole nyt oi-keutettua tehdä, että päättäjät olisivat tulonjako-päätöksissään suosineet erityisesti eläkkeelläolevia. Päinvastainen johtopäätös vaikuttaa pe-rustellummalta.

Missä sitten pohjimmaltaan mättää? Missäovat vaurastuneen kansakunnan varallisuudet?Elinkeinoelämän edunvalvojat ovat pitäneet huo-len siitä, että hyvinvointivaltion perustan muo-dostava verojen maksu ei ole ollut suosiossa. Onluotu kuva siitä, että verojen alentaminen luo pit-kän päälle sellaista vaurautta, että mutkan kauttaollaan taas, sitaateissa, hyvinvointivaltiotilan-teessa. Jos tämä polku ei tuotakaan toivottua tu-losta ja jos kerätyt varat eivät ole riittäneetkäänsiedettävän elintason turvaamiseen kansalaisille,niin vastuun kantavat tietenkin ne, jotka ovat ol-leet eduskunnassa noudatetun politiikan takuuta-hoina. Ensimmäinen jako puolueiden kesken ta-pahtuu jo siinä, millaista verokertymäpolitiikkaane harjoittavat — tähdennän: verokertymäpoli-tiikkaa.

Kysymys ei kuitenkaan ole yksinomaan vero-lakien teknisestä verokertymäolettamasta, vaanmyös siitä, mitä veronmaksupuolella käytännös-sä tapahtuu eli kerääkö julkinen valta todellisuu-dessa ne verot, joista eduskunta on päättänyt.Tämä ei ole vain tämän puheen tähän kohtaan so-piva retorinen ulvahdus, vaan polttava yleiseu-rooppalainen ilmiö ja ongelma. Harmaa talous jatalousrikollisuus eli musta talous ovat heilutel-leet jo useiden Euroopan unionin jäsenvaltioidenhallituksia ja johtaneet vallanvaihdoksiin. Italia,Saksa, Kreikka ja Espanja ovat havainnollisiaesimerkkejä.

Minkä kokoluokan asiasta sitten on täällä koti-Suomessa kysymys? Tämän vuoden alkupuolel-la valtiovarainvaliokunta joutui toteamaan mie-tinnössään, että harmaa ja musta talous, siis ve-ronkierto, tuottavat valtiolle vuodessa 5 miljar-din euron tulonmenetyksen. Se on paljon rahaa.Suuruusluokka hahmottuu paremmin, kun sen il-maisee markoissa: 30 000 miljoonaa markkaa.1970-luvulla hallitus kaatui 20 miljoonan mar-kan riitaan. Nyt tarkasteltavaan välikysymyk-seen sijoitettuna 5 000 miljoonaa euroa tarkoit-taa sitä, että keskustellut kansaneläkkeiden taso-korotukset olisivat hoidettavissa pienehköllä

osalla siitä. Rahaa jäisi myös lamakautena otettu-jen velkojen lyhennyksiin.

Vihreä eduskuntaryhmä on säännöllisesti bud-jettikäsittelyjen yhteydessä kiinnittänyt huomio-ta harmaaseen ja mustaan talouteen ulkomaistenesimerkkien valossa, jotka osoittavat kokemus-peräisesti sen, kuinka valtaviin yhteiskunnalli-siin seuraamuksiin näiden ilmiöiden kitkemisenlaiminlyönti johtaa. Kokemukset osoittavat niinikään, että tehokkailla toimilla eduskunnan päät-tämät verot ovat kerättävissä. Hallitus, joka lai-minlyö nämä toimet, kantaa myös verotulojensaamattomuudesta koituvat poliittiset seuraa-mukset. Niihin lukeutuu myös eläkeläisten käy-tettävissä olevien tulojen kehno kehitys. Kansan-eläkkeiden osaltahan asia on yksinomaan edus-kunnan päätösvallassa.

Arvoisa puhemies! Euroopan yhteisön kotita-louksien kyselytutkimuksen mukaan 65 vuottatäyttäneistä 23 prosentilla tulot jäivät alle 60 pro-senttiin mediaanituloista vuonna 2001. Vastaa-vasti alle 65-vuotiaiden suhteellinen köyhyysris-ki oli 9 prosenttia. Mikäli köyhiksi määritelläänne kotitaloudet, joiden käytettävissä olevat tulotjäävät alle puoleen kaikkien kotitalouksien käy-tettävissä olevista mediaanituloista, oli 65 vuottatäyttäneiden köyhyysriski 9 prosenttia ja alle 65-vuotiaiden 5 prosenttia.

Vihreä eduskuntaryhmä kantaa erityistä huol-ta kaikkein köyhimmistä eläkeläisistä. Kansan-eläkejärjestelmällä turvataan työelämän ulko-puolelle jääneiden oikeudet omaan riippumatto-maan eläketurvaan. Vaikka täyttä kansaneläket-tä saavien osuus supistuu koko ajan, oli heidänosuutensa kaikista eläkeläisistä vuonna 2004 pe-räti 8 prosenttia. Näiden vajaan 100 000 eläkeläi-sen köyhyysriski on muita eläkeläisiä suurempi.

Vihreän eduskuntaryhmän mielestä kaikkientäyden kansaneläkkeen varassa elävien kansan-eläkettä tulee nostaa 40 eurolla ensi vuoden alus-ta lukien. Valtiontaloudelle tästä koituisi reilun40 miljoonan euron lisälasku. Se on helpostikoottavissa tehostamalla edellä kuvatusti veron-kantoa. Käytännössä ehdotuksemme tarkoittaasiirtymistä täydestä kansaneläkkeestä vähim-mäiseläkkeeseen, joka koostuu kansaneläkkees-tä ja työeläkkeestä— huomatkaa tämä rakenteel-linen muutos.

Arvoisa puhemies! Kansalaisten ostovoimaanja sen pysyvyyteen vaikuttavat paitsi itse tulotmyös yleinen hintataso ja inflaatiovauhti.Kumpikin jälkimmäisistä näyttää olevan nousu-

Tiistaina 19.9.200622 86/2/8

suunnassa, mikä korostaa yhteiskunnan koko-naisvastuuta erikoisesti pienimpiä tuloja saavieneläkeläisten ostovoiman kehityksestä.

Arvoisa puhemies! Ehdotan seuraavaa sana-muotoa perustelluksi päiväjärjestykseen siirty-miseksi:

"Kuultuaan hallituksen vastauksen eduskuntatoteaa hallituksen epäonnistuneen erityisestipelkkää täyttä kansaneläkettä saavien eläkeläis-ten ostovoiman turvaamiseen tähtäävissä ratkai-suissaan eikä se nauti eduskunnan luottamusta,


8 Pehr Löv /r (ryhmäpuheenvuoro): Värderadeherr talman, arvoisa herra puhemies! Riksdagenär på väg att sätta modernt rekord i antalet inter-pellationer. Vi debatterar idag den femtonde in-terpellationen för denna period och då har viännu ett år kvar. Under de två tidigare periodernastannade antalet vid tolv och tretton interpellatio-ner. Det verkar dessutom som om oppositionenindelat väljargrupperna mellan sig, vänstern ta-lar om pensionärerna, de gröna ombarnfamiljerna medan samlingspartiet värnarom kommunerna.

Det är bra att riksdagen idag fokuserar debat-ten på de minst bemedlade pensionärerna. Det ärlätt att hålla med om att de lägsta folkpensionsta-garnas situation måste förbättras. Pensionärer-nas köpkraft har inte blivit sämre, men den slä-par efter. Det är ett faktum. Det verkar råda enig-het bland riksdagsgrupperna att detta måste åt-gärdas.

Riksdagen har redan godkänt budgetramarsom inte tillåter extra stora utgiftsutökningar.Men då vi går in i valkampanjen och regerings-förhandlingarna är det skäl att enas om vilka sats-ningar som skall göras. Svenska riksdagsgrup-pen kan redan nu presentera sina åtgärdsförslag.

Arvoisa puhemies! Eläkeläiset ovat yhä ter-veempiä, ja 75-vuotiaista 90 prosenttia asuu ko-tona. Neljännes 75-vuotiaista tarvitsee kuitenkinsäännöllistä hoivaa, ja 85 vuoden iässä noin puo-let tarvitsee yhteiskunnan apua. Aivan kuten vä-likysymyksen tekijät sanovat, on tosiasia, että in-himillistä hoivaa tarvitsevien ikääntyneidenmäärä ja julkisen hoidon tarve kasvavat.

Hallitus onkin tehnyt viisasta politiikkaa pa-nostaessaan yli 400 miljoonaa euroa hoitoon japalveluihin. Viisasta se on ollut sen vuoksi, ettäkaikilla on silloin mahdollisuus käyttää julkista

terveydenhuoltoa. Eri tukien korotukset voidaanaina kohdistaa ainoastaan tiettyihin ryhmiin, jot-ta korotuksista ylipäänsä olisi jotakin hyötyä.

Vanhustenhoidon ja vanhuspalvelujen piiris-sä on tarvetta moniin toimenpiteisiin. Useimmatvanhukset haluavat asua kotona. Jotta tämä olisimahdollista, ennalta ehkäisevän terveydenhuol-lon on oltava toimivaa. Ruotsalainen eduskunta-ryhmä ehdottaa ikärajan alentamista siten, ettäentistä useammat vanhukset saisivat oman henki-lökohtaisen hoitosuunnitelman niin sanotun hoi-vatakuun piirissä.

Monet vanhuksistamme pystyvät asumaan ko-tona sen vuoksi, että lähiomaiset voivat ja jaksa-vat huolehtia heistä. Ainoastaan pieni vähemmis-tö käyttää kunnallista omaishoitotukijärjestel-mää. On hyvä, että hallitus parantaa tuen ehtoja,mutta ruotsalaisessa eduskuntaryhmässä katsom-me, että yhä useamman omaishoitajan tulisi saa-da tukea työlleen.

Talman! Trots att vi har ett högklassigt sjuk-och vårdsystem är det alldeles för stelt. Ibland fårman fundera om inte systemet blivit viktigare änpatienterna. Vi anser att individens valmöjlighe-ter i vården skall ökas. Det kan vi göra genom atti större grad erbjuda servicesedlar genom vilkapatienter kan välja mellan offentliga och privatavårdalternativ. Samtidigt vill vi att servicesedlar-na också skall gälla i hälsovården och inte barainom socialvården som idag.

Riksdagen har ofta visat oro för att personaleninom vården inte orkar med arbetstempot. Dess-värre har vi inga medel med vilka vi kan tvingakommunerna att satsa extra resurser på personal.Vi måste snart fundera om det inte är dags attåterinföra öronmärkning i statsandelarna tillkommunerna. Vi anser inom svenska riksdags-gruppen att staten fortsättningsvis skall öka stö-det till kommunerna för att tillgodose sina invå-nare en god vård och omsorg.

Puhemies! Professori Sirkka-Liisa Kivelä ontehnyt selvityksen ja joukon ehdotuksia vanhus-tenhuollon parantamiseksi. Hänen ehdotuksensamukaan tulisikin perustaa vanhusasiamiehen vir-ka tai jopa säätää erillinen vanhustenhoidon lain-säädäntö. Näitä on syytä miettiä tulevaisuudes-sa. Senioripolitiikassa kokonaisuuden huomioonottaminen on tärkeää. Terveemmillä senioreillatulee olla mahdollisuus osallistua aktiivisesti yh-teiskuntaelämään siten, että voimme hyödyntää


heidän inhimillistä pääomaansa. Seniorit muo-dostavat myös suuren voimavaran osallistumallamuun muassa lastenlastensa kasvatustehtävään.Senioreille yksinäisyyden karkottamiseen suun-natut järjestöaktiviteetit tarvitsevat myös julkistakannustusta ja taloudellista tukea. Pelkästään hy-vät tulot ja hyvä hoito eivät riitä, vaan meidän onsyytä ottaa huomioon myös elämänlaatuun kuu-luvat muut tarpeet.

Hallitus on korottanut eläkkeitä kahdesti kulu-valla kaudella ja kerran edellisellä kaudella. Sii-tä huolimatta kansaneläkkeellä olevien tulokehi-tys on jäljessä. Se ei yllä edes yleiseen eläketu-loon. Tämä johtuu siitä, että kansaneläkkeeseenon kytketty useita muita eläkkeitä. Jos kansanelä-kettä korotetaan, samanaikaisesti korotetaanuseita muita eläkkeitä, jotka usein hyödyttävätsuurempia eläkkeitä saavia. Ruotsalainen edus-kuntaryhmä on aiemmin esittänyt tämän kytken-nän purkamista. Tällä tavoin kansaneläkkeen ta-soa myös voitaisiin korottaa suhteessa muihineläkkeisiin. Tämän vuoksi ehdotamme, että kan-saneläkkeen tasokorotukset jatkuisivat ja että ko-rotukset koskisivat ainoastaan kansaneläkkeenperusosaa.

Vasemmistoliitto puuttuu hyvin tärkeään tasa-arvokysymykseen. Siitä huolimatta, että meidänkaikkien pitäisi olla yhdenvertaisia lain edessä,palkansaajia ja eläkeläisiä verotetaan eri tavalla.Eläkeläisiltä peritään suurempi vero tuloluokas-sa 1 400 euroa — runsas 3 000 euroa kuukaudes-sa. Tämä koskee siis noin neljännestä eläkeläisis-tä ja johtuu siitä, että nämä eläkkeensaajat eivätole voineet hyödyntää eläkevähennystä liian kor-kean tulotason vuoksi. Tämä on oikeudenmukai-suuskysymys, johon on puututtava. Olisi myön-teistä, jos kaikki eduskuntaryhmät voisivat sopiatämän ongelman korjaamisesta seuraavassa hal-litusohjelmassa. (Ed. Asko-Seljavaara: Mikseiheti?) Verotaulukkojen korjaus maksaisi runsaat350 miljoonaa euroa vuodessa.

Slutligen, herr talman! Vad skall vi göra för attförbättra pensionärernas köpkraft och välmåen-de? Svenska riksdagsgruppen har för sin del pre-senterat flera olika förslag:

För det första anser svenska riksdagsgruppenatt vi vill fortsättningsvis investera mer peng-ar i den offentliga vården. För det andra vill viatt de systematiska nivåhöjningarna avfolkpensionen skall fortsätta. För det tredjevill vi bryta kopplingen mellan folkpensionen

och andra pensioner så att folkpensionärernaskall komma ifatt andra pensionsinkomstgrup-per. Och för det fjärde, att pensionärer och lönta-gare som förtjänar mellan 1 400 och 3 000 euroskall beskattas lika.

Talman! Vi hoppas att de övriga partierna slu-ter upp bakom denna agenda under den komman-de vintern. Fram till dess föreslår vi att riksdagenåtergår till normal dagordning.

9 Toimi Kankaanniemi /kd (ryhmäpuheenvuo-ro): Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Van-hasen keskustajohtoinen demarihallitus on unoh-tanut opiskelijoiden, lapsiperheiden ja maaseu-dun lisäksi eläkeläiset, vaikka talouskasvu onpoikkeuksellisen vahvaa. Tämä on häpeällistä.

Suomessa saa yhä toimeentulotukea noin400 000 köyhää ihmistä vuosittain. EU:n määrit-telemän köyhyysrajan alapuolella on noin600 000 suomalaista. Optiot ja muut kohtuutto-muudet pyörivät, mutta köyhyyden vähentämi-seen hallitus tarjoaa vain muruja. Lähes 4 miljar-din euron veronkevennykset on tietoisesti suun-nattu euromääräisesti hyvätuloisia suosien ja elä-keläisiä syrjien.

Alin kansaneläke on nyt 437,50 euroa kuukau-dessa. Palkansaajien bruttokeskiansio on kuusikertaa suurempi eli noin 2 500 euroa. Ansiotasoon vuodesta 1993 kasvanut reaalisesti noin 31prosenttia, mutta kansaneläke vain 4 prosenttia.Tällaista vertailua moititaan, mutta teen sen, kos-ka se on tosiasia. Ruuan, sähkön, lääkkeiden jamuiden hyödykkeiden hinnat ovat samat niinpalkansaajalle kuin eläkeläisellekin. Ostovoi-massa on sen sijaan valtava ero.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä pi-tää yhteiskuntamme suurena häpeätahrana kan-saneläkkeen erittäin alhaista tasoa ja sen ostovoi-man jatkuvaa jälkeenjäämistä. Ei ole ihme, ettäeduskuntavaalien edellä lukuisten ehdokkaidenyleisin vaalilupaus on kansaneläkkeiden tasoko-rotus. Se on myös eniten rikottu lupaus.

Maailmanennätyksen vaalilupauksensa pettä-misessä on tehnyt nykyinen ministeri Liisa Hys-sälä 300 euron lupauksellaan, josta on toteutunut4 prosenttia. Peräti 288 euroa jää selittelyn va-raan. Perusselitys on se, että panostamme palve-luihin. Hän unohtaa, että kunnat ovat talousah-dingossa, palveluita leikataan, asiakasmaksutnousevat, ja eläkeiässä olevat helposti löytävätitsensä hoitojonojen hänniltä. Tällainen tilanne

Tiistaina 19.9.200624 86/2/9

on lukuisissa kunnissa, joita johtavat lähes poik-keuksetta keskusta, SDP tai Rkp. Valtaa siis on,vain tahto puuttuu.

Arvoisa puhemies! Tasan 12 vuotta sitten täs-säkin salissa liikkui kuuluisa Liisan lista. Kan-sanedustaja Liisa Jaakonsaari oli laatinut sosiali-demokraattisen puolueen käyttöön listan kym-menestä sosiaalietuudesta, joita SDP halusi lei-kata vuoden 1995 eduskuntavaalien jälkeen. Mu-kana oli myös kansaneläkkeen leikkaus. Yhdes-sä kokoomuksen, vasemmistoliiton, vihreiden jaRkp:n kanssa SDP toteutti Liisan listan. Siitä al-koi pienen eläkkeen varassa elävien ihmistenkylmä kyyti, joka jatkuu yhä.

Vanhasen hallituksen menokehykset vuosille2007—2010 sinetöivät, että keskusta, SDP jaRkp eivät suunnittele kansaneläkkeisiin korotus-ta edes ensi vaalikaudella. Kansanedustajat saa-vat puhua, mitä lystäävät, sanoi pääministeriVanhanen jokin päivä sitten. Lystikseen kansan-eläkkeiden korottamisesta puhumista ovatkinharrastaneetkin viime päivinä muun muassa va-rapuhemies Anttila ja ed. Vihriälä ja moni muu.

Kokoomus hyväksyi puoluekokouksessa Jo-ensuussa viime kesäkuussa senioriohjelman, jos-sa ei mainita sanallakaan kansaneläkkeen tasoko-rotusta, ei taitetun indeksin eikä kaikkein hei-koimman eli kansaneläkeindeksin korjaamista.Kokoomus ei ole eläkeläisille mikään vaihtoeh-to. Vanhasen hallitus toteuttaa yhä tarkoin ko-koomuslaista kylmää veroja sosiaalipolitiikkaaja jopa ylitti sen poistaessaan varallisuusveronohi hallitusohjelman.

Lipposen sinipunahallitukset valtiovarainmi-nisteri Sauli Niinistön johdolla ja eläkeasioistavastanneiden ministerien Sinikka Mönkäreen jaMaija Perhon esittelystä leikkasivat sadoiltatu-hansilta pienehköä eläkettä saavilta (Ed. Perho:Minä en ole leikannut mitään!) kansaneläkkeenpohjaosan, yli sadaltatuhannelta kahteen ker-taan. Lipposen hallitukset aloittivat taitetun in-deksin käyttöönoton, ja Vanhasen hallitus vei senloppuun, niin että kaikki ansioeläkkeet ovat nytpysyvän indeksileikkurin hampaissa.

Arvoisa puhemies! Lipposen hallitus teki kah-deksan vuoden aikana vain yhden vähäisen tar-kistuksen kansaneläkkeisiin. Vanhasen hallituskorvasi vuonna 2004 alkoholin rajun hinnanalen-nuksen aiheuttamaa indeksitappiota pienellä elä-ketarkistuksella. Viimeksi tulleen 5 euroa ikäih-miset kokevat pilkantekona. Tasokorotuksistakukaan tuskin kehtaa edes puhua!

Muutama päivä sitten eräs eläkeläispariskun-ta Jyväskylän kadulla tarjosi minulle 10 euron se-teliä palauttaakseen eläkekorotuksen. En ottanutvastaan, vaan kehotin heitä viemään sen joko mi-nisteri Pekkariselle tai Huoviselle tai ed. Palonie-melle, ed. Laitiselle tai ed. Oinoselle. Totesin,että he ovat 5 euron pilkanteon arkkitehtejä ja to-teuttajia. Me kristillisdemokraatit äänestimmetodellisen tasokorotuksen puolesta ja häpeämmehallituksen kylmää politiikkaa. (Ed. Gustafsson:Paljonko se todellinen oli, kertokaa sekin pöytä-kirjaan!) — 20 euroa sillä kerralla.

Vastoin vaalilupauksiaan keskusta ja SDPovat antaneet 3,5 miljardin euron tuloveronke-vennykset. Ensi vuonna hallitus antaa 790 mil-joonan euron veronkevennykset jälleen hyvätu-loisia suosien ja eläkeläisiä syrjien, ja kokoomustukee tätä edelleen varauksetta.

Kansaneläkeläiset eivät ole hyötyneet veron-kevennyksistä. Jos keskusta olisi halunnut an-taa osan veronkevennyksistä ruuan arvonlisäve-ron alennuksena, kuten kristillisdemokraatitvaativat, (Ed. Zyskowicz: Ja kepu lupasi ohjel-massaan!) olisivat muiden vähävaraisten lisäksikaikki eläkeläiset saaneet osuutensa. Työlli-syysvaikutuskin olisi ollut vähintään yhtä suurikuin hallituksen toteuttamilla tuloveronkeven-nyksillä.

Helmikuun 18. päivänä 2003 eduskunta ää-nesti keskustan ja kristillisdemokraattien yhdes-sä esittämistä eläkeponsilausumista. Keskustaneläke-ekspertti, äskeinen ryhmäpuhuja ed. JuhaRehula, esitti muun muassa seuraavan lausu-man: "Eduskunta edellyttää, että eläkejärjestel-miä kehitettäessä kansanvakuutuksen asema tur-vataan muun muassa yhdenmukaistaen kansan-eläkeindeksi työeläkeindeksin kanssa sekä pie-nimpiin eläkkeisiin tehtävillä tasokorotuksilla."Kokoomus, sosialidemokraatit, Rkp sekä vasem-mistoliiton ja vihreiden pääosa äänestivät eläke-läisiä vastaan helmikuussa 2003, (Ed. Zysko-wicz: Ei haluttu tukea turhaa propagandaa!) mut-ta keskustan ja kristillisdemokraattien eduskun-taryhmät äänestivät yhtenäisinä lausuman puo-lesta. Miksi keskustan eläkepoliittinen linjamuuttui 100-prosenttisesti maaliskuussa 2003,kun sille avautui lupausten lunastamisen mahdol-lisuus? (Ed. Zyskowicz: 180 astetta; piiruissa enosaa sanoa!) Miksi hallitus ei ole edes yrittänytkorjata kansaneläkeindeksiä?

Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattiseneduskuntaryhmän vastuullisesti tasapainotettu


vaihtoehtobudjetti sisältää 20 euron korotuksenkansaneläkkeisiin ensi vuoden alusta. Hallitustarjoaa nollaa. Lisäksi vaihtoehtoomme sisältyyruuan arvonlisäveron 5 prosenttiyksikön alen-nus. Vanhustenhoidon häpeällisen tason paranta-miseksi ehdotamme varoja 4 000 uuden hoitajanpalkkaamiseen sekä vanhushoidon tason ja laa-dun takaamista rahoituksen lisäksi lainsäädän-nöllä. Ehdotamme reseptikohtaisen omavastuunpoistamista. Tavoitteemme on myös se, että kan-saneläkeindeksi yhdenmukaistetaan lähivuosinaansioeläkeindeksin kanssa ja korjataan vastaa-maan nykyistä paremmin ansiotason kehitystä.

Kohtuuttoman pienen kansaneläkkeen varas-sa elävistä suuri osa asuu maaseudulla. Muunmuassa tuhannet maatilojen emännät ja kotonalapsia vuosikymmeniä hoitaneet perheenäidit,joille ei ole kertynyt eläkkeeseen oikeuttavaa tu-loa, elävät pienen kansaneläkkeen varassa. Onkohtuutonta, että Vanhasen hallituksen eläkepo-litiikkakin toimii maaseutua vastaan.

Suomi on nyt vauraampi kuin koskaan. Ihmis-ten arjesta vieraantunut hallitus ei kuitenkaan lu-paa pienimpiin kansaneläkkeisiin tasokorotustaeikä indeksijärjestelmän korjausta eikä kannavastuuta vahvan talouskasvun hedelmien oikeu-denmukaisesta jakamisesta väestöryhmien kes-ken. Siksi ehdotan, herra puhemies, että edus-kunta hyväksyy seuraavan lausuman:

"Kuultuaan hallituksen vastauksen välikysy-mykseen eduskunta toteaa, että hallituksen to-teuttama veroja perusturvapolitiikka on syrji-nyt kansaneläkkeen ja pienen ansioeläkkeen va-rassa eläviä ja on syventänyt tuloeroja eikä halli-tus ole esittänyt suunnitelmaa kansaneläkkeidentasokorotuksen toteuttamiseksi ja indeksijärjes-telmän korjaamiseksi, joten hallitus ei nautieduskunnan luottamusta,


10 Timo Soini /ps (ryhmäpuheenvuoro): Arvoi-sa herra puhemies! Aluksi kannatan ed. Kan-kaanniemen lausumaehdotusta.

Hallitusherra toisensa jälkeen on paukutelluthenkseleitään siitä, kuinka hyvin Suomella nytmenee. Talous on kasvanut, ja jakovaraa on syn-tynyt, mutta tuloerot ovat kasvaneet. Keskustarohmusi vaalivoiton muun muassa lupaamallaeläkeläisten aseman parantamista. Todellisenalupauslinkona toimi nykyinen peruspalvelumi-nisteri Liisa Hyssälä. Rahaa eläkkeen varassaeläville ei ole herunut, mutta vaalien alla taas

lupaukset rehottavat. Maakuntalehdet ovat vää-rällään keskustalaisten kansanedustajien kolum-neja, joissa vaaditaan ruuan arvonlisäveron alen-tamista ja eläkkeiden korottamista. Kepu kylläkehtaa! Vaalijallitus on täydessä käynnissä. Hal-lituksella on nyt sekä valta että rahat. Missä ovatteot?

SDP on sen sijaan suurimmat verohelpotuksetantanut sileäkätisille suuromistajille, joilta sepoisti varallisuusveron. Tästä ei SDP ruusu-rynnäköllä ja pahvimukista tarjotulla haaleallaSaludolla enää selviä. (Naurua) Tosiasiat ovatselvät. Hallitus on käytännössä ollut hyväosais-ten hyysäyshallitus, jossa maatamme rakenta-neet sotiemme veteraanit, kotirintamanaiset, pie-nen eläkkeen varassa elävät, omaishoitajat, työt-tömät, päivittäistä hoitoa tarvitsevat ihmiset japaljon sairastavat ovat jääneet pelkkien murus-ten saajiksi. (Ed. Gustafsson: Yksinhuoltajatunohtuivat!)

Tosiasia on, että ilman nykyisten eläkeläistentyötä Suomen hyväksi emme olisi kansakuntanapäässeet eteenpäin. Vuodesta toiseen joudummetörmäämään siihen, että isänmaata henkensäkaupalla puolustaneet sotiemme veteraanit eivätpääse riittävästi tarpeelliseen kuntoutukseen. Itseolen ollut tällaista lähetystöä vastaanottamassamuun muassa ed. Akaan-Penttilän ja ed. Lövinkanssa, ed. Backmanin kanssa. Näin he itse sa-noivat asemastaan, ja siihen meidän täytyy luot-taa, mitä asian tuntevat ja ne, joita asia koskee,sanovat. Toinen asia on, kuten ed. Kankaannie-mi viittasi, että monilla kymmenpäisten lapsilau-mojen äideillä pienet eläkkeet eivät riitä sairaus-kuluihin.

Arvoisa puhemies! Kun näiden ja muiden pie-nituloisten väestöryhmien asemaan vaatii paran-nuksia, niin kuin perussuomalaiset ovat toistu-vasti tehneet, alkaa huuto populismista; ed. Kos-kikin varoitteli eläkepopulismista. Mutta popu-lismi on kansan puolustamista, ja perussuomalai-set tekevät sitä. Varoitan syvästi sosialidemo-kraatteja syyllistymästä ylimielisyyteen, niinkuin Göran Persson teki Ruotsissa. Sillä tipahtaavallasta. Vaikeuksissa olevien ihmisten asiat pi-tää ottaa vakavasti. (Ed. Gustafsson: Näin meteemme!) Ylimielisyyteen ei ole varaa eikä pidäolla varaa. Punamultahallitus näyttää hyvin tur-ralta pienen ihmisen asialle. Ja kansalle on turhasyöttää pajunköyttä siitä, että rahaa riittäviineläkkeisiin ei ole, sillä kansantuotteesta eläkkei-siin menee tällä hetkellä noin 11 prosenttia.

Tiistaina 19.9.200626 86/2/10

Tämän tosiasian perusteli tämän päivän aamute-levisiossa Pekka Parkkinen selkeästi ja uskotta-vasti — luulisi, että työväenpuolueetkin ymmär-tävät oman asiantuntijansa puhetta. Siis rahaa on.Eläkkeensä varassa elävät eivät ole kuluerä vaanvoimavara, jolla on paljon elämänkokemusta jajonka ostovoimalla on suuri merkitys etenkin ko-timarkkinoille ja palvelusektorille.

Arvoisa puhemies! Oikeudenmukainen eläke-politiikka olisi myös tehokasta aluepolitiikkaa.Eläkepolitiikan vääryyksien oikaiseminen toisimerkittävän piristysruiskeen nimenomaan syrjäi-semmille seuduille ja pieniin kuntiin, joissa asuupaljon kansaneläkeläisiä ja muita pienituloisia.Mutta hallituksen tarjous syrjäseuduille on ollutmuuttoavustus, jotta loppukin työikäinen vähem-mistö muuttaisi pois ja jättäisi suuren osan Suo-mea luonnonpuistoksi.

Kansaneläkkeen pohjaosan leikkaus ja taitet-tu indeksi ovat vanhojen puolueiden politiikantulosta. Samojen tahojen tahto toteutuu myös vii-den euron murutarkistuksessa, jota hallitus kors-keasti kutsuu tasokorotukseksi. Hallituksen kyl-mät kaavailut eläkeläisten kohdalle paljastuvatmyös tutkittaessa valtiontalouden vuosien2007—2011 kehysbudjetointia, siis tulevaisuu-den näkymiä. Sinne ei ole sisällytetty erillisiä toi-menpiteitä, joilla parannettaisiin eläkkeensaaja-talouksien ostovoimaa.

Tosiasia on, että pelkällä kansaneläkkeellä taipienellä työeläkkeellä ei Suomessa pärjää. Suo-mi on vauraampi kuin koskaan, mutta se on myösentistä tylympi. Perussuomalaiset eivät haluaSuomesta luokkayhteiskuntaa, jossa heikommatpoljetaan jalkoihin. Tähän asiaan voidaan vaikut-taa poliittisilla päätöksillä. Nimenomaan hei-koimmat ihmiset tarvitsevat toisten apua ja tukeaja yhteiskunnan myönteisiä päätöksiä. Markki-nat eivät vähävaraisista välitä.

Arvoisa puhemies! Keskustapoliitikkojen jal-litusmylly pyörii pitkin maakuntalehtien yleisön-osastoja. Mutta kirves on puun juurella, ja kes-kustapoliitikot kohtaavat vaalikojuilla paitsi sui-vaantuneita eläkeläisiä myös tosiasiat tunteviaehdokkaita.

Sosialistipoliitikot puhuvat kyllä parista pii-rusta ihmisen suuntaan, mutta eivät ilmiselvästitarkoita pientä ihmistä, eivät ainakaan eläkeläis-tä, sillä pari piirua on muuttunut pieneksi viiruk-si, sillä viiden euron köppänen eläkekorotus onpieni viiru, ei pari piirua vaan siis pieni viiru.Kansan syvät rivit puhuvat yleisesti pilkkaeläke-

korotuksesta. Tämän jokainen kansanedustaja,joka käy turuilla, toreilla, marketeissa, kuulee,nimenomaan pilkkakorotus. Ja kyllä kansa tietääja myös sanoo. Voiko punamultahallitus todellatotisella naamalla väittää olevansa pienen ihmi-sen asialla, kun tosiasiat näyttävät toista?

Eläkkeensä varassa elävien suomalaisten onmuutettava äänestyskäyttäytymistään, ennenkuin korjauksia tulee. Väärinkäytetty puolueus-kollisuus on heitettävä romukoppaan ja tuettavarehellistä perussuomalaista linjaa. Silloin syntyyvanhoihin puolueisiin painetta ja pakkoa korjataharjoitettua virhelinjaa. (Ed. Gustafssonin väli-huuto) — Ed. Gustafsson, silloin tulee muutos.Silloin te pelästytte ja korjaatte asioita. Eihän semuuten tule.

Arvoisa puhemies! Viime kerralla monet lan-kesivat harhautettuina ministeri Hyssälän pos-kettomiin lupauksiin ja puolustusministeri Kääri-äinen kunnostautui Savon suunnassa antakeevoemoo -kutsullaan. Nimittäin silloinen kansan-edustaja Kääriäinen höyry hartioista nousten Ii-salmen torilla julisti, että antakee voemoo, niinasiat korjataan. Voemoo tuli, mutta korjauksia ei,ei Savon kansalle eikä paljon muillekaan. Kansaantoi keskustalle vaalivoiton, mutta mitä antoikeskusta kansaneläkeläisille? Kokonaista viisieuroa!

Arvoisa puhemies! Meillä kansanedustajillaon nyt valta käsissämme. Budjettikirja on nyt kä-sittelyssä, eikä se ole mikään laintaulu, johon eivoi tehdä muutoksia. Se on ihmisten työtä ja po-liittisia valintoja. Me voimme nyt valita toisin,tehdä korjauksia ja muuttaa tätä esitystä. Valtaon nyt meillä, ja siksi perussuomalaisten edus-kuntaryhmä tekeekin muutosesityksiä, jotka onjätettävä nyt perjantaihin mennessä, ja näistä esi-tyksistä myös äänestetään. Tämä mahdollisuuson kaikilla kansanedustajilla. Puheilla eivät olotparane. Äänestäjien kannattaakin tutustua vaali-en alla eduskunnan pöytäkirjoihin, joissa selitte-lemättä selviää, mitä kukin on äänestänyt ja mi-ten nämä päätökset ovat syntyneet.

Arvoisa puhemies! Välikysymys on tärkeä josiksikin, että eläkkeensä varassa elävien ihmis-ten asiat nousisivat päivänvaloon kaiken katta-van EU-puheenjohtajavouhotuksen lomassa. Siispuhutaan tavallisten ihmisten asioista eikä kris-tallikruunujen alla pidettävistä kokouksista, jois-sa tulopuoli näyttää olevan pienempi kuin meno-puoli. EU-puheenjohtajuuden hulppeissa puit-teissa ja ruokalistoissa ei ole säästelty vaan


päästelty täysillä. EU:han tunnetusti luo enem-män ongelmia kuin niitä ratkaisee.

Mutta, arvoisa puhemies, Suomen kansa jano-aa oikeudenmukaisuutta, kohtuutta ja reilua mei-ninkiä. Optiosaalistus on saanut jatkua ministeriMauri Pekkarisen kauniista puheista huolimatta,tuloveronkevennykset ovat hyödyttäneet enitenhyvätuloisia, ja varallisuusvero on suurrikkailtapoistettu kokonaan. Pääministeri Vanhasen halli-tus on todistanut eläkepoliittisen linjansa tekoi-na. Tästä on siis kysymys. Nyt on mahdollisuustehdä nämä muutokset budjettikäsittelyssä täälläeduskunnassa. Sitä varten kansa on kansanedus-tajia äänestänyt, että nämä käyttävät valtaansa.Muutokset voidaan tehdä nyt, jos halua on. Ra-haa kyllä on!

Puhetta on ryhtynyt johtamaan toinen varapuhe-mies Ilkka Kanerva.

11 Pääministeri Matti Vanhanen: Arvoisa pu-hemies! Koko oppositio on tehnyt yhdessä väli-kysymyksen hyvin tärkeästä aiheesta, ja nyt onkuultu ryhmäpuheenvuorot.

Hallituksen vastaukseen liittyen aluksi eräshyvin teknisluontoinen kysymys, joka liittyy sii-hen, millä tavalla vuosien 2007—2011 kehyksiäon käsiteltävä. Ne ovat tekniset kehykset, jotkapohjautuvat tehtyihin päätöksiin. Istuva hallitusei seuraavan vaalikauden kehysten poliittisia rat-kaisuja etukäteen mitoita, vaan sen luonnollises-ti tekee aina kulloinkin voimassa oleva hallitus,ja siksi vuosien 2007—2011 kehyksistä ovat lu-ettavissa vain ne ratkaisut ja päätökset, jotka ontehty. Niissä eivät hallituksessa olevat puolueetmääritä tahtoaan seuraavan vaalikauden politii-kan sisällöksi, vaan siitä luonnollisesti päätöksettehdään vaalien jälkeen, yhdellä poikkeuksella.

Hallitus on antanut esityksen kalleusluokituk-sen muuttamiseksi, ja siihen liittyen eduskuntatänä syksynä käsittelee lain, jonka myötä vuonna2008 noin 75 prosentilla kansaneläkeläisistä elä-ke tulee nousemaan 20 eurolla. Se on mitoitettunäköpiirissä oleviin kehyksiin, mutta päätös teh-dään poliittisesti tällä vaalikaudella.

Kuuntelin puheenvuorot hyvin tarkkaan, kos-ka itse välikysymyksessähän oppositio ei ollut

tehnyt ehdotusta, miten pitäisi menetellä, mitenpitäisi toimia, millä tavalla kansaneläkettä pitäisikorottaa. Sanaakaan ei ollut välikysymyksessätästä, ja sen tähden ryhmäpuheenvuorot kuunnel-tuani minusta on hyvä kirjata myös pöytäkirjoi-hin näkyviin se, mitä tämän välikysymyksentaustalla on itse konkreettisia ajatuksia.

Vihreät esittivät ryhmäpuheenvuorossaan 40euron korotusta kansaneläkkeeseen. (Ed. Pulliai-nen: Siis täyteen kansaneläkkeeseen, niin että semuuttuu vähimmäiseläkkeeksi!) Vasemmistoliit-to totesi, että 20 euron tasokorotus on enemmänkuin perusteltu, samoin kristillisdemokraatit esit-tivät 20 euroa puheenvuorossaan. Perussuoma-laiset eivät tehneet mitään ehdotusta. (Ed. Soini:Kannatettiin kristillisten lausumaa!)

Myöskään kokoomuksen ryhmäpuheenvuo-rossa ei ollut esitystä kansaneläkkeen korottami-seksi lainkaan. Ajattelin, oliko se mahdollisestivain virhe vai unohdus, mutta kävin läpi myösteidän varjobudjettinne, jossa esitätte 423 mil-joonaa euroa erilaisiin menoihin lisää. Euroa-kaan siellä ei ole kansaneläkkeen korotukseen.(Ed. Gustafsson: Aivan sama huomio!) Samoinkävin lävitse teidän puoluekokouksenne eläke-kannanoton, ja seniorikannanotossakaan ei oleeuroakaan esitetty kansaneläkkeisiin korotusta.Sen sijaan te esitätte veronkevennyksen13 000—37 000 euroa vuodessa ansaitsevieneläkkeisiin, mutta pieniin kansaneläkkeisiin teette esitä seniorikannanotossanne, ette varjobud-jetissanne ettekä ryhmäpuheenvuorossanne eu-ronkaan korotusta.

Ilmeisesti tämä myös kertoo sen, miksi väliky-syjät eivät välikysymyksessään ole esittäneet,miten pitäisi menetellä, koska opposition kes-kuudessa haitari on 0 eurosta vihreiden 40 eu-roon. Tietysti tätä, kun ehkä keskiarvo asettuusuunnilleen vasemmistoliiton 20 euron tasolle.(Ed. Sarkomaa: Mikä on hallituksen kanta? Siitäon nyt kyse.) Tätä 20:tä euroa, kannattaa nyt sit-ten verrata hallituksen tekoihin. Hallitus on, ku-ten ministeri Haataisen vastauksesta kävi ilmi,tehnyt indeksikorotusten lisäksi kaksi korotusta,joiden yhteisvaikutus on 12 euroa, ja sen lisäksiolemme antaneet eduskunnalle lakiesityksen,joka eläkeläisistä kolmen neljäsosan kohdalla ai-kaansaa 20 euron korotuksen vuonna 2008. Näi-tä mittaluokkia voi verrata opposition esittämiinkantoihin. Itse asiassa huomaan, että erityisestihallituksen tekemissä päätöksissä ja vasemmis-toliiton linjauksissa ei ole asiallisesti kovinkaan

Tiistaina 19.9.200628 86/2/12

suurta eroa. (Ed. Kuoppa: Aika suuri ero!) Vih-reillä on merkittävämpi korotus. (Ed. Pulliainen:Kiinnittihän pääministeri huomiota siihen, ettärahoitus on kunnossa!)

Työtä kansaneläkkeen varassa olevien toi-meentulon parantamiseksi tulee jatkaa. Tällävaalikaudella on tehty asteittain korotuksia. Yksipäätöksistä tähtää jo seuraavalle vaalikaudelle, jatätä työtä yhteiskunnan pitää myös jatkossajatkaa.

12 Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatai-nen: Arvoisa herra puhemies! Pääministerin pu-heenvuorosta on hyvä jatkaa. Haluaisin ensinmuistuttaa tästä kansaneläkekysymyksestä, ettätäyden ja pelkän kansaneläkkeen saajat eivät olekuin osin samoja henkilöitä. Kelan tilastojen mu-kaan vain viidesosa täyden kansaneläkkeen saa-jista saa vain pelkkää kansaneläkettä. Täysimää-räistä kansaneläkettä saava voi saada myös lisäk-si työeläkettä reilut 47 euroa ilman, että kansan-eläke siitä vielä alenee. Kansaneläkkeen mää-rään eivät myöskään vaikuta omaisuus eivätkätyötulot, ja kansaneläkettä saava voi ansaita työ-tuloja myös aina vajaaseen 600 euroon saakka.Lisäksi siihen liittyy monia syyperusteisia koro-tuksia, kuten lapsikorotus, rintamalisä. Lisäksikansaneläkettä saava voi saada myös asumistu-kea ja lisäksi erilaisia hoitotukia.

Juuri tästä syystä hallitus on pitänyt kansan-eläkkeen tasokorotusten lisäksi tärkeänä, ettäkohdennetaan täsmätoimia: Niiden kansanelä-kettä saavien asumistukea korotetaan, joiden tu-loista asumiskustannukset lohkaisevat suurenosan. Lisäksi hallitus budjetissa esittää myös eri-tyishoitotukea korotettavaksi. Panin merkille,että kokoomus muun muassa puheenvuorossaankannatti nimenomaan tätä esitystä. Me korotam-me 15 euroa eläkkeensaajien erityishoitotukea jalisäksi haluamme budjettiesityksellä korottaamyös vammaisten hoitotukea sekä lasten eri-tyishoitotukea eli tätä samaa Kelan korvaustakohdentaa myös niihin lapsiperheisiin, joissa pit-käaikaissairaus lapsella vie myös vanhempien tu-loja ja usein aiheuttaa sen, että toinen vanhem-mista joutuu olemaan lapsen kanssa kotona.

On myös tärkeää muistaa, että työeläkkeen jakansaneläkkeen tarkoitus ja koko rahoituspohjaon ihan erilainen. Se tietysti näkyy myös näissäindekseissä. Peruseläke tietysti on äärimmäisentärkeä, ja sehän tulee vanhuuden perusteella sel-

laisellekin, joka ei ole palkkatyössä ollut eikäansioita ole saanut, kun hän täyttää 65 vuotta,niin hän alkaa tätä peruseläkettä vanhuuden pe-rusteella saada, ja se on tärkeää, koska hänelläsen jälkeen mahdollisuuksia ansaita todellisuu-dessa ei ole olemassa. Mutta kyllä pitää muistaamyös, että tavalliset suomalaiset eivät halua, ettätyöeläkejärjestelmää alettaisiin nakertaa. (Ed.Kuoppa: Sitä on nakerrettu jo reilusti!) Kun näis-tä indeksijärjestelmistä päätettiin, niin kyllä sil-loin tässä salissa nykyiset oppositiopuolueet, va-semmistoliitto, vihreät ja kokoomus, olivat mu-kana tätä tekemässä, ja kävin läpi nuo keskuste-lut. Minulla on tuolla mustaa valkoisella, (Ed.Virtanen: En ollut mukana!) puheenvuorot näis-tä ryhmistä, joissa todettiin, että nimenomaantämä indeksijärjestelmä tehdään nyt pitkällä täh-täimellä ja se on rakennettu sellaiseksi, että sepalvelee sitä, että eläkkeensaajien ostovoima ke-hittyy. Se koettiin oikeudenmukaiseksi. Silloinpäätökset tehtiin sillä mielellä, että sitten tätä jär-jestelmän perustaa ei ryhdytä kovin nopeasti jahelposti nakertamaan.

Eläketurvan rahoitukseen liittyvät haasteetovat olleet meidän tiedossamme, eduskunnan jahallituksen tiedossa. Hallitus on nyt vastuullises-ti kehittänyt yhdessä työelämäosapuolten kanssatätä kokonaisuutena. Pitää tietysti varoa, etteitehdä tämmöisiä helppoheikkimäisiä kikkailuja,koska ne helposti tulevat sitten kalliiksi tulevillesukupolville. Eläkejärjestelmän kanssa pitää (Ed.Pulliainen: Mikä se semmoinen esimerkiksi on?)koko ajan muistaa se, että me pystymme sittenpienenevien ikäluokkien työnteon, palkkatyön,kautta pääosin rahoittamaan ne järjestelmät. Onmyös tärkeää politiikassa, että myös eläkelupa-uksista pidetään kiinni. (Ed. Kuosmanen: Noniin, tulihan se sieltä!)

Ed. Lapintie väitti, että hallitus tässä kikkaili-si tilastoilla. Kyllä nyt voi sanoa päinvastoin, ettävälikysymyksessä nimenomaan kikkaillaan tilas-toilla, koska välikysymyksessä on valittu vertai-luvuodeksi, lähtövertailukohdaksi, vuosi 1993,joka minusta on huono valinta sen takia, että sil-loinhan työttömyys oli noussut lähes 20 prosent-tiin, (Ed. Kuoppa: Ei se vielä silloin noussut!)palkansaajien tulokehitys oli laskenut, eläkkeen-saajien tulokehitys pysyi kutakuinkin samalla ta-solla. Jos tähän vuoteen verrataan, niin onhanse selvää, sen nyt jokainen tilastotieteitä vähän-kin lukenut ymmärtää, että silloin saadaan kehi-tys näyttämään palkansaajille erityisen hyvältä,


koska lähtökohta on jo niin huono. Näin on, ettävuoteen 1993:kin voi verrata, mutta minä esitinvain toisen vaihtoehdon, jossa otettiin lähtövuo-deksi normaali vuosi, vuosi 90, ja jossa myös onpidempi tarkastelujakso.

Ed. Lapintie arvosteli myös toimeentulotuki-järjestelmäämme. Minusta on äärimmäisen tär-keää, että meillä on toimeentulotukijärjestelmä,johon myös pienituloinen eläkkeensaaja voi tur-vautua silloin, kun hänen elämisen kustannuk-sensa käyvät kohtuuttomiksi. Eläkkeensaajienkohdalla toimeentulotuen saajien määrä on on-neksi vähentynyt, eli se kertoo siitä, että äärim-mäinen hätä on kuitenkin pienentynyt, muttameillä on pienituloisia eläkkeensaajia. Esimer-kiksi sairauskustannukset usein aiheuttavat sen,että toimeentulotukeen joutuu myös pientä elä-kettä saava turvautumaan.

Ed. Risikko esitti eläkeindekseihin sellaisiamuutoksia, jotka kyllä herättävät vähän kysy-myksiä. Ollaanko eläkeläiset nyt laittamassa eri-arvoiseen asemaan erilaisella, ihan omalla mo-raali-indeksillä? Kokoomus tukee kuitenkin hal-lituksen esityksiä, jotka liittyivät hoito- ja hoiva-takuuseen. Te tuitte myös korotusta eläkkeensaa-jan erityishoitotukeen sekä omaishoitajien lisä-päiviin esititte myös parannuksia, joita hallitusnyt tekee. Minä kiitän tästä tuesta, se on hyvä,että oppositiossakin on myös samanlaista näke-mystä siitä, miten asioita tulisi eteenpäin viedä.

Ed. Pulliainen esitti ajatuksen, että pelkkäätäyttä kansaneläkettä nostettaisiin. (Ed. Pulliai-nen: Ja samalla järjestelmää muutettaisiin!) Täl-lainen menettely ei kuitenkaan parantaisi mil-lään tavalla pientä työeläkettä saavien asemaa,koska kansaneläkettä saavissa on näitä, jotka saa-vat pientä työeläkettä, eivät he ole suurta eläket-tä nauttivia. (Ed. Laakso: Eläketulon vähennyk-sen kauttahan ne nousevat!) Tästä syystähän ko-rotus nyt heijastuu myös niiden asemaan, joillaon pieni työeläke ja sen lisäksi kansaneläke.

On hyvä, että puheenvuoroissa hyvin laajastimyös ymmärrettiin vanhusten ja työkyvyttömienkansalaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen merki-tys, ja sitä omassakin puheenvuorossani halusinkorostaa. Nyt hallitus hyvin voimakkaasti satsaakuntien rahoituksen vahvistamiseen, eli kuntata-louden tilanne tulee olemaan parempi. Nyt tässä-kin salissa on lukuisasti kansanedustajia, jotkamyös kunnallispolitiikassa toimivat ja voivatomalta osaltaan tukea sitä, että rahoituslisäysmyös sitten parantaa nimenomaan meidän kaik-

kein heikoimmassa asemassa olevien kansalais-temme, vanhusten, sairaiden, palvelujensaantia.

Ed. Soini täällä kritisoi veteraanien tilannettaja sitä, mitä hallitus nyt on tehnyt. 2004 hyväk-syttiin tämä veteraanipaketti, jossa yli 20 miljoo-naa euroa suunnattiin veteraanien kuntoutuksenvahvistamiseen. Nyt tuon veteraanipaketin osioi-ta vielä ennenaikaistetaan eli entisestään vahvis-tetaan ja parannetaan veteraanien ja sotainvalidi-en kuntoutukseenpääsyä sekä sotainvalidienpuolisoiden kuntoutukseenpääsyä.

Toinen varapuhemies: Todellakin V-painikeon käytössä. Täällä on pyydettynä runsain mi-toin vastauspuheenvuoroja. Tulen myöntämäänne kaikki, minkä jälkeen tullaan sitten kyllä py-syttäytymään puhujalistassa hyvin systemaatti-sesti, mutta tässä kohtaa puretaan kaikki vastaus-puheenvuorot, jotka aloittaa ed. Lapintie.

13 Annika Lapintie /vas (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Ministeri Haatainen väitti mi-nun olleen pahoillani siitä, että toimeentulotukeamyönnetään. Siitä en ole pahoillani vaan siitä,että eläkkeet ovat niin pieniä, että kansaneläke-läinen joutuu ylipäätänsä hakemaan toimeentulo-tukea, koska sen tulisi olla toissijainen tuki.

Sen lisäksi molemmat ministerit ja myös sosi-alidemokraattien ryhmäpuhuja mainostivat suu-rena hallituksen saavutuksena kalleusluokituk-sen poistoa ensi hallituskaudella, vuonna 2008.Tämä järjestelmä on 60-luvulta eikä — jos sil-loinkaan — ainakaan enää kymmeniin vuosiinole millään tavalla vastannut Suomen todelli-suutta. Perustuslakivaliokunta ja kansanedustus-laitos kokonaisuudessaan on vaatinut sen poista-mista lukuisia kertoja. Esimerkiksi vielä kevääl-lä kehtasitte tuoda perustuslakivaliokuntaan esi-tyksen, jossa tätä ei olisi poistettu. Kun kävi ilmi,että se todennäköisesti vaatisi perustuslain säätä-misjärjestyksen, niin silloin vihdoin otitte lusi-kan kauniiseen käteen, mutta se on taas ihan ko-konaan toinen asia. Sillä ei ole mitään tekemistäkansaneläkkeen tasokorotuksen kanssa. Olen ko-vin ihmeissäni, että hallituksen ministerit tällä ta-valla yrittävät sotkea kaksi asiaa yhteen. Kalleus-luokituksen poisto (Puhemies koputtaa) on hyväasia, mutta sen lisäksi tarvitaan tasokorotus.

Toinen varapuhemies: Kun myönnän kaikkivastauspuheenvuorot, edellytän, että pysytäänannetussa aikarajassa.

Tiistaina 19.9.200630 86/2/14

14 Paula Risikko /kok (vastauspuheenvuoro):Arvoisa herra puhemies! Pääministeri täällä sa-noi, että kokoomus ei ole tuonut tänne riittävästiesityksiä. Mielestäni ministeri Haatainen totesitäällä tyylikkäästi, että tämä senioripoliittinenohjelma vaatii hyvin monenlaisia asioita, ja niin-pä sitä ollaankin meillä tekemässä. Meillä onkäynnistetty työ laaja-alaisen senioripoliittisenohjelman tekemiseksi ensi vaalikaudelle.

Sitten pääministerille: vaikka olenkin ensim-mäisen kauden kansanedustaja, niin minä olenymmärtänyt, että välikysymyksessä oppositiokysyy hallitukselta eikä toisinpäin.

Vielä ministeri Haataiselle: Meillä ei ole hoi-vatakuuta tällä hetkellä. Te puhutte muunnettuatotuutta, jos te väitätte niin. Te käytitte käsitettä"moraali-indeksi" ja kysyitte, mitä me oikein ai-omme. Puheessani sanotaan: "Kokoomus on eh-dottomasti sitä mieltä, että niin työeläkeindeksiäkuin myös kansaneläkeindeksiä on parannettavasiten, että eläkeläisten ostovoima turvataan ny-kyistä paremmin." (Ed. Laakso: Nykyistä parem-min, taitaa olla taitettu moraali-indeksi!) Me tie-dämme, että taitettu indeksi on tällä hetkellä ol-lut se ongelma, ja nyt te rupeatte käyttämään jo-takin moraali-indeksiä. Ihmettelen.

15 Erkki Pulliainen /vihr (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa puhemies! Ensinnäkin totean vas-tanneelle ministerille, että se ehdotuksemme,jonka teimme, koskettaa 86 000:ta eläkeläistä jase merkitsee samalla vähimmäiseläkejärjestel-mään siirtymistä, joka koostuu kansaneläkkeistäja työeläkkeistä. Siis näinhän se oli.

Edelleen sitten, arvoisa pääministeri, kiinni-tän huomiotanne siihen, kun aivan oikein siteera-sitte sen 40 euroa, että samalla pitkäsanaisestiosoitin, mistä ne rahat otetaan, eduskunnan itsen-sä yksimielisesti toteamia faktoja, joihinka te itseolette yhtynyt täällä. Ette ole asettanut niitä ky-seenalaisiksi.

16 Toimi Kankaanniemi /kd (vastauspuheen-vuoro): Herra puhemies! Pääministeri laskeske-li oppositiopuolueitten eroja näissä summissa.Totean, että hallituksen lupaus ensi vuodelle on0 euroa, ministeri Hyssälän tavoitteesta puuttuu288 euroa. Meidän esityksemme on tässä 20 eu-roa, ja pidän sitä hyvin realistisena, ja se perus-tuu tähän vaihtoehtobudjettiin, jossa on paljonmuitakin toimenpiteitä.

Sitten tasa-arvoministeri Haataisen osalta vä-hän ihmettelen, kun te kovasti kehuitte tätä kak-sijakoista eläkejärjestelmää. Kyllä ainakin indek-sien osalta eläkeläiset kokevat, että se tilanne onhyvin epäoikeudenmukainen, ja minunkin mie-lestäni, kun kansaneläkeindeksi on kaikkein hei-koin, kun kansaneläke on alhaisin ja sillä on hei-koin indeksi, se on kyllä epätasa-arvoa. Voisitte-ko tutkia tasa-arvon puolesta, onko tilanne todel-la oikeudenmukainen?

17 Timo Soini /ps (vastauspuheenvuoro): Ar-voisa herra puhemies! Lähdetään nyt perusasi-oista liikkeelle, eli pelkällä kansaneläkkeellä elä-minen nykyajan Suomessa, siis pelkällä kansan-eläkkeellä eläminen, ei ole taloudellisesti hääp-pöistä. Se on tosiasia. Tämän jalkapinnan koske-tus nyt todella hallitukselta puuttuu, ja näyttääolevan suurta ylimielisyyttä tämän asian suh-teen. Mielestäni siihen ei ole pienen ihmisen ol-lessa kyseessä varaa.

Mitä tulee veteraanien asiaan, niin meitä kan-sanedustajia oli — joka ryhmästä oli kansan-edustaja, edustin perussuomalaisia — vastaanot-tamassa Onni Toljamon johdolla olevaa veteraa-niliittojen valtuuskuntaa. He konkreettisestiosoittivat meille nämä ongelmakohdat, myöskuntoutuksessa, ja esittivät toiveensa erityisestisiitä, että ylimääräistä rintamalisää saavien, siiskaikista pienituloisimpien, veteraanien kohdalla,joita on noin 40 000, kohdennettaisiin nämä polt-tavimmat parannusehdotukset tähän veteraani-kuntoutukseen ja ylimääräiseen rintamalisään.

18 Juha Rehula /kesk (vastauspuheenvuoro):Arvoisa herra puhemies! Kun kokoomus valmis-telee tulevia eläkepoliittisia kannanottojaan, niinvoisi toivoa, että Ylihärmän lisäksi puhelut tuli-sivat myös Nurmosta ja Kauhavalta, (Ed. Risik-ko: Kyllä sieltäkin tulee!) jos se herättää kokoo-muslaisen ajattelun näitten kaikkein pienimpieneläkkeitten varassa elävien reaalielämään ja to-dellisuuteen. Teidän puoluekokouskannanotton-ne, senioripoliittinen kannanotto — ei sanaakaanvähimmäisturvaan liittyvästä eläkepolitiikasta.Teidän paljon puhuttu kuuden kohdan vaaliohjel-manne — sanaa "eläkeläiset" saa hakea siitä oh-jelmasta. (Ed. Zyskowicz: Teillä sanoja riittää!)Jos tämä puhelu ja puhelujen saaminen tuoltaeteläiseltä Pohjanmaalta virkistää mieltä ja lait-taa ajatustoimintaa liikkeelle, se on erinomainenja positiivinen asia. (Ed. Kuosmanen: Mitä ed.


Rehula lupasi vaalien alla?) Aivan niin kuin ed.Soini täällä sanoi, ei ole syytä vähäisimpäänkäänylimielisyyteen silloin, kun puhutaan kaikkeinpienimpien eläketulojen varassa elävien elämäs-tä, ja tähän voi jatkoksi sanoa, ed. Risikko, tei-dän puhumallanne tavalla: ettäs kehtaatte!

Toinen varapuhemies: En ole aivan varma,pyysikö ed. Valto Koski äsken vastauspuheen-vuoroa.

19 Valto Koski /sd (vastauspuheenvuoro): Ar-voisa puhemies! Kyllä minä pyysin puheenvuo-ron, lähinnä sen takia, että ed. Lapintie täällä ve-tosi ryhmäpuheenvuorooni sen takia, että puhuintästä kuntien kalleusluokituksen muutoksen yh-teydessä tulevasta 20 euron korotuksesta eläk-keensaajille, 75 prosentille eläkkeensaajista.

Sitten toinen asia. Kun puhutaan eläkkeensaa-jien verotuksesta, niin siitäkin ryhmäpuheenvuo-rossani totesin, että se epäkohta, joka sen eläke-kuplan kautta on muodostunut, pitäisi meidänryhmämme mielestä korjata. (Ed. Kuoppa: Mitäesitätte?) Sitä vastoin näyttää olevan paljon liik-keellä semmoista mielipidettä, jossa eläkkeen-saajien verotuksesta on täysin väärä tieto. Minis-teri Haatainen täällä toi selkeästi esiin ne rajateläkkeensaajan verotuksessa, ja nämä on syytäpitää mielessä, kun käydään keskustelua julki-suudessa, ettei anneta väärää kuvaa.

20 Maija Perho /kok (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Kokoomuksella on varsintuore senioripoliittinen kannanotto, jossa kaik-kein pienituloisimpien eläkeläisten ja paljon sai-rastavien eläkeläisten tilanteen parantamiseksiesitetään näihin kolmeen eri luokkaan hoitotuenkorotusta, kuhunkin 20 euroa. Kyllä näen, ettätämä veroeron poistaminen, vaikkei se koske näi-tä kaikkein pienituloisimpia, on mitä suurimmas-sa määrin oikeudenmukaisuuskysymys. Vero-eroon ei löydy tänä päivänä minkäänlaista perus-tetta.

Sitten nämä kansaneläkkeen korotukset, jotkatällä kaudella on tehty: todellakin tämä ensim-mäinen meni pelkästään tämän alkoholin hinnan-alennuksen kompensoimiseen, eli se todellinenparannus on sitten vain se 5 euroa. Uskon, ettämeillä kaikilla on edessämme vakava pohdintasiitä, miten me oikealla tavalla pystymme koh-distamaan toimenpiteitä näihin kaikkein pienitu-loisimpiin eläkeläisiin.

21 Jaakko Laakso /vas (vastauspuheenvuoro):Herra puhemies! Mielestäni pääministeri Vanha-nen kiinnitti aivan oikein ja osuvasti huomiotasiihen, ettei kokoomus todellakaan ryhmäpu-heenvuorossaan esittänyt tasokorotusta kansan-eläkkeisiin.

Mutta yhtä lailla pääministeri Vanhanen voisiharjoittaa itsekritiikkiä, sillä kun katsomme ensivuoden budjettiesitystä, siihen ei sisälly tasoko-rotusta kansaneläkkeisiin. Ensi vuoden budjetti-esitykseen ei sisälly myöskään korjausta täällävahvasti arvosteltuihin eläkkeiden indeksijärjes-telmiin, eikä ensi vuoden budjettiesitykseen si-sälly myöskään verohelpotuksia, jotka kohdistui-sivat valtaosaan eläkeläisistä. Valtaosa eläkeläi-sistä jää kaikkien verohelpotusten ulkopuolelle.Eikä ensi vuonna myöskään hallitus esitä elintar-vikkeiden arvonlisäveron alentamista, joka se-kin helpottaisi kaikkein vähävaraisimpien eläke-läisten toimeentuloa. Meillä on nyt ensi vuodenbudjettiesitys käsissä, ja totta kai me voimmepäättää, mitä näille kaikille tapahtuu. Mielestänitämä keskustelu on osoittanut sen, että täällä onselvää tukea kaikkein heikoimmassa asemassaolevien eläkeläisten toimeentulon parantamisel-le. Tehkäämme se silloin.

22 Pehr Löv /r (vastauspuheenvuoro): Arvoisaherra puhemies! Minä en edelleenkään ymmär-rä, mitä varten ei voida eläkkeiden nostamista ni-menomaan kohdistaa yksinomaan kansaneläk-keisiin, nimenomaan niihin, jotka saavat yksin-omaan kansaneläkettä. Nyt se vaikuttaa välilli-sesti myöskin tukiin ja muihin eläkkeisiin. (Ed.Laakso: Haluaako edustaja romuttaa eläketulo-vähennyksen?) Jos todella haluamme auttaa nii-tä, joilla on pienin eläke, pitää nimenomaan ko-rottaa niiden eläkkeitä, jotka saavat yksinomaankansaneläkettä.

Sitten yksi asia vihreiden ed. Pulliaisen pu-heenvuoron takia. 40 euron korotus maksaisi ny-kyjärjestelmän mukaan 280 miljoonaa euroa.(Ed. Pulliainen: Kuunnelkaa nyt, mitä minä sa-non!) Teillä oli erillinen verotusjärjestelmä. —Kuulin sen, kyllä, rahoitusjärjestelmä. — Muttavoiko netto olla niin pieni kuin esititte, todella?

23 Ahti Vielma /kok (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Oli suorastaan surullista ha-vaita se, että sekä pääministeri Vanhanen että mi-nisteri Haatainen ovat selvästikin sitä mieltä, ettäkaikilla eläkeläisillä tässä maassa menee hyvin.

Tiistaina 19.9.200632 86/2/24

Puheenvuorojen perusteella näyttää siltä, että teliikutte hyvin vähän ihmisten keskuudessa, aina-kin nyt ministerikautenanne, tai sitten, jos liikut-te ja kun liikutte, joko te ette kuule tai te ettekuuntele. Minä olin itse viimeksi eilen Jyväsky-län kävelykadulla kuuntelemassa ihmisiä ja kes-kustelemassa heidän kanssaan. He ovat täysin erimieltä teidän kanssanne. He ovat täysin pettynei-tä tämän hallituksen työskentelyyn ja päätöksiinnimenomaan eläkeläisiä kohtaan.

Ja Ruotsissa toissa päivänä tapahtuneisiin vaa-leihin verraten tässä on ainut hyvä puoli se, ettäensi maaliskuussa tapahtuu ryminällä muutostässä maassa, pikkuisen liian pitkällä viiveellä, jasilloin on meillä mahdollisuus korjata tilanne.

24 Tarja Cronberg /vihr (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa puhemies! Tasa-arvon Suomessanaisten palkkaeuro on 80 senttiä. Naisten eläke-euro on 60 senttiä. Tässä lainaan Eläketurvakes-kuksen tilastoja eri eläkekategorioista — tämäkoskee vanhuuseläkettä, työttömyyseläkettä,varsinaista työkyvyttömyyseläkettä sekä osa-ai-kaeläkettä — kaikista kategorioista. Tasa-arvo-ministeri Haatainen, onko oikein, että Suomessanaiset viettävät vanhuutensa suhteellisesti suu-remmassa köyhyydessä kuin miehet?

25 Kari Uotila /vas (vastauspuheenvuoro): Ar-voisa puhemies! Kyllähän pääministerinkin täy-tyy tunnustaa se, että se syy, mikä on estänyt pie-nimpien eläkkeiden korottamisen ja muiden köy-hyysongelmien parissa olevien väestönosien aut-tamisen, kuten opiskelijoiden, työttömien jne.,on vaalikauden alussa lukkoon lyödyt liian tiu-kat menokehykset ja päätös, että kaikki liikku-mavara käytetään veronalennuksiin, veronalen-nuksiin, jotka ovat suosineet suurituloisia. Tä-hän rintamaan on tietysti riemulaululla myöskinkokoomus yhtynyt. Tämä on ollut ongelma.Tämä esti 5:tä euroa korkeamman korotuksennyt, ja tämä estää ensi vuoden budjetissa halli-tuksen esityksen mukaan myöskin eläkkeidenuuden tasokorotuksen. Se on tahdosta kiinni jasiitä, että menokehyksiin on hirttäydytty kokovaalikaudella.

26 Pääministeri Matti Vanhanen (vastauspu-heenvuoro): Arvoisa puhemies! Kalleusluoki-tuksen poisto: Olen samaa mieltä siitä, että ei sitäkannata tämmöisessä perinteisessä mielessä aja-tella, onko se joku tasokorotus vai ei, korvaako

se jotain muuta vai ei. Se on vaan se muutos, jokatehdään, ja se merkitsee noin kolmelle neljäs-osalle eläkeläisistä 20 euron korotusta nykyti-laan, niin että se on aitoa rahaa, joka tulee lisäyk-senä, eikä se ennakoi varmaankaan mitään muu-ta, tehdäänkö joitakin muita muutoksia. Mutta selisää näiden eläkeläisten osalta 20 eurolla eläket-tä ja siinä mielessä on hyvin myönteinen päätös.

Ed. Risikko, kokoomuksen ryhmäpuheenvuo-ron käyttäjä, sanoi, että oppositio kysyy. Kyllänäin on, mutta silloin kun te ryhmäpuheenvuo-rossa arvostelette hallituksen tekemää 12 euronkorotusta ja sanotte, että ettäs kehtaatte, niin onjotenkin kohtuullista odottaa, että saisimme tie-tää myös siitä, mikä on teidän ehdotuksenne, kunte ette ryhmäpuheenvuorossa, ette puolueenneseniorikannanotossa ettekä myöskään varjobud-jettiesityksessä esitä yhdenkään euron korotustakansaneläkkeisiin. Olisi aika helppo vastata, esi-tättekö vai ette, koska kyllähän näillä on tietystivaikutusta, kun arvioidaan, keiden kanssa yhtei-siä kantoja pystytään aikaansaamaan.

27 Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatai-nen (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhe-mies! Ed. Lapintielle: Ensinnäkin tuo kuntakal-leusluokituksen poistohan tehtiin kehyspäätök-sessä, tämä ratkaisu, ja sen jälkeen tuotiin edus-kunnalle lakiesitys, jossa nimenomaan esitetään,että siitä luovutaan. Se tulee tarkoittamaan sitä,että enimmillään 20 euroa nyt näissä kunnissa,joissa on tämä toinen kalleusluokitus, kansanelä-ke tulee nousemaan 2008, ja kuten pääministeritotesi siitä, miksi se alkaa 2008; halutaan pitääkehyksistä kiinni ja sillä turvata talouden vaka-us. Kyllä pitää osata aikatauluttaa myös asioita.

Ed. Risikko vielä tästä indeksistä kyseli. Olisiaika erikoinen asia, että tehtäisiin näin nopeallaaikataululla taas uudenlaisia muodostelmia tä-hän indeksiin.

Minä täältä katselin näitä puheenvuoroja ai-emmasta eduskunnasta, ja täällä 12. päivä helmi-kuuta silloinen ministeri Perho totesi: "Täällä onnoussut esille taas kerran tämä indeksikysymys,ja jokainen ymmärtää sen, että se on olennainenosa niitä toimenpiteitä ja ratkaisuja, joilla pitkäl-lä tähtäimellä eläkejärjestelmän rahoituksellinenkestävyys turvataan." Olen samaa mieltä. Tätäkulutuskoria kyllä on selvitelty, siinä ei olennai-sia eroja ole löytynyt, mutta ainahan on mahdol-lista selvitellä sitä uudelleenkin. (Ed. Zysko-wicz: Onko tämä lupaus?)


Täällä sitten puhuttiin pelkällä kansaneläk-keellä elävien asemasta ja siitä, että se ei ole hää-vi. Kyllä pientä kansaneläkettä saavalla, vaikkasaisi siihen tukea, asumistukea jne., päälle, kutenyleensä tapaus onkin, silti se tulo tietysti on pie-ni, ja valtaosahan heistä on yli 75-vuotiaita yksinasuvia naisia. Mutta heidänkin kohdallaan tilan-ne on usein se, että ennen tuota 65 ikävuoden(Puhemies koputtaa) rajaa heillä ei ollut lainkaantuloja, mutta nyt on.

28 Pertti Hemmilä /kok (vastauspuheenvuoro):Puhemies! Mestarihiihtäjä Juha Mieto totesi, kunsuomalaiset eivät oikein menestyneet isoissahiihtokilpailuissa, että hiihto on ulkoilulaji ja pi-täisi käydä vähän ulkoilemassa. Minä totean nyt,herra pääministeri, että pitäisiköhän teidänkinkäydä vähän ulkoilemassa ja mennä eläkeläistenkeskelle ja kysyä heiltä, miten heidän ostovoi-mansa on kehittynyt taikka miten he kokevat in-deksin oikeudenmukaiseksi tai kokevatko he,että verotus on yhdenmukainen muun väestönkanssa. Menkää heiltä kysymään, niin te kuulet-te sitten vastauksen. Älkää hyvässä tahdossa-kaan tulko tänne eduskuntaan ja kysykö opposi-tiolta. Oppositio välikysymyksellä kysyy teidäntoimenpiteitänne. Vastatkaa meille.

29 Mikko Immonen /vas (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa puhemies! On tietysti hauskaa se,että tämä kalleusluokituksen poisto on tullut ai-nakin keskustelussa nyt yhdeksi osaksi eläkeko-rotusta. Siihen samaan sarjaan sitten odottelin johallituksen vastausta: tulee halpakaupat, kaikkimuut, Punaisen Ristin avut, työttömien ruokalat,joilla saadaan sanottua, että kyllä eläkeläisten tu-lotaso on nyt noussut, kun kaikki tämä tähän nip-puun pistetään. Ehdottomasti on saatava kansan-eläkkeen tasokorotus, koska sillä on sitten paljonsuurempi merkitys.

Pääministeri yhtyi vasemmistoliiton näke-myksiin ja vaatimuksiin suurin piirtein, niin ettätässä on homma hoidettu. Olen kohtalaisen iloi-nen siitä, koska meillä sanotaan täällä muun mu-assa näin, että työeläkkeet ovat niin paljon jää-neet jälkeen ja vaatisi todella kymmenien euro-jen korotusta. Niin että jos tämä nyt oli äsken lu-paus, niin kyllähän semmoinen lupaus on muka-va ottaa sitten vasemmistoliitonkin vastaan, joskäytännössä se tarkoittaa noin 100 euron koro-tusta. (Puhemies koputtaa) Kysynkin: Tuleeko setällä hallituskaudella?

30 Päivi Räsänen /kd (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Tällä vaalikaudella on alen-nettu veroja yli 3 miljardin eurolla, ja vielä ensivuonnakin aiotaan lähes 600 miljoonaa euroa ke-ventää. Kysyn nyt hallitukselta: Eikö veronke-vennysvarasta olisi voitu edes osa lohkaista elä-keläisten ostovoiman tuntuvampaan parantami-seen eli nimenomaan tuon kansaneläkkeen tasonkorottamiseen? Kristillisdemokraatithan esittä-vät omassa vaihtoehtobudjetissaan ensi vuodel-le, että 20 eurolla tuota tasoa korotettaisiin.

Aika monessa puheenvuorossa on tehty täälläesityksiä tulevalle vaalikaudelle, ja sekin on tokitärkeää pohdiskelua, mutta kuuluu enemmänvaalikeskusteluihin. Välikysymys on osoitettuVanhasen hallitukselle, ei vaalien jälkeiselle hal-litukselle, ja siksi olisi tärkeää keskittyä nyt tällävaalikaudella tehtäviin toimiin. (Puhemies ko-puttaa) Siinä mielessä pääministeri Vanhanen onoikeassa, että vastuullinen oppositiopuolue ker-too myös omat vaihtoehtonsa.

31 Jukka Gustafsson /sd (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa puhemies! On syytä todeta, että pää-ministeri on virkeällä tuulella, koska kyllähän tä-män iltapäivän merkittävin poliittinen huomio,jumbouutinen, on se, että kokoomuksella ei to-dellakaan ole mitään esitettävää ja sanottavaakansaneläkkeen tasokorotuksen kohdalta. (Väli-huutoja kokoomuksesta) — Voin teille todeta nytsen, että kun olette markkinoineet itseänne kes-kustaoikeistolaisena puolueena, niin ottakaa nytse keskusta siitä pois. Te siis paljastatte oman po-liittisen luonteenne suhtautumisessa kaikkeinpienituloisimpiin ihmisiin. (Ed. Zyskowicz: Ei setarkoita kepua!)

Ed. Uotilan kanssa olen samaa mieltä (Ed.Perho: Mitäs se SDP lupasi?) siltä osin, että kyllätämä hallituksen hyvin tiukka sitoutuminen ke-hysajatteluun on (Puhemies koputtaa) merkinnytsitä, että tässä loppumetreillä sen kaltaisia panos-tuksia, mitä olisi pitänyt näihin eläkeläiskysy-myksiin tehdä, tämä kehysbudjetointi ei ole mah-dollistanut ja kovat paineet siirtyvät sitten halli-tusohjelmaneuvotteluihin vaalien jälkeen.

32 Maija-Liisa Lindqvist /kesk (vastauspu-heenvuoro): Arvoisa puhemies! On erittäin tär-keää keskustella eläkeläisten taloudellisen ase-man parantamisesta, ja siksi (Ed. Zyskowicz: Sil-lähän se paranee!) tämä on paikallaan. — Silläse saattaa parantua, koska mitä enemmän me

Tiistaina 19.9.200634 86/2/33

keskustelemme, sitä enemmän me saatammelöytää myös niitä yhteisiä näkemyksiä, millä tätätilannetta hoidetaan. (Ed. Pulliainen: Rahasta täs-sä on kysymys!) — Kyllä.

Ymmärrän hyvin niitä ihmisiä, jotka menettä-vät luottamuksensa politiikkaan. Täällä ovat ko-koomus ja vasemmistoliitto muun muassa pohja-osasta puhuneet (Ed. Zyskowicz: Hyssälän lupa-ukset on otettu todesta!) nyt, ja he itse leikkasi-vat vuodesta 96 vuoteen 2001, sen välin leikka-sitte, ja vasemmistoliitto joka puheenvuorossaantuo tämän pohjaosan esille. (Ed. Zyskowicz: Kaite palautitte sen, ed. Lindqvist?) Eikä eläkeläisel-le merkitse varmaan yhtään mitään, mistä tuutis-ta raha tulee, vaikkapa silloin, kun kuntien kal-leusluokitusta muutetaan. Heille on tärkeää, ettäse 20 euroa tulee.

33 Ben Zyskowicz /kok (vastauspuheenvuoro):Arvoisa herra puhemies! Pääministeri kaipailikokoomukselta ohjelmallisia julistuksia. Tässäse ongelma, pääministeri Vanhanen, onkin, ettäkepulta kyllä tulee näitä ohjelmallisia julistuk-sia, ja mitä lähempänä vaaleja ollaan, niin sitäenemmän ja parempia, mutta teot ratkaisevat, jateot ovat siinä, että te annoitte 5 euroa syyskuunalusta. Kun kysyitte kokoomuksen kantaa, katso-kaa eduskunnan pöytäkirjoja. Äänestimme 15:täeuroa, joka oli oma esitys, ja sen kaaduttua ää-nestimme 20:tä euroa, joka oli kristillisdemo-kraattien esitys. Opposition kritiikki on täysinperusteltua, varsinkin kun ottaa huomioon nehulvattomat lupaukset, joita puolueenne, päämi-nisteri Vanhanen, ei pelkästään Hyssälä, vaanpuolueenne, antoi eläkkeensaajille ennen vaale-ja. Missä on elintarvikkeiden arvonlisäveroalen-nus? Missä pohjaosan palautus? Missä taitetunindeksin poistaminen? Missä tuntuva korotuskansaneläkkeeseen? Kaiken tämän te lupasitteeläkkeensaajille vaalien alla. Mitään tästä te etteole toteuttaneet.

34 Astrid Thors /r (vastauspuheenvuoro): Vär-derade talman! I Sverige vann moderaterna valetunder devisen "nya moderaterna". Man kan frå-ga om vi här upplever "nya samlingspartiet" sominte har konkreta förslag.

Till ledamot Soini vill jag säga att lyckligtvisså har vi ett läge där EU har medfört att av till ex-empel pensionärer som åtnjuter utländsk pen-sionsinkomst kommer att uppbäras betydligt

mindre sjukförsäkringsavgift på basis av det såkallade Rundgrenfallet och dess fortsättningar.

Men det är klart att man skall vara ödmjuk iden här situationen, och den riksdagsledamotsom inte vet vilket tryck det finns på pensionärer-nas utkomst när bostadskostnaderna har stigit,den ledamoten känner förstås inte till det verkli-ga läget.

Därför tycker jag att det är riktigt att regering-en har satsat på att höja bostadsbidraget och sam-tidigt också på att gå in för det här specialvårdbi-draget som ministern nämnde. Jag tycker att dethär har varit något som vi i det läget som vi nuhar med den nuvarande lagstiftningen har inrik-tat på dem som har det största behovet.

Samalla noteeraisin ministeri Haataisen lupa-uksen harkita sen selvittämistä, miten kulutusko-ri kohdentuu, koska sehän on mielenkiintoistasiinä yhteydessä, että kun alkoholikustannuksetmenivät alas, niin se vaikutti myöskin siihen, ettäsitten ei kansaneläkkeitä korotettu vastaavasti.Minun mielestäni tämä on ihan tutkimisen ar-voista.

Vielä ed. Soinille toteaisin vaan, että on hyvä,että EU pakottaa meidät hoitamaan oikeudenmu-kaisesti myöskin niiden asioita, jotka nauttivateläkkeitä muualta, koska tämmöinen kaksoisve-rotus, mitä on ollut, johtaa siihen, että suomalai-set eläkkeensaajat eivät voi Haaparannasta esi-merkiksi muuttaa takaisin Suomeen.

35 Esko-Juhani Tennilä /vas (vastauspuheen-vuoro): Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri,oletteko te arjesta täysin vieraantunut vai mistäon kysymys, kun te kehua retostatte 5 euron ko-rotusta 500 euroa kuukaudessa saaville kansan-eläkeläisille? Se on pelkkä almu, eihän se autamitään käytännössä, sehän on almu. Minusta mi-nisteri Liisa Hyssälä on ennen vaaleja, siis ennenviime vaaleja, ollut todellisuustajuisempi, kunon puhunut siitä tarpeesta, joka todellisuudessaon olemassa. (Ed. Kankaanniemi: Hyssälälleaplodit!)

Tässä ed. Zyskowicz käytti sanaa, että on hul-vaton vaatimus, kun on vaadittu 300 euron koro-tusta pelkkään kansaneläkkeeseen. Onko teidänmielestänne hulvatonta vaatia 500 euroon 300 li-sää? (Ed. Zyskowicz: Kyllä!) Pitää rakentaa tie-tenkin ohjelma, miten siihen päästään. Sen tyyp-pinenhän tämän ohjelman pitäisi olla, että niillepienituloisimmillekin jonkinlainen toimeentulo


rakennetaan. Miten 800 euroa voi olla hulvatontavoite?

36 Jyrki Katainen /kok (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Riksdagsledamot Thors sadeatt samlingspartiet har inga konkreta förslag.Elikkä meillä ei olisi yhtään konkreettista esitys-tä eläkepolitiikkaan. Jos kuunteli ed. Risikonryhmäpuheenvuoroa, siinä oli ensinnäkin vero-tuksen oikeudenmukaistaminen eli yhdenmu-kaistaminen eläkkeensaajien ja palkansaajienkohdalla, toiseksi parempi, tässä päivässä kiinnioleva indeksi, joka siis korottaa eläkkeitä senmukaan, mitä eläkkeensaajat kuluttavat, elikkäparempi elinkustannusindeksi ja kolmanneksikaikkein vaikeimmassa asemassa olevien eläk-keensaajien hoitotuki, jotka ovat monesti kan-saneläkkeen varassa eläviä yksin eläviä naisia.Tässä muutama konkreettinen avaus eläkepoliit-tiseen keskusteluun tämän perinteisen jähnäämi-sen sijaan.

Toivoisin, että myös keskusta vastaisi, miksise ei ole tuonut tämän hallituskauden aikana yh-tään viime vaaleissa lupaamaansa uudistusta.

37 Osmo Soininvaara /vihr (vastauspuheen-vuoro): Arvoisa puhemies! Haluan ensinnäkinhuomauttaa, että se, mitä ed. Löv halusi täällätehdä — sama ed. Löv, joka ei ymmärtänyt, mi-ten ed. Pulliainen rahoittaa oman esityksensä —ja ed. Pulliaisen esitys ovat täsmälleen samat esi-tykset. Ed. Pulliainenhan esittää tässä, että koro-tetaan vain täyttä kansaneläkettä ilman että se sit-ten vaikuttaa niihin, jotka saavat työeläkettä. Elä-ke täytyy silloin muuttaa vähimmäiseläkkeeksi,jotta pieni työeläke nyt ei sentään pienentäisi ko-konaiseläkettä.

Tämä vasemmistoliiton ajatus käyttää rahaasiten, että se sirotellaan kaikille kansaneläkettäsaaville, maksaa kahdeksan kertaa enemmän. Joshaluaa antaa rahaa kaikille, ei anna sitä kunnollakenellekään. Jos me haluamme poistaa eläkeläis-köyhyyden tästä kokonaan, niin me katkaisem-me tämän yhteyden. Se, että meillä halutaan ainapitää tiukka hajurako ansioköyhien ja perus-köyhien välillä, johtaa siihen, että köyhyyttä eipoisteta koskaan.

Sitten on kyllä sanottava, että minusta opposi-tioltakin voi vaatia jotakin johdonmukaisuutta, jakun kuuntelin ed. Risikon puheenvuoron, niin eise hirveästi muistuttanut sitä kokoomusta, jonkakanssa esimerkiksi eläkeratkaisuja on tehty. On

todettava, että tuommoinen eläkeläisten indeksi-kori on laskettu, sitä seurattiin pitkään ja kun seindeksi nousi huomattavasti hitaammin kuinmuut indeksit, sitä ei koskaan otettu käyttöön.Se, mitä kokoomus nyt ehdottaa, olisi eläkeläis-ten kannalta erittäin huono ratkaisu.

38 Minna Lintonen /sd (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysministeriTuula Haataisen puheenvuoro oli erinomainensiihen nähden, miten erikoisesti välikysymyksensanat oli aseteltu. Välikysymyksestä on aika vai-kea saada selvää, mihin sillä loppujen lopuksipyritään, mutta se on ihan ymmärrettävää. (Ed.Sarkomaa: Eläkeläisten aseman parantamiseen!)Kokoomuksen ja vasemmistoliiton näkemyksetpoikkeavat niin kuin yö ja päivä toisistaan, ja josniitten pitäisi yrittää jotenkin löytää toisensa, niinvaikeatahan se on.

Mutta tässä kysytään, kun eläkeläisten arki-päivän sujumiseenhan se vaikuttaa, minkälaisiapalveluja ja millä hinnalla yhteiskunta heille tar-joaa, minkälaiset palvelut tulevaisuudessa eläke-läisillä on. Minä kysyisin sen takia pääministeril-tä: Onko kunta- ja palvelurakennehanke tulossalokakuussa tänne saliin keskusteltavaksi?

39 Seppo Lahtela /kesk (vastauspuheenvuoro):Arvoisa herra puhemies! Välikysymyksen aiheoli kyllä taiten valittu. Hallituksen vastaus oli ta-vanomainen eikä tehnyt mitään järkytystä tähänasiaan.

Mutta sitä olisin odottanut hallituksen rivistä,että joku olisi sanonut, että tässä vasemmistolii-ton vaatimaan tapaan pitää aloittaa keskustelueläkeuudistuksesta, jossa nämä kytkennät pure-taan ja köyhimmille, vain pelkkää kansaneläket-tä saaville, taataan semmoinen tulotaso, jolla hetulevat toimeen. Tätä odotan ja tätä odottaisin.Tämä on äärettömän paljon tärkeämpi asia kuinlahja- ja perintöverouudistus, joka sekin on tär-keä, mutta tämä koskettaisi tulevaisuuden kan-saa sekä myöskin kaikkia tulevaisuuden eläkeläi-siä. Miksi ei oteta asiaa esille, miksi ei kes-kustella?

40 Eero Akaan-Penttilä /kok (vastauspuheen-vuoro): Arvoisa puhemies! Siteeraan Tilastokes-kusta ja sen lisäksi myöskin Eläketurvakeskustaenkä puhu omia mielipiteitäni.

Ensinnäkin eläkkeen tarkoitus präntättynä tä-hän Eläketurvakeskuksen pieneen vihkoseen on

Tiistaina 19.9.200636 86/2/41

"turvata aiemmin saavutettu kulutustaso eläk-keelle siirtymisen jälkeen". Näin ei ole tapahtu-nut Tilastokeskuksen tietojen mukaan. Tuore kir-janen kertoo aivan toisenlaista tekstiä, lainaansitä kohta.

Mutta sitä ennen sanon vaan, että on kurjaa,että ministeri sanoo täällä, että oppositio kikkai-lee. Te itse kikkailette nyt vastauksessanne, mi-nisteri Haatainen, tai te ette tunne Tilastokeskuk-sen tekstiä, jossa sanotaan näin: "On selvää, ettäkehitys on viime vuosina ollut erityisen epäsuo-tuisaa ikääntyneille. Ikääntyneiden elinkustan-nukset ovat nousseet valtaväestöä nopeammin."Ja lisäksi vielä: "Mitä vanhemmista ikäryhmistäon kysymys, sitä suuremmat ovat elintarvikkei-den ja asumisen kulutusosuudet, laskettiinpa nemillä menettelyllä tahansa. Näin ollen ovatikääntyneiden elinkustannukset nousseet valta-väestöä nopeammin viimeisen kolmen vuodenaikana."

Sen takia on tietysti miellyttävää, että te yh-dessä sivulauseessa myönsitte, että on hyvä tätäindeksiasiaa tutkia. Toivon, että hallitus ryhtyysiinä toimenpiteisiin, kun ministeri niin lupaa.

41 Markus Mustajärvi /vas (vastauspuheen-vuoro): Arvoisa herra puhemies! Hallituspuolu-eitten edustajat kertovat mielellään, mitä paran-nuksia eläkeläisille on tulossa seuraavan halli-tuksen aikana, ja jos istuvan hallituksen saavu-tukset ovat sitä, mitä ovat, sen kyllä ymmärtää.

Mutta tasapuolisuuden nimissä silloin pitääkyllä puhua myös siitä, minkälaisia uhkia nou-see esille tulevina aikoina, ja niitä kyllä riittää.Jokin aika sitten istui palvelumaksutoimikunta,joka esitti palvelumaksukattojen korottamista japalvelumaksujen maksuperusteitten muuttamis-ta. Esitys haudattiin yli vaalien, mutta nostetaanmukaan jo seuraaviin hallitusneuvotteluihin.Tässä kuntatalouden tilassa se tietää vääjäämättäankaraa lisärasitusta eläkeläisille, jotka näitä pal-veluita käyttävät kaikkein eniten.

Arvoisat ministerit, miksi te tästä asiasta olet-te niin hiirenhiljaa, kun kuitenkin muuten kehut-te kaikilla tulevilla teoilla ja tulevilla ansioilla?

42 Sari Sarkomaa /kok (vastauspuheenvuoro):Arvoisa herra puhemies! Kyllä pääministerilletäytyy sanoa, että tämä ei ole hallituksen kysely-tunti, vaan kysymys on hallituksen luottamuk-sesta. Olemme tottuneet siihen, että valtiova-rainministeri Heinäluoma on hyvin ylimielinen,

mutta että tekin, pääministeri! Näyttää siltä, ettähallitus on suoristanut rivit ja hyvin ylimielisestisuhtautuu eläkeläisten kysymykseen. (Ed. Gus-tafsson: Debattiahan tämä on puolin ja toisin!)Hallituksella on yksi periaate yli muiden: eläke-läisille annettuja lupauksia ei tarvitse pitää. Siltätämä näyttää. Ihmettelen kovasti teitä, pääminis-teri Vanhanen, kun te moititte kokoomusta siitä,että me emme tee samanlaisia lupauksia kuinkeskusta on tehnyt. Siinä te olette aivan oikeas-sa. Me emme tee sellaisia lupauksia, joista meemme aio pitää kiinni. (Ed. Moilanen-Savolai-nen: Esityksiä!)

Me olemme esittäneet, että kansaneläkkeen ta-sokorotukset ovat olleet riittämättömiä, niihintäytyy palata. Se oli selkeästi ed. Risikon pu-heenvuorossa. (Ed. Soini: Miksi ette ole tehneetehdotuksia?) Totesimme, että eläkeindeksientäytyy olla sellaisia, että ne turvaavat eläkeläis-ten ostovoiman. Me totesimme, että ikäihmistenpalvelujen pitää olla sellaisia, että ikääntyvät ih-miset voivat turvallisesti asua kodissaan, ja sit-ten kun he eivät kotonansa enää voi asua, laitos-hoito on inhimillistä.

Totesimme myöskin, että verotuksen pitääkohdella tasa-arvoisesti eläkeläisiä. Ihmettelen,pääministeri Vanhanen, että te tätä viimeistä asi-aa paheksuitte ja ihmettelitte, että kokoomus onhuolissaan siitä, että eläkeläisiä verotetaan enem-män. Toivoisin näihin asioihin vastausta, päämi-nisteri Vanhanen.

43 Sari Essayah /kd (vastauspuheenvuoro): Ar-voisa puhemies! On paljon muisteltu menneitä jaluvattu tulevia, mutta onneksi Turun Sanomissakeskustan puoluesihteeri Jarmo Korhonen ker-toi, mistä johtuu se, että istuva hallitus ei ole kor-jannut budjetissa kansaneläkeindeksiä. Korho-nen kirjoittaa seuraavalla tavalla: "Keskustan ta-voitteet olivat esillä esittämälläni tavalla - -. Niis-sä vaadittiin eläkeläisten aseman korjaamista,kansaneläkeindeksin muuttamista työindeksiksi- - ja veteraanien aseman parantamista." Sittenhän toteaa: "Tämä lista toteutuu ensi vuoden bud-jetissa kaikilta muilta osin paitsi eläkeindeksinosalta. Siitä ei löytynyt poliittista yhteisymmär-rystä." Vielä hän toteaa kirjoituksensa lopussa,että nyt ei siis löytynyt poliittista yhteisymmär-rystä rakenteellisen muutoksen tekemiseen.

Ministeri Haatainen, tekö olitte se, joka torp-pasi tämän keskustan hyvän aikeen muuttaa tämäindeksi, vai oliko se kenties Rkp? Mitä mieltä te


olette siitä, että keskustan maakuntalehdessä ker-rotaan, että kyllähän keskusta tekisi nämä muu-tokset, mutta kun te sosialidemokraatit ja pahaRkp vastustatte kaikin voimin hallituksessa? (Ed.Zyskowicz: Ed. Gustafssonin kädenjälki!)

44 Unto Valpas /vas (vastauspuheenvuoro): Ar-voisa puhemies! Välikysymys koskee myös keh-nosti hoidettuja vanhusten palveluja. Näiden pal-velujen on sanottu olevan monin paikoin rempal-laan. Vanhukset ovat osittain heitteillä. Tämäntakia on monelta eri taholta esitetty myös van-huspalvelujen saatavuuden ja laadun valvontaanvanhusasiainvaltuutettua. Arvoisa ministeri Haa-tainen, kertokaa nyt selvästi: Aiotteko ryhtyä toi-miin, että tällainen vanhusasiainvaltuutettu tul-laan Suomeen myös saamaan? Ruotsissahan täl-lainen jo löytyy.

Arvoisa puhemies! Kokoomus näyttää osoitta-van eläkeläisille nollalinjaa. Tätä on täällä ihme-telty. Minusta tässä ei ole mitään ihmettelemistä,tämä on ihan johdonmukaista kokoomuksen oi-keistopolitiikkaa eli ei luvatakaan mitään eläke-läisille.

45 Suvi Lindén /kok (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Ministeri Haatainen, totesit-te, että vanhusten hyvinvointi on kokonaisuus.Näinhän on, kysymys ei ole vain kansaneläk-keen tasosta, vaan monista eri toimenpiteistä,joilla vanhuksille turvataan inhimillinen van-huus, ja näitä toimenpiteitä kokoomus omassaryhmäpuheenvuorossaan esitteli.

Hallituksella oli varmaankin hyvä tarkoitusparantaa omaishoitoa, kun annoitte lain eduskun-nalle, mutta ilmeisesti ja valitettavasti se on olluttäynnä porsaanreikiä, koska vaikutukset ovat ol-leet ihan päinvastaisia: omaishoitajien määrä onvähentynyt ja omaishoidon tuen taso pudonnutmonissa kunnissa. Ensi vuoden budjettiin esität-te yhtä vapaapäivää lisää omaishoitajille. Arvoi-sa hallitus, ennen kuin yksi vapaapäivä lisää lu-vataan, olisi tärkeää huolehtia siitä, että jo nytlaissa olevat vapaapäivät voidaan pitää. Liianmonessa kunnassa omaishoitajat eivät kykeneedes niitä kolmea päivää pitämään, jotka heilleon laissa säädetty. (Puhemies koputtaa)

Eilen Vanhustyön keskusliitto julkisti tutki-muksen, joka on erittäin (Puhemies koputtaa)mielenkiintoinen siltä osin, että omaishoidollatodella saataisiin paljon säästöjä aikaiseksi. Ai-kooko hallitus tuoda korjatun esityksen vielä

tällä vaalikaudella eduskuntaan, jotta nämä por-saanreiät voidaan tukkia?

Toinen varapuhemies: No niin, ja nyt vähäntiukempaa aikaraameissa pysymistä kaikiltaedustajilta!

46 Raimo Vistbacka /ps (vastauspuheenvuoro):Arvoisa herra puhemies! Täällä on paljon puhut-tu keskustapuolueen ehdokkaitten kirjoituksistaja lupauksista. Tähän voisi vain todeta, arvoisapuhemies — en muista ihan ulkoa sitä, millä ta-voin pääministeri totesi Porin seminaarissa, oli-ko se jotenkin tähän suuntaan — että keskustanehdokkaitten vaalilupauksista ei kannata oikeinpaljon välittää, ainakaan silloin, kun päätöksiätehdään. Jotenkin tähän suuntaan se oli.

Arvoisa puhemies! Ministeri Haatainen puhuiaika hyvin nimenomaan siitä, mitä voimaperäi-sesti on tehty. Mutta se ei käytännössä toteudu,niin kuin ed. Lindén täällä totesi, eri kunnissa onerilainen käytäntö. Eli minun tulkintani on, ettäme olemme perustuslain vastaisessa tilanteessa.Perustuslain 6 §:hän sanoo, että ihmisiä on koh-deltava tasavertaisesti lain edessä. Tällä hetkellätilanne on todella käsittämätön eri kuntien osal-ta. Ainoa keino siihen on, että lainsäädännössäpitää antaa subjektiivinen oikeus eli velvoittavaoikeus siitä, että kunnat joutuvat tarjoamaan näi-tä palveluja.

47 Inkeri Kerola /kesk (vastauspuheenvuoro):Arvoisa herra puhemies! Tulkitsen tätä keskuste-lua niin, että se haaste, minkä keskustan ryhmä-puheenvuorossa ed. Juha Rehula jätti, on otettuvastaan. Nimittäin sekä oikealta että vasemmaltaon esitetty juuri sitä mallia, mikä omasta mieles-tänikin istuu tähän välikysymyskeskusteluun.Elikkä kun katsomme kansaneläkkeellä olevienryhmää, niin sehän koostuu erittäin monenlaisis-ta ihmisistä ja ihmisryhmistä. Tälle ryhmälle sa-moin kuin erittäin pientä työeläkettä saaville oli-si meillä ensiarvoisen tärkeää etsiä niitä toimen-pidekokonaisuuksia, joilla voimme parantaa täl-laisten ihmisten asemaa. Kysynkin: Näkeekö mi-nisteri Haatainen, että tällaiselle ryhmätarkaste-lulle, niin sanotulle täsmätarkastelulle, olisitilausta?

48 Jouko Skinnari /sd (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Eläkeläiset kun eivät ole tu-lopoliittisessa ratkaisussa mukana, niin silloin

Tiistaina 19.9.200638 86/2/49

politiikan tehtäväksi jää näitä eläkeasioita hoi-taa. Täällä kysyjienkin ryhmittymissä on ollut ti-laisuus, kokoomuksella 16 vuotta ja vasemmisto-liitossa 8 ja vihreilläkin melkein yhtä montavuotta, laittaa näitä asioita kuntoon. Mutta var-maan eläkeläisiä ei kiinnosta kauheasti tämämeidän kinastelumme, vaan se, mitä käytännös-sä tapahtuu. Kaikista ponnisteluista huolimattaon tosiasia se, että kun on pieni palkka, on pienieläke. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että hei-kossa asemassa eivät ole ainoastaan kansaneläk-keen varassa olevat, vaan myöskin ne, jotka saa-vat pientä työeläkettä.

Olisin oikeastaan kysynyt sitä, mistä olen vii-me vuosina kantanut huolta. Kun tämä lama tuli1990-luvun alussa ja sen jälkeen on ollut satoja-tuhansia suomalaisia, jotka välillä ovat olleet pät-kätöissä, välillä eivät missään töissä, ja saavattyömarkkinatukea, joka ei kerrytä eläkettä lain-kaan, niin (Puhemies koputtaa) miten näitten ih-misten eläketurvaan tulevaisuudessa on suhtau-duttava?

49 Olli Nepponen /kok (vastauspuheenvuoro):Arvoisa herra puhemies! Tosiasia on, että eläk-keensaajien ostovoima ei ole seurannut sitä kehi-tystä, mikä hinnoissa on. Tarvitaan keinoja, joil-la sitä parannetaan, verotuksen keinoin ja sittenjuuri tällä indeksillä, millä katsotaan iäkkäämpi-en ihmisten eläkkeiden kertymä. Siihen on löy-dettävissä keinoja. Täällä Tilastokeskus antaa joselviä viitteitä siitä, vuoden 2002 jälkeen kehityson merkittävästi ollut erilainen kuin muilla.

Mutta sitten meillä on suuri joukko niitä, jot-ka ovat pienen työeläkkeen varassa, iäkkäämpiä,tai pelkän kansaneläkkeen varassa. He eivät oletottuneet menemään sossun luukulle niin kuin tä-män päivän nuoret ensimmäiseksi, kun ei edespalkkaakaan ole tullut. Heihin pitää kohdistaaerityisiä toimenpiteitä, erityisiä toimenpiteitä, jaetsiä ne ihmiset. Tästä varmasti ei kukaan ole erimieltä. Tätä tarvitaan.

50 Pentti Tiusanen /vas (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Eläkeläiset ja vanhemmat ih-miset ovat ne, jotka ovat tämän maan rakenta-neet. Kuitenkaan hallituksen teot eivät tätä sillätavalla tunnista, että minkäänlaista kiitollisuuttaheille olisi osoitettu. Ministeri Haataisen ensim-mäinen puheenvuoro oli hiukan kuin Tuntemat-tomasta sotilaasta, kun Hietaselle vastattiin ja

lyötiin rätingit eteen, ettei voi olla nälkä: niin pal-jon on tehty hyvää, vaikka itse eläkeläiset eivätole tätä kuitenkaan omassa elämässään kokeneet.

Totean vielä, että palvelujen tila tulee esilleesimerkiksi siinä, että tänään kello 11 KotkassaKotkansaaren sairaalan Tehyn ja Superin jäsenetmarssivat sairaalasta ulos vastalauseena niillepyrkimyksille, jotka kohdistuvat tämän sairaalanlopettamiseen, joka on taloudellinen tahto, talou-dellisista syistä halutaan tehdä näin. Tämä on ny-kypäivää ja todellisuutta.

51 Sirpa Asko-Seljavaara /kok (vastauspu-heenvuoro): Arvoisa herra puhemies! MinisteriHaatainen kehui kovasti kuntien talouden nyt pa-ranevan. Voitteko nyt taata, että ensi vuonnamyös omaishoidon tuki maksetaan ja palvelutar-peen arviointi tapahtuu? Minulla on tässä valtio-varainministeriön laskelma siitä, mitä sosiaa-lialan kehittämishankkeet maksavat lisää kunnil-le ensi vuonna. Menot tulevat olemaan 51 mil-joonaa ja valtionapu siitä puolet, eli kunnat jou-tuvat maksamaan 33 miljoonaa lisää. Onko kun-nilla tähän varaa?

52 Klaus Pentti /kesk (vastauspuheenvuoro):Arvoisa herra puhemies! Opposition tekemä vä-likysymys ja sen aihe on todella tärkeä, ja on pai-kallaan, että siitä keskustellaan. Kuitenkaan, kunnäitä opposition puheenvuoroja on kuunnellut, eiole kuulunut kovin yhtenäisiä ja selkeitä kannan-ottoja, miten näitten nimenomaan pientä eläkettäja pienintä eläkettä saavien ihmisten asemaa voi-taisiin parantaa. (Välihuutoja) — Mutta siitähuolimatta kuitenkin odottaisi jonkinlaisia ehdo-tuksia ja konkreettisia avauksia, mitä voitaisiintehdä. — Ja kun katselee taaksepäin, niin kunnämä oppositiopuolueet ovat hallituksesta käsinasioita hoitaneet, niin eipä sieltäkään kovin pal-jon näyttöjä löydy.

Se on totta, että nämä kansaneläkkeiden taso-korotukset ovat pieniä, ja varmaan, minä uskon,meidänkin ryhmässämme isompia korotuksiamielellään otettaisiin hallituksen esityksinä vas-taan. Hyvä, että edes tällaisia. Näitä on moitittu,että ne ovat pieniä ja niitä joutuu häpeämään,mutta pidän hyvänä, että on sellaisiakin korotuk-sia saatu. Näen, että asian korjaamiseksi kyllämeidän pitäisi puuttua tähän kansaneläkeindek-siin ja sitoa se TEL-indeksiin. Yhdyn näihin ruo-an arvonlisäverokannanottoihin.


53 Maija Rask /sd (vastauspuheenvuoro): Ar-voisa herra puhemies! Hallituspuolueiden edus-tajat ovat yksityiskohtaisesti kertoneet, mitäkaikkia hyviä asioita eläkkeensaajille on tehty, jaoppositiopuolueen edustajat ovat taas vähätel-leet kaikkia näitä tehtyjä asioita ja samaan hen-genvetoon luvanneet tuplasti enemmän.

Arvoisa puhemies! Minusta suurin huoli onniistä noin sadastatuhannesta pelkällä kansan-eläkkeellä elävästä ihmisestä, joista suurin osa onnaisia. Siinä tilanteessa, jossa ihminen on vähä-varainen ja sairas, tilanne mielestäni on kaikkeinpahin. Siksi ennen kaikkea tuota hoitotukea pitäi-si lisätä.

Sitten, arvoisa puhemies, sellainen huomio tä-män salin työskentelystä, että olen pannut mer-kille, että sosialidemokraattien minuutti tässä sa-lissa, puheaika, on 60 prosenttia kokoomuksenedustajien minuutista.

54 Petri Salo /kok (vastauspuheenvuoro): Ar-voisa herra puhemies! Pääministeri, te kesällämuistutitte varsinkin oman puolueenne kansan-edustajille Porissa, kun oli Suomi—Areena-ta-pahtuma, että yksittäiset kansanedustajaehdok-kaat puhuvat, mitä puhuvat. Minua harmittaatämä asia sen takia, että vaikka minä ymmärränkyllä, että oppositiopuolueen kansanedustajatjonkin verran ehkä lupaavat enemmän kuin mitäon konkreettista ajatella, mitä puolueohjelmissa-kin sanotaan, tämä sama soitanta jatkuu nyt tällähetkelläkin Pohjanmaalla. Hallituspuolueen kan-sanedustajat kiertävät siellä ja lupaavat ruuan ar-vonlisäveroa ja niitä samoja asioita, mistä jäivätjo kerran kiinni.

Me esitämme täällä nyt ryhmäpuheenvuoros-samme kolmea asiaa: oikeudenmukaista indeksi-järjestelmää, jossa esimerkiksi alkoholin paino-tus ei olisi niin merkittävä kuin tänä päivänä, ve-rotuksen oikeudenmukaista korjausta, koska ta-sapuolisista tuloista pitää olla samanlaiset verot,ja lisäksi tätä hoidon kehittämistä, palvelujen ke-hittämistä. Ja ymmärsin niin, että sosiaali- ja ter-veysministeri sanoi, että indeksiin voidaan pala-ta. Onko tämä nyt sitten otettava niin, että alko-holin merkitys voidaan muuttaa esimerkiksi elä-keindeksissä ja tarkistaa sitä siten, että kun alko-holin hinta laskee, niin eläkkeet eivät laske?

55 Leena Rauhala /kd (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Opposition välikysymys onihan aito ja oikeutettu, siis taloudellisen aseman

parantaminen eläkeläisille ja erityisesti pienelä-keläisille, kansaneläkkeen varassa oleville. Jatämä kysymys on hallitukselle, jossa teillä onvalta jo nyt vastata tähän, tehdä siis muutos. Enoikein pidä siitä, että aina ne muutokset esitetäänsinne vuosien taakse seuraavalle hallitukselle, jatodella, kun eläkejärjestöjen ja eläkeläisten paris-sa on, eilenkin olin tilaisuudessa, niin jos heillenäitä puheita, mitä te hallituksesta olette tuoneet,sanoisi, niin en usko, että he kokevat niitä oikeu-tetuiksi ja oikeiksi ja todellisiksi. Sen vuoksi juu-ri se, että eläkkeisiin saataisiin tuntuva korotus jasaataisiin verotusta kevennettyä, saataisiin tähänindeksiin oikeudenmukainen muutos, on todellaheidän oikeutettu pyyntönsä. Vielä kysyn: Ar-voisa ministeri, kun te sanoitte, että on (Puhe-mies koputtaa) erityisen paljon tehty, niin mikäse on se erityisen paljon?

56 Riikka Moilanen-Savolainen /kesk (vas-tauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tämänkeskustelun perusteella kyllä voi tehdä sen johto-päätöksen, että suomalainen eläkepolitiikka ei ai-nakaan opposition suunnasta ole edennyt askelta-kaan. Jos opposition mielestä nykyisen hallituk-sen toimenpiteet eivät ole riittäviä, niin en oikeinjaksa uskoa siihenkään, että heikommassa ase-massa olevien eläkeläisten asemaa helpotetaanjatkuvalla peruutuspeiliin katsomisella.

Arvoisat kokoomuksen edustajat, vaikka tämäon jo kiellettykin, niin siitä huolimatta kysyn teil-tä: Olen luottanut, että te olette tulevaisuudenpuolue, mutta mitä uutta te olette nyt tuoneet elä-kepolitiikkaan suomalaisille, veroratkaisuja,omaishoitajille lisää vapaapäiviä? Teillä oli 16vuotta aikaa toteuttaa nämä suuret innovaatiot.

Ed. Marjaana Koskinen merkitään läsnä ole-vaksi.

57 Mikko Kuoppa /vas (vastauspuheenvuoro):Puhemies! Kansaneläke on riittämätön, ja siihentarvitaan vähintäänkin se 20 euron tasokorotus.Vuoden 2004 tilaston mukaan 55 prosenttia suo-malaisista eläkkeensaajista saa alle 1 000 euroneläkettä, elikkä se on todella valtava määrä. Nytkun täällä puhutaan taitetusta eläkeindeksistä janäistä eläkerahastoista ja siitä, että pitää turvata

Tiistaina 19.9.200640 86/2/58

eläkkeitten saatavuus tulevaisuudessakin, niintaitettu eläkeindeksi on leikannut rajusti työeläk-keitä ja vuonna 2005 tämän budjettikirjan mu-kaan yli 800 miljoonaa euroa kerättiin enemmänyksityisen sektorin eläkemaksuja kuin makset-tiin eläkkeitä. Tälle vuodelle on arvioitu, että ke-rätään eläkemaksuja 1 200 miljoonaa euroaenemmän kuin maksetaan eläkkeitä. Kysyn: Mi-hin perustuu teidän laskelmanne, että työeläke-vakuutusmaksua pitää nostaa 0,2 prosenttia, kunrahastoissa on yli 100 miljardia euroa eläkeraho-ja? Mihin se perustuu?

58 Arto Satonen /kok (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Haluaisin ensin todeta ed.Moilanen-Savolaiselle, että minä en kyllä yhtäänvähättelisi sitä esitystä, että omaishoitajille luva-taan lisää vapaapäiviä. Nimittäin jos omaishoita-jat eivät jaksa tässä yhteiskunnassa tehtäväänsähoitaa, niin miten me sitten selviämme, miten mepystymme tarjoamaan niille vähävaraisille eläke-läisille sen turvatun vanhuuden, mikä on tämänyhteiskunnan tehtävä, koska heillä ei ole enäämitään toimeentulomahdollisuuksia?

Toiseksi haluaisin sanoa vielä sen, että halli-tus vähentää 4 miljoonaa euroa veteraanien kun-toutuksesta sillä perusteella, että veteraanienmäärä vähenee. Mutta olen sitä mieltä, että tälläyhteiskunnalla on kyllä varaa pitää veteraanienrahat ennallaan ja päästää yhä useampi veteraanikuntoutukseen. Siihen meillä on varmasti varaa.

59 Matti Kauppila /vas (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu eläkkeistäja indekseistä siihen malliin, että ikään kuin niis-tä tässä talossa päätettäisiin. Olen 70-luvulta läh-tien seurannut indeksien kehitystä, ja täytyymuistaa, että 1.7.62 eläkejärjestelmät tehtiin,joissa työeläkkeet ovat rahastoivia ja Kela —vaikka omalla tavallaan on sekin — on sittenerikseen. Täytyy muistaa se historia, ja sen muut-taminen tässä talossa puheilla taikka esityksilläon aika vaikeaa. Kysyisin, aikovatko nykyisetpuoluejohtajat ja nykyiset ministerit ottaa seuraa-vassa hallitusohjelmassa ja tuponeuvotteluissaesille sen, mitä täällä nyt on luvattu.

60 Sinikka Hurskainen /sd (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa puhemies! Oppositio puuttui väliky-symyksessään ainoastaan eläkeläisten taloudelli-seen tilanteeseen ja sen parantamiseen. Sen si-jaan hallituspuolueet näkevät tärkeäksi, että

taloudellisen tilanteen parantamisen lisäksi pa-rannamme myös palveluja. (Ed. Sarkomaa: Nii-tähän onkin parannettu! Kunnat ovat ahdingos-sa!) Kun olette budjetin lukeneet, varmaan näet-te, mitä parannuksia tällä sektorilla on tehty.

Pääministeri sanoi puheenvuorossaan, ettätyötä kansaneläkkeellä olevien aseman paranta-miseksi tulee jatkaa. Minä olen aivan samaamieltä. Yksi konkreettinen esitys, mikä tulevai-suudessa pitäisi toteuttaakin, olisi se, että kun ko-titaloudessa tehdystä työstä on verovähennysoi-keus, niin kansaneläkkeellä oleville, jotka eivätmaksa veroa, se subventoitaisiin jollain tavalla.

61 Raija Vahasalo /kok (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Suuret tuloerot ovat totta elä-keläisten kohdalla, ja erityisesti naiset, jotka ovatluopuneet työurasta ja jääneet kotiin hoitamaanlapsia ja kotiaan, ovat vaikeuksissa. Heille tus-kin riittää särvintä leivän päälle. 5 euron tasoko-rotus syyskuun alusta oli eläkeläisten nöyryyttä-mistä. Tätä mieltä he itse ovat. Tietävätkö hyvätministerit, mitä sillä 5 eurolla saa, paljonko sevahvistaa eläkeläisten ostovoimaa? Eräs rouvakerran valisti minua siitä, mitä hän sillä saa. Hänkertoi, että hän saa sillä puolikkaan paprikaa.Puolikkaan paprikaa! Mitä tämä hallitus on teh-nyt? Hallitus on nöyryyttänyt eläkeläisiä ja lisäk-si tehnyt toimintoja, jotka ovat nostaneet eläke-läisten verotuksen korkeammalle kuin palkan-saajien.

62 Bjarne Kallis /kd (vastauspuheenvuoro):Arvoisa herra puhemies! Ihmettelen kyllä sitä,etteivät hallituspuolueitten edustajat ole huo-manneet, että on konkreettinen vaihtoehto ole-massa. Ja jos te ette ole sitä huomanneet, niin tetulette äänestämään kuitenkin sen puolesta taisitä vastaan. Se on niin yksinkertainen, että nos-tetaan olutpullon hintaa 1 sentillä, viinipullonhintaa 10 sentillä ja väkevän viinapullon hintaa 1eurolla ja saadaan kassaan 200 miljoonaa ja nos-tetaan kaikkien kansaneläkeläisten eläkettä 20eurolla kuukaudessa. Tämä on konkreettinen esi-tys, hyvin konkreettinen esitys. Se tuli nyt var-masti kaikille selväksi, ja tästä me tulemme edus-kunnassa äänestämään.

63 Matti Kangas /vas (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Kyse on eläkeläisten ostovoi-masta ja siitä, miten he pärjäävät, ja heidän osto-voimansa ei ole kyllä parantunut. 12:ta euroa


hallitus tarjoaa tälle kaudelle; puolethan siitä os-tovoimasta jo meni viinan hinnan laskun myötä,niin että se ei ole hyvä.

Täällä puhutaan, että ei pitäisi peruutuspeiliinkatsoa. Kyllä kumminkin pitäisi äänestäjillä ollajoku kuluttajansuoja. Keskusta pitkälti sai vaali-voiton, antoi eläkeläisille katteettomia lupauk-sia, joita se ei ole nyt toteuttanut, ja kyllä niitä pi-tää arvioida. Niin kuin täällä on todettu, edelleen-kin sama jatkuu. Tästä hallituksesta voisi sanoatämän neljävuotiskauden aikana, että se on täm-möistä käänteistä Robin Hood -politiikkaa teh-nyt: se ottaa köyhiltä ja antaa rikkaille.

64 Kimmo Kiljunen /sd (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Kokoomuksen puheenvuo-roissa on ollut kolme merkittävää seikkaa, mer-kittävää ehdotusta.

Ensimmäinen ehdotus on se, jota ei tehty, jokakoskee kansaneläkkeiden korotusta.

Toinen ehdotus on mielenkiintoinen. Te tote-sitte puheenjohtajanne suulla ja myöskin ryhmä-puheenvuorossa, että verotuksen yhdenmukais-tamiseen pitäisi pyrkiä eläketulojen ja palkkatu-lojen osalta. Tarkoittaako se sitä, että enemmis-tön eläkkeensaajista, joita verotetaan lievemminkuin palkkatulonsaajia, eli köyhimpien eläk-keensaajien verotusta kiristettäisiin, jos kerranverotuksen yhdenmukaistamiseen pyritään? (Ed.Perho: Ei tietenkään!)

Kolmas ehdotus, joka on kiinnostava kokoo-muksen puheenvuorossa, ja tällä kertaa olen tei-dän kanssanne muuten samaa mieltä, liittyy in-deksijärjestelmään. Euroopassa yleensä eläkein-deksi pohjautuu kuluttajahintaindeksiin, jossalähdetään ostovoiman turvaamisesta; meillä 80prosenttia on tässä kiinni. Mutta kuten olemmehavainneet tässä keskustelussa, merkittävältäosin eläkeläisten ostokori on erilainen kuin nor-maali kuluttajahintaindeksi, jolloin se rankaiseeeläkkeensaajia tarpeettomasti. Minustakin olisijärkevää tehdä juuri niin kuin ministeri täällä sa-noi: tutkitaan myöskin se vaihtoehto, että raken-taisimme erillisen eläkeindeksin, (Puhemies ko-puttaa) joka huomioisi todellisen kulutuskorin,mikä eläkkeensaajalla on. Tämä on järkevää.

65 Rauno Kettunen /kesk (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa puhemies! Tällä kertaa välikysy-mys on tehty todella oikeasta asiasta. Kukaan eivoi kiistää, että liian moni eläkeläinen joutuu elä-mään köyhyysrajan alapuolella kohtuuttoman

pienillä tuloilla. Välikysymyksen allekirjoittajat,kokoomus ja vasemmistoliitto, olivat päättämäs-sä aikanaan kansaneläkkeen pohjaosan leikkaa-misesta ja taitetusta indeksistä. Mielenkiintoistaon havaita täällä, ettei kokoomuksella ole edestodellista halua pienituloisten eläkeläisten ase-man parantamiseen. Tämän hallituksen aikanaon saatu merkittäviä korjauksia palveluihin mut-ta pieniä korotuksia pieniin eläkkeisiin, ei tätävoida kiistää.

Mutta kysymys ministeri Haataiselle: Paljon-ko eläkemenot kasvaisivat vuodessa, jos nykyi-nen taitettu indeksi korjattaisiin niin, että niin sa-nottu palkkakerroin vaikuttaisi 50 prosenttia jahintakerroin 50 prosenttia eläkeindeksiin?

Toinen kysymys: Kokoomus valtiovarainmi-nisterinsä johdolla jätti eläketulon verotuksen an-siotulon ulkopuolelle vuonna 1997. (Puhemieskoputtaa: Aika!) Voisiko hallitus harkita tämänepäkohdan korjaamista?

66 Satu Taiveaho /sd (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Ministeri Haatainen on oi-kein korostanut, että eläkeläisten ja ikäihmistenasemaa tulee tarkastella kokonaisuutena eli eläk-keiden lisäksi huomioida voimakkaasti myösikäihmisten palvelujen saanti ja laatu. MinisteriHyssälä toi budjettikäsittelyssä esiin oikeita jatärkeitä toimia, joita vanhustenhuollon kehittä-miseksi ollaan suunnittelemassa, muun muassavanhustenhuollon laatusuositusten kehittämisenja lääkehoidon ohjeistamisen nykyistä parem-maksi, keskustelun käymisen eettisestä vanhus-tenhuollosta ja vanhuspsykiatrian nostamisenerityisalaksi. Toivon, että näissä todella edetäänja mahdollisimman pian. Vanhusstrategiaa ol-laan nyt valmistelemassa Kivelän raportin poh-jalta, ja kysyisinkin: Onko näitä edellä mainittu-ja asioita siinä yhteydessä tarkoitus lähteä paran-tamaan, ja mikä on tässä strategian valmistelussaaikataulu? Ikäihmisten palvelujen laadun turvaa-misessa on todella edettävä ripeästi.

Toinen asia, minkä haluan ottaa esiin, on pal-veluasunnoissa asuvien ikäihmisten käyttövara,mikä tulisi säätää lailla, kuten laitoksissa asuvil-la (Puhemies koputtaa) tänä päivänä on. Se todel-la auttaisi (Puhemies koputtaa: Aika!) pienituloi-simpia palveluasunnoissa asuvia.

67 Erkki Virtanen /vas (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri Haatai-nen, teinä vaihtaisin tämän puheenne indeksi-

Tiistaina 19.9.200642 86/2/68

asiantuntijan pikaisesti, koska se, mitä sanoitte,on lööperiä. Taitetun indeksin vaikutus suhtees-sa ansiotasoihin ei riipu siitä, muuttuvatko hin-nat absoluuttisesti suuntaan tai toiseen, vaan seriippuu niitten suhteellisesta muutoksesta, eli tai-tettu indeksi heikentää eläkeläisten asemaa sil-loin, kun reaalipalkat nousevat, eli jatkuvasti näi-nä aikoina. Sen sijaan asema paranee silloin, kunreaalipalkat alenevat.

Tästä laajemmasta näköalasta: Kun verotustaon kevennetty, se on tehty siten, että eläkeläisetovat jääneet sitä kutakuinkin ilman; sen sijaanheidän tarvitsemansa palvelut ovat verotuksenkevennyksen seurauksena heikentyneet kunnis-sa, minkä me kaikki siellä toimivat tiedämme.Tämän seurauksena itse asiassa eläkeläisiä onlyöty joko (Puhemies koputtaa) yhdellä ruoskal-la kaksi kertaa tai kahdella ruoskalla yhden ker-ran.

68 Aila Paloniemi /kesk (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! On olennaisen tärkeää, ettäkansaneläkkeen ostovoiman kasvattamisen li-säksi panostetaan myös eläkeläisten palveluihin,niiden oikea-aikaisuuteen ja vaikuttavuuteen.Hyvinvointipalvelujen tuottamiseen on satsattutällä hallituskaudella ennätysmäärä rahaa. Nyky-hallitus on korottanut kuntien sosiaali- ja tervey-denhuollon valtionosuuksia 350 miljoonalla eu-rolla ja panostanut palvelujen kehittämiseen run-saat 200 miljoonaa euroa. Aivan varmasti kaikkieläkeläiset hyötyvät sosiaali- ja terveyspalvelui-den parantamisesta, ja sivumennen sanoen en olekyllä huomannut, että kokoomus hallituskausil-laan tai myöhemminkään olisi ollut yhtään kiin-nostunut kaikkein pienintä eläkettä saavien ase-man parantamisesta.

69 Paula Risikko /kok (vastauspuheenvuoro):Arvoisa herra puhemies! Vielä kysyn, kun viimeviikolla täällä budjettikeskusteluissa puhuttiin,kuinka Suomi-neidolla on rahaa niin että ranteetnotkuu: Miksi te, pääministeri, ette silloin oleajanut näitä asioita, jotka te omissa puolueennevaalilupauksissa asetitte tälle vaalikaudelle.

Ministeri Haatainen puhui tästä indeksikes-kustelusta ja siitä, että asiaa voitaisiin selvittää.Oliko tämä lupaus?

Sitten täällä viitattiin siihen, että kokoomus onkatsonut peruutuspeiliin. Minä otan yhden esi-merkin, missä on kyse kaikesta muusta, tämänpalvelusetelin. Palveluseteli on tällä hetkellä

vain kotipalvelussa, kun sen pitäisi olla myöskinkotisairaanhoidossa. 16 vuotta on kehitetty koti-hoitoa, jossa nämä ovat yhdessä, ja on aivan has-sua, että vain toiselle puolelle on palveluseteli jatoiselle ei.

70 Erkki Pulliainen /vihr (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa puhemies! Jälleen palaan tähän ra-haan. Arvoisa pääministeri, minä ihmettelen kau-heasti, miksi te ette vieläkään takerru siihen, ettäkerrankin kerättäisiin ne tulot, joista eduskuntaon päättänyt, että ne kerätä pitää. Jos ne rahat oli-sivat nyt käytettävissä, niin ei tarvitsisi kikkaillaseuraavan hallituksen kaudelle tätä kalleusluoki-tusjärjestelmän purkamista eikä mitään tämmöis-tä. Reilulla pelillä voisitte hoitaa vielä omalleajalleen — nyt taitaa kyllä käydä niin, että ettekaadu — nämä asiat, sekä tulot että menot, ja sit-ten te joutuisitte ottamaan ihan konkreettisesti,reilusti kantaa siihen, mikä se teidän viimeinentarjouksenne eläkeläisille on.

71 Leena Harkimo /kok (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Täällä vakuutellaan nyt var-sin isosti vanhusten palveluiden parantuneen.Yksi palvelu kuitenkin on ikäihmisen näkökul-masta hyvin ikävällä tolalla ja sitä ikävää arkea.Vanhukset saavat nimittäin erittäin huonostiapua mielenterveysongelmiinsa, ja tämä palvelu— olisi tietysti hyvä, jos ministeri Hyssälä olisimyös paikalla — on viime vuosina heikentynyt.Muun muassa psykiatristen laitospaikkojen mää-rä on romahtanut kymmenessä vuodessa. Mehäntiedämme, että Suomessa itsemurhaluvut ovatvähentyneet. Ikäihmisten itsemurhat ovat kuiten-kin lisääntyneet. Keskimäärin joka toinen päiväyksi yli 65-vuotias ikääntynyt ihminen tekee itse-murhan, ja tämän taustalla on lähes aina yksinäi-syys ja syvä masennus. Mitä tälle asialle tulisiteidän mielestänne nyt tehdä?

72 Marjaana Koskinen /sd (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa herra puhemies! Kun tässä keskus-tellaan eläkeläisten ostovoimasta, niin totta on,että vuodesta 95 lähtien työeläkeindeksi on jää-nyt noin 2 prosenttiin vuosikaudet ja 2001 olipoikkeuksellinen vuosi, jolloin se oli 2,9 prosent-tia. Mutta meidän pitää muistaa myös se ongel-ma, mikä on eläkeläisten kesken, eli kansaneläk-keellä olevat ovat pelkän kansaneläkeindeksinpiirissä, joka on sataprosenttisesti sidottu kulut-tajahintaindeksiin.


Kun on keskusteltu myös siitä, että ruuan ar-vonlisäveroa lähdettäisiin laskemaan — ymmär-sin, että keskusta otti ryhmäpuheenvuorossaanviime viikolla sen esille — niin jos niin muka-vasti kävisi, että ruuan arvonlisävero laskisi, niinse tarkoittaisi painorakenteen osalta, joka kulut-tajahintaindeksin ympärillä on, taas kerran sitä,että niin työeläkeindeksit kuin kansaneläkein-deksitkin lähtisivät laskemaan. Meillähän kävitosiaan niin, että silloin kun alkoholin hintaaalennettiin, (Ed. Kallis: Ruuan hinta alenisi!) al-koholin hinnanalennuksen seurauksena kansan-eläkeindeksi oli 0,4 prosenttia, kun tälle vuodel-le se on 0,9, ja työeläkeindeksi oli silloin ainoas-taan 0,9 prosenttia, kun tälle vuodelle se on 1,7.Eli kaiken kaikkiaan näitten indeksien kautta pi-tää tehdä töitä. Ja jos ministeri on luvannut, ettävoitaisiin tätä kuluttajahintaindeksin painoraken-netta tarkistaa, niin vuonna 91 työeläkeindeksioli 7 prosenttia ja silloin pystyttiin tekemään in-deksi pienituloisille kansalaisille.

73 Mauri Salo /kesk (vastauspuheenvuoro): Ar-voisa herra puhemies! Tässä eläkevälikysymyk-sessä on syytä olla nöyrä tämän asian edessä jatodeta, että kansaneläkeläisten ja yleensä eläke-läisten asiat eivät ole tulleet kunnolla hoidettua.Se, että täällä oppositio vaatii hallituspuolueitatoimimaan juuri ja nyt, on vähän kornia siinämielessä, että te jätitte viime kaudella asiat hoita-matta ja päinvastoin leikkasitte vielä eläkeläis-ten etuuksia. (Ed. Petri Salo: Kolme ja puolivuotta on ollut aikaa!) Elikkä tässä on se.

Mutta sitten tullaan alkoholiverokysymyk-seen. Kun Viro oli liittymässä Euroopan unioninjäseneksi, kysyin tässä salissa, mihin toimiin hal-litus aikoo ryhtyä, jotta Viro nostaisi alkoholive-rotusta ennen kuin se liittyy jäseneksi. Valtiova-rainministeri Niinistö vastasi, että tämä on sellai-nen kysymys, ettei se ole tullut hänen mieleensä,viinaverotus on Viron oma asia ja näin ollen tä-hän asiaan ei puututa. Mutta nyt jos koskaantämä asia on akuutti, kun sitä ei silloin hoidettu.

74 Ben Zyskowicz /kok (vastauspuheenvuoro):Arvoisa herra puhemies! Kaksi tärkeätä kysy-mystä.

Ministeri Haatainen, sanoitte, että voidaan sel-vittää sitä, miten indeksijärjestelmää voitaisiinkehittää niin kuin kokoomus esitti, jotta se ny-kyistä paremmin turvaisi eläkkeensaajien osto-voiman kehityksen. Oliko tämä hallituksen

kanta? Aikooko hallitus ryhtyä tätä asiaa aidostiselvittämään?

Ja pääministeri Vanhanen, viime yönä Unka-rissa, Budapestissa radiotalon edessä oli rajutmellakat ja autot tulessa, kun kansa on raivois-saan siitä, että vaalit voitettiin valheella ja petok-sella. Eikö ole oikeutettua tänä päivänä Suomes-sa, jossa me olemme rauhallisempia emmekämene kaduille, kysyä hallitukselta, eikö teitä no-lota, että kaikki ne lupaukset, jotka annoitte eläk-keensaajille viime vaaleissa, kaikki ne lupauk-set, on jätetty toteuttamatta? Missä ne nyt ovat?Ja missä on ministeri Hyssälä?

75 Pääministeri Matti Vanhanen (vastauspu-heenvuoro): Arvoisa puhemies! Välikysymyskoski erityisesti eläkeläisten ostovoimaa, ja sii-hen liittyen on tässä kannat kuultu. Hallitus vas-tauksessaan käsittelee koko neljävuotisen ohjel-mansa toteuttamisen. Me olemme noudattaneetneljä vuotta sitten sovittua ohjelmaa hyvin tark-kaan, ehkä sillä muutoksella, että sen päälle teh-tiin kansaneläkkeisiin toinen korotus, ja sitä hal-litusohjelmassa ei sovittu, osana toimenpidepa-kettia kaikkein heikoimmassa asemassa olevienaseman parantamiseksi viime vuodelle, muutostuli tänä syksynä muistaakseni voimaan. Hallituson kertonut sen, mitä se on tehnyt, ja se on tietys-ti eduskunnan arvioitavissa, tyydyttääkö vastauseduskuntaa. Keskustelussa on myös aiheellisestinostettu esille se, että eläkeläiset eivät muodostayhtä homogeenista ryhmää, vaan on hyvin erilai-sia tarpeita. Ja erityisesti palvelujen kehittämi-nen on myös äärimmäisen tärkeää. Sen osalta onpaljon esitetty ideoita ja tehty esityksiä, joista hy-vin suuri osa on jo toteutusvaiheessa, jotka ovatjo hallituksen esityksiä. Myös ensi vuoden bud-jettiin liittyen kannattaa tutustua niihin.

Kun on kritisoitu sitä, että olemme tehneet tä-män vuoteen 2008 liittyvän päätöksen ja ettäikään kuin siirretään seuraavalle kaudelle kuluja,niin kyllä se vaan niin on, että yleensä kaikki ta-soon tulevat korotukset myös sitovat seuraaviakausia, kaikki ne menevät myös seuraavien kau-sien rahoitettaviksi. Mutta on kuitenkin järkevääpyrkiä valtiontaloutta hoitamaan kehysten puit-teissa niin, että tehtävät ratkaisut saadaan mahtu-maan näköpiirissä oleviin kehyksiin.

76 Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatai-nen (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhe-mies! Tähän indeksikysymykseen. Minusta on

Tiistaina 19.9.200644 86/2/77

kyllä vähän erikoista puhua indeksien muuttami-sesta, kun ei ole juuri muste ehtinyt muistioissakuivua, kun on hyväksytty tämä nykyinen eläke-uudistus, joka tuli 2005 alusta voimaan. Siinä olikokoomus ja oppositiosta vasemmistoliitto, vih-reät, kaikki tekemässä yhdessä työmarkkinajär-jestöjen kanssa tätä kokonaisuudistusta, jonkakeskeinen osa oli myös indeksijärjestelmä. Ja setehtiin täällä pidettyjen puheenvuorojen perus-teella. Ministeri Perho, entinen sosiaali- ja ter-veysministeri, käytti puheenvuoron, että nyt teh-dään pitkän tähtäimen järjestelmä, jossa myös in-deksit tulevat olemaan osa sitä tärkeää kokonai-suutta. (Ed. Kuoppa: Se oli äänestyspäätös!) Kunpuhuitte näistä ostokoreista, niin sanon, että aina-han voi tarkastella niitä, mutta kyllä nyt lähde-tään siitä liikkeelle, että tämän kanssa tämä halli-tus menee eteenpäin. Indekseihin ei todellakaanole tarkoitus tehdä muutoksia, koska ne vastaa-vat sitä yleistä käsitystä siitä, miten ostovoimaturvataan. (Ed. Zyskowicz: Eli ei tule selvitys-tä!) Ja kuten sanottu TEL-indeksin osalta, siinä20 prosentin painolla vaikuttaa palkansaajien an-siokehitys. Ja kun täällä kysyttiin, paljonko mak-saisi, jos mentäisiin tuohon 50—50-painotuk-seen, niin se olisi kallis ratkaisu. Silloin pitäisinostaa maksuja kahden prosenttiyksikön verran.

Sitten näihin palvelukysymyksiin, vanhustenpalveluihin. Ne ovat äärimmäisen tärkeitä jaolennainen osa eläkkeensaajien toimeentuloa jahyvinvointia. Ministeri Hyssälä on KuopiossaEU-ministereiden kokouksessa ja siitä syystä eipystynyt tähän keskusteluun valitettavasti osal-listumaan. Ja ne kysymykset, jotka koskivatomaishoitoa ynnä muita palvelukysymyksiä,kuuluvat hänen vastuualueelleen peruspalvelu-ministerinä.

77 Riikka Moilanen-Savolainen /kesk: Arvoi-sa herra puhemies! Lakisääteinen eläkejärjestel-mä muodostaa Suomen eläkejärjestelmän perus-tan. Lakisääteisten eläkkeiden tavoitteena on tur-vata työajan kulutustaso tai vähimmäistoimeen-tulo vanhuuden, työkyvyttömyyden ja ikäänty-neen työttömyyden varalta. Kansaneläke täyden-tää työeläkkeen toimeentuloturvaa ja takaavähimmäistoimeentulon. Tämä on sosiaalisestioikeudenmukaista, ja näillä periaatteilla tuleesuomalaisen eläkejärjestelmän toimia jatkossa-kin.

Nykyinen kehitys ja pieni kurkistus tulevai-suuteen osoittavat, että eläkkeelle siirtyvät ovat

vuosi vuodelta parempituloisia. Näin ollen kan-saneläkkeen merkitys on laskenut ja tulee laske-maan. Tästä syystä eläkekeskustelussa ja myöstässä hallitukselle jätetyssä välikysymyksessä onuseita lähestymiskulmia.

Minulla on opposition tavoin huoli niistä ih-misistä, jotka elävät pelkällä kansaneläkkeellä taihyvin pienellä työeläkkeellä. Tämä väestönosasinnittelee eikä kovinkaan usein käänny avun-pyyntöihin, vaikka siihen olisikin täysi oikeus.On tuloksetonta käydä vertailevaa keskusteluatäällä eduskunnassa, kenen aikaansaannoksetpuuttuvat parhaiten juuri näiden ihmisten ar-keen. Aiemmat päätökset toistavat itseään. Har-va voi paeta vastuuta. Tasokorotuksen tie on näh-ty toimivimmaksi, joten tässä suhteessa kuluvavaalikausi kestää vertailun. En usko, että kaikkivoitava on tehty, ja siitä syystä onkin katse suun-nattava tulevaisuuteen.

Olen surullinen siitä, että eläkepoliittisessakeskustelussa ummistetaan silmät ympäristöltähuomaamatta asioita, joihin voitaisiin puuttua.Liian vähälle huomiolle on jäänyt se, että yhäsuurempi osa työikäisistä siirtyy ennenaikaiselleeläkkeelle. Tämä on yksi merkittävimmistä elä-kepoliittisista kysymyksistä, joihin voidaan vie-lä vaikuttaa. On huolestuttavaa, että työkyvyttö-myyseläkkeissä virta vie entistä enemmän kan-saneläkkeelle. Useimpien ihmisten työuran py-säyttävät mielenterveyssyyt. Nyt olisi siis syytäkaikin keinoin edistää työssäjaksamista ja kehit-tää terveydenhoitoa varhaisen puuttumisen näkö-kulmasta.

Arvoisa puhemies! Eläkepolitiikka edellyttääensisijaisesti ylisukupolvista näkökulmaa. MattiVanhasen hallitus on toiminut vastuullisesti pa-remman työllisyyden ja palveluiden puolesta.Vahva talous on eläkepolitiikan peruskivi. Tule-vaisuutta silmälläpitäen Vanhasen hallitus onloppuun saattanut merkittävän eläkeuudistuk-sen. Tavoitteena on nostaa keskimääräistä eläk-keellesiirtymisikää 2—3 vuotta. Muutoksien sel-keä edistysaskel liittyy siihen, että myös palkat-tomilta jaksoilta kertyy eläkettä. Valitettavanusein nyt heikommassa asemassa olevilla eläke-läisillä tällaiseen eläkekertymään ei ollut mah-dollisuutta. Nykyinen taloudellinen ahdinko hei-dän kohdallaan saattaa johtua esimerkiksi pitkis-tä lastenhoitojaksoista. Nyt tämä epäkohta onkorjattu.

Arvoisa puhemies! Eläkeuudistuksen pääta-voite on turvata eläkejärjestelmän rahoituksen


kestävyys tulevaisuudessa, kun Suomen eläke-järjestelmän kautta joudutaan väestön ikääntymi-sen takia maksamaan yhä enemmän eläkkeitäyhä pienemmän työvoiman avulla. Tämä on mie-lestäni peruskysymys. Samanaikaisesti, kun op-position suunnalta vaaditaan parannuksia, onmielestäni vastuullista kertoa, minkälaisen perin-nön haluamme jättää tuleville sukupolville.

78 Minna Lintonen /sd: Arvoisa puhemies! Pu-hemiestä tuossa nuhdeltiin, että sosialidemokraa-tit saavat vain 60 prosenttia minuutista käyttääpuheenvuoroihinsa, mikä on lähes niin kuin nai-sen euro. Mutta minun pitää kyllä antaa tunnus-tusta puhemiehelle, että hän pitää aina erittäinhyvät debattikeskustelut, mikä on tärkeätä, kos-ka näissä debateissa kuitenkin parhaiten pystyynäitä asioita kehittämään. Usein on niin, että sit-ten kun näitä puheita täällä yksin pitää illan hä-myssä, ei niitä kukaan kuuntele, ne ovat lähinnävain tilastomerkintöjä.

Arvoisa puhemies! Mietin tuossa, että jo on ai-koihin eletty, kun kristillisten ed. Kallis puhuieläkkeiden korotuksista ja siitä, että eläkkeidenkorotukset sidottaisiin viinan hintaan. (Ed. Kal-lis: Ei hän niin sanonut!) Tarkoittaisiko ed. Kal-lis sitä, että mitä enemmän Suomen kansa joisi,sitä paremmat eläkkeet olisivat? Missähän sau-naillassa tällainenkin ajatus on ideoitu? (Ed. Kal-liksen välihuuto)

Tämä on ollut erittäin hyvä keskustelu siinämielessä, että on ollut jonkinlaista turbulenssiahavaittavissa salissa, mutta tämä turbulenssi eiole ollut läheskään sitä, mitä oli sosialidemo-kraattien kesäkokouksessa, kun mietimme sitä,miten eläkeläisten asioita pitäisi parantaa. Mei-dän ministerimme Haatainen on ollut erinomai-nen juuri pohtiessaan, miten tulevaisuudessamentäisiin eteenpäin. Tosiasiahan on, että julki-sessa köyhyyskeskustelussa pelkällä perustulol-la, lähinnä kansaneläkkeellä, elävät jäävät hel-posti huomiotta. Tänään olemme tästä aiheestakeskustelleet ja pohtineet, millä tavalla pystym-me tulevaisuudessa vastaamaan tähän haastee-seen. Tietenkin voidaan hallituspuolueissakin to-deta, että kysymys ei ole aina vain rahasta vaanmyös tahtotilasta, ja tuntuu siltä, että sitä tahtoti-laa meillä kyllä riittää.

Vuonna 2004 Suomessa asui 86 600 täydelläkansaneläkkeellä elävää. Heistä 48 900 oli alle65-vuotiaita. Kansaneläkkeen suuruus on vuon-na 2005 ollut vain 500 euroa kuukaudessa ja

toisessa kuntaryhmässä 484 euroa kuukaudessa.Hyvän vertailukohdan kansaneläkkeen pienuu-desta kertoo se, että suomalaisen keskipalkka onnoin 1 700 euroa netto kuukaudessa. Kun keski-palkkaa saavan vuosituloista menee noin 0,95prosenttia tv-lupaan, menee kansaneläkeläiseltäsiihen 3,2 prosenttia. Jos palkansaaja maksaisisaman prosentin televisioluvastaan kuin kansan-eläkeläinen, tv-lupa maksaisi hänelle noin 657euroa vuodessa, ja se on aikamoinen summa.

Tärkeitä parannuksia kansaneläkkeellä elävi-en tilanteeseen on pakko tehdä lähitulevaisuu-dessa. Sen olemme jokaisesta puheenvuorostanyt kuulleet. Kansaneläkkeen pitäisi olla samansuuruinen kaikille, ja se jako ykkös- ja kakkos-kuntaryhmään on aikansa elänyttä. Samoin pe-rustulolla koko ikänsä eläville pitäisi olla eläk-keessä ikälisäjärjestelmä. Näiden asioiden puo-lesta on meidän jokaisen nyt sitten tehtävä työtäja rahoitustakin löydettävä.

Sitten vielä puuttuisin yhteen sellaiseen asi-aan, joka aiheuttaa tulevaisuudessa vähän ongel-mia, jos me menemme EK:n linjausten mukaan.EK:n puolelta esimerkiksi viime keväänä kuuluisellaisia vaatimuksia, joiden mukaan sekä työn-antajien että palkansaajien työeläkemaksulle pi-täisi säätää ehdoton katto. Maksukatto johtaisi la-kisääteisen eläketurvan leikkauksiin. Seuraukse-na olisi sekä jo eläkkeellä olevien että tulevieneläkeläisten turvan heikentäminen. Jos maksutkiinnitettäisiin esimerkiksi nykytasolle, ei eläke-raha tulevaisuudessa riittäisi lailla luvatun elä-keturvan kustantamiseen. Myös työeläkkeidenvuosittaiset indeksitarkistukset saattaisivatmuuttua tarveharkintaiseksi. Elikkä tämä olisimielenkiintoista tietää, kun nuo kokoomuslaisetaina hengailevat tämän EK:n kanssa, onko todel-la niin, että olette tätä mieltä.

Sitten vielä tämä viimeinen murheenkryyni onse, että tulevien vuosien yksi tärkeimmistä vero-tukseen liittyvistä asioista on se, miten eläkeläis-ten verotusta pystyttäisiin korjaamaan. Tämänasian hoito tulee varmasti seuraavan hallituksenohjelmaan. Palkansaajien ostovoimaa on vero-tuksella parannettu, ja siksi myös sama toimenpi-de olisi tehtävä eläkeläisten ostovoimalle.

79 Ahti Vielma /kok: Arvoisa puhemies! Ed.Lintonen aivan oikein antoi kiitosta puhemiesKanervalle, ja yhdyn siihen erittäin mielelläni.

Ed. Lintonen totesi myös, että on ollut mielen-kiintoista havaita, että tässä salissa keskustelussa

Tiistaina 19.9.200646 86/2/80

on ollut turbulenssia. Kun olen itse kuunnellut tä-män keskustelun, niin mieleeni tulivat viikon-vaihteen Ruotsin vaalit ja siellä tapahtunut val-lanvaihto. Ruotsissa iloittiin todella kovasti val-lanvaihdosta. Olen aivan varma tämän keskuste-lun kuultuani, että tässä salissa ensi maaliskuus-sa iloitaan vallanvaihdosta. Tässä salissa on yli110 ei-sosialistista kansanedustajaa, ja tämänmaan järjestelmä on luutunut sosialidemokraatti-nen järjestelmä. Tämä järjestelmä ei näköjäänvaihdu tämän salin enemmistöllä, vaikka siihenolisi tänäkin päivänä mahdollisuus. Tämä järjes-telmä vaihtuu kuuluisalla veret seisauttavallavaalivoitolla, jonka ensi maaliskuussa ottaa ko-koomus, niin kuin Ruotsissa viime viikonvaih-teessa. (Ed. Gustafsson: Yllättävää antisosialide-mokraattisuutta!) — Ed. Gustafsson, me voim-me juoda kakkukahvit ja lyödä vetoa siitä, mitätapahtuu ensi maaliskuussa.

Arvoisa puhemies! Olin eilen keskustelemas-sa keskisuomalaisten ihmisten kanssa ajankoh-taisista asioista, ja minua pyydettiin kertomaanteille, arvoisat ministerit ja hallituspuolueittenkansanedustajat, että eläkeläiset ovat todella pet-tyneet omalta osaltaan viime vuosien kehityk-seen. Heidän mielestään ei ole mikään ihme, ettäpolitiikka koetaan jopa vastenmieliseksi, niinkuin täälläkin on muutamalla suulla jo todettu,kun vaalien alla luvataan kuuta taivaalta, niinkuin kadulla sanottiin, mutta vaalien jälkeen nuolupaukset unohdetaan.

Tästähän on, arvoisat kansanedustajat, kysy-mys myöskin välikysymyksessä. Aivan ylivoi-maisesti eniten keskustelua sekä maakunnissaettä tässä salissa on aiheuttanut ministeri LiisaHyssälän vaalien alla antama lupaus korottaakansaneläkettä 300 eurolla, koska tuosta lupa-uksesta on toteutettu vain täällä jo moneen ker-taan todetut vaivaiset 12 euroa. Kun taannoinkeskustelimme tuosta 5 euron korotuksesta, sa-noin tältä paikalta, että minua hävettää olla kan-sanedustaja. Tällä hetkellä minua hävettää entis-täkin enemmän, koska samaan aikaan, kun hal-litus kertoo, kuinka kova kasvuvauhti on maas-samme, se kehtaa esittää köyhyyspaketin nimel-lä kulkevan ehdotuksensa, vaaliporkkanoita sin-ne tänne niin, että todelliset ongelmatunohdetaan ja ne vain pahenevat. Ja se on täyttätotta, ja sen kansalaiset ymmärtävät ja näkevätrivien välistä.

Noin kuukausi sitten ministeri Hyssälä kirjoit-ti Turun Sanomissa seuraavasti: "Nyt olisi syytä

keskustella rakentavasti ja analyyttisesti eläke-politiikasta. Uusia ratkaisumalleja on haettava,jos vanhat eivät tuota toivottua tulosta." Näin siissanoo Liisa Hyssälä Turun Sanomissa. Minä oli-sin kysynyt ministeri Hyssälältä, ellei hän olisiKuopiossa, miksi hän reagoi vasta kuukausi sit-ten. Miksi ei ministeri Hyssälä eivätkä muut mi-nisterit eikä koko hallitus ole keskustelleet aikai-semmin yli kolmen punamultavuoden aikana?Miksi olette toistuvasti äänestäneet nurin kokoo-muksen ponsiehdotuksen, jonka sisältöä tuo mi-nisteri Hyssälän kirjoitus vastaa ja johon kantaantäällä keskustelussa on yhdytty moneen ottee-seen? Mehän edellytimme, että hallitus tuo edus-kunnalle selvityksen siitä, miten eläkeläisten os-tovoima ja toimeentulo turvataan palkansaajiinnähden, mutta te, hallituspuolueiden edustajat,olette äänestäneet sen toistuvasti nurin, muistinimukaan neljä kertaa, sellaisetkin kansanedusta-jat, jotka ovat täällä puhuneet tänä päivänä aivantoisin. Tästä kaikesta tapahtuneesta huolimattaministeri Hyssälä lopetti tuon kirjoituksensa Tu-run Sanomissa seuraavasti: "Itse olen ennen vaa-leja ja vaalien jälkeen samaa mieltä."

Arvoisa puhemies! Haluan tässä yhteydessätodeta omana kantanani selkeästi sen, että niinsanottu taitettu indeksi on täysin epäoikeuden-mukainen ja se tulee tavalla tai toisella korjata taikorvata. Kaikki mahdollisuudet mahtuvat tähänyhteen lauseeseen. Eläkkeiden kehitys on tuonindeksin vuoksi jäänyt selvästi alemmalle tasollekuin ansiotulojen kehitys. Koska eläkkeiden ve-rotus on palkansaajien verotusta ankarampi puut-tuvien ansiotuloja tulonhankkimisvähennystensekä korkeamman sairausvakuutuksen vuoksi,ovat eläkeläisten kannanotot aivan ymmärrettä-viä ja heitä on kuultava. Toivoisin ministereidenantavan selkeän vastauksen, ellei tämän väliky-symyksen yhteydessä, niin kuin nyt emme saa-neet, niin kuitenkin myöhemmin, vielä tämänsyksyn aikana budjetin käsittelyn yhteydessä,mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä tä-män indeksijärjestelmän uusimisen osalta. Päi-vän uutinenhan oli nimittäin, arvoisa ministeriHaatainen, että ilmoititte, että tämä hallitus ei ka-joa tähän indeksijärjestelmään. Sain sen kuvan,että te pidätte sitä onnistuneena ja hyvänä. Olensiitä aivan toista mieltä, arvoisa ministeri.

80 Erkki Virtanen /vas: Arvoisa puhemies!Eläkeläisten asema ei ole tämän päivän Suomes-sa hyvä, mutta onneksi lähestyvät eduskunta-


vaalit parantavat monin tavoin eläkeläisten elä-mää. Sosiaalinen elämä vilkastuu ja yksinäisyysvähenee, kun ehdokkaat alkavat tehdä toreilla jaturuilla tuttavuutta ihan pyytämättäkin ja ainamyönteisessä mielessä. Sekin myönteinen tapah-tuu, että ehdokkaat kiinnittävät huomionsa nii-hin ihmisryhmiin, jotka vaalien välillä ovat koke-neet tulleensa unohdetuiksi tai jopa petetyiksi.Tällä kertaa kaikki vääryydet tullaan taatusti kor-jaamaan.

Näin tapahtuu erityisesti eläkeläisten osalta.Heidän etujaan tulevat kaikki aivan varmastivaalimaan. Siinä ei sinänsä ole mitään uutta. Elä-keläiset ovat toki tottuneet siihen, että heille lu-vataan. Viime vaalienkin alla kuun taivaalta lu-paaminen ei ollut mitään verrattuna siihen, mitäsilloinen johtava oppositiopuolue lupasi: kansan-eläkkeisiin tehdään tuntuva tasokorotus, taitettuindeksi poistetaan, eläkeläisten verotusta keven-netään ja pohjaosat palautetaan. Näillä lupauksil-la voitettiin vaalit ja päästiin johtavaksi hallitus-puolueeksi, ja mitä sitten on tapahtunut?

Arvoisa puhemies! Kansaneläkkeitä on korjat-tu yhteensä nuo huikeat, monesti mainitut 12 eu-roa, joista erittäin iso osa kuluu ja kului viinanhinnanalennuksen aiheuttaman indeksitappionkattamiseen. Pelkästään elinkustannusindeksiinsidottu kansaneläke jättää sitä saavat koko ajanjälkeen palkansaajien reaaliansiotason noususta.Samoin tekee tämä taitettu työeläkeindeksi. Seottaa ansiotason nousun huomioon eläkkeitä tar-kistettaessa vain 20-prosenttisesti. Näin reaali-eläkkeet jäävät automaattisesti jälkeen koko ajanreaalipalkoista, jos reaalipalkat nousevat.

Taitettua indeksiä on perusteltu sillä, että se onkeskeinen keino hillitä erityisesti työnantajieneläkemaksujen kasvua tulevaisuudessa ja turvatakansainvälinen kilpailukykymme. Tämä pitäätoki paikkansa, ja vaikka en ollut täällä puolusta-massa tai vastustamassa taitettua indeksiä viimekaudella, niin toki tunnen eläkkeitten laskentape-rustetta siinä määrin hyvin, että tiedän, mitä seu-raa taitetun indeksin poistamisesta. Siitä huoli-matta kyseessä on kuitenkin suuri periaatteelli-nen kysymys: kuinka suuri vastuu eläkeläistenpitää kantaa kilpailukyvystämme vielä sen jäl-keenkin, kun he ovat antaneet oman panoksensayhteiskunnan tuotantoelämälle?

Minusta taitettu indeksi ei kohtele eläkeläisiäoikeudenmukaisesti. Siksi olen tässä salissa kol-mesti esittänyt siitä luopumista, ja yhtä useinhallituspuolueet ja osa kokoomuksesta ovat sen

esityksen kaataneet. Olen sitä mieltä, että mei-dän on rehellisesti tarkasteltava, mitä taitettu in-deksi merkitsee, mitä siitä seuraa. Mitä sen suh-teen tarkoittaa esimerkiksi se, että meillä on suh-teellisesti Euroopan suurimmat eläkerahastot?Mitä seuraa siitä, että väestökehityksemme seu-raavat kaksikymmentä vuotta on sellainen, ettätyöntekijöitten lukumäärä suhteessa eläkkeelläoleviin vähenee? Mutta sen jälkeen se ei enää vä-hene, jolloin myöskin se ongelma, jota varten tai-tettu indeksi on olemassa, muuttuu ikään kuinkäänteiseksi.

Arvoisa puhemies! Eläkeläisten verotus ei olekäytännössä keventynyt. Tuloverotuksen keven-nykset on toteutettu tällä vaalikaudella pääsään-töisesti ansiotulovähennystä kasvattamalla. Kos-ka eläkeläisillä ei yleensä ole ansiotuloja, he ei-vät ole saaneet juuri veronkevennyksiäkään. Ve-ronkevennykset ovat sen sijaan olleet romutta-massa kuntien taloutta, mikä on merkinnyt, ku-ten me kaikki kunnissa toimivat tiedämme,palveluiden heikkenemistä. Koska eläkeläisillepalvelut ovat ratkaisevan tärkeitä, iskevät veron-kevennykset kipeästi juuri heihin. Näin hallituslyö eläkeläisiä veronkevennyksillään, kahdellaruoskalla yhtä aikaa. Arvoisa puhemies, näin eivoi jatkua.

81 Tarja Cronberg /vihr: Arvoisa puhemies!Haluaisin heti aluksi tuoda esiin kannatukseni ed.Pulliaisen tekemälle ehdotukselle perustellunpäiväjärjestykseen siirtymisen sanamuodoksi.

Mutta itse asiaan. Yhteiskunta on juuri niinhyvä kuin sen heikoin lenkki. Suomalaisen yh-teiskunnan, hyvinvointiyhteiskunnan, laatua voi-daan mitata sillä, miten sen vanhukset ja köyhätelävät. Ikääntyvät ihmiset leimataan jo nyt Suo-messa rasitteeksi, sen sijaan että heitä kunnioitet-taisiin ja heille annettaisiin se arvostus, mikäheille kuuluu heidän kasvatettuaan lapset, käyty-ään sodat ja hoidettuaan työelämän, itse asiassahe ovat rakentaneet suomalaisen hyvinvointiyh-teiskunnan.

Samanaikaisesti kun ikääntyvät ihmiset leima-taan rasitteeksi, heidän suhteellinen köyhyy-tensä lisääntyy. Kuten äsken totesin, ongelmaon erityisesti vanhojen naisten. Tällä hetkellänaisen eläke-euro ihan riippumatta siitä, onkokysymys vanhuuseläkkeestä, työttömyyseläk-keestä, työkyvyttömyyseläkkeestä vai osa-aika-eläkkeestä, on 60 senttiä. Erityisen ongelmalli-nen tilanne on maaseudulla asuvien vanhojen

Tiistaina 19.9.200648 86/2/82

naisten kohdalla, ja on aika erikoista, että keskus-ta on tässä hallituksessa.

Köyhyys vanhuudessa tulee kuitenkin yhteis-kunnalle kokonaisuudessaan erittäin kalliiksi.Tämä hinta ei näy eläkelaskussa, mutta se näkyymuualla. Ensinnäkin köyhyys johtaa huonoon ra-vitsemukseen, mikä puolestaan johtaa huonoonterveyteen, terveyskustannukset nousevat. Yksi-näisyys, joka tässä tuli ed. Risikon puheenvuo-rossa hyvin esille, johtaa turvattomuuteen, mie-lenterveysongelmiin. On aivan selvä, että josvanhuksella ei ole varaa edes bussilippuun, ettäpääsisi ilmaiseen konserttiin, niin ehkä tämmöi-nen virikkeisyys elämässä jää vähemmälle. Sa-manaikaisesti liikkuminen vähenee, mikä sekintuottaa terveysongelmia. Ennaltaehkäisy suoma-laisessa yhteiskunnassa eläkeläisten kohdalla onkorvattu lääkkeillä. Samanaikaisesti palvelujaollaan nyt korvaamassa teknologialla.

Yhteiskunnalle investointi pienimpiin eläk-keisiin, niiden lisääminen ed. Pulliaisen esittä-mällä 40 eurolla, on kannattava ja maksaa itsen-sä hyvin nopeasti muilla momenteilla. Toinenasia, johon yhteiskunnan tulisi panostaa ja jokamyös helpottaisi terveysongelmia, ravitsemuson-gelmia, on se, että vanhus voisi muuttaa sinne,missä lapset ja muut läheiset asuvat. Sekin näkyi-si pienempinä mielenterveysongelmina, vähen-tyneenä yksinäisyytenä ja turvattomuutena ja si-ten vanhusten elämänlaadun paranemisena.

Kun tässä hallitus on esittänyt tämmöistämuuttoavustusta ja se on talousarviossa, ehdot-taisinkin, että sen sijaan, että maksetaan muutto-avustusta siitä, että nuoret muuttavat työn peräs-sä, maksetaan eläkkeellä oleville vanhuksillemuuttoavustusta siten, että he voivat muuttaa lä-heistensä luo ja näin ollen eivät jää reuna-alueil-le yksin turvattomina.

82 Sari Essayah /kd: Arvoisa puhemies! Eläke-läisten taloudellisesta asemasta puhuttaessa ontullut esille kaksi tukijalkaa, jotka yhteiskunnanolisi pystyttävä varmistamaan: toinen on eläke-läisten ostovoiman turvaaminen ja toinen on hoi-vapalveluiden saatavuuden takaaminen. Vaikkatässä debatissa välillä tuntui, että nämä olisivatjotenkin toisillensa vastakkaisia tavoitteita, niinuskon, että moni meistä ymmärtää sen kyllä, ettäpäinvastoin nämä tavoitteet tukevat erinomaises-ti toinen toisiaan, ja sen tähden meidän on huo-lehdittava tässä talossa siitä, että molemmat tuki-jalat toteutuvat.

Eläkkeitten hiipuva ostovoima kulminoituutaitettuun indeksiin ja pienimpien työeläkkeidenpalkkoja ankarampaan verotukseen sekä kansan-eläkkeen alhaiseen tasoon. Taitettu indeksi onvuosi vuodelta murentanut työeläkkeiden palk-koihin suhteutettua ostovoimaa, koska siinä huo-mioidaan ainoastaan 20 prosentilla palkkojennousu. Kansaneläkkeitä puolestaan tarkistetaankeskimääräisen kuluttajan käyttäytymistä kuvaa-valla kuluttajahintaindeksillä.

Onko eläkeläisten kulutus sitten samaa kuinkeskivertokuluttajalla? Eipä todellakaan, vaanesimerkiksi lääkkeet ovat paljon tärkeämpiä kuinvaikkapa halpeneva viihde-elektroniikka. Tilas-tokeskuksen julkaisema Telasuon raportti osoit-taa, että vanhimpien ikäryhmien kohtaama hinto-jen nousu on ollut suurempaa kuin muiden ikä-ryhmien. Mitä vanhemmasta ikäryhmästä on ky-se, sitä enemmän heidän elinkustannuksensaovat kallistuneet. Yli 75-vuotiaalla inflaatio onollut vuodessa kolmisen prosenttia suurempikuin virallisen kuluttajahintaindeksin kehitys.Siis mitä enemmän työeläkkeet seuraavat elin-kustannusten hintakehitystä, sitä alttiimpia neovat kuluttajahintaindeksin ikävääristymille.

Kansaneläkkeen indeksin muuttaminen esi-merkiksi puoliväli-indeksiksi maksaisi noin 150miljoonaa euroa vuodessa eli osapuilleen samanverran kuin varallisuusveron poisto, mutta halli-tus kuitenkin arvosti tuon varallisuusveroa mak-saneen väestönosan ostovoiman parantamisentärkeämmäksi kuin eläkeläisten ostovoiman pa-rantamisen.

Suomessa on noin 400 000 eläkeläistä, joittenverotus on ankarampaa kuin samassa tuloluokas-sa olevien palkansaajien. Eläke- ja ansiotulot oli-si saatettava verotuksellisesti samantasoiseenasemaan. (Ed. S. Lahtela: Miksi ei korjata?) —Niin, miksi tämä hallitus ei korjaa näitä seikkoja?

Kolmantena kansaneläkkeen nosto, niin kuinesimerkiksi kristillisdemokraatit ovat esittäneet,20 eurolla maksaisi suurin piirtein saman verrankuin tuottaisi alkoholiveron korotus 20 prosentil-la, kun se kohdennettaisiin nimenomaan vieläsinne väkevien juomien kohdalle.

Kansakunnan ikääntymisen myötä tarvittai-siin yhä enemmän kotiin vietäviä sairaanhoito-,hoiva-, ateria-, siivous- ja muita tämän tyyppisiäpalveluja. Nykymenolla valtaosalla eläkeläisistäei tule olemaan yksinkertaisesti varaa ostaa näitäpalveluja. Ongelma ratkea millään palvelusete-leillä, laitosvaihtoehtohoidosta puhumattakaan,


julkiset palvelut kun on puolestaan näillä ve-ronalennuksilla vaarannettu. Kunnat on pakko-lainoin ja vajain indeksein ajettu niin ahtaalle,että voi sanoa, että ihan tällainen perustuslailli-nen palvelujen järjestämisvastuu on monin pai-koin uhattuna. Tämähän on todettu esimerkiksihoitotakuun kohdalla.

Talousvaikeuksissa painivat kunnat karsivatensin vanhainkotien henkilöstöä, leikkaavat sit-ten kunnallisesta kotiavusta ja säästävätpä jopavuodeosastojen vaipoissa. Moni yksinäinen van-hus jää siten vaille tarvitsemaansa hoivaa ja huo-lenpitoa. Kristillisdemokraatit esittelivät jo vii-me viikolla vaihtoehtobudjetissaan sitä, miten4 000 hoitajaa voitaisiin lisätä vanhustenhuol-toon. Valtionosuuksien lisäksi tarvitaan sittenmyös lainsäädäntöä, jolla velvoitettaisiin kunnattakaamaan riittävä vanhustenhuollon laatu.

Laadukkaitten sosiaali- ja terveyspalvelujentuottaminen tulevaisuudessa kaikille ikäryhmilleon varmastikin haasteellista, mutta uskon, ettäpohjimmiltaan kysymys ei kuitenkaan ole vainrahasta, vaan joskus tuntuu siltä, että olemme hu-kanneet sen ihmiskuvan, jossa jokainen on arvo-kas ihan sellaisenaan. Vanhuus meidän tuleenähdä luonnollisena osana elämänkulkua, ja ihanniin kuin kaikkiin muihinkin elämänvaiheisiinsiihen sisältyy erilaisia mahdollisuuksia, toisaal-ta rajoituksia, kehittymistä ja luopumista. Muttakeskeistä on, että olisi sellainen ikäihmisiä kos-keva asenneilmapiiri, että kaikki nämä ikäänty-misen tarvitsemat muutokset esimerkiksi asun-toja sosiaalipalveluissa tahikka ostovoimastahuolehtiminen olisivat sellaisia itsestäänselvyyk-siä eivätkä erikseen taisteltavia oikeuksia, niinkuin ne tänä päivänä ovat.

83 Raimo Vistbacka /ps: Arvoisa herra puhe-mies! Opposition jättämä välikysymys näyttääosuneen suoraan naulan kantaan, ainakin sen pe-rusteella, mitä nyt on hallituspuolueiden kansan-edustajien julkisista kannanotoista voinut päätel-lä tulevan vuoden budjetin julkistamisen ja eri-tyisesti nyt käsiteltävän välikysymyksen jättämi-sen jälkeen. Nyt kyllä luvataan parannuksia jaetuuksia eläkeläisille, mutta ei vielä, kun ollaanvallassa. Parannukset luvataan tulevaan hallitus-ohjelmaan, näin erityisesti keskustalaisten osal-ta. Muistelen, että samat lupaukset olivat esilläneljä vuotta sitten, mutta miten on käytännössätapahtunut, sen me kaikki tiedämme. Näidenkannanottojen perusteella voi hyvinkin todeta,

että taitaa olla todella vaalit tulossa, kun köyhil-läkin näyttää olevan ystäviä.

Viikko sitten budjetin lähetekeskustelussa to-tesin, että Suomi on vauraampi kuin koskaan,mutta onko se myös tylympi kuin koskaan?Tylyydestä voi puhua ainakin pienituloisten kan-salaisten osalta ja erityisesti niiden kymmenien-tuhansien pelkän kansaneläkkeen varassa elävi-en osalta. Tuntuu siltä, ettei hallitus tunne tosiasi-oita, kun se väittää, että asiat ovat hyvällä tolalla.Jos pelkän kansaneläkkeen varassa olevan henki-lön tulo on kuukaudessa noin 500 euroa ja senpäälle voi tulla esimerkiksi hoitotuki, jos onosannut sitä hakea — kaikki eivät osaa, vaikkaoikeus siihen olisikin — voi ymmärtää, että eitällaisella summalla kovinkaan herroiksi eletä.Toisaalta on myös muistettava, paljonko elinkus-tannukset ovat nousseet.

Arvoisa puhemies! Ministeri Haatainen totesivastauspuheenvuorossaan välikysymykseen ai-van oikein, että vanhuspolitiikan keskeisimpinätavoitteina ovat ikäihmisten toimintakyvyn yllä-pitäminen ja parantaminen sekä kotona asumi-nen. Tavoite on hyvä, mutta miten on käytännönlaita? On totta, että esimerkiksi omaishoitoa onkehitetty jopa lainsäädännön turvin, on lisättyomaishoitajien vapaapäiviä, on muutettu asiakas-maksuista annettua lakia jne. Tosiasiassa tilanneon monessa kunnassa heikentynyt entisestään,monen muunkin kuin omaishoidon etuuden osal-ta. Tulkinta kunnan sisällä saattaa vaihdella riip-puen siitä, käsitelläänkö hakemus alku- vai lop-puvuonna. Eri kuntien kesken tulkinnassa voi ollasuuriakin eroja. Tätä on vaikea ymmärtää, kun lu-kee perustuslakiamme, erityisesti sen 6 §:ää, jon-ka mukaan kaikkia kansalaisia on kohdeltava ta-savertaisesti lain edessä. Ketään ei saa asettaa il-man hyväksyttävää syytä eriarvoiseen asemaanmuun muassa terveydentilan, vammaisuuden taimuun henkilöön liittyvän syyn perusteella, johonluen myös vanhuuden.

Ainoa parannuskeino palvelujen tasapuoli-seen saamiseen on, että laki määrittelee palvelutvelvoittaviksi eli ne olisivat niin sanottuja sub-jektiivisia oikeuksia. Kun useimmissa kunnissaeletään niin sosiaali- kuin terveydenhoitopuolel-lakin säästöhysterian vallassa, ei parannuksia olenäköpiirissä ennen kuin todelliset lakimuutoksettehdään, ja sehän on tämän talon asia.

Mielestäni eläkeläiset ansaitsisivat paremmankohtelun kuin miten keskustapuolueen johtamahallitus on heitä kohdellut, vaikka erityisestikeskustan taholta annettiin eläkeläisille ennen

Tiistaina 19.9.200650 86/2/84

viime vaaleja mitä erilaisimpia lupauksia pohja-osan palautuksesta, indeksin korjaamisesta oi-keudenmukaiseksi ja muun muassa kansaneläk-keen tasokorotuksista.

Arvoisa puhemies! Kuten totesin, taitavat ollavaalit tulossa, kun lehdissä näyttää olevan jäl-leen keskustalaisten ehdokkaiden vaatimuksiakansaneläkkeen tasokorotuksista ja ruuan arvon-lisäveron alentamisesta. Miksi korjauksia ei teh-dä nyt, kun ollaan vallassa ja vallankahvassa?Taitavat lupaukset olla jälleen esimerkkejä kes-kustan harjoittamasta todellisesta ääntenkalaste-lusta. Tekojen kanssa niillä ei näytä olevan mi-tään tekemistä.

84 Tapani Tölli /kesk: Arvoisa puhemies! En-siksi haluan todeta ed. Vistbackalle, että aivantotta, vaalit ovat tulossa, ja siksi varmaan myöstämä välikysymys on tehty. On nimittäin niin,että tämän hallituksen ohjelma julkistettiin ja sitäkäsiteltiin tässä salissa kohta 3,5 vuotta sitten jasiinä linjattiin hallituksen toimenpiteet ja päätet-tiin budjettikehyksestä. Siinäkin oli näkyvissä se,mitä eläkeasioiden suhteen on suunnitelmissatehdä.

Arvoisa puhemies! Välikysymyksen tekijätovat kyllä sinänsä tarttuneet hyvin oikeaan ja tär-keään — ja voi sanoa, että edelleenkin hyvinajankohtaiseen — asiaan. Eri selvitysten mu-kaan vaikeimmassa taloudellisessa asemassaovat pienellä eläkkeellä olevat ja toisaalta lapsi-perheet. Tämän asian merkitys korostuu, kun tie-dämme, että eläkkeellä olevien osuus on aikai-sempia vuosia suurempi ja tulee kasvamaan mer-kittävästi tulevina vuosina.

Eläkkeellä olevien toimeentuloedellytyksiinvaikuttavat tulot, menot sekä lisäksi peruspalve-lut ja niiden toimivuus. Luonnollisesti hyvin-vointiin vaikuttavat myös muut elämisen perus-tarpeet, kuten turvallisuus ja yhteisöllisyys. Pe-ruspalvelut ovat hyvin keskeinen osa hyvinvoin-tia. Juuri peruspalveluiden turvaamisen ja kehit-tämisen vuoksi on pantu liikkeelle kunta- ja pal-velurakenneuudistus, jonka lähetekeskustelu ontässä salissa parin viikon kuluttua. Eläkeläistenhyvinvoinnin kannalta toimivat ja turvalliset jaedulliset peruspalvelut ovat ydinasioita. Tästäsyystä myös hallitus on toimenpiteillään vahvis-tanut kuntataloutta niin, että huolimatta siitä, ettäse on tällä hetkellä varsin tiukka, näkymät ovatviime vuosia positiivisemmat.

Muita eläkkeellä olevien hyvinvointiin vaikut-tavia toimenpiteitä, joita hallituksen toimesta ontehty, ovat esimerkiksi omaishoitojärjestelmänkehittäminen, kotitalousvähennyksen laajenta-minen, palveluseteli, hoitotuen vahvistaminen jaasumistuki. Tulojen osalta on todettava se ongel-ma, johon täällä puheenvuoroissakin on viitattu,että tuloverojen kevennykset eivät hyödytä pie-nellä eläkkeellä olevia, joten suhteellinen asemapalkansaajiin ja suurella eläkkeellä eläviin näh-den heikkenee. (Ed. Kuoppa: Mitä keskustapuo-lue tekee asian parantamiseksi?) On selvä, ettäpienellä eläkkeellä olevien aseman kohentami-nen on hyvin keskeinen kysymys. Keskustanryhmäpuhuja ed. Rehula haastoi kaikki ryhmätpienimpiä eläkkeitä saavien ja heikoimmassa ta-loudellisessa asemassa olevien toimeentulon jaturvan parantamiseen. Näyttää tämän keskuste-lun perusteella siltä, että tämä on herättänyt hy-vää vastakaikua. (Ed. Valpas: Mutta onko halli-tus herännyt?)

Arvoisa puhemies! Pelkällä kansaneläkkeelläolevien aseman parantamiseen on löydettävämyös keinot ja (Ed. Kuoppa: Euroja!) keinot täs-mälliseen korotuksen kohdentamiseen. Tämänkorotuksen hoitamiseen on myös monia yleisem-piä perusteita. Korotus vähentäisi ja vähentäämerkittävästi asumistukimenoja, toimeentulotu-kimenoja ja myös muita tukia. Pienet eläkkeetkäytetään perustarpeiden hoitamiseen, asumi-seen, ruokaan ja lääkkeisiin. Ne eivät mene mi-hinkään kerskakulutukseen tai sijoituksiin. Elikaiken kaikkiaan yhteiskuntataloudelliselta kan-nalta korotus on varsin perusteltu.

Arvoisa puhemies! Eduskunnassa toimivanikäihmisten hyvinvointiryhmän ensimmäisenäpuheenjohtajana haluan todeta, että eivät ikäih-miset ole yhteiskunnassamme ongelma eikä täs-tä asiasta tule puhua ongelmana. Ikäihmisistähuolehtiminen on yhteinen velvollisuus. Ikäih-miset ovat yhteiskuntamme voimavara. Jos pu-humme väestörakennemielessä ongelmasta, niinei se ole vanhojen ihmisten suuri määrä, vaan las-ten pieni määrä.

Arvoisa puhemies! Kun olen kuunnellut tä-män välikysymyskeskustelun puheenvuoroja,täytyy todeta, että nyt näyttää olevan pienelläeläkkeellä (Puhemies koputtaa) elävillä ystäviä,ja toivottavasti tämä muuttuu konkretiaksi.

85 Marjaana Koskinen /sd: Arvoisa herra pu-hemies! Välikysymys on erittäin laajasti alle-


kirjoitettu ja erittäin perusteltu. Eläkeläisten os-tovoimaongelmat ovat seuranneet viimeiset 15vuotta, jos näin ajattelee.

Se, mikä välikysymyksestä puuttuu: Esitetäänkansaneläkkeen tasokorotusta mutta ei kerrota,mitä se tasokorotus on, onko se 50 senttiä, 1 eu-ro, 10 euroa, 20 euroa jne. Minkä tyyppinen huu-tokauppa siitä sitten käydään? Olisin odottanut,että siellä on joku summa tässä välikysymykses-sä, mitä esitetään.

Mutta jos ajatellaan, mitä eläkeläisten kohdal-la on tapahtunut eilen ja tänä päivänä, niin muis-tetaan tarkkaan, että 80-luvulla tuli voimaan Val-tava-lainsäädäntö ja vapaakuntakokeilut ja vä-hennettiin lautakuntia ja pikkuhiljaa siirryttiinkorvamerkitystä ja kohdennetusta valtionosuu-desta laskennalliseen valtionapuun. Aiemminkodinhoitajan palkkaan sai valtionosuuden ja ko-tipalvelutyöntekijä myös siivosi ja hoiti kauppa-asiat myös kaikkein köyhimmille kansalaisille,myönnettävässä toimeentulotuessa huomioitiinerityisravintokulut sekä toimeentulotukiperheenlapsilisiä ei tarvinnut käyttää ruokaan. Tämäkaikki oli vielä 80-luvulla.

1990-luvun talouskriisin aikaan Esko Ahonporvarihallitus leikkasi eläkkeitä kovalla kädel-lä. Eläkkeiden indeksitarkistus jäädytettiin koko-naan vuonna 1994. Ei myönnetty työeläkkeisiineikä kansaneläkkeisiin lainkaan indeksitarkistus-ta, ja sitä ei koskaan myöhemmin ole palautettu,sekä eläkeläiset joutuivat maksamaan ylimää-räistä sairausvakuutusmaksua, joka oli 4,9 pro-senttia alle 80 000 markan tulosta. Jos eläketulooli yli 80 000 markkaa vuodessa, niin tuli 1,9prosentin korotus siihen vielä päälle. Toimeentu-lotuki myös muuttui rakenteellisesti köyhien per-heiden kannalta erittäin epäedulliseksi, kun tulilaajennettu toimeentulotuen perusosa käyttöön.

Paavo Lipposen ykköshallitus leikkasi taaseläkkeitä. Kansaneläkkeen pohjaosa poistettiinLipposen ykkös- ja kakkoshallituskauden aika-na, mutta samanaikaisesti kansaneläkemaksupoistettiin vuoden 1996 alusta. Eläkeläisten työ-eläkeindeksi muutettiin 20—80-indeksiksi, kunse oli aikaisemmin ollut 50—50, eli nyt huomioi-daan 80-prosenttisesti elinkustannukset. Työelä-ketarkistus oli vielä 1990-luvun alkupuolella 7—8 prosenttia, ja sen jälkeen, vuodesta 1995 lähti-en, ainoastaan vuonna 2001 päästiin 2,9 prosent-tiin, muuten on jääty alle 2 prosentin. Mutta onmuistettava, että kansaneläkeindeksi antaa vielävähemmän kuin työeläkeindeksi eli kaikkein

pienimmän tulon saajat saavat kaikkein pienim-mät indeksitarkistukset.

Edelleen Matti Vanhasen hallituskauden aika-na on tullut kansaneläkkeen tasokorotus, 12 eu-roa, sama, mikä Lipposen hallituskauden aikana,72 markkaa on aika tarkkaan 12 euroa. PaavoLipposen ykkös- ja kakkoshallituskauden aikanaeläkeläisten ylimääräinen sairausvakuutusmak-su poistettiin eli oltiin palkansaajien kanssa sa-massa tasossa, 1,5 prosentissa, vuoden verran taikaksi vuottakin, kunnes sairausvakuutusmaksu-järjestelmää muutettiin niin, että tällä hetkelläpalkansaajien sairausvakuutusmaksu on 1,33prosenttia ja siihen lisätään työtulovakuutusmak-su, mikä on 0,77 prosenttia.

Jos nyt summa summarum katsotaan, mitätäällä on tapahtunut tultaessa 80-luvulta 90-lu-vulle ja nyt 2000-luvulle, niin kaikki ovat yhtäsyyllisiä tässä salissa tähän eläkeläisten tilantee-seen. Täällä ei ole ensimmäistäkään puoluetta,joka ei olisi syyllinen — no, ehkä perussuomalai-set, jotka eivät ole olleet hallitusvastuussa. Mut-ta Esko Ahon porvarihallitus teki kaikkein ras-kaimmat leikkaukset. Sen jälkeen tuli Paavo Lip-posen ykkös- ja kakkoshallitus. Sairausvakuu-tusmaksu alennettiin, se oli todella positiivinenasia eläkeläisten kannalta, mutta samanaikaisestituli ikäviä juttuja eli tuli kansaneläkkeen pohja-osan leikkaus ja sitten tuli myös tämä taitettu in-deksi.

Mielestäni on aika epäloogista ja aika arvelut-tavaakin, että Turun Sanomista saa lukea toisenvarapuhemiehen Sirkka-Liisa Anttilan kirjoituk-sia, joissa kerrotaan, että leikkauksen toteutti sa-teenkaarihallitus — kyse on kansaneläkkeenpohjaosan leikkauksesta. Niin toteuttikin, muttakeskusta ei palauttanut kansaneläkkeen pohja-osaa, niin kuin lupasi vaaliväitteissään. Hän eimainitse, että kansaneläkkeen pohjaosan kaksin-kertainen leikkaus kyllä palautettiin sen hallituk-sen aikaan, kun oli sateenkaarihallitus. (Ed.Kuoppa: Julkiselle sektorille!) — Nimenomaanniille, joiden työeläke oli kansaneläkkeen mak-sun kautta kompensoitu, se tehtiin. — Jos ajatel-laan vielä sitä, mikä nyt sitten on kyseessä Sirk-ka-Liisa Anttilan kirjoituksessa, niin 1 euron ta-sokorotus kansaneläkkeeseen tarkoittaa 8 mil-joonan euron kustannuksia valtiontalouteen.Miksei tätä tehdä? Sitä ei tehdä, ei koroteta nytedes tätä 1:tä euroa tai enempää. Hän väittää niin,että pitäisi tehdä, 56 euroa olisi se summa. Muttatätä nyt ei tehdä, kun sosialidemokraatit ja kolmi-

Tiistaina 19.9.200652 86/2/86

kanta eivät ole nyt sitten ajamassa tämän tyyppis-tä asiaa. Kuitenkin suurin päävastuupuolue onkeskusta pääministerinsä johdolla. Kun meillä onkeskustalainen peruspalveluministeri, joka onvaalilupauksissaan luvannut 300 euron tasokoro-tuksen, niin kyllä tässä kohtaa voisi sanoa, ettäjossakin kohtaa on äänestäjien kuluttajansuoja.

Eläkkeisiin on tehty tietyn tyyppisiä asioita, jame kaikki olemme tässä salissa sitä mieltä, ettäeläkeläisten ostovoimaa ei ole turvattu. Liian al-hainen indeksi ei turvaa sitä ostovoimaa. Pohdinihan tosissani, mitä teen välikysymysäänestyk-sessä. Mutta kun välikysymys tehdään, niin siel-lä pitää myös esittää jotakin. Ei voi sanoa niin,että vaaditaan kansaneläkkeen tasokorotus, jossiellä ei kerrota, mitä se tasokorotus on. (Ed.Kuoppa: 20 euroa!) — Ei ole täällä mitään lu-kua. Ihan mielelläni katsoisin jonkun luvun, mut-ta ei täällä paperissa ole sitä, vai olenko ymmär-tänyt jollakin tapaa väärin? (Ed. Valpas: Päämi-nisterikin ymmärsi ne luvut! — Välihuutoja) —Epäluottamus kaikkia meitä kohtaan, jotka olem-me tässä salissa ja harrastaneet eläkeläisten kan-nalta tällaista politiikkaa. Joka ainut puolue onollut hallitusvastuussa viimeisten 20 vuoden ai-kana, paitsi nämä pienimmät, jotka istuvat taka-penkillä.

86 Tuija Nurmi /kok: Arvoisa puhemies! Elä-keläiset on unohdettu kokonaan. Heistä on tehtypaarialuokka, jonka kuolema korjaa ilmeisestiennen meitä. Taitettu indeksi oli hävytön keksin-tö, (Ed. Kuoppa: Miten äänestelitte silloin?) täy-sin sopimaton kiitos ikäpolvelle, joka on elänyt30-luvun ahdingon ja nousun, vainolaisten tuhot1939—1944 ja sitä seuraavat puutteen vuodet.Eläkeläiset ovat osallistuneet kansakunnan nos-tamiseen ennennäkemättömään henkiseen ja en-nen kaikkea taloudelliseen kukoistukseen. Heil-le ei anneta sitä, mitä heille työvuosina luvattiin.Rahat käytetään muuhun kuin väistyvän väestönelämän ehtooseen. Meille kansanedustajillekinkorotettiin pyytämättä palkkiota luottamustoi-mestamme kahteen otteeseen, tämän kuun alustaja uudelleen ensi huhtikuun alusta. Pyytämättäjopa presidentille annettiin 25 prosentin vuosiko-rotus. Eläkevaarille tai -muorille tarjotaan leikat-tua indeksiä ja tämän kuun alusta 5:tä euroa. Va-semmiston presidentti näyttää, miten tuloerotkasvavat. Hyväksyn tehdyn korotuksen mutta enhyväksy eläkeläisten unohtamista hyvinvointiajaettaessa. Nyt tarvitaan täysijärkisiä ja rohkeita

ratkaisuja. Näiden avulla voimme turvata kai-kenikäisille ihmisille hyvän tulevaisuuden. Li-säksi verotus on saatettava samalle tasolle eläk-keensaajien kohdalla kuin palkansaajien verotus.

Keskustelua kuunnellessani tuli lisäksi mie-leeni se, että sotiemme veteraanien kuntoutus-määrärahat on pidettävä samalla tasolla, vaikkaveteraanien määrä vähenee. Kuntoutusrahaa voi-daan käyttää esimerkiksi palveluihin veteraaninkotiin, jotta veteraanit pärjäävät pitkään kotona.Eläkeläisistä puhuttaessa täytyy muistaa myös,että yli 65-vuotiaiden vaikeavammaisten kuntou-tus on turvattava. Tämä ryhmä on jäänyt kuntienkuntoutuskyvyn varaan. Kuten tiedämme, kun-nat taistelevat talousahdingossa. Niille määrä-tään lisää tehtäviä mutta ei vastaavasti rahoitustaniiden kattamiseksi. Jos ei muu auta, niin on kun-nille annettava korvamerkittyä rahaa yli 65-vuo-tiaiden vaikeavammaisten kuntoutusta varten.Tämä ratkaisu on inhimillinen sekä varmasti yh-teiskunnallisesti edullisin ratkaisu.

Lopuksi: Avioerotilanteessa usein kotiäiti jääpelkän kansaneläkkeen varaan. Tämä ryhmäkuuluu myös osana unohdettuun väkeen.

Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Risikon te-kemää ehdotusta perustelluksi päiväjärjestyk-seen siirtymiseksi.

87 Markus Mustajärvi /vas: Arvoisa puhe-mies! Koko viime viikon saimme kuulla tässä sa-lissa, kuinka hyvällä tolalla valtiontalous on jakuink talouskehitys vahvistuu vastakin. Toistu-vasti verotulokertymän ilmoitetaan kasvavanenemmän kuin valtion talousarviossa on enna-koitu. Pääministeri Vanhanen kehuu harjoitetuntalouspolitiikan kelpaavan esimerkiksi tuleviinoppikirjoihin. Esimerkki se on huonokin esi-merkki, ja siitä on kyse, jos tarkastellaan lisään-tyvää köyhyyttä ja eriarvoisuutta. Köyhyyspa-ketti jäi niin olemattomaksi, että se ei riitä edespienimmäksi sosiaaliseksi viikunanlehdeksi vas-tuuministereille. Tuhannesosalla valtion talous-arvion loppusummasta ei saa ostettua edes hyvääomaatuntoa hallituspuolueitten kansanedustajil-le, puhumattakaan että se auttaisi oikeasti hädäs-sä eläviä kansalaisia. Julkikuvan suomalaisestatalouspolitiikan menestystarinasta rikkovat vainjohtavien sosiaali- ja köyhyystutkijoitten julkai-sut, joissa kerrotaan hätkähdyttävästä pahoin-voinnista suomalaisessa hyvinvointiyhteiskun-nassa. EU:n köyhyysrajan alla elää jo 600 000


kansalaista. Siihen joukkoon mahtuu paljon elä-keläisiä työttömien ja pätkätyöntekijöitten lisäk-si. Usein köyhyys kulkee perhekunnittain ja seperiytyy yli sukupolven.

Arvoisa puhemies! Eri tulonsaajaryhmien ve-rokohtelu paljastaa, mihin suuntaan olemmematkalla. Vasta äsken hallituspuolueitten toi-mesta ja kokoomuksen raivokkaasti tukemanapäätettiin luopua rikkaimpien varallisuusveros-ta. Samoin yleinen veronalennuslinja on kohdis-tunut hyvätuloisiin kansalaisiin. Heihin eivätkuulu pientä eläketuloa saavat, sillä monen vero-rasitus kasvaa korotetun kunnallisveroprosentinja palvelumaksujen vuoksi.

Jos pienituloisten eläkeläisten tilannetta halu-taan korjata, vaatii se monia toimia. Ensinnäkinkansaneläkkeeseen on tehtävä tuntuva tasokoro-tus 5 euron rienauksen sijaan, eläketulon vero-vääryys täytyy oikaista, ja eläkeläisten köyhyys-ongelman ratkaisu vaatii myös indeksijärjestel-män korjaamista. Kaiken takana kummitteleevielä heikkenevä kuntatalous, joka kaatuu niidenniskaan, jotka eniten kunnallisia palveluita käyt-tävät, eli iäkkäämmän väestön. Näistä kaikistasyistä tämäkin välikysymys on perusteltu ja esi-tetään oikeaan aikaan.

Soittelin jokin aika sitten kierroksen pientenkuntien sosiaali- ja vanhustyön johtajille. Ky-syin, mikä heidän mielestään on vanhusväestönpäällekaatuvin ja ajankohtaisin ongelma. Eräsalalla pitkään työskennellyt ammattilainen sa-noi, että vanhukset sinnittelevät sairauksiensakanssa aivan liian pitkään ilman hoitoa. Kun hoi-toon sitten pakon edessä hakeudutaan, maksaa semonin verroin ja sitoo myös enemmän henkilö-kuntaa. Ajoissa hoitoon hakeutuminen olisi kai-kin tavoin mielekkäämpää, mutta osa vanhuksis-ta elää kädestä suuhun, niin että pienikin enna-koimaton lisäkustannus sekoittaa talouden. Lää-kekorvausjärjestelmän rukkaaminen siten, että serankaisee paljon ja monia sairauksia sairastavia,vei tilannetta vieläkin huonompaan suuntaan.

Myös tulevalle ajalle on kasattu ikävyyksiä,jotka kohdistuvat erityisesti iäkkäämpään väes-töön. Jokin aika sitten istui palvelumaksutoi-mikunta, jonka raporttiin kirjattiin palvelumak-sujen korotus ja maksuperusteitten muutos. Setietää vyönkiristystä aika monelle kädestä suu-hun elävälle. Poliittisen tarkoituksenmukaisuu-den vuoksi toimikunnan työ haudattiin ylivaalien mutta siihen kyllä palataan hallitusneu-votteluissa.

Arvoisa puhemies! Me olemme aika paljonvelkaa niille, jotka ovat omalla työllään vuosi-kymmenten ajan rakentaneet tätä yhteiskuntaa.Läheskään aina se työ ei ole kartuttanut eläkettä,kuten esimerkiksi perheenäideillä, jotka saattoi-vat saatella maailmaan kymmenkunta lasta. Se,että he olivat sidottuja kotiin usean vuosikymme-nen ajaksi ja tekivät samaan aikaan töitä pienellätilalla, kostautuu nyt riittämättömänä eläkkeenä.Heidänkin vuokseen kansaneläkkeen tasokoro-tus on aivan välttämätön.

Keskustan ryhmäpuhuja ed. Rehula sanoi, ettätyöllä pienituloisten eläkeläisten aseman paran-tamiseksi ei ole alkua eikä loppua. Niin varmaanon, mutta näyttää valitettavasti siltä, ettei myös-kään ole kovin paljon tuloksia ainakaan tämänhallituksen aikana.

88 Merikukka Forsius /vihr: Arvoisa puhe-mies! Työelämästä eläkepäiville siirtyneiden su-kupolvi on elänyt nuoruutensa aineellisesti pal-jon nykyistä niukemmissa oloissa. Sukupolvi onnuoruudessaan kokenut sodan ja osallistunut yh-teiskunnan jälleenrakennukseen. Niukoista läh-tökohdista on ponnisteltu eteenpäin ankarastityötä tehden. Useimmissa tapauksissa eteenpäinon todella päästy. Nykyiset vanhuksemme nosti-vat itsensä ja perheensä taloudellisesti turvat-tuun elämään. Sukupolvena nimenomaan he ko-hottivat Suomen maailman vauraimpien maidenjoukkoon ja loivat hyvinvointivaltion.

Vaan miten hyvinvointivaltion rakentaneidenkansalaisten asema on kehittynyt sen jälkeen,kun he ovat pitkän päivätyön tehtyään siirtyneeteläkkeelle? Ikääntyneet ovat tippuneet muidenkelkasta. Kuten välikysymyksessä todetaan, ylei-nen reaaliansiotaso on vuodesta 93 lähtien nous-sut yli 30 prosenttia mutta kansaneläke vain 4.Vertailuja tehtäessä on lisäksi syytä muistaa, ettäeläkeläisillä ei ole edes teoriassa mahdollisuuttanostaa tulotasoaan omaa elämäntilannettaanmuuttamalla. Heidän on vain luotettava siihen,että yhteiskunnan päättäjät huolehtivat heistä.

Vaalien alla huolenkantajia löytyykin. Niinkuin täällä on jo moneen kertaan mainittu, esi-merkiksi ministeri Hyssälä lupasi viime vaalienalla 300 euron tasokorotuksen kansaneläkkei-siin. Kansaneläkkeiden korotukset tällä vaalikau-della eivät kuitenkaan yllä edes markoissa lähel-lekään lukua, jonka Hyssälä lupasi euroissa.

Vihreiden mielestä ensimmäisenä toimena tu-lisi puuttua kaikkein köyhimpien eläkeläisten

Tiistaina 19.9.200654 86/2/89

asemaan. Kaikkien täyden kansaneläkkeen va-rassa elävien noin 86 000 kansalaisen kansan-eläkkeitä tulisi nostaa 40 eurolla. Emme laskisikenenkään eläkkeitä, vaan ehdotuksemme tähtääsiirtymiseen vähimmäiseläkkeeseen, joka koos-tuu sekä kansaneläkkeestä että työeläkkeestä.

Pelkkä kansaneläke on tällä hetkellä 516 tai495 euroa riippuen siitä, missä kunnassa eläke-läinen asuu. Tällä summalla eläkeläisten on kus-tannettava asumisensa, ruokansa, vesi-, sähkö- japuhelinlaskunsa, lääkkeensä ja terveydenhoito-palvelunsa. Pelkällä kansaneläkkeellä sinnittele-vän asemaa voi suhteuttaa myös niin, että kunverrataan käteenjääviä summia, keskimääräinenpalkansaaja tienaa koko vuoden eläkkeitä vastaa-van summan kolmessa ja puolessa kuukaudessa.Kun köyhyysriski määritellään suhteellisella tu-lometodilla, jossa köyhyyden uhkaamiksi raja-taan korkeintaan 60 prosenttia mediaanitulostaansaitsevat, niin pelkkää kansaneläkettä saavatjäävät automaattisesti rajan alapuolelle.

Kansaneläkkeen pienuuteen liittyy myös tär-keä tasa-arvoulottuvuus, sillä merkittävä osapelkkää kansaneläkettä saavista vanhuuseläk-keen saajista on yksin asuvia naisia. Niinpä 65vuotta täyttäneistä naisista 31 prosentilla tulotjäivät alle 60 prosenttiin mediaanituloista. Vas-taava luku 75 vuotta täyttäneillä naisilla on 37prosenttia.

Osa eläkkeensaajista joutuu elämään pelkänkansaneläkkeen varassa koko elämänsä. Heitäovat esimerkiksi syntymästään saakka vammai-sina olleet tai nuoruudessaan vaikeasti vammau-tuneet. Elämänhallintaa vaikeuttaa monen muunseikan ohella erittäin niukka toimeentulo. Tämäryhmä tarvitsee räätälöityjä toimia, mutta myösheidän kohdallaan perusturvan tason nosto hel-pottaisi elämää.

Eläkeläisten elämänlaatuun vaikuttavat tuki-en lisäksi heidän tarvitsemiensa palvelujen laatuja hinta. Kuntien järjestämien palvelujen osaltakehitys on ollut viime vuosina heikkenevä. Eni-ten palvelujen heikkenemisestä kärsivät pienitu-loisimmat ja siten myös eläkeläiset. Hallitus eiole tosissaan tarttunut toimeen kuntatalouden ah-dingon helpottamiseksi, joten sille lankeaa myösvastuu tilanteesta.

Arvoisa puhemies! Esittämämme täyden kan-saneläkkeen nostaminen 40 eurolla on suhteelli-sen halpa toimi. Siitä seuraava reilun 40 mil-joonan euron lisälasku ei ole suuri, kun sitä ver-rataan vaikka nykyhallituksen viime vuonna

poistaman varallisuusveron tuottoon, joka olivuonna 2004 noin 130 miljoonaa euroa.

Puhetta on ryhtynyt johtamaan ensimmäinen va-rapuhemies Sirkka-Liisa Anttila.

89 Leena Rauhala /kd: Arvoisa puhemies!Käymme välikysymyskeskustelua eläkeläistentaloudellisen aseman parantamisesta, ja voi sa-noa, että käymme ihan oikeutettua keskustelua,vaikka välillä on tuntunut siltä, että debatti on po-liittista debattia, ja kysymys herää, miten se ta-voittaa ne eläkeläiset, joista on kysymys. Muttakyllä samalla olen sitä mieltä, että on tärkeää, ettätämän keskustelun käymme, ja toivon, niin kuinvarmasti jokainen oppositiossa oleva toivoo, ettätällä on oma merkityksensä.

Tiedämme, että Suomi on nyt vauraampi kuinkoskaan, ja tässä tilanteessa joudumme todellatekemään eläkeläisten ostovoiman eteen työtä.Hallitus ei ole tulevassa budjetissa lupaamassapienimpiin kansaneläkkeisiin tasokorotusta eikäindeksijärjestelmän korjausta ja näin ei kannavastuuta vahvan talouskasvun hedelmien oikeu-denmukaisesta jakamisesta eri väestöryhmienkesken. Tietenkin paitsi eläkeläiset voisimmenostaa myös muita väestöryhmiä tässä esille,mutta nyt nostamme ennen kaikkea eläkeläiset.

Ja miksi on oikeutettua puhua eläkeläisten os-tovoimasta, sille monet tilastot ja asiat luovat pe-rusteita. Kansaneläkkeen tasokorotusta tarvi-taan, koska kansaneläkkeen reaalimuutos verrat-tuna reaaliansiotasoon on todella pieni eli se onarviolta noin 4 prosenttia, samaan aikaan kun re-aaliansiotaso on noussut 31 prosenttia sieltä vuo-desta 93. Tiedämme kiistatta sen, että todella,niin kuin tässä välikysymyksessä todetaan, siitäkaikesta vaurastumisesta, mitä yhteiskunnassaon ja mistä ansiotyössä olevat nauttivat, eläkeläi-set eivät saa omaa osaansa eivätkä vielä ole saa-neet. Jos katsotaan tulevia valtiontalouden ke-hyksiä 2007—2011, niihin ei sisällytetä eläkkee-seen kohdistuvia sellaisia toimenpiteitä, joillavahvistettaisiin todellisesti eläkkeensaajien osto-voimaa.

Täällä ministeri Haatainen totesi, että hallituson panostanut erityisen paljon eläkeläisten ja


vanhusten hyvinvoinnin kehittämiseen, ja totesimyös, että eläkkeiden normaalit indeksitarkis-tukset, tasokorotukset, palvelujen vahvistami-nen ja kohdistetut tukitoimet ovat merkittävästiedistäneet vanhusten asemaa. Tämä tuntui joten-kin oudolta, että voidaan näin vahvasti todetakaiken sen tiedon yhteydessä, mitä nyt jo tässä-kin salissa olemme kuulleet ja saaneet, mutta en-nen kaikkea, mitä olemme kuulleet siellä, kun lii-kumme eläkeläisjärjestöjen tilaisuuksissa ja niis-sä aidoissa tilanteissa, missä ei varmasti kukaanole hyötyä tavoittelemassa, kun he kertovat siitä,kuinka he oman eläkkeensä varassa tulevat toi-meen. He kertovat siitä, mitä on käydä kaupassaja minkälaisia palveluja he käyttävät, ja siitä kai-kesta, mitä he pelkäävät, minkälaista turvatto-muutta heillä on ja minkälaista yksinäisyyttäheillä on. Ne kertomukset eivät kerro siitä, ettäon merkittävästi parannettu heidän palvelujaan,tai sitä kaikkea, mitä ostovoima tarkoittaisi.

Niinpä todella näkisin, että ikäihmisten jaeläkkeensaajien arvostusta tulisi vahvistaa, jasitä vahvistettaisiin niillä korotuksilla ja veron-kevennyksillä ja muilla toimenpiteillä, jotka koh-distuvat sitten palveluihin. Nimenomaan arvos-tusta meidän tulee osoittaa ikäihmisille, vanhuk-sille, ja se saadaan riittävällä toimeentulolla jalaadukkailla palveluilla. Edelleenkään tässä väli-kysymyksessä eivät mukana ole palvelut, vaantässä kohdennettiin huomio tähän tasokorotuk-seen, ja pidän sitä hyvin tärkeänä. Meillä kristil-lisdemokraateilla on luku, jota ed. Koskinen tääl-lä peräänkuulutti, kun ei ole lukua. Täällä ovatmuutkin esittäneet, että kyllä se tulee (Puhemieskoputtaa) tässä välikysymysäänestyksessä esillenumeraalisestikin, mitä korotusta esitetään.

90 Aila Paloniemi /kesk: Arvoisa rouva puhe-mies! Ensin kommentti ed. Vielmalle, jota kuu-lemma hävettää olla täällä eduskunnassa. Ed.Vielma, seuraavissa vaaleissa teidän äänestäjän-ne voivat helposti korjata tuon asian ja teitä lak-kaa hävettämästä.

Mutta nyt tähän välikysymyksen aiheeseen,joka on erittäin tärkeä. Eläkeläisten ostovoimankehittäminen on kiistatta tärkeää, eikä ostovoi-man historian tarkastelu kuitenkaan päästä pälkä-hästä suurinta osaa eduskunnassa edustettuinaolevista puolueista, ei myöskään välikysy-myksen tehneitä puolueita, sillä tosiasia on, ettäkuluvan vaalikauden eläketarkistukset kestävätvertailun aiempien hallitusten tarkistuksiin. 12

euroa ja indeksikorotukset merkitsevät yli 20 eu-ron muutosta edelliseen kauteen verrattuna. Kunkuntakalleusluokitus poistuu, useimpien eläk-keet kasvavat 20 eurolla.

Tämän välikysymyksen yhteydessä kannattaamuistaa, myös ed. Vielman Jyväskylän kävely-kadulla, että kansaneläkkeen pohjaosan leikka-ukset toteutettiin vuosina 1996—2001. Ne kos-kettivat 420 000:ta eläkeläistä, ja leikkaajana oli:mikäpä muu kuin sateenkaarihallitus. Taitettueläkeindeksi yli 65-vuotiaille puolestaan luotiinvuoden 1995 valtiopäivillä. Näin se vain on. (Ed.Nepponen: Keskusta lupasi palauttaa!) — Esi-merkiksi kokoomuksella olisi ollut oikein hyvinaikaa korjata nämä hankalat asiat, myös ed. Nep-posella. (Ed. Nepponen: Teilläkin neljä vuotta!)

Eläkeläisten ostovoiman kehittämisessä jääkosolti tehtävää myös seuraaville hallituksille,mutta kuten vanhustenhoidon välikysymyskes-kustelussakin moneen otteeseen todettiin, eläke-läiset eivät ole yksi ja yhtenäinen joukko, jonkaelämäntilanne, tulot ja palvelujen tarve olisi sa-masta puusta veistetty. Pelkän kansaneläkkeenvarassa on noin 86 000 suomalaista, ja tämän li-säksi kymmeniintuhansiin kasvava joukko saapientä työeläkettä. Heidän joukossaan on ikäih-misten lisäksi vammaisia nuoria ja pitkäaikais-sairaita, jotka elävät koko elämänsä kansaneläk-keen varassa. Heidän asemansa parantaminen onkaikkein kiireellisintä.

Arvoisa puhemies! On olennaisen tärkeää, ettäkansaneläkkeen ostovoiman kasvattamisen li-säksi panostetaan myös eläkeläisten palveluihin,niiden oikea-aikaisuuteen ja vaikuttavuuteen.Hyvinvointipalvelujen tuottamiseen on satsattutällä hallituskaudella ennätysmäärä rahaa. Nyky-hallitus on korottanut kuntien sosiaali- ja tervey-denhuollon valtionosuuksia 350 miljoonalla eu-rolla ja panostanut palvelujen kehittämiseenmuun muassa runsaat 200 miljoonaa euroa.Kaikki eläkeläiset kiistatta hyötyvät sosiaali- jaterveyspalveluiden parantamisesta. (Välihuuto)— Haluan kuulla vastaväitteitä ja niille peruste-lut, miksi eivät hyötyisi.

Hoitotakuu on palvelujen paranemisesta val-lankumouksellisin esimerkki sitten kansanter-veyslain uudistamisen. Myös omaishoitoa on ke-hitetty, muun muassa lisävapaapäivä tulee tar-peeseen. Tämän vuoden alussa voimaan astu-nut niin sanottu hoivatakuu sekä erityishoitotuenkorottaminen ja asumistuen korjaukset paranta-vat myös eläkeläisten asemaa.

Tiistaina 19.9.200656 86/2/91

Muistutin jo vanhustenhoidon välikysymyk-sen yhteydessä Vanhustyön keskusliiton rakenta-masta, asiakaslähtöisesti järjestetystä tukitoimin-nasta omaishoitajille. Nythän uutiset kertoivatvirallisesti, että räätälöimällä dementoitunuttapuolisoaan hoitavien omaishoitajien tukipalve-lut perheen mukaan voitiin säästää nykyiseenverrattuna jopa 5 000 euroa perhettä kohti vuo-dessa. Noin puolet säästöistä tuli laitoshoidonlykkääntymisestä, ja samalla omaishoitajien —huom. omaishoitajien — elämänlaatu ja turvalli-suudentunne kohenivat. Mallin ongelmia ennal-ta ehkäisevä luonne on nyt ymmärrettävä. Vas-taavia malleja on kiireesti luotava myös lapsiper-heiden tarpeisiin ja esimerkiksi lastensuojeluun.

Arvoisa puhemies! Eläkeläisten hyvinvointiapitää ja voi kohentaa myös parantamalla kotonaasumisen mahdollisuuksia. Asumisen hankaluu-det, puuttuvat pesutilat taikka hissit, pitää korja-ta julkisella rahoituksella. Kotipalveluihin ja ko-tihoivaan on voitava satsata ja työvoimaa on hyö-dynnettävä myös niin, että esimerkiksi ulkoilus-sa taikka siivouksessa voivat auttaa muutkin kuinkorkeakoulutetut työntekijät. Eläkeläisten osalli-suutta yhteiskunnassa pitää lisätä myös tarjo-amalla kaikille halukkaille mahdollisuuksia esi-merkiksi liikuntaan ja kulttuuripalveluihin. Kult-tuuri- ja liikuntasetelit voisivat olla tässä yksivaihtoehto.

Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi kysymys ed.Lapintielle, joka vertasi eläkeläiskysymystämaatalouspakettiin. Ed. Lapintie, miten se, ettäviljelijät olisi pistetty yksin maksamaan EU:nlaajenemisen kustannukset, auttaisi eläkeläistenostovoiman korjaamisessa?

91 Jukka Gustafsson /sd: Arvoisa puhemies!Minulle kansanedustajan työssä tärkein arvova-lintani on se, että eri kansalaisryhmät voivat tun-tea tulleensa kohdelluksi oikeudenmukaisesti.Tärkeä näkökulma tällöin on se, että kaikki voi-vat kokea saavansa yhteiskunnan vaurauden li-sääntyessä ja kansantulon kasvaessa kohtuulli-sen osan yhteiskunnan kakusta ja sen kasvusta.

Erityishuomiota tulonjaossa tarvitsevat ihmi-set, esimerkiksi vammaiset, jotka ilman omaasyytään tarvitsevat yhteiskunnan apua ja tukeamuita enemmän. Aidon sivistysvaltion tunnistaa-kin siitä, miten se huolehtii huono-osaisistaan,sairaista ja vanhuksista.

Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus oikeinlaajassa ja syvällisessä mielessä ymmärrettynä

sisältää myös vahvan eettisen näkökulman. Lä-hes kaikki eläkeläiset ja vanhukset Suomessaovat tehneet raskaan ja pitkän päivätyön tehtais-sa, toimistoissa ja pelloilla ja monet kotityötpäälle. Tämä eläkeläisväestö on ansainnut meiltäsuurilta ikäluokilta ja tämän päivän poliittisiltapäättäjiltä erityisen reilun ja oikeudenmukaisenkohtelun. Kysymys on kunniallisesta kohtelustaniin sanottua raatajasukupolvea kohtaan, joksisosiologi Jeja-Pekka Roos on 1920- ja 1930-lu-vulla syntyneitä kutsunut. Mielelläni totean, ettäpääministeri Vanhasen hallituksen panostuksetterveydenhoitoon ja palveluihin ovat koituneetmyös eläkeläisten ja vanhusten hyväksi.

Hyvin pientä työeläkettä saava tamperelaineneläkeneuvojani Rauha Aksela, 80 vuotta, oli tosionnellinen tavatessamme hänen saatuaan päätök-sen, jonka mukaan hän voi tehdä yhdeksän edes-takaista taksimatkaa kuukaudessa 2 euron oma-vastuulla.

Sosialidemokraattina en voi hyväksyä sitä,että eläkeläisten ostovoima kehittyisi negatiivi-seen suuntaan. (Ed. Valpas: Se on jo kehittynyt!)Tehdyt sinänsä vaatimattomat euromääräiset ko-rotukset yhdessä esimerkiksi eläkkeensaajienasumistuen korotuksen kanssa ovat välttämättö-miä, mutta eivät vielä riittäviä. Pelkkää kansan-eläkettä ja pientä työeläkettä saavat joutuvat tule-maan toimeen liian pienellä eläkkeellä. Näideneläkkeiden taso ei vastaa sitä oikeudenmukaistaja eettisestikin perusteltua tasoa, jonka henkilö-kohtaisesti soisin eläkeläisille. Kun tarkoitetaankaikkein pienituloisimpia eläkeläisiä, niin oppo-sitionkin esittämä 20 euroa kuukaudessa lisää ontodellisuudessa vaatimaton summa. (Ed. Valpas:Liian vähän!)

Edessämme on tärkeitä eläkeläisten toimeen-tuloon liittyviä eläkkeiden ostovoiman kehityk-seen ja verotukseenkin liittyviä ratkaisuja. Eläke-läisten verotusta voidaan mielestäni myös keven-tää esimerkiksi eläketulovähennystä ja perusvä-hennystä kasvattamalla. Pidän aivan välttämättö-mänä, että eläkeläisten positiivisen ostovoimankehitys turvataan. Myös indeksijärjestelmää, sensisäistä rakennetta, tulee muuttaa ja kehittää otta-maan huomioon paremmin eläkeläisten todelli-sen kulutuksen.

Arvoisa puhemies! Oikeudenmukainen tulo-kehitys vaatii päätöksiä, joille nykyinen budjetti-kehyskäytäntö antaa kovin vähän liikkumatilaa.Mutta yhtä selvää on se, että syksyllä budjetinkäsittelyssä pienikin liikkumatila tulee käyttää


pienituloisten eläkeläisten hyväksi. Näen myös,että verotuksen puolella on varaa toimia eläke-läisten hyväksi. Silti on selvää, että pääosa haas-teista ja niihin vastaamisesta jää tehtäväksi edus-kuntavaalien jälkeiselle hallitukselle, jolle nyky-hallituksen jättämä taloudellinen perintö on erit-täin hyvä perusta tehdä sen kaltaisia välttämättö-miä korotuksia, joita meistä näköjään aika moniodottaa ja pitää tarpeellisina.

92 Olli Nepponen /kok: Arvoisa rouva puhe-mies! Täytyy sanoa, että oli ilo kuunnella ed.Gustafssonin puheenvuoroa. Allekirjoitan mie-lelläni nuo asiat. (Ed. Valpas: Pitäisi tulla tekoja-kin!) Ne ovat juuri niitä samoja asioita, joitamyöskin meidän puheenvuorossamme nostettiinesiin, ja niihin on helppo yhtyä.

Ed. Paloniemi valitettavasti poistui. Varmastiitse kullakin puolueella on mahdollisuus katsoataakse. On tehty virheitä, jätetty tekemättä jo-tain, mutta pahinta on, jos vaaleihin mennessä lu-paa epäkohtiin korjauksia ja sitten jättää ne teke-mättä ja kehuu vielä nyt uudestaan, että ne pitäisitehdä. Silloin ollaan sellaisella tiellä, että sitä eiymmärrä kukaan.

Eläkkeensaajien kapina, lainausmerkeissä, ontodellisuutta tänä päivänä, ja juuri nämä keskus-tan suuret lupaukset, joista jälleen on tullut uusiamerkkejä, ovat nostamassa tästä entistä suurem-pia kysymyksiä. Keskustelu tulee olemaan kuu-maa. Tämä niin sanottu kapina on oikeutettua.Ostovoima ei ole kyllä seurannut hintojen todel-lista kehitystä. Erityisesti euron käyttöönottovain kiihdytti määrättyjen hyödykkeiden hinto-jen nousua, joka myöskin tuntuu sitten eläkkei-den ostovoimassa, jos se tuntuu tietenkin palkan-saajienkin, mutta erityisesti pientä eläkettä saavi-en ostovoimassa.

Indeksi ei ota huomioon niitä ostotottumuk-sia, joita eläkkeensaajilla on, ja siihen on saatavauuden tyyppinen menettely. Myöskin on tieten-kin avoimesti keskusteltava eläkeindeksien suu-ruudesta, onko niihin mahdollisuuksia, mitkäovat todelliset kustannukset. Niistä ei ole välttä-mättä kyllä tässäkään salissa ihan perusteellises-ti keskusteltu. 50—50-indeksin kohtaamme tuol-la vaalikentillä.

Verotus on yksi, josta juuri ed. Gustafssonnosti esiin ne asiat. Valitettavasti meillä on ryh-mä eläkkeensaajia, joiden verotus on selvästikorkeampaa kuin palkansaajien. Eläkkeensaajil-la ei ole niitä vähennyksiä, mitä on palkan-

saajilla. Näissä on mahdollisuus edetä sillä taval-la, että se hyödyttää myöskin eläkkeensaajia ja li-sää näin ostovoimaa.

Ikäihmisistä on huolehdittava. Raatajakansa,sanoo ed. Gustafsson. On todella niin, että van-hempi väestö on tilanteessa, jossa heidän työ-eläkkeensä ovat erittäin pieniä. Samoin on isojoukko, joka elää pelkän kansaneläkkeen varas-sa, myöskin nuorempia. (Ed. Kuoppa: Vain 40prosenttia palkoista!) Siksi on luotava sellainenpalvelujärjestelmä, joka ottaa nämä henkilöthuomioon. Kuten sanoin jo debatissa, heissä onsuuri joukko sellaisia ihmisiä, jotka eivät oikeas-taan halua mennä niin sanottuun sossuun pyytä-mään tukea. He ovat tottuneet tulemaan toimeenomillaan tai ystävien, sukulaisten tai muidenavustamana. Siksi olisi erittäin tärkeätä, että täl-laiset ihmiset pystyttäisiin poimimaan, sillä siel-lä kohdataan monta kertaa sellaisissa huonoissaolosuhteissa eläviä vanhuksia muun muassa, jot-ka tarvitsevat kipeästi apua. Sosiaaliturvan ver-kon pitää olla niin tiivis, että se pystyy huolehti-maan, ja myöskin näitä palveluita pitää kehittääniin sosiaali- ja terveydenhuollon kuin omaishoi-tajien ja monien muiden asioiden osalta.

Meillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, ettäeläkkeensaajien ostovoima turvataan. On moniatoimenpiteitä, joihin on pystyttävä tarttumaan, janäiden asioiden kanssa me kohtaamme tulevillavaalikentillä, kuitenkin muistaen, että ne lupauk-set, jotka annetaan, on myöskin pystyttävä sittentoteuttamaan, sillä se tapa, millä edellinen vaali-voitto ansaittiin, ei kestä kyllä tämän päivän jul-kisuutta.

93 Mikko Kuoppa /vas: Arvoisa puhemies!Hallituksen politiikka syrjii eläkeläisiä, joistavaltaosa saa eläkettä alle 1 000 euroa kuukaudes-sa. Eläkkeet ovat jääneet pahasti jälkeen palkka-kehityksestä, ja suurta joukkoa eläkeläisiä ahdis-taa todellinen puute. Pahin tilanne on pelkkääkansaneläkettä tai pientä työeläkettä kansaneläk-keen lisäksi saavien ihmisten kohdalla. 5 eurontasokorotus on täysin riittämätön, ja moni eläke-läinen kokee sen lähes pilkantekona, kun sa-maan aikaan esimerkiksi kansanedustajien palk-kioita nostettiin 200 eurolla kuukaudessa.

Valtiontalouden hyvällä kunnolla ylpistelläänmaailmalla ja koti-Suomessa, mutta pienituloi-simmille, toimeentulominimin alapuolella elävil-le ei helpotusta olla antamassa. Vähintään 20 eu-ron tasokorotus on tehtävä välittömästi kansan-

Tiistaina 19.9.200658 86/2/94

eläkkeisiin, mikä samalla helpottaa myös pientätyöeläkettä saavien tilannetta.

Toinen välittömän korjauksen kohde on työ-eläkeindeksin korjaaminen. Taitettu työeläkein-deksi on muutettava puoliväli-indeksiksi, jossaotetaan huomioon palkat 50 prosentin ja hinnat50 prosentin osuudella nykyisen taitetun indek-sin elikkä indeksin, jossa palkkojen osuus onvain 20 ja hintojen osuus 80 prosenttia, sijaan.

Kolmantena kohtana on korjattava eläkeläis-ten verotus, ettei saman suuruisesta eläketulostajoudu maksamaan enempää veroa kuin vastaa-vasta palkkatulosta. Kansaneläkkeen tasokoro-tuksella voidaan vähän oikaista nykyistä eläke-läisen verotuksen epäkohtaa, mutta ei riittävästi.

Täällä on voimakkaasti arvosteltu taitettuaeläkeindeksiä. On syytä muistaa, että 25 kansan-edustajaa tässä salissa äänesti taitettua eläkein-deksiä vastaan silloin, kun vuonna 1995 se en-simmäisen kerran säädettiin yli 65-vuotiaille elä-keläisille.

Eläkerahastoja on kasvatettu 1960-luvun alus-ta lähtien, ja ne kasvavat edelleen varsin reip-paasti. Kansantalouden kannalta katsoen yhtä-kään yksityisen sektorin eläkettä ei ole maksetturahastoista, koska juoksevat eläkemaksut ylittä-vät juoksevat eläkemenot yksityisellä sektorilla.Ei edes rahastojen tuottoja ole tosiasiassa vielätarvittu kertaakaan eläkkeiden maksuun. Vuo-den 2005 lopulla yksityisen sektorin eläkerahas-tot olivat 64,5 miljardia euroa. Vakuutusmaksut,siis vakuutustulot eläkevakuutusyhtiöille, olivat9,5 miljardia euroa, ja eläkemenot elikkä eläk-keet, joita ne maksoivat, olivat 8,7 miljardia eu-roa. Toisin sanoen maksut ylittivät noin 800 mil-joonalla eurolla eläkemenot. Eläkerahastot oli-vat 7,4-kertaiset eläkemenoihin verrattuna. Elä-kerahastojen kasvu oli viime vuonna 4,5 miljar-dia euroa, ja tälle vuodelle on arvioitu 5,3 miljar-din euron kasvu. Nämä luvut ovat budjetinliitteenä olevassa taloudellisessa katsauksessa.Elikkä mielestäni puheet siitä, että nyt on pakkokorottaa työeläkemaksuja, jotta työeläkkeet voi-daan tulevaisuudessa maksaa, ovat minun mie-lestäni paljon enemmän propagandaa ja ne ovattodellista populismia.

Jos vuonna 1995 työeläke oli 5 000 silloistamarkkaa, niin kun katsotaan, miten se on sittenkehittynyt taitetun eläkeindeksin aikana, niinvuonna 2006 tämä työeläke oli taitetulla eläkein-deksillä 5 270 markkaa. Jos olisi käytetty puoli-väli-indeksiä, niin tämä työeläke olisi 5 688

markkaa. Nämä voidaan vaihtaa kyllä euroiksi-kin sitten, mutta ero on varsin selvä elikkä 418markkaa kuukaudessa. Jokainen voi kuvitella,kuinka rajusti tämä leikkaus on todella kohdistu-nut näihin työeläkkeisiin. Täytyy muistaa, ettätämä leikkaus kohdistuu myös pieniin työeläk-keisiin eikä vain pelkästään suuriin. Totta kaisuurissa erot ovat vielä suurempia.

Edelleenkin ihmettelen sitä, kun väitetään,että nyt on nostettava työeläkevakuutusmaksuja.Mielestäni siihen ei ole mitään perusteita. Päin-vastoin voitaisiin poistaa taitettu eläkeindeksi jamaksaa edelleenkin täysillä, siis 50—50-indek-sin mukaan eläkkeet.

Pahin ongelma kuitenkin on meillä erittäinpieni kansaneläke. Kuten jo tuossa keskustelussaaikaisemmin totesin, niin vuonna 2004 eläkeläi-sistä 55,4 prosenttia sai alle 1 000 euroa kuukau-dessa eläkettä, ja näitä pienen, 400—600 euroneläkkeen saajia oli yli 120 000, elikkä kaikistapienimmät eläkkeet ovat kaikista kipeimmänkorjauksen tarpeessa, ja siinä mielessä tämä 20euron tasokorotus tulee tehdä välittömästi, sa-moin poistaa taitettu eläkeindeksi.

94 Satu Taiveaho /sd: Arvoisa puhemies! Op-position välikysymys on tällä kertaa osunut oike-aan. On totta, että yhteiskunnassamme on paljonpienituloisia eläkeläisiä, joiden asema todellakaipaisi kipeästi kohennusta. Välikysymyksessäesiin nostettu kansaneläkkeen tasokorotustarveon todellinen, ja siinä on edettävä jatkossa. Tämänoin 86 000 henkilön joukko, joka saa pelkkääkansaneläkettä, koostuu pääosin 75—79-vuoti-aista yksinäisistä naisista sekä 35—45-vuotiaistayksinäisistä miehistä.

Tilanne on sama kansaneläkkeen kohdallakuin muidenkin vähimmäisetuuksien. Niidentaso on jäänyt jälkeen muusta tulokehityksestä.Itsestäni tuntuu erityisen pahalta niiden hyviniäkkäiden ikäihmisten tilanne, jotka ovat useintehneet työtä jo hyvin nuoresta lähtien, enneneläkejärjestelmämme syntyä, minkä vuoksi tämäpitkä työura ehti kerryttää hyvin vähän eläkettä.He ovat pahimpia väliinputoajia, joiden osaltamielestäni meidän olisi moraalinen velvollisuusoikaista tämä tilanne. Nämä kaikkein iäkkäim-mät ikäihmiset, jotka rakensivat yhteiskuntam-me ja laittoivat hyvinvoinnin kehityksen alkuun,ansaitsisivat kohtuullisen toimeentulon.

Toinen tärkeä asia on 13 000—30 000 euroavuodessa tienaavien eläkeläisten verotuksen


ankaruus suhteessa saman verran tienaavaan pal-kansaajaan nähden. Tämä tulisi oikaista oikeu-denmukaisuuden nimissä. Asia koskee noin 40:täprosenttia eläkeläisistä, joten ihan pienestä jahelposta asiasta toki ei ratkaisun yhteydessä olekyse. Pistinkin ilolla merkille, että muun muassavaltiovarainministeri kesällä nosti asian julkises-ti esiin.

Kolmas näkökulma, jota haluaisin tässä kes-kustelussa painottaa, on palveluverkosto. Ei voi-da katsoa vain eläkkeiden suuruutta, ilman ettähuomioidaan palvelujen saanti tai muiden useiniäkkäiden ihmisten tarvitsemien palveluja tuki-muotojen, kuten vaikkapa lääkkeiden korvatta-vuuden tai palveluiden hintojen, vaikutus heidäntaloudelliseen asemaansa. Itse olen voimakkaas-ti sitä mieltä, että esimerkiksi palveluasunnoissaasuville tulisi säätää vastaava käyttövara kuinlaitoksissa asuvilla tällä hetkellä on.

Siihen olen tässä välikysymyksessä hiemanpettynyt, että lukuun ottamatta muutamaa teks-tissä olevaa mainintaa näyttää siltä, että tämä ko-konaisuuden tarkastelu on jätetty vähälle. Ni-menomaan pienituloisille eläkeläisille on palve-luverkosto hyvin keskeistä myös toimeentulonkannalta. Tässä on paljon tehtävää avopalvelui-den saannin sekä hoivapalveluiden laadun var-mistamiseksi. Tämä on se erityisen suuri haaste,johon tulisi tarttua. Tarvitaan pian vanhusstrate-gia, jota ollaankin valmistelemassa Kivelän eh-dotusten pohjalta. On todella päästävä parempi-en laatusuositusten ja sitovampien muiden ohjei-den tai velvollisuuksien luonnissa eteenpäin. Itseolisin valmis kannattamaan vaikka ikäihmistensubjektiivista oikeuttakin hoitoon, jotta ongel-mat vihdoin saataisiin poistettua ja inhimillinenhoiva varmistettua.

Ministeri Hyssälän budjettikäsittelyssä esiinottamat asiat, kuten vanhuspsykiatrian nostami-nen erityislaiksi, laatusuosituksen kehittäminen,lääkehoidon ohjeet ja keskustelun herättämineneettisestä vanhustenhuollosta, ovat oikeita aske-lia. Toivon, että näissä todella edetään ja mahdol-lisimman pian. Itseäni hieman ehkä hämmentää,kun ministeriöstä sain tiedon, ettei mikään näistäole ainakaan vielä valmistelussa, mutta uskon jatoivon, että nämä nyt sitten tässä vanhusstrategi-an yhteydessä eteenpäin menevät.

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan kuitenkintodeta, että opposition syytökset hallituksen saa-mattomuudesta eläkeläiskysymyksessä eivät sel-laisenaan pidä paikkaansa. Hallitus on lisännyt

merkittävästi valtionosuuksia kunnille, mikä onmahdollistanut palveluiden turvaamista ja kehit-tämistä. Hallitus on myös kehittänyt palveluita,kuten esimerkiksi ikäihmisille tämän hoivata-kuun, ja myös Paras-hankkeella pyritään varmis-tamaan palveluiden saantia.

Kansaneläkkeeseen on pienet, tosin liian pie-net, korotukset tehty ja niillä paikattiin eläkeläis-ten indeksien jälkeenjääntiä. Samoin ensi vuo-den budjetissa täsmätoimia ohjataan juuri kaik-kein pienituloisimpaan ja heikoimmassa asemas-sa olevaan ikäihmisten ryhmään, kun eläkkeen-saajan asumistukea sekä erityishoitotukea noste-taan. Toimet eivät ole riittäviä eivätkä koskekovin suurta joukkoa, mutta toimenpiteet oli oi-kein kohdennettu kaikkein pienituloisimmille.Jatkossa pienituloisimpien eläkkeensaajien ase-man kannalta tulisi mielestäni harkita verotusra-jan korottamista, jotta yhä suurempi joukko pie-nintä eläkettä saavista vapautuisi veroista. Toi-saalta pelkästään vain kansaneläkettä saavillekeskitetty korotus voisi mahdollistaa hiemansuuremman korotuksen henkilöä kohden.

Täytyy myös todeta, että SDP-vetoisen halli-tuksen aikana parannettiin eläkeläisten asemaamuun muassa poistamalla eläkeläisten ylimääräi-nen sairausvakuutusmaksu, korottamalla kansan-eläkettä, nostamalla valtionverotuksen rajaa sekänostamalla hoitotukea ja erityishoitotukea. MyösVanhasen hallituksen aikana askelia on otettu pa-rempaan suuntaan. Siksi ihmetyttää erityisestikokoomuksen ...

Ensimmäinen varapuhemies (koputtaa): 5 mi-nuuttia!

Puhuja: ... välikysymyksen allekirjoitus, koskateillä eläkeläisten, saati pienempien eläkeläisten,asema ei suinkaan ole ollut painotuksena ...

Ensimmäinen varapuhemies (koputtaa): Ed.Taiveaho, 5 minuuttia on täynnä, ja voi pyytääuuden puheenvuoron.

Puhuja: ... mutta hyvä, jos olette nyt eläkeläis-ten asian takana, ja toivottavasti olette myös vaa-lien jälkeen.

95 Sirpa Asko-Seljavaara /kok: Arvoisa rouvapuhemies! Maamme köyhiä ovat opiskelijat, pit-käaikaistyöttömät, yksinhuoltajat perheineensekä kansaneläkkeellä ja pienellä työeläkkeellä

Tiistaina 19.9.200660 86/2/96

sinnittelevät eläkeläiset. Eläkeläisiä on tällä het-kellä 1,4 miljoonaa. Näistä 100 000, kuten mo-neen kertaan on sanottu, elää pelkällä kansan-eläkkeellä, jota on korotettu tällä hallituskaudel-la vain 12 euroa, ja jälkimmäinen korotus oli 5euroa kuukaudessa neljältä kuukaudelta, eli siiskukin eläkeläinen on kansaneläkkeeseensä saa-nut 20 euron korotuksen tänä vuonna.

Ed. Löv ja monet muut ovat kysyneet, miksisummaa ei kohdistettu niille 100 000 eläkeläisel-le, jotka saavat vain kansaneläkettä tai erittäinpientä työeläkettä, koska se olisi ollut ehkä oi-keudenmukaisempaa näitä pientä eläkettä saaviakohtaan. Nyt on kuitenkin näin toimittu. 750 000ihmistä on saanut tämän 20 euroa tänä vuonna, jase on todella hyvin pieni summa, eli nyt on aikaensi hallitusohjelmassa korottaa kansaneläkettä.

Hallintovaliokunta on useissa lausunnoissaanyrittänyt vaatia kalleusluokituksen poistamistakunnilta. Ja nyt onkin hallitus kuullut tämän toi-vomuksen, mutta ei poista kalleusluokitusta vie-lä ensi vuonna, vaan vasta vuonna 2008, mikä onerittäin valitettavaa. Turkulaisilla on esimerkik-si, ed. Perho, pienempi kansaneläke kuin helsin-kiläisillä. (Ed Perho: On se niin väärin!) — Onse. — Monta kertaa mainittu taitettu indeksi, jotakäytetään eläkkeiden laskennassa, on aiheutta-nut sen, että 13:n viime vuoden aikana eläkkeetovat kasvaneet hyvin vaivaiset 4 prosenttia ja an-siotulot 32 prosenttia, eli viimeistään ensi halli-tuskaudella meidän täytyy saada korjaus tähäneläkeindeksiin tai sen laskentatapaan tai molem-piin; muuten parissakymmenessä vuodessa, kunme kuitenkin elämme varsin kauan, meidän eläk-keemme ovat kutistuneet lähes olemattomiin.

Ikäihmiset tarvitsevat myös terveyspalvelui-ta. Tämän vuoksi kelakorvauksia, etenkin ham-maslääkäripalkkioita, tulisi korottaa vähintään40 prosenttiin laskusta. Sillä tavalla suurissa kau-pungeissa saataisiin hammashoitojonot purettua.Meillä esimerkiksi Helsingissä 11 000 ihmistäjonottaa hammaslääkäriin julkisella puolella jakoskaan emme saa niin paljon hammaslääkärin-tuoleja julkiselle puolelle, että kaikki halukkaatpääsisivät. Eläkeläisilläkin nykyisin on omathampaat, ja jos hampaita ei pääse hoitamaan, seon hyvin tuskallista näille ihmisille, heillä kun eiole rahaa mennä yksityiselle hammaslääkärille.

Kokoomus ehdottaa myös eläkkeensaajienerityishoitotuen korottamista 20 eurolla kuu-kaudessa. Lisäksi rintamaveteraanien kuntou-tusta on lisättävä 4 miljoonalla eurolla. Omais-

hoidon tuki- ja palvelutarpeen arviointi yli 80-vuotiaille kansalaisille ei toteudu, mikäli hoivanja hoidon vaatimuksista ei tehdä yhtenäistä kri-teeristöä. Emme mielestäni tarvitse vanhuspalve-lulakia, mutta tarvitsemme kansalliset hyvänvanhushoidon suositukset, ja sillä tavalla me sai-simme levitettyä ne hyvän hoidon kriteerit kaik-kialle eri paikkoihin.

Sitten myöskin vanhusten asemaa voidaan pa-rantaa hyvin ei-materiaalisin keinoin, kuten va-paaehtoisjärjestöjen toiminnalla, omaisten tuel-la, naapurituella ja vaikka hankkimalla kaveri-koiria.

96 Unto Valpas /vas: Arvoisa puhemies! Ihanaluksi täytyy todeta, että hallitus ja erityisestikeskusta ovat pettäneet eläkeläiset täydellisesti.Eläkkeiden suurta jälkeenjääneisyyttä ei korjata5 euron tasokorotuksella eikä sillä, että suurem-mat korotukset luvataan ja lykätään seuraavanhallituksen harteille. Täällä on monissa puheen-vuoroissa vaadittu eläkkeisiin suurempaa tasoko-rotusta kuin 5 euroa. Pitää muistaa, että ei edes20 tai 40 euroakaan palauta eläkkeiden ostovoi-man jälkeenjääneisyyttä. Se tasokorotus, mikäeläkkeisiin pitää tehdä, on laskettavissa. Ostovoi-man palauttaminen vaatii huomattavasti tuntu-vampaa tasokorotusta, vieläkin enemmän kuin40 euroa kuussa, jos siis halutaan palauttaa osto-voima.

Arvoisa puhemies! Kokoomus on täällä tar-jonnut nollalinjaa eläkeläisille, koska heidänvaihtoehtobudjetissaan ei ole rahaa eläkkeisiinvarattu lainkaan. Tämä ei ole minusta yllätys. Seon puolueen johdon mukaista oikeistopolitiik-kaa, ja on erittäin hyvä, että se on tullut täällä sel-keästi myöskin esille.

Arvoisa puhemies! Eläkkeiden yksi pääongel-ma on epäoikeudenmukainen eläkeindeksi.Tämä indeksi heikentää koko ajan eläkkeiden os-tovoimaa, ja näin eläkkeet jäävät jälkeen muustatulokehityksestä. Tämä on se perusongelma, jokapitkällä aikavälillä tekee eläkkeistä sellaisia, ettäniitten ostovoima ei pysy muussa tulokehitykses-sä mukana. Sen takia eläkeindeksi onkin korjat-tava pikaisesti ja erityisesti kansaneläkeindeksion saatava oikeudenmukaisemmaksi.

Arvoisa puhemies! Välikysymys käsitteleemyös rempallaan olevia vanhuspalveluja. Van-hukset on osittain jätetty heitteille monillapaikkakunnilla. Tästähän on ollut meillä esi-merkkejä julkisuudessa. Hyvin monet eri tahot


ovat vaatineet vanhusasiainvaltuutetun viran pe-rustamista, jotta voitaisiin valvoa vanhuspalvelu-jen saatavuutta ja ennen kaikkea laatua.

Arvoisa ministeri Haatainen ei suostunut vas-taamaan tänään esittämääni kysymykseen, ryh-tyykö hallitus tätä tärkeää asiaa viemään eteen-päin. Uudistan kysymyksen arvoisalle ministeril-le: voisitteko te nyt kertoa, yritättekö te viedä tätäasiaa eteenpäin vai ettekö? Minusta tämä on tär-keä asia. Kyllä ministerin siihen pitäisi jotakinvoida vastata.

Arvoisa puhemies! Eläkelupauksissaan kes-kusta on pettänyt eniten eläkeläisiä. Ennen vaale-ja luvattiin palauttaa kansaneläkkeen pohjaosa,samoin luvattiin eläkeindeksin korjausta, ja sit-ten ministeri Hyssälä teki tämän kuuluisan 300euron tasokorotuslupauksen. Näin suuria lupauk-sia ei ole varmasti koskaan ennen tehty. Unkaris-sa kansa raivostui katteettomista vaalilupauksis-ta. Suomessa eläkeläisillä ja muillakin pienituloi-silla on syytä olla vihaisia. Keskustan vaalilupa-uksia ei ole edes yritetty toteuttaa, se on nähtykyllä niin monta kertaa. Tässä on ollut neljä vuot-ta aikaa. Uskonkin, että nämä katteettomat pu-heet ja lupaukset eläkeläiset ja muutkin pienitu-loiset tulevat varmasti muistamaan ja vaativatkeskustaa vielä vastuuseen lupauksistaan.

97 Osmo Soininvaara /vihr: Arvoisa puhe-mies! Tässä keskustelussa on osoitettu kovin laa-jaa sydäntä, mutta politiikka ei ole sitä, että osaaluetella hyviä asioita, joihin olisi mukava saadalisää rahaa, vaan se on taitoa panna hyvät asiattärkeysjärjestykseen. Se, joka kannattaa kaikkeahyvää, ei kannata oikeastaan yhtään mitään. Pyr-kimyksiä panna asioita tärkeysjärjestykseen ennäissä puheenvuoroissa ole kovasti havainnut.Poikkeuksen tästä muodostaa ed. Valto Koskenkorkeatasoinen ja tasapainoinen puheenvuoro.Se kannattaa ihan lukea, jos haluaa eläkepolitiik-kaan tutustua. Sen sijaan Paula Risikon, jotamuissa yhteyksissä olen oppinut kovasti kunni-oittamaan, puheenvuoro taas sai minut ihmettele-mään, onko kysymys ihan oikeasti samasta ko-koomuksesta, jonka johdolla julkista talouttapantiin kuntoon ja luotiin pohja nykyiselle eläke-politiikalle kaikkine indekseineen.

Moni sosiaalipoliitikko on pelännyt, että kuneläkeläisten osuus äänestäjäkunnasta kasvaa ko-vasti, tämä tulee vinouttamaan sosiaalipolitiik-kaa niin, että muiden väestöryhmien tarpeet syr-jäytyvät. Tämän hallituskauden aikana kaikki

merkittävät sosiaalipoliittiset poikkeamat halli-tusohjelmasta ovat koskeneet eläkeläisiä. Muilleryhmille ei rahaa ole herunut.

Arvoisa puhemies! Eläkkeiden alhainen osto-voima ei ole sosiaalipoliittisista ongelmistammesuurin, eikä se toisaalta myöskään ole suurinvanhusväestön kokemista ongelmista. Kotitalo-ustiedustelut osoittavat, että enemmistöltä eläke-läisväestöstä jää jatkuvasti rahaa säästöön. Elä-keläisköyhyyttä vakavampi ongelma on lapsiper-heiden yleistyvä köyhyys ja huono-osaisuudessalapsuutensa viettävien määrän nopea kasvu.Mutta lapset eivät äänestä eivätkä äänestä myös-kään syrjäytyneiden perheiden aikuiset. Jos yli-määräistä rahaa olisi, se pitäisi panna lapsuudenturvaamiseksi huono-osaisten perheitten lapsil-le. Vanhusväestön ongelmista eläkkeiden taso eimyöskään ole polttavin. Paljon tärkeämpää onsuunnata lisää rahoitusta vanhusten palvelujenturvaamiseen, koska siinä meillä on suuria puut-teita. On turha sanoa, että tehdään molemmat,koska politiikka on valitsemista.

On toki myös taloudellisissa vaikeuksissa ole-via vanhustalouksia. Lääkemenoja, hoitomenojaja kuljetuspalveluja koskeva kolminkertainenmaksukatto voi johtaa paljon sairastavat vaka-viin taloudellisiin vaikeuksiin. Näiden kattojenyhtenäistäminen on eläkkeiden nostoa selvästikiireellisempi asia.

Arvoisa puhemies! Pelkkää kansaneläkettäsaavien noin 86 000 eläkeläisen taloudellinen ti-lanne ei kyllä sen sijaan ole kovin kaksinen. Yh-teiskuntamme on niin vauras, että heidän tulota-soaan on mahdollista ja on syytä nostaa. Väliky-symyksessä viitataan täyden kansaneläkkeennostamiseen 20 eurolla siten, että korotus koski-si kaikkia, jotka saavat eläkettä, myös niitä, jotkasaavat työeläkettä. Samalla kehutaan, että hyö-dynsaajia tällä tavalla ovat melkein kaikki eläke-läiset, koska eläketulovähennyksen paranemi-nen hyödyttää niitäkin työeläkeläisiä, jotka eivätsaa kansaneläkettä lainkaan. Hyödynsaajien suu-ri määrä on ehkä eduskuntavaaleja ajatellen jär-kevää, mutta siinä on se vika, että jos antaa vä-hän kaikille, ei voi antaa kunnolla kenellekään.

Ed. Pulliaisen vihreiden ryhmäpuheenvuoros-sa esittämä ajatus nostaa vain pelkkää kansanelä-kettä saavien eläkkeitä on sosiaalipoliittisesti oi-keudenmukaisempi. Korotus, joka tulee vainpelkkää kansaneläkettä saaville, maksaa yhtä ko-rotuseuroa kohden vain kahdeksasosan siitä,minkä saman korotuksen sirottaminen kaikille

Tiistaina 19.9.200662 86/2/98

kansaneläkeläisille maksaa, eli kääntäen: anne-tulla rahasummalla voidaan pelkkää kansanelä-kettä korottaa kahdeksan kertaa niin paljon kuinsirottamalla sama raha kaikille kansaneläkettäsaaville. Ministeri Haatainen kysyi debatissa,eikö tämä merkitse sitä, että ne, jotka saavat pien-tä työeläkettä, eivät saa korotusta lainkaan. Näinsiinä käy, mutta jos ei kansaneläkettä korotetalainkaan, eivät he silloinkaan mitään korotustasaa.

Arvoisa puhemies! Osaksi kansaneläkettä onmuovattava takuu minimieläkkeestä, joka voisiolla selvästikin nykyistä täyttä kansaneläkettäsuurempi, mutta joka ei nostaisi muita eläkkeitä.Joku voi sanoa, että silloin pientä työeläkettä saa-vat eivät hyödy työeläkemaksuistaan mitään,koska he saavat saman minimieläkkeen kuin ne,joilla ei ole työeläkettä lainkaan. Ei tämä ole sensuurempi ongelma kuin se, että moni työeläkettäsaava ei saa mitään vastinetta kansaneläkemak-suilleen.

Arvoisa puhemies! Siirtymällä vähimmäis-eläkejärjestelmään voisimme poistaa vanhus-köyhyyden kokonaan tästä maasta ja melko pie-nin kustannuksin.

98 Sari Sarkomaa /kok: Arvoisa rouva puhe-mies! Ei voi kuin hämmästellä vihreiden puheen-vuoroa: käsittämätön puheenvuoro. Ed. Soinin-vaara, asetatte vastakkain ikäihmiset ja lapset.Kyllä Suomessa, suomalaisessa hyvinvointiyh-teiskunnassa, on mahdollista huolehtia niin las-ten ja lapsiperheiden hyvinvoinnista kuin myös-kin siitä, että eläkeläiset saavat heille kuuluvaneläkkeen ja eläkkeiden ostovoimasta huolehdi-taan. On ihan pakko aluksi todeta, että on hyvä,että vihreät eivät ole hallituksessa, toivottavastieivät ole seuraavallakaan vaalikaudella, jos hei-dän näkemyksensä suomalaisen hyvinvointiyh-teiskunnan tulevaisuudesta on noin karmaiseva.

Arvoisa rouva puhemies! On aivan ilmeistä,että suomalaiset ovat syvästi pettyneet hallituk-sen tapaan kohdella ikäihmisiä ja oikeastaan en-nen kaikkea välinpitämättömyyteen siitä, että hy-vinvointipalvelut ovat rapisemassa. Ikäihmisetovat aivan erityisesti kärsineet siitä, että hallituson epäonnistunut palveluiden turvaamisessa.Erityisen pettyneitä suomalaiset eläkeläiset ovatsiihen, että hallituspuolueet ovat räikeästi pettä-neet vaalilupauksensa. Samoin on laiminlyötyeläkeläisten ostovoiman, eläkkeiden ostovoi-man, turvaaminen. Näiltä osin kyllä opposition

epäluottamuslause on täysin perusteltu ja välttä-mätön.

Me emme kokoomuksessa ainakaan hyväksysellaista politiikkaa, joka lähtee siitä, että eläke-läisille annettuja lupauksia ei tarvitse pitää. Hal-lituksessa on ministereitä, jotka selkeästi ennenvaaleja ovat antaneet sellaisia lupauksia, joita ontoistettu myöskin hallituksen kokoamisen jäl-keen, niin että kyllä tästä semmoinen viesti ontullut, että eläkeläisille annettuja lupauksia eipidä pitää. Me emme tähän yhdy. Toki erilaisiapuheenvuoroja hallituksesta on tullut. — Ym-märrän Haataisen pään pyörityksen, kun ministe-ri Hyssälä ei ole paikalla.

Arvoisa rouva puhemies! Täällä on moitittukokoomusta siitä, että me emme lupaa liikoja.Me emme todellakaan lupaa niin paljon kuin esi-merkiksi ministeri Hyssälä on luvannut. Kylläkokoomuksen politiikka lähtee siitä, että ei niin-kään sanoja ja suuria lupauksia, vaan tekoja.Mutta ne väitteet, joita täällä debatissa ja keskus-telussa on esitetty, että kokoomus ei ole esittänytkonkreettisia esityksiä ryhmäpuheenvuorossaantai debatissa, eivät kyllä pidä alkuunsakaan paik-kaansa. Kokoomuksella on laaja toimenpideoh-jelma, joka sisältää niin eläkkeiden ostovoimaanliittyviä asioita kuin muutenkin eläkeläisten toi-meentuloon liittyviä asioita samoin kuin palve-luihin liittyviä asioita. Nostan niitä muutamiaesille, jotta ne selkeästi tulisivat esille tässä.

Me olemme esittäneet, että ikäihmisten tasa-vertaisen kohtelun turvaamiseksi säädettäisiinlailla niistä kriteereistä, joiden perusteella ikäih-miset olisivat oikeutettuja kotisairaanhoitoon jakotipalveluihin. On tärkeää, että ennalta ehkäise-vät kotikäynnit tulevat osaksi kotipalveluja, ja ontärkeää myöskin, ministeri Haatainen, että palve-lumaksuja korjattaisiin niin, että kotipalvelut ei-vät tulisi kohtuuttoman kalliiksi. On todella tär-keää, että avopalveluissa olisi sellainen suoja-osuus, mikä on myöskin laitoshoidossa. Toivon,että näitä asioita valmistellaan, ja ehkä joku niis-tä ehtii tällä vaalikaudellakin eduskuntaan. Sa-moin palvelusetelijärjestelmää on laajennettavaniin, että se koskee myöskin kotisairaanhoitoa. Jaolisi tärkeää, että niillä ikäihmisillä, joilla ei oleoikeutta kotitalousvähennykseen, olisi mahdolli-suus käyttää myöskin palveluseteliä muun muas-sa siivouspalveluiden ostoon.

Ed. Asko-Seljavaara nosti esille kelakorvauk-sen tason niin lääkäreiden kuin myös ham-maslääkäreiden palkkioissa. Tämä olisi erittäin


tärkeä asia kaikille suomalaisille, ei pelkästäänikäihmisille.

Omaishoitajan työlle on annettava sille kuulu-va arvostus, ja on hienoa, että tässä asiassa onedetty, mutta kannustaisin kyllä hallitusta vieläjatkamaan työtä. Tässä vapaapäiväasiassa onedettävä ja myöskin siinä, että omaishoidon tuentaso määriteltäisiin hoidon vaativuuden mukaan.Erityisen tärkeää olisi, ministeri Haatainen, ettäkotitalousvähennys laajennettaisiin kuuluvaksimyös omaishoidon tuen saajille. Tätä voisi poh-tia, josko tämä olisi mahdollista toteuttaa.

Sotiemme veteraanien kuntoutus- ja toiminta-kyvyn ylläpitäminen on tärkeä kansallinen kun-niatehtävä, ja olisi aivan välttämätöntä, että tästähaitta-asteesta luovuttaisiin ja oikeus maksutto-miin avohoitopalveluihin ja kuntoutukseen taat-taisiin kaikille sotiemme veteraaneille.

Arvoisa rouva puhemies! Kokoomus on täälläesittänyt useaan otteeseen sitä, että selvitettäisiineläkeindeksiä niin, että elinkustannusindeksi oli-si sellainen, että se turvaisi paremmin eläkkei-den ostovoiman. Me olemme sitä nyt selvittä-mässä ja tuomme siitä esityksen eduskuntaan.Tämä on erittäin tärkeä esitys, mutta haluan täs-sä todeta sen ja uskon, että olen tästä asiasta mi-nisteri Haataisen kanssa ihan samaa mieltä, ettäaika vastuuttomia puheenvuoroja täällä eduskun-nassa on myöskin esitetty meidän eläkejärjestel-mästämme. Todella tärkeää on, että kun tasapai-nottelemme siinä, että eläkkeiden ostovoima säi-lyy ja eläkeläiset saavat heille kuuluvat (Puhe-mies koputtaa) palvelut, niin me myöskin tur-vaamme eläkejärjestelmän toimivuuden niin,että meidän lastemme ja lapsenlastemme onmyöskin mahdollista saada eläkkeet. (Puhemies:5 minuuttia!) Tämä on tärkeä tehtävä ja vaikeatasapainotus, mutta siihen on kyettävä.

99 Pentti Tiusanen /vas: Arvoisa rouva puhe-mies! On selvää, että niiden, jotka ovat tämänmaan rakentaneet, eli ikäihmisten kunniavelkaaei ole täytetty. Sotaveteraanien, rintamamiestenja -naisten sekä sotainvalidien, kunniavelkahanon nykyään kaikkien huulilla, ja se on todettu sel-laiseksi asiaksi, että se pitää maksaa, nyt sittenerityisesti.

Edellinenkin puhuja hiukan viittasi sotavete-raaneihin. Valtiokonttorin tiedon mukaan kun-toutus ei myöskään toteudu heille sen mukaan,mitä eduskunta päätti, että vuosittain kymmenek-si vuorokaudeksi pitäisi päästä kuntoutukseen.

Valtiokonttori väittää, että rahaa ei ole kylliksi.Ja se, että sotainvalidit, joiden haitta-aste on10—15 prosenttia, eivät saa avokuntoutusta, onmyös tällainen rike, jota ei voi hyväksyä.

Mutta sitten yleensä ikäihmisiin. Ei EskoAhon hallitus eikä kumpikaan Paavo Lipposenhallituksista myöskään hoitanut tätä velkaa, jatäällä aika hyvin tämä asia myöskin tuli esille ed.Marjaana Koskisen puheenvuorossa. En toistaniitä asioita, mutta paljon on saamatta edelleen,muun muassa se jäädytetty indeksi, mikä luvat-tiin silloin 90-luvun alkupuolella porvarihallituk-sen aikana maksaa myöhemmin, sitä ei koskaanole maksuluukusta kolahtanut.

Tuo pohjaosan leikkaus ja äskeinen keskuste-lu ja ed. Sarkomaan syyte ed. Soininvaaran suun-taan siitä, ettei pidä lapsiperheitä ja eläkeläisiäasettaa vastakkain, muistuttavat mieleen pohja-osaleikkauskeskustelun vuonna 95. Silloin nämäryhmät asetettiin vastakkain ja eläkeläiset sittenhävisivät sen vastakkainasettelun ja alettiin vuo-sittain leikata pohjaosaa siivuina. (Ed. Kangas:Soininvaara esitti!) — Aivan oikein, varmaankintässä ed. Soininvaara tuolloin jäi enemmän nis-kan päälle.

Mutta nyt ei eletä enää laman aikoja eikä ihanniiden jälkeisiäkään aikoja. Tämä on tuttu lausetässä salissa, että Suomi on rikkaampi kuin kos-kaan, eli meillä olisi mahdollisuus myöskin tä-hän asiaan palata. En usko, että keskustapuoluetai ed. Hyssälä ollessaan edellisellä kerralla edus-kuntavaaliehdokas aivan turhaan tuon pohjaosanpalautuksen toi esiin. Varmasti sitä on arvioituniin, että se olisi mahdollista. Arvioin itsekin,että se on mahdollista, ja ehkä seuraava hallitusvoisi todella ojentaa kättä ikäihmisille ja katsoatuon mielestäni selkeän vääryyden palauttami-sen. On hyvä muistaa, että suinkaan kaikki ne,jotka ovat nyt oppositiossa, eivät silloin olles-saan hallituksessa suinkaan painaneet nappiaaina tämän leikkauksen puolesta.

Eläkeläisten tilanne on — moni on aivan oi-kein kiinnittänyt siihen huomiota — erityisen on-gelmallinen, koska palvelut ovat suhteellisestiheikentyneet, palvelujen laatu mutta myös mää-rä, ja hoitoon pääsy, esimerkiksi terveydenhoi-toon. Hoito on hyvätasoista, kun sinne pääsee, jase on korkeatasoista, vaikka sitä tekeekin henki-lökunta paineen alaisena. Mutta ikäihmistenkohdalla hoitoon pääsyn kynnykseen jalka ta-kertuu yhä useammin. Tämä on erittäin vakavaasia. Niin kuin jo aikaisemmin totesin arvoisalle

Tiistaina 19.9.200664 86/2/100

ministerille esimerkkinä tämän päivän Kotkastaja tämän Suomesta, kello 11 Kotkansaaren sai-raalan väki marssi ulos mielenosoituksena siitä,että sairaala yllättäen aiotaan lopettaa ja siirtyäikään kuin kevyempään hoitomalliin puhumattaasiasta henkilökunnalle. Se, miten tämä liittyyikäihmisiin, on se, että siellä nimenomaan hoide-taan ikäihmisiä.

100 Maija Perho /kok: Arvoisa rouva puhe-mies! Ensin muutama kommentti täällä äsken pi-detyistä puheenvuoroista.

Ed. Taiveaho luetteli pitkän rimpsun edellisenhallituksen saavutuksia antaen ymmärtää, että neolivat sosialidemokraattien saavutuksia. Haluanvain lyhyesti todeta, että ne kaikki oli tehty alle-kirjoittaneen, silloisen ministerin, esityksestä.

Tässä salissa on tänään lausuttu paljon huolen-aiheita, ihan aiheellisia, mutta myös tavattomanja valitettavan paljon puolitotuuksia, mutta sevarmasti kuuluu tähän aikaan, aikaan noin puolivuotta ennen vaaleja. Jos pyrkisi rakentavaan lä-hestymistapaan, niin varmasti tässä salissa onoltu yhtä mieltä siitä, että ikäihmisten, eläkeläis-ten, myös pienituloisten eläkeläisten, hyvinvoin-ti ja pärjääminen ovat monen asian summa, asi-oiden, joiden pitäisi olla kunnossa. Ennen kaik-kea on kysymys läheisistä, verkostoista, omaisis-ta, sitten tietenkin toimeentulosta ja sitten palve-luista. Jos joku näistä kolmesta osa-alueesta pet-tää, niin silloin tämä hyvinvointi heikkenee.

On tietenkin aivan selvää, että jos jokapäiväi-nen elämä rakentuu sille, että jokaista euroa jasenttiä on venytettävä ja on luovuttava asioista,jotka kuuluisivat aivan ehdottomasti perustarpei-siin ja niiden tyydyttämiseen, eivät nämä muut,eivät hyvät palvelut eivätkä välttämättä läheiset-kään, pysty paikkaamaan näitä puutteita. Senvuoksi minusta ihan oikeasti, ihan aikuisten oi-keasti, pitäisi löytää ratkaisu siihen, miten todel-la näitten kaikkein pienituloisimpien eläkeläis-ten toimeentuloa voidaan parantaa. Hallituksenbudjettiesityksessä on joitakin esityksiä, jotkavarmasti parantavat sen ryhmän tilannetta, joihinnämä kaikki eri toimenpiteet yhtä aikaa osuvat,mutta se ei kata koko tätä ryhmää. Ymmärrän hy-vin ne ongelmat, jotka syntyisivät sittenesimerkiksi siitä, että vain täyttä kansaneläket-tä saavat saisivat tämän korotuksen. Mutta uskoi-sin, että kun meillä on tehty suuria eläkeuudis-tuksia, verouudistuksia, monenlaisia sosiaali-turvan lakipaketteja, niin tähän ongelmaan

löytyy tyydyttävä ratkaisu. Sitä täällä onperäänkuulutettu useammassakin puheenvuo-

rossa.Sitten olen ollut havaitsevinani, että ainakin

tästä veroerosta, tästä veroepäoikeudenmukai-suudesta, täällä vallitsee varsin laaja yksimieli-syys. Palkkatulojen ja eläketulojen verotukseneriytyminen eli palkansaajien matalampi verotuson seurausta sinänsä hyvästä pyrkimyksestäalentaa työllistymis- ja työllistämiskynnystä. Setehtiin ansiotulovähennyksen kautta, mutta siitäseurasi sitten tämä eläkeläisten korkeampi vero-tus, eli sille ei löydy asiallista, oikeudenmukaistaperustetta. Toivottavasti tästä päästään eroonseuraavalla kaudella.

Sitten kokoomuksella on esitys siitä, että joensi vuoden budjetissa voitaisiin osaa näistä pie-nituloisista eläkeläisistä auttaa sillä, että voitai-siin paitsi tätä erityishoitotukea myöskin kahtaalemman luokan hoitotukea korottaa 20 eurolla.Toivon, että se saisi taakseen riittävää kannatus-ta.

Maksukatto täällä mainittiin. Maksukaton yh-tenäistäminen ja se, että siihen löydettäisiin rat-kaisu, jolla pienituloiset eläkeläiset näiden erimaksuputkien kautta eivät joutuisi kohtuutto-maan asemaan, on minusta myös erittäin olennai-nen ja tärkeä asia samoin kuin on maksupolitii-kassa myös se, että kotihoidossa olevalle, jokakäyttää erilaisia palveluja, voitaisiin taata saman-lainen suojaosuus kuin laitoshoidossa asuville.Tiedän, että valmisteluja on paljon tehty, ratkai-sua ei vielä ole syntynyt. Jos tästä keskustelustakuorii pois kaiken niin sanotun normaalin oppo-sitio—hallitus-asetelman ja kuorii (Puhemies ko-puttaa) pois vaalien läheisyyden, niin minustaniistä aineksista voitaisiin, niin kuin sanoin, (Pu-hemies koputtaa) ihan aikuisten oikeasti löytääohjelma, joka voidaan toteuttaa.

101 Tuomo Hänninen /kesk: Arvoisa rouva pu-hemies! Keskustelu eläkeläisten taloudellisestaasemasta on paikallaan, ja on rakentavaa hakeayhdessä myönteistä ratkaisua vaikeaan kysy-mykseen. Kysymys on resurssien kohdentami-sesta, kokonaisuudesta, joka koostuu monista yk-sityiskohdista, tarkastelusta sekä arvostuksista-kin. Tähän kokonaisuuteen liittyvät sekä suora-naiset eläkeläisille tulevat etuisuudet että ikäih-misten hyvinvointiin liittyvät palvelut, hoito jahoiva. Myös veteraanietuudet kuuluvat samaankokonaisuuteen.


Eläkkeiden ostovoima turvataan vuosittain in-deksikorotuksilla. Eläkkeiden tarkistuksessa ote-taan huomioon elinkustannusten kehitys 80-pro-senttisesti sekä palkkojen kehitys 20-prosentti-sesti. Tällä vaalikaudella on hallitus, aivan kutentäällä on usein kuultu, tehnyt kahdesti tasokoro-tuksen kansaneläkkeen täyteen määrään. Vuon-na 2005 kansaneläkkeitä korotettiin 7 eurolla jatämän syyskuun alusta 5 eurolla. Pienin kansan-eläke on 437,5 euroa kuukaudessa. Sen voi sa-noa, että eihän se kaksinen eläke ole.

Eläkeläisten toimeentuloon vaikuttaa kakkos-kalleusluokan kunnissa tuleva 20 euron korotus.Eläkkeensaajien asumistuki on myös selkeä apupienituloisimmille eläkeläisille. Myös hoitotuethelpottavat eläkeläisten elämää.

Palvelut ovat myös oleellinen osa ikäihmistenelämää. Vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujaon myös kehitetty. Ikäihmisten toimintakyvynylläpitämistä ja parantamista sekä kotona asu-mista halutaan tukea. Heille kohdennettuja pal-veluja on parannettu, mutta puutteitakin edelleenon. Sen muun muassa dosentti Kivelän vanhuk-sia koskeva selvitys osoitti.

Hoivatakuusta päätettiin tämän vuoden maa-liskuussa. Tämä tarkoittaa lakia palvelujen tar-peen arvioinnista määräajassa.

Myös omaishoitoa on tällä vaalikaudella kehi-tetty huomattavasti. Vuoden 2006 alusta tuli voi-maan uusi laki omaishoidon tuesta, joka sisälsiuseita parannuksia omaishoitajien asemaan.

Rouva puhemies! Eläkkeensaajien ostovoi-man turvaaminen on yhteinen asia. Eläkeläistenkohderyhmä on analysoitava heikoimmassa ase-massa olevien selvillesaamiseksi selville, ja hei-koimmassa asemassa olevat on valittava kohde-ryhmäksi tilanteen korjaamiseksi. Yrittäjyyttäedistävällä politiikalla ja muilla talouden dyna-miikkaa tukevilla toimilla on luotava hyvinvoin-tia ja riittävää taloudellista pottia. Tästä potistaon riittävä osa kohdennettava juuri heikoimmas-sa asemassa olevien tasokorotukseen. Toki onhuolehdittava kaikkien eläkeläisten eläkkeidenoikeudenmukaisesta kehityksestä ja ostovoimas-ta. Hyvinvointimme luojia on kohdeltava tasa-puolisesti myös ikäihmisinä ja elämän ehtoopuo-lella. Sen me olemme heille velkaa.

102 Reijo Paajanen /kok: Arvoisa rouva puhe-mies! Eläkkeiden peruslähtökohdan pitää olla se,että eläketulo turvaa eläkkeelle siirtymisenjälkeen riittävän toimeentulon sekä säilyttää

mahdollisimman hyvin jo saavutetun elintason.Tänä päivänä maassamme on 1,3 miljoonaa elä-keläistä, ikäihmistä, joista kaksi kolmasosaa saavuosittain eläkettä alle 15 000 euroa. Keskimää-räinen eläke on noin 1 100 euroa kuukaudessa.Yli 100 000 ikäihmisen eläketulo on vain

pöyristyttävä puolikas keskivertoeläkkeestä.Tuo eläkeläisten ostovoima on jäänyt selvästi

jälkeen palkansaajien ostovoimasta. Se on laske-nut laskemistaan, vaikka, ministeri Haatainen,kuinka selittäisitte sitä. Ostovoiman turvaami-nen edellyttää muun muassa kansaneläkkeen ta-sokorotusten jatkamista, TEL-indeksin raken-teen tarkistamista sekä määrätyissä eläketuloissaverotuksen epäoikeudenmukaisuuksien korjaa-mista, vain joitakin epäkohtia mainitakseni.

Tuo kuuluisa ministeri Hyssälän lupaama rajukorotus eläkkeisiin: Nyt kun hallituksessa vas-tuullisen puolueen ministerinä nuo teot ja lupa-ukset eivät ole kohdanneet, tuntuu siltä, että osaeläkeläisistä on tältä osin Suomessa aktiivisestiunohdettu. Heidän toimeentuloonsa tehdyt pa-rannukset ovat aiheuttaneet lähinnä suurta närääenemmän kuin tyytyväisyyttä, varsinkin jos niitäverrataan vaaleja edeltäneisiin lupauksiin.

Suomalainen yhteiskunta on rakennettu vii-meisten sadan vuoden aikana yhteisen hyvin-voinnin varaan, jolloin yhtään kansanryhmää eiole haluttu jättää yhteiskunnan ja sen tukiverkko-jen ulkopuolelle. Ikäihmisten turvaverkon on an-nettu kuitenkin löystyä, ja nyt riskinä on yhteis-kunnallinen eriarvoisuus, jossa yhä isompi osaikäihmisistä putoaa lähelle köyhyysrajaa tai jopasen alapuolelle. Tämän aikanaan sodan runtele-man maan ovat kovalla työllä jälleenrakentaneetesimerkiksi 20—30-luvulla syntyneet sukupol-vet, joista iso osa on vielä joukossamme. Menuoremmat olemme saaneet nauttia heidän mei-dän eteemme tekemästään työstä ja sen tuloksis-ta. Olemmeko nyt unohtamassa heidät oman on-nensa nojaan?

Tänä päivänä pieneläkeläisen asema ei ole hy-vällä pohjalla, ja siihen tehty viimeinen 5 euronkorotus on valitettavan vähäinen ja mitätön.Moni sanoo, että oppositiosta on helppo arvostel-la, mutta monet eläkeläiset kokevat tulleensa to-della petetyiksi. Vuosien saatossa he ovat jak-saneet uskoa yhteiskuntamme lakia säätäviinelimiin, joihin he ovat aktiivisen äänestämisenvoimalla pyrkineet vaikuttamaan. Olemme joita-kin poikkeuksia lukuun ottamatta jokainen pääs-seet eläkeläisten kysymyspatteriston kohteeksi

Tiistaina 19.9.200666 86/2/103

torikahviloissa ja ympäri Suomen. Nyt pelkkäkuuleminen ei riitä.

Arvoisa rouva puhemies! Eläkeläisten osto-voima on laskenut laskemistaan. Viimeisten rei-lun kymmenen vuoden aikana palkansaajien an-siotaso on noussut kolmanneksen, kansaneläk-keen varassa eläviellä nousua on tapahtunut vai-vaiset 4 prosenttia. Viime vuonna eläkeläistenostovoima heikkeni tulotasosta riippuen puoliprosenttia—kaksi kolmasosa prosenttia.

103 Esko-Juhani Tennilä /vas: Arvoisa puhe-mies! Kansanedustajille 5 euroa, pienituloisilleeläkeläisille 200, siinä Kemin torilta saamani elä-keväen kitkerän sorttinen evästys tähän eduskun-nan keskusteluun. Kitkeryyden ymmärtää. Pel-källä kansaneläkkeellä olevien tulo on surkea, jatyöeläkettä saavista isolta osalta leikattiin 1990-luvun lopulla pohjaosa. Samaan aikaan 1995päätetty taitetun indeksin käyttöönotto puoles-taan jätättää eläkeläisten tuloja koko ajan jälkeenpalkoista. Siksi vain 5 euron korotus koetaankinaiheellisesti pelkäksi almuksi eläkeväen keskuu-dessa. Tässäkin keskustelussa tämä pohjaosanleikkaus ja taitettu indeksi on ollut paljon esillä,ja haluan vain huomauttaa siitä, että molemmistatäällä eduskunnassa äänestettiin ja äänestystu-lokset ovat edelleen pöytäkirjoista löydettävissä,eivät ne olleet yksimielisiä ratkaisuja, kuten saat-toi keskustelun jossakin vaiheessa ymmärtää.

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowicz käytti äs-keisessä debatissa sanaa "hulvaton" puhuessaankansanedustaja Liisa Hyssälän ennen viimeeduskuntavaaleja esittämästä 300 euron korotus-tarpeesta pelkkää kansaneläkettä saaville. Mi-nusta kansanedustaja Hyssälän arvio ennen vii-me eduskuntavaaleja on ollut oikea. 500 euronkansaneläkkeen korottaminen 300 eurolla nostai-si kansaneläkkeen noin 800 euroon, mikä olisivain niukasti yli EU:n nykyisen köyhyysrajan.On valitettavaa, että tarvittavaa harppausta näi-hin pienimpiin eläkkeisiin ei tällä vaalikaudellaole saavutettu. On ollut vain muutama pieni hii-renaskel, ja pienten eläkkeiden nostaminen edessäädylliselle tasolle onkin toteutettava ensi vaali-kaudella yhdessä sovitun ohjelman puitteissa.

Arvoisa puhemies! Tasokorotuksen lisäksitarvitaan myös taitetun indeksin oikaisu. Se ot-taa, niin kuin sanottu, palkkojen korotukset huo-mioon enää vain 20-prosenttisesti, ja siksi eläk-keet todellakin jäävät koko ajan jälkeen palkois-

ta. Menetykset ovat jo tähän mennessä olleet mit-tavat. Eläke, joka vuonna 95 oli keskimääräinen5 000 markkaa kuukaudessa, on tähän mennessäjäänyt tämän taitetun indeksin vuoksi jälkeen jo418 markkaa kuukaudessa eli noin 70 euroa.Kymmenen vuotta lisää taitettua indeksiä, japalkkojen ja eläkkeiden ero on huikean suuri. Il-meisesti tarkoituksena onkin saada varakkaim-mat ihmiset ottamaan yksityisiä eläkevakuutuk-sia, joiden ottamista tuetaan verovähennyksillä.

Arvoisa puhemies! Eläkeväen kovaa kohteluaperustellaan sen suurella ja edelleen kasvavallamäärällä. Se ei kuitenkaan oikeuta eläkeläistentylyä kohtelua. Eläkeläisethän ovat työllään maa-ta rakentaneet ja itselleen samalla oikeuden tur-vattuun vanhuuteen hankkineet. Pitää myösmuistaa, että eläkeläisten ostovoima ja tuon osto-voiman kehitys vaikuttaa hyvin merkittävästimyös siihen, miten työllisyys kehittyy. Me eläm-me markkinataloutta, ja ostovoima ratkaisee sen,minkä verran voidaan kuluttaa erilaisia tuotteitaja palveluita, ja tässä eläkeläisten, yli miljoonaneläkeläisen, porukalla on hyvin iso merkitys sil-le, mikä se ostovoiman kokonaiskehitys on.

Arvoisa puhemies! Suomessa ei eläkeväen li-sääntymisestä huolimatta päädytä työvoimapu-laan, jolla pelotellaan, jos asiat muutoin hoide-taan oikein. Ensinnäkin on kehitettävä työelä-mää inhimillisemmäksi, jotta töissä jaksetaan ny-kyistä pitempään. Samalla on poistettava työttö-myys, joka on tuon äärettömän arvokkaan työ-voiman tuhlausta. Työttömyyden poistamiseksitarvitaan koulutuksen tehostamista edelleen jamyös valtion suoran työllistämisen uudelleenli-säämistä syrjäytymisen estämiseksi ja työttömi-en saattamiseksi takaisin työn syrjään.

Arvoisa puhemies! Kun asiat oikein hoide-taan, meillä työllisyys paranee, ja se puolestaantietysti sitten vaikuttaa siihen, että ei meillä mi-tään eläkekatastrofia tai katastrofia eläkemeno-jen osalta ole näkyvissäkään. Se on suurelta osal-ta vain pelkkää pelottelua, jolla eläkeväki koete-taan tehdä alistuneeksi, jottei se lähtisi niin ko-vasti vaatimaan edes sitä säädyllistä tulokehitys-tä, jossa se ei enää ole ollut mukana.

Ed. Jutta Urpilainen merkitään läsnä olevaksi.


104 Esko Ahonen /kesk: Arvoisa rouva puhe-mies! Suomessa on tällä hetkellä 65 vuotta täyt-täneitä noin 800 000. Vuoteen 2015 mennessäjää edelleen lisää 1,2 miljoonaa suomalaista eläk-keelle. Yllätyin ja ihmettelin tätä lukua, kun luinsen lehdestä, mutta totesin alkuhämmästyksenjälkeen, että olenhan minäkin, jos elän, tuolloin60-vuotias.

Ikääntyminen muuttaa olennaisesti maammerakenteita. Muutostarpeisiin on varauduttava riit-tävän aikaisessa vaiheessa. Ikääntyville ihmisil-le on taattava ihmisarvoinen elämä nyt ja tulevai-suudessa. Yhteisesti voitaneen todeta, että Suo-messa on tehty useita ikääntyneen väestönosantoiveisiin, tarpeisiin ja tulevaisuudennäkymiinkohdistuvia tutkimuksia, selvityksiä ja toimenpi-teitä. Ennustettavissa oleva väestönkehitys edel-lyttää kuitenkin edelleen uusia toimenpiteitä.Kun ikääntyvät ihmiset ovat yhteiskunnan ja yk-sityisen sektorin tarjoamien palvelujen käyttäjiä,ei ole yhdentekevää, miten palvelutuotantoa ke-hitetään. Ikärakenteen muutokseen on suhtaudut-tava vakavasti sekä valtakunnan että maakunnantasolla.

Tärkeää on ikääntyneen ihmisen erityistarpei-den huomioon ottaminen yhdyskuntasuunnitte-lussa. Tällä tavoin voidaan parantaa elämisenedellytyksiä merkittävästi. Suunnittelussa ikään-tyneen ihmisen tarpeet on liian usein unohdettutai ohitettu. Huonosti suunniteltu asuinympäris-tö on lisännyt turvattomuutta ja johtanut ennenai-kaiseen laitoshoitoon. Tämä taas on vastaavastimerkinnyt tarpeettomasti kasvaneita kustannuk-sia yhteiskunnalle.

Palkansaajilla on omat ammattijärjestöt, jotkapystyvät hoitamaan jäsenistönsä etujen valvon-taa. Usein järjestöt kuitenkin unohtavat jäsenen-sä heidän jäädessään eläkkeelle. Eläke on työhis-toriasta seuraava jatkopalkka. Suurelta osin elä-keläisten toimeentulo onkin eduskunnan ja halli-tuksen päätösten varassa.

Arvoisa rouva puhemies! Edellä oleviin näkö-kohtiin perustuen haluan myös nostaa keskuste-luun seuraavat neljä asiaa.

Ensinnä, ensi töiksi olisi mielestäni Suomeneläkejärjestelmä yksinkertaistettava, sillä suoma-lainen eläkejärjestelmä on monimutkainen koko-naisuus. Eläkejärjestelmän kokonaisuutta olisikehitettävä nykyistä yksinkertaisempaan ja sel-keämpään suuntaan. Järjestelmien läpinäkyvyysparantaisi kansalaisten oikeusturvaa ja lisäisi yh-denvertaisuutta. Erisuuruiset indeksikorotukset

työ- ja kansaneläkkeissä sekä iän perusteella ovatvastoin eläkkeensaajien yhdenvertaisuutta. Ta-voitteena on oltava yksi yhtenäinen indeksi, jokaturvaa eläkkeiden oikeudenmukaisen kehityksenja joka sopeutuu kansantalouden kestokykyyn jayleiseen talouden kehitykseen.

Toiseksi, sosiaali- ja terveysministeriön alai-suuteen on perustettava eläkeasiainvaltuutetunvirka. Toimenkuvan mukaisesti valtuutettu seu-raisi eläkeläisten määrän ja elinolosuhteiden ke-hitystä yhteistyössä niin ministeriön kuin eri elä-kejärjestöjen kanssa. Valtuutettu voisi myösosallistua eläkeasioiden pitkän tähtäimen suun-nitteluun yhdessä eläkeläisjärjestöjen kanssa.

Kolmanneksi, vastaavasti maakuntaliittojenon asetettava ikääntyneen väestönosan asioihinkeskittyvät maakunnalliset eläkeläisneuvottelu-kunnat. Ikääntyneiden ihmisten asioihin keskit-tyville neuvottelukunnille on maakunnissa suuritarve ja niillä on tärkeä merkitys. Se ei ole kus-tannuskysymys verrattuna siihen hyötyyn, mikäneuvottelukuntien toiminnasta maakunnille tu-lee.

Neljänneksi, jokaiseen kuntaan olisi perustet-tava ikäihmisten asioihin paneutuva seniorineu-vosto ja laadittava erityinen ikäihmisten ohjelmaeli Eläkeliiton tavoitteiden mukaan vanhusneu-vosto päättäjien avuksi jokaiseen kuntaan. Kas-vavan senioriväestön tarpeiden huomioon otta-minen on päättäjien moraalinen velvollisuus.Kuntien omat ohjelmat ja seniorineuvostot ovatsiihen oivallinen väline. Neuvostot voivat kootapaikallisten ikäihmisten toiveet ja tarpeet sekävälittää ne kuntien päättäjille. Ne voivat tehdäaloitteita esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalve-luista sekä parannusehdotuksia muihinkin elin-ympäristöön kuuluviin asioihin.

Arvoisa rouva puhemies! Saadut kokemuksetkunnallisista vanhusneuvostoista ikäihmisten jakunnan välisenä yhteiselimenä ovat olleet myön-teisiä. Samoin kokemukset muissa Pohjoismais-sa sekä Saksassa valtakunnallisista ja läänin ta-son vanhusneuvostoista ovat olleet myös myön-teisiä. Tanskassa ja Norjassa neuvostot ovat kai-killa tasoilla lakisääteisiä, vastaavasti Ruotsissaja Saksassa ne ovat vapaaehtoisia.

105 Iivo Polvi /vas: Arvoisa rouva puhemies!Viime viikon aikana käydyn talousarvion lähete-keskustelun yhteydessä niin ministerit kuinhallituspuolueiden edustajatkin todistelivat,kuinka onnistunutta on hallituksen politiikka

Tiistaina 19.9.200668 86/2/106

ollut. Kuulimme samalla toinen toistaan pidem-män luettelon kaikista niistä myönteisistä asiois-ta, joita tämä hallitus on saanut aikaan ja mitävielä ensi vuodelle hyvää on luvassa. Puheen-vuoroissa todisteltiin, kuinka hyvin menee niinkansalaisilla kuin kunnilla ja että kasvu jatkuu javaltiontalous on ylijäämäinen. Sehän oli se sano-ma, mikä tuossa budjetin lähetekeskustelussa oli.

Monien kansalaisten näkemys on kuitenkinoleellisesti toisenlainen. Vaikka maamme onvauraampi kuin koskaan, meillä köyhien määräkasvaa. Se on osoitus siitä, että kasvun tuotot jae-taan epäoikeudenmukaisesti. Ja näyttää olevanniin, että pitkän päivätyön tehneille eläkkeelläoleville niitä tuottoja ei näytä olevan jaettavissa.

Tämä hallitus on harjoittanut varakkaita ja hy-vätuloisia suosivaa politiikkaa. Taloudellisenliikkumavaran se on jakanut pääosin näille yli-suurten tuloja varallisuusveroalennusten muo-dossa. Varallisuusveron alentamisella ja sen ko-konaan poistamisella hallitus antoi noin 130 mil-joonan euron veronalennuksen hyvin pienelleryhmälle, runsaalle 30 000:lle maamme varak-kaimmalle. Sen sijaan eläkeläisille siltä ei rahaaliikene. Miljardien tuloveronalennuksia se onpuolestaan jakanut ensisijaisesti hyvätuloisille.

Hallitus tosin yrittää väittää jatkuvasti, että ve-ronalennukset ovat painottuneet ensisijaisestipieni- ja keskituloisiin. Se väite on joka tapauk-sessa täysin väärä. Esimerkiksi vuonna 2005 pie-nituloisin kymmenys palkansaajista sai keski-määrin 0,1 prosentin veronalennuksen, kolman-teen desiiliin kuuluvat saivat 0,5 prosentin jakaikki sen yläpuolella olevat vähintään 0,7 pro-sentin veronalennuksen. Eli veronalennukset yk-siselitteisesti painottuvat suurituloisempien hy-väksi. Vastaavasti kuluvalle vuodelle, jos palk-katulon brutto on tuhannen euroa kuukaudessa,nettopalkan muutos on 0,9 prosenttia. Jos brutto-palkka on 2 500 euroa kuukaudessa, jolloin jo lii-kutaan kai keskituloisten ryhmässä, nettopalkanmuutos on 1,4 prosenttia. 5 000:n tulotasolla net-topalkan muutos onkin jo 1,7 prosenttia. Kunmuutos prosentuaalisestikin suurituloisimmillaon suurempi, niin miten voidaan väittää, ettäalennukset kohdistuvat erityisesti pieni- ja keski-tuloisille? Minusta se on totuuden rankkaa vää-ristelyä. Veronalennukset eivät siten ole suosi-neet pieni- ja keskituloisia, vaan ensisijaisesti hy-vätuloisia.

Samalla on todettava myös se, että ketkäänniistä eläkeläisistä, jotka elävät kansaneläkkeen

varassa, eivät ole saaneet tämän hallituksen aika-na sentinkään veronalennusta. Eikä myöskäänsuurimmalla osalla pientä työeläkettä saavistaole sentinkään alennusta verotukseen. Pääosallaverotus on kiristynyt kunnallisverotuksen kiris-tymisen muodossa. Se on se tosiasia.

Ministeri Haatainen on aivan oikeassa siinä,kun hän vastauspuheenvuorossaan toteaa, ettäeläkeläisten ja vanhusten hyvinvointi on koko-naisuus. Se viittaa siihen, että palveluilla on tiet-ty merkitys. Hän toteaa siinä, että vuonna 2007valtio vahvistaa kuntien palvelutuotantoa yli 400miljoonan euron lisäpanostuksella. Tämä sinän-sä on varmaankin tosi lukuna, mutta mitä sentaakse kätkeytyy, sitä kannattaa avata. Kuntata-lous ei näillä ratkaisuilla lainkaan vahvistu. Josoletetaan, että pelkästään kustannustason muu-tos on 2,4 prosenttia ja kuntien menot ovat noin30 miljardia euroa, jokainen voi päätellä, ettäpelkkä kustannustason muutos on oleellisestisuurempi kuin lisäpanostus. Näin ollen kuntata-lous kiristyy ja samalla vanhusten palvelujen ra-hoitusmahdollisuudet heikkenevät.

106 Jouko Laxell /kok: Arvoisa rouva puhe-mies! Kaikki kansaneläkkeestä tehdyt tutkimuk-set osoittavat, että kansaneläkkeen taso on Suo-messa huolestuttavan alhaalla. 1970-luku olikansaneläkkeiden kasvun aikaa ja 1990-lukumerkittävän laskun aikaa, kun taas esimerkiksiAlankomaissa, Norjassa ja Tanskassa kansan-eläkkeiden taso on jatkuvasti kohonnut. Todetta-koon, että yksin asuvan henkilön kansaneläk-keen korvausaste oli Hollannissa 65 prosenttiasuurempi kuin Suomessa. On tosiasia, että Suo-men kansaneläkkeet olivat vuonna 2002 tasol-taan matalimmat, jos niitä verrattiin toisiin Eu-roopan hyvinvointivaltioihin, kuten Hollantiin,Tanskaan tahi Norjaan. Ja mikä kauheinta, trendinäyttää Suomessa olevan edelleen alaspäin, sillävuonna 2002 yksin asuvan kansaneläke oli tasol-taan matalampi kuin vuonna 71 saatu eläke.Eläkkeiden reaaliarvo on siis matalampi kuinnoin 30 vuotta sitten, jolloin nykyistä hyvinvoin-tivaltiota vielä rakennettiin.

Arvoisa rouva puhemies! Kansaneläkkeenkehnoa tasoa kuvaa hyvin se, että se on noin 21prosenttia palkansaajien keskiansiosta. Voidaankysyä, mitkä muut tahot elävät yhteiskunnassanoin pienillä tuloilla. Ainoastaan opiskelijat elä-vät niin pienellä tulolla. Tosin heilläkin on mah-dollisuus opintolainaan, jolla heidän opiskelunsa


rahoitus on keskimäärin 200 euroa enemmänkuin kansaneläkettä saavalla vanhuksella. Onselvää, että eläkejärjestelmämme kehittäminenedellyttää 20 prosentin välitöntä tasokorotusta,joka merkitsee noin 250—350 miljoonan lisäys-tä kansaneläkkeiden rahoitukseen. Koska kan-saneläkettä maksetaan yhä pienemmälle osalleeläkeläisiä, vähenee korotuksen merkitys val-tiontaloudessa ajan myötä. Lisäksi kansaneläk-keitä on vuosittain korotettava täyden indeksinmukaan. Näin ratkaistaan pysyvästi paljon arvos-telua herättänyt taitetun indeksin ongelma.

Puhetta on ryhtynyt johtamaan puhemies PaavoLipponen.

107 Matti Kangas /vas: Arvoisa puhemies! Hal-lituksella on nyt viimeinen hetki lunastaa eläke-läisille antamansa lupaukset. Eläkeläisille on an-nettu kaikista suurista lupauksista huolimatta yh-teensä 12 euroa tasokorotusta kansaneläkkee-seen, mikä on käsittämättömän vähän, varsinkinkun ottaa huomioon erittäin voimakkaan talous-kasvun. Suomen valtiontalouden kasvunäkymät-kin ovat hyvät. Lähivuosien ylijäämän arvioi-daan olevan useita miljardeja. Erityisen pieneltäkansaneläkkeen korotus tuntuu, kun tietää, ettäsamaan aikaan hallituksella on ollut varaa laittaaverohelpotuksiin 3—4 miljardia euroa ja ennenkaikkea poistaa maan rikkaimmilta varallisuus-vero.

Hallituksen pääpuolue keskusta nousi val-taan pitkälti eläkeläisille antamillaan katteetto-milla lupauksilla, nyt se nähdään. Lupaukseteläkeläisten aseman parantamiseksi annettiin, jaepäilen vahvasti, ettei niitä ollut tarkoituskaanpitää. Lupaukset annettiin ennen vaaleja, muttanyt hallitus ei edes tuo aiheesta esitystä tänne sa-liin. Huolestuttavinta on, että sama peli on alka-nut taas: hallituspuolueen kansanedustajat juok-sevat tuolla kentällä kertomassa, että jos äänes-tätte meitä, niin ensi kaudella laitetaan eläke-läisten asiat kuntoon. Minusta tuntuu, että eläke-läisiä käytetään vaalikarjana, jolle luvataan kuutaivaalta ja joka sitten unohdetaan taas neljäksivuodeksi. Tällaista minä en hyväksy. Jos ihmi-sille tehdään vaalilupauksia, niin niistä on pidet-tävä kiinni.

Arvoisa puhemies! Istuva hallitus on teh-nyt viimeiset neljä vuotta käänteistä RobinHood -politiikkaa: se ottaa köyhiltä ja antaa rik-kaille. Vaikka Suomi on rikkaampi kuin kos-kaan, niin köyhyys jatkaa kasvuaan edelleen. Sekertoo paljon hallituksen arvomaailmasta. Halli-tus antoi tämän maan 30 000 rikkaimmalle ihmi-selle verohelpotukset mutta unohti kokonaan elä-keläiset. Näyttää kovasti siltä, että hallitus ei aiolupauksistaan huolimatta korottaa eläkkeitä, se eikorjaa taitettua indeksiä, ei hyvitä eläkkeittenpohjaosan leikkaamista eikä alenna ruuan arvon-lisäveroa. Tältä tämä alkaa näyttää. Korjatkaa to-ki, jos olen väärässä ja aiotte asian vielä tehdä.

Hallituksella riitti rahaa myös varallisuusve-ron poistoon, mutta vanhukset unohdettiin. Hal-litus vaan katsoo päältä, kun vanhukset jätetäänhoitamatta vanhainkodeissa. Vanhainkotien ti-lanne selvisi hallitukselle viimeistään alkuvuo-desta, kun sosiaali- ja terveysministeri tilasi pro-fessori Sirkka-Liisa Kivelältä asiantuntijarapor-tin. Kivelää yritettiin taivutella puhumaan kau-nisteltua totuutta, mutta hän pysyi kovana eikälähtenyt valehtelemaan, että Suomen vanhusten-hoito voi hyvin. Kivelän raportista kävi ilmi, ettävanhuksille syötetään liikaa lääkkeitä ja että lää-käreitten ja hoitajien koulutustilanne on huono.Lisäksi Kivelä sanoi hyvin selkeästi, että lisää ra-haa ja nimenomaan korvamerkittyä rahaa tarvi-taan. Meniköhän tämäkin kuuroille korville?

Hallitus ei ole millään tavalla osoittanut ole-vansa näistä asioista kiinnostunut vaan huolehtii,että suurituloisilla menee hyvin. Verohelpotuk-sia perusteltiin aikanaan sillä, että kotimainenkysyntä kasvaa. Jos hallitus olisi halunnut kysyn-nän kasvavan, se olisi ulottanut verohelpotuksetkaikille eikä ainoastaan rikkaille. Tiedoksi vaan,että vanhukset ja eläkeläiset kuluttaisivat kyllä,jos heillä olisi siihen varaa.

Keskustelun nopeatahtinen osuus päättyy.

108 Seppo Lahtela /kesk: Arvoisa herra puhe-mies! Pidän tehtyä välikysymystä ajankohtaise-na ja juuri kuultuihin puheenvuoroihinkin verrat-tuna siinä mielessä ajankohtaisena, että eduskun-tavaalit ovat tulossa, missä tämä maailma on taasvaalipuheissa tärkeä ja merkittävä osa. Ja pidänsilläkin lailla ajankohtaisena, hyvänä ja onnistu-neena tätä keskustelua, että ministeri Haatainenon keskittynyt seuraamaan ja kuuntelemaan niitä

Tiistaina 19.9.200670 86/2/108

neuvoja, mitä eduskunnasta syntyy ja tulee. Va-litettavasti tämän keskustelun aikana kovin mer-kittäviä neuvoja ei ole tullut, ja epäilen, että itse-kään tässä mitään uusia en kykene enää anta-maan.

Mutta jos voitaisiin ajatella ja katsoa tätä elä-keläisten oikeutettua elämää ehjään ja tervee-seen suomalaiseen eloon, niin jos ketkä, niin elä-keläiset yhteiskunnan rakenteena ja tekijänä senovat oikeutetut ja ansiokkaat saamaan. Näin ar-vellen katsottuna se, mistä välikysymys lähtee jamikä sen sisältö on olemassa, on, että nämä vä-liinputoajakansalaiset, ovatpa he sitten lyhyen taipienen työhistorian perusteella tai vailla varsi-naista työhistoriaa olevia, elävät pelkän kansan-eläkkeen varassa, ja niin kuin täällä hallituksenvastauksessa todetaan, täysimääräinen kansan-eläke on 515,86 euroa kuukaudessa ja pienin437,50 euroa kuukaudessa. Summa riippuu siitä,elääkö avioliitossa vai yksin ja missä kuntaryh-mässä asuu. Tätä asiaa mietittäessä ei jää epäsel-vää siitä, että todella vaatimattomista tuloista onkysymys.

Kun ajatellaan ja katsotaan näitä, ketkä tähänryhmään kuuluvat, heissä on merkittävän paljonniitä perheenemäntiä, kotiäitejä, jotka ovat mah-dollistaneet sen yhteiskuntarakenteen kehittymi-sen, missä mies taikka vaimo on työtä tehdes-sään hankkinut perheelle elannon ja se toinenpuoliso on ollut kotona, hoitanut lapset, hoitanuttalouden, varustanut sen työhönlähtijän eväät,pessyt pyykin ja pitänyt aina kodin kunnossa, onsilloin säteillyt sitä kodin lämpöä, valoa ja aurin-koa, mitä monesta taloudesta tänä päivänä puut-tuu. Nämä ihmiset ovat niitä, jotka tämän asian-omaisen kysymyksen puheena nimenomaanovat. Näin katsottuna meidän pitäisi ymmärtää janähdä, että tältä pohjalta pitää löytää ratkaisu,missä nämä asiat voidaan panna parempaan jär-jestykseen.

Jos maailmaa katsotaan niin, mitä muuta tuleeeläkepolitiikkaan, niin opin viime kaudella, kunkatseltiin tätä asiaa vähän toisesta rintamasta,että taitettu indeksi 20/80 on epäoikeudenmukai-nen ja väärä. Nyt olisi pitänyt opetella puhu-maan, että se on oikein ja oikeutettua, mutta enole oikein oppinut siihen enkä koskaan opikaan.Näin katsottuna tämä asia pitää oikaista, koskapitkällä aikavälillä se tulee johtamaan siihen, ettäeläkeläiset putoavat ostovoimakehityksessä jäl-keen. Ei heidän tarvitse ollakaan edellä palkan-saajia, mutta kyllä heidän pitäisi yhteiskunnan

hyvinvoinnista oma osansa saada, kun he ovatsitä myöskin olleet rakentamassa.

Tähän yhteen aiheeseen liittyy sitten vielä ai-he, josta on käytetty tänäänkin monia puheen-vuoroja, käyty monia keskusteluja, nimittäin se,onko ennen viime vaaleja esillä ollut ja tärkeäruuan arvonlisäveron alentaminen nyt ajankoh-tainen ja vaikuttaisiko se kaikkein pienituloisim-pien asemaan ja toimeentuloon. Ainakin itse en-nen vaaleja puhuin kaikissa mahdollisissa pai-koissa, että ruuan arvonlisäveron alentaminen ontärkeä ja välttämätön toimenpide. Ja siitä olenentistä vakuuttuneempi, että pienissä tuloluokis-sa, esimerkiksi eläkeläisten osalta, merkittäväosa siitä käytettävissä olevasta rahamäärästä,menee nimenomaan perusruokaan ja ruokaan,missä tällä arvonlisäverolla on merkittävä osa.Näin katsottuna sitä asiaa ei tule myöskään nyteikä tulevaisuudessa unohtaa.

Herra puhemies! Sitten aiheeseen, millä tämäeläkeasia voisi tulla kuntoon ja järjestykseen.Tarvittaisiin rohkeutta, voimaa ja kaukokatsei-suutta niin, että rakennettaisiin sen tyyppineneläkeratkaisu, pantaisiin käyntiin sen tyyppineneläkeuudistus, missä peruskansaneläkkeen mää-rä ja tähän liittyvät ratkaisut irrotettaisiin kaikki-aan työeläkkeistä. Se asia on vaikea, se on kivu-lias, mutta sitä pitäisi ryhtyä tekemään ja hoita-maan. Kun 1 euron eläkkeenkorotus säteilee,vaikka puhutaan kansaneläkkeen korottamises-ta, koko eläkeläisrintamaan kaikkineen läpi —muistaakseni 1 euro tekee noin 8 miljoonaa eu-roa, taisi olla jopa suurempikin summa, valtion-talouteen — niin näin katsottuna, jos se on yhtäkuukautta kohti vielä pahimmillaan, niin kunkaikkein pienituloisimmille kaikkein tärkeintätoimeentulossa on se yhdenkin euron korotus,niin ei voida ajatella sitä, että tämä sama meneekoko eläkeläisrintaman läpi viimeiseen vuori-neuvokseen saakka, joka saa sen saman korotuk-sen, eikä se lämmitä tippaakaan. Ei siis huomata-kaan mitään muuta, kun puheissa todetaan, ettäpilkkaa tehdään eläkeläisistä, kun ei palkita eikähoideta. Pitäisi löytää järjestelmä, missä tämäpystytään avaamaan, purkamaan, ja siten hoita-maan nämä, jotka saavat peruskansaneläkettä,vain pelkästään sitä, tai sitten olemattoman on-gelmallista pientä työeläkettä siinä sivussa. Näinkatsottuna, jos tähän asiaan käytäisiin kiinni, asi-at tulisivat parempaan järjestykseen. Ja nimen-omaan tällä hallituspohjalla, missä johtavassaasemassa hallituksessa ovat sosialidemokraatit ja


keskusta, pitäisi olla mahdollista tällaisten ava-usten tekeminen ja miettiminen.

Kun välikysymyksen allekirjoittajia on oikeal-ta sekä vasemmalta, koko oppositio, niin ymmär-rän erinomaisen hyvin, että yhteistä säveltä, yh-teistä sointua, tähän asiaan ei löydy eikä voi tul-la. Ja jos ajatellaan, että hallituksen muodostaisi-vat nykyisen opposition puolueet jollakin täy-dennettynä, kellä hyvänsä, mistä tulisi enem-mistö, niin se ei varmasti pystyisi saamaansemmoista rintamaa tähän asiaan, missä tämävoisi edetä ja toteutua. Näin katsottuna nyt olisitekemisen paikka, olisi puhumisen paikka, jaseuraavan eduskunnan pitäisi laatia sellainen hal-litusohjelma, missä tämä asia puretaan ja hoide-taan.

Ymmärrän erinomaisen hyvin, että hallituk-sen taholta ei uskalleta myöntää, ei mitään myön-tää, ei ymmärtää eikä nähdä, mutta ymmärränmyöskin sen, että hallituksen riveissä tehty väli-kysymys on erittäin kipeä ja vaikea ja jokaistatäällä käytettyä puheenvuoroa ja vastausta kyllätutkitaan suurennuslasin kanssa, katsotaan, mitämieltä on tai ei ole. Itse katson tämän asian niin,että olen oikeastaan aika lailla vapaa puhumaan.Kun näillä näkymillä en ole vaaleissa ehdokkaa-na, niin kukaan ei voi ainakaan minua siitä syyt-tää, että kalastelisin eläkeläisten ääniä tai sillärintamalla olisin tässä äänessä, vaan tunnen ole-vani aitona suomalaisena kansanedustajana pu-humassa suomalaisten peruskunniakansalaisteneli eläkeläisten puolesta.

109 Jaana Ylä-Mononen /kesk: Arvoisa puhe-mies! Kun hallitusohjelmaa laadittiin ja siitä neu-voteltiin, toki toiveet olivat varmasti paljon kor-keammalla, mitä eläkeläisten asioihin tulee, mut-ta siellä tehtiin yksinkertaisesti valinta palvelu-jen hyväksi. Tänä päivänä voi olla siitä valinnas-ta tietyllä tavalla varma, että valinta oli oikeasiinä mielessä, että jos meidän julkiset palvelum-me, julkinen terveydenhuolto ja vanhustenhuol-to, eivät olisi saaneet tämän hallituskauden aika-na niitä lisäpanoksia, joita sinne on laitettu, niinvoi vain kysyä, mikä pienituloisen, mahdollises-ti sairastavan eläkeläisen asema tänä päivänä täs-sä maassa olisi. Tämä on se kohta, jota itse halu-an painottaa.

Eteenpäin kun katsotaan, niin täällä valtiova-rainministeri Heinäluoma viime viikolla avasikeskustelun tulevista eläkkeistä, vastikkeellisuu-desta. Hyvä niin. Kun tiedämme, että tulevien

kymmenen vuoden aikana keskimääräinen eläkeeläkkeensaajalla kaksinkertaistuu johtuen tieten-kin yhä kasvavista työeläkkeistä, niin silti pitäämuistaa, että tätä pienimpien eläkkeiden ja kan-saneläkkeen asiaa pitää hoitaa. Me tiedämme,että se ei ole häviävä asia, vaan kansaneläkkeellejoutuu yhä edelleen valtava määrä suomalaisiajohtuen siitä, että heillä ei työhistoriaa ole tai hesairastuvat kesken työelämässä olon, ilman ettäse on kunnolla alkuun päässytkään. Tätä asiaa onsiis hoidettava tämän ja seuraavankin halli-tuksen.

110 Anne Holmlund /kok: Arvoisa herra puhe-mies! Opposition välikysymys eläkeläisten talo-udellisen aseman parantamisesta on erittäin ajan-kohtainen ja aiheellinen. Suomalaisen hyvin-vointiyhteiskunnan näkökulmasta yksi keskei-nen kysymys on se, miten huolehditaan seniori-väestön toimeentulosta, palveluista ja kotonaasumisen edistämisestä.

Suomen väestö harmaantuu nopeassa tahdis-sa. Tällä hetkellä 65 vuotta täyttäneitä suomalai-sia on 800 000. Vuonna 2030 heitä on 600 000enemmän ja vastaavasti työikäisiä 315 000 vä-hemmän. Vieläkin nopeammin kasvaa yli 75-vuotiaiden määrä, joka kaksinkertaistuu samassaajassa. Ei ole vähäpätöistä se, miten ikääntyvienasioista huolehditaan.

Eliniän pidentyessä myönteistä on terveiden jaaktiivisten vuosien lisääntyminen, ja eläkkeellesiirrytäänkin entistä hyväkuntoisempana ja toi-meliaampana. Silti terveydenhuollon ja hoiva-palvelujen tarve kasvaa, vaikka uusi eläkeläissu-kupolvi onkin edeltäjiään hyväkuntoisempaa.Yhä pidempään kotona asumisen mahdollistami-nen kotipalvelua, kotisairaanhoitoa ja omaishoi-toa kehittämällä on erittäin tärkeää. Kotipalve-luun ja kotisairaanhoitoon tulee saada yhtenäisetkriteerit, ja samalla on huolehdittava siitä, ettäniitä tarvitsevat niitä myös saavat. Hallituksenmarkkinoima hoivatakuu ei käytännössä takaayhtään mitään, ainoastaan sen, että palvelutarvearvioidaan määräajassa. Palvelu voi edelleen jää-dä saamatta, vaikka sille olisikin selkeä tarve.

Omaishoitajan asemaa on pyritty paranta-maan nostamalla omaishoidon tukea. Tämä onsinänsä hyvä uudistus. Käytännössä tämä on kui-tenkin johtanut siihen, että monet kunnat ovat vä-hentäneet omaishoitajien määrää. Yhä useampituen tarvitsija on jäänyt vaille minkäänlaista

Tiistaina 19.9.200672 86/2/110

tukea. Omaishoidon resurssit on jatkossa turvat-tava. Samalla tukeen oikeuttavat kriteerit on yh-tenäistettävä. Ilman riittävää rahoitusta tämä eikuitenkaan toimi. Omaishoitajien jaksaminen onkeskeisen tärkeää, ja siksi siitä on huolehdittava.Nyt omaishoitaja on oikeutettu vain kahteen va-paapäivään kuukaudessa. Tämä on syytä kaksin-kertaistaa eli nostaa neljään päivään.

Tulevaisuuden suuri haaste on se, miten on-nistutaan turvaamaan sisältörikas, turvallinen jayksilölliset tarpeet huomioiva vanhuus, samallakun oikeasuhtaisesti varaudutaan tulevien eläk-keiden maksuun. Työeläkevarojen rahastoinnis-ta huolimatta yrittäjien ja palkansaajien työeläke-maksut väistämättä kasvavat jatkossa. Kasvupai-neiden pitäminen kohtuullisina on tärkeää suo-malaisen työn ja kilpailukyvyn näkökulmasta. Seei kuitenkaan poista vastuutamme siitä, että elä-keläisten ostovoima on jäänyt pahasti jälkeen.

Ikäihmisten toimeentulon turvaaminen on oi-keudenmukaisuuskysymys. Siksi senioripolitii-kan tärkein asia on se, että eläkeläisten perustoi-meentulosta huolehditaan. Kaikkein heikoim-massa tilanteessa ovat pelkän kansaneläkkeen taipienen työeläkkeen varassa elävät yksinäisetvanhukset. Usein he ovat naisia, jotka ovat kas-vattaneet perheen ja tehneet arvokasta työtä ko-tona tai ovat olleet pienipalkkaisessa työssä jahoitaneet sekä perheen elatuksen että hoidon. Lu-vattoman moni heistä elää suoranaisessa köyhyy-dessä, ja edes tarpeellisten lääkkeiden ostami-seen ei riitä rahaa. Toinen vastaava ryhmä ovatnuorina vammautuneet ja sairastuneet henkilöt.

Nykyisen hallituksen aikana kansaneläkettäon korotettu 12 euroa, mikä on täysin riittämä-töntä suhteessa hintojen nousuun. Samalla alko-holiveron alentaminen on kutistanut indeksiko-rotukset lähes olemattomiksi. Monen eläkeläi-sen käteenjäävä osa on todellisuudessa jopa pie-nentynyt.

Ministeri Haatainen totesi puheenvuorossaan,että toimeentulotuen saajista vain 9,9 prosenttiaon eläkeläisiä. Tosiasiassa varsin moni eläkeläi-nen ei halua turvautua toimeentulotukeen, vaanjättää mieluummin vaikka ruoka- tai lääkeostok-sensa tekemättä. Nuoremmat ikäpolvet eivät täl-laista kynnystä tunne. Sen sijaan seniorikansalai-sille on usein kunnia-asia tulla toimeen omallaeläkkeellään, olipa se kuinka riittämätön tahan-sa. Toimeentulotuen saajien määrä ei todella-kaan ole oikea indikaattori kuvaamaan eläkeläis-ten köyhyyttä tai toimeentulovaikeuksia.

Nykyinen eläkeindeksi ei kaikilta osin ole oi-keudenmukainen, sillä se ei vastaa eläkeläistentodellista kulutusta. Indeksi huomioi alkoholinhinnanalennuksen, mutta ei riittävästi esimerkik-si lääkkeiden hintojen nousua. Olisikin syytämiettiä uuden indeksin määrittelemistä eläkkeil-le, jotta eläkeläisten toimeentulon kannalta mer-kittävät kustannustason nousut tulisivat parem-min huomioiduiksi. Kokoomuksen mielestä in-deksin rakennetta tulee tarkistaa siten, että se pa-remmin turvaa eläkeväestön ostovoiman. Aikamoni hallituspuolueen edustajakin on yhtynyt tä-hän kantaan, ja jopa ministeri Haatainen totesisen olevan mahdollista. Ihmetyttääkin, miksinäin ei ole jo tehty. Jos asian suhteen vallitseenäinkin suuri yksimielisyys, mistä tämä toimet-tomuus oikeastaan sitten johtuu?

Eläkeläiset ovat perustellusti kokeneet epä-kohdaksi palkansaajia korkeamman verotuksen.Eläkeläisiä verotetaan palkansaajia ankaramminsilloin, kun eläketulo on välillä 13 000—37 000euroa vuodessa. Ero verotuksessa johtuu siitä,että eläkkeensaajilla ja palkansaajilla on eri vä-hennykset verotuksessa. Kokoomus esittää kun-nallisverotuksen eläketulovähennyksen paranta-mista niin, että eläkeläisten verotusta alennetaansiten, että se ei enää millään tulotasolla ole kor-keampi kuin palkansaajan verotus. Tämän epä-kohdan korjaaminen merkitsisi eläkeläisten osto-voiman kasvua 260 miljoonalla eurolla vuosit-tain. Myös eläkkeensaajien hoitotuen nostami-nen, suojaosuuden turvaaminen avopalveluitakäyttäville sekä kotitalousvähennyksen ja palve-lusetelijärjestelmän kehittäminen ovat tärkeä osaikääntyvien arjen helpottamista.

Erittäin heikossa asemassa ovat ne eläkeläi-set, joiden toimintakyky on laskenut niin, että hetarvitsevat apua selvitäkseen päivittäisistä aska-reistaan. Tähän ryhmään kuuluu noin 200 000työeläkeläistä ja kansaneläkeläistä. He saavateläkkeensä lisäksi hoitotukea alentuneen toi-mintakykynsä vuoksi. Usein tämä eläkkeen lisäei edes riitä korvaamaan niitä ylimääräisiä kus-tannuksia, mitkä aiheutuvat toimintakyvynalentumisesta. Tämän heikossa tilanteessa ole-van ryhmän toimeentulon helpottamiseksi ryh-mämme on esittänyt, että eläkkeensaajan hoito-tukea, korotettua hoitotukea sekä erityishoitotu-kea korotetaan 20 eurolla. Tämä korotus on to-della tarpeen.

Suuri huolenaihe on myös ikääntyneiden yk-sinäisyys. Yksinäisyys johtaa syrjäytymiseen ja


aiheuttaa usein myös masennusta. Tämä puoles-taan lisää masennus-, kipu- ja unilääkkeidenkäyttöä. Yksinäisyyden torjuminen ei ole kovinhelppoa toteuttaa lainsäädännön keinoin, muttatärkeää on kuitenkin se, että asiasta puhutaan jasiihen liittyvät ongelmat tiedostetaan. Ikäänty-neiden palvelujen tarpeen arvioinneissa tämäntulisi olla yksi keskeinen arviointikriteeri.

Eläkeläisten, jotka ovat työllään rakentaneetmeille tämän päivän hyvinvoinnin, tulee ollakunniakansalaisiamme. Näin ei valitettavasti ole.Eläkeläisten palvelut ja toimeentulo vaativat pi-kaisia parannuksia.

Arvoisa puhemies! Koska tämä hallitus ei lu-pauksistaan huolimatta ole tehtävässään onnistu-nut, tulevan hallituksen tulee ottaa ohjelmaansatoimenpiteet senioriväestön toimeentulon ja pal-velujen turvaamiseksi. Toki pääministeri MattiVanhasen hallituksellakin on vielä hetki aikaaasioiden korjaamiseen, mutta näyttää siltä, ettähallitukselta ja varsinkin keskustalta puuttuu tah-to vastata huutoonsa. Viime eduskuntavaalienalla keskusta lupasi hoitaa kuntoon lähes kaikkieläkeläisten asiat. Tulokset ovat kuitenkin olleetvaatimattomia. Eläkeläisten ja palkansaajien ve-roero on kasvanut, indeksijärjestelmään ei oletehty mitään parannuksia, ja kansaneläke onnoussut 12 euroa tai todellisuudessa vain 5 eu-roa, kun poisluetaan alkoholiveron alentamises-ta aiheutunut indeksimenetys. Peruspalvelumi-nisteri Hyssälän lupaamasta 300 euron korotuk-sesta on toteutunut 4 prosenttia. Näin vähän siispäähallituspuolueen vaaleissa antamat lupauksetmerkitsevät todellisessa päätöksenteossa.

Hallitukselta odotetaan nyt vastuullista senio-ripolitiikkaa. Silloin luvataan vain asioita, jotkavoidaan toteuttaa, ja lupauksista myös pidetäänkiinni. Olemme sen velkaa vanhemmille suku-polville. Sellaiset vaalilupaukset, joita ei ole pie-nintäkään aikomusta toteuttaa, ovat vastuutontapolitiikkaa ja heikentävät poliittisen järjestelmänuskottavuutta. Kuten ed. Risikko kokoomuksenryhmäpuheenvuorossa totesi, eduskuntaryh-mämme lähtee siitä, että seuraavalla vaalikaudel-la toteutetaan laaja toimenpideohjelma eläkeläis-ten aseman parantamiseksi. Ohjelma on myösmitoitettu niin, että se todella voidaan toteuttaa.

Arvoisa herra puhemies! Vielä tähän lop-puun: Eräs eläkeläisryhmä, josta ei ole puhuttuoikeastaan ollenkaan, ovat ne, jotka ovat tehneetelämäntyönsä yrittäjinä. Myös tässä ryhmässä onvarsin paljon niitä, jotka joutuvat tulemaan

toimeen vain hyvin pienellä eläkkeellä. YEL-maksut ovat suuri menoerä varsinkin aloittavalleyrittäjälle, jonka liiketoiminta ei kestä suuriamaksuja. Kun maksu pyritään aluksi asettamaanmahdollisimman alhaiselle tasolle, käy helpostiniin, että se jää myöhemmin korjaamatta. Monieläkkeelle jäänyt yrittäjä on joutunut toteamaan,että kertynyt eläketurva riittää hädin tuskin elä-miseen, vaikka 40 vuoden yrittäjäuran aikanatäysipäiväistä työtä olisi tehty lähestulkoon lo-mia pitämättä ja voimia säästämättä.

Yrittäjän kohdalla tulevasta eläketurvastahuolehtiminen on jätetty pitkälti omalle vastuul-le, ja toisaalta tämä on aivan ymmärrettävääkintyön luonteen vuoksi. Olisi kuitenkin syytä miet-tiä niitä toimia, joilla myös yrittäjälle pystyttäi-siin turvaamaan riittävä eläketurva vanhuudenvaralle.

111 Kimmo Kiljunen /sd: Arvoisa puhemies!Meillä tämän välikysymyksen aihe on poikkeuk-sellisen vaativa. Minusta myöskin ministerit jahallitus ovat vastanneet tähän välikysymykseenjuuri sen ansaitsemalla huolellisuudella. Erityi-sen arvokkaana pidän sitä, että sosiaali- ja ter-veysministeri Tuula Haatainen on täällä salissavieläkin eli on seurannut koko tämän keskuste-lun alusta loppuun, mikä on luonnollisesti erin-omaisen arvokasta.

Arvoisa puhemies! Suomalaisessa yhteiskun-nassa, jos me arvioimme sitä, on kaksi erinomai-sen suurta ja merkittävää demografista muutos-ta, jotka koemme lähivuosina, lähivuosikymme-ninä. Ensimmäinen suuri muutos on maailmanpienentymisestä johtuva monikulttuurisuudenhaaste. Tänne tulee yhä enemmän ihmisiä eripuolilta maailmaa, ja suomalainen yhteiskuntatätä kautta etniseltä rakenteeltaan monikulttuu-ristuu, monipuolistuu. Toinen vähintään yhtäsuuri, mittakaavaltaan yhtä suuri, demografinenhaaste on väestön ikääntyminen. Molemmat itseasiassa ovat haasteita, vaikka niin monasti koh-taammekin julkisessa keskustelussa globalisoitu-misen tai väestön ikääntymisen ikään kuin valta-van suurena, merkittävänä yhteiskunnallisenaongelmana. Kysymys on haasteista ja asioista,joihin meidän, suomalaisen yhteiskunnan jamyöskin päätöksentekojärjestelmämme, on kyet-tävä löytämään oikeat vastaukset. Sen vuoksi, ar-voisa puhemies, juuri tämä keskustelu nyt eläke-läisten asemasta ja väestön ikääntymisen asetta-mista haasteista on niin tärkeä kuin se on.

Tiistaina 19.9.200674 86/2/111

Samanaikaisesti voi sanoa, että yhteiskuntail-mapiirissä monasti on ollut sellaisia aineksia, ettäikääntyminen nähdään ongelmana. Ymmärränhyvin sen, että eläkeläistilaisuuksissa kun onkäynyt ja kohdannut ikääntyneitä ihmisiä, onusein kuullut kritiikkiä, ei välttämättä siitä, mistäme tänään olemme täällä paljon puhuneet, eli sii-tä, mikä on eläkkeiden suuruus, mikä on kansan-eläkkeen pohjaosa, onko indeksitarkistukset teh-ty oikein, onko taitettu indeksi kunnossa vai ei —nämä numerot ovat tärkeitä, eläkeläiset ovat riip-puvaisia siitä eläketulosta, jonka he saavat —vaan sittenkin se suurin kysymys, joka tulee vas-taan, on yhteiskunnan asenneilmapiiri, millä ta-valla me suhtaudumme ikääntymiseen.

Ei ole mairittelevaa, ei ole palkitsevaa se, ettäme saamme lehdissä nähdä otsakkeita, esimer-kiksi Kansainvälisen valuuttarahaston varapää-johtajan käydessä Suomessa saamme lukea leh-destä, että Imf varoittaa Suomea väestön ikäänty-misestä, tai me kuulemme joidenkin ekonomisti-en pohdiskelevan huoltosuhteen heikkenemisenaiheuttamia ongelmia, mikä tarkoittaa itse asias-sa, kun sitä ikäihminen, eläkeläinen, katsoo, ettähe ovat ongelma yhteiskunnassa. Heitä arvioi-daan budjetäärisistä, taloudellisista, lähtökohdis-ta, emmekä me itse asiassa oivalla, että kysymyson omista isistämme ja äideistämme, kysymys onitse asiassa suomalaisen yhteiskunnan upeim-masta saavutuksesta, siitä että keskimääräinenelinikä on noussut.

Sen vuoksi meillä on kasvava ikääntyneidenihmisten voimavara yhteiskunnassa, he eivät oleainoastaan niin sanottua passiiviväestöä. He ei-vät ole työelämässä mukana, mutta he ovat aktii-viväestöä, myöskin taloudellisessa mielessä:sekä tehokkaina kuluttajina, veronmaksajina,tuottavat tuloa julkiselle yhteisölle että kaiken li-säksi antavat vielä myöskin työpanostansa, vaik-ka eivät palkkatyömuodossa, esimerkiksiomaishoitajina tai erityyppisinä avustajina vaik-ka seuraaville sukupolville, lastenhoitoapua jamuuta.

Tässä suhteessa ikääntyneet ihmiset ovatmyöskin taloudellinen voimavara yhteiskunnal-le, mutta tietysti me joudumme lähestymään tätäkysymystä, niin kuin useimmat kansanedustajattäällä ovat tänään lähestyneet, myöskin eettises-tä lähtökohdasta. Kyse on ihmisarvoisesta van-huuden turvaamisesta, ja tämän vuoksi, arvoisapuhemies, tämä keskustelu, joka täällä on käyty,on arvokasta ja tärkeätä ja myöskin se, että halli-

tus on tähän asiaan vakavasti tarttunut, on olen-nainen seikka. Jatkossakin me joudumme tähänpanostamaan entistä enemmän.

Arvoisa puhemies! Muutama sana ehkä nytnäistä teemoista, jotka täällä ovat tänään olleetesillä, liittyen ennen kaikkea tähän indeksikes-kusteluun. Halusin vertauttaa sitä eurooppalai-seen tilanteeseen, kansainvälinen vertailu lähin-nä nyt joutuu olemaan tässä tapauksessa euroop-palaista, koska eläkejärjestelmät ovat näissä pit-källe teollistuneissa maissa pisimmälle kehitty-neitä. Eurooppalainen käytäntö on normaalistise, että eläkeindeksit ovat kuluttajahintasidon-naisia, useimmiten jopa 100-prosenttisesti, senvuoksi, että eläkkeelle siirtyvälle ihmiselle halu-taan varmistaa eläkkeen ostovoima: hän saa eläk-keensä tänään, ja hän tietää, että jos hän elää 30vuotta eteenpäin, tuon eläkkeen ostovoima säi-lyy samanlaisena. Meillä on naapurimaasta idäs-tä traaginen esimerkki siitä, kuinka käy, kun eiole tällaista kuluttajahintaindeksisidonnaista, os-tovoimaa turvaavaa eläkejärjestelyä: on ollut ti-lanteita, joissa eläketulot ovat kadonneet, inflaa-tio ryöstäytynyt käsistä.

Normaalikäytäntö siis on, että kuluttajahin-taindeksisidonnainen eläketurva varmistetaan.Suomalainen järjestelmä poikkeaa tästä. Minis-teri Haatainen on sitä useampaan kertaan jo ker-tonut. Meillä on erikoinen järjestely, jossa 80-prosenttisesti ollaan kiinni kuluttajahintaindek-sissä ja lisäksi 20 prosentin panoksella työeläke-indeksissä, joka huomioi myöskin ansiotulojenkehityksen, jolloin muu kasvu, joka yhteiskun-nassa tapahtuu, myöskin huomioidaan eläkeläi-sillä. Tilanteessa, jossa palkat kasvavat voimak-kaammin kuin hinnat kohoavat eli reaalipalkatkehittyvät, tämä on tietysti edullinen eläkeläisenkannalta, mutta se sotii tätä perusprinsiippiä vas-taan kuluttajahintasidonnaisesta järjestelmästä.

Tässä meillä on kuitenkin ollut eräs ongelma,jonka kohtaa kyllä, kun eläkeläisiä kohtaa. On-gelma on se, että vaikka valtaosaltaan työeläke-järjestelmässä kuluttajahintaindeksi määrää tuoneläkkeen, niin kun tapahtuu laskua sellaisissahyödykkeissä, joita eläkeläiset eivät runsain mi-toin käytä, vaikkapa autojen hintojen lasku tai al-koholin hintojen lasku, niin se ei itse asiassa huo-mioikaan sitä kokonaisuutta, ikään kuin se ei säi-lytä eläkeläisen ostovoimaa suhteessa siihen os-tokoriin, joka eläkeläisillä on.

Tässä suhteessa monissa Euroopan maissa, ar-voisa puhemies, on tehty kuluttajahintaindeksiin


sellainen painotus, että se pyrkii huomioimaan100-prosenttisesti kuluttajahintojen nousun mut-ta niin, että se todella kunnioittaa niin sanotustikeskimääräistä ostoskoria, jolla eläkeläisväestöelää, jolloin se aidosti heijastaa kuluttajahintojenmuutosta ja aidosti säilyttää eläkkeiden ostovoi-man. Suomessa tämä järjestelmä ei ole näin toi-minnassa, ja se on herättänyt kritiikkiä.

Sen vuoksi, arvoisa puhemies, olisin valmistukemaan niitä puheenvuoroja, joita salissa ontästä käytetty, ja ymmärsin myöskin, että minis-teri Haatainen toi esille, että on ehkä syytä selvit-tää asia jatkossa, että jos ja kun näinkin vahvastimeillä kuluttajahintaindeksi on mukana eläkein-deksin pohjana, voitaisiin miettiä sitä vaihtoeh-toa, että se aidosti heijastaisi keskimääräistä elä-keläisväestön kulutusmuotoa ja -mallia. Tällöinvälttäisimme sen keskustelun, joka nyt on käytyehdotuksesta, joka saattaa olla kustannusneutraa-li pitkässä juoksussa mutta ei poista sitä ongel-maa, ettei voida aidosti sanoa, että teidän eläk-keittenne ostovoima halutaan varmistaa tällä hin-taindeksisidonnaisella järjestelmällä. Minusta seon tutkimisen arvoinen asia. Olin ilahtunut siitä,että ministeri Haatainen toi esille, että tätä asiaapitkässä juoksussa voidaan myöskin selvittää.

112 Juha Rehula /kesk: Arvoisa herra puhe-mies! Yleinen väittämä on, että kaikki puolueetovat samanlaisia, niissä puhutaan samaa kieltä,josta usein väitetään, etteivät ihmiset ymmärräsitä, puhutaan liturgioita ja jargoneita, silloin kunon kysymys esimerkiksi eläkepolitiikasta. Mo-nen muun arvion lisäksi nyt käydystä eläkekes-kustelusta voi tehdä sellaisenkin arvion, että puo-lueilla on eroja: toisille on perusturva tärkeämpi,toiset lähestyvät samaa asiaa työperusteisen sosi-aaliturvan puhdasoppisuuden kautta. Tämä kak-sijakoisuus näkyy täällä salissa. Se näkyy Suo-messa harjoitetussa eläkepolitiikassa, tarkastel-laan sitten historiaa, tätä päivää tai tulevaisuutta.

Hallituspuolueet saivat aikanaan, huhtikuussa2003, tehtävän, jossa jouduttiin yhteensovitta-maan ne tavoitteet, joilla oli vaaleihin lähdetty.En lähde puuttumaan yksittäisten edustajienkommentteihin enkä vaalilupauksiin, mutta hal-litus, niin kuin täällä on pääministerin suullakintodettu, on noudattanut omaa ohjelmaansa, ja seon täysin vertailukelpoinen, jos historian tarkas-telua näkökulmana käyttää.

Keskustelussa on voinut kuulla, mikä merki-tys perusturvalla eri puolueille on. Kyllä tässä

esimerkiksi kokoomuksen kohdalla voi todeta,lukee heidän senioripoliittista kannanottoaan taitätä viimeisintä, vuoden 2007 budjettikannanot-toa ja heidän aloitteitaan tulevan vuoden budjet-tiin liittyen, että ei se perusturva heille tärkeä asiaole. Ei heille ole tärkeää se, miten elävät ne ihmi-set, joitten eläke on 500—600 euroa kuussa. Ko-koomus on tuonut esille tässäkin keskustelussaerään kysymyksen, jonka voi ennustaa tulevanseuraavien vaalien erääksi keskustelunaiheeksi:palkansaajien ja eläkeläisten verotuksen yhte-näistämisen. Puhutaan ihmisistä, joiden eläketu-lo on 12 000—13 000 euroa ja siitä yli. Se on tär-keä keskustelu, ja se on syytä käydä, mutta meil-lä on kymmeniä- ja satojatuhansia ihmisiä, joit-ten eläke on alle tuon. Olen ymmärtänyt, että ni-menomaan tämän välikysymyksen kärki, jos vä-likysymyksestä on kärki etsittävissä jalöydettävissä, on tämä pienituloisimpien kohtalo.

Odotin mielenkiinnolla, kun ensimmäiset tie-dot tulivat siitä, että koko oppositio allekirjoittaanyt käsittelyssämme olevan välikysymyksen,mikä on se loppuponsi. No, se on sen näköinen,että sen ovat pystyneet kaikki nyt oppositiossa is-tuvat puolueet allekirjoittamaan, semminkin kunon tämä näköala, että meidän suurinta oppositio-puoluettamme eivät ole tähän asti kiinnostaneetnämä asiat.

On hienoa, että kokoomuksen piiristä löytyyedustaja — ja tässä yhteydessä tiedän, miten vaa-rallista on nostaa joku nimi esille — joka käyttääsemmoisen puheenvuoron kuin minkä ed. Perhotäällä käytti, kun hän peräsi sitä, että meidän pi-tää aivan aikuisten oikeasti käydä keskusteluja,miettiä toimenpiteet kaikkein pienimpien eläk-keitten varassa elävien toimeentulon varmistami-seksi ja turvaamiseksi. Minä jokseenkin joka sa-nan pystyn allekirjoittamaan, ja voi toivoa, ettätällaiset puheenvuorot, tällainen keskustelu saisi-vat kokoomuspuolueessakin lisää voimaa.

Sen sijaan ed. Sarkomaa puoluevaltuuston pu-heenjohtajana käytti puheenvuoron, jonka hänaloitti — ja voi sanoa, että se oli sen puheenvuo-ron todellinen piste iin päälle, vaikka se olikinaloitus — niin, että hän laittoi ed. Soininvaaranaikaisemmin pitämän puheenvuoron niin sano-tusti järjestykseen ja ilmoitti, että sellaisen puo-lueen kanssa kuin vihreät kokoomus ei halua teh-dä yhteistyötä. No, ymmärrän sen, mikä oli ed.Sarkomaan kärki hänen arvioidessaan ed. Soi-ninvaaraa, mutta ed. Soininvaarahan nimen-omaan analyyttisesti arvioi, miten voitaisiin

Tiistaina 19.9.200676 86/2/113

kaikkein pienimpien eläkkeiden varassa elävienihmisten toimeentuloa helpottaa tilanteessa, mis-sä meidän eläkejärjestelmämme on se, mikä seon: meillä on kansaneläke, meillä on työeläke,meillä on yhteisesti hyväksytty tapa, jolla kan-saneläke ja työeläke yhteensovitetaan. Tällöinollaan tilanteessa, mitä me esimerkiksi keskus-tan eduskuntaryhmän piirissä noin vuosi sittenmietimme hyvinkin vahvasti, että jos ja kunmeillä on käytettävissämme joku miljoonamääräeuroja näitten kaikkein pienimpien eläkkeiden,eläkeläisten ja heidän toimeentulonsa parantami-seen, miten se voitaisiin tehdä. Oma käsityksenivahvistui jo tuolloin ja on kuluneen vuoden aika-na vain vahvistunut siitä, että kyse ei ole pelkästäeläkkeestä. On mietittävä, miten verotus — vaik-kei se kovinkaan merkittävästi kosketa, jos ollen-kaan koskettaa, näitä pienimpiä eläkkeensaajia— maksut, lääkkeiden hinnat, asuminen muo-dostavat eläkkeen ohella sen kokonaisuuden, jos-ta muodostuu samalla ne palikat, joista tämä toi-meentulon perusta on rakennettava.

Harjoitetun eläkepolitiikan tulisi olla hyväk-syttävää ja ymmärrettävää. Näiltä osin kiinnitänhuomiota niihin puheenvuoroihin, joissa on arvi-oitu mennyttä isoa eläkeratkaisua, joka on itseasiassa hyväksytetty eduskunnassa kahteen ker-taan. Helmikuussa 2003 edellinen eduskunta veisuuren eläkeratkaisun läpi äänestyksineen, ja ku-luvalla vaalikaudella Matti Vanhasen ollessa hal-lituksen johdossa on käyty koko työeläkelainsää-däntö läpi ja yksinkertaistettu sitä, pyritty sel-keyttämään ja käyty nuo samat äänestykset, mis-tä seuraa, että tässä salissa ilmeisesti vain yksipuolue — taitaa olla kaksi — voi olla puhtainkauloin sen kanssa, missä mallissa indeksit ovat,ja toivoisi, että näitä tehtyjä päätöksiä arvioitai-siin myös sitä taustaa vasten. On ymmärrettävää,että edustajat, jotka eivät olleet viime eduskun-nassa, tulevat tänne puhujakorokkeelle ja sanou-tuvat irti tehdyistä ratkaisuista, yhteisesti sovi-tuista, se on jotenkin ymmärrettävää. Mutta yksi-kään puolue, yksikään eduskuntaryhmä — no,ehkä näitä kahta pienempää eduskuntaryhmää lu-kuun ottamatta — ei pääse tästä asiasta irti.

Arvoisa herra puhemies! Useat edustajat ovatpuhuneet totuuksina siitä palautteesta, jota mekentällä saamme. Me jokainen olemme saaneetja tulemme saamaan palautetta. Se on yksi osameidän työtämme, ja voisi sanoa, että se pitää ja-lat maassa. Kyllä totta on se, että paljon on palau-tetta tullut tästä 5 euron tarkistuksesta, joka syys-

kuun alussa 2006 eli kuluvan kuun aikana eläke-läisten kansaneläkkeisiin tehtiin. Mutta jokaisel-le, jonka kanssa keskustelemaan pääsee, sen pys-tyy perustelemaan, kun asiallisesti pystyy puhu-maan, ja oma väittämäni on, että niiden, jotkaeniten asiasta huutavat, eläkkeen taso on jotakinaivan muuta kuin 500—600 euroa. Tiedän, ettämeistä kansanedustajistakin useimpien vanhem-mat ovat tilanteessa, jossa ollaan pienellä työ-eläkkeellä tai kansaneläkkeellä. He antavat meil-le suoraa palautetta ihan kotioloissa, mutta heymmärtävät, kun heidän kanssaan keskustelee.Nämä ihmiset, jotka sen suurimman metelin pitä-vät, ovat joitakuita muita. Tämä ei perustu tie-teelliseen tutkimukseen, mutta näin voi väittää.

En myöskään usko siihen, että ne mustamaala-ukset ja ne mustanpuhuvat kuvat tulevaisuudes-ta, joita täällä monetkin edustajat, ed. Vielmakärkipäässä, päivästä toiseen ja viikosta toiseenmaalaavat, toteutuvat. Se, että on hätä ja on huolisiitä omasta arkipäivästä selviytymisestä, ei väli-ty tuolla tavalla. Ed. Vielmalle tämä tyyli suota-koon. Onhan meitä edustajiakin joka lähtöön,mutta olisi mielenkiintoista kuulla esimerkiksied. Vielman suulla kerrankin, miten hän tämänmeidän eläkepolitiikkamme rakentaisi. Hän ontoistaiseksi keskittynyt siihen, miten ei ainakaansaa hänen mielestään tehdä, puhumattakaan, ettäed. Vielman puheenvuorot esimerkiksi täsmäisi-vät kokoomuksen linjan kanssa.

Eläkeläisten toimeentulo muodostuu kokonai-suudesta. On huomioitava sekä henkilön käteen-jäävä raha että ne palvelut, joitten varassa ja joi-hin tukeutuen eläkeläinen arkeansa viettää. Tämäkokonaisuus on käsitykseni mukaan kohtuulli-sen hyvin tällä vaalikaudella hoidettu. Paranta-misen varaa on aina, se on ihan selvä. Ei maail-ma valmistu ensi vuoden maaliskuuhun mennes-sä, mutta eteenpäin on päästy. Kun jokaisella elä-keläiselläkin on omat vaateensa ja omat odotuk-sensa, omat tapansa, on yksi meidän suurimpiakysymyksiämme, miten me pystymme tähänvastaamaan, kun elinikä pitenee ja rahoituksenkanssakin saattaa vielä joskus ongelmia tulla.

113 Toimi Kankaanniemi /kd: Herra puhe-mies! Minulla ei ollut minkäänlaisia vaikeuksiaallekirjoittaa vasemmistoliiton alulle panemaavälikysymystä. Luonnollisesti vähän ihmettelin,että kokoomuskin siihen mukaan lähti, muttavaalien alla yleensä on kaikki mahdollista.


Olen tämän perusturvan riittävän tason turvaa-misen kannalla ja pidän sitä eduskunnan ensiar-voisen tärkeänä tehtävänä. Näillä perusturvanvarassa elävillä ihmisillä ei ole vahvoja etujärjes-töjä. He eivät voi mennä lakkoon. Heillä ei oleoikeastaan mitään muita keinoja kuin äänestämi-nen vaaleissa, ja kun he ovat nyt pettyneet vaali-lupauksiinkin, niin on vaarassa, että heillä ei oleenää mitään, mihin luottaa tässä suomalaisessayhteiskunnassa. Se on vakava asia. Siksi myöstämä asia, joka on käsittelyssä nimenomaan kan-saneläkkeen osalta, on tärkeä ja vakava asia.Ehkä täällä on menty vähän liiankin kevyin aske-lin välillä eteenpäin tässä keskustelussa asian va-kavuuteen nähden.

Herra puhemies! Tutkin tuossa tätä taitetun in-deksin käsittelyasiaa. Toki sen muistan viimevuosilta, miten se on mennyt eteenpäin, muttavielä tarkistin näitä tietoja. Kun täällä erityisestikokoomuksen taholta on nyt tullut äärettömänkova kritiikki tätä taitettua indeksiä kohtaan javaadittu sen muuttamista, niin se aiheuttaa tietys-ti kysymyksiä.

Ensinnäkin ed. Rehulan mainitsema eläkelain-säädännön kokonaisuudistus käsiteltiin todellaviime vaalikauden lopulla. Esitys 242/2002 an-nettiin 1.11.2002, ja antajana oli ministeri MaijaPerho, ja täällä esityksessä selkeästi sanotaan:

"Kaikkia maksussa olevia työeläkkeitä tarkis-tetaan indeksillä, jossa palkkojen osuus on 20prosenttia ja hintojen osuus 80 prosenttia.

Esitys perustuu työmarkkinoiden keskusjär-jestöjen - - sopimukseen yksityisalojen työeläk-keiden kehittämisestä."

Edelleen sanotaan, että hallitus on todennut,että keskusjärjestöjen edellä mainittu periaateso-pimus vastaa hallituksen tavoitteita työeläkkei-den kehittämiseksi jne.

Kun muistamme hyvin sen, että toimitusjohta-ja Kari Puron johtama komitea pitkään rakensitätä työeläkejärjestelmän uudistusta, sai sen sit-ten aikaiseksi ja sen jälkeen hallitus on siihen si-toutunut ja ministeri Perho erityisesti — taisi ollasilloin kokoomuksen varapuheenjohtajakin — jakokoomuslaiset eivät sen valiokuntakäsittelyssä-kään yhtään halaistua sanaa tätä vastaan ole esit-täneet eivätkä vastalausetta jättäneet, niin nyttuntuu käsittämättömältä tämä näinkin voimakaskritiikki tätä järjestelmää kohtaan. Vaikutusmah-dollisuuksia esittävällä ministerillä ja silloisellavaltiovarainministerillä varmasti oli, mutta hepäätyivät ilmeisesti siihen, että näin on viisasta

menetellä kuin oli työmarkkinaosapuolten ja joPuron komitean tuloksena saatu mallia aikaan.

Tällainen asian käsittely, että näin nopeasti —itse uudistushan tuli voimaan vasta vähän runsaspuolitoista vuotta sitten — nyt omaa työtä näinankarasti arvostellaan, tuntuu aika oudolta lie-västi sanottuna. (Ed. S. Lahtela: Sehän on virhei-den myöntämistä!) Nyt täällä erityisesti mainittued. Vielma ei toki ollut edellisessä eduskunnassamutta on tästä kirjoittanut Keskisuomalaisen täy-teen niin usein kuin mahdollista ja puhunut jokapaikassa ja moittinut erittäin voimakkaasti tätätaitettua indeksiä ja siitä tehtyä päätöstä, ja se to-della hämmästyttää ja alentaa koko poliittisenjärjestelmän uskottavuutta.

Me voimme olla eri mieltä tämän taitetun in-deksin oikeudenmukaisuudesta. Minä äänestinsilloin 50—50-mallin puolesta ja toivoisin, ettävoitaisiin palata siihen suuntaan, että työeläk-keet katsottaisiin säästetyksi palkaksi, silloin nevoisivat seurata palkkaindeksiä enemmän kuinmitä nyt tapahtuu. Toisaalta se asia, minkä aikai-sempi ministeri Perho voisi omassa ryhmässääntuoda esille, on se, että tämä paluu 50—50-peri-aatteeseen aiheuttaisi ilmeisesti — ministerimuistaakseni sanoikin tänään — noin 2 prosent-tiyksikön nousun työeläkemaksuun. No, se voi-daan panna työnantajille, mutta silloin varmaanKiinaan-lähtö kiihtyy ja työttömyyskin saattaavauhdittua. Toinen vaihtoehto on panna 2 pro-senttiyksikköä lisää työntekijöille, ja kun meilläkai keskipalkka on noin 2 500 euroa, niin se te-kee noin 600 euroa vuodessa lisää keskimäärintyöntekijöitten pussista pois. Tämä on hyvä tie-tysti todeta näin. Siitä huolimatta tietysti eläke-läiset kokevat tämän nykyisen järjestelmän laa-jasti vääränä ja ovat siinä sinänsä oikeassa, enkävastusta enkä peru puheitani, mitä aikaisemminolen tästä asiasta puhunut, ja olen edelleen sitämieltä, että äänestin oikein.

Mutta vasta runsas puolitoista vuotta tämä jär-jestelmä on ollut voimassa. Yksityisalojen osal-tahan tämän toi ensin Lipposen hallitus, ja nyt si-Vanhasen hallitus laajensi sen myös julkisen sek-torin eläkejärjestelmään, niin että kaikki ansio-eläkeläiset ovat tämän taitetun indeksin alaisinatätä nykyä, ja se oli todellakin kokoomuksen esi-tyksestä läpi viety. Täällä kun katsoin mietintöä,niin siellä ovat olleet ed. Akaan-Penttilä, ed. Sar-komaa, ed. Vahasalo muun muassa valiokunnas-sa tämän hyväksymässä. Onko linja nyt sittennäin nopeasti muuttunut? Se tuntuu oudolta.

Tiistaina 19.9.200678 86/2/114

Vastaavaa on kyllä tapahtunut keskustan puo-lella myös, koska muun muassa edustajat Kerolaja Rehula olivat vastalauseessa, jossa vastustivattätä 80—20-mallia ja kannattivat ja äänestivät50—50-mallin puolesta ja nyt ovat kääntäneettässä asiassa kelkkansa ja pitävätkin tätä 80—20-mallia ihan hyvänä eivätkä ole siihen esittäneettässä viimeksi tehdyssäkään uudistuksessa mi-tään muutosta, kun tehtiin tämä kokonaisjärjes-telmän tarkistus. Tämä on nyt sitä poliittista pe-liä pahimmillaan eläkeläisten osalta, mitä täälläovat isot puolueet edustaneet tässä keskustelussaja koko eläkepolitiikassa.

Herra puhemies! Toinen iso asia on tämä poh-jaosakysymys. Pohjaosahan leikattiin edellistenhallitusten aikana asteittain, ja leikkauksen koh-teena olivat melko pientä työeläkettä saavat elä-keläiset, joilta se poistettiin, ja se on ollut kipeäasia monelle. Se kohdistui kyllä kohtuuttomastisellaisiin ihmisiin, jotka ovat elämäntyönsä teh-neet matalapalkka-aloilla vuosikymmeniä, ovatsaaneet sitten pienehkön työeläkkeen, ja siitäheiltä leikattiin kansaneläkkeen pohjaosa pois.Mielestäni se oli kyllä erinomainen virhe.

No, tämän hallituksen korjauksia ei ole tullut.Veroratkaisut ovat edelleen suosineet hyväosai-sia ja sortaneet eläkeläisiä. Palvelut ovat vaike-uksissa, maksut ovat nousussa, hinnat ovat nou-sussa, ja eläkkeitten, nimenomaan tämän perus-kansaneläkkeen, tasokorotukset ovat sellaisia,että ei kehtaa niitä tasokorotuksiksi sanoa. En-simmäinen oli viinan hinnan alennuksen aiheut-tama indeksin korjaus, ja toinen oli sitten tämäkuuluisa 5 euroa, joka oli todella häpeällinen nyt,kun valtavia veronkevennyksiä annetaan ja val-tiontalous on hyvässä kunnossa. Kyllä eläkeläi-siä voisi kunnioittaa neljännen käskyn hengessähieman enemmän kuin mitä nyt tapahtuu.

114 Rauno Kettunen /kesk: Arvoisa puhemies!Opposition tekemä välikysymys on tällä kertaatehty oikeasta asiasta. Suomessa on liian paljoneläkeläisiä, jotka tulevat toimeen, tai oikeamminkituuttavat elää, kohtuuttoman pienellä eläkkeel-lä. Tätä ei voi kiistää kukaan, ja pieneläkeläistenasemaan on edelleen saatava parannuksia. Nyky-hallitus on monin tavoin lähtenyt turvaamaan jakehittämään palveluita, joita ikäihmiset ja kokoyhteiskunta tarvitsevat. Suorat korotukset eläk-keisiin ovat jääneet pieniksi.

Oppositio on kovasti syyttänyt Matti Vanha-sen hallitusta eläkkeiden tasosta, vaikka väli-

kysymyksen allekirjoittajat kokoomus ja vasem-mistoliitto, myös vihreät, olivat hallituksessapäättämässä kansaneläkkeen pohjaosan leikkaa-misesta ja taitetusta indeksistä. Aikanaan keskus-ta vastusti leikkauksia, kun senaikainen hallitusniistä päätti. Nykymuodossaan taitettu indeksi eiole oikeudenmukainen.

Korjaus on saatava myös eläkeläisten verotuk-seen. Eläkkeiden kireämpi verotus johtuu siitä,että kokoomuslainen valtiovarainministeri vuon-na 1997 jätti eläketulon verotuksessa ansiotulo-vähennyksen ulkopuolelle. Verotuksessa palkka-tulosta voidaan tehdä ansiotulovähennys, muttaeläketulosta sitä ei voida tehdä. Tänään käydys-sä keskustelussa on monin tavoin käynyt ilmi, et-tei ainakaan kokoomuksesta löydy apu eläkeläi-sille.

Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainenvastasi hyvin välikysymykseen. Eläkkeensaaji-en ja vanhusten toimeentulon turvaamisen häntotesi olevan yksi hallituksen keskeisistä sosiaa-lipoliittisista tavoitteista. Eläkepolitiikan kestä-vyyden perustana ja tavoitteena ovat taloudenkasvu, yleinen luottamus järjestelmän kestävyy-teen ja nykyistä pidempi jaksaminen työelämäs-sä. Ohjelman mukaisesti hallitus on tehnyt kau-dellaan merkittäviä uudistuksia, joiden avullasekä nykyisten että tulevien eläkeläisten asemaaturvataan.

Kuten ministeri Haatainen täällä jo asian il-maisi, vanhusten hyvinvointia on parannettu.Hoitotakuu ja hoivatakuu ovat parantaneet van-husten sairaanhoitoa ja hoivaa. Omaishoitajienasemaa on parannettu hoitopalkkiota korottamal-la ja lomapäiviä lisäämällä. Kotitalousvähennyk-sellä on parannettu kodinhoitoa, palvelusetelinkäyttöönotolla palvelujen valinnanvaraisuutta.Veteraanipaketilla on parannettu kuntoutusta jakuntien kalleusluokituksen poistamisella paran-netaan kansaneläkeläisistä 75 prosentin tulota-soa suoraan. Määrätietoinen valtiontalouden hoi-to ja onnistunut talouspolitiikka kehittävät työlli-syyttä, ja se edelleen luo jakovaraa tulevina vuo-sina, niin että yhteiskunnassa heikompiosaisistavoidaan pitää huolta.

Arvoisa puhemies! Kokonaisuutena on todet-tava, että vaikka paljon on tehty, niin edelleenmäärätietoisesti on parannettava erityisesti pien-eläkeläisten asemaa. Jo Kekkonen aikanaan pai-notti maalaisliittolaisille: älä unohda köyhän asi-aa. Haluan olla keskustalaisena ajamassa tätäköyhän asiaa.


115 Eero Akaan-Penttilä /kok: Arvoisa puhe-mies! Kun eläkepolitiikasta keskustellaan, niinminä toivoisin, että jokainen puhuja hahmottaisisen kokonaisuuden ja sen kohderyhmän, mistähän puhuu. Kun ajattelen tätä tämän päivän kes-kustelua, jota olen kuunnellut, niin jos täältä nytpitää lyhyt raportti viedä tavallisille eläkeläisille,jotka meiltä sitten erilaisissa paikoissa turuilla jatoreilla niin sanotusti kysyvät, niin kyllähän tääl-tä on helppo esimerkiksi oppositiopuolueenedustajana sanoa, että hallituksen mielestä kaik-ki asiat eläkeläisten kohdalla ovat hyvin ja oppo-sitio on sen sijaan ollut asiasta huolissaan. Näinyksinkertainen tämä totuus tietysti ei ole.

Mutta minusta koko tätä eläkeläiskeskusteluakäydään jotenkin aivan väärinpäin, tämä on liianpolitisoitunut kaikin osin. Nämä eivät ikänä nä-köjään täällä ratkea, eivät mitkään indeksiasiateivätkä muut. Minä en oikein tiedä, kuinka monimeistä edes tarkkaan tietää, mitä nämä indeksittarkoittavat. Tämä on niin ikävääkin, tämä kes-kustelu, välillä ollut, henkilökohtaisuuksiin me-nevää, ja haukutaan toista puoluetta. En tiedä,kuinka paljon omani niihin ovat syyllistyneet,mutta tämä on epäkypsää keskustelua siihen näh-den, minkälainen eläkejärjestelmän arvostuksenpitäisi olla. Tässä puhutaan ihmisen koko lop-puikään vaikuttavista asioista, ja tämä on se, mis-tä minä haluan tässä lähteä liikkeelle.

Luin jo täällä päivällä ihan virallisesti Eläke-turvakeskuksen tiedotteesta, paksusta, pienestävihkosesta, joka meille kaikille on jaettu, periaat-teen, jossa lukee, että eläkkeen tarkoitus on tur-vata aiemmin saavutettu kulutustaso eläkkeellesiirtymisen jälkeen. Siinä se on sanottu ihan ly-hyesti. Minä luulen, että tästä salistakin taitaalöytyä viisikymmentä erilaista mielipidettä, mitätämä sitten tarkoittaa. Tämähän pitäisi miettiä jo-kaisen eläkkeensaajan kohdalla ja sitä vielä la-ventaa sillä lailla, minkälaisesta eläkeläisestä onkysymys. Tässä salissa puhutaan ikään kuinmeillä olisi vain yhdenlainen, normaali eläkeläi-nen eikä ketään muuta, jo pelkästään iän takia.Ne ihmiset, jotka nyt ovat eläkkeellä ja, arvonpuhemies, jääneet eläkkeelle tässä vuosisadanvaihteessa, ovat eläneet nuoruutensa 20—30-lu-vulla ja tehneet senaikaista työtä ja tienanneet jo-tain silloin, jolloin TEL ei ollut voimassakaanvielä ollenkaan — TEL tuli voimaan vasta 60-lu-vun alkupuolella. Ja aivan erilaisessa tilanteessaovat nyt nämä suuret ikäluokat, jotka jäävät koh-ta eläkkeelle.

On enemmän kuin oikein, että hallitus kantaahuolta siitä, että tämä taloudellisesti on kestäväl-lä pohjalla ja eläkejärjestelmä on hyvä, mutta täs-sä ei mikään asia ikävä kyllä kohtaa toistaan.Tämä eläkeläisten kirjo on niin monipuolinen jamoninainen, että se täytyy jotenkin pilkkoa pie-nemmiksi osiksi, jotta tässä päästäisiin jotenkinjärkevästi eteenpäin.

Jos esimerkiksi ajattelee tätä ostovoimaa jasiihen liittyviä asioita, niin en minä ole täällä ke-nenkään kuullut sanovan esimerkiksi tämmöisiäTilastokeskuksen papereista luettuja tietoja taimuualta ongittuja tietoja, joissa myönnettäisiin,että tulojen vähentyessä, silloin kun ihminen siir-tyy eläkkeelle, hänen käytettävien tulojensa mää-rähän putoaa, enimmillään on 60 prosenttia palk-katulosta. Käytännössä se on alle 50 prosenttianykyisin. Silloin sanotaan, että kun tulot vähen-tyvät, niin välttämättömyyskulutuksen osuus ku-lutusmenoista tietenkin kasvaa. Se on enemmäntai vähemmän totinen paikka hyvin useille ihmi-sille, ei välttämättä eläkkeelle siirtymisen jäl-keen, mutta kun he ovat 20 vuotta saaneet sitämaksussa olevaa eläkettä, niin johan rupeaa tun-tumaan. Elintarvikemenojen osuus nousee her-kästi yli 20 prosentin 96-vuotiaiden talouksissa,ja toinen on asumisen rahamenojen osuus, jokakasvaa ihan selvästi. Nämä ovat Tilastokeskuk-sen tietoja. Eivät meidän ministerimme lähestytätä asiaa tältä kantilta, kun he puolustelevat taiovat jotain muuta mieltä. Tämä tässä ryhmässävaan vaikuttaa aika paljon. Kolmantena asiana,mikäpä siellä on, arvon kollegat: se on tervey-denhuoltomenot, jotka ovat yli 10 prosenttia ko-konaismenoista. Aika paljon siitä menee yksi-tyissektorille, vaikka meillä julkinen sektorikinon ollut olemassa. Näinpäin toivoisin tätä kaik-kea enemmän mietittävän.

Sitten haluaisin näistä indekseistä sanoa vielämuutaman asian. Minusta on poliittisesti ollutkoko ajan selvää, nyt kun olen ollut eduskunnas-sa, että olen yrittänyt olla systemaattisesti silläkannalla, että olen tasaindeksin puolesta eli 50—50-indeksin. Tässä ei kerkiä sitä kaikkea perus-tella. Nyt kun tämä niin sanottu 80—20-indeksi,josta käytetään nimitystä taitettu indeksi, on voi-massa, se on aivan sama kuin sanoisi kaikille elä-keläisille, että ostovoima vähitellen tulee hiipu-maan, sillä siisti. Tässä ei puhuta edes totta näi-den ihmisten osalta, jotka ovat eläkkeellä. Ky-synpä vaan, miksi emme uskalla puhua totta täs-sä asiassa. Se olisi kompensoitavissa sanomalla

Tiistaina 19.9.200680 86/2/116

esimerkiksi niin, että ota, veli hyvä, itsellesi nyt,kun vielä pystyt, oma vapaaehtoinen eläke, josolet huolissasi eläketurvasta.

Mutta näitä asioita voisi muuttaa, niitä voi-daan tarkastella. Indeksit voidaan muuttaa esi-merkiksi tasaindeksiksi takaisin. Täällä ministe-riltä kysyttiin silloin debatin aikana, kuinka pal-jon se maksaa. Hän ei siihen vastannut. Minä tie-dän ainakin muutamia lukuja siihen perustuen.Jos nykyisin maksuun tulevissa eläkkeissä siir-ryttäisiin tasaindeksiin, se olisi 150 miljoonaavuodessa, mikä on 0,15 prosenttia koko tämänrahaston pääomasta, jos se haluttaisiin esimer-kiksi sieltä ottaa. Totta kai se voidaan ottaa työn-antajamaksuista tai työntekijämaksuista. Muttajoka tapauksessa se on järjestettävissä oleva asia.Sitä minä tässä yritän sanoa.

On ihan turhaa olla meidän näin kauheasti lu-kossa tässä asiassa, ja sitä paitsi ei tarvitse kaik-kien eläkeläisten kohdalla olla samasta indeksis-tä kysymys. Meillä on semmoisia eläkeläisiä, jot-ka ovat vähintään 20 vuotta sitten jääneet eläk-keelle, meillä on se eläkeläisryhmittymä, johonsuuret ikäluokat kuuluvat, joka on nyt jäämässäeläkkeelle, ja sitten ovat ne, jotka jäävät esimer-kiksi 20 vuoden kuluttua. Minkä takia heillä kai-killa on sama niin sanottu taitettu indeksi nytmaksuun tulevassa eläkkeessä? Se voitaisiin ai-van hyvin järjestää toisella lailla, jos halutaan,jolloin voitaisiin tukea esimerkiksi näiden yli 20vuotta eläkkeellä olleiden ihmisten ostovoimaa,niin että nämä kolme tavallisinta asiaa, joita heelämässään tarvitsisivat, he voisivat vähän pa-remmin hoitaa. Kulutustapojen muuttuminenusein saattaa tuoda hankaluuksia myöskin, kos-ka toiset hinnat ovat kalliimpia kuin toiset hinnat.

Samaten eläkkeellä oleville voisi aivan hyvintyötuloverohelpotuksen järjestää, niin kuin muu-tamissa Euroopan muissa maissa on, jolla ei olemitään tekemistä siis indeksin kanssa, mutta seon järjestettävissä. En tiedä, onko tässä eduskun-nassa millään systeemillä oikein kunnon asennet-ta, jotta näitä yritettäisiin kunnolla rakentaa, an-nettaisiin ihmisille uusia mahdollisuuksia turva-ta myöskin itse omaa eläketurvaansa. Tämä eri-koisindeksi voitaisiin aivan hyvin keksiä.

Ministeri taisi puhua moraali-indeksistä tääl-lä. Minä en tiedä nyt, minkälainen kikkailu sekinsitten oli hänen kohdaltaan, mutta täytyisi ottaahuomioon se, että alkoholin hinta täytyisi var-masti tästä eläkeindeksistä poistaa. Samaten sii-nä pitäisi huomioida eri puolilla maata olevat

ihmiset, joilla kaikenlaiset elinkustannukset ovatvähän erilaiset. Asuminen on kaikille turvattava,mutta sen aiheuttama paine indeksitarkasteluunon erilainen eri puolilla tätä maata. Koko kulu-tuskori on erilainen eri ihmisillä.

Onhan se enemmän kuin merkillistä, että kokotämä talo on huolissaan eläkeläisistä ja mitäännäitä analyysejä esimerkiksi ei haluta milläänlailla rakentavasti viedä eteenpäin. Lähtökohtaon aina se, että hallitus on oikeassa ja oppositioon väärässä. Sen mukaisesti tämä keskustelu me-nee. Se meni viime kaudella niin, vaikka oli ihaneri puolueet hallituksessa; nyt se on täysin toisin-päin.

Minä olen valtakunnalliselta tasolta nähnyttätä kahdeksan vuotta, ja sitten sanotaan, että memuka arvostamme eläkeläisiä, jotka ovat kunnia-kansalaisia tässä maassa. Kyllähän sen näkeemeidän kroonikkohoidostamme ja kaikenlaisistalaitoksista tihkuvista tiedoista, että arvostus on ti-potiessään tässä maassa hyvin monella tavalla.Se on surullista katsottavaa, se on surullista kuul-tavaa, ja kyllä, kun analyyttisesti yrittää ajatellaparempia vaihtoehtoja, erittäin kovassa betonis-sa istuu kaikki tämänhetkinen tieto, mitä meilläeläkejärjestelmän sisällä on.

Mielenkiintoinen on esimerkiksi semmoinen-kin asia, joka tulee tähän loppuun nyt heittonamieleeni, että kaksi kertaa ainakin on valiokun-nassa sanottu asiantuntijoiden toimesta niistä elä-kerahoista, jotka jokainen meistä tienaa palkka-tulojen jatkeena, jotka siirretään eläkerahastoi-hin ja käytetään sinänsä ihan asiallisella tavalla,kukapa ne omistaa. Kuinka moni teistä, arvonkollegat, tietää? Te ette niitä omista, eivät palkanansaitsijat eivätkä työntekijät, eivät edes työnan-tajat, vaan ne ovat vakuutusyhtiön omaisuuttaihan laillisessa mielessä. Nyt kun me sitten toi-sissa asioissa muutamme sijoitusstrategioita, jatoivottavasti osaamme sijoittaa hyvin, jotta tur-vaamme rahastojen olemassaolon, niin on aikamielenkiintoista, että sitä rahaa ei omista eläke-läisporukka vaan sen omistavat työeläkevakuu-tusyhtiöt.

116 Seppo Särkiniemi /kesk: Arvoisa puhe-mies! Muutamia ajatuksia vielä illan myöhäisinätunteina. Ed. Akaan-Penttilä totesi tuossa pu-heenvuorossaan, että eläkekeskustelu on kovinpolitisoitunutta, meillä pitäisi olla kokonaiskuvaeläkejärjestelmästä ja näyttää siltä, että hallituk-sen mielestä asiat ovat hyvin. Nämä ovat mielen-


kiintoisia kommentteja. Varmasti on niin, ettäkokonaiskäsityksen muodostaminen nykyisestäeläkejärjestelmästä on työlästä, myönnän sen he-ti. Tämä on niin mutkikas kokonaisuus, että pie-nellä opiskelulla siitä ei pääse selville. Mutta sii-tä, että tämä on poliittista, ei minun mielestäniole kovin suurta haittaa, jos me aidosti päästäm-me julki sen, millaisia poliittisia näkemyserojameillä on. Ne vain eivät nyt tässä keskustelussaparhaalla mahdollisella tavalla ole tulleet esille.Sitä voisi kuvata se, että edustaja tuossa äsken sa-noi, että hallituspuolueitten mielestä eläkeläisil-lä kaikki on hyvin ja opposition mielestä ei ole.

Tässä välikysymyksessä, jonka oppositio onnyt esittänyt, asetetaan kaksi ongelmaa. Se tode-taan täällä näin: "- - kansaneläkettä saavat eiväthyödy yhteiskunnan vaurastumisesta samassamitassa kuin ansiotyössä olevat." Ja toinen on-gelma: "Välillisesti tämä näkyy tietysti myös pie-nissä työeläkkeissä, joiden eläketulovähennys eimyöskään nouse vastaavalla tavalla." Näin on,mutta minusta se rehellisyysongelma tässä väli-kysymyksessä on siinä, että kaikki puolueet täs-sä salissa ovat olleet tilaisuudessa, jossa niilläolisi ollut mahdollisuus korjata nämä asiat. (Ed.Tiusanen: No niin, nyt on keskusta siinä tilaisuu-dessa!) Mutta näin ei ole tapahtunut, ja siinä mie-lessä pidän hiukan farisealaisena tätä lähtökoh-taa.

Mutta poliittisesti pitäisi sanoa ääneen, ettämeillä on kovin surullinen tilanne siinä mielessävielä yhteiskunnassa, että meillä on pieni linja-ero, eikä ollenkaan niin pieni, sen suhteen, kehi-tetäänkö perusturvaa vai ansiosidonnaista tur-vaa. Jos meillä on se tilanne, niin kuin nyt on, ettämolemmista turvan muodoista yhteiskunnastalöytyy pienituloisia, vähäosaisia ihmisiä, minus-ta on kovin säälittävää, että tällainen erottelu es-tää kummankin järjestelmän järkiperäisen kehit-tämisen. Jos täällä olisi ollut halua, me olisimmevoineet korjata pienimpien kansaneläkkeiden ta-soa. Minun mielestäni on ihan oikein se, ettämyöskin pienimpiä työeläkkeitä voitaisiin nos-taa. Mutta koska järjestelmä on erilainen, sentäytyy perustua vakuutusajatteluun, ja silloin ontietenkin kohtuullista, että jokainen ikäluokkahuolehtii omista menoistaan.

Ministeri täällä alussa ihan oikein otti esilleminusta sen kaikista vakavimman kysymyksenkoko tässä asiassa eli sen, onko meidäneläkejärjestelmämme kestävä. Kun näitäindeksejä on muutettu ja taitettu aikanaan, ehkä

meidän pitäisi rehellisesti tunnustaa, että sitä eikuitenkaan tehty pahansuopaisuudesta vaan senvuoksi, että silloin jo otettiin huomioon se, ettätulevaisuudessa on edessä sellainen tilanne, jos-sa maksajat ovat kovin vähissä. Jos eläkemeno-jen kehitys jatkuu samanlaisena kuin se olisi voi-nut jatkua, niin meillä on todella vaikeuksia, meemme pysty turvaamaan niitä eläkkeitä, joihinolemme sitoutuneet tällä järjestelmällä.

Sen vuoksi minun mielestäni ed. Soininvaaraviittasi täällä aivan oikein siihen seikkaan, jokatässä nousee ehkä sittenkin tämän järjestelmänkestävyyden kannalta kaikista merkittävimmäk-si, ja se on se, että ellei meille tule voimakkaastilisää eläkepalkan maksajia, veronmaksajia, syn-tyvyyttä lisäämällä ja varmaan myöskin maahan-muuttoa lisäämällä, niin me emme selviä tästäjärjestelmästä. Jotenkin häkellyttävää on se, ettäme keskustelemme asiasta, joka nyt jotenkin ku-vaa tätä meidän ongelmaamme. Pienimmät kan-saneläkkeet kohdistuvat juuri siihen väestön-osaan, jonka toimeentulo muutenkin nyt meidänyhteiskunnassamme on heikentynyt, mikä pie-nentää syntyvyyttä. Minusta olisi kohtuullista,että eduskunnassa, kun käydään poliittista kes-kustelua, tämä otettaisiin avoimesti esille ja lai-tettaisiin pöydälle ja siihen tehtäisiin jo mielel-lään tämän hallituskauden aikana kohtuullisetkorjaukset. Meillä on varaa siihen.

117 Pentti Tiusanen /vas: Arvoisa herra puhe-mies! Haluaisin ed. Särkiniemelle ihan todetasen, että ei syntyvyyttä tarvitse kamalasti nostaa,se ei ole se ongelma. Ongelma on se, miten siitäsuuresta bruttokansantuotteesta, mikä meillä on,saadaan säällinen osa yhteiskunnan menoihin.Rahaa tässä maassa on, ja pitää muitakin pystyäverottamaan kuin ihmisiä. Tällä maapallolla onihan yllin kyllin ihmisiä. (Ed. Seppo Lahtela: EiSuomessa!) Tämä maapallo on ylikansoitettu, jaihmisten lisääminen tänne ei ole mikään vaihto-ehto.

Mutta pitää huolta niistä ihmisistä, jotka täälläjo ovat ja jotka ovat tämän yhteiskunnan rakenta-neet — siinä on tämän asian kysymys ja tämänpäivän kysymys. Ei ole lainkaan farisealaista teh-dä ja allekirjoittaa tämä välikysymys. Viime vaa-likaudella, jolloin ed. Särkiniemi ei täällä ollut,aivan samalla tavalla tätä esitimme ja monetmeistä äänestivät, myös me vasemmistoliitonkansanedustajat, nimenomaan paremman indek-sin puolesta jne. Siis tämä ei ole siinä mielessä

Tiistaina 19.9.200682 86/2/117

tällainen poliittinen kysymys. Ymmärrän ed.Akaan-Penttilää, kun vaihtuu aina se puhe senmukaan, mikä on asema. Puhe voi olla sama,vaikka ryhmänkin asema muuttuu suhteessa hal-litukseen. Tässä mielessä tuen, arvoisa puhe-mies, erityisen painokkaasti ed. Annika Lapin-tien esittämää pontta. Kannatan sitä.

Mutta edelleen, kun köyhät ovat aina olemas-sa, niin eikö kuitenkin haaste ole, niin kuin vaik-kapa kristinuskon keskeinen haaste on, auttaa vä-häväkistä ihmistä, heikossa asemassa olevaa ih-mistä? Siihenhän meidän nyt pitää pystyä, ja ra-haa siis tässä maassa siihen on. Mutta vanhene-misesta on tehty ongelma. Meille propagoidaan,että on Euroopan unionin suurin ongelma, ettäväestö vanhenee. Joku sanoi täällä aivan hyvin,taisi olla ed. Kimmo Kiljunen, että lääketiede jayhteiskunnan olosuhteet ovat kehittyneet niin,että olemme pystyneet pidentämään ihmistenelinikää ratkaisevalla tavalla esimerkiksi siitä,mikä se oli toisen maailmansodan jälkeen. Sil-loin 50-luvun alussa vielä 50-vuotislahjana olikävelykeppi. Hopeakahva hohti, ja siinä sitten te-puteltiin eteenpäin. Mutta tällä hetkellä vanhuu-desta puhutaan toisin monessakin Euroopanmaassa. Vasta 85-vuotias Japanissa on vanha taiikääntynyt. Lääketiede ja yleensä elinolosuhteetovat niin paljon parantuneet, että meillä on mah-dollisuus katsoa tulevaisuudessa juuri tällä taval-la vanhuuteen.

Täällä myös ed. Soininvaara kehui ed. ValtoKosken puheenvuoroa. Kuuntelin sen, mutta sit-ten oikein hain sen kirjallisena, koska mielestänisiinä oli muutamia asioita, joita voi nimenomaankommentoida, koska se on sosialidemokraatti-sen ryhmän puheenvuoro, joka on oleellinen vai-kuttaja nyt tämän nelivuotiskauden aikana näis-sä asioissa keskustan ohella. Ed. Valto Koski onerinomainen kansanedustaja, kunnioitan häntäkovasti. Joitakin kohtia kuitenkin tässä puheen-vuorossa oli, jotka herättävät kysymyksiä. Esi-merkiksi näin: "Tämä on näkynyt" — siis lisäyk-set kuntien apuihin — "kaikkien, myös eläkeläis-ten, hoitoonpääsyn paranemisena." Jos tällä tar-koitetaan yleensä esimerkiksi lääkärin hoitoon-pääsyn paranemista, niin en kyllä näe tässä todel-lisuuden kanssa yhtäläisyyttä. Oma käsityksenion, että erityisesti vanhusväestön mahdollisuuspäästä hoidon piiriin, saada hoitoa, päästä lääkä-riin, on vaikeutunut, ainakin Kymenlaaksossa.Tämä on aivan selkeästi näin. Se, että hoitotakuuon lainsäädännön kautta asettanut kuuden kuu-

kauden ylärajan sille ajalle, kun odotetaan hoi-toonpääsyä sen jälkeen, kun hoito on määritelty,koskee ennen muuta leikkausjonoja ja niitten ly-hentämistä. Tämähän on tosiasia, tämä on tapah-tunut, mutta samalla kynnyksiä päästä yleensä-kin hoidon arviointiin, aidosti hoidon arvioin-tiin, on nostettu, ja myöskin sitten kynnys päästänäiden niin sanottujen leikkaukseen odottavienjoukkoon on noussut.

Hoitotuki: Kansaneläkeläinen on oikeutettuasumistukeen ja tarvitsemaansa hoitotukeen.Kansaneläkeläisen hoitotuki on olemassa, muttase varmaankin on asia, jota pitäisi suuruudenosalta tarkastella.

Sosialidemokraattisen ryhmän puheenvuoros-sa oli puhe turvaverkoista. "Sosialidemokraatti-en hallitusvuosina eläkkeiden indeksitarkistuk-set on tehty ajallaan sekä kehitetty sitä turvaverk-koa, joka on vahvistanut eläkeläisten asemaa."Tähän turvaverkkoon kuuluu oleellisella tavallapalvelut. Tässä myös hallituspuolueiden puolel-ta ja myös ministerin puolelta, joka on hyvinkuunnellut tätä keskustelua tähän saakka, kriti-soitiin tämän välikysymyksen kapeutta, muttakun kuitenkin lähtökohta oli nimenomaan toi-meentulo, niin ehkä ei niin vahvasti alkuperäises-sä kysymyksessä painotettu palveluja. Mutta pal-velut ovat oleellinen osa turvaverkkoa. Turva-verkko on löystynyt, hataroitunut. Aivan selvästise läpäisee yhä enemmän, myös eläkeläistenkohdalla. Ja kun tänään jo kahteen otteeseen olenkertonut Kotkan kaupungin aikomuksesta lopet-taa kroonikkosairaala — tosin periaatteessa teo-reettisesti halutaan toimia niin, että myöhemminrakennetaan hoivapaikkoja, mutta itse sairaala-miljöö loppuu — niin tällaisen sairaalan lopetta-minen on nimenomaan turvaverkon heikentämis-tä joka tapauksessa myös sillä lailla, että ne ihmi-set, noin 250 ihmistä, jotka tällä hetkellä ovatkahdessa Kotkan terveyskeskuksen sairaalassa,kokevat oman tulevaisuutensa turvattomaksi. Seon juuri tämän tyyppistä turvaverkoston ongel-maa.

Edelleenkin on tietysti todettava se, että on ol-lut sosialidemokraattinen kausi, mutta on ollutkahdeksan vuotta, niin kuin täällä on tullut esil-le, myös vihreiden, vasemmistoliiton ja kokoo-muksen ministerikautta, hallituskautta, yhdessäsosialidemokraattien kanssa, jolloin saatiin myöspaljon hyvää aikaan. Mutta eiväthän nämä ryh-mät — kokoomus, vasemmistoliitto, vihreät —itselleen tätä välikysymystä ole tehneet eivätkä


siitä, miten meni vuosina 1995—2003, vaan sii-hen on kohdistettu välikysymyksen kärki, mitenon mennyt vuosina 2003—2006. Ja siinä mieles-sä tämä jälkikaleidoskooppi ei ole tietysti järke-vä. Ensi vaalikaudella varmasti tulee välikysy-myksiä niiltä ryhmiltä, jotka eivät ole hallituk-sessa, koska aito opposition tehtävähän on kysyäihmisten etujen perään siltä hallitukselta, joka is-tuu nyt, eikä sitä, mitä tapahtui vuonna 95. Vaik-kei sitäkään pidä toki unohtaa, en siihen haluatässä millään lailla yllyttää.

Näistä maksuista ed. Kuoppa hyvin toi esilleomassa puheenvuorossaan, myös ed. Akaan-Penttilä, että jos me oikeasti oikaisemme taitetunindeksin, niin se ei ole taloudellinen katastrofi.Se lisää verotaakkaa, on muita keinoja. Ja eläke-populistinen puhuminen ei ole samaa kuin puhu-minen taitetun indeksin huonoista puolista, senmuuttamisesta. Toivon todella, että olisi enem-män sen tyyppisiä kokoomuksen kansanedusta-jia kuin ed. Akaan-Penttilä on — ed. Kuosma-nen on varmasti — jotka ovat taitetun indeksinmuuttamisen kannalla. Tätä asiaa ei hoideta vainniin, että sisällöllisesti muutetaan elinkustannus-indeksiä, vaikka yhdyn niihin arvioihin, että se eikohdistu kunnolla eläkeläisen elämään, vaan setarvitsee myös ansioindeksin mukaanottamiseneli tasaindeksin.

118 Seppo Särkiniemi /kesk (vastauspuheen-vuoro): Arvoisa puhemies! Minusta tässä onmielenkiintoinen paradoksi. Välikysymys itses-sään keskittyy moniin pieni- ja keskituloisiin ih-misiin ja heidän ongelmiinsa, mutta ed. Tiusasenpuheenvuoro paljastaa sen, että köyhyys tässämaassa tulee jatkumaan ja hänen kantansa tähänväestökysymykseen on sellainen, että minä pel-kään pahaa, ed. Tiusanen, että köyhyys saa rin-nalleen kurjuuden.

119 Pentti Tiusanen /vas (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Ed. Särkiniemen kommentti-in liittyen selvyyden vuoksi haluaisin todeta, ettäongelma ei tällä hetkellä ole se, että meillä ei olekylliksi verotettavia juridisia henkilöitä, vero-kohteita, vaan se, että on suuria yhteiskunnallisiaomaisuuksia, esimerkiksi varallisuusveron koh-teena olleet, jotka on jätetty verovapauteen, ja sa-moin se, että me olemme ikään kuin verokilpai-lun osana jatkuvasti ummistamassa silmiä niiltäliikeverotuksen ja pääomaverotuksen kasaumil-ta, joita pitäisi tehokkaammin verottaa ja olla

nimenomaan toimimassa myös veroparatiisejavastaan. Siis ei vain niin, että ihmisluku on semäärä, joka takaa verotettavan tulon yhteiskun-nalle.

120 Katri Komi /kesk: Arvoisa herra puhemies!Jokainen vanhuuseläkkeellä oleva on käynyt läpieri ikävaiheet, ja muistot niistä ovat hyvin erilai-sia. Toiselle jäävät päällimmäiseksi onnellisetmuistot, toisen muistot voivat olla raskaampia.Jokainen on kuitenkin eläkkeensä ansainnut jaoikeutettu hyvään loppuelämään, vanhuuteen,jossa kokee elämänsä turvatuksi ja mielekkääk-si. Tähän vanhuudenturvaan vaikuttavat yhteis-kunnan toimenpiteet erittäin paljon. Vain tervetalouspohja yhteiskunnassa takaa palvelujen laa-dun tasapuolisesti jokaiselle Suomessa. TästäVanhasen hallitus on pitänyt varsinkin valtionta-louden osalta hyvin huolta. Tämä on tärkeäämyös sukupolvien välisen tasa-arvon edellytyk-senä.

Arvoisa puhemies! Omalla käyttäytymisellä jaelintavoilla on suuri merkitys etenkin eläkeajanelämän laatuun, mutta aina ei kaikki suju kutenon suunniteltu, ja silloin on yhteiskunnan tultavaapuun välillä hyvinkin voimakkaasti.

Pienimpiä eläkkeitä saavat ovat ryhmä, jonkatilannetta tulee korjata jatkossakin myös kansan-eläkkeiden tasokorotuksen avulla. Tässä ryhmäs-sä on pienituloisia, jotka ovat tehneet elämän-työnsä esimerkiksi lastenhoidon tai omaistenhoi-don kautta mutta jääneet vain kansaneläkkeenvaraan.

Toivon, että seuraavaa hallitusohjelmaa luk-koon lyötäessä näistä pienituloisimmista eläke-läisistä ovat kiinnostuneita myös tämän välikysy-myksen tekijät sekä nykyiset keskustan hallitus-kumppanit.

Vielä yksi huomio: on muistettava, että eläk-keissä näkyy myös sukupuolten välinen palkka-tasa-arvo tai sen puute vuosikymmeniä eteen-päin.

Ed. Tiusaselle sanon, että mielestäni on tar-peen, että uusia sukupolvia syntyy. Olen erityi-sen ilahtunut siitä, että Suomessa tuntuu olevannyt pienoinen vauvabuumi jopa menossa. Tus-kin hallituksen suunnanmuutos perhepolitiikas-sa ainakaan on tätä haitannut.

121 Jutta Urpilainen /sd: Arvoisa puhemies!Eläkkeensaajien määrä maassamme on viimeksikuluneen 15 vuoden aikana kasvanut yli

Tiistaina 19.9.200684 86/2/122

800 000:lla. Tulevan kolmen vuosikymmenenaikana 65 vuotta täyttäneiden osuus Suomen vä-estöstä kasvaa nykyisestä 15 prosentista runsaa-seen 26 prosenttiin ja 80 vuotta täyttäneidenmäärä nousee nykyisestä 4 prosentista 8:aan.Tämä kehitys on asettanut yhteiskuntapolitiikal-lemme kasvavia haasteita, ja tulevaisuudessanämä haasteet muodostuvat entistä mittavam-miksi.

Yleisen elintason ja hyvinvoinnin kohoami-sen myötä myös ikääntyneemmän väestön toi-mintakyky ja terveys on kohentunut. Virkeitä jatoimeliaita eläkeläisiä olisikin syytä pitää mie-luummin yhteiskunnan voimavarana kuin ongel-mana, joka pitää yhteiskunnassa ratkaista. Suu-rella osalla eläkkeelle siirtyviä on turvattu toi-meentulo myös työelämän jälkeen. Ikääntyneem-män sukupolven osalta ei tilanne kuitenkaan kai-kissa tapauksissa ole näin myönteinen.

Viime talvena ilmestyneen Stakesin selvityk-sen Suomalaisten hyvinvointi 2006 mukaan kai-kista pienituloisimpia ovat yli 75-vuotiaat ja eri-tyisen huonossa asemassa ovat yli 85-vuotiaatnaiset ja erityisesti yksin elävät naiset. Heidän tu-lonsa ovat usein niin pienet, että köyhyysriskiheidän kohdallaan on todella suuri. Kyseisen ikä-luokan naisilla työeläkekertymä on usein varsinvähäinen tai sitä ei ole ollenkaan. Kuitenkaan heeivät kovin usein koe subjektiivista köyhyyttä,vaikka tilanne laskennallisesti vaikuttaisi hanka-lalta. Kolme viidestä yli 85-vuotiaasta naisestapystyy jopa säästämään tuosta eläkkeestään jon-kin verran. Onkin todennäköistä, että kyseisenikäluokan urhoolliset naiset ovat koko elämänsäajan olleet siinä tilanteessa, että rahan käyttöä onpitänyt hyvin tarkkaan harkita ja säännöstellä japahan päivän varalle on yritetty pienistäkin tu-loista säästää. Näiden eläkkeensaajien asemaa onvälttämätöntä parantaa.

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraattien pe-ruslähtökohta on heikoimmassa asemassa olevi-en kansalaisten huomioiminen. Yksittäisellä val-tion tuloja menoarviolla on kuitenkin mahdo-tonta kerralla ratkaista pienituloisimpienkaaneläkeläisten toimeentulo-ongelmaa. Kuluneellavaalikaudella kehitys on kuitenkin tässä suhtees-sa ollut mielestäni oikean suuntaista, ja sitä tuleejatkaa seuraavallakin vaalikaudella.

Vaalikauden aikana kansaneläkkeitä on koro-tettu kahteen kertaan. Korotus on yhteensä 12 eu-roa kuukaudessa. Korotuksen olisi varmasti yksi-lön näkökulmasta pitänyt olla suurempi, mutta

mielestäni tämä 72 mummonmarkan kuukausi-korotus on kuitenkin hyvä askel oikeaan suun-taan, jota ensi hallituskaudella tulee jatkaa.

Tulee myös muistaa, että tehdyt korotuksetovat nostaneet myös niihin kytkettyjen sosiaali-etuuksien määrää, kuten maahanmuuttajien eri-tyistukea, maatalouden luopumistukea, lesken-eläkkeen täydennysmäärää, sukupolvenvaihdos-eläkkeen täydennysosaa ja sotilasavustusta. Kan-saneläkkeen korotuksista ovat hyötyneet myöstyöeläkkeen saajat, koska eläketulovähennys onnoussut. Syyskuun alusta toteutunut kansaneläk-keen 5 euron tasokorotus lisää valtion menojakuluvana vuonna noin 13,2 miljoonalla eurolla.Ensi vuoden tuloja menoarviossa eläkkeisiin onvarattu 2,45 miljardia euroa, joista kansaneläk-keisiin käytetään 1,9 miljardia euroa.

Arvoisa puhemies! Niin ikään omaishoidonuudistaminen on nähtävä osana eläkeläisten ase-man parantamista. Laki omaishoidon tuesta tulivoimaan kuluvan vuoden alusta. Uuden lain joh-dosta kuntien valtionosuutta lisättiin 4 miljoonaaeuroa. Myös ensi vuoden talousarvioesityksessähallitus on huomioinut omaishoitajat lisäämälläheidän vapaapäiviään kahdesta vuorokaudestakolmeen vuorokauteen kuukaudessa.

Mielestäni jatkossa on kuitenkin ensiarvoisentärkeää huolehtia siitä, että nämä hallituksen si-nänsä hyvät panostukset omaishoitoon saadaantoimiviksi käytännöiksi myös kunnissa. Mieles-täni olisikin syytä pohtia omaishoidon tuen sää-tämistä subjektiiviseksi oikeudeksi. Tällä toi-menpiteellä voitaisiin lisätä tasa-arvoa eri kun-nissa asuvien omaishoitajien kesken.

122 Mikko Kuoppa /vas: Herra puhemies! Ed.Akaan-Penttilä täällä puuttui erittäin tärkeäänasiaan puhuessaan eläkerahastojen asemasta janiistä rahoista, mitkä siellä eläkerahastoissa on.

Eläkerahastojen sijoitusten valvonta on äärim-mäisen tärkeä ja osittain hankalakin asia, koskase pohjautuu pitkälti jälkikäteisvalvontaan. Mie-lestäni jälkikäteisvalvonnassa yleensä voidaanvain todeta käyneet vahingot, ja summat ovatniin suuria, että niitä ei kukaan pysty korvaa-maan.

Eräs Pohjolan kauppoihin liittyvä asiahan onhiljakkoin ollut esillä ja on ollut lehdistössä tieto-ja tai epäilyjä siitä, että eläkerahastojen rahoillaon ostettu ylihintainen yritys ja omistajat ovatsaaneet todella valtavat voitot. Tämä tietenkin


kuuluu eläkerahastoja valvoville viranomaisilleja heidän selvitettäväkseen, onko näissä lehtitie-doissa ollut perää.

Eläkerahastojen rahojahan on sijoitettu osake-sijoituksiin, ja ollaan puuhaamassa, että näitä si-joituksia voitaisiin entisestäänkin lisätä. On sel-vää, että osakesijoitukset parhaimmillaan ovathyvin tuottoisia, ne tuottavat rahaa, mutta on syy-tä muistaa, että osakkeiden hinnat, mitkä nouse-vat, voivat myöskin laskea ja ne voivat suoras-taan romahtaa. Siinä mielessä näitten rahastojensijoituskohteet on syytä miettiä hyvinkin tark-kaan ja se, kuinka paljon annetaan valtuuksia sit-ten tähän kasinopeliin eläkerahoilla. Suuressamaailmassa on varsin huonoja kokemuksia siitä,miten voi pahimmillaan käydä, jos eläkerahasto-jen rahat ovat kasinopelin pelinappuloina. Mie-lestäni tässä on syytä muistaa vanha sananlasku,että parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksal-la, ettei eläkeläisille kävisi todella huonosti.

Itse asiassa mielestäni vähän yliarvioidaantätä eläkerahastojen osuutta eläkemaksuissa. Jostalous on vakaa, talous kasvaa ja työllisyys py-syy ja paranee, palkat nousevat kohtuullisesti,niin eläkemaksujen maksamisessa ei ole min-käänlaisia ongelmia. Esimerkkinä tästä voidaantodeta budjetin liitteessä olevat hallituksen omatluvut. Vuonna 2005 yksityiset eläkerahastot ke-räsivät eläkemaksutuloja yli 800 miljoonaa eu-roa enemmän kuin ne maksoivat eläkkeitä. Ar-vio vuodelle 2006 on, että ne keräävät 1 200 mil-joonaa euroa enemmän tuloja kuin ne maksavateläkkeitä. Elikkä on mielestäni aikamoinen väi-te, että meitä uhkaa tilanne, jossa eläkerahat ei-vät riitä eläkkeiden maksuun, kun muistetaan,että yksityisissäkin eläkerahastoissa on rahastoi-tuna rahaa 64,5 miljardia euroa. Nämä kasvoivatviime vuonna 4,5 miljardia euroa ja tälle vuodel-le on arvioitu näitten eläkerahastojen kasvavan5,3 miljardia euroa, elikkä kahdessa vuodessakasvua olisi pyöreästi 10 miljardia euroa. Sen si-jaan näitä eläkkeitä maksettiin yksityisten rahas-tojen puolelta 8,7 miljardia euroa. Jos rahastotkahdessa vuodessa kasvavat sen verran kuin yh-dessä vuodessa maksetaan eläkkeitä ainakin yk-sityisellä sektorilla, niin on aika raju väite, ettäpitää nostaa eläkevakuutusmaksuja 0,2 prosent-tia. Minun mielestäni sillä vaan pelotellaan elä-keläisiä, etteivät he pyytäisi ja vaatisi sitä heillekuuluvaa osuutta, minkä he ovat aikaisemmineläkerahastoihin jo maksaneet, työeläkehän onnimenomaan myöhennettyä palkanmaksua.

Herra puhemies! Vammalan torilla eläkeläi-nen viime lauantaina kysyi, miten ministerit taikansanedustajat tulisivat pysyvästi toimeen 700euron bruttokuukausieläkkeellä. Se oli häneneläkkeensä pitkän työuran jälkeen. Voi vain to-deta, että huonosti sillä toimeen tulisi. Muttaehkä se olisi hyvä, että myöskin johtavat poliiti-kot ja viranhaltijat joskus miettisivät, miten to-della niin pienellä rahalla tulee toimeen, kun onmuitakin menoja kuin pelkät ruoka- ja asumisku-lut. Eläkkeellä ollessa usein myöskin tulevat ter-veydenhoitomenot, ja ne eivät ole halpoja, vaantässä maassa omavastuuosuudet ovat EU-mai-den korkeimpia.

123 Reino Ojala /sd: Arvoisa puhemies! Ei ollutmitenkään tarkoitus lupauksen mukaan pitkittääpuhemiehen työpäivää, mutta pari kommenttiakuitenkin, kun on ensimmäinen puheenvuorotässä asiayhteydessä.

Haluaisin todeta näistä eläkerahastoista, ettäon se erinomainen asia, että tuloja on niihin ra-hastoihin enemmän kuin maksetaan ulos. Jos oli-si toisinpäin, niin kyllä meillä eläkeläiset lähi-vuosina olisivat jo vaikeuksissa, ja kun otetaanhuomioon se, että meillä on suuret ikäluokat tu-lossa eläkkeelle, minäkin jo ensi vuonna, niin oli-sin hyvin huolissani siitä tilanteesta.

Arvoisa puhemies! Lähinnä oli tarkoitus kiin-nittää huomio tähän indeksiasiaan. Täällä on to-distettu sekä 50—50- että 20—80-indeksin puo-lesta, kumpi on oikein, kumpi on väärin, kun pi-täisi puhua siitä, millä tavalla turvataan se, ettäeläkeläisten ostovoima ja mahdollisuus olla mu-kana tässä elämässä parhaiten säilyvät. Meillä onnaapurimaista hyviä esimerkkejä siitä, että hin-nat nousevat, mutta palkat eivät. Siinä tilantees-sa esimerkiksi 50—50-indeksi olisi kyllä turmiomeidän eläkkeensaajillemme. Sen takia minäkannatan niitä ajatuksia, että pitäisi tarkkaanmiettiä sitä, mitä lasketaan siihen indeksiin, jollaeläke määräytyy, ja sitä kautta löydettäisiin kes-tävä pohja tulevaisuudelle, jotta eläkeläiset voisi-vat luotaa siihen, että indeksi toteutuu myöntei-sesti heidän eläkkeensä kohdalla.

124 Kalevi Olin /sd: Arvoisa puhemies! Ilah-duin ed. Ojalan puheenvuoron harkitsevasta ot-teesta. Edustan nimittäin sellaista ajattelua, ettäeläkeasioilla ja yleensä vanhuspolitiikalla ei pi-täisi oikeastaan kovin rajusti politikoida. Pitäisi

Tiistaina 19.9.200686 86/2/125

vaan etsiä ne aukot, jotka pitää korjata, javarmasti oppositio välikysymyksellään tähänpyrkii. (Ed. Kuoppa: Pitäähän eläkeläisten tullatoimeen!) Tosiasia on nimittäin tuossa välikysy-myksessä kirjoitettuna, että liian moni pienelläeläketulollaan toimeen tuleva kokee niukkuuttaja on köyhyysriskin rajalla tai sen alapuolella.

Mutta se, arvoisa puhemies, mitä pitäisi ehkätehdä paremmin kuin tähän asti myös valtionbudjetoinnin osalta, on se, että eläkeläisten eduttulisi koota vuosittain yhdeksi kokonaisuudeksisiten, että indeksitarkistukset, asumistuet ja ter-veydenhoito, kuntoutuskulut, kaikki vastaavatlääkekulut, näkyisivät paremmin yhtenä koko-naisuutena, ja siten, että tämä paketti ikään kuinkerrottaisiin myöskin yhdellä kerralla näille ih-misille, ettei yhdellä asialla ikään kuin tätä tär-keätä väestöryhmää polemisoitaisi, mitä nytnäyttää esiintyvän.

Saattaa, arvoisa puhemies, olla tarvetta myös-kin täällä eduskunnassa voimakkaammin kes-kustella siitä, mikä on eläkeiässäkin olevan ihmi-sen vähimmäistoimeentulon taso ihan euroina.

125 Matti Väistö /kesk: Herra puhemies! Eläke-läisten sosiaaliseen ja taloudelliseen asemaan onaiheellista paneutua. Erityisen tärkeänä näen pie-nimpien eläkkeiden tason nostamisen. Yhteis-kunnassamme on ja tulee jatkossakin olemaanniitä, jotka elävät pelkän kansaneläkkeen varas-sa. Myös monen yrittäjä- ja maatalousyrittäjäelä-ke on kohtuuttoman alhainen. Samalla on tar-peen huolehtia myös palveluista ja omaishoidonkehittämisestä, sanalla sanoen hyvästä vanhus-politiikasta kaiken kaikkiaan. On tärkeää, ettäyhteiskunnassamme saadaan päätöksentekoonaito välittämisen ja huolenpidon ilmapiiri, jonkapohjalta asioita kyetään maltillisesti tarkastele-maan ja voimavarojen mukaan kohentamaan.Tässä mielessä on hyvä, että tämä käyty keskus-telu on ollut maltillinen, rakentava ja yhteistä hy-vää hakeva.

On totta, että päätöksiä on tehtävä ajassa. Nytolemme siirtyneet aikaan, jolloin keskeisellä si-jalla on hallitusohjelma ja sen uuden hallituksenaikainen menokehys. Mielestäni nyt on oikeaaika nostaa pienituloisten ja eläkeläisten ja kaik-kien yhteiskunnan väliinputoajien asia esille, kunvaalit ovat lähestymässä. Tärkeää on se, että vih-doinkin päästään eroon kuntien kalleusluokituk-sen jaosta. Se osaltaan tuo pientä helpotustamyös eläkeläisille.

126 Pentti Tiusanen /vas: Arvoisa herra puhe-mies! Näiden ed. Väistön huomioiden perään voitodeta myös, että myös keskustapuolue viettäänyt 100-vuotisjuhliaan ja olisi tietysti erinomais-ta, jos keskusta keskeisenä hallituspuolueenajuhlistaakseen tätäkin asiaa etenisi eläkeläistenasiassa vielä tällä vaalikaudella. Mutta paljon jääseuraavalle hallitukselle, se on selvä joka tapauk-sessa.

Tuohon ed. Olinin sinänsä asialliseen puheen-vuoroon toteaisin vain sen, että ainakin tuollaKaakkois-Suomessa eläkeläiset ovat sitä mieltä,että heidän asioitaan liian vähän käsitellään edus-kunnassa ja että kansanedustajat ovat ikään kuinliian passiivisia, vaikka monet meistä nyt yrittä-vät tietysti olla asiassa liikkeellä. Näin ollen itseasianosaiset kyllä ovat nostaneet näitä asioitaesille, ja tässä nyt tapahtuu näiden toivomustenikään kuin rekrytointi tänne eduskuntaan. Var-masti he tulevat olemaan aktiivisia tästä eteen-kinpäin. En yhtään sitä asiaa halua väheksyä, et-teivätkö nämä ole vaikeita asioita, mutta roh-keasti pitäisi lähteä tekemään myös syvempiäviiltoja, silloin kun se on tarpeen.

127 Eero Akaan-Penttilä /kok: Arvoisa puhe-mies! Varsinaisessa puheenvuorossani, kun esi-tin näitä indeksin kehittämisen erilaisia vaihtoeh-toja, joita minun mielestäni pitäisi tarkastella,unohdin sanoa yhden keinon, joka on yksinker-taisesti se malli, mitä Itävallassa noudatetaan.Haluan sen uudestaan sanoa pöytäkirjoihin tääl-lä. Siellä kyseinen hallitus tai valtioneuvosto ot-taa siihen kannan niin että kolmen vuoden väleintarkastellaan, minkälaisella indeksillä maksuunmeneviä eläkkeitä pitää kohdella.

Minusta joku tämmöinen systeemi olisi pal-jon järkevämpi kuin meidän lainsäädäntömme,jossa nyt on tällä hetkellä taitettu indeksi, ja jos eikoko lakia jostain syystä muuteta, niin se pysyyja on ikuisesti samanlaisena, mikä merkitsee vä-hitellen ilman muuta maksussa olevan eläkkeenalenemista ja ostovoiman alenemista, sen mekaikki tiedämme. Itävallan malli tässä mielessäolisi paljon parempi. Siinä tulee tietty poliittinenvastuu myöskin valtioneuvostolle, mikä kuuluutähän asiaan, ja jos se hyvin keskustellaan, niinse ei ole häiriöksi.

128 Matti Väistö /kesk: Herra puhemies! Ed.Tiusaselle totean, että keskusta sadan vuoden ai-

Sveitsin kanssa tehty verosopimus86/2/129 87

kana on monin tavoin myös eläkeasiaa pitänytesillä. Me muistamme hyvin 70-luvun kansan-eläkeuudistuksen vaiheet. Tuolloinkin osapuil-leen nykyisenlainen hallituspohja oli viemässämerkittävällä tavalla kansaneläkeläisten asiaaeteenpäin, ja sen uudistuksen neljäs vaihe tuol-loin sitten toteutui.

Me kaikki olemme varmaan yhtä mieltä, ettäedelleenkin on korjattavaa niin eläkeläisten, ve-teraanien kuin lapsiperheiden osalta. Me kaikkitiedämme, että tarpeita ja korjattavia kohtia yh-teiskunnassa riittää. On tärkeää, että kyetäänmyös panemaan niitä järjestykseen ja hoitamaansitten voimavarojen mukaan oikeaan aikaan jaoikealla tavalla.

Tulee mieleen ne keskustelut, joita tässä salis-sa on myös aiempina hallituskausina käyty. Eivälttämättä ole kovin hyvää yhteisymmärrystälöydetty silloinkaan asioihin, kun on leikattu so-siaalietuuksia. Sitä on perusteltu sillä, että pitääsaada maan talous kuntoon. Tätä me olemme nyttehneet myös osaltamme ja rakentaneet sitä vah-vaa perustaa, että yhteiskunta kykenee huolehti-maan niiden asiasta, joilla ei ole vahvoja etujär-jestöjä, joilla ei ole ansaittua ansiosidonnaistatoimeentulon turvaa, ja tätä työtä pitää päättäväi-sesti ja määrätietoisesti jatkaa.

129 Pentti Tiusanen /vas: Arvoisa puhemies!Varmasti siinä on ollut näitä erilaisia hallitus-koalitioita, on ollut kansanrintama ja niin edel-leen, jotka ovat tehneet näitä perusratkaisujamenneinä vuosikymmeninä. Nyt joka tapaukses-sa on hyvä taloudellinen tilanne, toisenlainenkuin 90-luvun alkupuolella ja puolessavälissä, janyt tämä aika antaisi mahdollisuuden uudelleenehkä harkita niitä päätöksiä, joita tehtiin silloin,kun etsittiin näitä mainittuja säästöjä.

Keskustelu päättyy.

Puhemies: Asian käsittely keskeytetään.

PÄIVÄJÄRJESTYKSEN ASIAT:

3) Hallituksen esitys Sveitsin kanssa tulo- javarallisuusveroja koskevan kaksinkertai-sen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopi-muksen ja pöytäkirjan muuttamisesta teh-dyn pöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksipöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvi-en määräysten voimaansaattamisesta

Osittain ainoa, osittain toinen käsittelyHallituksen esitys HE 75/2006 vpValtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM12/2006 vp

Puhemies: Ensin käydään keskustelu asiasta ko-konaisuudessaan. Sen jälkeen päätetään ainoas-sa käsittelyssä kansainvälisestä velvoitteesta jalopuksi toisessa käsittelyssä lakiehdotuksesta,jotka voidaan nyt hyväksyä tai hylätä.

Keskustelua ei synny.

Kansainvälinen velvoite hyväksytään.

Ensimmäisessä käsittelyssä päätetty lakiehdotushyväksytään.

Lakiehdotuksen toinen käsittely päättyy.

Asia on loppuun käsitelty.

Puhemies: Eduskunnan seuraava täysistunto onhuomenna keskiviikkona kello 15.

Täysistunto lopetetaan kello 21.49.

Pöytäkirjan vakuudeksi:

Jarmo Vuorinen

Documents

86. TIISTAINA 19. SYYSKUUTA 2006...noussut ja tämän ikäryhmän tulokehitys on ollut myös parasta. Tämä parantaa juuri eläkkeelle siirtyneiden ja nyt kohtapuoliin tulevaisuudessa