9 SUHDANNEVAIHTELUT

Kokonaiskysynnän ja kokonaistarjonnan muutokset saavat aikaan vaihteluja kokonaistaloudellisissa muuttujissa: BKT, työllisyys, inflaatio ja vaihtotase1 (ali- tai ylijäämä)

– muutoksia muuttujan pitkän ajan trendin ympärillä.

1 vaihtotase= kauppatase + palvelutase + pääomakorvaukset (velkojen korot) + tulonsiirrot (esim. kehitysapu)

1

Suhdannevaihtelun vaiheet:

•  matalasuhdanne eli lama (slump, depression)

Tuotannon kasvu, %

aika

nousukausi

korkeasuhdanne

laskukausi

matalasuhdanne

matalasuhdanne

2

•  nousukausi (expansion, boom)

•  korkeasuhdanne (peak)

•  laskukausi (recession)

Eurokriisi alkaa.

Finanssikriisi rantautuu

Eurooppaan.

90-luvun lama alkaa hellittää.

Voimakas kasvun kausi

Voimakas kasvun kausi

Lähde: http://www.findikaattori.fi/fi/3

Tuotannon kehitys eri maissa

4 Lähde: http://www.findikaattori.fi/fi/3

SUHDANNEVAIHTELUIHIN LIITTYVÄT ONGELMAT 1.  Työttömyys •  Suhdannevaihteluihin liittyy myös työttömyyden

ja työllisyyden vaihtelut:

–  Työttömyys merkitsee olemassa olevien resurssien vajaakäyttöä.

–  Työttömiksi määritellään kaikki työtä hakevat. –  Työttömyysaste on työttömien osuus työvoimasta.

•  Työvoimalla tarkoitetaan kaikkia niitä 15–74-vuotiaita henkilöitä, jotka ovat aktiivisesti työmarkkinoiden käytettävissä, ei siis koululaisia, opiskelijoita ja eläkeläisiä.

5

Työttömyyden syitä/lajeja on useita •  Suhdannetyöttömyys

–  työttömyyden yleistymistä matalasuhdanteen aikaan työn kysynnän vähennyttyä.

•  Kitkatyöttömyys –  tarkoittaa aikaa, joka menee uuden työn etsimiseen esimerkiksi

opiskelun päättämisen tai työpaikan vaihdon yhteydessä.

•  Rakennetyöttömyys –  seuraa talouden rakenteen muutoksesta, joka ohjaa työn

kysyntää uusille aloille.

•  Luonnollinen työttömyys (NAIRU = non-accelerating inflation rate of unemployment)1

–  NAIRU teorian mukaan "täystyöllisyyteen" viittaavaa työttömyysastetta voidaan alentaa vain tekemällä rakenteellisia uudistuksia: näillä tarkoitetaan esimerkiksi työttömyysturvan heikentämistä jotta ihmisillä olisi enemmän kannustimia hakea työpaikkoja ja ammattiliittojen vallan rajoittamista jotta niiden toiminta ei häiritsisi työmarkkinoiden luonnollista toimintaa.

6

1 Aikaisemmin luonnollisella työttömyydellä oli tarkoitettu että avoimia työpaikkoja olisi vähintään yhtä paljon kuin työttömiä työnhakijoita.

Työttömyysaste Tilastokeskuksen ja Työministeriön mukaan

7

Lähde: Etla

Työvoimatutkimuksen tiedonkeruu perustuu Tilastokeskuksen väestötietokannasta kahdesti vuodessa satunnaisesti poimittuun otokseen. Kuukausittainen otos on noin 12 000 henkeä ja tiedot kerätään tietokoneavusteisilla puhelinhaastatteluilla.

Työnvälitystilaston tiedonkeruu perustuu kokonaisuudessaan TE-toimistojen asiakas-palvelujärjestelmän (URA) tietoihin.

Työttömyys: Euro-alue, EU, Japani ja US

Lähde: Eurostat, http://epp.eurostat.ec.europa.eu/statistics_explained/index.php/Unemployment_statistics

8

EA-19

EU-28

US

Japani

Työttömyysaste euroalueella ja Suomessa

Lähde: http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/indikaattorit/pages/tilastot_indikaattorit_tyottomyysaste_chrt_fi.aspx

9

1.11.2015

2. Inflaatio/Deflaatio

•  Hintatason yleistä nousua (laskua) kutsutaan inflaatioksi (deflaatioksi).

•  Inflaation (deflaation) seurauksena rahan ostovoima pienenee (kasvaa).

•  Inflaatio pyrkii yleensä nousemaan nousukausien aikana kun taas deflaatiota ilmenee pitkään jatkuneen laman seurauksena.

•  Inflaatio/deflaatio voi tulla ongelmaksi esimerkiksi, jos raaka-aineiden tai joidenkin tuotteiden maailman markkinahinnat nousevat/laskevat jyrkästi.

10

Harmonisoitu kuluttajahintaindeksi

Lähde: http://ec.europa.eu/eurostat/tgm/refreshTableAction.do?tab=table&plugin=1&pcode=teicp000&language=en

11

Kuluttajahintaindeksi: Japani

12

Kuluttajahintaindeksi: Suomi, Ruotsi ja Sveitsi

Lähde: http://ec.europa.eu/eurostat/tgm/refreshTableAction.do?tab=table&plugin=1&pcode=teicp000&language=en 13

BKT-deflaattori

Lähde: http://data.worldbank.org/indicator/NY.GDP.DEFL.KD.ZG

14

Inflaation seurauksia:

1. Inflaatio/deflaatio muuttaa tulonjakoa. 2.  Inflaatio/deflaatio aiheuttaa hallinnollisia

kustannuksia ja lisää tehottomuutta. 3.  Ohjaa resursseja pois tuotannosta. 4.  Inflaatio/deflaatio lisää riskejä ja luo

epävarmuutta ⇒ hidastaa talouden kasvua ja heikentää työllisyyttä pitkällä tähtäimellä.

15

Mikä aiheuttaa inflaatiota?

Yleisesti voidaan sanoa, että kaikki mikä lisää kokonaiskysyntää (AD) tai supistaa kokonaistarjontaa (AS) voi käynnistää inflaation.

16

a) Kysyntäinflaatio (Demand-pull inflation)

17

a) AD kasvaessa, hintataso nousee ja aktuaalinen BKT kasvaa.

b) Mutta palkat alkavat nousta, koska oli jo täystyöllisyys, AS supistuu. Hintataso kohoaa entisestään ja BKT palaa potentiaaliselle tasolleen.

p

Y

AS

AD’ AD

LAS

AS’

.

.

Kokonaiskysynnän kasvu (C, I tai X-M kasvaa), voi olla seurausta:

q  rahan tarjonnan kasvusta q  julkisen kulutuksen kasvusta q  viennin kasvusta

b) Kustannusinflaatio (Cost-push inflation)

18

AD

AS AS'

P

Y Y0 Y'

LAS

AD’

Välituotteen hinnan nousu pienentää AS:ää, hintataso nousee ja BKT laskee (stagflaatio).

Keskuspankkipolitiikalla voidaan lisätä AD:tä jotta saataisiin palautettua täystyöllisyys, mutta hintataso nousisi entisestään.

. .

Kustannusten kasvu: välituotteiden eli panosten hinnat nousevat esim. palkat tai raaka-aineiden hinnat.

c) Odotusinflaatio Kustannusinflaatiota usein seuraa oletus trendin jatkumisesta, mikä puolestaan johtaa edelleen uusiin palkankorotusvaatimuksiin...

d) Liian löysä rahapolitiikka

Vanhimpana inflaation selittäjänä on pidetty ns. rahan kvantiteettiteoriaa, jonka mukaan hintataso on rahan määrän funktio.

19

Hintatason nousun vaikutus talouden tasapainotilaan

§  Hintatason nousu saa aikaiseksi myös rahan hinnan eli korkojen nousun.

§  Kohonneet korot vähentävät korkoherkkiä menoja/investointeja.

20

I

suunn. investoinnit

i

.

§ Vähentyneet investoinnit laskevat kokonaismenoja ja saavat siten aikaan tasapainotuotannon supistumisen:

45° (Y = E)

C0 + I0 + G

Y

E

E* C1 + I1 + G . . Myös kulutus supistuu korkojen noustessa.

21

Phillipsin käyrä

•  Työmarkkinat ovat inflaation kannalta avainasemassa, koska jatkuva hintatason nousu ei ole mahdollinen ilman palkankorotuksia.

•  1960-luvulla tuli suosituksi tarkastella inflaatiota niin sanotun Phillipsin käyrän avulla.

22

Phillipsin käyrä jatkoa

A. W. Phillips havaitsi empiirisestä USA:n 50- ja 60-lukujen aineistosta työttömyyden ja inflaation välisen trade-offin:

23

työttömyysaste

inflaatio

3. Maksutasevaikeudet •  Myös maksutaseen (Balance of Payments)

epäsuotuisa kehitys usein liittyy suhdannevaihteluihin ⇒ vaihtotaseen (current account) ali- tai ylijäämä. §  vaihtotase = kauppatase + palvelutase +

pääomakorvaukset (velkojen korot) + tulonsiirrot (esim. kehitysapu)

§  vaihtotase + pääomatase = maksutase

Ongelmat: Miten rahoittaa alijäämä? TAI Onko valuutan vahvistuminen tai heikentyminen ongelma?

24

Suomen kauppatase ja vaihtotase

Lähde: http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/kuviopankki/pages/kauppa_ja_vaihtotase.aspx

25

USA:n vaihtotase 1960 - 2015

26

Kiinan vaihtotase, v. 1985 - 2015

27

Saksan vaihtotase v. 1958 - 2015

28