Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki

Suhdannevaihtelut

BKT henkeä kohti neljässä maassa

Lähde: Maddison Historical Statistics

1990-luvunlama

viimeisinfinanssi-

kriisi1930-luvunlama

2. maa-ilmansota

sisällis-sota

nälkä-vuodet Suomi

Ruotsi

Britannia

USA

1

2

4

8

16

32

BK

T he

nkeä

koh

ti (tu

hatta

201

1$)

1850 1875 1900 1925 1950 1975 2000

BKT:n vuosittainen kasvu Suomessa

Lähde: Maddison Historical Statistics

-.2

-.1

0

.1

.2

1860187018801890190019101920193019401950196019701980199020002010

Talouskasvu ja suhdannevaihtelut

Talouden suuri kuva •  taloudellinen hyvinvointi kasvanut valtavasti (luennot 1 ja 17) •  tietyllä hetkellä eläville ihmisille talouskasvu näyttäytyy kuitenkin

usein suhdannevaihteluiden vuoristoratana Tänään

•  talouskasvun mittaaminen: tarkempi katsaus BKT:hen •  Suomen 1990-luvun alun lama ja viimeisin finanssikriisi •  suhdannevaihtelut, kulutus ja investoinnit

Sitten •  ke: kerroinvaikutusten malli ja finanssipolitiikka •  ma: rahapolitiikka

A. Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden toimintaa kuvaava tilastointijärjestelmä •  kuvaa systemaattisesti ja kansainvälisesti vertailukelpoisella

tavalla kansantalouden rakennetta ja siinä tapahtuvia muutoksia -  Tilastokeskus vastaa Suomen kansantalouden tilinpidosta

•  bruttokansantuote (BKT) tunnetuin ja tärkein tilinpidon käsite BKT = kotimaisen tuotannon arvo

•  maassa toimivien tuotantoyksiköiden vuoden aikana tuottamien tavaroiden ja palvelujen (lopputuotteiden) markkina-arvo -  ml. arvio harmaan talouden ja rikollisen toiminnan markkina-arvosta

•  ei sisällä kotityön arvoa eikä ympäristöhaittoja

Kansantalouden kiertokulkukaavio (the circular-flow model)

Kolme tapaa laskea BKT •  arvonlisäys -  yritysten tuotannon arvo vähen-

nettynä välituotteiden arvolla

•  kokonaistulot -  yhteenlaskettut tuotannon-

tekijätulot

•  loppukäyttö -  mihin tarkoitukseen loppu-

tuotteita käytetään (investoinnit, kulutus, vienti…)

Kokonaistuotannon arvo = kokonaistulot = tulojen käyttö

Yritykset

Kotitaloudet

Lopputuotteet

Työvoima

Kulutusmenot

Palkka- ja omaisuustulot

BKT:n komponentit

Kotimainen tuotanto (BKT)

Y

Tuonti

M

hyödykkeiden määrä

BKT:n komponentit

Kotimainen tuotanto (BKT)

Y

Tuonti

M

Kulutus C + G

Investoinnit

I

Vienti

X C = yksityinen kulutus G = julkinen kulutus

hyödykkeiden määrä hyödykkeiden käyttö

BKT:n komponentit

Kotimainen tuotanto (BKT)

Y

Tuonti

M

Kulutus C + G

Investoinnit

I

Vienti

X C = yksityinen kulutus G = julkinen kulutus

Kotimainen tuotanto (BKT)

Y

Tuonti

M

Kulutus C + G

Investoinnit

I

Vienti

X

BKT:n komponentit

nettovienti

hyödykkeiden määrä hyödykkeiden käyttö

BKT:n komponentit eri maissa

•  yksityinen kulutus yleensä suurin erä -  Kiinassa investoinnit

poikkeuksellisen suuria

•  vienti ja tuonti pienissä avotalouksissa suurempi osa kuin suurissa maissa

•  julkinen kulutus Suomessa 24% BKT:sta, USA:ssa 14%

Luvut ovat prosentteja ja koskevat vuotta 2016 Lähde: OECD: National Accounts

lito.fi

Okunin laki Okunin laki = Vahva korrelaatio BKT:n kasvun ja työttömyyden välillä Talouden kasvaessa työttömyys laskee eli BKT:n kasvu on negatiivisesti korreloitunut työttömyys asteen kanssa. Jos tuotanto laskee → Työttömyys kasvaa → Hyvinvointi laskee

Okunin relaatio (Okun’s law)

Negatiivinen korrelaatio BKT:n kasvun ja työttömyyden välillä

•  talouden kasvaessa työt-tömyys tyypillisesti laskee

•  … ja tuotannon laskiessa työttömyys yleensä nousee

Onko se “laki” •  korrelaation voimakkuus

vaihtelee maiden välillä •  joskus työttömyys muuttuu

huomattavasti tavanomaista enemmän/vähemmän

Okunin relaatio Suomessa

-3%

-2%

-1%

0%

1%

2%

3%

4%

5%

6%

-10% -8% -6% -4% -2% 0% 2% 4% 6% 8%

Työt

töm

yysa

stee

n m

uuto

s

Reaalisen BKT:n muutos

2009

1991 1993

1992

1997

1994

Suomessa työttömyys-asteen muutos keski-määrin nolla kun BKT kasvaa 2% 3%-yksikön nousu kasvu-vauhdissa tapahtuu samaan aikaan kun työttömyys laskee n. 1%-yksiköllä 1990-luvun laman aikaan työttömyys kasvoi huomat-tavasti enemmän ja finanssikriisin aikaan (2009) vähemmän kuin Okunin relaation perusteella voisi odottaa

B. Kahden kriisin tarina

BKT:n kasvu Suomessa 1976-2017

-10%

-8%

-6%

-4%

-2%

0%

2%

4%

6%

8%

1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1997 2000 2003 2006 2009 2012 2015

Vuoden 1975 jälkeen BKT kasvanut keskimäärin 2,3% vuosivauhtia ja suhdannevaihtelut olleet voimakkaita

BKT:n kasvu Suomessa 1976-2017

-10%

-8%

-6%

-4%

-2%

0%

2%

4%

6%

8%

1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1997 2000 2003 2006 2009 2012 2015

Vuoden 1975 jälkeen BKT kasvanut keskimäärin 2,3% vuosivauhtia ja suhdannevaihtelut olleet voimakkaita

BKT supistui 6% vuonna 1991

BKT:n kasvu Suomessa 1976-2017

-10%

-8%

-6%

-4%

-2%

0%

2%

4%

6%

8%

1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1997 2000 2003 2006 2009 2012 2015

Vuoden 1975 jälkeen BKT kasvanut keskimäärin 2,3% vuosivauhtia ja suhdannevaihtelut olleet voimakkaita

BKT supistui 6% vuonna 1991

… ja 8% vuonna 2009

BKT:lla mitatattuna 1990-luvun lama oli syvempi mutta lyhyempi kuin 2008 finanssikriisi

90%

95%

100%

105%

110%

115%

120%

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999

Rea

alin

en B

KT,

% lä

htöv

uode

n ta

sost

a

1990-luvun lama

2008 finanssikriisi

… mutta 1990-luvulla työttömyys ja konkurssien määrä kasvoi paljon enemmän

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

1989 1992 1995 1998 2001 2004 2007 2010 2013 2016

Työttömyysaste (vasen asteikko)

Konkurssien määrä (oikea asteikko)

1990-luvun lama vs. 2008 finanssikriisi

•  pankkikriisi ja korkeat korot

-> luotonannon supistuminen -> terveitäkin firmoja nurin

•  markan arvo aleni ->

suomalaiset tuotteet hal-penivat -> vienti alkoi vetää

•  kovia budjettileikkauksia

•  ei kotimaista pankkikriisiä,

korot nollassa -> halpaa lainaa paljon tarjolla

•  Saksan vahvuus piti euron

korkealla -> vienti ei saanut piristysruisketta

•  suhteellisen neutraalia

Tässä paljon asioita, joita emme ehdi käsittelemään kunnolla, joten näitä ei tarvitse tankata tenttiin. Asiasta enemmän kiinnostuneille lukusuosituksena Jukka Pekkarisen tuore analyysi (Talous & Yhteiskunta, 3/2018)

Valuuttakurssi

Finanssipolitiikka

Rahoitusmarkkinat

BKT:n komponentit: kulutus

-25.0

-20.0

-15.0

-10.0

-5.0

0.0

5.0

10.0

15.0

20.0

1990 1995 2000 2005 2010 2015

yksityinen kulutus

julkinen kulutus

Yksityinen ja etenkin julkinen kulutus laskivat huomattavasti voimakkaammin 1990-luvun laman kuin 2008 finanssikriisin aikana

… investoinnit ja vienti

-25.0

-20.0

-15.0

-10.0

-5.0

0.0

5.0

10.0

15.0

20.0

1990 1995 2000 2005 2010 2015

investoinnit

vienti

Vienti alkoi nopeasti vetämään 1990-luvun puolivälissä (markan devalvoinnin jälkeen), mutta investoinnit laskivat huomattavasti rajummin kuin 2018 finanssikriisin tapauksessa

Huomaa, että kuvasta on jätetty pois tuonti (jotta kuva ei menisi liian sekavaksi)

C. Kulutus ja investoinnit

Mistä suhdannevaihtelut johtuvat?

Shokit •  kotitalouskohtaiset shokit •  koko taloutta koskevat shokit

Odotukset •  vaikuttavat investointipäätöksiin ja kulutukseen •  voivat olla itseään toteuttavia

Kotitalouskohtaiset shokit

Kotitalouksien kohtaamat yllättävät tapahtumat •  negatiivisa shokkeja esim. työttömyys ja sairastuminen •  voivat olla myös positiivisia, esim. ylennys

Kotitaloudet pyrkivät minimoimaan shokkien vaikutukset •  laskeva rajahyöty kulutuksesta tietyllä hetkellä -> kotitaloudet

pyrkivät tasaamaan kulutusta ajanjaksojen välillä (eilinen luento) Kaksi tapaa selviytyä kotitalouskohtaisista shokeista

1.  säästäminen ja lainaaminen (self-insurance) 2.  sosiaalisen verkoston tai valtion tuki (co-insurance)

Koko taloutta koskevat shokit

Toisiin tukeutuminen vaikeampaa, kun shokki iskee kaikkiin •  esim. äärimmäiset sääilmiöt ja sodat •  välimuotona moniin mutta eivät kaikkiin osuvat shokit -  esim. raaka-aineiden hinnan muutokset tai vientikysynnän romahtaminen

Toisaalta tällöin tyypillisesti erityisen tärkeää jakaa riskit •  esim. luonnonkatastrofin jälkeen koko yhteisön selviytyminen voi

riippua siitä että vähemmän kärsineet huolehtivat muista •  esimerkki Suomen historiasta: Karjalan evakkojen asuttaminen -  11% väestöstä menetti kotinsa -> asutettiin jäljelle jääneeseen Suomeen -  rahoitettiin kahdella valtavalla varallisuusverolla; rikkaimmat maksoivat

veroa 20% prosenttia (kahdesti eli menettivät 36% varallisuudestaan)!

Kulutuksen tasaaminen Palataan luennon 11 esimerkki-henkilöömme Juliaan, joka val-mistuttuaan saa hyvän palkan.

Tulo

t, ku

lutu

s

Täysi- ikäisyys

Työura alkaa

Eläke alkaa

Aika

tulot

Lainan takaisinmaksu ja eläkepäiville säästäminen

Kulutuksen tasaaminen Palataan luennon 11 esimerkki-henkilöömme Juliaan, joka val-mistuttuaan saa hyvän palkan.

Tulo

t, ku

lutu

s

Täysi- ikäisyys

Työura alkaa

Eläke alkaa

Aika

Lainaa Säästöjen käyttö

tulot

kulutus

Jos Julia ei ole lainkaan kärsimätön, hän maksimoi elämänsä yhteenlasketun hyödyn kuluttamalla yhtä paljon joka periodilla.

Lainan takaisinmaksu ja eläkepäiville säästäminen

Kulutuksen tasaaminen Palataan luennon 11 esimerkki-henkilöömme Juliaan, joka val-mistuttuaan saa hyvän palkan.

Tulo

t, ku

lutu

s

Täysi- ikäisyys

Työura alkaa

Eläke alkaa

Aika

Lainaa Säästöjen käyttö

tulot

kulutus

Jos Julia ei ole lainkaan kärsimätön, hän maksimoi elämänsä yhteenlasketun hyödyn kuluttamalla yhtä paljon joka periodilla.

Miksi? Yhden periodin kulutuksella laskeva rajahyöty -> kulutuksen siirtäminen korkean kulutuksen periodilta matalan kulutuksen periodille lisää kokonaishyvinvointia

Luottorajoitteet Tiina on muuten identtinen Julian kanssa, mutta hän ei pysty ottamaan lainaa.

Tulo

t, ku

lutu

s

Täysi- ikäisyys

Työura alkaa

Eläke alkaa

Aika

tulot

Eläkepäiville säästäminen

Luottorajoitteet Tiina on muuten identtinen Julian kanssa, mutta hän ei pysty ottamaan lainaa.

Tulo

t, ku

lutu

s

Täysi- ikäisyys

Työura alkaa

Eläke alkaa

Aika

Säästöjen käyttö

tulot

kulutus

Tiina ei pysty tasoittamaan kulutustaan aluksi, mutta voi säästää myöhemmin. Tämän takia Tiina kuluttaa aluksi vähemmän ja myöhemmin enemmän kuin olisi hänen kannaltaa optimaalista.

Epävakaat investoinnit

Investoinnit riippuvat odotetusta kysynnästä

•  yrityksillä ei ole tarvetta tasata investointeja yli ajan

•  jos yritys odottaa tuotteidensa kysynnän kasvavan, sen kan-nattaa investoida jo etukäteen

Positiivinen investointikierre •  kysynnän odotetaan kasvavan

-> yritykset investoivat ja palkkaavat lisää työntekijöitä -> kysyntä kasvaa -> …

Epävakaat investoinnit

Negatiivinen investointikierre •  kysynnän odotetaan laskevan

-> yritykset vähentävät investointeja ja henkilöstöään -> kysyntä laskee -> …

Yrityksen optimaalinen valinta riippuu muiden valinnoista

•  mallinnetaan tämä seuraavaksi koordinaatio-pelinä (ks. luento 4)

Investointipäätös koordinaatiopelinä

1.  Pelaajat: Yritys A ja B 2.  Mahdolliset strategiat:

investoi, älä investoi 3.  Informaatio: kumpikaan ei

tiedä mitä toinen valitsee (yhtäaikaiset valinnat)

4.  Lopputulemat: investoinnin tuotto riippuu kummankin valinnoista

Nash-tasapainot: (investoi, investoi) ja (älä investoi, älä investoi)

100

Yritys B Investoi Älä investoi

-40

80 10 Y

ritys

A In

vest

oi

Älä

inve

stoi

Euroalueen kulutus, investoinnit ja yritysten odotuksia mittaavat kyselyt

Odotuksia mittaavat kyselyt voivat auttaa yrityksiä koordinoimaan investointejaan.

Tasainen kulutus, epävakaat investoinnit

-20.0

-15.0

-10.0

-5.0

0.0

5.0

10.0

15.0

1990 1995 2000 2005 2010 2015

Palataan vielä Suomen BKT:n komponentteihin. Äskeiset mallimme auttavat ymmärtämään miksi yksityinen kulutus ei vaihtele rajusti, mutta investoinnit ovat hyvin epävakaita.

Käsittelemme julkisen kulutuksen roolia huomenna tarkemmin

Yhteenveto

Bruttokansantuote ja kansantalouden tilinpito •  BKT (tai Y) = C + I + G + X – M

Suomen viimeiset kaksi taantumaa/lamaa •  1990-luku: korkeat korot ja pankkikriisi -> konkurssiaalto,

massatyöttömyys; markan devalvoituminen -> vienti alkoi vetää •  2008 finanssikriisi: matalat korot ja luottoa saatavilla valtavasti;

vahva euro ja pitkittynyt viennin lasku Tasainen kulutus ja epävakaat investoinnit

•  kotitaloudet pyrkivät tasaamaan kulutustaan yli ajan •  investoinnit riippuvat odotetusta kysynnästä