Globalisaatio, velkakriisi ja

talouskasvu:

Miten Suomen käy?

Matti Pohjola

Esityksen rakenne

1) Talouskasvu ja suhdannevaihtelut

2) Globalisaatio

3) Velkakriisi

4) Suomen talouskasvu

5) Miten Suomen käy?

6) Mikä neuvoksi?

Talouskasvu ja suhdannevaihtelut

aika

Bkt toteutunut

bkt

potentiaalinen bkt:

- tuotannontekijöiden

määrä

-- työ ja pääoma

- tuottavuus

-- teknologia Matalasuhdanne:

kokonaiskysyntä <

potentiaalinen bkt

Korkeasuhdanne:

kokonaiskysyntä >

potentiaalinen bkt

Kokonaiskysyntä = kulutus + investoinnit + vienti - tuonti

Suomen bkt ja sen trendi, 1975-2011

Miljardia euroa viitevuoden 2000 hinnoin (vuoden 2011 kasvuksi oletettu 2,6 %)

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015

Toteutunut bkt

Potentiaalinen bkt

Esityksen rakenne

1) Talouskasvu ja suhdannevaihtelut

2) Globalisaatio

3) Velkakriisi

4) Suomen talouskasvu

5) Miten Suomen käy?

6) Mikä neuvoksi?

Kehittyvät taloudet kurovat nyt elintasoeroa kiinni …

Bkt/asukas, 1870-2008 ($, ostovoimakorjattu)

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

12 000

14 000

16 000

18 000

20 000

22 000

24 000

26 000

28 000

30 000

32 000

1870 1890 1910 1930 1950 1970 1990 2010

Yhdysvallat

Suomi

Japani

Länsi-Eurooppa

Itä-Eurooppa

Ent. Neuvostoliitto

Maailma

Lat. Amerikka

Kiina

Intia

Afrikka

… nopean talouskasvun ansiosta

Bkt:n keskimääräinen kasvuvauhti 1991-2010 (%)

Teollisuuden työvoiman määrä kasvaa

maailmassa ilman siirtolaisuuden kasvua …

Kiinan kaupungeissa asuva väestö (miljoonaa)

Lähde: Jagannathan, Kapoor & Schaumburg, NBER wp, Oct 2009

Työvoima:

- USA: 155 milj.

- EU-15: 190 milj.

... tuotannon ulkoistamisen kautta

Moni-

kansallinen

tuotanto-

verkosto

Tutkimus ja

tuotesuunnittelu

Liiketoiminta-

strategia

Tekniikka

Markkinointi

Liikkeenjohto

Tehdasteollisuus

Kokoonpano

Perusohjelmointi

Asiakaspalvelu

Pakkaus

Alhaisen palkkatason maat Korkean palkkatason maat

Avainkysymys: Mitä meille jää?

Teollisuus muuttaa lännestä itään …

Teollisuuden osuus bruttokansantuotteesta, %

0

5

10

15

20

25

30

1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010

Saksa

Suomi

Ruotsi

EU-15

Iso-Britannia

Lähde: Eurostat statistical database

… metsäteollisuus ja elektroniikkateollisuus ovat meillä

menettäneet vahvat asemansa

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010

Metalliteollisuus pl. sähkö- ja elektroniikkateollisuus

Sähkö- ja elektroniikkateollisuus

Metsäteollisuus

%-osuus bkt:sta

Lähde: Tilastokeskus

Kiina ja Intia ottavat takaisin entiset paikkansa

maailmantaloudessa

Maailman kokonaistuotannon jakautuminen vuonna 2040

USA

22 %

EU15

21 %

Kiina

11 %

Muut

28 %

Intia 5 %

Kaakkois-

Aasia 6 % Japani

8 %

Kiina

40 %

EU15

5 %

USA

14 %

Intia 12 %

Kaakkois-

Aasia 12 %

Muut

15 %

Japani

2 %

Vuosi 2000 Vuosi 2040

Lähde: Robert Fogel, Foreign Policy, Jan/Feb 2010

Esityksen rakenne

1) Talouskasvu ja suhdannevaihtelut

2) Globalisaatio

3) Velkakriisi

4) Suomen talouskasvu

5) Miten Suomen käy?

6) Mikä neuvoksi?

Rahoitusmarkkinoiden kriisistä valtioiden velkakriisiin

Yksityisen sektorin velkaantuminen, kiinteistöhintojen nousu

Taantuma, hintakupla puhkeaa, luottotappiot kasvavat

Pankkikriisi

Luotonanto tyrehtyy, taantuma syvenee, verotulot vähenevät

Julkisen talouden velkakriisi

Lähde: Antti Suvanto, Suomen Pankki

Julkisen talouden tasapaino ja velka

maailmantaloudessa

Lähde: IMF, World Economic Outlook, January 2012

Velka on kuitenkin kevyttä kantaa ja riskit ovat keskuspankeilla

Lähde: Euro&talous, 1/2012

Suomen 1990-luvun laman opetukset

Yksityisen ja julkisen velan bkt-osuus (%%

Lähde: McKinsey Global Institute, ”Debt and develeraging”, 2012

Velkaantumisen purkaminen on vasta alkanut …

Kansantalouden kokonaisvelan (yksityinen + julkinen) suhde

bruttokansantuotteeseen (%)

Lähde: McKinsey Global Institute, ”Debt and develeraging”, 2012

… mikä Suomen ja Ruotsin kokemusten perusteella

kestää 10 vuotta

Lähde: McKinsey Global Institute, ”Debt and develeraging”, 2012

Esityksen rakenne

1) Talouskasvu ja suhdannevaihtelut

2) Globalisaatio

3) Velkakriisi

4) Suomen talouskasvu

5) Miten Suomen käy?

6) Mikä neuvoksi?

Bkt asukasta kohden, 1960-2010

10000

15000

20000

25000

30000

35000

40000

45000

50000

1960 1970 1980 1990 2000 2010

Yhdysvallat

Ruotsi

Suomi

EU 15

50

55

60

65

70

75

80

85

90

95

100

1960 1970 1980 1990 2000 2010

Yhdysvallat

Ruotsi

Suomi

EU 15

US dollaria ostovoimapariteetein Suhteessa Yhdysvaltoihin, %

Lähde: The Conference Board Total Economy Database, January 2011,

http://www.conference-board.org/data/economydatabase/

Huom: EU 15 on tässä EU:n ns. vanhojen jäsenmaiden muodostama alue

Työn tuottavuus ja määrä suhteessa Yhdysvaltoihin,

1960-2010 (Yhdysvallat = 100)

Bkt tehtyä työtuntia kohden Tehdyt työtunnit asukasta kohden

Suomessa työn tuottavuus on likimain samaa tasoa kuin EU 15 –alueella mutta vain 80

prosenttia Yhdysvaltojen tasosta; työn määrä on puolestaan amerikkalaista tasoa ja

korkeampi kuin EU:ssa

Suomen elintaso ja sen osatekijät, 1980-2010

(indeksejä, 1980 = 1)

Analyysejä

1) Työn tuottavuuden Y/L kasvun lähteet toimialoittain

työpanoksen rakenne eli laatu

pääomaintensiteetti ja pääomapanoksen rakenne

kokonaistuottavuus eli teknologia

2) Toimialojen kontribuutiot koko kansantalouden työn

tuottavuuden kasvuun

toimialan osuus koko kansantalouden arvonlisäyksestä

× toimialan työn tuottavuuden kasvu

3) Työn tuottavuuden kasvun lähteet kansantaloudessa

= 1) +2) + rakennemuutos, joka syntyy työn

siirtymisestä toimialalta toiselle

Työn tuottavuuden kasvu ja sen lähteet sähköteknisessä

teollisuudessa (% vuodessa)

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

1980-1990 1990-2000 2000-2008

Teknologia

Pääomaintensiteetti

Työpanoksen rakenne

Tuottavuuden kannalta tärkeiden toimialojen bkt-

osuuksia (%)

0

1

2

3

4

5

6

7

1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010

Metsäteollisuus Metalli- ja koneteollisuus

0

1

2

3

4

5

6

7

1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010

Sähkötekninen teollisuus ICT-palvelut

Toimialojen kontribuutiot kansantalouden työn

tuottavuuden kasvuun (%-yksikköä vuodessa)

-0,5

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

1980-1990 1990-2000 2000-2008

Rakennemuutos

Muut toimialat

ICT-palvelut

Metsäteollisuus

Metalli- ja koneteollisuus

Sähkötekninen teollisuus

Kontribuutio = toimialan bkt-osuus × toimialan työn tuottavuuden kasvuvauhti

Työn tuottavuuden kasvun lähteet kansantaloudessa

-0,5

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

1980-1990 1990-2000 2000-2008

Rakennemuutos

Teknologia

Pääomaintensiteetti

Työpanoksen rakenne

%-yksikköä vuodessa

Toimialoittaisten lähteiden toimialojen bkt-osuuksilla painotettu summa

Toimialojen kontribuutiot teknologian kehitykseen eli

kokonaistuottavuuden kasvuun (%-yksikköä)

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

1,8

2,0

1980-1990 1990-2000 2000-2008

Muut toimialat

ICT-palvelut

Metsäteollisuus

Metalli- ja koneteollisuus

Sähkötekninen teollisuus

Kontribuutio = toimialan bkt-osuus × toimialan kokonaistuottavuuden kasvuvauhti

Esityksen rakenne

1) Talouskasvu ja suhdannevaihtelut

2) Globalisaatio

3) Velkakriisi

4) Suomen talouskasvu

5) Miten Suomen käy?

6) Mikä neuvoksi?

Suomen ongelmat

3,0

3,5

4,0

4,5

5,0

5,5

6,0

1975

1980

1985

1990

1995

2000

2005

2010

2015

2020

2025

2030

2035

2040

Väestö Työikäinen väestö (15-64-vuotiaat)

Milj. henkilöä

1) Väestö ikääntyy 2) Työn tuottavuuden

kasvuvauhti hidastuu

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

4,0

4,5

5,0

1950-60 1960-70 1970-80 1980-90 1990-00 2000-10

3) Sähkötekninen teollisuus romahtaa

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010

Metalliteollisuus pl. sähkö- ja elektroniikkateollisuus

Sähkö- ja elektroniikkateollisuus

Metsäteollisuus

%-osuus bkt:sta

Projektio: miten työn tuottavuuden kasvun käy, jos

sähköteknisen teollisuuden merkitys putoaa 1980-

luvun tasolle?

-0,2

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

1,8

2,0

2000-2008 Tulevaisuus

Rakennemuutos

Teknologia

Pääomaintensiteetti

Työpanoksen rakenne

Kasvulaskennan perusyhtälö: Δy = αΔh + (1-α) Δk + ΔA

Tasapainoisen kasvun uralla : Δy = Δk => Δy = Δh + ΔA/α.

y = työn tuottavuus, h = työpanoksen rakenne,

k = pääomaintensiteetti, A= teknologia, α = palkkojen tulo-osuus.

Bkt:n kasvuvauhti, 1950-2030

-10

-9

-8

-7

-6

-5

-4

-3

-2

-1

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030

vuosikasvu

vuosikymmenen keskiarvo

vuosien 1995-2008 keskiarvo

Esityksen rakenne

1) Talouskasvu ja suhdannevaihtelut

2) Globalisaatio

3) Velkakriisi

4) Suomen talouskasvu

5) Miten Suomen käy?

6) Mikä neuvoksi?

Talouskasvu syntyy yleiskäyttöisen teknologian

kehityksestä ….

Sähkövoima 1890 – • polttomoottori • maantieliikenne • teollisuusautomaatio • lisäsi lihasvoimaa Höyryvoima 1780 –

• rautatiet • teollinen tavaratuotanto • maatalouden koneistaminen • lisäsi lihasvoimaa

Tieto- ja viestintätekniikka, ICT, 1975- • mikroprosessori ja PC • tietoliikenne • internet 1995- • tietotyön automaatio • lisää aivokapasiteettia

1.

2.

3.

… kolmen kanavan kautta …

1. Valmistus 2. Hyödyntäminen

pääomana tuotannossa

3. Toimintatapojen

muutos

Kuvat Wikipediasta

… joista kaksi ensimmäistä on jo koettu …

Bkt:n kasvu ja sen lähteet 1990-2008 (% vuodessa)

…. mutta kolmas eli toimintatapojen muutos on vielä

kokematta

Jalava ja Pohjola, ”The roles of electricity and ICT in economic growth: Case

Finland”, Explorations in Economic History 2008

0,0

0,5

1,0

1,5

Suomi

1920-

1938

USA

1919-

1929

Suomi

1990-

2004

USA

1990-

2004

Toimintatapojen

muutos

Uutta teknologiaa

sisältävä pääoma

Tuottavuus

valmistuksessa

Sähkö ICT

Sähkön ja ICT:n kontribuutiot työn tuottavuuden kasvuun (% vuodessa)

Tietotekniikan käyttö suomalaisissa yli 10 henkilöä

työllistävissä yrityksissä 2011 (% yrityksistä)

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

Lähde: Tilastokeskus

Talouskasvun idea olisi löydettävä uudestaan!

1) Suomi on palautettava yhdeksi maailman johtavista

tietoyhteiskunnista

– julkinen sektori on avainasemassa

– tietotekniikan suurimmat hyödyt ovat vielä saavuttamatta

2) Metsäteollisuuden uusi tulevaisuus löytyy

– bioenergiasta, puutuotteista, matkailusta

3) Kasvun painopiste muuttuu teollisuudesta palveluihin ja

teollisuuden sisälläkin laitteista palveluihin

– erityisesti digitaalisiin palveluihin, kuten verkkokauppaan

4) Osaaminen ei Suomesta ole kadonnut

– joten menestymisen mahdollisuudet ovat paremmat kuin ne

olivat 100 vuotta sitten!