A S E M A K A A V A N S E L O S T U S - jkl.fi kasino_ehdotus.pdf · Kaupunki-/taajamakuva Taajamakuva muodostuu Koulukadunja Kirkkokadun varren palvelujen ja pienteollisuuden rake

KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

A S E M A K A A V A N S E L O S T U S

KAAVATUNNUS 62: 101

Asemakaavan muutos koskee 62. kaupunginosan korttelia 101 sekä virkistys- ja vesialuetta.

Asemakaavan muutoksella muodostuu 62. kaupunginosan kort-teli 101 sekä katu-, virkistys-, erityis- ja vesialuetta.

11.4.2012/ 28.11.2012

KIRKKOKATU 24 (KESSUN KASINO)

62:031 / Kessun kasino / Asemakaavan selostus 11.4.2012 / 28.11.2012 2 / 21

KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kirkkokatu 24 (Kessun kasino) asemakaavan muutos

Asemakaavan muutos koskee 62. kaupunginosan korttelia 101 sekä virkistys- ja vesialuetta.

Asemakaavan muutoksella muodostuu 62. kaupunginosan kortteli 101 sekä katu-, virkistys-, erityis- ja vesialuetta.

Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä.

Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee n.15 km Jyväskylän keskustasta pohjoiseen Tikkakosken taajamassa. Alue rajoittuu pohjoisreunastaan Koulukatuun ja itäreunastaan Kirkkokatuun.

Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavamuutokseen on ryhdytty korttelin 101 maanomistajan hakemuksesta. Kaavan tavoitteena on mahdollistaa tontille rakennettavaksi viisikerroksinen asuinkerrostalo. Sitova tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä.

Kaavan nimi Kirkkokatu 24 (Kessun kasino) asemakaavan muutos

Kaavan tunnus 62:101 Kaavan päiväys 11.4.2012 Kaavan laatija Nana Pentti, Kaavoitusarkkitehti

Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut / Kaavoitus Postiosoite: PL 233, 40101 Jyväskylä Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17

Puh. 014-266 5043 email: etunimi.sukunimi(at)jkl.fi

Kaavan vireilletulo: Jyväskylän kaupungin tiedotuslehti 14.3.2012 Hyväksymispäivämäärät Ltk 2.5.2012, 11.12.2012 Kh Kv

mailto:@jkl.fi



SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ ............................................................................................................................................................ 5

1.1 ASEMAKAAVA ................................................................................................................................................ 5 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET ..................................................................................................................... 5 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN ........................................................................................................... 5

2 LÄHTÖKOHDAT ............................................................................................................................................ 5

2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA .......................................................................................... 5 2.1.1 Alueen yleiskuvaus ..................................................................................................................................... 5 2.1.2 Luonnonympäristö .................................................................................................................................. 6 2.1.3 Rakennettu ympäristö ............................................................................................................................ 7 2.1.4 Maanomistus ........................................................................................................................................... 8

2.2 SUUNNITTELUTILANNE ............................................................................................................................... 9 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ....................................................... 9

3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ........................................................................................... 11

3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE .............................................................................................. 11 3.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET ......................................... 11 3.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ .......................................................................................................... 11

3.3.1 Osalliset .................................................................................................................................................. 11 3.3.2 Vireilletulo ............................................................................................................................................... 11 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt ....................................................................................... 12 3.3.4 Viranomaisyhteistyö ............................................................................................................................. 12

3.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET .................................................................................................................. 12 3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet ........................................................................................... 12 3.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen.................................................. 13

3.5 ASEMAKAAVALUONNOKSEN VAIKUTUKSET ...................................................................................... 13 3.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta ..................................................................................... 13 3.5.2 Valitun vaihtoehdon vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu ............................................... 13 3.5.3 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet ....................................................................................... 13 3.5.4 Lausunnot ja mielipiteet ja niiden huomioonottaminen kaavaratkaisussa.................................... 14 3.5.5 Asemakaavan muutosluonnoksen jälkeen tehdyt korjaukset......................................................... 16 3.5.6 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset ..................................................................................... 17

4 ASEMAKAAVAN KUVAUS.......................................................................................................................... 17

4.1 KAAVAN RAKENNE ..................................................................................................................................... 17 4.1.1 Mitoitus ................................................................................................................................................... 17 4.1.2 Palvelut ................................................................................................................................................... 17

4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ......................................... 17 4.3 ALUEVARAUKSET ....................................................................................................................................... 17

4.3.1 Korttelialueet .......................................................................................................................................... 17 4.3.2 Muut alueet ............................................................................................................................................ 18

4.4 KAAVAN VAIKUTUKSET ............................................................................................................................. 18 4.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön ................................................................................... 20

4.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT ................................................................................................................. 20 4.6 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET .................................................................................................. 20 4.7 NIMISTÖ ......................................................................................................................................................... 20 ASEMAKAAVAN MUUTOS EI VAIKUTA NIMISTÖÖN. ........................................................................................................ 20

5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS ..................................................................................................................... 21

5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT ......................................... 21 5.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS ................................................................................................................. 21 5.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA ...................................................................................................................... 21



LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA

1) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 12.3.2012

2) Asemakaavan seurantalomake

3) Ote voimassa olevasta asemakaavasta

4) Valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön rajaus (RKY 2009)

5) Viitteellinen havainnekuva

6) Tonttijakokartta

7) Asemakaavan muutosluonnoksen pienennös

LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYK-SISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA

• Maakuntakaava

• Keski-Suomen museon rakennusinventointitiedot

• Jyväskylän maalaiskunnan kirja; Jussi T. Lappalainen 1977

• Jyväskylän maalaiskunnan rakennusperinnettä; Auli Patjas 1983

• Lausunto Tikkakosken entisen osuuskaupparakennuksen ”Kessun Kasino” purkulupa-hakemuksesta; Keski-Suomen museo 12.11.2007

• Tikkakosken Kirkkokadun ja Lennostontien luonto- ja liito-oravaselvitys 2012 (Jyväsky-län kaupunki/ Kaavoitus

• Varjostustutkielmat Kaavoitettavalta alueelta ja lähiympäristöstä (Arkkitehtipalvelu Oy 23.11.2012)

Viistokuva asemakaavan muutosalueelta etelän suunnasta



TIIVISTELMÄ 1.1 ASEMAKAAVA Suunnittelualue sijaitsee Tikkakosken pohjoisosassa Kirkkokadun ja Koulukadun risteyksessä. Etäisyys Tikkakosken keskustaan on noin 0,6 km. Lähtökohtana on muuttaa asemakaava vastaa-maan alueen käytölle asetettuja asumisen tarpeita ja asemakaavan muutoksen myötä mahdollistaa tontille rakennettavaksi viisikerroksinen asuinkerrostalo. Suunnittelualue käsittää korttelin 101 ja lähialuetta. Voimassa olevassa asemakaavassa korttelin tontti 1 on asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta, jonne on mahdollista rakentaa enin-tään yksikerroksisia rakennuksia. Korttelitehokkuus on e=0,3. Suunnittelualue korttelin tontin 1 osalta ja osa katualueesta on yksityisessä omistuksessa. Lisäksi alueeseen kuuluu kaupungin, yleisen tien ja vesijakokunnan aluetta. Kaavamuutokseen on ryhdytty korttelin 101 maanomistajan hakemuksesta. Sitova tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Kaavoituksen aloittamisesta tiedotettiin Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 14.3.2012.

Asemakaavahanke käsiteltiin kaavoituksen aloitusneuvottelussa 15.3.2012.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) lähetettiin osallisille ja viranomaisille

Asemakaavaluonnos MRL 30§:n mukaisesti nähtävillä 8.5.- 25.5.2012 välisen ajan.

Kaavamuutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä 11.12.2012

Kaavamuutosehdotus kaupunginhallituksen käsittelyssä

Kaavamuutosehdotus MRL 65§:n mukaisesti nähtävillä

Asemakaava kaupunkirakennelautakunnan käsiteltävänä

Asemakaava kaupunginhallituksen käsiteltävänä

1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Asemakaavan toteuttaminen on suunniteltu tapahtuvaksi kaavamuutoksen saatua lainvoiman.

2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee n.15 km Jyväskylän keskustasta pohjoiseen Tikkakosken taajamassa. Alue rajoittuu pohjoisreunastaan Koulukatuun ja itäreunastaan Kirkkokatuun. Suunnittelualue käsittää korttelin 101 sekä lähiympäristöä, jonka asemakaavaa on samassa yhtey-dessä syytä muuttaa. Voimassaolevassa asemakaavassa korttelin 101 tontti 1 on asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta, jonne on mahdollista rakentaa enintään yksikerroksisia raken-nuksia. Korttelitehokkuus on e=0,3. Tontilla 2 on jäteveden pumppaamo. Tontilla 1 sijaitsi voimassa olevan asemakaavan vastaisesti osittain kolmikerroksinen rakennus, nk. Kessun Kasinon vanha liikerakennus, jonka rakennutti 1930-luvulla Osuuskauppa Keskimaa. Ra-kennus purettiin vuonna 2007 myönnetyllä purkuluvalla. Ennen purkuluvan myöntämistä Keski-



Suomen museo ja Museovirasto edellyttivät rakennuksen perusteellista kuntotutkimusta. Tutkimus osoitti, että rakennuksen korjaamiselle ei ole edellytyksiä.

Kessun Kasinon liikerakennus oli osittain III-kerroksinen 2.1.2 Luonnonympäristö

Maisemarakenne, maisemakuva Suunnittelualueella on selvät visuaaliset rajat, Autiojoen ranta lännessä, toisaalla Koulukadun ja Kirkkokadun risteys. Alueelta on purettu rakennus, jonka jäljiltä alueen keskiosa on avoin. Alueen yleisilme on jäsentymätön ja epämääräinen.

Korttelin maasto viettää loivasti länteen rajoittuen Autiojokeen. Joki on matala ja sen yli johtaa ke-vyen liikenteen silta.

Joenvarsimaisemaa suunnittelualueen tuntumasta

Luonnonolot Alue on pinnanmuodoltaan loiva lounaisrinne, korkeuseroa on koko alueella noin 5 metriä. Alueen maaperä on moreenia.



Autiojoen varressa selvitysalueella on puistoa, joutomaata ja vanhaa pihapiiriä sekä selvitysalueen eteläosassa varttuneen kuusikon kuvio.

Avoin joutomaakenttä ja taustalla jokivarren puistoa. Osa joutomaasta on asfalttipintaista. (Lähde: Tikkakosken Kirkkoka-dun ja Lennostontien luonto- ja liito-oravaselvitys 2012) Luonnon monimuotoisuus

Selvitysalueen eteläosassa, kaavan mukaisella puistoalueella on varttunutta kuusikkoa, joka myös osa liito-oravan elinpiiriä. Luonto- ja liito-oravaselvityksessä ei havaittu muita direktiivilajeja eikä erityisesti suojeltavia lajeja.

Pienilmasto Alue suuntautuu lounaaseen ja pohjoisilta ilmavirtauksilta suojaavat ympäristön maaston muodot.

2.1.3 Rakennettu ympäristö Korttelin 101 tontilla 1 on sijainnut Osuuskauppa Keskimaan rakennuttama liiketalo- ja ravintolara-kennus 1930-luvulta, joka on purettu 20.11.2007 myönnetyllä purkuluvalla. Rakennuksella oli Kes-ki-Suomen museon tekemässä rakennusinventoinnissa todettu olevan paikallista historiallista, ra-kennushistoriallista ja maisemallista arvoa.

Tontilla 2 on jäteveden pumppaamo ja sinne johtava huoltoajoyhteys on ollut tontin 1 kautta.

Tikkakosken vanha asetehtaiden alue on Kirkkokadun toisella puolella. Alue ympäristöineen kuuluu Museoviraston luokittelemiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY 2009).

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY 2009 aluerajaus



Yhdyskuntarakenne

Kaava-aluetta ympäröivä alue on asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialueita, RKY 2009- selvityk-sen mukaista aseteollisuuden teollisuusaluetta (nyk. palvelujen – sekä pienteollisuuden aluetta) sekä virkistysaluetta. Alue sijaitsee hyvien ajoneuvo- ja kevyen liikenteen kulkuyhteyksien varrella ja lähimmät kaupalliset palvelut sijaitsevat n. 0,6 km:n päässä suunnittelualueelta (Tikkakosken keskustan palvelut).

Kaupunki-/taajamakuva Taajamakuva muodostuu Koulukadun ja Kirkkokadun varren palvelujen ja pienteollisuuden raken-nuksista sekä kerrostalo-, rivi- ja pientaloasutuksesta ja paikallistieympäristöstä. Taajamakuvassa näkyy myös Autiojoki sekä Hietajärvi.

Asuminen Kaavoitettavan alueen lähiympäristössä on 1- 2- kerroksista kerros-, rivi- ja omakotiasutusta, te-hokkuudella e=0,25 – 0,35.

Palvelut Kaavoitettava alue tukeutuu Tikkakosken keskustan palveluihin, jotka sijaitsevat noin 1 km:n etäi-syydellä.

Työpaikat, elinkeinotoiminta

Kaavoitettavalla alueella ei ole työpaikkoja. Lähimmät työpaikat ovat Kirkkokadun toisella puolella sijaitsevalla palvelujen ja pienteollisuuden alueella.

Virkistys

Suunnittelualueella on merkitystä laajemmankin alueen virkistysreittiyhteyden kannalta. Alueen länsireunassa on Autiojoen ylittävä silta, jota pitkin kulkee kevyen liikenteen reitti mm. urheilukes-kukselle sekä kouluille.

Liikenne Suunnittelualue sijaitsee liikennöityjen teiden läheisyydessä. Kaavoitettavaa aluetta sivuavat Kou-lukatu sekä Kirkkokatu, joiden yhteydessä kulkevat erilliset kevyenliikenteen väylät. Tekninen huolto

Kaavoitettavalla alueella kulkevat telekaapeli- ja kaukolämpölinjat, vesijohto sekä jäte – ja sade-vesiviemärilinjat.

Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt

Alue sijoittuu lentomelun ennustetilanteen 2025 mukaiselle 50db:n alueelle. Lentomeluäänen eris-täminen tutkitaan rakennuslupien yhteydessä.

Sosiaalinen ympäristö

Alue sijaitsee hyvien joukkoliikenne- yksityisautoliikenne- ja kevyen liikenteen yhteyksien varrella. Vesistön läheisyys sekä metsäinen maisema luovat alueelle viihtyisyyttä. Liikunta- ja virkistysaluei-den läheisyys vaikuttavat alueen terveelliseen liikkumisympäristöön. Tärkeimmät palvelut sijaitse-vat n. 0,6 km:n säteellä alueesta. 2.1.4 Maanomistus Kaavamuutosalueella on Jyväskylän kaupungin sekä yksityistä maanomistusta. Kaavoituksen yh-teydessä laaditaan maankäyttösopimus.



2.2 SUUNNITTELUTILANNE 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet (VAT)

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet.

Maakuntakaava Alueella on voimassa maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymä maakuntakaava, jonka ympäris-töministeriö on vahvistanut 14.4.2009. Vahvistettu maakuntakaava kumoaa aiemman seutukaavan. Ympäristöministeriö on määrännyt maankäyttö- ja rakennuslain 201§:n 1 momentin nojalla maa-kuntakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Maakuntakaavassa alue on osoitettu maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Kohde on kuvattu erillis-julkaisussa “Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Keski- Suomen maakunta-kaavassa”. Maakuntakaavan suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuurihistori-allisen rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti.

Karttaote maakuntakaavasta.

Yleiskaava

Suunnittelualueella on voimassa Jyväskylän maalaiskunnan kunnanvaltuuston v. 1992 hyväksymä oikeusvaikutukseton Tikkakosken osayleiskaava, jossa alue on merkitty asuinalueeksi (AP-4).



Karttaote yleiskaavasta.

Voimassa oleva asemakaava

Voimassaolevassa asemakaavassa korttelin tontti 1 on asuin-, liike- ja toimistorakennusten kortte-lialuetta, jonne on mahdollista rakentaa enintään yksikerroksisia rakennuksia. Korttelitehokkuus on e=0,3. Suunnittelualue korttelin tontin 1 osalta ja osa katualueesta on yksityisessä omistuksessa ja lisäksi alueeseen kuuluu kunnan, yleisen tien ja vesijakokunnan aluetta.

Karttaote ajantasa-asemakaavasta.

Rakennusjärjestys Jyväskylän kaupungin kaupunginvaltuusto hyväksyi rakennusjärjestyksen 8.12.2008 (97§). Ra-kennusjärjestys tuli voimaan 1.1.2009.

Pohjakartta Pohjakartta (kaavanpohjakartta) on Jyväskylän kaupungin tonttituotannon laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset.

Rakennuskiellot

Alue ei ole rakennuskiellossa.



Alueelle lähtökohtavaiheessa laaditut tai aikaisemmat selvitykset, muun muassa tehdyt inventoinnit

- Maakuntakaava

- Keski-Suomen museon rakennusinventointitiedot

- Jyväskylän maalaiskunnan kirja; Jussi T. Lappalainen 1977

- Jyväskylän maalaiskunnan rakennusperinnettä; Auli Patjas 1983

- Kiinteistön kuntotarkastus Koulukatu 2 Tikkakoski; PTS-Kiinteistötekniikka Oy:n toimesta, 2.9.2007

- Lausunto Tikkakosken entisen osuuskaupparakennuksen ”Kessun Kasino” purkulupaha-kemuksesta ; Keski-Suomen museo 12.11.2007

- Keski- Suomen maakunnallisesti arvokkaat rakennetut ympäristöt v 2003 (K-S museo)

- RKY 2009 (Museovirasto)

- Tikkakosken Kirkkokadun ja Lennostontien luonto- ja liito-oravaselvitys 2012 (Jyväskylän kaupunki/ Kaavoitus

- Varjostustutkielmat kaavoitettavalta alueelta ja lähiympäristöstä (Arkkitehtipalvelu Oy 23.11.2012)

3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Asemakaavan laatimiseen on ryhdytty yksityisen maanomistajan aloitteesta. 3.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Asemakaavan muutoshakemus on käsitelty kaavoituksen sisäisessä aloitusneuvottelussa 24.08.2009. Asemakaavan vireilletulokuulutus on ollut sanomalehti Keskisuomalaisessa 22.9.2009.

3.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 3.3.1 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa kä-sitellään (MRL 62 §). Osallisia ovat kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät ja asukkaat ja muut toimijat, sekä seuraavat viranomaiset ja yhteisöt:

• Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) • Keski-Suomen liitto • Keski-Suomen museo • Keski-Suomen pelastuslaitos • Jyväskylän Energia Oy/ vesi • LNI / kaukolämpö • LNI / siirto • Tonttituotanto • Yhdyskuntatekniikka • Rakennusvalvonta • Ympäristötoimi

3.3.2 Vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 14.3.2012.



3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavaluonnoksen valmistelu Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedotetaan Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Maanomistajille tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaa-voittajalle. Mielipiteistä tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Ehdotusvaihe Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaa-vaehdotuksesta annetut muistutukset toimitetaan kirjallisena Jyväskylän kaupungin keskushallin-non kirjaamoon. Kaupungin perusteltu kannanotto (vastine) muistutuksista toimitetaan niille muistu-tuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Hyväksymisvaihe Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan Keskisuomalaisessa. Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. 3.3.4 Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY- keskuksen kesken pitäisi järjestää.

3.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan 6.1.2001. Valtio-neuvosto päätti 13.11.2008 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Tätä asemakaavaa koskevia valtakunnallisia alueidenkäyttöta-voitteita ja niiden toteutumista kuvataan kaavaratkaisun arvioinnissa kappaleessa 4.4.1. Osallisten tavoitteet Alueen maanomistajan tavoitteena on yhden uuden 20-asuntoisen asuinkerrostalon rakentaminen alueelle. Uudisrakennuksen massoittelua ja sijoittumista tontille on tutkittu eri vaihtoehtojen pohjal-ta. Keski-Suomen museon sekä Keski-Suomen liiton (maakuntakaavan) tavoitteena on rakentaminen RKY- aluetta kunnioittavalla tavalla. Kaupungin asettamat tavoitteet Tavoitteena on yhdyskuntarakenteen tiivistäminen asuinrakentamista lisäämällä ja korvata korkea-tasoisella uudisrakentamisella jo pitkään Tikkakosken taajama-aluetta rumentanut ilkivallan koh-teena ollut huonokuntoinen rakennus epäsiisteine ympäristöineen. Alueen keskeinen sijainti antaa hyvät mahdollisuudet palvelujen saatavuudelle lähietäisyydeltä. Myös joukkoliikenteen reitit kulke-vat jo nykyisin korttelin vierestä Kirkkokatua ja Koulukatua pitkin. Kaavoitettavan alueen lähiympä-ristössä on runsaasti palveluita sekä virkistykseen soveltuvia alueita.



Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Asemakaavamerkintöjen ajanmukaistaminen maankäytön muuttuneiden tavoitteiden osalta. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen miljööseen soveltuva rakentaminen sekä virkistysreitin tur-vaaminen alueella. Kaavamuutos mahdollistaa myös nykytilassaan epämääräisen, jäsentymättömän ja hoitamatto-man, Tikkakosken paikallisympäristön kaupunkikuvallisesti tärkeän alueen eheytymisen ja siistiy-tymisen. Alueen eheyttämistavoite kuvaa myös koko Tikkakosken taajaman kehittämistavoitteita paikalliskeskukseksi, joka on tunnettu lentämisen ja ilmailualan valtakunnallisena keskittymänä ja koulutuspaikkana. 3.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet

Kaavamuutos on asetettu vireille tavoitteena muuttaa alue asumiskäyttöön ja luoda edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle asuinympäristölle.

Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet

Tavoitteena ovat mm. alueen maisemakuvan jäsentyminen ja siistiytyminen, virkistysyhteyden säi-lymisen turvaaminen, sekä hyvien liikenneyhteyksien varrelle palvelujen läheisyyteen sijoittuvan sijainnin hyödyntäminen. Alueella on myös hyvä sijainti ilmansuuntiin ja topografiaan nähden.

3.5 ASEMAKAAVALUONNOKSEN VAIKUTUKSET 3.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Alustavissa vaihtoehdoissa tarkasteltiin kaava-alueen kokoa, korttelialueen rakennusoikeutta sekä kaavamerkintöjä. Vaihtoehdoista valittu kaavaratkaisu on päätetty maanomistajan kanssa käytyjen keskusteluiden perusteella.

Kaavamuutosluonnos on tehty maanomistajan toimittamien luonnossuunnitelmien pohjalta, joita työn edetessä on tarkennettu ja täydennetään mm. osallisten valmisteluvaiheen kuulemisen aikana antamien mielipiteiden ja saatujen lausuntojen johdosta. Rakennuksen ulkonäölle ja piha-alueelle on asetettu tavoitteet, jotka tekevät mahdolliseksi rakennuksen sopeuttamisen viereisen alueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön.

3.5.2 Valitun vaihtoehdon vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetty vaikutusten arviointisuunnitelma antaa pohjan kaa-vaselostukseen liitettävälle vaikutusten selvittämiselle, arvioinnille ja vertailulle. Valitun kaavarat-kaisun vaikutusten arviointi on selvitetty kohdassa 4.4.

3.5.3 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Maanomistajan ehdotuksen pohjalta laadittiin alueen ensimmäinen kaavaluonnos, jonka rakennus-aloja sekä kerrosalan määrää ja kerroslukua muokattiin osallisten tavoitteiden mukaan. Kaava-alueen luonnonolot, kulttuurihistoriallisesti arvokas ympäristö sekä yleiset virkistysarvot antoivat reunaehdot asemakaavaratkaisun valinnalle. Kaavaratkaisu mahdollistaa Tikkakosken keskustan keskeisen, rakentamattoman alueen jäsentämisen ja kaupunkikuvallisesti tärkeän risteyksen siistiy-tymisen.



3.5.4 Lausunnot ja mielipiteet ja niiden huomioonottaminen kaavaratkaisussa Kessun kasinon asemakaavan muutos on ollut luonnoksena nähtävillä 8.5.-25.5.2012. Luonnoksen nähtävillä olon aikana jätettiin 4 lausuntoa ja 5 mielipidettä. Luonnoksen nähtävilläolon aikana an-netuista lausunnoista ja mielipiteistä on kirjoitettu kooste, joka on lisätty kaavaselostukseen.

Kaavaluonnoksesta annetut lausunnot pääpiirteittäin:

Keski-Suomen Museo Keski-Suomen museon mielestä uudisrakennuksen tulisi olla alisteinen olemassa ole-valle rakennuskannalle. Keski-Suomen museo huomauttaa, että suunniteltu viisiker-roksinen uudisrakennus on liian korkea sopeutuakseen ympäröivään valtakunnallises-ti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Keski- Suomen museo esittää, että asemakaavan muutoksessa tarkasteltaisiin mahdollisuutta toteuttaa uudisrakennus kolmikerroksisena. Kaavoittajan vastine: Asemakaavan muutoksen mahdollistama rakentaminen sijoittuu RKY-alueen reu-naan, kuitenkin rakentamattomalle tontille ja erilleen rakennetusta kulttuurihistorialli-sesti arvokkaasta sotatarviketeollisuuden alueesta. Asemakaavan mahdollistaman kerrostalon rakentamisen myötä epämääräinen, pusi-koitunut ja jäsentymätön ja nykytilassaan viereistä kulttuurihistoriallisesti arvokasta aluetta kunnioittamaton yksi Tikkakosken kaupunkikuvallisesti tärkeimmistä risteyksis-tä, Kirkkokadun ja Koulukadun risteysalue, siistiytyy ja täydentyy. Alueen siistiytymi-sen vaikutuksesta taajamakuvallinen merkitys ja sen myötä koko lähiympäristön ima-go nousee. Tikkakosken kirjaston kohdalla maanpinta on korkeudessa n.+136.0 ja rakennuksen harjan korkeus noin +147.00. Asemakaavan muutoksen mahdollistaman kerrostalon harja on korkeudessa n. + 154.00 eli n. 7m korkeammalla. Näin ollen suunnitellun ra-kennuksen harjakorkeus ei nouse merkittävästi olemassa olevien kulttuurihistorialli-sesti arvokkaiden rakennusten harjakorkeutta korkeammalle. Asemakaavassa on lisäksi annettu määräyksiä rakennuksen julkisivujen ja katon vä-ristä sekä aukotuksesta siten, että rakennus noudattaa kulttuurihistoriallisen ympäris-tön ominaispiirteitä jääden kuitenkin toissijaiseksi viereisen, useista rakennuksista koostuvan kiinteän ja massiivisen rakennuskokonaisuuden rinnalla. Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen museolla ei ollut huomauttamista kaavaratkaisuun. Jyväskylän Energia Oy Asemakaavassa tulee mainita kiinteistökohtaisesta paineenkorotuksesta korkeusta-son 150m yläpuolella. Lisäksi lausunnossa esitetään vesihuoltolinjojen siirrosta tehtä-väksi erillinen vesihuoltosuunnitelma sekä sopimus Jyväskylän energian kanssa. Li-säksi kaavaan tulee lisätä padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen pumppauk-sesta sekä johdolle varatun alueen osan merkintä.



Kaavoittajan vastine: Paineenkorotusta ja padotuskorkeutta koskevat asemakaavamerkinnät lisätään, ku-ten lausunnossa on esitetty. Vesihuoltosuunnitelman sekä sopimusten laatiminen ta-pahtuu maanomistajan sekä Jyväskylän energian kesken. Sopimuksen ja vesihuolto-suunnitelman laatiminen lisätään asemakaavan selostukseen.

Jyväskylän kaupunki, yhdyskuntatekniikka (YTEK) Tontinraja ja katualueen raja kirjaston puolella poikkeavat toisistaan. Lausunnossa kysytään, onko mahdollista laajentaa kaavan aluetta tien toiselle puolelle. Kaavoittajan vastine: Kirkkokadun itäpuolen asemakaavaa tullaan tutkimaan laajemman kaavamuutoksen yhteydessä joka tulee ajankohtaiseksi Tikkakosken kehittämissuunnitelmien käynnis-tyttyä. Samalla tullaan tutkimaan asemakaavan ajanmukaisuutta laajemmallakin alu-eella Kirkkokadun ympäristössä. Alueelta tullaan laatimaan myös liikenteen yleis-suunnitelma. Kooste kaavan luonnosvaiheessa annetuista mielipiteistä: Yleisesti kaikissa mielipiteissä on tuotu esille, että asemakaavan muutos mahdollistaa liian korkean rakennuksen rakentamisen Kirkkokadulle. Myös on mainittu läheisen, kulttuurihistoriallisesti tärkeän alueen sekä lähiympäristön toteutuneen rakennuskan-nan huomioiminen kaavamuutoksen mahdollistaman rakennuksen korkeuteen näh-den. Mielipiteissä on myös huomautettu, että rakentamisen myötä lähiympäristön ra-kennusten arvo alenee ja että korkea rakennus varjostaa pihapiirejä ja luo suoran nä-köyhteyden lähitalojen pihoille ja lähiympäristön taloista suoraan kerrostalolle. Lisäksi mielipiteissä on tuotu esille teollisuusalueen ja tieyhteyden kehittäminen sekä paikoitusalueiden riittävyys kerrostalotontilla ja teollisuusalueella. Mielipiteissä on myös esitetty lentoalue ja sen huomioiminen rakennuksen korkeutta suunniteltaessa. Kaavoittajan vastine mielipiteistä kirjoitettuun koosteeseen: Asemakaavan muutos mahdollistaa viisikerroksisen asuinrakennuksen rakentamisen. Alustavissa suunnitelmissa rakennuksen 1. kerroksen lattiataso tulisi asettumaan kor-keuteen n. +135.50. Lähiympäristön asuinrakennusten lattiataso on korkeudessa n. + 138.00-140.0, eli lähiympäristön omakotitalot sijaitsevat yli 2m korkeammalla kuin suunnitellun kerrostalon 1. kerros. Vastaavasti lähiympäristön rivi- ja omakotitalojen harjakorkeudet sijoittuvat likimäärin välille + 140.00 – +144.00. Kaavamuutoksen mahdollistama kerrostalon harjakorkeus asettuu korkeustasolle n. +154.00, jolloin korkeuseroa muodostuu olevien rakennusten ja suunnitellun kerrostalon välille n. 10-14m. Lähimmät omakoti- ja rivitalorakennukset sijaitsevat suunnitellusta rakennukses-ta yli 50 metrin etäisyydellä. Varjostustutkielman mukaan (Arkkitehtipalvelu Oy) suun-niteltu rakennus ei ole niin korkea, että se merkittävästi varjostaisi Koulukadun oma-kotirakennusten piha-alueita. Lähimmät rivitalot sijaitsevat suunnitellun rakennuksen lounaispuolella, joten suunni-teltu rakennus ei sijaintinsa perusteella varjosta rivitalojen piha-alueita. Lisäksi suun-nittelualueella ja Autiojoen rannan puistoalueella säilyvät puut, sekä omakotitalojen piha-alueella kasvavat täysikokoiset puut nousevat korkeimmillaan lähes korkeusta-



solle + 150.00 -+160.00, jolloin niiden varjostus on suunnitellun rakennuksen vaiku-tusta suurempi. Tikkakosken kirjaston kohdalla maanpinta on korkeudessa n.+136.0 ja harja on noin korkeudella +148.00. Asemakaavan muutoksen mahdollistaman kerrostalon harja on korkeudessa n. + 154.00 eli n. 7m korkeammalla. Näin ollen suunnitellun rakennuk-sen harjakorkeus ei nouse merkittävästi olemassa olevien kulttuurihistoriallisesti ar-vokkaiden rakennusten harjakorkeutta korkeammalle. Asemakaavassa on lisäksi an-nettu määräyksiä rakennuksen julkisivujen ja katon väristä sekä aukotuksesta siten, että rakennus noudattaa kulttuurihistoriallisen ympäristön ominaispiirteitä jääden kui-tenkin toissijaiseksi viereisen, useista rakennuksista koostuvan kiinteän ja massiivisen rakennuskokonaisuuden rinnalla. Asemakaavan mahdollistaman kerrostalon rakentamisen myötä epämääräinen, pusi-koitunut ja jäsentymätön Kirkkokadun ja Koulukadun risteysalue siistiytyy ja täydentyy merkitsemään yhtä Tikkakosken kaupunkikuvallisesti tärkeimmistä risteyksistä. Alu-een siistiytymisen vaikutuksesta taajamakuvallinen merkitys ja sen myötä koko lä-hiympäristön status nousee. Tikkakosken keskustan sekä asetehtaan alueen maankäyttöä tullaan tarkastelemaan suurempana kokonaisuutena. Alueen kehittämissuunnitelmien yhteydessä tarkastel-laan mm. paikoitus- ja tieyhteystarpeita, yhteyksien saavutettavuutta ja turvallisuutta. Kehittämissuunnitelmien laatiminen aloitetaan vuoden 2013 aikana. Alueelta tullaan laatimaan myös liikenteen yleissuunnitelma. Suunnitellun kerrostalon paikoitus tapah-tuu rakennuksen omalle tontille määritellyillä paikoitusalueilla. Kirkkokadun liikennemäärä ei merkittävästi nouse kerrostalon rakentamisen myötä. Suunniteltuun rakennukseen tulisi 20 asuntoa, jolloin uusia asukkaita tulisi n. 30- 40 henkilöä (Lähde: Tilastokeskuksen arvio asuntokunnan keskimääräisestä koosta Suomessa v. 2011). Laskennallinen ajoneuvoliikennemäärän lisäys olisi vähäinen; Arkivuorokausittaisten huipputuntienkin aikaan klo 7-9 ja klo 16-17, noin 6 ajoneuvoa/ ajanjakso (Lähde: Ympäristöministeriö: Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnit-telussa 2008). Lentoalueen vaikutus suunniteltavan rakennuksen korkeuteen nähden ei merkittävästi poikkea olemassa olevasta tilanteesta, koska suunniteltu rakennus nousee vain n. 7m korkeammalle kuin lähellä sijaitsevat ent. asetehtaan rakennukset. Lisäksi lähiympä-ristö täysikokoiset puut kohoavat korkeammalle kuin suunniteltu rakennus. Lentome-lun huomioiminen rakennussuunnittelussa käsitellään rakennusluvan yhteydessä.

3.5.5 Asemakaavan muutosluonnoksen jälkeen tehdyt korjaukset Asemakaavan muutokseen on luonnosvaiheen jälkeen tehty seuraavat korjaukset:

- VL- merkintä on muutettu muotoon VL/ s

- AK- alueen paikoitusalue on merkitty ohjeellisen auton säilytyspaikan rakennusalaksi

- ET- alueen kevyen liikenteen väylään on lisätty huoltoajon mahdollistava merkintä

- Kaavamääräyksiin on lisätty tekstit ” Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemä-röinti tulee hoitaa kiinteistökohtaisin pumppaamoin” ja ”Rakennusten vedenpaineen korotus tulee tarvittaessa hoitaa kiinteistökohtaisesti”.

- Kaavamääräyksiin on lisätty teksti ”Parvekkeet tulee rakentaa julkisivupinnasta sisäänve-dettyinä

- Asemakaavan selostusta on täydennetty ja täsmennetty



3.5.6 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Vireilletulo 14.3.2012 Sanomalehti Keskisuomalainen

Kaavoituksen aloittamisesta tiedotettiin Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 14.3.2012.

Asemakaavahanke käsiteltiin kaavoituksen aloitusneuvottelussa 15.3.2012.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) lähetettiin osallisille ja viranomaisille

Asemakaavaluonnos MRL 30§:n mukaisesti nähtävillä 8.5.- 25.5.2012 välisen ajan.

Kaavamuutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä 11.12.2012

4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 KAAVAN RAKENNE Asemakaava mahdollistaa yhden uuden asuinkerrostalon rakentamisen, yhdyskuntateknistä huol-toa palvelevan rakentamisen sekä turvaa yleisen virkistysalueen ja –reitin säilymisen.

4.1.1 Mitoitus Alueelle muodostuu yhteensä 1 asuintontti sekä erityis- , vesi- ja virkistysaluetta.

Korttelialue Koko (ha) Rakennusoikeus (kem2)

Kerrosluku

AK n. 0,3 1500 ½k V

ET n. 0,1

VL/s n. 0,1

W n. 0,1

4.1.2 Palvelut Kaava-alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat Tikkakosken alueen kaupalliset sekä julkiset palvelut.

4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Tavoitteena on luoda viihtyisä ja turvallinen asumis- ja liikkumisympäristö alueen virkistys- ja luon-nonarvot turvaten ja valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö huomioon ottaen.

Joitakin vuosia tyhjillään ollut, pusikoitunut ja epämääräinen alue muuttuu osittain rakennetuksi asuinympäristöksi ja hoidetuksi viher- ja piha-alueeksi. Alueen siistiytymisellä on vaikutuksia laa-jemmankin alueen viihtyisyyteen ja imagoon.

4.3 ALUEVARAUKSET 4.3.1 Korttelialueet Asuinkerrostalojen korttelialue AK

- Korttelialueen koko on noin 0,3 ha.

- Rakennusoikeus on esitetty kerrosalaneliömetreinä tonttikohtaisesti 1500 k-m2. Suurin sallit-tu kerrosluku on ½k V.



- Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti; 1 ap/ 85 asuinkerrosneliömetriä, kui-tenkin vähintään 1 ap/ asunto

- Sitova tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä

- Lisäksi korttelialueelle on osoitettu istutettava alue, jolla puustoa tulee säilyttää tai tilalle is-tuttaa uusia, alueelle luonteenomaisia lajeja.

- Kaavassa on annettu julkisivuista erityismääräyksiä

4.3.2 Muut alueet Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue ET

- Korttelialueen koko on noin 0,1 ha.

- yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue

- ohjeellinen rakennusala

Lähivirkistysalue, jolla ympäristö säilytetään, VL/s

Alueen koko on noin 0,1 ha

- aluevaraus yleistä jalankulkua ja polkupyöräilyä sekä huoltoajoa varten (pp/h)

- Autiojoen ylittävän sillan aluevaraus

Vesialue W

- Autiojoen vesialuetta

4.4 KAAVAN VAIKUTUKSET 4.4.1 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vaikutus kaavaratkaisuun

1. Toimiva aluerakenne; Kaavaratkaisulla eheytetään olevaa aluerakennetta ja varmistetaan rakenteen toimivuus ja saavutettavuus jatkossa

2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu; Kaavaratkaisu tiivistää ja säilyttää olevan yhdyskuntarakenteen ja kohentaa elinympäristön laatua toimivien ja selkeiden kul-kuyhteyksien sekä huolellisen rakennussuunnittelun avulla.

3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat; Kaavaratkaisussa alueen virkis-tyskäyttö ja luonnonympäristö säilyvät ennallaan.

4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto; Kaavaratkaisulla parannetaan yhteysverkoston toimintaedellytyksiä selkeiden yhteyksien ja alueen toiminnan vaatimien teknisen huollon ti-lavarausten suhteen

5. Helsingin seudun erityiskysymykset; Kaavaratkaisu ei ota kantaa Helsingin seudun erityis-kysymyksiin

6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet; Kaavaratkaisulla säilytetään kulttuurihistoriallisesti arvokas miljöö.

4.4.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön sekä vaikutusselvitysten ja arvioinnin johtopäätökset

Vaikutukset kaupunkikuvaan ja maisemaan

Alue täydentää olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Alueen rakentamisella on paikallista mer-kitystä kaupunkikuvaan. Kaava-alueen maisema muuttuu osittain, kun rakentamisen myötä osa puustosta kaadetaan ja alueelle rakennetaan uusi asuinrakennus. Kaavaratkaisun määräyksillä vaikutetaan istutettujen ja virkistysalueiden säilymiseen sekä rakennuskohteiden huolelliseen suunnitteluun.



Asemakaavan muutos mahdollistaa viisikerroksisen asuinrakennuksen rakentamisen tontille. Alus-tavissa suunnitelmissa rakennuksen 1. kerroksen lattiataso tulisi asettumaan korkeuteen n. +135.50 ja ylimmän kerroksen lattiataso noin korkeuteen 148.00. Lähiympäristön asuinrakennusten lattiataso on korkeudessa n. + 138.50 -140.0. Tikkakosken kirjaston lattiakorkeus on korkeudessa n.+136.0 ja harjan korkeus noin +147.00. Asemakaavan muutoksen mahdollistaman kerrostalon harja on korkeudessa n. + 154.00 eli harja ei nouse merkittävästi korkeammalle kuin olemassa olevat, kulttuurihistorialliset rakennukset.

Lähimmät omakoti- ja rivitalorakennukset sijaitsevat yli 50m:n etäisyydellä suunnitellusta kerrosta-losta. Varjostustutkielman (Arkkitehtipalvelu Oy 2012) perusteella kerrostalo ei aiheuta varjostusta lähiympäristön rakennuksille.

Alueen ranta- ja tienvarsipuusto on asemakaavan muutoksessa esitetty säilytettäväksi. Myös Autio-joen länsirannan kookas puusto säilyy. Lisäksi pientaloalueen Koulukadun puolella on voimassa olevassa asemakaavassa istutettavaksi merkitty tontinosa, jolla nykytilassa kasvaa täysikasvuista puustoa. Täysikasvuinen puusto kohoaa paikoitellen suunniteltua kerrostaloa korkeammalle, ja toimii suojavyöhykkeenä ja rajana rivitalo- ja pientaloalueiden suuntaan.

Vaikutukset palveluihin, työpaikkoihin, liikenteeseen ,kulttuuriympäristöön ja yhdyskuntatalouteen

Kaavaratkaisu vaikuttaa alueen palveluihin positiivisesti, kun uusien asukkaiden myötä alueen pal-velujen käyttö lisääntyy. Liikenteelliset vaikutukset ovat kohtuullisia, kaavan alueelle muodostuu yksi uusi, n. 20 asuntoa mahdollistava kerrostalotontti, jonka liittymä sijaitsee Kirkkokadulla ole-massa olevan tonttiliittymien tuntumassa. Vaikutukset kulttuuriympäristöön ovat positiiviset, alueen maisemakuva siistiytyy ja kaavamääräyksillä ohjataan asuinrakennuksen arkkitehtuuria siten, että rakennus sopeutuu viereiseen arvokkaaseen kulttuuriympäristöön.



Laskennallinen ajoneuvoliikennemäärän lisäys on vähäinen; Arkivuorokausittaisten huipputuntien-kin aikaan klo 7-9 ja klo 16-17, noin 6 ajoneuvoa/ ajanjakso (Lähde: Ympäristöministeriö: Liikenne-tarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa 2008).

Toteutuessaan kaava tiivistää yhdyskuntarakennetta, joka on erityisen suotavaa ilmastonmuutok-sen torjumisen kannalta. Alueella olevan julkisen liikenteen hyödynnettävyys ja lähietäisyydellä sijaitsevat tärkeimmät palvelut mahdollistavat yksityisautoilun vähentämistä. Kaava-alue sijaitsee myös hyvien kevyen liikenteen yhteyksien päässä. Olemassa olevan jo rakennetun infrastruktuurin hyödyntäminen on yhdyskuntataloudellisesti edullista. Maankäyttösopimusten kautta myös alueen yksityinen maanomistaja osallistuu kunnallistekniikan kustannuksiin.

Asuinkorttelin jatkosuunnittelun yhteydessä Jyväskylän energia Oy ja maanomistaja sopivat vesi-huollon järjestämisestä sekä vesihuoltosuunnitelman laatimisesta.

4.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Luonnon monimuotoisuuden kannalta ei alueen rakentamisella ole vaikutusta. Kaavamääräykset mahdollistavat alueen luonnonympäristön säilymisen virkistysalueella sekä asuintonteille merkityillä istutusalueilla.

4.4.3 Vaikutukset ilmastoon Asemakaava Jyväskylän kaupungin ilmasto- ohjelman tavoitteisiin nähden positiivinen. Asemakaa-va toteutuessaan sisältää kaupungin ilmasto- ohjelman tavoitteiden mukaisia elementtejä.

Suunnittelualueen ilmastovaikutukset muodostuvat pääosiltaan lisääntyvästä liikenteestä ja sen muutoksista, sekä uusien rakennusten rakentamisesta ja energian kulutuksesta.

Lisääntynyt henkilöautoliikenne kasvattaa kasvihuonekaasupäästöjä. Asemakaavan alueelle suun-niteltavan asuinkorttelin liikenne perustuu osittain yksityisautoiluun, toisaalta kaavan myötä myös syntyy mahdollisuus parantaa jo alueella olemassa olevan joukkoliikenteen palvelutasoa. Alueen lähiympäristössä, enintään 800m etäisyydellä sijaitsevat tärkeimmät palvelut, joten osittain asuin-korttelin liikenne perustuu myös jalankulkuun ja pyöräilyyn olemassa olevia hyviä kevyen liikenteen yhteyksiä hyödyntäen.

Uudet asuinrakennukset tulevat noudattamaan vuoden 2012 heinäkuussa kiristyneitä rakentamis-määräyksiä, joten syntyvä rakennuskanta vastaa energiataloudellisuuden vaatimuksiin. Asema-kaavassa on myös kiinnitetty huomiota hulevesien hallintaan, jolla pyritään hallitsemaan ilmastolli-sia ääri-ilmiöitä.

4.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Tikkakosken lentokentän läheisyys aiheuttaa ajoittaista lentomelua, alue sijoittuu lentomelun en-nustetilanteen 2025 mukaiselle 50db:n alueelle. Lentomelun huomioiminen rakennussuunnittelussa käsitellään rakennusluvan yhteydessä.

4.6 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Kaavamerkinnät ja –määräykset noudattavat MRL:n asetusta.

4.7 NIMISTÖ Asemakaavan muutos ei vaikuta nimistöön.



5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavamuutoksen toteuttaminen aloitetaan kaavan tultua lainvoimaiseksi.

5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Alueelle ei ole tarpeellista laatia erillisiä rakentamistapaohjeita.

5.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Alueen rakentaminen käynnistyy asemakaavan saatua lainvoiman.

5.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA Toteutusta seurataan kunnallisilla ja valtakunnallisilla seurantajärjestelmillä, yhteistyössä Jyväsky-län kaupungin kaupunkirakennepalveluiden kaavoituksen ja rakennusvalvonnan kanssa.

Vaikutusten arvioinnin tuloksiin liittyy epävarmuustekijöitä. Suurimpana epävarmuustekijänä on kaavan mukaisen rakentamisen toteutumatta jääminen tai viivästyminen.

Viitteellinen havainnekuva

Documents

A S E M A K A A V A N S E L O S T U S - jkl.fi kasino_ehdotus.pdf · Kaupunki-/taajamakuva Taajamakuva muodostuu Koulukadunja Kirkkokadun varren palvelujen ja pienteollisuuden rake