Kaikki liiketoiminta on digitaalista – mutta mitä sen suhteen pitäisi tehdä?Accenturen tutkimus suomalaisista yrityksistä ja organisaatioista

Accenture Management Consulting

2

Digitaalisuus ei ole enää vaihtoehto vaan elinehtoAccenture haastatteli syksyn 2013 aikana yli 130 johtajaa 40 Suomen suurimmasta yrityksestä ja julkisesta organisaatiosta luodakseen paremman ymmärryksen digitaalisuuden vaikutuksista eri toimialoihin Suomessa. Meidät yllätti se, kuinka merkittävänä menestyksen edellytyksenä perinteiset toimialat näkevät digitaalisuuden jo tällä hetkellä. Digitaalisuuden parissa jo työskentelevät toimialat taas ennakoivat lähivuosina isoa muutoksen hyökyaaltoa.

Ei ole yllättävää, että digitaalisuus on pinnalla ehkä jopa tärkeimpänä johdon teemana vuodelle 2014. Toimialat ja arvoketjut muuttuvat digitaalisuuden vaikutuksesta niin nopeasti, että yhdelläkään yrityksellä tai organisaatiolla ei ole mahdollisuutta jättäytyä murroksen ulkopuolelle. Kysymys ei siis enää ole siitä, pitäisikö organisaatioiden tehdä jotain digitaalisuuden suhteen. Asia on paljon vaikeampi – MITÄ pitäisi tehdä?

Tämän kysymyksen johdosta päätimme tutkia mitä digitaalisuus tarkoittaa suomalaisille yrityksille ja toimialoille haastattelemalla yli 130 johtajaa suomalaisista suuryrityksistä ja julkisista organisaatioista syksyllä 2013. Tutkimuksen tulokset vahvistavat, että digitaalisuus ei todellakaan ole enää vaihtoehto yhdelläkään toimialalla, vaan kriittinen menestystekijä kilpailuun ja asiakkaiden odotuksiin vastaamisessa. Tämä ei ole yllättävää toimialoilla,

joissa digitaalisuuden merkitys on ollut vahva jo pitkään, kuten pankki- tai telekommunikaatioliiketoiminnassa.

Meidät yllätti se,• kuinka ison muutoksen hyökyaallon

odotetaan vasta nyt tulevan näille jo digitaalisuuden vaikutuspiirissä oleville aloille ja

• kuinka merkittävänä menestyksen edellytyksenä digitaalisuus nähdään jo myös hyvin perinteisillä toimialoilla.

2

3

Näkemyksiä digitaalisuuden merkityksestä omalle toimialalle

”Menestyksen edellytys – ilman älykästä päätöksentekoa ja tietoa ei voida tehdä kunnon liiketoimintaa” Palvelujohtaja, raskas teollisuus

”Jollei investoida, business menee alta… ei ole vaihtoehtoa” Tietohallintojohtaja, vakuutus

”Vaikka toimiala on jo digitalisoitunut, niin iso hyökyaalto on vasta tulossa” Johtaja, pankkitoimiala

”Kuluttajarajapinta muuttunut ja pakko olla mukana … Haasteena on toiminnan kannattavuus, tekeekö kukaan rahaa tällä?” Johtoryhmän jäsen, vähittäiskauppa

3

4

Suomalaiset yritykset ja organisaatiot ovat joutuneet toteamaan, että digitaalisuuteen panostaminen ja sen huomioiminen on välttämättömyys ja olemassaolon ehto. Digitaalisuutta ei voida rajata IT-osastolle, tuotekehityksen ideamyllyyn tai alakohdaksi yrityksen strategiassa, vaan sen vaikutus läpäisee koko yrityksen asiakasrajapinnasta toimitusketjuun ja sisäisiin toimintoihin.

Jo meneillään oleva muutos näkyy valtaosassa suomalaisista yrityksistä. Kaikista vastaajista 76% kertoo digitaali-suuden jo muuttaneen heidän tuote- ja

palveluvalikoimaansa. Erityisen vahvasti muutos näkyy kuluttajayrityksissä ja julkisella sektorilla. B2B-yrityksissä tämänhetkinen digitalisoitumisen vaikutus on hieman pienempi, mutta B2B-sektori aikoo ottaa kuluttajayritykset lähes kiinni digitali-soitumisessa jo kolmen vuoden sisällä.

Digitalisoitumisen nopeaa etenemistä ajaa asiakkaiden odotusten muuttuminen ja kasvaminen. Haastateltujen mukaan odotukset eivät synny vain kotimaassa tai omalla toimialalla, vaan ne syntyvät asiakkaiden kokemuksista globaaleiden

digitaalisuuden edelläkävijöiden kanssa. Asiakkaat odottavat suomalaisilta yrityksiltä siis jo tällä hetkellä maailmanluokan toimijoiden kaltaisia otteita.

Supercell ja muut peliyritykset ovat jo tehneet läpimurtonsa digitaalisuuden avulla. Accenture näkee myös perinteisempien toimialojen suomalaisyrityksissä suurta potentiaalia nousta voittajiksi digitaalisessa murroksessa.

Digitaalisuuden vaikutuksen nopeus organisaation tuote- ja palveluvalikoimaan

%

87 12 1

75 8 17

61 30 4 4

B2C

Julkishallinto

B2B

Vaikutus on jo nähtävissä Yli 3 vuoden kuluttua3 vuoden sisällä Ei vaikutusta

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että ainoa tapa selvitä murroksen keskellä on luoda vahva näkemys digitalisoitumisen merkityksestä oman yrityksen tai organisaation toimintaan ja viedä tämä näkemys tehokkaasti käytäntöön.

Mutta mitä tässä näkemyksessä pitäisi ottaa huomioon?

5

Mitä toimialanne organisaatiota pidätte edelläkävijänä digitaalisuuden hyödyntämisessä?

”Ilmailu- ja autoteollisuus ovat pioneereja, jotka ovat onnistuneet luomaan liiketoimintaa informaation ympärille.” CIO, laitevalmistus

“Verottaja on tehnyt hyvää työtä kansalaisten ohjaamisessa sähköisiin palveluihin.” Johtaja, eläkevakuutus

”Google loi koko markkinan. Apple lumosi kuluttajat loppukäyttäjä-kokemuksellaan. Suomalaiset pankit ja vakuutusyhtiöt ovat melko pitkällä mahdollistaessaan digitalisaation hyvin hallitulla asiakastiedolla.” Johtaja, telekommunikaatio

5

6

Digitaalisuus uudistaa toimialoja, ekosysteemeitä ja arvoketjuja

Tutkimuksen vastaajat näkevät että digitaalisuus tulee muuttamaan kaikkia toimialoja. Digitalisoitumisen myötä rajat toimialojen välillä hämärtyvät - esimerkiksi teleoperaattoreiden ja perinteisen median välinen työnjako muuttuu, kun operaattorit laajentavat tarjontaansa. Operaattoreiden uhan lisäksi perinteinen media on puristuksessa myös toisesta suunnasta, kun sosiaalisen ja sähköisen median kansainväliset jätit laajentavat palveluitaan. Kuten haastattelemamme johtaja media-alalta kuvaa, ”Google, Facebook ja LinkedIn ovat jo medioita, mutta pelaavat eri säännöillä. Perinteistä mediaa rajoittaa mm. Julkisen sanan neuvosto”.

Myös pankit ja vakuutusyhtiöt kaatavat perinteisen toimialan raja-aitoja. “Uudet tulolähteet löytyvät laajennetusta arvo-ketjusta: terveys, turvallisuus ja niin edelleen”, toteaa pankkialalla toimiva johtaja.

Digitaaliset ekosysteemit nousevatkin keskeiseksi teemaksi useilla toimialoilla. Tässä ekosysteemillä tarkoitetaan useampien toimialojen arvoketjuja, jotka yhdessä tuottavat loppuasiakkaalle tuotteen tai palvelun. Esimerkiksi operaattoreiden viihdepalveluiden kaltaisen digitaalisen palvelun tuottamisen takana ovat niin internetoperaattorin kuin sisällöntuotannon arvoketjut. Digitaalisten

ekosysteemien optimoinnissa arvoketjut tyypillisesti lyhenevät ja perinteiset jakelijan roolit pienenevät digitaalisten kanavien mahdollistaessa suoran yhteyden loppuasiakkaisiin. Esimerkiksi energian tuotannossa nähdään mahdolliseksi jopa etäoperoitavat voimalaitokset, jolloin sähkön jakelijan rooliksi jäisi vain sähkön myyminen ja jakelu laitostoimittajien operoidessa laitoksia palveluna. Vähittäismyynnissä keskeiseksi arvoketju-teemaksi on taas noussut tavaran-toimittajien ja ostajien yhdistäminen erilaisilla mahdollisilla tavoilla, ei ainoastaan omasta varastosta myymällä.

Digitaalisuus purkaa toimialoja, yhdistää niitä sekä synnyttää uusia. Se muuttaa myös arvoketjuja ja pakottaa toimijoita uusiin rooleihin. Digitalisoinnin menestystekijät löytyvät parhaiten asiakasprosessiin ja -kokemukseen keskittymällä sekä ekosysteemisuunnittelun kautta.

1. Uusia toimialoja syntyy,

nykyiset yhdistyvät ja muuttuvat

3. Asiakas- kohtaamiset muuttuvat

5. Työskentelytavat muuttuvat

2. Arvoketjut ja roolit

muuttuvat

4. Prosessien, datan ja

teknologian rooli muuttuu

7

“Olennaista on, mistä arvo syntyy asiakkaille. Tämä ei tapahdu enää yhden toimialan sisällä” Digitalisoinnista vastaava johtaja, pankki ja vakuutus

”Ekosysteemi on tärkeä. Useat kumppanit haluavat päästä käsiksi asiakaskantaamme. Ehkäpä täältä löytyy jotain uutta” Johtaja, vähittäiskauppa

7

8

Digitaalisuuden mahdollisuudet ovat merkittävät, mutta oikean roolin löytäminen ja siihen liittyvät investoinnit vaikeita

Accenturen digitaalisen liiketoiminnan viitekehys Näkemyksemme toimialojen nykytilanteesta ja kehityssuunnasta

Vähittäiskaupassa sekä pankki- ja vakuutusalalla fokuksessa on kasvu digitaalisista kanavista, kun taas prosessi- ja raskas teollisuus sekä julkinen puoli keskittyy kustannustehokkuuden lisäämiseen operaatioita digitalisoimalla. Useat toimialat Suomessa ottavat vasta ensiaskeleitaan digitaalisessa liiketoiminnassa, vaikka digitaalinen liiketoiminta voikin tuoda suurimmat muutokset liiketoimintaan.

Digitaalisuuden tuoma muutos näkyy eri tavoin eri toimialoilla. Ilmiö on nähtävissä sijoittamalla toimialakohtaiset näkemykset digitalisoitumisen merkityksestä (kasvu, kustannustehokkuus) Accenturen digi-taalisen liiketoiminnan viitekehykseen.

Digitaalisuus voi tuottaa hyötyä yrityksille ja organisaatioille kolmella keskeisellä tavalla: digitaalisten kanavien tuoman kasvun, operaatioiden digitalisoinnin tuoman tehokkuuden ja kokonaan uuden digitaalisen liiketoiminnan kautta.

Yritys voi hakea kasvua uusista asiakasryhmistä ja markkinoista ottamalla käyttöön digitaalisia kanavia nykyisten tuotteiden myynnissä. Ehkä merkittävin muutos myynnissä on kuitenkin perinteisen myynnin roolin muutos kuluttajien siirtäessä ostoprosessiaan yhä enemmän verkkoon, varsinkin tuotteiden valinnan ja vertailun osalta. Tämä luo haasteita nykyisen myyntiorganisaation kehittämiselle ja hämärtää entisestään rajaa markkinoinnin ja myynnin välillä. Pelkän liikevaihdon skaalaaminen kuitenkin säilyttää nykyisten tuotteiden kustannus- ja katerakenteen pitäen näin liikevoiton kasvattamisen mahdollisuudet rajallisina. Liikevoittoa

voidaan skaalata voimakkaammin kahdella muulla edellä mainitulla keinolla, eli joko kasvattamalla kustannustehokkuutta operaatioiden digitalisoinnin kautta, tai tuomalla markkinoille nykyistä korkeamman katteen tuotteita ja palveluita digitaalisen liiketoiminnan keinoin. Tutkimuksessa

ei noussut esille yhtään toimialaa joka tähtäisi ainoastaan digitaalisen kasvun tuomiin skaalaetuihin. Lähimpänä tätä oli elektroniikkatoimiala, jossa 91 %:lle digitaalisuudessa on kyse erittäin tärkeästä kasvun lähteestä ja 64 %:lle erittäin tärkeästä kustannustehokkuuden lisääjästä.

Kasv

u

Kustannustehokkuus

Digitaaliset kanavatDigitaalinen liiketoiminta

Operaatioiden digitalisointi

Vähittäis- kauppa

Pankki & vakuutus

Media

Eläke-vakuutus

Terveyden- huolto & julkiset palvelut

Elektroniikka

Kone- ja laite-valmistajat

Energia- ja prosessi- teollisuus

Telekommunikaatio

9

”Digitaalisuus tappaa myyntimiehen” Johtoryhmän jäsen, finanssitoimiala

”Murros tulee olemaan valtava, paljon isompi kuin keskiverroin oletetaan. Tarkoittaa toimintatapojen muutosta kaikilla tasoilla: ei vain digitaalisia kanavia, vaan kaikki prosessit ja tuotteet.” CIO, vakuutus

9

10

Operaatioiden digitalisointiin puolestaan keskittyvät tutkimuksen perusteella erityisesti perinteiset toimialat: eläkevakuutus; kone- ja laitevalmistus sekä energia- ja prosessiteollisuus. Esimerkiksi eläkevakuutuksessa 89 % vastaajista piti digitaalisuutta erittäin tärkeänä kustannustehokkuuden ajurina, mutta vain 44 % erittäin tärkeänä kasvun lähteenä. Vastaavasti energia- ja prosessiteollisuudessa 60 % vastaajista näki digitaalisuuden erittäin tärkeänä kustannustehokkuudessa, ja 40 % erittäin tärkeänä kasvun lähteenä.

Operaatioiden digitalisointi onkin kehittynyt viime vuosina vahvasti. Esimerkiksi Wärtsilällä on jo tällä hetkellä kyvykkyys kerätä valtavasti sensoripohjaista tietoa laivojen moottoreista etäseurantana ja auttaa kerätyn tiedon perusteella asiakkaita optimoimaan moottorien käyttöä, polttoaineen kulutusta ja päästöjä. Seuraavana haasteena on datan hyödyntäminen laajemmassa mittakaavassa ja oikeiden kaupallisten palvelukonseptien ja liiketoimintamallien löytäminen. Michelin Solutions muuttaa renkaiden myymisen businessmallia kohti digitaalisia ratkaisuita, tarjoten mm. digitaalisilla teknologioilla tuettuja renkaidenhallinnan, ajoneuvojen tuottavuuden parantamisen sekä polttoainetehokkuuden lisäämisen palveluita. GE Aviation ja Accenture ovat perustaneet yhdessä yhteisyrityksen nimeltä Taleris, joka keskittyy reaaliaikaiseen analytiikkaan lentokoneiden suihkumoottorien toiminnasta mahdollistaen näin lentojen sekä huollon optimoimisen.

Esimerkkejä digitaalisista liiketoimintamalleista:• Digitaalinen yhdistäjä suorittaa

vähittäismyyntiä ilman omia varastoja Amazonin (”buy new & used”) tai Barnes & Noblen tavoin

• Digitaalinen välittäjä luo markkinapaikan ostajien ja myyjien tapaamiselle kuten eBay tai DealDash

• Digitaalisen informaation jalostaja tuotteistaa asiakasinformaatiota ja mahdollistaa tämän käytön myös muiden kuin informaation kerääjän toimesta. Esim. Barclays-pankki on parhaillaan käynnistämässä jalostetun asiakasdatan myymistä muille yrityksille

• Tilauspohjainen digitaalinen liiketoiminta perustuu jatkuviin tuloihin toistuvista tuotetilauksista, verkosta tilattavien Nespresson kahvikapselien tavoin

Suurin hyöty digitaalisuudesta saavutetaan kuitenkin viitekehyksen oikeassa yläkulmassa, digitaalista liiketoimintaa kehitettäessä. Tällöin kyseessä on uusien digitaalisten tuotteiden ja palveluiden markkinoille tuominen sekä yritysten ansaintamallien muuttaminen. Perinteisistä toimialoista digitaalisen liiketoiminnan kehittämisessä pisimmällä ovat tutkimuksen perusteella telekommunikaatio ja media.

Esimerkkeinä potentiaalisista digitaalisen ympäristön liiketoimintamalleista vähittäismyyjille ovat esimerkiksi ’yhdistäjänä’ toimiminen Amazonin tavoin tai ’välittäjänä’ toimiminen DealDashin tai eBayn tavoin. Vähittäismyyjien lisäksi mediayrityksille keskeiseksi mahdollisuudeksi nousee asiakasdatan ympärille keskittyvä liiketoiminta eli ’informaation jalostajana’ toimiminen. Vakuutusyritysten liiketoiminnan keskiössä on taas riskien arviointi ja tuotteiden rakentaminen riskiarviomallien ympärille, johon esimerkiksi autoihin yhä kiinteämmin integroituvat sensorit ja gps-paikantimet tuovat aivan uusia mahdollisuuksia. Kuluttajan mukana kulkee jatkuvasti suurempi määrä sijainti-, kiihtyvyys- ja lämpötilatietoa kerääviä laitteita sekä auton ajomäärään ja –tapaan liittyvää tietoa, jolloin myös näiden ympärille on mahdollista luoda täysin uudenlaisia vakuutustuotteita.

Mitä lähempänä kuluttajaa toimiala on, sitä nopeampi ja vahvempi on digitaalisuuden vaikutus. Toisena digitalisaation merkitykseen vaikuttavana tekijänä on toimialan nykyisten tuotteiden ja palveluiden digitalisoitavuus.

”Digitaalisen liiketoiminnan” alueelle sijoittuvia toimialoja yhdistävät korkea teknologia, mahdollisuus nykyisten palveluiden korvaamiseen verkon ja mobiilin kautta toimitettavilla palveluilla, sekä digitalisoitavat transaktiot. Toimialoista keskeisimmin nämä mahdollisuudet näkyvät pankkitoimialalla ja vähittäiskaupassa. Raskaassa ja prosessiteollisuudessa tuotteet ovat fyysisiä, eikä niitä ole mahdollista korvata digitaalisesti. Näillä toimialoilla digitalisointi realisoituu enemmänkin uusissa palveluissa, nykyisten palveluiden parantamisessa ja operaatioiden tehokkuuden kehittämisessä.

10

Digitalisoitumisen fokus on siirtymässä kustannustehokkuudesta kasvuunSuomalaisissa yrityksissä digitalisoinnin fokus on tällä hetkellä enemmän kustannustehokkuudessa kuin kasvussa. 3 vuoden päähän katsottaessa kasvun merkitys alkaa kuitenkin hitaasti

korostua. Mielenkiintoisena tuloksena suomalaiset yritykset uskovat digitaalisuuden merkityksen vähenevän kustannustehokkuudessa. Tämä on yllättävää, sillä kilpailutilanne tuskin

mahdollistaa suomalaisten yritysten juoksuvauhdin hidastamista. Kasvun sitä vastoin odotetaan nousevan agendalle entistäkin vahvemmin kolmen vuoden päästä.

11

Missä alla esitetyistä osa-alueista organisaationne hyödyntää digitaalisuutta 3 vuoden päästä enemmän kuin nyt? (% vastaajista)

”On haettu ensin tehokkuuutta ja sitten myynnin kasvua sekä asiakaspalvelun tehokkuutta. Huoltomiesten lisämyynti tärkeää tulevaisuudessa” Johtaja, raskas teollisuus

11

Kustannustehokkuus

Kasvu

Sisäiset operaatiot -9%

Tuotteet ja palvelut -8%

Tuotteet ja palvelut 3%

Myynti, markkinointi & kommunikaatio -12%

Myynti, markkinointi & kommunikaatio 2%

Asiakaspalvelu -6%

Asiakaspalvelu 4%

12

Seuraavaksi maailmaa muuttaa big data ja analytiikkaDigitaalista maailmankarttaa voimakkaimmin muovaavat teknologiat kiteytyvät lyhenteeseen SMAC – Sosiaalinen media, Mobiiliteknologia, Analytiikka ja Cloud (pilvipalvelut). Näistä mobiiliteknologia on trendeistä kypsin ja valtaosa yrityksistä kertoo sen vaikutuksen olevan jo nähtävissä. Big datan ja analytiikan läpimurron uskotaan taas tapahtuvan seuraavan kolmen vuoden aikana. Sekä pilvipalveluiden että sosiaalisen median kohdalla toimialojen tulokset taas jakaantuvat. Jotkut toimialat näkevät 100% vaikutuksen näistä teknologioista jo nyt, kun taas osa vastaajista ei usko pilvipalveluiden ja sosiaalisen median tulevan vaikuttamaan heidän toimialaansa lainkaan.

Tutkimustulosten perusteella mobiiliteknologia on edennyt pisimmälle neljästä suuresta digitaalisesta teknologiatrendistä. Kaikista vastaajista 75% katsoi mobiiliteknologian jo

vaikuttaneen liiketoimintaansa loppujen odottaessa murrosta seuraavien kolmen vuoden aikana. Yrityksen laajuisen mobiiliviestinnän ohella esimerkiksi kenttähuoltoon kehitetyt etätuki- ja

huoltotapahtumanhallintapalvelut sekä vähittäismyynnin mobiiliteknologiat tuovat tulevaisuudessa entistäkin merkittävämpiä kustannussäästöjä operaatioiden digitalisoinnissa.

Mobiiliteknologia kypsin teknologiatrendeistä

Big data ja analytiikka vasta lyömässä itseään läpi Big data terminä ja trendinä on jo yli 15 vuotta vanha, mutta sen tuomat mahdollisuudet ovat kuitenkin suuria. Se kuvastaa myös laajemmin digitaalisuuden tilannetta suomalaisissa yrityksissä: kaikkien mielestä se on tärkeää mutta harva tietää vielä miten hyödyntää sitä. Tärkeintä ei tietenkään ole itse tiedon määrä, vaan se miten oikeiden kysymysten

ja analytiikan kautta päästään ’mitä’ ja ’miksi’ kysymyksistä yhä nopeammin ”mitä sitten” vastauksiin.

Digitaalisista teknologiatrendeistä big data ja analytiikka vaikuttaa tällä hetkellä toimialoihin keskimääräisesti vähiten. Kuitenkin tulokset osoittavat, että sellaisten yritysten osuus, joille

analytiikalla on merkitystä, nousee seuraavien kolmen vuoden aikana nykyisestä 44 prosentista peräti 84 prosenttiin.

Pisimmällä analytiikan hyödyntämisessä ovat kuluttajia lähellä olevat toimialat sekä kone- ja laitevalmistajat. Näillä toimialoilla yli 60% vastaajista sanoo

13

Milloin odotatte seuraavien teknologiatrendien vaikuttavan liiketoimintaanne?

13

%

100

100

100

75 25

56 44

63 25 13

40 60

71 25 4

89 11

Mobiiliteknologia

Media

Telekommunikaatio

Elektroniikka

Vähittäiskauppa

Pankki & vakuutus

Eläkevakuutus

Terveydenhuolto & julkiset palvelut

Kone- ja laitevalmistajat

Energia- ja prosessiteollisuus

Vaikutus on jo nähtävissä

Yli 3 vuoden kuluttua

3 vuoden sisällä

Ei vaikutusta

14

Big data ja analytiikka

Media

Telekommunikaatio

Elektroniikka

Vähittäiskauppa

Pankki & vakuutus

Eläkevakuutus

Terveydenhuolto & julkiset palvelut

Kone- ja laitevalmistajat

Energia- ja prosessiteollisuus

%

71 29

50 50

82 18

67 25 8

44 44 11

13 63 25

10 70 20

58 25 8 8

33 48 15 4

Vaikutus on jo nähtävissä

Yli 3 vuoden kuluttua

3 vuoden sisällä

Ei vaikutusta

Pilvipalveluiden vaikutuksissa suuria eroja

big datan ja analytiikan vaikutuksen olevan jo nähtävissä. Kuten haastateltu teknologiayrityksen johtaja toteaa, ”Big data ja analytiikka ovat tulossa todella vauhdilla, mutta niiden hyödyntäminen ei ole vielä yhtä vahvaa kuin muiden teknologioiden”. Erään finanssitoimialan johtajan mielestä taas ”Analytiikka on

kipupiste, josta puuttuu selkeä visio ja pragmaattinen lähestyminen.”

Energia- ja prosessiteollisuudessa sekä julkisella sektorilla big datan ja analytiikan hyödyntäminen on vasta alussa. Molemmilla toimialoilla vain noin 10% vastaajista kokee vaikutuksen olevan jo nähtävissä. ”Otamme

analytiikassa tällä hetkellä vain haparoivia askeleita mahdollisuuksiin nähden,” toteaa eräs julkisen sektorin organisaatioiden johtajista. Energiateollisuuden edustaja taas näkee Suomen olevan jopa kehityksen kärjessä joissakin analytiikkaan liittyvissä sovelluksissa, kuten esimerkiksi sähkön kulutuksen tuntimittauksen hyödyntämisessä.

Pilvipalveluiden hyödyntäminen etenee vauhdilla läpi toimialojen, ja markkinoinnin, myynnin ja asiakaspalvelun toiminnallisuuksien siirtyminen pilveen on jo monilla toimialoilla tapahtunut.

Toisaalta pilvipalvelut ovat ainoa neljästä suuresta teknologiasta, jossa jopa viidellä

toimialalla osa vastaajista näkee, ettei teknologialla tule olemaan vaikutusta heidän toimialaansa. Suurinta epävarmuus pilvipalveluita kohtaan on pankki- ja vakuutustoimialalla, jossa osa vastaajista ei usko pilvipalveluiden vaikuttavan toimialaan lainkaan. ”Regulaatio asettaa raamit. Vaikka [pilvipalveluiden

käyttöönotolle] olisi selkeä business case, täytyy huomioida viranomainen ja kompromissit tehokkuuden, kasvun ja regulaation välillä”, toteaa erään pankin johtoryhmän jäsen.

Milloin odotatte seuraavien teknologiatrendien vaikuttavan liiketoimintaanne?

”Cloud” palvelualustat markkinoinnissa, myynnissä ja asiakaspalvelussa

Media

Telekommunikaatio

Elektroniikka

Vähittäiskauppa

Pankki & vakuutus

Eläkevakuutus

Terveydenhuolto & julkiset palvelut

Kone- ja laitevalmistajat

Energia- ja prosessiteollisuus

Vaikutus on jo nähtävissä

Yli 3 vuoden kuluttua

3 vuoden sisällä

Ei vaikutusta

%

71 29

100

100

58 33 8

63 21

40

8 8

10

30 37

25

38

19

13

15

13

66

50

50

50

151515

“Reaaliaikainen seuranta ja ennakoiva analytiikka auttavat tunnistamaan rikkoutumiselle alttiita osia ja laitteita.” Johtaja, laitevalmistus

16

”Sosiaalinen media on tällä hetkellä hyödyntämättä.” Johtaja, vakuutus

”Olemme alkuvaiheessa sosiaalisen median hyödyntämisessä, mutta seuraamme tilannetta.” Johtaja, laitevalmistus

16

17

%

71 29

100

100

78 1111

60 20 20

42 21 17

6

21

13

64 29

17 17

44

858

69 13

Sosiaalinen media

Media

Telekommunikaatio

Elektroniikka

Vähittäiskauppa

Pankki & vakuutus

Eläkevakuutus

Terveydenhuolto & julkiset palvelut

Kone- ja laitevalmistajat

Energia- ja prosessiteollisuus

Vaikutus on jo nähtävissä

Yli 3 vuoden kuluttua

3 vuoden sisällä

Ei vaikutusta

Sosiaalisen median mahdollisuuksia ei tunneta Pilvipalveluiden ohella toimialoilla on merkittäviä näkemyseroja myös sosiaalisen median vaikutusnopeudesta. Yhtenä ääripäänä elektroniikkatoimialalla sosiaalisen median vaikutus on täysin läsnä jo nyt, toisaalta taas esimerkiksi kone- ja laitevalmistuksessa jopa 21% vastaajista on sitä mieltä ettei sosiaalinen media tule vaikuttamaan lainkaan heidän liiketoimintaansa. Haastatteluiden perusteella sosiaalinen media tarkoittaa

myös yllättävän monessa organisaatiossa edelleen vain Facebookia.

Yhteenvetona voidaan todeta sosiaalisen median hyödyntämisen edistyvän, mutta sovellusten olevan edelleen yksinkertaisella tasolla. Accenture uskoo sosiaalisen median hyödyntämisestä syntyvän merkittävää lisäarvoa jo lähivuosina esimerkiksi sosiaalisen CRM:n ja rekrytoinnin kautta.

”Sosiaalinen media on tällä hetkellä hyödyntämättä.” Johtaja, vakuutus

Milloin odotatte seuraavien teknologiatrendien vaikuttavan liiketoimintaanne?

Kuluttajatoimialojen lisäksi myös B2B-toimialoilla on potentiaalia sosiaalisen median hyödyntämiseen. Esimerkiksi jaettu ongelmanratkaisu mahdollistaa jo nyt laitteen vikatilanteesta otetun kuvan ja virhelokien jakamisen tehtaiden asentajien kesken välittömän teknisen vertaistuen saamiseksi.

18

Digitaalisuus on hyvä renki, mutta huono isäntä

Organisaatiolla on oltava näkemys, miten digitaalinen murros vaikuttaa omaan toimintaan

Digitaalisesta murroksesta selviäminen vaatii vahvan näkemyksen siitä, miten digitaalisuus vaikuttaa oman organisaation toimintaan. Suurimpia haasteita kehittämisessä ovat taloudelliset rajoitteet, digitaalisuuden hajautunut ja epäselvä omistajuus sekä tarvittavien taitojen puute. Suurin osa yrityksistä ja organisaatioista suunnittelee investoivansa digitaalisten kyvykkyyksien kehittämiseen panostamalla teknologiaan, ulkopuolisiin asiantuntijoihin sekä kouluttamiseen.

Suomalaiset yritykset olivat edelläkävijöitä teknologian hyödyntämisessä vuosi-tuhannen vaihteessa, mutta nyt olemme selvästi jääneet jälkeen. Paikallinen ja pohjoismainen kilpailu ei luo painetta tälle uudistumiselle, mutta haastajat tulevat jo sekä maantieteellisten että toimialarajojen ulkopuolelta. Kuten eräs telekommunikaatioalan johtaja kuvaa, Suomella ei ole varaa jäädä apukouluun, eikä yrityksillä ole varaa verrata itseään vain toimialan sisällä.

Digitaaliseen toimialamurrokseen vastaamisessa on kolme vaihtoehtoa:

1. Toimia edelläkävijänä ja ajaa toimialan muutosta ensimmäisten joukossa

2. Mukautua toimialan muutokseen nopeana seuraajana

3. Jäädä seuraamaan muutosta, odottaen oikeaa hetkeä toimia

Kaikilla vaihtoehdoilla on vahvuutensa ja heikkoutensa, ja ne on mukautettava yrityksen strategiaan ja riskinottokykyyn. Kaikissa tilanteissa on kuitenkin kyettävä toimimaan tarpeen vaatiessa nopeasti. Edelläkävijänä oleminen vaatii riskinottokykyä ja valmiutta toimia tehokkaasti myös vastoinkäymisten kohdalla. Esimerkiksi Danske Bank on ollut edelläkävijänä pankkiliiketoiminnan digitalisoimisessa ja edennyt tehokkaasti valitsemallaan tiellä, vaikka digitalisointi onkin alkuvaiheessa aiheuttanut asiakaspoistumaa ja saanut myös negatiivista huomiota julkisuudessa.

Digitaalisuus heikentää kansallisia ja toimialojen välisiä raja-aitoja, ja monella alalla suomalaiset yritykset altistuvat kansainväliselle kilpailulle myös

kotimaan markkinoilla. Tutkimuksemme perusteella monet yritykset myös hakevat esikuvansa ulkomailta, mutta ulkomaisen kilpailun uhkaa ei usein tunneta riittävän hyvin. Esimerkiksi suomalaiset metallialan yritykset eivät vielä tunne riittävän hyvin globaalia, erityisesti Kiinasta digitaalisia kanavia pitkin tulevaa kilpailua. Vaarana on jäädä jälkeen kehittyvien markkinoiden toimijoista, jotka laajentavat toimintaansa nopeasti digitaalisisten kanavien avulla.

19

Ensimmäisenä eteneminen vaatii uskoa visioon

Suomessa Danske Bank on ollut edelläkävijä toiminnan siirtämisessä digitaalisiin kanaviin. Pankki on viime vuosina panostanut merkittävästi verkko-, mobiili- ja tablet-palveluiden kehittämiseen, tavoitteena erityisesti kannattavuuden parantaminen automaation ja digitaalisten palvelujen kasvattamisella sekä konttoriverkoston lakkauttamisella.

Digitalisoinnin avulla on saatu tehtyä merkittävä muutos pankin toimintaan. Verkoston alun perin noin 100 konttorista on tällä hetkellä jäljellä enää 62, eikä pankki aio enää avata uusia konttoreita. Kassapalveluiden määrä konttorissa on vähentynyt yli 40 % ja mobiilipankin kirjautumisten määrä on kasvanut yli 100 % vuonna 2013. Paikoin jo 50 % asiakastapaamisista hoidetaan verkkotapaamisina.

Moni asiakas on kuitenkin vaihtanut pankkia muutosten takia. Pelkästään huhtikuusta marraskuuhun 2013 noin 3000 asiakasta on jättänyt Danske Bankin. Valittu strategia on ehkä oikean suuntainen, mutta nähtäväksi jää onko eteneminen ollut liian nopeaa.

On osattava katsoa toimialarajojen yli ja Suomen rajojen ulkopuolelle

Suomalaiset metallialan yritykset pitävät digitaalisuutta tapana suojautua Kiinan ja Aasian kilpailulta. Usein johtaviksi yrityksiksi mainitaan toiset suomalaiset ja pohjoismaiset yritykset, eikä erityisesti kiinalaisten yritysten verkkokauppaosaamista tunneta kunnolla. Kuitenkin esimerkiksi Baosteelin, maailman toiseksi suurimman teräksen valmistajan, myynnistä ja asiakaspalvelusta valtaosa tapahtuu digitaalisesti jo nyt. 10 vuotta sitten voimassa oli uskomus, ettei Kiinasta tulla tuomaan metallia Eurooppaan, nyt taas vallalla on uskomus etteivät digitaaliset kanavat tule olemaan merkittäviä tulonlähteitä lähitulevaisuudessa. On olemassa riski, että länsimaiset toimijat jäävät digitaalisuudessa kehittyvien markkinoiden toimijoista jälkeen.

19

2020

Digitalisoitumista rajoittavat osaaminen ja epäselvä omistajuus

Yritykset ovat valmiita panostamaan digitaalisten kyvykkyyksien kehittämiseen

Digitaalisten toimintamallien vieminen sanoista tekoihin on vaikeaa. Vain 1% tutkimuksen vastaajista katsoo, että heidän yrityksensä investoi digitaalisuuden kehittämiseen ilman esteitä. Suurimmiksi haasteiksi nousivat taloudelliset rajoitteet, digitaalisuuden hajautunut ja epäselvä omistajuus sekä tarvittavien taitojen puute. Puhtaasti tekniset rajoitteet nousivat esille lähinnä edelläkävijöiden kuten mediayritysten kommenteissa.

Ylimmällä johdolla, keskijohdolla ja asiantuntijoilla on erilaiset näkemykset

Suurin osa tutkimukseen osallistuneista yrityksistä ja organisaatioista investoi digitaalisten kyvykkyyksien kehittämiseen panostamalla teknologiaan, ulkopuolisiin asiantuntijoihin sekä oman henkilökunnan kouluttamiseen.

Vastaajista kaikki asiantuntijat, keskijohdon edustajat ja lähes kaikki ylimmästä johdosta kertoivat yrityksensä investoivan digitaalisten kyvykkyyksien

siitä, kuinka digitaalisuutta pitäisi kehittää. Ylin johto näkee vähemmän esteitä kehitykselle kuin alemmat organisaatiotasot. Lisäksi, vain teknologiarajoitteissa ylin johto näki enemmän haasteita kuin muut ryhmät. Keskijohto ja asiantuntijat puolestaan näkevät ongelmien liittyvän enemmän johtamiseen ja organisaatioon itseensä.

Vain 4% ylimmästä johdosta katsoo johdon sitoutumisen puutteen vaikeuttavan digitaalisten kyvykkyyksien kehittämistä, kun taas asiantuntijoista 25% pitää ylimmän johdon sitoutumista

kehittämiseen. Yritykset olivat valmiita panostamaan erityisesti sekä teknologiaan, ulkoisiin asiantuntijoihin että nykyisen henkilökunnan uudelleenkoulutukseen. Valmius palkata digitaalista osaamista suoraan omaan organisaatioon oli muita toimenpiteitä pienempi.

Näkemykset kehittämistoimenpiteistä erosivat kuitenkin eri henkilöstöryhmien välillä. Asiantuntijat pitivät nykyisen

puutteellisena. Samalla asiantuntijat ja keskijohto ovat sitä mieltä, että digitaalisuuden hajautunut omistajuus organisaation sisällä on merkittävin este kehitykselle. Tämä osoittaa että ylimmän johdon periaatteellinen sitoutuminen ei välttämättä aina merkitse konkreettista tukea, eivätkä toisaalta toteutuksen käytännön ongelmat näy johdolle saakka.

henkilökunnan uudelleenkoulutusta merkittävimpänä toimenpiteenä, ylin johto ja keskijohto puolestaan keskittäisivät investointeja teknologiaan. Tulosten perusteella voidaan myös todeta, että johdolla on suunnitelmia palkata lisää digitaalista osaamista, mutta suunnitelmat eivät näy asiantuntijoille.

21

Suurimmat haasteet digitaalisuuden kehittämiselle

Keskeiset investoinnit digitaalisten kyvykkyyksien kehittämiseksi

Kustannus- ja budjettihaasteet

50%

25%

63%

25%

50%

0%

63%

50%

57%

42%

43%

4%

36%

2%

38%

21%

58%

38%

55%

11%

43%

0%

58%

28%

Tekniset rajoitteet

Digitaalisuuden hajautunut omistajuus

Huoli tietoturvasta

Digitaalisten taitojen puute

Ylimmän johdon sitoutumisen puute

Ymmärryksen puute digitaalisuuden hyödyistä

Ei mikään, panostamme digitaalisuuteen ilman esteitä

Asiantuntija Muu johto Ylin johto

75%89%

75%88%

48%60%

13%

57%57%

0% 2%0%

63%

79%74%

Investoimme digitaali-

teknologiaan

Kehitämme yhteistyötä

digitaalisuuden erikoisosaajien

kanssa

Investoimme nykyisen

henkilökunnan uudelleen-

koulutukseen

Palkkaamme digitaalista osaamista

organisaatioon

Ei mitään

Asiantuntija Muu johto Ylin johto

”Ylimmän johdon puheet eivät käänny teoiksi. Ymmärretään hyödyt, ylin johto ainakin jossain määrin sitoutunut, mutta suuri kustannus/budjettifokus vie terän sitoutumiselta.” Johtaja, vakuutus

22

Yhteenveto ja suunta eteenpäinDigitaalisuus on keskeinen kehityskohde jokaiselle yritykselle ja julkiselle organisaatiolle. Oman toiminnan digitalisointi vaatii strategisen näkemyksen joka kattaa niin tuotteet, operaatiot, kanavat kuin prosessitkin. Myös ekosysteemin kehittämistä on harkittava ja nykyiset ansaintamallit kyseenalaistettava.

Haastateltujen johtajien mielestä digitaalisuus on yksi tärkeimmistä kehityskohteista kilpailuun ja asiakkaiden odotuksiin vastaamisessa. Mitä siis digitaalisuuden kehittämisessä tulee huomioida ja kuinka kehitys pitäisi toteuttaa?

Ensinnäkin yrityksen tai organisaation näkemyksen toiminnan digitalisoinnista tulee olla riittävän strateginen. Jokaisen

yrityksen ja organisaation täytyy löytää juuri sille oikea polku kanavien digitoinnin, operaatioiden digitalisoinnin ja digitaalisen liiketoiminnan kehittämisen tasapainossa. Toiseksi muutos vaatii kehittämistä niin tuotteissa, palveluissa, kanavissa kuin prosesseissakin. Yhä useammalle yritykselle tärkein strateginen kysymys tulee olemaan oman paikan löytäminen digitaalisessa ekosysteemissä ja arvoketjuissa. Tässä yhteydessä myös ansaintamalleja joudutaan arvioimaan uudelleen.

Parhaaksi toteutustavaksi digitaalisten innovaatioiden edistämisessä on osoittautunut selkeään digitaaliseen visioon perustuva ideoiden välitön testaaminen ja näin saavutetut nopeat onnistumiset tai epäonnistumiset. Nopeuden lisäämiseksi useat yritykset

ovatkin käynnistäneet prototyyppejä luovia ”digitaalisia innovaatiohautomoita” ja tuoneet ideoiden testaamisen jopa asiakkaille täysin näkyväksi, keskelle myyntiä tai asiakaspalvelua.

Suomalaisten yritysten digitaalinen murros etenee jo täydellä vauhdilla. Kaikilla toimialoilla on jaossa merkittävä määrä asiakkaita, markkinaosuuksia sekä euroja niin liikevaihdon kuin kustannussäästöjenkin osalta. Innovatiivisimmat yritykset ja organisaatiot, jotka ovat rohkeasti testaamassa ja tuotteistamassa uusia vaihtoehtoja, tulevat saamaan tästä murroksesta suurimman hyödyn.

Onko sinun yrityksesi tai organisaatiosi digitaalisen murroksen voittajien joukossa?

22

23

Keskeisiä kysymyksiä liiketoiminnan digitaalisuuden kehittämisessä:

1. Kuka on vastuussa digitaalisuuden kehittämisestä ja hyödyntämisestä?

2. Millaista kilpailua kohtaamme toimialamme ulkopuolelta ja miten siihen tulisi vastata?

3. Mitä voisimme oppia muilta toimialoilta?

4. Millaista digistrategiaa noudatamme: hyökkäävää, puolustavaa vai seuraavaa?

5. Kykenemmekö tuottamaan asiakaslähtöisiä digitaalisia tuotteita ja palveluita? Mitä ’siiloja’ meidän pitäisi rikkoa?

AccentureAccenture on globaali liikkeenjohdon konsultoinnin, tietotekniikan ja ulkoistamisen palveluyritys. Accenture yhdistää vankan kokemuksen, kattavan toimialojen ja liiketoiminta-alueiden osaamisen sekä tutkimustiedon maailman johtavista yrityksistä. Accenture työskentelee yhdessä yritysten tai julkisen sektorin organisaatioiden kanssa tavoitteenaan auttaa näitä menestymään pitkäjänteisesti. Accenturen liikevaihto oli 31.8.2013 päättyneenä tilivuotena 28,6 miljardia dollaria. Yrityksen palveluksessa työskentelee noin 275 000 ammattilaista, jotka palvelevat asiakkaita yli 120 maassa. www.accenture.com.

Matti Kurvinen Johtaja, operaatioiden kehittäminen matti.kurvinen@accenture.com

Jani Kelloniemi Johtaja, strategiakonsultointi jani.kelloniemi@accenture.com

Kari Kaario Johtaja, myynnin, markkinoinnin ja asiakaspalvelun kehittäminen kari.kaario@accenture.com

Jesse Riekki Johtava konsultti, kasvustrategiat ja digitaalinen strategia jesse.j.riekki@accenture.com

Copyright © 2014 Accenture All rights reserved.

Accenture, its Signature, and High Performance Delivered are trademarks of Accenture.