2 | 2012

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET | SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

Hylätystämuusikkounelmastatuli sittenkin totta

TwiTTerLehtori twiittasi itsensä Top 50 -listalle

SoSiaalinen media osaksi yritysten rekrytointiviestintääWe want to work – Right now!

UUSinTaTenTTi radioaalloilla

TUlevaiSUUSkäSikirjaMillainen osaaminen tekee Satakunnasta ainutlaatuisen?

2 | AGORA 2/2012

SATAKUNNAN AmmATTIKORKEAKOUlUN OSAAmISUUTISETSATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

JUlKAISIJA pUBlISHERSatakunnan ammattikorkeakouluSatakunta University of Applied Sciences

Tiedepuisto 3, 28600 poripuh./tel. + 358 (0) 2 620 3000fax + 358 (0) 2 620 3030

pääTOImITTAJA EDITOR IN CHIEFHanna Valtokivi

TOImITTAJAT EDITORSmarika EloEeva-liisa Vallin

Käännökset TRANSlATIONS Jarmo Nousiainen

UlKOASU & TAITTO lAyOUTlinda Kuparinen / Vida Design Oy

KANNEN KUVA COVER pHOTOVeera Korhonen

pAINOpAIKKA pRINTEuraprint

pAINOS CIRCUlATION4 000 kpl

SäHKöpOSTIT EmAIletunimi.sukunimi@samk.fi firstname.surname@samk.fi

SEURAAVA AGORA IlmESTyyFOllOWING AGORA WIll BEpUBlISHEDlokakuussa/in October 2012www.samk.fi

OSOITTEENmUUTOKSET, lEHTITIlAUKSET, pAlAUTTEET CHANGES OF ADDRESS, SUBSCRIpTIONS, FEEDBACK:agora@samk.fi

ISSN-l 1456-114XISSN 1456-114X (painettu)ISSN 2242-2528 (verkkolehti)

pääTOImITTAJAHanna Valtokivi

5

pää

KIR

JOIT

US

Hanna kirjoittaa

viestintäpäällikön

näkökulmasta

SAmKin ajankohtai-

sia kuulumisia.

Hän on kissaihmi-

nen, joka harrastaa

taiteita ja astanga-

joogaa.

Keväällä on jälleen saatu tutkimustuloksia

koulutuksen kiinnostavuuteen ja opiskelu-

paikan valintaan liittyvistä asioista. Tutki-

muksensa ovat julkaisseet muun muassa

Taloustutkimus Oy ja T-media, jotka ovat sel-

vittäneet nuorten mielipiteitä korkeakouluista.

Niistä muutamia nostoja ammattikorkeakou-

lujen näkökulmasta.

Valtakunnallisesti tarkasteltuna kiinnostus

sosiaali- ja terveysalan koulutukseen jatkuu

edelleen vahvana. Se on syrjäyttänyt pitkäai-

kaisen suosikin, humanistisen/kasvatusalan.

Myös kiinnostus liiketalouteen ja hallintoon

on nousussa.

SAMKin omat hakutulokset viime keväältä ker-

tovat samaa. Eniten hakijoita aloituspaikkaan

nähden riitti fysioterapian, hoitotyön ja sosiaa-

lialan koulutusohjelmiin. Edellisvuoteen verrat-

tuna suosiotaan kasvattivat eniten liiketalou-

den ja kansainvälisen kaupan koulutukset.

Taloustutkimus selvitti, että koulutusalan valin-

taan vaikuttaa eniten mahdollisuus mielenkiin-

toiseen työhön, seuraavalla sijalla ovat kou-

lutusalan hyvä asema työmarkkinoilla ja oma

kiinnostus. Noin puolelle nuorista merkitystä

on myös kaverien suosittelulla ja sillä, että

opinahjo sijaitsee lähellä kotipaikkakuntaa.

Koulutusta koskevan tiedon etsiminen verkon

eri palveluista on muuttunut ratkaisevasti.

Tietoa haetaan nyt koulutusalalähtöisesti, ei

oppilaitosten kotisivuilta käsin. Keskiön muo-

dostavat hakukoneet. Merkittävään asemaan

ovat myös nousseet internetin yleiset koulu-

tusaiheiset sivustot, joista on tullut media-

mainonnan uutta bisnestä.

Kaverit ovat tärkeitä koulutukseen liittyviä

tietolähteitä ja samalla merkittäviä suositte-

lijoita. Opettajien ja opinto-ohjaajien suosit-

teluvoima ei ole yhtä tehokasta, mutta heitä

kuitenkin käytetään mielellään tietolähteenä.

Mistä nuoret tykkäävät vähiten? Taloustut-

kimuksen mukaan tiedotusvälineet, Face-

book-sivustot, opiskelublogit, puhelinsoitot

ja oppilaitosten omat nettisivut ovat enää

marginaali-ilmiötä opiskelupaikkaan liittyvän

tiedon hankinnassa.

Siispä hakukoneille. Kun kaikki huutavat kil-

paa yhä kovempaa näkyäkseen hakutulok-

sissa, ollaan taas uuden edessä. Olisiko se

suosittelun ja läsnäolon voima?

nettiSiVut, opiSkeluBloGit Ja FaCeBook: ei tYkkÄÄ!

TUTKImUKSET: Korkeakoulujen imagotutkimus 2012, Taloustutkimus Oy. Suuren lukiolaistutkimuksen laaja pääraportti 2012. Suosituimmat opiskelupaikat, toimi-alat ja ammatit, T-media.

AGORA 2/2012 | 3

1110

2/12

Pääkirjoitus | Editorial

Sisältö | Index

KOLUMNI toimitusjohtaja Juha Kämäri

REPORTAASI Hylätystä muusikkounelmasta

tuli sittenkin totta

PERSOONA Lehtori twiittasi itsensä

top 50 -listalle | Secretary-General of the

Student Union featured in a TV music show

Sosiaalinen media osaksi yritysten

rekrytointiviestintää | We want to work

– right now

KOLUMNI Opinnäytetyö toimii oikeasti!

NäKöKULMA Ulkomaalaisena SAMKissa

Suomen kielen oppimisesta tuli haaste

Puhemies sukkuloi kahden maan välillä

Uusintatentti Radioaalloilla

| Resit exam can be part of a radio programme

Millainen osaaminen tekee Satakunnasta

ainutlaatuisen

| Adult education strategy applies to the entire

Satakunta region

Uutisia | News

12131416171820

22

2345

8

10

13

18

16

20

4 | AGORA 2/2012

TOImITUSJOHTAJAJuha Kämäri

KO

lUm

NI Juha on Satakunnan

ammattikorkeakoulu Oy:n toi-

mitusjohtaja päätöksenteon,

valintojen ja ratkaisujen polt-

topisteessä. Hän on merelli-

sen elämän ja purjehduksen

ystävä, joka on navigoinut

perheensä Raumalle.

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

(TKI) ei aina ole kuulunut ammattikorkeakoulu-

jen tehtäviin. Suuri osa nykyisistä opettajista on

tullut ammattikorkeakouluun opettamaan eikä

tutkimaan ja kehittämään. On myönnettävä, et-

tei ammattikorkeakoululaitos ole suinkaan yhte-

näisenä rintamana kehittämässä TKI-toimintaa.

Kehittäminen on kuitenkin jatkossa elinehto.

Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli muut-

tuu vuoden 2014 alusta. Siinä tullaan koros-

tamaan laatua, tuloksellisuutta ja vaikutta-

vuutta, joka perustuu ammattikorkeakoulujen

lakisääteisten tehtävien koko kirjoon. Vielä ei

ole tiedossa kuinka rahoitus yksityiskohdis-

saan määräytyy, mutta selvää on, että ope-

tuksen tuloksellisuus ja aluekehitystehtävää

korostava TKI-toiminta ovat keskeisesti esillä.

Samalla, kun rahoitusmallia muutetaan, ra-

hoitusta myös voimakkaasti leikataan. Tämä

johtaa siihen, että leikkausten vaikutuksia yri-

tetään loiventaa kasvattamalla ulkopuolisen

rahoituksen osuutta. Niitä ammattikorkea-

kouluja palkitaan, jotka onnistuvat kasvatta-

maan TKI-rahoitustaan.

Tienhaarassa

Ammattikorkeakoulut ovat tulleet tienhaa-

raan. Kasvava osa liikevaihdosta tulee saada

perusrahoituksen ulkopuolisista lähteistä, eli

nimenomaan TKI-toiminnasta. Pelkäksi tutki-

muslaitokseksi ei voi kuitenkaan heittäytyä,

koska opetusprosessia pitää rahoitusmallin

mukaan kehittää samanaikaisesti. TKI ei voi

enää olla erillinen tehtäväalue, vaan se pitää

saattaa osaksi organisaation perustoimintaa.

opettajille haastetta ja tuloksia

Opetushenkilöstö on nyt suurten haasteiden

edessä. Työaikaa ei tule yhtään lisää, mutta

opetuksen kanssa rinta rinnan ja lomittain

tulee käynnistää TKI-hanketoimintaa. Jos on-

nistumme tässä tehtävässä, kaikki hyötyvät;

opetushenkilöstö pääsee yrityksiä ja yhteisö-

jä palvelevaan suoraan toimintaan, opiskelijat

saavat opintoihinsa aivan uudenlaisen käy-

tännön ulottuvuuden ja SAMK saa toimintan-

sa pyörittämiseen lisäresurssia.

Lähtökohta TKI-toiminnan lisäämiselle ei ole

aivan huono. SAMK raportoi tilastokeskukselle

vuoden 2011 T&K-toiminnan volyymin olleen n.

4,2 milj. euroa. T&K-toimintaa toteuttamassa

oli 129 henkilöä, tutkijatyövuosia tämä joukko

teki kuitenkin vain 36. Suurimmat ulkopuoliset

rahoituslähteet olivat EU, OKM ja yritykset.

SAMK on maan ehdotonta huippua ja kan-

sainvälisestikin noteerattu ainakin kolmella

alueella. Laskennallisen älykkyyden tutki-

musryhmä on menestyksellisesti kehittänyt

menetelmiä ratkomaan haasteellisia aika-

taulutusongelmia ja simuloimaan inhimillistä

käyttäytymistä. Esteettömyyden tutkimus-

ryhmä on päämäärätietoisesti kehittänyt

esteettömyyden ja osallistumisen mahdol-

lisuuksia Satakunnassa ja voitti vastikään

kansainvälisen 2012 Design for All -palkinnon

Esteetön Yyteri -hankkeellaan. Uusiutuvan

energian tutkimusryhmä on ollut mukana luo-

massa aurinkoenergiasta uutta liiketoimintaa.

Perusedellytyksiä vahvistettava

Emme tavoittele huippua kaikilla aloilla, mut-

ta tavoittelemme ehdottomasti TKI:n laajen-

tamista niille alueille, missä sitä ei vielä ole.

Mitään yksittäistä tehokeinoa toiminnan kas-

vattamiseksi ei ole.

Ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaa pohti-

nut kansainvälinen arviointi nosti esille erik-

seen ammattikorkeakouluille suunnattuja

tukijärjestelmiä, mutta ne eivät ole mielestäni

tätä päivää. Kyllä korkeakoulujen tulee selvitä

kilpailussa ilman kehitysapua.

Selviäminen edellyttää TKI-toiminnan pe-

rusedellytyksien omaehtoista vahvistamista

sekä voimakasta panostamista yhteistyöhön

yliopistojen ja alueen muiden kehittäjäorga-

nisaatioiden sekä erityisesti yritysten kans-

sa. Yhteistyön muodot tulevat sisältämään

sekä tarvelähtöisen hanketoiminnan että inf-

rastruktuurien kehittämisen. Vahvistettaviin

perusedellytyksiin kuuluu ilman muuta kilpai-

lukykyä ruokkivat kannustimet.

Uskon lujasti, että selviämme, ja selviämme

nimenomaan yhdessä yritysten ja yhteisöjen

kanssa. TKI tekee SAMKista vahvan ja vahva

kouluttajaorganisaatio alueella on myös yri-

tysten etu.

TKI-TOImINTA ARVOON ARVAAmATTOmAAN

AGORA 2/2012 | 5

juha lamminen kippasi aja-tukset menestyvän muusikon urasta yli neljä vuotta sitten kaatopaikalle yritettyään me-nestystä moneen kertaan. kun häntä pyydettiin hyppäämään bilebändi remixin laulajak-si vuonna 2008, nuorimies ei miettinyt hetkeäkään. opiskelijakunta Sammakkon pääsihteerinäkin työskente-levän solistin viikot täyttyvät keikkojen ja työpäivien lisäk-si perhe-elämästä noormar-kussa. kevään Bilebändi 2012 -ohjelma Yle Tv2:lla tuuppasi jo menestynyttä yhtyettä ison harppauksen eteenpäin, vaikka voittoa ei tullutkaan. nyt kadul-la vastaantulevat fanit pyytävät juha lammiselta nimikirjoituk-sia. Se jos mikä on saanut po-rilaistähden miettimään, miten hyvin asiat omalla musiikkipo-lulla ovat kääntyneet.

hylätystä muusikkounelmasta tuli sittenkin totta

RE

pO

RTA

AS

I

6 | AGORA 2/2012

TEKSTI TEXT: Tanja Hakala KUVAT pHOTOS: Veera Korhonen

uuteen nousuunEnnen vuoden 2008 alkua Juha Lammi-sen muusikkoura ei tuntenut isoja kii-reitä. Haaveet menestyksestä oli jätetty tavoittamattomiksi unelmiksi.– Harrastin musiikkia, mutta työksi en sitä jaksanut enää tehdä. Kun ei kos-kaan kunnolla natsannut, mielenkiinto hiipui.

Eipä paljon tiennyt tuolloin 26-vuotias mies, että vuonna 2011 tehtäisiin mel-kein 90 keikkaa bilebändin kanssa. Saati sitä, että takana olisi esiintymisiä televi-siossa Suomen tunnetuimpien kollegoi-den kanssa.

120+ keikkaa vuodessa

– Juha Jokinen on panostanut bändiin to-sissaan. Siksi mukaan oli mahtavaa lähteä. Bändi tuumasi, että 10–20 keikkaa vuo-dessa olisi ”ihan kiva” määrä. Lukema vuoden 2008 lopussa oli 37. Seuraavana vuonna tahkottiin 50 esiintymistä. Nyt lukema on tuplaantunut. Lamminen summaa, että vähän yli 120 keikkaa pys-tyy tekemään vuodessa.– Silloin ei enää voisi eikä kannattaisi teh-dä toista päivätyötä.

Tähän asti työt SAMKissa ovat sujuneet joustavan työnantajan ansiosta nappiin. Kuuden vuoden ajan pääsihteerin töitä hoitanut Lamminen vastaa toimiston käy-tännöllisistä ja taloudellisista asioista.– Työ on ollut mahtavaa. Pääsen vaikut-tamaan yhteiskunnallisiin asioihin ja ole-maan keskusteluissa mukana.

Kahden työn lisäksi laulajan elämään tuo sisältöä oma perhe. Vaimo ja kaksi lasta, 1- ja 4-vuotiaat tytöt odottelevat usein isää keikoilta tai työmatkoilta ko-tiin. Lapset ovat päässeet jo seuraamaan Remixin keikkoja ja isän esiintymistä. Perheellinen isä tietää, että uravalin-nasta joutuu aina joku kärsimään.– Vietän kaiken vapaa-ajan perheen kanssa. Tiedän, ettei tilanne ole paras mahdollinen, mutta halusin tarttua mahdollisuuteen.

Poppia ja bileitä

Bilebändikilpailun myötä Remixin tule-vaisuus on taattu ainakin vuodeksi eteen-päin. Facebookin fanimäärä kasvoi ryti-nällä ja keikkavarauksia sateli jaksojen jälkeen. Lamminen on Remixin myötä saa-nut kauan kaivatun tilaisuuden menestyä.

– On ollut pakko pysähtyä välillä ja miettiä, että vau! Bilebändissäkin voi saada täyden mahdollisuuden menes-tykseen.

Lammisen mielestä Remixin kaltaisia bän-dejä voisi pulpahdella esiin enemmänkin.– Porissa yritetään tehdä mieluummin supertaidetta kuin surffata mainstream-aalloilla. Ei kaiken tarvitse olla vakavaa ja vaikeaa. Täältä puuttuu pop-genre melkein kokonaan. Pitäisi olla enemmän uskallusta tämänkaltaiseen musatoimintaan!

Remix on kolunnut keikkapaikkoja mit-tavan määrän. Lamminen toteaakin, että paikat alkavat käydä aika tutuiksi. – Paikat alkavat muistuttaa niin paljon toisiaan, ettei millään enää muista mitä missäkin keikalla on tapahtunut.

inFoJUHA LAMMINENAsuu Noormarkussa perheensä kanssa.Opiskelijayhdistys SAMMAKKOn pääsihteeri.Bilebändi Remixin solisti.

AGORA 2/2012 | 7

It seems that Juha Lamminen’s dreams of

becoming a star musician have finally come

true. At 30, he has been the vocalist of the

popular party band Remix more than four

years now. He also works as the Secretary-

General of the Student Union SAMMAKKO

at Satakunta University of Applied Sciences.

At the end of 2007, Lamminen was no longer

performing in public. Several failed attempts

to make a breakthrough into the world of

music had discouraged the man from Pori.

Lamminen was no longer dreaming about a

musician’s career but concentrated on other

issues instead.

Everything changed at the beginning of 2008

when he was asked to join the band Remix

as its vocalist. There was a great demand for

this party band in Finland.

Since the band’s appearance on YLE TV2’s

“Bilebändi 2012” show, he does not have

much spare time. Although Remix did not

make it to the semifinals, the TV programme

brought additional exposure for the band and

gave an extra impetus to Lamminen’s career.

Nowadays, Remix is touring Finland, doing

approximately 100 gigs per year. The band

has provided Lamminen with an opportu-

nity for becoming a successful musician. He

dreams of being able to work in the music

sector as long as possible. He finds his job

in the Student Union pleasant and rewarding,

but if the band’s gigs keep increasing in fre-

quency, he may have to leave it completely.

Juha Lamminen spends his spare time with his

family. In Noormarkku, he leads a family life with

his wife and two daughters, aged 1 and 4.

juha lamminen rokkaa bilebändin keulassa toteuttaen unelmaansa. Työ SAMMAKKOn pääsihteerinä sekä oma perhe pitävät lisäksi miehen elämän kiireisenä.

secretary-General oF the student union Featured in a tV music show

inFoREMIxPerustettu alkuvuodesta 2008.Ensimmäinen keikka 21.3.2008.Ensimmäisenä vuotenaan (2008) Remix teki 37 keikkaa.Soittaa suomirock-covereita bilemeiningillä.Lupaa keikkayleisölle vanhaa kunnon Dingo-huumaa.

Osallistui kuluvan vuoden keväällä YLE TV2:n Bilebändi 2012 -kilpailuun. Kisaan otti osaa esikarsinnoista valitut bändit ympäri Suomen. Remixin matka päättyi semifinaaliin, mutta poiki poppoolle läjän keikkoja.

JUHA LAMMINEN – LauluJUHA JOKINEN – RummutJYRI KALLIO – Kosketinsoittimet ja taustalauluJANNE LINTULA – Kitara ja taustalauluTEEMU RUOKOSKI – Basso ja taustalaulu

8 | AGORA 2/2012

TEKSTI TEXT Hanna ValtokiviKUVAT pHOTOS Harri Joensuu & Shutterstock

top 50-listallelehtori twiittasi itsensä

pE

RS

OO

NA

Markkinointiviestintää ja säh-köistä kaupankäyntiä opettava lehtori Heidi Varpelaide listattiin tänä keväänä amerikkalaiselle Top 50 Business School Profes-sors on Twitter -listalle. Tiedon saavutuksestaan Heidi sai minkä-pä muun kuin Twitterin kautta.

Twiittaukset ovat eräänlaisia mikroblo-geja, 140 merkin pituisia viestejä, joita voi lukea internetissä. Suomessa twiittaami-nen ei ole yhtä suosittua kuin ulkomailla. Ilmiön tunnettuutta ovat kuitenkin lisän-neet julkisuuden henkilöiden viestittely sekä televisio-ohjelmien kommentointi Twitterissä.

Ajan hermolla

Heidi Varpelaide on valjastanut Twitterin ammattikäyttöön. Sitä kautta saa uusinta tietoa sosiaalisen median sovelluksista ja Heidin lempiaiheesta, verkko-opetuksesta.– Twitterissä pystyy luomaan verkostoja tehokkaasti. Kun löytää oikeat seurattavat, on aina ajan hermolla. Uusimmat tutkimuk-

AGORA 2/2012 | 9

Heidi Varpelaide, teacher of marketing, pres-

entation graphics and other business studies,

was surprised when she found herself on the

recognised US chart, where many would like

to be and most fi nd diffi cult to get into: Top 50

Business School Professors on Twitter. How-

ever, Heidi admits she is an active Twitterer,

increasingly in English. She tweets about dif-

ferent phenomena, studies and novelties of

social media and comments on them, thus

providing both pleasure and useful informa-

tion to students and other followers.

After the international recognition, Heidi

Varpelaide's followers have increased and

comprise now approximately 1,000 persons.

At Satakunta University of Applied Sciences,

Heidi is a well-known user and developer

of online instruction who uses social media

also in instruction.

Grounds for the Top 50 entry state as fol-

lows: “Varpelaide is busy sending tweets, or

re-tweeting, about the importance of social

media (or how it could ruin your business),

tips for building your personal brand, and

social media predictions for 2012.”

Heidi Varpelaide käyttää sosiaalista mediaa sekä opetukseen että ammatilliseen verkostoitumiseen.

inFo HEIDI VARPELAIDELehtori kauppatieteiden maisteri › Opettaa liiketoimintaa SAMKissa › Konsultoi ja luennoi sosiaalisen median käytöstä

› Erityisfokus verkko-opetus ja sosiaalinen media

› Testaa uudet some-palvelut ensin avatarina (virtuaalinen hahmo)

samk’s senior lecturer amonG twitter’s top 50

SUURET UUTISET mAAIlmAllA lEVIäVäT

ENSImmäISENä TWITTERIN KAUTTA.

set, artikkelit ja vinkit saa käsiinsä ensim-mäisten joukossa.

Pelkkä seuraaminen ei riitä. Jos haluaa omia seuraajia, pitää olla aktiivinen ja twiittailla säännöllisesti. Heidillä itsellään on nyt yli tuhat seuraajaa.

Heidi twiittaa sosiaalisen median ja inter-netin ilmiöistä. Hän voi sitä kautta kertoa uuden blogikirjoituksen ilmestymisestä, keskustella seminaarien ja teemapäivien oh-jelmasta tai antaa palautetta tai kysymyksiä luennoitsijoille.

Heidin opiskelijoilla on ryhmätwitter, jota hyödynnetään oppimateriaalin ja seuratta-vien hankinnassa. Verkkokauppa on kas-vava bisnes. Twitteriä voi käyttää suoran asiakaspalvelun kanavana esimerkiksi mat-kailualalla. Jos yritys tekee päivityksiä Face-bookiin, ne voi ohjata automaattisesti myös Twitteriin.

Nopea, entä luotettava?

Twitterin kuten muidenkin sosiaalisen median ilmiöiden kanssa täytyy olla myös kriittinen.– Kannattaa valita ketä seuraa. Itse en lähde seuraamaan sellaisia, joilla ei ole itsestään mitään olennaista tietoa kuten nimeä tai profi ilikuvausta.

– Aiemmat twiittaukset kertovat myös pal-jon henkilöstä. Myös seuraajien määrä kertoo hyvästä seurattavasta.

Seurata ja tulla seuratuksi

Twiittaamalla on mahdollisuus tehdä itse-ään ja erikoisosaamistaan tunnetuksi. Sosi-aalisessa mediassa ilmiöt monistuvat ja ker-taantuvat. Siellä tapahtuu yllättäviä asioita; siinä on myös sen viehätys.

Heid i arvelee, että hän päät yi mbaprograms.org-sivuston Top-listalle seu-rattuaan eräitä muita listaan kuuluvia ja nämä taas ovat ryhtyneet seuraamaan hän-tä. Pari sataa uutta seuraajaa on tullut listan ilmestymisen jälkeen.

10 | AGORA 2/2012

SOSIAALINEN MEDIA osaksi yritysten rekrytointiviestintää

We want to work – Right now!

Suomalaisessa rekrytoin-tiviestinnässä on havait-tavissa muutoksia. Yhä useammat yritykset ovat ottaneet sosiaalisen me-dian osaksi viestintään-sä. Lisäksi sitä on alettu hyödyntää myös rekry-toinnin tukena.

TEKSTI TEXT Sanna Kaitale & Ann-Christine WahlKUVAT pHOTOS Sanna Kaitale

AGORA 2/2012 | 11

Satakunnan ammattikorkeakoulun koor-dinoima JobiJobi!-palvelu on tutkinut jo parin vuoden ajan rekrytointia ja työn-hakua sosiaalisessa mediassa. JobiJobi!-palvelun projektipäällikkö Ann-Christine Wahlin mukaan yritysten viestintä on yhä enenevissä määrin siirtynyt sosiaaliseen mediaan (some). – Yritykset käyttävät Facebookia tiedot-tamisen kanavana ja työpaikoista ilmoi-tellaan Facebookin lisäksi Twitterissä ja LinkedInissä.

Suomessa sosiaalinen media toimii vielä täl-lä hetkellä perinteisen rekrytoinnin tukena, muttei pääasiallisena rekrytointikanavana. Sosiaalista mediaa rekrytoinnissa hyödyn-tävät keskimääräistä suuremmat yritykset. Onnistuneita kampanjoita on nähty muun muassa Finnairilta ja Fazerilta.– Jotta some-rekrytointi voisi yleistyä Suomessa, erityisesti pienemmät yritykset tarvitsevat tietoa ja taitoa sen toteuttamis-een, Ann-Christine Wahl kertoo.

Some-rekrytoinnilla houkutellaan nuoria

JobiJobi!-palvelun puitteissa satakuntalai-silla yrityksillä on ollut mahdollisuus pääs-tä tutustumaan rekrytointiin sosiaalisessa mediassa. Yhtenä näistä yrityksistä on HK Ruokatalo Eura.

HK Ruokatalon rekrytoinnista vastaava Tarja Selin uskoo sosiaalisen median ole-van etenkin tulevaisuudessa kiinteä osa rekrytointia. Tällä hetkellä HK Ruokatalon pääasialliset rekrytointikanavat ovat omat nettisivut ja Työvoimatoimisto, mutta yh-teistyön myötä HK on perustanut myös Fa-cebookiin rekrytointia varten oman sivun.

– HK Ruokatalon haasteena on nuorten rekrytoiminen elintarvikealalle ja olemme ajatelleet, että sosiaalisen median avulla voi-simme mahdollisesti saada houkuteltua nuo-ria hakemaan HK:lle töihin.

Sosiaalisen median lisäksi Tarja Selin nä-kee, että kouluyhteistyö on avainasemassa, kun työnantajia ja -tekijöitä yritetään koh-tauttaa.

Satakunta rekrykehityksestä jäljessä

Sosiaalista mediaa hyödynnetään rekry-toinnissa Satakunnassa suhteessa vähän esimerkiksi Etelä-Suomeen nähden. Ann-Christine Wahl toivookin, että yritykset Satakunnassa lähtisivät rohkeasti kokeile-maan some-rekrytointia.

– Sosiaalinen media koetaan helposti uhaksi, ei mahdollisuudeksi. Todellisuus kuitenkin on, että ihmiset viettävät aikaansa paljon sosiaalisessa mediassa, joten myös yritysten on luonnollista siirtyä sinne. Verkossa ta-voitetaan osaajat ja passiiviset työnhakijat, hän tähdentää.

Ann-Christine Wahl myös muistuttaa, että mikäli sosiaalisen mediaan siirtyminen tuntuu liian suurelta kynnykseltä omin voi-min, voivat yritykset aina ottaa yhteyttä JobiJobi!-palveluun. Hanke on käynnissä vuoden loppuun saakka.

HK Ruokatalo Euralle ja sen rekrytoinnista vastaavalle Tarja Selinille some-rekrytointi on ollut uusi aluevaltaus.

Projektipäällikkö Ann-Christine Wahlin mielestä moni yritys näkee turhaan mörköjä sosiaalisessa mediassa.

we want to work – riGht now! JobiJobi! is a free service that produces

recruiting and job-seeking applications

in social media. The goals of this ser-

vice are to contribute to the youth em-

ployment and to assist in organisations'

recruiting efforts in social media.

The JobiJobi! service is part of the

“Työtä Meille Nyt ja Heti! project” which

is an ESF project funded by the Sa-

takunta Centre for Economic Develop-

ment, Transport and the Environment.

The project is coordinated by Satakunta

University of Applied Sciences.

inFoJobiJobi! on Työtä Meille Nyt ja Heti! -hank-

keen palvelu, joka on Satakunnan ELY-kes-

kuksen rahoittama ESR-hanke. Hankkeen

tavoitteina ovat lisätä nuorten työnhakuvalmi-

uksia ja työnhakuosaamista verkossa, tuottaa

työvoimaviranomaisille hyviä sosiaalisen me-

dian käytänteitä työpaikkojen ja työnhakijoi-

den kohtauttamiseen sekä kehittää yrityksille

työkaluja sosiaalisen median avulla tapah-

tuvaan rekrytointiin. JobiJobi! toimii usealla

some-kanavalla, joista tärkeimmät ovat Fa-

cebook, Twitter ja Jobi-blogi. www.jobijobi.fi

12 | AGORA 2/2012

KO

lUm

NI

Opinnäytetyö toimii oikeasti! – nuorisotyö sai eettisen ohjeistuksen

vieraileva KOLuMNiSTi

SOSIONOmI (ylempi AmK)Minna Rauas

Kaikki alkoi viattomasti etiikan kurssil-ta. Opettajan antama kirjallinen oppimis-tehtävä alkoi sanoilla "Tutustu oman alasi ammattieettiseen ohjeistukseen". Tällä ker-taa Googlaus tai Wikipedia ei antanut vas-tausta ja todellisuus oli se, että meillä nuori-sotyöntekijöillä ei ollut eettistä ohjeistusta.

Tästä lähtökohdista alkoi oma opinnäyte-työni ylemmän AMK-tutkinnon Terveyden edistämisen -koulutusohjelmassa. Omalla alalla oli selkeä puute; ammattialan eettistä ohjeistusta ei ollut olemassa, ja kyselyt nuori-sotyön valtakunnallisille toimijoille vahvisti-vat omaa näkyäni sen tarpeellisuudesta.

Opinnäytetyössä oli mukana lopulta seit-semän tahoa; valtakunnallisia toimijoita sekä kaupunkien ja kuntien nuorisotoimia. Delfoi-menetelmällä sekä saamallani ohja-uksella työ valmistui keväällä 2010 otsikol-la ”Ammattina nuorisotyö – Esitys nuoriso-työn eettisestä ohjeistuksesta”.

ideasta toteutukseen

Varsinainen prosessi alkoi opinnäytetyön julkaisemisen jälkeen. Keskeiset nuoriso-alan toimijat ja opinnäytetyön myötä tu-tuksi tulleet Allianssi ja Nuoli ry halusivat tarttua asiaan ja toteuttaa prosessin, jonka seurauksena nuorisotyö saisi kaivatun eetti-

sen ohjeistuksen alalle. Asialle perustettiin työryhmä, jonka sihteeriksi sain kutsun. Alkoi kahden vuoden prosessi, jossa työ-ryhmä keräsi materiaalia ja rakensi ohjeis-tusta. Opinnäytetyöprosessissa kokoamani tieto, teoria ja näkökulma auttoivat aktii-viseen osallistumiseen; osasin perustella näkökantoja ja tarvittaessa myös väittää vastaan. Tämänkaltainen rooli ei ole itses-tään selvyys, kun samassa pöydässä istuu johtavia nuorisotyön opettajia ja tutkijoita. Tunsin kuitenkin olevani vakaalla pohjalla; opinnäytetyöni tarttui alan epäkohtaan ja valmisti minut toimimaan asian puolesta-puhujana. Tänä keväänä huhtikuussa työ valmistui ja Allianssi-risteilyllä julkaistiin ensimmäinen Nuorisotyön ammattieet-tinen ohjeistus. Sain esitellä sen monille alan toimijoille työryhmän tukemana. Ensi vuonna nuorisotyöpäivillä asian käsittely jatkuu.

opinnäytetyö on mahdollisuus

Ammattieettisen ohjeistuksen saaminen on merkittävä askel toimialan kehittämisessä. Minulle etiikan kurssilta saatu idea kantoi onnistuneeseen opinnäytetyöhön, valta-kunnallisen työryhmän sihteeriksi sekä keskustelemaan ja esitelmöimään aiheesta. Opinnäytetyöllä voi olla merkittävä rooli toiminnan tai alan kehittämisessä ja se voi

johtaa tekijänsä uusien haasteiden ja mah-dollisuuksien luo.

Itse olen ollut hieman skeptinen opinnäy-tetyön korkeille tavoitteille. Oma koke-mukseni muutti asennoitumistani; vaikka opinnäytetyö tehdään usein opinnäytetyön vuoksi, sillä voidaan olla myös muutta-massa maailmaa. Kannustan opiskelijoita

ja opettajia pohtimaan sekä toteuttamaan opinnäytetyöhön sisältyvää mahdollisuut-ta; niillä voidaan tehdä merkittävää tutki-musta ja kehittämistä.

Nuorisotyön ammattieettinen ohjeistus on luettavissa ja tulostettavissa:www.alli.� /neo

AMMATTIEETTINEN

OHJEISTUS ILMAISEE

ASENNETTA, VASTUUTA

JA SUHTAUTUMISTAPAA

TYÖHÖN.

AGORA 2/2012 | 13

Vuodessa satoja ihmisiä tulee ulkomailta Satakunnan am-mattikorkeakouluun. He ovat tutkinto-opiskelijoita, vaihto-opiskelijoita, harjoittelijoita, vierailevia opettajia, luennoit-sijoita, tutkijoita, yhteistyö-kumppaneita…

Minkälaiselta SAMK ja Sata-kunta vaikuttavat muualta tu-levan silmin? Millaista täällä on viipyä pidempään, tutustua kulttuuriin ja ihmisiin, opis-kella tai tehdä työtä päämää-rähakuisesti?

Irlantilainen Enda Finn ja kana-dalainen Douglas Scheider ker-tovat tarinansa. Enda opettaa englanninkielisessä Innovative Business Services -koulutusoh-jelmassa. Douglas suorittaa jo toista tutkintoaan SAMKissa.

ulkomaalaisena samkissa

Nä

Kö

KU

lmA

14 | AGORA 2/2012

Kanadan Edmontonista kotoisin ole-va Douglas Schneider tuli Suomeen, SAMKiin, opiskelemaan vuonna 1998. Suunnitelma lähteä takaisin kotimaahan tai muualle maailmalle muuttui vaimon ja lasten myötä. Suomalainen arki tuli osaksi itseä ja kielen opiskelu haasteeksi.

Englanninkielisestä koulutusohjelmasta liikkeelle

Kanadassa vaihdossa ollut Douglasin suo-malainen ystävä kertoi mahdollisuudesta opiskella fysioterapiaa englanniksi. Seikkai-lunhaluinen nuori mies ei epäröinyt hakea. – En ollut huolissani koulutuksen laatuta-sosta, sillä kaikilla Skandinavian mailla on korkeatasoisen koulutuksen maine Kana-dassa. Laatu oli samaa tai parempaa, Doug-las kertoo SAMKista.

Eri maiden kulttuureista ja opetuksen tyy-lissä näkyvistä eroista kiinnostunut Doug-las pitää joitakin Suomen kulttuurin asioita vaikeina ymmärtää, voimakkaat sosiaaliset erot ovat yksi. Kuten kaikissa muissakin

asioissa, ymmärrys tulee ajan ja kokemuk-sen myötä. – Kaikista taidoista, joita olen hankkinut matkustaessani ja eläessäni ulkomailla, hyödyllisimmäksi sanoisin sen, että pystyn ymmärtämään ihmisiä paremmin, Douglas tiivistää.

Kieli tulikin tarpeelliseksi

Fysioterapian tutkinnossa oli pari lyhyttä, perustiedot kattavaa suomen kielen kurs-sia. Suunnitelma muuttaa takaisin kotiin tutkinnon päättyessä, ei saanut Douglasia innostumaan kielestä vielä tässä vaiheessa. – Opinnot olivat englanniksi ja minun suoma-laiset ystäväni ja luokkakaverini puhuivat englantia, joten en oikein nähnyt syytä keskit-tyä suomen kielen opintoihin, Douglas kertoo.

Tilanne kuitenkin muuttui. Douglas meni naimisiin suomalaisen tyttöystävänsä Jaanan kanssa. Jatkaakseen uraa fysioterapeuttina oli hänen opeteltava kieli kunnolla. – Olin kir-joilla iltakoulussa ja otin intensiivisen kuuden kuukauden kurssin. Lisäksi aloin harjoitella ystävien ja vaimoni kanssa, Douglas sanoo.

Puhuminen sujuu paremmin

Douglasin yleinen keskustelutaito suomen kielellä on ymmärrettävää, mutta riippuu pitkälti aiheesta ja ympäristöstä. Henkilön puhetyylilläkin on paljon merkitystä. – Suurin heikkouteni on suomen kielellä kir-joittaminen, jostain syystä se ei vain tunnu edistyvän. Toivottavasti se on vain välivaihe, Douglas pohtii.

Suomalaiset yleensä ajattelevat, että suo-men kieli on helppoa, puhuttavaa ja selkeää. Douglasin mielestä kieli on vaikea, mutta siinä pääsee eteenpäin itsepäisyyden avulla. – On päiviä, jolloin en pysty sanallisesti il-maisemaan itseäni haluamallani tavalla. Välillä haluan vain heittää pyyhkeen kehään ja mennä kielilakkoon, mutta jostain syystä vain yritän ja yritän, Douglas huokaa.

Opinnot jatkuvat

Douglas kiinnostui jatkamaan opintojaan suomenkielisessä kuntoutuksen koulu-tusohjelmassa, josta valmistuu ylempään AMK-tutkintoon. Hän suorittaa tehtävät

TEKSTI TEXT marika Elo KUVAT pHOTOS Vesa-matti Väärä

Miltä kuulostaa kanadalainen mies opiskelemassa suomen-kielistä tutkintoa suomea äidinkielenään puhuvien kanssa? Haastavalta, miltei mahdottomalta. Mahdotonta se ei kuiten-kaan ole. Sitkeys ja itsepäisyys palkitaan.

Suomenkielen

oppimiSeSta tuli haaSte

AGORA 2/2012 | 15

VÄLILLÄ HALUAN VAIN

HEITTÄÄ PYYHKEEN KEHÄÄN

JA MENNÄ KIELILAKKOON,

MUTTA JOSTAIN SYYSTÄ

MINUN PITÄÄ YRITTÄÄ.

Douglas Schneider suunnittelee tulevai-suuttaan Suomessa positiivisin mielin kielitaitoa ja kahta tutkintoa rikkaampana.

Douglas Schneider came from Canada to

Finland to study in the English-language

degree programme in Physiotherapy.

Upon completing his degree studies, his

intention was to move back to his home

country or to another English-speaking

country and to fi nd a job there. Hence,

Douglas was hardly interested in the

Finnish language during his studies.

However, when he married his Finnish

girlfriend and they had children, his plans

changed. In order to continue working as

a physiotherapist, Douglas had to learn

Finnish properly.

Douglas commences studies in the

entirely Finnish-language degree pro-

gramme. Finnish has been a true chal-

lenge for him but, with persistence and

stubbornness, he has made progress.

He regards writing Finnish as his worst

failing. However, Douglas hopes that he

will be able to speak and write Finnish

well in the future.

Douglas Schneider came from Canada to

Finland to study in the English-language

degree programme in Physiotherapy.

Upon completing his degree studies, his

intention was to move back to his home

country or to another English-speaking

country and to fi nd a job there. Hence,

Douglas was hardly interested in the

Finnish language during his studies.

However, when he married his Finnish

girlfriend and they had children, his plans

changed. In order to continue working as

a physiotherapist, Douglas had to learn

Finnish properly.

Douglas commences studies in the

entirely Finnish-language degree pro-

gramme. Finnish has been a true chal-

lenge for him but, with persistence and

stubbornness, he has made progress.

He regards writing Finnish as his worst

failing. However, Douglas hopes that he

will be able to speak and write Finnish

well in the future.

From one deGree to another: persistence makes a ForeiGner’s liFe easier

ja tentit englanniksi. Silti opiskelussa on ollut omat haasteensa, mutta eteenpäin mennään.– Luokassa minun on usein vaikea osallis-tua keskusteluun aktiivisesti, minulta vie aikaa ymmärtää asioiden merkitys. Kek-siessäni älykkään vastauksen, on aihe jo muuttunut, Douglas harmittelee.

Onneksi opintomateriaaleja on kuitenkin ollut saatavissa myös englanniksi.– Opettajat ovat olleet avuliaita ja jousta-via. Opiskelijat ovat puolestaan hyväksyneet minut ja olleet hyvin kohteliaita, Douglas iloitsee.

Luontoa rakastava Douglas pitää metsien ja järvien maata mielenkiintoisena. Tulevai-suutensakin hän voi nähdä Suomessa.

16 | AGORA 2/2012

– Täällä ollessani nautin yksin olosta, omasta ajasta, lukemisesta. Minulla on jopa oma sauna. Olen käynyt työtoverieni luona ja tavannut heidän perheitään. Olen kyllä aika ihastunut Suomeen, ja haluan näyttää Suomea vaimolleni ja lapsilleni. Haluan kokea myös kesämökin ja sen, millaista on, kun on todella hiljaista, sanoo Enda Finn, Innovative Business Services -koulutusoh-jelman valmentajaopettaja.

Endan kotijoukkue on Dundalk Institute of Technology Irlannissa (DKIT). SAMK ja DKIT ovat strategisia kumppaneita.

– Tämä ei ole vain minun juttuni, vaan SAMKin ja DKITin suhde rakentuu monen ihmisen työlle. Kunnioitan sitä. Tuon lisää ihmisiä mukaan yhteistyöhön SAMKissa ja Dundalkissa. Kun tänne tuli ryhmä Dun-dalkista, oli hienoa olla heitä vastassa, kuin suurlähettiläänä, joka jo tuntee kulttuu-ria täällä. Tämä on iso kulttuurien välinen mahdollisuus – ja samalla riski. Saavutuk-set perustuvat riskinottoon.

– Irlantilaiset ovat puheliaita ja avoimia, sanoo Enda. Sillä, miten tavataan, jutellaan ja tehdään töitä ihmisten kanssa, on suuri merkitys. Kuka olet, mikä on tarinasi? Ai-kataulut ja sopimukset ovat tärkeitä, mutta

jos ei ole suhdetta ihmiseen, työ on suoritus, johon ei sitouduta. Enda Finn on Suomessa kolmatta kertaa. Ensimmäisen kerran hän tuli ERASMUS-vaihtoon tammikuussa 2008. Tänä vuonna hän jakaa aikansa Dundalkin ja SAMKin välillä: täällä kaksi kolmasosaa, Dundalkis-sa kolmasosa. Opit ja tekemisen tavat kul-kevat molempiin suuntiin.– Tässä on ihan valtavaa synergiaa. On samoja ongelmia: huonoa motivaatiota, opintojen keskeyttämistä. Me irlantilaiset katsomme teiltä mallia talousasioissa – ja koulutuksen alueella. Kyllä minulle on Ir-lannissa monta kertaa sanottu, että olen ju-uri oikeaan aikaan Suomessa.

Opettajankin oltava oppimiskykyinen

– Mikä minua motivoi? Se, että olisin niin hyvä opettaja kuin pystyn.Enda haluaa ”opettaa siellä missä ihmiset ovat, eikä siellä missä itse ajattelee oppimi-sen tapahtuvan”. Puhe ei ole vain fyysisestä paikasta, vaan ajattelutavoista ja maailman-katsomuksista. Irlantilainen ottaa jälleen käyttöön vertauksen:– Ei auta seisoa joen rannalla ja valittaa, kun kalaa ei tule. Kalaa ei nouse vanhasta pai-kasta vanhoilla vehkeillä. Tässä on se haaste.

Kalat – siis opiskelijat – ovatkin muualla: uudet sukupolvet eivät ole samanlaisia kuin aiemmat. On mietittävä erilaisia tapoja lä-hestyä asioita ja ihmisiä. Endaa kiinnosta-vat erilaiset pedagogiset tekniikat – kuten ongelma- ja case-perusteisuus, valmenta-minen, ryhmän käyttö. Monikulttuurinen joukko tuo lisähaasteita ”kalastukseen”. – Minun todellinen kiinnostuksen kohteeni ovat ihmiset, siitä minä innostun.

puhemieS Sukkuloi kahDen maan VÄlillÄTEKSTI TEXT Anne Sankari KUVAT pHOTOS Harri Joensuu

inFo enda Finnikä: 45kotipaikka: Dundalk, IrlantiPerheessä: vaimo Ann sekä teini-ikäiset lapset Alannah ja Oisín

› Oma ala on tietojenkäsittely, erityisesti ihmisen ja teknologian suhde, käytettävyys ja ihmiskeskeinen suunnittelu

› Vuonna 2012 vieraileva opettaja IBS-kou-lutusohjelmassa, TKI- ja opetusyhteistyön kehittäjä

› Innovative Business Services (IBS): vuonna 2009 käynnistynyt koulutusohjelma, jossa opettajat toimivat valmentajina

› SAMK–DKIT pitkään yhteistyötä, strategisia kumppaneita

– Olen oppinut suomalaisilta hiljaisuutta. Hiljaisuudessa on tai-kuutta. Osoittaa suurta kunnioitusta ja huomioon ottamista olla toisen kanssa hiljaa niin, että yhteys on olemassa. Vieraassa kult-tuurissa oppii paljon itsestään ja omista arvoistaan.

AGORA 2/2012 | 17

Omaa aikaa, hiljaisuutta, suomalainen naapurusto, polkupyörä, luettelee Enda suomalaisen arkensa hienoja asioita. Hän on innoissaan siitä, että saa viimein kokea kaikki vuodenajat. Hänen mukaansa ulko-maalaiset usein unohtavat, että Suomessa on myös upea kesä.

a driVinG Force − nothinG Ventured nothinG GainedEnda Finn is a visiting coach in the degree

programme in Innovative Business Ser-

vices. In addition to teaching, his tasks

comprise searching out opportunities for

cooperation. In 2012, Enda is living and

working at times in Finland and at times

in Ireland, getting acquainted with people

and making them acquainted with each

other.

“My role is a role of ambassador and fa-

cilitator. The latest group of visitors from

SAMK at Dundalk consisted of research-

ers, specialising in technology-assisted

living and game development,” says

Enda Finn.

“Irishmen use a lot of metaphors and

analogies. I’m like a football player. My

team lent me to another team.”

Enda Finn’s home team is Dundalk In-

stitute of Technology in Ireland. SAMK

and DKIT are strategic partners. Enda

visited Finland in 2008 for the fi rst time;

this longer visit is his third stay here.

Enda is familiar with SAMK and knows

that SAMK is not limited to the campus

where he’s currently working.

“This is a huge cross-cultural opportunity.

This is not only me, but builds on a long

cooperation between pioneers at SAMK

and DKIT. We want to prove that close

cooperation is feasible. It provides huge

synergies, also in the fi eld of risk-taking.

Finns say they are cautious, but when the

time is ripe for action, they will not hesi-

tate to act.”

OLEN

FUTISPELAAJA,

JOTA JOUKKUEENI

LAINASI TOISELLE

JOUKKUEELLE.

Irlantilainen Enda Finn valmentaa SAMKissa kansainvälistä opiskelijaryhmää.

18 | AGORA 2/2012

TEKSTI TEXT marika Elo KUVAT pHOTOS Harri Joensuu

Tosielämän projektit ja kontaktit oikeiden yritysten kanssa antavat opiskelijoille uutta näkökulmaa oppimiseen. Opiskelijat pääsevät näyttämään, mitä he oikeasti osaa-vat, ja mitä annettavaa heillä on.

Opiskelijoiden uusimpiin projekteihin kuuluu porilaisen Eazy 101 -radiokanavan aalloille kerran viikossa pärähtävä Uusintatentti. Uu-sintatentin tuottajana toimiva Petri Ulek-sin ja yhtenä juontajana mukana oleva Anni Kälkäinen pitävät hienona mahdollisuutena päästä mukaan tosielämän projekteihin.– Tästä on varmasti hyötyä tulevaisuudessa. Monikaan ei pysty sanomaan, että on tehnyt projekteja oikeaan käyttöön ja tarkoitukseen, Anni sanoo.

Opiskelijoiden omaa mielikuvitusta

Uusintatentti tarjoaa kantaa ottavia ko-lumnistin mietteitä, täydelliseksi vaimoksi

opettelua, hullua maailmaa, tietoa opiske-lijariennoista ja viikoittaisen maailman en-simmäisen naisradiostripparin. Ohjelma on täynnä opiskelijoiden omaa mielikuvitusta.– Ohjelma ei keskity vain ammattikorkea-kouluun, vaan yleisesti opiskeluun ja opis-kelijaelämään. Ohjelmassa on juttuja liitty-en myös ammattikouluun ja lukioon, Petri kuvailee.– Opiskelijat tekevät opiskelijoille radio-ohjelmaa, Anni toteaa. Jokaisella viikolla on oma teemansa, joita lähetykset sivuavat.

Erilaisuutta ja näkökulmia

Eazyn projektissa mukana on kymmen-kunta opiskelijaa, joista kolme on mat-kailun ja loput viestinnän opiskelijoita. Opiskelijat toivoisivatkin projekteihin mukaan mahdollisimman monesta koulu-tusohjelmasta, mahdollisimman erilaisia ihmisiä. Näin projekteille saataisiin eri-laisia näkökulmia.

– Enemmän opiskelijoita vaan mukaan. Tällaisissa projekteissa on hyvä sekoittaa erilaisia henkilökemioita, Petri toivoo.

Eazy tyytyväinen projektiin

Radio Porin alaisuudessa toimivan Eazyn tuottaja Laura Aimola pitää opiskelijapro-jektia ja opiskelijoiden äänen kuulumista Eazylla äärimmäisen tärkeänä. Opiskelijoille haluttiin antaa vapaat kädet suunnitella Uu-sintatentin sisältö, jotta siitä tulisi heidän nä-köisensä. Ainoaksi ohjenuoraksi opiskelijoille Eazyltä tuli, että fokuksen tulisi säilyä suurin piirtein opiskelijaelämässä, muuten saisivat tehdä mitä vain maan ja taivaan väliltä. – En ole studiossa opiskelijoiden kanssa näkemässä ohjelman syntymistä, mutta ainakin näin korvakuulolta vaikuttaa siltä, että heillä on hauskaa. Se on aina pääasia. Muutenkin koen tuottajana äärimmäisen tärkeäksi, että opiskelijoiden ääni kuuluu Eazylla. Toivottavasti kuuluu jatkossa vielä laajemmin, Laura sanoo.

UUSinTaTenTTi Radioaalloilla

AGORA 2/2012 | 19

Ohjaajalla iso rooli

Opiskelijat ovat tehneet Eazyn radio-ohjel-man lisäksi elokuvateattereissa ja televisi-ossa pyörineet SAMKin mainosvideot sekä Roiskaus Rakkautta -radioshown SAMKia mainostavat radiopätkät NRJ-radiokana-valle. Projekteja on ollut lukuisia muitakin ja niistä opiskelijat kiittävät opettajaansa Mikko Tornivuorta. – Kun Tornivuori ei ollut opettamassa, ei ol-lut tällaisia projekteja, Petri kiittelee.– Hienointa oli, että sai olla oikean ulkopuo-lisen tahon kanssa tekemisissä. Tosielämää, ei pelkkää kouluelämää, Anni sanoo.

Mikko Tornivuori pitää langat käsissä, kun opiskelijat ideoivat, toteuttavat ja julkaisevat.

Oikean elämän simulointia ja itsetunnon kehitystä

Oppimismenetelmänä tosielämän simulointi on auttanut viestinnän opiskelijoita kantamaan vastuuta ja kasvattanut moraalia. Opettaja Mikko Tornivuori opettaa opiskelijoita kuvit-teellisen, mutta aidon yrityksen tavoin toimivan fi rman kautta. Firman kautta tehdään oikeita töitä, oikeaan tarkoitukseen. On kokouksia, projekteja sekä oma tila, joka toimii konttorina.

– Oikean elämän simulointi ja itsetunnon kehitys ovat tärkeimpiä tosielämän projek-teissa, Mikko kiteyttää.

Käytännönläheisyys ja oikeasti tekemään pääseminen ovat opiskelijoille tärkeimpiä seikkoja oppimisessa. Teoriaopinnot ovat toki tärkeitä, mutta projektipainottei-sessa oppimisessa teoria tulee koko ajan matkan varrella. Kaikki työt ja projektit, jotka voidaan tehdä talon ulkopuolelle,

on aina opiskelijoille kotiinpäin. Tämä on ainoa tapa valmentaa opiskelijoita työelä-mään.– En näe muuta tapaa oppia viestintää kuin tekemällä. Vähän on asioita, jotka ovat teori-assa opetettavissa, Mikko sanoo.

Projekteissa mukana olleista opiskelijoista huomaa, kuinka he kehittyvät. He tekevät itsenäistä työtä. Ilman isoja projekteja Tor-nivuoren mukaan tällaista ei olisi.

SAMK’s media and communication students

have been involved in several real-life pro-

jects and have completed actual assign-

ments for actual enterprises. The latest pro-

gramme, the “Resit Exam” programme made

for the Eazy 101 radio channel once a week,

offers listeners stories that touch upon the

week’s topic and relate to student life. Petri

Uleksin, producer of the programme, and

Anni Kälkäinen, the host, consider such pro-

jects an excellent opportunity for learning.

Mikko Tornivuori, their supervising teacher,

says that the simulation of real life and the

development of self-esteem are the most im-

portant matters in the real-life projects of the

media and communication students.

resit eXam can Be part oF a radio proGramme

Opiskelijat Anni Kälkäinen ja Petri Uleksin pistävät itsensä likoon tekemällä ohjelmaa radion nuorisokavavalle.

KANNATAN VIEmISTä lAITURIN pääHäN JA TöNäISyä VETEEN. mOKAAmAllA OppII pARHAITEN!

Mikko Tornivuori

TEKSTI TEXT Tia Kemppainen KUVITUKSET IllUSTRATIONS Taru Anttila

Millainen osaaminen tekee

Satakunnasta ainutlaatuisen ?

Aikuisena opiskelu on aiempaa mer-kittävämpi osa arkeamme. Nopeasti muuttuva toimintaympäristö haas-taa sekä työntekijät, työpaikat että kouluttajat oppimaan, joustamaan ja reagoimaan nopeasti. Toimeentu-lon hankkiminen – tavalla tai toisel-

la, velvoittaa kehittämään osaamis-ta. Omaehtoinen halu hankkia uusia tietoja ja taitoja ajaa etsimään opis-kelumahdollisuuksia. Satakunnassa niitä on jo monia ja lisää kehitetään jatkuvasti. Kehittäminen tarvitsee suuntaviivat.

20 | AGORA 2/2012

Satakuntaan koko maakunnan – ja vähän yli – kattava aikuiskoulutuksen strategia

Satakuntaliitto on käynnistänyt aikuiskou-lutuksen maakunnallisen strategiatyön. Strategia toteuttaa Tulevaisuuskäsikirjaksi nimettyä maakuntasuunnitelmaa. Maa-kunnan kehittämistä ohjaavassa asiakirjas-sa tavoitetila on asetettu vuoteen 2035. Tulevaisuuskäsikirjan teemat – kannustavaa yhteisöllisyyttä, ihmislähtöisiä ratkaisuja ja puhdasta elinvoimaa näkyvät aikuiskoulu-tuksen strategiatyössä. Koulutuksen halu-taan vastaavan maakunnan elinkeinoelä-män tarpeita ja olevan kansainvälisestikin houkuttelevaa. Aikuiskoulutuksen tulevaa tavoitetilaa hahmotellaan tällä hetkellä ja rima tullaan asettamaan korkealle. Strategia on yksi askel matkalla kohti hyvää elämää Satakunnassa. Tavoitteena on, että koulutus tukee maakunnan ja sen asukkaiden arkea.

Tilastollisten ennusteiden mukaan nuor-ten osuus väestöstä vähenee, taloudelliset tunnusluvut eivät mairittele ja työvoiman saatavuus heikkenee. Positiiviseksi tulevai-suudeksi nämä käännetään määrätietoisella kehittämisellä. Aikuiskoulutuksen strategi-assa tavoitellaan tätä määrätietoisuutta.

Elinvoimaisessa Satakunnassa asuu hyvinvoivia satakuntalaisia

Hyvinvoinnin yksi perusta on tietoisuus ja vastuu itsestä ja ympäröivästä todellisuu-desta. Osaaminen lisää elinvoimaa. Työn ja toimeentulon jatkuvuus on kiinni osaavasta ja yritteliäästä työvoimasta. Meillä jokaisel-la on vastuu kehittää omaa osaamistamme ja osallistua yhteiseen kehittämistyöhön. Positiivisella asenteella.

Yhdessä tekemisen voimaa

Aikuiskoulutusta tuotetaan Satakunnassa laajalla kentällä. Strategian laadinta ei pe-rustu vain yksittäisen toimijan viisauteen. Työn onnistuminen ja ennen kaikkea näky-minen satakuntalaisen aikuiskoulutuksen suunnittelussa edellyttää asiantuntijaver-koston kokoamista ja hyödyntämistä. Tar-vitaan maakunta- ja valtakunnan rajat ylit-tävää tekemistä. Tulevaisuuden suunnittelun tavoitteena on toimintaa aidosti ohjaava ja yhteisymmär-ryksessä tuotettu asiakirja. Strategiatyöhön liittyvällä tiedonkeruulla, keskustelulla ja sopimuksilla vahvistetaan olemassa olevia hyviä käytänteitä ja kehitetään uusia. Tar-koituksena on haastaa koulutuksen toimi-jat sekä työ- ja elinkeinoelämä tiivistämään vuoropuheluaan Satakunnan osaamistarpei-den tunnistamiseksi ja osaamisen kehittä-miseksi. Varsinainen työ alkaa siitä, mihin strategian laadintatyö päättyy. Tulevaisuus tehdään toiminnassa – puheissa ja teoissa.

Osallistu aikuiskoulutuksen tulevaisuuden tekemiseen

Jokaisella, sekä yksilöllä että organisaatiolla, on mahdollisuus osallistua oman tulevai-suuden suunnitteluun omien lähtökohtien-sa mukaisesti. Koulutuksen kehittämisessä eri puolilta tulevat toiveet ja odotukset ovat haaste, johon työn alla olevassa strategiassa tartutaan. Koulutuksen on oltava saavutet-tavissa silloin kun sitä tarvitaan. Aikuiskou-lutuksen tulevaisuutta visioidaan kuluvan vuoden aikana usealla foorumilla. Strategia valmistuu vuoden 2012 loppuun mennessä. Jos mielessäsi on jotain erityistä aikuis-koulutukseen liittyen, ota yhteyttä! Voit myös kertoa ideasi Satakuntaliiton www-sivuilla osoitteessa www.satakuntaliitto.fi /koulutus > aisa.

inFoKirjoittaja Tia Kemppainen on Satakun-taliiton koulutuskoordinaattori. Lisätietoa aiheesta: www.satakuntaliitto.fi /koulutus

adult education strateGy applies to the entire satakunta reGionThe Regional Council of Satakunta

has started regional strategic work in

the fi eld of adult education. The strat-

egy puts the regional plan, entitled

“Handbook for the Future”, into ac-

tion. In the document that guides the

development of the region, the targets

are defi ned for the year 2035.

The topics of the Handbook – en-

couraging community spirit, humane

solutions and clean vitality – manifest

themselves in the strategic work in the

fi eld of adult education. Education is

expected to meet the needs of the re-

gional industry and commerce and to

also be internationally attractive. The

targets of adult education are current-

ly under preparation, and the bar will

be set high. The strategy is one step

towards good life in the Satakunta re-

gion. The aim is to ensure that educa-

tion supports the everyday operations

of the region and its inhabitants.

REAGOINTIKyKyä, JOUSTAVUUTTA JA AJANmUKAISUUTTA KOUlUTUKSEEN.

22 | AGORA 2/2012

Yrittäjyyttä ja oman yrityksen perustamista tuodaan

jo opintojen aikana nuorille tutuksi. Kynnys alkaa yrit-

täjäksi luodaan mahdollisimman pieneksi ja tarjotaan

mahdollisuutta suorittaa opinahjossa opintopisteitä

oman yrityksen parissa. Porin yrittäjät haluavatkin

muistaa nuoria yrittäjiä palkitsemalla heitä.

– Valintaperusteena stipendisaajataholle on, että

opiskelijat ovat menestyneet yrittäjyyden ehdoil-

la opinnoissaan, Porin yrittäjien Nina Huhtamäki

sanoo.

Stipendeillä palkitut SAMKin Yrityskiihdyttämöy-

rittäjät ovat liiketaloutta opiskeleva Joonas Vil-

lanen, tekniikan Ville Vimpari ja Jarno Lähteen-

mäki sekä sosiaali- ja terveysalan opiskelija Titta

Blomqvist. Villasen yritys WCR Finland tuottaa

uuden sukupolven työkaluja rekrytoinnin kent-

tään. Yritys tekee ja tuottaa asiakkailleen muun

muassa video-CV palveluita ja videohaastatte-

luita, joihin osallistuvat niin yritykset kuin hakijat.

Jarwi Group Oy on Vimparin ja Lähteenmäen yh-

teinen sähkösuunnittelua tuottava yritys. Yritys

perustettiin tuottamaan sähkötreffit-palveluita yh-

dessä SAMKin kanssa. Yritys laajensi palvelujaan

nopeasti myös sähkökuvien piirtämiseen ja sähkö-

asennuksiin. Yksilöllisiä ikä-ihmisten palveluja tar-

joava perheyritys Blomqvist Care Oy:n hanke jul-

kaistaan kesäkuussa 2012. Blomqvistin yrityksen

ideana ja vetonaulana on ekologisempi palvelu.

SAMKin yrityskiihdyttämö, opetusministeriön

palkitsema ammattikorkeakoulujen koulutuksen

laatuyksikkö, kasvattaa opiskelijoita korkeakoulu-

tutkinnon omaavaksi asiantuntijaksi sekä yrittäjäk-

si jo opiskeluaikana. Yrityskiihdyttämössä liikeide-

an kehittäminen, yrittäjänä toimiminen ja yrityksen

kehittäminen ovat osa korkeakoulututkintoa.

yrityskiihdyttämöyrittäjiä muistettiin stipendeillä

TEKSTI TEXT & KUVA pHOTO marika Elo

Palkitut opiskelijat vas. Titta Blomqvist, joonas villanen, jarno lähteenmäki ja ville vimpari

Belgialaisista, ranskalaisista, portugalilaisis-

ta ja suomalaisista koostuvat opiskelijaryhmät

suunnittelivat markkinointikampanjat Satmatic

Oy:lle. Tehtävänä oli suunnitella aurinkoenergia-

tuotteiden markkinointia ulkomaalaisilla messuil-

la. Ryhmät työskentelivät tehtävän parissa aluksi

netin kautta ja kokoontuivat valmistamaan ja esit-

tämään työnsä tulokset Poriin.

Viidestä ryhmätyöstä yksi palkittiin parhaimpana.

Arvioinnin tekivät osallistuvien koulujen opettajat

ja coachit sekä toimeksiantajan edustaja.

– Voittajaehdotuksessa oli erinomainen messu-

osaston layout ja materiaalien hankintapaikat.

Kustannukset oli otettu hienosti selville. Myös

koko konsepti oli harkittu ja toteuttamiskelpoinen.

Suunnitelmaa tullaan käyttämään varmasti tulevi-

en messuosastojen ideoinnissa, kertoo Satmati-

cin myynti- ja markkinointiassistentti Sabriina

Heikkilä.

Kansainvälisissä työryhmissä kommunikointi

ryhmän jäsenien kesken saattaa välillä tökkiä,

kun ryhmäläisillä ei ole yhteistä kieltä. Asiat pitää

miettiä omassa päässään sekä tuottaa vielä ulos

kaikkien ymmärrettävästi. Voittajaryhmään kuu-

lunut SAMKin opiskelija Tiina Laakso piti hyvää

kommunikaatiota tärkeänä tekijänä tiimityössä.

Aurinkoenergiatuotteiden markkinointi-case toi kansainväliselle opiskelijaryhmälle runsaasti hyödyllistä kokemusta ideoiden kehittelystä ja yhteispelistä monikansallisissa tiimeissä.

opiskelijoilta

markkinointi-

kampanja

UU

TIS

IA

samkin julkaisut nyt Booky.Fi -Verkkokirja- kaupassa

julkaisujen myynti on siirtynyt helposti

saataville Booky.fi-kirjakauppaan, osoittee-

seen samk.pikakirjakauppa.fi. Sivuilta voi

myös ladata SAMKin julkaisusarjassa ilmes-

tyneet ilmaiset PDF-muotoiset julkaisut.

SAMKin julkaisusarja koostuu tutkimuksis-

ta, raporteista oppimateriaaleista ja muista

julkaisuista. Tämän lisäksi SAMK toimittaa

ja tuottaa painetussa muodossa mm. leh-

tiä, esitteitä ja oppaita. Julkaisutoiminnan

tarkoituksena on tuoda esille ja julkisuuteen

ammattikorkeakoulun osaamisalueita sekä

tuottaa työelämää palvelevaa ja yleistä hy-

vinvointia edistävää tutkimustietoa.

TUTUSTU: www.samk.pikakirjakauppa.fi

AGORA 2/2012 | 23

Satakunnan ammattikorkeakoulu, Teollisuu-

den Voima sekä alueen ydinvoima-alaa palve-

levat yritykset ovat suunnitelleet yhdessä alan

insinöörikoulutusta. Alkusysäys koulutukseen

tuli ns. Olkiluoto-työryhmästä, jossa on mukana

maakunnallisen elinkeinoelämän vaikuttajia. Ryh-

mä kehittää ja toteuttaa toimenpiteitä Olkiluodon

ydinvoimaosaamiskeskittymän hyödyntämiseksi

maakunnallisen aluekehityksen hyväksi.

– Olkiluoto 3 ja 4-hankkeiden sekä Posivan Onka-

lon myötä Olkiluotoon muodostuu Suomen tärkein

ydinvoimaosaamisen keskittymä, joka tarjoaa mo-

nipuolisia mahdollisuuksia lähialueen elinkeino-

elämän ja julkisen sektorin kehittymiselle toteaa

tutkimus- ja innovaatiojohtaja Matti Lähdeniemi,

joka edustaa työryhmässä Satakunnan ammat-

tikorkeakoulua. Koulutusasioissa on lähdetty ri-

peästi liikkeelle ja jo nyt on toteutettu puolentoista

sadan tunnin mittainen alan opetusjakso.

Tekniikan ja merenkulun yliopettaja Mikael Lummen

mukaan merkittävä panos järjestelyissä on ollut

TVO:lla, mutta lisäksi mukana ovat olleet STUK, Po-

siva, Inspecta ja Aslemetals. Käytännön esimerk-

kejä ja näkökulmia toiminnasta ydinvoimalassa joko

työntekijänä tai alihankkijan palveluksessa on saatu

ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Tekniikan ohella opis-

kelijat ovat saaneet käsityksen toimintakulttuurista,

jossa turvallisuus ja laatu ovat etusijalla.

SAMKin puolesta yliopettaja Mikael Lumme on

vastannut käytännön järjestelyistä sekä hän on

myös opettanut luonnontieteelliset perusteet

ytimien halkaisusta, reaktorin kontrolloimisesta

sekä säteilyn käyttäytymisestä.

– Voimme ottaa mukaan noin 35 opiskelijaa, mut-

ta innostus alan oppimiseen oli niin suuri, että

jouduimme karsimaan halukkaiden listaa.

– Opiskelijoiden osallistuminen ja tekeminen

on ollut todella aktiivista. Opintojakso on nähty

mahdollisuutena suunnata oma ura ydinvoima-

alalle. Tämän seurauksena myös kiitettävien

arvosanojen määrä oli suuri. Kaikkiaan uusi

opintojakso käsitti kymmenen luentokertaa,

harjoitustehtäviä sekä yrityskäyntejä.

opinnot sopivat eri alojen insinööriopiskelijoille

Tekniikan ja merenkulun koulutusjohtaja Jussi

Koskisen mukaan tarkoituksena on, että ydin-

voima- ja energiamoduulin opinnot soveltuvat

kaikille insinööriopiskelijoille koulutusohjelmas-

ta riippumatta. SAMKin insinöörikoulutukseen

sisältyy jo nykyisellään runsaasti ydinvoima-

alaan liittyvää koulutusta, mutta nyt toteutetus-

sa Ydinvoima-opintojaksossa opiskelijat tutus-

tuivat aitoon ympäristöön. Tällä varmistetaan

erityisesti turvallisuus- ja toimintakulttuurin

omaksuminen. Ilman näitä toimiminen ydinvoi-

ma-alalla on mahdotonta.

Nyt suunniteltua moduulia voidaan hyödyntää

myös avoimen täydennyskoulutuksen puolella

jolloin jo valmistuneet insinöörit voivat täyden-

tää omaa tutkintoaan ydinvoimaosaamisella.

Koulutuksesta on lisäksi hyötyä ydinenergia-

ja energia-alalle yleensä, energialaitoksissa

työskentelevien muiden yritysten henkilöstölle,

huolto- ja kunnossapitoon osallistuville yrityk-

sille, suunnitteluyrityksille, urakoitsijayrityksille

kuten teknologiateollisuus, rakennusteollisuus,

LVI jne. Koulutuksen aikana käydään läpi lai-

tostyypit, rakenne, virranomaismääräykset,

turvallisuuskulttuuri ja laatu, ydinvoimalaitok-

sen luvanvarainen käyttö, ydinvoimalaitoksen

käynnistäminen ja toteuttaminen, atomifysiik-

kaa, säteilysuojelua, reaktorifysiikkaa, ydintur-

vallisuutta, lämpö- ja virtaustekniikkaa, läm-

mönvaihtimia, pumppuja, venttiileitä, turpiinin

komponentteja, reaktorimateriaaleja ja vesike-

miaa, vaatimuksia rakentamiseen tai huoltoon

osallistuville yrityksille. Opetus sisältää siis

varsin iso määrä ydinvoima-alan tärkeitä asi-

oita.

Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Teollisuuden

Voiman välistä yhteistyötä on tarkoitus laajentaa ja

tiivistää tulevaisuudessa.

samk ja tVo koUlUTTavaT YhdeSSä alan inSinöörioPiSkelijoiTaTEKSTI TEXT Eeva-liisa Vallin KUVA pHOTO TVO

Voisitko aloittaa opinnot syksyllä 2012 tai tammikuussa 2013?

KiiNNOSTAVATKO AMK-OPiNNOT?

SEurAA SAMKiN TArjONTAA:

www.samk.fi/haku

OSALLISTU AGORAN LUKIJAKYSELYYN NETISSä! Kaikkien vastanneiden kesken arvomme tuotelahjoja (mm. t-paitoja ja SAMKin uusimpia julkaisuja). Kysely on avoinna elokuun loppuun asti 2012. www.samk.fi/agorakysely

mieliPiTeeSi on meille Tärkeä!

VASTAA KySElyyN JA VOITA!

OnkO AgOrA-lehti

Kiinnostava? Helppolukuinen? Tarpeellinen? Mistä asioista haluaisit lukea?