Ainoa käsittely

Pöytäkirja PTK 112/2021 vp

Pöytäkirja

PTK 112/2021 vp

Täysistunto

Perjantai 8.10.2021 klo 12.59—13.31

Täysistunto alkoi klo 12.59. Täysistunto päättyi klo 13.31.

Puhetta johti toinen varapuhemies Juho Eerola (12.59—13.31).

1. NimenhuutoNimenhuutoraportti Liite 1A

Toimitettiin nimenhuuto.

2. Ilmoituksia

2.1. Hallituksen esitykset

Valtioneuvosto on 7.10.2021 antanut hallituksen esitykset HE 162-171/2021 vp.

2.2. Vastaukset kirjallisiin kysymyksiin

Eduskunnalle ovat saapuneet vastaukset kirjallisiin kysymyksiin KK 468, 473, 475-477,480, 482-485, 487, 488, 490, 492, 497, 502, 505/2021 vp.

2.3. Toimenpidealoitteet

Puhemiesneuvosto on 5.10.2021 päättänyt lähettää valiokuntiin toimenpidealoitteet TPA65-73/2021 vp.

3. Joakim Strandin vapautuspyyntö valtiovarainvaliokunnan varajäsenyydestäVapautuspyyntö VAP 54/2021 vp

Ainoa käsittely

Eduskunta hyväksyi vapautuspyynnön.

Täydennysvaali toimitetaan tiistaina 12.10.2021 kello 14 pidettävässä täysistunnossa. Eh-dokaslistat on jätettävä keskuskansliaan viimeistään 12.10.2021 kello 11.

4. Puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan työjärjestyksen muuttamisestaPuhemiesneuvoston ehdotus PNE 2/2021 vpValiokunnan mietintö PeVM 13/2021 vp

Hyväksytty3.2


Toinen käsittely

Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyn, puhemiesneuvostonehdotukseen PNE 2/2021 vp sisältyvän eduskunnan työjärjestystä koskevan päätösehdo-tuksen. Päätösehdotuksen toinen käsittely päättyi. Asian käsittely päättyi.

5. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisen arvonannon osoituksista annetun lain muuttamisesta

Hallituksen esitys HE 215/2020 vpValiokunnan mietintö PeVM 12/2021 vp

Toinen käsittely

Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyn, hallituksen esityk-seen HE 215/2020 vp sisältyvän lakiehdotuksen. Lakiehdotuksen toinen käsittely päättyi.Asian käsittely päättyi.

6. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kliinisestä lääketutkimuksesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Hallituksen esitys HE 18/2020 vpValiokunnan mietintö StVM 22/2021 vp

Toinen käsittely

Toinen varapuhemies Juho Eerola: Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6.asia. Nyt voidaan joko hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin en-simmäisessä käsittelyssä.

Mennään keskusteluun. — Edustaja Lindén.

Keskustelu

13.02 Aki Lindén sd: Arvoisa herra puhemies! En käytä tässä puheenvuoroa sen takia,että olisi mitään kriittistä sanottavaa tuohon asiaan, vaan sen takia, että kun tämä oli silloinkaksi kolme päivää sitten täällä täysistunnossa ensimmäisen kerran, meillä oli täällä niinpaljon asioita, että tämä meni kovin nopeasti, eikä mietintöäkään siinä vaiheessa esiteltyeikä asiasta käytetty yhtään puheenvuoroa. Haluaisin tässä yhteydessä nyt todeta, että täs-sä on erittäin tärkeästä ja vaativasta, monimutkaisestakin lainsäädännöstä kysymys.

Meillähän on Suomessa omaa lainsäädäntöä, jolla säädellään lääketieteellistä tutkimus-ta yleensä, sitten tämä lainsäädäntö on erikoistunut kliiniseen lääketutkimukseen, sittenmeillä on toisiolaki, meillä on biopankkilaki. Meillä on monia lakeja, jotka liittyvät lähei-sesti toisiinsa, ja niillä on erittäin suuri merkitys muun muassa sille, miten meidän tervey-denhuoltojärjestelmämme kehittyy. Kansainvälisesti näiden kliinisten lääketutkimustenmerkitys on Suomessa vähentynyt, koska me emme ole olleet oikein kilpailukykyisiä osit-tain sen takia, että meidän lainsäädäntömme on ollut kovin jäykkää. Sen pitääkin olla tie-tyllä tavalla jäykkää, koska se suojelee silloin potilasta ja sitten tämä on mahdollisimmaneettistä ja kaikilla tavoin läpinäkyvää.

2


Halusin tällä lyhyellä puheenvuorolla korostaa, että tässä on erittäin merkittävästä, mo-nitahoisesta ja vaativastakin lainsäädännöstä kysymys.

Toinen varapuhemies Juho Eerola: Näin, kiitoksia. — Edustaja Reijonen.

13.04 Minna Reijonen ps: Kiitos, arvoisa puhemies! Kaikenlainen tämmöinen tieteelli-nen ja lääketutkimus on todella tärkeätä, ja sen takia onkin tärkeätä, että meillä rahoitustariittää myös näihin yliopistoihin. On tärkeätä, että kaikenlaista tämmöistä tutkimusta kui-tenkin tehdään meillä täällä kotimaassa eikä pelkästään ulkomailla. Koen, että tarkoituk-senmukaista on, että rahoitusta aina järjestetään näihin meidän yliopistollisiin hankkeisiin.Se on äärettömän tärkeää. — Kiitos.

Keskustelu päättyi.

Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyt, hallituksen esityk-seen HE 18/2020 vp sisältyvät 1.—4. lakiehdotuksen. Lakiehdotusten toinen käsittelypäättyi. Asian käsittely päättyi.

7. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työeläkelakien ja kansaneläkelain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi

Hallituksen esitys HE 66/2021 vpLakialoite LA 36/2020 vpValiokunnan mietintö StVM 23/2021 vp

Toinen käsittely

Toinen varapuhemies Juho Eerola: Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7.asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäi-sessä käsittelyssä.

Keskusteluun. — Edustaja Kiljunen, Kimmo.

Keskustelu

13.05 Kimmo Kiljunen sd: Arvoisa puhemies! Tässä asiassa on poikkeuksellisen hou-kutteleva otsake. Tämä on hyvin tekninen muutos, mikä tässä tehdään, mutta otsake on hy-vin houkuttava: ”työeläkelakien ja kansaneläkelain muuttamisesta”. Minkä takia tämä onhoukuttava otsake? Ensinnäkin sen vuoksi, että vietämme Vanhustenviikkoa. Nimittäinkansainvälinen ikäihmisten päivä oli 1. päivä lokakuuta, ja tämä viikko on Vanhustenviik-ko, jolloin luonnollisesti olemme paljon keskustelleet vanhusten asioista. Valitettavastitäällä kylläkään, kun puhuttiin esimerkiksi mielenterveysongelmista eilen kyselytunnilla,ei viitattu ikäihmisten mielenterveysongelmiin.

Tässä kohdassa meillä on nyt kuitenkin eläkelaeista kysymys, ja kun puhutaan eläke-laeista, haluaisin yhden selkeän täsmennyksen tässä tehdä: liian usein, kun puhumme kan-saneläkkeistä ja työeläkkeistä, pohdimme, että kysymys on ikäihmisistä, vaikka termi on”eläkeläinen”. Aidostihan tilanne on se, että Suomessa ainoa lakisääteinen vanhuuseläkeon työeläke, ja 98 prosenttia yli 65-vuotiaista saa nimenomaan työeläkettä. 80 prosenttia

3


täyden kansaneläkkeen saajista on työikäisiä ihmisiä, ja silloin on kysymys työkyvyttö-myyseläkkeestä. Tämä häiritsee keskustelua jatkuvasti, ja kun me nostamme takuueläkettäja kansaneläkettä, me kuvittelemme auttavamme iäkkäitä ihmisiä — näinhän tässä ei olekysymys. Tämä on syytä pitää mielessä.

Vielä se asia, että kun näistä uudistuksista nyt puhutaan tässä kohdassa, tästähän puut-tuu se suurin uudistus kokonaan. Silloin kun me puhumme työeläkkeiden muuttamisesta,niin kun siellä ei tehdä tasokorotuksia — kuten kansaneläkkeisiin tehdään näitä tasokoro-tuksia — siellä ainoa tapa tehdä on tämä indeksitarkistus, joka tehdään kerran vuodessa.Vaikka nyt on Vanhustenviikko, tällä hetkellä elämme Suomessa, jossa on tilanne senkal-tainen, että iäkkäät ihmiset, vanhuuseläkeläiset, ovat Suomessa ainoa tulonsaajaryhmä,jonka tulotasoa lakisääteisesti lasketaan — kiitos taitetun indeksin, kiitos jättimäisten elä-kerahastojen, joita on onnistuttu sen ansiosta kasvattamaan. Hienoa, että ollaan saatu ne ra-hastot, mutta niiden tuotoista pitäisi pystyä jonkin verran käyttämään näihin pienimpiineläkkeisiin, työeläkkeisiin. Tämän takia halusin sanoa, että se iso uudistus tässä yhteydes-sä ei ole tässä salikeskustelussa meillä mukana, mutta sitä me tietysti eduskunnassa odo-tamme.

Toinen varapuhemies Juho Eerola: Edustaja Guzenina.

13.07 Maria Guzenina sd: Arvoisa puhemies! Osana hyvinvointiyhteiskuntaa on ainamuistettava puhua myös siitä, miten kestävä meidän eläkejärjestelmämme on. Viime aikoi-na on alkanut jälleen nousta merkkejä siitä keskustelusta, joka meidän täällä eduskunnas-sakin on käytävä, puolueidenkin on käytävä: millä tavalla me varmistamme sen, että myös-kin tulevat polvet ovat turvattuja omien eläkkeittensä suhteen? Tästä on nyt niin työnanta-japuolella kuin työntekijäpuolellakin virinnyt keskustelua. Myöskin median puolella, esi-merkiksi Helsingin Sanomissa pääkirjoitustasolla, on kannettu huolta siitä, ovatko poliiti-kot riittävän hereillä.

Tämä nimittäin ei ole helppo aihe käsitellä meille poliitikoille. Muistamme hyvin, mitenkävi, kun Matti Vanhanen Rukan hangilta palattuaan halusi pidentää työuria. Nyt jälkikä-teen voi sanoa, kun historiaa tarkastelee, että kyllähän hän oikeassa oli. Nythän työuria onsaatu pidennettyä, mutta kyllä meillä täytyy olla muunkinlaisia keinoja kuin sieltä loppu-päästä pidentäminen. Meidän pitää saada alkupäästä enemmän ihmisiä töihin, meidän pi-tää niin ikään siellä keskellä saada vahvistettua ihmisten työssä olemista ja sitten myöskinottaa erilaisia keinoja siihen, mitenkä ikään kuin perinteisesti eläkeläisiksi katsotut ihmisetvoivat niin ikään itse niin halutessaan osallistua aktiivisesti työelämään. Tämä kaikki onäärimmäisen tärkeää, jos me haluamme, että meidän eläkejärjestelmämme säilyy kestävä-nä. Tässä on meillä haastetta ihan jokaiselle.

Toinen varapuhemies Juho Eerola: Edustaja Viitanen.

13.09 Pia Viitanen sd: Arvoisa puhemies! Ihan Vanhustenviikon kunniaksi myös minähaluan kyllä käyttää tässä puheenvuoron ja antaa tukea sille ajattelulle, mitä edustajat Kil-junen ja Guzenina edellä hyvin kuvasivat.

Mitä tulee sitten esimerkiksi eläkkeensaajien mahdollisuuksiin jatkaa työelämässä, niinon muistettava, että hallitushan on nyt tehnyt hyvän ja tervetulleen linjanvedon sen suh-teen, että ei ensi mutta seuraavana vuonna tulisi voimaan se mahdollisuus, että voi saada

4


verohelpotusta [Maria Guzenina: Se on hyvä uudistus!] siinä tapauksessa, että menee työ-elämän käyttöön. Se on erinomaisen tarpeellinen varsinkin tähän tilanteeseen, kun jatku-vasti puhumme työvoimasta ja meillä on paljon virkeää väkeä, joka haluaa tehdä työtä mut-ta tarvitsee taloudellista kannustinta. Siksi annan tälle vahvan tukeni.

Haluan myös antaa tukea sille ajattelulle, että meidän kannattaa ja on viisasta ja inhimil-listä pitää huolta siitä, että meidän pieni- ja keskituloisilla eläkkeensaajilla on kukkaron-täytteenä muutakin kuin tyhjyyttä. Eli on hyvin tärkeää, että tämän hallituksen aikanaolemme konkreettisesti saaneet parannettua eläkkeensaajien toimeentuloa, mutta edustajaKiljusen puheenvuoro muistuttaa meitä siitä, että vielä työ ei ole ollenkaan loppuun saatet-tu ja varmasti on paljon vielä tehtävää tulevaisuudessa. Mutta, puhemies, siitä suunnan-muutoksesta olen hyvin iloinen, että kuitenkin kun vielä viime kaudella totuimme siihen,että eläkeindeksiä jäädytettiin ja leikkauksia tuli, niin nyt tilanne ja tie on ollut päinvastai-nen, ja se jos mikä on hyvin tärkeää nyt, kun olemme eläneet vielä aika ankeita pandemianaikaisia aikoja. On todella tärkeää, että pienituloisilla on ollut kuitenkin mahdollisuus saa-da sitten toimeentulonsa turvattua.

Itse kiinnittäisin huomiota tässä tilanteessa myös laajemmin kysymykseen eläkkeensaa-jien hyvinvoinnista. Kyllähän näinä aikoina myös korostuvat ne mahdollisuudet, että voi-taisiin yhteisöllisesti tehdä, harrastaa, saada erilaista virikettä elämään, ja siksi juuri kaikkiliikunnan tukeminen ikäihmisille, kulttuuriasiat ja muut ovat hyvin tärkeitä.

Näin Vanhustenviikon kunniaksi todettakoon, että monia asioita on, missä vielä tehtä-vää piisaa, vaikka paljon on tehty. Asia on hyvin tärkeä.

Toinen varapuhemies Juho Eerola: Näin. — Ja edustaja Kiljunen.

13.12 Kimmo Kiljunen sd: Arvoisa puhemies! Haluan vielä täydentää edustajia Viitanenja Guzenina, aivan erinomaisia puheenvuoroja. Kiinnititte huomion juuri niihin isoihinasioihin, jotka meillä on myöskin tulevan eläkejärjestelmän kehittämisessä syytä aikaan-saada.

Haluaisin myöskin kiittää hallitusta siitä, että 25 vuoteen meillä on ensimmäinen halli-tus, joka on aidosti hallitusohjelmansa tasolla ja myöskin käytännön tasolla ottanut ikäih-misten asiat vakavasti. Tähän saakkahan on ollut lähinnä leikkauksia, leikkauksia ja leik-kauksia viimeiset 25 vuotta.

Isoin asia oli tässä esillä, työllisyysaste. Se on kokonaisuudessaan kulmakivi suomalai-selle hyvinvointiyhteiskunnalle. Kannattaa muistaa, että työikäisestä väestöstä 30 prosent-tia on työmarkkinoiden ulkopuolella, lähes 30 prosenttia, tämä on valtava osuus. Nyt meil-lä on myöskin se tilanne, että yli 65-vuotiaita — tässä on muuten yksi huoltosuhdetta hei-kentävä passiivikansalainen, niin kuin meidät iäkkäät ihmiset leimataan — on aktiivisestityöelämässä mukana. Meitä yli 65-vuotiaita on tällä hetkellä lähes satatuhatta, jotka ovattyöelämässä mukana, ja tälle pitää antaa myöskin tilaa. Eli meidän pitää nostaa myöskin yli65-vuotiaiden työllisyysastetta, jos on halukkuutta, motivaatiota ja tahtoa kontribuoida,niin kuin kovin monilla on, eli tälle täytyy antaa tilaa.

Sitten oli hyvin tärkeä huomio edustaja Guzeninalla siitä, että kun me puhumme eläke-turvasta, aidosti meidän täytyy aina puhua eläketurvasta sekä nykyisille eläkkeensaajilleettä myöskin tuleville eläkkeensaajille. Kyllä tämä täytyy tietysti tunnistaa. Mutta kannat-taa muistaa se, että tämä suomalainen keskustelu ikään kuin eläkevastuista — ne on laitet-tu jollekin miljarditasolle tällä hetkellä — on ainoastaan suomalainen keskustelu, ainoas-

5


taan suomalainen keskustelu. Missään muualla maailmassa ei tällä tavalla tätä asiaa kysy-täkään, koska nämä eläkerahastot, joita on kasvatettu meille nimenomaan eläketurvaa var-ten, ovat synnyttäneet sen kysymyksen, että tässä olisi sukupolvien välinen ristiriita siitä,kenelle niitä rahoja käytetään niistä eläkerahastoista. Eihän se näin ole Euroopan unioninjäsenmaissa, kun useimmissakaan maissa ei ole lakisääteistä rahastointijärjestelmää lain-kaan. Suomen eläkerahastot ovat maailman suurimmat suhteessa kansantuotteeseen, aivanylivoimaisesti voimakkain... [Johannes Koskisen välihuuto] — Anteeksi, Norjan rahastoaOECD ei lue eläkerahastoksi, koska se on budjetin katteena, nämä öljyrahat, jotka ovat kol-me kertaa suuremmat kuin Suomessa suhteellisesti ottaen, kyllä. Niitä ei lueta eläkerahas-toksi samalla tavalla, kun tehdään vertailuja, elikkä se rahasto on budjetin kate, nämä öljy-rahat Norjassa. — Edustaja Johannes Koskisen välihuutoon halusin tässä näin reagoida.

Olennaisin seikka on Macron, joka on juuri istunut eläkeuudistuksen päällä Ranskassa.Hän totesi, kun siellä lähdettiin puhumaan, pitäisikö heillä olla eläkerahastoja — Saksas-sakaan ei ole eläkerahastoja ollenkaan — että vastaus oli ”ei”. Ranskassahan on sukupol-vien välinen sopimus ollut kautta historian — niin kuin Suomessakin on ollut vuodesta 95asti — kautta historian ollut sukupolvien välinen sopimus: työssäkäyvät ihmiset huolehti-vat lastensa kasvatuksesta [Puhemies koputtaa] ja vanhempiensa eläketurvasta ja hoivasta.Tulevaisuudenkin eläkkeiden hoitaminen tapahtuu silloisten työssäkäyvien ihmisten toi-mesta, pääsääntöisesti. Eläkerahastot ovat vain puskuri.

Toinen varapuhemies Juho Eerola: Näin. — Nyt huomaan, että täällä on halukkuuttajopa debatoida, mutta meillä suuren valiokunnan kokous painaa päälle. Mennään puheen-vuorolistassa eteenpäin. — Edustaja Niikko. — Ja tiedusteluvalvontavaliokunnan myös.

13.15 Mika Niikko ps: Arvoisa puhemies! Täytyy osallistua tähän keskusteluun, koskanäin Vanhustenviikon kunniaksi huomaa, että puhujalista on täynnä sosiaalidemokraattienpuheenvuoroja. Nyt on teille tärkeää pitää tätä asiaa esillä, nimittäin tämä hallituksen esi-tys, mistä nyt täällä keskustellaan, on kuitenkin eläkeläisten etuuksia heikentävä lakiesi-tys. [Välihuutoja] Tässä nimenomaan heikennetään leskeneläkkeen pituutta. Tässä muutet-taisiin leskeneläkkeen määräaikaisuutta siten, että se olisi voimassa 10 vuotta. Tätä ettemuistaneet sanoa.

Sinänsä on hyvä piilottaa nämä tällaiset leikkausesitykset ja heikennykset tällaisiin kau-niisiin puheisiin, joissa puhutaan, että eläkeläisten pitäisi olla pidempään töissä. Täälläkuullaan puheita siitä, että on tärkeää kannustaa eläkeläisiä olemaan töissä vielä pitkään 65ikävuoden jälkeen [Maria Guzenina: Jos haluaa tehdä töitä!] ja pitäisi myös antaa muitakannusteita. Eläkkeelle ei käytännössä kohta pääsisi lainkaan. Sinänsä on pakko kysyä tätänyt suoraan sosiaalidemokraateilta, kun eilenkin keskustelimme kyselytunnilla tästä sa-maisesta teemasta, sivuttiin sitä siinä yhteydessä: kuinka paljon elvytyspaketista tulee Suo-men eläkeläisten hyväksi? Tähän emme eilen saaneet vastausta, joten tänään se vastausvarmaan tulee — edustaja Kiljunen, eikö niin? — Kuinka paljon elvytyspaketista tulee elä-keläisten hyväksi?

Näin Vanhustenviikon kunniaksi teidän täytyisi tehdä vähän muutakin kuin puhua, teh-dä niitä todellisia tekoja ikäihmisten hyväksi, nimittäin kaikki tai lähes kaikki täällä olevatedustajat ovat myös kuntapäättäjiä. Meillä on kunnissa vakava tilanne monen ikäihmisenkohdalla, kun kotisairaanhoito kärsii hoitajapulasta, ja hoitajat kärsivät työuupumuksesta,koska työaikajärjestelyt on tehty aivan luokattoman huonosti. Monessa kunnassa, missä

6


näin tapahtuu, on ikävä kyllä johdossa sosiaalidemokraatteja hyvin paljon, kuten myös ko-koomuslaisia. Siinä mielessä, kun on vuosia kuunnellut näitä kehuja eläkeläisten suun-taan, en ole vielä tänäkään päivänä nähnyt, missä ne teot ovat. Missä ne todelliset teot ovat,että me parannetaan ikäihmisten toimintakykyä asua kotona mahdollisimman pitkään?

Toinen varapuhemies Juho Eerola: Edustaja Lindén.

13.18 Aki Lindén sd: Herra puheenjohtaja! Tämä keskusteluhan sai nyt mielenkiintoisiakäänteitä.

Olen ollut käsittelemässä tätä asiaa mietintövaliokunnassa, sosiaali- ja terveysvaliokun-nassa, ja tämä nyt käsillä oleva ehdotushan oli työmarkkinajärjestöjen yhteisen näkemyk-sen mukainen. No, tietysti voidaan sanoa, että se on sitä kolmikantaa parhaimmillaan ja joi-denkin mielestä pahimmillaan, mutta siinä todella tuli uusia säädöksiä. Esimerkiksi tule-vaisuudessa nuorten leskien asema ei tule olemaan niin hyvä kuin nuorten leskien asemakenties oli menneisyydessä, mutta samalla tässä tehtiin monia parannuksiakin muun muas-sa orvoksi jääneiden ja eri eläkeläisryhmien hyväksi. Tämä kyseinen yksityiskohta, jonkatässä edustaja Niikko nosti esille, oli kyllä siellä myös mukana.

Itse pyysin puheenvuoron sen takia, että halusin kertoa tässä äkkiä tarkistamani tilasto-tiedon. Me puhumme paljon siitä, mikä on 55—64-vuotiaiden työllisyysaste. Edustajakol-lega Kiljunenhan puhui äsken tässä jo 65 ylittäneiden työssäolemisesta, mutta tämä 55—64-vuotiaiden työllisyysaste on noussut huimaavasti Suomessa. Viimeisin luku oli 68,4prosenttia, ja se on enää viiden prosenttiyksikön päässä siitä 73 prosentista, joka elokuussakoski koko väestöä. Kun mennään kymmenen vuotta taaksepäin, olimme 50 prosentin ta-solla, ja vielä kauemmas jos mennään, niin oltiin tietysti vielä alempana. Eli aikaisemminmeillä Suomessa jäätiin verraten varhain eläkkeelle, usein työkyvyttömyyseläkkeelle, janyt tällä hetkellä tehdään yhä korkeampaan ikään työtä, koska meidän yleinen terveyden-tilanteemme ja toimintakykymme on parantunut. Toki työt ovat myös muuttuneet: ei ollaenää niin paljon raskaissa metsätöissä tai maataloustöissä, vaan työt ovat muuttuneet toi-senlaisiksi. Yleinen hyvinvointi on lisääntynyt, ja se näkyy myös eliniän pidentymisenänoin kymmenellä vuodella viimeisen 30 vuoden aikana. En ota tätä kaikkea sosiaalidemo-kraattien ansioksi, vaikka aika keskeisessä asemassa olemme toki olleetkin suomalaisessayhteiskunnassa. [Maria Guzenina: Ota ihmeessä!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola: Edustaja al-Taee.

13.20 Hussein al-Taee sd: Arvoisa puhemies! Tässä eläkelakiuudistuksessa on paljon hy-viä asioita, ja minusta on myöskin hyvä, että oppositio kirittää vielä parempiin lakiehdo-tuksiin ja -esityksiin. [Mika Niikko: Rakkaudella me kiritämme!] — Vantaalaiset näin kes-kenämme. — Tämä sali on tarkoitettu juuri siihen, että voimme käydä hyvää debattia la-kien sisällöstä.

Itse kiinnitän enemmän huomiota siihen, mitä on jo pidemmän aikaa tapahtunut tässäeläkeläisten ja vanhusväestön tilassa, ja se on tämä digisyrjäytyminen ja myöskin käteis-varojen käytön loppuminen. Olen ollut hirveän huolissani siitä, että paljon tässä maailmas-sa tapahtuu, ja koska haluamme tehostaa meidän toimintaamme, talouttamme, yhteiskun-tiamme ja katsomme tulevaisuuteen, niin yhä useammin jätämme taaksemme ne vanhuk-set, jotka eivät kykene, osaa, voi käyttää näitä erilaisia älylaitteita. Nyt jos tämä koronapas-

7


sikin säädetään, kyllä toivon siihen vahvasti sen, että koronapassin ei tarvitse olla ainoas-taan älylaitteilla luettavissa tai että tämä ikäihminen, joka on rokotettu, ei joutuisi tällaistaälylaitetta yhtäkkiä ostamaan.

Toivon todella, että näissä eläkeläiskysymyksissä tämä digisyrjäytymisen asia otetaanhuomioon ja lainsäädännössä pidetään huolta siitä, että yhä useampi vanhempi ihminenkykenee pysymään menossa mukana.

Toinen varapuhemies Juho Eerola: Näin, kiitoksia. — Keskustelu rönsyilee, ja valio-kuntien kokoukset painavat päälle. Nyt edellytän, että pysytään tiukasti otsikon alla seu-raavissa puheenvuoroissa. — Edustaja Järvinen näyttää esimerkin.

13.22 Heli Järvinen vihr: Kiitos, arvoisa puhemies! Euroopan elvytyspaketti on aikakaukana tämänpäiväisestä eläkeaiheesta, mutta jos puhemies suo, mieluusti vastaisin pe-russuomalaisten kysymykseen siitä, kuinka paljon tästä elvytyspaketista koituu rahoja elä-keläisille. [Mika Niikko: Mielellään!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola: Sitä ei nyt tänään ilmeisesti kukaan ole tässä kysy-nyt. Pysytään mielellään tässä aiheessa.

No niin. — Tässä, edustaja Niikko, sait vastauksen siihen, minkä takia en voi vastata tä-hän sinänsä ihan aiheelliseen kysymykseen. Siihen olisi myös erittäin hyvä vastaus ole-massa. [Mika Niikko: Voidaan keskustella siitä tämän tilaisuuden jälkeen!]

Mutta puhutaan suomalaisista eläkkeistä. Tässä on käytetty todella hyviä puheenvuoro-ja. Sen verran haluan tarkentaa, että suomalainen rahastointijärjestelmä ei ole ainutlaatui-nen. Otan esimerkin Hollannista, jonka eläkejärjestelmää pidetään muuten maailman par-haana, Suomi tulee siellä usein tilaston kakkosena. Hollannissa on rahastoitu seitsemän-kertainen rahasumma Suomeen verrattuna, toki väestöpohjakin on suurempi. Voin kertoasenkin, että vaikka Hollannin rahasto on hyvällä pohjalla ja tulevaisuus näyttää turvatulle,Hollannissa käydään todella paljon keskustelua siitä, miten eläkkeet onnistutaan turvaa-maan myöskin tuleville sukupolville. Eli tämä sukupolvikysymys on todella tärkeää huo-mioida, kun me puhumme eläkejärjestelmästä. Se on jokaisen suomalaisen, niin nykyiseneläkeläisen kuin tulevankin eläkeläisen, tuki ja turva.

Toinen varapuhemies Juho Eerola: Näin. — Ja edustaja Hoskonen.

13.24 Hannu Hoskonen kesk: Arvoisa herra puhemies! Lyhyesti: Suomalaisten eläketur-va on kyllä hyvällä mallilla maailmassa. On rahastoitu ja kassaa varten kerätään maksujaniin työnantajilta kuin työntekijöiden palkkarahoista, jotta saadaan eläkkeet turvattua. Täl-laisia pieniä muutoksia joudutaan varmasti tekemään pelkästään sen takia, että suomalai-set elävät yhä pidempään, elikkä tehokas työaika pystyy jatkumaan. 68 vuotta taitaa olla ta-karaja nyt, ja veikkaan, että sekään ei ole vielä mikään yläraja, koska tiedän omista tutta-vistani monta kaveria, jotka ovat reilusti yli seitsemänkymppisiä ja yrittäjinä jatkavat täyt-tä tehoa. Elikkä tämä ongelma tiedetään, ja siihen reagoidaan.

Mitä tulee siihen, mitä Ranskassa on tehty, totean edustaja Kiljuselle vain niin kuin pie-nenä viittauksena: Kun Macron huutelee jotakin, niin kannattaa muistaa, mitä Macron vii-me kesänä sanoi. Hän sanoi, että nyt olemme luoneet yhteisen eurooppalaisen velanotto-

8


järjestelmän, joka nimenomaan tukee ranskalaisia tavoitteita. Minä en oikein pidä siitä, ettäjoku iso eurooppalainen johtaja lähtee elvistelemään sillä, että on saatu takaajat heidän ve-loilleen. Se liittyy myös eläkejärjestelmään: jos heillä sitä ei ole, niin kyllä he mielelläännäkevät, että joku tulee sitä maksamaan. Sieltä aina kuitenkin rahaa ritisee vähän vääriin-kin paikkoihin.

Toinen varapuhemies Juho Eerola: Näin, ja nyt vielä edustajat Viitanen ja Kiljunen, jajos tulee lisää puheenvuoropyyntöjä, niin sitten jatkamme tiistain istunnossa — ja niitähäntulee. — Edustaja Viitanen.

13.25 Pia Viitanen sd: Arvoisa puhemies! Edustaja Lindén kertoi aiemmassa puheenvuo-rossaan, että tämä esitys perustuu kolmikantaan ja työmarkkinaosapuolten keskusteluihin.Ja todettakoon nyt, puhemies, tässä yhteydessä tähän esitykseen liittyen, että edustaja Nii-kon kannattaa pistää merkille, että tämä mietintö on yksimielinen, eli siellä on tainnut ihanhänenkin edustamansa puolue nämä asiat allekirjoittaa.

Tästä tuli mieleen: vaikka tässä yhteydessä emme nyt voi käydä sen enempää debattiatästä elvytyspaketista — puhemies on näin rajannut — sanon sen liittyen tähän keskuste-luun, että vaikka ”kuka vanhoja muistelee, tikulla silmään” taisi tulla eilen kyselytunnilla,niin kyllä minä sen muistutan kuitenkin, että kun aikanaan näitä Kreikka-rahoja perussuo-malaiset veivät sinne Kreikkaan, [Välihuutoja] nämä rahat käytettiin pankkien pelastami-seen, [Puhemies: Nyt asiaan!] ja samaan aikaan, mitä tulee eläkkeensaajiin, te leikkasitteeläkkeitä — te leikkasitte eläkkeitä. [Mika Niikko: Sosiaalidemokraattien Urpilainen tekisen!] Minusta se ei ole hyvää toimintaa.

Toinen varapuhemies Juho Eerola: Pysytään asiassa. — Viimeinen puheenvuoro tänääntähän asiaan, edustaja Kiljunen. [Perussuomalaisten ryhmästä: Puolustaako edes Kiljuneneläkeläisiä?]

13.26 Kimmo Kiljunen sd: Arvoisa puhemies! Edustaja Niikko nosti tästä lakiesitykses-tä, joka on tässä keskustelun alla, esille sen seikan, että tässä ikään kuin lähdettäisiin les-keneläkettä heikentämään olennaisesti, ja niin edelleen, ja tässä edustaja Viitanen jo viit-tasi siihen, että tämä oli yksimielisesti hyväksytty, [Välihuutoja] kolmikannassa neuvotel-tu asia, ja se liittyy nimenomaan nuoriin leskiin. [Välihuutoja] Se on vähän toinen asia kuinlähteä puhumaan iäkkäistä leskistä, joiden kohdalla on tietysti aito ongelmakin lähteä les-keneläkettä heikentämään. Se on toinen kysymys.

Mutta myöskin edustaja Niikko toi esille sen, että täällä nyt sosiaalidemokraatit ovat jah-taamassa iäkkäitä ihmisiä töihin: Ei kysymys ole jahtaamisesta. Ylipäätään tämä käsityssiitä, että meillä olisi joku yleinen eläkeikä, on vähän harhaanjohtava ja vanha. Norjassa onyleinen eläkeikä 61 ikävuodesta 75:een. Se tarjoaa liikkumatilan: Meillä on raskaissa töis-sä olevia lähihoitajia, rakennusmiehiä, kaivosmiehiä, monissa raskaissa tehtävissä oleviaihmisiä, joiden täytyy päästä eläkkeelle jo siinä vaiheessa kun he ovat fyysisesti vielä ter-veitä ihmisiä. Sitten on paljon henkisen työn tekijöitä professoreista diplomaatteihin ja yri-tysjohtajiin ja niin edelleen — ja taiteilijat, runoilijat, kirjailijat ja niin edelleen eivät kos-kaan siirry eläkkeelle. Eli meidän täytyy tunnistaa, että ihmisillä on erilaisia elämäntilan-teita ja erilaisia ammatteja, ja tämä ”yleinen eläkeikä” -käsite on tässä virheellinen. Mei-dän täytyy mahdollistaa ihmisille työskentely myöskin niin sanotun eläkeiän jälkeen, jos

9


he niin haluavat tehdä, ja kunnioittaa ikäihmisten työpanoksia. He antavat paljon: 60 pro-senttia omaishoitajista — eilen puhuttiin omaishoitajista — on eläkeläisiä. On tunnistetta-va tämä tilanne.

Sitten näistä eläkerahastoista, ja, arvoisa puhemies, tämä on viimeinen lause: Hollannineläkejärjestelmä on myöskin rahastoiva, mutta se ei ole lakisääteinen. Se on työmarkkina-pohjainen. Samoin on Englannissa, ei lakisääteinen, työmarkkinapohjainen, ja Yhdysval-loissa myöskin. Tietyissä anglosaksisissa maissa on näitä eläkerahastoja, mutta useimmis-sa Euroopan unionin jäsenmaissa ei ole rahastoja lainkaan. Silloin lähdetään liikkeelle sii-tä, että työssäkäyvä polvi huolehtii omat vanhempansa ja omat lapsensa, kautta sukupol-vien, niin kuin on tapahtunutkin. Tämä rahastoilmiö on synnyttänyt tämän ankaran kiistansiitä, kenen rahoja ne ovat. Viimeinen lause: 65 prosenttia eläkerahastoissa olevista 240miljardista on nykyisten eläkkeensaajien tai juuri eläkkeelle siirtyvien säästöjä.

Keskustelu ja asian käsittely keskeytettiin.

8. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sijoitusrahastolain, vaihtoehtorahastojen hoita-jista annetun lain ja Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta

Hallituksen esitys HE 110/2021 vpValiokunnan mietintö TaVM 23/2021 vp

Toinen käsittely

Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyt, hallituksen esityk-seen HE 110/2021 vp sisältyvät 1.-3. lakiehdotuksen. Lakiehdotusten toinen käsittely päät-tyi. Asian käsittely päättyi.

9. Hallituksen esitys eduskunnalle turvallisuutta, turvatoimia ja palveluja koskevasta yh-dennetystä lähestymistavasta jalkapallo-otteluissa ja muissa urheilutilaisuuksissa tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi kokoontumislain muuttamisesta

Hallituksen esitys HE 45/2021 vpValiokunnan mietintö HaVM 12/2021 vp

Osittain ainoa, osittain toinen käsittely

Toinen varapuhemies Juho Eerola: Osittain ainoaan, osittain toiseen käsittelyyn esitel-lään päiväjärjestyksen 9. asia. Ensin päätetään hallintovaliokunnan mietinnön HaVM 12/2021 vp pohjalta ainoassa käsittelyssä yleissopimuksesta ja yleissopimuksen irtisanomi-sesta ja sitten toisessa käsittelyssä lakiehdotuksesta.

Keskustelua ei syntynyt.

Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksessä HE 45/2021 vp tarkoitetun Euroopan neuvos-ton yleissopimuksen. Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksessä HE 45/2021 vp tarkoite-tun eurooppalaisen yleissopimuksen irtisanomisen. Eduskunta hyväksyi ensimmäisessäkäsittelyssä sisällöltään päätetyt, hallituksen esitykseen HE 45/2021 vp sisältyvät 1. ja 2.

10


lakiehdotuksen. Yleissopimuksen ja yleissopimuksen irtisanomisen ainoa ja lakiehdotus-ten toinen käsittely päättyi. Asian käsittely päättyi.

10. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ympäristönsuojelulain, jätelain ja EU-ympäris-tömerkistä annetun lain sekä eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annetun lain muut-tamisesta

Hallituksen esitys HE 153/2021 vpValiokunnan mietintö YmVM 6/2021 vp

Mietinnön pöydällepano

Mietintö pantiin pöydälle 12.10.2021 pidettävään täysistuntoon.

11. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähkömarkkinalain muuttamisesta ja eräistä sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon palvelujen käyttöönottoon liittyvistä määräaikai-sista toimenpiteistä

Hallituksen esitys HE 116/2021 vpValiokunnan mietintö TaVM 24/2021 vp



12. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläkeoikeuden siirtämisestä Suomen työeläkejär-jestelmän ja Euroopan yhteisöjen eläkejärjestelmän välillä annetun lain muuttamisesta

Hallituksen esitys HE 103/2021 vpValiokunnan mietintö StVM 24/2021 vp



13. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuoje-luyhteistoiminnasta annetun lain, eräiden teknisten laitteiden vaatimustenmukaisuudesta annetun lain sekä tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta

Hallituksen esitys HE 94/2021 vpValiokunnan mietintö TyVM 12/2021 vp



14. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain 10 §:n muut-tamisesta

Hallituksen esitys HE 113/2021 vpValiokunnan mietintö SiVM 9/2021 vp

11




15. Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Singapo-ren tasavallan kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattami-seksi

Hallituksen esitys HE 98/2021 vpValiokunnan mietintö UaVM 6/2021 vp



16. Seuraava täysistunto

Eduskunnan seuraava täysistunto on tiistaina 12.10.2021 klo 14.00. Täysistunto lopetettiinklo 13.31.

Pöytäkirjan vakuudeksi:

12

Documents

Ainoa käsittely