ALUEHALLINNON UUDISTAMISHANKE - …...2 Aluehallinnon uudistamishankkeen ohjausryhmälle Aluehallinnon uudistamishankkeen ohjausryhmä asetti 22.5.2008 uuden aluehallinnon organisaatio-,

ALUEHALLINNONUUDISTAMISHANKE

Organisaatio-, ohjaus- jatuottavuustyöryhmän raportti

4.11.2008

2

Aluehallinnon uudistamishankkeen ohjausryhmälle

Aluehallinnon uudistamishankkeen ohjausryhmä asetti 22.5.2008 uuden aluehallinnonorganisaatio-, ohjaus- ja tuottavuustyöryhmän. Työryhmän tavoitteena oli aluehallinnonuudistamishankkeen väliraportin ja hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän pää-töksen nojalla täsmentää ja määritellä uusien aluehallintoviranomaisten tehtävät, ohjaus-ja johtamisjärjestelmä sekä hankkeelle asetetun tuottavuustavoitteen saavuttamiseksi tar-vittavat toimenpiteet.

Työryhmän tehtävänä oli täsmentää ja määritellä toisaalta aluehallintoviraston ja toisaaltaelinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksen tehtävät sekä maakunnan liitoille siirrettä-vät tehtävät. Työryhmän tuli myös valmistella uusien aluehallintoviranomaisten ohjaus-ja johtamisjärjestelmä mukaan lukien maakunnan liittojen osallistuminen strategia-asiakirjaprosessiin sekä valmistella maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelmankytkeminen keskushallinnon ja alueiden väliseen tulosohjausprosessiin. Lisäksi työryh-män tuli valmistella uusien aluehallintoviranomaisten organisaatiorakenne mukaan luki-en toimipisteverkon muodostamisen periaatteet ja tehdä ehdotukset toimenpiteiksi, joillaaluehallinnon uudistamishankkeelle asetetut tuottavuustavoitteet saavutetaan. Työryhmäntehtävänä oli myös arvioida ehdotustensa kielelliset vaikutukset.

Työryhmän toimikausi oli 22.5.2008 – 31.10.2008. Työryhmä kokoontui 10 kertaa.

Työryhmän puheenjohtajana on toiminut hallitusneuvos Tarja Hyvönen valtiovarainmi-nisteriöstä. Työryhmän jäseninä ovat toimineet teollisuusneuvos Marjukka Aarnio työ- jaelinkeinoministeriöstä, neuvotteleva virkamies Erkki Norbäck opetusministeriöstä, maa-talousneuvos Arja-Leena Kirvesniemi maa- ja metsätalousministeriöstä, neuvottelevavirkamies Riitta Viren liikenne- ja viestintäministeriöstä, finanssineuvos Raimo Jämsénsosiaali- ja terveysministeriöstä, hallintojohtaja Riitta Rainio ympäristöministeriöstä, ke-hittämisneuvos Harri Martikainen sisäasiainministeriöstä, alivaltiosihteeri Heikki Aalto-nen valtioneuvoston kansliasta, finanssineuvos Heikki Joustie valtiovarainministeriöstä,budjettineuvos Elina Selinheimo valtiovarainministeriöstä, osastopäällikkö Juha Mänty-vaara Etelä-Suomen lääninhallituksesta, johtaja Markku Gardin Satakunnan työvoima- jaelinkeinokeskuksesta, johtaja Matti Hepola Lapin ympäristökeskuksesta, johtaja AinoTurpeinen Länsi-Suomen ympäristölupavirastosta, tiejohtaja Petri Keränen Savo-Karjalan tiepiiristä, piiripäällikkö Seppo Pekkala Turun ja Porin työsuojelupiiristä, johta-ja Karen Wik-Portin Rannikon metsäkeskuksesta, osaston johtaja Olli-Pekka PeltomäkiMaaseutuvirastosta, ylijohtaja Jorma Hirn Elintarviketurvallisuusvirastosta, maakunta-johtaja Jussi V. Niemi Pirkanmaan liitosta, varatoimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Suomen Kuntaliitosta, sopimustoimitsija Sari Bäcklund JHL ry:stä, erikois-suunnittelija Aino Pyöriä Etelä-Suomen lääninhallituksesta JUKO ry:n edustajana, yli-insinööri Martti Kujanpää Länsi-Suomen ympäristökeskuksesta Pardia ry:n edustajana.Työryhmän sihteereinä ovat toimineet neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen valtiova-rainministeriöstä, ylitarkastaja Miira Lehto valtiovarainministeriöstä ja ylitarkastaja Mik-ko Kuoppala työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Työryhmällä on ollut kaksi alatyöryhmää, jotka valmistelivat toisaalta aluehallintoviras-toa ja toisaalta elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskusta koskevia erikseen määritelty-jä asioita.

Työryhmän raporttiin sisältyvät henkilöstöjärjestöjen yhteinen eriävä mielipide sekä sisä-asiainministeriön, metsäkeskusten, tiehallinnon ja maakunnan liittojen eriävät mielipiteet.

5

Sisällys

Tiivistelmä ................................................................................................................. 7

1 Johdanto................................................................................................................ 12

2 Valtion aluehallinnon tehtävät ............................................................................... 132.1 Elinkeino-, liikenne ja luonnonvarakeskukset ............................................ 15

2.2 Aluehallintovirastot................................................................................... 20

3 Maakunnan liitoille siirrettävät tehtävät................................................................. 26

3.1 Pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden alueellinen ennakointi... 273.2 Alueellinen liikennejärjestelmäsuunnittelu osana valtakunnallistaliikennejärjestelmäsuunnittelua ....................................................................... 283.3 Laaja-alaiset luonnonvaroja ja ympäristöä koskevat alueelliset suunnitelmatosana valtakunnallista alan kehittämissuunnittelua .......................................... 283.4 Nykyisille lääninhallituksille kuuluvat opetusministeriön ja sosiaali- jaterveysministeriön hallinnonalojen rakennerahastotehtävät ............................. 293.5 Kansallisten alueellisten rakennusperinteen hoitoavustusten myöntäminen 33

3.6 Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa esitettävien, valtion rahoittamienalueellisten liikenneinvestointien ja muiden merkittävien valtion tukemienhankkeiden, kuten nykyään lääninhallituksissa käsiteltävien perustamishankkeiden,kokoaminen ja asettaminen tärkeysjärjestykseen ............................................. 34

3.7 Yhteispalvelujen kehittäminen alueilla ...................................................... 353.8 Yhteistoiminnan tiivistäminen maakunnan liittojen, alueellistentaidetoimikuntien ja liikuntaneuvostojen kesken sekä päätösvallan antaminenmaakunnan liitoille näiden toimielinten kokoonpanoista.................................. 36

3.9 Sosiaalialan osaamiskeskusten integroiminen maakunnan liittoihin selvitetäänerikseen........................................................................................................... 38

3.10 Joukkoliikenteen alueellinen ostaminen – maakunnan liittojen rooli ........ 38

4 Aluehallintoviranomaisten ohjausmalli.................................................................. 40

4.1 Ohjausmallin periaatteet ............................................................................ 404.1.1 Maakunnan liitot ........................................................................... 404.1.2 Valtion aluehallinto ....................................................................... 40

4.2 Ohjausmallin erityispiirteet elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksissa46

4.2.1 Maakuntaohjelmat ja niiden toteuttamissuunnitelmat suhteessaelinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksen ohjausjärjestelmään........ 464.2.2 Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksen strategisentulossopimuksen laadintaprosessi ........................................................... 47

4.3 Ohjausmallin erityispiirteet aluehallintovirastoissa .................................... 484.3.1 Työsuojelun ohjausmalli................................................................ 484.3.2 Poliisin ohjausmalli ....................................................................... 494.3.3 Ympäristöluvat-vastuualueen ohjausmalli...................................... 51

6

4.4 Suunnitteluasiakirjojen laatimisaikataulu vuosikierrossa............................ 52

5 Aluehallintoviranomaisten toiminta-ajatukset, organisointi ja johtamisjärjestelmät 565.1 Toiminta-ajatukset..................................................................................... 56

5.1.1 Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksen toiminta-ajatus ...... 565.1.2 Aluehallintoviraston toiminta-ajatus .............................................. 56

5.2 Aluehallintoviranomaisten organisointi ja johtamisjärjestelmät ................. 565.2.1 Organisoinnin ja johtamisjärjestelmän periaatteet .......................... 565.2.2 Erikoistuminen, työn tasaaminen ja muut palvelujen järjestämistäkoskevat järjestelyt................................................................................. 575.2.3 Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksen organisaatio jajohtamisjärjestelmä ................................................................................ 595.2.4 Aluehallintoviraston organisaatio ja johtamisjärjestelmä................ 62

6 Aluehallintoviranomaisten toimipaikkaverkosto .................................................... 65

6.1 Toimipisteverkon muodostamisen periaatteet ............................................ 656.2 Ehdotus toimipaikkaverkostoksi................................................................ 68

6.2.1 Toimipaikkaverkon muodostaminen.............................................. 686.2.2 Toimipaikkaverkko henkilöstön näkökulmasta .............................. 696.2.3 Toimipaikkaverkko palvelujen saatavuuden ja alueellisten tekijöidennäkökulmasta ......................................................................................... 746.2.4 Toimipaikkaverkko toimitilojen taloudellisen käytön kannalta....... 766.2.5 Ehdotus toimipaikkaverkostoksi .................................................... 77

6.3 Siirtymäaika .............................................................................................. 87

7 Aluehallintoviranomaisten tuottavuutta parantavat toimenpiteet 2012-2015 .......... 88

7.1 Tausta ....................................................................................................... 887.2 Lähtökohdat ja edellytykset tuottavuustoimenpiteiden saavuttamiselle ...... 88

7.3 Toimenpiteet ............................................................................................. 90

8 Kielellisten vaikutusten arviointi ........................................................................... 95

9 Jatkovalmistelua edellyttävät ehdotukset ............................................................... 97

LIITTEET................................................................................................................ 98

Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskusten suunnitteluasiakirjat ................ 98Aluehallintovirastojen suunnitteluasiakirjat ................................................... 105

Eräiden tukitehtävien kokoaminen elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksessaja aluehallintovirastossa ................................................................................ 111

Eräiden työryhmän jäsenten näkemykset elinkeino-, liikenne- jaluonnonvarakeskuksen johtajan asemasta...................................................... 118

Maakuntien keskeiset elinkeinoklusterit ja kehittämisen painopisteet ............ 119Eriävät mielipiteet ......................................................................................... 129

7

Tiivistelmä

Työryhmän tehtävät

Työryhmän tehtävänä on ollut täsmentää ja määritellä toisaalta aluehallintoviraston jatoisaalta elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksen tehtävät sekä maakunnan liitoillesiirrettävät tehtävät. Työryhmän tehtävänä on myös ollut valmistella uusien aluehallinto-viranomaisten ohjaus- ja johtamisjärjestelmä sekä uusien aluehallintoviranomaisten or-ganisaatiorakenne mukaan lukien toimipisteverkon muodostamisen periaatteet. Lisäksityöryhmän tehtävänä on ollut tehdä ehdotukset toimenpiteiksi, joilla ALKU–hankkeelleasetetut tuottavuustavoitteet saavutetaan.

Työryhmän ehdotukset

Uusien aluehallintoviranomaisten toiminta-ajatukset

Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskus tukee alueellista kehittämistä hoitamalla val-tionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. Keskus edistää yrittäjyyttä,työmarkkinoiden toimintaa, osaamista ja kulttuuria, liikennejärjestelmän toimivuutta jaliikenteen turvallisuutta, hyvää ympäristöä sekä luonnon ja luonnonvarojen kestävääkäyttöä alueilla sekä työvoiman maahanmuuttoa.

Aluehallintovirasto tukee alueellista yhdenvertaisuutta hoitamalla lainsäädännön toi-meenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä alueilla. Virasto edistää perusoikeuksien ja oike-usturvan toteutumista, peruspalvelujen saatavuutta, ympäristönsuojelua, ympäristön kes-tävää käyttöä, sisäistä turvallisuutta sekä terveellistä ja turvallista elin- ja työympäristöäalueilla.

8

Uusien aluehallintoviranomaisten tehtävät, organisaatio sekä ohjaus- ja johtamisjärjes-telmä

Metsä-keskukset

Strateginen ohjaus

Toiminnallinen ohjaus

Strategisen ohjauksenyhteistyö

MMMLVM OPMYM TEM

Organisaatio-, ohjaus- ja tuottavuustyöryhmän ehdotus:

Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskus (15)

SM

Ympäristöja luonnonvarat (9)

•Ympäristönsuojelu•Alueiden käyttö•Luonnonsuojelu•Vesien hoito ja ympäristön tilanseuranta•Kehittäminen ja lähialueyhteistyö•Vesivarojen käyttö ja hoito

Liikenne- jainfrastruktuuri (9)

•Tie- ja liikenneolojen suunnittelu•Tienpidon hankinnat•Asiakas- ja viranomaispalvelut•Julkisen liikenteenjärjestäminen•Muut liikennettä jainfrastruktuuria koskevat tehtävät

Elinkeinot, työvoima,osaaminen ja kulttuuri(15)

•Työllisyys, yrittäjyys ja osaaminen•Rakennerahastoasiat•Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta•Kirjastot, liikunta- ja nuorisotoimet•Kansainväliset tehtävät jalähialueyhteistyö•Maaseutu ja energia•Maahanmuutto ja etniset suhteet

TE-toimistot

OTO-johtaja

Maakunnan liitot

Aluehallinnon tietohallintopalvelut-yksikkö (Yhteinen Alluille ja Elluille)

HallintoyksikköKootut tukitehtävät

Strateginen ohjaus


Strategisen ohjauksenyhteistyö

OPM OM MMMTEM VM YMSTM

Organisaatio-, ohjaus- ja tuottavuustyöryhmän ehdotus:

Aluehallintovirasto (6)

Maistraatit

Työsuojelu (5)

•Vakavien työtapaturmien sekäilmoitettujen ammattitautien jatyöperäisten sairauksien syidenselvittäminen ja niiden ehkäisy•Muu asiakasaloitteinenvalvonta•Viranomaisaloitteinen valvonta•Tuotevalvonta•Osallistuminen työrikostenkäsittelyyn

Peruspalvelut,oikeusturva jaluvat (6)

•Sosiaali- ja terveydenhuolto•Koulutus- ja sivistystoimenpalvelut•Kuluttaja- ja kilpailuasiat•Peruspalvelujen arviointi•Muut tehtävät

Poliisi (3)

•Vastuualueelle kuuluvaalueellinen viranomaisyhteistyö•Peruspalvelujen arviointipoliisitoimen osalta•Varautumisen javalmiussuunnittelun

yhteensovittaminen poliisitoimenosalta•Muut poliisin hallinnostaannetussa laissa ja asetuksessasäädettävät poliisin tehtävät

Ympäristö-luvat (4)

•Vesilain mukaiset asiat•Ympäristönsuojelulainmukaiset asiat

Aluehallinnon tietohallintopalvelut-yksikkö (Yhteinen Alluille ja Elluille)

Viraston johtaja

Pelastustoimi javarautuminen (6)

•Pelastustoimi•Varautuminen

HallintoyksikköKootut tukitehtävät

SM

9

Tehtävät

Työryhmä on aiempaan selvitystyöhön tukeutuen kartoittanut elinkeino-, liikenne- jaluonnonvarakeskuksiin ja aluehallintovirastoihin sijoitettavat, näihin uusiin organisaati-oihin koottavien viranomaisten tehtävät. Työryhmä ehdottaa tehtävät sijoitettaviksi vas-tuualueille edellä olevan kuvan mukaisesti.

Maakunnan liitoille työryhmä ehdottaa siirrettäväksi vetovastuun koulutustarpeiden kes-kipitkän ja pitkän aikavälin ennakoinnista, alueellisten liikennejärjestelmäsuunnitelmienlaadinnasta sekä alueellisen ympäristöohjelman, alueellisten kulttuuriperintöohjelmien jamaa-ainesvaroja koskevien suunnitelmien laadinnasta. Liittojen tehtäväksi ehdotetaanopetusministeriön hallinnonalan rakennerahastotehtävistä ne, jotka on tarkoitettu kulttuu-ri-, liikunta- ja vapaa-ajan kehittämishankkeisiin sekä lääninhallitusten sivistysosastoilleja sosiaali- ja terveysosastoille nyt kuuluva EAKR-osarahoitteinen toiminta. Työryhmäon myös tarkentanut eräitä maakunnan liitoille hankkeen väliraportin mukaan siirtyviätehtäviä kuten yhteispalvelun edistämistehtävän sisältöä ja siirtyviä resursseja.

Ohjausjärjestelmä

Työryhmä on määritellyt tarkemmin hankkeen väliraportissa jo varsin yksityiskohtaisestikuvattua ohjausjärjestelmää. Työryhmä on tarkentanut muun muassa maakuntaohjelmanja sen toteuttamissuunnitelman ottamista huomioon ohjausprosessissa, asiakirjojen val-misteluprosessia ja aikataulutusta sekä työsuojelun, poliisitoimen ja ympäristölupahallin-non erityispiirteiden edellyttämiä poikkeamia ohjausjärjestelmään.

Organisaatio

Työryhmä ehdottaa, että elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksilla on seuraavatkolme vastuualuetta; elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri, liikenne ja infrastruk-tuuri sekä ympäristö ja luonnonvarat. Vastuualueista ensin mainittu on kaikissa 15 elin-keino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksessa. Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueitasekä ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueita on 9 elinkeino-, liikenne- ja luonnonvara-keskuksessa.

Aluehallintovirastoille ehdotetaan seuraavat viisi vastuualuetta; peruspalvelut, oikeustur-va ja luvat, työsuojelu, ympäristöluvat, poliisitoimi sekä pelastustoimi ja varautuminen.Vastuualueet jakautuvat myöhemmin määriteltäviin yksiköihin. Peruspalvelut, oikeustur-va ja luvat -vastuualue ja pelastustoimi ja varautuminen -vastuualue ovat kaikissa kuu-dessa aluehallintovirastossa. Työsuojelun vastuualue on viidessä, poliisin vastuualuekolmessa ja ympäristölupien vastuualue neljässä aluehallintovirastossa.

Uudet aluehallintoviranomaiset käyttävät aikaisempaa laajemmin hyväksi erikoistumistatiettyjen tehtävien hoitamiseen joko valtakunnallisesti tai useamman viranomaisen toimi-alueella. Myös talous-, henkilöstö-, toimitila- ja tietohallinnon tehtäviä sekä viestinnän,tietopalvelun ja hankintatoimen tehtäviä ehdotetaan koottavaksi hoidettaviksi yhdessäelinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksessa ja yhdessä aluehallintovirastossa.

Johtamisjärjestelmä

Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskusta johtaa määräajaksi nimitettävä oman toi-men ohella toimiva viraston johtaja. Nimitettävä henkilö johtaa samalla yhtä virastonvastuualuetta. Viraston johtaja vastaa viraston yhteisten strategisten- ja tulostavoitteiden

10

saavuttamisesta. Valtioneuvosto nimittää johtajan työ- ja elinkeinoministeriön esitykses-tä.

Aluehallintovirastoa johtaa määräajaksi nimitettävä viraston johtaja. Viraston johtajavastaa viraston toiminnan tuloksellisuudesta ja viraston yhteisten tulostavoitteiden saa-vuttamisesta. Valtioneuvosto nimittää johtajan valtiovarainministeriön esityksestä.

Uusien aluehallintoviranomaisten vastuualueen päälliköt vastaavat vastuualueensa toi-minnan tuloksellisuudesta ja tulostavoitteiden saavuttamisesta ohjaavalle substanssimi-nisteriölle ja keskusvirastolle sekä viraston johtajalle. Ohjaavat substanssiministeriöt taikeskusvirastot nimittävät vastuualueiden päälliköt pääsääntöisesti määräajaksi pyydetty-ään lausunnot niiltä muilta ministeriöiltä, joiden toimialan tehtäviä kyseisellä vastuualu-eella hoidetaan.

Kaikilla uusilla aluehallintoviranomaisilla on johtoryhmät, jotka sovittavat yhteen erivastuualueiden johtamista viraston kokonaisjohtamiseen.

Toimipaikkaverkosto

Uusien aluehallintoviranomaisten toimipaikkaverkoston muodostamisen kriteereitä ovattoiminnalliset tekijät, palvelujen ja henkilöstön saatavuuteen liittyvät tekijät sekä alueel-liset ja taloudelliset tekijät.

Näiden kriteerien perusteella työryhmä ehdottaa seuraavia päätoimipaikkoja niille elin-keino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksille, joissa ovat kaikkien kolmen vastuualueentehtäväkokonaisuudet; Rovaniemi, Oulu, Vaasa (vaihtoehtoisesti Seinäjoki), Jyväskylä,Kuopio, Tampere, Turku, Helsinki ja Kouvola. Niiden elinkeino-, liikenne- ja luonnon-varakeskusten, joissa on yksi vastuualue ja muiden vastuualueiden palveluja tarjoavaahenkilöstöä, päätoimipaikat olisivat Kajaani, Seinäjoki (vaihtoehtoisesti Vaasa), Joensuu,Mikkeli, Pori ja Lahti. Työryhmä ehdottaa, että elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakes-kuksilla olisi lisäksi sivutoimipaikat Hämeenlinnassa ja Kokkolassa.

Työryhmä ehdottaa, että aluehallintovirastojen päätoimipaikat olisivat Rovaniemi, Oulu,Mikkeli, Hämeenlinna, Turku ja Vaasa. Virastoilla olisi sivutoimipaikat Kuopiossa, Hel-singissä ja Tampereella. Lisäksi virastoilla olisi työpisteitä niille henkilöille, joiden teh-tävien hoitaminen edellyttää käyntiä asiakkaan luona.

Työryhmän ehdotus merkitsee päätoimipaikkojen määrän supistumista 53:sta 21:een jasivutoimipaikkojen määrän supistumista 39:stä viiteen. Myös työpisteet huomioon ottaenkokonaismäärä vähenee 92:sta 49:ään.

Tuottavuutta parantavat toimenpiteet

Valtioneuvoston 13.3.2008 tekemään valtiontalouden kehyspäätökseen vuosille 2012 si-sältyy aluehallintouudistukselle asetettu 625 henkilötyövuoden vähennystavoite.

Aluehallinnon uudistamishankkeen tavoitteena on kansalais- ja asiakaslähtöisesti, tehok-kaasti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto. Tuottavuus ja tuloksellisuus nähdään muunmuassa aluehallinnon toiminnan tehostumisena ja asiakaspalvelun laadun paranemisena.Tuottavuuden kehittämisen keskeisenä tavoitteena on luoda uuden aluehallinnon raken-teeseen soveltuvia toimintatapoja ja -menetelmiä mukaan lukien sähköiset menetelmät ja

11

sähköinen palvelutuotanto. Tavoitteena on kehittää aluehallintoviranomaisten asiantunti-juutta ja aluehallinnossa hoidettavien tehtävien keskinäistä synergiaa, mikä johtaa alue-hallinnon parempaan tuottavuuteen ja palvelukykyyn.

Tuottavuustavoitteiden saavuttamiseksi tehtävät toimenpiteet liittyvät uuden aluehallin-non organisaatiorakenteeseen, johtamistoimintoihin, erikoistumiseen, palvelurakenteidenkehittämiseen, kenttätyön yhdistämiseen ja tehtävien uudelleen järjestämiseen, talous-,henkilöstö- ja tietohallinnon sekä muiden tukitehtävien organisointiin sekä hankintatoi-men kehittämiseen ja palvelujen tarkoituksenmukaiseen tuottamistapaan.

Työryhmän ehdotuksista poikkeavat näkemykset

Työryhmän ehdotuksista, jotka koskevat muun muassa rakennerahastotehtävien organi-sointia, toimipaikkaverkkoa ja tuottavuusohjelman toteuttamista, ovat eräät työryhmänjäsenet esittäneet poikkeavan näkemyksen. Enemmistö työryhmän jäsenistä esitti eriävännäkemyksen elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksen johtajan toimimisesta omantoimen ohella. Nämä kaikki näkemykset on todettu raportin asianomaisissa kohdissa.

Lisäksi eräät tahot ovat jättäneet raporttiin eriävät mielipiteet.

12

1 Johdanto

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi asetti aluehallinnon uudistamishankkeen(ALKU-hankkeen) 29.6.2007. Hankkeen toimikausi kestää 31.3.2009 asti. Hankkeen ta-voitteena on kansalais- ja asiakaslähtöisesti, tehokkaasti ja tuloksellisesti toimiva aluehal-linto. Uudistukset tulevat voimaan 2010.

ALKU-hankkeen väliraportti julkaistiin 31.3.2008 ja väliraportin ehdotuksia tarkennet-tiin hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän (Halken) 8.5.2008 tekemällä päätök-sellä. Väliraportin ja Halken päätöksen mukaisesti valtion aluehallinto kootaan kahteenviranomaiseen, joiden työnimet ovat elinkeino- liikenne- ja luonnonvarakeskus ja alue-hallintovirasto. Lääninhallitusten, työvoima- ja elinkeinokeskusten, alueellisten ympäris-tökeskusten, ympäristölupavirastojen, tiepiirien ja työsuojelupiirien tehtävät organisoi-daan näihin kahteen viranomaiseen.

Väliraportti ja Halken päätös sisältävät yksityiskohtaisempia linjauksia uusien viran-omaisten tehtävistä, rakenteesta, ohjaus- ja johtamismallista, aluejaoista, toiminta-alueista ja toimipaikkaverkostosta. Viranomaisten organisointi on tehtävä niin, että alue-hallinnon uudistamishankkeelle asetetut tuottavuustavoitteet saavutetaan.

Aluehallinnon uudistamishankkeen ohjausryhmä asetti 22.5.2008 uuden aluehallinnonorganisaatio-, ohjaus- ja tuottavuustyöryhmän. Työryhmän tavoitteena oli väliraportin jahallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän päätöksen nojalla täsmentää ja määritelläuusien aluehallintoviranomaisten tehtävät, ohjaus- ja johtamisjärjestelmä sekä hankkeelleasetetun tuottavuustavoitteen saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet.Työryhmän tehtävänä oli täsmentää ja määritellä toisaalta aluehallintoviraston ja toisaaltaelinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksen tehtävät sekä maakunnan liitoille siirrettä-vät tehtävät. Työryhmän tuli myös valmistella uusien aluehallintoviranomaisten ohjaus-ja johtamisjärjestelmä mukaan lukien maakunnan liittojen osallistuminen strategia-asiakirjaprosessiin sekä valmistella maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelmankytkeminen keskushallinnon ja alueiden väliseen tulosohjausprosessiin. Lisäksi työryh-män tuli valmistella uusien aluehallintoviranomaisten organisaatiorakenne mukaan luki-en toimipisteverkon muodostamisen periaatteet ja tehdä ehdotukset toimenpiteiksi, joillaALKU–hankkeelle asetetut tuottavuustavoitteet saavutetaan. Työryhmän tehtävänä olimyös arvioida ehdotustensa kielelliset vaikutukset.

Valtiovarainministeriö on kirjeellään 4.9.2008 pyytänyt ALKU-hanketta täsmentämään10.10.2008 mennessä tuottavuustoimenpiteet ja niiden kohdistumisen kehyspäätöksenkokonaistavoitteen puitteissa. Organisaatio-, ohjaus- ja tuottavuustyöryhmän ehdotuksetaluehallintoviranomaisten tuottavuutta parantaviksi toimenpiteiksi on käsitelty ALKU-hankkeen valmisteluryhmässä 14.10.2008 ja toimitettu muutoksitta valtiovarainministe-riön budjettiosastolle.

13

2 Valtion aluehallinnon tehtävät

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä (Halke) on todennut päätöksessään8.5.2008, että valtion uuden ”Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksen” tehtävätorganisoidaan kolmeen päävastuualueeseen: 1. elinkeino, työvoima ja osaaminen, 2. lii-kenne ja infrastruktuuri ja 3. ympäristö ja luonnonvarat. Organisaatio-, ohjaus- ja tuotta-vuustyöryhmä ehdottaa 1. vastuualueen nimen muutettavaksi muotoon elinkeinot, työ-voima, osaaminen ja kulttuuri.

Samassa päätöksessä Halke totesi, että valtion uuden ”Aluehallintoviraston” tehtävät or-ganisoidaan lähtökohtaisesti viiteen päävastuualueeseen väliraportissa esitetyllä tavalla.Väliraportissa on esitetty aluehallintoviraston tehtävät organisoitavaksi viiteen eri ryh-mään, jotka ovat peruspalvelujen toteutuminen, oikeusturva, luvat ja valvonta, turvalli-suus ja maahanmuutto, ympäristöluvat sekä työsuojelu. Työryhmä ehdottaa kuitenkintehtävät organisoitavaksi viiteen vastuualueeseen siten, että peruspalvelut, oikeusturva jaluvat muodostaa yhden vastuualueen ja poliisi sekä pelastustoimi ja varautuminen muo-dostavat kumpikin oman vastuualueensa.

Kansliapäällikkö Viljasen vetämässä maahanmuuton tulevia linjauksia käsittelevässä työ-ryhmässä on aluehallinnon osalta otettu kannaksi, että tavoitteena on järjestää työ-voiman maahanmuuttoa, maahanmuuttajien kotoutumista, koulutusta ja työllistymistäsekä hyviä etnisiä suhteita edistävät toimenpiteet ja paikallishallinnon ohjaus ja tuki osa-na elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskusta. Esitys poikkeaa hankkeen väliraportista,jonka mukaan nämä tehtävät kuuluvat työperäistä maahanmuuttoa lukuun ottamattaaluehallintovirastolle.

Sisäasianministeriön näkemys on, että maahanmuutto ja etniset suhteet olisivat elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksessa oma vastuualue. Sosiaali- ja terveysministeriön,lääninhallituksen ja työsuojelupiirin edustajien näkemyksen mukaan aluehallintovirastos-sa poliisin sekä pelastustoimen ja varautumisen vastuualueet tulisi yhdistää. Valtioneu-voston kanslian edustajan näkemys on, että poliisin vastuualueen tulisi olla kaikissa kuu-dessa aluehallintovirastossa.

Ympäristöministeriön, ympäristökeskuksen, ympäristölupaviraston, Pardian, TE-keskuksen, metsäkeskuksen, maa- ja metsätalousministeriön ja maaseutuviraston edusta-jat katsovat, että ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueita tulisi olla väliraportissa tode-tun yhdeksän sijasta kolmetoista. Ympäristöministeriön edustaja esittää lisäksi, että elin-keino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksen nimeksi muutettaisiin elinkeino-, liikenne- jaympäristökeskus, joka kuvaisi ministeriön näkemyksen mukaan paremmin viraston teh-täviä.

Uuden aluehallinnon organisaatio-, ohjaus- ja tuottavuustyöryhmä esittää valtion aluehal-linnon tehtävät ryhmiteltäväksi seuraavalla tavalla vastuualueisiin elinkeino-, liikenne- jaluonnonvarakeskuksiin ja aluehallintovirastoihin:

Elinkeino-, liikenne ja luonnonvarakeskus

Liikenne ja infrastruktuurio Tie- ja liikenneolojen suunnitteluo Tienpidon hankinnat

14

o Asiakas- ja viranomaispalveluto Julkisen liikenteen järjestämineno Muut liikennettä ja infrastruktuuria koskevat tehtävät

Ympäristö ja luonnonvarato Ympäristönsuojeluo Alueiden käyttöo Luonnonsuojeluo Vesien hoito ja ympäristön tilan seurantao Kehittäminen ja lähialueyhteistyöo Vesivarojen käyttö ja hoito

Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuurio Työllisyys, yrittäjyys ja osaamineno Rakennerahastoasiato Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoimintao Kirjastot, liikunta- ja nuorisotoimeto Kansainväliset tehtävät ja lähialueyhteistyöo Maaseutu ja energiao Maahanmuutto ja etniset suhteet

Aluehallintovirasto

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvato Sosiaali- ja terveydenhuoltoo Koulutus- ja sivistystoimen palveluto Kuluttaja- ja kilpailuasiato Peruspalvelujen arviointio Muut tehtävät

Poliisio Vastuualueelle kuuluva alueellinen viranomaisyhteistyöo Peruspalvelujen arviointi poliisitoimen osaltao Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen poliisitoi-

men osaltao Muut poliisin hallinnosta annetussa laissa ja asetuksessa säädettävät

poliisin tehtävät

Pelastustoimi ja varautumineno Pelastustoimio Varautuminen

Ympäristöluvato Vesilain mukaiset asiato Ympäristönsuojelulain mukaiset asiat

Työsuojeluo Vakavien työtapaturmien sekä ilmoitettujen ammattitautien ja työpe-

räisten sairauksien syiden selvittäminen ja niiden ehkäisyo Muu asiakasaloitteinen valvontao Viranomaisaloitteinen valvontao Tuotevalvonta

15

o Osallistuminen työrikosten käsittelyyn

2.1 Elinkeino-, liikenne ja luonnonvarakeskukset

Keskusten tehtävät jakautuvat vastuualueittain seuraaviin kokonaisuuksiin. Kokonai-suuksiin sisältyvät yksittäiset tehtävät on kartoitettu aiemman selvitystyön aikana ja niitäkoskevat säädösmuutokset toteutetaan osana säädöstyöryhmän työtä.

Liikenne ja infrastruktuuri

Tie- ja liikenneolojen suunnitteluliikennejärjestelmäsuunnitteluliikenneolojen suunnitteluyksityiskohtainen suunnitteluliikenneturvallisuusmaankäytön suunnittelutiestö-, liikenne- ja paikkatietopalvelut

Tienpidon hankinnathoidon, ylläpidon ja liikenteen ohjauksen hankintainvestointien hankintamaanhankinta (ja kiinteistötehtävät)

Asiakas- ja viranomaispalvelutalueelliset viranomaispalvelutkeskitetyt asiakaspalvelut

o yhteyspalveluto erikoiskuljetuslupapalveluo lupapalveluto tietopalvelut

liikenneluvat (alalle tulo -luvat)o joukkoliikenneluvato tavaraliikenneluvato autokoululuvat

joukkoliikennettä koskevat ohjaus- ja neuvontatehtävätyksityistieasiat

Julkisen liikenteen järjestäminenjoukkoliikennesuunnittelu ja -kehittäminenjoukkoliikenteen ostoliikenne ja käyttöoikeussopimuksetreittiliikenneluvat (linjaliikenne, pikavuoro, kv. liikenne)valtionavuttaksiluvat

Muut liikennettä ja infrastruktuuria koskevat tehtävätperuspalvelujen arviointi (päävastuu tehtävästä aluehallintovirastolla)varautuminen (päävastuu tehtävästä aluehallintovirastolla)kansainvälinen toiminta

16

Ympäristö ja luonnonvarat

Ympäristönsuojeluympäristönsuojelun asiantuntijaohjausympäristönsuojeluilmoituksetympäristölupien valvontavesilain, jätelain, kemikaalilain ja ympäristönsuojelulain muu valvontajätehuollon tuottajavastuuvesistöön rakentamisen ja vedenoton laillisuusvalvontavesiensuojelutyöt ja ympäristön kunnostusympäristövahinkojen torjuntaympäristövaikutusten arviointikatselmustoimituksetmaa-ainesasiat

Alueiden käyttömaankäyttö- ja rakennuslain mukaiset poikkeamispäätöksetalueiden käytön ohjaus (maakuntakaavat yms.)rakennussuojelulain mukaiset päätöksetmaiseman suojelukuntien rakennusvalvonnan ohjaus, korjausrakentaminenpoikkeuslupien seuranta, valitukset, oikaisukehotukset

Luonnonsuojelusuojelualueiden hankintaluontotyyppien ja eliölajien suojeluMetso-ohjelman toimeenpanosuojelualueiden hoito ja käyttömaasto- ja veneliikenteen rajoittaminenluonnon virkistyskäytön ohjaus

Vesien hoito ja ympäristön tilan seurantaympäristökeskuksen tehtävien edellyttämät selvityksethydrologinen seurantamuu ympäristön tilan seurantanäytteenottolaboratoriotvesien hoidon suunnittelu

Kehittäminen ja lähialueyhteistyörakennerahasto- ja aluekehitysasiat (selvitetään erikseen)kansainvälinen toiminta

Vesivarojen käyttö ja hoitovesivarojen käytön ja hoidon ohjaustulvariskien hallinta, patoturvallisuus ja ojitustoimituksetvesistöjen säännöstelyn ohjaustulvasuojelu-, kunnostus- ja muiden vesistötoimenpiteiden suunnittelu ja toteutusvesihuollon edistäminen ja valvontaviranomaistehtävät

17

yleisen edun valvonta vesilain mukaisissa vesitalousasioissavaltion vesioikeuslupiin liittyvä ylläpito ja velvoitteiden hoitouittosääntöjen kumoamiset ja muut rakentamisvelvoitteet

Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri

Työllisyys, yrittäjyys ja osaaminen

Yrittäjyyden edistämineno neuvonta- ja asiantuntijapalvelut

kehittämisohjelmat (tuotteistetut asiantuntijapalvelut), koulu-tukset, konsultointi

Yritystueto yrityksen kehittämisavustus (laki 1336/2006)o starttirahao maaseutuyritystuet

maaseudun pienyritystoimintaan liittyvä rahoituso investointituki, käynnistysavustus, kehittämisavustus

o kalatalouden yritystuetelinkeinokalatalouden rakennetuki

Elinkeinotoimintaa tukevan infrastruktuurin kehittämineno toimintaympäristön kehittämisavustus (laki 1336/2006)o työllisyysperusteinen investointitukio kuljetustuki (Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois-Karjalan,

Pohjois-Savon sekä Etelä-Savon maakunnat)

Työmarkkinoiden toimivuuden kehittämineno alueen työmarkkinoiden seuraaminen ja kehittämineno julkisen työvoimapalvelun kehittäminen (henkilöasiakkaiden ja työnanta-

jien palvelut: työvoiman hankinta, työnvälitys, ammatinvalinta ja ura-suunnittelu, ammatillinen kuntoutus, ammatti- ja koulutustietopalvelu)

o työvoimatoimistojen ohjaus, kouluttaminen ja tukemineno työttömyysturvao ulkomaalaisen elinkeinonharjoittajan yritystoiminnan edellytysten arvi-

ointi

Osaamisen kehittämineno työelämän ja koulutuksen kohtaanto ja ennakointio työvoimakoulutuksen suunnittelu, hankinta, seuranta ja siihen liittyvä tie-

dotus- ja kehittämistoimintaammatillinen työvoimakoulutusvalmentava koulutusyhteishankintakoulutus(kotoutumiskoulutus)

o omaehtoinen aikuiskoulutus (tarkentuu akku-aluejaostossa syyskuun lop-puun mennessä)

o ammatillisen ja aikuiskoulutuksen opetushenkilöstön ja kirjasto-, liikunta-ja nuorisotoimen henkilöstön lisä- ja täydennyskoulutus

o Oppilaitosten, kirjastojen ja liikuntapaikkojen rakentaminen

18

Työllisyyttä tukevien palvelujen ja välityömarkkinoiden kehittämineno työllistäminen valtiolle ja kunnalleo työllistäminen yksityiselle sektorille (palkkatuettu työ, työelämävalmen-

nus, työllisyyspoliittinen avustus, osa-aikalisä, starttiselvitykset)o työvoimatoimistojen ja työvoiman palvelukeskusten ohjaus ja tuki

Rakennerahastoasiat

välittävän toimielimen tehtäväto rahoittaminen ja päätöksentekoo maksaminen ja varmennuso takaisinperintä yms. epäsäännönmukaisuudet

Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta

Innovaatiopalvelut ja teknologiaprojektito Tekesin palvelut

KansainvälistyminenLiiketoimintaosaaminenKeksintöasiat

o keksintöasiamiehen palvelutTyöorganisaatioiden kehittäminen (Tykes)

o kehittämishankkeetperusanalyysitkehittämisprojektitmenetelmäkehitysprojektittyöelämän oppimisverkostot

Kirjastot, liikunta- ja nuorisotoimet

KirjastopalvelutNuorten syrjäytymisen ehkäisyKirjastojen, liikuntatoimen ja nuorisotoimen harkinnanvaraiset avustukset

Kansainväliset tehtävät ja lähialueyhteistyö

Maaseutu ja energia

EU:n maataloustukihallinto ja valvontao maataloustukien hallinnointi ja myöntämineno kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisten ohjaus, neuvonta ja valvontao maataloustukien valvontao poro- ja luontaiselinkeinoto maatalouden ympäristöasiat

Maatilojen rakennetoimenpiteeto nuoren viljelijän aloitustukio maatalouden investointituki

Elintarviketuotannon tarkastustehtävät

19

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus (tarvitaan htv-arvio TEM:istä)o energia-avustus, koulutus, neuvonta

Maaseudun kehittämineno Maaseudun kehittämisohjelman koordinointio Maaseudun kehittämishankkeeto Leader-toimintaryhmätyö

Kalatalouden kehittämineno yleisen kalatalousedun valvontao vapaa-ajankalatalous ja kalavarojen hoitoo EU:n ja kansallinen kalatalouspolitiikka

Maahanmuutto ja etniset suhteet

Kotouttamisen alueellinen yhteensovittamineno yhteistyö kuntien ja muiden toimijoiden kanssa, alueellinen yhteistyöo kotouttamisen kehittäminen ja suunnitteluo ohjaus ja neuvonta esim. kotouttamisohjelmien laadinnassao työvoimatoimistojen ohjaus maahanmuuttoasioissa (mm. työvoimapalve-

lut)o kotouttamisen seuranta, esim. kotouttamislain toimeenpanoon liittyen

seurantakyselyt

Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen suunnittelu ja hankinta, koulutuksenmaksatukset ja toteutuksen valvonta

Työvoiman maahanmuutto

Pakolaisten kuntiin osoittamineno kuntien motivointi pakolaisten vastaanottoono pakolaisten kuntiin sijoittamista koskevien sopimusten tekemineno kuntaanosoitusrekisterin ylläpitoo ohjaus ja neuvonta

Pakolaisista ja eräistä muista maahanmuuttajista kunnille aiheutuvien kustannus-ten korvausten käsittely ja maksaminen (VnP 512/1999)

Etnisen yhdenvertaisuuden edistämineno yhteistyö kuntien ja muiden toimijoiden kanssa, alueellinen yhteistyöo kotouttamisen kehittäminen ja suunnitteluo ohjaus ja neuvonta esim. kotouttamisohjelmien laadinnassao alueellinen etnisten suhteiden neuvottelukuntao romaniasiain suunnittelu

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä ja siihen liittyvät tehtävät

Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskustoiminta1

1 Väliraportin mukaan aluehallinnolle kuuluva tehtävä.

20

Sisäasiainministeriön edustajan näkemyksen mukaan turvapaikanhakijoiden vastaanotto-keskustoiminta ei kuulu elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksen toimintaan.

2.2 Aluehallintovirastot

Virastojen tehtävät jakautuvat vastuualueittain seuraaviin kokonaisuuksiin. Kokonai-suuksiin sisältyvät yksittäiset tehtävät on kartoitettu aiemman selvitystyön aikana ja niitäkoskevat säädösmuutokset toteutetaan osana säädöstyöryhmän työtä.

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat

Sosiaali- ja terveydenhuolto

Sosiaalipalvelutyksityisten sosiaalipalvelun tuottajien rekisterin ylläpito (ilmoitukset, muutokset,toimintakertomukset, lopettamiset)yksityisen sosiaalihuollon luvatperheasiain sovitteluluvatjulkisten ja yksityisten sosiaalihuollon palvelujen alueellinen ohjaus ja neuvontasosiaalihuollon erityislaitehkäisevän sosiaalipolitiikan edistäminen ja projektitsosiaalihuollon informaatio-ohjaussosiaalihuollon kumppanuus ja verkostoituminensosiaalihuollon valvonta ja tarkastukseterityishuolto-ohjelmaa koskevat oikaisuvaatimuksetpäihdehuollon ja kehitysvammahuollon tahdonvastaiset toimenpiteettahdonvastaista päihdehuoltoa antavien toimintayksiköiden hyväksyminenlastensuojelulaitosten hyväksyminen (tark!)rikos- ja riita-asioiden sovittelun järjestäminensosiaalihuollon kantelut ja muut oikeusturvatehtävätosallistuminen STM:n hallinnonalan politiikka- ja kehittämisohjelmien täytän-töönpanoonvähemmistöryhmien palvelujen riittävyys ja tarkoituksenmukaisuus

Terveyspalveluttartuntatautien vastustamistyöhön liittyvät tehtävättartuntatautilakiin perustuvien itsemääräämisoikeutta rajoittavien määräysten an-taminenkuntoutuksen asiakasyhteistyötoimikunnan asettaminen sairaanhoitopiirin alueel-le ja työhön osallistuminenterveydenhuollon itsenäisten ammatinharjoittajien rekisterin ylläpitäminenterveydenhuollon yksityisten palveluntuottajien luvat ja rekisterin ylläpito (ilmoi-tukset, muutokset, toimintakertomukset, lopettamiset)sairaankuljetusluvatmikrobiologisten laboratorioiden luvatjulkisen ja yksityisen terveydenhuollon alueellinen ohjaus ja neuvontaterveydenhuollon erityislaitehkäisevän terveyspolitiikan edistäminen ja projektitterveydenhuollon informaatio-ohjaus

21

terveydenhuollon kumppanuus ja verkostoituminenmielenterveyslain mukainen alueellinen yhteistyöterveydenhuollon (ml työterveyshuolto) valvonta ja tarkastuksetterveydenhuollon kantelut ja muut oikeusturvatehtävätoikeuslääketieteelliset kuolemansyyn selvitykset ja kuolintodistusten tarkastustahdonvastaisen hoidon valvonta /pakkokeinojen käytön valvonta

Ympäristöterveydenhuoltoterveydensuojelu-, tupakka- ja kemikaalilain mukainen valvonta ml. kuntiensuunnitelmien ja niiden toteutumisen arviointi ja raportointi sekä asiantuntijalau-sunnotelintarvikelain mukainen valvonta, suunnittelu ja ohjaus ml. kuntavalvonnan audi-tointi sekä kuntien vuotuisten valvontasuunnitelmien ja niiden toteutumisen arvi-ointi ja raportointielintarvikehuoneistojen hyväksyminen ja tarkastukset (alkoholimyymälät, tilavii-ni- ja sahtimyymälät) (siirto paikallistasolle?)elintarvikevalvonnan tarkastukset (muut tarkastukset ja elintarvike-huoneistot)poronlihan tarkastustuoteturvallisuuslain mukainen valvonta ja tarkastukset ml. kuntien vuotuistenvalvontasuunnitelmien ja niiden toteutumisen arviointi ja raportointieläintautilain mukainen valvonta (ml. eläintautivastustusohjelmien, tuonnin javiennin, sisämarkkinakaupan sekä eläinten merkitsemisen ja rekisteröinnin sekäkeinosiemennys- ja alkionsiirtotoiminnan valvonta) ja tarkastuksethelposti leviävien eläintautien vastustustoimenpiteiden alueellinen johtaminenepidemiatilanteessa (esim. lintuinfluenssa)alueellisten eläintautivalmiussuunnitelmien ja -valmiuden ylläpitämineneläinsuojelulain mukainen valvonta ja tarkastukseteläinsuojelulain mukaiset luvat (mm. eläinkuljetusluvat, eläintarha- ja eläinnäytte-lyluvat sekä luvat eläinten käyttöön sirkuksessa)eläinlääkintähuoltolain ja eläinlääkärin ammatinharjoittamislain mukainen val-vontasivutuoteasetuksen mukainen valvontasivutuoteasetuksen mukainen lupamaatalouden täydentävien ehtojen valvontapoikkeuslupa talousveden laatuvaatimuksestavierasainevalvontahautaustoimilain mukaiset luvat ja valvonta, hautausmaan perustaminen, muutta-minen, lakkauttaminen ja hautaamisen kieltäminen, yksityisen haudan perustami-nen ja lakkauttaminen, krematorion perustaminen, toiminnan kieltäminen ja luvanperuuttaminen, haudatun ruumiin ja tuhkan siirtäminen (siirto paikallistasolle?)eläinlääkäreiden lääkkeiden käytön valvonta, lääkekirjanpidon tarkastukset (eläin-lääkärit ja tuotantotilat)ampumarataluvat (siirto paikallistasolle)

Alkoholihallintoalkoholilain ja -asetuksen mukaiset luvatalkoholilain mukaiset sanktiotalkoholilain ja -asetuksen mukaisten toimipaikkojen valvonta

22

Muu sosiaali- ja terveydenhuoltososiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustusten hallinnointivaltionosuusselvitysten osalta kaikissa lääninhallituksissa 2010 saakka. Sen jäl-keen keskitetysti LSLHn aluehallintovirastossa.erityislainsäädäntöön/talousarvioon perustuvien valtionavustusten päätöksentekoja hallinnointi (kuten päihdehoito, huumeet, lasten ja nuorten psykiatria, tartunta-taudit; maksatus, valvonta ja hallinnointi)kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin maksettava valtionosuusvaltionkorvaukset terveydenhuollon toimintayksiköille erikoissairaanhoitolainmukaiseen tutkimustoimintaanvaltionkorvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuk-sesta aiheutuviin kustannuksiinyliopistollista sairaalaa ylläpitäville kuntayhtymille maksettava korvaus, joka pe-rustuu lääketieteellisiin tutkintoihin ja opiskelijamääriinkorvaukset terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkäri-koulutuksestaaiheutuviin kustannuksiinvaltionkorvauksen maksaminen rikos- ja riita-asioiden sovittelutoiminnan järjes-tämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseen(kansainväliset tehtävät ja) lähialueyhteistyö

Koulutus- ja sivistystoimen palvelut

Koulutusperuskoululain 5 ja 7 §:n mukaisten järjestämislupien käsittelyruotsinkielinen opetustoimikansainväliset tehtävät ja lähialueyhteistyöopetushenkilöstön lisäkoulutus

Vähemmistöryhmien palvelutsaamelaiset (ml. valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tur-vaamiseksi)romanimuut erityisryhmät

Sivistystoimen valitukset, kantelut ja oikaisutarvioinnin oikaisutkantelut sivistystoimessavalituksetoikeusturva-asioihin liittyvä informaatio-ohjaus ja opetushenkilöstön lisäkoulutus

Sivistystoimen valmius- ja varautumisasiat

Kuluttaja- ja kilpailuasiat

HintavertailutLiikkeiden valvonta, välitysliikkeiden valvonta, valmismatkaliikkeiden valvontaKulutusluottovalvontaHintamerkintöjen valvontakäynnit, muu hintamerkintävalvontaVakausvalvonta EY-yhteistoiminta-asetuksen mukaiset tehtävätTekijänoikeuslain mukaiset tarkastuksetKilpailun valvonta ja kilpailun edistäminen

23

Kiinteistönvälitys- ja vuokrahuoneistojen välitysliikkeiden rekisteröintipäätökset,rekisteröintipäätösten muutokset, välitystoimintaa harjoittavien pätevyyden jaluotettavuuden varmistaminenKantelut kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneiston välitysliikkeistäTalous- ja velkaneuvonta-asiatPerintätoimenluvatMaksuliike- ja valuutanvaihtorekisterin ja omaisuudenhoitorekisterin ylläpito janäiden toimialojen valtakunnallinen valvontaMuut rahanpesulain valvontatehtävät

Peruspalvelujen arviointi

sosiaali- ja terveyspalvelutkoulutus, kirjasto, nuorisotoimi ja liikunta (elinkeino-, liikenne- ja luonnonvara-keskus osallistuu)poliisi- ja pelastustoimiliikenne (elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskus osallistuu)hallinnon toimivuus

Muut tehtävät

Kunnalliskantelut ja oikeushallinto (muut yleishallinnon tehtävät)KunnalliskanteluLausunnot kuntajakoesityksistäVirka-avutKantelut poronhoidostaValtion edun valvontaTalletukset ja vakuudetRakenteilla olevan asunto-osakeyhtiön turva-asiakirjojen säilyttäminen

Maistraatteja koskevat tehtävätMaistraattien toimintaa koskevat kantelutMaistraattien tulosohjausValtakunnallinen maistraattien kehittämistehtävä

YhteispalveluPalvelujen järjestämisestä huolehtiminen yhteispalveluna viraston omalta ja alais-ten virastojen osaltaValtion palveluntuottajien palveluyhteistyön edistäminenYhteispalvelun seuranta ja arviointi osana peruspalvelujen arviointia (erikoistu-mistehtävä)Yhteispalvelun internetsivujen ja valtakunnallisen tietokannan ylläpito (erikois-tumistehtävä)

Palkkaturva

PelastustoimiPakkokeinot: asettaa uhkasakon tai teettämisuhan pelastustoimen säännösten jamääräysten noudattamisen vahvistamiseksiKantelut pelastustoimestaHengenpelastuslautakunnan sihteerin tehtävät (vain yhdelle aluehallintovirastol-le)

24

Lausunnot hengenpelastusmitaleista

Muut tehtävätVenäläisten sotavankien haudatLunastuslain mukainen tutkimuslupaKantelut poliisitoimesta ja esitutkintamääräykset (siirtynevät poliisihallitukselle)*Poliisin toimintaan liittyvien vahingonkorvausvaatimusten käsittely ja vahingon-korvausta koskevien päätösten ja lausuntojen valmistelu (siirtynevät poliisi-hallitukselle)*Valtion edun valvonta (siirtynee poliisihallitukselle)*Rahankeräyslupa ja rahankeräysten valvonta (siirtynevät arpajais- ja asehallinto-yksikölle)*Lupa teiden sulkemiseen nopeuskilpailujen ajaksi (siirtynee paikallispoliisille)*Löytötavaratoimistolupa (siirtynee poliisihallitukselle)*Ampumaradan perustamislupa ja ampumayhdistyslupa (sijoituspaikka selvitetäänampuma-aselainsäädännön uudistushankkeessa)*Tavara-arpajaislupa (siirtynee arpajais- ja asehallintoyksikölle)*Ns. lauttalupa (siirtyy mahdollisesti elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuk-selle)*

* Siirtoehdotukset perustuvat paikallishallintoon siirrettäviä tehtäviä selvittäneentyöryhmän ehdotuksiin.

Työ- ja elinkeinoministeriön ja TE-keskuksen edustajat katsovat, että palkkaturvaan liit-tyvät tehtävät tulisi sijoittaa elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksiin.

Poliisi

vastuualueelle kuuluva alueellinen viranomaisyhteistyö

peruspalvelujen arviointi poliisitoimen osalta

varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen poliisitoimen osalta

muut poliisin hallinnosta annetussa laissa ja asetuksessa säädettävät poliisin teh-tävät

Pelastustoimi ja varautuminen

Pelastustoimi

Pelastuslain ja –asetuksen mukaiset tehtävät

Varautuminen

Aluehallinnon valmiussuunnittelun yhteensovittaminenKuntien valmiussuunnittelun ohjaaminenVarautuminen aluehallinnon toimenpiteisiin häiriö- ja erityistilanteissa sekä poik-keusoloissa

25

o Varautumiseen ja kriisijohtamiseen liittyvän tilannekuvan muodostami-nen, ylläpito ja jakelu nykyisten tilannekuvajärjestelmien puitteissa

o Johtamisen ja siihen liittyvien muiden toimenpiteiden tukeminen (mm.tarvittava yhteensovittaminen ja viestintä)

o Mahdolliset muut kriisijohtamiseen liittyvät tehtävät2

Aluehallintoviraston suojatilojen ylläpitoTilavarausrekisterin ylläpito ja siihen liittyvät tehtävätMaanpuolustuskurssien ja valmiusharjoitusten järjestäminenPaikallisen ja alueellisen turvallisuussuunnittelun edistäminen

Ympäristöluvat

Vesilain mukaiset asiatLupa-asiatKorvausasiatHallintopakkoasiat

Ympäristönsuojelulain mukaiset asiatLupa-asiatKorvausasiatHallintopakkoasiatKoetoimintailmoitukset

Työsuojelu

Vakavien työtapaturmien sekä ilmoitettujen ammattitautien ja työperäisten saira-uksien syiden selvittäminen ja niiden ehkäisy

Muu asiakasaloitteinen valvonta

Viranomaisaloitteinen valvonta

Tuotevalvonta

Osallistuminen työrikosten käsittelyyn

2 Tehtäviä selvitetään kriisijohtamistyöryhmän työssä.

26

3 Maakunnan liitoille siirrettävät tehtävät

Aluehallinnon uudistamishankkeen väliraportissa esitetään maakunnan liittojen nykyisiäyhteensovittamiseen liittyviä aluekehittämistehtäviä ja aluekehityksen edistämistehtäviälaajennettavaksi.

Yhteensovittamiseen liittyvien kehittämistehtävien laajentaminen:

1. säätämällä maakunnan liitoille vetovastuu pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutus-tarpeiden alueellisessa ennakoinnissa ja laadittaessa ehdotukset alueellisen koulutuk-sen ja tutkimustoiminnan kehittämisestä osana valtakunnallista koulutuksen ja tutki-mustoiminnan kehittämissuunnittelua;

2. säätämällä maakunnan liitoille vetovastuu laadittaessa alueellista liikennejärjestelmä-suunnitelmaa osana valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnittelua; sekä

3. säätämällä maakunnan liitoille vetovastuu laadittaessa laaja-alaisia luonnonvaroja jaympäristöä koskevia alueellisia suunnitelmia osana valtakunnallista alan kehittämis-suunnittelua.

Nykyisten aluekehityksen edistämistehtävien laajentaminen:

1. Siirtämällä maakunnan liitoille nykyisistä lääninhallitukselle kuuluvista opetusminis-teriön hallinnonalan rakennerahastotehtävistä ne, jotka on tarkoitettu kulttuuri-, lii-kunta- ja vapaa-ajan kehittämishankkeisiin sekä ympäristökeskuksilta kansallistenalueellisten rakennusperinteen hoitoavustusten myöntäminen. Koulutukseen liittyvienrakennerahastotehtävien osalta tämä selvitetään tarkemmin. Näiden tehtävien hoita-miseksi tarvittava opetusministeriön ja muu keskushallinnon ohjaus maakunnan liit-toihin turvataan jatkovalmistelussa;

2. säätämällä maakunnan liitoille vetovastuu maakuntaohjelman toteuttamissuunnitel-massa esitettävien, valtion rahoittamien alueellisten liikenneinvestointien ja muidenmerkittävien valtion tukemien hankkeiden, kuten nykyään lääninhallituksissa käsitel-tävien perustamishankkeiden, kokoamisesta ja asettamisesta tärkeysjärjestykseen; se-kä

3. säätämällä maakunnan liitoille vetovastuu yhteispalvelujen kehittämisestä alueellaan.

Lisäksi väliraportissa esitetään, että tiivistetään yhteistoimintaa maakunnan liittojen, alu-eellisten taidetoimikuntien ja liikuntaneuvostojen kesken sekä annetaan maakunnan lii-toille päätösvalta näiden toimielinten kokoonpanoista ALKU-hankkeessa tarkemmin sel-vitettävällä tavalla.

Sosiaalialan osaamiskeskusten integrointi maakunnan liittoihin selvitetään erikseen.Maakunnan liittojen rooli joukkoliikenteen alueellisessa ostamisessa selvitetään.

Uusien tehtävien siirtyessä maakunnan liitoille niille turvataan vastaavat henkilö- ja ta-loudelliset voimavarat. Maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) asema säilyy maakunnanliittoon nähden ennallaan.

27

3.1 Pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden alueellinenennakointi

Nykytila

Opetusministeriö on vastuussa koulutustarpeen valtakunnallisen ennakoinnin organisoin-nista osana koulutusjärjestelmän strategista suunnittelua, taloussuunnittelua ja koulutuk-sen sektorikohtaista ohjausta. Opetushallituksella on keskeinen rooli ennakointityön käy-tännön toteuttajana ja alueellisen ennakoinnin tukena. Kuluvalla hallituskaudella enna-koinnin kehittämisessä painopisteinä ovat:

Määrällisen ennakoinnin osuvuuden parantaminen edelleen,Laadullisen ennakoinnin mallien ja käytäntöjen kehittäminen,Alueellisen ennakoinnin juurruttaminen ja käytäntöjen vakiinnuttaminen jaAikuiskoulutuksen ennakoinnin ja mallien kehittäminen.

Ennakoinnin kehittämistoimiin on ryhdytty usealla foorumilla. Työn, yrittämisen ja työ-elämän politiikkaohjelman alaisuudessa toimii työvoima- ja koulutustarpeiden ennakoin-nin yhteistyöryhmä, jonka tavoitteena on mm. laatia suunnitelma yhteistyön järjestämi-sestä ennakoinnin osalta työ- ja elinkeinohallinnon sekä opetushallinnon välillä sekä teh-dä ehdotukset mm. alueellisen ennakoinnin järjestämisestä ja ennakointitoiminnan vai-kuttavuuden kasvattamisesta päätöksenteossa. Opetusministeriön johdolla toimii laaja-pohjainen koulutustarpeiden ennakoinnin koordinaatioryhmä, jonka tehtävänä on vuosit-tain tehdä esitys ennakoinnin kehittämisestä ja arvioida ennakoinnin osuvuutta. Lisäksiesimerkiksi laadullisen ennakoinnin malleja kehitetään ESR-rahoituksella.

Aluehallintouudistuksen myötä tavoitteena on, että alueellisen ennakoinnin malleistaluodaan pysyvä ja jatkuva järjestelmä, joka ei ole riippuvainen keskushallinnon erilaisistaprosesseista tai suunnitteluaikatauluista. Jatkuvan alue-ennakoinnin myötä alueille syntyykumuloituvaa tietoa seudullisen koulutussuunnittelun tueksi ja tavoitteiden asettamiseksi.Pysyvän alueellisen ennakointijärjestelmän myötä koulutussektorin merkitys maakunta-suunnitelmissa ja maakuntaohjelmissa korostuu. Erityisesti korkeakouluasteen osalta alu-eellinen tarkastelu on toteutettava maakuntarajat ylittävinä kokonaisuuksina. Hyvän läh-tökohdan tarjoavat valtionhallinnon uudet aluekokonaisuudet. Aluehallintouudistuksenmyötä nykyisin lääninhallituksissa ja TE-keskuksissa koulutustarpeiden ennakointiinkytkeytyvät tehtävät keskittyvät samaan aluehallintoviranomaiseen (elinkeino-, liikenne-ja luonnonvarakeskukseen). Tätä kautta syntyy selkeästi synergiaetua.

Ehdotus

Maakunnan liittojen tehtävänä on toimia vetovastuussa ja koordinoida koulutustarpeidenkeskipitkän ja pitkän aikavälin ennakointia. Lyhyen aikavälin, käytännössä aikuiskoulu-tus, alueellisesta ennakoinnista vastaavat valtion aluehallintoviranomaiset. Tehtävä kirja-taan aluekehittämistä koskevaan lainsäädäntöön (aluekehityslaki) siten, että ennakointitoteutetaan yhteistyössä valtion aluehallintoviranomaisten ja muiden keskeisten sidos-ryhmien kanssa.

Nykyistä vahvempi säädöspohja ennakoinnissa ei asiallisesti tuo muutoksia nykytilantee-seen, mutta turvaa ennakointitoiminnan jatkuvuuden ja systemaattisuuden.

28

Resurssit ja voimavarat

Päätös ei edellytä henkilötyövuosien siirtoa maakunnan liittoihin.

3.2 Alueellinen liikennejärjestelmäsuunnittelu osana valtakun-nallista liikennejärjestelmäsuunnittelua

Nykytila

Kaikissa maakunnissa laaditaan ja ylläpidetään maakunnalliset liikennejärjestelmäsuun-nitelmat. Suunnitelmat ovat osa alueen strategista suunnittelua. Niiden tuloksia hyödyn-netään maakuntakaavoituksessa sekä maakuntaohjelmien ja niiden toteuttamissuunnitel-mien valmistelussa. Suunnittelu on ollut tähän saakka vapaaehtoista ja maakunnan liitotovat ottaneet siitä vetovastuun. Suunnitteluun ovat osallistuneet väylävirastot ja läänin-hallitusten liikenneosastot.

Ehdotus

Maakunnan liittojen tehtävänä on toimia vetovastuussa laadittaessa alueellista liikenne-järjestelmäsuunnitelmaa osana valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnittelua. Tehtäväkirjataan alueiden kehittämistä koskevaan lainsäädäntöön (alueiden kehittämislakiin).

Vetovastuun säätäminen laadittaessa alueellista liikennejärjestelmäsuunnittelua osanavaltakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa virallistaa nykyisen olemassa olevankäytännön.


Tehtäväsiirto ei edellytä henkilötyövuosien siirtoja maakunnan liittoihin.

3.3 Laaja-alaiset luonnonvaroja ja ympäristöä koskevat alueelli-set suunnitelmat osana valtakunnallista alan kehittämissuunnit-telua

Nykytila

Maakuntien liitoilla on jo nykyisin maakuntakaavojen valmisteluun kuuluvien laaja-alaisten suunnitelmien ja selvitysten tekemisen vetovastuu. Ne koskevat mm. turvetuo-tantoa, tuulivoimaa, energiaa, luonnon virkistyskäyttöä yms. Tältä osin maakuntien liitto-jen tehtävät säilyvät ennallaan. Ympäristöhallinto osallistuu tähän aiheesta riippuen eri-laisella intensiteetillä.

Ehdotus

Seuraavien suunnitelmien laadinnan vetovastuu voidaan siirtää maakunnan liittojen teh-täväksi:

Alueellinen ympäristöohjelma,Alueelliset kulttuuriperintöohjelmat (kulttuuriympäristöohjelmat)

29

Maa-ainesvaroja koskevat suunnitelmat

Vetovastuu tarkoittaa sitä, että liitto vastaa yhdessä määriteltävien viranomaisten kanssasuunnitelmien laadinnasta.

Ympäristöministeriössä parhaillaan vireillä olevan jätelainsäädännön kokonaisuudistuk-sen yhteydessä voidaan lisäksi selvittää alueellisen jätesuunnitelman valmistelun veto-vastuu siirtämismahdollisuudet maakunnan liitoille. Jätelain 40 §:n 1 momentin mukaanalueellisen ympäristökeskuksen on laadittava jätteitä ja jätehuoltoa koskeva suunnitelma(alueellinen jätesuunnitelma).


Alueellisten ympäristökeskusten työpanos koostuu useiden eri alojen asiantuntijoidentyöpanoksesta, joten henkilöiden siirto maakuntien liittoihin ei ole mahdollista, vaanelinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskukset toimivat suunnitelmien valmistelijoina.

3.4 Nykyisille lääninhallituksille kuuluvat opetusministeriön jasosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalojen rakennerahasto-tehtävät

Aluehallinnon uudistamishankkeen (ALKU) väliraportissa todetaan, että maakunnan liit-tojen nykyisiä aluekehityksen edistämistehtäviä laajennetaan siirtämällä maakunnan lii-toille nykyisistä lääninhallituksista opetusministeriön hallinnonalan rakennerahastotehtä-vistä ne, jotka on tarkoitettu kulttuuri-, liikunta ja vapaa-ajan kehittämishankkeisiin.Koulutukseen liittyvien rakennerahastotehtävien osalta tämä selvitetään erikseen. Sosiaa-li- ja terveysministeriön hallinnonalan rakennerahastotehtäviin väliraportti ei ota kantaa.

Yleistä

Suomi saa EU:n rakennerahastoista vuosina 2007 – 2013 noin 1,7 miljardia euroa. EU-ohjelmiin sitoutuu kansallista julkista rahoitusta yhteensä 2,01 miljardia euroa, joka tuleevaltiolta (75 %) ja kunnilta (25 %). Lisäksi ohjelmien toteutukseen käytetään yksityisra-hoitusta. Tukea kohdistetaan alueille Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopansosiaalirahaston (ESR) osarahoittamien ohjelmien kautta.

Ohjelmakaudella 2007 - 2013 EAKR-ohjelma jakautuu suuralueittaisiin alueohjelmiin,joita on neljä. Manner-Suomen ESR-ohjelmaa toteutetaan kahdessa osassa: valtakunnal-lisena osiona ja suuralueittaisina alueosiona.

Rakennerahastojen tukea myöntävät varoja käyttävät ministeriöt, keskushallinnon viras-tot, työvoima- ja elinkeinokeskukset, alueelliset ympäristökeskukset, lääninhallitukset jamaakunnan liitot (välittävät viranomaiset).

Menettelytavat

Rakennerahastovarat on budjetoitu valtion talousarviossa TEM:n pääluokkaan kahdellemomentille. TEM valmistelee vuosittaisen varojen jaon ohjelmittain. AlueellistenEAKR-ohjelmien resurssit jaetaan maakunnanyhteistyöasiakirjoissa sovitun mukaisesti.ESR-ohjelman resurssijako toteutetaan alueellisten osioiden osalta maakunnan yhteistyö-asiakirjojen pohjalta ja valtakunnallisen osuuden jako ESR-ohjelmaa toteuttavien minis-

30

teriöiden toteutusosuuden ja niiden alaisensa hallinnon kanssa tekeminen tulossopimus-ten pohjalta.

Valtioneuvoston yleisistunto tekee alueellisen varojen jakopäätöksen em. (välittäville) vi-ranomaisille.

Suuralueittaisia EAKR-toimenpideohjelmia toteutetaan pääsääntöisesti maakuntakohtai-sesti.

Rakennerahastolain (1401/2006) mukaan maakuntatasolla on rakennerahasto-ohjelmientoimeenpanon ja alueen kehittämiseen vaikuttavien toimenpiteiden yhteensovittamistavarten maakunnan yhteistyöryhmä. Työryhmällä on sihteeristö, jonka tehtävänä on hoitaayhteistyöryhmän asioiden valmistelu-, esittely- ja täytäntöönpanotehtäviä.

Maakunnan yhteistyöryhmässä ovat tasapuolisesti edustettuina maakunnan liitto ja senjäsenkunnat, ohjelmaa rahoittavat valtion viranomaiset (ml. lääninhallituksen sivistys-osaston edustaja) sekä tärkeimmät työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt. Jatkossa MYR:ssätulisi edelleen olla elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksen elinkeinot, työvoima,osaaminen ja kulttuuri -vastuualueelta opetusministeriön hallinnonalan edustaja.

MYR:n tehtävänä on mm. yhteen sovittaa seuraavan varainhoitovuoden aluekehitysra-hastosta osarahoitettavan toimenpideohjelman rakennerahastovarojen ja niitä vastaavankansallisen rahoitusosuuden kohdentuminen maakunnassa rakennerahasto-ohjelmaa ra-hoittaville valtion viranomaisille, maakunnan liitolle ja muille rakennerahasto-ohjelmanrahoitukseen osallistuville maakunnan yhteistyöasiakirjassa (MYAK) sovitulla tavalla.

Lisäksi MYR käsittelee aluekehityksen kannalta merkittäviä hankkeita ja antaa niistä lau-sunnon rahoituksen myöntävälle taholle; yhteistyöryhmässä käsiteltävät hankkeet määri-tellään tarkemmin työjärjestyksessä kuitenkin niin, että liikesalaisuuden piiriin kuuluviatietoja sisältäviä yrityshankkeita ei voida käsitellä yhteistyöryhmässä.

Välittävät toimielimet järjestävät projektihaut. Ne arvioivat ja valitsevat hankkeet ja te-kevät rahoituspäätökset. Ennen rahoituspäätöksen tekemistä hankkeet käsitellään raken-nerahastolain (1401/2006) ja asetuksen (311/2007) sekä MYR:n työjärjestyksen määritte-lemällä tavalla. Yleensä vain strategisesti keskeiset ja kustannuksiltaan tietyn rajan ylit-tävät yksittäiset hankkeet käsitellään MYR:ssä.

MYR:n sihteeristö/hankeryhmät käsittelevät kaikki hankehakemukset ja tekevät siten eh-dotukset rahoittaville viranomaisille rahoitettavista hankkeista ja myös siitä mikä tahotoimii rahoittaja. EAKR:n osalta valinta tehdään TE-keskusten, lääninhallitusten, maa-kunnan liittojen, ympäristökeskusten ja tiepiirien välillä ja ESR-hankkeiden osalta TE-keskusten, lääninhallitusten ja maakunnan liittojen välillä.

Opetusministeriön hallinnonalan EAKR-toiminta lääninhallituksissa

Opetusministeriön rakennerahastohankkeiden avulla edistetään erityisesti osaamisen ke-hittämistä kilpailukyvyn ja työvoiman saatavuuden turvaamiseksi. Rakennerahastohank-keita rahoitetaan Euroopan sosiaalirahastosta ja aluekehittämisrahastosta. Hankkeidenrahoittajaviranomaisina toimivat lääninhallitukset (ESR ja EAKR) ja Opetushallitus(ESR). Opetusministeriön osuus Suomen saamasta ESR-rahoituksesta on 36 % ja EAKR-rahoituksesta n. 10 %.

31

Lääninhallitusten sivistysosastojen rahoittamat EAKR-hankkeet perustuvat pääasiassaEAKR-toimenpideohjelmien toimintalinjaan 2: Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisenedistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen.

Rahoitusta myönnetään mm. hankkeisiin, joilla tähdätään innovaatioympäristöjen kehit-tämiseen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten ja toisen asteen oppilaitosten rakenteelli-seen kehittämiseen sekä oppimisympäristöjen parantamiseen sekä alueellisten ja kansal-listen innovaatio- sekä osaamisrakenteiden vahvistamiseen sekä verkottumiseen työelä-män kanssa.

Rahoitettavien hankkeiden ja investointien tulee olla maakunnassa valittujen painopistei-den mukaisia ja tukea alueellisia ja maakunnallisia strategioita ja kehittämisohjelmia.

Lääninhallitusten sivistysosastojen rahoittamissa hankkeissa tuensaajia ovat pääasiassakoulutus- ja tutkimusorganisaatiot, kunnat ja kuntayhtymät.

Maakunnan liittojen EAKR-osarahoitteinen toiminta innovaatiotoiminnan ja ver-kostoitumisen edistämisessä ja osaamisrakenteiden vahvistamisessa

Maakunnan liitot osallistuvat jo nykyisin saman toimintalinjan 2 mukaisten hankkeidenrahoittamiseen.

Maakunnan liittojen rahoittamat hankkeet ovat enemmän luonteeltaan maakunnan kan-nalta strategisesti keskeisiä ja maakuntien painopisteisiin liittyviä selvitys- ja kehittämis-hankkeita. Lisäksi liitot rahoittavat hankkeita, joilla parannetaan yritysten toiminta- ja in-novaatioympäristöjä sekä hankkeita, jotka vahvistavat maakunnan osaamiskeskittymiä jaovat usein osaamiskeskusohjelmien kärkihankkeita.

Maakunnan liittojen rahoittamissa hankkeissa tuensaajia ovat pääasiassa kunnat ja kun-tayhtymät, koulutus-, tutkimus- ja kehittämisorganisaatiot sekä yrityspalveluorganisaati-ot.

Toimintalinjan 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen ja osaamis-rakenteiden vahvistaminen - rahoitus esimerkkeinä

Hankkeiden rahoitus muodostuu EU-rahoituksesta, kansallisesta julkisesta rahoituksesta,joka tulee valtiolta ja kunnilta. Kuntien rahoitusosuus on ao. hankkeissa on merkittävä,keskimäärin 20-35 %.

Ehdotus

Maakunnan liitoille siirretään lääninhallitusten sivistysosastojen EAKR-osarahoitteinentoiminta ja Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksille ESR-osarahoitteinen toimin-ta. Siirto ei muuta nykymenettelyjä. Maakunnan liitot toimivat jo nyt vastaavan tyyppi-sen toiminnan rahoittajina.

Maakunnan liittojen EAKR-rahoituksen käyttö OPM:n hallinnonalaan kuuluvissa tehtä-vissä määritellään koskemaan monenkeskisiä kehittämishankkeita, joissa on mukanakuntien omarahoitusta, ja joihin sisältyy investointeja eli ovat osaamisen ” toimintaympä-ristön” kehittämistä, ei koulutuksen tai tutkimuksen järjestämistä.

Siirto merkitsee näihin asioihin lääninhallituksissa suunnatun nykyisin n. 12,5 htv:n suu-ruisen työpanoksen siirtymistä maakunnan liitoille jo aiemmin päätetyn kulttuuri-, liikun-

32

ta- ja vapaa-aikahankkeisiin sidotun 3,8 htv-työpanoksen lisäksi. Myöhemmin tarkentuu,kuinka montaa henkilöä muutos tulisi koskemaan.

Hankkeiden valmistelussa ja seurannassa vaadittava substanssiin liittyvä osaaminen tur-vataan tarvittaessa yhteistyöllä elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksen kanssaesimerkiksi siten, että elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueella toimi-va opetusministeriön hallinnonalan asiantuntija antaa hankkeesta asiantuntijalausunnontai muulla rakennerahastolain mahdollistamalla tavalla.

Työ- ja elinkeinoministeriön ja opetusministeriön sekä lääninhallituksen edustajat ovattodenneet tämän muistion pohjana olleen keskustelupaperin pohjalta, että koulutukseenja osaamiseen liittyvien kehittämishankkeiden rahoittamisen pirstominen elinkeino-, lii-kenne- ja luonnonvarakeskusten ja maakunnan liittojen kesken ei ole mielekästä ja ao.hankkeiden rahoittajana tulisi olla elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskus.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan rakennerahastotehtävät lääninhallituk-sissa

Sosiaali- ja terveysministeriö osallistuu osarahoittajana sekä Euroopan aluekehitysrahas-ton että sosiaalirahaston ohjelmien toteuttamiseen. Manner-Suomen ESR-ohjelman ra-hoituskehyksestä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan osuus on noin 3 %.

ESR-ohjelman alueellisen rahoituksen jakamisesta STM:n hallinnonalalla vastaavatlääninhallitusten sosiaali- ja terveysosastot. Myös hallinnonalan osuus EAKR-ohjelmienrahoituksesta hallinnoidaan lääninhallituksissa.

Manner-Suomen ESR-ohjelman valtakunnallinen osuus toteutetaan valtakunnallisina ke-hittämisohjelmina. STM:n hallinnonalalla on kolme valtakunnallista kehittämisohjelmaa:Terveenä ja osaavana työssä, Tasa-arvoa työelämään – yhdenvertaisuutta yhteiskuntaanja Välityömarkkinat/välittävät työmarkkinat. Kukin kehittämisohjelma tulee pitämään si-sällään yhden tai useampia projekteja. Kehittämisohjelmat hallinnoidaan sosiaali- ja ter-veysministeriössä, joka huolehtii kehittämisohjelmien osalta muun muassa hankehakujenjärjestämisestä, projektipäätösten laatimisesta, projektien seurannasta ja valvonnasta sekäohjelmatason yhteistyön koordinoinnista. ESR:n ohjelman alueellisesta osiosta toteute-taan hankkeita, jotka liittyvät mm. välityömarkkinoiden kehittämiseen, syrjäytymisenehkäisemiseen, työhyvinvointiin ja sosiaali- ja terveystoimen palvelujen uudistamiseen.

EAKR-ohjelmissa sosiaali- ja terveysosaston hanketoiminnalla tuetaan mm. hyvinvoin-tialojen kehittämistä teknologian avulla, sähköisten palvelujen ja sovellusten kehittämistäsekä palvelujen tuottamista ja saavutettavuutta koskevaa kokeilutoimintaa. LisäksiEAKR-ohjelmilla tuetaan mm. sosiaali- ja terveydenhuollon sekä ympäristöterveyden-huollon erityishaasteisiin vastaavia palveluinnovaatiota, jotka liittyvät palvelutuotantoon,järjestämiseen, rahoitukseen ja jakeluun, kehitetään esteettömiä palveluja, kehitetäänhelppokäyttöisiä palvelusisältöjä ja sovelluksia hyödyntäen tietoyhteiskunnan keinoja.STM:n hallinnonalalla EAKR-rahoituskehystä on käytössä vain Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Ehdotus

Maakunnan liitoille siirretään lääninhallitusten sosiaali- ja terveysosaston rahoittamaEAKR-toiminta ja ESR-toiminta elinkeino-, liikenne ja luonnonvarakeskuksille.

33

Sosiaali- ja terveysosaston rahoittamat EAKR-hankkeet liittyvät kunnallisten ja alueellis-ten palvelujärjestelmien kehittämiseen sekä palvelujen tuottamiseen ja saavutettavuuteen,jolloin niiden toimintaympäristö kattaa hyvin usein koko terveydenhuollon erityisvastuu-alueen. Maakunnan liitot voidaan näin ollen nähdä luontevimpana hankkeiden rahoittaja-tahona ja hallinnoijana kuitenkin siten, hankkeiden valmistelussa ja seurannassa vaadit-tava substanssiin liittyvä osaaminen turvataan yhteistyöllä aluehallintoviranomaisen(elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksen) kanssa esimerkiksi siten, että aluehallin-toviranomainen antaa hankkeesta asiantuntijalausunnon tai muulla rakennerahastolainmahdollistamalla tavalla.

Sosiaali- ja terveysosastojen ESR-hankkeet liittyvät mm. työyhteisöjen kehittämiseen,työssä jaksamiseen, tasa-arvoon, vaikeasti työllistyvien ja syrjäytymisvaarassa olevienhenkilöiden työmarkkinavalmiuksien ja työkyvyn ylläpitoon. Näillä tehtävillä voidaannähdä olevan selkeä yhteys elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksiin koottaviinkansallisiin ja EU:n rakennerahastotehtäviin.

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys asiastaSosiaali- ja terveysministeriön alueelliset rakennerahastohankkeet (EAKR -hankkeet jaManner-Suomen ESR -ohjelman alueosien hankkeet) siirretään kokonaisuudessaan elin-keino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksiin. Samalla tulee varmistaa sisältöohjauksen säi-lyminen ministeriöllä ja tiedon kulun turvaaminen alueellisen hanketoiminnan ja minis-teriön valtakunnallisten ESR -kehittämisohjelmien välillä.

Rakennerahastotoiminnan resurssit lääninhallitusten sivistysosastoilla

ALKU-hankkeen henkilöstötyöryhmän tekemän alustavan selvityksen mukaan lääninhal-lituksissa yhteensä ESR-toimintaan käytetään 59 henkilötyövuotta ja EAKR-toimintaan16,3 htv:ta, joka jakaantuu osaamiseen ja koulutukseen liittyviin hankkeisiin (12,5 htv) jakulttuuriin, liikuntaan ja vapaa-aikaan liittyviin hankkeisiin (3,8 htv). Henkilötyöpanok-sesta noin 40-45 % rahoitetaan ohjelmien teknisellä tuella.

3.5 Kansallisten alueellisten rakennusperinteen hoitoavustustenmyöntäminen

Avustushakemusten määrä on vuositasolla noin 1300 kappaletta ja avustusmäärärahansuuruus on 2,35 milj. €. Avustusta myönnetään yksittäisten rakennusten kunnostamis-hankkeisiin. Avustusten myöntämistä ei tule siirtää maakunnan liitoille, koska:

kyseessä ei ole laaja-alainen aluekehittämistehtävä, vaan asiantuntemusta vaativi-en yksittäisten kohteiden tukeminen, johon alueellisilla ympäristökeskuksilla onparas asiantuntemus ja perustietokyseessä on yksi osatehtävä ympäristökeskusten kulttuuriympäristön hoidon jarakennussuojelun tehtäväkenttääavustukseen liittyvä ympäristökeskusten ohjaus ja neuvonta on hakijoille useinmerkityksellisempi kuin itse avustus.

Ko. avustusten käsittely on työnä varsin pieni ja ympäristökeskuksissa avustuksia käsitte-levät samat henkilöt, jotka tekevät myös muuta alueidenkäyttö- ja kulttuuriympäristöteh-täviä, joten heidän siirtonsa maakunnan liittoihin ei ole mahdollista.

Esitys poikkeaa väliraportin linjauksesta.

34

3.6 Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa esitettävien,valtion rahoittamien alueellisten liikenneinvestointien ja muidenmerkittävien valtion tukemien hankkeiden, kuten nykyään lää-ninhallituksissa käsiteltävien perustamishankkeiden, kokoami-nen ja asettaminen tärkeysjärjestykseen

Ehdotus

Maakunnan liitot vastaavat maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmien (TOTSU) laa-dinnasta ja hyväksymisestä maakuntien yhteistyöelimille delegoitujen tehtävien mukai-sesti. Liikenne- ja infrastruktuurihankkeiden osalta toteuttamissuunnitelmat perustuvathyväksyttyihin maakuntaohjelmiin ja elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksen lii-kenne- ja infrastruktuuritoimialan toimintasuunnitelmiin.

Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksen liikenne- ja infrastruktuuritoimiala neu-vottelee ja sopii toteuttamissuunnitelmiin vietävistä alueellisista hankkeista (elinkeino-,liikenne- ja luonnonvarakeskuksen aluetta vastaavan) maakunnan liiton kanssa. Neuvot-telusta luodaan säännöllinen, kehittyvään valtionhallinnon tulosohjausmenette-lyyn aikataulullisesti ja elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksen toimival-taan nivoutuva toistuva menettely. Mahdollisissa ristiriitatilanteissa neuvottelut käydäänmaakunnan yhteistoimintaelimen ja ministeriöiden (LVM, TEM) kesken.

Lääninhallituksessa käsiteltävien perustamishankkeiden, kokoaminen ja asettaminen tär-keysjärjestykseen.

Nykytilanne

Lääninhallitukset laativat kiireellisyysjärjestykset kuntien ja muiden koulutuksen järjes-täjien esittämistä kouluhankkeista opetusministeriön laatimaa rahoitussuunnitelmaa var-ten. Valmistelutyön yhteydessä lääninhallitukset käyvät usein paikanpäällä tutustumassahankkeisiin, jolloin samalla neuvotellaan hankkeiden perusteista ja sisällöistä sekä anne-taan ohjeistusta asioiden valmistelua ja käsittelyä varten. Lääninhallitukset pyytävät laa-timistaan kiireellisyysjärjestyksistä maakunnan liittojen lausunnot, jotka otetaan huomi-oon kiireellisyysjärjestyksiä viimeisteltäessä ennen niiden toimittamista opetusministeri-öön. Opetusministeriössä rahoitussuunnitelma vahvistetaan syksyllä seuraavaa neljäävuotta varten ja tavoitteena on, että suunnitelma on kuntien käytössä niiden käsitellessäseuraavan vuoden talousarviota ja tulevien vuosien taloussuunnitelmaa.

Lääninhallitukset toiminnan järjestäjien laatimien hankesuunnitelmien perusteella vah-vistavat perustamishankkeen laajuuden valtionosuuden perusteeksi (määrittävät valtion-avustuksen enimmäismäärän, jos on kyse valtionavustushankkeesta). Lääninhallituksetmyöntävät valtionosuudet ja -avustukset (seuraavassa valtionavut, jos on kyse molem-mista) edellisen vuoden loppuun mennessä tehtyjen valtionapuhakemusten perusteella jamaksavat valtionavut tehtyjen ilmoitusten perusteella. Lisäksi lääninhallitukset päättävätmahdollisista valtionapujen palautuksista, jos mm. valtionosuudella hankittu omaisuusjää pois valtionosuuskäytöstä.

Lääninhallitus on valtionapuviranomainen oppilaitosten ja kirjastojen perustamishank-keissa sekä pienissä liikuntatoimen perustamishankkeissa, joista rahoitussuunnitelmaa eiole laadittu.

35

Ehdotus

Kunnat ja muut toiminnan järjestäjät tekevät esitykset rahoitussuunnitelmaan otettavistahankkeista maakunnan liitolle vuoden loppuun mennessä. Maakunnan liitto laatii hanke-esityksistä kiireellisyysjärjestyksen huhtikuun loppuun mennessä ja toimittaa sen Elin-keino-, liikenne- ja luonnonvarakeskukseen. Myös yksityiset toiminnan järjestäjät tekeväthanke-esityksensä maakunnan liitoille. Kiireellisyysjärjestykset laaditaan erikseen kusta-kin valtion talousarvion määrärahasta, jolta hankkeita rahoitetaan.

Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskus kokoaa hankkeista toimialuettaan koskevanyhtenäisen esityksen, mahdollisuuksiensa mukaan tarkistaa hankkeiden valtionavun pe-rusteet ja muut rahoitussuunnitelmassa esitettävät asiat sekä arvioi yksityisten toiminnanjärjestäjien hankkeiden kiireellisyyden suhteessa kunnallisiin. Mikäli valmistelussa käyilmi, että olisi perusteltua poiketa maakunnan liiton laatimasta kiireellisyysjärjestyksestä,asiasta elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksen on neuvoteltava liiton kanssa.Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskukset tekevät esityksensä elokuun puoliväliinmennessä.

Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskusten ja maakunnan liittojen tulee tehostaa yh-teistyötä ja tiedonvaihtoa suunnitelman laatimisen eri vaiheissa.

Opetusministeriö laatii elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskusten toimittamien kii-reellisyysjärjestysten pohjalta rahoitussuunnitelman mahdollisuuksien mukaan lokakuunloppuun mennessä.


Tehtävä ei tällä hetkellä edellytä resurssien siirtoa.

3.7 Yhteispalvelujen kehittäminen alueilla

Nykytila

Yhteispalvelun kehittäminen on tehostunut uuden yhteispalvelulain (223/2007) ja yhteis-palvelun tehostamishankkeen toimien myötä. Uutta yhteispalvelumallia jalkautetaan te-hostamishankkeessa sovittujen linjausten mukaisesti.

Valtiovarainministeriön hallinnon kehittämisosasto vastaa valtakunnan tasolla yhteispal-velun kehittämisestä ja sen koordinoinnista. Keskushallintotasolla toimii valtiovarainmi-nisteriön johdolla paikallishallinnon ja palvelujen yhteistyöryhmä, jossa sovitaan kehit-tämisen linjauksista ja yhteistyöstä. Lisäksi ministeri Kiviniemen selvityshenkilöksi kut-suman Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Kietäväisen selvityksestä aiheutuu uusia yhteis-palveluun liittyviä kehittämisvaateita, joiden toimeenpanosta päätetään syksyllä 2008.

Lääninhallitukset toimivat nykyisin yhteispalvelun kehittämisen koordinaattoreina alue-tasolla valtiovarainministeriön kanssa sovittujen tulossopimusten mukaisesti. Kaikkiinlääninhallituksiin on nimetty 1990-luvun lopulla yhteispalvelun aluevastaavat, jotka vas-taavat yhteispalvelun kehittämisen koordinoinnista lääninsä alueella. Kolmessa läänin-hallituksessa on myös nimetty henkilöt yhteispalvelutiimiin, jonka vetäjänä aluevastaavatoimii. Kaikki lääninhallitukset tekevät yhteistyötä alueellisten valtion palveluja tuottavi-en viranomaisten kanssa. Lääninhallitusten edustajat osallistuvat myös paikallistasolla

36

tapahtuvaan toimintaan esimerkiksi järjestämällä paikallisille toimijoille koulutus- janeuvottelutilaisuuksia.

Valtiovarainministeriö on asettanut lääninhallituksille yhteiset yhteispalvelun kehittämis-tä koskevat tulostavoitteet ja Etelä-Suomen lääninhallitukselle lisäksi operatiivisia valta-kunnallisia kehittämistehtäviä koskevia tulostavoitteita. Näitä operatiivisia tehtäviä ovatyhteispalvelua koskevien tulostavoitteiden toteutumisen valtakunnallinen seuranta ja ra-portointi ministeriölle, yhteispalvelun nettisivujen ylläpito sekä yhteispalvelun tietokan-nan päivittäminen ja kehittäminen.

Ehdotus

Maakunnan liittojen tehtävänä on huolehtia siitä, että maakunnan alueen kunnat toimivatyhteispalvelun isäntinä tai mikäli tämä ei ole mahdollista, osallistuvat aktiivisesti muuntoimijan isännöimään yhteispalveluun vähintään vakiopalveluvalikoimalla. Maakunnanliittojen tehtävänä on vastata alueen julkisen sektorin palveluntuottajien yhteistyön orga-nisoinnista, järjestää yhteispalveluun liittyvää koulutusta ja tiedotusta sekä antaa yhteis-palvelun toteuttamista koskevaa neuvontaa. Lisäksi maakunnan liitot huolehtivat yhteis-palvelun tietokannan ylläpidosta omalla alueellaan.


Yhteispalvelun edistämiseen käytetään lääninhallituksissa 2,3-2,5 henkilötyövuotta. Vainyksi henkilö hoitaa tehtävää päätoimisesti. Maakunnan liitoille tulisi siirtyä 1-1,5 henki-lötyövuotta.

3.8 Yhteistoiminnan tiivistäminen maakunnan liittojen, alueellis-ten taidetoimikuntien ja liikuntaneuvostojen kesken sekä pää-tösvallan antaminen maakunnan liitoille näiden toimielinten ko-koonpanoista

Nykytila

Alueelliset taidetoimikunnat

Alueelliset taidetoimikunnat on pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmanmukaisesti siirretty sisäasiainministeriön hallinnonalalta opetusministeriön hallinnonalal-le vuoden 2008 alusta.

Taiteen edistämisen järjestelystä annetun lain (328/1967) 1 §:n 2 momentin mukaan alu-eellisen taide-elämän edistämistä varten on alueellisia taidetoimikuntia, joiden lukumää-rästä ja toimialueista valtioneuvosto tarkemmin määrää. Alueellisia taidetoimikuntia on13 ja niiden alueet noudattavat maakuntien aluejakoja niin, että toimialue muodostuu yh-den tai useamman maakunnan liiton toimialueesta.

Alueellisten taidetoimikuntien yhteiselimenä on taiteen keskustoimikunta ja niiden toi-minnan järjestämisestä päätetään keskustoimikunnan työjärjestyksessä. Alueelliset taide-toimikunnat ovat opetusministeriön alaisia. Alueellisten taidetoimikuntien jäsenten tuleeolla jonkin taiteen alan tai alueellisen kulttuurin tuntijoita. Alueellisen taidetoimikunnanjäsenet määrää opetusministeriö alueellisia taiteen ja kulttuurin järjestöjä ja laitoksiakuultuaan näiden ehdottamista henkilöistä. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimi-

37

kunta valitsee keskuudestaan. Alueellisten taidetoimikuntien menot maksaa nykyisin tai-teen keskustoimikunta.

Alueellisten taidetoimikuntien tehtävistä säädetään taiteen edistämisen järjestelystä anne-tussa valtioneuvoston asetuksessa (1105/1991). Asetuksen mukaan alueellisen taidetoi-mikunnan tehtävänä on:

seurata ja arvioida taiteen yleistä kehitystä toimialueellaanedistää taiteen harjoittamista ja harrastamista toimialueellaan sekä tähän liittyväätiedotusta ja julkaisutoimintaaedistää yhteistyöltä taide- ja kulttuurielämän ja muiden toimijoiden kesken toimi-alueellaanlaatia ja toimittaa taiteen keskustoimikunnalle vuosittain perusteltu ehdotus valti-on talousarvioesitykseen taiteen edistämisen määrärahoista ja toimikunnan hallin-tomäärärahoistajakaa toimikunnan käytettäviksi osoitettujen määrärahojen rajoissa taiteilija- jakohdeapurahoja sekä muita avustuksiavalvoa jakamiensa varojen käyttöäedistää kansainvälistä toimintaa toimialueellaanantaa lausuntoja ja selvityksiä taidetta koskevista asioistaottaa työsopimussuhteinen läänintaiteilija ja muut taidetoimikuntaan työsopimus-suhteessa olevat henkilöt sekäsuorittaa ne muut taiteen edistämistä koskevat tehtävät, jotka opetusministeriö taitaiteen keskustoimikunta toimikunnalle antaa.

Alueelliset liikuntaneuvostot

Liikuntalain (1054/1998) 3 §:n mukaan läänien liikuntatoimella tarkoitetaan lääninhalli-tusta ja sen asettamia alueellisia liikuntaneuvostoja. Liikunta-asetuksen (1055/1998) 4§:n 1 momentissa säädetään läänin liikuntatoimen tehtävistä, joista yksi on siis liikunta-neuvostojen asettaminen. Asetuksen 4 §:n 2 momentin mukaan liikuntaneuvostojen teh-tävistä sovitaan vuosittain opetusministeriön kanssa. Nykyisin liikuntaneuvostoja onManner-Suomessa kahdeksan. Lääninhallitukset maksavat liikuntaneuvostojen kulut.

Ehdotus

Alueelliset taidetoimikunnat

Jatkossa maakunnan liitot asettavat opetusministeriön sijasta alueelliset taidetoimikunnatja lääninhallitusten sijasta alueelliset liikuntaneuvostot.

Alueellisten taidetoimikuntien osalta ehdotettu muutos edellyttää, että muutetaan taiteenedistämisen järjestelystä annetun lain 4 §:n 3 momenttia, jossa säädetään toimikuntienasettajasta, ja mikäli halutaan, että taidetoimikuntien aluejako ja lukumäärää noudattaisisuoraan maakunnan liittojen aluejakoa, lain 1 §:n 2 momenttia ja valtioneuvoston päätös-tä alueellisten taidetoimikuntien lukumäärästä ja toimialueista.

Alueellisten taidetoimikuntien määrää ei ehdoteta lisättäväksi nykyisestä.

38

Alueelliset liikuntaneuvostot

Alueellisten liikuntaneuvostojen osalta muutos edellyttää, että muutetaan liikuntalain 3§:ää, jossa säädetään liikuntaneuvostoista ja niiden asettajista, ja että muutetaan liikunta-asetuksen 4 §:ää, jossa säädetään läänin liikuntatoimesta ja sen tehtävistä.

Työryhmä esittää, että liikuntaneuvostojen määrää esitetään nostettavaksi yhdeksään javastaamaan elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskusten yhteistoiminta-alueita,.

Liikuntaneuvostojen toiminnan kustannuksiin tarvittava rahoitus ehdotetaan siirrettäväksimaakunnan liitoille.

Muu yhteistyö

Alueellisten taidetoimikuntien ja maakunnan liittojen tulisi tiivistää yhteistyötään erityi-sesti strategisella tasolla. Maakunnan liitot laativat alueellisia suunnitelmia, kuten maa-kuntasuunnitelmia, maakuntaohjelmia ja niiden toteuttamissuunnitelmia. Kulttuurin jaluovan talouden kehittämisen kautta on mahdollista lisätä alueellista kilpailukykyä, jol-loin näiden asioiden tulee olla entistä vahvemmin esillä alueellisissa strategioissa. Tämäedellyttäisi yhteistyötä käytännön strategioiden laatimisessa. Yhteistyön lisääminen tällätavalla ei edellytä säädösmuutoksia.

3.9 Sosiaalialan osaamiskeskusten integroiminen maakunnanliittoihin selvitetään erikseen

Aluehallinnon uudistamisen väliraportin mukaan sosiaalialan osaamiskeskusten integ-roiminen maakunnanliittoihin selvitetään erikseen. Tältä osin tilanne on seuraava:

Sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan neuvottelukunta jätti toukokuussa 2008 sosiaali- jaterveysministeriölle selvityksensä ”Sosiaalialan osaamiskeskusten hallinnollisesta ase-masta”. Osana tuota selvitystä tarkasteltiin myös hallinnollisena vaihtoehtona integroi-tumista maakunnan liittoihin. Sosiaali- ja terveysministeriössä on käynnissä koko sosiaa-li- ja terveydenhuollon kehittämistoiminnan alueellista rakennetta koskeva selvitystyö,joka tähtää muun muassa siihen, että valmistelussa olevaan sosiaali- ja terveydenhuollonhallintolakiin sisällytetään sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisiä kehittämisrakenteitakoskevat säännökset. Tämän työn kuluessa ministeriö ottaa kantaa myös Alku -väliraportin mainittuun ehdotukseen.

3.10 Joukkoliikenteen alueellinen ostaminen – maakunnan liitto-jen rooli

Nykytila

Nykyisin maakunnan liitoilla on ollut vähäinen rooli joukkoliikenneasioissa ja tätä rooliaon syytä kehittää. Uusi 3.12.2009 voimaan tuleva joukkoliikennelaki määrittää toimival-taisen viranomaisen, joka päättää osaltaan liikenteen järjestämistavasta ja palvelutasosta.Sovellettaessa markkinaehtoista mallia sama viranomainen antaa liikenneluvat ja järjes-tää mahdollisesti tarvittavan täydentävän liikenteen ostot palvelusopimusasetuksen mu-kaisesti. Siten toimintapa, jossa esimerkiksi lupatoimivalta ja liikenteen ostot osoitettai-siin eri viranomaiselle, on soveltumaton.

39

Ehdotus

Roolien tarkastelussa lähtökohtana on joukkoliikenteen kehittämisen, suunnittelun, lupi-en ja ostojen kokonaisuus, jota ei tule hajottaa.

Maakunnan liitot osallistuvat joukkoliikenteen kehittämisen ja ostojen alueellisen palve-lutason määrittämiseen strategisella tasolla. Maakunnan liitoilla on vetovastuu liikenne-järjestelmäsuunnittelusta ja siihen kytketään myös liikennepalvelujen strateginen suun-nittelu. Tavoitteena on luoda käytäntö, jossa sekä maakuntien kehittämiseen liittyviä tar-peita että valtionhallinnon liikennepoliittisia tavoitteita kyetään riittävässä määrin toteut-tamaan.

Maakuntien tahtotilan esille saamiseksi maakuntasuunnitelmissa tulee määrittää yleisetstrategiset tavoitteet, joihin pyritään maakunnan joukkoliikenteen/julkisen liikenteen jär-jestämisessä. Tavoitteiden tulee tukea valtakunnallisia liikennepoliittisia tavoitteita. Vas-taavasti valtakunnallisen ohjeistuksen rahoituksen kohdentamisesta tulee sallia alueellisetnäkökulmat, jotta valtion aluehallinto voi osaltaan olla tukemassa maakuntien strategisiatavoitteita. Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus on taattava. Maakuntaohjelmassa ja maa-kuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa toimivaltaiset viranomaiset, jotka edustavatvaltion aluehallintoa sekä kuntia, sopivat rahoitusosuuksista joukkoliikenteen/julkisenliikenteen järjestämisessä LVM:n valtakunnallisen ohjeistuksen, kuntien ja alueiden tah-don sekä taloudellisten resurssien mukaisesti.

Tahtotila viedään käytäntöön liikennejärjestelmäsuunnittelun kautta. Maakunnan liittojenkoordinoimien liikennejärjestelmäsuunnitelmien laatimisen yhteydessä laaditaan myösjoukkoliikenteen/julkisen liikenteen palvelutasotavoitteet yleisellä tasolla. Palvelutasota-voitteet toteutetaan siinä määrin kuin valtion aluehallintoviranomaisen ja alueen toimi-valtaisen viranomaisen käytettävissä olevalla rahoituksella on mahdollista.

Resurssit

Tehtävä ei tällä hetkellä edellytä resurssien siirtoa.

40

4 Aluehallintoviranomaisten ohjausmalli

4.1 Ohjausmallin periaatteet

Ohjausmallin periaatteet ovat hankkeen väliraportin ja hallinnon ja aluekehityksen minis-terityöryhmän linjausten mukaan seuraavat.

4.1.1 Maakunnan liitot

Maakuntaohjelma ja sen toteuttamissuunnitelma

Nelivuotinen maakuntaohjelma on eri sektoriohjelmat – tuleva kilpailukyky ja koheesio-ohjelma mukaan lukien – kokoava alueellinen ”ohjelmien ohjelma”, jonka hyväksyymaakuntavaltuusto. Maakuntaohjelma sisältää kehykset maakunnan julkisille kehittämis-panoksille sekä määrittelee alueen kehittämistahdon ja kehittämishankkeiden tärkeysjär-jestyksen. Ohjelman vuosittain laadittavassa toteuttamissuunnitelmassa tarkennetaan kul-lekin vuodelle tarvittava hankkeiden rahoitus.

Maakuntaohjelma kytketään nykyistä tiiviimmin osaksi keskushallinnon ja alueviran-omaisten välistä tulosohjausprosessia. Ohjelma ja sen toteuttamissuunnitelma otetaanyhdeksi lähtökohdaksi myöhemmin kuvattujen aluehallinnon strategia-asiakirjan ja alue-hallintoviranomaisten strategisen tason tulossopimusten valmisteluun. Maakuntaohjel-man säädösperusteista velvoittavuutta valtion alueviranomaisiin nähden lisätään, kutenesimerkiksi on säädetty maakuntakaavojen osalta.

Nykyiset toteuttamissuunnitelmaneuvottelut yhdistetään molempien virastojen tulosneu-votteluihin, joihin maakunnan liitot osallistuvat siltä osin, kuin niissä käsitellään maakun-taohjelmiin ja toteuttamissuunnitelmiin sisältyviä asioita.

Työ- ja elinkeinoministeriö antaa tarvittaessa ohjeita maakunnan liitoille maakuntaoh-jelman valmistelusta. Ohjaus ei ole luonteeltaan tulosohjausta, vaan maakunnan liittojenstrategisen aluekehittämistehtävän nojalla verkostoperiaatteella tapahtuvaa prosessiohja-usta, jossa maakunnan liittojen tehtävänä on määritellä strategiset tavoitteet alueelle.

4.1.2 Valtion aluehallinto

Strateginen ohjaus

Eri hallinnonalojen tavoitteiden yhteensovittamiseksi ja aluehallinnon toimintaedellytys-ten parantamiseksi tarvitaan ministeriöiden yhteistyössä muodostamaa näkemystä siitä,miten valtakunnalliset tavoitteet sovelletaan alueelliseen toimintaan. Samalla terävöite-tään alueiden strategista ohjausta. Hallituksen tavoitteiden saavuttamiseksi ja alueidennäkemysten kanavoimiseksi valtion aluehallinnon ohjaukseen esitetään aluehallinnonstrategia-asiakirjan laatimista.

41

Kuva 1. ALUEELLISET VOIMAVARAT JA NIISTÄ PÄÄTTÄMINEN

22.5.2008Aluehallinnon uudistamishanke - ALKU 26Aluehallinnon uudistamishanke - ALKU 22.5.2008

TOTSU

VALTIONJA

KUNTIENTALOUSAR-

VIOIHINSIDOTUTHANKE-

KOKONAI-SUUDET

TOTEUTTAJIENOMARAHOITUS

YRITYS-

TUET

ALUEELLISET VOIMAVARAT JA NIISTÄ PÄÄTTÄMINEN

VOIMAVOIMA--VARATVARAT

STRATEGISETSTRATEGISETPPÄÄÄÄTTÖÖKSETKSET

OPERATIIVISET POPERATIIVISET PÄÄÄÄTTÖÖKSETKSET

TUJO-/TOTSUPRO-SESSI

MONEN-KESKISETHANKKEET

INFRAN”PULLON-KAULAT”

KEHITTYVÄTJA

KASVAVATYRITYKSET

VOIMAVAROJENVOIMAVAROJENKOKOAMINEN JAKOKOAMINEN JAKOHDENTAMINENKOHDENTAMINENALUEILLEALUEILLE

VOIMAVAROJENVOIMAVAROJENKOHDETAMINENKOHDETAMINENALUEEN SISALUEEN SISÄÄLLLLÄÄ

VOIMAVAROJENVOIMAVAROJEN

KKÄÄYTTYTTÖÖ

TOIMIVALTAISETALUEVIRANOMAISET= PÄÄTÖSVALTA

VN

OSAAMINENJA

TUOTANTO

FYYSISETVOIMA-VARAT

RAHOITUS

VALTAKUN-NALLISETSUUNTA-

VIIVAT JAOHJELMAT

VALTION TA:NALUEELLINEN

KOHDENTAMINEN

VN

MAAKUNTA-OHJELMA

MAAKUNTA-KAAVA

MKLMYR

KEHITTYVÄTOIMINTA-

YMPÄRISTÖ

TOIMIVAINFRA-

STRUKTUURI

MKLMYR

Aluehallintoviranomaisten ohjaus tapahtuu ministeriöiden yhteistyönä. Ministeriöidenohjaus välitetään aluehallintoviranomaisille yhtenäisesti koordinoivan ministeriön kautta.Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksen koordinoivana ministeriönä on työ- jaelinkeinoministeriö. Aluehallintoviraston koordinoivana ministeriönä on valtiovarainmi-nisteriö.

Aluehallinnon strategia-asiakirja

Aluehallinnon valtakunnallisia strategia-asiakirjoja laaditaan kaksi, toinen elinkeino-, lii-kenne- ja luonnonvarakeskukselle ja toinen Aluehallintovirastolle. Asiakirjojen valmiste-lussa tulee huolehtia niiden sisältöjen keskinäisestä koordinaatiosta.

Strategia-asiakirjat laaditaan hallituskaudeksi ja asiakirjat tarkistetaan yksityiskohdiltaanvuosittain. Tarkistusmenettely on keveämpi kuin asiakirjan laadinta.

Asiakirjat sisältävät hallitusohjelmasta, hallituksen strategia-asiakirjasta, kehyspäätöksis-tä, maakuntaohjelmista ja niiden toteuttamissuunnitelmista, politiikkaohjelmista, muistapoikkihallinnollisista ohjelmista sekä kansainvälisistä sopimuksista ja lainsäädännöstäjohdettavat tavoitteet sekä niistä johtuvat resurssilinjaukset.

Resurssilinjaukset puretaan alueviranomaisille ministeriökohtaisiksi voimavarataulukoik-si, joissa on neljäksi vuodeksi osoitettu sidotut resurssit ja mahdollinen sitomatta jääväosuus. Lisäksi määritellään ministeriöiden ohjauksessa olevat substanssimäärärahamo-mentit.

Strategia-asiakirjojen valmistelua koordinoivat koordinoivat ministeriöt.

42

Valmisteluun osallistuvat muut ohjaavat ministeriöt (ministeriön määräyksestä keskusvi-rasto), aluehallintoviranomaiset ja maakunnan liiton edustajat.

Asiakirjan sisältö käsitellään ao. tahojen yhteisessä neuvottelussa tavoitteena yksimieli-syys. Neuvottelun järjestää koordinoiva ministeriö. Neuvottelusta laaditaan pöytäkirja,jossa todetaan yksimielisyys tai mahdollisesti avoimeksi jääneet asiat. Kukin ohjaavaministeriö hyväksyy aluehallinnon strategia-asiakirjan ministerin päätöksellä. Mikäli yk-simielisyyttä ei saavuteta, asiakirja viedään valtioneuvoston päätettäväksi koordinoivanministeriön esittelystä.

Aluehallintoviranomaisen strategisen tason tulossopimus

Strategisen tason tulossopimus laaditaan kunkin alueen kumpaakin aluehallintoviran-omaista koskien hallituskaudelle ja sitä tarkennetaan vuosittain. Sopimuksen sisältö joh-detaan strategia-asiakirjasta. Siinä määritellään kullekin aluehallintoviranomaiselle pai-nopisteet, keskeiset toimintalinjat, yhteistyökysymykset ja yleistavoitteet sekä strategia-asiakirjassa määritellyt määrärahakehykset alueittain, viranomaisittain ja sektoreittain.Valtion sitoutuminen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman mukaisiin hankkeisiinmääritellään sopimuksissa.

Valmistelijoina ovat koordinoivat ministeriöt yhteistyössä aluehallintoviranomaisen, mi-nisteriöiden ja maakunnan liiton edustajien kanssa.

Sopimuksen allekirjoittavat tulosneuvottelun jälkeen TEM elinkeino-, liikenne- ja luon-nonvarakeskuksen osalta ja VM aluehallintoviraston osalta sekä kyseisten keskusten javirastojen johtajat. Ohjaavat ministeriöt (ministeriön määräyksestä keskusvirasto) osallis-tuvat tulosneuvotteluun.


MäärärahatElinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksen toimintamenomäärärahat jakaa työ- jaelinkeinoministeriö strategisen tulossopimuksen mukaisesti. Aluehallintoviraston toimin-tamenomäärärahat jakaa valtiovarainministeriön hallinnon kehittämisosasto (HKO) stra-tegisen tulossopimuksen mukaisesti. Toimintamenomäärärahoilla rahoitetaan viran-omaisten henkilöstön palkkaus- ja muut henkilöstömenot, toimitilamenot, matkustusme-not, viraston normaalit atk-menot ja muut kulutusmenot. Erityisten projektien palkkaus-menoja voidaan maksaa myös muista ministeriöiden käyttöön talousarviossa osoitetuistamäärärahoista. Aluehallintoviranomaisten toimintamenomäärärahoista osa jätetään koor-dinoivan ministeriön käyttöön aluehallintoviranomaisten yhteisten toimintojen kehittä-mismenoihin.

43

Kuva 2. VALTION ALUEHALLINNON OHJAUS

KOORDINOIVAMINISTERIÖ

Strateginentulossopimus

ToiminnallinentulossopimusM

aaku

ntao

hjel

mat

Tote

utta

mis

suun

nite

lmat

Hal

litus

ohje

lma,

HSA

, pol

itiik

kaoh

jelm

at,

kehy

kset

, muu

t poi

kkih

allin

nolli

set

ohje

lmat

, kv-

sopi

muk

set

VALTION ALUEHALLINNON OHJAUS

STRATEGIA-ASIAKIRJA

MUUT MINISTERIÖTJA KESKUSVIRASTOT

Sektoriministeriöiden tehtävien hoitamiseksi aluehallintoviranomaisen käyttöön tarkoite-tut muut kuin edellä mainitut toimintamenomäärärahat – ns. substanssimäärärahat – bud-jetoidaan ja niiden käyttötarkoitus ja muut ehdot merkitään talousarviossa sektoriministe-riöiden pääluokkaan. Sektoriministeriöt jakavat nämä määrärahat, ohjaavat ja valvovatniiden käyttöä ja raportoivat määrärahojen käytöstä.

Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksia koskevien toiminta- ja taloussuunnitelmi-en, talousarvioehdotusten ja lisätalousarvioehdotusten sisällöstä käydään TEM:n johdollaaluehallintoviranomaista ohjaavien ministeriöiden ja keskusvirastojen kanssa yhteinenneuvottelu, jossa ehdotusten sisällöt koordinoidaan, vastaavasti aluehallintovirastoja kos-kevat neuvottelut käydään VM:n (HKO) johdolla.

Kukin ehdotuksen tekevä ministeriö käy tarvittaessa neuvottelut valtiovarainministeriöntalousarvion valmistelusta vastaavan ministerin kanssa hallituksen valtiontalouden ke-hyspäätökseen ja talousarvioesitykseen otettavista määrärahoista, niiden käyttötarkoituk-sesta ja muista päätettävistä asioista. Budjettilakiesitysten taloudelliset vaikutukset selvi-tetään yhteistyössä aluehallintoviranomaisia ohjaavien ministeriöiden kesken.

44

Kuva 3. Valtion aluehallinnon ohjaus. TOIMINNALLINEN OHJAUS: MÄÄRÄRA-HAT

Aluehallintoviranomainen

koordinoiva ministeriöToimintamäärärahat

Yhteisten toimintojen kehittämismäärärahat

ministeriö1

Substanssi-määrärahat

ministeriö2


ministeriö4


ministeriö3


VNAluekehittä-

misenvoimavarat

§10a

VALTION ALUEHALLINNON OHJAUSToiminnallinen ohjaus: määrärahat

Eduskunta: Budjetti

Maakunnanliitot

Toiminnalliset tulossopimukset

Virastokohtaisten strategisten tulossopimusten lisäksi ehdotetaan solmittavaksi tarvitta-vassa laajuudessa toiminnallisia tulossopimuksia, jotka valmistelee ja allekirjoittaa osal-taan asianomainen ministeriö tai keskusvirasto. Ministeriön ohjausote voi olla myös pel-kästään strateginen.

Toiminnallisissa tulossopimuksissa TEM ja VM sopivat virastojen kanssa yhteisiksimääriteltyjä toimintoja koskevista ja muista virastoyhtenäisyyden kannalta tarpeellisistatoimenpidetasoisista tavoitteista edellä mainittuihin yhteisiin määrärahoihin liittyen. Mi-nisteriö tai keskusvirasto sopii viraston kanssa sektorikohtaisista yksityiskohtaisemmistapainopisteistä, linjauksista ja tulostavoitteista sekä sektorikohtaisten määrärahojen koh-distamisesta ja käytöstä kehysten puitteissa.

Seuranta ja valvonta

Vastuu määrärahojen seurannasta ja tulostavoitteiden toteutumisen arvioinnista on silläministeriöllä, joka määrärahat jakaa ja jonka hallinnonalan tulostavoitteista on kysymys.Mikäli keskusvirasto sopii tavoitteet ja antaa niihin rahoituksen, kyseinen virasto onmyös vastuussa määrärahojen seurannasta ja tulostavoitteiden toteutumisesta. Tavoittei-den tarkastelu tapahtuu vakiintuneiden käytäntöjen mukaan.

Ministeriöiden roolit prosessissa

Strategia-asiakirjan valmistelua varten ministeriöt valmistelevat kukin omalta osaltaanehdotukset, jotka koordinoiva ministeriö kokoaa yhdeksi asiakirjaksi. Koordinoiva minis-teriö kutsuu koolle neuvottelun, jossa ministeriöt yhteisesti neuvottelevat ja sopivat stra-tegia-asiakirjan sisällöstä.

45

Alueiden strategiset tulossopimukset valmistellaan strategia-asiakirjan pohjalta siten, ettäministeriöiden alueellisesti tarkentamat painopisteet, toimintalinjat ja yleistavoitteet sovi-tetaan yhteen yhteisessä neuvottelussa. Tämä neuvottelu voidaan yhdistää strategisenasiakirjan tekemistä tai tarkistamista koskevaan neuvotteluun, jolloin vähimmillään vuo-sittain tarvitaan keskushallinnon ohjaavien ministeriöiden ja virastojen kesken yksi yh-teinen neuvottelu.

Koordinoiva ministeriö huolehtii ennen kaikkea ohjaukseen liittyvien yhteisten prosessi-en toiminnasta. Koordinoiva ministeriö ohjeistaa teknisesti strategia-asiakirjan laadinta-ja neuvotteluprosessin. Se kokoaa asiakirjan ja huolehtii siitä, että asiakirjaa koskevatpäätökset voidaan tehdä tarkoituksenmukaisessa valmisteluaikataulussa. Ohjaavat minis-teriöt ja keskusvirastot vastaavat osaltaan asiakirjan sisällöstä. Asiakirjan lähtötietoina onlisäksi suuri joukko valmiita ohjelma-asiakirjoja ja vastaavia asiakirjoja.

Koordinoiva ministeriö vastaa aluehallintoviranomaisen toimintamenojen (yhteinenosuus) talousarvio- ja kehysmenettelystä siten, että sillä on asiakirjoista kokoamis- jalaadintavastuu ja laadintaa varten tarvittavan yhteistoiminnan järjestelyvastuu.

Koordinoiva ministeriö neuvottelee ja allekirjoittaa strategisen tulossopimuksen kunkinaluehallintoviranomaisen kanssa. Koordinoiva ministeriö huolehtii siitä, että strategiseentulossopimukseen päätyvät tulosneuvottelut käydään ohjaavien viranomaisten kanssakäydyssä neuvottelussa sovitulla tavalla. Muut ministeriöt ja viranomaiset ovat edustet-tuna neuvottelussa. Sama koskee strategisten tulossopimusten vuosittaisia tarkistuksia.

Koordinoiva ministeriö ohjaa aluehallintoviranomaisia yhteisten palvelujen järjestelyssäja vastaa aluehallintoviranomaisten yhteisten palvelujen kehittämisestä yhteistoiminnassaaluehallintoviranomaisten kanssa. Käytännön kehittämistoiminta ohjataan tulosohjauk-sella aluehallintoviranomaisille itselleen siten, että aluehallintoviranomaiset erikoistuvateri kehittämisosioihin ja -kohteisiin ja tarkoituksenmukaisessa laajuudessa myös vastaa-maan kaikille virastoille yhteisten palvelujen tuottamisesta.

Koordinoiva ministeriö vastaa myös virastokokonaisuuden ohjaamisesta. Virastokoko-naisuuden ohjauksella tarkoitetaan tässä organisaatiorakenteen yleistä kehittämistä sekävirastopäällikön raportointivelvollisuutta viraston yleisistä asioista ja viraston yleisestäpalvelukyvystä. Koordinoiva ministeriö huolehtii, että ohjaavat tahot asettavat virastollealueelliset palvelutavoitteet, kokoaa palvelutavoitteista yhteisen valtakunnallisen asiakir-jan ja huolehtii siitä, että yhteinen toteumaraportti valmistellaan aluehallintoviranomai-sissa.

Substanssiministeriöt vastaavat toiminnallisen tulossopimuksen kautta yksityiskohtaistenpainopisteiden, linjausten ja tulostavoitteiden asettamisesta.

Koordinoiva ministeriö huolehtii talousarviolain ja asetuksen edellyttämien seuranta-asiakirjojen kokoamisesta aluehallintoviranomaiset-kokonaisuuden osalta. Hallinnonala-kohtainen seuranta, joka on ohjaavien ministeriöiden vastuulla ja virastokohtainen (alue-hallintoviranomaiset erikseen ja yhteensä) seuranta ja raportointi nivelletään yhteiselläseuranta- ja raportointisuunnittelulla tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi.

46

4.2 Ohjausmallin erityispiirteet elinkeino-, liikenne- ja luonnon-varakeskuksissa

4.2.1 Maakuntaohjelmat ja niiden toteuttamissuunnitelmat suhteessaelinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksen ohjausjärjestelmään

Maakuntien tavoitellun alueellisen kehityksen osoittamiseksi maakunnan liitoissa laadi-taan pitkän aikavälin maakuntasuunnitelma, joka antaa suuntaviivat maakuntakaavan jamaakuntaohjelman laatimiselle. Suunnitelmaa koskeva säännös sisältyy siksi sekä maa-käyttö- ja rakennuslakiin että alueiden kehittämislakiin.

Maakunnan kehittämistä varten laaditaan maakuntaohjelma. Se sisältää maakunnan mah-dollisuuksiin ja tarpeisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet, maakunnan kehittämisenkannalta olennaiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ja suunnitelman ohjelmanrahoittamiseksi. Lapin maakunnassa maakuntaohjelmaan sisältyy saamelaiskulttuuriakoskeva osa. Maakuntaohjelmaa laadittaessa otetaan huomioon valtakunnalliset alueidenkehittämisen tavoitteet, hallinnonaloittainen alueiden kehittämisen suunnittelu, maakun-taa koskevat muut laissa tarkoitetut ohjelmat sekä maakuntasuunnitelma. Maakuntaoh-jelmassa on tarkoitus sovittaa yhdeksi kokonaisuudeksi kaikki maakunnassa toteutettavatkansalliset erityisohjelmat ja EU:n ohjelmat.

Maakuntaohjelma valmistellaan yhteistyössä valtion viranomaisten, kuntien ja alueidenkehittämiseen osallistuvien yhteisöjen ja järjestöjen sekä muiden vastaavien tahojenkanssa. Maakuntaohjelma laaditaan kunnanvaltuuston toimikausittain neljäksi vuodeksi.Valtion viranomaisten tulee ottaa toiminnassaan huomioon maakuntaohjelmat, edistääniiden toteuttamista ja arvioida toimenpiteidensä vaikutuksia aluekehitykseen.

Maakuntaohjelmat laadittiin lain tarkoittamassa muodossa ensimmäistä kertaa vuosiksi2003–2006. Nykyiset maakuntaohjelmat koskevat vuosia 2007–2010). Uusi kunnallisval-tuustokausi alkaa vuonna 2009, joten normaalin suunnittelurytmin mukaisesti seuraavatmaakuntaohjelmat valmisteltaisiin vuoden 2010 loppuun mennessä ja ohjelmakausi käsit-tää vuodet 2011 – 2014.

Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma laaditaan vuosittain maakunnan liiton johdol-la yhteistyössä valtion viranomaisten, kuntien ja muiden maakuntaohjelman rahoittami-seen osallistuvien tahojen kanssa. Toteuttamissuunnitelmissa tulee mm. esittää maakun-taohjelman ja erityisohjelmien toteuttamisen kannalta keskeiset hankkeet ja muut toi-menpiteet ja arvio niiden rahoittamisesta sekä maakunnan valtionrahoitusesitys valtiontalousarvion määrärahoista.

Vanhasen II hallituksen ohjelmassa linjattiin, että alueviranomaisten tulosohjausneuvot-telut ja maakuntien toteuttamisneuvottelut tulee yhdistää. Maakunnan liitot osallistuivatsen perusteella TE-keskusten tulosneuvotteluihin syksyllä 2007. Muiden hallinnonalojenkanssa asiassa on ollut tarkoitus edetä vaiheittain. ALKU-hankkeen väliraportin mukaannykyiset toteuttamissuunnitelmia koskevat neuvottelut yhdistetään molempien virastojentulosneuvotteluihin, joihin maakunnan liitot osallistuvat siltä osin, kuin niissä käsitelläänmaakuntaohjelmiin ja toteuttamissuunnitelmiin sisältyviä asioita.

Uudet vuosia 2011 -2014 koskevat maakuntaohjelmat on määrä hyväksyä maakuntaval-tuustoissa keväällä 2010 ja niitä koskevat toteuttamissuunnitelmat valmistuvat syksyllä2010. Alueviranomaisten ensimmäisten strategia-asiakirjojen sekä tulossopimusten val-

47

mistelussa on siten pohja-aineistona käytettävissä valtioneuvoston alueiden kehittämisentavoitteet vuosiksi 2007 -2011 sekä jo ainakin luonnoksina uusien maakuntaohjelmienpainotukset. Aluehallintoviranomaisten asiakirjojen päivityksiä valmisteltaessa keväällä2011 on jo käytettävissä maakuntien tuoreet maakuntaohjelmat sekä myös niiden rahoi-tussuunnitelmat valmisteltaessa alueviranomaisten ministeriökohtaisia voimavarataulu-koita.

Voimassa olevan alueiden kehittämislain (602/2002) uudistamistyö käynnistettiin elo-kuussa 2008. Uudistamistyössä otetaan huomioon Alku-hankkeen ohjaus- ja johtamisjär-jestelmän vaikutukset maakuntien suunnitteluun. Näitä ovat esimerkiksi ylimaakunnallis-ten tehtävien esittämisestä sekä maakuntien uusista tehtävistä johtuvat mahdolliset sisäl-lölliset muutostarpeet maakuntaohjelmiin ja niiden toteuttamissuunnitelmiin, aluehallin-toviranomaisten tulosneuvottelujen ajoituksen mahdolliset vaikutukset toteuttamissuun-nitelmien valmisteluaikatauluun (nykyisin vuosittain lokakuun loppuun mennessä) sekätoteuttamissuunnitelmien aikajänteen muuttamista koskemaan valtio kehyskautta.

4.2.2 Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksen strategisen tu-lossopimuksen laadintaprosessi

Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskusta ohjaava valtakunnallinen strategia-asiakirja valmistellaan noudattaen pääpiirteissään Alku-hankkeen väliraportissa kuvattuaprosessia. Strategia-asiakirjan ohjeellinen rakenne on esitetty tämän muistion liitteessä 1.Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksen strategisen tulossopimuksen laatimisessasovelletaan suunnilleen seuraavankaltaista prosessia:

1. TEM antaa elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksille ohjeen valmistella esitysstrategiseksi sopimukseksi (perustuu strategia-asiakirjaan ja eri ministeriöiden kanssavalmisteltuun yhteiseen näkemykseen). TEM antaa samaan aikaan ohjeen myös maa-kunnan liitoille. Ohjeiden tulee olla selkeät ja tähdätä aitoon neuvotteluun niin elin-keino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksen kuin liittojenkin puolelta.

2. Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskus valmistelee yhdessä maakunnan liitonkanssa esityksen strategiseksi tulossopimukseksi (lähtökohtana valtion strategia-asiakirja sekä maakunnan kehittämisohjelma ja toteuttamissuunnitelma). Pyrkimyk-senä on yhteinen näkemys.

3. Esitys käsitellään MYR:ssä ja maakuntahallituksessa, joka antaa lausunnon elinkei-no-, liikenne- ja luonnonvarakeskukselle

4. Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskus lähettää esityksensä TEM:öön5. TEM käsittelee sitä muiden ministeriöiden kanssa ja hankkii siihen yhteisen kannan6. Neuvotteluun osallistuvat alueilta elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksen joh-

tajat ja maakunnan liitot/yhteistoiminta-alueet sekä elinkeino-, liikenne- ja luonnon-varakeskus-ministeriöiden edustajat. Neuvottelun puheenjohtajana on TEM:n edusta-ja.

7. Neuvottelusta laaditaan pöytäkirja, johon kirjataan neuvottelun tulokset ja mm. mi-nisteriöiden ja elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksen sekä maakunnan liiton(tai liittojen) kannanotot esityksiin. Tärkeää on, että kaikkiin esityksiin otetaan jokinkanta. Pöytäkirjan allekirjoittavat puheenjohtaja ja sihteeri tarkistettuaan sen ensiksimuilla osanottajilla.

8. Tältä pohjalta laaditaan kunkin elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksen strate-ginen tulossopimus, jonka allekirjoittavat TEM:n edustaja ja elinkeino-, liikenne- jaluonnonvarakeskuksen johtajat.

48

9. Tarvittaessa ministeriöt/keskusvirastot tekevät lisäksi toiminnallisia tulossopimuksiaelinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskusten kanssa.

10. Johtaja vastaa prosessista ja viraston yhteisten strategisten tulostavoitteiden toteutu-misesta TEM:lle

Lähtökohtana on, että maakunnan liitot eivät osallistu toiminnallisiin tulossopimuksiin,mikäli strateginen tulossopimusmenettely toimii.

4.3 Ohjausmallin erityispiirteet aluehallintovirastoissa

4.3.1 Työsuojelun ohjausmalli

Työsuojelun aluehallinnolle (työsuojelupiireille) tehdään aluehallintoviraston muusta oh-jausjärjestelmästä poikkeava ratkaisu, joka merkitsee työsuojelun valvonnan huomatta-vaa itsenäisyyttä suhteessa aluehallintovirastoon ja aluehallintoviraston ohjauksen koor-dinoinnista vastaavaan ministeriöön.

Työsuojelun vastuualue saa aluehallintovirastolta viraston toimintamenoista rahoitettunatoimitilat sekä tavanomaiset virastopalvelut. Työsuojelun vastuualueen henkilöstön palk-kaukset sekä sen ydintehtäviin liittyvät muut menot maksetaan työsuojelun hallinnontoimintamäärärahasta, joka talousarviossa on sosiaali- ja terveysministeriön pääluokassa.

Työsuojelun vastuualue voi toimia ja hoitaa tälle vastuualueelle kuuluvia tehtäviä kahdenaluehallintoviraston alueella.

Strateginen ohjaus

Aluehallintoviraston strategisen ohjauksen perusasiakirjat ovat aluehallinnon strategia-asiakirja ja siitä johdetut virastokohtaiset strategiset tulossopimukset. Aluehallinnon stra-teginen asiakirja laaditaan hallituskaudeksi ja sitä tarkistetaan tarvittaessa yksityiskohdil-taan vuosittain.

Strategia-asiakirja sisältää hallitusohjelmasta, hallituksen ohjelmasalkusta, politiikkaoh-jelmista, muista poikkihallinnollisista ohjelmista ja maakuntaohjelmista sekä kansainvä-lisistä sopimuksista ja lainsäädännöstä johdettavat tavoitteet sekä niistä johtuvat resurssi-linjaukset. Resurssilinjaukset puretaan virastoja toimialakohtaisiksi voimavarataulu-koiksi, joissa on neljäksi vuodeksi osoitettu sidotut resurssit ja mahdollisesti sitomattajäävä osuus.

Asiakirjan valmistelusta vastaa valtiovarainministeriö siten, että valmisteluun osallistuvatkaikki ohjaavat ministeriöt. Asiakirja käsitellään yhteisessä neuvottelussa tavoitteena yk-simielisyys. Strategia-asiakirjaan työsuojelu sisällytetään omana erillisenä osiona. Koskatyösuojelun toimintamäärärahat tulevat pääosin omalta toimintamenomomentilta, työsuo-jelun osuus strategia-asiakirjassa rajoittuu siihen, että ensinnäkin sen toiminnalliset pai-nopisteet ja voimavarojen käyttö ovat informaatiota muulle virastolle ja toiseksi strate-gia-asiakirjan liitetaulukosta voidaan todeta viraston yhteisten palvelujen osuus voimava-roista.

Sosiaali- ja terveysministeriö huolehtii siitä, että työsuojelua koskeva osio strategia-asiakirjassa valmistellaan yhteistyössä työmarkkinaosapuolien kanssa ja että asia käsitel-

49

lään työsuojeluneuvottelukunnassa. Työsuojelua koskevien periaatekysymysten käsitte-lyä, työsuojelun yhtenäistämistä, ja edistämistä sekä alan yhteistoiminnan edistämistävarten aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen yhteydessä on työsuojelulautakunta,jonka kokoonpanon määrää asianomainen työsuojelun vastuualue.

Aluehallintoviraston strateginen tulossopimus

Jokaisen aluehallintoviraston kanssa tehdään strategisen tason tulossopimus, jonka sisältöjohdetaan aluehallinnon strategia-asiakirjasta. Aluehallintoviraston strateginen tulosso-pimus ei koske työsuojelua.


Työsuojelun varsinaiset toimintamenot ohjautuvat aluetasolle sosiaali- ja terveysministe-riön kautta. Työsuojelu saa aluehallintovirastolta toimitilat ja muut tavanomaiset virasto-palvelut. Nämä ylläpitomenot ovat valtion talousarviossa valtiovarainministeriön pääluo-kassa.

Sosiaali- ja terveysministeriö solmii työsuojelun valvontaa koskevat vuosittaiset tulosso-pimukset kunkin aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen kanssa. Sopimusmenette-ly vastaa nykyistä menettelyä. Keskeinen tulossopimuksen sisältö on resurssit sekä stra-tegiset ja toiminnalliset tulostavoitteet.

Johtaminen

Työsuojeluyksikön päällikön nimittää sosiaali- ja terveysministeriö ministeriön työsuoje-luosaston esityksestä. Päällikkö nimittää muut työsuojeluyksikön virkamiehet. Virastonpäälliköllä on pidätysoikeus viraston yhteisissä asioissa. Koska työsuojelua koskeva pää-töksenteko on järjestettävä riippumattomuuden varmistavalla tavalla, ei viraston päälli-köllä ole pidätysoikeutta työsuojelua koskeviin päätöksiin.

4.3.2 Poliisin ohjausmalli

Aluehallintovirastossa on poliisin vastuualue.

Poliisin hallintorakenneuudistuksessa on tarkoitus mm. keventää aluetason rakenteita jayhtenäistää ohjaussuhteita. Aluehallintovirastomallissa toteutetaan poliisihallituksen alu-eilla suoritettavien tehtävien sijoittuminen aluehallintovirastoon siten, että poliisi on or-ganisatorisesti osa aluehallintovirastoa, mutta samalla turvataan poliisin toiminnallisenjohtamisen tarpeet.

Poliisin aluetoiminnoille tehdään aluehallintoviraston muusta ohjausjärjestelmästä poik-keava ratkaisu, joka merkitsee poliisin huomattavaa itsenäisyyttä suhteessa aluehallinto-virastoon ja aluehallintoviraston ohjauksen koordinoinnista vastaavaan ministeriöön.

Poliisin vastuualueita on kolmessa aluehallintovirastossa, jolloin poliisin vastuualueentoiminta-alue kattaa useamman aluehallintoviraston varsinaisen toimialueen. Lähtökoh-tana on, että poliisin vastuualue saa aluehallintovirastolta viraston toimintamenoista ra-hoitettuna toimitilat sekä tavanomaiset virastopalvelut. Poliisin henkilöstön palkkauksetsekä sen ydintehtäviin liittyvät muut menot maksetaan poliisitoimen toimintamäärärahas-ta, joka talousarviossa on sisäasiainministeriön pääluokassa.

50

Strateginen ohjaus


Strategia-asiakirja sisältää hallitusohjelmasta, hallituksen ohjelmasalkusta, politiikkaoh-jelmista, muista poikkihallinnollisista ohjelmista ja maakuntaohjelmista sekä kansainvä-lisistä sopimuksista ja lainsäädännöstä johdettavat tavoitteet sekä niistä johtuvat resurssi-linjaukset. Resurssilinjaukset puretaan virastoja toimialakohtaisiksi voimavarataulu-koiksi, joissa on neljäksi vuodeksi osoitettu sidotut resurssit ja mahdollisesti sitomattajäävä osuus. Asiakirjan valmistelusta vastaa valtiovarainministeriö siten, että valmiste-luun osallistuvat kaikki ohjaavat ministeriöt. Asiakirja käsitellään yhteisessä neuvottelus-sa tavoitteena yksimielisyys.

Strategia-asiakirjassa poliisitoimi on oma osionsa. Koska poliisin toimintamäärärahat tu-levat pääosin omalta toimintamenomomentilta, strategia-asiakirjassa poliisitoimen osuusolisi informaatiota muulle virastolle ja strategia-asiakirjan liitetaulukosta voidaan todetaviraston yhteisten palvelujen osuus voimavaroista. Strategia-asiakirjaan sisältyy poliisinosalta alueellisen viranomaisyhteistyön sekä varautumisen ja valmiussuunnittelun paino-pisteet ja tavoitteet.


Jokaisen aluehallintoviraston kanssa tehdään strategisen tason tulossopimus, jonka sisältöjohdetaan aluehallinnon strategia-asiakirjasta.

Aluehallintoviraston strateginen tulossopimus ei koske poliisitointa, vaan sen ohjausasia-kirjat valmistellaan ja vahvistetaan poliisiorganisaatiossa.


Poliisin varsinaiset toimintamenot ohjautuvat aluetasolle poliisihallituksen kautta. Poliisisaa aluehallintovirastolta toimitilat ja muut normaalit virastopalvelut. Nämä ylläpitome-not ovat valtion talousarviossa valtiovarainministeriön pääluokassa.

Poliisin vastuualueen tulosohjauksesta vastaa poliisihallitus erikseen poliisin hallinnostaannetussa laissa tai asetuksessa säädettävällä tavalla.

Johtaminen

Poliisin vastuualueen päällikön nimittää poliisihallitus/sisäasiainministeriö ja muun hen-kilöstön poliisihallitus.

Viraston päälliköllä on pidätysoikeus viraston yhteisissä asioissa. Viraston päälliköllä eiole pidätysoikeutta poliisitointa koskeviin päätöksiin.

51

4.3.3 Ympäristöluvat-vastuualueen ohjausmalli

Yleistä

Aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ohjausjärjestelmä on pääpiirteissäänALKU-hankkeen väliraportissa esitetyn mukainen. Muutamissa asioissa on tarpeen mää-ritellä tarkennuksia.

Kuten ALKU-hankkeen väliraportissa todetaan, ympäristölupien hoitamiselle turvataanriippumaton asema.

Ympäristölupien vastuualueita olisi neljässä aluehallintovirastossa, joten ympäristölupa-vastuualueen toimialue kattaisi joko yhden tai useamman aluehallintoviraston varsinaisentoimialueen. Tämän lisäksi ympäristölupien käsittelyssä tarvitaan joustavuutta asiantun-temuksen hyödyntämiseen yli virastorajojen muun muassa sellaisissa asioissa, joissaosaamista ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista järjestää jokaiseen aluehallintovi-rastoon.

Ympäristölupavastuualueiden toimintamäärärahat ovat talousarviossa valtiovarainminis-teriön pääluokassa.

Strateginen ohjaus


Strategia-asiakirja sisältää hallitusohjelmasta, hallituksen ohjelmasalkusta, politiikkaoh-jelmista, muista poikkihallinnollisista ohjelmista ja maakuntaohjelmista sekä kansainvä-lisistä sopimuksista ja lainsäädännöstä johdettavat tavoitteet sekä niistä johtuvat resurssi-linjaukset. Resurssilinjaukset puretaan virastoja toimialakohtaisiksi voimavarataulu-koiksi, joissa on neljäksi vuodeksi osoitettu sidotut resurssit ja mahdollisesti sitomattajäävä osuus. Asiakirjan valmistelusta vastaa valtiovarainministeriö siten, että valmiste-luun osallistuvat kaikki ohjaavat ministeriöt. Asiakirja käsitellään yhteisessä neuvottelus-sa tavoitteena yksimielisyys.

Ympäristölupavastuualue sisällytettäisiin strategia-asiakirjaan omana erillisenä osionaan.Strategia-asiakirjassa olisivat ympäristölupavastuualueen toiminnalliset painopisteet(esim. luonnehdinta kauden keskeisistä asiaryhmistä ja vireille tulevien asioiden määränkehityksestä sekä mahdollisista toimintaympäristömuutoksista) sekä ympäristöministeri-ön strategiasta johdettuja painopisteitä.

Ympäristölupavastuualueen tehtävissä strategista ohjausta rajoittaa se, että käsiteltävätasiat ovat lakisääteisiä, pääosin asiakkaan hakemuksesta vireille tulevia, eikä viranomai-nen voi valita painotuksiaan, esim. millaisia asioita se käsittelee, mihin kuntiin lupiamyöntää tai millaisia lupaehtoja asettaa. Esimerkiksi hallitusohjelmasta tulevat tavoitteetvälittyvät ympäristölupavastuualueen toimintaan voimaantulleiden säädösten kautta. Li-säksi ympäristöpolitiikka ja -lainsäädäntö ovat vahvasti EU-sidonnaisia ja jatkuvienmuutosten alaisia.

52


Kunkin aluehallintoviraston kanssa tehdään strategisen tason tulossopimus, jonka sisältöjohdetaan aluehallinnon strategia-asiakirjasta. Siinä määritellään ympäristölupien vastuu-alueen painopisteet, keskeiset toimintalinjat, yhteistyökysymykset ja yleistavoitteet sekästrategia-asiakirjassa määritellyt määrärahakehykset virastoittain. Sopimuksen allekirjoit-tavat tulosneuvottelun jälkeen valtiovarainministeriö ja aluehallintovirastojen päälliköt.Ympäristöministeriö osallistuu tulosneuvotteluun.


Aluehallintoviraston toimintamäärärahat jakaa valtiovarainministeriön hallinnon kehit-tämisosasto (HKO) strategisen tulossopimuksen mukaisesti. Toimintamenomäärärahoillarahoitetaan viranomaisten henkilöstön palkkaus- ja muut henkilöstömenot, toimitilame-not, matkustusmenot, viraston normaalit atk-menot ja muut kulutusmenot. Ympäristölu-pavastuualueille ei tule ympäristöministeriön ns. substanssimäärärahoja. Toimintamäärä-rahat eritellään talousarviossa selvitysosassa olevalla käyttösuunnitelmalla.

Ympäristöministeriö tekee vuosittaiset toiminnalliset tulossopimukset kunkin aluehallin-toviraston ympäristölupavastuualueen kanssa. Näillä sovitaan yksityiskohtaisemmistapainopisteistä, linjauksista ja tulostavoitteista sekä voimavaroista. Toiminnallisessa tu-lossopimuksessa ovat tavoitteet muun muassa ratkaisumäärille, käsittelyajoille, tuotta-vuudelle (ratkaisua/htv) sekä taloudellisuudelle (kustannukset/ratkaisu) sekä keskitetyilleasiantuntijatehtäville ja mahdollisille kehittämishankkeille.

4.4 Suunnitteluasiakirjojen laatimisaikataulu vuosikierrossa

Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksia ja aluehallintovirastoja varten laaditaankolmen tason suunnitteluasiakirjoja

kaikkia elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksia ja aluehallintovirastojakoskevat strategia-asiakirjatvirastokohtaiset strategia-asiakirjaan perustuvat strategiset tulossopimuksethallinnonalakohtaiset toiminnalliset tulossopimukset

Tärkeimpiä elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskusten ja aluehallintovirastojen toi-mintaan liittyviä asiakirjoja ovat

hallitusohjelma ja muut politiikkaohjelmatvaltion talousarvio (ehdotukset, esitys, vahvistettu talousarvio)hallituksen kehyspäätöshallinnonalojen toiminta- ja taloussuunnitelmatmaakuntaohjelmat ja toteuttamissuunnitelmat

Alla olevassa taulukossa on hahmoteltu pääpiirteinen aikataulu suunnitteluasiakirjojenlaadinnalle siinä vaiheessa, kun on mahdollista tehdä täydellinen yhden nelivuotisensuunnitelmakauden asiakirjakokonaisuus. Laadinta alkaa koordinoivan ministeriön oh-jeilla, jotka annetaan noin puolitoista vuotta ennen suunnitelmakauden alkua. Strategia-asiakirjan luonnos valmistuu saman vuoden lopulla. Sen jälkeen käydään seuraavan vuo-den tammi-helmikuussa muun muassa maakunnan liittojen kanssa neuvottelut, joiden pe-rusteella strategia-asiakirja voidaan vahvistaa maaliskuun lopulla. Sen perusteella voi-

53

daan välittömästi käynnistää strategisia tulossopimuksia koskevat neuvottelut talousar-vioesitysten laadinnan pohjaksi. Koordinoivat ministeriöt laativat vahvistettujen strate-gia-asiakirjojen perusteella luonnokset strategisiksi tulossopimuksiksi, jotka allekirjoite-taan syksyllä virastojen kanssa käytyjen tulosneuvottelujen jälkeen. Eri ministeriöt teke-vät myös toiminnallisia tulossopimuksia tarpeen mukaan.

Hallituksen vaihtuessa laaditaan uusi strategia-asiakirja, jotta se vastaa hallitusohjelmantavoitteita ja linjauksia.

Suunnitteluasiakirjojen laadinta

Strategia-asiakirja 2011 – 2015

Vaihe Sisältö Määräaika,valmisteluaika

Valtion yleinenvalmistelu-aikataulu

Maakuntaohjelma/Totsu(elinkeino-, liiken-ne- ja luonnonvara-keskukset)

Strategia-asiakirjanvalmistelu

Valtiovarainministeriön/Työ-ja elinkeinoministeriön tek-niset ohjeet

31.5.2009mennessä

Valmistelu ministeriöissä jakeskusvirastoissa

syyskuu –marraskuu2009

TTS-valmistelusamanaikaisesti

Osioiden toimittaminenVM:lle / TEM:lle koontiavarten

30.11.2009

Koottu asiakirja valmis 15.12.2009Ministeriöiden, keskusviras-tojen, aluehallintoviran-omaisten ja maakunnan liit-tojen neuvottelut

15.12.2009 –15.2.2010

Maakuntaohjelmien2011-2014 valmis-telu käynnissä

HallituksenkehyspäätösIII/2009

Strategia-asiakirjanvahvistami-nen

31.3.2010

Valtion talo-usarvion val-mistelu

Valmistelu hallinnonaloilla helmikuu -toukokuu2010

Hallituksen TAE 2011 val-mistelu

kesäkuu –elokuu 2010

TAE 2011syyskuun alku2010

Maakuntaohjelmat2011-2014 vahvis-tetaan touko-kesäkuussa 2010

Eduskunnan käsittely 31.12.2010 Valtion talous-arvio

Strategisettulossopi-mukset

ValmisteluVM:ssä/TEM:ssä, yhteis-työssä muiden ministeriöi-

huhtikuu -syyskuu 2010

Strategisesta tulos-sopimuksesta maa-kuntahallitus antaa

54

den, keskusvirastojen, alue-hallintoviranomaisten jamaakunnan liittojen kanssa

lausunnon(MYR:ssä käsitte-ly)TOTSU 2011-?valmiina syyskuunloppuun mennessä?

Strategiset tulosneuvottelutaluehallintovirastojen / elin-keino-, liikenne- ja luonnon-varakeskusten kanssa ja tu-lossopimusten solmiminen

lokakuu 2010 Maakunnan liitotosallistuvat (TOT-SUt valmiina)

Toiminnallisettulossopimuk-set

Hallinnonalakohtaiset neu-vottelut ja tulossopimustensolmiminen

lokakuu - jou-lukuu 2010

Uusi hallitus-ohjelma huhti-kuu 2011

Uuden strate-gia-asiakirjanvalmistelu

Strategia-asiakirjan valmiste-lu

30.6.2011mennessä

Uudet strate-giset tulosso-pimukset

Tulossopimusten valmistelu heinäkuu-elokuu 2011

Poikkeuksellinen menettely strategia-asiakirjan 2010 – 2013 laatimisessa

Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskusten ja aluehallintovirastojen ensimmäisen toi-mintavuoden suunnitteluprosessi on poikkeuksellinen, koska virastoja ei ole ennen1.1.2010 olemassa eikä niillä siten ole toimivaa johtoa, joka olisi vastuussa suunnitelmi-en toteutumisesta. Sen vuoksi voi olla tarkoituksenmukaista pyrkiä ensimmäisen toimin-tavuoden osalta kevennettyyn menettelyyn, koska muuten kävisi niin, että strategia-asiakirja, jonka tekemiseen panostetaan hyvin vahvasti, pitäisi käytännössä tehdä samantien uudestaan.

Syksy 2008

Hallituksen kehyspäätöksen valmistelu

Kevät 2009

Hallituksen kehyspäätöksen valmistelu jatkuu, kehyspäätös maaliskuussa 2009

Eduskunnalle annetaan esitys aluehallinnon uudistamiseen liittyvistä säädöksistä ja sitenuudistuksen kokonaisuudesta.

Osana aluehallinnon uudistuksen valmistelua käydään ministeriöiden väliset neuvottelutvuoden 2010 talousarvioehdotuksesta.

Kootaan ministeriöiden strategiset linjaukset, jotka ovat niiden talousarviovalmistelunpohjana yhteen asiakirjaan. Siihen sisällytetään myös hallituksen kehyspäätöksessä ja ta-lousarvioehdotuksissa määritellyt resurssit. Näin koostuu alustava luonnos aluehallintovi-

55

raston strategia-asiakirjaksi. Sen määräaika on 31.5.2009. Tämä asiakirja on teknisluon-teinen eikä siinä pyritä vielä pitkän tähtäyksen synergiaetujen linjaamiseen vaan elinkei-no-, liikenne- ja luonnonvarakeskukseen/aluehallintovirastoon siirtyvät toiminnot kuva-taan sen kaltaisina kuin ne tällä hetkellä ovat nykyisissä organisaatioissaan.

Vastaavasti ensimmäisen vuoden tulossopimukset elinkeino-, liikenne- ja luonnonvara-keskuksen/aluehallintoviraston kanssa ovat ensi sijassa toiminnallisia. Tulossopimuksetsolmitaan tammikuussa 2010, kun virasto aloittaa toimintansa.

Tämän raportin liitteinä 1 ja 2 ovat luonnokset elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakes-kusten ja aluehallintovirastojen suunnitteluasiakirjojen sisällöistä.

56

5 Aluehallintoviranomaisten toiminta-ajatukset, organi-sointi ja johtamisjärjestelmät

5.1 Toiminta-ajatukset

5.1.1 Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksen toiminta-ajatus

Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskus tukee alueellista kehittämistä hoitamalla val-tionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. Keskus edistää yrittäjyyttä,työmarkkinoiden toimintaa, osaamista ja kulttuuria, liikennejärjestelmän toimivuutta jaliikenteen turvallisuutta, hyvää ympäristöä sekä luonnon ja luonnonvarojen kestävääkäyttöä alueilla sekä työvoiman maahanmuuttoa.

5.1.2 Aluehallintoviraston toiminta-ajatus

Aluehallintovirasto tukee alueellista yhdenvertaisuutta hoitamalla lainsäädännön toi-meenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä alueilla. Virasto edistää perusoikeuksien ja oike-usturvan toteutumista, peruspalvelujen saatavuutta, ympäristönsuojelua, ympäristön kes-tävää käyttöä, sisäistä turvallisuutta sekä terveellistä ja turvallista elin- ja työympäristöäalueilla.

5.2 Aluehallintoviranomaisten organisointi ja johtamisjärjestel-mät

5.2.1 Organisoinnin ja johtamisjärjestelmän periaatteet

Väliraportissa ja HALKE:n päätöksessä periaatteet on linjattu seuraavasti.

Virastot organisoidaan toiminnallisesti siten, että tehtävien kokoamisella saavutetaansynergia- ja tuottavuushyötyjä ja että toiminnan tuloksellisuus ja asiakaspalvelu parane-vat.

Virastojen organisoinnilla ei muodosteta uusia organisaatio- tai johtamistasoja, jotkavaikeuttaisivat päävastuualueiden tehokasta käytännön toimintaa. Samalla varmistetaan,ettei tehtävien kokoamisella heikennetä asiakaspalvelua tilanteessa, jossa asiakasryhmätja toiminnan kohde ovat käytännössä hyvin erilaiset. Tämä koskee erityisesti yritys- jainnovaatiotoiminnan edistämistä ja toisaalta liikenne- ja muun toimintaympäristön kehit-tämistä.

Viranomaisten organisoinnilla tulee edistää erityisesti aluehallinnolle asetettujen strate-gisten tulostavoitteiden saavuttamista. Synergia- ja tuottavuushyötyjä saavutetaan yhtei-sillä tukipalveluilla sekä suunnittelu- ja asiantuntijatehtävien yhteistoiminnalla.

57

Valtion uuden "Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksen" tehtävät organisoidaankolmeen päävastuualueeseen: 1. elinkeino, työvoima ja osaaminen, 2. liikenne ja infra-struktuuri ja 3. ympäristö ja luonnonvarat.

Viraston johtajana toimii omantoimen ohella yhden päävastuualueen johtaja. Päävas-tuualueiden johtajat sekä niiden yhteiset talous- ja henkilöstöasioiden ja viestinnän vas-tuuhenkilöt muodostavat viraston johtoryhmän rungon. Viraston johtajan/johtoryhmänpuheenjohtajan nimittää valtioneuvosto määräajaksi koordinoivan ministeriön esitykses-tä. Päävastuualueiden johtajat nimittää ao. vastuuministeriö/keskusvirasto.

Viraston johtaja vastaa koordinoivalle ministeriölle valtioneuvoston asettaminen strate-gisten tulostavoitteiden saavuttamisesta ja yhteisten voimavarojen käytöstä. Yhteiset asi-at ja niistä päättäminen määritellään viraston johtosäännössä. Päävastuualueiden johta-jat vastaavat tehtäväalueensa toiminnallisesta tuloksesta ao. vastuuministeriöl-le/keskusvirastolle.

Valtion uuden "Aluehallintoviraston" tehtävät organisoidaan lähtökohtaisesti viiteenpäävastuualueeseen väliraportissa esitetyllä tavalla. Viraston johtajan nimittää valtio-neuvosto koordinoivan ministeriön esittelystä. Päävastuualueiden johtajat nimittää ao.vastuuministeriö.

Viraston päällikkö johtaa virastoa ja vastaa viraston toiminnan tuloksellisuudesta ja yh-teisten toimintojen tulostavoitteiden saavuttamisesta. Vastuualueen päällikkö vastaa vas-tuualueensa toiminnan tuloksellisuudesta ja tulostavoitteiden saavuttamisesta.

Virastolla on johtoryhmä, joka yhteensovittaa eri vastuualueiden johtamista viraston ko-konaisjohtamiseen. Sen puheenjohtajana toimii viraston päällikkö. Viraston päällikölläon pidätysoikeus viraston yhteisissä asioissa. Vastuualueiden päälliköillä on pidätysoi-keus vastuualueensa asioissa.

5.2.2 Erikoistuminen, työn tasaaminen ja muut palvelujen järjestämis-tä koskevat järjestelyt

Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksiin ja aluehallintovirastoihin koottavissa vi-ranomaisissa on jo nyt sangen laajassa käytössä toimintamalli, jossa yksi tai useampi vi-rasto hoitaa määrättyä tehtävää oman alueensa lisäksi laajemmalla alueella tai valtakun-nallisesti. Kyseiset tehtävät ovat joko alueellisia tai valtakunnallisia, keskushallinnostasiirrettyjä tehtäviä. Tämän toimintamallin käyttöä tulee edelleen laajentaa uusissa alue-hallintoviranomaisissa.

Annettaessa yhdelle aluehallintoviranomaiselle valtakunnallisia tehtäviä on, laissa olevanvaltuutuksen nojalla, mahdollista antaa tälle viranomaiselle keskushallinnon valtuutta-mana tehtäväksi ohjata muita aluehallintoviranomaisia yhtenäiseen käytäntöön esimer-kiksi lupien myöntämisessä, kantelujen käsittelyssä ja valvontatoiminnassa. Liikenne- javiestintäministeriön ja tiehallinnon edustajat eivät yhdy tässä kappaleessa esitettyyn nä-kemykseen.

58

Erikoistumistehtäviä koskevat järjestelyt

Aluehallinnon viranomaiset voivat erikoistua määrättyjen niiden toimialaan kuuluvientehtävien hoitamiseen ja hoitaa näitä tehtäviä myös toisen aluehallinnon viranomaisenpuolesta.

Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksen erikoistumistehtävistä, niitä hoitavastakeskuksesta ja tehtävien siirtämistä koskevista käytännön järjestelyistä säädetään työ- jaelinkeinoministeriön asetuksella sekä aluehallintoviraston erikoistumistehtävistä, niitähoitavasta virastosta ja tehtävien siirtämistä koskevista käytännön järjestelyistä valtiova-rainministeriön asetuksella.

Jos erikoistuminen koskee aluehallintoviraston poliisitoimen, työsuojelun tai ympäristö-lupa-asioiden tehtäviä, säädetään erikoistumistehtävistä, niitä hoitavasta virastosta ja teh-tävien siirtämistä koskevista käytännön järjestelyistä sisäasiainministeriön, sosiaali- jaterveysministeriön tai ympäristöministeriön asetuksella.

Eräiden tukitehtävien kokoaminen

Toisaalta elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskusten ja toisaalta aluehallintovirastojentalous- ja henkilöstöhallinto, tietohallinto, tietopalvelu, viestintä, toimitilahallinto ja han-kintatoimen tuki kootaan pääosin hoidettavaksi yhdessä elinkeino-, liikenne- ja luonnon-varakeskuksessa ja yhdessä aluehallintovirastossa. Koordinoiva ministeriö tekee toimin-nallisen tulossopimuksen näistä tehtävistä vastaavan yksikön/vastaavien yksiköiden pääl-likön kanssa. Päälliköt raportoivat tavoitteiden saavuttamisesta koordinoivalle ministeri-ölle. Koottavia tehtäviä varten osoitetaan määrärahat erillisinä ko. aluehallintovirastoa jaelinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskusta koskevissa strategisissa tulossopimuksissa.Osa näihin toimintoihin kuuluvista tehtävistä hoidetaan kussakin virastossa. Alustavahahmotelma työnjaosta on liitteenä 3. Tehtäviä voidaan koota joko yhtenä kokonaisuute-na tai erikseen esimerkiksi taloushallinnon tai tietohallinnon tehtävät tietyn viraston yh-teyteen. Siirtymäkauden ajan koottavia tehtäviä voidaan hoitaa myös nykyisillä toimipai-koilla.

Aluehallintovirastoille ja elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksille muodostetaanlisäksi yhteinen aluehallinnon tietohallintopalvelut -yksikkö.

Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskus ja aluehallintovirasto ostavat valtion talous-,henkilöstö- ja IT-palvelukeskuksilta niiden tarjoamat palvelut.

Työntasausta koskevat järjestelyt

Aluehallinnon viranomaiset voivat asiakaspalvelun parantamiseksi sekä toimintojen jaresurssien käytön tehostamiseksi tarvittaessa siirtää niiden toimialaan kuuluvia tehtäviätoisen aluehallinnon viranomaisen hoidettavaksi.

Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksen työntasauksen tehtävistä, niitä hoitavastakeskuksesta ja tehtävien siirtämistä koskevista käytännön järjestelyistä säädetään työ- jaelinkeinoministeriön asetuksella sekä aluehallintoviraston työntasauksen tehtävistä, niitähoitavasta virastosta ja tehtävien siirtämistä koskevista käytännön järjestelyistä valtiova-rainministeriön asetuksella.

59

Jos työntasauksen kohteena on aluehallintoviraston poliisitoimen, työsuojelun tai ympä-ristölupa-asioiden tehtäviä, säädetään siirrettävistä tehtävistä, niitä hoitavasta virastosta jatehtävien siirtämistä koskevista käytännön järjestelyistä sisäasiainministeriön, sosiaali- jaterveysministeriön tai ympäristöministeriön asetuksella.

Palveluiden järjestämistä koskevat kielelliset järjestelyt

Aluehallinnon viranomaisilla voi niiden toimialaan kuuluvien tehtävien hoitamiseksi ollaerillisiä ruotsinkielisiä palveluyksiköitä.

5.2.3 Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksen organisaatio jajohtamisjärjestelmä

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä (Halke) linjasi toukokuussa 2008 elinkei-no-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksen ohjaus- ja johtamisjärjestelmän osalta niin, ettäviraston johtajana toimii oman toimen ohella yhden päävastuualueen johtaja. Nimitettävähenkilö johtaa samalla yhtä viraston vastuualuetta. Viraston johtaja vastaa viraston yh-teisten strategisten- ja tulostavoitteiden saavuttamisesta. Valtioneuvosto nimittää johtajantyö- ja elinkeinoministeriön esityksestä.

Halken päätöksessä on mainittu, ettei tällöin muodosteta uusia organisaatio- ja johtamis-tasoja, jotka vaikeuttaisivat päävastuualueiden tehokasta käytännön toimintaa. Eri vas-tuualueiden asiakaspalvelusta ja asiakasryhmistä todetaan niiden olevan käytännössä hy-vin erilaiset.

Etuna voidaan katsoa tässä mallissa olevan mahdollisuus kierrättää johtajuutta ja luodatätä kautta virastolle yhteistä asiantuntemusta. On esitetty myös, että oto-johtajuudessapäätösvalta ja raportointikysymykset olisivat selkeitä, jos tarkastelukulmana ovat verti-kaaliset vastuualueet.

60

Kuva 4. Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksen hallintomalli.

Ympäristö jaluonnonvarat

Liikenne jainfrastuktuuri

Elinkeinot, työvoima,osaaminen ja kulttuuri

Strategiaprosessi• strateg. ohjausasiakirjat• maakunnan strategistenmenestystekijöidenennakointi• strateg. kumppanuudet• rakennerahasto-ohjelmat

• ympäristönsuojelu

• alueiden käyttö

• luonnonsuojelu

• luonnon ja

vesivarojen käyttö

ja hoito

• tie- ja liikenneolojen

suunnittelu

• tienpidon hankinnat

• asiakas- ja viran-

omaispalvelut

• julkisen liikenteen

järjestäminen

• muut liikennettä ja

infrastruktuuria koske-

vat tehtävät

• työllisyys, yrittäjyys,

koulutus ja osaaminen

• innovaatiot ja kansain-

välistyvä liiketoiminta

• kirjastot, liikunta- ja

nuorisotoimet

• kansainväliset tehtä-

vät ja lähialueyhteistyö

• maaseutu ja energia

• maahanmuutto ja

etniset suhteet

Asiakaspalveluprosessi• yhteinen asiakasnäkemys• asiakassegmentit• palveluketjut ja –kokonaisuudet• asiakaspalautejärjestelmä

Tukipalvelujen prosessi• henkilöstö- ja taloushall.• osaamisen kehittäminen• oikeudelliset toimenpiteet• varmennukset jamaksatukset

TE-toimistot

ELLU

:n jo

htaj

an v

astu

ualu

e Maakunnankehittymisedellytysten

paraneminen

Asiakkaan saamattarpeenmukaiset palvelut

Ellun tehokkuuden jatuottavuuden

varmistaminen

Metsäkeskukset

Maakunnan liitot / m

aakuntien yhteistoiminta-alueet

kunnat

15.10.2008

Edellä oleva hallintomalli perustuu Halken päätökseen ja on tiivistetysti seuraava:

viraston johtaja vastaa strategisten tulostavoitteiden saavuttamisesta ja yhteistenvoimavarojen käytöstäviraston toiminnan käynnistysvaiheessa johtajan työpanosta on tarpeen suunnatakoko viraston johtamiseenkukin sektorijohtaja vastaa oman sektorinsa toiminnallisesta tulosohjauksesta jasektorinsa tehtävistä, päätöksenteosta, sisäisistä prosesseistaviraston johtaja vastaa yhteisistä prosesseista yhteistoiminnassa muiden sektori-johtajien kanssa; pääprosesseille on määrätty vastuuhenkilötpääprosessien osalta kyseessä olisi matriisihallinnon periaatteita, muilta osin pe-rinteistä ”vertikaalihallintoa” noudattava malli, hallintomallia voisi kuvata maltil-liseksi matriisimalliksi taikka tulosyksikköperusteiseksi matriisiksijohtoryhmätyön korostuminen

Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskukselle ja ALKU–hankkeelle asetettujen tavoit-teiden saavuttaminen on huomattava yhteensovittamisen ja johtamisen haaste. Tavoittei-den saavuttaminen edellyttää erittäin vahvaa yhteistä näkemystä alueiden kehittämisen,asiakkuuksien kehittämisen ja tuottavuuden parantamisen tavoitteista ja toimenpiteistäniiden saavuttamiseksi. Nämä voidaan saavuttaa kahta peruselementtiä hyödyntäen:

vahvalla strategisella johtoryhmätyöskentelylläprosessijohtamista hyödyntäen.

Johtoryhmän tehtävät olisivat mm. seuraavat:

1) sovittaa yhteen valtakunnallista yrittäjyyttä, työmarkkinoiden toimintaa, osaamista,kulttuuria ja liikennejärjestelmien toimivuutta, liikenteen turvallisuutta sekä luonnon

61

ja luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä hyvää ympäristöä koskevia tavoitteita (poli-tiikkaa) alueviranomaisten asettamiin alueellisiin kehittämistavoitteisiin;

2) sovittaa yhteen kehittämiskeskuksen vastuulle kuuluvia yhteisiä kehittämishankkeitasekä käsitellä muita keskeisiä kehittämishankkeita ja projekteja;

3) käsitellä alueellisia eri toimialoja yhdistäviä ohjelmia;4) käsitellä keskuksen toiminta- ja taloussuunnitelmaa, talousarvioehdotusta, merkittä-

viä ja muutoin periaatteellisia rahoituspäätöksiä, työjärjestystä sekä muita keskeisiätoimintalinjoja,

5) valmistella keskuksen esitykset strategia-asiakirjaan,6) valmistella keskuksen esitykset strategiseksi tulossopimukseksi,7) käsitellä toimintamenomäärärahojen käyttöä virastossa,8) käsitellä ja yhteen sovittaa viraston toiminnallisia tulossopimuksia,9) seurata viraston strategisen tulossopimuksen ja sektorikohtaisten toiminnallisten tu-

lossopimusten toteutumista,10) kehittää yhteisten pääprosessien toimivuutta.

Prosessijohtamiseen hyödyntämisessä olisi huomattava seuraavaa:elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskukselle asetettavien strategisten tavoit-teiden saavuttaminen on huomattava yhteensovittamisen haasteelinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksella on paljon horisontaalisia, ei-sektorikohtaisesti ratkottavia asioita,tavoiteltava parempi asiakasvaikuttavuus ja -laatu tukeutuu osin siihen, että asi-akkuudet menevät osin horisontaalisesti vastuualueiden läpi.

Edelläolevan perusteella johtamisjärjestelmä muodostuu seuraavaksi:

Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskusta johtaa määräajaksi nimitettävä oman toi-men ohella toimiva viraston johtaja. Nimitettävä henkilö johtaa samalla yhtä virastonvastuualuetta. Viraston johtaja vastaa viraston yhteisten strategisten- ja tulostavoitteidensaavuttamisesta. Valtioneuvosto nimittää johtajan työ- ja elinkeinoministeriön esitykses-tä.

Työ- ja elinkeinoministeriön, ympäristöministeriön, ympäristölupaviraston, ympäristö-keskusten, valtioneuvoston kanslian, maa- ja metsätalousministeriön, sisäasiainministeri-ön, lääninhallitusten, Jukon, Pardian, JHL:n, metsäkeskuksen, maaseutuviraston, Eviranja TE-keskusten edustajat olivat päätoimisen johtajan kannalla. Kantaa on perusteltu liit-teessä 4.

Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksen vastuualueen päälliköt vastaavat vastuu-alueensa toiminnan tuloksellisuudesta ja tulostavoitteiden saavuttamisesta ohjaavallesubstanssiministeriölle ja keskusvirastolle sekä viraston johtajalle. Ohjaavat substanssi-ministeriöt/keskusvirastot nimittävät vastuualueiden päälliköt määräajaksi pyydettyäänlausunnot niiltä muilta ministeriöiltä, joiden toimialan tehtäviä kyseisellä vastuualueellahoidetaan.

Kaikilla elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksilla on johtoryhmä, joka sovittaa yh-teen eri vastuualueiden johtamista viraston kokonaisjohtamiseen. Johtoryhmän puheen-johtajana toimii viraston johtaja. Johtoryhmän jäseniä ovat vastuualueiden päälliköt jariittävä edustus horisontaalisten prosessien päälliköistä tai vastaavista. Johtoryhmäänkuuluu myös opetusministeriön toimialaa edustava jäsen. Lisäksi johtoryhmässä on vies-tinnän ja henkilöstön edustus. Niissä elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksissa,joissa ei ole kaikkia kolmea vastuualuetta, johtoryhmään kuuluvat ympäristö ja luonnon-

62

varat sekä liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueiden tehtäviä ohjaavien elinkeino-, lii-kenne- ja luonnonvarakeskusten ao. edustajat. Johtoryhmään kuuluu myös koottuja tuki-tehtäviä hoitavan yksikön päällikkö siinä/niissä keskuksissa, jonka tai joiden yhteyteennäitä toimintoja on sijoitettu.

Lisäksi metsäkeskuksen johtajalla on elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksen joh-toryhmässä asiantuntijajäsenen rooli. Johtoryhmän jäsenyys koskisi ensisijassa sellaisiaasioita, jotka koskevat metsäkeskuksen tehtäviä ja toimialaa.

Vastuualueet jakautuvat virastojen organisoituessa yksiköihin, joiden päälliköt määrätääntehtävään määräajaksi. Päälliköt määrää esittelystä vastuualueen päällikkö. Käyttöön ote-taan siis yksikön päälliköiden virkojen ja niihin nimittämisen sijaan tehtävään määrää-mismenettely. Lisäksi määritellään virastojen ydinprosessit ja käytetään hyväksi proses-sijohtamisen toimintamallia. Yksiköt muodostetaan siten, että ne tukevat viraston ydin-prosessien toteuttamista, synergiaetujen saavuttamista ja asiakkaiden palvelemista par-haalla mahdollisella tavalla.

Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueen päällikkö vastaa TE-toimistojen ohjauksesta.

Muun henkilöstön nimittäminen

Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksen muun kuin edellä todetun henkilöstön ni-mittää vastuualueen päällikkö esittelystä.

Asioiden ratkaiseminen

Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksen työjärjestyksen vahvistaa viraston johtaja.Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksen toimivaltaan kuuluvat asiat ratkaisee vi-raston työjärjestyksessä määrättävän virkamiehen esittelystä viraston johtaja, vastuualu-een päällikkö tai muu virkamies, jolle työjärjestyksessä annetaan ratkaisuvalta.

Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksen johtaja ei voi pidättää ratkaisuvaltaa asi-assa, joka kuuluu vastuualueen toimivaltaan.

Virkamiesoikeudellinen toimivalta

Virkamiesoikeudellinen toimivalta määräytyy elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakes-kuksessa yleisten toimivaltaa koskevien periaatteiden mukaisesti.

5.2.4 Aluehallintoviraston organisaatio ja johtamisjärjestelmä

Aluehallintoviraston organisaatio

Aluehallintovirastossa on seuraavat vastuualueet:peruspalvelut, oikeusturva ja luvatpoliisipelastustoimi ja varautuminenympäristöluvat jatyösuojelu.

63

Aluehallintoviraston johtamisjärjestelmä

Viraston johtaminen ja johdon nimittäminen

Aluehallintovirastoa johtaa määräajaksi nimitettävä viraston johtaja. Viraston johtajavastaa viraston toiminnan tuloksellisuudesta ja viraston yhteisten tulostavoitteiden saa-vuttamisesta. Valtioneuvosto nimittää johtajan valtiovarainministeriön esityksestä.

Aluehallintoviraston vastuualueen päälliköt vastaavat vastuualueensa toiminnan tuloksel-lisuudesta ja tulostavoitteiden saavuttamisesta ohjaavalle substanssiministeriölle ja kes-kusvirastolle sekä viraston johtajalle. Poliisin ja työsuojelun vastuualueita lukuun otta-matta vastuualueiden päälliköt nimittää määräajaksi kunkin vastuualueen toiminnallisestaohjauksesta päävastuussa oleva ministeriö viraston johtajan esityksestä. Siten peruspalve-lut, oikeusturva ja luvat -vastuualueen päällikön ja työsuojelun vastuualueen päällikönnimittää sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää ennen nimi-tystä lausunnot niiltä muilta ministeriöiltä, joiden toimialan tehtäviä kyseisellä vastuualu-eella hoidetaan. Työsuojelun vastuualueen päällikön sosiaali- ja terveysministeriö nimit-tää virkaansa toistaiseksi ministeriön työsuojeluosaston esityksestä. Pelastustoimen ja va-rautumisen vastuualueen päällikön nimittää sisäasiainministeriö. Poliisihallitus määrääpoliisin vastuualueen päälliköksi määräajaksi jonkun vakinaisessa virkasuhteessa olevan,poliisin vastuualueelle sijoitetun virkamiehen. Ympäristöluvat-vastuualueen päällikönnimittää ympäristöministeriö.

Virastolla on johtoryhmä, joka sovittaa yhteen eri vastuualueiden johtamista viraston ko-konaisjohtamiseen. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii viraston päällikkö. Johtoryhmänjäseniä ovat vastuualueiden päälliköt. Lisäksi johtoryhmässä on viestinnän ja henkilöstönedustus. Johtoryhmän jäsenenä on lisäksi koottuja tukitehtäviä hoitavan yksikön päällik-kö siinä/niissä aluehallintovirastoissa, johon tai joihin näitä toimintoja sijoitetaan. Polii-sin vastuualueen päällikkö osallistuu myös niiden aluehallintovirastojen johtoryhmätyös-kentelyyn, joissa ei ole omaa poliisin vastuualuetta. Osallistuminen rajautuu niihin tehtä-viin, jotka koskettavat joko suoraan tai kiinteästi yhteistyöroolin kautta poliisitointa.Niissä aluehallintovirastoissa, joissa ei ole työsuojelun ja ympäristölupien vastuualuetta,johtoryhmään kuuluvat sen aluehallintoviraston näiden vastuualueiden edustajat, jokahoitaa tehtäviä näiden virastojen alueella.

Vastuualueet jakautuvat virastojen organisoituessa yksiköihin, joiden päälliköt määrätääntehtävään määräajaksi. Päälliköt määrää esittelystä vastuualueen päällikkö. Kilpailuhal-linnon tehtäviä hoitavan yksikön päällikön määrää kuitenkin viraston johtaja, koska kil-pailuhallinnon tehtävien ja tämän vastuualueen muiden tehtävien välille voi syntyä etu-ristiriita. Käyttöön otetaan siis yksikön päälliköiden virkojen ja niihin nimittämisen si-jaan tehtävään määräämismenettely. Lisäksi määritellään virastojen ydinprosessit ja käy-tetään hyväksi prosessijohtamisen toimintamallia. Yksiköt muodostetaan siten, että netukevat viraston ydinprosessien toteuttamista, synergiaetujen saavuttamista ja asiakkai-den palvelemista parhaalla mahdollisella tavalla. Edellä yksiköistä todettu ei koske polii-sitoimen vastuualuetta, jonka rakenteesta päätetään poliisihallituksen päätöksellä.

Muun henkilöstön nimittäminen

Aluehallintoviraston muun kuin edellä todetun henkilöstön nimittää viraston johtaja.Työsuojelun vastuualueen päällikkö ja ympäristölupien vastuualueen päällikkö nimittä-

64

vät kuitenkin kukin oman vastuualueensa muun henkilöstön. Poliisin vastuualueen muunhenkilöstön nimittää poliisihallitus.

Asioiden ratkaiseminen

Aluehallintoviraston toimivaltaan kuuluvat asiat ratkaisee viraston työjärjestyksessä mää-rättävän virkamiehen esittelystä viraston johtaja, vastuualueen päällikkö tai muu virka-mies, jolle työjärjestyksessä annetaan ratkaisuvalta.

Aluehallintoviraston työjärjestyksen vahvistaa viraston johtaja. Työsuojelun vastuualu-een päällikön vahvistamalla työjärjestyksellä määrätään työsuojelun vastuualueen toi-minnasta ja henkilöstön tehtävistä. Työsuojelun vastuualueen päällikkö voi myös määrätäasiat, jotka hän ratkaisee ilman esittelyä, samoin kuin ne asiat, jotka ratkaisee muu työ-suojelun vastuualueen virkamies kuin sen päällikkö. Poliisihallituksen vahvistamalla työ-järjestyksellä määrätään poliisin vastuualueen toiminnasta ja henkilöstön tehtävistä.

Aluehallintoviraston johtaja ei voi pidättää ratkaisuvaltaansa asiaa, joka kuuluu virastonpoliisitoimen, työsuojelun tai ympäristölupien vastuualueen toimivaltaan tai pelastuslais-sa tarkoitettuihin tehtäviin. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualueen päällikkö eivoi pidättää ratkaisuvaltaansa kilpailuhallinnon tehtäviä hoitavan virkamiehen ratkaisu-valtaan kuuluvaa asiaa. Ympäristölupien vastuualueen päällikkö ei voi pidättää ratkaisu-valtaansa vastuualueensa virkamiehen ratkaisuvaltaan kuuluvaa asiaa. Ympäristölupienpäätöksentekomenettelystä ja ratkaisuvallasta on tarkoitus säätää erikseen.

Virkamiesoikeudellinen toimivalta

Virkamiesoikeudellinen toimivalta määräytyy yleisten toimivaltaa koskevien periaattei-den mukaisesti.

Poliisia koskevat erityisjärjestelyt

Virkavapauden poliisin vastuualueen päällikölle ja muulle vastuualueen virkamiehellemyöntää sisäasiainministeriö/poliisihallitus.

Poliisin vastuualueen päällikön ja muut poliisivirkamiehet irtisanoo valtion virkamieslain25 ja 26 §:n nojalla nimittävä viranomainen. Valtion virkamieslain 27 §:n nojalla poliisinvastuualueen päällikön irtisanoo sisäasiainministeriö/poliisihallitus ja muut virkamiehetasianomainen virasto. Tämä toimivalta tulee antaa poliisin hallinnosta annetulla asetuk-sella poliisihallitukselle.

Virkamiehelle annettavasta varoituksesta, poliisin määräaikaisesta virantoimituksestaerottamisesta, virkamiehen lomauttamisesta ja virkasuhteen muuttamisesta osa-aikaiseksipäättää poliisin vastuualueen päällikön osalta sisäasiainministeriö/poliisihallitus ja mui-den poliisivirkamiesten osalta asianomainen virasto. Tämä toimivalta tulee antaa poliisinhallinnosta annetulla asetuksella poliisihallitukselle. Virantoimituksesta pidättämisestäpäättää nimittävä viranomainen.

Poliisin vastuualueen virkoja koskeva virkajärjestelytoimivalta on poliisihallituksel-la/sisäasiainministeriöllä. Poliisin vastuualueen henkilöstö kuuluu poliisitoimen palkka-usjärjestelmään ja sen ves-neuvottelutoimivalta on poliisihallituksella.

65

6 Aluehallintoviranomaisten toimipaikkaverkosto

6.1 Toimipisteverkon muodostamisen periaatteet

Toimipisteiden määrää ja sijoittumista koskevat kriteerit

Aluehallintoviranomaisten toimipisteiden sijoittumista koskevat keskeisimmät kriteeritvoidaan jakaa neljään ryhmään; toiminnalliset tekijät, henkilöstöön liittyvät tekijät, alu-eelliset tekijät ja taloudelliset tekijät. Toiminnallisiin tekijöihin kuuluvat mm. viran-omaisten tehtävien mahdollisimman tuloksellinen ja tehokas hoitaminen, asiakaslähtöi-nen palvelujen tarjoaminen sekä organisaation sisäinen yhteistoiminta ja uudistuminen.Henkilöstöön liittyviä tekijöitä ovat mm. osaavan henkilöstön rekrytointi sekä henkilös-tön siirtymistarve ja –halukkuus toimipisteiden sijainnin muuttuessa. Alueellisiin tekijöi-hin kuuluvat mm. toimipisteiden saavutettavuus, mahdollisen osaamisklusterin syntymi-nen ja aluetaloudelliset kysymykset. Taloudellisiin tekijöihin kuuluvat mm. valtionhal-linnon tuottavuusohjelman ja aluehallinnon uudistamishankkeelle asetetun tuottavuusta-voitteen toteuttamismahdollisuudet sekä toimitilakustannukset, henkilöstön matkakus-tannukset ja investointikustannukset.

Tehtäessä vertailua eri sijoittumispaikkakuntien välillä on mahdollista käyttää apuväli-neenä alueellistamispäätösten apuvälineeksi kehitettyä vaikutusarviointikehikkoa (Alu-eellistamisen käsikirja, VM 25/2008).

1. Toiminnalliset tekijät

Hankkeen tavoitteena on valtion aluehallintoviranomaisten tehtävien kokoaminen yhteensiten, että saavutetaan synergia- ja tuottavuushyötyjä ja asiakkaiden palvelut paranevat.

Synergia- ja tuottavuushyötyjen näkökulmasta edullisinta on tehtävien kokoaminen fyy-sisesti yhteen pisteeseen. Tämä myös yleensä edistää parhaiten uuden viranomaisen toi-minnan uudistamista. Alueellista sijoittumista ajatellen on merkitystä myös sillä, onko vi-ranomaisen sijoittumisesta tietylle paikkakunnalle saatavissa synergiaetua muiden paik-kakunnalla toimivien organisaatioiden kanssa. Synergiaetujen saavuttamista ja yhteistyö-tä edistäisi elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskusten ja aluehallintovirastojen sijaintisamoilla paikkakunnilla.

Asiakkaiden palvelujen saatavuus ja laatu sekä asiakaslähtöinen toimintatapa ovat uusienaluehallintoviranomaisten keskeisiä tavoitteita. Aluehallintoviranomaisten asiakkaitaovat pääasiassa yritykset, yhteisöt ja kunnat, sekä niiden kautta kansalaiset. Aluehallin-non tehtäväselvityskyselyssä kartoitettiin aluehallintoviranomaisten asiakkaita ja kohde-ryhmiä tehtävittäin. Lähes kaikilla tehtävillä oli useita asiakas- ja kohderyhmiä.

Aluehallintoviranomaisten palveluista vain pieni osa edellyttää säädösten mukaan asiak-kaan henkilökohtaista käyntiä viranomaisessa. Palvelurakennetyöryhmä on kesäkuussa2008 selvittänyt tarkemmin niitä tehtäviä, joissa asiakkaan on tultava viranomaisen toi-mipaikkaan. Selvityksessä kävi ilmi, että nämä palvelut liittyvät lähes aina yleiseen toi-mintatapaan, ei lain edellyttämään velvoitteeseen. Yleisimmät syyt, miksi asiakas tuleevirastoon, ovat yhteisiin työryhmiin tai kehittämishankkeisiin liittyvät kokoukset ja neu-vottelut, asiakirjojen jättäminen (esim. lupahakemus), neuvonnan saaminen, asian esittelyviranomaiselle, asiakirjojen lunastus ja maksaminen sekä erilaisten todistusten saaminen.

66

Uusien aluehallintoviranomaisten asiakaspalvelua kehitetään hankkeen väliraportissa teh-tyjen asiakkuusstrategisten linjausten mukaisesti. Uusien palvelukanavien kuten sähköis-ten palvelujen, puhelinpalvelun ja avustavaa asiakaspalvelua antavan yhteispalvelun tar-jontaa ja käyttöä pyritään voimakkaasti lisäämään. Nämä palvelukanavat antavat mahdol-lisuuden organisoida uusien aluehallintoviranomaisten palvelutuotannon siten, että asiak-kaiden palvelut paranevat ja ovat saatavissa useilla vaihtoehtoisilla tavoilla. Tällöin asi-akkaiden asiointimatkalla aluehallintoviranomaisen toimipisteeseen on pienenevä merki-tys.

Eräät aluehallintoviranomaisten palvelut edellyttävät asiakkaan luona käyntiä. Nämä pal-velut ovat usein myös nimenomaan säännösten edellyttämiä. Laajimpina tähän ryhmäänkuuluvina palveluryhminä ovat tarkastus-, valvonta- ja varmennustehtävät, katselmuksetja toimintaan tutustuminen (esim. avustuskohteen), neuvottelut, koulutus ja erilaiset sel-vitykset. Valvonta- ja tarkastustehtävissä toimipisteverkon tulee olla riittävän kattavakohtuullisen etäisyyden mahdollistamiseksi.

Ruotsinkielisiä on Suomen väestöstä 5,5 %. Ruotsinkielisiä tai kaksikielisiä kuntia onKymenlaakson, Itä-Uudenmaan, Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa. Saamenkielistä väestöä oli Suomessa vuodenvaihteessa 2007 -2008 yhteensä 1 777.

Synergiahyödyt, toiminnallinen tehokkuus ja toiminnan uudistaminen puoltavat keskittä-mistä

Yhteispalvelu, sähköiset palvelut ja puhelinpalvelut parantavat palvelujen saatavuutta javähentävät asiakkaan ja aluehallintoviranomaisen toimipisteen etäisyyden merkitystä

Henkilökohtaista asiointia säädöspohjaisesti vaativat palvelut edellyttävät kohtuullistaasiointimatkaa viranomaisen omaan palvelupisteeseen, yhteispalvelupisteeseen tai asi-akkaan luo

Valvonta- ja tarkastustehtävissä toimipisteverkon tulee olla riittävän kattava kohtuullisenetäisyyden mahdollistamiseksi

Ruotsinkielisten ja saamenkielisten palvelujen tarve otettava huomioon

2. Henkilöstöön liittyvät tekijät

Uusien aluehallintoviranomaisten palvelukseen siirretään niihin siirtyviä tehtäviä hoitavahenkilöstö. Kun viranomaisten toimipaikoissa tulee tapahtumaan muutoksia, on selvitet-tävä nykyisen henkilöstön siirtymishalukkuus. Mikäli siirtymishalukkuus on pientä, vi-ranomaisen toiminta vaikeutuu lyhyellä tähtäimellä. Pitkällä tähtäimellä merkityksellistäon se, onko paikkakunnalla saatavissa osaavaa henkilöstöä viranomaisen palvelukseen.Työvoiman saatavuutta on siis arvioitava myös nykyisen henkilöstön sijoittumisen perus-teella.

Virastojen sijoittumisessa on otettava huomioon myös tulevan työvoiman saatavuus.Henkilöstötyöryhmän selvityksen mukaan vuosina 2008-2011 siirtyy eläkkeelle yhteensä721 henkilöä ja vuosina 2012-2015 yhteensä 838 henkilöä. Yhteensä henkilöstöä poistuueläkkeelle vuoteen 2015 mennessä 1559 henkilöä, joka tarkoittaa noin 27 % aluehallinto-viranomaisten nykyisestä henkilöstöstä.

67

Aluehallintoviranomaisten tehtävistä merkittävin osa edellyttää korkeaa erityisosaamista.Tällöin aluehallintoviranomaisten sijoittumisen kannalta on merkitystä sillä, onko paik-kakunnalla ao. viranomaisen tehtäväalueelle tarvittavien asiantuntemusalojen opetusta.

Ruotsinkielistä työvoimaa on parhaiten saatavissa Helsingissä, Turussa, Vaasassa jaKokkolassa.

Nykyisen henkilöstön sijoittuminen toimipaikkoihin ja siirtymishalukkuus olennaista ly-hyellä aikajänteellä

Osaavan työvoiman saatavuus keskeinen tekijä pitkällä aikajänteellä

3. Alueelliset tekijät

Aluehallintoviranomaisten toimipaikkojen sijoittamisessa tulee ottaa huomioon myös ta-sapainoisen aluekehityksen ja työllisyyden tukemisen näkökulma. Sijoittamisessa otetaanhuomioon olemassa olevat ja kehittyvät osaamis- ja toimintokeskittymät, jolloin voidaanmyös tukea alueiden ja maakuntien erikoistumista ja osaamista. Valtion aluehallintovi-ranomaisten sijoittamispaikoissa on huomioitava myös se, että tehtäviä voidaan hoitaa tu-loksellisesti ja tehokkaasti sekä varmistaa toimintoja tukeva vuorovaikutteinen ja riittä-vän monipuolinen toimintaympäristö.

Toimipaikkojen sijoittamisessa tulee ottaa huomioon palvelujen alueellinen saatavuussekä liikenneyhteyksien laatu, määrä ja yhdistettävyys.

Mahdolliset alueelliset osaamis- ja toimintokeskittymät ja toimintoja tukeva toimintaym-päristö eduksi

Palvelujen alueellinen saatavuus sekä toimipisteen liikenteellinen saavutettavuus otetta-va huomioon

4. Taloudelliset tekijät

Toimipisteverkkoon ja toimipaikkojen sijoittumiseen vaikuttavat keskeisesti valtionhal-linnon tuottavuusohjelma ja aluehallinnon tuottavuushankkeelle asetetut tavoitteet henki-löstömäärän supistamiseksi.

Toimipaikkojen sijoittamispäätöstä tehtäessä on otettava huomioon myös päätöksestä ai-heutuvat henkilöstökustannukset sekä toimitilakustannukset ja tarjolla olevien toimitilo-jen laatu ja määrä valtion 16.11.2005 päätetyn toimitilastrategian mukaisesti. Lisäksi onarvioitava organisaation matkakustannukset tietylle paikkakunnalle sijoituttaessa ja orga-nisaation muut sijoittumispäätökseen liittyvät kustannukset.

Tuottavuustavoitteiden saavuttaminen puoltaa toimintojen kokoamista yhteen ja tehtävis-sä erikoistumista

Henkilöstö-, toimitila- ja matkustamiskustannukset myös otettava huomioon

68

6.2 Ehdotus toimipaikkaverkostoksi

6.2.1 Toimipaikkaverkon muodostaminen

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän 8.5.2008 tekemän päätöksen mukaan”Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksia on enintään 15. Ne toimivat yhdeksällätoiminta-alueella, jossa toimivat kaikki kolme päävastuualueen tehtäväkokonaisuutta, jaenintään kuudella toiminta-alueella, jossa on elinkeino-, työvoima- ja osaamisen päävas-tuualueen tehtävät sekä tarvittavaa muiden vastuualueiden palveluja järjestävää henkilös-töä.

Aluehallintovirasto toimii Manner-Suomessa kuudella toiminta-alueella. Kuuden toimi-paikan lisäksi virastoilla on enintään kolme sivutoimipaikkaa.

Aluejakotyöryhmän esitys valtion aluehallinnon aluejaoista

Aluejakotyöryhmä ehdottaa, että elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskusten toimialu-eet muodostetaan maakunnista seuraavasti:

1. Lappi,2. Kainuu3. Pohjois-Pohjanmaa (ja mahdollisesti Keski-Pohjanmaa)4. Pohjanmaa (ja mahdollisesti Keski-Pohjanmaa)5. Etelä-Pohjanmaa6. Keski-Suomi7. Pohjois-Savo8. Pohjois-Karjala9. Etelä-Savo10. Pirkanmaa11. Satakunta12. Varsinais-Suomi13. Etelä-Karjala ja Kymenlaakso14. Kanta-Häme ja Päijät-Häme15. Uusimaa ja Itä-Uusimaa

Aluejakotyöryhmä ehdottaa hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän päätöksessämainitut yhdeksän toimialuetta muodostettaviksi seuraavasti:

1. Lappi2. Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu (ja mahdollisesti Keski-Pohjanmaa)3. Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa (ja mahdollisesti Keski-Pohjanmaa)4. Keski-Suomi5. Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala (ja mahdollisesti Etelä-Savo)6. Pirkanmaa7. Varsinais-Suomi ja Satakunta8. Etelä-Karjala ja Kymenlaakso (ja mahdollisesti Etelä-Savo)9. Uusimaa, Itä-Uusimaa, Kanta-Häme ja Päijät-Häme

69

Aluejakotyöryhmä ehdottaa, että aluehallintovirastojen toimialueet muodostetaan maa-kunnista seuraavasti:

1. Lappi2. Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu (ja mahdollisesti Keski-Pohjanmaa)3. Pirkanmaa, Keski-Suomi, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa (ja mahdolli-sesti Keski-Pohjanmaa)4. Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo, Etelä-Karjala ja Kymenlaak-so5. Varsinais-Suomi ja Satakunta6. Uusimaa, Itä-Uusimaa, Kanta-Häme ja Päijät-Häme

Toimipaikkaverkosto

Viranomaisten toimipaikkaverkosto muodostuu päätoimipaikoista, sivutoimipaikoista jatyöpisteistä

Päätoimipaikka ja sivutoimipaikkaLähtökohta on, että viranomaisten päätoimipaikaksi tai sivutoimipaikaksi luetaan toimi-paikat, joissa tarjotaan asiakkaille palveluja. Päätoimipaikkaan sijoittuu viraston ylin joh-to ja pääsääntöisesti vastuualueiden päälliköt.

TyöpisteViranomaisten tehtävien hoitamiseksi tarvitaan myös ns. työpisteitä, joista käsin voidaanhoitaa mm. tarkastus-, valvonta- ja katselmuskäyntejä. Nämä sijoittuvat jonkin toisenaluehallintoviranomaisen toimitiloihin, jonkun muun viranomaisen toimitiloihin tai yh-teispalvelupisteen yhteyteen, mikäli tämä on mahdollista. Työpisteissä ei tarjota hallin-nollisia eikä asiakaspalveluja.

Asiakaspalvelun järjestäminenNiillä paikkakunnilla, joilla ei ole elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksen tai alue-hallintoviraston omaa pistettä, tavoitteena on asiakaspalveluun sopivien palvelujen anta-minen yhteispalvelupisteistä tai seudullisista yrityspalvelupisteistä. Elinkeino-, liikenneja luonnonvarakeskusten palveluja laajennetaan annettavaksi myös TE-toimistoista. Eri-tyisesti yhteispalvelun rooli tulee korostumaan yhä enemmän tulevaisuudessa ja siksi setarjoaa myös elinkeino-, liikenne ja luonnonvarakeskusten ja aluehallintovirastojen pal-veluille toimivan palvelukanavan.

6.2.2 Toimipaikkaverkko henkilöstön näkökulmasta

Hankkeessa mukana olevien viranomaisten henkilöstön nykyisen sijoittumisen perusteel-la toimipaikkaverkoston tulisi olla seuraava:

Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskukset

Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksiin siirtyvän henkilöstön volyymi on noin 4376 henkilötyövuotta.

70

Taulukko 1. Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksiin siirtyvät henkilötyövuodetnykyisistä tehtäviä hoitavista viranomaisista nykyisen toimipaikkajaon mu-kaan (htv-määrät perustuvat vuoden 2007 lopun tilanteeseen)

HTV

TOIMIPAIKKALäänin-

hallitukset Tiepiirit TE-keskukset Ympäristö-keskukset

Helsinki 23 97 158 132 410Turku 27 75 177 106 385Oulu 25 66 118 166 375Rovaniemi 21 60 112 170 364Tampere 14 94 121 122 351Vaasa 17 65 109 143 333Jyväskylä 17 39 122 142 319Kuopio 21 64 121 109 315Kouvola 16 73 85 90 263Mikkeli 21 0 110 115 246Joensuu 15 0 94 81 189Seinäjoki 0 0 135 51 186Kajaani 0 0 71 76 147Hämeenlinna 30 0 37 76 143Pori 0 0 103 11 114Lahti 0 0 80 11 91Kokkola 0 0 21 66 87Ylivieska 0 0 23 0 23Lappeenranta 0 0 14 7 21Kemi 0 0 14 0 14YHTEENSÄ 246 633 1 823 1 674 4 376

Elluihin siirtyvät htv:t nykysistä viranomaisista nykyisentoimipaikkajaon mukaan

ELLUTYHTEENSÄ

Henkilöstön sijoittumisen perusteella elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskusten toi-mipaikkojen tulisi olla seuraavat:

1. Lappi, päätoimipaikka Rovaniemi

2. Kainuu, päätoimipaikka Kajaani

3. Pohjois-Pohjanmaa (ja mahdollisesti Keski-Pohjanmaa), päätoimipaikka Oulu

4. Pohjanmaa (ja mahdollisesti Keski-Pohjanmaa), päätoimipaikka Vaasa

5. Etelä-Pohjanmaa, päätoimipaikka Seinäjoki

6. Keski-Suomi, päätoimipaikka Jyväskylä

7. Pohjois-Savo, päätoimipaikka Kuopio

8. Pohjois-Karjala, päätoimipaikka Joensuu

71

9. Etelä-Savo, päätoimipaikka Mikkeli

10. Pirkanmaa, päätoimipaikka Tampere

11. Satakunta, päätoimipaikka Pori

12. Varsinais-Suomi, päätoimipaikka Turku

13. Uusimaa ja Itä-Uusimaa, päätoimipaikka Helsinki

14. Kanta-Häme ja Päijät-Häme, päätoimipaikka Hämeenlinna

15. Kymenlaakso ja Etelä-Karjala, päätoimipaikka Kouvola

Lahdessa sijaitsee nyt Hämeen TE-keskuksen päätoimipaikka, jonka henki-löstövahvuus on 79 htv:ta ja Hämeen ympäristökeskuksen sivutoimipaikka,jonka henkilöstövahvuus on 11 htv:ta. Yhteensä Lahdessa työskentelevienmäärä on 90 htv:tä

Kokkolassa sijaitsee ympäristökeskuksen toimipaikka, jonka henkilöstö-vahvuus on 66 htv:ta ja TE-keskuksen palvelupiste, jonka henkilöstövah-vuus on 21 htv:ta. Yhteensä Kokkolassa työskentelevien määrä on 87htv:tä.

Mikäli Lahteen ja Kokkolaan ei edellä mainittujen päätoimipaikkojen lisäk-si sijoitettaisi elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksen toimipaikkaa,olisi tilanne henkilöstön uudelleen sijoittamisen kannalta erittäin haastava.Siirtymäaikana yhteensä runsaan 170 henkilön tulisi siirtyä työskentele-mään uudella paikkakunnalla.

Lisäksi Lappeenrannassa sijaitsee sekä nykyisen TE-keskuksen että ympä-ristökeskuksen palvelupiste/sivutoimipaikka, joiden yhteenlaskettu henki-löstövahvuus on 21 htv:ta. Ylivieskassa (23 htv) ja Kemissä (14 htv) sijait-see TE-keskuksen palvelupisteet.

Aluehallintovirastot

Aluehallintovirastoihin siirtyvän henkilöstön volyymi on noin 1 474 henkilötyövuotta.

72

Taulukko 2. Aluehallintovirastoihin siirtyvät henkilötyövuodet nykyisistä tehtäviä hoita-vista viranomaisista nykyisen toimipaikkajaon mukaan

HTV

TOIMIPAIKKA

Läänin-hallitukset TE-keskukset Työsuojelupiirit Ympäristö-keskukset

Ympäristölupa-virastot

Helsinki 111 11 101 10 44 277Turku 131 5 45 12 0 192Oulu 76 2 24 6 21 129Rovaniemi 62 1 6 2 0 71Tampere 28 4 57 9 0 98Kuopio 56 0 22 2 25 105Vaasa 56 2 15 10 0 82Jyväskylä 35 1 27 3 0 66Kouvola 52 1 8 3 0 64Mikkeli 60 1 17 3 0 80Joensuu 42 2 19 5 0 67Hämeenlinna 96 0 11 3 0 109Seinäjoki 0 1 12 3 0 16Kajaani 1 0 4 1 0 6Pori 4 2 19 0 0 25Lahti 0 0 16 2 0 18Kokkola 0 0 5 5 0 10Lappeenranta 0 0 26 1 0 27Ylivieska 0 0 4 0 0 4Kemi 0 0 8 0 0 8Iisalmi 0 0 3 0 0 3Porvoo 0 0 3 0 0 3Rauma 0 0 3 0 0 3Salo 0 0 3 0 0 3Savonlinna 0 0 3 0 0 3Varkaus 0 0 2 0 0 2Dragsfjärd 0 0 1 0 0 1Inari 1 0 0 0 0 1Maarianhamina 0 0 0 0 0 0Närpiö 0 0 1 0 0 1Pielavesi 0 0 1 0 0 1Tammisaari 0 0 1 0 0 1Virrat 0 0 1 0 0 1YHTEENSÄ 810 32,87 461 80 90 1474

Aluehallintovirastoihin siirtyvät htv:t nykyisistä viranomaisistanykyisen toimipaikkajaon mukaan

YHTEENSÄ

* 1474htv:tä sisältää vuoden 2009 alusta ulosottovirastoille siirtyviä ulosottotoimen tehtäviä 13 htv:ta.

Henkilöstön sijoittumisen perusteella aluehallintovirastojen toimipaikkojen tulisi ollaseuraavat:


2. Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu (ja mahdollisesti Keski-Pohjanmaa), päätoimipaikkaOulu

3. Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo, Etelä-Karjala ja Kymenlaakso, päätoimi-paikka Kuopio/Mikkeli

73

4. Uusimaa, Itä-Uusimaa, Päijät-Häme ja Kanta-Häme, päätoimipaikka Helsin-ki/Hämeenlinna

5. Satakunta ja Varsinais-Suomi, päätoimipaikka Turku

6. Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa (ja mahdollisesti Keski-Pohjanmaa), päätoimipaikka Vaasa / Tampere

Päätoimipaikkojen lisäksi aluehallintovirastoilla voi ministerityöryhmän linjauksen mu-kaan olla kolme sivutoimipaikkaa. Nykyisen henkilöstövolyymin mukaan yhdeksän suu-rinta paikkakuntaa ovat: Helsinki, Turku, Oulu, Hämeenlinna, Kuopio, Tampere, Vaasa,Mikkeli ja Rovaniemi.

Jyväskylässä työskentelee tällä hetkellä aluehallintovirastoihin siirtyvissätehtävissä lääninhallituksessa, TE-keskuksessa, työsuojelupiirissä ja ympä-ristökeskuksessa henkilöstöä yhteensä 67 htv:ta

Joensuussa työskentelee tällä hetkellä aluehallintovirastoihin siirtyvissä teh-tävissä lääninhallituksessa, TE-keskuksessa, työsuojelupiirissä ja ympäris-tökeskuksessa henkilöstöä yhteensä 68 htv:ta.

Kouvolassa työskentelee tällä hetkellä aluehallintovirastoihin siirtyvissätehtävissä lääninhallituksessa, TE-keskuksessa, työsuojelupiirissä ja ympä-ristökeskuksessa henkilöstö yhteensä 64 htv:ta

Mikäli Jyväskylään, Joensuuhun ja Kouvolaan ei sijoitettaisi aluehallintovirastojen sivu-toimipaikkoja. olisi tilanne erittäin haastava henkilöstön uudelleen sijoittamisen kannalta.Siirtymäkauden aikana yhteensä lähes 150 henkilön tulisi siirtyä työskentelemään uudel-la paikkakunnalla.

Lappeenrannassa (27 htv), Seinäjoella (16 htv) ja Lahdessa (19 htv) työskentelee pääasi-assa työsuojelupiirien henkilöstöä sekä jonkin verran ympäristölupia käsittelevää henki-löstöä. Näille paikkakunnille tulisi voida jäädä ns. työpisteet tehtävien suorittamista var-ten (katselmukset/valvonta/tarkastukset), muu asiantuntija/- ja asiakaspalvelutyö tulisisiirtää viranomaisten pää- ja sivutoimipaikkoihin.

Porvoon, Tammisaaren, Porin, Rauman, Salon, Närpiön, Dragsfjärdin, Kokkolan, Kajaa-nin, Ylivieskan, Inarin, Kemin, Savonlinnan, Iisalmen ja Varkauden nykyiset toimipaikatvoitaisiin ylläpitää ns. työpisteinä, sillä pääosa näihin toimipaikkoihin sijoitetusta henki-löstöstä on sellaista työsuojelupiirien tai lääninhallitusten henkilöstöä tai ympäristökes-kusten ympäristölupia käsittelevää henkilöstöä, joiden tehtäviin kuuluu asiakkaan luonatehtävä valvonta, tarkastukset ja katselmukset. Näistä osa voidaan henkilöstön siirtyessäeläkkeelle lakkauttaa työpisteinä.

Hämeen työsuojelupiiri on päättänyt lakkauttaa Virtain toimipisteensä ja Itä-Suomen työ-suojelupiiri Pielaveden toimipisteensä vuoden 2009 lopussa näiden toimipisteiden ainoi-den virkamiesten jäädessä eläkkeelle 1.1.2010. Toimenpiteet perustuvat koko työsuoje-luhallinnossa toteutettuun suunnitelmalliseen toiminnan tehostamiseen ja valtioneuvostonasetukseen työsuojelupiireistä 2 § (1035/2003).

74

Tukitehtäviä hoitava henkilöstö

Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksiin siirtyviin tehtäviin liittyviä tukitehtäviähoidetaan seuraavilla paikkakunnilla (suuruusjärjestys htv-määrinä mitattuna/ kymmenensuurinta): Mikkeli (86 htv), Vaasa, Helsinki, Turku, Rovaniemi, Tampere, Oulu, Kuopio,Kouvola ja Jyväskylä (39 htv).

Aluehallintovirastoihin siirtyviin tehtäviin liittyviä tukitehtäviä hoidetaan seuraavillapaikkakunnilla (suuruusjärjestys htv-määrinä mitattuna/ yhdeksän suurinta): Mikkeli(106 htv), Helsinki, Turku, Vaasa, Rovaniemi, Oulu, Tampere, Kuopio ja Kouvola (55htv). Myös Jyväskylässä ja Hämeenlinnassa määrä on yli 50 htv:ta.

Osa tukitehtävistä on tarkoitus koota hoidettavaksi toisaalta yhdessä elinkeino-, liikenne-ja luonnonvarakeskuksessa ja toisaalta yhdessä aluehallintovirastossa. Koottavien tehtä-vien sijoituspaikka voidaan ratkaista vasta näiden tehtävien tultua tarkemmin määriteltyäjatkotyössä.

6.2.3 Toimipaikkaverkko palvelujen saatavuuden ja alueellisten teki-jöiden näkökulmasta

Henkilökohtaisen asioinnin todellinen tarve sekä elinkeino-, liikenne- ja luonnonvara-keskuksissa että aluehallintovirastoissa on varsin vähäinen. Yhteispalvelu, sähköiset pal-velut ja puhelinpalvelut myös parantavat palvelujen saatavuutta ja vähentävät asiakkaanja aluehallintoviranomaisten toimipisteiden etäisyyden merkitystä. Osa toiminnoista onsellaisia, että viraston työntekijät matkustavat asiakkaan luokse (erilaiset tarkastuk-set/valvonta/katselmukset). Valvonta ja tarkastustehtävissä toimipisteverkon tulee kui-tenkin olla riittävän kattava kohtuullisen etäisyyden mahdollistamiseksi. Toimipaikan si-joittuminen vaikuttaa oleellisesti kielitaitoisen henkilökunnan saatavuuteen ja siten viras-ton mahdollisuuksiin palvella suomen, ruotsin tai saamen kielillä.

Alueellisten tekijöiden kannalta merkityksellisiä maakuntien keskeisiä elinkeinokluste-reita ja kehittämisen painopisteitä on kuvattu liitteessä 4.


Palvelujen saatavuuden näkökulmasta tärkeä seikka on elinkeino-, liikenne- ja luonnon-varakeskusten ja TE-toimistojen välinen yhteistyö. Jos osa useimmin kysytyistä palve-luista voidaan antaa paikallistasolta, vähenee aluehallinnon toimipisteiden tarve. Paikal-listasolle joko valtion omiin toimipisteisiin tai yhteispalvelupisteisiin jakelua pitäisi siir-tää myös palveluissa, joissa asiakkaat haluavat käyttää henkilökohtaista asiointia kanava-na.

Edellä esitetyn toteutuessa Ylivieskan, Kemin ja Lappeenrannan elinkeino-, liikenne- jaluonnonvarakeskus -toimipaikkojen lakkaaminen vaikuttaisi vain vähän palvelujen saa-tavuuteen. Alueellisen verkon kannalta Kemin ja Ylivieskan toimipaikkojen merkitys onsuurempi kuin Lappeenrannan, koska etäisyydet ovat suurempia.

Kokkolan osalta toimipaikan merkitys riippuu maakunnan sijoittumisesta aluejakoon.Keski-Pohjanmaan ollessa osana Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja luonnonva-rakeskusta ruotsinkielisen palvelun järjestäminen on merkittävästi hankalampaa kuin sen

75

ollessa osana Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskusta. Etäisyys päätoi-mipaikkaan kasvaisi myös huomattavasti nykyisestä.

Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen kuuluminen samaan elinkeino-, liikenne- ja luonnonva-rakeskukseen merkitsee, että toiminnot tulisi keskittää joko Lahteen tai Hämeenlinnaan.Palveluiden saatavuuden kannalta ratkaisulla ei ole suurta merkitystä. Hämeenlinnassahenkilöstöä on enemmän, mutta Hämeenlinnaan sijoittuu myös aluehallintoviraston mer-kittävä toimipiste. Alueellisen tasapainon näkökulmasta elinkeino-, liikenne- ja luonnon-varakeskuksen sijoittaminen Lahteen olisi harkittava ratkaisu.

Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjanmaitten muodostamassa aluehallintovirastossa onmyös yksi elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksen laajempi toimialue jäämässäilman aluehallintoviraston toimipistettä. Alueellisen tasapainon näkökulmasta tulee poh-tia Pohjanmaitten muodostamassa elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksen sijaintiaVaasan ja Seinäjoen välillä.


Aluehallintovirastojen tilanne on mutkikkaampi kuin elinkeino-, liikenne- ja luonnonva-rakeskusten. Aluehallintovirastoihin on tarve jäädä henkilöstöä työskentelypaikkoja eri-tyisesti työsuojelutehtävien hoitamista varten. Nämä paikat palvelevat vain henkilökun-nan työpisteinä, eikä niissä tarjota asiakaspalvelua, ellei niitä voida sijoittaa yhteispalve-lujen yhteyteen. Tässä ei käsitellä mahdollisten työpisteiden sijaintia, koska tällä ei olemerkitystä asiakaspalvelujen saatavuuden kannalta eikä myöskään alueellisesta näkö-kulmasta.

Uudenmaan, Itä-Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen muodostamassa aluehal-lintovirastossa henkilöstönäkökulma puoltaa vahvasti toimipisteitten sijoittamista Hä-meenlinnaan ja Helsinkiin. Palvelujen saatavuuden kannalta alueella ei tarvita kahtaaluehallintoviraston toimipaikkaa. Myös alueellisesta näkökulmasta olisi hyvin mahdol-lista selvitä yhdellä toimipaikalla.

Varsinais-Suomen ja Satakunnan aluehallintovirastossa yksi toimipaikka riittää niin asia-kaspalvelu- kuin alueellisesta näkökulmasta. Sijaintipaikkana Turku on sopiva molem-mista näkökulmista.

Aluehallintoviraston Kokkolan toimipisteen merkitys riippuu tässäkin paljon maakunnansijoittumisesta aluejakoon. Keski-Pohjanmaan kuuluessa samaan aluehallintovirastoonPohjois-Pohjanmaan kanssa toimipisteen merkitys ruotsinkielisten palvelujen järjestämi-sen kannalta on suurempi kuin toisessa vaihtoehdossa. Toimipisteen tämän hetkinen laa-juus ei kuitenkaan anna mahdollisuutta tuottaa siellä laajasti aluehallintoviraston ruotsin-kielistä palvelua.

Muutoin asiakaspalvelu tai alueelliset näkökohdat Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun taiLapin aluehallintovirastossa eivät välttämättä edellytä kuin yhden toimipaikan ylläpitä-mistä.

Itä-Suomen aluehallintoviraston alueella toimipaikkojen määritteleminen palvelujen saa-tavuuden ja alueellisen tasapainon näkökulmista on vaikeaa tiukasti rajoitettujen sivu-toimipaikkojen määrien vuoksi. Henkilöstönäkökulmasta on perusteltua, että toimipaikatsijaitsisivat Kuopiossa ja Mikkelissä. Alueellisesta näkökulmasta on puute, että elinkei-

76

no-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksen laajemman toimialueen muodostavat Kymen-laakso ja Etelä-Karjala jäisivät kokonaan ilman aluehallintoviraston toimipistettä. Vaih-toehtoina tilanteen korjaamiseen on 1) lisätä aluehallintoviraston sivutoimipaikkoja yh-dellä, 2) jättää Hämeenlinna tai Helsinki ilman aluehallintoviraston toimipaikkaa tai 3)jättää Mikkeli tai Kuopio ilman aluehallintoviraston toimipaikkaa. Viimeksi mainittu eiole mahdollista, koska ympäristölupa -vastuualue sijoittuisi toiminnallisin perusteinKuopioon ja poliisin vastuualue Mikkeliin. Henkilöstösyiden lisäksi näitä ratkaisujapuoltavat ympäristölupien osalta osaavan henkilöstön saatavuus ja poliisin osalta syner-gia muiden Mikkelissä toimivien organisaatioiden kanssa.

Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjanmaitten muodostamassa aluehallintovirastossa onmyös yksi elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksen laajempi toimialue jäämässäilman aluehallintoviraston toimipistettä.

6.2.4 Toimipaikkaverkko toimitilojen taloudellisen käytön kannalta

Valtion nykyisten tilojen tehokas käyttö uuteen organisaatioon siirryttäessä säästää kus-tannuksia. Edellä olevan hahmotelman tarkemmassa tarkastelussa on katsottava paikka-kuntakuntakohtaisesti, millä aikajänteellä mahdollisesti siirtyvä toiminto on sitoutunutnykyisiin tiloihinsa. Edellä esitettyyn, henkilöstön sijoittumisen perusteella tehtyyn arvi-oon nähden toimitilaa jäisi vajaakäyttöön eniten Jyväskylässä, Kokkolassa, Lahdessa, Jo-ensuussa ja Kouvolassa. Jyväskylässä, Joensuussa ja Kouvolassa elinkeino-, liikenne- jaluonnonvarakeskus saisi sijoitettavaa henkilökuntaa lääninhallituksista, mutta todennä-köisesti järjestelyjenkin jälkeen jäisi jäljelle hukkatilaa, jonka saattaminen tehokkaaseenkäyttöön on lyhyellä tähtäyksellä vaikeaa. Kokkolassa ja Lahdessa vapautuisi huomatta-vasti tilaa, jonka kustannusvaikutus riippuu vuokrasopimustilanteesta.

Jos Kokkolasta, Lahdesta, Joensuusta tai Kouvolasta siirtyisi toimintoja yhdistettäväksimuille paikkakunnille, olisi korvaavien tilojen hankinta useille kymmenille henkilöilletodennäköisesti lisäkustannuksia aiheuttavaa ainakin Oulussa tai Vaasassa ja Hämeenlin-nassa, mahdollisesti myös Kuopiossa ja Mikkelissä.

Henkilöstönäkökulmasta perusteltu toimipisteverkko mahdollistaisi valtion arvokiinteis-töjen jatkuvan käytön. Arvokiinteistöihin voi laskea ainakin lääninhallitusrakennuksetHämeenlinnassa, Kuopiossa, Mikkelissä ja Oulussa. Myös muilla valtion virastotaloillasaattaa olla erityistä arvoa oman aikakautensa arkkitehtuurin edustajana.

Mainitut arvokiinteistöt ja muut valtion suuret virastotalot, joille ehkä olisi vaikea löytäämuuta käyttöä, tulisivat edelleen tehokkaaseen käyttöön. Poikkeuksen muodostavat aina-kin Joensuun ja Kouvolan virastotalot.

77

6.2.5 Ehdotus toimipaikkaverkostoksi


Päätoimipaikat

Työryhmä ehdottaa seuraavia toimipaikkoja niiden elinkeino-, liikenne- ja luonnonvara-keskusten päätoimipaikoiksi, joissa toimivat kaikki niiden päävastuualueiden tehtäväko-konaisuudet:


2. Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu (ja mahdollisesti Keski-Pohjanmaa), päätoimipaikka Oulu

3. Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa (ja mahdollisesti Keski-Pohjanmaa), päätoimipaikkaVaasa tai Seinäjoki

4. Keski-Suomi, päätoimipaikka Jyväskylä

5. Pirkanmaa, päätoimipaikka Tampere

6. Varsinais-Suomi, päätoimipaikka Turku

7. Uusimaa ja Itä-Uusimaa, Päijät-Häme ja Kanta-Häme, päätoimipaikka Helsinki

8. Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala (ja mahdollisesti Etelä-Savo), päätoimipaikka Kuopio

9. Kymenlaakso ja Etelä-Karjala (ja mahdollisesti Etelä-Savo), päätoimipaikka Kouvola

Kaikilla edellä mainituilla paikkakunnilla lukuun ottamatta Seinäjokea sijaitsee nykyistentiepiirien, TE-keskusten ja ympäristökeskusten pää- tai sivutoimipaikka sekä lisäksi ao.paikkakunnilla työskentelee lääninhallitusten liikenne- ja sivistysosastojen henkilöstöä,joiden tehtävät siirtyvät elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksiin.

Mikäli Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan (ja mahdollisesti Keski-Pohjanmaan) elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksen päätoimipaikka sijoitetaan Seinäjoelle, jossa olisikaikkien sen päävastuualueiden toimintoja, olisi tehtävä merkittäviä henkilöstösiirtoja.Seinäjoella ei ole tällä hetkellä elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksiin perustetta-van liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen toimintoja. Vaasassa tiepiirin henkilöstö-vahvuus on 65 henkilötyövuotta ja lääninhallitusten liikenneosastojen henkilöstövahvuuson 7 henkilötyövuotta. Vaasassa ympäristökeskuksen henkilöstövahvuus on noin 90 hen-kilötyövuotta suurempi kuin Seinäjoella.

Työryhmä ehdottaa päätoimipaikaksi joko Vaasaa tai Seinäjokea. Työryhmässä ympäris-tökeskuksen, liikenne- ja viestintäministeriön, metsäkeskuksen, JHL:n ja tiehallinnonedustajat katsoivat, että vaihtoehtojen sijasta työryhmän tulisi ehdottaa vain Vaasaa.

Se, sijoittuuko Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun muodostamaan elin-keino-, liikenne- ja luonnonvarakeskukseen vai Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan muo-dostamaan elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskukseen, ei vaikuta sinällään toimi-paikkaratkaisuun. Myöskään Etelä-Savon sijoittuminen joko Pohjois-Karjalan ja Pohjois-

78

Savon muodostamaan elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskukseen tai Kymenlaaksonja Etelä-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskukseen ei sinällään vaikutatoimipaikkaratkaisuun.

Työryhmä ehdottaa seuraavia toimipaikkoja niiden elinkeino-, liikenne- ja luonnonvara-keskusten päätoimipaikoiksi, joissa on elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri –päävastuualueen tehtävät sekä tarvittavaa muiden vastuualueiden palveluja järjestäväähenkilöstöä.

1. Kainuu, päätoimipaikka Kajaani

2. Etelä-Pohjanmaa, päätoimipaikka Seinäjoki taiPohjanmaa, päätoimipaikka Vaasa

3. Pohjois-Karjala, päätoimipaikka Joensuu

4. Etelä-Savo, päätoimipaikka Mikkeli

5. Satakunta, päätoimipaikka Pori

6. Kanta-Häme ja Päijät-Häme, päätoimipaikka Lahti

Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen osalta päätoimipaikan sijoittaminen on ongelmallisin.Nykyisin henkilöstöä työskentelee enemmän Hämeenlinnassa (143 htv) kuin Lahdessa(90 htv), mutta Lahdessa sijaitsee TE-keskuksen päätoimipaikka ja näin ollen enemmänelinkeino-, työvoima- ja osaaminen päävastuualueen henkilöstöä. Alueellisesta ja palve-lujen tarjonnan näkökulmasta paikkakuntien välillä ei ole merkittävää eroa. Päätoimipai-kan sijoittaminen Hämeenlinnaan sai myös kannatusta työryhmässä. Hämeenlinnaa Kan-ta-Hämeen ja Päijät-Hämeen päätoimipaikaksi kannattivat työryhmässä lääninhallitusten,ympäristöministeriön, ympäristökeskusten, ympäristölupavirastojen, Eviran, maa- jametsätalousministeriön ja maaseutuviraston edustajat.

Sivutoimipaikat

Ministerityöryhmä ei ole linjannut elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskusten sivu-toimipaikkojen määrää muutoin kuin edellyttämällä alueellisen toiminnan supistamistakolmanneksella. Työryhmä esittää, että nykyisen henkilöstön sijoittuminen huomioon ot-taen Hämeenlinnaan ja Kokkolaan perustetaan elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakes-kuksen sivutoimipaikka. Sivutoimipaikan perustamista Kokkolaan puoltavat myös kielel-liset syyt. Työryhmässä maakunnan liittojen ja metsäkeskusten edustajat esittivät, että jo-kaisessa maakunnassa on vähintään elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksen sivu-toimipaikka.

Toiminnan uudelleen järjestäminen

Kemin, Ylivieskan ja Lappeenrannan nykyisten TE-keskusten palvelupisteet ja Lappeen-rannassa sijaitseva ympäristökeskuksen sivutoimipaikka lakkautetaan siirtymäkauden ai-kana. Tarvittava elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskusten palvelujen tarjonta ja työ-pisteet henkilöstölle, joiden tehtävien hoitaminen edellyttää asiakkaan luona käyntiä tuleejärjestää TE-toimistojen tai yhteispalvelupisteiden yhteyteen.

79

Taulukko 3. Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskusten toimipaikkaverkosto ja siirty-mävaiheessa henkilötyövuosimäärä (htv-määrä perustuu vuoden 2007 lopun tilantee-seen)

Värien merkityksetEllu 15päätoimipaikka Sivutoimipaikka

ELLU 9päätoimipaikka Lakkautus

HTV

TOIMIPAIKKALäänin-hallitukset Tiepiirit TE-keskukset Ympäristö-

keskukset

1 1 Uusimaa Helsinki 23 97 158 132 4102 Päijät-Häme Lahti 0 0 80 11 912 Kanta-Häme Hämeenlinna 30 0 37 76 143 644

2 3 Varsinais-Suomi Turku 27 75 177 106 3854 Satakunta Pori 0 0 103 11 114 499

3 5 Pohjois-Pohjanmaa Oulu 25 66 118 166 3755 Pohjois-Pohjanmaa Ylivieska 0 0 23 0 236 Kainuu Kajaani 0 0 71 76 1475 Keski-Pohjanmaa* Kokkola 0 0 21 66 87 632

4 7 Lappi Rovaniemi 21 60 112 170 364Lappi Kemi 0 0 14 0 14 378

5 8 Pirkanmaa Tampere 14 94 121 122 351 351

6 9 Pohjanmaa Vaasa 17 65 109 143 33310 Etelä-Pohjanmaa** Seinäjoki 0 0 135 51 186 519

7 11 Keski-Suomi Jyväskylä 17 39 122 142 319 319

8 12 Kymenlaakso Kouvola 16 73 85 90 26312 Etelä-Karjalan Lappeenranta 0 0 14 7 21 284

9 13 Pohjois-Savo Kuopio 21 64 121 109 31514 Etelä-Savo* Mikkeli 21 0 110 115 24615 Pohjois-Karjala Joensuu 15 0 94 81 189 749

YHTEENSÄ 246 633 1 823 1 674 4 376

* ELLU 9: Keski-Pohjanmaa sijoittuu vaihtoehtoisesti Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan yhteyteen/ Etelä-Savo sijoittuu vaihtoehtoisestiEtelä-Karjalan ja Kymenlaakson yhteyteen

** Mikäli Seinäjoella sijaitsisi elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskus, jossa ovat kaikki kolme vastuualuetta, tällöin Pohjanmaalla olisi elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskus, jossa onelinkeino-, työvoima- ja osaamisen päävastuualu-een sekä tarvittavaa muiden vastuu alueiden palveluja järjestävää henkilöstöä ja jonka päätoimipaikka olisi Vaasa.

Elluun siirtyvät htv:t nykysistä viranomaisista nykyisen toimipaikkajaonmukaan

ELLUTYHTEENSÄ

80

Kuva 5. Työryhmän esitys elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksen toimipaikka-verkostoksi

81

Kuva 6. Työryhmän esitys elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksen toimipaikka-verkostoksi

82


Päätoimipaikat

Työryhmä ehdottaa aluehallintovirastoille seuraavia päätoimipaikkoja, sivutoimipaikko-ja ja työpisteitä


Alueella nykyisin sijaitsevat Kemin ja Inarin toimipisteet esitetään muutettavaksi työpis-teiksi. Niiden tehtävien osalta, jotka eivät vaadi asiakkaan luona käyntiä, toiminta tuleesiirtää siirtymäkauden aikana Rovaniemellä sijaitsevaan päätoimipaikkaan.

2. Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu (ja mahdollisesti Keski-Pohjanmaa), päätoimi-paikka Oulu

Alueella nykyisin sijaitsevat Kokkolan, Kajaanin ja Ylivieskan toimipisteet esitetäänmuutettavaksi työpisteiksi. Niiden tehtävien osalta, jotka eivät vaadi asiakkaan luonakäyntiä, toiminta tulee siirtää siirtymäkauden aikana Oulussa sijaitsevaan päätoimipaik-kaan.

3. Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo, Etelä-Karjala ja Kymenlaakso, pää-toimipaikka Mikkeli, sivutoimipaikka Kuopio

Alueella nykyisin sijaitsevat Joensuun, Kouvolan, Lappeenrannan, Savonlinnan, Iisalmenja Varkauden toimipaikat esitetään muutettavaksi työpisteiksi. Niiden tehtävien osalta,jotka eivät vaadi asiakkaan luona käyntiä, toiminta tulee siirtää siirtymäkauden aikanaensisijaisesti Mikkelissä sijaitsevaan päätoimipaikkaan. Tarvittava aluehallintovirastonpalvelujen tarjonta asiakkaille tulee järjestää yhteispalvelupisteiden yhteyteen.

4. Uusimaa, Itä-Uusimaa, Päijät-Häme ja Kanta-Häme, päätoimipaikka Hämeen-linna, sivutoimipaikka Helsinki

Alueella nykyisin sijaitsevat Lahden, Porvoon ja Tammisaaren toimipaikat esitetäänmuutettavaksi työpisteiksi. Niiden tehtävien osalta, jotka eivät vaadi asiakkaan luonakäyntiä, toiminta tulee siirtää siirtymäkauden aikana Hämeenlinnassa sijaitsevaan pää-toimipaikkaan. Tarvittava aluehallintoviraston palvelujen tarjonta asiakkaille tulee järjes-tää yhteispalvelupisteiden yhteyteen.

5. Satakunta ja Varsinais-Suomi, päätoimipaikka Turku

Alueella nykyisin sijaitsevat Porin, Salon, Rauman ja Dragsfjärdin toimipaikat esitetäänmuutettavaksi työpisteiksi. Niiden tehtävien osalta, jotka eivät vaadi asiakkaan luonakäyntiä, toiminta tulee siirtää siirtymäkauden aikana Turussa sijaitsevaan päätoimipaik-kaan. Tarvittava aluehallintoviraston palvelujen tarjonta asiakkaille tulee järjestää yhteis-palvelupisteiden yhteyteen.

6. Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa (ja mahdollisesti Keski-Pohjanmaa), päätoimipaikka Vaasa, sivutoimipaikka Tampere

Alueella nykyisin sijaitsevat Jyväskylän, Seinäjoen ja Närpiön toimipaikat esitetään muu-tettavaksi työpisteiksi. Niiden tehtävien osalta, jotka eivät vaadi asiakkaan luona käyntiä,

83

toiminta tulee siirtää siirtymäkauden aikana ensisijaisesti Vaasassa sijaitsevaan päätoimi-paikkaan. Tarvittava aluehallintoviraston palvelujen tarjonta asiakkaille tulee järjestääyhteispalvelupisteiden yhteyteen. Työryhmässä sosiaali- ja terveysministeriön, työsuoje-lupiirin ja maakunnan liiton edustajat kannattivat päätoimipaikaksi Tamperetta.

84

Taulukko 4. Esitys aluehallintovirastojen toimipaikkaverkostosta ja siirtymävaiheessahenkilötyövuosimäärä (htv-määrä perustuu vuoden 2007 lopun tilanteeseen)

Päätoimipaikka Sivutoimipaikka Työpiste

Henkilötyövuodet

TOIMIPAIKKA

Lääninhallitukset TE-keskukset Työsuojelupiirit Ympäristö-keskukset

Ympäristölupa-virastot

Helsinki 111 11 101 10 44 277Hämeenlinna 96 0 11 3 0 109Lahti 0 0 16 2 0 18Porvoo 0 0 3 0 0 3Tammisaari 0 0 1 0 0 0,5

Turku 131 5 45 12 0 192Pori 4 2 19 0 0 25Salo 0 0 3 0 0 3Rauma 0 0 3 0 0 3Dragsfjärd 0 0 1 0 0 1

Oulu 76 2 24 6 21 129Kokkola 0 0 5 5 0 10Kajaani 1 0 4 1 0 6Ylivieska 0 0 4 0 0 4

Rovaniemi 62 1 6 2 0 71Inari 1 0 0 0 0 1Kemi 0 0 8 0 0 8

Kuopio 56 0 22 2 25 105Mikkeli 60 1 17 3 0 80Joensuu 42 2 19 5 0 67Kouvola 52 1 8 3 0 64Lappeenranta 0 0 26 1 0 27Savonlinna 0 0 3 0 0 3Iisalmi 0 0 3 0 0 2,5Varkaus 0 0 2 0 0 2Pielavesi* 0 0 1 0 0 0,5

Tampere 28 4 57 9 0 98Vaasa 56 2 15 10 0 82Jyväskylä 35 1 27 3 0 66Seinäjoki 0 1 12 3 0 16Närpiö 0 0 1 0 0 1Virrat* 0 0 1 0 0 0,5YHTEENSÄ 810 33 461 80 90 1474

1474 htv:tä sisältää vuoden 2009 alusta ulosottovirastoille siirtyviä ulosottotoimen tehtäviä 13 htv:ta.

Aluehallintovirasto

YHTEENSÄ

*Hämeen työsuojelupiiri on päättänyt lakkauttaa Virtain toimipisteensä ja Itä-Suomen työsuojelupiiri Pielaveden toimipisteensä vuoden 2009lopussa näiden toimipisteiden ainoiden virkamiesten jäädessä eläkkeelle 1.1.2010. Toimenpiteet perustuvat koko työsuojeluhallinnossatoteutettuun suunnitelmalliseen toimin-nan tehostamiseen ja valtioneuvoston asetukseen työsuojelupiireistä 2 § (1035/2003).

Tehtävien hoitaminen toisen Aluehallintoviraston alueella

Työryhmän esityksen mukaan työsuojelun vastuualue voi toimia ja hoitaa tälle vastuu-alueelle kuuluvia tehtäviä kahden aluehallintoviraston alueella. Poliisin vastuualueita onkolme, jolloin poliisin vastuualue kattaa useamman aluehallintoviraston varsinaisen toi-mialueen. Ympäristöluvat -vastuualueita olisi neljässä aluehallintovirastossa, joten ympä-

85

ristölupavastuualueen toimialue kattaisi joko yhden tai useamman aluehallintovirastonvarsinaisen toimialueen. Tehtäviä hoitavaa henkilöstöä voi sijoittua kaikkiin aluehallin-tovirastojen toimipaikkoihin.

Työryhmä esittää, että työsuojelun vastuualueiden osalta Pohjois-Pohjanmaan, Kainuunja (mahdollisesti Keski-Pohjanmaan) kattava aluehallintoviraston työsuojelun vastuualuehoitaa työsuojelun vastuualueen tehtävät myös Lapissa sekä Satakunnan ja Varsinais-Suomen kattava aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue hoitaa työsuojelun vastuu-alueen tehtävät myös Ahvenanmaalla Ahvenanmaa -työryhmässä sovittavalla tavalla.

Työryhmä esittää, että poliisin vastuualueet sijoittuvat kolmeen aluehallintovirastoon.Tarkoitus on, että poliisin hallinnosta annetun lain nojalla poliisihallitus voi määrätäaluehallintovirastoon sijoitetun poliisin vastuualueen hoitamaan aluehallintovirastollekuuluvia poliisin tehtäviä myös toisen aluehallintoviraston toimialueella.

Työryhmä esittää, että ympäristöluvat -vastuualueet sijoittuvat neljään aluehallintoviras-toon.Nämä neljä vastuualuetta muodostuvat seuraavasti:1) Itä-Suomen alue: Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala, tehtävät hoidetaan pääosin Kuopiosta2) Pohjois-Suomen alue: Lappi sekä Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja (mahdollisesti Keski-Pohjanmaan), tehtävät hoidetaan pääosin Oulusta3) Etelä-Suomi: Uusimaa, Itä-Uusimaa, Päijät-Häme ja Kanta-Häme sekä Satakunta jaVarsinais-Suomi, tehtävät hoidetaan pääosin Helsingistä4) Länsi-Suomi: Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa (ja mahdollises-ti Keski-Pohjanmaa), tehtävät hoidetaan pääosin Vaasasta

86

Kuva 7. Työryhmän esitys aluehallintoviraston toimipaikkaverkostoksi

87

Esityksen vaikutus toimipaikkaverkostoon

Uusiin valtioaluehallintoviranomaisiin koottavilla viranomaisilla on tällä hetkellä yhteen-sä 53 päätoimipaikkaa ja näiden lisäksi ao. viranomaisilla on 39 sivutoimipisteitä tai pal-velupistettä. Uusilla aluehallintoviranomaisilla tulisi olemaan esityksen mukaan 21 pää-toimipaikkaa, viisi sivutoimipaikkaa ja käynnistymisvaiheessa 21 työpistettä.

Taulukko 5. Nykytila

Viranomainen Viranomaisten luku-määrä=

Päätoimipaikat

Muut toimipaikat=sivutoimipaikat/

palvelupiste

Yhteensä

Lääninhallitus 5 9 14Ympäristökeskus 13 5 18TE-keskus 15 4 20Ympäristölupavirasto 3 0 3Tiepiiri 9 0 9Työsuojelupiiri 8 20 28Yhteensä 53 39 92

Taulukko 6. Uusi aluehallinto

Viranomainen Päätoimipaikat Sivutoimipaikat Työpiste YhteensäElinkeino-, liikenne- ja luon-nonvarakeskus

15 2 0 17

Aluehallintovirasto 6 3 21 30Yhteensä 21 5 21 47

6.3 Siirtymäaika

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän 8.5.2008 päätöksessä on linjattu, että vi-ranomaisten aluejakojen ja toimipaikkojen sekä tehtävien uudelleen järjestämisellä on ai-kaansaatava siirtymäkauden aikana noin kolmanneksen vähennys nykyisen toimipaikka-verkoston alueelliseen toimintaan nähden. Organisaatio-, ohjaus- ja tuottavuustyöryhmäesittää siirtymäajaksi kolmea vuotta. Pardian, Jukon ja JHL:n edustajat ehdottivat siirty-mäajaksi viittä vuotta.

88

7 Aluehallintoviranomaisten tuottavuutta parantavattoimenpiteet 2012-2015

7.1 Tausta

Valtioneuvoston 13.3.2008 antama valtiontalouden kehyspäätös 2009 - 2012 sisältääedellisen hallituksen päättämät tuottavuutta lisäävät toimenpiteet, jotka johtavat palvelu-jen ja hallinnon uudistumisen ja tehostumisen ohella valtion henkilöstömäärän pienene-miseen noin 9 600 henkilötyövuodella, sekä valtion tuottavuusohjelman jatkotoimet, joi-den on määrä johtaa henkilöstötarpeen vähenemiseen edelleen yhteensä 4 800 henkilö-työvuodella vuoteen 2015 mennessä. Uusien toimenpiteiden henkilöstötarvetta vähentävävaikutus kohdistuu suurelta osin vuosille 2012–2015. Se muodostuu hallinnonalojen pe-rustehtävien sekä talous- ja henkilöstöhallinnon ja tietohallinnon tehostamisesta, sektori-tutkimuksen rakenteellisesta uudistamisesta ja valtion aluehallinnon uudistamisesta.

Kehyspäätöksessä on todettu, että valtion aluehallinnon tuottavuutta parannetaan toteut-tamalla valtion aluehallintouudistus. Tavoitteena on, että näiden toimenpiteiden seurauk-sena henkilöstötarve alenee yhteensä mittaluokaltaan 625 henkilötyövuotta.

Asetettu henkilötyövuosivähennys kohdistuu laskennallisesti nykytilanteessa hallin-nonaloittain seuraavasti:

Valtiovarainministeriön hallinnonala -103 htvLiikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala -61 htvTyö- ja elinkeinoministeriön hallinnonala -161 htvSosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala -100 htvYmpäristöministeriön hallinnonala -200 htv

Sosiaali- ja terveysministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonalan tavoitteet ovat tul-leet tuottavuusohjelmasta annettuina. Muiden hallinnonalojen osalta henkilötyövuosivä-hennystavoite on laskennallisesti suhteutettu hallinnonalan aluehallinnon tämän hetki-seen henkilötyövuosivolyymiin. Sosiaali- ja terveysministeriö on ilmoittanut valtiova-rainministeriölle lokakuussa, että sen hallinnonalalle esitettyä em. 100 htv:n tavoitetta eiole käytännössä mahdollista toteuttaa.

Valtiovarainministeriö on kirjeellään 4.9.2008 pyytänyt ALKU-hanketta täsmentämään10.10.2008 mennessä tuottavuustoimenpiteet ja niiden kohdistumisen kehyspäätöksenkokonaistavoitteen puitteissa. Organisaatio-, ohjaus- ja tuottavuustyöryhmän ehdotuksetaluehallintoviranomaisten tuottavuutta parantaviksi toimenpiteiksi on käsitelty ALKU-hankkeen valmisteluryhmässä 14.10.2008 ja toimitettu muutoksitta valtiovarainministe-riön budjettiosastolle. Henkilöstöjärjestöt jättivät eriävän mielipiteen valmisteluryhmänpäätökseen.

7.2 Lähtökohdat ja edellytykset tuottavuustoimenpiteiden saa-vuttamiselle

Hankkeessa mukana olevien viranomaisten henkilötyövuosimäärä on yhteensä noin5900, joista noin 1500 htv:tä kohdistuu aluehallintovirastoihin ja noin 4400 htv:tä elin-

89

keino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksiin. Tehdyn kartoituksen mukaan hankkeessamukana olevissa valtion aluehallintoviranomaisissa eläkepoistuma (64-vuotta täyttävät)on vuosina 2012 – 2015 yhteensä 832 henkilöä.

VM:n kirjeessä pyydettiin lisäksi arvioimaan yleisesti toimenpiteiden vaikutuksia yhteis-kunnallisen vaikuttavuuden kehittymiseen, palvelujen määrään, laatuun ja saatavuuteen.Aluehallinnon uudistamishankkeen tavoitteena on kansalais- ja asiakaslähtöisesti,tehokkaasti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto. Aluehallinnon tuottavuus ja tulok-sellisuus nähdään hankkeessa laajempana kokonaisuutena kuin henkilötyövuosisäästöinä.Tuottavuus ja tuloksellisuus nähdään mm. aluehallinnon toiminnan tehostumisena jaasiakaspalvelun laadun paranemisena. Tuottavuuden kehittämisen keskeisenä tavoitteenaon luoda uuden aluehallinnon rakenteeseen soveltuvia toimintatapoja ja -menetelmiämukaan lukien sähköiset menetelmät ja sähköinen palvelutuotanto. Tavoitteena on ke-hittää aluehallintoviranomaisten asiantuntijuutta ja aluehallinnossa hoidettavientehtävien keskinäistä synergiaa, mikä johtaa aluehallinnon parempaan tuottavuu-teen ja palvelukykyyn.

Aluehallinnon uudistamishankkeen ehdotukset muuttavat valtion aluehallinnon nykyistäviranomaisrakennetta ja organisaatioita vuodesta 2010 alkaen ja asetetut tehostamis- jatuottavuustoimenpiteet kohdistuvat tuottavuusohjelman jälkimmäiseen osaan eli vuoden2011 jälkeiseen aikaan. Tämän vuoksi tuottavuustavoitteita ei voida asettaa nykyisenaluehallinnon viranomaisrakenteen ja hallinnonalojen mukaisesti, vaan tässä vai-heessa tehostamis- ja tuottavuustavoitteita voidaan tarkastella lähtien niistä toi-menpiteistä, joita hankkeen edellytetään saavan aikaan aluehallinnon tuottavuudenparantamiseksi.

Pääperiaatteena voidaan pitää hallinnonalojen välisessä vastuunjaossa tuottavuustavoit-teiden toteuttamista sitä, miltä momentilta rahoitetaan ao. toimintaa, johon tuottavuus-toimenpiteet kohdistuvat. Mikäli toimintamenot eivät siirry uudistuksen seurauksenakoordinoivien ministeriöiden VM:n ja TEM:n pääluokkiin, vaan määrärahat ja toiminto-jen merkittävä ohjaus säilyy sektoriministeriöiden pääluokissa, myös tuottavuustavoittei-den ja -toimenpiteiden toteuttamisen suunnittelu-, toteutus- ja raportointivastuu säilyy ao.ministeriöllä. Tuottavuustavoitteiden kohdentaminen hallinnonaloittain (momenteittain)voidaan konkretisoida siinä vaiheessa, kun lopulliset päätökset aluehallintoviranomaisistaja niiden tehtävä- ja viranomaisrakenteesta sekä ohjausmallista on tehty. Mikäli aluehal-linnon uudistuksen seurauksena tuottavuustavoitteita saavutetaan jo ennen vuotta 2012,ne tulee laskea hankkeelle esitetyn tuottavuustavoitteen -625 htv:n toteutumiseen.

Alku-hankeessa on painotettu ministeriöiden kanssa tehdyssä työssä ettei aluehallintoonliittyviä tuottavuustavoitteita kirjattaisi osaksi hallinnonalojen omia tuottavuustoimenpi-teitä vuosille 2012-2015.

Valtion aluehallinnon tuloksellisuutta ja toimintaa voidaan tehostaa sekä parantaaja näiden seurauksena saavuttaa esitetty 625 htv:n tuottavuussäästö uusissa alue-hallintoviranomaisissa edellyttäen, että hanke toteutuu suunnitellulla tavalla sekälaajuudessa ja uudet viranomaiset aloittavat toimintansa 1.1.2010. Tuottavuustoi-menpide-esitykset perustuvat hankkeen väliraportin ja hallinnon ja aluekehityksen minis-terityöryhmän 8.5.2008 linjauksiin sekä jatkovalmistelussa 10.10.2008 mennessä esilletulleisiin seikkoihin. Hanke on vielä valmisteluvaiheessa. Suurin osa hankkeen välirapor-tin esityksiä konkretisoivista alatyöryhmien ehdotuksista valmistuu lokakuun 2008 lop-puun mennessä. Hallituksen esitykset ehdotusten edellyttämiksi säädösmuutoksiksi tuleevalmistella 31.12.2008 mennessä. Uudistusten on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2010.

90

7.3 Toimenpiteet

1) Organisaatiorakenteesta johtuvat edut – viranomaisten organisointi, toiminta-alueetja toimipaikkaverkko

Viranomaisten määrä ja toimialueet sekä toimipaikkaverkko

Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksia on enintään 15. Ne toimivat yhdeksällätoiminta-alueella, joissa toimivat kaikki kolme vastuualueen tehtäväkokonaisuutta, jaenintään kuudella toiminta-alueella, jossa on elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri-vastuualueen tehtävät sekä tarvittavaa muiden vastuualueiden palveluja järjestävää hen-kilöstöä. Aluehallintovirasto toimii Manner-Suomessa kuudella toiminta-alueella. Kuu-den päätoimipaikan lisäksi virastolla on enintään kolme sivutoimipaikkaa. Viranomaistenaluejakojen ja toimipaikkojen ja tehtävien uudelleen järjestämisellä on aikaansaatava siir-tymäkauden aikana noin kolmanneksen vähennys nykyiseen toimipaikkaverkoston alu-eelliseen toimintaan nähden.

Viranomaisten määrä vähenee uudistuksessa nykyisestä 53 viranomaisesta 21 viranomai-seen. Viranomaisten toimipaikkaverkko tulee harvenemaan. Toimipisteverkon laadinnanohjenuorana on hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän linjaus noin kolmannek-sen vähennyksestä alueelliseen toimintaan nähden.

Organisaatiorakenne

Virastot organisoidaan toiminnallisesti siten, että tehtävien kokoamisella saavutetaan sy-nergia- ja tuottavuushyötyjä ja että toiminnan tuloksellisuus ja asiakaspalvelu paranevat.Uuden Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksen tehtävät organisoidaan ministeri-työryhmän linjauksen mukaisesti kolmeen päävastuualueeseen. Uuden Aluehallintoviras-ton tehtävät ehdotetaan organisoitavan kuuteen vastuualueeseen.

Aluehallintoviraston osalta on valmistelussa esitetty, että ympäristöluvat -vastuualueitaolisi neljässä aluehallintovirastossa, joten ympäristöluvat-vastuualueen ja myös poliisinvastuualueen toimialue kattaisi joko yhden tai useamman aluehallintoviraston varsinaisentoimialueen. Lisäksi on esitetty, että työsuojelun vastuualue voisi toimia ja hoitaa vastuu-alueelle kuuluvia tehtäviä kahden aluehallintoviraston alueella.

Johtamistoiminnot

Virastojen ylimmän johdon määrä on tällä hetkellä hankkeessa mukana olevissa viran-omaisissa yhteensä 53 ja osastopäällikkötasoisia johtajia on noin 190. Ylimmän johdontehtävistä 34 on vakinaista ja 19 määräaikaista. Osastopäällikkötasoiset johtajat ovat pää-asiallisesti vakinaisessa virkasuhteessa.

Aluehallinnon uudistuksen vaikutuksesta ylimmän johdon määrä tulee vähenemään ollenAluehallintovirastoissa viisi. Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksissa virastojenjohtajana toimii oman toimen ohella yhden päävastuualueen johtaja. Valmistelussa onesitetty, että myös vastuualueiden päälliköt nimitetään pääsääntöisesti määräajaksi.

Ottaen huomioon virastojen johtajat, vastuualueiden päälliköt sekä koottuja tukitehtäviähoitavien yksiköiden päälliköt johtajien ja päälliköiden lukumäärä uusissa aluehallintovi-

91

ranomaisissa on yhteensä 65-74 (33 elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskukset / 30-39 aluehallintovirastot) riippuen aluehallintovirastoissa olevien vastuualueiden määrästäja siitä miten vastuualueen tehtävien hoitaminen järjestetään.

Erikoistuminen

Aluehallinnon viranomaiset voivat erikoistua määrättyjen niiden toimialaan kuuluvientehtävien hoitamiseen ja hoitaa näitä tehtäviä myös toisen viranomaisen puolesta. Viran-omaiset ovat voineet hoitaa erikoistuen tehtäviä nykyisinkin. Aluehallintoviranomaistenkokoamisella kahteen viranomaiseen voidaan edelleen lisätä ja tehostaa erikoistumista javerkostoitumista tehtävien hoitamisessa.

Edellä mainituilla toimenpiteillä koskien uusien hallintoviranomaisten organisatorisiarakenteita, johtamisjärjestelyjä ja muita toimintamalleja sekä harvemmalla toimipaik-karakenteella voidaan saada aikaan arviolta noin 150 htv:n tuottavuusvähennys.

2) Kenttätyön yhdistäminen ja tehtävien uudelleen järjestäminen

Kenttätyöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä viranomaisten suorittamia tarkastuskäyntejä jamuuta asiakkaiden tai kohderyhmien luona tapahtuvaa työskentelyä. Kenttätyö vaihteleeluonteeltaan ja tekijän osaamisvaatimusten osalta, mikä merkitsee, ettei kaikkea kenttä-työtä voida yhdistää kootuissa aluehallintoviranomaisissa.


Aluehallintovirastoissa ns. kenttätyötä on erityisesti työsuojelun valvonnassa. Tarkastuk-sia tehdään lisäksi sosiaali- ja terveystoimessa sekä ympäristölupa-asioissa. Työsuojelunvalvonnan sisältö on rajattu työnantajien vastuulla oleviin työntekijöiden terveyteen jaturvallisuuteen vaikuttaviin tekijöihin, työssä käytettäviin tuotteisiin, eräisiin työelämääsääteleviin menettelyihin ja sääntöihin sekä ns. harmaan talouden ehkäisyyn. Työsuojelu-tarkastuksen riippumatonta roolia terveyden ja turvallisuuden varmistamisessa on määri-telty kansainvälisin sopimuksin. Ne edellyttävät myös puolueettomuutta suhteessa työn-antajiin ja työntekijöihin. Ympäristölupavastuualueella tehtävät tarkastukset ja katsel-mukset liittyvät kulloinkin käsiteltävänä olevaan asiaan ja niiden suorittaminen edellyttääsamanlaista asiantuntemusta kuin asian ratkaiseminen.

Kenttätyön tuottavuuden kehittämiseksi edelleen ja tehtävien uudelleen järjestämiseksivoidaan aluehallintovirastojen käynnistyttyä vastuualueiden keskeiset prosessit kuvata,etsiä niistä vastuualueiden väliset rajapinnat ja niihin liittyvät yhteistyön kehittämismah-dollisuudet. Jo kenttätyössä kertyvän tiedon yhteinen hyödyntäminen voi lisätä toiminnanvaikuttavuutta. Tietojen avulla voidaan kenttätyötä suunnata sekä ongelmallisimpiin koh-teisiin että niissä tärkeimpien asioiden käsittelyyn. Rajapintojen analysoinnin avulla voi-daan arvioida myös eri tehtäviä hoitavien virkamiesten osaamisen kehittämistarpeita. Sepuolestaan lisää mahdollisuuksia tuottavuutta lisäävälle yhteistyölle. Arviolta 5-10 htv:ntuottavuusvähennys on saavutettavissa aluehallintovirastoissa tätä kautta.

Lisäksi aluehallintovirastoissa voidaan synergiahyötyjä saada mm. eri hallinnonalojenkantelujen käsittelymenettelyjä kehittämällä siten, että kanteluprosessia katsotaan koko-naisuutena. Henkilötyövuosivähennyksiä ei tällä tavoin kuitenkaan ole mahdollista to-teuttaa, koska tehtävämäärä on voimakkaasti kasvava ja kantelujen käsittely on aliresurs-soitu.

92


Alueellisissa ympäristökeskuksissa on ollut henkilöstöä toimintamenoilla palkatun henki-löstön lisäksi merkittävästi myös työ-, työllisyys- ja muulla projektiluontoisella rahoituk-sella palkattuna. Toimintaa voidaan uudessa Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuk-sessa suunnata ja priorisoida uudelleen vähentämällä erityisesti työllisyysrahoituksellaerilaisiin ympäristönhoitotöiden kenttätöihin palkattua henkilöstöä vuoteen 2015 men-nessä merkittävästi. Arvioitu tuottavuusvähennys on tältä osin noin 180 htv.

Rakennerahasto-ohjelmien hallinnointiin liittyvien tehtävien hoidon rationalisointi onmahdollista, kun Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksiin siirtyy nykyisen kolmenvälittävän viranomaisen (TE-keskukset, lääninhallitukset ja ympäristökeskukset) tehtä-viä. Esimerkiksi voidaan keskittää rakennerahastojen osalta paikalla tehtäviin varmen-nuksiin liittyviä tehtäviä. Kuluva rakennerahastokausi päättyy vuonna 2013. Lisäksimahdollisuuksia voi löytyä maatalouden tukivalvonnan ja ympäristöhallinnon valvonta-tehtäviä yhdistämällä. Arvioitu tuottavuusvähennys on tältä osin noin 15 htv.

Aluehallintovirastoissa ja Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksissa voidaankenttätyötä yhdistämällä ja tehtäviä uudelleen järjestämällä saavuttaa arviolta noin215 htv:n tuottavuusvähennys.

3) Palvelurakenteiden kehittäminen

Aluehallintoviranomaisten kokoaminen kahteen viranomaiseen ja tehtävissä erikoistumi-nen antavat mahdollisuuden koota asiakaspalvelua yhteen fyysisen, verkko- ja puhelin-palvelujen osalta. Toimenpide vapauttaa asiantuntijoiden työaikaa asiakaspalvelusta asi-antuntijatehtäviin. Vaikutus hajautuu jossain määrin organisaatioon.

Asiakaspalvelua voidaan kehittää asiakaspalvelun sähköisiä elementtejä ja palvelujahyödyntämällä. Asiakaspalvelua voidaan koota fyysisesti yhteen annettavaksi front office-asiakaspalveluna ja avustavana asiakaspalveluna. Asiantuntija-asiakaspalvelua voidaantehostaa sähköisen ajanvarausmenetelmän avulla. Asiakaspalvelua kehitetään asiakkuus-strategian mukaisesti.

Alku-hankkeen palvelurakennetyöryhmä on tekemässä esitystä elinkeino-, liikenne- jaluonnonvarakeskusten ja aluehallintovirastojen asiakaspalvelurakenteen uudistamisesta.Asiakkaat ovat eri elämäntilanteissa ja heillä on myös erilaista osaamista palvelujen käyt-töön. Tämän takia elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskusten ja aluehallintovirastojentulee tarjota palveluja asiakkaille eri kanavien välityksellä. Yksi keskeinen palvelukanavaon verkkopalvelu, joka tarkoittaa sähköisten verkkojen välityksellä jaettavia, tuotettaviaja käytettyjä palveluita. Käytössä on internet ja puhelin. Vaikka nykyiset aluehallintovi-ranomaiset ovat rakentaneet ja ovat rakentamassa verkkopalveluita, on uusissa aluehal-lintoviranomaisissa panostettava niiden rakentamiseen vieläkin voimakkaammin ja nii-den rakentamiseen on varattava riittävät resurssit.

Palvelurakennetyöryhmä esittää, että elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksissa jaaluehallintovirastoissa käynnistetään kaksivaiheinen verkkopalveluiden kehittämisohjel-ma, joka tähtää keskeisten palveluiden sähköistämiseen vuoden 2015 loppuun mennessä.ALKU-hankkeen organisaatio- ja prosessiratkaisujen avulla suunniteltujen verkkopalve-

93

luiden rakentuminen ja sähköisen asioinnin lisääntyminen tuo arviolta tuottavuussäästöjä40 htv.

Verkkopalveluiden rakentaminen on tärkein väline tuottavuuden aikaansaamiseksi. Muuttoimenpiteet asiakaspalvelun uudelleen organisoinnissa vaikuttavat eniten palveluidensaatavuuteen ja laatuun. Niiden vaikutus tuottavuuteen on 10 htv.

Arvioitu tuottavuussäästö, joka saadaan aikaan palvelurakenteita kehittämällä, on ar-violta noin -50 htv:ta.

4) Talous-, henkilöstö- ja tietohallinto sekä muut tukitehtävät

Kokoamalla talous-, henkilöstö- ja tietohallintoa sekä muita tukitehtäviä kuten viestintää,tietopalveluja ja muita yleishallinnollisia tehtäviä voidaan saavuttaa tuottavuushyötyjä.On kuitenkin otettava huomioon, että nykyisissä aluehallintoviranomaisissa talous- jahenkilöstöhallinnon sekä tietohallinnon palveluja on jo keskitetty palvelukeskuksiin taijärjestetty hoidettavaksi yhteen yhteiseen toimipisteeseen ja näin ollen niistä on jo saatumerkittäviä tuottavuussäästöjä aluehallintoviranomaisissa. Tuottavuustavoitteiden saa-vuttaminen edellyttää koko valtionhallinnon yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon tieto-järjestelmäkokonaisuuden käyttöönottamista sekä talous- ja henkilöstöhallinnon proses-sien ja toimintatapojen yhdenmukaistamista.

Tarkoituksena on, että toisaalta elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskusten ja toisaaltaaluehallintovirastojen talous- ja henkilöstöhallinto, tietohallinto, tietopalvelu, viestintä,toimitilahallinto ja hankintatoimen tuki lähipalveluina annettavaa palvelua lukuun otta-matta kootaan pääosin hoidettavaksi yhdessä elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuk-sessa ja yhdessä aluehallintovirastossa.

Tietohallinto

Tietojärjestelmäryhmä on esittämässä elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskusten jaaluehallintovirastojen tietohallintopalveluiden toteuttamista tilaaja-tuottaja –mallilla. Tie-tohallintopalveluista eriytetään tietohallinto ja palvelutuotanto omiksi kokonaisuuksiksi.

Tilaajaorganisaationa toimiva tietohallinto kootaan yhdeksi keskitetyksi yksiköksi sekäelinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksissa että aluehallintovirastoissa. Tietohallin-non tehtävänä on mm. vastata virastojen ydintoimintoja tukevien järjestelmien, sähköis-ten palvelujen ja perustietotekniikkapalveluiden hankinnasta.

Tuottajaorganisaatioksi tietojärjestelmäryhmä ehdottaa elinkeino-, liikenne- ja luonnon-varakeskusten ja aluehallintovirastojen yhteisen ”Aluehallinnon tietohallintopalvelut” –yksikön perustamista joko jonkin elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksen tai jon-kin aluehallintoviraston yhteyteen. Yksikön tehtävänä on mm. ydintoimintaa tukevienjärjestelmien tuki ja kehittäminen, sähköisten palveluiden sekä asian- ja dokumentinhal-lintajärjestelmien tekninen ylläpito ja käyttäjäneuvonta. Lisäksi yksikön tehtäviin kuuluuyhteisten kehittämisprojektien toteuttaminen.

Aluehallinnon tietohallintopalvelut –yksikön tehtäviin kuuluu siirtymäkauden aikana(2010-2012) myös perustietotekniikkapalveluiden tuottaminen elinkeino-, liikenne- jaluonnonvarakeskuksille, aluehallintovirastoille, TE-toimistoille ja maistraateille. Perus-

94

tietotekniikkapalveluiden kokoaminen yhteen yksikköön ja niiden yhtenäistäminen mah-dollistaa palvelujen (lukuun ottamatta lähitukea) ulkoistamisen siirtymäkauden jälkeen.

Tietohallintopalveluiden uusi organisointimalli ja sen mukanaan tuoma mahdollisuuspalvelujen kokoamiseen ja perustietotekniikkapalveluiden ulkoistamiseen tuo arviolta 60htv:n tuottavuushyödyn.

Tukitehtävien kokoamisella voidaan saada aikaan arviolta noin -130 htv:n vähennys.

5) Hankintatoiminnan kehittäminen ja palvelujen tarkoituksenmukainen tuottamista-pa

Aluehallintoviranomaisissa osa tehtävistä hoidetaan hankkimalla palveluja organisaationulkopuolelta. Tehtäviä hoidetaan ostopalveluina eniten nykyisin liikenne- ja viestintämi-nisteriön sekä ympäristöministeriön hallinnonaloilla, joiden tehtävät kootaan pääasialli-sesti Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksiin. Uuden viraston toimialaan kuuluvi-en sektoreiden strategisiin hankintoihin liittyvää toimintaa edelleen kehittämällä ja yh-denmukaistamalla voidaan saada aikaan synergia- ja tuottavuushyötyjä.

Aluehallintoviranomaisten tehtävien hoitamisessa ja organisoimisessa on tarkasteltavakaikkien tehtävien osalta maksullisen palvelutoiminnan tarjoamat mahdollisuudet sekämyöhemmin niiden kehittäminen markkinaehtoiseksi toiminnaksi. Mahdollisuudet tulisihyödyntää esimerkiksi EU-rahoitteisten hankkeiden toteuttamisessa, koulutuksen järjes-tämisessä ja tilastollisten seurantatietojen kokoamisessa. Lisäksi uusissa aluehallintovi-ranomaisissa tilaaja-tuottajamallia hyödynnetään.

Hankintatoiminnan kehittämisellä ja palvelujen tarkoituksenmukainen tuottamistapauudelleen tarkastamalla aikaan saatavat tuottavuussäästöt ovat arviolta noin 30 htv:tä.

6) Muut

Aluehallintoviranomaisen tuottavuutta ja toimintaa voidaan tehostaa myös muilla kei-noilla.

Tukityöllistämisvaroin palkatun henkilöstön määrää vähennetään.

Muilla toimenpiteillä aikaan saatavat tuottavuussäästöt ovat arviolta noin 50 htv:tä.

95

8 Kielellisten vaikutusten arviointi

ALKU-hankkeen toimeksiannossa on edellytetty esitettyjen toimenpiteiden vaikutustenarviointia kielinäkökulmasta. Aluehallinnon uudistamishankkeessa merkittävimmät kie-lelliset vaikutukset syntyvät aluejaoista ja toimipaikkaverkostosta sekä uusien viran-omaisten organisaatio- ja palvelurakenteesta. Näin ollen kielellisten vaikutusten arvioin-nissa keskeisessä asemassa ovat hankkeen aluejako-, organisaatio-, ohjaus- ja tuottavuus-sekä palvelurakennetyöryhmien esitykset.

Perustuslain 17 §:n 2 momentin mukaan jokaisella on oikeus käyttää tuomioistuimessa jamuussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toi-mituskirjansa tällä kielellä. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkie-lisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteidenmukaan. Näitä perustuslaissa turvattuja kielellisiä oikeuksia sekä viranomaisille asetettu-ja velvollisuuksia täsmennetään kielilaissa (423/2003).

Kaksikielisiä viranomaisia ovat valtion keskushallintoviranomaiset sekä valtion viran-omaiset, joiden alueella on erikielisiä tai kaksikielisiä kuntia. Kaksikielisyys vaikuttaapalveluihin ja niiden järjestämiseen ja oleellisesti viranomaisen velvollisuuteen antaapalvelua ruotsin kielellä sekä kielitaitoa koskeviin kelpoisuusvaatimuksiin. Tätä kautta sevaikuttaa myös muun muassa toiminnan suunnitteluun ja uusien työntekijöiden rekry-tointeihin.

Organisaatiotyöryhmän ehdotusten kielellisten vaikutusten arviointi kohdistuu lähinnäaluejakotyöryhmän ehdotuksien perusteella tehtävään uusien aluehallintoviranomaistentoimipaikkaverkostoon. Keski-Pohjanmaan maakunnan sijoittuminen aluejaossa ratkai-see, tuleeko Pohjois-Pohjanmaan aluehallintoviranomaisista yksi- vai kaksikielisiä. Mi-käli Keski-Pohjanmaan maakunta tulee sijoittumaan Pohjois-Pohjanmaan kanssa samaanalueeseen, alueen aluehallintoviranomaisista tulee kaksikielisiä.

Käytännössä muutoksen seurauksena Pohjois-Pohjanmaan aluehallintoviranomaistentoiminnassa olisi oma-aloitteisesti huolehdittava, että yksityishenkilöiden kielelliset oi-keudet toteutuvat käytännössä. Yleisöä tulee palvella suomeksi ja ruotsiksi ja toiminnas-sa tulee osoittaa, että viranomainen käyttää molempia kieliä. Lisäksi muutos aiheuttaisisen, että Pohjanmaan maakunta olisi elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueen ja muiden vastuualueiden tarvittavaa henkilöstöä omaavan elinkeino-, lii-kenne- ja luonnonvarakeskuksen toimialue. Tämän alueen enemmistön kieli olisi ruotsija näin ollen virkamiesten kielitaitovaatimus ainakin elinkeino-vastuualueella tiukkenisitämän mukaiseksi. Asialla olisi vaikutusta myös viraston hallintokieleen.

Keski-Pohjanmaan liittäminen samaan toimialueeseen Pohjanmaan kanssa tarkoittaisikielellisen tilanteen pysymistä ennallaan.

Pääosa valtion viranomaisista katsoo, että ruotsinkielisten palvelujen tarjoaminen yhden-vertaisesti olisi nykyistä vaikeampaa, jos Keski-Pohjanmaa kuuluisi Pohjois-Pohjanmaankanssa samoihin toimialueisiin. Keski-Pohjanmaan alueellinen suuntautuminen on edel-leen avoinna, joten kielelliset vaikutukset täsmentyvät asian ratkettua.

Uusien aluehallintoviranomaisten toimipaikkaverkkoa koskevissa ehdotuksissa on otettuhuomioon toiminnalliset, henkilöstön pysyvyyteen ja saatavuuteen sekä palvelujen saata-vuuteen liittyvät tekijät. Ehdotuksissa on otettu huomioon lisäksi alueellisen tasapainon

96

näkökulma ja taloudelliset tekijät. Yhtenä palvelujen saatavuuteen liittyvänä tekijänä onollut ruotsin- ja saamenkielisten palvelujen saatavuus. Ruotsinkieliselle väestölle tarjot-tavat palvelut eivät ehdotusten seurauksena heikkenisi. Kaikki vastuualueet sisältävänelinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksen päätoimipaikan sijoittaminen Seinäjoellevoisi kuitenkin lyhyellä tähtäimellä heikentää ruotsinkielisten palvelujen tarjontaa, mikäliVaasassa nyt työskentelevä henkilöstö ei siirtyisi Seinäjoelle.

Uusien aluehallintoviranomaisten monikanavaisessa palvelutarjonnassa sähköisten palve-luiden osuus tulee kasvamaan. Sähköiset palvelut tarjotaan kaikilta osin sekä suomen ettäruotsin kielellä, mikä mahdollistaa asiakkaille helpomman ja kustannuksiltaan alhaisem-man asioinnin omalla kielellään. Sähköisten palveluiden kehittämisen myötä toimipaik-kaverkon merkitys vähenee, minkä seurauksena myös yksikielisten viranomaisten asiak-kaiden mahdollisuudet saada palvelua omalla kielellään paranevat käytännössä.

Ruotsinkielisen palvelun keskittämisellä esimerkiksi ruotsinkielisen opetustoimen tehtä-vissä yhden elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksen tai aluehallintoviraston yhtey-teen, on yksi jo käytössä oleva ja tulevaisuudessakin hyödynnettävä tapa turvata kansa-laisille palvelut heidän omalla äidinkielellään.

97

9 Jatkovalmistelua edellyttävät ehdotukset

Työryhmä esittää, että perustetaan uusi työryhmä, jonka tehtävänä on koordinoida uusienaluehallintoviranomaisten perustamiseen liittyvää yhteistä organisatorista ja toiminnallis-ta valmistelua.

Työryhmän tehtävänä on mm.- määritellä uusien viranomaisten erikoistumistehtävät ja niiden alueellinen sijoittumi-

nen- määritellä sen henkilöstön tehtävät, joka tarjoaa palveluja niissä elinkeino-, liikenne-

ja luonnonvarakeskuksissa, joissa ei ole kaikkien vastuualueiden tehtäväkokonai-suuksia

- määritellä hankkeelle asetettujen tuottavuustavoitteiden ja niiden saavuttamiseksi to-teutettavien toimenpiteiden tarkempi sisältö ja kohdentuminen aluehallintovirastoilleja elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksille

- ohjata alueittain kutakin elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskusta ja aluehallinto-virastoa varten perustettavia muutostyöryhmiä ja koordinoida niiden työtä

- koordinoida muiden jatkovalmistelua tekevien työryhmien työtä.

Työryhmälle tulee perustaa alatyöryhmä, jonka tehtävänä on tehdä esitys niistä tukitehtä-vistä, joita voidaan hoitaa kootusti sekä siitä mitä tehtäviä tulee olla jokaisessa virastossaja mitä palveluja voidaan ostaa palvelukeskuksista lukuun ottamatta tietohallintoa. Sa-massa yhteydessä tehdään tarvittaessa esitys johtamisjärjestelmää täydentävistä nyt liit-teessä 3 olevista tehtävistä ja menettelyistä.

98

LIITTEET

Liite 1

Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskusten suunnittelu-asiakirjat

1. STRATEGIA-ASIAKIRJA

Strategiset tavoitteet vuosille 2010 - 2011 (hallituskausi)

Hallitusohjelmaan perustavat tavoitteet

Hallituksen strategia-asiakirjaan perustuvat tavoitteet

Kehyspäätökseen perustuvat tavoitteet

Valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet(= VN:n tavoitepäätös, jonka laatimisessa maakuntaohjelmat on otettu huomi-oon)

Muihin poikkihallinnollisiin ohjelmiin perustuvat tavoitteet

Kansainvälisiin sopimuksiin perustuvat tavoitteet

Lainsäädännöstä johdettavat tavoitteet

Ministeriöiden vahvistamiin substanssistrategioihin perustuvat keskeiset tavoit-teet

Tavoitteiden toteuttamiseen liittyvät resurssilinjaukset

Ministeriökohtaiset resurssilinjaukset

Ministeriö X

Ministeriö X Sidotturesurssi

Sitomattajäävä osuus

Vuosi nVuosi n+1Vuosi n+2Vuosi n+3

Ministeriöiden ohjauksessa olevat substanssimäärärahamomentit (ALKU-talousryhmä 7.8.2008):

99

Sisäasiainministeriöo 26.40.30. Valtion korvaus kunnille eräiden Suomeen muuttavien henkilöiden

toimeentulotuen sekä heille annetun sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskus-tannuksiin (arviomääräraha)

o 26.40.63. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (arviomääräraha)

Opetusministeriöo osin 29.10.34. Valtionosuus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirto-

määräraha 3 v)o osin 29.30.20. Opetustoimen henkilöstökoulutus ja eräät muut menot (siirto-

määräraha 2 v)o osin 29.80.34. Valtionosuus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (ar-

viomääräraha)o 29.30.52 Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutuksen perustamishankkeisiin

Maa- ja metsätalousministeriöo valtuus pääosin 30.10.61. EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen (ar-

viomääräraha) (MMM myöntää valtuuden elinkeino-, liikenne- ja luonnonva-rakeskuksen käyttöön, maksatukset MMM:n tiliviraston maksajavirasto MA-VIssa.)

o valtuus pääosin 30.10.62. Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamastamaaseudun kehittämisestä (arviomääräraha) (MMM myöntää valtuuden elin-keino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksen käyttöön, maksatukset MAVIssa.)

o osin 30.20.43. Maatalouden ympäristötuki, tuotantoeläinten hyvinvointituki jaei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 2 v) (MMM myöntää määrära-hasta 1 044 000 € elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskukseen kokonaankansallisia suunnitelmia varten.)

o valtuus 30.20.49. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha)(Lainavaltuus siirretään elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksen käyt-töön, maksatukset MAVIssa.)

o 30.40.20. Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 2 v)o pääosin 30.40.51. Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) (MMM

myöntää pääosan määrärahasta elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksel-le kohdistuen kalavesien käytöstä maksettavien korvausten maksamiseen sekäkalastusaluetoiminnan ja osaksi kalastusalan järjestöjen toiminnan tukemi-seen. MMM myöntää osan määrärahasta valtakunnallisten järjestöjen toimin-nan tukemiseen.)

o 30.40.52. Tenojoen kalastuslupamaksut ja viehekalastusmaksut (arviomäärä-raha)

o pääosin 30.40.62. Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikanedistäminen (siirtomääräraha 3 v) (MMM myöntää pääosan määrärahastaelinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskukselle Euroopan kalatalousrahastos-ta osaksi rahoitettavien ohjelmien toteuttamiseksi. Piennen osa määrärahastaMMM käyttää ohjelman hallinnointiin ja valtakunnallisiin kehittämishankkei-siin.)

o 30.40.77. Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushankkeet (siirtomäärära-ha 3 v)

o osin 30.50.20. Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 3 v)(MMM myöntää pääosan määrärahasta elinkeino-, liikenne- ja luonnonvara-keskukseen valtion velvoitemenoihin ja muihin MMM:n ohjauksessa vuosit-

100

tain määriteltäviin ja tulossopimuksessa yksilöitäviin erillistehtäviin, osanmäärärahasta muille tahoille.)

o 30.50.31. Vesihuollon ja tulvasuojelun tukeminen (siirtomääräraha 3 v)o osin 30.50.43. Eräät valtion maksettavaksi määrätyt korvaukset (arviomäärä-

raha)

Liikenne- ja viestintäministeriöo osin 31.10.21. Perustienpitoo 31.10.50. Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseeno osin 31.30.63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen

Työ- ja elinkeinoministeriö:o osin 32.20.20. Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen

- momentin nimi pitäisi olla: Julkinen tutkimus- ja kehittämistoimintao osin 32.20.40. Avustukset teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen (ar-

viomääräraha)o osin 32.20.83. Lainat teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen (arviomää-

räraha)o pääosin 32.30.40. Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (ar-

viomääräraha)o 32.30.44. Alueellinen kuljetustuki (arviomääräraha)o pääosin 32.30.45. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen

(arviomääräraha)o 32.50.63. Kainuun kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v)

- TEM vastaa määrärahan budjetoinnista, mutta ei tavoitteiden asettamisestatai muusta ohjauksesta; kuuluvat Kainuun maakunta –kuntayhtymän toimival-taan

o pääosin 32.60.40. Energiatuki (arviomääräraha)o pääosin 32.70.64. EU:n rakennerahastojen rahoitusosuus EU:n rakennerahas-

to-ohjelmiin ohjelmakaudella 2007—2013 (arviomääräraha)o pääosin 32.70.65. Valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-ohjelmiin oh-

jelmakaudella 2007—2013 (arviomääräraha)o pääosin 32.80.01. Työvoima-asiain paikallishallinnon toimintamenot (siirto-

määräraha 2 v)o pääosin 32.80.51. Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (kiinteä määräraha)o osin 32.80.64. Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomäärä-

raha)

Ympäristöministeriöo osin 35.01.65 Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (siirtomääräraha

3 v)o osin 35.10.21. Eräät luonnonsuojelun menot (siirtomääräraha 3 v)o 35.10.61. Ympäristönsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v)o pääosin 35.10.63. Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siir-

tomääräraha 3 v)o pääosin 35.10.77. Ympäristötyöt (siirtomääräraha 3 v)

Valmisteluun osallistuvat tahot:

SisäasiainministeriöOpetusministeriö

101

Maa- ja metsätalousministeriöLiikenne- ja viestintäministeriöTyö- ja elinkeinoministeriöYmpäristöministeriö

2. STRATEGISEN TASON TULOSSOPIMUS

Yleiset tavoitteet ja painopisteet

Pitävät sisällään vaikuttavuustavoitteet

Sisäasiainministeriön hallinnonala:

Opetusministeriön hallinnonala:

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala:

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala:

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala:

Ympäristöministeriön hallinnonala:

Maakuntaohjelma(t) ja toteuttamissuunnitelma(t)

Strategiset tavoitteet

Palvelujen saatavuus, palvelutavoitteiden määritteleminen

Työ- ja elinkeinoministeriöllä on koordinoiva rooliSisäasiainministeriön hallinnonalaOpetusministeriön hallinnonalaMaa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaLiikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalaTyö- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaYmpäristöministeriön hallinnonala

eri hallinnonalojen muut tavoitteet..?

Yhteistyökysymykset(Yhteistyö elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksen sisällä / elinkeino-, liikenne- jaluonnonvarakeskusten kesken / aluehallintovirastojen kanssa / muiden toimijoiden kans-sa)

Erikoistuminen / Erikoistumistehtävät (yksi hoitaa muidenkin tehtäviä); ko. tulos-sopimuksessa ilmaistaan kanta esimerkiksi siihen, että tulevina neljänä vuotenaerikoistumista lisätään tehtävissä a, b ja c ja että tehdään sitä varten tarvittavat

102

lainmuutokset sekä sovitaan joidenkin tehtävien hoidosta yhdessä tai useammassaelinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksessa.Yhteistyö elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskusten kesken asiantuntemuksenhyödyntämiseksi valtakunnallisestiYhteistyö täydenpalvelun elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskusten ja mui-den elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskusten välillä

oYhteistyö aluehallintoviraston kanssa

oYhteistyö aluetoimijoiden kanssa

o alueelliset neuvottelukunnat ja - työryhmätSubstanssikohteita

o

Määrärahakehykset

alueittain, viranomaisittain ja sektoreittain

Valtion sitoutuminen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman mukaisiinhankkeisiin

Koskee pääasiassa elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksia, ei aluehallintovirastoja

Mitkä tahot osallistuvat strategisen tason tulossopimuksen valmisteluun?

Työ- ja elinkeinoministeriö, konserniohjausyksikkö?SisäasiainministeriöOikeusministeriöMaa- ja metsätalousministeriöLiikenne- ja viestintäministeriöOpetusministeriöYmpäristöministeriöElinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksetMaakunnan liitot (yhteistoiminta-alueittain niiltä osin kuin tehtävien hoitamisestaon sovittu ylimaakunnallisesti, muuten kukin maakunta erikseen)MaaseutuvirastoEvira

3. TOIMINNALLISET TULOSSOPIMUKSET

Ministeriö tai keskusvirasto sopii viraston kanssa sektorikohtaisista yksityiskohtaisem-mista painopisteistä, linjauksista ja tulostavoitteista sekä sektorikohtaisten määrärahojenkohdistamisesta ja käytöstä kehyksen puitteissa.

Työ- ja elinkeinoministeriö:

Toiminnallisessa tulossopimuksessa TEM sopii elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakes-kusten kanssa yhteiseksi määriteltyjä toimintoja koskevista ja muista virastoyhtenäisyy-

103

den kannalta tarpeellisista toimenpidetasoisista tavoitteista yhteisiin määrärahoihin liitty-en.

Johtaminen ja viraston toiminta

Rakenne:Toiminnan yleiset painopisteetElinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskusten virastokohtaiset tulostavoitteet(esim. erikoistumistehtävänä hoidettavat yhteiset hankkeet)Määrärahakehys (yhteisiksi määriteltyjen toimintojen osalta)

Sisäasiainministeriö:

Maahanmuutto ja etniset suhteet

Opetusministeriö:

Maa- ja metsätalousministeriö & Mavi & Evira:

Maatalous- ja maaseutuasiat (Mavi ja tarvittaessa MMM/maatalousosasto)

Kala-asiat (MMM/kala- ja riistaosasto)

Ympäristöhallinnon asiat vesivarojen käytön ja hoidon tehtävissä (MMM/yleinenosasto)

Kasvintuotannon tarkastustehtävät (Eviran tehtävät)

Liikenne- ja viestintäministeriö:

Ympäristöministeriö:

MAASEUTUVIRASTON JA ELINKEINO-, LIIKENNE- JA LUONNONVARA-KESKUKSEN VÄLINEN SOPIMUS ERÄIDEN MAKSAJAVIRASTOTEHTÄVI-EN SIIRTÄMISESSÄ NOUDATETTAVIEN EDELLYTYSTEN TÄYTTYMISES-TÄ - Luonnos sopimuksen rakenteesta

1. Sopimuksen tarkoitus

2. Sopijapuolet ja vastuut

2.1 Maaseutuvirasto

104

2.2 Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskus

3. Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskukselle säädetyt tehtävät

3.1 Neuvoston ja komission asetuksissa3.2 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2007–20133.3 Kansallisissa laeissa sekä näiden lakien nojalla annetuissa säädöksissä ja määräyksis-sä sekä näiden sijaan tulleissa säädöksissä

4. Tehtävien hoitaminen komission maksajavirastoasetuksen edellytysten mukaises-ti

4.1 Organisaatiorakenne4.2 Henkilöstöresursseja koskeva standardi4.3 Maksupyyntöjen alustavat hyväksymismenettelyt4.4 Maksumenettelyt4.5 Velkoja koskevat menettelyt4.6 Tietojärjestelmien turvallisuus

5. Tehtävien hoitamisessa noudatettavat menettelyt

5.1 Maksajaviraston menettelyjen kehittäminen5.2 Tietojärjestelmien valvonta ja turvallisuus5.3 Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisten koulutus5.4 Valvonnat

5.4.1 Kokotilavalvontojen aikataulu5.4.2 Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksen oma laadunvalvonta

5.5 Valvonta- ja maksatussektoreiden yhteyshenkilöt5.6 Rahamääräiset rajat5.7 Maksajaviraston tarkastusoikeudet5.8 Todentamisviranomaisen tarkastusoikeus5.9 Vakuutus tehtävien suorittamisesta5.10 Selostus käytetyistä menetelmistä5.11 Sopimuksen tarkistaminen ja yhteydenpito

6. Sopimuksen voimaantulo

105

Liite 2

Aluehallintovirastojen suunnitteluasiakirjat

1. STRATEGIA-ASIAKIRJA

Strategiset tavoitteet vuosille 2010 - 2011 (hallituskausi)

Hallitusohjelmaan perustavat tavoitteet

Hallituksen strategia-asiakirjaan perustuvat tavoitteet

Kehyspäätökseen perustuvat tavoitteet

Maakuntaohjelmiin ja niiden toteuttamissuunnitelmiin perustuvat tavoitteet

Muihin poikkihallinnollisiin ohjelmiin perustuvat tavoitteet

Kansainvälisiin sopimuksiin perustuvat tavoitteet

Lainsäädännöstä johdettavat tavoitteet

Ministeriöiden vahvistamiin substanssistrategioihin perustuvat keskeiset tavoit-teet

Tavoitteiden toteuttamiseen liittyvät resurssilinjaukset

Ministeriökohtaiset resurssilinjaukset

Ministeriö X

Ministeriö X Sidotturesurssi

Sitomattajäävä osuus

Vuosi nVuosi n+1Vuosi n+2Vuosi n+3

Ministeriöiden ohjauksessa olevat substanssimäärärahamomentit:

Sosiaali- ja terveysministeriö:o 33.70.01 Työsuojelun toimintamenoto 33.02.20 Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menoto 33.60.31 Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin

106

o 33.60.32 Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolainmukaiseen tutkimustoimintaan

o 33.60.33 Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslää-kärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin?

o 33.60.34 Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille mielentilatut-kimuspotilaista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin

o 33.60.35 Valtionosuus kunnilla perustoimeentulotuen kustannuksiino 33.60.36 Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tur-

vaamiseksio 33.60.64 Valtion korvaus rikosasioiden sovittelujen järjestämisen kustannuk-

siin

Opetusministeriöo 29.30.22 Opetusministeriön henkilöstökoulutus

Valmisteluun osallistuvat tahot:

ValtiovarainministeriöSosiaali- ja terveysministeriö *OpetusministeriöMaa- ja metsätalousministeriöOikeusministeriöSisäasiainministeriöTyö- ja elinkeinoministeriöYmpäristöministeriö

*) Työsuojelua koskeva strategia-asiakirjan osio: Sosiaali- ja terveysministeriö valmiste-lee yhteistyössä työmarkkinaosapuolien kanssa ministeriön strategisten linjausten ja pai-nopisteiden pohjalta ja käsittelee asian työsuojeluneuvottelukunnassa

2. STRATEGISEN TASON TULOSSOPIMUS

Strategisen tason tulossopimus ei koske työsuojelua eikä poliisia.

Yleiset tavoitteet ja painopisteet

Pitävät sisällään vaikuttavuustavoitteet

Valtiovarainministeriön hallinnonala:


Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala:

Opetusministeriön hallinnonala:

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala:

107

Oikeusministeriön hallinnonala:

Sisäasiainministeriön hallinnonala:

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala:


Strategiset tavoitteet

Palvelujen saatavuus, palvelutavoitteiden määritteleminen

Valtiovarainministeriöllä on koordinoiva rooli

Valtiovarainministeriön hallinnonalao Käsittelyaika

Kunnalliskantelut

Opetusministeriön hallinnonalao Käsittelyaika

valituksetkantelutoppilasarvioinnin oikaisupyynnöt

Ympäristöministeriön hallinnonalao Käsittelyaika

luvatmuut asiat

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala (esimerkein)o Kansalaisten yhdenvertainen palvelujen saatavuus

palvelujen kattavuus

o Palvelurakenteen tehokkuus ja vaikuttavuushenkilötyövuodet tuotannossa / väestöpanos / tuotos –suhteettoteuma suhteessa tavoitteeseen

o Hyvinvoinnin ja terveyden edistämineninformaatio-ohjaus (esim. koulutus ja kirjeet)resurssiohjaus

o Käsittelyajatkantelutluvat

Sisäasiainministeriön hallinnonala

Peruspalvelujen arviointiValtiovarainministeriöllä on koordinoiva rooli

108

ministeriöt määrittelevät arviointikohteet osaltaan

Opetusministeriön hallinnonalan muut tavoitteetPerusopetuslain 5 ja 7 §:n mukaisten järjestämislupien käsittelyyn liittyvät tavoitteet

Oikeusturva-asioihin liittyvää informaatio-ohjausta ja neuvontaa koskevat tavoitteet

Ympäristöterveydenhuolto

Kilpailu- ja kuluttaja-asiat

Yhteistyökysymykset(Yhteistyö aluehallintoviraston sisällä / aluehallintovirastojen kesken / elinkeino-, liiken-ne- ja luonnonvarakeskusten kanssa / muiden toimijoiden kanssa)

Erikoistuminen / Erikoistumistehtävät (yksi hoitaa muidenkin tehtäviä); ko. tulos-sopimuksessa ilmaistaan kanta esimerkiksi siihen, että tulevina neljänä vuotenaerikoistumista lisätään tehtävissä a, b ja c ja että tehdään sitä varten tarvittavatlainmuutokset sekä sovitaan joidenkin tehtävien hoidosta yhdessä tai useammassaaluehallintovirastossa.Yhteistyö aluehallintovirastojen kesken asiantuntemuksen hyödyntämiseksi val-takunnallisesti

oYhteistyö elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksen kanssa

oYhteistyö aluetoimijoiden kanssa

o alueelliset neuvottelukunnat ja - työryhmätSubstanssikohteita

o Peruspalvelujen arviointio Kriisijohtaminen ja varautumineno Tuoteturvallisuusvalvontao Elintarvikeketjun toiminta ja turvallisuuso Oppilasterveydenhuoltoo Asiakkaan/potilaan TSS-oikeudet

Määrärahakehykset

alueittain, viranomaisittain ja sektoreittain

Valtion sitoutuminen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman mukaisiinhankkeisiin

(Koskee pääasiassa elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksia, ei aluehallintovirasto-ja)

Mitkä tahot osallistuvat strategisen tason tulossopimuksen valmisteluun?

VM, hallinnon kehittämisosastoYmpäristöministeriö

109

Sosiaali- ja terveysministeriöOpetusministeriöTyö- ja elinkeinoministeriöMaa- ja metsätalousministeriöOikeusministeriöSisäasiainministeriöAluehallintovirastotMaakunnan liitot (yhteistoiminta-alueittain?)

3. TOIMINNALLISET TULOSSOPIMUKSET

Ministeriö tai keskusvirasto sopii viraston kanssa sektorikohtaisista yksityiskohtaisem-mista painopisteistä, linjauksista ja tulostavoitteista sekä sektorikohtaisten määrärahojenkohdistamisesta ja käytöstä kehyksen puitteissa.

Valtiovarainministeriö:

Toiminnallisessa tulossopimuksessa VM sopii aluehallintovirastojen kanssa yhteiseksimääriteltyjä toimintoja koskevista ja muista virastoyhtenäisyyden kannalta tarpeellisistatoimenpidetasoisista tavoitteista yhteisiin määrärahoihin liittyen.

Johtaminen ja viraston toiminta

Rakenne:Toiminnan yleiset painopisteetAluehallintovirastokohtaiset tulostavoitteet (esim. erikoistumistehtävänä hoidetta-vat yhteiset hankkeet)Määrärahakehys (yhteisiksi määriteltyjen toimintojen osalta)

Sosiaali- ja terveysministeriö:

TyösuojeluToiminnan yleiset painopisteetTulostavoitteet (yhteiskunnallinen vaikuttavuus, toiminnallinen tehokkuus,tuotokset ja laadunhallinta, henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen)VoimavaratTulossopimuksen toteutumisen arviointi ja raportointi

Muu kuin työsuojelu

Strategisia tavoitteita tukevat toiminnan painopisteetToiminnan resursointiTulostavoitteetKeskeiset toimenpanon edellyttämät toimetYhteistyöfoorumit ja kumppanuudetTulossopimuksen toteutumisen arviointi ja raportointi

110

Ympäristöministeriö:

Aluehallintoviraston ympäristölupayksikköToiminnan yleiset painopisteet:

o ovat osin toistoa strategisesta tulossopimuksesta, mutta vuositasolle täs-mentäen: arvio vireille tulevista asioista, luonnehdinta suunnittelukaudenkeskeisistä asiaryhmistä sekä mahdollisista toimintaympäristömuutoksista

Tavoitteet seuraavistaratkaisumäärätkäsittelyajattuottavuus (ratkaisua/htv)taloudellisuus (kustannukset/ratkaisu)mahdolliset kehittämishankkeet

Määrärahakehys ympäristölupayksikölle

Sisäasiainministeriö:

Opetusministeriö:

Käsittelyaikatavoitteet:valituksetkantelutoppilasarvioinnin oikaisupyynnöt

Oikeusturva-asioihin liittyvää informaatio-ohjausta ja neuvontaa koskevat tavoitteet

Perusopetuslain 5 ja 7 §:n mukaisten järjestämislupien käsittelyyn liittyvät tavoitteet

Opetusministeriö määrittelee peruspalvelujen arviointikohteet osaltaan tarkemmin

Kuluttajavirasto:

Maa- ja metsätalousministeriö:

Ympäristöterveydenhuollon osalta yksi yhteinen toiminnallinen tulossopimus, jonkalaatisivat Evira, STTV/TEO ja Kuluttajavirasto yhteistyössä ohjaavien ministeriöidenkanssa

111

Liite 3

Eräiden tukitehtävien kokoaminen elinkeino-, liikenne- ja luonnonvara-keskuksessa ja aluehallintovirastossa

Toisaalta elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskusten ja toisaalta aluehallintovirastojen talous- jahenkilöstöhallinto, tietohallinto, tietopalvelu, viestintä, toimitilahallinto ja hankintatoimen tukikootaan pääosin hoidettavaksi yhdessä elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksessa ja yhdessäaluehallintovirastossa. Koordinoiva ministeriö tekee toiminnallisen tulossopimuksen näistä tehtä-vistä vastaavan yksikön/vastaavien yksiköiden päällikön kanssa. Päälliköt raportoivat tavoitteidensaavuttamisesta koordinoivalle ministeriölle. Tehtäviä voidaan koota joko yhtenä kokonaisuutenatai erikseen esimerkiksi taloushallinnon tai tietohallinnon tehtävät tietyn viraston yhteyteen. Koot-tavia tehtäviä varten osoitetaan määrärahat erillisinä ko. aluehallintovirastoa ja elinkeino-, liikenne-ja luonnonvarakeskusta koskevissa strategisissa tulossopimuksissa.

Siirtymäkauden ajan koottavia tehtäviä voidaan hoitaa myös nykyisillä toimipaikoilla.

Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskus ja aluehallintovirasto ostavat valtion talous-, henkilös-tö- ja IT-palvelukeskuksilta niiden tarjoamat palvelut.

Alustava hahmotelma koottavista tehtävistä, kussakin aluehallintovirastossa ja elinkeino-, liikenne-ja luonnonvarakeskuksessa hoidettavista tehtävistä ja palvelukeskuksilta ostettavista palveluista onseuraavan taulukon mukainen. Työryhmä ehdottaa, että taulukon mukaista, alustavaa jakoa tarken-netaan tietohallintoa lukuun ottamatta jatkotyössä perustamalla asiaa selvittävä oma työryhmä.

KOOTTAVAT TEHTÄVÄT VIRASTO PALVELUKESKUS MUUT HUOMIOTTALOUSHALLINTO

tiliviraston puitesopimus virastokohtaiset sopimukset Palvelukeskuksen tehtävätmääritellään palvelusopi-muksin, joissa on yksityis-kohtaiset vastuunjakotaulu-kot.

vastuu Netra –raportoinnistaviraston budjetointi ja talous-suunnittelu, seuranta ja ra-portointivastuu määrärahojen käytös-tä

- sisällöllinen seuranta - määrärahaseuranta

tilivirastotehtävät- taloussääntö- pankkitilit- tilipuitteet- poistosuunnitelma- ohjeet, neuvonta- tilivirastokohtaisiin ky-

selyihin vastaaminen- ym.

- tiliviraston tilinpäätös- VM:n ja VK:n määräys-

ten ja ohjeiden mukaanohjeet virastoille yhteisestä

tulosohjatun viraston tilinpää-tös

- VM:n ja VK:n mää-räysten ja ohjeiden

- palvelusopimuksenmukaan

112

tilinpäätöksen raportointimallis-ta ja seurantakohteista

mukaan

kirjanpidon raportointi, siltäosin, kuin ei ole palvelukeskuk-sessa johdon raportointi vakioraportitkustannuslaskenta

- laskentamallit ja ohjeet- virastojen neuvonta- virastojen väliset ver-

tailulaskelmat

hinnoittelu- mallit, ohjeet- kokoamisvastuu viras-

toista- tietojen tuottaminen

suoritemaksupäätöstävarten

suoritemaksupäätös- yhteinen virastojen

suoritemaksupäätös(Ellulle ja Allulle omat)

Matkahallinto- keskitetty ohjaus, or-

ganisointi, valvonta,ohjeistus ja neuvonta

- matkustuspalveluidenhankinnan ohjeistus

- matkasuunnitelmat- matkalaskut- hyväksynnät

tehtävät palvelusopimuksenmukaan

maksuaikakorttien hallinnointi- ohjeistus- korttitilaukset ja lope-

tukset, saldorajojenmuutokset

- käyttötarpeen mää-rittely

- käytön valvonta

työajanseuranta- kehittäminen, koordinointi- pääkäyttäjätoiminnot- raportoinnin kehittäminen jayhteys kustannuslaskentaan- yhteiset mallit virastoille- neuvonta, yhtenevät kirjaus-käytännöt

työajan seuranta ja työaika-pankki

taloushallinnon järjestelmät- esim. Rondo- ja Travel

järjestelmien koor-dinointi, ohjeistus jakäyttäjien tuki

- sähköisten laskujenmäärän lisääminen

- järjestelmien käyttöön-oton ja käytön koor-dinointi

- käyttäjäoikeuksienmäärittelyt

- Travel ja Rondo: liit-teiden skannaus

- tehtävät palveluso-pimuksen mukaan

tiettyjen taloushallinnon järjes-telmien sopimukset- taloushallinnon järjestelmät,

tiettyjen tal.hal. järjestelmiensopimukset palvelusopimus-ten mukaan

113

joita palvelukeskus ei hallinnoi

hankintatoimi- Hanselin liittymissopi-

musten tekeminen- ohjeistus, neuvonta ja

tiedotus- hankintalain asiantun-

temus virastojen avuk-si

- yhteishankinnat?

rajapinta virastoon määritel-tävä

taloushallinnon ohjeistusmm.

- kirjanpito- maksuliike

yleinen neuvontakäteiskassoistaluovutaan Alluis-sa, Ellu?

perintätoimien hyväksymiset jatileistä poistot

- ohjeistus ja tuki- poistopäätökset

- perintä palveluso-pimuksen mukaan

Apteekkimaksutsiirretään Palkelle(Allu), lakimuutos

VK:n kirje 14.8.2008: palve-lukeskuksille siirrettäviätehtäviä

maksutalletusten maksuliike(Allu)

- pankkitalletusten pe-rustamiset/lopettamiset

- maksuliikkeen hoito oi-keushallinto-osastonpäätösten mukaan

- talletusten osakirjanpi-tojärjestelmät

HENKILÖSTÖHALLINTOhenkilöstöhallinnon ohjeetesim.

- liukuva työaika- perehdytysohjeet henkilökohtaiset perehdytys-

suunnitelmat ja niiden toi-meenpano

rekrytointiprosessin yleisohjausja tekniset osiot

rekrytoinnin käynnistämisenvalmistelu, työpaikkahaastat-telut ja valinnat palvelusopimuksen mukaanpalkka- ja muutosluetteloidenasiatarkastus ja hyväksymi-nen

palkanlaskenta ym. palvelu-sopimuksen mukaan

Viraston palkkapolitiikan mää-rittely ja virkaehtosopimustensopiminen

- työnantajanäkemyksenmuodostaminen

- virkaehtosopimusneu-Virastojen edustus työnanta-jaryhmässä

114

votteluihin osallistumi-nen

työnantajatoiminnan edistämi-nenPalkkausjärjestelmän ylläpito-ja kehittämistyö

- sopimusasiakirjat- kehittämistehtävät- neuvonta ja ohjaus

palkkataulukotPalkkausjärjestelmän tilasto-tuotantokyselyt, tekninen toteuttaminenja ohjeistus

- työtyytyväisyyskysely- ym. kyselyt

virastotasoinen analysointi

yhteinen yt-ryhmä- kaikkia virastoja kos-

kevat yhteiset asiat

virastokohtainen ytvaltion yhteistoimintalainmukaan

työsuojelun koordinointi virastokohtainen työsuojelu- työsuojelupäällikkö- työsuojelutoimikunta

työterveyshuollon sopimuksetsopimusten toimeenpano jakäyttäjätuki

henkilöstösuunnittelun koor-dinointi

- yhteisen kehikon luo-minen ja kehittäminen

- raportit ja laskenta- tasa-arvosuunnittelu

virastokohtainen henkilöstö-suunnittelu

henkilöstötilinpäätös- malli- ohjeistus- raportit

henkilöstötilinpäätöksenlaatiminen

henkilöstökoulutus, yhteinen- yhteisen koulutuksen

suunnittelu ja organi-sointi kaikille virastoille

- yhteisen info – materi-aalin tuottaminen viras-tojen johdoille

osaaminen kehittämistyönkoordinointi

substanssikoulutus

Ellun/Allun yhteinen kehittämis-toiminta

viraston oma kehitystyö

henkilöstöhallinnon järjestelmät- järjestelmien koor-

dinointi- osa sopimuksista- käyttäjien tuki

Järjestelmien käyttötuki osa järjestelmien sopimuk-sista palvelusopimuksenmukaan

henkilökorttien hallinnointi- ohjeistus- järjestelmäasiat

- virastokohtainentunnistaminen jakorttien luovutus

115

- tilaukset

VES- ja muu henkilöstöhallin-non neuvonta

TIETOHALLINTOValtion IT-palvelukeskus(VIP)

Aluehallinnontietohallintopal-velut -yksikkö

Tietohallintostrategia ja strate-gian toteutumisen seuranta

Tietohallinnon laadun kehittä-minen ja seuranta

Johtamis- ja ohjausmenetelmi-en kehittäminen

Valmiussuunnitteluun osallis-tuminen

Budjetointi ja budjetin seuranta

Osaamisen hallinta

Kokonaisarkkitehtuuri sisältäenteknologiset linjaukset

Tietoturvallisuuden yleisohjaus

Projektisalkunhallinta, hankkei-den priorisointi

Asiakastarpeiden ja substans-sitoiminnan ymmärtäminen,tarpeiden muuntaminen tieto-tekniikkapalvelutarpeeksi

Keskeiset hankinnat ja kilpailu-tukset

Sopimushallinta

Palvelujen laadunseuranta

Sidosryhmätyö

IT-palveluiden tarjoajien sekto-rin seuranta

Perustietotekniikkapalve-lut

Perustietotekniikkaa onkaikki se, jonka tuottaminenei tuo lisäarvoa siihen, ettäse tuotettaisiin ulkoistetustija joka ei ole viraston omas-ta toiminnasta riippuvaa.Tyypillisesti näitä palveluitaovat:

Palvelinten käyttöpalvelut:Palvelinten valvonta ja hallintaTietokantojen käyttöpalvelutVarmistuspalvelut

Kapasiteettipalvelut:PalvelinkapasiteettiLevykapasiteettiTietoliikennekapasiteettiVirtuaalisovelluspalvelu

Lähiverkkopalvelut:TulostuspalvelutHakemistopalvelut mukaan lukientunnus- ja käyttöoikeushallinta

Tietoliikennepalvelut:Virastojen ja toimipaikkojen välisetyhteydetUlkoiset yhteydetEtäyhteys- ja käyttöpalvelut

Puhepalvelut:Puhelinjärjestelmät

Puhelunvälitys

Yleissovellukset ja alustat:Talous- ja henkilöstöjärjestelmätDokumentinhallintaVerkkopalvelualustatSähköisen asioinnin alustaToiminnan ohjauksen alustat

Työasemapalvelut:Työasemien elinkaaripalvelutPuhelimien ja älypuhelimien elin-kaaripalvelutSähköposti- ja kalenteri-integraatioälypuhelimiinToimisto-ohjelmatSelain/SelaimetVirtuaalisovellusyhteydetSähköposti- ja kalenteripalvelut

Työryhmäpalvelut:ProjektityöalueetSähköinen työpöytä (Intranet)Videoneuvottelupalvelut

Ydintoimintaatukevat ratkaisut

ALLUn ja ELLUnyhteiset palvelut(asianhallinta,sähköinen asiointijne.):

Yhteisten palveluidenylläpito- ja kehittämis-palvelut sekä elinkaa-ren hallinta

Yhteisiä palvelujakoskevat teknolo-giapalvelut

Yhteisiä palvelujakoskevat asiantuntija-palvelut

Sektoriministeri-öiden ja muidenvirastojen erityis-ratkaisut:

Osallistuminen palve-luiden kehittämiseen jaylläpitoon erikseensovittavalla tavalla

Ydintoiminnan ratkai-sujen tuki ja sovittami-nen omiin palveluihin

Asiantuntijapalve-lut:

Yleiset asiantuntijapal-velut

Projektinhallintapalve-lut

116

Lisenssihallinta

Käyttäjätukipalvelut:HelpDeskLähitukipalvelutAsennus- ja työasemahallinta

IT-koulutuspalvelut:Käyttäjien perustietotekniikkakoulu-tusKäyttäjien tietoturvaohjeistus jakoulutusSubstanssijärjestelmien koulutus

KOOTTAVAT TEHTÄVÄT VIRASTO PALVELUKESKUS MUUT HUOMIOT

VIESTINTÄEsim.

Viestinnän strategiatyö ja koor-dinaatio

Yhteinen visuaalinen ilme jaohjeistus

Yhteinen www-julkaisujärjestelmä (intranet jainternet) ja järjestelmän tekni-nen tuki

Verkkoviestinnän kehittäminen:järjestelmien ja sisältörakentei-den kehittäminen, koordinaatio-tehtävät

Yhteiset lehdistötiedotteet jatiedotustilaisuudet; valtakunnal-linen media

Mediaseuranta

Mahdolliset asiakaslehdet jauutiskirjeet (painettu ja/taiverkko)

Julkaisujen, esitteiden ym.painotuotteiden graafinensuunnittelu

Käännöspalvelut (koordinointija laadunvarmistus).

Esim.Johdon ja asiantuntijoidenkonsultointi viestintäkysy-myksissä, joita syntyy päivit-täisessä viestinnässä

Lehdistötiedotteet ja tiedo-tustilaisuudet (alueellinen japaikallinen media)

Alueellinen ja paikallinensidosryhmätyö

Asiakaspalvelun tukeminen

Verkkopäivitys; sisältötuotan-to

Sisäinen viestintä: intranet,henkilöstöinfot ym. (Toimin-tayksikön sisäinen viestintäon tärkeää jatkuvasti, muttasen merkitys korostuu useitavuosia eri virastoista tulevientoimintakulttuurien yhteenso-vittamisessa).

MUUT HALLINTOTEHTÄVÄTsisäinen tarkastus sisäinen valvontariskienhallinta

- kehikon määrittely- tuki virastoille vastuu riskienhallinnasta

117

laatutyön koordinointi- CAF- prosessien kehittämi-

sen koordinointi ja jär-jestelmävastuu esim.QPR

- asiakastyytyväisyystut-kimusten koordinointi

laatutyön toteutus

yleishallinto: kunniamerkit,arvonimet (Allu)yleishallinto: kunniamerkit,arvonimet (Allu)

- tekninen valmistelu,selvitykset

erikoistumistehtävä?

palosuojelumaksujen maksu-päätökset (Allu)

- palosuojelumaksujensuuruuden määräämi-nen

- tietojen välittäminenlaskutukseen palvelu-keskukseen

palosuojelumaksujen lasku-tuksen ja perinnän hoitami-nen

kirjaamo- arkistonmuodostus-

suunnitelma- ohjeistus, neuvonta- järjestelmään liittyvät

keskitetyt tehtävät

- kirjaaminen- arkisto (tuleeko säh-

köinen arkisto?)

Tilojen hankinta, hallinta jaylläpito tarvearviot ja seuranta

puhelinvälityksenyhtenäistäminenja ulkoistaminen,yhteinen Ellulle jaAllulle?

118

Liite 4

Eräiden työryhmän jäsenten näkemykset elinkeino-, liikenne- jaluonnonvarakeskuksen johtajan asemasta

Työ- ja elinkeinoministeriön, ympäristöministeriön, ympäristölupaviraston, ympäristö-keskusten, valtioneuvoston kanslian, maa- ja metsätalousministeriön, sisäasiainministeri-ön, lääninhallitusten, Jukon, Pardian, JHL:n, metsäkeskuksen, maaseutuviraston, Eviranja TE-keskusten edustajat olivat päätoimisen johtajan kannalla.

Perusteluna tälle näkemykselle olivat seuraavat seikat.

Halken linjaus elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksen oto-johtajasta sisältää ke-hittämisviraston toiminta-ajatuksen toteuttamisen ja ohjauksen kannalta mittavia riskejä.Oto-johtajuuden riskit konkretisoituvat ennen muuta seuraaviin Ellu-alatyöryhmässä tun-nistettuihin haasteisiin:

- elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskukselle asetettavien strategisten tavoittei-den yhteensovittaminen on erittäin vaativa kokopäivätoiminen tehtävä, joka edel-lyttää operatiivisen vastuun ja neuvotteluvaltuuden selkeää keskittämistä suhtees-sa ohjaaviin ministeriöihin ja maakunnan liittoihin.

- elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksella on paljon horisontaalisia, ei-sektorikohtaisesti ratkottavia asioita.

- elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksen muutosvaiheen (2010–2012) onnis-tunut läpivienti, erittäin mittavat taloudelliset vastuut ml. tuottavuustavoitteet jahuomattava henkilöstömäärä edellyttävät johdolta riippumattomuutta vastuualu-eista.

Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskukselle ja ALKU–hankkeelle asetettujen tavoit-teiden saavuttaminen on huomattava yhteensovittamisen ja johtamisen haaste. Tavoittei-den saavuttaminen edellyttää erittäin vahvaa yhteistä näkemystä alueiden kehittämisen,asiakkuuksien kehittämisen ja tuottavuuden parantamisen tavoitteista ja toimenpiteistäniiden saavuttamiseksi. Nämä voidaan saavuttaa kahta peruselementtiä hyödyntäen:

vahvalla strategisella johtoryhmätyöskentelylläprosessijohtamista hyödyntäen.

119

Liite 5

Maakuntien keskeiset elinkeinoklusterit ja kehittämisen paino-pisteet

Ohessa ovat kerättyinä tiedot maakuntien keskeisistä elinkeinoklustereista ja kehittämi-sen painopisteistä. Kunkin maakunnan kohdalla kerrotaan

työllistyminen sektoreittain,maakunnan toimialarakenteen suhteellinen erikoistuminen koko maahan verrattu-na,sekä maakunnan tuotantorakenteen suurimmat toimialaklusterit.

Lisäksi kunkin maakunnan osalta referoidaan maakuntasuunnitelmien määrittelemiä pai-nopisteitä ja kehityssuuntia elinkeinoelämän näkökulmasta.

Tiedot on kerätty sisäasiainministeriön Maakuntaohjelmat 2007 – 2010. Tiivistelmät2.4.2007 –muistiosta, työ- ja elinkeinoministeriön analyysista Maakuntien suhdanneke-hitys – TEM analyyseja 7 / 2008, Kuntaliiton rakennemuutoskatsauksesta 2007, työ- jaelinkeinoministeriöltä saadusta tilastodatasta koskien maakuntien suurimpia toimitalojasuhteessa koko maahan ja joidenkin numerotietojen osalta myös Tilastokeskukselta.

Etelä-Suomi

Etelä-KarjalaVuonna 2004 maakunnan työssäkäyvistä 63,7 % työskenteli palvelusektorilla, 29,1 % ja-lostussektorilla ja 4,9 % maa- ja metsätaloudessa3. Maakunnan kolme suurinta toimialaakoko maan tasoon suhteutettuna olivat vuonna 2005 järjestyksessä massan ja paperinyms. valmistus, puutavaran ja puutuotteiden valmistus; ja ei-metallisten mineraalituottei-den valmistus4. Etelä-Karjalan tuotantorakenne oli kaikista maakunnista metsätalouspai-notteisin 22 %:n osuudella5.

Avainasemassa Etelä-Karjalan työllisyyden kehityksessä on perinteisesti ollut perusteol-lisuus, erityisesti metsä- ja metalliteollisuus. Metsäteollisuus on jatkossakin Etelä-Karjalan talouden moottori ja maakunnan tilaan olennaisesti vaikuttava tekijä. Keskei-simpiä kehittämiskohteita ja toimenpiteitä ovat metsäklusterin vahvistaminen ja elinkei-norakenteen monipuolistaminen, missä erityisesti energia- ja ympäristöklusterien kehit-tämisellä ja matkailu- sekä kulttuuri- ja vapaa-ajanelinkeinojen vahvistamiselle on suurirooli. Teollisuudessa työvoiman määrä on ollut laskeva jo kolme vuosikymmentä ja ra-kennemuutoksella on ollut voimakkaita kerrannaisvaikutuksia maakunnan muuhun elin-keinoelämään. Maatalouden työpaikat ovat vähentyneet alueella valtakunnallisen kehi-tyksen mukaisesti voimakkaasti. Erityisiä mahdollisuuksia maakunnalle ovat Saimaantarjoama potentiaali matkailun kehittämiseen sekä maakunnan sijainti EU:n ja Venäjänrajalla, ennen kaikkea suurkaupunkien Pietarin ja Leningradin tarjoamat mahdollisuudetyritystoiminnalle sekä myös muulle yhteistyölle.

3 Lähde: Tilastokeskus. Ks. Liite 1.4 Lähde: työ- ja elinkeinoministeriö. Järjestys perustuu maakuntien erikoistumisindikaattoriin, joka saadaan jakamalla maa-kunnan toimialoittainen jakauma koko maan vastaavalla jakaumalla. Ks. Liite 1.5 Lähde: Kuntaliiton rakennemuutoskatsaus 2005. Ks. Liite 2

120

Itä-UusimaaVuonna 2004 maakunnan työssäkäyvistä 59,3 % työskenteli palvelusektorilla, 34,4 % ja-lostussektorilla ja 4,7 % maa- ja metsätaloudessa. Maakunnan kaksi selkeästi suurintatoimialaa koko maan tasoon suhteutettuna olivat vuonna 2005 koksin, öljy-, kemia-, jamuovituotteiden valmistus sekä sähkö-, kaasu- ja vesihuolto. Maakunnan tuotantoraken-ne oli erittäin selkeästi kaikista maakunnista yhdyskuntahuoltopainotteisin 37 %:n osuu-della. Toiseksi suurin maakunnan tuotantoaloista oli rakennus- ja kiinteistöala 9 %:nosuudella.

Itä-Uudellamaalla on laajaa kulttuurialan osaamista, mutta heikot tukirakenteet. Maakun-nassa on huomattavan vähän palveluyrittäjiä, ja tämä sektori onkin monien kehittämis-toimenpiteiden kohteena mm. erityisen vuodet 2007–2010 kattavan ohjelman kautta. Ta-voitteena on lisäksi kehittää maakunnan venäjäosaamista ja vahvistaa sähköisen talotek-niikan osaamiskeskittymää. Alueellisena kehittämistavoitteena on Loviisan aseman vah-vistaminen valtakunnallisena energiantuotannon ja logistiikan keskuksena. Lisäksi Por-voota pyritään vahvistamaan maakunnallisena palvelu-, elinkeino- ja kulttuurikeskukse-na. Venäjän talouskasvun odotetaan hyödyttävän Itä-Uudenmaan osalta erityisesti raken-nusteollisuutta sekä ympäristö- ja viestintäteknologiayrityksiä.

Kanta-HämeVuonna 2004 maakunnan työssäkäyvistä 64,4 % työskenteli palvelusektorilla, 29,3 % ja-lostussektorilla ja 4,6 % maa- ja metsätaloudessa. Maakunnan kolme suurinta toimialaakoko maan tasoon suhteutettuna olivat vuonna 2005 järjestyksessä ei-metallisten mine-raalituotteiden valmistus; tekstiili- ja nahkatuotteiden valmistus; ja elintarvikkeiden val-mistus. Maakunnan tuotantorakenne on hyvin tasainen, eikä selkeää yksittäistä suurintatoimialaryhmää ole löydettävissä. Suurimmat olivat järjestyksessä hoiva ja muut palvelut(12,3 %), koti ja asuminen (12,1 %), kauppa (10,9 %) sekä rakennus ja kiinteistöt (10,8%).

Maakuntaohjelmassa vuosille 2007 – 2010 strategisesti tärkeiksi toimialoiksi on määri-telty metalli- ja elektroniikkateollisuus, elintarvikeketjut, rakennusteollisuus, matkailu-palvelut, ympäristöliiketoiminta, kulttuuriteollisuus ja luovien alojen yritystoiminta sekäpalveluliiketoiminta. Lisäksi maatalouden ja bioenergian tuotannon lähtökohdat ovatHämeessä hyvät. Mahdollisuuksia ovat asumiseen, virkistykseen ja matkailuun panosta-minen. Häme on perinteisesti ollut enemmän riippuvainen kotimarkkinoiden kehityksestäkuin ulkomaan kaupasta. Maaseudun elinvoimaisuuden turvaamiseksi tärkeätä on elin-tarviketalouden raaka-ainetuotannon kilpailukyvyn turvaaminen. Lisääntyvä tarve bio-energian käyttöönotolle luo edellytyksiä uusille toiminnoille ja työpaikoille maakunnas-sa, erityisesti maaseudulla.

KymenlaaksoVuonna 2004 maakunnan työssäkäyvistä 66 % työskenteli palvelusektorilla, 28 % jalos-tussektorilla ja 4,2 % maa- ja metsätaloudessa. Maakunnan selkeästi suurin toimiala kokomaan tasoon suhteutettuna oli vuonna 2005 massan ja paperin valmistus. Maakunnantuotantorakenteen kolme suurinta toimialaryhmää ovat rakennus ja kiinteistöt (15 %),metsä (13,6 %) sekä liikenne (12,3 %).

Kymenlaakson avaintoimialoja ovat maakuntaohjelman mukaan metsäteollisuuden ja lo-gistiikan lisäksi metalli- ja konepajateollisuus, sekä mekaaninen puu metsäklusterin osa-na, suunnitteluvienti, ICT, energia- ja ympäristöteknologia, kemian teollisuus, rakenta-

121

minen sekä matkailu- ja kulttuuriteollisuus. Teollisuuden ja liikenteen työpaikkojenosuus on tuntuvasti suurempi kuin koko maan tasolla, alueella on vahvoja suuryrityksiäja puunjalostusteollisuuden osaaminen on korkealla tasolla. Yrittäjien osuus työvoimastaon Kymenlaaksossa kuitenkin kaikista maakunnista alhaisin. Kymenlaaksolainen yritys-toiminta kohdistuu yhä enemmän Pietarin talousalueen markkinoille mm. rakennusalalla,josta on muodostumassa merkittävä kasvutekijä maakunnassa. Muutenkin Venäjä ja Itä-meren alue ovat Kymenlaakson tulevaisuuden mahdollisuus. Matkailusta on mahdollistakehittää kasvava elinkeino. Muita mahdollisuuksia omaavia uusia toimialoja ovat esim.rautatieosaaminen ja kielitoimiala.

Päijät-HämeVuonna 2004 maakunnan työssäkäyvistä 61,6 % työskenteli palvelusektorilla, 32,9 % ja-lostussektorilla ja 3,7 % maa- ja metsätaloudessa. Maakunnan viisi suurinta toimialaakoko maan tasoon suhteutettuna olivat vuonna 2005 järjestyksessä muu valmistus ja kier-rätys; puutavaran ja puutuotteiden valmistus; tekstiili- ja nahkatuotteiden valmistus; kok-sin, öljy-, kemia-, kumi- ja muovituotteiden valmistus; sekä koneiden ja laitteiden val-mistus. Maakunnan tuotantorakenteen neljä suurinta alaa ovat koti ja asuminen (14,3 %),hoiva ja muut palvelut (11,7 %), rakennus ja kiinteistöala (11 %) sekä kauppa (10,1 %).

Alueellisen elinkeinostrategian mukaan teollisuuden avainklusterit, joiden kilpailuky-kyyn tulee kiinnittää tulevaisuudessa erityistä huomiota, ovat ympäristö, vilja, puutuoteja muovi. Tulevaisuuden kasvualoiksi on tunnistettu logistiikka, matkailu, muotoilu jahyvinvointi.

UusimaaVuonna 2004 maakunnan työssäkäyvistä 79,9 % työskenteli palvelusektorilla, 18,4 % ja-lostussektorilla ja 0,5 % maa- ja metsätaloudessa. Maakunnan kolme suurinta toimialaakoko maan tasoon suhteutettuna olivat vuonna 2005 järjestyksessä rahoitus- ja vakuutus-toiminta; kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus- ja liike-elämän palvelut; sekä asuntojen omis-tus ja vuokraus. Maakunnan tuotantorakenteen neljä suurinta toimialaryhmää ovat tieto-klusteri (17,2 %), kauppa (16,6 %), rakennus ja kiinteistöt (10,8 %) sekä rahoitus- ja yri-tyspalvelut (10,5 %).

Uudenmaan avainklusterit ovat maakuntasuunnitelman mukaan ICT, metalli- ja elektro-niikkateollisuus, sisältötuotanto- ja kulttuuriteollinen toiminta, lääketiede- ja bioteknolo-gia, ympäristösektori, rahoitus- ja kiinteistöala sekä palveluliiketoiminta (mm. KIBS jakauppa), liikenne/logistiikka ja rakennusala. Muita alueen kannalta merkittäviä klusterei-ta ovat muovi- ja elintarvikealat. Uudellamaalla toimii kolmannes koko Suomen yritys-toiminnasta ja 40 % liikevaihdosta syntyy maakunnan alueella. Korkeaan teknologiaan jaosaamiseen perustuvilla yrityksillä on suuri merkitys Uudenmaan elinkeinoelämässä.Tietointensiivisten palvelutyöpaikkojen sekä hyvinvointiin ja vapaa-ajanviettoon liittyvi-en palveluiden kysynnän odotetaan lisääntyvän lähivuosina. Maakunnan keskeiset tule-vaisuuden haasteet ovat riittävän ja osaavan työvoiman saannin turvaaminen ja asumis-kysymyksen ratkaiseminen.

Varsinais-SuomiVuonna 2004 maakunnan työssäkäyvistä 65,5 % työskenteli palvelusektorilla, 28,9 % ja-lostussektorilla ja 4 % maa- ja metsätaloudessa. Maakunnan kaksi selvästi suurinta toi-mialaa koko maan tasoon suhteutettuna olivat vuonna 2005 kulkuneuvojen valmistus jakalatalous. Näitä kahta seuraavat järjestyksessä ei-metallisten mineraalituotteiden valmis-tus; koksin, öljyn-, kemian-, kumi- ja muovituotteiden valmistus; sekä sähköteknistentuotteiden valmistus. Maakunnan tuotantorakenteen kolme suurinta toimialaryhmää ovat

122

tietoklusteri (15,1 %), rakennus- ja kiinteistöt (11,7 %) sekä hoiva ja muut palvelut (10,7%).

Teollisuuden osuus on ollut hitaassa laskussa 1990-luvun alusta lähtien. Yhä useampipalvelualan työpaikka puolestaan syntyy terveydenhuoltoon ja liike-elämää tukeviin pal-veluihin, perinteisen vähittäiskaupan menettäessä vastaavasti osuuttaan. Tulevaisuudessaelinkeinoelämän tukirangaksi visioidaan maakuntasuunnitelmassa tieto- ja viestintätek-niikkaan ja biotieteisiin nojaavat alat, monipuolinen maaseutuyrittäjyys sekä kehittyneetpalvelut. Omat strategiansa on laadittu bio-, ICT- ja elintarviketeollisuuden kehittämisek-si. Saaristoa on tarkoitus hyödyntää matkailuvalttina kehittämällä matkailukaudesta ym-pärivuotinen.

Länsi-Suomi

Etelä-PohjanmaaVuonna 2004 maakunnan työssäkäyvistä 59,1 % työskenteli palvelusektorilla, 27,7 % ja-lostussektorilla ja 10,60 % maa- ja metsätaloudessa. Maakunnan kolme suurinta toimi-alaa koko maan tasoon suhteutettuna olivat vuonna 2005 järjestyksessä maa- ja riistata-lous; mineraalien kaivu; sekä muu valmistus ja kierrätys. Maakunnan tuotantorakenteenkolme suurinta toimialaryhmää olivat hoivaja muut palvelut (13,8 %), koti ja asuminen(12,9 %), sekä elintarvikeklusteri (10,6 %).

Maakuntasuunnitelmassa alueen avainklustereiksi määritellään elintarvike-, metalli- japuuklusterit. Lisäksi alueella on vahva rakennusklusteri. Elinkeinorakenteeltaan Etelä-Pohjanmaa oli vuonna 2004 kaikista maakunnista kaikkein maatalousvaltaisin. Vienninosalta maakunnan teollisuuden vientiaste oli samana vuonna maakunnista kaikkein alhai-sin eli 24,5 %, mikä on noin puolet koko maan tasosta. Yrittäjyys on sen sijaan alueellakorkeaa verrattuna muuhun maahan, minkä kääntöpuolena on kuitenkin yritysten pienikoko.

Keski-SuomiVuonna 2004 maakunnan työssäkäyvistä 65,2 % työskenteli palvelusektorilla, 27,4 % ja-lostussektorilla ja 4,9 % maa- ja metsätaloudessa. Maakunnan viisi suurinta toimialaakoko maan tasoon suhteutettuna olivat vuonna 2005 järjestyksessä puutavaran- ja puu-tuotteiden valmistus; metsätalous; massan ja paperin valmistus; kalatalous; sekä konei-den ja laitteiden valmistus. Maakunnan tuotantorakenteen suurin toimialaryhmä on met-säklusteri (13,3 %), hoiva ja muiden palveluiden (11,8 %), kaupan (10,7 %), rakennuksenja kiinteistöjen (10,6 %), sekä kodin ja asumisen (10,1 %) tullessa seuraavina.

Teollisuus on maakunnassa edelleen merkittävä päätoimiala. Sen osuus työpaikoista onreilu viidennes ja arvonlisäyksestä yli 30 %. Suurimmat työllistäjät ovat kone- ja laitete-ollisuus, paperi- ja massateollisuus, puuteollisuus ja graafinen teollisuus. Eniten uusiatyöpaikkoja syntyy kuitenkin liike-elämää palvelevaan toimintaan sekä kaupan ja julki-sen sektorin palveluihin. Pääosa lähivuosien kehittämistoimenpiteistä kohdistuu elinkei-nojen ja teollisuuden kehittämisalueeseen, jonka painopisteitä ovat uudistuvat koneet jalaitteet, bioyhteiskunnasta voimavaraksi ja asiakkaiden tulevaisuuden palvelutarpeet.Työttömyys on vakava ongelma maakunnassa vuosikeskiarvon ollessa 2005 Suomen nel-jänneksi korkein. Maakunnan kehitys on vahvasti polarisoitunutta, sillä valtaosa väestön,työvoiman ja työllisyyden kasvusta tulee Jyväskylän seutukunnan osalle.

123

PirkanmaaVuonna 2004 maakunnan työssäkäyvistä 64,1 % työskenteli palvelusektorilla, 31,3 % ja-lostussektorilla ja 2,8 % maa- ja metsätaloudessa. Maakunnan kolme suurinta toimialaakoko maan tasoon suhteutettuna olivat vuonna 2005 järjestyksessä tekstiili- ja nahkatuot-teiden valmistus; koksin, öljy-, kemian-, kumi- ja muovituotteiden valmistus; sekä ko-neiden ja laitteiden valmistus. Maakunnan tuotantorakenteen suurin toimialaryhmä olitietoklusteri (13,9 %), kaupan (11,2 %), kodin ja asumisen (10,4 %), rakennuksen ja kiin-teistöjen (10,3 %), sekä hoiva ja muiden palveluiden (10,2 %) tullessa seuraavina.

Maakuntaohjelman mukaan Pirkanmaan vahvoja perustoiminta-aloja ovat metalliteolli-suus, kemiallinen metsäteollisuus, elintarviketeollisuus sekä mekaaninen metsäteollisuus.Kasvaviin toimialoihin kuuluvat automaatio, elektroniikka, informaatio- ja kommunikaa-tiotoimialat, tietointensiiviset liike-elämän palvelut ja terveysteknologia. Viime vuosinauusia yrityksiä on syntynyt erityisesti liike-elämää palvelevassa toiminnassa, rakentami-sessa sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa.

PohjanmaaVuonna 2004 maakunnan työssäkäyvistä 60,1 % työskenteli palvelusektorilla, 30,8 % ja-lostussektorilla ja 7,4 % maa- ja metsätaloudessa. Maakunnan neljä suurinta toimialaakoko maan tasoon suhteutettuna olivat vuonna 2005 järjestyksessä kulkuneuvojen val-mistus; maa- ja riistatalous; sähköteknisten tuotteiden valmistus; sekä koneiden ja laittei-den valmistus. Maakunnan tuotantorakenteen suurin toimialaryhmä oli metalliklusteri(13,4 %), hoiva ja muiden palveluiden (10,7 %) sekä tietoklusterin (10 %) tullessa seu-raavina.

Maakuntaohjelman mukaan Pohjanmaan erikoistumisaloja ovat massa- ja paperiteolli-suus, koneiden, laitteiden sekä metallituotteiden valmistus, julkiset palvelut, maa- ja met-sätalous sekä kuljetus. Kehittyvinä aloina nousevat esiin energia-, media-, vene- ja muo-viala, sekä saaristoon ja merenkurkkuun perustuva matkailu. Pohjanmaan tuotannostasuurin osa menee vientiin, esimerkiksi vuonna 2003 n. 63 %. Pohjanmaan heikkouksiaovat mm. paikallisesti vahva riippuvuus muutamista teollisista suuryrityksistä sekä palve-lusektorin kehittymättömyys.

SatakuntaVuonna 2004 maakunnan työssäkäyvistä 60,7 % työskenteli palvelusektorilla, 32,3 % ja-lostussektorilla ja 5 % maa- ja metsätaloudessa. Maakunnan kolme suurinta toimialaakoko maan tasoon suhteutettuna olivat vuonna 2005 järjestyksessä kulkuneuvojen val-mistus; sähkö-, kaasu ja vesihuolto; sekä perusmetallien ja metallituotteiden valmistus.Maakunnan tuotantorakenteen suurin toimialaryhmä oli metalliklusteri (13,4 %), hoiva jamuiden palveluiden (10,8 %) sekä kodin ja asumisen (10,7 %) tullessa seuraavina

Maakuntaohjelman mukaan keskeisiä elinkeinoklustereita ovat meriklusteri sekä ruoka-maakunta ja elintarvikeklusteri. Maakunnan suurimpia työllistäjiä ovat järjestyksessä yh-teiskunnalliset palvelut, teollisuus, kauppa-, majoitus ja ravitsemustoiminta sekä rahoi-tus- ja liike-elämän palvelut. Välillä 1995–2005 työpaikat ovat vähentyneet selvästi eni-ten alkutuotannossa, noudattaen tarkasti koko maan trendiä, ja myös teollisuudessa onhavaittavissa samalla aikavälillä lievä laskeva trendi. Muiden elinkeinoalueiden osaltakehitys on ollut varovaisen nousujohteista.

Itä-Suomi

Etelä-Savo

124

Vuonna 2004 maakunnan työssäkäyvistä 64,6 % työskenteli palvelusektorilla, 23 % ja-lostussektorilla ja 9,5 % maa- ja metsätaloudessa. Maakunnan neljä suurinta toimialaakoko maan tasoon suhteutettuna olivat vuonna 2005 järjestyksessä puutavaran ja puutuot-teiden valmistus; metsätalous; kotitalouspalvelut; sekä maa- ja riistatalous. Maakunnantuotantorakenteen suurimmat toimialaryhmät olivat hoiva ja muut palvelut (14,5 %),metsäklusteri (13,3 %) sekä koti- ja asuminen (11,6 %).

Maakuntaohjelman mukaan Etelä-Savon avainklustereita ovat metsät ja puu, metalli,matkailu, elintarviketalous, informaatio- ja kommunikaatioteknologia sekä kulttuuri jahyvinvointi. Maakunnan kehitys on yleisesti ottaen ollut viime vuosina heikkoa väestönja työllisyyden suhteen. Aluerakenteessa huomattavaa on harvasti mutta tasaisesti kokoalueelle jakautunut väestö. Olennaisimmat kaupunkiseudut ovat Mikkeli, Pieksämäki-Varkaus ja Savonlinna.

KainuuVuonna 2004 maakunnan työssäkäyvistä 68,2 % työskenteli palvelusektorilla, 20,2 % ja-lostussektorilla ja 8,1 % maa- ja metsätaloudessa. Maakunnan selkeästi suurin toimialakoko maan tasoon suhteutettuna oli vuonna 2005 metsätalous. Maakunnan tuotantoraken-teen suurimmat toimialaryhmät olivat hoivaja muut palvelut (14,4 %), metsäklusteri(13,1 %), koti ja asuminen (11,8 %), sekä rakennus ja kiinteistöt (11,5 %).

Maakuntaohjelman mukaan Kainuun avainklustereita ovat ICT, elektroniikka ja metalli,elämystuotanto, metsä ja puu, elintarviketalous sekä hyvinvointi. Kehittämisen vetureiksisuunnitellaan palveluita ja Talvivaaran kaivosta. Kainuun työttömyysaste on maan kor-keimpia, työllisyysaste alhaisimpia ja BKT koko maan alhaisin. Maakunnan suurimpiakasvualoja ovat viime vuosina olleet palvelut ja rakentaminen. Teollisuuden työpaikatovat puolestaan jatkaneet laskevalla uralla.

Pohjois-KarjalaVuonna 2004 maakunnan työssäkäyvistä 63,3 % työskenteli palvelusektorilla, 25,8 % ja-lostussektorilla ja 7,8 % maa- ja metsätaloudessa. Maakunnan selkeästi suurin toimialakoko maan tasoon suhteutettuna oli vuonna 2005 metsätalous. Muita erikoistumisalojakoko maahan suhteutettuna olivat mineraalien kaivu; ei-metallisten mineraalituotteidenvalmistus; kotitalouspalvelut; puutavaran ja puutuotteiden valmistus; sekä maa- ja riista-talous. Maakunnan tuotantorakenteen suurimmat toimialaryhmät olivat hoivaja muutpalvelut (12,7 %), koti ja asuminen (11 %), rakennus ja kiinteistöt (10,4 %), sekä metsä-klusteri (10,2 %).

Maakuntasuunnitelman mukaan Pohjois-Karjalan avainklustereita ovat metsä- ja puu-,muovi- ja metalli, kivi- ja mineraali- sekä elintarvikeklusterit. Tulevaisuuden mahdolli-suuksina nähdään erityisesti ICT, kulttuuri- ja hyvinvointituotanto sekä matkailu. Maa-kunnan uudet työpaikat ovat syntyneet pääosin klusteritoimialoille, erityisesti muovi- jametalliteollisuuteen. Työttömien määrä on laskenut tasaisesti mutta osuus on edelleenmaakunnista kolmanneksi korkein. Joensuun asema maakunnan keskuksena ja kehityk-sen veturina on selvä ja tunnustettu, kaupunkiseudun ollessa sekä muovi- ja metalli- ettäpuu- ja metsäteollisuuden ja osaamisen keskus. Muista maakunnan osista Keski-Karjalanvahvuuksia ovat mm. mekaaninen puunjalostus, metalliteollisuus, maaseutuelinkeinot jarajaosaaminen. Täällä mahdollisuuksia nähdään jatkossa erityisesti logistiikka ja ympä-ristöalalla. Bioenergian käytössä Pohjois-Karjala on toiminut valtakunnallisena suunnan-näyttäjänä: lämmön ja sähkön tuotannosta jo ¾ katetaan uusiutuvilla energianlähteillä.

125

Pohjois-SavoVuonna 2004 maakunnan työssäkäyvistä 66,3 % työskenteli palvelusektorilla, 23,2 % ja-lostussektorilla ja 7,7 % maa- ja metsätaloudessa. Maakunnan kuusi suurinta toimialaakoko maan tasoon suhteutettuna olivat vuonna 2005 järjestyksessä kotitalouspalvelut;metsätalous; maa- ja riistatalous; tekstiili- ja nahkatuotteiden valmistus; puutavaran japuutuotteiden valmistus; sekä mineraalien kaivu. Maakunnan tuotantorakenteen suurim-mat toimialaryhmät olivat hoivaja muut palvelut (14,3 %), koti ja asuminen (11,5 %),sekä rakennus ja kiinteistöt (11,2 %).

Maakuntasuunnitelman mukaan maatalous, erityisesti karjatalous ja siihen kytkeytyvä ja-lostustoiminta, sekä metsä- ja metalliteollisuus ovat maakunnan vahvuuksia. Maakunnantyöttömyysaste on alentunut kaikissa seutukunnissa, mutta on edelleen selvästi kokomaan tason yläpuolella. Suurimmat kasvuodotukset kohdistuvat työpaikkojen näkökul-masta sosiaali- ja terveydenhuoltoon, liike-elämän palveluihin, matkailualaan sekä metal-liteollisuuteen ja mekaaniseen puunjalostukseen. Pohjois-Savon kehittämisessä Kuopionseudulla on maakunnan veturina erityisasema.

Pohjois-Suomi

Keski-PohjanmaaVuonna 2004 maakunnan työssäkäyvistä 62,2 % työskenteli palvelusektorilla, 24,5 % ja-lostussektorilla ja 10,6 % maa- ja metsätaloudessa. Maakunnan kolme suurinta toimialaakoko maan tasoon suhteutettuna olivat vuonna 2005 järjestyksessä maa- ja riistatalous;tekstiili- ja nahkatuotteiden valmistus; sekä perusmetallien ja metallituotteiden valmistus.Maakunnan tuotantorakenteen suurimmat toimialaryhmät olivat metalliklusteri (13,5 %),hoiva ja muut palvelut (12 %), koti ja asuminen (11,3 %), sekä kauppa (10,1 %).

Maakuntasuunnitelman mukaan Keski-Pohjanmaan vahvoja toimialoja ovat peruselin-keinot, metalli- ja konepajateollisuus, puuala, kemianala, veneteollisuus, ICT sekä palve-luala. Kokkolassa sijaitseva kemian suurteollisuus on vahva veturi, jonka elinvoimaisuuson maakunnan kehitykselle ensiarvoisen tärkeää. Keski-Pohjanmaan työpaikkakehitys onollut viime vuosina erittäin myönteistä. Tulevaisuudessa yritysten määrän arvioidaan li-sääntyvän eniten liike-elämää palvelevissa toiminnoissa, kuten kiinteistöpalveluissa jatietojenkäsittelypalveluissa, ohjelmisto-, tutkimus- ja tuotekehityspalveluissa.

LappiVuonna 2004 maakunnan työssäkäyvistä 70,9 % työskenteli palvelusektorilla, 21 % ja-lostussektorilla ja 5,7 % maa- ja metsätaloudessa. Maakunnan kolme suurinta toimialaakoko maan tasoon suhteutettuna olivat vuonna 2005 järjestyksessä metsätalous; mineraa-lien kaivu; ja kalatalous. Maakunnan tuotantorakenteen suurimmat toimialaryhmät olivathoiva ja muut palvelut (12,2 %), metsäklusteri (11,9 %), kauppa (11,4 %), rakennus jakiinteistöt (10,6 %), sekä koti ja asuminen (10 %).

Lapin selkeänä vahvuutena ovat luontoon ja ympäristöön perustuvat elinkeinot kutenmatkailu ja luonnonvarojen jalostus. Erityisesti matkailu työvoimavaltaisena alana onaluetaloudelliselta merkitykseltään erittäin suuri. Vuonna 2004 majoitus- ja ravitsemisalatyöllisti Lapissa 7,9 prosenttia kokonaistyövoimasta, kun koko maassa vastaava luku oli4,2 prosenttia. Työttömyysaste on alentunut 2000-luvulla kaikissa Lapin seutukunnissa.Itä-Lapin työttömyys (20 %) on kuitenkin yksi korkeimpia koko maassa, ja koko maa-kunnankin työttömyysaste oli 2005 edelleen yli 16 %. Lapin maakunnan matkailustrate-gian mukaan Lapin matkailun kehittäminen matkailukeskusjohtoisesti on ollut tulokselli-nen valinta, ja vahvimmat keskukset ovat jo kehittymässä ilman merkittävää julkista tu-

126

kea. Uudessa strategiassa keskitytäänkin tukemaan pienempiä keskuksia ja näin tasapai-nottamaan tilannetta maakunnan sisällä. Lapissa on seitsemän keskusta, johon matkailuon pääasiassa keskittynyt: Tunturikeskukset, Rovaniemen kaupunki ja Meri-Lappi.

Pohjois-PohjanmaaVuonna 2004 maakunnan työssäkäyvistä 64,3 % työskenteli palvelusektorilla, 27,6 % ja-lostussektorilla ja 5,7 % maa- ja metsätaloudessa. Maakunnan kolme suurinta toimialaakoko maan tasoon suhteutettuna olivat vuonna 2005 järjestyksessä mineraalien kaivu;sähköteknisten tuotteiden valmistus; sekä perusmetallien ja metallituotteiden valmistus.Maakunnan tuotantorakenteen suurin toimialaryhmä on tietoklusteri, jonka 19,9 %:nosuus on suurin koko maassa. Muita yli kymmenen prosentin osuuteen yltäviä ovat hoivaja muut palvelut (11,3 %) sekä rakennus ja kiinteistöt (10,8 %).

Maakuntasuunnitelman mukaan eniten arvonlisäykseen on viime vuosina vaikuttanut lii-ke-elämän palveluiden sekä sähköteknisen teollisuuden kasvu. Ns. tietoklusterin osuusmaakunnan kasvusta on ollut liki 3/5. Suuri merkitys on myös rannikon metsä- ja metalli-teollisuudella. Palvelualoista merkittävimpiä ovat kauppa-, hoivaja koulutuspalvelut se-kä rakentaminen. Maakunnan alueellinen kehitys on ollut maamme kärkeä, väestö jaaluetalous kasvavat ja työpaikat ovat lisääntyneet. Kääntöpuolen on vahva polarisoitunei-suus: Oulun seutukunta on kilpailukykyindeksin perusteella maamme kolmanneksi paras,mutta Oulunkaaren seutukunta puolestaan kolmanneksi heikoin.

127

Liite 1. Maakuntien alueella työssäkäyvien jakautuminen sektoreittain, ja maakuntien erikoistuminen elinkeinoklustereittain koko maahan suh-teutettuna.Taulukossa vihreällä pohjalla olevat numerot kertovat mihin klustereihin maakunta on ensisijaisesti erikoistunut muun maan tasoon suhteutettuna.Absoluuttisesti mitattuna erikoistuminen on kuvattuna kunkin maakunnan osalta liitteen 2 kuviossa Maakuntien tuotantorakenne klustereittain2005 (%).

Lähteet: Tilastokeskus, ja työ- ja elinkeinoministeriö

Liite 2. Maakuntien tuotantorakenteet klustereittain 2005 (%).

Lähde: Kuntaliiton rakennemuutoskatsaus

Documents

ALUEHALLINNON UUDISTAMISHANKE - …...2 Aluehallinnon uudistamishankkeen ohjausryhmälle Aluehallinnon uudistamishankkeen ohjausryhmä asetti 22.5.2008 uuden aluehallinnon organisaatio-,