Embed Size (px)
Citation preview
1Kuusaposti 2/2015
K U U S A KO S K E N A S I A K A S L E H T I 1 /2 01 6
Alumiini raaka-aineiden kuningas
Turvallisempi
akkukuljetus
on kartallaeService
2 Kuusaposti 2/2015
JULKAISIJA ...................................Kuusakoski Oy
PÄÄTOIMITTAJA ..........................Marja-Leena Ahtiainen
TOIMITUKSEN OSOITE ............Kuusakoski Oy, Asiakaslehti,
PL 25, 02131 Espoo
TOIMITUS .....................................Kuusakoski, Queens, Toteuttamo Verbaali
ULKOASU JA TAITTO ................Mainostoimisto Queens Oy
KANSIKUVA .................................Kuusakoski Oy
PAINO ............................................Markprint Oy
Logistiikka .................................................................. 4
eService ...................................................................... 5
Hanskapäivät ........................................................... 6
Kiertotalous .............................................................. 8
Junkers ......................................................................... 14
Rajalampi ................................................................... 15
Päivä kuusakoskelaisen matkassa ............. 16
Akkukierrätys ........................................................... 18
KuusaWall ................................................................... 19
Green office .............................................................. 19
1/2016
Tiesitkö, että saatat sekoittaa kahviasi lusikalla, joka oli edellisessä elämässään lantatalikko? Alumiini on kiertotalouden kruunamaton kuningas, jota voi hyödyntää yhä uudelleen ja uudelleen.
8
eService sai uusia ominaisuuksia5
Miksi Kuusakoski murskaa lyijyakut?18
Päivä Ykän matkassa16Karttatyökalu helpottaa noutoja
3Kuusaposti 2/2015
Komissio hyväksyi 2. joulukuuta 2015 kunnianhimoisen kiertota-louspaketin, jonka tavoitteena on edistää Euroopan siirtymistä kiertotalouteen. Tämä tehostaa maailmanlaajuista kilpailuky-
kyä, edistää kestävää talouskasvua ja auttaa luomaan uusia työpaik-koja myös suomalaisessa yrityselämässä.
Kiertotaloudessa tuotteiden ja materiaalien arvo säilytetään mah-dollisimman pitkään. Jätteiden määrä minimoidaan ja materiaalit pidetään kierrossa, kun tuotteen käyttöikä on lopussa. Tehokkaalla tuotesuunnittelulla pyritään kehittämään entistä kestävämpiä ja hel-pommin purettavia tuotteita, joita voidaan korjata tai purkaa osiksi uudelleenkäytön mahdollistamiseksi. Tässä lehdessämme on oiva esimerkki siitä, miten alumiini kiertää aina uudelleen ja uudelleen – se, jos mikä on kierrätystä tehokkaimmillaan.
Lainsäädäntöä muutetaan siten, että se tukee kiertotalouden ja päämäärien saavuttamista. Toisaalta muutokset voivat helpottaa jät-
Kiertotalous tuo haasteita, mutta myös mahdollisuuksia
Marja-Leena Ahtiainenpäätoimittaja
teen käsittelyä ja myös kansainvälisiä siirtoja. Toisaalta ne lisäävät valvontaa esimerkiksi sähkö- ja elektroniikkaromun ja romuajoneuvo-jen viennissä EU:n ulkopuolelle.
Kuusakoski on ollut osa kiertotaloutta jo yli 100 vuotta. Pysyäksem-me edelleen ajassa mukana, lisäämme tiedotuskanaviimme sähköisen uutiskirjeen. Alla on osoite, jossa voit liittyä postituslistalle.
Kiertoa tulee myös Kuusapostin toimituksessa. 37 vuoden työurani Kuusakoskella päättyy ja syksyn alkaessa koittavat eläkepäivät.
Kiitokset kaikille lukijoillemme ja aurinkoista syksyä!
Kiertotaloudessa tuotteiden ja materiaalien arvo säilytetään mahdolli-simman pitkään.
ps. Haluatko jatkossakin lukea Kuusapostia? Tilaa uutiskirjeemme osoitteesta: www.kuusakoski.com/asiakaskirje
4 Kuusaposti 2/2015
Kuusakoski vastaa Suomen Rengaskierrätys Oy:n operaattorina rengaskuljetuksista ja kierrätyksestä koko Suomen alueella. Keräyspisteitä on kaikkiaan 2900, noutoja Nuorgamista asti ja rengasterminaaleja viisi, pohjoisin Torniossa. Terminaaleissa renkaat prosessoidaan hyötykäyttöä varten.
Hyvän suunnittelun ja uusien lavojen ansiosta kuljetusten kuutio-määriä on onnistuttu kasvattamaan ja kustannuksia pienentämään. Koska tuottajavastuuseen perustuvan renkaiden kierrätyksen ta-voitteena ei ole tuottaa voittoa, hyödyttävät alentuneet kierrä-tyskustannukset suoraan loppuasiakkaita – eli renkaiden ostajia. Viimeksi 1.1.2016 rengaskierrätysmaksuja alennettiin 10 %.
Hyvin suunnitellulla logistiikalla on iso vaikutus kierrätysliiketoiminnan kustannuksiin. Siksi optimaaliset kuljetusreitit ja nykyaikaiset vaatimukset täyttävä kalusto tuovat säästöä sekä asiakkaille, että ympäristölle.
Kuusakoski liikuttaa vuositasolla kak-si miljoonaa tonnia erilaisia materi-aaleja. Sillä, miten tehokkaasti tuo
määrä tonneja siirtyy paikasta toiseen, on melkoisesti merkitystä niin kustannuksille kuin ympäristölle. Uusin parannus tehok-kuuteen saatiin 20 % aiempaa tilavammilla vaihtolavoilla.
– Asiakkaiden keräilyastiat ovat ennallaan, mutta kuljetuksemme pystyy ottamaan kyy-tiin aiempaa enemmän materiaalia. Asiak-kaille hyöty näkyy harvempina käynteinä ja säästönä tyhjennyskustannuksissa, kertoo kuljetuspäällikkö Janne Törrönen.
Tehokas logistiikka
Tietokoneoptimointi avuksiLogistiikkaan on haettu lisätehoja myös Sim-Analyticsin tietokonepohjaisen optimoinnin avulla. Ensimmäiseksi analysoitiin rengaskul-jetuksia. Kuusakosken tavoitteena oli saada enemmän ennustettavuutta logistiikkaan ja sen suunnitteluun. Laskelmien perusteella selvisi, että pienillä reittimuutoksilla on mah-dollista tehdä merkittäviä kustannussäästöjä ja pienentää kuljetusten hiilidioksidipäästöjä.
– Analyyseissa kartoitettiin myös mahdol-lisia katvealueita terminaaliverkostossamme. Saadun tiedon perusteella päädyimme avaa-maan Lapualle ja Ouluun uudet siirtokuor-mausterminaalit rengaskuljetuksia varten, kertoo Törrönen.
Kustannussäästö alentaa renkaiden kierrätysmaksuja
Vähemmän kilometrejä, säästöä monella mittarillaReittiuudistusten myötä tyhjänä ajaminen on vähentynyt ja noutolenkit ovat suppeampia.
– Esimerkiksi rengasnoutoja ei enää tehdä erikseen, vaan ne kulkevat samalla kyydillä muiden materiaalien kanssa. Näin kuljettaja saa lastattua kullakin paikkakunnalla käydes-sään kuormansa täyteen, kiittelee Törrönen.
Kaikki Kuusakosken kuljetuksia hoitavat uudet ajoneuvot täyttävät tiukimman Euro 6 -päästöluokan vaatimukset. Kun noutoja tehdään harvemmin ja reitit on optimoitu, vä-henevät myös kaluston korjaustarve, tiestön rasitus ja liikennemelu.
Janne Törrönen
5Kuusaposti 2/2015
!AJANKOHTAISTA
eServicellä jo yli 2000 käyttäjääKuusakoski on määrätietoisesti kehittänyt nettipohjaista eService-palveluaan. Ajasta ja paikasta riippumaton palvelukanava on saanut runsaasti kiitosta ja käyttäjämäärä kasvaa koko ajan. Luvassa on myös uusia ominaisuuksia.
Tällä hetkellä yritysasiakkaille suunnatun eServicen kautta tu-lee Kuusakosken järjestelmään sähköisesti jo yli tuhat tilausta kuukaudessa. Kuusakoski on tarttunut kierrätysalan sähköisten
palveluiden kehittämiseen edelläkävijän ottein ja järjestelmän kaut-ta hallinnoidaankin jo koko tilaus-toimitus -prosessia aina raportoin-tiin asti. Kehitystyö on jatkuvaa ja asiakkaiden toiveita ja palautetta kuunnellaan tarkoin. Muun muassa käyttäjien hallintaa on kehitetty monitasoisemmaksi.
–eService soveltuu kaikenkokoisten yritysten kierrätysasioiden hoi-tamiseen ja seurantaan. Suurimman hyödyn järjestelmästä saavat esimerkiksi ne, joilla on hallittavanaan useita eri työmaita. Palvelun kautta saa helposti paikkakohtaiset tiedot, tilaushistorian ja raportit, kertoo palvelupäällikkö Ari Turunen.
Rengasnoudot sähköistyvät Vuoden alusta Kuusakoski on toiminut Suomen Rengaskierrätyksen ainoana operaattorina hoitaen rengasnoudot noin 2900 keräyspistees-tä. Kuusakoski tarjosi keräyspisteille uuden palvelukanavan aiempien rinnalle ja nyt jo liki tuhat yritystä tilaa rengasnoudot sähköisesti eSer-vicen kautta. Tilauksen tekeminen ei ole enää sidottu virka-aikaan tai viikonpäivään, kun palvelu on käytössä kellon ympäri.
Karttatyökalu helpottaa noutoja Uusimpia ominaisuuksia palvelussa on karttatyökalu. Noutotilauksen voi tehdä vaikka älypuhelimella maastossa, jolloin tilaaja merkitsee materiaalin noutopaikan suoraan karttatyökaluun. Kartan avulla kul-jettaja löytää helposti suoraan noutopaikalle.
– Lähitulevaisuudessa eServiceen on tulossa myös karttalogiikkaan pohjautuva raportointiominaisuus ja sähköinen siirtoasiakirja, kertoo Turunen.
Rekisteröi yrityksesi eServicen käyttäjäksi osoitteessa: eservice.kuusakoski.com
Jo liki 1000 yritystä tilaa rengasnoudot sähköisesti eServicen kautta.
6 Kuusaposti 2/2015
Hanskatheiluneet jo 12 vuotta
Keväällä 2004 Kuusakoski päätti tarjota kuluttajille uuden, helpon tavan päästä eroon kotinurkkiin kertyneestä tavarasta. Koska tavaralla ei välttämättä ole enää käyttöä sen alkuperäisessä tehtävässä, kierrätysprosessin kautta se voisi jatkaa elämäänsä uusioraaka-aineena ja toisena tuotteena.
Miten saisimme kuluttajat luopumaan varastoissa ja ullakoilla lojuvista tavaroistaan? Päätimme järjestää kotitalouksille kampanjan nimeltä Hanskat heilumaan - nurkat puhtaiksi.
Tarjosimme kuluttajille mahdollisuuden tuoda romut kiertoon normaa-lien aukioloaikojen ulkopuolella. Kuormat purettiin, peräkärryt harjattiin ja kierrätyksen päälle tarjosimme makkarat ja kahvit – ja tietenkin hanskat jokaiselle kävijälle. Lähes jokainen Kuusakosken toimipis-te innostui ajatuksesta. Tapahtuma oli samalla tyky-päivä toimiston väelle. Kaikilla oli kivaa.
Vuosien varrella ”Hanskapäivistä” on muodostunut jokakeväinen ta-pahtuma, jota kuluttajat monella paikkakunnalla osaavat jo odottaa. Tavarakirjo on melkoinen ja niihin kätkeytyy monta tarinaa.
Alkuvuosina tapahtumalle oli selkeä tarve, mutta sosiaalinen tilaus ei ole enää sama kuin 10 vuotta sitten. Olemme olleet viestinviejiä ja nyt kierrätys on tullut osaksi ihmisten arkea. Tietoisuus on lisääntynyt, ja kodeissa on opittu kierrättämään muutakin kuin sanomalehdet ja palautuspullot.
7Kuusaposti 2/2015
Haminassa keräykseen tuotiin vanha venäläinen haitari, joka vastavuoroisesti toimitettiin Patu Patasen museon kokoelmiin. Haitari löytyykin nyt vanhassa tullikamarissa olevan merimuseon seinältä! Toki asiakaspäällikkömme Nils Halsas testasi pelin ja totesi sen täysin toimintakuntoiseksi.
Porissa vuonna 2004 ensimmäistä kertaa järjestetyt Hanskapäivät aiheuttivat sellaisen kansanpaljouden, että paikalle tarvittiin poliisit ohjaamaan liikennettä. Tapahtuma pidettiin yhteistyökumppanimme Veikko Lehden pihalla ja kävijöitä päivän aikana oli yli 800.
Tänä keväänä Haminan Tervasaaressa hanskat heiluivat hienossa säässä. Päivän aikana kävijöitä oli lähes 400. Yksi mieleenpainuvim-mista kävijöistä oli museolaiva Hyökyn kapteeni Patu Patanen, joka toi kierrätykseen rikkinäisen henkilökuljettimen. Kapteeni Patanen kertoi, että sitä oli käytetty merimiesten kuljettamiseen takaisin lai-vaan, kun he olivat ympyräkaupungin yössä, ”Haminan huminoissa” saaneet päänsä pyörälle.
Monenmoista tavaraa ja kuormaa on tullut. Alkuvuosina päivä oli melkoinen mediatapahtuma. Kuvan herrasmies Matti pääsi tavaraa tuodessaan sekä paikallislehden että TV:n haastateltavaksi – ensimmäistä kertaa elämässään ja vielä samana päivänä!
Alkuvuosina Hanskapäivänä pukeuduttiin sinisiin haalareihin ja lippiksiin. Heinolan ensimmäisessä tapahtumassa vuonna 2004 poliisitkin kävivät tarkistamassa tilanteen, sillä joku oli tiedustellut poliisilta, että miksi Myllyojalla pyörii niin runsaasti poliiseja? Kieltämättä poliisin näköisiä...
Vas. Patu Patanen
8 Kuusaposti 2/2015
9Kuusaposti 2/2015
Cleantech-yritys Enston, Kuusakosken ja Alteamsin yhteistyön ansiosta alumiini kiertää tehokkaasti erilaisissa tuotantoketjuissa yhä uudelleen. Oikeissa käsissä lähes ikuinen alumiini voi saada uuden elämän lukemattomia kertoja.
TEKSTI: TERHI KANGAS
Kiertotalouden kuningasraaka-aineesta on moneksi
Kevyt ja kierrätettävä juomatölkki. Se varmastikin monelle suomalaiselle tulee ensimmäisenä mieleen alumii-
nista. Alumiinia on kuitenkin hämmästyttä-vän monessa paikassa. Valtamerialuksissa, lääkepakkauksissa, elektroniikassa, kasvi-huoneissa – ihan vain muutamia esimerk-kejä mainiten. Ja koska alumiini kiertää niin tehokkaasti, voi sen ”inkarnaatio” aamupuu-
rolusikkana olla vaikka jo sen kymmenes elä-mä. Et ehkä puuroa lusikoidessasi ole tullut ajatelleeksi, että lusikan alumiinin edellinen olomuoto on voinut olla vaikka sikalan lan-tatalikko.
Mielikuva lantatalikkolusikasta ei ehkä ole kaikkein miellyttävin, mutta se konkretisoi hyvin alumiinia raaka-aineena. Kierrätettä-västä alumiinista on moneksi, sillä se kestää,
10 Kuusaposti 2/2015
Kiertotalous on talouden uusi malli, jossa materiaalit ja arvo kiertävät ja tuotteille luodaan lisäarvoa palveluilla sekä älykkyydellä.
11Kuusaposti 2/2015
on muuntautumiskykyinen ja paloturvallinen. Alumiinilla on erinomainen lämmön- ja säh-könjohtokyky. Sitkeää ja vahvaa alumiinia on helppo käsitellä. Sitä voidaan valaa, valssata, porata, sorvata, hitsata ja leikata. Siksi se pal-velee erityisen hyvin monia teollisuuden aloja.
Alumiini on myös kiertotalouden raaka-ai-neena ylivertainen, sillä alumiinin uusiokäyttö vie vain vähän energiaa, mutta moneen ker-taankin sulatettuna sen ominaisuudet pysy-vät lähes samoina. Alumiinin kiertokulku on käytännössä loputon.
Ensto kiertotalouden ytimessäKansainvälinen tulevaisuudentutkimukselli-nen keskustelufoorumi Rooman Klubi julkaisi vuonna 1972 kirjan nimeltä Limits to Growth. Kirjan mukaan maailmantalous romahtaa sa-dan vuoden kuluessa, mikäli resurssien ehty-miseen ja saastumiseen liittyvien ongelmien ratkaisuun ei löydetä nopeasti konsensusta. Tuolloin ei vielä puhuttu sanaakaan kiertota-loudesta, mutta ilmiön tausta-ajatus oli näin
oivallettu: Ihmiskunta ei pysty käyttämään loputtomasti neitseellisiä luonnonvaroja, jo-ten tarvitaan aiempaa viisaampaa resurssien käyttöä.
Kiertotalous ei ole synonyymi kierrätykselle, sillä mukana on aina ajatus siitä, kuinka tuot-teisiin ja materiaaleihin sidottu arvo kiertäisi taloudessa mahdollisimman pitkään. Kierto-taloudessa tuotanto ja kulutus synnyttävät mahdollisimman vähän hukkaa ja jätettä.
Kiertotalouden nimeen vannoo myös suo-malainen perheyhtiö Ensto. Euroopassa ja Aasiassa toimiva kansainvälinen cleantech-yritys kehittää, valmistaa ja markkinoi sähkö-järjestelmiä ja -tarvikkeita sähkönjakeluun ja rakennusteknologian tarpeisiin, sekä kotelo-ratkaisuja vaativiin teollisuusympäristöihin.
Ensto tähtää määrätietoisesti maailman johtavaksi yritykseksi vihreän energiatehok-kuuden alalla eikä sille paikalle päästä ilman johdonmukaista ympäristöpolitiikkaa.
– Pyrimme siihen, että tuotteidemme aihe-uttamat ympäristövaikutukset ovat vähäisiä
Kuusakosken ja Alteamsin kautta käyttöön palannutta alumiinia on hyödynnetty myös ilmajohdon kannatinpäätteessä, joka Enston Pekka Tiaisella on kädessään.
niiden koko elinkaaren ajan. Merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät alallamme raaka-aineiden ja energian käyttöön sekä kaatopaikkajätteen määrään, joten keskityim-me ympäristötyössä erityisesti niihin, Enston hankintatoiminnon strategisista projekteista vastaava johtaja Pekka Tiainen kertoo.
Seitsemässä maassa tuotteitaan valmis-tavan Enston toiminnan volyymeistä kertoo jotakin se, että tuotannossa on tällä hetkellä noin 120 000 erillistä tuotenimikettä. Tiaisen arvion mukaan niistä ehkä noin viidennekses-sä käytetään raaka-aineena alumiinia aina-kin jossain määrin. Hän uskoo, että alumiinin käyttö tulee jatkossa vielä kasvamaan, sillä tiedossa on isoja projekteja, joiden tuotantoon raaka-aine sopii erinomaisesti.
– Alumiinin sähköiset ja mekaaniset omi-naisuudet sopivat moniin tarpeisiimme, mutta osa tuotteista vaatii primaarialumiinin käyttöä, joten aina emme voi valita uusioalumiinia. Vih-reät arvot huomioidaan raaka-ainevalinnoissa aina kun tuoteominaisuudet sen sallivat. Kun
12 Kuusaposti 2/2015
esimerkiksi lujuusarvoilta vaaditaan todella paljon, rauta on ykkönen.
Alumiini painaa vain kolmasosan teräksen painosta. Siksi sitä on alettu käyttää myös esi-merkiksi liikennevälineissä, kuten valtameri-laivoissa, lentokoneissa, autoissa ja junissa. Kun tuotteet kevenevät, vauhti kasvaa, mutta polttoainetta kuluu vähemmän. Ekologinen hyöty siis tässäkin.
Ensimmäinen etappi HeinolassaEnston Tallinnan tehtaan koneistuksesta syn-tyvä alumiinijäte otetaan tarkasti talteen pie-nintä alumiinilastua myöden. Yritys toimittaa Heinolaan Kuusakosken käsiteltäväksi alu-miinilastua, -profiilia sekä levyromua vuosit-tain yli 200 tonnia. Enston kierrätysalumiini voi Kuusakoskelta päätyä periaatteessa ke-nen tahansa asiakkaan uusioalumiinituotan-toon, mutta aivan yhtä hyvin sitä voi olla myös alumiiniharkoissa, jotka palaavat Alteamsin valamina komponentteina takaisin Enstolle.
– Alumiini on helppo erotella myös monime-talliromusta. Se sulaa alhaisessa lämpötilassa, jo alle 700 asteessa, mikä säästää energiaa uusiokäytössä. Alumiinin sulatuksesta ei va-paudu haitallisia kaasuja. Raaka-ainekierrossa alumiinin hävikki on vain kolme prosenttia,
kertoo Kuusakosken Heinolan tehtaan tuo-tantopäällikkö Toni Ahtiainen.
Alumiinin sulatus vie energiaa vain viisi prosenttia siitä, minkä alusta asti louhokselta rahdattu alumiini vaatisi. Niin sanottu primaa-rialumiini syntyy bauksiitista, jota louhitaan avolouhoksissa. Meitä lähin hyödynnettävä esiintymä on Unkarissa, joten kotimaista pri-maarialumiinia ei ole saatavilla. Sekundaari-alumiinia sen sijaan meillä on Kuusakosken
ansiosta omasta takaa. Suomen ainoan alu-miinitehtaan tuotannosta 80 prosenttia me-nee vientiin.
Alumiiniharkot valmistetaan Kuusakoskel-la käyttötarkoituksen mukaan määritellyillä resepteillä. Enston tarpeisiin käy hyvin nor-miston mukainen seos, mutta monille asiak-kaille valmistetaan täysin yksilöllisiä harkkoja yrityksen itse määrittelemällä reseptillä. Toni Ahtiaisen mukaan Kuusakosken alumiiniko-kin reseptikirjaan on kertynyt kaikkiaan yli 200 erilaista alumiiniseosreseptiä. Aktiivikäytössä niistä on tällä hetkellä joitakin kymmeniä.
Matka jatkuu valimolleAlumiiniromua tulee Heinolaan eri muodoissa vuosittain noin 30 000 tonnia. Niistä syntyy sulatuksessa noin 25 000 tonnia valmis-ta uusioalumiinia. Alumiinista arvioidaan palautuvan kierrätyksen kautta uudelleen käytettäväksi noin 74 prosenttia. Teollisuu-den alumiiniromut ja -jätteet toimitetaan tehokkaasti kierrätykseen, sillä alumiinilla on romunakin rahallista arvoa.
Kuusakosken valmistamat uusioalumiini-harkot lähtevät edelleen alumiinivalimolle, joka työstää harkoista asiakkaan tilaamia komponentteja. Yksi maailman johtavista alu-miinivalimoista on Kuusakoski Group -konser-niin kuuluva Alteams Group Oy. Alteams toimii Suomessa neljällä paikkakunnalla: Laihialla, Lopella, Ruovedellä ja Oulussa. Enston kom-ponentit valetaan Laihian tehtaalla.
Uusioalumiinista valmistettuja kom-ponentteja käytetään muun muassa Enston ilmanjohtokannattimissa, kaapelikengissä, maakaapelikytköksissä, momenttiruuveissa ja sähköauton lataustolppien kuvuissa. Ja kun niiden elinkaari jonain päivänä on päätökses-sään, lähtee alumiini taas uudelle kierrokselle.
Mihin se seuraavaksi päätyy, on täysi ar-voitus. Seuraava elämä voi löytyä lähes mistä tahansa.
Teollisuuden alumiinijäte päätyy tehokkaasti kierrä-tykseen, koska alumiinilla on romunakin rahallista arvoa.
Kierrätysalumiini sulatetaan Kuusakosken Heinolan tehtaalla, jossa se saa uuden olomuodon alumiiniharkkona. Uusioalumiiniharkot jatkavat matkaansa valimoihin sekä Suomeen että ulkomaille.
13Kuusaposti 2/2015
Tulossa syksyllä 2016: Kiertotalouden kansallinen toimintaohjelma
Ilmastonmuutoksen torjunta ja luonnonvarojen säästäminen on synnyttänyt yhden maailman nopeimmin kasvavista liiketoiminta-alueista. Sitran selvityksen mukaan kiertotalous on Suomelle 1,5–2,5
miljardin euron arvonlisäyksen kokoinen mahdollisuus. Pienestä koosta huolimatta meillä on hyvät lähtökohdat pärjätä kansainvälisessä kil-pailussa: korkea koulutus, vahva teknologiaosaaminen ja hyvä maine cleantech-toimijana ovat hyvä perusta menestykselle.
Mitä sitten pitäisi tehdä? Sitran mielestä tärkeitä ovat kunnianhimoi-nen visio sekä laaja yhteistyö, jossa ovat mukana yritykset, kunnat ja kaupungit, kotitaloudet sekä hallinto. Tarvitaan tietoa, toimintamalleja, hallinnollisten esteiden purkamista, liiketoimintaosaamista, käytännön kokeiluja ja pilotteja. Tarvitaan verkostoja, mutta myös vastuunkantoa, innovatiivista ajattelua, yhteistyötä ja innostusta.
Sitra edistää kiertotaloutta Suomessa työstämällä tiekarttaa yhteis-työssä muiden toimijoiden kanssa. Mukana ovat myös ympäristöminis-teriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Lisäksi Sitra suunnittelee yrityksille kiertotalouteen sopivia liiketoimin-tamalleja sekä kokeilee kiertotalouteen kannustavampia toimintamal-leja hallinnossa.
Ehdotus kiertotalouden kansallisesta toimintaohjelmasta julkaistaan syyskuussa.
LÄHDE: WWW.SITRA.FI
Tiesitkö tämän alumiinista?• Alumiinia on luonnostaan joka paikassa: maassa, vedessä, kasveissa ja eläimissä. Maan rapautumisen vuoksi alumiinimineraaleja syntyy koko ajan enemmän kuin niitä käytetään.• Alumiini on hapen ja piin jälkeen kolmanneksi yleisin alkuaine maankuoressa. Esim. kottikärryllisessä (100 kiloa) tonttimaata on noin seitsemän kiloa alumiinia.• Osa arvokivistä, kuten rubiini ja safiiri, on itse asiassa vain värjäytynyttä alumiinioksidia. • Nykyään alumiinipannut ja -kattilat pinnoitetaan teflonilla. Vanhan ajan alumiinikattilassa ei suositella keitettäväksi happamia marjoja.• Myös elintarvike- ja lääketeollisuus hyödyntää paljon alumiinia. Hiuskarvaakin ohuempi alumiinifolio säilöö vitamiinit, mutta pitää bakteerit loitolla.• Amerikkalainen Charles Hall ja ranskalainen Paul Héroult kehittelivät toisistaan tietämättä vuonna 1886 alumiinin teollista valmistusta elektrolyyttisellä rikastusmenetelmällä. Sama menetelmä on edelleen käytössä alumiinin alkutuotannossa.
LÄHDE: TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY:N JULKAISU ALKUAINE NRO 13
14 Kuusaposti 2/2015
Suomen ilmavoimien pommituslentolaivue 44 lähti 1.7.1944 koh-ti Tali-Ihantalaa, tehtävänään ilmatuen antaminen Suomen joukoille. Laivueeseen kuului myös Junkers-kone, joka oli 12,5
tonnin lentopainollaan ilmavoimien raskain pommikonetyyppi. Matkalla JK-254 menetti ohjattavuutensa ja putosi lopulta Liperin Rauvanlah-teen, jonne se jäi 64 vuodeksi.
Uusi tehtäväVuonna 2008 kone nostettiin ylös ja osia siitä museoitiin. Muutamaa vuotta myöhemmin jyväskyläläinen ilmavoimien kapteeni evp. Kari Korhonen sai idean: tuhoutuneen koneen alumiiniosat voitaisiin hyö-dyntää veteraanien hyväksi myytävissä muistoesineissä. Valtio lahjoit-tikin koneen Veteraanivastuu ry:lle, joka on neljän veteraanijärjestön yhteinen varainkeruuorganisaatio.
Palanen historiaaKuusakoski lähti mukaan talkoisiin ja lupautui käsittelemään alumiinin palveluksena veteraaneille. Kone saapui Heinolaan keväällä 2011. Hei-nolan tehtaalla koneesta saatiin eroteltua 365 kiloa alumiinia. Saadusta alumiinista valmistettiin muun muassa Juha Kytömaan suunnittelema Junkers JU 88 -merkki, jonka tuotto käytetään itsenäisyyttämme puo-lustaneiden sotaveteraaniemme hyväksi. Palanen suomalaista sota-historiaa on jokaisen ulottuvilla, sillä Junkers-merkkejä voi edelleen ostaa veteraanit.fi-verkkokaupasta 25 euron hintaan. Myynnissä on myös alkuperäisen mallin mukaan valmistettuja hopeisia ilmapuo-lustussormuksia. Kuusakoskelle annettiin kiitokseksi avustaan taulut, joihin oli kiinnitetty alkuperäinen rautasormus.
Kuusakoskelle on päätynyt metallinkierrätykseen lukuisia esineitä mielenkiintoisen tarinan kera. Yksi merkityksellisimmistä on Junkers JU 88 -konetyypin tarina. Sodan aikana kesällä 1944 kone lähti pommituslennolle, mutta sen matka päättyi surullisesti.
sulatettiin ja valettiin muistokolikoiksi
Junkers
15Kuusaposti 2/2015
Kunnon kohotusta RajalammelleHeinolan Rajalampi sijaitsee metsän siimeksessä, pienen matkan päässä Kuusakosken Rajavuoren loppusijoitusalu-eesta. Lampeen on vuosien varrella päässyt suotovesien mukana muun muassa typpeä ja kloridia. Vaikka lammen tila ei ole edellyttänyt toimenpiteitä, halusi Kuusakoski selvittää voiko sen kuntoa kohentaa.
Rajavuoren loppusijoitusalue Heino-lassa on ollut Kuusakosken käytössä vuodesta 1987.
– Alkuvuosina alla olevan kallion uskottiin riittävän pohjarakenteeksi kaatopaikalle. Suotovedet kerättiin ja ohjattiin tasausal-taaseen. Kallion rakosista kuitenkin pääsi tihkumaan suotovesiä, kertoo Kuusakosken ympäristöpäällikkö Maija Oravala.
Myöhemmin vanhoillekin alueille on ra-kennettu nykysäädösten mukaisia pintara-kenteita, jotta suotovesien muodostuminen olisi minimaalista.
Tutkija-apua yliopistoltaKuusakoski teettää nyt selvitystä 2,5 heh-taarin kokoisen Rajalammen tilanteesta ja mahdollisista toimenpiteistä sen kunnon kohentamiseksi. Asiantuntija-avuksi tutki-musta tekemään löytyi Helsingin yliopiston Biotieteiden laitos.
– Rajalammen vedenlaatua on tarkkailtu jo vuosien ajan Rajavuoren ympäristötark-kailun yhteydessä. Halusimme kuitenkin sel-vittää, millä toimenpiteillä Rajalammen tilaa olisi mahdollista kohentaa, kertoo Oravala.
Biotieteiden osaston lehtori Olli-Pekka Penttinen kiittelee Kuusakosken omia tur-vajärjestelmiä hyvin toimiviksi, vaikka ikinä
Nykykaatopaikalle vaikka kiiltonahka-kengissä Satojen kaatopaikkojen määrä on ympäristölainsäädännön myötä kutis- tunut muutamaan kymmeneen. Kuusakosken 30 hehtaarin kokoisen Rajavuoren loppusijoitusalueen toimin-ta on tarkoin suunniteltua ja ISO 14001 -ympäristösertifioitua. Nurmikerroksen alla, jätetäytön päällä on pintarakenteita yhteensä yli kahden metrin kerros. Jäte-täytön alla on tiivis, yli metrin vahvuinen pohjarakennekerros. Moni ei hoidettua ja maisemoitua aluetta edes tunnistaisi kaatopaikaksi – tänne voi saapua kumi-saappaiden sijaan pikkukengillä.
ei täysin voida estää aineiden päätymistä vesiin.
– Rajalammen tila on tasapainoinen eivät-kä valumavedet ole aiheuttaneet merkittävää haittaa. Tilanteessa on hyvää se, että aineet eivät ole myrkyllisiä. Enempi on kysymys siitä, että ne häiritsevät järven systeemiä, sanoo Penttinen.
Luonnon omat keinot käyttöön?Kevään ja kesän aikana opiskelijat Sini Sa-lonen ja Niko Tervo ovat tehneet Rajalam-mella selvityksiä ja keränneet tietoa alueen tilasta, tapahtuneista muutoksista ja niihin vaikuttavista asioista. Samalla selvitetään toimenpidemahdollisuuksia veden pumppa-uksesta luonnon omiin suodatusmetodeihin. Rajalammen ja kaatopaikan välissä sijaitsee metsäalue, jonka läpi kulkee vettä lammelle.
– Yksi mahdollisuus kohentaa lammen tilaa voisi olla kosteikkoalueen muokka-us siten, että se hidastaisi virtausta ojasta lampeen ja samalla luonnollisesti puhdistaisi vedestä mm. typpeä ja kloridia, kertoo kun-nostussuunnitelmasta progradutyötä tekevä Niko Tervo.
Päätökset mahdollisista toimenpiteistä tehdään, kun riittävästi taustatietoa on sel-villä.
16 Kuusaposti 2/2015
Päivä kuusakoskelaisenmatkassa
Jokaisella asiakkaallamme on oma tarinansa. Kierto-talous luo sekä mahdollisuuksia että velvollisuuksia kaikille yrityksille. Yhteiskunta asettaa vaatimuksia,
ja muut sidosryhmät esittävät toiveita materiaalien hyö-dyntämiselle tavoitteena jätteen määrän minimoiminen. Tässä seuraamme asiakaspäällikön työpäivää.
Kyky selvittää ja tunnistaa asiakkaan materiaali-virrat edellyttää hyviä sosiaalisia taitoja sekä hyvää materiaalituntemusta. Oikeanlaisen kierrätysratkaisun rakentaminen taloudellisesti järkeväksi vaatii koko mate-riaaliketjun hallintaa. Toisessa päässä on raaka-aineiden loppukäyttäjät, joilla on omat vaatimuksensa laaduille. Välissä toimii logistiikka ja prosessointi, jotka luovat omat reunaehtonsa toiminnalle. Materiaalien syntypisteellä täytyy vielä huomioida keräyksen asettamat rajoitukset.
Yhteydenpito asiakkaisiimme varmistaa oikea-aikai-sen tiedon saamisen niin asiakkaamme toiminnassa ta-pahtuvista muutoksista kuin esimerkiksi kierrätykseen liittyvän lainsäädännön muutosten viestimisen. Toimim-me siis ikään kuin konsultteina asiakkaisiimme päin.
Näistä palasista asiakaspäällikkömme rakentaa asia-kaskohtaisen ratkaisun, mikä on edullinen molemmille osapuolille. Ohessa tarina Antero Koskisen työpäivästä. Tänään se näytti tältä. Huomenna se voi olla täysin eri-lainen.
• Antero ”Ykä” Koskinen (52) toimii asiakas- päällikkönä Turun, Rauman ja Porin seuduilla• Aloitti 1984 Rauman Romu Oy:ssä , joka muuttui yrityskaupan myötä Kuusakoski Oy:ksi 1997.• Päivä koostuu ”romukaupasta ja rossista.” Motocrossia SM-tasolla ajavan pojan harrastus vie isänkin ajan huoltohommissa. Jos aika antaa periksi, Ykä pelaa myös sulkapalloa.
Kierrätysratkaisu rakentuu asiakas-päällikön avulla
17Kuusaposti 2/2015
klo 15.30 Kotimatkalla vielä piipahdus paikallisella autopurkamolla. Kotona voileipää suuhun – ja kone vielä auki ja purkamolla sovitut asiat ylös. Työpäivä on taas hoidettu.
Ykän tiistaipäivä:
klo 17.00Illalla pojan kanssa Rauman crossira-dalle. Siellä treenit, sitten kotiin, missä pyörän pesu ja huolto. Tänään ehdin vielä pelaamaan sulkapalloa. Kotiin tulin juuri kymppiuutisille ja sitten nukkumaan. Huominen päivä onkin taas uudenlainen.
klo 10.00Seuraavaksi on edellisenkin asiakkaan kulje-tuksista vastaavan Jätehuolto M. Helistölä Oy:n vuoro. Heillä keskustelut painottuvat kuljetusten rooliin kierrätysbisneksessä. Raaka-ainehintojen voimakkaasta myllerryksestä syntyi myös aja-tusten vaihtoa. Hehän tarjoavat kierrätysratkai-suja alueen yrityksille sekä kuluttajille ja sieltä kertyvien materiaalien hintakehitys raamittaa toki heidänkin toimintaansa.
klo 8.30Ensimmäinen tapaaminen on Laitilassa, La-serkeskus Oy:n toimitusjohtaja Sami Mäen kanssa. Koska yhteistyötä on tehty jo vuosia, keskustelu etenee tutuksi tullutta kaavaa; analyysiä markkinatilanteesta ja visioin-tia tulevasta materiaalivirrasta. Muutokset tuotannossa aiheuttavat aina toimenpiteitä koko ketjuun. Keräystapaa on muutettava, jalostuksessa on huomioitava materiaalien muutos. Tärkeää on myös tietää materiaa-litaseessa tapahtuvat muutokset, koska materiaalit näyttelevät usein leijonaosaa kokonaispalvelun arvosta.
Keskusteluissa esille nousi myös Kuusa-kosken e-Service, jonka avulla Sami Mäki jo seuraa materiaalivirtojen kulkua. Järjestel-mähän mahdollistaa asiakkaalle myös nou-
totilausten tekemisen järjestelmän kautta, mikä varmasti helpot-taisi tilaamista.
klo 11.45Aamupäivä vierähti nopeasti ja oli aika pysähtyä ”Veijo Esson” baarissa pikaisella lounaalla. Iltapäivästä muodostuikin ”kui-va” toimistopäivä. Asiakkaiden toimitusten läpikäyntiä, laatureklamaation tekemi-nen, materiaalien hinnoittelua, laskujen hyväksymistä, yhteydenottopyyntöihin vastaamista, asiakkaan kanssa sovittujen asioiden kirjaamista järjestelmään jne.
klo 6.00Kello pirisee ja herättää uuteen aamuun. Kun päivän lehti on luettu puuron ja kahvin parissa, on aika startata Raumalta kohti uutta työpäivää.
18 Kuusaposti 2/2015
Ympäristölle vaarallisten lyijyakkujen keräykseen, kuljettamiseen ja varastointiin sisältyy aina tulipalo- vaara. Kuusakoski otti käyttöön akkujen esikäsittelyn ja muutti toimintaa turvallisemmaksi.
Suomessa kerätään lyijyä sisältäviä käynnistys- ja teollisuusakkuja noin 20 000 tonnia vuodessa. Lyijyakkujen
vastuullinen kierrätys on erityisen tärkeää, sillä lyijy on raskasmetalli, joka ei hajoa luon-nossa. Suomessa ei kuitenkaan ole lyijyak-kujen käsittelylaitoksia, vaan ne kuljetetaan ulkomaille jatkokäsiteltäviksi.
– Kuusakoski vastaanottaa akkuja omissa palvelupisteissään sekä huolehtii noudoista noin 390:stä tuottajayhteisön keräyspistees-tä, kertoo Kuusakosken asiakaspäällikkö Pasi Saario.
Kuusakosken keräämät ja esikäsittelemät akut toimitetaan akkujenkäsittelylaitoksille Ruotsiin tai Viroon.
Kukaan ei kaipaa vaaraaTäyteen lastatut lyijyakkukuljetukset ovat pitkään olleet vaaratekijä niin tieliikenteessä kuin autolautoilla. Vuodesta 1998 Raumalla toiminut Kuusakoski aloitti muutama vuosi sitten yksikössä lyijyakkujen esikäsittelyn, jossa akku murskataan rikki. Kansainvälisiä jätesiirtoja valvova Suomen ympäristökeskus kiitteli Kuusakosken aloittamaa esikäsittelyä ja akkumurskeen kuljettamista turvallisuutta parantavaksi ja järkeväksi toimintatavaksi.
– Rikotusta akusta purkautuu jännite, jo-ka voisi pahimmillaan aiheuttaa oikosulun ja tulipalon. Kuusakoskella akusta kerätään talteen myös syövyttävä ja vesistöille vaaral-linen akkuhappo, joka toimitetaan asianmu-kaiseen laitokseen neutraloitavaksi, kertoo Saario.
Kun akut on muutettu vaarattomiksi, Kuusakosken logistiikkaketju voi hoitaa työn-sä ja akkumurskeen kuljetuksen jatkokäsit-telylaitokselle huomattavasti turvallisemmin.
Riskit hallintaanLyijyakku on vaarallista jätettä, jonka va-rastointi, käsittely ja kuljetus ovat tarkoin valvottua ja ohjeistettua. Keräyspisteisiin toimitettava keräyslaatikko on suojattava sateelta ja akkujen väliin pitää aina laittaa akkunapoja eristävä välilevy suojaamaan oikosuluilta.
– Akuissa oleva jännite aiheuttaa todel-lisen oikosulku- ja tulipalovaaran niin kerä-yspisteissä kuin koko logistiikkaketjun ajan. Siksi suhtaudumme akkujen käsittelyyn ja ohjeiden noudattamiseen erittäin vakavas-ti, sanoo aluepäällikkö Juha Ahvenainen Kuusakoskelta.
Oikein pakattu keräyslaatikko suojaa myös ympäristöä, sillä sadevesien mukana haital-lisia akkunesteitä saattaisi joutua luontoon.
– Turvallinen ja ympäristöystävällinen kier-rätys vaatii kaikilta osapuolilta huolellista ja vastuullista toimintaa, muistuttaa Ahvenai-nen.
Akkumateriaalista pystytään kierrättämään tai hyödyntä-mään n. 90 %.
Kuusakoski toimittaa erityisen keräyslaatikon akkujen keräyspisteisiin.
Turvallisempi tapakierrättää lyijyakkuja
19Kuusaposti 2/2015
Kuusakosken pääkonttori Espoossa hyväksyttiin joulu-kuussa WWF:n Green Office -toimistoksi. Toimistoille räätälöity käytännönläheinen ympäristöjärjestelmä
kannustaa ja ohjaa tekemään ympäristöystävällisiä ratkai-suja työpaikan arjessa. Samalla kun toimistolla vähennetään ympäristövaikutuksia, säästyy helposti esimerkiksi paperi- ja energiakustannuksia.
Kuusakosken päätavoitteina on vähentää energian ja paperin kulutusta sekä työmatkoista aiheutuvia päästöjä. Saimmekin WWF:ltä erityiskiitosta autopolitiikastamme, joka määrittelee sallitut CO²-päästörajat ja palkitsee pienipäästöi-sillä autoilla ajavia taloudellisesti. Pääkonttorimme paperin kulutusta onnistuimme vähentämään peräti 75 prosenttia vuosina 2013–2015.
Suomen Green Office -verkostoon kuuluu n. 170 organi-saatiota ja yli 64 000 ihmistä. Lisätietoa löytyy osoitteesta: wwf.fi/greenoffice
Renkaista jalostettu uusia tuotteita
KuusaWall seinä-elementistä on moneksi
Kouvolassa toimiva jäteyhtiö sai huhtikuun aikana käyttöönsä Kuusakosken toimittamia KuusaWall-seinäelementtejä. Ensim-mäiset käyttökokemukset ovat olleet pelkästään positiivisia.
– Ekologinen, edullinen, helposti muunneltava ja siirreltävä sekä kolhuja kestävä. Aki Koivula, Kymenlaakson Jäte Oy:n laitospäällikkö tiivistää kokemuksensa KuusaWall-seinistä ja myhäilee tyytyväisenä.
Jätejakeita on nykyään lukematon määrä. Tarve laareille sekä mate-riaaleja erillään ja hallinnassa pitäville seinille on jatkuvaa. Perinteisesti on käytetty betonisia seinäelementtejä. Niiden sijaan Kymenlaakson Jäte tilasi ongelman ratkaisuksi Kuusakoskelta irtonaisia maansiirto-koneen renkaita sekä uusia renkaiden rungoista ja maansiirtokoneen renkaista tehtyjä KuusaWall-seinäelementtejä. Irtonaisista renkaista kootaan kiinteiden laarien ulkoreunat ja siirreltävistä KuusaWall-ele-menteistä tehdään väliseinät sekä pienempiä laareja tarpeen mukaan.
KuusaWall-elementti on halkaisijaltaan n. 1,5 metriä ja korkeudeltaan n. 2,5 metriä. Painoa yhdellä elementillä on n. 1500 kg. Tarvittaessa painoa ja elementin vakautta voidaan lisätä täyttämällä se esimerkiksi hiekalla.
– Laarien seinämä on yleisin käyttökohde elementeille, lisäksi nii-tä voidaan käyttää esimerkiksi aitana, työmailla kaivantojen suojina, liikenteen ohjauksessa, räjäytyssuojina jne, kertoo elementtien kehi-tystyössä mukana ollut käyttöpäällikkö Jarkko Lahti Kuusakoskelta.
Joko teillä on Green Office -toimisto?
!AJANKOHTAISTA
Pihapiiri-messuilla esiteltiin Kierrätyskeskus Patinan tekemiä hauskoja jakkaroita ja pöytiä. Autonrenkaiden lisäksi kaikki muutkin tarvikkeet olivat kierrätysmateriaaleja. Prototyypit ovat käytössä Lahden kaupungin sosiaalitoimella. Patina on Kuusakosken yhteistyökumppani.
KuusaWall soveltuu myös suojaksi kaivuu- ja räjäytystyömaille.
20 Kuusaposti 2/2015
Konsernijohto
Kuusakoski Group OyPL 25 / Metsänneidonkuja 1202131 EspooP. 020 781 781F. 020 781 [email protected]
Kierrätys-liiketoiminta
Kuusakoski OyKonsernin pääkonttoriPL 25 / Metsänneidonkuja 1202131 EspooP. 020 781 781 /vaihdeP. 0800 30880 /asiakaspalveluF. 020 781 [email protected]
Suomi
Espoo – KauklahtiPL 6 / Lasihytti 402781 EspooP. 020 781 781F. 020 781 7335
HeinolaPL 96 / Kuusakoskentie 518101 HeinolaP. 020 781 781F. 020 781 7411
Helsinki – KivikkoPL 205 / Kivikonlaita 500941 HelsinkiP. 020 781 781F. 020 781 7302
HyvinkääUudenkyläntie 2805950 HyvinkääP. 020 781 7368
IisalmiParkatinkuja 874120 IisalmiP. 020 781 7530F. 020 781 7531
ImatraPilarikuusenkatu 555610 ImatraP. 020 781 7540
JoensuuLylykoskentie 3580130 JoensuuP. 020 781 7550F. 020 781 7551
JyväskyläRuokomäentie 5040530 JyväskyläP. 020 781 7560F. 020 781 7561
KajaaniNuaskatu 687400 KajaaniP. 020 781 7580F. 020 781 7581
KalajokiSatamatie 42285180 RahjaP. 020 781 7590F. 020 781 7591
KotkaJänskäntie 948310 KotkaP. 020 781 7622F. 020 781 7060
KuopioRomulantie 7571490 AirakselaP. 020 781 7500F. 020 781 7501
LahtiEkopark LahtiNorokatu 515170 LahtiP. 020 781 7144
LahtiSapelikatu 815160 LahtiP./F. 020 781 7699
LapuaKalliotie 162100 LapuaP. 020 781 7718
OuluRuskonniityntie 490630 OuluP. 020 781 7640F. 020 781 7641
PoriMäntyluoto28880 PoriP. 020 781 7660F. 020 781 7661
RaumaHitsaajantie 1026820 RaumaP. 020 781 7680
TampereLastikankatu 1033730 TampereP. 020 781 7700F. 020 781 7701
TurkuRavurinkatu 3220380 TurkuP. 020 781 7720
VantaaHanskalliontie 301760 VantaaP. 020 781 781F. 020 781 7341
Kivikolmio OyTuotekatu 8 b 21200 Raisio
Suomen Hissipurku OyHylliläntie 1433730 Tampere
Pysy ajantasalla!
Kuusaposti muuttuu sähköiseksi uutis-
kirjeeksi. Tuorein tieto tavoittaa sinut,
kun liityt postituslistallemme osoitteessa:
www.kuusakoski.com/asiakaskirje
