JATKO-OPINTOIHIN VAI TÖIHIN?

RYHDY YRITTÄJÄKSI!

PARKOUR-CITY TOUR

PARHAAT TYÖNANTAJAT

Ammatillisten opiskelijoiden pää-äänenkannattaja | www.osku.info 1/2011

– Saara Sarvaksen tie amiksesta meikkitaiteilijaksi

Vinkkejä työn- hakuun!

kutsu?oiskohan?kiitti kutsusta ...mulle kanssa

Kutsu kaksi uutta jäsentä.Saat rahasi takaisin!

Btw...tuomasi jäsenet saavat kahden euron alennuksen liittymismaksusta...

Pääset kutsumaan kavereistasi oma.osku.info -palvelussa henkilökohtaisella kutsukoodillasi. Ansaitse siis rahasi takaisin, mene osoitteeseen http://oma.osku.info ja kutsu kaverisi mukaan maan mukavimpaan Amisyhteisöön! Liity osoitteessa http://liity.osku.info

Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry. | Kumpulantie 1 b, 00520 HELSINKI | www.osku.info | 045 1377 507

OSK

U 2

011

amis I 3

P Ä Ä K I R J O I T U S

EDESSÄ ELÄMÄ (ja uudistunut AMIS)!JÄLLEEN ON KEVÄT, ja monilla edessään tulevaisuuden suunnit-telu. Lähitulevaisuuden suunnitelmiin monilla kuuluvat kesä-työt ja siihen liittyvät työnhakukuviot. Jos työnantajiin on usko-mista, niin jokaisella innokkaalla ja reippaalla on mahdollisuus saada alansa kesätöitä – kunhan vain luottaa itseensä ja esiintyy aidosti. Kuten haastattelemamme työnantajatkin toteavat jutus-samme: jo reipas kädenpuristus auttaa hyvän ensivaikutelman luomisessa.

KESÄTYÖPAIKKA VOI JOHTAA myös vakituiseen työpaikkaan. Valmistuvien amisten onkin nyt suunniteltava elämää pitem-mällä tähtäimellä: jatkaako opintoja, mennä töihin vai tehdä vallan jotain muuta. Molempi parempi, sanotaan. Esimerkiksi ammattikorkeakouluissa arvostetaan myös hakijoiden työkoke-musta, jota moni amis hankkiikin ennen jatko-opintoihin hakeu-tumista.

TYÖELÄMÄÄN SIIRTYMINEN MAHDOLLISTAA kuitenkin itsenäi-sen elämän ja tulotkin. Unelmien toteuttamiseen tämäkin julkai-su tarjoaa muutamia valaisevia esimerkkejä. Haaveensa omasta yrityksestä on toteuttanut muun muassa yrityksen jo opiskelu-aikanaan perustanut Daniel Salonen, tai jatko-opintojen kautta yrittäjäksi ryhtynyt Elina Ruuskanen.

OLIPA SUUNNITELMA MIKÄ tahansa, sisukkuutta ja uskallusta vaaditaan! Oman unelmansa eteen kannattaa tehdä töitä ja yli-päätään pitää kaikki ovet avoinna!

HYVÄÄN ITSETUNTOON JA mahdollisuuksiin auttaa myös itses-tään huolehtiminen. Sanotaankin, että yksi tunti lisää liikuntaa tuo meille yhden tunnin lisää elinaikaa! Niille, jotka eivät vielä ole löytäneet lajiaan, esittelemme aivan erilaisen (ja edullisen lajin)!

EDESSÄ SIIS KESÄ, elämä ja ihanat haasteet! Edessä myös uudis-tunut AMIS. Toivottavasti viihdyt lehden parissa ja saat inspiraa-tioita omaan arkeesi. Palautetta ja vinkkejä syksyn AMIS-lehteä varten otamme mielellään vastaan s-postilla petra.pulkkinen@ t-media.fi.

Valoa kesän odotukseen!

Petra Pulkkinenpäätoimittaja

Kesätyöpaikka

voi johtaa myös

vakituiseen työ-

paikkaan.

T Ä S S Ä N U M E R O S S A

AMIS 2011 • www.osku.info • PÄÄTOIMITTAJA: Petra Pulkkinen • ULKOASU: Maija Volotinen • TOIMITTAJAT: Merja Hemmilä, Jenni Junkala, Riikka Nuutinen, Petra Pulkkinen KUVAAJAT JA KUVITTAJAT: Teemu Granström, Merja Hemmilä, Samuli Skantsi, Katri Tamminen • KUSTANTAJA: Harri Leinikka, harri@t-media.fi • YHTEYSJOHTAJA: Outi Keskinen, outi.keskinen@t-media.fi • YhteYspäällikkö: Tommi Lahtinen, tommi.lahtinen@t-media.fi • kannen kuva: malli Yacine Samb, kuvaaja Nana Simelius. Maskeeraus Saara Sarvas PAINOS: 15 000 • PAINOPAIKKA: Forssa Print • JAKELU: Valtakunnalllisesti ammatillisiin oppilaitoksiin • ISSN 1455-1519 • JulkaisiJa: Suomen Opiskelija-allianssi - Osku ry, Kumpulantie 1 b, 5. krs, 00520 HELSINKI, 045 1377 507 / osku@osku.info • TUOTTAJA: T-Media Oy, Eteläinen Makasiinikatu 4, 00130 Helsinki, (09) 131 51

Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry. on vuonna 2001 ammatillisen II-asteen opiskelijoiden perustama ja omistama opiskelijaliitto, jossa opiskelijat itse tekevät toiminnan ja päätökset. Liitto on puolue- ja ammattiyhdistyspoliittisesti sitoutumaton. Liitolla on toimintaa 116 oppilaitoksessa, joissa on yhteensä yli 60 000 opiskelijaa.

T-Media on Suomen suurin opiskelijamediakustantaja. T-Media motivoi nuoria tunnistamaan mahdollisuutensa ja löytämään uusia kiinnostuksen kohteita työelämässä. T-Media on osa TAT-ryhmää.

441 612Painotuote

27 38

TUTTU AMISHanna Pakarinen: ”Jo 22-vuotiaana minulla oli tehdastyökokemusta ja ajattelin jopa jatkotutkintoa” 8

12YRITTÄJÄKSI AMIKSESTADaniel Salonen: ”Rehtiys on yksi yrittäjän merkittävä piirre.”

18PUKUOMPELIJA JA KARATEKAHelena Kuusisto: ”Kilpaileminen kannattaa.”

TYÖNHAUSSAKatri Tamminen: ”Nettiportfolio auttaa työnhaussa.”

UNELMATYÖHÖN KOULUTTAUTUMALLAElina Ruuskanen: ”Elän unelmaani.”

amis I 5

Kaikki tietävät, että ammatillisen koulutuksen suosio on kas-vanut viime vuosien aikana ennen näkemättömäksi. Hakijoita eri aloille riittää ja opiskelijapaikkoja on lisätty jatkuvasti. Am-matillisen koulutuksen rooli ja asema on nyt vahva. MYÖS AMMATILLISEN koulutuksen maine on muuttunut. Ter-mi “amis” ei ole enää haukkumasana tai moite. Sen sijaan se tarkoittaa osaavaa ammattilaista, tulevaisuuden tekijää. Am-matillisen koulutuksen saaneet ovat käyneet laadukkaan kou-lutuksen ja ovat valmiita siirtymään työelämän palvelukseen tai vaikkapa uusiksi yrittäjiksi. Ammattiosaajat pitävät huolen siitä, että Suomi säilyy elinvoimaisena myös tulevaisuudessa. KUTEN TIEDETÄÄN, työyhteisöjen haasteisiin kaivataan ki-peästi päteviä ammattiosaajia. Suomen väestö ikääntyy no-peinta vauhtia Euroopassa, mikä tarkoittaa sitä, että työmark-kinoilta poistuu lähivuosina merkittävä määrä ammattitaitoa ja tilalle kaivataan kipeästi osaavia käsipareja. Yhtään työnte-kijää ei pidä hukata työmarkkinoilta. Osaavan työvoiman riit-tävyys on yrityksille keskeinen kysymys, johon ammatillisella koulutuksella voidaan ja halutaan vastata. AMMATILLISEN KOULUTUKSEN asema muuttuu edelleen. Esimerkkinä tästä voidaan mainita innovaatiot, eli tieto tai osaaminen, jota on hyödynnetty uudella tavalla. Suomessa on perinteisesti luotettu tiedosta syntyviin innovaatioihin ja ammatillisen koulutuksen rooli on ollut tässä tähän saakka vähäinen. Moni ei kuitenkaan tiedä, että innovaatioista yli 90 prosenttia tapahtuu käytännön töissä. Suomella ei ole varaa jättää huomioimatta sitä potentiaalia, joka liittyy ammatin ja työn osaamiseen, ammattitaitoon ja työprosessien käytännön osaamiseen. Ammatillisen koulutuksen rooli tässä tulee kas-vamaan tulevina vuosina, ja se on tie suomalaisen talouden uudistumiseen. KAIKKI TÄMÄ voidaan tiivistää yhteen lauseeseen: Ammatilli-nen koulutus kannattaa. Monessakin mielessä. Opiskelija saa ammatin, yritys saa työntekijän, alue tai seutu saa osaamista ja sitä kautta Suomi saa elinvoimaa. Ammatillinen koulutus vastaa niihin haasteisiin, joita tulevat muutokset asettavat. Ammattiosaajat, amikset, ovat avain Suomen parempaan tu-levaisuuteen. Pentti Mäkinen, puheenjohtajaAmmattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:llä on 75 jäsentä: kuntia,

kuntayhtymiä osakeyhtiöitä, säätiöitä ja yhdistyksiä. Jäsenistön oppi-

laitoksissa opiskelee yli 90 % Suomen ammatillisen peruskoulutuksen

opiskelijoista. Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää ammatillista koulu-

tusta yhdessä jäsenistön kanssa.

Pentti Mäkinen:AMMATILLINEN KOULUTUS KANNATTAA

Amis tarkoittaa

osaavaa ammatti-

laista, tulevaisuuden

tekijää.

K O L U M N I

6 I amis

U U T I S N O P A T

AMMATTITAIDON SM-KILPAILUT KUOPIOSSA 3.–5.5.2011

Ovet auki ammattitaidolle! Taitaja – Ammattitaidon SM-kilpailu on Suomen suurin ammatillisen koulutuk-sen vuosittainen tapahtuma. Vuonna 2011 nuorten osaajien ammattitaidosta kisataan keväisessä Kuopi-ossa toukokuun alussa. Tapahtumaan odotetaan 40 000 kävijää.

AMK- JA YLIOPISTOJEN YHTEISHAKU VIELÄ KÄYNNISSÄ

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen uusien opis-kelijoiden haku jatkuu vielä huhti- ja toukokuulle. So-pivaa opiskelupaikkaa ja alaa voi tutkailla esimerkiksi osoitteessa www.koulutusnetti.fi.

Ammattikorkeakouluihin haetaan osoitteessa www.amkhaku.fi, ja haku päättyy 12.4.2011. Yliopisto-jen yhteinen hakuportaali on osoitteessa www.yliopis-tohaku.fi. Yhteishaun hakuaika on muutamia poikke-uksia lukuunottamatta 7.3.−12.4.2011.

YRITTÄJYYSVALMENNUSTA TOISEN ASTEEN OPISKELIJOILLE

Helsingin yrittäjät järjestävät yrittäjyysvalmennetta-va-ohjelman yrittäjyydestä kiinnostuneille, helsin-kiläisille toisen asteen opiskelijoille. Nuoret saavat maksuttomasta ohjelmasta yhden lukiokurssin tai opintoviikon ammatilliseen koulutukseen sekä dip-lomin. 

– Tunnustuksen lisäksi yrittäjyysvalmennettavat saavat paljon tietoa ja oppivat tuntemaan omia toi-mintatapojaan ja vahvuuksiaan yrittäjyyteen. Verkos-toituminen nuorten yrittäjien kanssa tuo yrittämistä tutuksi elävien esimerkkien avulla, toteaa koulutus-päällikkö  Milla Rekola.

Yrittäjyysvalmennettava-ohjelma on osa Kasva yrittäjäksi -yrittäjyyskasvatushankkeen toimenpiteitä. Päävastuullisena toimijana hankkeessa on Helsingin Yrittäjät ry, yhteistyökumppaneina Helsingin kaupun-gin opetusvirasto, Suomen Lukiolaisten Liitto ry sekä Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry. Ohjelman toteutuksessa yhteistyötä tehdään YritysHelsingin, Helsingin Yrittäjien Nuorten Yrittäjien sekä Creative Blender! –hankkeen kanssa.

Lisätietoa:  www.helsinginyrittajat.fi/yrittajyyskas-vatus - Kasva yrittäjäksi -hanke

LÖYDÄ SOPIVA EHDOKKAASI JA ÄÄNESTÄ! EDUSKUNTAVAALIT 17.4.2011

Nuorilla on mahdollisuus etsiä kaikkien eduskunta-vaaliehdokkaiden joukosta oma ehdokkaansa. Nuor-ten vaalikoneessa on 26 kysymystä ja sen teemat keskittyvät alle 29-vuotiaiden elämään. Vaalikone löytyy osoitteesta www.nuortenvaalikone.fi. Oman ehdokkaansa etsijälle tarjoutuu mahdollisuus tentata ehdokkaita nuorille tärkeistä aiheista.

Nuorten vaalikoneen ovat tuottaneet Suomen Nuo-risoyhteistyö - Allianssi, Suomen Ylioppilaskuntien Liitto, Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto, Suomen Lukiolaisten Liitto, Suomen ammattiin opiskelevien liitto SAKKI, Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ja Suomen Nuorisovaltuustojen liitto.

YOURMOVE-SUURTAPAHTUMA 27.5.-1.6.2011 OLYMPIASTADIONILLA

YourMove-suurtapahtuma kutsuu 13-19-vuotiaat sporttaamaan, kokeilemaan uusia lajeja ja kokemaan ainutkertaisia elämyksiä 27.5.-1.6.2011. Tapahtuma-paikkana toimii Helsingin Olympiastadionin ympäristö.

Nuoren Suomen ja Suomen Liikunnan ja Urhei-lun  järjestämään YourMove-suurtapahtumaan on jo nyt  ilmoittautunut mukaan 24 000 osallistujaa, ja jär-jestäjien mukaan 50 000 osallistujan raja voi hyvin-kin rikkoutua vielä!

Lippuja voi ostaa ennakkoon Tiketistä 12 euroa, tai portilta 15 euroa.

KUN KOULU LOPPUU

Kaipaatko kesätöitä? Tiedätkö, minne hakea opiske-lemaan?

Vastauksia askarruttaviin kysymyksiin on kerätty opintonsa päättäville osoitteessa www.kunkoululop-puu.fi

Mihin mennä, mitä tehdä?

amis I 7

A M I K S E T N U M E R O I N A

LAST

EN J

A N

UO

RTEN

PU

HEL

IMEE

N T

ULE

E V

UO

DES

SA

500

000

PUH

ELU

A.

Ammatillisen koulutuksen 67 262 hakijasta 70 % sai koulutuspaikan vuonna 2010. 77 prosenttia

15-24-vuotiaista miehistä ja naisista 74 prosenttia harrasti vuonna 2008 liikuntaa vähintään 2-3 kertaa viikossa

YLI 25-VUOTIAISTA YLI KAKSI KOLMASOSAA on suorittanut ammatillisen tai korkeakoulututkinnon. Yl

i jok

a ko

lmas

15–

24-V

UO

TIA

S

O

N N

ORM

AA

LISS

A

T

YÖSU

HTE

ESSA

.

15–24-vuotiaista palkansaajista 37 prosenttia tekee vuorotyötä

15–19-VUOTIAISTA 89 PROSENTTIA KÄYTTÄÄ INTERNETIÄ PÄIVITTÄIN JA 8 PROSENTTIA USEITA KERTOJA VIIKOSSA

16–18-vuotiaiden humalajuominen on lisääntynyt ja tosihumalaan juovien osuus on korkein sitten vuoden 1977.

Tilastokeskus, www.alli.fi

Mihin mennä, mitä tehdä?

8 I amis

”Minullakin oli aikoinaan selvät sävelet: ajattelin käydä kahdessa vuo-dessa koulun, mennä tehtaaseen töihin ja saada paljon rahaa. Se oli ihan normaalia, kun kerran tehtaan varjossa elettiin”, toteaa Lappeen-rannasta kotoisin oleva Hanna.

”Olin jo silloin sitä mieltä, että amispapereilla pääsee paremmin töihin. Ja olen edelleen, joten go ammattikoulu, go! Eri asia on tietysti, jos haluaa tohtoriksi asti lukea ja kaipaa yleistietoa – silloin lukio on varmasti parempi vaihtoehto.”

Oman kokemuksena perusteella Hanna ei suosittele lukiota kui-tenkaan edes tulevaisuuttaan tai välivuotta miettiville.

”Välivuodenkin aikana voi opiskella ja saada työkokemusta jo työhar-joitteluista. Kun sitten amislainen on lukiolaisen kanssa samalla viivalla vaikka kesätyönhaussa, niin amiskokemuksilla saa varmasti paikan.”

”Aina voi myös opiskella lisää tai vaihtaa vaikka toiselle alalle”, Hanna kannustaa.

OVET AUKI JOKA SUUNTAANHanna Pakarinen haaveili jo lapsena laulajan urasta ja tiesi, että tulee aina olemaan musiikin kanssa tekemisissä. Kun oli kuitenkin vakaa tarkoitus saada myös ammatti, oli valittava sopiva ala.

”En ollut koulussa mitenkään hirvittävän hyvä, mutta pääsin pape-reilla kuitenkin hyviin hommiin. Innostuin oppimisestakin, kun pääsin töihin. Jo 22-vuotiaana minulla oli tehdastyökokemusta ja ajattelin jopa jatkotutkintoa. Silloin oli hienoa työskennellä ja hyödyntää osaa-mistaan, ja tein siitä tarkoituksella itselleni mielenkiintoista.”

Mikä sai sitten muusikon urasta haaveilevan nuoren naisen ha-keutumaan aivan eri alalle alunperinkin?

”Perinne jotenkin velvoitti. Musiikkiopintoja en uskaltanut lähteä kokeilemaan, kun en ollut käynyt edes musiikkiopistoa. Päätin kuiten-kin lähteä Idolsiin, kun totesin, ettei minua kukaan tule Lappeenran-nastakaan hakemaan”, Hanna naurahtaa.

”Olin kuitenkin samaan aikaan töissä ja realistisesti ajattelin, että jos Idolsissa ei natsaa, lähden opiskelemaan lisää. Suunnittelin, että jatkan opiskeluja ja teen uran puualalla. Ovia pitäisi olla auki vähän joka suuntaan.”

Idols-menestyksestä ja uudesta urasta huolimatta puualan hom-mia ei ole kuitenkaan täysin unohdettu.

”Jos tämä laulajan homma kävisi liian raskaaksi, voisin siirtyä ihan muihin tehtäviin. Toivon kuitenkin ettei sitä tapahdu, sillä teen nyt sitä, mitä rakastan”, Hanna huokaa.

YRITTÄJÄHENKEÄKIN TARVITAANUranvaihdos puuhommista artistiksi on ollut työkokemuksesta huoli-matta Hannalle iso muutos.

”Olin tottunut olemaan vain duunari, jolle pomo kertoo, mitä tehdään. Yhtäkkiä olinkin artisti, joka ohjaa muita. Tietyllä tavallahan tämä on yrittämistä – ainakin tämä työ vaatii sen 24/7!”, toteaa Hanna.

Hannan mielestä tärkeää onkin ollut se, että on uskaltanut pyytää apua muilta uudessa tilanteessa.

”Kannattaa verkostoitua ja kehittää omaa yrittäjyyttään. Itseensä uskominen ja riskinotto on tärkeää. Minun työni on enemmänkin sosi-aalista ja olen huono numeroissa. Aina löytyy kuitenkin numeroihmi-siä, jotka hoitavat sen puolen. Kaikkea ei itse tarvitse tehdä.”

MIKÄ KENESTÄKIN SITTEN ISONA TULEE?Tähtiartistin oma ura- ja koulutuspolkukin näyttää vielä olevan vaih-toehtoja täynnä.

”Kyllä minä haluan olla laulaja tulevaisuudessakin. Mutta voisin olla myös luomuyrittäjä tai maantiedon opettaja. Olen tällä hetkellä niin innostunut maantiedosta ja historiasta, että suunnittelinkin jo il-talukion aloittamista. Aikaahan on, eikä koskaan voi tietää. Pidän sen-kin oven auki”, nuori artisti virnistää hymy huulillaan.

Hanna Pakarinen on musiikkimaailman tähti, jolta löytyy myös paperiprosessin hoitajan tutkinto. Työ muusikkona ei suoranaisesti vastaa koulutusta, mutta haittaakaan siitä ei ole ollut!

GO AMIS GO!

Teksti: Petra Pulkkinen Kuvat: Mikko Harma

T U T T U A M I S

amis I 9

Vielä muutama vuosi sitten Saara Sarvas piinasi amiksen parturi-kampaajalinjan opettajia jatkuvilla kysymyksillään. Nyt hän on pop-tähtien luottomeikkaaja, bodypaintingin Suomen mestari, yrittäjä, suosittu bloggari ja maskeerauskouluttaja. Kimalle kuuluu toki meikkitaiteilijan elämään, mutta onko arkinen aherrus sittenkään yhtä juhlaa?

Teksti: Riikka Nuutinen Kuvat: Teemu Granström

A M I S T Y Ö S S Ä

Laulaja Anna Abreu oli yksi vuoden 2008 Linnan juhlien kuvatuim-mista vieraista. Keltaista pukuakin enemmän ihmisiä tuntui kiinnos-tavan artistin yläkroppaan liimattu näyttävä strassikuvio, jonka taka-na oli tuolloin 19-vuotias meikkitaiteilija Saara Sarvas. Ihokoristeen saama huomio sai aloittelevan bodypainting- ja maskeerausyrittäjän kännykän laulamaan, ja sittemmin tämän tuunattaviksi ovat pääty-neet Abreun lisäksi esimerkiksi Antti Tuisku, Jenni Vartiainen, Chisu ja Cristal Snow.

Nyt 22-vuotiaan Saaran alkuperäisenä suunnitelmana oli mennä peruskoulun jälkeen lukioon ja hakeutua sitten yksityiseen maskee-raajakouluun. Äidin kannustuksesta hän päätti kuitenkin suorittaa hiusalan perustutkinnon Omnian ammattiopistossa Espoossa.

”En vaihtaisi amisopintojani mihinkään! Koulutus Omniassa oli tosi laadukasta ja kannustavaa. Kolme vuotta oli myös sopiva aika perusammattitaidon rakentamiseen, vaikka se silloin ehkä tuntuikin pitkältä.”

JATKO-OPINTOIHIN

VAI TÖIHIN?

RYHDY

YRITTÄJÄKSI!

PARKOUR-

CITY TOUR

HUIPPU-URHEILU

JA OPISKELU

Ammatillisten opiskelijoiden pää-äänenkannattaja

1/2011

– Saara Sarvaksen tie amiksesta meikkitaiteilijaksi

– Saara Sarvaksen tie amiksesta meikkitaiteilijaksi

Vinkkejä työn-

hakuun!

10 I amis

Ammattikoulu ei ole se tavallisin valinta meikkaa-ja-maskeeraajaksi hinkuvalle, sillä valtaosa alan am-mattilaisista on Suomessa yksityiskoulujen kasvatteja. Saara onkin erityisen kiitollinen Omnian maskiopetta-ja Kaisa Vanteelle, joka neuvoi erinäisiä alaan liitty-viä kikkoja myös normiopintojen ulkopuolelta. Vanne opasti suojattinsa myös bodypaintingin pariin, mistä oli myöhemmin omaa uraa käynnistäessä paljon hyö-tyä. Saara ei kuitenkaan tunnusta olleensa amiksessa open lellikki.

”Olin enemmänkin sellainen riemuidiootti, joka halusi jatkuvalla kyselemisellä kiskoa opettajista mah-dollisimman paljon irti. Samalla toisaalta kuvittelin jo tietäväni ja osaavani kaiken”, Saara nauraa.

Asenne on sittemmin muuttunut. Saaran mukaan ammatissa ei oikein voi olla täysinoppinut, vaan alan muutoksia pitää seurata jatkuvasti.

”Varsinaisessa koulutuksessa olen käynyt ehkä kerran valmistumisen jälkeen. Kun perustekniikat ovat kunnossa, näkemiään uusia juttuja pystyy sovelta-maan ilman opastustakin.”

Joskus ajan hermolla pysyminen voi vaatia aktii-visuuden ja uteliaisuuden lisäksi myös taloudellisia uhrauksia.

”Joitain tosi kiinnostavia projekteja olen tehnyt jopa nollapalkalla, kun olen halunnut päästä kokeile-maan jotain ihan uutta.”

SUURI OSA Saaran työajasta kuluu nykyisin erilaisis-sa viihdealaan liittyvissä hommissa: keikkakiertueilla, gaaloissa, musavideoprojekteissa, promokuvauksissa. Siis ihanaa glamour-elämää?

”Joo, todella isoissa lainausmerkeissä! Kyllä tämä ihan työtä on, sekä mulle että artisteille. Hommaan kuuluu paljon matkustamista ja päivät ovat pitkiä, elän symbioosissa autoni kanssa.”

Starojen kanssa työskentely ei myöskään takaa li-havaa palkkapussia. Saaran mukaan ihmisiltä helposti unohtuu, että kaikista palkkioista pitää ensin kattaa työhön liittyvät kulut. Meikkiaineet loppuvat, välineet rikkoontuvat – pakolliset menot saattavat olla parikin tonnia kuukaudessa.

”Vaikka teen Suomen mittakaavassa isojen artisti-en kanssa töitä, niin budjetit ja palkkiot ovat aika pie-niä. Ei tähän hommaan kannata dollarinkuvat silmissä lähteä.”

Saara tekee tällä hetkellä suurimman osan töis-tään oman toiminimensä kautta. Yrittäjäksi ryhtyminen

En oikeastaan ikinä tiedä työtilannetta ja aikatauluja kahta viikkoa pidemmälle.

amis I 11

Ei tähän hommaan kannata dollarin- kuvat silmissä lähteä.

tuntui Omnian ammattiopistossa käytyjen yrittäjyys-kurssien ansiosta helpolta, eivätkä paperihommatkaan kahlitse taiteilijasielua liikaa. Ehkä raskainta itsensä työllistämisessä ja keikkahommissa onkin elämän epä-säännöllisyys.

”En oikeastaan ikinä tiedä työtilannetta ja aikatau-luja kahta viikkoa pidemmälle. Kutsu keikalle saattaa tulla edellisenä iltana, ja aamulla pitää kuitenkin olla valmiina tuoreiden ideoiden ja tarvikkeiden kanssa.”

Työn varjopuolista huolimatta Saara ei todellakaan valita. Omien sanojensa mukaan hän paiskii hommia parhaiden ystäviensä keskellä, eikä keikkojen riittä-vyydestäkään ole tarvinnut viime aikoina pahemmin huolehtia.

SAARA SARVAKSEN nimi saattaa olla monelle tuttu albumikansien tekijätietojen sijaan netistä. Saaran Tiptoes-blogi pyöri pitkään suosituimpien suomalais-ten kauneusblogien joukossa, ja nykyisin hän blog-gaa osana Lily-verkkojulkaisua. Tämä ei myöskään ole aivan ensimmäinen mimmistä kirjoitettu lehtijuttu. Onko blogi- ja mediajulkisuudesta ollut hyötyä duuni-mielessä?

”On siitä apua, että nimi on jostain tuttu. Toisaalta joskus mietin, että katsooko ammatti-ihmiset mua vä-hän kieroon, kun kirjoittelen blogiin kaiken maailman hömppäjuttujakin.”

Meikkitaiteilijan työtä on huolehtia, että asiakkaan tukka ja pärstä ovat kuvassa, videolla tai lavalla par-haimmillaan. Entäs Saara itse, kokeeko hän paineita näyttää aina hyvältä?

”Jos muhun törmää jossain vapaa-ajalla, niin olen kyllä melko varmasti verkkareissa ja tukka ponnarilla. Toisaalta esimerkiksi ensimmäiseen tapaamiseen uu-den asiakkaan kanssa saatan panostaa paljonkin. Mun mielestä on tärkeää näyttää itsekin siltä mitä osaa ja halua tehdä.”

Saaran henkilökohtainen tyyli on jossain määrin muuttunut amisajoista.

”Kyllä meillä oli silloin kunnon kampaajatukkia. Asenne oli se, että kaikkea kokeillaan. Nykyään en tun-ne mitään erityistä ylpeyttä tuon ajan kuvia katsoessa, sitä suurempaa iloa kylläkin!”

12 I amis

Yrittäjyys on mahdollista aloittaa milloin tahansa, kun vain on saanut huippuidean! Automaatioasentaja Daniel Salonen toteutti haaveensa jo opiskeluaikana ja pyörittää tällä hetkellä muutamaakin omaa yritystä, muun muassa Amotec Oy:ä.

HAUSKAA KYLLÄ, VAIKKA VASTUULLISTA

Teksti: Petra Pulkkinen Kuva: Jaakko Jaskari

amis I 13

Salonen valmistui Luksiasta (silloin Lohjan ammattikoulu) vuonna 2009, ja samana vuonna hänen perusti ensimmäisen osakeyhtiönsä. Jo 16-vuotiaasta asti yrittäjyyttä harkinnut Daniel oli varma, että yrit-täjyys on hänelle oikea juttu, ja aloittikin yrittämisen toiminimen avul-la jo opintojen aikana.

”Minulla on edelleen tuo toiminimi ikäänkuin työkaluna, mutta pää-asiallisesti työskentelen osakeyhtiöideni kautta”, Daniel täydentää.

Työ yrityksissä on monipuolista, mutta päätoimiala Salosella on sähköajonevuojen parissa.

”Aloitin tekemällä alinhankintana muunnossähköautoja. Edelleenkin olen mukana useissa hankkeissa, mutta lähinnä

asiantuntijana tai vetämässä projekteja. Pääasiallisesti toimin kuitenkin sähköajoneuvojen ja niiden kompo-

nenttien tuotekehityksessä.”

ILMAN STARTTIRAHAA, YHTEISTYÖN AVULLADaniel Salonen aloitti yritystoimintansa il-

man minkäänlaista taloudellista tukea. Salonen kiittääkin lähipiiriään kor-

vaamattomasta tuesta, joka on tullut muun muassa toimitilojen muodossa.

Rahaakin tärkeämpää yritys-toiminnassa ovat kuitenkin ide-at ja asiantuntemus. Salonenkin myöntää opetelleensa yritystoi-minnan haasteet pitkälti kanta-pään kautta.

”Tärkeimmät opit ovat tul-leet myös muutaman yrittäjänä toimivan ystävän kautta. Tär-keintä mielestäni onkin, ettei väitä tai luule tietävänsä enem-pää kuin tietääkään. Kysyvä ei tieltä eksy”, hän viisaasti toteaa.

Salonen on saanut paljon tukea myös Sähköautot-Nyt -verkkoyhteisöstä, jossa ratko-taan muun muassa teknisiä on-gelmia asiantuntijoiden kesken.

Amotec Oy puolestaan syn-tyi sähköautoharrastuksen kaut-ta tutustuneiden Mika Laakson ja Mika Koskimiehen kanssa. Yhteistyö ja verkostot ovat tä-mänkin yrityksen toiminnassa avainasemassa.

”Työntekijöitä meillä ei var-sinaisesti ole. Alan projektit ovat tällä hetkellä niin monimutkai-sia ja epämääräisiä, ettei palk-kaaminen ole oikein mahdollis-takaan”, Salonen toteaa.

YRITYSTOIMINTA ON HAASTEELLISTA...Vaikka yritystoimintaan olisi henkisesti kuinka valmis, vaatii se Salo-senkin mielestä omat koukeronsa.

”Yrityksen perustamisessa haastavinta oli saada kaikki viralliset il-moitukset tehtyä. Suurin vaikeus on ehkä kuitenkin ollut opetella ole-maan oma työnantajansa. Kaikki työ on tehtävä; myös ikävät ja haas-tavat. Mitään ei voi jättää roikkumaan olettaen, että asiat hoituvat”, Salonen tuumii.

Aloittavan yrittäjän mieltä askarruttavat usein myös talousasiat.”Taloudellisestikin vaikeita hetkiä on ollut, mutta kaikista niistä on

selvitty. Koska kuitenkin lähdin liikkeelle ilman rahaa ja lainoja, ei ole ollutkaan kovin suurta painetta saada suuria tuloja. Töitä puolestaan oli tiedossa jo ennakkoon, joten sekään ei askarruttanut.”

...MUTTA HAUSKAA!Muutamista vähemmän hauskoista puolista huolimatta Salonen löytää yrittäjyydestä ennen kaikkea positiivisia puolia.

”Parhaimmillaan yrittäminen on todella hauskaa. Olen päässyt työni puolesta matkustelemaan eri puolille maailmaa, hyvässä seu-rassa. Nautin myös työstäni suuresti ja töitä on ollut riittävästi. Ja jos verrataan päivätöissä olemiseen, niin kyllähän yrittäjällä on etenkin ajankäyttöön liittyen monenlaisia vapauksia. Ne helpottavat elämää”, Salonen tietää.

Tavoitteitakin innostuneella yrittäjällä on. Amotec Oy kehittyy jat-kuvasti ja toiminta muuttunee työn tekemisestä asiantuntijapalvelui-hin, tuotekehitykseen ja komponenttikauppaan. Melko hieno kehitys-kulku vain pari vuotta yrittäjänä toimineelta!

Yrittäjyydestä haaveileville Salosella on muutama kortti takatas-kussa.

”Ainakaan ei kannata kuvitella, että yrittäjänä tienaisi paremmin tai helpommin kuin päivätöissä. Se ei ensimmäisinä vuosina pidä paik-kaansa. Yrittäjyyteen olisi hyvä olla muitakin motiiveja”, hän täydentää.

Salosen mielestä yrittäjän tärkeimpiä ominaisuuksia ovat jousta-vuus, järjestelmällisyys sekä tunnollisuus. Myös rehtiys on yksi merkit-täviä piirteitä, joiden avulla tasainen työnjälki, hyvät suhteet ja kehitty-minen taataan. Näihin liittyy myös Amotecin tulevaisuuden tavoitteet.

”Lähitulevaisuudessa tavoitteena on saada erään idean tuotekehi-tystä edistettyä mahdollisimman tehokkaasti, sekä kouluttaa ja palkata työntekijä hoitamaan osan hommistani”, visioi yrittäjä Salonen, 20.

LISÄTIETOJA: Amotec Oy, www.amotec.eu

Kysyvä ei tieltä eksy!

HAUSKAA KYLLÄ, VAIKKA VASTUULLISTA

14 I amis

A M I S A J A S S A

Putiikki pystyyn!

Nuorten kannustamisesta yrittäjyyteen puhutaan kyllä paljon, mutta mistä amis oikeasti saa apua oman firman perustamiseen?

Teksti: Riikka Nuutinen Kuva: Teemu Granström

Nuorten yrittäjyyden tukeminen on ollut viime aikoina tapetilla. Oma firma on houkutteleva ajatus myös nuorille itselleen: OSKU ry:n vuon-na 2009 teettämässä AMIS-tutkimuksessa noin joka toinen amis oli kiinnostunut toimimaan tulevaisuudessa yrittäjänä. Suomen Yrittäjät ry:n koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lampun mukaan yleinen il-mapiiri onkin yrittäjyydelle suopea, mutta ruohonjuuritason toteutuk-sessa on vielä tekemistä. Mikä hommassa sitten mättää?

– Kyse on paljon asenteista ja käytäntöjen puutteesta. Monissa op-pilaitoksissa pyöritetään nykyisin esimerkiksi nuori yrittäjyys -ohjelmia, harjoitusyrityksiä tai osuuskuntatoimintaa, mutta niitä ei oikein osata markkinoida. Opettajien pitäisi kertoa nuorille enemmän tarjolla ole-vista mahdollisuuksista ja kannustaa kokeilemaan, Lamppu selvittää.

Varsinaisen yrittäjyyskoulutuksen lisäksi yrittäjyys pitäisi saada mukaan muuhunkin opetukseen.

– Olisi tärkeää, että yrittäjyydestä ja pienyrityksistä alettaisiin puhua enemmän mahdollisina työllistymisvaihtoehtoina. Esimerkik-si lähihoitajakoulutuksessa perusoletuksena on usein ollut se, että tulevaisuudessa työskennellään sairaalassa tai terveyskeskuksessa, vaikka oikeasti työpaikka voi löytyä yhä useammin vaikka yksityisestä hoitokodista.

VAIKKA OMA koulu ei tarjoaisikaan riittäviä eväitä yrittämiseen, pal-jon voi tehdä myös itse. Oman osaamisen kehittäminen on tietysti kaiken perusta, ja työharjoittelutkin kannattaa hyödyntää: hakeutu-malla harjoitteluun pienempään yritykseen pääsee näkemään yrittä-jän elämää käytännössä. Netti pullistelee yrittäjyyteen liittyvää tietoa, ja paikallisista uusyrityskeskuksista ja TE-toimistoista löytyy apua. Veli-Matti Lamppu kannustaa myös pyrkimään muiden nuorten yrit-täjien juttusille.

– Useimmat yrittäjät kertovat erittäin mielellään omista koke-muksistaan. Jos tuttavapiiristä ei löydy yrittäjiä, esimerkiksi Suomen Yrittäjien paikallisyhdistyksiltä saa sopivien keskustelukumppanien yhteystietoja.

Tarjolla on myös yrittäjyyteen liittyviä tutkintoja, joiden suoritta-mista kannattaa harkita erityisesti sitten, kun suunnitelmat omasta firmasta alkavat olla pidemmällä.

– Yrittäjän ammattitutkinto on hyvä siinä vaiheessa, kun liikeidea on valmiina tai oma yritys on juuri perustettu. Tutkinnosta saa tukea esimerkiksi liikeidean hiomiseen sekä rahoituksen ja markkinoinnin pohtimiseen, Lamppu kertoo.

SUOMESSA YRITTÄJYYTTÄ pidetään usein jonkin sortin extreme-laji-na: hirveästi töitä, jatkuva stressi, ei muuta elämää… Veli-Matti Lamp-pu muistuttaa, että selvitysten mukaan yrittäjät viihtyvät kuitenkin työssään keskimäärin palkansaajia paremmin. Yrittäjyyteen sisältyy toki riskin ottamista, mutta toisaalta palkkatyössäkin voi joutua te-kemään pitkää päivää, ja potkujen saaminenkin on aina mahdollista vaikka hoitaisi hommansa kuinka hyvin.

Yrittäjänä ei myöskään ole pakko olla ikuisesti. Siinä missä työ-paikkaa voi vaihtaa, yrittäjäkin voi laittaa pillit pussiin ja siirtyä uusille urille.

– Yhden työuran aikana ehtii halutessaan sekä yrittää että tehdä töitä toiselle, osittain vaikka samanaikaisestikin, Lamppu toteaa.

Veli-Matti Lampun mielestä yrittäjyys voi olla hyvä vaihtoehto myös vasta amiksesta valmistuneelle.

– Kolme-neljäkymppisillä alkaa olla jo perhettä, autoa ja asun-tolainaa. Siinä vaiheessa aikaa ja riskinottohalukkuutta ei ehkä enää löydy samalla tavalla kuin nuorempana.

amis I 15

MINUSTAKO YRITTÄJÄ?

Sitten vaan töihin! Verkostoidu, vaikuta ja ota yhteyttä esimerkiksi alueesi yrittäjäjärjestöihin.

YRYRYRIIITYSTÄTYSTÄTYSTÄTYSTÄTYSTÄTYSTÄSTADIIN!STADIIN!STADIIN!VIIHDY, VAIKUTA, VERKOSTOIDUVIIHDY, VAIKUTA, VERKOSTOIDUVIIHDY, VAIKUTA, VERKOSTOIDU

www.helsinginyrittajat.fi www.yritystastadiin.fi

Yritystä Stadiin! -tapahtuma tarjoaa verkostoitumista, tietoa ja uusia ideoita. Tapahtuma huipentuu rentoon iltatilaisuuteen. Tapahtuma on suunnattu yrittäjille, yrittäjyydestä kiinnostuneille ja yrittäjähenkisille kävijöille. Tapahtumaan osallistuu yli 2000 kävijää.

Tule yhteistyökumppaniksi tapahtumaan! Varmista näkyvyytesi ja tule luomaan kanssamme Suomen suurinta ja merkittävintä yksipäiväistä yrittäjä -tapahtumaa keskelle Helsinkiä.

Tutustu tapahtuman verkkosivuihin osoitteessa www.yritystastadiin.fi

TORSTAINA 5.5.2011 KLO 11.00 – 22.00 HOTELLI PRESIDENTISSÄ

TAPAHTUMA,JOSSA

YRITTÄJIEN

IDEATKOHTAAVAT.

www.yritystastadiin.fi

Pääyhteistyökumppanit:

Kun sinulla on oma halu ja tahto aloittaa yritystoiminta, olet valmis etenemään yrittäjyyden tiellä! Olipa syy yrittäjyyteen vaikka hyvä idea tai unelmien toteuttaminen, kaikilla on tämä mahdollisuus.

Seuraavaksi laaditaan liiketoimintasuunnitelma. Liiketoimintasuunnitelman laatimiseen saa apua muun muassa Uusyrityskeskuksista ja ELY-keskuksista.

Yritysmuodon valinta. Näitä ovat toiminimi, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö tai osuuskunta.

Uusi yritys on ilmoitettava yritystietojärjestelmään. Lisäksi tehdään perustamisilmoitus kaupparekisteriin, arvonlisäverovelvolliseksi, ennakkoperintärekisteriin ja työnantajarekisteriin.

Uuden yrittäjän täytyy huolehtia kirjanpidon järjestämisestä sekä tarvittavien vakuutusten ottamisesta.

Linkkejä:www.yrittajat.fiwww.uusyrityskeskus.fiwww.liiketoimintasuunnitelma.comwww.yrityssuomi.fi

16 I amis

A M I S L I I K K U U

Ässiä SSA:staSatakunnan Sports Academy mahdollistaa huippu-urheilun ja opiskelun

Satakunta Sports Academy on paikallisten oppilaitosten yhtei-nen rutistus, joka mahdollistaa huippu-urheilijan valmentau-tumisen ja ammattiin opiskelun. Jo vuodesta 2002 toiminut Satakunta Sports Academy (SSA) toimii yhteistyössä oppilai-tosverkoston ja elinkeinoelämän kanssa, myös kansainvälisellä tasolla. Rahoitusta tulee muun muassa mukana olevilta oppi-laitoksilta sekä koulutoimelta.

”Yhteistyö on meille tärkeää, ja kumppaneita on niin järjes-töjen kuin yrityselämänkin puolelta. Nämä kumppanuudet mah-dollistavat urheilijoillemme sponsoreita, ja toisaalta yrityselä-mään työntekijöitä”, Stenfors toteaa.

JOUSTAVAA OPISKELUA Sports Academyssa mukana olevat nuoret urheilevat huipul-la – monet maajoukkuetasolla. Heidän tavoitteenaan on kehit-tyä urheilijana, mutta samanaikaisesti taata itselleen ammatti. Ammatillisen koulutuksen ja urheilun eteen tehty työ on siis voimakkaasti tulevaisuutta rakentava. Opiskeleminen ja tree-

”Haluamme satsata näihin urheilijoihin. Heillä pitää olla samanarvoiset mahdollisuudet opiskella kuin muillakin, vaikka he kantavatkin kaksinkertaista painolastia”, toteaa Satakunta Sports Academyn koordinaattori Pekka Stenfors vilpitöntä ylpeyttä äänessään.

SPORTS ACADEMYT SUOMESSASuomessa toimii 19 urheiluakatemiaa, joista pohjoisin Rovaniemellä. Yhteistyö kattaa kaikki oppilaitosmuo-dot. Urheiluakatemiat ovat Suomen Olympikomitean, lajiliittojen, seurojen, oppilaitosten, kaupunkien/kun-tien, tukijoiden sekä valmennuksen tukipalveluita tar-joavien tahojen yhteistyöverkosto.

SATAKUNTA SPORTS ACADEMYSatakunta Sports Academy SSA aloitti toimintansa syksyllä 2002. Toiminta oli aluksi Satakuntaliiton ESR-

rahoitteista, mutta nyt toimitaan ilman sitä. Akatemia-toimintaa koordinoi Porin kaupungin koulutusvirasto tehden yhteistyötä Porin keskeisimpien oppilaitosten sekä muiden sidosryhmien kanssa. Hakeminen ta-pahtuu normaalin haku- ja valintamenettelyn kautta, mutta urheilijoiden ammatilliseen koulutukseen haku tapahtuu joustavalla valinnalla. Ensisijaisena pääsy-vaatimuksena on kansallisen kärkitason menestys omassa ikäluokassa.

Lisätietoa: www.winnova.fi www.pori.fi/ssa

amis I 17

naaminen vaativat kuitenkin oikeanlaisen ympäristön onnistuakseen.

”Ajatus tässä on rakentaa myös siviili-uraa. Nämä nuoret edustavat toiminnallaan myös meidän arvojamme: rehellisyyttä, in-nostuneisuutta ja vastuuntuntoa”, Sten-fors painottaa.

”Tämä on kuitenkin erityinen mar-ginaaliryhmä, jonka eteen teemme valtavasti töitä: kaupunki tukee, ja opettajat ovat sitoutuneet näiden nuorten tavoitteiden saavuttami-seen”, vahvistaa Stenfors.

Myös opiskelija-urheilijoiden motivaatio on kova. Oppilaitokses-ta annettavien myönnytysten ja joustojen avulla urheilijat voivat sisällyttää viikko-ohjelmaansa aamutreenejä, jotka on sijoitettu lukujärjestykseen ja mahdollista-vat vaadittavan treenimäärän viikossa. Kun kaikki osapuolet ovat hyväksyneet henkilö-kohtaiset opintosuunnitelmat, on opiskelu helpompi lomittaa urheiluaikatauluihin.

”Oppilaitokset ovat yhdessä luomassa tätä systeemiä. Urheilijoillahan täytyy olla samanarvoiset mahdollisuudet opiskel-la, kuin muillakin. Siksi olemme luoneet muun muassa verkko- ja etäopiskelumah-dollisuuksia esimerkiksi maajoukkuelei-

rien opiskelua varten”, Stenfors kertoo.

Myös kansainväli-nen yhteistyö tarjoaa monipuoliset mahdol-lisuudet urheilun ja

opiskelun yhdistämiseksi. Kansainväliset kontaktit ja ver-

kostot edistävät urheilijoiden liikku-vuutta yli Suomen rajojen.

”Nuoret ovat rohkeita lähtemään ul-komaille, ja järkeväähän se tiettyjen lajien kohdalla onkin. Esimerkiksi jalkapalloilijat suuntaavat Eurooppaan ja golffarit Jenkkei-hin. Siellä he saavat vielä laadukkaampaa lajivalmennusta”, Stenfors toteaa.

Urheilijoita suorastaan tuetaan lähte-mään ulkomaille oppiin, koska he tuovat ta-kaisin tullessaan arvokasta tietotaitoa muille nuorille.

”Nämä nuoret ovat ladunavaajia ja pys-tyvät kokemuksillaan kannustamaan toisia nuoria paremmin kuin moni muu”, Stenfors myöntää.

MAINE KASVAA JA YHTEISTYÖ LAAJENEEVaikka Sports Academyn toiminta on vakiin-tunut ja vuosittainen hakijamäärä riittävä, ei huippu-urheilun tukeminen ja kehittäminen kuitenkaan saa pysähtyä paikalleen. Työtä toiminnan kehittämisen eteen on tehtävä jat-kuvasti.

”Emme ole voittoa tuottava organisaatio, joten meidänkin täytyy joustaa valtavasti urheilijoiden suhteen. Onneksi on kuitenkin tukijoita”, huokaa Stenfors.

Melkoisia aktiiveja täytyy myös organi-saatiossa työskentelevien henkilöiden olla; esimerkiksi Stenforsin työnkuva on hen-gästyttävän monipuolinen sponsorien met-sästyksestä urheiluseminaarien kautta aina yksittäisen urheilijan opintosuunnitelmien seuraamiseen.

Ahkeralla työllä on myös oma tuloksen-sa. Opiskelijat saavat perusvalmennuksen lisäksi mentaalivalmennusta, koulutusta, ta-pahtumia ja verkostotoimintaa. Esimerkiksi alueen huippu-urheilijat tulevat paneelikes-kusteluihin kertomaan työstään.

Kaikkien tahojen yhteisenä tavoitteena on tukea nuorten kehittymistä niin urheili-jana kuin opiskelijana, ja myönnytyksiä teh-dään paljon. Tämä tietenkin lisää odotuksia ja tavoitteita myös urheilijanuorten työsken-telyltä.

”Niin, toisaalta haluamme vain huipulle tähtääviä nuoria, muu-ten haaskaamme aikaa!”

TULEVAISUUDEN HAASTEETJärjestelmällinen tukipalvelusysteemi vaatii jatkuvaa työtä. Tukipalvelut ovat verkottuneet Akatemian toimintaan ja niihin kuuluu muun muassa urheilijoi-den lihashuoltoa, lääkäri- ja fysiotar-kastukset, psyykkistä valmennusta ja ravitsemusneuvontaa.

Tulevaisuudessa organisaation oli-si tarkoitus kasvaa ja ennen kaikkea nuorten tukemiseen pyritään satsaa-maan. Esimerkiksi nuorten urheilijoi-den vuorovaikutustaitoja on syytä ke-hittää, sillä huippu-urheilija on usein tekemisissä median kanssa ja edustaa myös Sports Academya lausunnoillaan

ja tekemisillään.”Meidän täytyy ajatella muutenkin, mi-

ten näymme ulkopuolisesti. Tarvitsemme näkyvyyttä, sillä nämäkin nuoret tarvitsevat urheilu-uran ohella myös töitä”, Stenfors mainitsee.

Elinkeinoelämä on kuitenkin jo erittäin kiinnostunut juuri näistä nuorista.

”Huipulle tähtäävät urheilijat halutaan töihin: heillä on luonnostaan sellainen ta-voiteasetanta, mitä ei muilla ole. Työelämäs-sä arvostetaan sitä, että nuoret uskaltavat asettaa riman korkealle ja haluavat kehittyä. Lisäksi nämä nuoret ovat sosiaalisia, fiksuja ja kansainvälisiä – sitä moni arvostaa”, kertoo Stenfors ylpeänä.

Myös nuorten urapolkua pyritään vah-vistamaan. Stenforsin mukaan olisi hienoa, että myös korkeakouluihin tähtäävät nuoret voisivat toteuttaa opiskelun ja urheilun yh-distämisen laadukkaasti. Niinpä yksi SSA:n haasteista onkin saada yliopistoyksiköt ja

korkeakoulut toimimaan mahdol-lisimman joustavasti opiskelija-

urheilijoiden suhteen. Satakunta Sports Aca-

demyn tähtäimessä on luoda eräänlainen sport-tipaketti yrityskiihdyt-tämön tyyliin, jolloin urheilijat saisivat muun muassa heille tärkeää johtamiskoulutusta. Seu-rat ovat tästä innoissaan, sillä mitä alueen toimi-joihin ja muihin SSA:n yhteyshenkilöihin tulee, kaikilla on sama perus-motivaatio.

”Meidän kaikkien sydän sykkii urheilun suuntaan”, Stenfors to-teaa.

18 I amis

”OLEN KUUSISTON HELENA ja opiskelen kolmatta vuotta vaate-tusalalla pukuompelijaksi Länsirannikon Koulutus Oy WinNovassa. Opiskelun ohella luon myös urheilu-uraa karatessa, jota olen harras-tanut 9-vuotiaasta asti. Huipputasolle siirryin 16-vuotiaana.

JO YHDEKSÄNNELLÄ LUOKALLA päätin hakeutua SSA:aan opiske-lemaan, joten oli luonnollista jatkaa myös ammatillisia opintoja SSA:ssa. Luokallani on kaksi huippu-urheilijaa. Ajan myötä opetta-jatkin ovat oppineet aikataulujamme, tavoitteitamme ja työskente-lyämme.

OLEN MELKO PALJON pois opetuksesta, sillä maajoukkueleirit ja kil-pailut vievät paljon aikaa. Olen asennoitunut tekemään pitempää päivää. Opiskeleminenkin on kuitenkin välttämätöntä ja halusin eh-dottomasti ompelualalle. Jos en urheile tai opiskele, teen töitä ja sijaisuuksia hoitoalalla.

TULEVAISUUDEN SUUNNITELMISSANI ONKIN urheilun lisäksi vaih-taa alaa ja opiskella vielä amk-tutkinto sosiaali- ja terveysalalta.

TÄ L L Ä H E T K E L L Ä

TÄRKEINTÄ on kui-tenkin urheilu. Nyt satsaan

siihen, ja välillä opiskelu saattaa hieman kärsiä. Olen kuitenkin saanut hy-

vin tsempattua itseäni ja opettajat ovat olleet erittäin ymmärtäväisiä.

OMA LUONNE JA muut lajin harrastajat vaativat menestystä. Jos en vaatisi sitä itseltäni, en pärjäisikään. Nykyään tämä opiskelun ja urheilun yhdistäminen onnistuukin ihan hyvin, vaikka aluksi minulle saattoi tulla väsymyksen itku. Opinnoissakin halusin aikaisemmin olla paras, nopein ja tarkin. Olen hidastanut hieman tahtia, enkä ole ihan joka asiassa pyrkinyt parhaimpaan.

HUIPULLA KILPAILEMINEN JA opiskelu vaativat organisointikykyä. Kun vapaa-aikaa on vähän, sen oppii käyttämäänkin tehokkaasti. Muuten siitä tulee varmasti burn out! Minulla on hyvät tukijoukot, sillä isäni ja siskoni ovat lajissa mukana ja henkilökohtainen valmen-taja tietysti tukee kokoajan. Parhaat voimavarat saan vastustajilta. Hävitessä tulee sellainen uhma, että haluan ehdottomasti treenata lisää. Kun on näinkin kilpailuhenkinen, ei oikein mikään riitä. Voitta-minen kuitenkin vahvistaa minua siitä, että kilpaileminen kannattaa.

EN OLISI NÄIN pitkällä urheilu-urallani, ellen opiskelisi Sport Acade-myssa. Aamutreenaus on mahdollistanut kehittymisen, sillä treeni-määrät ovat kasvaneet. Se myös sitoo ja siitä tulee ammattimainen olo. Pitkäjänteisyyttähän tämä vaatii, mutta niinhän kaikki menestys. Minun tavoitteeni on saavuttaa aikuisten arvokisamitali. Se vaatii kokemusta ja aikaa.”

LAJI: karateSEURA: Porin Shotokan KarateURHEILU-URA: 15 SM-kultaa ja lukuisia muita mitaleja nuorten ja aikuisten sarjassa sekä joukkuemitaleja. SPONSORIT: Karateliitto ja SSA

Parhaat voimavarat saan vastustajilta.

amis I 19

”OLEN JOHANNES VÄLIMÄKI ja lajini on yleisurheilu. Olen harrastanut kilpaurheilua 11-vuoti-aasta lähtien. Jo yläasteen aikana tiesin, että haluan amikseen ja erityisesti Sports Acade-myyn. Tiesin nimittäin jo silloin, että se mahdollistaa aamutreenauksen. Nyt opiskelen kolmatta vuotta talonrakentajaksi Länsirannikon Koulutus Oy WinNovassa, ja valmis-tun tänä keväänä.

MULLA ON TOSI hyvät kokemukset urheilun ja opiskelun yhdistämisestä. Tämänikäisen hepun täytyy saada kaksi harjoitusta päivässä. Opettajat suhtautuvat hyvin eikä kukaan ole koskaan kieltänyt harjoittelemasta. Parin tunnin aamutreenit ovat mahtava etu. Koulussa joustetaan tosi hyvin, vaikka viime keväänäkin oli kaksi viikkoa treenausta niin, etten pystynyt osallistumaan opiskeluun. Jos treenien takia jää jotain väliin tai suorittamatta, otan asioista selvää ja hoidan hommat va-paa-ajallani. En ole jäänyt lainkaan jälkeen opinnoissani. Jos haluaa oppia jotain, niin sen varmasti oppii tavalla tai toisella. Kaikki tämä on ihmisestä itsestään kiinni.

MEIDÄN LUOKALLA EI ole yhtään saman lajin urheilijaa, vaan kaikki kilpai-levat eri lajeissa. Mielestäni yleisurheilu sopii hyvin rakennusalan kanssa ja koenkin, että tämä on urheilijalle paras ala: on aika paljon käytäntöä ja sitten siirrytään työmaalle hommiin. Välillä opiskelu tuntuu raskaalta. Ra-kennusala on fyysistä hommaa, joten paljon tulee tehtyä töitä.

URHEILULLISIA TAVOITTEITA ON helppo luoda, kun tietää sen onnistuvan esimerkiksi työharjoittelunkin ohessa. Tänä vuonna haluankin pärjätä ja tähtään 19-vuotiaiden sarjoissa SM-tasolle ja viestijoukkueeseen EM-ki-soihin. Uskon, että mitali onnistuu. Kun keväällä valmistun, siirryn armei-jaan ja sielläkin saa harjoitella. Sen jälkeen haen ammattikorkeakouluun opiskelemaan, koska SAMKissakin toimii Sports Academy.

VAIKKA HALUAN OPISKELLA lisää, urheilu on tällä hetkellä tär-keämpää. Yleisurheilu on kuitenkin lajina sellainen, ettei siinä tienaa niin paljon, joten tulevaisuuttakin on suunniteltava.

NAUTIN OPISKELUSTA JUURI nyt, koska saan paljon tukea myös urheiluun. Paras tuki ehdottomasti ovat kaverit ja veljeni, jotka myös opiskelevat SSA:ssa. Tehdään yhdessä aamuharjoituk-sia ja siinä tulee tsempattua hyvin toisiamme. SSA puolestaan tukee mahtavasti joustavuudella, mikä on tärkeää.

KANNUSTAN KAIKKIA OPISKELIJOITA urheilemaan. Jos liikunta on jäänyt vähiin, pitäisi vaan ottaa itseään niskasta kiinni. Hikiliikunta kolme kertaa viikossa antaa opiskelullekin aivan uutta pontta ja päivät lähtevät paremmin käyntiin. Mä ainakin nautin suunnattomasti!”

LAJI: yleisurheiluSEURA: Noormarkun NopsaSAAVUTUKSET: Seiväshypyssä nuorten SM-pronssi. 4X800m-viesti SM-pronssi, 4x100m SM-hopea, 4x300m kaksi SM-pronssia, kaikki nuorten sarjoissa . SPONSORIT: SSA

Kannustan kaikkia opiskelijoita urheilemaan.

20 I amis

PARKOUR – - -erilainen city tour

Oletko kyllästynyt perinteisiin palloilulajeihin, ja kaipaisit jotain uutta? Eikö kuntosali sovi sinul-le? Haluaisitko kenties tehdä jotain villimpää? Tutustu Parkouriin.

Parkour on laji, jossa pyritään innovatiivi-seen ja katkeamattomaan, sulavaan liikkeeseen meidän jokapäiväisessä ympäristössämme. Kau-pungin kaiteita ja muureja ei nähdä rajoitteina liikkeelle vaan pikemminkin mahdollisuuksina.

On melko yksinkertaista aloittaa parkour, sillä sen harrastamiseen ei tarvita mitään apuväli-neitä. Se on siis myös sopiva opiskelijan kukka-rolle! Asu on täysin vapaa, mutta hyviä kenkiä pidetään tärkeinä. Jotkut harrastajat käyttävät käsiensä suojana hanskoja, ja joillakin on jopa rannesuojat.

Parkourin alkuperäisenä ajatuksena on ollut eteneminen satunnaisesti pisteestä A pisteeseen B. Reitille sattuvat esteet pyritään selvittämään nopeasti ja tehokkaasti, mutta lajin harjoittami-nen on kiinni omasta luovuudesta ja mieltymyk-sistä. Varsinaisia sääntöjä lajissa ei ole, eikä siinä ainakaan Suomessa järjestetä kilpailuja. Yhtenä oleellisena periaatteena voi pitää harjoittelun turvallisuutta: liikkeet harjoitellaan pikkuhiljaa vaiheittain eikä minkäänlaisia riskejä oteta.

KAIKILLE SOPIVA LAJIParkour on siinäkin mielessä tutustumisen arvoi-nen laji, että se sopii itseasiassa ihan jokaiselle. Lajin voi aloittaa minkä ikäisenä tahansa, mutta vastuun harrastamisesta ottaa jokainen itse. Liik-keelle on lähdettävä pienistä asioista ja omien rajojen ja mahdollisuuksien hahmottamisesta.

Lajin voi aloittaa huonokuntoinenkin, mutta silloin liikkeiden opettelu voi viedä hieman enemmän aikaa. Lajia pitempään harrasteneet korostavatkin, että kunto joka tapauksessa kas-vaa harrastaessa. Kokeneemmat ovat todenneet myös, että esimerkiksi telinevoimistelutausta antaa hyvän startin parkourin harrastamiselle.

Harjoittelu on myös ainoa tae parkourissa kehittymiselle. Uusien liikkeiden opettelu vaatii paljon fyysistä harjoittelua, mutta myös luovuut-ta ja kykyä nähdä oma elinympäristö parkourin näkökulmasta. Täten esimerkiksi oman koulun ulkoportaat ja kaide voivat osoittautua potenti-aalisiksi treenipaikoiksi.

JAMEISTA AKATEMIAANParkouria voi harrastaa yksinkin, mutta suosittu ja yleinen tapa on kokoontua lajin paikallisten harrastajien kanssa yhteen. Näitä tapahtumia kutsutaan jameiksi.

Jameissa tarkoituksena on harjoitella liikkeitä ja pitää hauskaa. Samalla kartoitetaan, miten eri-laiset paikat esimerkiksi omassa kaupungissa so-veltuvat parkourin harrastamiseen. Lajia harjoi-tettaessa tulee ottaa huomioon kuitenkin myös toiset ihmiset. Missään tapauksessa ei nimittäin ole tarkoitus aiheuttaa häiriötä eikä vahinkoa ympäristölle. Ennen parkouraamista onkin hyvä tsekata olosuhteet ja esteiden kesto, ettei aiheu-ta turhaa vahinkoa itselleen tai ympäristölle.

Parkour on lajina Suomessa uusi, ja täten sen harrastajat eivät täysin voi välttyä muiden ih-misten oudoksuvilta katseilta. Pikkuhiljaa lajiin kuitenkin totutaan myös Suomessa eikä tuijot-

teluun törmään niin usein. Toisaalta katseluun myös tottuu, antaahan par-kour ikään kuin luvan liikunnalliseen leik-kiin ja hassutteluun.

Parkourista kiinnostuneet voivat osallistua myös Parkour Akatemian järjestämiin koulutuk-siin. Akatemia on lähtöisin Jyväskylästä ja toimii lisäksi Lahdessa, Helsingissä ja Tampereella. Aka-temian tunneilla käydään läpi tekniikoita ja har-joitetaan myös lihaskuntoa. Kaikessa toiminnassa on aina mukana lajille ominainen hauskanpito, ja jokainen osallistuja pystyy harjoittelemaan oman tasonsa mukaan. Ohjatuissa harjoituksissa koke-neiden ja koulutettujen ohjaajien opastuksella lajiin pääsee kiinni nopeammin ja monipuolisem-min kuin omatoimisesti harjoitellessa. Samalla oppii kätevästi lajiin liittyvän turvallisen ja vas-tuullisen harjoittelutavan.

FLOW & TIC-TACParkour on rantautunut Suomeen Ranskasta ja on kerännyt tasaiseen tahtiin harrastajia ympä-ri Suomen. Alkuperänsä vuoksi lajissa on paljon erilaisia termejä ja liikkeiden nimiä, jotka on käännetty ranskasta ja englannista suomeksi.

Sanastoon ja liikkeitä esitteleviin videoihin voi tutustua parkourin www-sivuilla, www.par-kour.fi sekä esimerkiksi etsiä Youtubesta aihee-seen liittyviä videoita. Alkuun voi päästä vaikka tic-tacilla (seinäponnistus) ja liikkeisiin tulee pian mukavasti flowta (sujuvuutta)!

LISÄTIETOJA: www.parkour.fi, www.parkourakatemia.fi

Laita koko vartalo peliin, hypi seinille! Parkour on laji, jossa kenttänä toimii koko kaupunki.

Teksti: Petra Pulkkinen Kuva: Parkour Akatemia

VOLVO TRUCKS. DRIVING PROGRESSwww.volvotrucks.fi

Valitse VIISAASTI valitse VOLVO

aika valita?Kennet valitsi oppisopimuksella raskaan kaluston asentajan tehtävät Volvolla”Oppisopimuksessa oppii tekemällä ja pääsee heti oikei-siin, palkallisiin töihin. Oppisopimus ajatuksena sopi minulle, koska en ole koskaan ollut mikään lukutoukka. Teoriapäiviä oli muutama kuukaudessa.” kertoo Kennet.

Kennet oli melkein valmis sähköasentaja ennen kuin haki Volvo-mekaanikko oppisopimuskoulutukseen vuonna 2009. Valmistuttuaan vuonna 2010, Kennet on työskennel-lyt vakituisessa työsuhteessa linja-automekaanikkona Volvo Truck Center Vantaalla.

”Päivääkään en vaihtaisi pois”, tunnustaa valintaansa tyytyväinen Kennet. ”Opiske-lu- ja työpaikkaa valitessa, on mielestäni tärkeintä valita se, mikä oikeasti itseään kiinnostaa - sieltä tulee se aito motivaatio tekemiseen, ja silloin on itselläänkin hyvä olla”, valistaa 28 vuotta täyttävä Kennet, joka on työskennellyt myös urheilu-välinemyyjänä, mutta on omienkin sanojensa mukaan aina ollut ”autoihminen”.

Volvo-oppisopimuskoulutus käynnistyy taas syksyllä 2011. Hae jo tänään www.volvomekaanikko.fi

www.volvotrucks.fi/tyopaikat rekrytointi@volvo.com

Volvo Trucks FI Katso myös:

www.kuljetusala.com www.autoala.fi

110318-AMISjulkaisu230x297.indd 1 23.3.2011 18:36:28

22 I amis

1) Harjoittelupaikkoja kysytään minulta suoraan opiskelijoiden toi-mesta puhelimella ja sähköpostilla. Oppilaitokset myös ohjeistavat oppilaitaan ottamaan suoraan yhteyttä työmaille. Siinä oppii myös työnhakua sekä näyttää oman panoksensa työn saamiseksi. Myös www.ncc.fi -sivulla on avoimet hakemukset kesätyöpaikkojen osalta ammattiin opiskeleville. Samaan hakemukseen voi liittää myös toiveen kesätyöntekijähommiin.

2) Netin kautta tulevissa hakemuksissa saisi olla kyllä enemmän tie-toa hakijoista itsestään ja vaikka harrastuksista. Itseään voi myös jon-kin verran kehua. Monipuolisia hakemuksia on helpompi lukea ja ne jäävät paremmin mieleen kuin ”tyhjät” hakemukset.

Kontakti työmaalla: Käyttäytyminen, jämäkkä ja reipas kädenpu-ristus työmaalla. Ensivaikutelma on kuitenkin se lähtökohta, hakipa sitten mitä hommaa ja milloin tahansa työelämässä.

3) Monipuolinen hakemus. Kun jaksaa kirjoittaa paljon itsestään ja ha-luistaan ja vaikka tulevaisuuden haaveista, pistää se kiinnostamaan-kin enemmän. Myös tärkeät tiedot, kuten monesko opiskeluvuosi on menossa, on suotavaa mainita.

4) Haastattelut ja työmaalla käynti: Positiivinen vaikutelma syntyy nimenomaan juuri jämäkkyydestä ja halusta oikeasti alalle. Se, että suunnitelmat muuttuvat myöhemmin, ei todellakaan haittaa.

5) Kontakti, oma-aloitteisuus ja ensivaikutelma. Arvostamme avoi-muutta ja rehtiyttä sekä reippautta. Puoli tuntia yleensä riittää haas-tatteluissa arvion tekemiseen.

6) Nöyryydellä ja pitkäjännitteisyydellä saa paikan paremmin.

Luottamus on ansaittava ensin.

7) Halu, asenne ja motivaatio. Kun ne ovat kunnossa, niin eteenpäin pääsee; aina fiksuille töitä löytyy.

8) 31.3.2011, toki senkin jälkeen voi kysellä, ei se mikään viimeinen päivä ole! Kestäähän kesälomajakso aina syyskuun loppuun.

9) Rohkeasti vaan liikkeelle. Kilpailu on kovaa eikä paikkoja ole kaikille. Silti ei saa menettää toivoa. Harjoittelujaksoilla oleville kavereille voisi neuvoa, että kesätyöpaikkaa kannattaa kysyä juuri harjoittelupaikasta.

Petri Siilanen Työvoimapäällikkö, Elementtiasennukset ARNCC Rakennus Oy

1) MITEN TEILLE HAETAAN TÖIHIN? 2) MITÄ TOIVOTTE TYÖNHAKIJALTA? 3) MILLAINEN HAKEMUS KIINNITTÄÄ HUOMIONNE? 4) MITEN POSITIIVINEN VAIKUTELMA SYNTYY? 5) MIKÄ VAKUUTTAA TEIDÄT HAASTATTELUSSA? 6) MIKÄ PUOLESTAAN VOI KOITUA HAKIJAN KOHTALOKSI? 7) MAINITSE KOLME ASIAA, JOITA ODOTAT TYÖNTEKIJÖIL-

TÄNNE TYÖSSÄÄN? 8) MIHIN ASTI KESÄTYÖHAKUNNE KESTÄÄ? 9) TERVEISENNE UUSILLE TYÖNHAKIJOILLE: 

Työnantajien

vinkit työnhakuun

A M I S T Y Ö S S Ä

amis I 23

1) Yleisimmät rekrytointikanavat ovat ensi-sijaisesti oma intranet sekä  www.op.fi/rekry.  Tavoitteenamme on siirtää hakuilmoittelua entistä enemmän nettiin. Parhaillaan  olem-me    laajentamassa ilmoittelua myös sosiaali-seen mediaan.

2) Koska rekrytoimme henkilöitä laajasti eri koulutuspohjalla, toivomme aitoa kiinnos-tusta finanssialalle sekä yleensä kiinnostusta talouselämään. Arvostamme sitä, että hakija sitoutuu OP-Pohjola -ryhmän kulttuuriin ja yrityksen arvoihin (osuustoiminnallisuus). Myös hakijan kiinnostus uran luomiseen ryh-män sisällä on suotavaa.

3) Selkeä hakemus, jossa hakija ei kerro pelkästään omasta taustastaan vaan myös motivaatiosta finanssialan tehtäviin. Hake-muksen tulee näyttää hakijalta eli  kannattaa kertoa  aidosti itsestään  – turha kikkailu pois. 

4) Hyvä hakemus auttaa jo eteenpäin. Myös hakijan oma aktiivisuus on positiivista.

5) Kyllä ensivaikutelma on aina tärkeää. Jämptiys,  sujuvuus sekä tietty vakuuttavuus esiintymisessä.  Vakuuttavaa on myös, jos ha-kijalla on etukäteistietoa yrityksen palveluis-ta, organisaatiosta ja arvoista. Arvostamme myös henkilön halua kehittyä ja menestyä haastavammissakin tehtävissä.

6) Liika itsevarmuus, kehuskelu.  Kohtaloksi voi koitua myös tiukat ja ehdottomat vaati-mukset, joita emme pysty tarjoamaan. 

7) Kehityskykyä ja -halua, myyntihenkisyyttä ja yhteistyökykyä. 

8) OP-Pohjola-ryhmän kesäharjoitteluhaku on jo päättynyt. Vaikka näin onkin, kannattaa olla vielä myöhemmin yhteydessä suoraan

esim. HR-Palveluihin, jos kesätyöpaikkaa et-sii. Lisätilauksia ja peruutuksiakin kesätöihin saattaa tulla aina kesäkuun alkuun asti.

9) Hae ennakkoluulottomasti  finanssialan toimialalle. Tarvitsemme eri alojen osaajia. Haluamme palkata myös  alanvaihtajia.  Ole rohkea ja luota itseesi, vaikka kokemusta ei vielä alalta olisikaan. 

1) Meille voi hakea esimerkiksi HUS:n www-sivuilla olevan linkin kautta. Sieltä löytyvät avoimet työpaikat ja sijaisuudet. Lisäksi voi soittaa HUS:n keskukseen 09-4711 ja pyytää esim. Peijaksen sairaalan työhönottoon, joka on auki virka-aikaan.

2) Työnhakijalta toivotaan ammatillista tut-kintoa. Otamme töihin myös opiskelijoita, mutta mielellään viimeisen vuoden opiske-lijoita. Sairaanhoitajaopiskelijalla toivotaan olevan jo 180 opintopistettä suoritettuna. Lisäksi toivomme työnhakijalta innostunei-suutta ja kiinnostusta alaan. Myös alan työko-kemus on plussaa, joskin sitä harvoin vasta-valmistuneella on.

3) Ensivaikutelma ja intuitio työntekijästä ovat tärkeimpiä asioita. Myös työhakemuksen tulisi olla siisti, asiallinen ja hyvää suomea.

4) Kiinnitämme huomion seuraaviin asioihin:Pukeutuminen, normaali meikki, kohteliai-suus, kättely ja teitittely. Hakijan tulee olla myös hillitty, vakuuttava ja asiansa osaava. Plussaa saa, jos paperit ovat järjestykses-sä ja kopiot tutkintotodistuksista mukana haastattelussa. Ylipäätään haastattelija tulisi vakuuttaa siitä, että hakija on ainoa oikea ky-seiseen tehtävään.

5) Edellämainittujen lisäksi katsekontakti sekä henkilön tietotaito. Päätökset meillä tehdään yleensä haastattelussa ja siksi se onerittäin tärkeä hetki.

6) Suttuinen vaikutelma esimerkiksi. Huonon vaikutelman antaa myös, jos henkilöllä ei ole mistään mielipiteitä tai ettei ylipäätään osaa vastata kysymyksiin mitenkään.

7) Rakkautta koulutustaan vastaavaan työ-hön, jatkuvaa valmiutta muutoksiin ja potilai-den hyvää hoitoa.

8) 29.4.2011

9) Rohkeutta hakemiseen! Tämä on työ, joka ei lopu koskaan ja johon aina tarvitaan työn-tekijöitä. Tällä alalla on mahdollisuudet työs-kennellä ja kouluttaa itseään myös johtamis- tai asiantuntijauralle. 

Maarit Alanne, HR-asiantuntija, HR-PalvelutOP-Palvelut Oy

Eila Manninen-Kauppinen, osastoryhmäpäällikkö, THMHUS Päivystys ja valvonta, Jorvi ja Peijas

24 I amis

Arto Amislainen

TYÖHAKEMUS

Amiksentie 2

12345 Amiskaupunki

arto.amislainen@amis.fi

050-123456

Veikko Vastaanottaja

Teollisuusyritys Oy

HAKEMUS TYÖPAIKKAAN

Olen 18-vuotias ammattiin opiskeleva nuori ja etsin työpaikkaa. Haen

töihin teollisuuden alalle, koska pidän töistä, joissa voi nähdä kättensä jäljen. (1)

Työkokemusta minulle on kertynyt jonkin verran kesätöistä ja työharjoitteluista. Olen ollut

energialaitoksella työharjoittelussa yhteensä neljä kuukautta, sekä viime kesänä töissä paikallisessa

sähköalan yrityksessä. (2)

Koulussa lempiaineitani ovat matematiikka ja fysiikka, ja pidän myös kielistä. Vapaa-aikanani teen www-sivuja sekä

harrastan sählyä, lentopalloa ja pyöräilyä. Harrastuksissani olen oppinut tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa.

Olen toiminut koulumme oppilaskunnassa ja avustanut muun muassa koulumme markkinoinnissa. (3, 4)

Tulen mielelläni haastatteluun kertomaan itsestäni lisää ja keskustelemaan mahdollisesta työnkuvastani. (5)

Hyvää kevään jatkoa toivottaen ja yhteydenottoanne odottaen,

Arto Amislainen

Arto Amislainen

Liitteet: CV, koulutodistukset, työnäytteet (6)

Amis-lehden vinkit työhakemuksen ja CV:n tekoonTöitä etsiessä kannattaa panostaa hakemukseen ja ansioluette-loon, koska työnantaja muodostaa sinusta ensivaikutelman nii-den perusteella. Räätälöi aina hakemuksesi siihen tehtävään, mitä haet. Nosta esiin sellaiset asiat, joiden arvelet olevan juuri tässä yhteydessä tärkeitä. Jos et hae mitään tiettyä pestiä, kir-joita niin sanottu avoin hakemus, jossa voit kertoa minkä tyyp-pisistä tehtävistä pidät ja minkälaista kokemusta sinulla jo on.

Kesätöiden irtoaminen saattaa edellyttää jopa kymmeniä puhelinsoittoja ja loputtomalta tuntuvaa hakemusten lähette-lyä. Älä lannistu vastoinkäymisistä vaan ole sinnikäs – ennen pitkää varmasti tärppää.

ONNEA TYÖNHAKUUN!

1 Ensimmäisessä kappaleessa esittelet itsesi lyhyesti, kerrot mitä työtä haet ja perustelet, miksi sitä haet.

2 Seuraavaksi kerrot enemmän itsestäsi, taidoistasi, mieltymyksistäsi ja henkilökohtai- sista ominaisuuksistasi. Lataa tähän kaikki positiiviset asiat mitä keksit – sinulle on var- masti ehtinyt kertyä erilaista hyödyllistä osaa- mista eri tahoilta, joita et ehkä aiemmin ole tullut ajatelleeksi!

3 Työelämässä arvostetaan tavoitteellisuutta, vastuullisuutta ja aktiivisuutta. Hyvä asenne ja sen esilletuominen auttaa varmasti alkuun. Jokainen työnantaja ymmärtää, että sinun iäs- säsi varsinainen työura on vasta edessäpäin, joten älä väheksy omaa osaamistasi ja koke- mustasi.

4 Työnantajat eivät odota kesätyöntekijöiksi yli- ihmisiä, vaan tavallisia mukavia nuoria, jotka haluavat oppia uusia asioita eivätkä pelkää tarttua toimeen.

5 Hakemuksen loppukappaleessa ilmaiset vielä mielenkiintosi töitä kohtaan ja jätät iloisen ja kohteliaan kuvan itsestäsi.

6 Lisää hakemuksen liitteiksi ansioluettelosi (CV) sekä tuorein koulutodistuksesi.

amis I 25

Arto Amislainen

TYÖHAKEMUS

Amiksentie 212345 Amiskaupunkiarto.amislainen@amis.fi050-123456

KOULUTUS2009-2011 Ammattiopisto Amis, talonrakentajaTYÖKOKEMUS3.11.2010-5.12-2010 Mittausassistentti, Energia Yritys Oy, työharjoittelu.

Tehtävät: assistentti energiamittauksissa- ja tutkimuksessa, laitteiden huoltotyöt

1.6.-31.8.2010 Sähköasentaja, Sähkö-Apu Oy, kesätyö

Tehtävät: Sähköasennustyöt4.1.2009-31.3.2009 Energia Yritys Oy, työharjoittelu.

Tehtävät: assistentti energiamittauksissa- ja tutkimuksessa, laitteiden huoltotyöt

KIELITAITOSuomi: äidinkieliEnglanti: erittäin hyväRuotsi: hyvä

ATK-TAIDOTMicrosoft OfficeHTML-kieli

HARRASTUKSETSähly, lentopallo ja pyöräilywww-sivujen suunnittelu ja toteutusVASTUUTEHTÄVÄT2010- Jalkapalloseuran www-sivujen ylläpito

2009-2011 Koulun oppilaskunnan hallitus, jäsen

2006-2009 Tukioppilas, yläkouluSUOSITTELIJATLisätietoja antaa Energia Yrityksen toimitusjohtaja Erkki Energia, puh. 08-987654

Mikä ihmeen CV?Ansioluettelo eli CV (Curriculum vitae, “elämän

juoksu”) on hakemuksen oheen liitettävä lyhyt

tiivistelmä koulutuksestasi, kokemuksestasi ja

osaamisestasi.

CV:n tekoon ei ole yhtä oikeaa mallia. Oleellista

on, että asiat on esitetty selkeästi ja johdonmu-

kaisesti ja niistä käy ilmi, mitä työtehtäviä olet

tehnyt.

Muista laittaa asiat käänteiseen aikajärjestyk-

seen, eli uusimmat ensiksi! Näin työnantaja nä-

kee ensimmäiseksi viimeisimmät aktiviteettisi.

Amis-lehden vinkit työhakemuksen ja CV:n tekoon

26 I amis

•

Ammattikoulusta valmistunut Katri on päässyt kokeilemaan omaa alaansa valokuvausta jo muutamassa työpaikassa, mutta etsii nyt kiivaasti jotain pysyvämpää. Poimi talteen vinkit työnhakua varten ja seuraa Katrin taivalta läpi työnhakuviidakon AMIS-lehden kuvaajaksi.

Töitä kohti täysillä

Teksti: Jenni Junkala Kuva: Teemu Granström

Katri Tamminen, 25 vuotta

• Valmistui kesäkuussa 2010 media-assistentiksi Helsingin tekniikan alan oppilaitoksesta Heltechistä, erikoistui valo-kuvaukseen. Opiskeli ennen valokuvausta Porissa hotelli- ja ravintola-alaa.

• On päässyt kokeilemaan oman alan töitä jo asiakas-lehtien parissa työharjoittelussa ja tekemällä freelance-keikkoja eri lehtiin.

• Oman alan töiden lisäksi Katri on jakanut lehtiä ja mai-noksia, työskennellyt ravintolassa ja myynyt fanipaitoja.

• Pohtii vielä jatkokoulutusmahdollisuutta amk:ssa.

Työpaikka voi löytyä mistä vain! Käytä kaikki oljenkorret: etsi töi-

tä netistä, surffaa kiinnostavien yri- tysten sivuja ja puhu asiasta kavereiden

ja lähipiirin kanssa. Katri etsii töitä vaik-kapa työ- ja elinkeinotoimiston sivuilta.

”Minusta ensisijaisen tärkeää on tutustua yritykseen, jotta tietää min-

ne on menossa ja mitä yritys tekee. Näin osaan tuoda itsestäni esille

ne ominaisuudet, jotka työnantajaa kiinnostavat”, Katri kertoo.

Mistä yhteydet löytyvät? Älä ajattele työelämäyhteyk-siä liian vaikeasti, lähipiiristäkin voi löytyä helmiä. Onko kaverin tai sukulaisen vanhemmilla oma yritys? Mitä ammattilaisia lähipiiristäsi löytyy? Pidä silmät ja korvat auki! Maailma on pullollaan mielenkiintoisia ammatteja ja yrityksiä. Surffaa netissä ja perehdy.

Valmistaudu esittelemään itsesi kiinnostavasti. Vaikka menisit esittäytymään, aloita prosessi kirjoittamalla itses-täsi omaan käyttöösi pieni juttu. Näin takaat, että kerrot taustoistasi, harrastuksistasi ja luonteestasi täydellisesti.

Astu työnantajan saappaisiin. Mitä työnantaja ajattelee, miten toivoisi sinun toimivan? Älä jätä vain yhden kei-

non varaan yhteydenpitoa. Valmistaudu aina soittamaan työnantajalle. Mieti, mitä toivot työpaikalta.

Vaikuta oikein. Kuka työpaikalla päättää esimerkiksi ke-sätyöasioista? Älä tuhlaa energiaasi esittelemällä itseäsi väärälle ihmiselle.

Hyvä työnhakija janoaa työkokemusta. Muista: Sopiva soppa syntyy nöyryydestä ja innosta näyttää oma osaa-misensa. Asiantuntijana Sini Sirén, Taloudellisen tiedotustoimiston Pir-kanmaan ja Keski-Suomen alueyhteyshenkilö. Siren on työsken-nellyt myös opona niin yläkouluissa kuin ammattiopistoissakin. 3

2

1

4

5

Viisi vinkkiä työnhakijalle

”Minulla on nettiportfolio, jonka lisäksi haastattelutilanteeseen pi-tää muistaa ottaa mukaan parhaimmat kuvat ja todistukset vuosien varsilta.” Muistathan pitää ansioluettelosi ja mahdollisen portfoliosi ajan tasalla ja personoida sen aina haettavan työpaikan suhteen!

Mitä päälle? Hygienia kunnossa? Edustava ja siisti työntekijä antaa

itsestään hyvän kuvan ja kun-nioittaa huolitellulla ulko-

näöllään mahdollista tu- levaa työnantajaansa.

Soita työnantajalle, jos kutsua työhaastatteluun ei kuulu. Sähköposteilun lisäksi on hyvä käyttää myös puhelinta. Jos taas vaivaudut paikalle näyttäyty-mään, teet ainakin kasvosi tunnetuksi. Hymyillä voi puhelimessakin. Älä irvistele työnantajalle edes langan päässä.

”Aina ennen työhaastattelua jännit-tää ihan hulluna, vaikka vaikutankin rauhalliselta. Jos jännittää, tietää, että ottaa asian tosissaan, joten pieni jännitys on hyvästä. Olen aina ajoissa – kaiken suhteen.” Ota Katrin neuvosta vaarin ja ole ajoissa! Suunnittele reittisi etukäteen. Jos epäröit osoi- tetta, käy vaikka edellisenä päivänä tarkastamassa paikka.

”Virallisissa työhaastatteluissa olen ollut vain muuta-man kerran”, Katri paljastaa hymyillen. Do you speak English? Työhaastattelutilanne saattaa olla yllätyk-sellinen, se voidaan pitää vaikka ruotsiksi tai englan-niksi. Ole valmis sopeutumaan nopeasti muuttuviin tilanteisiin.

Psst!

Kurkkaa seuraavalle aukeamalle

ja bongaa Katrin kuva

LVI-asentaja Matti Koskisesta!

Paikka on sinun! Alussa kaikki tuntuu aina hankalalta, mutta asiat oppii nopeasti, jos

niihin vain paneutuu. Kysyvää autetaan. Katrin palkinto onnistuneesta työ-

haastattelusta oli kuvauskeikka heti seuraavana päivänä.

amis I 27

28 I amis

Eilakaisla Oy on vuonna 1971 perustettu suo-malainen henkilöstöpalvelualan perheyritys. Se välittää monipuolisia toimisto-, taloushallinto-, myynti-, markkinointi-, teollisuus- sekä IT-alan osaajia määräaikaisiin ja vakituisiin tehtäviin.

Eilakaisla-ketju toimii Suomessa viidellätoista eri paikkakunnalla ja on alansa johtava yritys.

Lue lisää ja luo oma KaislaNet-profiilisi osoit-teessa www.eilakaisla.fi.

Eilakaisla Oy on henkilöstöpalvelufirma, joka etsii asiakasyri-tyksilleen sopivia työntekijöitä. Yrittäjä-toimitusjohtaja Tom Kaislan mukaan amiksille on työmarkkinoilla kysyntää.

– Suomessa on huutava pula perustekijöistä. Juuri nyt et-simme esimerkiksi taloushallinnon ihmisiä, logistiikkatyönte-kijöitä, rengasasentajia ja tuotannon kokoonpanijoita.

Eilakaislan kautta voi löytää monenlaisia hommia aina opis-kelun oheen sopivista tilapäistöistä vakituisiin pesteihin. En-simmäinen askel työnhaussa on rekisteröityminen Eilakaislan KaislaNetiin. Se on nettipalvelu, johon luotu profiili toimii avoimena hakemuksena, jota Eilakaislan henkilöstökonsultit käyttävät sopivia työntekijöitä etsiessään. Jo hyvän profiilin

avulla saattaa siis saada työtarjouksen, vaikka KaislaNetissä avoimiin paikkoihin voikin hakea myös suoraan.

Tom Kaisla kannustaa työnteosta kiinnostuneita nuoria re-kisteröitymään KaislaNetiin vaikka ansioluettelo ei vielä olisi kovin kummoinen.

– Meillä pyritään löytämään paitsi oikeaa osaamista, myös sellainen tyyppi, joka tulee todennäköisesti viihtymään tule-vassa työympäristössään. Siksi omassa profiilissa kannattaa kuvailla taitojen ja työkokemuksen lisäksi myös esimerkiksi kiinnostuksiaan ja harrastuksiaan. Mitä enemmän itsestään kertoo, sitä paremmat mahdollisuudet on löytää sopivia hommia.

KaislaNetin kautta hyviin hommiin!

”Suomessa on huutava pula perustekijöistä -

etsimme osaajia!”

ILMOITUS

LVI-ala on viime vuosina noussut erääksi nuorison suosikkialois-ta opintosuuntaa valittaessa. Ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa putki- tai ilmastointiasentajan tutkinnon. Rakentami-sen LVI-projektien lisäksi ala tarjoaa monipuolisia tehtäviä huol-to- ja korjaustöissä. Kolmessa vuodessa opiskelija saa ammatin ja myöhemmin voi halutessaan jatkaa opiskelua korkeakoulussa.

Peruskoulun jälkeen espoolainen Matti Koskinen, 26, harhaili hetken aikaa ravintola- ja kaupan alalla, kunnes löysi kutsu-muksensa: LVI-alan. Kaupan kalatiskillä vietettyjen vuosien ja armeijan jälkeen Koskinen päätti kavereiden suosituksesta ottaa itseään niskasta kiinni ja hakeutua putkihommien pariin.

”Päädyin alalle, koska halusin tehdä jotain käsilläni. Kave-rini saivat minut houkuteltua kokeilemaan ja huomasin, että työt olivatkin kivoja hommia. Työssäni saan pähkäillä miten teen asioita, miten putket laitetaan ja kuvia noudatetaan. On patterinlaitot ja vesijohdot ja kylpyhuonekalusteet ja materi-aalit vielä vaihtelevat jokaisessa kohteessa.”

Hetken töitä pienemmässä yrityksessä omakotitalojen parissa tehtyään Koskinen tajusi, että koulutus olisi hyväk-si. Hän haki YIT:lle oppisopimustyöntekijäksi ja hankki LVI-asentajan paperit. YIT:n eduiksi Koskinen listaa muun muassa

monipuolisen työn suurilla rakennustyömailla ja kannustavan ja palkitsevan työilmapiirin. ”Ja putkialalle tarvitaan aina lisää porukkaa”, hän muistuttaa.

”Viimeinen suuri työmaa, jossa olin mukana, oli Meilah-den kolmiosairaala. Nyt olen pienemmällä työmaalla Salmi-saaren liikuntakeskuksessa. Liikuntakeskukseen on tullut uu-sia vuokralaisia, joiden toiveiden mukaisesti remontoimme tiloja”, kertoo nyt kolme vuotta YIT:llä kiinteistötekniikassa liike- ja toimitiloissa, uudiskohteiden parissa työskennellyt Koskinen.

Aikaiset aamut ja seitsemästä kolmeen kestävä työ sopii perheelliselle Koskiselle hyvin, näin aikaa jää yhteisiin puu-hiin: pihalla 4- ja 6-vuotiaiden tyttöjen kanssa olemiseen, kamppailulajien harrastamiseen, lenkkeilyyn tai kavereiden tapaamiseen.

LVI-alalla saa käyttää käsiään

”Työni on kuin palapeli,

jossa sovitetaan yhteen erilaisia osia

ja materiaaleja.”

Ilmaston muutoksen torjunnassa LVI-alalla on iso rooli suunni-teltaessa ja toteuttaessa energiatehokkaita ratkaisuja. Tälle alu-eelle tarvitaan uutta osaamista kaikilla tasoilla.

LVI on merkittävin osa talotekniikkaa ja käsittää rakennusten lämmityksen, vesihuollon ja ilmanvaihdon. LVI-asennusala työl-listää 18.000 henkeä. Alan työt tehdään jatkossakin Suomessa.

http://www.lvi-tu.fi/

ILMOITUS

30 I amis

NCC on merkittävä pohjoismainen kiinteis-tö- ja rakennusalan yritys. Rakennamme tulevaisuuden yhteiskuntaa vastuullisesti ja kestävän kehityksen periaattein. Liiketoi-minta-alueitamme ovat uudisrakentaminen, korjausrakentaminen, asuntorakennuttami-nen, kiinteistöjen kehittäminen sekä tie- ja maanrakentaminen. Asiakkaitamme ovat mm. asunnon tarvitsijat, toimitiloja sekä lii-

ke- ja kauppapaikkoja tarvitsevat yritykset, sekä valtio ja kunnat.

Tarjoamme vuosittain noin 400 opiskelijal-le mahdollisuuden tutustua rakennusalaan sekä NCC:n tarjoamiin ammatillisiin mah-dollisuuksiin. Työssäoppimis- ja harjoittelu-jaksot ovat näytön paikkoja, joista aukeaa useille tie myös vakituiseen työpaikkaan.

Ville Junno, 17, suorittaa parhaillaan työharjoitteluaan NCC:n rakennustyömaalla Vantaalla.

Ville opiskelee toista vuotta talonrakentajaksi Variassa. Työharjoittelussaan hän on erityisen tyytyväinen turvalliseen ja joustavaan työnantajaansa, minkä ansiosta ammattitaito-kin kehittyy harjoittelussa päivittäin.

TYÖHARJOITTELUSSA MIELEKÄS SISÄLTÖHain työharjoitteluun NCC:lle opettajan vinkin perusteel-la. Tiesin, että vastaavalla mestarilla oli ollut aikaisemmin-kin opiskelijoita työharjoittelussa, joten pystyin luottamaan työnantajaan.

Päivittäiset työtehtäväni ovat monipuolisia. Tehtävät vaihtelevat paljonkin ja olen päässyt tekemään terasseja, kat-totöitä, antura- ja sokkelimuotteja, väestönsuojaa sekä paljon muuta. Iso rakennustyömaa auttaa näkemään tämän amma-tin arkea - hommia on laidasta laitaan. Se on etu.

OPPIA TYÖTURVALLISUUDESTATyöharjoittelussa minua ohjataan päivittäin. Työpaikkaohjaa-jilta olen saanut paljon tärkeää tietoa rakentamisesta. On hie-noa, että harjoittelijoita ohjataan yksilöllisesti työtehtävissä.

Itsenäiseen tekemiseen ja asian omaksumiseen opettaa vain se, että tietää miksi jotakin tehdään. Työpaikkaohjaajat opas-tavat myös uusien koneiden käytössä.

Työturvallisuus on erittäin iso osa työtämme. Kypärää ja suojalaseja täytyy käyttää, ja kulkureittien turvallisuudesta huolehtia. Työmaalla pitää yleensäkin olla tarkkaavainen, ja mielellään turvallisuusasioista huolehditaan yhteisvastuulli-sesti. Työturvallisuuteen panostamalla saadaan työtapatur-mia pois ja henkilövahingoiltakin vältytään.

TAVOITTEENA VAKITUINEN TYÖPAIKKATyöharjoittelun aikana olen oppinut paljon esimerkiksi uusien koneiden käyttöä, ja etenkin kokonaiskuva rakennusalasta on kasvanut. Koen, että ammattitaitoni on kehittynyt valtavasti ja olen oppinut talonrakentajan työstä paljon enemmän kuin koulussa. Toivon, että saan valmistumisen jälkeen vakituisen työpaikan ja pääsen kehittämään uraani. NCC tarjoaa tähän hyvät mahdollisuudet. Kun ammattitaitoa kertyy, aion käydä myös lisäkoulutuksessa. Minulla on sellainen haave, että sai-sin isona rakentaa itselleni oman talon. Mutta se on vasta sit-ten, kun olen oppinut tarpeeksi ja taidot riittävät. Työmaalla opin kuitenkin joka päivä uutta, ja se on hienoa!

Töitä kyllä riittää, kun asenne on oikea!

”Painan jokaisen oppimani asian

tarkasti mieleen. Iso työmaa on paras paikka

oppia!”

ILMOITUS

amis I 31

ABB on johtava sähkövoima- ja automaatio- teknologiayhtymä, jonka tuotteet, järjes-telmät ja palvelut parantavat teollisuus- ja energiayhtiöasiakkaiden kilpailukykyä ym-päristömyönteisesti yli sadassa maassa.

Suomessa toimimme yli 40 paikkakunnalla ja työllistämme lähes 7 000 henkilöä.

Palkkaamme jatkuvasti uusia, innovatiivisia työntekijöitä. Avoimet työpaikkamme löy-dät osoitteesta: www.abb.fi/uralle

”Tulin 13 vuotta sitten ABB:lle vakituisiin hommiin. Aloitin sähkökoneasentajana tahtikoneiden loppukokoonpanossa, mutta vuosien saatossa työnkuvaani on tullut mukaan muu-takin, kertoo Juha Klemettinen, jonka työura on yksi esi-merkki ABB Oy:n laadun ja kehitystyön esimerkeistä.

ABB arvostaa työntekijöidensä moniosaamista ja tukee osaamisen ja työn kehittämistä.

”Kyllä omaakin aktiivisuutta edellytetään. Jos haluaa ke-hittyä, niin ei muuta kuin ehdottamaan esimiehelle asioista. Olen aina onnistunut siinä, mihin olen tähdännyt. Nytkin teen yhtä aikaa erilaisia kehitysprojekteja ja vastaan usein vierai-lijoiden tehdaskierroksista. Lisäksi kirjoittelen ABB:n omaan lehteen juttuja”, Klemettinen listaa.

Mekaaniseen koneenrakentamiseen ja sähkön liittymä-kytkentöihin vaadittavat taidot ovat kehittyneet työssä. Kle-mettisen mukaan hänen tehtävissään työskentelevällä tulee-kin olla melkoinen kykyvarasto ja esimerkiksi kädentaidot hallussa.

”Myös tarkkuus ja järjestelmällisyys ovat tarpeen, mutta muutoin tätä työtä ei voi oppia koulussa suoraan”, Klemet-tinen toteaa.

ABB perehdyttää jokaisen uuden työntekijän, ja työpaik-kaohjaajat välittävät turvallisuuskysymykset ja työpaikan oh-jeistukset uusille työntekijöille.

Myös työhyvinvoinnista huolehditaan. Hyvät työnjohtajat ovat siinä avainasemassa, sillä työntekijöiden aikataulutus ja ohjaus on usein heidän vastuullaan.

”Jokainen työntekijä huolehtii puolestaan, että kollegoil-lakin on samat tiedot ja tavat hanskassa: yhteistyöllä men-nään”, Klemettinen huomauttaa.

Iso, kansainvälinen yritys tuo työntekijöilleen vakautta, ja Klemettisellä on vahva usko tulevaisuuteen.

”Oma asenne työssä ratkaisee, ja osaamistani arvoste-taan. Tämän monipuolisempaa ja yhtä mielenkiintoista työtä tuskin muualta löytyy”, Klemettinen toteaa ylpeyttä äänes-sään.

Hyvä työnantaja mahdollistaa pitkän ja monipuolisen uran

”Joka kerta, kun valmis työ

lähtee tehtaalta, tunnen ylpeyttä. Ja se

kuitenkin tapahtuu monta kertaa

viikossa!”

ILMOITUS

32 I amis

Fortum tutkii kaiken aikaa, miten ener-giaa voidaan tuottaa ja käyttää entistä tehokkaammin ja puhtaammin – kestä-vää kehitystä edistäen. Näin energiamme edesauttaa niin nykyisten kuin tulevien sukupolvien elämää. Jos löydät itsestäsi samaa energiaa, tervetuloa töihin. Tarjo-

amme sinulle monipuolisia mahdollisuuk-sia kasvaa, kehittyä ja mennä eteenpäin omalla urallasi. Luodaan yhdessä uuden sukupolven energiaa!

Lue lisää: www.fortum.fi/urapolku

Loviisan ydinvoimalaitoksella ei hötkyillä. Kolmatta vuotta automaatioasentajana Fortumilla työskentelevä Henri Hä-mäläinen, 21, kertoo, että työt tehdään huolellisesti ja kaik-kea mietitään kahdesti ennen tekemistä. Rauhallinen työtahti sopii itseään leppoisaksi kuvaavalle nuorelle miehelle. Innos-tustakin häneltä löytyy, esimerkiksi kun on mahdollisuus kou-luttautua.

”Innostun asioista helposti. Intoa riittää kouluttautumi-seen, johon meillä on usein mahdollisuus. Fortum kannustaa ja antaa mahdollisuuden osallistua koulutuksiin niin Suomes-sa kuin ulkomaillakin. Opiskella voi vaikka valokuituhitsaa-mista tai muuta mielenkiintoista.”

Hämäläinen valmistui automaatioasentajaksi Etelä-Ky-menlaakson ammattiopistosta EKAMIsta 2008. Koulusta Hämäläiselle on jäänyt erityisesti mieleen kolmen viikon työ-harjoittelu Kreikassa vedenpuhdistamolla. Automaatioasen-tajana kunnossapidossa hänen vastuualueellensa kuuluvat mittaukset, säädöt ja ohjaukset.

”Energia-ala on mielenkiintoinen ja kasvaa jatkuvasti. Kaikkea automatisoidaan ja moni asia muuttuu juuri nyt. Itse päädyin alalle sen mielenkiintoisuuden takia – jota se onkin ollut”, hän toteaa.

”Olen ollut kolmen vuoden sisään jo kaksi kertaa Ruot-sissa. Teemme paljon pohjoismaisten ydinvoimaloiden kanssa yhteistyötä ja vaihdamme käyttökokemuksia mm. säteilymit-tauksista. On tärkeää ammattini kannalta, että tutustun Ruot-sissa samanlaisten asioiden kanssa kamppaileviin kollegoihin.”

Työn mielenkiintoisuuden ja monipuolisuuden lisäksi Hä-mäläinen listaa hyväksi puoleksi ilmapiirin Fortumilla. Vaikka hän uskoo olevansa koko laitoksen tai ainakin automaatio-puolen nuorin työntekijä, annetaan iästä huolimatta hänelle myös vastuuta. Työkavereidenkin kesken on hyvä ryhmä-henki.

”Töissä puhutaan muustakin kuin työasioista, ja teem-me paljon asioita yhdessä. Sen lisäksi, että Fortum järjes-tää vaikkapa retkiä ja saunailtoja, järjestämme myös omia kissanristiäisiä.”

Energia-ala on aina ajankohtainen

”Fortum kannustaa

ja antaa mahdol- lisuuden osallistua koulutuksiin niin Suomessa kuin ulkomaillakin.”

ILMOITUS

amis I 33

kone- ja tuotantotekniikka, rakennustekniikka, sähkötekniikka, tietotekniikka, ympäristöteknologia

insinooriksi

haku vamkiin

7.3. - 12.4.www.amkhaku.fi

VAMK on energisten insinöörien kouluttaja. Vaasanseudulle on keskit-tynyt merkittävä osa Suomen ja koko Pohjoismaiden energiateknologian osaajista ja viennin vetureista: täällä hankit kansainvälisiä valmiuksia osana opintojamme ja työllistyt lähes varmasti. Nauti täysin siemauksin opiskelija-elämästä yhdessä Suomen suurimmassa opiskelijakaupungissa Vaasassa!

www. vamk fihakutoimisto@vamk.fiPuh. 020 693 323 (vaihde)

SEURAA MEITÄ:

facebook.com/VAMKyourself

youtube.com/VAMKyourself

Miko Nykänen 18 vKoneenasentajaopiskelija, 3. vuosi Etelä-Kymeen ammattiopistossa,Työssäoppijasta kesätyöntekijäksi Sulzer Pumpsilla.

Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat, että lähivuosina tarvitaan lisää osaajia vuosittain 6 800. Uusista osaajista noin 4 000 on suorittanut ammatillisen tutkinnon. Lisää tietoa kone- ja metallitekniikan nuorista ammattilaisista ja kesätöistä löydät osoitteesta www.opiskelijaboxi.fi

Oikeitä töitä hyvässä työporukassa!

34 I amis

MIA LUKIOSSAValmistuin yläasteelta hyvin arvosanoin ja jatkoin saman katon alla olevaan lukioon, niin kuin kaikki muutkin. Ensimmäinen vuosi meni vähän niin ja näin. Opettaja sanoi, etten tule valmistumaan tätä vauh-tia neljässä vuodessa.

Ajattelin, ettei lukio ole minun juttuni ja menin kauppaan töihin. Haaveilin kokin urasta, mutta äiti käänsi pääni. Hän sanoi, ettei työ ole sitä mitä kuvittelen.

Päätin jatkaa opiskelua. Kävin kolmessa eri lukiossa ja kahdessa iltalukiossa. Viisi vuotta myöhemmin valmistuin.

MIA ADULTASSALukion jälkeen menin töihin ja nautin siitä paljon. Halusin kouluttau-tua lisää, mutta kun on tottunut saamaan palkkaa, on vaikea kuvitella kituuttelevansa enää opiskelijana.

Niinpä päädyin Adultan merkonomikouluun, sillä sen pystyi suo-rittamaan töiden ohessa. Pystyin myös ammentamaan työstäni mate-riaalia opiskeluun. Valmistuin kaksi vuotta myöhemmin loistavin arvo-sanoin.

MIA VALMIINA MERKONOMINAJouduin irtisanotuksi. Mietin, että jos 23-vuotiaana käy näin, millaista tulevaisuus on. Jälkikäteen olen ajatellut, että se oli paras asia, joka minulle on tapahtunut. Se avasi minulle uusia ovia.

Tein pitkään hanttihommia ja olin jo valmis jatkamaan opiskeluja. Hain AMKiin liiketalous-puolelle. Olisin päässyt opiskelemaan, mutta samalla viikolla olin myös saanut uuden työn, joka vastasi kaikkia toi-veitani. Valitsin työt.

Kun tilanne oli vihdoin vakaa, aloin kerrankin ajatella mitä oikeasti elämältä haluan. Olen aina ollut kiinnostunut kauneudenhoitoalasta, mutta alan pienet palkat ovat pelottaneet.

Kun siskoni lähti suorittamaan parturi-kampaajan kaksoistutkin-non opintoja, harmittelin että voi kunpa minäkin olisin aikoinani. Meitä silloin peloteltiin, että se on tosi vaikeaa.

Jossittelin asiaa ja tein hiusten pidennyksiä sivutyönä. Sain pal-jon kehuja ja eräs ammattilainenkin ylisti työtäni. Silloin päätin, että vaikka tämä menisi päin puuta, haen aikuislinjalle opiskelemaan alaa. Onpahan sitten oppinut taas uuden taidon.

MIAN TULEVAISUUDEN HAAVEETHaen seuraavassa yhteishaussa parturi-kampaaja -linjalle. Haaveilem-me siskoni kanssa perustavamme rock-henkisen erikoiskampauksiin keskittyneen kampaamon. Olen jo suunnitellut nimenkin.

Jos en pääse opiskelemaan, menen siskolleni töihin oppisopimuk-sella.

Menikö monien vuosien lukio- ja merkonomiopinnot hukkaan? Ei missään nimessä! Merkonomin opinnoista ja työkokemuksesta on hyötyä oman yrityksen perustamisessa. Opin myös sen, ettei kannata turhaan kiirehtiä. On hyvä tehdä asiat omaan tahtiin.

Ei kannata pelätä elämässä virheliikkeitä. Mikään kokemus ei mene hukkaan ja sen tajuaa vasta myöhemmin. Vuosi sinne tai tänne ei tun-nu missään. Sadassa vuodessa on paljon aikaa kokea.

J A T K O - O P I S K E L U

Kampaaja-parturin urasta haaveileva merkonomi Mia Nousiainen, 24

Hyvä, parempi, parasJatkokoulutus avaa uusia ovia ja auttaa syventymään omaan alaan

Merja H

emm

ilä

Teksti: Merja Hemmilä

amis I 35

MILLAISIA VAIHTOEHTOJA AMMATTIKOULUSTA VALMISTUVALLE ON JATKOKOULUTUKSEN SUHTEEN?Heille on tarjolla roppakaupalla eri vaihtoehtoja, onhan heillä yleinen jatko-opintokelpoisuus. Omien opintojen jälkeen voi hakea opiske-lemaan ammattikorkeakouluun tai yliopistoon. Myös aikuiskoulutus tarjoaa monipuolisia vaihtoehtoja niille, jotka haluavat suorittaa toi-senkin ammatillisen tutkinnon tai hakea omaan tutkintoon erikois-osaamista. Oppisopimuskoulutuksen avulla voi myös kätevästi hakea uuden tutkinnon itselleen.

MITÄ PITÄISI MUISTAA, JOS HAKEE YHTEISVALINNASSA TOISEEN AMMATILLISEEN PERUSTUTKINTOON? Yhteisvalinnassa haetaan peruskoulupohjaisia tutkintoja ja arvosanat valintaan otetaan peruskoulun päättötodistuksesta. Kun opiskelija on päässyt sisälle, hänelle tehdään osaamisentunnustamisia aiemmin suoritetuista opinnoista (opiskelijan niin halutessa). Näin opiskeluaika uudessa tutkinnossa saattaa lyhentyä jopa vuodella. Kannattaakin jo hakuvaiheessa olla yhteydessä koulutuksen järjestäjään ja selvittää opintoihin liittyviä asioita, ettei tule mitään yllätyksiä.

MITÄ JATKOKOULUTUSVAIHTOEHTOA SUOSITTELETTE AMMATILLI-SEN PERUSTUTKINNON JÄLKEEN?Ohjaamme opiskelijan ensisijaisesti aikuiskoulutuksen piiriin, koska heillä on runsaasti erilaisia vaihtoehtoja, opiskelu siellä on ”jouheam-paa” ja tutkinnot suoritetaan yleensä lyhyemmässä ajassa.

Yleisin jatko-opiskelupaikka on kuitenkin ammattikorkeakoulu. Noin kymmenen prosenttia meiltä valmistuneista hakee suoraan val-mistuttuaan ammattikorkeaan. Moni ammatillisen tutkinnon suorit-tanut nuori kuitenkin menee ensin hakemaan työkokemusta muuta-maksi vuodeksi ja hakee sitten ammattikorkeakouluun, mitä itse pidän hyvänä vaihtoehtona.

Silloin on kuitenkin syytä varautua, että matematiikan, fysiikan ja kielten osalta opiskelu siellä tulee olemaan haasteellista. Ammattikor-keaan hakevien kannattaa tarvittaessa hakea lisävalmiuksia juuri näi-hin aineisiin, jotta pärjäisivät hakuvaiheessa valintakokeissa ja opiske-lu ammattikorkeassa lähtisi hyvin käyntiin.

SAAKO AMMATILLISESTA PERUSTUTKINNOSTA OSAAMISENTUNNUS-TAMISTA AMMATTIKORKEAKOULUN OPINTOIHIN?Ei tietääkseni! Mielestäni toisen asteen tutkinnosta ei voida tehdä osaamisentunnustamisia korkeakoulu opintoihin… ainakaan vielä. Jos ammattikorkeakoulussa jatkaa saman alan opintoja, niin aikaisemmista

ammatillisista opinnoista on hyötyä siellä. Näistä saa varmasti tarkem-paa tietoa ammattikorkeakouluilta. Olen huono vastaamaan tähän!

SUOSITTELETTEKO OPPISOPIMUKSELLA TYÖSKENTELEMISTÄ?Oppisopimus on yksi hyvä vaihto opiskella esimerkiksi uusi ammatti itselleen. Ammatillisen tutkinnon suorittaneella on tuntemusta työelä-mästä ja kyllä ammatillisella puolella opiskelleella on yleensä ”hans-kassa” tekemisen taito, oli se opintoala mikä tahansa.

MILLAISET KEVÄTTERVEISET HALUAISIT LÄHETTÄÄ JATKOKOULUTUS-TA SUUNNITTELEVILLE?Haluan rohkaista kaikkia ammatillisesta tutkinnosta jo valmistuneita ja valmistuvia nuoria siirtymään rohkeasti työelämään tai hakeutumaan jatko-opintoihin! Kumpi vaihtoehto itselle sopii parhaiten. Opiskelu kannattaa aina, mutta muistakaa että työelämä tarvitsee tekijöitä ja työn oppii tekemällä!

Työelämästä pääsee myös takaisin kouluun ja koulusta työelä-mään. Kaikki on mahdollista!

Janoatko lisää koulutusta? TÄSSÄ VAIHTOEHTOJA:

1. Ammattikorkeakoulut2. Yliopistot3. Ammatilliset oppilaitokset4. Aikuiskoulutus5. Oppisopimukset

JATKO-OPISKELU AVAA ETENEMISMAHDOLLISUUKSIA

Ammattikoulu: Hammaslaborantti - > AMK: Hammas-teknikko - > Yliopisto: Hammaslääketieteen lisensiaatti

Ammattikoulu: Sähköasentaja - > AMK: Insinööri (AMK) - > Yliopisto: Tekniikan kandidaatti, Diplomi-insinööri

Ammattikoulu: Merkonomi - > AMK: Tradenomi - > Kauppakorkeakoulu: Ekonomi

LINKKIVINKKEJÄ:

www.yliopistohaku.fi www.amkhaku.fiwww.haenyt.fiwww.opintoluotsi.fi

Koulutuskeskus Tavastian opinto-ohjaaja Maarit Rahkola

Veli-Pekka Körkkö

36 I amis

LUKION KAUTTA AMMATTIKOULUUNYläasteella en tiennyt, mitä haluaisin tehdä. Lukio antoi kolme vuotta lisäaikaa. Vasta sen jälkeen vietetyn välivuoden aikana keksin, että haluan opiskella liiketaloutta.

Lukion päästötodistus oli sen verran huo-no, etten päässyt suoraan AMK:iin. Päätin ha-kea paremmat paperit Hämeenlinnan merko-nomilinjalta ja samalla oppisin myös kaupan ja hallinnon alasta. Toisen vuoden opinnot suoritin Tampereen kauppaoppilaitoksessa.

Koulussamme vieraili Proakatemian opettaja. Hän kertoi, että heillä opiskelijat perustavat ensimmäisen vuoden perusopin-tojen jälkeen noin 15–20 hengen porukassa oman yrityksen. Tämän jälkeen ei ole pakol-lisia luentoja tai tenttejä vaan oppiminen ta-pahtuu itse tekemällä.

Ajattelin, että olisi turha hakea perinteisel-le tradenomilinjalle AMK:iin, koska siellä olisi ollut paljon samoja asioita kuin ammattikou-lussa. Proakatemialla saisin hyödyntää osaa-mistani ja kasvattaisin hyvät yritysverkostot, joihin voisin työllistyä valmistumisen jälkeen.

PROAKATEMIASTA YRITTÄJÄKSIPyöritimme perustamaamme Seepramedia Osuuskuntaa 2,5 vuotta Proakatemialla. Huo-masin, ettei yrittäjyys olekaan niin hankalaa, kuin olin luullut. Se antaa vapautta ja valtaa, mutta myös vastuuta. Kun tekee itselleen töi-tä, on aivan eri tavalla motivoitunut. Bonuk-sena sain nostaa palkkaa yrityksestämme.

Oli shokki, että voin tehdä mitä vaan. Mi-kään ei estä ja koko maailma on pelikenttäni.

Perustimme Jukka Siltasen kanssa Suo-men ensimmäisen Hubin. Hub on kansain-välinen yrittäjäverkosto ja yhteisöllinen työ-tila, jossa tehdään töitä, tavataan ihmisiä ja viedään ideoita eteenpäin. Yritysmaailma on liian usein liian vakava, me emme halua olla!

Olen ollut vuoden 2010 alusta asti Hubin toimitusjohtajana ja hostina, lisäksi olen toi-minut sivutoimisena opettajana Tampereen Ammattikorkeakoulussa. Elän unelmaani.

Kannattaa rohkeasti kokeilla erilaisia töi-tä, pitää silmät auki. Mieti myös, teetkö sitä mitä haluat, vai sitä mitä muut sinulta odotta-vat. Merkonomin opinnoista ja työkokemuk-

sesta on hyötyä oman yrityksen perustami-sessa. Opin myös sen, ettei kannata turhaan kiirehtiä. On hyvä tehdä asiat omaan tahtiin.

ONKO TEILLÄ PALJON AMMATTIKOULUSTA VALMISTUNEITA?Tekniikan aloilla enemmän, terveysaloilla vähemmän. Yleisesti ehkä 10–30 % opiske-lijoista. Aikuiskoulutuksessa pääosa opiskeli-joista on ammattikoulusta valmistuneita.

MITEN HE PÄRJÄÄVÄT OPISKELUISSA?Heillä on usein parempi käsitys alasta, mut-ta matemaattisissa ja luonnontieteellisissä aineissa kaivataan joskus lisäopetusta. Tämä on kovin yksilökohtaista.

Tero Pitkämäki on muuten ammattikou-lusta tullut meille ja valmistunut sähköteknii-kan AMK-insinööriksi. Hän opiskeli normiajas-sa, vaikka urheili ahkerasti opiskelun ohessa.

ONKO TEILLÄ TUKIOPETUSTA NIILLE, JOILLA ON HAASTEITA NÄIDEN AINEIDEN KANSSA?Yksittäinen opiskelija tai ryhmä voi hakea lisä-opetusta, josta päätetään tapauskohtaisesti. Opetusta voi antaa joko opettaja tai toinen opiskelija. Usein opiskelijat eivät kehtaa hakea

sitä. Kuitenkin opintojen etenemisen kannalta on tärkeä hyödyntää tätä mahdollisuutta.

SAAVATKO OPISKELIJAT HYVÄKSILUETTUA AMMATTIKOULUN KURSSEJA?Aikuiskoulutukseen valintakriteerinä on kah-den vuoden työkokemus. Sen ja opintojen perusteella opiskelu lyhenee noin puolella vuodella koulutusohjelmasta riippuen.

Myös nuorisopuolella voi saada hyvitystä aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistami-sen perusteella. Se on yksilökohtaista ja kes-kustelu käydään opettajan kanssa.

MITÄ HYÖTYÄ AMK:ISTA ON AMMATTIKOU-LUSTA VALMISTUNEELLE?Amk:ssa opiskeleminen antaa etenemismah-dollisuuksia. Tätä kautta voi päätyä erilaisiin työtehtäviin, kuten asiantuntija- ja esimies-tehtäviin. Amk:n jälkeen voi hakea ylempään amk-tutkintoon, joka on verrattavissa yliopis-ton maisteritutkintoon. Sitä kautta voi päätyä johtotason tehtäviin tai vaikka opettajaksi.

KEVÄTTERVEISET AMMATTIKOULULAISILLE?Jos yksi ovi sulkeutuu, uusia parempia ovia aukeaa. Kaikilla on omat lahjansa ja unelman-sa, ei kannata lannistua, jos jokin ei onnistu heti. Kannattaa pitää silmät auki ja pitää yrit-täjämäinen henki päällä.

Hub Tampereen toimitusjohtaja ja host Elina Ruuskanen, 27

Vaasan ammattikorkeakoulun opinto-ohjaaja Riitta Aikkola

Vesa SirenM

erja Hem

milä

Eniten keinoja tulevaisuuden visioiden toteutumiseen löydät Metropoliasta.Tarjoammehan ammattikorkeakouluista runsaimmin koulutuksia.

KULTTUURI • LI IKETALOUS • SOSIAALI- JA TERVEYSALA • TEKNIIKKA JA LIIKENNE

YHTEISHAKU 7.3.–12.4. / 50 KOULUTUSOHJELMAA / ENITEN TULEVAISUUTTA

2303_Amis_Metropolia_yh2011_210x130.indd 1 2.3.2011 14.49

Minna Piiroinen 19 vVastavalmistunut CNC-koneistaja, työpaikka R-Sarkonilta työssäoppimisjaksojen kautta.

Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat, että lähivuosina tarvitaan lisää osaajia vuosittain 6 800. Uusista osaajista noin 4 000 on suorittanut ammatillisen tutkinnon. Lisää tietoa kone- ja metalli- tekniikan nuorista ammattilaisista ja kesätöistä löydät osoitteesta www.opiskelijaboxi.fi

Kone- ja metallitekniikan ammattikoulutus on järkevä valinta!

38 I amis

“Kansainvälisyys on kuitenkin asia, johon tulevaisuudessa yhä enemmän törmää – ja haluankin törmätä!

Kansainvälisty

HAMKissa!– opiskele

Tonin mielestä Hämeen ammattikorkea-koulussa opiskelussa on parasta hyvä opis-keluilmapiiri, aktiivinen opiskelijatoiminta sekä laadukas ja ammattitaitoinen opetus.

HAMKissa voit suorittaa tekniikan alan AMK-tutkinnon seuraavissa koulutus- ohjelmissa:> Bio- ja elintarviketekniikan ko, Hämeenlinna> Kone- ja tuotantotekniikan ko, Riihimäki> Liikennealan ko, Riihimäki> Rakennustekniikan ko, Hämeenlinna> Tietotekniikan ko, Riihimäki> Tuotekehityksen ko, Riihimäki> Rakennusalan työnjohdon ko, Hämeenlinna

HUOM! Mediatekniikkaa voi opiskella jatkossa tietotekniikan koulutusohjelmassa Riihimäellä.

Bachelor of Engineering (BEng) -tutkinto englanninkielisissä koulutusohjelmissa:> Automation Engineering> Construction Engineering> Industrial Management> Mechanical Engineering and

Production Technology> Supply Chain Management

HAMKissa opiskelet AMK-tutkinnon iloisessa, aktiivisessa ja kansainvälisessä opiskelijayhteisössä - lue lisää osoitteesta www.hamk.fi/tekniikka

Toni Niemenpää, 29, insinööriopiskelija, Mechanical engineering

Toni amiksessaMenin amikseen suoraan yläasteelta ja tavoitteenani oli työllistyä ja itsenäis-tyä pian. Tekninen ajattelutapa on isäni peruja, joten amis oli minulle selkeä va-linta. Valmistuinkin jo 11 vuotta sitten ammattikoulusta paperiprosessin hoita-jaksi – alahan oli paperitehdaskaupun-gissa asuvalle luonnollinen valinta. Val-mistumisen ja armeijan jälkeen jatkoin UPM-Kymmenen ammattikoulussa täs-mäkoulutuksella.

Toni AMK:ssa Valitettavasti taantuma heitti minut työttömäksi ja ryhdyin miettimään uu-sia ratkaisuja. Pääsin HAMKin Riihimäen yksikköön opiskelemaan insinööriksi. Opetus tapahtuu englanniksi, mutta ihan perustaidoillakin pärjää. Haluan rohkaista muitakin nuoria kv-ohjelmaan, koska siinä tutkinnon lisäksi kielitaito kehittyy kuin vahingossa. Tuleva tutkintoni on Bachelor of Engineering ja erikoistun kone- tai tuo-tantotekniikkaan.

Toni tulevaisuudessaJos katson taaksepäin, minua harmit-taa, etten lähtenyt jo amiksen jälkeen jatko-opiskelemaan. Helpommalla olisin ehkä selvinnyt, jos olisin heti jatkanut opintoja. Toivon, että pian saisin alaltani osa-aikaisen työn, ja voisin työskennellä opintojen ohella. Myös kv-vaihto kiinnos-taa, kun työkokemusta jo on ulkomailta. Aina täytyy uskaltaa ja olla avoin kaikille mahdollisuuksille.

ILMOITUS

amis I 39

Sampsa Mäki-Arvela, 26, insinööriopiskelija ja yrittäjä

Sampsa amiksessa

Opiskelin yläasteen jälkeen vuoden lu-kiossa, mutta se ei ollut minun juttuni. Halusin päästä tekemään jotain käsillä. Lähdin opiskelemaan ammattikouluun LVI-asentajaksi. Opiskelu oli rentoa, eikä pelkkää papereista lukemista. Opettajan suosittelemana päätin hakea SAMKiin sy-ventämään opintojani.

Sampsa SAMKissa Opiskelu SAMKissa on kivaa ja meillä onhyvä yhteishenki. Ensimmäisen vuoden jälkeen päätin kokeilla siipiäni ja perus-tin oman yrityksen, Lännen talotekniik-ka Oy:n. LVI-alan insinööriopiskelijoista lähes kaikki tekevät töitä opiskelun ohessa. Se on hyvä tapa saada rahaa ja kokemusta.

Sampsa tulevaisuudessa

Yritykseni on toiminut nyt viisi vuotta. Töi-tä on riittänyt hyvin ja tulevaisuus näyt-tää valoisalta. Olen palkannut jo yhden työntekijänkin ja jatkan yritykseni liiketoi-minnan kasvattamista, siihen olen saanut SAMKista hyvän opin! Vaikka yritys toimii hyvin, haluan myös tehdä tutkintoni SAMK-issa valmiiksi. Valmistun vuonna 2012.

Satakunnan ammattikorkea-koulu, SAMK, on 6500 opiskelijan ja 500 asiantuntijan monialainen,

kansainvälisesti suuntautunut korkeakoulu.

Sampsan mielestä SAMKissaopiskelussa on parasta teorian

ja käytännön tasapaino sekä omien opintojen joustava suunnittelu.

Opimme myös pitämään huolta ym-päristöstä ja luonnon hyvinvoinnis-

ta. Me insinöörit teemme yhdessä tulevaisuutta.

Näitä voit opiskella:Insinööriksi tai merikapteeniksi

Automaatiotekniikka < Kemiantekniikka <

Kone- ja tuotantotekniikka < Logistiikka <

Merenkulku < Rakennustekniikka <

Sähkötekniikka < Tietotekniikka <

Tuotantotalous <

SAMK tarjoaa lisäksi monia muita opintoja. Yrityskiihdyttä-mössä voi perustaa yrityksen jo

opiskeluaikana.

www.samk.fi

“Opettajan suosittelemana päätin hakea SAMKiin syventämään opintojani.”

SAMK tarjoaa

yrittäjyyteenparhaat eväät

ILMOITUS

40 I amis

Iisa Honkavaara, 42, sairaanhoitaja (ylempi AMK), Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:n palvelupäällikkö

Iisa amiksessa

Kävin Turun ravintolakoulun ja opiskelin tarjoilijaksi. Lama-aikaan ei ollut töitä tarjolla ja sairaanhoitoala oli aina kiin-nostanut, joten päätin hakea sairaanhoi-tajakouluun Helsinkiin 1994. Valmistuin sairaanhoitajaksi 1998.

Iisa opiskelemassa

Viimeisessä harjoittelussa Malmin sairaa-lan päivystyksessä työ kolahti. Kun HUS perustettiin, lähdin Vantaalle Peijaksen sairaalan päivystyspoliklinikalle, jossa olin vuoteen 2007. Sen jälkeen lähdin opiskelemaan ylempää AMK-tutkintoa, koska halusin kehittyä. Valmistuin 2009 Metropoliasta.

Iisa tulevaisuudessa

Päivystyspoliklinikan vuorovastaavan jäl-keen hain Helsingin Diakonissalaitoksen sairaalaan apulaisosastonhoitajan paik-kaa ja sain sen. Tulin kehittämään hoito-työtä. Viime marraskuussa 2010 minut pyydettiin kotihoidon palvelupäällikön tehtäviin samaan organisaatioon. Hallin-nollinen työ oli tuttua, vaikka kotihoito oli minulle uusi aluevalloitus.

Sosiaali- ja terveys-alalla kohtaa ihmisiä vauvasta vaariin

Tutustu tarkemmin sosaali- ja terveysalan tutkintoihin osoitteessa: www.arvostan.fi

Sosiaali- ja terveysala

Sosiaali- ja terveysalan työ on merki-tyksellistä, ihmisläheistä ja mielekäs-tä. Työssä pääsee lähelle ihmistä ja käyttämään käsiään.

Iisa kertoo, että hoitotyö kehittyy jatkuvasti ja myös uusia ammatteja sekä työtehtäviä on paljon tarjolla.

Sosiaali- ja terveysala on jo nyt Suo-men suurin työllistäjä. Tervetuloa mu-kaan kehittyvälle ja kasvavalle alalle!

ILMOITUS

amis I 41

Työ, jossa pääsee lähelle ihmistä

Sanna Koli, 21, sairaanhoitajaopiskelija Päivi Leino, 24, sosionomiopiskelija

Alunperin halusin sosiaalialalle, mutta eksyinkin sairaanhoitaja-opintojen pariin. Halusin auttaa ihmisiä ja oppia itse kaikkea ter-veydestä ja hyvinvoinnista. Ennen ammattikorkeakoulua kävin hotelli- ja ravintola-alan kaksoistutkinnon, eli olen ylioppilas ja tarjoilija.

Aloitin sairaanhoitajaopintoni Turun AMK:ssa vuoden 2009 tammikuussa, joten minulla on vielä vähän yli vuosi jäljellä. Tule-vassa työssäni tulen tapaamaan paljon ihmisiä. Opintomme ovat hyvin käytännönläheisiä, eikä näitä asioita voikaan opiskella pel-kästään kirjasta.

Opintojeni alusta lähtien olen tehnyt töitä mm. hoitoalalla. Alalta löytyy paljon töitä myös opiskeluaikana, jos on vain itse ak-tiivinen. En osaa vielä sanoa, minkä parissa haluaisin työskennellä valmistuttuani, mutta lasten sairaanhoitajana oleminen on aina kiinnostanut minua. Työssäni tulee olemaan valmistuttuani pal-jon vastuuta ja se palkitsee alan raskaudesta huolimatta.

Lukion käymisen jälkeen pidin välivuosia ja mietin uravaihtoeh-toja. Halusin ensin opiskelemaan psykologiaa, mutta päädyin-kin nykyiselle alalleni, koska se tuntui niin monipuoliselta.

Opiskelen viimeistä vuotta Turun AMK:ssa sosiaalialan kou-lutusohjelmassa. Parasta alallani on ihmisten kohtaaminen. Tulevassa ammatissani pääsen auttamaan ja tukemaan ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa. Koulutus mahdollistaa monenlai-sissa ammateissa työskentelyn, eikä opintojen alkuvaiheissa tarvitse vielä valita omaa erikoistumistaan.

Saan koulutukseni kautta myös lastentarhanopettajan pä-tevyyden ja tulevaisuudessa haluaisinkin ehkä vielä opiskella yliopistossa erityislastentarhanopettajaksi tai sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon.

Sannan ja Päivin mielestä Turun ammattikorkeakou-lussa opiskelemisessa parasta on valmistua työhön, jossa näkee erilaisia ihmisiä. Koulu tarjoaa myös esi-merkiksi rennon ilmapiirin ja toimipisterajat ylittävän monipuolisen kurssivalikoiman.

www.turkuamk.fi

Näitä voit opiskella:> Bioanalytiikka> Ensihoito> Fysioterapia

> Hoitotyö (sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, kätilö, Degree in Nursing)> Kauneudenhoito> Radiografia ja sädehoito

> Sosiaaliala> Suun terveydenhuolto> Toimintaterapia

Tutustu tarkemmin sosaali- ja terveysalan tutkintoihin osoitteessa: www.arvostan.fi

ILMOITUS

42 I amis

NÄILLÄ AMIS AJAA

Y leinen käsitys ammattikoululai-sista on, että olemme mainos-

lätsissä kulkevia, rähjäisiä ja rasvai-sia vaatteita käyttäviä ihmistyyppejä. Corollassamme soi amispoppi ja karvanopat heiluvat taustapeilissä popin tahtiin. Meidät erottaa myös viiksistä, joita tuttavallisemmin kutsutaan amisviiksiksi. Wunder-baumit ovat myös suosittuja ja niitä löytyykin vähintään yksi kappale au-tostamme. Onko tosiaan näin?

Haastoimme Keuda Nurmijärven ammattikoulun opiskelijoita kerto-maan, millainen on nykypäivän amis. Kysely paljasti, että tyylejä on mo-nia, mutta tietyt asiat ovat ja pysyvät.Eläköön amispoppi ja karvanopat!

Kyselyyn osallistui 41 rohkeaa opis-kelijaa. Kiitos heille!

Nurmijärven amikset testissä.

”Amikset on rentoja,

avoimia ja ystävällisiä!”

ELÄÄKÖ AMIS-STEREOTYPIA VIELÄ?

KYLL

Ä

EI

71%

29%

1. FORD2. MOPOAUTO3. VOLVO4. NISSAN5. OPEL

MEIDÄN AMISTYYLI

AMIS

POPP

I

KARV

ANOP

AT

VIIK

SET

MAI

NOSL

ÄTSÄ

74% 52% 30%

27%

Karvanopat todellakin löytyy ylipuolelta vastanneista. HUH!

Teksti: Laura Tervahartiala - Valokuvat: Joni Satuvaara - Gra ikka: Tommi Paakkinen - Taitto: Anette Lindroos - Gallup: Jarno Seppänen, Laura Tervahartiala, Anette Lindroos

”Amikset on tyyliltään siistejä, hillittyjä, rallikuskeja, hippejä,

rentoja, hevareita, taviksia- omanlaisiaan!”

”Ei kaikki amikset ole rähmäkäpäliä haalarit päällä.”

”Oma tyylini

on joskus hillitty,

useimmiten räväkkä!”

KOOTTUJA KOMMENTTEJA

Teemu GransTröm

kutsu?oiskohan?kiitti kutsusta ...mulle kanssa

Kutsu kaksi uutta jäsentä.Saat rahasi takaisin!

Btw...tuomasi jäsenet saavat kahden euron alennuksen liittymismaksusta...

Pääset kutsumaan kavereistasi oma.osku.info -palvelussa henkilökohtaisella kutsukoodillasi. Ansaitse siis rahasi takaisin, mene osoitteeseen http://oma.osku.info ja kutsu kaverisi mukaan maan mukavimpaan Amisyhteisöön! Liity osoitteessa http://liity.osku.info

Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry. | Kumpulantie 1 b, 00520 HELSINKI | www.osku.info | 045 1377 507

OSK

U 2

011

A M I S M U S T - H A V E

LIIMAA

LIIM

AA

LIIM

AA

LIIMAA LIIMAA

LIIMAA

LIIMAA

LEIKKAA IRTI JA

LIIMAA NOPPA KIINNI TAITOS-

KOHDISTA!

Aito Amistuote