kutsu?oiskohan?kiitti kutsusta ...mulle kanssa

Kutsu kaksi uutta jäsentä.Saat rahasi takaisin!

Btw...tuomasi jäsenet saavat kahden euron alennuksen liittymismaksusta...

Pääset kutsumaan kavereistasi oma.osku.info -palvelussa henkilökohtaisella kutsukoodillasi. Ansaitse siis rahasi takaisin, mene osoitteeseen http://oma.osku.info ja kutsu kaverisi mukaan maan mukavimpaan Amisyhteisöön! Liity osoitteessa http://liity.osku.info

Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry. | Kumpulantie 1 b, 00520 HELSINKI | www.osku.info | 045 1377 507

OS

KU

20

11

amis I 5

Tehdään vaan!OTSIKKO ON suora lainaus eräiltä nuorilta, joita ilokseni sain tässä vastikään kouluttaa. Mitä ikinä keksinkin tai heiltä pyysin, vastaus oli aina jotakuinkin tuon kaltainen. Aidon innostunut. Toi-von lämpimästi, että moinen into tekemiseen ja touhuamiseen löytyisi muiltakin, ettei pelkkä murjottaminen saisi jalansijaa.

JOUKKOVOIMAA ONNEKSI on monenlaista. Tämäkin lehti esit-telee poppoita ja jengejä, joissa todella voi puhua tekemisen meiningistä. Oman porukan kannustus, yhteinen tekeminen ja elämänilo mahdollistavat rohkeutta ja luovuutta, jota yhä enemmän tarvitsemme.

ROHKEUTTA ON vaatinut esimerkiksi Justimuksen poikien askel siirtyä Youtube-videoiden latailijoista oman tv-sarjan tekijöik-si (s. 12). Toki tuuriakin tarvitaan. Intohimo siihen tekemiseen syntyy usein ryhmässä, mukavassa porukassa. Tästä lähtökoh-dasta saatetaan kimpassa ryhtyäkin tuumailemaan, että mitä tehtäis. Kaveruudesta on kyse myös Jätkäjätkät-bändin synty-tarinassa, onhan osa porukasta on tuntenut toisensa jo pikku-kundeista asti (s. 50).

KEVÄTAURINGON PYRKIESSÄ esiin moni teistä ryhtyy tosis-saan miettimään ”mitä tekis”. Ne, ketkä valmistuvat ammattiin

tänä keväänä, ovat toivottavasti jo miettineet jatkosuunnitel-mansa. Monella lienee jo kesätyöpaikkakin. Jos näitä ei vielä ole, niin nappaa vaikka se kaverisi mukaan ja lähtekää yhdes-sä etsimään mahdollisuuksia. Tässäkin lehdessä on muutama vinkki työnhakuun (s. 38), mutta kuka tietää, jos lopputulokse-na olisikin vaikka joku oma bisnes kesäksi?

MIELELLÄNI TSEMPPAILEN niitä tyyppejä, jotka kulkevat omia polkujaan. Usein ennakkoluuloja uhmaten ja omaa intuitio-ta seuraten päästään tilanteeseen, jossa se itse tekeminen on nautinto. Meitä pitäisi ohjata tahto, rohkeus ja intohimo, jotta tekemisen ilo säilyy. Kunhan hommassa on sydän mukana, niin se ei ole kuin tehdä vain!

ELÄMÄNVIISAUKSIA VOI etsiä vaikka laulun sanoista – vai eikö tämä pätkä Jätkäjätkien biisistä kuvaa sen olennaisen:”...Sydän ei aukee sitä suojaamalla / laula tuska pois tuudittamal-la / hyvässä sylissä taivaan alla – turvassa ain...”

Rakastakaa toisianne!

Aurinkoista kevättä,

P Ä Ä K I R J O I T U S

T Ä S S Ä N U M E R O S S A

AMIS 2013 • www.osku.info • PÄÄTOIMITTAJA: Petra Pulkkinen • ULKOASU: Flukso Design ja Quill Illustration and Design • TOIMITTAJAT: Helena Hyvönen, Piamaria Salo, Mia Hemming, Päivi Piispa, Virvamaria Toikka • KUVAAJAT JA KUVITTAJAT: Teemu Granström, Johanna Kannasmaa, Mika Ahonen, Petri torvelainen, Samuli Skantsi, Pentti Vänskä, Juha Harju, Antti Roos, Petri Teppo • KUSTANTAJA: Harri Leinikka, harri@t-media.fi • TUOTTAJA: Outi Keskinen, outi.keskinen@t-media.fi • YHTEYSPÄÄLLIKKÖ: Tommi Lahtinen, tommi.lahtinen@t-media.fi • PAINOS: 15 000 • PAINOPAIKKA: Forssa Print • JAKELU: Valtakunnallisesti ammatillisiin oppilaitoksiin • ISSN 1455-1519 • JULKAISIJA: Suomen Opiskelija-allianssi - Osku ry, Kumpulantie 1 b, 5. krs, 00520 HELSINKI, 045 1377 507 / osku@osku.info • TUOTTAJA: T-Media Oy, Eteläinen Makasiinikatu 4, 00130 Helsinki, www.t-media.fi

Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry. on vuonna 2001 ammatillisen II-asteen opiskelijoiden perustama ja omistama opiskelijaliitto, jossa opiskelijat itse tekevät toiminnan ja päätökset. Liitto on puolue- ja ammattiyhdistyspoliittisesti sitoutumaton. Liitolla on toimintaa 116 oppilaitoksessa, joissa on yhteensä yli 60 000 opiskelijaa.

T-Media on Suomen suurin opiskelijamediakustantaja. T-Media motivoi nuoria tunnistamaan mahdollisuutensa ja löytämään uusia kiinnostuksen kohteita työelämässä.

441 612Painotuote

5 Kuuminta hottia

8 Oskun tapahtumia

10 Terhillä on asiaa!

19-31 Löydä jatko-opiskelupaikka!

54 Tredulaisten oma aukeama

56 Uusi puheenjohtaja esittäytyy

12 Justimus

amis I 7

Sis u-sormus

SISUA SORMEEN! Uniikit ja herkulliset

korut syntyvät käsityönä korumaakari

Carola Machuran porvoolaisen keittiön-

pöydän ääressä. Sisu-sormus 6 €

hassunhauska.fi

Hiusnauha

SULKA JA BLINGIÄ PÄÄHÄN! Näyttä-

vät statement-korut ja sulkakorut ovat

olleet jo jonkin aikaa muodissa – tässä

yhdistyvät molemmat trendit. Hiusnau-

ha on saanut vaikutteita 1920-luvun

tyylistä.

Puhaltava apina -kynsikuivain

SINUN TARVITSE ENÄÄ odotella

kynsilakan kuivumista, sillä apina

puhaltaa kynsilakkasi kuivaksi. Plussaa

myös siitä, että apinalla ja kosmetiikalla

on viimeinkin suhde, joka ei liity koe-

eläinlaboratorioihin. 7,90 € coolstuff.fi

Th e Kis s -huulikiilto

TÄMÄ PINKKI IHANUUS jättää huulille

hennon kiillon ja herkullisen maun,

joten suukkosi ovat karkkisen makeita!

Uusi vaahtomainen koostumus tuntuu

kevyeltä huulilla. 10,95 € Lush

Nerd Moustache -toppi

RILLIPÄÄNÖRTIT JA VIIKSET ovat

kuumaa kamaa. Nörttiasennetta printti-

topilla. 14,99 € EMP

Soundracer

TUUNAA MOOTTORIÄÄNI kerralla

huippuunsa! Vekotin liitetään auton

sisätilan pistokkeeseen, ja sen jälkeen

autosterkoista raikaavat V8 tai V12-

soundit sitä mukaa, kun painelet

kaasua. 34,90 € pulju.net

Paddytek Vibe -kaiutin

KYTKE VAIKKAPA ÄLYPUHELIN

äänilähteeksi. Ihmekaiutin muuntaa

tasaisen pinnan kuten pöydän tai hiiri-

levyn laadukkaaksi instant-kaiuttimeksi!

Lisäksi siinä on akku. Näppärä matka-

kaiuttimena! 49,90 € pulju.net

Powerball Signature Series

HALUSITPA SITTEN RUISTA rantee-

seen, helpotusta hiirikäsivaivoihin tai

vain retostella kierroslukuenkallasi, on

härveli joka tapauksessa koukuttava.

Signature Series -pallossa digitaalinen

nopeusmittari ja kirkkaat valkoiset ledit.

42,90 € pulju.net

Competition Pro

SUORAAN 80-LUVUN fi iliksiin ja Com-

modore 64 -pelihuumaan! Retro-ohjain

takaa tunnelman, mutta nykyaikaan

päivitetty digitaalinen tikku sopii PC:lle.

Mukana peli-cd. 29 € pulju.net

Teksti: Pia Salo

A M I S H O T S T U F F

8 I amis

U U T I S N O P A T

KESÄTYÖPAIKAT JAOSSA NYT!NYT ON AIKA viilata työhakemukset kun-toon kesätyön saamiseksi. Monet yritykset valitsevat parhaillaan kesätyöntekijöitään, mutta viimeistään huhtikuun lopussa va-linnat on tehty. Kesätyö on loistava tapa tu-tustua tulevaisuuden työantajaan, mutta myös nähdä oman alan työtä käytännössä. Lisäksi kesätyössä tulee kerättyä tärke-ää kokemusta tulevaisuutta varten. Oma aktiivisuus palkitaan, joten tsemppiä ja iloista mieltä! Katso vinkkimme työnha-kuun sivulta 38.

SUKELLA YRITYSTEN VERKKOSIVUILLE tai kysele vinkkejä tutuiltasi – kaikki työ-paikat eivät välttämättä löydy lehtien il-moituspalstalta. Esimerkiksi teknologia-teollisuuden kesätyö ja -harjoittelupaikat on nyt koottu MyTech.fi -verkkopalveluun. Teknologia-alojen yrityksissä on runsaas-ti paikkoja haettavana ensi kesäksi. My-Tech.fi -palvelun Kesätyöpaikat 2013 -osi-ossa on linkit teknologia-alojen yritysten kesätyö- ja harjoittelupaikkojen hakuihin. Listaa päivitetään jatkuvasti ja yrityksiä tulee vielä lisää kevättalven aikana.

www.mytech.fi /teknologiateollisuus/

kesatyot

MIHIN MENNÄ, mitä tehdä?››

UORTEN AMMATTITAIDON SM-kilpailu Taitaja on Suomen suurin ammatillisen koulutuksen vuosittainen tapahtuma, joka järjestetään Joensuu Areenalla 14.-16.5.2013. Tapahtumaan odotetaan n. 35 000 kävijää.

TAITAJA-TAPAHTUMAN KILPAILUISSA tai-tojaan mittelee 500 opiskelijaa. Ylei-sö pääsee seuraamaan ammattiin opis-

kelevien nuorten SM-kilpailua ja voi samalla tutustua laajasti eri ura- ja koulutusvaihtoehtoihin. Tapahtumassa yritykset kohtaa-vat nuorten kykyjen joukossa omia tulevaisuuden tekijöitänsä ja nuoret saavat tukea ammatinvalintaan. Tapahtuman teemana on ”Osaamisen iloa!”.

AMMATTITAIDON SM-KILPAILUISSA oman alansa Suomen mesta-ruudesta kilpailee 400 nuorta 40 alalta. Tapahtuman yhteydessä järjestetään erityistä tukea tarvitsevien TaitajaPLUS-ammattitai-tokilpailut sekä Taitaja9-kilpailu, jossa 100 peruskoulun yhdek-säsluokkalaista kilpailee kädentaidoissa.

TAITAJA2013 Joensuu -tapahtuman järjestää Pohjois-Karjalan kou-lutuskuntayhtymä yhteistyökumppaneidensa kanssa. Taustaorga-nisaationa toimii Skills Finland ry. Tapahtumaan on vapaa pääsy.

www.taitaja2013.fi

TAITAJA2013 JOENSUUSSA 14.–16.5.2013

Oppisopimus-koulutuksen

suosio nouseeppisopimus on toisenlai-

nen tapa hankkia ammat-

ti. Mahdollisuus oppi-

sopimukseen on ollut jo

pitkään olemassa, mutta

nyt Suomessa satsataan siihen tosis-

saan. Myös nuorten keskuudessa oppi-

sopimuskoulutuksen suosio on kasvanut

ja sitä pidetään loistavana mahdolli-

suutena työelämän ja opiskelun yhdis-

tämiseen. Tuoreen tutkimuksen mukaan

nuoret kaipaavat kuitenkin lisätietoa

oppisopimusasioista sekä mahdollisis-

ta oppisopimustyöpaikoista. Ammattiin

opiskelevien kannattaa kysäistä li-

säinfoa oman oppilaitoksen opolta.

amis I 9

Entä jos suorittaisitkin osan

opinnoista ulkomailla tai

olisikohan työharjoittelu-

paikkoja tarjolla vaikka Eu-

roopan ulkopuolella? Toi-

sen asteen opiskelijat voivat

lähteä maailmalle lyhyille

vaihtojaksoille tai koko vuo-

deksi vaihto-oppilaaksi. Kan-

sainvälistyä voi myös kie-

likursseilla ja vapaa-ajan

harrasteiden parissa. Op-

pilasvaihtoon voit lähteä

oman koulusi kautta, jos

koulullasi on ystävyys-

kouluja ulkomailla tai

muuta kansainvälistä toi-

mintaa. Ammatillisen kou-

lutuksen vaihtojaksoihin liit-

tyy usein työssäoppimista.

Voit kysyä lisää opoltasi tai

oppilaitoksen kv-vastaavalta.

LÄHDE MAAILMALLE ja kansainvälisty!

Suomen lähi- ja perushoitajaliiton jäsenenä saat mm. jäsenkortin ja sen

tuomat edut, kalenterin ja SuPer-lehden, oikeudellista apua tarvittaessa sekä

monipuoliset vakuutukset.

Lähihoitaja, liity SuPeriin!

Lue lisää ja liity nytWWW.SUPERLIITTO.FI

Jo aiemmilta vuosilta tuttu VaKo- vaikuttajakoulutus palaa kuvioihin huhtikuun 25.–26.päivä. Tule op-pimaan, jakamaan ajatuksia ja pi-tämään hauskaa muiden vaikutta-misesta kiinnostuneiden amisten kanssa. Kaksipäiväisen koulutusse-tin aikana käydään läpi aiheita esiin-tymisestä opiskelijakuntatoimintaan ja vaikuttamisen eri tasoihin.

Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet löydät osoitteesta: www.osku.fi .

VaKo-koulutus

2013

Kokemuksia omasta vaihtovuodesta ja ammattiin opiskelusta voit lukea lisää sivulta 18.

os

ai

stä toi-

isen kou-

aksoihin liit-

imista.

tai

10 I amis

A M I S K U V A G A L L E R I A

amis I 11

12 I amis

A M I S A S I A A

MMATILLISEN KOULU-TUKSEN arvosteluas-teikko on 1–3. Aiemmin arvosteluasteikko oli vii-siportainen, mutta kolmi-portainen asteikko tuli

käyttöön vuonna 2009. Syynä muutokseen oli se, että viisiportainen asteikko oli osoit-tautunut ammattiopinnoissa korostuvan käy-tännön työn tekemisen arvioinnissa hankalaksi. Muita perusteluita muutokselle olivat opiske-lijan arvioinnin yhdenmukaisuuden ja vertai-lukelpoisuuden kehittäminen, myös euroop-palaisella tasolla.

Yy kaa ei tää aina ihan hyvä oo

NYKYINEN ASTEIKKO on kiitettävä (3), hyvä (2) ja tyydyttävä (1). Kapeahko, siis. Kysymys kuuluukin: onko arvosteluasteikon kaventa-minen lisännyt opiskelijoiden arvostelun oi-keudenmukaisuutta ja vertailukelpoisuutta? Onko muutoksella päästy tavoitteeseen opis-kelijan osaamisen tason mittaamisen paranta-misesta? Suurin osa annetuista arvosanoista on tällä hetkellä kakkosia. Eli suurin osa teh-dyistä opintosuorituksista arvioidaan hyviksi. Keskustelut opiskelijoiden kanssa osoittavat, että nykyiseen arvosteluasteikkoon ei suurim-

maksi osaksi olla tyytyväisiä. Opiskelijat koke-vat äärimmäisen turhauttavana, ja joskus jopa kummallisena, että teki niin tai näin, kakkonen tulee (toki se voi olla myös iloinen yllätys). Ar-vosteluasteikon laveus jättää arvosanojen vä-leihin ilmaa. Huonommallakin suorituksella voi saada kakkosen, kun taas yritys hyvä kymme-nen jää toisinaan ykkösen kategoriaan.

KENTÄN ÄÄNI eli opiskelijat, ja myös muutamat muut arvosteluasteikon kanssa tekemisissä ole-vat tahot, ovat tuoneet ilmi turhautumisensa ny-

kyiseen arvosteluasteikkoon. Opis-kelijat kertovat arvosteluasteikon olevan tasapäistävä, liian kapea ja epäoikeudenmukainen. Monista tuntuu, että ahkeruudesta ei pal-kita, eivätkä erityislahjat pääse esille. Nykyistä arvosteluasteikkoa on jopa väläytelty kunnianhimon sammuttajana. Peilattaessa näitä näkemyksiä asteikkomuutoksen alkuperäisiin tarkoituksiin, voisi projektin todeta jossain määrin epäonnistuneen. Toki jotkut ovat tyytyväisiä nykysysteemiin, mutta kovin harvassa tuntuvat olevan ne äänet. Ja sitä paitsi: ykkösen ar-voinen suoritus ei riitä työmarkki-noilla vaadittavaan ammattitaitoi-

seen suoritukseen monilla aloilla käytännön työtehtävissä.

TÄYDELLISTÄ ARVOSTELUASTEIKKOA ei var-mastikaan ole olemassa ja paluu vanhaan ei monesti kuulosta hyvältä. Tässä tapauksessa paluu entiseen voisi kuitenkin olla vakavasti harkittava vaihtoehto.

koo –

Allekirjoittaneeseen voi olla yhtey-

dessä edunvalvontaa koskevissa ky-

symyksissä. Ja miksei muutenkin.

terhi.haapaniemi@osku.info

Terhi HaapaniemiOSKU ry:n edunvalvontasihteeri

Opiskelijat ker-

tovat arvostelu-

asteikon olevan tasa-

päistävä, liian kapea

ja epäoikeuden-

mukainen. Monista

tuntuu, että ahke-

ruudesta ei palkita,

eivätkä erityislahjat

pääse esille.

amis I 13

Toimeen-

S

Ihmisiä ei tulisi asettaa eriarvoiseen asemaan sen perusteella, millä as-teella he opiskelevat. Vanhempien tulorajat ovat jääneet vuosien varrel-la jälkeen yleisestä palkkakehityksestä. Toisen asteen alle 20-vuotiaan opiskelijan tuki alkaa leikkautua jo silloin, kun vanhempien yhteenlas-ketut tulot ylittävät 41 800 euroa. Yli 61 000 euron yhteistuloilla tukea ei heru senttiäkään. Summat eivät ole verraten suuria, eivätkä varsin-kaan ruuhka-Suomen asumiskustannukset huomioiden.

Kaikkien tahojen on vedettävä yhtä köyttä erityisesti itsenäisesti asu-vien 18–19-vuotiaiseen toisen asteen opiskelijoiden tilanteen korjaa-miseksi. Vanhempien tulorajoihin perustuvaa tarveharkintaa on löyhen-nettävä. Tilanne on oikeudenmukaisuuden näkökulmasta katsottuna kestämätön ja sen muuttamiseksi onkin tehtävä kaikkensa. Kyse on viime kädessä tuhansien ihmisten toimeentulosta.

tulon

Töiden tekemi-nen opintojen ohessa on toki

hyödyllistä, ja usein myös suotavaa, työko-kemuksen kartuttami-sen ja tulevaisuuden työllistymisen näkökul-masta katsottuna.

Suuri epäkoh-ta on se, että

moni toisen asteen 18–19-vuotias itse-näisesti asuva opis-kelija ei saa opinto-tukea vanhempien tulojen vaikutuksen vuoksi.

uomi on sikäli merkilli-nen valtio, että se tukee opiskelijan toimeentuloa opintojen aikana opinto-tuen muodossa. Tämä on kansainvälisesti vertail-tuna niin sanotusti harvi-naista herkkua. Toki mo-nissa muissakin maissa

on omat opintotukisysteeminsä, mutta hieman erilai-sessa muodossa. Naapurimaassamme Norjassa opin-totuki on lainapainotteista. Suomessa meidän ei ole pakko ottaa lainaa opintojemme aikana, mutta se on toki mahdollista. Näin mielestäni pitääkin olla.

Opiskelijan opintorahan määrä ei ole mikään valtai-sa rahavuori: toisella asteella se on suurimmillaan 246 euroa ja korkea-asteella 298 euroa. Suuri epäkohta on se, että moni toisen asteen 18–19-vuotias itsenäises-ti asuva opiskelija ei saa opintotukea vanhempien tu-lojen vaikutuksen vuoksi. Kaikista käsittämättömintä on vanhempien tulojen vaikutus vielä 18–19-vuoti-aiden opintorahan määrään. Erityisen vaikeaksi van-hempien tulorajat muodostuvat itsenäisesti asuville 18–19-vuotiaille; he ovat joko vanhempiensa taloudel-lisen tuen varassa itsenäisesti asuessaan tai joutuvat käymään itsensä elättääkseen töissä. Tilanne itsenäi-sesti asuvilla 17-vuotiailla toisen asteen opiskelijoilla on vielä heikompi. Töiden tekeminen opintojen ohes-sa on toki hyödyllistä, ja usein myös suotavaa, työko-kemuksen kartuttamisen ja tulevaisuuden työllistymi-sen näkökulmasta katsottuna. Sen tulee kuitenkin olla opintoja tukevaa ja niiden ohessa tehtävää, ei opinto-ja hidastavaa ja keskeyttävää.

Haapavetinen kolmen nuoren miehen rap-sketsiryhmä

Justimusfi lms nousi yleisön suosioon Youtubessa.

Nyt he tekevät omaa tv-sarjaa ja haaveilevat

teatterinäyttelemisestä.

Teksti: Helena Hyvönen Kuvat: Justimusfi lms

14 I amis

A M I S S TA R AT

”HV, ihmisiä kaheksan tuhatta, jea / ei tääl voi olla pelkäämättä / ahistaa / en voi synkkyyttä poistaa ku katuvalot sammuu tasan

kaheltatoista --- / rough time / mun mopo sammu kerran risteykseen / amikset nauro ja sain luunapin kivekseen / Haapavesi, real thug

gangsta city / raju mesta, meininki ei oo koskaan shitty --- / totuttu on siihen että kytät meitä grillaa / Pohjois-Pohjanmaalla

mennään niitä pakoon traktorilla / kulkuvälineenä maatalouskone / haapavesihaapavesihaapavesi, ei sosiaalisia ihmisiä ole / tää on paikka

mist me tullaan / bensalenkkarit ja Nissanilla rullaa.”

Kolme huppareihin pukeutunutta nuorta räppää öisen kaupungin kaduilla. Haapavesi, real thugh gangsta city. Video on kerännyt mel-kein puoli miljoonaa katselukertaa

Youtubessa. Eikä se ole vielä paljon: haapa-vetisen rap-sketsiryhmä Justimusfi lmsin parhaita sketsipätkiä on katsottu yli mil-joona kertaa.

Nettimenestyksen johdosta Sami Har-maala, Joose Kääriäinen ja Juho Nummela saivat loppuvuodesta 2011 puhelun tuotanto-yhtiöstä. Pojille haluttiin tuottaa oma tv-sarja.

Justimus-niminen sketsisarja alkoi pyöri TV5-kanavalla syksyllä 2012. Ensimmäinen jakso keräsi 135 000 katsojaa ja rikkoi kanavan sarjojen katsojaennätyksen.

Miten ihmeessä pohjoispohjanmaalaisista junteista tuli kansallisia hittejä?

HOMMA ALKOI KAHDEKSANNELLA luokalla. Juho ja Sami alkoivat kuvata videoita ja ladata niitä Youtubeen. Joose liittyi pian mukaan po-rukkaan. Aluksi videot olivat sketsejä, joiden jäl-keen pojat innostuivat myös musiikin teosta.

”Meidän musiikkia voisi oikeastan sanoa ko-mediamusiikiksi”, Sami sanoo.

Poikia yhdisti yhteinen kotikaupunki – ja junttius. Haapaveteen heillä on rakkaus-sar-kasmi –suhde: se on ”paikka mist me tullaan”, mutta samalla huumorin ja sarkasmin lähde

anh l-a -n -

-a-

a.rien an

ista

alla. data po-jäl-

ko-

– ja sar-

aan”,

amis I 15

sketseihin ja musiikkiin.Pojat olivat 14-vuotiaita, kun he perustivat

Justimusfi lmsin. Vaikutteita haettiin tietysti internetistä. Poikien idoleihin kuuluu muun muassa jenkkiläinen komediamusiikkia tekevä Lonely Island, kanadalainen Youtubesta uransa aloittanut Jon Lajoije sekä tietysti suomalaisten suosikki Ketonen & Myllyrinne.

Videot kuvattiin itse käsikameralla, rekvisiit-tana käytettiin mitä löydettiin. Kuvauspaikkana toimi luonnollisesti Haapavesi. Yllättäen kaikki, ehkä jopa itsensäkin, Justimusfi lmsin suosio suorastaan räjähti käsiin internetin ihmeelli-sessä maailmassa.

HITTIYDEN MYÖTÄ TULI räppikeikkoja. Ja lopulta Olli Haikka tuotantoyhtiö Yellow Film & TV:stä soitti. Hänen poikansa oli näyttänyt You-tubesta isälleen Justimusfi lmsin sketsipätkiä. Haikka jäi koukkuun ja lähestyi TV5:sta. Kanava kiinnostui näkemästään.

”Me näimme tuotantoyhtiön tavoin Justimus-fi lmsissä potentiaalia. Sketsiviihde on haastava laji, ja menestystarinoita nousee pinnalle har-vakseltaan. Ajattelimme poikien sketsipätkiin

tutustuttuamme, että tässä voisi olla ”uusi Vintiöt” – raikas ja omintakeinen uuden

polven sketsiryhmä, jolla oli jo vankka suosio Youtubessa”, kertoo Jenni Kokkonen TV5-kanavalta.

Ja niin edessä oli sketsien kuva-ukset ihan oikealle tv-kanavalle.

”Kuvaaminen on nyt hyvällä ta-valla erilaista. Saadaan keskittyä kunnolla sanottamiseen, näytte-lemiseen ja käsikirjottamiseen. Youtubeen monesti vaan kuvat-

tiin, mitä päähän tuli. Nyt on pa-remmin resursseja tehdä isompia

juttuja”, Juho kertoo.

Tuotantoyhtiö saa pojilta kiitosta, koska heille on alusta asti annettu vapaat kädet tehdä oman mielen mukaan. TV-jak-sojen lisäksi Justimusfi lms aikoo jatkaa nettivideoiden tekemistä.

Hyppy netistä telkkariin oli suuri myös faneille. Palautetta uusista sket-seistä on tullut vaihtelevasti.

”Joskus saadaan yksinkertaisia kom-mentteja kuten ”ootte paskoja”. Ne lähinnä naurattaa ja ollaan jopa käytetty niitä mei-dän sketseissä”, Sami naurahtaa.

”Jotkut sanoo myös, että pysykää siellä Youtubessa. Että meidän uudet sketsit ei oo niin hauskoja. Jotkut ei halua, että me teh-täis mitään uutta”, Joose jatkaa.

Mutta palaute ei liiemmin poikien tou-huihin vaikuta. Positiivisia kommentteja on aina kiva kuulla, ja negatiivisetkin ote-taan vastaan. Jos joku ei tykkää uusista sketseistä, niin sehän on vain mielipideky-symys. Ei siitä voi loukkaantua, Sami tuu-maa. Eteenpäin mennään.

Tulevaisuudessa Sami, Juho ja Joose haluavat näytellä, käsikirjoittaa ja tehdä musiikkia. Eli samaa, mitä he nytkin teke-vät, mutta enemmän, paremmin ja erilaista.

”Teatterin lavalle vois olla siisti päästä”, Joose sanoo ja muut komppaavat. Kaikki kome-dian tuottaminen kiinnostaa.

TV5-kanavalla Justimus-poikien tulevaisuu-teen ainakin uskotaan. Jenni Kokkonen sanoo, että palaute yleisöltä on ollut pääosin positii-vista.

”Justimus on ylipäätään herättänyt sarjana palautevyöryn, jollaista ei yleensä yksittäisestä sarjasta tule. Heidän huumorinsa on nuorekasta, raikasta ja omintakeista. Uskomme, että Justi-musfi lmsillä on edessään pitkä ja menestyksekäs ura viihteen parissa.”

JUSTIMUS-SARJA JATKUU TV5:LLA 13.3.2013.

YHTEINEN SUOMEN KIERTUE NOST3 & PROTRON KANSSA STARTTAA 22.3.

16 I amis

amis I 17amis I 17

SamiJuho Joose

Joose: ”Henkisesti (ja fyysisesti) lihavin.

Ruokaintoilija ja hyvä näyttelijä.”

Sami: ”Koko jutun tärkein hahmo. Näkee eniten vaivaa, säveltää biisit (ja

lässynlää). Muuten huono ihmisenä kaikin puolin.”

Juho: ”Omalla tavalla ryhmän seksisymboli.

Ei lisättävää.”

Toisistansa sanottua:

Sä kysyt häh, mitä, ja missä / tää Pohojanmaan helmi ei oo kasvanu hyvissä

vesissä / täs gangsta cityssä on välil rankka elää -- /Ja jos sun pääs on sulle tärkee et tuu tänne vittuileen --- / ja sä kysyt vielä miks /

koska tää on Haapavesi, bitch!

Ove

t o

n a

uki

. Jät

ä av

oin

hak

em

uks

esi

rtk

pal

velu

.fi

Kuvataiteen opiskelija SAKKE KOVALAISELLE, 20, valinta jat-ko-opinnoista oli helppo. Pekka Halosen akatemiassa graa-fi sen suunnittelun linjalta valmistunut Kovalainen ker-too, että hänellä oli yksinkertaisesti innostus oppia lisää.

”Kuvataide ja kuvallinen ilmaisu on aina vetänyt minua puo-leensa. Olen ollut korkeakouluopiskeluun erittäin tyytyväinen. Tämä on täysin ylittänyt odotukseni. Opetus on laadukasta, opet-tajat mukavia ja ryhmähenki hyvä”, Kovalainen kertoo. Hän opis-kelee nyt Satakunnan ammattikorkeakoulussa Kankaanpäässä taidegrafi ikkaa.

Opiskelu ammattikorkeakoulussa on ammattiopistoa huomat-tavasti itsenäisempää ja intensiivisempää. Kritiikkiä tehtävistä saa aika suoraan, joten siihen kannattaa etukäteen asennoitua oikein. Kritiikin on tarkoitus opettaa ja kehittää.

Kovalaiselle kuvataide on tärkeä osa elämää, eikä opiskelu siksi tunnu rankalta.

”Yksi syy jatko-opintoihini oli myös se, etten oikein vielä tien-nyt mikä haluan isona olla enkä uskaltanut lähteä tämänhetki-sille työmarkkinoille etsimään töitä. Tässä saa hyvin miettimis-aikaa”, Kovalainen selittää.

Tasapaino koulun ja vapaa-ajan välillä on tärkeä pitää. Ko-valainen harrastaa breikkausta ja pelailee tietokonepelejä kou-lutöiden lomassa.

AMIKSET HALUTTUJA KORKEAKOULUISSAKorkeakoulututkinto antaa vahvemmat eväät työelämään ja pont-ta uralle – myös tavallisen duunarin hommiin. Aina ei tarvitse ta-voitella isoihin saappaisiin.

Jyväskylän AMK:n Liiketoiminta ja -palvelut yksikön opinto-jen ohjaaja IRJA KERALAMPI kertoo, että ammatillisen koulun käy-neet ovat mieluisia hakijoita Jyväskylän ammattikorkeakoulussa.

”Noin 30 prosenttia opiskelijoistamme tulee ammatillista väylää pitkin ja he ovat usein todella hyviä ja haluttuja opiskelijoita – tun-tevat jo alaa ja tietävät mihin ovat ryhtymässä”, Keralampi sanoo.

Keralammen mukaan korkeakoulututkinto antaa paremmat val-miudet esimies- ja asiantuntijatehtäviin, kansainväliseen uraan ja yrittäjyyteen. Korkeakouluun ei myöskään ole välttämätöntä tulla suoraan ammattiopistosta. Työvuodet välissä ovat vain plussaa.

”Työelämä antaa valmiuksia toimia tiimissä ja vuorovaikut-teisissa tilanteissa. Työelämässä olleet opiskelijat ovat erittäin hyviä oppimisprosesseissaan. He ovat määrätietoisia ja osaavat sitoa teorian käytäntöön.”

Usein työkokemuksella voi saada hyväksiluettua esimerkiksi työharjoitteluosuuden, mutta käytännöt vaihtelevat koulutusoh-jelmittain ja korkeakouluittain. Lisää tietoa löytyy ammattikor-keakoulujen omilta nettisivuilta.

A M I S J A T K O - O P I S K E L U

Yhä useampi ammatillisen koulutuksen suorittanut

nuori hakeutuu jatko-opintojen pariin. Opiskelu

korkeakoulussa on hyvä vaihtoehto, jos haluaa

syventää oppimistaan, erikoistua tai saada

miettimisaikaa ennen työelämään siirtymistä.

Teksti: Helena Hyvönen | Kuva: Henri Ijäs

18 I amis

tietoja ja taitoja ammattikorkeakoulusta

Hanki syventäviä

TSEKKAA MYÖS AMKHAKU.FI.

Olen ollut

korkeakoulu-

opiskeluun erittäin

tyytyväinen. Tämä

on täysin ylittänyt

odotukseni. Opetus

on laadukasta, opet-

tajat mukavia ja ryh-

mähenki hyvä.

amis I 19

20 I amis

K A N S A I N V Ä L I N E N A M I S

Viimeinen tervehdys – tällä erääPaljon on ehtinyt tapahtua viimeisen kuuden kuukauden aikana, mm. reissut Koh Samuin saarelle ja Etelä Koreaan, sekä koulun Sport Day ja Farewel-partyt meille 6. luokan opiskelijoille.

Sport Day kesti kaksi päivää. Ensimmäisenä päivänä oli yleistä urheilua ja toisena päivänä kilpailuja paraatein, cheerleaderein sekä drum major dancerein. Järjestimme luokkalaisteni kanssa pa-raatin värillemme, joten olimme koko luokka mukana edustamassa Thai-puvuissa.

Joulunaika oli täällä ihan normaalia arkea, tosin kaikki ostoskeskukset oli koristeltu viimeisen päälle. Uutenavuotena moni ostoskeskus järjesti ilotulituksia.

Tammikuussa kaikki English Programin 6-luokkalaiset lähtivät Etelä-Koreaan opintomatkalle. Eihän me siellä kuitenkaan mitään opiskeltu, vaan kierreltiin erilaisia paikkoja, käytiin tutustumassa Seoul Universityyn ja illat pidettiin hauskaa sekä jäädyttiin pakkasen takia (noin 3-10 astetta pakkasta).

Vaikka Korean reissu kestikin vain muutaman päivän, oli se silti mie-leenpainuva.

Koulun päätyttyä pidimme läksi-äiset isossa tapaamistilassa, jossa kerrattiin vuoden tapahtumia, pi-

dettiin pari puhetta (mukaan lukien minun puheeni, josta sain kuulla noin sekun-nin ennen lavalle menoa), sekä kiitettiin opettajia ja saatiin kaikki valmistumisen merkiksi pinssit.

Viimeisen kokeen jälkeen perjantaina oli luvassa jäähyväisjuhlat, joissa jou-duin hyvästelemään monet läheiseksi tulleet ystävät. Ilta meni muuten hyvissä merkeissä, mutta suru ja itku oli pinnassa.

Vuosi on ollut elämäni paras ja kotiinpaluu tuntuu ylitsepääsemättömän vaikealta… Olen saanut niin hyviä ja läheisiä kavereita tääl-lä, etten haluaisi jättää heitä.

Suosittelen vaihtoon lähtemistä kaikille! Asuminen vieraassa kulttuurissa ei ole help-poa, mutta todella antoisaa. Minulle vuosi teki selväksi tulevaisuuden suunnitelmat: palaan nyt Suomeen suorittamaan loppuun merkonomitutkintoni, jonka jälkeen pyrin takaisin Bangkokiin yliopis-toon.

Terveisin

Maria

Hyriassa liiketaloutta opiskeleva Maria Tanhuanpää lähti toukokuussa 2012 vaihto-oppilaaksi Bangkokiin, Thaimaahan. Maria raportoi kuulumisiaan vielä ensi keväänä, kun vaihtovuosi on lähes ohi. Kuvat Marian kotialbumista.

amis I 21Siirry ilmoitussivuille

SeAMK s. 31

Metropolia s. 26–27

Savonia s. 30

OAMK s. 29

Seuraavilla sivuil-la omaan alaansa ja opiskelupaikkaansa tyytyväiset opiskelijat kertovat opiskeluajan kokemuksistaan ja tulevaisuuden toi-veistaan. Toivottavas-ti heidän tarinansa auttavat myös sinua omissa valinnoissasi!

Teknologiateollisuus .. 20Metsäteollisuus ........... 22Palvelualat .................... 24

KyAMK s. 25

LAMK s. 23

Kemi-Tornio s. 32

HAMK s. 28

TEKNOLOGIATEOLLISUUS

MITÄ OPISKELLA?

www.mytech.fi

AMMATTEJA

” Teknologiateollisuuden yrityksissä pääsee vaikuttamaan siihen, millaisessa maailmassa elämme.”

Teknologiateollisuus on merkittävin elinkeino Suomessa: 60 % Suomen koko viennistä 80 % Suomen koko elinkeinoelämän tutkimus- ja kehitysin-vestoinneista! Suomessa 290 000 henkilöä työskentelee teknologiateolli-

suudessa, joka on viiden erilaisen toimialan muodostama kokonaisuus.

Teknologiateollisuuden yrityk-sissä tarvitaan nyt ja tulevaisuu-dessa monenlaista osaamista ja monenlaisia osaajia; ammatil-lisen tutkinnon ja ammattikor-keakoulu- ja yliopistotutkinnon suorittaneita ammattilaisia. Teknologiateollisuuteen rek-rytoitavista joka toinen on ammattiosaaja ja joka toisella on korkeakoulututkinto. Eniten yrityksissä tarvitaan teknologian osaajia, mutta töitä on myös myynnin, oston ja talouden ammattilaisille sekä viestinnän ja ympäristöasioiden taitajille.

automaatioasentaja

työnjohtaja

vientiasentaja

ohjelmistosuunnittelija

koneenasentaja

hitsaaja

lähituen tiimiesimies

kunnossapitoasentaja

ostaja

robottien huoltaja

levytyökeskuksen ohjelmoija

koneistaja

Elektroniikka- ja sähköteollisuusRöngenlaitteet, kännykät, sääpallot, sykemittarit,

kosteusmittarit, sähkömoottorit, taajuusmuuttujat...>> ABB, Ensto, Murata Electronics, Nokia, Nokia Siemens Networks,

Planmeca, Polar Electro, Suunto, Vacon...

Kone- ja metallituoteteollisuusMetallituotteita, koneita ja laitteita, kulkuneuvoja, sakset, hanat, lukot,

moottorit, traktorit, hissit, jään-murtajat, matkustajalaivat...>> Abloy, Cargotec, Finn-Power, Fiskars, Glaston, Kone, Konecranes, Metso, Normet, Oras, Patria, Pemamek, Ponsse, Stala, STX Finland, Valtra, Wärtsilä...

Metallien jalostusTeräs- ja kuparituotteet, jaloteräs, sinkki, nikkeli ja valut...

>> Boliden, Componenta, Kuusakoski, Luvata, Norilsk Nickel, Outokumpu, Outotec, Ovako, Rautaruukki, Sacotec...

Suunnittelu ja konsultointiYhteiskunnan, rakentamisen,

teollisuuden ja energiatuotannon suunnittelu- ja asiantuntijapalvelut...>> Citec, Deltamarin, Elomatic, Etteplan, FCG, Finnmap, Granlund, Neste Jacobs, Pöyry,

Ramboll, Rejlers, Sito, Sweco, WSP…

ILMOITUS

Teknologiateollisuuden töissä olet tekemässä eri puolille maailmaa ympäristö-ystävällisiä materiaaleja ja tuotantoprosesseja, helppokäyttöisiä tuotteita ja käyttäjäystävällisiä palveluja, isoja kokonaisuuksia ja pieniä komponentteja.

MyTechissä on 200 nuorta osaajaa teknologiateollisuuden erilaisista yrityksistä kertomassa ammatistaan, työstään ja osaamisestaan sekä työyhteisöstään.

Lue lisääwww.mytech.fi

Teknologiateollisuus – mahdollisuuksien maailma!

www.mytech.fi

ILMOITUS

24 I amis

METSÄTEOLLISUUS

ILMOITUS

OPISKELUPAIKAT

Tulevaisuudessa puuta käytetään yhä monipuolisemmin. Metsäteollisuus muuttuu toimintaympäristönsä mukana ja kehittää uusia liiketoimintoja. Puu on uusiutuva ja kierrätettävä raaka-aine, joka voidaan hyödyntää elinkaarensa lopussa bioenergiaksi, ja se soveltuu moneen käyttötarkoitukseen. Puusta voi-daan tehdä perinteisten paperi-, kartonki- ja puutuotteiden lisäksi mm. erilai-sia erikoiskemikaaleja, polttoaineita, biomuoveja, lääkkeitä ja jopa vaatteita.

MITÄ OPISKELLA?Metsäteollisuudessa työskentelee monien eri alojen ammattilaisia. Metsäteollisuus-yritykset ovat suomalaisyrityksistä kan-sainvälisimpiä ja tarjoavat monipuolisia kansainvälisiä ja kotimaisia työtehtäviä ja uramahdollisuuksia sekä nykyisillä että uusilla liiketoiminta-alueilla. Monella on tekniikan alan, luonnontieteiden tai metsä-tieteiden koulutus, mutta metsäteollisuus työllistää myös suuren joukon kaupallisen alan koulutuksen saaneita sekä viestinnän, muotoilun ja henkilöstöhallinnon osaajia. Alan uudistuneet ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkinnot antavat entistä paremmat valmiudet työelämään. Valtteja työmark-kinoilla on uudenlaisten erikoistumisalu-eiden yhdistäminen ja valmius osaamisen

jatkuvaan kehittämiseen. www.metsateollisuus.fi www.metsapuhuu.fi

Centria ammattikorkeakouluHämeen ammattikorkeakouluLahden ammattikorkeakouluMikkelin ammattikorkeakouluPohjois-Karjalan ammattikorkeakouluRovaniemen ammattikorkeakouluTampereen ammattikorkeakouluYrkeshögskolan Novia

metsänhoitaja

markkinointipäällikkö

ympäristö-asiantuntija

logistiikka-päällikkö

paperi-insinööri

tuotannon esimies

puuinsinööri

AMMATTEJA

energiatekniikan insinööri

metsätalousinsinööri

tuotekehityspäällikkö

”Haluatko tehdä töitämerkittävimmän uusiutuvan luonnonvaran parissa?

ALAN YRITYKSIÄMm. Stora Enso, UPM, Metsä Group, Verso-wood, DS Smith Packaging, Sappi Finland, Kotkamills, Tervakoski, Puustelli, Vapo, Pölkky, Honkarakenne, Mondi, ER-Saha ja

Billerud Finland.

TYÖLLISTYMINENMetsäteollisuus työllistää Suomessa noin 50 000 ja koko metsäala 170 000 henkilöä. Maassamme toimii 49 paperi-, kartonki- ja sellutehdasta sekä yli 240 teollista sa-haa, levytehdasta tai muuta puutuotealan

yritystä.

INNOVAATIOITAÄlypaperi, puukomposiitti, mikrofi brilloitu sellu, nanosellu, puupohjainen biodiesel, älypakkaukset, puurakentaminen.

Tutustu puutekniikkaa opiskelevan Henrin haastat-

teluun viereisellä sivullatai lue lisää metsäta-

louden, paperitekniikan ja kemian tekniikanopiskelijoista: http://

www.abit.fi /tampereen-ammattikorkeakoulu/

muotoilija

tutkija

Lue lisää

amis I 25ILMOITUS

”Parasta on, että rakennetaan itse

asioita.”

Puu on mielenkiintoinen ja ekologinen materiaali

Teksti: Helena Hyvönen | Kuva: Petri Torvelainen

Lahden ammattikorkeakoulun Tekniikan alalla on noin 1000 opiskelijaa. He opiskelevat kone- ja tuotantotekniikkaa, materiaalitekniikkaa, me-diatekniikkaa, tietotekniikkaa ja ympäristötek-nologiaa.

Puutekniikkaa opiskellaan materiaalitekniikan koulutusohjelmassa, jossa suuntautumisvaih-toja on puutekniikan lisäksi muovitekniikka ja tekstiili- ja vaatetustekniikka.

www.lamk.fi

AMIKSESSA

Minulla on aina ollut intoa käsillä tekemiseen. Lapsena ja nuorena rakentelin kaikenlaista, ja minulla heräsi kiinnostus siihen, miten asiat toimivat, miten niitä tehdään ja mistä ne koos-tuvat. Opiskelin ammattikoulussa huonekalu-puusepän tutkinnon, jonka suoritin puoliksi Oulussa ja puoliksi Siilinjärvellä. Puu on mie-lenkiintoinen ja ekologinen materiaali. Viih-dyin ammattikoulussa, koska siellä sai oikeas-ti tehdä asioita.

LAMKISSA

Ennen ammattikorkeakoulua tein töitä. En kui-tenkaan löytänyt unelmatyötä eikä palkka-kaan vastannut toiveitani, joten päätin lähteä jatkamaan opintoja. Aloitin LAMKissa vuon-na 2011 ja olen ollut tyytyväinen. Puutek-niikan korkeakoulutuspaikkoja on Suomes-sa vain kaksi, joista toinen Lahdessa. Opetus täällä on laadukasta, ja olen saanut paljon ka-vereita. Meillä on tiivis ryhmähenki. Parasta on se, että rakennetaan itse puusta asioita, eikä lueta pelkkää teoriaa.

TÖISSÄ

Työskentelin amiksen jälkeen sahalla, ja työ oli monipuolista. Sen jälkeen siirryin yrityk-seen, joka valmistaa kuljetuskontteja puusta mittatilaustyönä. Työ oli ihan ok, mutta palk-ka pieni, eikä sitä montaa vuotta jaksa tehdä. Viime kesänä olin kesätöissä tekemässä kat-toristikoita. Haaveissani on valmistumisen jälkeen ensin olla jonkin aikaa töissä ja kar-tuttaa työ- ja esimieskokemusta. Sen jälkeen haluaisin perustaa oman yrityksen.

Henri Ryönänkoski, 26, PUUTEKNIIKAN OPISKELIJA

26 I amis ILMOITUS

OPISKELUPAIKAT Hissit ja kiinteistöt tarvitsevat huollon, ja toimitila vartiointia. Älypuhe-lin pitää kehittää, suunnitella ja testata. Liikunta- ja kosmetologipal-velut pitää markkinoida. Angry Birdsit brändätä. Tällaisia työpaikkoja löydät huimasti kasvavilta palvelualoilta: Ne kattavat jo nyt kaikista Suomessa olevista työpaikoista yli 70 %.

Kansantalouden jako kolmeen sektoriin alkutuotantoon, teollisuuteen ja palve-luihin on käynyt vanhanaikaiseksi. Ra-jat toimialojen välillä ovat hämärtyneet ja osin kadonneet kokonaan. Teollisuus ja palvelut täydentävät nyt toisiaan: kansainvälisesti menestyvät yritykset ovat jo yhdistäneet tuotannossaan ja viennissään tuotteet sekä palvelut.Digitalisaatio on myös muuttamassa perinteistä käsitystämme palveluista: monia palveluita voidaan varastoida ja siirtää kuten tavaroitakin. Digitaalisten palveluiden kauppa kasvaa muutamaailmankauppaa nopeammin.

Tule mukaan siirtämään Suomea pal-velutalouden eturintamaan. Ammatti-korkeakoulussa voit jatkaa opiskeluasi tradenomiksi, restonomiksi tai liiken-teeseen erikoistuneeksi insinööriksi 3,5 vuodessa

Jyväskylän AMKKymenlaakson AMKSavonia AMKLahden AMKOulun seudun AMKLaurea AMKMetropolia AMKHaaga-Helia AMKTampereen AMKTurun AMK

konduktööri

projektijohtaja

liikunnanohjaaja

terminaaliesimies

ohjelmoijamarkkinointiassistentti

uutistuottaja

konsultti

AMMATTEJA

tapahtumakoordinaattori

asiakaspalvelupäällikkö

IT-tuki

PALVELUALAT

” Kuka brändäsi Angry Birdsit?"

TYÖLLISTYMINENTyötehtävien kirjo on valtava, ja aloilla työskentelee monen eri alan ammat-tilaisia. Työpaikkoja löytyy yrityksistä, valtiolta ja kunnista sekä järjestöistä.

TYÖNANTAJIAPalvelualojen suuria työnantajia ovat Itella, Finnair, VR, TallinkSilja, YLE, Securitas, DNA, Schenker. Työpaikkoja löytyy myös pienistä yrityksistä ympäri Suomea.www.palta.fi

Lue lisää

Tutustu viereisellä sivulla olevaan tietoverk-koja opiskevan Markuksen

haastatteluun tai lue IT-tradenomiksi opiskelevan

Jessen uratarina osoitteesta: http://www.abit.fi /haaga-

helia-ammattikorkeakoulu/

AMIKSESSA

Opiskellessani amiksessa elektroniikka-asen-tajaksi en ollut vielä vakuuttunut siitä, että olen valinnut oikean ammatin. Päättötyötä tehdessäni meille kuitenkin tuli uutta tieto-verkkokalustoa ja opettaja ehdotti, että teki-sin päättötyöni sen parissa. Teinkin työn yk-sinkertaisista tietoverkkoratkaisuista ja sitä näperrellessäni tajusin, että tämä on mun juttuni. Se oli niin siistiä hommaa! Kuvitte-lin amiksen jälkeen ymmärtäväni paljonkin tietoverkkoratkaisuista, mutta ammattikor-keakoulussa ymmärsin, että minulla oli vielä paljon opittavaa.

KYAMK:SSA

Valitsin Kymenlaakson ammattikorkeakoulun, koska olen paljon tekevä ihminen. En ole ka-tunut päätöstäni yhtään. Erityisesti ammat-tiaineiden opetuksesta minulla ei ole kuin hyvää sanottavaa.

Tietoverkkopuolella opiskelu on tosi paljon käytännön tekemistä, vaikka teoriakin kuuluu asiaan. Näitä asioita ei kuitenkaan voi oppia kuin tekemällä, sillä ne ovat niin abstrakte-ja. Käytännön työelämän taitoja painotetaan opetuksessa koko ajan enemmän jo ensim-mäisen vuoden opiskelijoille, mikä on ihan hyvä kehitys.

TÖISSÄ

Valmistuin juuri tietotekniikan insinööriksi. Opinnäytetyön tekeminen modernista aihees-ta oli hieno kokemus ja sain maireaa palau-tetta aiheesta kiinnostuneesta yrityksestäkin. Olin aloittanut aiheen käsittelyn jo kolmante-na vuonna koulussa projektiopinnoissa. Pit-kät projektiopintojen kurssit olivat parasta opiskelussa, sillä niissä pääsi kunnolla pe-rehtymään tiettyyn aihealueeseen.

Haen ensimmäistä työpaikkaani ja haluan haastaviin töihin, jossa voi kehittää itseään. Töiden saaminen ei ole itsestäänselvyys, mutta uskon KyAMK:n insinöörin pääsevän töihin.

Markus Varjola, 24, TIETOTEKNIIKAN INSINÖÖRI

ILMOITUS

Tietoverkoista oppii tekemällä

”Käytännön työelämän taitoja

painotetaan opetuksessa.”

Teksti: Päivi Piispa | Kuva: Johanna Kannasmaa

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu on menestyk-sen tekijä: laadukas, työelämäläheinen ja kansain-välinen korkeakoulu, jossa onnistumme yhdessä. Kampuksemme sijaitsevat Kotkassa ja Kouvolas-sa, noin 130 km:n päässä Helsingistä.

Opiskelijat saavat käytännön kokemusta aidos-ta työelämästä jo opintojen alkumetreiltä läh-tien! Lisäksi KyAMK hyödyntää opetuksessaan alan uusinta teknologiaa ja opiskelijat ovat ha-luttua työvoimaa meillä ja maailmalla.

Tietotekniikan koulutusohjelmaan on mahdol-lisuus hakea kevään yhteishaussa.

www.kyamk.fi /tietotekniikka

28 I amis

”Valitsin Metropolian, koska

se on pk-seudun ainoa tekniikan-

alan AMK.”

Potkua insinööriuralle Metropoliasta

”Formulatiimi veti autoalalle ja Metropoliaan!”

”Työelämän kautta insinööri-

koulutukseen.”

ILMOITUS

Teksti: Pia Salo | Kuva: Johanna Kannasmaa

Metropolia on pääkaupunkiseudulla toimiva kan-sainvälinen ja monialainen ammattikorkeakoulu, joka kouluttaa kulttuurin, liiketalouden, sosiaa-li- ja terveysalan sekä tekniikan asiantuntijoi-ta ja kehittäjiä. Metropoliassa tekniikan alalla voi opiskella tieto- ja viestintäteknologiaa, ra-kennus- ja kiinteistöalaa sekä teollista tuotan-toa yhteensä lähes 30 eri koulutusohjelmassa.Metropolia muodostaa yhteisön, jossa ihmiset ja maailmat kohtaavat ja joka synnyttää oival-luksia ja osaamista työhön, sekä hyvinvointia elämään. Metropolia on vastuullinen yhteistyö-kumppani ja korkeakoulutuksen uudistaja, joka löytää uusia ratkaisuja ja rakentaa parempaa tulevaisuutta.

www.metropolia.fi

amis I 29

AMIKSESSA

Olin nuoresta asti kiinnostunut tekniikasta ja loogisesti perusteltavista asioista. Moni-puolisista harrastuksistani sain kipinän ural-leni. Teknisten haasteiden ja ratkaisujen kirjo houkuttelivat minut autoalan insinöörin tiel-le. Luin yläasteaikoina Tekniikan Maailmas-ta artikkelin korkeakoulussa pyörivästä for-mulatiimistä. Tämä sinetöi tulevien vuosien suunnitelmani. Kävin ensin ammattikoulun, koska totesin hyötyväni enemmän käytännön asioiden opettelemisesta amiksessa ennen tekniikkaan syventymistä korkeakoulussa.

METROPOLIASSA

Päivät koostuvat oppitunneista, laboratorio-tunneista ja käytännön opetuksesta. Metropo-lia tekee tutkimusyhteistyötä monen kaupal-lisen toimijan kanssa, ja projekteista syntyy esimerkiksi formuloita, sähköautoja ja kon-septiautoja. Itse kiinnostuin nimenomaan for-mulaprojektista: aloitin tiimissä heti ensim-mäisenä vuonna. Nyt toimin tiimipäällikkönä ja Metropolia Motorsport ry:n puheenjohtaja-na. Formulatiimissä olen oppinut erittäin pal-jon ajoneuvosuunnittelusta, komposiiteista ja käynyt kilpailujen myötä yli kymmenessä maassa. Nykyään ymmärtää mahdollisuudet, joita kansainvälisyys tarjoaa.

TÖISSÄ

Työ autoteollisuuden suunnittelun ja tuote-kehityksen parissa kiehtoi alusta asti. Kiin-nostuin myös yritystoiminnasta, mikä innosti perustamaan toiminimen. Nykyään teen toi-minimellä lähinnä sivutoimisia projektitöitä.

Alan työnäkymät vaihtelevat paljon, mutta en näkisi työllisyystilannetta ongelmana, jos vain on avoin uusille mahdollisuuksille. Opis-kelujen ja formulatiimin ohessa olen tehnyt työnjohtajan hommia autokorjaamoilla sekä projektiluontoisia töitä Metropolialle. Suhtau-dun tulevaisuuteen avoimesti ja voisin kuvi-tella työskenteleväni kansainvälisissä tehtä-vissä Suomessa tai ulkomailla.

John-Robert (Roope) Yrjölä, 23, AUTO- JA KULJETUSTEKNIIKAN OPISKELIJA

AMIKSESSA

Kaupallisen alan amisopintojen jälkeen ha-lusin opiskelemaan tekniikkaa laajentaakse-ni mahdollisuuksiani. Mielenkiintoni teknii-kan alaa kohtaan juontaa juurensa kesätöistä isäni työpaikalla. Haaveenani oli tulevaisuu-dessa mahdollisesti työskennellä vastaavan-laisissa tehtävissä kuin isäni.

Valitsin Metropolian, sillä se on ainoa tek-niikan alan AMK-koulutusta tarjoava oppilai-tos pk-seudulla. Tuotantotalouteen päädyin, koska se yhdistää tekniikan ja liiketalouden asioita monipuolisesti. Olin myös kuullut, että tuotantotaloudesta valmistuneille on kysyn-tää työmarkkinoilla.

METROPOLIASSA

Opiskelu on mukavaa ja haastavaa ja opiskeli-jaelämä monipuolista. Projektityöt kehittävät yhteishenkeä ja opettavat tiimityöskentely-taitoja. Suuri määrä projekteja onkin yllättä-nyt positiivisesti. Toki perusaineita opiskel-laan luentomuotoisesti, mutta joka lukukausi on toteutettu jokin isompi projekti yhteistyö-yritysten kanssa sekä pienempiä projekteja ryhmätöinä. Opinnoissa voi edetä joko val-miin opintosuunnitelman mukaisesti tai luoda henkilökohtaisen opintosuunnitelman. Oma suosikkini ovat ehdottomasti olleet kurssit, joissa opiskellaan SAP-toiminnanohjausjär-jestelmän hyödyntämistä.

TÖISSÄ

Monipuolinen koulutus antaa erinomaiset edellytykset työelämään, ja uskon, että tuo-tantotalouden insinööreille riittää töitä jatku-vasti kehittyvässä maailmassa. Itselläni on jo työkokemusta alalta kesätöiden ja työharjoit-teluiden kautta, ja tällä hetkellä työskentelen suuressa suomalaisessa teknologiayritykses-sä tuotannonsuunnittelijan tehtävissä. Viih-dyn erinomaisesti nykyisessä työssäni, joka vastaa hyvin koulutustani. Tarkoitus onkin jatkaa tässä työssä valmistuttuani. Unelma-työni on kuitenkin teollisuuden myynnin tai yrityksen operatiivisten toimintojen kehittä-misen parissa.

Iina Kosonen, 23, TUOTANTOTALOUDEN OPISKELIJA, KANSAINVÄLINEN ICT-LIIKETOIMINTA

AMIKSESSA

Hain jo lukion jälkeen opiskelemaan raken-nusalaa, mutta en päässyt haluamaani kou-luun. Vuosien varrella valmistuin rakennus-piirtäjäksi ja mallipukinevalmistajaksi. Monen mutkan jälkeen löysin itseni kylpyhuonere-montteja tekevän yrityksen apulaisosasto-päällikön pallilta. Omakotitalon rakentami-nenkin vei ajatuksia vahvasti rakentamisen suuntaan, ja niinpä hain opiskelemaan Metro-poliaan rakennusinsinöörilinjalle. Metropolia oli valintana helppo: se on kohtuullisen lähel-lä ja tarjoaa insinööritason koulutusta. Töissä suhtauduttiin suopeasti opintovapaaseen.

METROPOLIASSA

Opiskelu on ollut haasteellista ja antoisaa. Yhteishenki on hyvä, ja yhdessä on mietitty matikan tehtäviä, kemian reaktioyhtälöitä ja betonin lämpötilojen laskentaa. Tänä lukukau-tena on ollut enimmäkseen luentoja ja niihin liittyviä tunti- tai kotitehtäviä. Ensimmäise-nä vuonna oli enemmän ryhmätöitä, labora-toriotunteja ja tutustumiskäyntejä työmail-le. Lisäksi olen suorittanut virtuaali-AMK:ssa pari vapaavalintaista kurssia. Ne saan helpoi-ten sovitettua omaan arkeeni kahden koulu-ikäisen lapsen äitinä. On hauskaa tehdä ma-tikantehtäviä yhdessä lasten kanssa, kukin omalla tasollaan.

TÖISSÄ

Suuret rakennusliikkeet tuovat itseään kovasti näkyville koululla. Moni luokkakaveri tekee-kin opintojen ohessa työtä, haalarihommis-ta työnjohtoharjoitteluun. Minulla on monen vuoden työkokemus korjausrakentamisesta, ja siltä alalta haluan kesäksi harjoittelupaikan ja myöhemmin töitä. Olen valinnut suuntau-tumiseksi rakennustuotantotekniikan, joten toivon pääseväni kokeilemaan erilaisia ra-kennushankkeen läpivientiin ja työmaan joh-toon liittyviä tehtäviä. Valmistumisen jälkeen toivon saavani töitä sellaisessa yrityksessä, jossa voi kasvaa, kehittyä ja saada oman ko-koisia haasteita.

Riina Meriläinen, 39, RAKENNUSTEKNIIKAN OPISKELIJA

ILMOITUS

30 I amisILMOITUS

HAMKin insinööreillä on laajat työmahdollisuudet

”Kiinnostus tekniikkaan ja halu

lisäkouluttautua toivat Riihimäelle.”

Teksti: Pia Salo | Kuva: Antti Roos

AMIKSESSA

Amiksesta valmistuttuani mietin, jäisinkö työ-elämään vai lähtisinkö vielä opiskelemaan. Sain TAMKin automaatiotekniikan koulutus-ohjelmasta paikan, mutta jätin päätöksen hau-tumaan kuitenkin armeija-ajaksi. Lopulta pää-tin tehdä pienen muutoksen suunnitelmiin: hain HAMKin kone- ja tuotantotekniikan kou-lutusohjelmaan, koska se oli laajempi ja liit-tyi vähän myös vanhaan ammattiini. Halusin kouluttautua lisää, koska olen aina ollut kiin-nostunut tekniikasta ja koulutus ei ole kos-kaan pahasta.

HAMKISSA

Opiskelu ammattikorkeakoulussa on yllättänyt minut. Aluksi pelkäsin turhaan, ettei amispa-pereilla pärjää. Opiskelu Riihimäellä on ollut hyvin antoisaa aikaa, eikä valinta ole missään vaiheessa kaduttanut. Vuosikurssillamme on todella hyvä yhteishenki. Hyvässä porukassa opiskelu on huomattavasti helpompaa, ja mo-nesta tullut hyvä ystävä. Opintoihin sisältyy niin luentoja kuin labroja, ja opetustahti on ollut sopiva, jotta asiat on ehtinyt sisäistää. Opiskelen pääaineena koneensuunnittelua. Keväällä lähden Saksaan puoleksi vuodeksi suorittamaan projektilukukautta.

TÖISSÄ

Kone- ja tuotantoinsinöörin työkuva on laaja: se voi sisältää työnjohtotehtäviä, tuotekehi-tystä, koneensuunnittelua, tutkimusta, logis-tiikkaa, tuotantoa, myyntiä ja opetusta. Oma työkokemukseni alalta on kesätöistä nostinlin-jan työnjohtajana Konecranesilla. Opiskelen kolmatta vuotta ja valmistun näillä näkymin jo ensi joulukuussa. Toivon, että tuleva työ-kuvani on mielenkiintoinen, monipuolinen ja haastava. Alan työnäkymät vaihtelevat, mutta sanoisin, että tällä hetkellä tilanne on koh-talainen ja valmistuneille on löytynyt töitä.

Matti Tilvis, 23, KONE - JA TUOTANTOTEKNIIKAN OPISKELIJA

HAMKissa voit suorittaa tekniikan alan amk-tutkinnon seuraavissa koulutusohjelmissa:• Bio- ja elintarviketekniikka, Hämeenlinna• Kone- ja tuotantotekniikka, Riihimäki• Liikenneala, Riihimäki• Rakennustekniikka, Hämeenlinna• Tietotekniikka, Riihimäki• Rakennusalan työnjohto, Hämeenlinna• Automaatiotekniikka, Valkeakoski

Bachelor of Engineering (BEng) -tutkinto englanninkielisissä koulutusohjelmissa:• Automation Engineering• Construction Engineering• Mechanical Engineering and Production

Technology

www.hamk.fi /tekniikka

ILMOITUS

”Opetus on niin laadukasta, ettei

pohjakoulutuksella ole väliä.”

Avoimin mielin insinööriksi

Teksti: Päivi Piispa | Kuva: Samuli Skantsi

Oamkista valmistuu aitoja ja osaavia ammat-tilaisia työelämän tarpeisiin. Meillä on noin 9 000 opiskelijaa ja 800 työntekijää. Toimimme Oulussa, Oulaisissa ja Raahessa. Tarjoamme tut-kintoon johtavaa koulutusta kuudella koulutus-alalla. Koulutusohjelmia on 30, joista kolmessa opiskellaan englanniksi.

Tekniikan alalla voit opiskella:AutomaatiotekniikkaaEnergiatekniikkaaKone- ja tuotantotekniikkaaRakennusalan työnjohtoaRakennustekniikkaaSähkötekniikkaaTalotekniikkaaTietotekniikkaaEnglanniksi: Degree Programme in Information Technology

www.oamk.fi

AMIKSESSA

Valmistuin elektroniikka-asentajaksi vuonna 2008 ja olin sen jälkeen töissä elektroniikan tuotannossa. Ajatus opintojen jatkamisesta heräsi mielenkiintoisista töistä, joihin voisin päästä insinöörin tutkinnolla. Rohkaistuin ja hain opiskelemaan kone- ja tuotantotekniik-kaa Oamkiin. Tuttujani opiskeli siellä ja olin kuullut heiltä hyvistä kokemuksista.

Tulin opiskelemaan kone- ja tuotantotek-niikkaa avoimin mielin ja opinnot ovat vas-tanneet mielikuviani. Opintoja kannattaa jat-kaa amiksen jälkeen.

OAMKISSA

Ammattikorkeakoulussa opiskellaan asiat laa-jemmin kuin amiksessa. Teoriaa ja laskemista on enemmän ja aluksi jännitti, miten pärjään esimerkiksi fysiikassa. Täällä opetus on kui-tenkin niin laadukasta, ettei pohjakoulutuk-sella ole väliä. Kaikki opetetaan juurta jak-saen. Kun teoria on opiskeltu, asia käydään läpi käytännössä esimerkiksi labroissa tai yri-tysvierailuilla.

Olen ajatellut lähteä vaihto-opiskelijaksi ulkomaille. Oamkilla on paljon vaihtoehtoja kohdemaaksi ja vaihtoon lähtöä tuetaan hyvin.

TÖISSÄ

Meillä alkaa juuri neljä kuukautta kestävä pro-jektiharjoittelujakso. Menen VR:lle suunnitte-lemaan varikon sisäistä logistiikkaa. Harjoit-telussa näkee, miten homma toimii oikeasti ja pääsee hyödyntämään koulussa oppimaan-sa. Samalla voi saada kontakteja työelämään ja mahdollisuuksia esimerkiksi insinöörityön tekemiseen.

Haluaisin tulevaisuudessa työskennellä esimerkiksi suunnittelutöissä tehtaalla. Tut-kintoni suuntautuu logistiikkaan ja tuotan-toon, joten ne työt kiinnostavat. Insinööri-tutkinto antaa aika laajan kirjon työpaikkoja, joihin voi hakea.

Minna Haapola, 23, KONE- JA TUOTANTOTEKNIIKAN OPISKELIJA

ILMOITUS

Tekniikan osaajaksi Savonia-ammatti-korkeakoulusta

”Aina voi pyytää ja

saada apua.”

Teksti: Virvamaria Toikka | Kuva: Pentti Vänskä

Savonia-ammattikorkeakoulussa opiskelee lähes 7 000 opiskelijaa Iisalmessa, Kuopiossa ja Var-kaudessa. Savonian tavoitteena on kouluttaa osaavia tekijöitä asiantuntija- ja esimiestehtä-viin kuudella eri koulutusalalla.

www.savonia.fi

AMIKSESSA

Isäni on sähköteknikko ja veljeni sähköasen-taja, joten olen pienestä pitäen saanut tou-huta näiden hommien parissa. Ala kiinnosti, joten menin sähkölinjalle. Sieltä valmistut-tuani olin töissä vuoden. Silloin eräs työtove-rini ehdotti, että minäkin voisin hänen laillaan opiskella sähköinsinööriksi. Kuulin ammatti-korkeakouluopinnoista kavereilta ja armei-jan jälkeen lähdinkin opiskelemaan Savoni-aan sähkötekniikkaa.

OPISKELEMASSA

Aluksi minua jännitti kovasti, miten pärjäisin matematiikassa ja fysiikassa aiemman opiske-lutaustani vuoksi. Opinnot ovat ammattikor-keakoulussa varsinkin ensimmäisenä ja toi-sena vuonna hyvin teoreettisia, mutta tähän mennessä olen suoriutunut kaikista kursseis-ta. Savonia-ammattikorkeakoulussa on hyvät yhteisöt, joten aina voi pyytää ja saada apua. Amiksesta on ollut hyötyä erityisesti käytän-nön projekteissa. Olen päässyt toimimaan pro-jektipäällikkönä, koska minulla on ollut vaa-dittavaa osaamista ja kokemusta..

TÖISSÄ

Sähkötekniikan ammattilaisella on erinomai-set työllistymismahdollisuudet – siksihän mi-näkin alalle alkujaan lähdin. Sähkötekniikan insinööri voi työskennellä esimerkiksi asian-tuntijana, suunnittelijana, tuotekehittelijä-nä tai esimiestehtävissä. Olen itse erikoistu-nut sähkönjakeluun ja talotekniikkaan. Minua kiehtoo erityisesti talojen sähkösuunnittelu. Savonia-ammattikorkeakoulussa olen oppi-nut työelämässä hyödyllisiä taitoja ja esimer-kiksi päässyt mukaan yhteisöihin sekä järjes-tötoimintaan.

Mikko Kumpulainen, 21, SÄHKÖTEKNIIKAN OPISKELIJA

ILMOITUS

Tekniikan ala opettaa työelämää

Teksti: Virvamaria Toikka | Kuva: Juha Harju

Seinäjoen ammattikorkeakoulussa voit opiskella kuudella eri koulutusalalla: tekniikan ala, sosiaa-li- ja terveysala, liiketalouden ala, kulttuuriala, luonnonvara-ala ja ravitsemisala. Opinnoissa kannustetaan kansainvälisyyteen mm. opiske-lijavaihdon, ulkomaan harjoittelun ja kaksois-tutkintojen avulla.

www.seamk.fi

”Insinööritutkinnon suoritettuani minulla on

valmiudet tehdä lähes kaikkea autoihin tai

työkoneisiin liittyvää.”

AMIKSESSA

Opiskelin auto- ja kuljetusalan ammattitut-kinnon, koska kaikki kaksi- ja nelipyöräiset olivat kiinnostaneet minua pienestä pitäen. Autoala tuntui luontevalta vaihtoehdolta enkä kertaakaan ole harkinnut uran vaihtoa.

Valmistuttuani työskentelin vuoden auto-korjaamossa. Sen jälkeen tuntui, että haluan saada lisää haasteita ja lähdin takaisin kou-lunpenkille. Halusin kehittyä ja oppia uutta autoalasta käytännössä, siksi hain ammatti-korkeakouluun.

OPISKELEMASSA

Olen opinnoissani valinnut auto- ja työkone-tekniikan suuntautumisen. Olin kuullut etu-käteen, että opintoihin kuuluu muun muassa matematiikkaa, fysiikkaa ja lujuusoppia. Am-mattikoulutaustani ei ole aiheuttanut hanka-luuksia ja opiskelu on ollut mieleistä.

Opinnot ovat hyvin työelämälähtöisiä. Olen tällä hetkellä mukana Locost-projektissa, jossa suunnittelemme ja toteutamme kilpa-auton alusta asti. Toimin projektin johtoryhmässä, joten johtaminenkin on tullut tutuksi.

TÖISSÄ

Jatkoin työskentelyä opintojeni ohella auto-korjaamossa, sitten siirryin paikalliseen vara-osaliikkeeseen myyjäksi. Voin valmistuttuani työskennellä esimerkiksi korjaamon työnjoh-totehtävissä, katsastusmiehenä tai vakuutus-alalla autovahinkotarkastajana.

Insinööritutkinnon suoritettuani minulla on valmiudet tehdä lähes kaikkea autoihin tai työkoneisiin liittyvää. En ole miettinyt tarkas-ti, mikä työnkuvani tulee olemaan, mutta joka tapauksessa aion pysyä valitsemallani alalla.

Vesa Nummijärvi, 23, KONE- JA TUOTANTOTEKNIIKAN OPISKELIJA

ILMOITUS

Teksti: Päivi Piispa | Kuva: Samuli Skantsi

AMIKSESSA

Valmistuin vuonna 2006 automaatioasenta-jaksi Kemijärveltä. Sen jälkeen olin töissä vuo-teen 2010 asti ja tein sähköasentajan hom-mia – automaatioasentajan ja sähköasentajan tutkinnothan ovat aika lähellä toisiaan.

Lähdin opiskelemaan insinööritutkintoa, koska toivon sen näkyvän sekä palkassa että työnkuvassa. Sähköinsinööri voi saada paljon haastavampia hommia kuin asentaja, ja työn luonne on erilainen: ei olla itse tuusaamassa työmaalla vaan suunnitellaan ja järjestellään asioita. Se sopii minulle paremmin.

KEMI-TORNION AMK:SSA

Amistutkinnosta on ollut opiskelussa todel-la paljon hyötyä. Samoin asentajakokemuk-sesta – on helpompi opiskella kun tietää heti, mistä puhutaan. Ei tarvitse kuulostella kave-reilta, että mikähän se muuntaja oikein on.

Opiskelu amk:ssa on käytännönläheisem-pää kuin luulinkaan. Teoria käydään läpi pian myös laboratoriossa, jossa käytännössä kä-sitellään samoja ilmiöitä kuin teoriassakin. Kemi-Tornion AMK:n hyvät opettajat osaa-vat motivoida. Hyvä tunnelma täällä on muu-tenkin: haluan kehua meidän luokan henkeä. Opiskelukavereiden kanssa vietän paljon va-paa-aikaakin.

TÖISSÄ

Opiskelen sähkövoimatekniikkaa eli sähkön tuotantoa ja siirtoa. Eniten minua kiinnostaa työpaikka jossain verkkofi rmassa, esimerkiksi kaupungin energialaitoksella. Voisin olla myös teollisuudessa töissä, esimerkiksi paperiteh-taalla kunnossapitoinsinöörinä.

Näkemykseni mukaan sähköinsinööri työl-listyy hyvin. Meitä ei edes kouluteta kovin monessa paikassa, varsinkaan Pohjois-Suo-messa, joten työmahdollisuudet ovat hyvät. Opiskeluaikana joka kevät on ollut helppo saada kesätöitä. Siinä toki auttaa myös asen-tajataustani.

Matti Räisänen , 25, SÄHKÖVOIMATEKNIIKAN OPISKELIJA

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu tarjoaa tek-niikan alan insinöörikoulutusta Kemissä. Tekno-logiakylä Digipolis mahdollistaa opiskelijoille hyvän ympäristön työharjoitteluun, opinnäyte-työn tekemiseen ja työelämään sijoittumiseen. Tekniikan alan toimipiste on uusittu ja laborato-riot sekä oppimisympäristöt on nykyaikaistettu.

Tekniikan alalla tekeminen on sallittu. Opit hah-mottamalla, suunnittelemalla, toteuttamalla ja käyttämällä. Opiskelu on käytännönläheistä ja projektimuotoista. Valmistut uuden sukupolven insinööriksi.

Voit opiskella kone- ja tuotantotekniikan tai säh-kötekniikan koulutusohjelmissa, joissa sinulla on mahdollisuus suuntautua myös kaivosalalle.

www.tokem.fi

Sähköinsinöörille riittää töitä

”Hyvät opettajat osaavat

motivoida.”

LÄHEMPÄNÄ TYÖELÄMÄÄ.Nopeampi työllistyminen, suuremmat palkat, tyytyväisemmät opiskelijat ja 40 % arvostetummat tutkinnot kuin

ammattikorkeakouluissa keskimäärin– ota omasi: metropolia.fi /haku.

KULTTUURI, LIIKETALOUS, SOSIAALI- JA TERVEYSALA, TEKNIIKKA JA LIIKENNENuorten yhteishaku 4.3.–3.4.2013

Tilaa hakijan uutiskirje sähköpostiisi, lähetä ilmainen tekstiviesti “Mhaku sähköpostiosoite” numeroon 18200.

1402_Metropolia_liik_Amis_210x130.indd 1 11.1.2013 16.14

www.turkuamk.fi

MATKA ALKAA TÄSTÄ.Matka kohti osaamista ja ammattia alkaa kevään yhteishausta. Turun ammattikorkeakoulusta löydät monta kiinnostavaa mahdollisuutta. Pakkaa laukut, tutustu tarjontaan ja hyppää kyytiin.

AMK-tutkinnot

matka.turkuamk.fi

YHTEISHAKU 2013

GOOD MORNING.WAKE UP ANDEXPLORE LIFE.

HÖGSKOLAN FÖR LIVET. Gemensam ansökan 4.3–3.4.2013.

www.arcada.fi

Att studera handlar om så mycket mer än bara kurser och ex-amina. Det handlar om att växa som människa. Vi på Arcada vill uppmuntra våra studenter att vara vakna och att utforska alla de möjligheter livet erbjuder. Hos oss kan du avlägga en högskole-examen i t.ex. något av våra teknikprogram: distribuerade energisystem, informations- och medieteknik eller plastteknik. Läs mer på arcada.fi

Rovaniemen ammattikorkeakoulu tarjoaa koulutusta sinulle, joka haluat panostaa tulevaisuuteen ja tehdä mielekästä työtä. Parhaan tuloksen saat, kun tuleva työsi on osa opintojasi. Luo oma menestystarinasi ja tule opiskelemaan RAMKiin.

asiakasneuvoja

terveydenhoitajafysioterapeuttirakennusinsinööri

metsäsuunnittelija sairaanhoitaja

ravintolapäällikkö

palvelupäällikkömaaseutuneuvojakirjanpitäjä

palvelupäällikkö

kaavoittajajärjestelmäasiantuntija

tapahtumajärjestäjäliikunnanohjaaja

www.ramk.fi

YhteishakuNuorten koulutusohjelmiin 4.3.–3.4.2013

Aikuiskoulutukseen 4.3.–3.4.2013

Piirtänyt: Susanna Nousiainen

Elämää

amis I 37

RAKENNUSMESTARI on rakennustyömaan kingi; tuotantoa johtava asiantuntija, joka suunnittelee, ohjaa ja valvoo työn etenemistä ja laatua.

Rakennusmestari (AMK) –tutkintoon johtavaa rakennusalan työnjohdon koulutustajärjestetään vuonna 2012 nuorisoasteella kahdeksassa ammattikorkeakoulussa.Suuntautumisvaihtoehtoina ovat talonrakennustekniikka, infra-rakentaminen ja LVI-tekniikka. Koulutus kestää noin 3,5 vuotta ja valmistaa käytännönläheisiin , vaativiinesimiestehtäviin rakennustuotannossa. Katso lisää: www.rakennusmestariksi.net

Rakennusmestareiksi etsitään raken-nusalan tai talotekniikan perus-tutkinnon tai lukion oppimääränsuorittaneita alasta kiinnostuneitatekijöitä. Sinulla on jo jonkin verrankokemusta rakennusalalta, oikeaasenne ja halu kohdata haasteita.Haluat johtaa, kantaa vastuuta jatulet toimeen erilaisten ihmistenkanssa.

Muista ammattikorkea-koulujen yhteishaku 5.3. – 3.4 2012

VALMENNUSKOULUTUSTArakennusmestariksi tai –insinööriksihaluaville AMK-valintakokeisiinHelsingissä, Kuopiossa, Oulussa,Seinäjoella, Tampereella ja Turussa.Lisätiedot: www.rkl.fi/koulutus>Valmennusta AMK-valintakokeeseen.

38 I amis

Ville Äikäs on työskennellyt yli kym-menen vuotta kosmetologina ja meikkaaja-maskeeraajana. Hänet veti alalle sen tarjoamat moni-puoliset mahdollisuudet kosme-

tiikkamyyjästä Miss Suomi -fi nalistien meik-kaamiseen.

”Myös tulevaisuus on taattu, sillä aina löytyy ihmisiä, jotka haluavat pitää itses-tään huolta. Ja tarvitsevat tai haluavat ammattilaisen neuvomaan, miten vaalia parhaiten omaa kauneuttaan”, Äikäs sanoo.

Äikäs kuuluu sukupuolensa perusteella vähemmistöön kosmetologien ja meikkaaja-maskeeraajien joukossa, mutta ei ole kokenut sitä ongelmaksi. Esimerkiksi työskennelles-sään kauneushoitoloissa hänet on aina otettu osaksi työyhteisöä.

”Joka paikassa on keskitytty olennaiseen eli siihen, mitä osaan.”

”Esimerkiksi työyhteisön virkistystapahtu-mien sisällöistä voidaan aina keskustella, mutta

Ville Äikäs vakuuttaa ammattitaidollaan mieskosmetologin pätevyyttä epäilevät asiakkaat. Äikäs löysi kauneudenhoitoalan omaksi jutukseen ravintola- ja hoitoalan kokemusten jälkeen.

Ville Äikäs hurahti kauneudenhoitoalaan

Teksti: Mia Hemming Kuvat: Teemu Granström

Ville Äikäs on törmännyt siihen, että hänen osaamistaan epäillään su-kupuolensa tähden. Hän on kuiten-kin kyennyt vakuuttamaan asiakkaat ammattitaidollaan, mutta toivoo, että sukupuolierottelusta työelä-mässä päästäisiin vielä eroon.

A M I S T Y Ö S S Ä

amis I 39

enemmistön tahto sitten ratkaisee, mitä tehdään. Sitä pitää kuitenkin avata suunsa ystävällisessä hengessä ja kertoa, mitä itse toivoisi yhteisiltä menoilta.”

Aikoinaan myös Äikäksen opiskelutoverit olivat nai-sia, ja Äikäs olisi voinut tuntea itsensä poikkeukseksi heidän joukossaan. Mutta ei hän sielläkään kohdannut syrjintää.

”Sukupuoleni ei ollut kenellekään ongelma. Iloisesti kaikki lutviutui: lopulta jaoin pukutilankin muiden opiskelukavereiden kanssa.”

Pitää elää oman näköistään elämääHakijoiden joukossa kauneudenhoitoalan opintoihin on yleensä korkeintaan muutama mies, ja naisia on muu-tama sata. Kauneudenhoitoala ei siten ole ensimmäi-senä mielessä, kun nuorelle miehelle mietitään sopivaa ammattia. Tosin Ville Äikäksen sukulaisille hänen valin-tansa ei tullut suurena yllätyksenä eikä kauhistuksena.

”Isoisä ehdotti minulle kampaajan ammattia ennen kuin ehdin kertomaan, että olin juuri aloittanut kosme-tologikoulussa. Äiti oli vain huolissaan, että riittääkö alalla töitä ja rauhoittui, kun kuuli, että riittää”, Äikäs kertoo.

”Tärkeintä on lähteä itseään kiinnostavalle alalle, ja elää oman näköistään elämää.”

Äikäs voi kokemustensa tähden rohkaista alalle ai-kovia tai sitä opiskelevia miehiä pitämään kiinni unel-mastaan. Alalla saa arvostusta osakseen eikä joudu syr-jityksi.

”Kauneudenhoitoala on ihan hirveän hyvä valinta: tämä ala on ihan mieletön!”

”Tärkeää kuitenkin on, että hankkii vaadittua parem-man tietopohjan, sillä sukupuolensa tähden voi joutua todistamaan ammattitaitoaan. Kun itse tietää, mitä te-kee, voi sitten rennosti tehdä työnsä ja olla siitä ylpeä.”

Kampaaja Ari Patjas muistuttaa, ettei työ ole pelk-kää glamouria. Mielikuvat ammatista olisi hyvä

muodostaa käytännön todellisuuteen tutustumalla.”Harvoin tehdään muotikampauksia, työ on

rankkaa ja aina täytyy onnistua”, Patjas kuvailee. Mieskampaajan asiakkuudesta kieltäytyvät ovat

enää vain huvittavia muistoja. Sukupuoli ei Patjak-sen mukaan haittaa työskentelyä - hyödyksi se saat-taa olla.

”Nuoret miehet ehkä lähtevät tosissaan opiske-lemaan kampaajiksi pikemmin kuin tekemisen puut-teessa.”

Tosin Patjakselle itselleen ammatti ei ollut mi-kään kutsumus. Hän ei halunnut lukioon, ja muut vaihtoehdot olivat vähissä.

”Olin hiusmallina, ja työ näytti kivalta: nättejä tyttöjä, käsillä tekemistä, jossa olin lahjakas.”

Hiusala on edelleen naisvaltainen, alan yrityk-sistä yli 90 prosenttia on naisten johtamia. Vielä naisvaltaisempi ala oli silloin, kun Patjas aloitti tiensä kampaajaksi vuonna 1977.

”Omassa perheessänikin ihmeteltiin silloin va-lintaani. Nykyisin mieskampaaja ei ole enää outo asia.”

Fyysisesti raskaan ja vaativan työn täytyy olla palkitsevaa, koska Patjas on edelleen alalla.

Ammatin sosiaalinen luonne on hänen mie-lestään kampaajan työssä parasta.

”Joka päivä käy kivoja ihmisiä asi-akkaina. Myös työn monipuolisuus on pitänyt virkeänä, sillä olen tehnyt alalla kaikkea mahdollista paitsi pit-kää elokuvaa.”

Ari Patjas rohkaisee kampaajaksi opis-kelevia tuppautumaan seuraamaan ammattilaisten työskentelyä. Kam-paajina pärjäävät hyvän ammattitai-don omaavat sosiaaliset tyypit.

”Tärkeintä on

lähteä itseään

kiinnostavalle

alalle, ja elää

oman näköistään

elämää.

Ari Patjas ei ole päivääkään ammatinva-lintaansa katunut. Työssään hän on pääs-syt hyvin eteenpäin alkaen jo kouluaikana

voittamistaan SM-kisoista. .

”KIVAT ASIAKKAAT JA MONIPUOLISET TEHTÄVÄT OVAT PARASTA KAMPAAJAN TYÖSSÄ”Teksti ja kuva: Mia Hemming

40 I amis

KUN KESÄ LÄHESTYY, nuoria usein huolestuttaa kesätyön löytäminen. Aivan turhaan! Kannattaa olla aktii-vinen. Luota itseesi, kirjoita hyvä työhakemus ja tuo esiin osaamistasi. Aktiivisuudella, hyvällä hakemuksella ja itseluottamuksella työpaikan saami-nen on helpompaa.

AINA EI OLE AVOINTA kesätyöhakua, mutta kesätyöpaikkoja voi silti olla tar-jolla. Soita rohkeasti yritykseen, jonne haluat töihin, esittele itsesi ja kerro etsiväsi kesätöitä. Kysy, kuka heillä asi-asta vastaa. Kun saat hänet kiinni, esit-tele itsesi rohkeasti ja tiedustele, mil-laisia työntekijöitä he etsivät ja milloin hakemus kannattaa lähettää. Kannattaa hakea ajoissa, sillä monet työnantajat aloittavat kesätyöntekijöiden etsimisen jo tammikuussa.

HAKEMUKSET LÄHETETÄÄN yleensä sähköpostilla. Siksi oma sähköposti-osoite on tärkeä. Käytä asiallista osoi-tetta, kuten etunimi.sukunimi@maili.fi . Ei anna hyvää kuvaa, jos hakemus tulee oudosta osoitteesta, kuten fun-girl315.

KESÄTYÖN SAAMINEN EDELLYTTÄÄ omaa aktiivisuutta ja työhakemukseen panostamista!

Arto Amislainen Amiksentie 212345 Amiskaupunkiarto.amislainen@amis.fi 050-123456

KOULUTUS2009-2011 Ammattiopisto Amis, talonrakentaja

TYÖKOKEMUS3.11.2010-5.12-2010 Mittausassistentti, Energia Yritys Oy, työharjoittelu.Tehtävät: assistentti energiamittauksissa- ja tutkimuksessa, laitteiden huoltotyöt

1.6.-31.8.2010 Sähköasentaja, Sähkö-Apu Oy, kesätyö Tehtävät: Sähköasennustyöt

4.1.2009-31.3.2009 Energia Yritys Oy, työharjoittelu. Tehtävät: assistentti energiamittauksissa- ja tutkimuksessa, laitteiden huoltotyöt

KIELITAITOSuomi: äidinkieliEnglanti: erittäin hyväRuotsi: hyvä

ATK-TAIDOTMicrosoft Offi ceHTML-kieli

HARRASTUKSETSähly, lentopallo ja pyöräilywww-sivujen suunnittelu ja toteutus

VASTUUTEHTÄVÄT2010- Jalkapalloseuran www-sivujen ylläpito2009-2011 Koulun oppilaskunnan hallitus, jäsen2006-2009 Tukioppilas, yläkoulu

SUOSITTELIJATLisätietoja antaa Energia Yrityksen toimitusjohtaja Erkki Energia, puh. 08-987654

Ansioluettelo eli CV (Curriculum vitae, latinaa

ja tarkoittaa elämän juoksua) on hakemuksen

oheen liitettävä lyhyt tiivistelmä koulutuk-

sestasi, työkokemuksestasi ja osaamisestasi.

CV:n tekoon ei ole yhtä oikeaa mallia. Oleel-

lista on, että asiat on esitetty selkeästi ja

johdonmukaisesti ja niistä käy ilmi, mitä työ-

tehtäviä olet tehnyt. Mukaan voit halutessasi

liittää myös valokuvan.

Muista laittaa asiat käänteiseen aikajärjes-

tykseen, eli uusimmat ensiksi! Näin työnan-

taja näkee ensimmäiseksi, mitä olet viimeksi

tehnyt.

amis I 41

1Ensimmäisessä kappaleessa esit-telet itsesi lyhyesti, kerrot mitä

työtä haet ja perustelet, miksi sitä haet. Kerro, miksi olisit heille hyvä kesätyöntekijä. Kerro rohkeasti kieli-taidoistasi, sillä työnantajat arvostavat kielten osaamista.

2 Seuraavaksi kerrot enemmän itses-täsi, taidoistasi, mieltymyksistäsi

ja henkilökohtaisista ominaisuuksis-tasi. Laita tähän kaikki positiiviset asiat mitä keksit – sinulle on varmasti ehtinyt kertyä erilaista hyödyllistä osaamista eri tahoilta, joita et ehkä aiemmin ole tullut ajatelleeksi!

3 Työelämässä arvostetaan tavoit-teellisuutta, vastuullisuutta ja

aktiivisuutta. Hyvä asenne ja sen esil-letuominen auttaa varmasti alkuun. Jokainen työnantaja ymmärtää, että nuorella on työura vasta edessäpäin, joten älä väheksy omaa osaamistasi ja kokemustasi. Tuo erityisesti esille asioita, joista uskot olevan hyötyä juuri hakemassasi työssä, kuten osaamasi kielet.

4 Työnantajat eivät odota kesätyön-tekijöiksi yli-ihmisiä, vaan tavallisia

mukavia nuoria, jotka haluavat oppiauusia asioita ja ovat oma-aloitteisia.

5 Hakemuksen loppukappaleessa ilmaiset vielä mielenkiintosi töitä

kohtaan ja jätät iloisen ja kohteliaankuvan itsestäsi.

6 Lisää hakemuksen liitteeksi ansio-luettelosi ja työtodistuksesi. CV:hen

kannattaa liittää yksi tai useampi suosittelija. Muista kysyä lupaa suo-sittelijaltasi, että voit käyttää häntä suosittelijana.

Työhakemuksen lähettämisen jälkeen ei kannata jäädä vain odottelemaan. Soita parin päivän kuluttua perään ja kysy, onko hakemuksesi tullut perille. Kysy myös, milloin vastauksia voi odottaa. Puhelinsoitto jää aina mieleen ja osoittaa sinun olevan aidosti kiin-nostunut työpaikasta.

Arto Amislainen

Amiksentie 2

12345 Amiskaupunki

arto.amislainen@amis.fi

050-123456

Veikko Vastaanottaja

Teollisuusyritys Oy

HAKEMUS TYÖPAIKKAAN

Olen 18-vuotias ammattiin opiskeleva nuori ja etsin työpaikkaa.

Haen töihin teollisuuden alalle, koska pidän töistä, joissa voi nähdä

kättensä jäljen. 1

Työkokemusta minulle on kertynyt jonkin verran kesätöistä ja

työharjoitteluista. Olen ollut energialaitoksella työharjoittelussa

yhteensä neljä kuukautta, sekä viime kesänä töissä paikallisessa

sähköalan yrityksessä. 2

Koulussa lempiaineitani ovat matematiikka ja fysiikka, ja pidän

myös kielistä. Vapaa-aikanani teen www-sivuja sekä harrastan

sählyä, lentopalloa ja pyöräilyä. Harrastuksissani olen oppinut

tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Olen toiminut

koulumme oppilaskunnassa ja avustanut muun muassa koulumme

markkinoinnissa. 3,4

Tulen mielelläni haastatteluun kertomaan itsestäni lisää ja

keskustelemaan mahdollisesta työnkuvastani. 5

Hyvää kevään jatkoa toivottaen ja yhteydenottoanne odottaen,

Arto Amislainen (allekirjoitus)

Arto Amislainen (nimenselvennys)

Liitteet: CV, koulutodistukset, työnäytteet 6

www.mainiovire.fi

Niin mekin!

Mainiossa Vireessä?

Tutustu uramahdollisuuksiimme:

www.mainiovire.fi/rekrytointi

Toimintamme kasvaessa voimakkaasti, rekrytoimme jatkuvasti uusia osaajia.

Mainio Vire on maamme suurimpia sosiaali- ja hoivapalveluyri-tyksiä. Tarjoamme monipuolisia palveluita vanhuksille, mielen-terveys- ja päihdekuntoutujille, vammaisille, lapsille ja nuorille, päivähoitopaikkoja perheen pienimmille sekä tuomme kotiin turva-, kotihoito-, ateria- ja kauppakassipalveluita. Toimimme arvojemme mukaisesti, vastuullisesti ja välittäen, osaamisemme varmistaa yli 1000 ammattilaisen joukko.

amis I 43

Ruokien, herkkujen ja janonsammuttajien valmistamiseen tarvitaan monenlaisia

osaajia joka päivä. Maistuvia töitä löytyy tuhansista elintarviketeollisuuden

yrityksistä ympäri Suomen. Tule mukaan suunnittelemaan ja valmistamaan

ruokia, juomia, leivonnaisia ja makeisia raaka-aineista valmistuotteisiin asti.

ELINTARVIKEalalta ammatteja moneen makuun

Tsekkaa www.maistuvaammatti.fi

ja tutustu alan opiskelumahdolli-

suuksiin sekä ammatteihin.

44 I amis

PIDETÄÄN STADI SYKKEESSÄ helsinkirekry.fi

Tsekkaa avoimet kesätyöt ja kesäsijaisuudet helsinkirekry.fi .

HELSINGIN KAUPUNGILLA ON TARJOLLA YLI 4000 KESÄDUUNIA!

ILMOITUS

Teksti: Helena Hyvönen | Kuva: Teemu Granström

Suomalainen Blue Service Partners on moni-puolisiin ruoka- ja siivouspalveluihin erikoistu-nut yritys. Bluen henkilöstössä on niin ruoka- ja kiinteistönhuollon moniosaajia kuin erikoisalo-jen ammattilaisia. Bluen toimintamalliin kuulu-vat laadukas johtamisjärjestelmä, innostava yri-tyskulttuuri ja henkilöstön osallistuminen oman työnsä suunnitteluun.

Tarjoamme työntekijöillemme mahdollisuuksia kehittyä ja edetä työssään. Kannustamme ja kou-lutamme henkilöstöämme varmistaen heidän onnistumisensa tehtävässään. Monipuolinen, järkevä työ parantaa motivaatiota ja sitä kaut-ta työn tehokkuutta ja laatua.

Blue Service Partnersin palveluksessa on 350 työntekijää. Yrityksen omistaa Fazer Food Ser-vices Oy.

www.blueservice.fi

Asukkaat osaavat yllättää!

”Mikään viikko ei ole samanlainen kuin edellinen.”

Tea Vulkko, 22, teki usein lapsena kotona ruokaa ja huolehti kodista, kun vanhemmat olivat töissä. Ravitsemusalan opinnot eivät siis tulleet yllätyksenä, mutta suurtalousko-kin opintojen aloittaminen varmistui vasta, kun hyvä kaveri lähti samalle linjalle.

”Opiskelu oli mielenkiintoista ja monipuo-lista. Mulla oli hyvä pohja, kun lähdin opiske-lemaan, mutta koulussa oppi tekemään uusia asioita ja eri tavalla”, Vulkko muistelee.

Valmistumisen jälkeen Vulkko teki vähän

sitä sun tätä, ennen kuin pääsi kaverinsa vink-kaamana Blue Service Partnersille Pyhtään Hoivahoviin töihin. Viime heinäkuusta lähti-en Vulkko on työskennellyt Hoivahovin pal-velukeskuksessa moniosaajana.

Työpäivät ovat täynnä vilskettä, sillä Vulk-ko vastaa muun muassa ruokien vastaanotos-ta ja jakelusta, tukkutilausten teosta ja kah-tena päivänä viikossa hän siivoaa.

”Hoitajat ja asukkaat osaava täällä aina yllättää, joten mikään viikko ei ole täysin sa-

manlainen kuin edellinen. Talon asukkaat ovat tulleet jo tutuiksi, joten heidän kanssaan on kiva rupatella”, Vulkko kertoo.

Moniosaajan tarvitsee nimensäkin mukai-sesti osata monia hommia, mutta tärkeintä on Vulkon mukaan asenne. Työ vaatii iloisuutta, kärsivällisyyttä ja sosiaalisuutta.

”Mitä pirteempi, sen parempi”, Vulkko naurahtaa.

ILMOITUS

SLO pitää huolta työntekijöistään

Pukuompelijaksi opiskellut Päivi Aho, 25, päätti vaihtaa totaalisesti eri alalle ja haki muutaman työvuoden jälkeen uudestaan am-matilliseen koulutukseen, tällä kertaa sähkö-asentajan perustutkintoon. Uusi ammatinva-linta osui ihan nappiin.

”Oikeastaan halusin miesvaltaiselle alalle töihin. Miesten kanssa on yksinkertaisempi työskennellä, koska ei ole mitään ylimääräis-tä hössötystä. Miesvaltaiset alat ovat myös edelleen paremmin palkattuja Suomessa”, Aho sanoo. Sähköalan loogisuudesta hän pitää. Hänen mukaansa sähkötekniikassa kaikki on

oikeastaan pelkkää matikkaa.Valmistumisensa jälkeen Aho teki pari

vuotta pätkätöitä. Sitten SLOlle tuli sopiva työpaikka hakuun, eikä nuori nainen aikaillut. SLO oli ollut hänen tähtäimessään jo pitkään.

”Minulla oli aiemmista töistäni kokemus-ta asiakaspalvelusta, ja sen lisäksi sähkötek-ninen koulutus. Tässä työssä saa yhdistettyä nämä. Tämä on mulle täydellinen työpaik-ka”, Aho kertoo.

Työsuhde alkoi kesätyönä, ja Aho vakinais-tettiin vuonna 2012. Hän toimii sähkötarvi-kemyyjänä ja viihtyy työssään erinomaisesti.

Päivä alkaa aamulla kuorman vastaanottami-sella ja tavaroiden hyllyttämisellä. Ahon vas-tuulle kuuluu varaston ohjaus ja lisäksi hän palvelee asiakkaita.

”Meillä on mielettömän hyvä yhteishenki töissä. SLOlla pidetään hyvää huolta työnte-kijöistä, kuunnellaan mielipiteitä ja jatkuvasti kehitetään toimintaa. Kouluttautumaan pää-see oman mielenkiinnon mukaan. Olen nyt tyytyväinen työhöni, mutta jos työnkuvani joskus muuttuisi, tapahtuisi se varmasti SLOn sisällä. Viihdyn täällä”, Aho sanoo hymyillen.

”Tämä on mulle täydellinen työpaikka.”

Teksti: Helena Hyvönen | Kuva: Mika Ahonen

SLO Oy on Suomen johtava sähkö-, tele- ja auto-maatiotuotteiden tukkuliike. Palvelemme sähkö-urakoitsijoita, sähkönjakelu- ja teleyhtiöitä, ver-konrakennusyhtiöitä, teollisuusyrityksiä ja julkis-yhteisöjä 36 toimipisteessä Suomessa. Yli viiden-sadan maailman johtavan tavarantoimittajan ansiosta asiakkaamme saavat käyttöönsä kil-pailukykyisimmät tuotteet sekä SLO:n tarjoaman asiantuntemuksen ja logistiset palvelut.

Yrityksemme palveluksessa työskentelee 450 hen-kilöä. Kuulumme kansainväliseen Sonepar-yhty-mään, joka on maailman johtava sähkötavike-tukkualan yritys 33 000 työntekijän määrällä.

Tarjoamme sinulle alan suurimpana toimijana näköalapaikan suomalaiseen ja tehtävästäsi riip-puen myös kansainväliseen sähkötarviketukku-kauppaan. Olet sitten urasi alussa oleva nälkäi-nen myynnin tai teknisen alan ammattilainen, tai alalla jo kannuksesi hankkinut vahva osaaja, tarjoamme sinulle paljon mielenkiintoisia töitä ja haasteita.

www.slo.fi

amis I 47ILMOITUS

Sähköala tuli verkostoasentaja Lauri Kalliol-le tutuksi jo lapsena, sillä isoisä ja setä olivat sähköasentajia. Jo yläasteella ala oli ykkös-vaihtoehto. Sähköalan perustutkinnon suori-tettuaan hän ehti työskennellä kahden muun työnantajan palveluksessa ennen astumis-taan Eltel Networksin remmiin.

”Eltelillä alkoi toiminta kotiseudullani ja sopiva paikka avautui.”

Verkostoasentajan työpäivään kuuluu erilaisia asiakaslähtöisiä sähköverkon kun-nossapitotehtäviä: sähköliittymän muutoksia,

sähkölinjan laskua puunkaatoa varten, sähkö-mittarien vaihtoa jne. Työmaa vaihtuukin tiu-haan. Kalliolle tämä sopii.

”Parasta on monipuolisuus, itsenäisyys ja ulkona tekeminen. Viiden hengen tiiviissä tii-missä apua ja neuvoja saa aina”, hän kiittelee.

Kallion mieleen ovat painuneet erityises-ti myrskykeikat.

”Tapani- ja Antti-myrskyjen aikaan pai-nettiin pitkää päivää: poistettiin puita sähkö-linjoilta ja korjattiin linjoja. Myrskykeikoilla on aina myös erityinen riski vaaratilantei-

siin. Siksi työssä vaaditaankin rauhallisuut-ta ja harkintaa.”

Kallio on tyytyväinen uravalintaansa. Tu-levaisuudessa kiinnostaa sähkölaitosasenta-jan ammattitutkinto. Eltelillä kannustetaan-kin ammattitaidon kehittämiseen.

”Työt Eltelillä ovat vastanneet odotuksia-ni, ja voisin suositella yritystä työpaikkana. Iso yhtiö on työnantajana luotettava ja tie-tää, mitä tekee. Verkostoalalla riittää töitä!”

Eltel rakentaa, kytkee ja kehittää infraverkko-ratkaisuja, jotka perustuvat sähkö-, tele- ja IT-tekniikoiden tehokkaaseen vuorovaikutukseen.

Eltel on laajentanut toimintaansa Pohjoismais-ta Baltian maihin, Puolaan, Saksaan ja Englan-tiin. Suomessa yhtiön palveluksessa työskente-lee noin 1750 työntekijää.

Edellytämme kaikilta työntekijöiltämme yrittäjä-henkisyyttä ja halua toimia kehityksen etulinjas-sa. Eltel on ”ihmisten yritys”. Kaikki työntekijäm-me ovat tärkeitä liiketoiminnan menestymisen kannalta.

www.eltelnetworks.com

Verkostoalalla töitä riittää tekevälle!

Teksti: Pia Salo | Kuva: Teemu Granström

”Parasta työssäni on monipuolisuus,

itsenäisyys ja ulkona tekeminen.”

ILMOITUS

Viihtyisä ja luotettava työpaikka

Viime syksynä Stanley Security Oy:ssä työt aloittanut järjestelmäasentaja Valtteri Seras-te, 21, on saanut paljon vastuuta työssään. Turvallisuusala alkoi kiinnostaa sähkölinjan käynyttä Serastetta armeijan jälkeen. Työha-kemuksen ja parin haastattelun jälkeen työ-paikka Stanleyssä oli hänen.

”Työympäristönä Stanley on viihtyisä ja luotettava. Täällä on myös paljon etenemis-mahdollisuuksia”, Seraste kertoo.

Uusi työnantaja koulutti Serastetta tur-vallisuusasioissa, ja lisää koulutuksia on lu-vassa. Uuden oppiminen ja jatkuva kehitty-minen ovatkin asioita, joiden vuoksi Seraste työssään erityisen hyvin viihtyy.

Työpäivä alkaa yleensä toimistolta, jossa käydään läpi päivän työt. Järjestelmäasenta-miseen kuuluu muun muassa turvallisuus-laitteiden asennusta ja rikosilmoitinkeskuk-sen ohjelmointia.

”Stanleyssä ylläpidetään avoimuutta ja luottamusta ja rakennamme 100 prosentin luottamuksen asiakkaisiimme. Tämä tarkoit-taa käytännössä sitä, että hommat tehdään niin kuin luvataan”, Seraste tuumaa.

Tulevaisuuttaan Seraste ei ole vielä ki-veen kirjoittanut, mutta kouluttautuminen ja eteneminen kiinnostaa. Siihen Stanley Secu-rity Oy antaa oivat mahdollisuudet.

”Rakennamme 100 prosentin luottamuksen

asiakkaisiimme.”

Teksti: Helena Hyvönen | Kuva: Teemu Granström

Stanley Security Oy on Suomen markkinajohtaja turvasuojausliiketoiminnassa. Turvasuojaustoi-minta on yksityisen turvallisuusalan toimiala, jossa asiakkaille suunnitellaan, myydään, asen-netaan ja huolletaan teknisiä turvallisuusjärjes-telmiä sekä käytetään ja valvotaan näitä järjes-telmiä asiakkaiden puolesta. Stanley Security Oy on osa globaalia Stanley Black & Decker kon-sernia ja Suomessa palveluksessamme on 250 työntekijää.

Haluamme joukkoomme kyvykkäitä henkilöitä antamaan osaamisensa asiakaslähtöisten ratkai-sujen tuottamiseen arvomaailmamme mukaisella asenteella. Ihmisiä, joilla on aito halu sitoutua, kasvaa ja kehittyä kanssamme turva-alan edel-läkävijänä. Vahva palveluasenne, ammattimai-suus ja luotettavuus ovat asioita, jotka kuvaa-vat hyvin Stanley Security Oy:n henkilökuntaa.

www.stanleysecuritysolutions.fi

ILMOITUS

Asunto Oy Helsingin Aamukahvin rakennus-työmaan piha on kauniin lumen peittämä. Rakennusmies Johan Kotiranta, 24, terveh-tii rennosti kättään heilauttaen. Johan on helppo huomata valkoista taustaa vasten oranssin takkinsa ansiosta.

Lemminkäisellä vuodesta 2007 työsken-nellyt Johan kertoo innostuneensa talonra-kentamisesta alun perin jo nuorena poikana.

”Olin apupoikana mukana, kun vanhem-pani rakensivat taloa. Silloin ala alkoi kiin-nostaa”, Johan kertoo.

Ammattikoulussa rakennusalan perus-

tutkinnon suorittanut mies tuli Lemmin-käiselle töihin työharjoittelun kautta. Työ-paikallaan hän on viihtynyt erinomaisesti. Parasta rakentamisessa on oman kädenjäl-jen näkeminen.

”Meillä on tosi hyvä työporukka, ja työn-antaja on aina huolehtinut siitä, että jos jo-tain työssään tarvitsee niin se hoidetaan kuntoon. Asioista puhutaan avoimesti ja jos jotain ei tiedä, voi rohkeasti kysyä.”

Johanin työpäivä alkaa seitsemältä aa-mulla. Hänen toimenkuvaansa kuuluvat kai-kenlaiset rakennustyöt työmaasta riippuen.

Nykyisellä työmaalla hän on muun muassa rakentanut ja villoittanut seiniä.

Johan kehuu Lemminkäisen kattavia työ-terveyspalveluja ja koulutusmahdollisuuksia. Lemminkäisellä työviihtyvyyteen panoste-taan ja sitä tutkitaan muun muassa vuosit-taisella henkilöstötutkimuksella. Työnteki-jöiden mielipiteillä on väliä.

Mahdollisuus hyviin palkkatuloihin toi-mii myös motivaattorina.

”Kun asiat tekee hyvin ja motivaatiota riittää, se korvataan palkassa”, Johan kertoo.

Teksti: Helena Hyvönen | Kuva: Teemu Granström

”Asioista puhutaan avoimesti ja jos

jotain ei tiedä, voi rohkeasti kysyä.”

Rakennamme toimivia, turvallisia ja terveellisiä olosuhteita asumiseen, työntekoon ja liikkumi-seen – 8 000 ammattilaisen voimin, yli sadan vuoden kokemuksella. Pidämme lupauksemme sekä asiakkaillemme että toisillemme. Panos-tamme henkilöstön kehittämiseen, esimiestyö-hön ja työhyvinvointiin.

www.lemminkainen.fi

Lemminkäinen panostaa työhyvinvointiin

50 I amis

Monipuolisia palvelualan tehtäviä SOL Palvelut Oy:ssä

ILMOITUS

Teksti: Helena Hyvönen | Kuva: Johanna Kannasmaa

SOL on osaava ja innovatiivinen, kansainvälisesti toimiva palvelualan perheyritys. Tarjoamme si-nulle mahdollisuuden työllistyä monipuolisiin työtehtäviin palvelualalla. Työllistämme kansain-välisesti yli 11 000 henkilöä. Kaikilla työnteki-jöillämme on mahdollisuus lisätä omaa osaa-mistaan kouluttautumalla. Työhyvinvointi on SOLissa keskeistä ja arvoihimme kuuluu iloi-nen työntekeminen.

SOLilla voit työskennellä muun muassa seuraa-vien työtehtävien parissa: pesulamyymälätyö, turvatarkastus, vartiointi, aulapalvelu, kiinteis-tönhoito- ja huolto sekä monipuoliset siivous-tehtävät. Tarjoamme myös erilaisia vaihtoehtoja SOL Henkilöstöpalveluiden kautta, kuten logis-tiikka ja varastotyö, hoitotyö, ravintola tai raken-nustehtävät. SOLilla sinulla on loistavat mahdol-lisuudet rakentaa oma urapolkusi.

Tutustu meidän aurinkoisiin työtehtäviin tarkem-min osoitteessa

www.sol.fi

Kiinteistöhoidon palveluesimies Olli Raut-si, 31, aloitti SOL Palveluissa oppisopimuk-sella 11 vuotta sitten. Vuodet SOLlilla ovat olleet kiinnostavia ja työnantaja on kannus-tanut Ollia oma-aloitteisuuteen ja ammatti-taidon kehittämiseen.

”SOLilla työskentelyn aikana olen suorit-tanut oppisopimuksella kiinteistönhoitajan erikoisammattitutkinnon ja nyt on menossa

tekniikan erikoisammattitutkinto. Tähän työ-hön ei voi kyllästyä, koska tekniikka menee koko ajan eteenpäin, joten aina on uutta opit-tavaa”, Olli kertoo.

Ollin alaisuudessa työskentelee 15 hen-kilöä. Palveluesimiehen työnkuvaan kuuluu muun muassa raportointi asiakkaalle ja hen-kilöstölle, järjestelmien ylläpito ja huoltotöi-den koordinointi.

”Olen tyytyväinen työhöni. Kiinteistönhoi-to on tulevaisuuden alana mielenkiintoinen. Mukavinta on vaihtelevat työpäivät ja asiak-kaiden kanssa toimiminen.”

Ollin mielestä ala sopii sosiaaliselle ihmi-selle, joka viihtyy erilaisten ihmisten kanssa.

”On myös tärkeä käydä koulutuksissa, koska tekniikka kehittyy jatkuvasti.”

Olli Rautsi, 31, PALVELUESIMIES, KIINTEISTÖNHOITO

Siistiin jakkupukuun pukeutunut Chloe Ash-wort, 21, istahtaa rennosti kahvilan pöytään. Vartijana työskentelevä Chloe tuli SOL Palve-luihin aluksi tapahtumasiivoojaksi Hartwall Areenalle. Pian hän aloitti turvallisuusvalvo-jan opinnot ja kiinnostus vaihtaa vartioinnin puolelle kasvoi.

Valmistuttuaan koulusta Chloe sai siirron turvapalveluiden pariin.

”Nykyiseen työpaikkaani Rantatien Busi-nessparkiin pääsin kesätöiden kautta. Työs-kentelin aulavartijana ja ihastuin kohteeseen”, Chloe kertoo.

Pian Chloe sai vakituisen työn Rantatiel-tä ja yleni kohteensa esimieheksi.

”Työni on monipuolista, en siis istu koko ajan aulassa, vaan olen paljon asiakkaiden kanssa tekemisissä. Neuvomme asiakkaita

Chloe Ashworth, 21, PALVELUESIMIES, TURVAPALVELUT

turvallisuusasioissa, ja pyrimme muutenkin palvelemaan kokonaisvaltaisesti.”

Aulavartijan työhön kuuluu muun muassa asiakaspalvelu ja kamera- ja kulunvalvonta. Chloe suorittaa parhaillaan turvallisuusval-vojan erikoisammattitutkintoa ja tulevaisuu-dessa hänen toiveensa on saada uutta kou-lutusta vastaavia haasteita.

amis I 51

”Pyrimme palvelemaan

asiakkaita kokonaisvaltaisesti”

”Työ on monipuolista ja

haastavaa.”

”Kiinteistönhoito on tulevaisuuden

alana mielenkiintoinen.”

Kati Armulikin, 29, työura SOL Palvelut Oy:ssä alkoi Nokialla. Rantasipi Edeniin etsittiin ker-roshoitajaa, ja Kati sai paikan. Työskennelty-ään Nokialla jonkin aikaa Kati muutti Hämeen-linnaan ja sai työvuorolistaansa ensimmäiset ohjaajan vuorot.

Nykyisin Kati työskentelee Helsingissä, Kluuvikadun GLO-hotellin palveluohjaajana.

”Työ on monipuolista ja haastavaa, sillä aamulla töihin tullessa ei voi koskaan tietää, mitä päivän aikana tapahtuu. Parasta työs-

säni on ihmisten kanssa työskenteleminen”, Kati kertoo.

Kati toimii esimiehenä noin 20 työnteki-jälle. Hänen työpäivänsä alkaa työtehtävien jakamisella. Samalla käydään läpi edellisen päivän tapahtumat. Päivän aikana Kati tarkis-taa huoneita ja pyrkii kaikin puolin pitämään asiakkaan tyytyväisenä.

”Yritän aina ylläpitää hyvää työhenkeä. Aa-muisin pyrin sanomaan jokaiselle jotain posi-tiivista, että heillä olisi hyvä mieli alottaa työt.”

Haasteita palveluohjaajalle riittää. Kiirei-sessä hotellissa tulee usein vastaan yllättä-viä tilanteita, joihin on reagoitava heti. Omaa osaamistaan Kati on kehittänyt SOLin tarjo-amien sisäisten koulutusten kautta.

”Mutta tykkään työstäni ja tuntuu, että on vielä paljon opittavaa esimiehenä olos-ta. Tällä hetkellä tavoitteeni onkin kehittyä ja saada kokemusta lisää.”

Kati Armulik, 29, PALVELUOHJAAJA, HOTELLISIIVOUS

ILMOITUS

52 I amis

A M I S S TA R AT

Muusikon ammatti on loistava esimerkki käytännön harjoittelun ja teoriaopintojen kombinaation tärkeydestä. Vaikka Jätkäjätkät ei turhia kimpassa harjoittele, ovat tärkeimmät opit karttuneet keikkalavoja kolutessa erilaisten kokoonpanojen kanssa. Silti myös teoriaopinnoista myönnetään olleen hyötyä.

Yhdessä bändiläiset ovat soittaneet vuodesta 2007, kun kokoonpano kasattiin rap-muusikko Asan taustal-le. Myöhemmin roolitus on tasoittunut ja Asa & Jätkä-jätkät nimestä jätettiin jäljelle vain Jätkäjätkät kuvaa-

maan koko porukkaa.Jätkäjätkät onkin iso ryhmä (9 henkeä) täynnä vahvoja per-

soonia ja mielipiteitä. ”Vaikka mielipiteet ei välil ees ihan kohtaa, niin kummis-

kin puhalletaan samaan hehkuun”, kertoo koskettimista, hai-tarista ja osaltaan laulusta vastaava Kim Rantala.

”Toka Jätkäjätkät-levy tehtiin jätkäkommuunis meren ran-nal, jolloin vietettiin koko talvi tiiviisti yhdessä. Bändi rupes tuntuu enemmän ku vaan bändille. Osa ryhmästä on myös tun-tenu toisensa jo pienestä pitäen. Luottamus jätkiin pitää olla vahva, että pystytään toimimaan.”

Suuresta koostaan huolimatta ryhmä on niin tiivis, että tunnelma sähköistyy, kun paikalla on edes yksi ulkopuolinenn henkilö, ja jo siitä saadaan keikkafi ilis kohdilleen. Yhteiseen hurmokseen hankkiudutaan joskus myös esimerkiksi lau-lamalla porukalla ennen keikkaa.

Yhteistyö kuuluu biiseissäkin

Jätkäjätkillä tuntuu olevan yhteinen käsitys biisien teossa siitä, että punainen lanka on

löydyttävä ja siitä on pidettävä kiinni. Kaikki osallistuvat biisien ideointiin ja biisit syntyvät hyvin vaihtelevin tavoin.

”Lyriikoita kirjottaa yleensä ne ketkä niitä laulaakin. Kai-kista teksteistä on kova vääntö ja muut editoi näkemyksii so-pimaan yhteen. Ollaan ehkä jo opittu, että lauletaan samaa biisiä”, Kim kuvailee biisientekoprosessia.

Punaisesta langasta on pidetty entistä tiukemmin kiinni myös vuoden alussa ilmestyneen Marian sairaala -levyn te-ossa. Aiempien levyjen ”palapelityylistä” siirryttiin tiukem-paan seulontaan. Sen seurauksena monet valmiit biisit jäivät levyltä pois, koska eivät tuntuneet sopivilta. Uusimman levyn teon Kim summaa näin:

”Tarkoitus on ollu luoda isompii väreitä. Ihan aluks Asan kans meil oli enemmän rokkaavaa matskuu eli nyt ollaan menty ehkä enemmän alkujuurille. Gospel-vaikutteet on tullu jostain treenikämppäjameista, mis koko bändi on hoilannu funkade-

lik-tyyliin vellovaa kuoroo. Pääasiassa ollaan keskitytty te-kemään vaan hyvii biisei kattomatta tyylilajiin.”hdilleen. Yhteiseen

s esimerkiksi lau-

sityson

ke

KIMIN TERVEISET SUOMEN AMIKSILLE:

”Pitäkää ittestänne ja toisistanne huoli. Valoo kohti mennään. 2013 on iso vuosi edessä.

Käärme johdattaa. Päästetään vanhoist irti ja pyritään parempaan. Bless!”

Jätkäjätkät lähtevät kiertämään Suomea keväällä ja kesän festareilla luvataan olla kovemmassa iskussa kuin koskaan. Pidennetyn version haastattelusta löydät osoitteesta www.osku.fi.

OPISKELUN JA KÄYTÄNNÖN

KOKEMUKSEN KAUTTA OSAAJAKSI

Teksti: Nina Huovinen Kuvat: Promokuvat

amis I 53

Teksti: Petra Pulkkinen | Kuva: Petri Teppo

M E I D Ä N K Ä M P P Ä

kun on kun on hyvää hyvää seuraa!seuraa!

RUSKEA

MUOVIMATTOKIN

ON KODIKAS,

KUKA: KATARINA PARPALA, 18, ja KAISA KURTTI, 20. Rovaniemen ammattilukion 3. vuosi, matkailuala

MISSÄ: Rovaniemen keskustassa, kaksiossa.

LIMME PUNKANNEET jo pitemmän aikaan toistemme nurkissa, joten tiesimme, että yhteiselo on luontaista ja helppoa. Yhte-nä päivänä Kata sitten bongasi sopivan kämpän ja tässä sitä ollaan oltu jo parisen vuotta.

MEIDÄN KÄMPÄSSÄ on 58 ja puoli neliötä ja kokonaisuuteen kuuluu olo-huone, keittiö, yksi makuuhuone, parveke ja sauna. Parasta tässä asunnos-sa on ehdottomasti SAUNA! On meillä tosin ruskea muovimattokin, mutta sekin on vain kotoista.

EIHÄN MEIDÄN tavarat kyllä mahdu näihin kaappeihin, mutta muuten ko-emme tämän tilavaksi. Olemme parhaat ystävät, joten ongelmia yhdessä asumisessa ei oikeastaan ole ollenkaan.

KÄMPILLÄMME HENGAILEE lähes päivittäin meidän kavereita, joten hassuja tapahtumiakin on melko usein! Porukalla on kiva keksiä kaikkea älytöntä, ja meidän olohuoneessa onkin ollut amatööriparturikampaamo, neljän täh-den illalliset, piknik-retkiä kynttilän valossa sekä yhteisiä jumppatuokioita.

KIMPPAKÄMPÄSSÄ ON siis puolensa: joukossa tyhmyys tiivistyy, eikä tar-vitse olla yksin. Kun kämppis on yksi parhaimmista ystävistä, sitä tottuu elämään yhdessä. Miksipä silloin ei voisi jakaa sitä jääkaappiakin?

54 I amis

amis I 55

”Kämpillämme hengailee lähes päivittäin meidän kavereita.”

56 I amis

- Valmistuin ylioppilaaksi vuonna 2005. Oon aina halunnut vaatetusalalle. Mun täytyy nähdä oma kädenjälki ja päästä toteuttaa itteeni. Opetus Lempäälässä on ollut tosi laadukasta.

Mia kertoo, että vaatetusalan työpaikat ovat niukassa. Hän itse päätti kuitenkin tulla opiskelemaan, jotta saa paperit omasta osaamisestaan. - Pidän Lempäälän toimipisteestä, koska tää ei oo liian iso. Täällä on myös tietty yhteishenki, koska on paljon taiteellisia ihmisiä. Pientä miinusta tulee, koska se on niin kaukana mulle.Vaatetusalalla tehdään paljon töitä ensin itselle, sitten luok-kalaisille, minkä jälkeen siirrytään ihan oikeisiin asiakastöihin.

- Valitsin hopeasepän alan, koska äitini ehdotti sitä. Teemme metallisia koruja ja pienesineitä. Olen ollut tyytyväinen saamaani opetukseen.

Severi ei juurikaan tiedä oman alansa työllistymismahdollisuuksista. Rinta-Nikkola pitää Lempäälän toimipistettä loistavana, vaikka onkin sitä

mieltä, että ruoka huononi, kun Tao ja Pirko yhdistyivät Treduksi.- Tulevaisuudessa haluun mennä jatko-opiskelemaan ja perustaa oman yrityksen.

- Valitsin audiovisuaalisen viestinnän, koska se on monipuolinen ala ja siinä tehdään paljon luovia asioita. Opetuksesta olen tykännyt, mutta enemmän sais olla käsillä tekemistä, eikä koneella.

Sini kertoo, että av-viestinnän työllistymismahdollisuudet eivät ole kauhean hyvät. Täytyy olla todella hyvä tekijä, jotta töitä löytyy ja tietenkin suhteiden kautta on aina helpompi saada jalka oven väliin.

Tamperelainen Sini haaveilee tulevaisuudessa tekevänsä kuvittajan töitä.Sinin mielestä Lempäälän toimipiste on kiva paikka ja siellä on mukavia opettajia.

Miia Nevalainen, 27, Ylöj

ärvi,

KäV

a10

Sini

Mäenpää, 21, Tampere, AvMe10

Severi Rinta-Nikkola, 16, Tampere, K

äKo1

2

Kauniina pakkausaamuna, uuden vuoden ensiaskelten saattelemana, PIRKO ja TAO sanoivat Tahdon. Näin syntyi Tredu, Tampereen seudun ammattiopisto, joka kerää kaiken Pirkanmaan ammatillisen koulutuksen samalle kartalle.Tredun Lempäälän toimipisteen opiskelijat kertoivat, miten he kiinnoistuivat opiskelemistaan aloista, miltä opiskelu vaikuttaa ja miltä tulevaisuus näyttää.

äin löysin omani alanidddddddeKKKKKKK de

N

amis I 57

- Kiinnostuin jo ylä-asteella sisustusjutuista ja Lempäälä oli lähin paikka, missä sitä pääsi opiskelemaan. Teemme koulussa paljon asiakastöitä, niin

Mannerheimin lastensuojeluliiton 90-vuotisjuhlaan juhlasomistuksen.Reetta on ollut tyytyväinen saamaansa opetukseen. Hän muutenkin pitää

Lempäälän toimipisteestä, vaikka se onkin kaukana kaikesta ja Hänen koulumatkansa on melkein kaksi tuntia.

Raikunen ei oikein osaa sanoa työllistymismahdollisuuksista alal-laan, mutta tietää ainakin sen verran, että isoissa tavarataloissa ainakin on somistajia.

opiskelut loppumaan. Jos vielä kävis ammattikorkeen tän jälkeen.

- Valitsin matkailualan, koska haluan työskennellä ihmisten ja matkailijoiden parissa, sekä syventää tietämystäni eri kulttuureista. Toivoisin lisää kielen ja maantiedon opetusta. Opettajamme ovat huippuja, heillä on oikeasti kokemusta alasta.

Monikan mielestä työllistymismahdollisuuksia on, varsinkin jos on hyvä. Niin alalla kuin alalla, töitä saa, jos on hyvä.

Monika pitää Lempäälän toimipisteestä, koska koulun käytävillä näkyy hyvin alat, joita opiskellaan. Seinillä on paljon oppilastöitä esillä.- Tulevaisuuden unelmia minulla on useita. Työskennellä haluaisin hotelli- ja hyvinvointipalveluiden parissa.

Aki

Koi

visto

, 18,

Valkeakoski, KäPu11- Mulla kävi rakennusala aika tylsäksi ja puu taas kiehtoo kuitenkin materiaalina, niin päätin hakea puusepäksi. Täällä saa olla paljon luovempi. Oon enemmän kuin tyytyväinen saamaani opetukseen, mahtava ala, tykkään paljon. Tehdään huonekaluja, pintaremontteja ja asiakastöitä.

Aki tietää sanoa, että puusepän hommia löytyy ja puusepät voivat työskennellä esimerkiksi rakennustyömailla pienrakentajina. Suhteilla pääsee pitkälle.

toiminimellä.Aki pitää Lempäälän toimipistettä hyvänä paikkana. Se on hänelle

itselleen lähellä ja sinne on helppo kulkea. Myöskään koulukiusaamista ei ole, mikä on Koiviston mielestä mahtava juttu.

Sami Kianta, erityisopettaja

Reetta Raikunen, 18, Hämeenkyrö, K

äTi11

Valmentava ja kuntouttava opetus on ammatillisen peruskoulutuksen yhteydessä järjestettyä koulutusta erityistä tukea tarvitseville nuorille.

- Lempäälän toimipisteessä valmentava ja kuntouttava opetus eli VaKut on kiinteistöhoitopainotteinen.

VaKut harjoittelevat arkielämäntaitoja, elämistä yhteiskunnan jäsenenä sekä valmiuksia tutkintokoulutukseen ja työelämään. Oppilaat tutustuvat eri aloihin ja oppilaitoksiin. Koulutus kestää yleensä vuoden, mutta toisilla voi mennä kaksi tai kolme vuotta.

- Lempäälän toimipiste on työympäristönä viihtyisä ja rauhallinen. Oppimisympäristönä erityisopetukseen erinomainen.

Monika Ojala, 19, Tampere, M

aPa1

2

Tämän aukeaman ovat toteuttaneet Tredun Audiovisuaalisen koulutusohjelman ja ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat Tereza Holubová & Aleksiina Hyytiäinen

58 I amis

Osku ry:n uusi puheenjohtaja

Nina Huovinen aikoo panostaa

liiton eteenpäin viemiseen ja

toivoo, että tuleva vuosi on

täynnä toimintaa.

voin, villi ja tiedonja-noinen.

Näin vastaa Osku ry:n uusi puheenjohtaja Nina Huovinen, 18, kun pyydän häntä kuvailemaan itse-ään kolmella sanalla.Luonteenpiirteet ovat eh-

käpä juuri niitä, joita tarvitaan puheenjohta-jan pestissä. Villiys on usein eduksi, kun toimi-taan amisten kanssa. Avoin mieli ja halu oppia uutta ovat ehdottomasti isoja plussia.

”Mun mielestä puheenjohtajan tärkein teh-tävä on viedä liittoa eteenpäin ja saada asi-oita tapahtumaan. Olen aina ihaillut Jennissä [edellinen puheenjohtaja] sitä, että hänellä on kunnon tekemisen meininki”, Huovinen sanoo.

Huovinen innostui vaikuttamisesta ensim-mäisen kerran päästyään oppilaskuntaan 2-luo-kalla. Oppilaskuntatoiminta jatkui luonnolli-sesti yläasteella ja 9-luokalla Huovinen toimi puheenjohtajana. Peruskoulua seurasi ammatti-koulu, mutta vaikuttamisen halu ei vähentynyt.

”Amiksessa pääsin edustamaan meidän kou-lua Oskun liittokokoukseen. Siellä tajusin lo-pullisesti, että tämä on mun paikkani”, Huo-vinen kertoo.

Hallituspaikan kautta Huovinen nousi lopul-ta puheenjohtajan pallille, ja tammikuun alus-sa oli edessä muutto Helsinkiin. Puheenjohta-jan pesti on Huovisen mielestä alkanut hyvin, mutta kiireisesti. Alkutaival on ollut melkois-ta hullunmyllyä. Yksi syy on se, että uusi pu-heenjohtaja ei ole vielä oppinut hallitsemaan ajankäyttöään uudessa työssä.

Toinen aikaa vievä projekti on ollut tuleva

Teksti: Helena Hyvönen | Kuva: Teemu Granström

VAIKUTTAMISEN VUOSI

Edessäopintotuen rakenteellinen kehittäminen. Eri opiskelijajärjestöt ovat liittoutuneet yhteen työstämään yhteistä mallia opintotuesta. Yh-teinen rintama on ollut etu, josta on tullut ke-huja jopa valtiovarainministeriltä. Mutta aikaa se on vienyt.

”Mä uskon oikeesti, että me voidaan vai-kuttaa asioihin meidän toiminnalla. Ja kun opiskelijajärjestöt ovat yhdessä, meidät ote-taan vakavasti. Tietysti vasta opintotukipää-töksen jälkeen näemme, miten vakavasti mei-dät on otettu”, Huovinen selventää.

Nyt Huovinen on päässyt jo vähän hengäh-tämään – muttei paljoa. Puheenjohtajan päivät täyttyvät tapahtumajärjestelyistä, tapaamisis-ta kansanedustajien, ministereiden ja tietysti itse amisten kanssa, ja monista muista töistä.

Kaiken kiireen keskellä Huovinen toivoo eh-tivänsä harrastamaan. Kotipaikkakunnallaan Oulussa hän ajoi ahkerasti kevytmoottoripyö-rällä ja kävi lumilautailemassa. Helsingissä hän on ajatellut aloittaa uudelleen vanhan harras-tuksensa tanssin. Myös iltalukion kursseja on tarkoitus käydä, sillä Huovinen suorittaa par-haillaan kaksoistutkintoa.

Puheenjohtajan työt tulevat kuitenkin ensin.”Tänä vuonna panostamme siihen, että meil-

lä on enemmän tarjottavaa opiskelijayhdistyk-sille ja -kunnille. Haluamme kysellä, mitä ih-miset haluaa ja toivoo meiltä. Haluan edelleen jatkaa sitä työtä, että olemme näkyvillä mah-dollisimman monessa paikassa, ja opiskelijat tietää keitä me ollaan ja miksi me ollaan ole-massa”, Huovinen painottaa.

Hän toivoo, että tuleva vuosi on aktiivinen ja toiminnallinen. Kehittämisen vuosi.

amis I 59

Testaainsinööritaitosi

INSSIVISASSA!Haasta myös

kaverisi.

TestaaINSINÖÖRIKONE

ja löydä sinulle sopivin insinööriala!