Helsingin yliopistosta valmistuvien

työllistyminenHelsingin yliopistosta vuonna 2000

valmistuneiden kandien ja maistereiden sekä vuonna 2002 valmistuneiden tohtoreiden ja

lisensiaattien uraseuranta

KT, Dos. Jyri ManninenKoulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

Helsingin yliopisto

Tavoitteena tutkia

• miten sijoituttu työelämään viisi / kolme vuotta valmistumisen jälkeen– työtilanne– työpaikkojen laatu

• opintoja koskeva palaute, opintojen työelämärelevanssi

• muu palaute yliopistolle

Kokonaiskuva

Alempi kk-tutkinto

Ylempi kk-tutkinto

Lisensiaatti Tohtori Kaikki tutkinnot

310 2013 93 312 272883,3 % 86,1 % 80,9 % 86,4 % 85,6 %

9 71 2 10 922,4 % 3,0 % 1,7 % 2,8 % 2,9 %

29 129 8 6 1727,8 % 5,5 % 7,0 % 1,7 % 5,4 %

24 125 12 33 1946,5 % 5,3 % 10,4 % 9,1 % 6,1 %

Yhteensä 372 2338 115 361 3186

työlliset

työttömät

päätoimiset opiskelijat

muu tai tuntematon

Vuonna 2000 Helsingin yliopistossa tutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2004 Tilastokeskuksen sijoittumispalveluaineiston mukaan (Suomessa asuvat)

Alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon

suorittaneetKandidaatit, maisterit,

hammas- ja eläinlääketieteen sekä lääketieteen lisensiaatit

Analyysit ryhmittäin

• ns. Päättyvä kandidaattitutkinto– ns. vanhat alemmat tutkinnot– antaa pätevyyden tiettyihin tehtäviin– esim. lastentarhanopettaja, farmaseutti

• ns. Jatkava kandidaattitutkinto– alempi kk-tutkinto, joka ei varsinaisesti

pätevöitä tiettyihin tehtäviin– esim. valtiotieteiden kandi, filosofian kandi

• Ylempi korkeakoulututkinto– maisterit, lääketieteen ja eläin/

hammaslääketieteen lisensiaatit

n %

Työnantaja ilmoitti minulle paikasta henkilökohtaisesti 279 20,2Lehti-ilmoitus 234 16,9

Suhdeverkoston kautta 219 15,8

Kysyi työmahdollisuuksia suoraan työnantajilta 207 15,0Yrityksen tai organisaation omat internet-sivut 90 6,5

Muuta kautta 84 6,1Työministeriön www.mol.fi -sivusto 79 5,7

Yliopisto 73 5,3Muu internetpalvelu 53 3,8

Työllisti itse itsensä 43 3,1

Työvoiman vuokraus- tai välityspalvelu tms. 11 0,8Työvoimatoimisto ja/tai työllistäminen 10 0,7

Yhteensä 1382 100,0

Mitä kautta sai tiedon nykyisestä työpaikasta?

”Muuta kautta”: - jatkaa samassa työpaikassa, jossa on ollut jo opiskeluaikana- ammattiliittojen, ainejärjestöjen ja laitosten sähköpostilistat ja ilmoitustaulut.

Työn koulutusta vastaavuus?

Päättyvä kandidaatti-

tutkinto

Jatkava kandidaatti-

tutkinto

Ylempi kk-tutkinto

Yhteensä

kokonaan 91 60 738 889 70,0 % 44,8 % 65,3 % 63,7 %

osittain 36 60 333 429

27,7 % 44,8 % 29,4 % 30,8 %ei lainkaan 3 14 60 77 2,3 % 10,4 % 5,3 % 5,5 %

130 134 1131 1395100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 %

Ny

kyi

sen

ty

öte

htä

vän

va

sta

am

ine

n

yli

op

isto

llis

ta

ko

ulu

tus

ta

Yhteensä

Vaaditaanko työssä kk-tutkinto?

Päättyvä kandidaatti-

tutkinto

Jatkava kandidaatti-

tutkinto

Ylempi kk-tutkinto

Yhteensä

kyllä 124 70 914 1108 95,4 % 52,2 % 80,7 % 79,4 %

ei 6 64 217 287 4,6 % 47,8 % 19,2 % 20,6 %

en tiedä 0 0 1 1 0,0 % 0,0 % 0,1 % 0,1 %

130 134 1132 1396100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 %

Oli

ko

ko

rke

ako

ulu

tutk

into

ed

elly

tyk

sen

ä n

yky

isee

n

työ

hö

n?

Yhteensä

Työtehtävien ja koulutusalan vastaavuus?

Päättyvä kandidaatti-

tutkinto

Jatkava kandidaatti-

tutkinto

Ylempi kk-tutkinto

Yhteensä

kokonaan 107 57 684 848 81,7 % 42,5 % 60,6 % 60,8 %osittain 21 50 334 405

16,0 % 37,3 % 29,6 % 29,1 %ei lainkaan 3 27 111 141 2,3 % 20,1 % 9,8 % 10,1 %

131 134 1129 1394100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 %

Ny

kyi

sen

ty

öte

htä

vän

v

asta

am

ine

n

yli

op

isto

llis

ta

ko

ulu

tus

ala

a

Yhteensä

Mikäli työ ei vastaa koulutusalaa tai -tasoa kokonaan, mikä on tärkein syy sen vastaanottamiseen? (N=533)

mielenkiintoisempi työ

29 %

ei saanut koulutustasoa/-alaa

vastaavaa työtä20 %

ei ole halunnut toimia koulutusta vastaavissa töissä

7 %

paremmat palkka ja/tai työehdot

11 %

muu syy työn vastaanottamiseen

16 %

muu koulutus ohjannut nykyisiin

tehtäviin17 %

Muita syitä…• tietoinen valinta (parempi palkka, mielenkiintoinen työ,

sopii elämäntilanteeseen)• ajautunut kyseiseen työhön (sattumalta tai muuta ei ole

ollut tarjolla) tai ”jämähtänyt” vanhoihin tehtäviinsä entisen työnantajan palvelukseen

• mieltää esim. aineenopettajana toimimisen koulutusalaa (esim. geologia) vastaamattomaksi työksi

• oman alan esimiestehtäviin siirtyneet kokevat myös tehtävänsä koulutusta vastaamattomiksi, koska koulutus ei valmentanut esimiesasemaan

• laaja-alaisten ja yleissivistävien tutkintojen osalta vaikea hahmottaa, mikä olisi koulutusta vastaavaa työtä:– En tiedä mikä työ vastaisi täysin filosofian alaa.

• Pk-yrityksiin sijoittuneet joustavat tarpeen mukaan myös tehtäviensä suhteen:– Pieni organisaatio, jossa työnjakoa ei voida riittävästi

toteuttaa: tehtävä rutiinitöitä myös.

Työpaikkojen laatuluokittelu

• Ryhmä A: Oman alan akateemiset ammatit– korkeakoulututkintoa vaativa, omaa

koulutusalaa vastaava työ• Ryhmä B: Muut akateemiset ammatit

– korkeakoulututkintoa vaativa, mutta koulutusalaa vastaamaton työ

• Ryhmä C: Oman alan uudet työmarkkinat– ei vaadi korkeakoulututkintoa, omaa

koulutusalaa vastaava työ• Ryhmä D: Koulutusta vastaamattomat työt

– ei vaadi korkeakoulututkintoa, koulutusalaa vastaamaton työ.

Työpaikkojen laatuluokat

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Päättyvä kandi

Jatkava kandi

Ylempi

A Oman alan akateemiset ammatit B Muut akateemiset ammatit

C Oman alan uudet työmarkkinat D Koulutusta vastaamattomat työt

Palkat

• Opiskelu kannattaa - keskipalkat olivat– 2258 € (päättyvät kandit)– 2422 € (jatkavat kandit)– 2741 € (maisterit)– 3203 € (lisensiaatit)– 3483 € (tohtorit)

• Mutta työn laatu ei korreloi palkan kanssa:– B (2894 €)– A (2776 €)– C (2726 €)– D (2328 €, mutta myös suurin hajonta)

Tiedekuntakohtaiset tuloerot

EL HU KT LT ML MM OT TT VT

TDK

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

95%

CI B

rutt

op

alkk

a k

uu

kau

des

sa s

ään

nö

llise

t lis

ät m

uka

an

luki

en

Opintojen kesto ja työllistymisen laatu?

A B C D

Työn laatuluokka

5,5

6,0

6,5

7,0

7,5

8,0

8,59

5% C

I Läs

nä

olo

vuo

sin

a

Työttömyyskokemukset

• Työttömänä seurantahetkellä 1,6 % (3,0 %)

• Vastaajista 26 % eli 364 henkilöä on jossakin vaiheessa valmistumisen jälkeen ollut työttömänä– 59 % heistä oli selvinnyt yhdellä

työttömyysjaksolla viiden vuoden aikana– 67 %:lla työttömyysjakson kesto max 6 kk– Toistuvaistyöttömiä n. 5 % työttömyyden

kokeneista– yleisimmät työttömyyden syyt määräaikaisten

tehtävien väliin jäävät katkot sekä alan ja alueen heikko työllisyystilanne

Työttömyyden muita koettuja syitä

• Kitkatyöttömyys: kesän alusta opettajia ei palkata; suostuin pitämään tauon työsuhteiden välillä; työpaikan vaihdos; työ alkoi vasta 2kk valmistumisen jälkeen; ulkomailla asuminen, ulkomaille muutto, ulkomailta Suomeen palaamiseen liittyvä hapuilu, muutto ulkomaille ja takaisin.

• Oma valinta: oma valinta/opiskelut/vapaaehtoistyö, kesä, oma halu pitää lomaa; tein samalla past. tutkintoa, en aktiivisesti etsinyt töitä.

• Taloudelliset syyt: työnantajan talouden tasapainottamisohjelma; työpaikkojen puute; työsuhteen jatkumisen rahoitus lopahti yllättäen; vaikeus saada rahoitusta jatko-tutkimukselle.

• Osaamisen puute: bristande språkskunskaper. • Henkilökohtaiset ominaisuudet: ikä, ikäsyrjintä;

sukupuoli nainen.• Työssä jaksamattomuus: irtisanoutui burn-outin vuoksi,

henkinen kuormittavuus.

Jatkotutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Vuonna 2002 valmistuneet lisensiaatit ja tohtorit

Palautusprosentit

vastanneet katoryhmä

n % n % Lisensiaatti 65 45,8% 77 54,2%

Tohtori 196 63,6% 112 36,4%

Palautusprosentit tiedekunnittain

33,30 %

58,20 %

60,50 %

63,00 %

63,60 %

63,60 %

64,50 %

75,00 %

77,40 %

78,90 %

14,00 %

60,70 %

27,80 %

40,00 %

45,88 %

57,10 %

57,10 %

55,00 %

72,20 %

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

EL

ML

LT

VT

OT

kaikki

MM

TT

HU

KT

Lisensiaatit

Tohtorit

Maisterintutkintojen suoritusvuodet ja jatko-

opintojen aloitusvuodet ikäryhmittäin

Maisterintutkinnon suoritusvuosi

Jatko-opintojen aloitusvuosi

Ikäryhmä suoritusvuosien

keskiarvo hajonta vuosina

aloitusvuosien keskiarvo

hajonta vuosina henkilöitä

< 30 1998 1,46 1998 1,66 51 31-39 1993 2,48 1995 2,25 112 40-49 1987 4,9 1994 4,53 53 > 50 1978 10,4 1994 6,28 27

Yhteensä 1991 7,4 1995 3,72 243

• nuorimmat: jatko-opintojen aloitus heti perustutkinnon jälkeen, jatko-opintojen kesto 4 vuotta

• iän myötä: maisterintutkinnon ja jatko-opintojen aloituksen väli kasvaa, jatko-opintojen kesto tuplaantuu, yksilöllinen vaihtelu lisääntyy

Avoimia vastauksia:• Tehokas rekrytointi laitoksen puolesta. Jatko-opiskelu tuntui

helpommalta kuin töihinlähtö kun perheessä oli pieni lapsi. [140]

• Virkaan vaadittava pätevöitymisedellytys. [222]

• Helppo vaihtoehto. [224]

• Päätin jo 11-vuotiaana tulevani tohtoriksi. [244]

• Työllisyystilanne tutk. aloitus. Tilanne koheni pian mutta kun tuli aloitettua, niin piti viedä loppuun asti. [252]

• Alallani on tavallista tehdä tohtorin tutkinto. [283]

Jatko-opiskelun motiiviryhmät

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Sukumotiivi

Työttömyyspelko

Työorientaatio

Tiedeorientaatio

heikko kohtalainen vahva

Jatko-opintojen rahoitustavat

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Opintovapaalla

Tohtorikoulussa

Muu rahoitus

Tutkimusvirassa

Opiskelu palkkatyön ohella

Apurahatutkijana

ei lainkaan max. puoli vuotta yli puoli vuotta

Tilanne seurantahetkellä

Muut: eläkkeellä, yrittäjä, apurahakirjoittaja, freelancer…

Lisensiaatti

n Tohtori

n yht. Lisensiaatti

% Tohtori

% yht. % työssä 50 168 218 79,4 85,7 84,2 päätoiminen opiskelija 1 1 2 1,6 0,5 0,8 kotona (esim. lastenhoito) 4 14 18 6,3 7,1 6,9 työtön työnhakija 3 3 6 4,8 1,5 2,3 muu 5 10 15 7,9 5,1 5,8 yht. 63 196 259 100 100 100

Työnsuhteen luonne

Lisensiaatti Tohtori

n % n % määräaikainen 11 20,4% 85 48,0% jatkuva työsuhde 38 70,4% 89 50,3%

oma yritys 1 ,6%

toiminimi/free lancer 4 7,4% 2 1,1%

muu 1 1,9%

Keskipalkkoja ryhmittäin

• Humanistit 2601 €• Matemaattis-luonnontieteilijät 3064 €• Lääketieteen tohtorit 4234 €• Oikeustieteen tohtorit 4357 €

• Yliopistotyönantaja 3182 €• Kuntatyönantaja 4165 €• Yritystyönantaja 4276 €

Työtehtävien luonne

Tutkinto

Lisensiaatti Tohtori

Tehtävien luonne Tehtävien luonne

n % n %

uusi tehtävä 12 24,0% 58 34,1% vanha tehtävä, sama koulutus 11 22,0% 57 33,5% vanha tehtävä, alempi koulutus 18 36,0% 40 23,5% ei tietoa 2 4,0% 4 2,4% muu 7 14,0% 11 6,5%

Työn koulutusta vastaavuus?

Tutkinto

Lisensiaatti Tohtori

Vastaako koulutusta? Vastaako koulutusta?

n % n %

ei lainkaan 3 1,7% jonkin verran 15 26,8% 42 23,3% vastaa täysin 41 73,2% 135 75,0%

Voiko hyödyntää yliopistossa oppimaansa työssä?

Tutkinto

Lisensiaatti Tohtori

Voiko hyödyntää opintoja? Voiko hyödyntää opintoja?

n % n % ei juuri hyötyä 8 14,8% 8 4,5% jonkin verran 22 40,7% 43 24,2% käyttää jatkuvasti 24 44,4% 127 71,3%

Tutkinto

Lisensiaatti Tohtori

Tarvitaanko tri/lis. tutkinto Tarvitaanko tri/lis. tutkinto

n % n % kyllä 6 10,7% 93 51,7% ei 38 67,9% 56 31,1% periaatteessa, ei välttämättä 12 21,4% 31 17,2%

Tarvitaanko työssä tutkinto?

Työn laatuluokat

Tutkinto

Lisensiaatti Tohtori

Työn

laatuluokka Työn

laatuluokka

n % n % A Oman alan akateemiset ammatit

13 24,1% 96 54,2%

B Muun alan akateemiset ammatit 3 5,6% 25 14,1%

C Oman alan uudet työmarkkinat

11 20,4% 30 16,9%

D Koulutusta vastaamattomat työt

27 50,0% 26 14,7%

Työpaikkojen laatuluokat (tohtorit)

Vaa

dita

anko

jatj

otut

kint

o?

Voiko hyödyntää yliopistossa oppimaansa?EI

EI

KYLLÄ

KYLLÄ

AmanuenssiRikoskemistiProviisorituotekehitysjohtaja

yliopettajayo-lehtorierikoistutkijaprofessori

A 96 (54,2%)B 25 (14,1%)

C 30 (16,9%)D 26 (14,7%)

osastopäällikkötiet.koordinaattoritohtoriassistenttiyliopettaja

software engineerylitarkastajapastorituotepäällikkö

Bruttotulot kk

310031503200325033003350340034503500355036003650

A B C D Keskiarvo

Tohtoreiden työpaikkojen laatuluokat tiedekunnittain

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

TT

LT

EL

ML

HU

VT

MM

OT

KT

A B C D

Tohtorintutkinnon vaikutukset

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Lisää palkkaa

Mielekkäämpiä tehtäviä

Parempi asema työpaikalla

Parempi asema työmarkkinoilla

Vaativampia tehtäviä

Muita muutoksia

Uusi työpaikka

ei lainkaan jonkin verran melko paljon paljon

”Olen saanut vakinaisen paikan + olen saanut luennointi/asiantuntijatehtäviä””Vaikeampi työllistyä kun on "ylikoulutettu" ja pelkkä tutkijan tausta””Kateutta”

Tohtorintutkinnon tarjoama hyöty työnhaussa

% tohtoreiden lausumista Lausumien luokittelu

34,2 Tutkinto välttämätön viran haussa 14,4 ei ole hakenut töitä 14,4 lisäsi osaamista, asiantuntijuutta 9,6 ei hyötyä 9,1 antaa kilpailuetua 8,0 lisää arvostusta 3,2 on hyötyä (määrittelemätön) 3,2 haittaa lähinnä 1,6 hyötyä työpaikan vaihdossa 2,1 kyllä, vaikuttaa palkkaan

Tohtorintutkinnon koetut haitat työmarkkinoilla?

% tohtoreiden lausumista Lausumien luokittelu

35,7 ei haittaa 22,5 on ylikoulutettu 15,5 pidetään teoreetikkona, joka ei osaa tavallisia töitä 7,8 ei ole hakenut töitä 6,2 on haittaa (määrittelemätön) 6,2 kateus, syrjintä 2,3 ei tarvetta jatkotutkinnon suorittaneelle 3,9 palkka ei vastaa koulutusta, liian kallis työntekijä

Epilogi

Korkeakoulutuksen retoriikkaa – ylituotanto, tulva,

hukkakoulutus… vai investointia osaamiseen, kehitykseen ja

sivistykseen?

Kilpailevat diskurssit

• ”Tohtoreita koulutetaan aivan liikaa ja turhaan työttömiksi”

• ”Tohtoritulva!”• ”Sisäänottomääriä pienennettävä!”

• Työttömiä alle 3 %, selvästi muita koulutusryhmiä vähemmän

• Työllistyminen hyvää tasoa sekä määrällisesti että laadullisesti

• Kyseessä enemmänkin ”tohtorikaste”

Kilpailevat diskurssit (2)

• ”Koulutus ei vastaa työelämän tarpeisiin”• ”Suomessa ei tarvita noin paljon xxxx:si䔕 ”Ylikoulutus on turhaa”

• 34 % sijoittuu uusiin työpaikkoihin, 23 % nostaa työvoiman osaamistasoa

• ”työelämän tarpeet” hyvin sumea ja häilyvä ilmiö

• (Korkea)koulutuksella myös muita tehtäviä kuin kapea nykyisiin työpaikkoihin

kouluttaminen

Koulutuksen suhde muutokseen

SOPEUTTAVA KOULUTUS• hätäapua akuutteja tarpeita tyydyttämään

• paikkaillaan ongelmia, sopeutetaan työvoimaa• reaktiivinen, sopeuttava lähestymistapa

ENNAKOIVA KOULUTUS• pohjautuu ennakoituihin tarpeisiin

• minkälaista osaamista tarvitaan tulevaisuudessa?• miten monta lääkäriä tarvitaan 2010?

• proaktiivinen, ennakoiva lähestymistapa

MUUTOSTA TUOTTAVA KOULUTUS• tavoitteena innovaatioiden ja osaamisen kehittäminen

• minkälainen osaaminen tuottaa uusia työpaikkoja?• yleinen osaamistason nosto

• innovatiivinen, uutta luova lähestymistapa

Lisää luettavaa aiheesta:• Manninen, J. 1993. Akateemiset työttömät työnhakijat -

elämäntilanne ja työvoimakoulutus. Helsingin yliopisto, kasvatustieteen laitos, tutkimuksia 137.

• Manninen, J. 1996. Kadonneen aarteen metsästäjät? Akateemisille työnhakijoille tarkoitettujen yksilöllisten täydennyskoulutusohjelmien vaikuttavuus. Helsinki: Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus.

• Lindqvist, J. & Manninen, J. 1998. Asiantuntijat tulevaisuuden tekijöinä. Asiantuntijapalveluyritysten tulevaisuuskuvat. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus, raportteja ja selvityksiä no. 29.

• Manninen, J. 1998 (toim.) Aikuiskoulutus modernin murroksessa. Näkökulmia työllistymistä edistävän koulutuksen ja ohjauksen merkityksiin ja vaikuttavuuteen. Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia 158.

• Manninen, J, 1998. Labour market training strategies in a late modern society. In: Walther, A. & Stauber, B. (eds.) Lifelong learning in Europe / Lebenslanges lernen in Europa, Vol. 1, Options for the integration of living, learning and working. Tubingen: Neulig Verlag.

Lisää luettavaa aiheesta:• Manninen, J. & Hobrough, J. 2000. Skill gaps and overflows?

A European perspective of graduate skills and employment in SME’s. Industry and Higher Education, February 2000.

• Manninen. J. 2000. Työllistyminen yliopistojen tuloksellisuuskriteerinä. Keskustelupaperi. OPM.

• Manninen, J. & Luukannel, S. 2002. Humanistit työelämäpoluilla. Helsingin yliopistosta valmistuvien humanistien työelämäorientaatio, osaaminen ja työllistyminen. Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta: Julkaisuja 1/2002.

• Niska, T. & Manninen, J. & Rentola-Hemmi, P. 1998. Onko Akateemisista Iloa Pk-sektorilla? Teoksessa Ulos ja Tulos. Korkeakoulupoliittisia kestoahdistuksia. Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta.