Upload
petri-frondelius
View
131
Download
4
Embed Size (px)
Citation preview
14
Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI
Opetustyössään Kirsi Ruuttu-la haluaa nostaa hyvää esille ja vakuuttaa, ettei ole kertaakaan uransa aikana jättänyt oppilai-taan jälki-istuntoon, mutta on koulupäivän jälkeen tarvittaes-sa jäänyt oppilaan kanssa kah-destaan keskustelemaan.
– Opettajan tähtihetkiä on, kun sattuu paikalle kehumaan oppilasta, joka hoksaa tällä ker-taa toimia oikein, vaikka hä-nellä on aiemmin ollut kaverei-den kanssa vaikeuksia. Sen si-jaan naputtaminen ja toistuva puuttuminen epäonnistumisiin ei kanna. Ongelmatilanteista päästään yleensä eteenpäin kes-kustelemalla lapsen ja tarvitta-essa myös vanhempien kanssa, Kirsi Ruuttula havainnollistaa.
Tulevana syksynä hänellä on paljon kerrottavaa koulun ja päiväkodin yhteistyöstä muil-le opettajille, koska on kulunee-na lukuvuonna luotsannut Lap-peen päiväkodin tiloissa eka-luokkalaisia – virallisesti vasta syksyllä ovensa avaavan uuden koulun pioneeriluokkaa.
Työparityöskentelyä muunneltavissa luokissa
Lappeen koulun tuleva rehtori Ville Laivamaa on tyytyväise-nä seurannut, kuinka yhteistyö päiväkodin ja pioneeriluokan kesken on sujunut.
– Esikouluryhmiä toimii kouluissa ympäri kaupunkia, mutta taitaa olla ensimmäinen kerta Lappeenrannassa, että koulua on käyty päiväkodin ti-loissa, Laivamaa hymyilee.
Ville Laivamaa vakuuttaa, että kaikenikäiset lapset oppivat parhaiten tekemällä ja yhdessä pohtimalla.
Hän on ollut tiiviisti arkki-tehdin rinnalla suunnittele-massa uuden koulun tiloja.
– Jäykästä koulumaisuudes-ta ei ole tietoakaan. Meillä on avaruutta rentoon toiminnalli-suuteen. Periaatteenamme on, että mitä ei ole tarpeen kieltää, sitä ei kielletä, Laivamaa tiivis-tää ja vetää rajaksi, että toisia ei saa vahingoittaa eikä omai-suutta turmella. Hän uskoo, että lapset oivaltavat nopeasti, että vapauteen liittyy myös vas-tuuta.
Lappeen koulussa opetta-jat työskentelevät työpareina tai kolmistaan sekä myös yh-teistyössä lastentarhanopettaji-en kanssa. Tukena on mahdol-lisesti vielä erityisopettajakin. Koska aikuisia on yhtä ryhmää kohti tavallista enemmän, lap-silla on hyvät edellytykset ke-hittyä omaan tahtiinsa.
Muunneltavat luokkatilat, työpajarypäs ja avarat aulat lisäävät valin-nan mahdolli-suuksia. Toi-minnallisten tilojen ansi-osta lapsil-le on luvassa monipuolises-ti iltapäiväker-hoja. Lisäk-si työpajat, kuv is luok-ka sekä lii-kuntahalli palvelevat
Lappeen koulu avaa ovet
rentoon toiminnallisuuteen
harrastajaryhmiä iltaisin ja vii-konloppuisin.
Oppilaat saavat myös oman olohuoneen, jossa voi taukojen aikana ja vaikkapa koulukul-jetusta odotellessa tehdä koti-tehtäviä, pelata oppimispelejä, rakennella, rentoutua tai jum-pata. Oppilaat suunnittelevat olohuoneensa kalustuksen yh-dessä muotoilija Satu Musakan kanssa.
Päiväkotikoulu
Rehtori Ville Laivamaa kutsuu uutta kouluaan päiväkotikou-luksi.
Pitkä rakennus levittäytyy Järviniitunkadun varteen päi-väkodin jatkeeksi. Pikkulas-ten eli eka- ja tokaluokkalaisten yksikerroksisessa puukoulussa pidetään myös esikoulua ja päi-väkotia viisivuotiaille. Kolmos-luokasta kuutoseen koulua käy-dään kaksikerroksisessa kiviosassa.
Vaikka rakennuksen kol-meen erillisosaan on omat pääovet, sisäkautta osasto-
jen välillä on kulkuyhteys ja ti-loja voidaan käyttää ristiin.
– Päiväkotikoulussamme on lapsia vauvasta kuutosluokka-laisiin. Uskon, että kynnykset katoavat pikku hiljaa päivähoi-don, esikoulun ja koulun väliltä myös lasten mielissä, Ville Lai-vamaa arvioi.
Vierekkäisten luokkien vä-lillä on siirrettävä väliseinä, jo-ten 60 neliön luokasta saa halu-tessaan 120 neliön tuplaluokan, jossa on enimmillään 30 oppi-lasta ja vähintään kaksi opetta-jaa. Seinää avataan ja suljetaan opetustilanteiden mukaisesti.
Käsitöitä työpajaryppäässä
Ville Laivamaa on innostunut työpajaryppäästä, jossa on eri-laisille käsityötavoille varattuja tiloja vieri vieressä.
– Enää ei ole erikseen rätti-kässää ja puukässää. Nykyään
tarvitaan kaikenlaisia tai-toja ja oppilas
voi valita ja vaihtaa menetelmiä mielensä mukaan.
Lisäksi Lappeessa on kuvaa-mataidon luokka, joka mones-ti puuttuu alakouluista koko-naan. Ilmaisutaitoa palvelee näyttämö ruokalan yhteydes-sä. Mediateekkikirjasto on kes-keisellä paikalla vapaasti op-pilaiden käytössä. Sekä kou-lun sisällä että pihalla on tarjolla mielekästä tekemistä. ■ Mervi Palonen
Opettaja Kirsi Ruuttulan tuomisia Lappeen uudelle kou-
lulle on kaikki hyvä, mitä hän on parinkymmenen työvuotensa
varrelta poiminut. Päällim-mäisinä ovat toiminnallisuus
ja tekemällä oppiminen. Lappeen koulu avaa
ovensa Ruoholammella syyslukukauden
alkaessa.
Lappeen koulusta Sammonlahden
koulualueen palvelu- ja kehittämiskeskus
Lappeen elokuussa avautuvasta koulusta kehitetään Sammon-lahden koulualueen
palvelu- ja kehittämis-keskus oppilashuoltoi-neen. Rakennukseen
sijoitetaan myös länti-nen aluekeittiö, jossa
voidaan valmistaa päi-vittäin 2 000 ateriaa.
Koulussa on tilaa 400 op-pilaalle. Yleisopetustiloja on 17 ja erityisopetuksen tiloja kolmelle ryhmälle. Liikuntahalli on kooltaan
400 neliömetriä.
Rakentamiskustan-nukset ovat yhteensä 9,8 miljoonaa euroa,
johon kaupunki saa val-tionapua 3,2 miljoonaa.
Koska aikuisia on yhtä ryhmää kohti tavallista enemmän, lap-silla on hyvät edellytykset ke-hittyä omaan tahtiinsa.
Muunneltavat luokkatilat, työpajarypäs ja avarat työpajarypäs ja avarat aulat lisäävät valin-nan mahdolli-suuksia. Toi-minnallisten tilojen ansi-osta lapsil-le on luvassa monipuolises-ti iltapäiväker-hoja. Lisäk-si työpajat, kuv is luok-ka sekä lii-kuntahalli
luokasta kuutoseen koulua käy-dään kaksikerroksisessa kiviosassa.
Vaikka rakennuksen kol-meen erillisosaan on omat pääovet, sisäkautta osasto-
kässää ja puukässää. Nykyään tarvitaan kaikenlaisia tai-
toja ja oppilas
MP
MP
Lappeen koulun tuleva rehtori Ville Laivamaa ja opettaja Kirsi Ruuttula