HKL:n henkilöstölehti 4 | 2013

”Olen löytänyt kutsumus- ammattini”

Turvapalvelut uudistuivat

Länsimetro rakentuu joustavasti paloina

Kuljettaja-liikenteenohjaaja Katja Bergström

Sisältö 4/2013

3 Pääkirjoitus Turvallisuus on myös tunnetta

4 Työntekijän päivä Metrolinjan enkeli

6 Järjestyksenvalvonnan uudet (v)aatteet

7 Näkökulma Kuljettajan ja matkustajan turvaksi 8 Leppoisasti länteen

9 Kuinka se toimii? Hiekalla kitkaa kiskoille

10 Onnistunut ratatyö on hyvin suunniteltu

11 Työterveyshuolto auttaa ylläpitämään työkykyä

12 Vapaalla Kilometrit kertyvät fillarilla

13 Matkalla Oppia Kööpenhaminasta

14 Lyhyesti 15 Palvelusvuosia

© L

iisa J

oe

nsu

u

9

4 8

6

© L

iisa

Jo

en

suu

© E

lina

Ma

un

uks

ela

© L

iisa Jo

en

suu

10

© L

iisa J

oe

nsu

u

11

© K

aisa

Sik

kilä

Liikennepeili 4|201322

Pääkirjoitus

Osoitteenmuutokset sähköpostilla kaisa.sikkila@hel.fiHKL:n henkilöstön osoitteenmuutokset saamme automaattisesti palkanlaskijoiden kautta.

Liikennepeili on HKL:n henkilöstölehtija se ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehti jaetaan HKL:n koko henkilöstölle sekä niille HKL:n eläkeläisille, jotka ovat ilmoittaneet halustaan saada lehti.

Seuraava lehti ilmestyy maaliskuussa.

ToimitusHKL PL 1400, 00099 Helsingin kaupunkiKäyntiosoite:Toinen linja 7 A, 00530 HelsinkiPäätoimittaja: Matti Lahdenrantap. 310 35091Toimituspäällikkö: Elina Maunukselap. 310 35104Toimittajat:Kaisa Sikkilä p. 310 35105 Liisa Joensuu, p. 310 35549

ToimituskuntaMatti Lahdenranta (pj) p. 310 35091matti.lahdenranta@hel.fiHannele Suokasp. 310 70566hannele.suokas@hel.fiPetri Norrenap. 310 35518petri.norrena@hel.fiNora Polttilap. 050 4073479nora.polttila@hel.fiJuha Saarikoskip. 310 35288juha.saarikoski@hel.fiElina Tartiap. 310 35110elina.tartia@hel.fiJukka Stenbergp. 310 35801jukka.stenberg@hel.fiAntti Ylönenp. 310 70552antti.ylonen@hel.fi

Kansikuva: Kuljettaja-liikenteenohjaaja Katja Bergström Kuva: Liisa Joensuu

Ulkoasu ja taitto: Pauliina Heikkilä/ Piu Pau Design Oy Paino ja reprotyö: Uusimaa 2013Paperi: Galerie Art Silk 130gISSN 0786-9657

Turvallisuus on myös tunnetta

Läsnäolo ja asiakas- lähtöisyys lisäävät

turvallisuuden- tunnetta.

HKL:n hoitaman liikenteen turvapalveluiden tuottaja vaihtui marraskuun alus-sa. Tuolloin yli 10 vuotta vartiointia ja järjestyksenvalvontaa hoitanut Securitas Oy vaihtui kaupungin omistamaan Palmiaan. Tuottajan vaihtuminen sujui varsin hyvin. Securitas Oy hoiti sopimuksensa velvoitteet erittäin hyvin aina viimeiseen päivään saakka ja samoin Palmia aloitti työnsä varsin hyvin. Uutta, neljä vuotta kestävää sopimusta ei kilpailutettu vaan palvelu päätettiin ostaa sisäisenä hankintana Palmialta. Sisäinen hankinta katsottiin perustelluk-si siksi, että tulevan nelivuotiskauden aikana metrossa tulee tapahtumaan suuria muutoksia. Ensin junien kulku muuttuu vuoden 2015 lopulla automaattiseksi, mutta kuljettajat jatkavat junissa. Toisessa vaiheessa Länsimetro avataan liiken-teelle näillä näkymin vuoden 2016 alussa ja kolmannessa vaiheessa kuljettajat poistuvat junista vuoden 2017 alkupuolella. Län-simetro edellyttää turvallisuushenkilöstön mää-rän lisäämistä. Kuljettajien poistuessa valvonnasta huolehtivat ensijaisesti vartiointiliikkeen junapar-tiot. Asemille tulevat junavalvojat keskittyvät en-sisijaisesti asiakaspalveluun, mutta läsnäolollaan luovat myös turvallisuudentunnetta metromat-kustajiin. Näiden suurten muutosten hallinnan us-kotaan sujuvan paremmin, kun kumppanina on kaupungin omistama Palmia. Päätös palvelun ostosta Palmialta ei ollut helppo. HKL:n johtokunnan enem-mistö halusi kilpailuttaa sopimuksen, mutta kaupunginhallitus alisti päätöksen it-selleen ja päätti niukalla ääntenenemmistöllä hankkia palvelun Palmialta. Päätök-sentekoprosessi otti aikansa, ja kun sopimuksen viimeistelykin vähän takkusi, voi-tiin sopimus allekirjoittaa vasta kesäkuun lopulla. Tuolloin Palmialla oli jo kiire henkilöstön rekrytoinnissa. Palmia kuitenkin suoriutui haasteesta erinomaisesti,

ja hyvin perehdytetty henkilökunta saattoi aloittaa täydellä teholla suunnitel-mien mukaisesti.

Palveluntuottajan vaihtuessa muutettiin myös koko palvelukonseptia palveluhenkisempään suuntaan. Lähtökohtana onkin ollut se, että läs-näololla, asiakaslähtöisyydellä ja palveluhenkisellä ilmeellä vaikutetaan positiivisesti matkustajien kokemaan turvallisuudentunteeseen. Tur-vattomuus ei sinällään olekaan ollut metrossa eikä raitiovaunussa suuri

ongelma, mutta turvattomuudentunne on. Siitä huolimatta tänä vuonna tehdyissä HSL:n asiakastyytyväisyystutkimuksissa

3 – 4 prosenttia matkustajista koki matkallaan olleen jonkin-laisia järjestyshäiriöitä. Samalla matkustajista 10 – 20 pro-

senttia sanoo välttävänsä matkustamista joukkoliiken-teessä arki-iltaisin ja 15 – 25 prosenttia viikonloppuisin.

Näitä prosentteja pyritään alentamaan uudella kon-septilla. Matkustajien turvallisuudentunteen lisäämi-

sessä on keskeistä, että HKL:n oma henkilökunta voi tehdä työtään turvallisessa ympäristössä. HKL:n

oman henkilökunnan turvallisuuden takaaminen on luonnollisesti perusasioita, ja tässä Palmialta odotetaan

vähintään samantasoista palvelua kuin aiemmaltakin pal-velutuottajalta.

Matti Lahdenranta toimitusjohtaja HKL

Liikennepeili 4|2013 3

kello 7.30

kello 9.00

kello 7.00

Metrolinjan enkeliPäivä liikenteenohjaajan matkassaTeksti ja kuvat Liisa Joensuu

Työvuoron alussa on selvitettävä, mitkä junat ovat linjalla, onko radalla lukittuja vaihteita, vaihdevikoja tai muuta poik­keavaa. Entä pääsevätkö junat sujuvasti kääntymään Ruoholahdessa? Tilanteita tarkkailee samassa vuorossa liikenteen­ohjaaja Markku Tiisjärvi.

Työ on välillä melkoista palapeliä. Tavoitteena on, että kaikki rullaisi tasaisesti, eikä esimerkiksi jonkin junan tekninen vika aiheuttaisi matkustajille pitkää odottelua. Katja kertoo toisinaan jossittelevansa, oliko ratkaisu oikea, kun aikatauluun tuli minuutin viivästys.

– Kun tekeillä on jotakin poikke-uksellista, on tehtävä automatiikan vastainen päätös. Siihen saattaa riit-tää matkustajamäärien tai kääntöajan muuttuminen. Kun kaikki ei pyöri-kään itsekseen, on oltava erityisen skarppina, Katja kertoo. Katja, 36, on toiminut liikenteenoh-jaajana viime vuoden alusta asti, mut-ta työpaikan sisäinen koulutus on vie-lä vähän kesken. Siihen kuuluu teoria-osuus ja käytännön harjoittelua. Ensi vuodenvaihteen jälkeen hän saa tehdä myös yövuoroja ja työskennellä yksin valvomossa.

Liikenteenohjaaja Katja Bergströmin työ vaikuttaa enkelin hommalta. Hän valvoo tuhansien ihmisten turvallisuutta metron valvomossa. Välillä hän johdattaa heitä käymällä itse junan puikkoihin.

Tänään Katja tuli töihin ”vasta seit­semäksi”. Aamu alkaa usein viideltä. Silloin käynnistyy liikenne.

M etron valvomo Herttonie-messä on täynnä kuvaruu-tuja. Maallikko näkee niis-

sä vain keltaisia, vihreitä ja punaisia viivoja, mutta Katjalle ja muille valvo-mon työntekijöille ne kertovat täsmäl-lisesti, missä mikin juna liikkuu ja mi-ten liikenne sujuu. Samantapaiset vii-vat antavat ilmettä valvomon julkisi-vun seinässä. Kuvaruutujen ääressä on oltava valppaana. Metrotunnelin liikenneva-lot toimivat periaatteessa automaat-tisesti, ja kuljettajat ajavat niiden mu-kaan, mutta toisinaan valot on asetet-tava valvomosta.

Metsästä metroon

Niin enkelin hommissa kuin ollaan-kin, edes ensivaikutelma Katjasta ei kuitenkaan ole hauraan eteerinen. Hän on päinvastoin jämäkkä, mihin yksi selitys on aiempi työ turvallisuus-alalla. Takataskusta löytyy järjestyk-senvalvojan kortti. – Turvallisuusalalla totuin vuoro-työhön ja siihen, että työskentelyssä on tarkat säännöt. Olen tehnyt muun muassa turvatarkastuksia lentokentäl-lä. Lisäksi koulutin ilmailualan väkeä tuntemaan vaarallisten aineitten ilma-kuljetussäädöksiä. Yksi kollegoista sanoo Katjan näyttävän filmitähti Grace Kellyltä, mutta elokuvataustakaan ei olisi yh-tä yllättävä kuin todellisuus. Tämä 162-senttinen piirteikäs nainen on

Liikennepeili 4|20134

kello 10.00

koulutukseltaan riistanhoitoon ja met-sästykseen suuntautunut metsätyönte-kijä. – Menin lukion jälkeen metsäoppi-laitokseen, mutta riista-asiat painot-tuvat Kehä III:n ulkopuolelle. Olen kotoisin Vantaalta, ja kaikki elämä oli täällä, joten päätin vaihtaa alaa.Katjasta tuli metrojunankuljettaja. Hän pitää kaikista ajopeleistä ja ”tyk-kää ajaa autolla ihan älyttömästi”. Metroa hän on ajanut kohta kaksi vuotta. Nyt hän on kuljettaja-liiken-teenohjaaja, jolla on ajovelvoite. Hän lähtee puikkoihin, kun tarvitaan tuu-raajaa. – On mukava päästä välillä tuulet-tumaan. Ei ole ollut yhtään sellaista aamua, ettei minua huvittaisi lähteä töihin. Olen löytänyt kutsumusam-mattini.

Metrolinjan enkeli

Tänään junien sisänäyttöjen asematekstit eivät toimi kuten pitäisi. Projektipäällikkö Jari Jokitörmä ja järjestelmäpäällikkö Antoine Arwaud Siemens Osakeyhtiöstä kävivät selvittämässä vikaa.

kello 11.30

Herkkupöytä on katettu. Nuude­leita ja leipää.

kello 14.00

kello 13.00

kello 15.14

Itäkeskuksen metroaseman taukotiloissa on aikaa hörpätä kahvi ja vaihtaa kuulumiset kuljettaja Sanna Santalan kanssa ennen kuin ohjaamo kutsuu. Junassa on oltava täsmälleen kello 12.31.

Loppupäivä kuluu jälleen valvomossa. Liikenteenohjaajat hoitavat myös asemien kuulutukset. Katjan lempikuulutus on se, jossa kielletään menemästä junan sulkeutuvien ovien väliin.

Työpäivä on päättynyt. Keltaiset, punaiset ja vihreät viivat jäävät taakse. Katja asuu Herttoniemessä miehensä ja 3­ ja 6­vuotiaiden lastensa kanssa. Kotimatkaa on vain pari pysäkinväliä. Normipäivä, Katja sanoo.

kello 12.23

Katja istuu ohjaamossa tottuneesti ja ajaa

nautiskellen. Alla on vuonna 1977 rakennettu

nokkajuna, jota ei ole peruskorjattu samaan aikaan muiden M100­junien kanssa. Ajopeli

on Katjasta hauska. Automaattijuniin

siirtymisestä Katjalla on mielipide: tervetuloa uusi

aikakausi.

Liikennepeili 4|2013 5

V anhempi rouva ei ole varma, mihin suuntaan hänen pitäisi lähteä Herttoniemen metro-

asemalta. Aseman järjestyksenvalvoja Mika Timoskainen ja hänen kaverik-seen hetkeksi tullut ylivartija Jakupi Drityli neuvovat rouvan oikealle tiel-le. Pian asemalle saapuu lastenrattai-ta työntävä isoäiti, jonka pitäisi löytää hissi laiturialueelle. Mika antaa kak-sosrattaissa istuville pojille iloisena yllä tyksenä heijastimet, ja Jakupi työn-tää rattaat hissiin. Tämä on modernia

järjestyksenvalvontaa, jossa turvapal-veluiden painopiste on asiakaspalve-lussa, turvallisuudentunteen luomi-sessa ja häiriöiden ennalta ehkäisemi-sessä. HKL osti turvapalvelut Helsingin kaupungin toiselta liikelaitokselta Palmialta neljäksi vuodeksi kesäkuus-sa tehdyllä sopimuksella. Sopimus astui voimaan marraskuun ensimmäi-senä päivänä. Turvapalvelujen uuden konseptin mukaan järjestyksenvalvo-jat ovat näkyvästi läsnä asemilla ja lii-kennevälineissä.

Mikan pelisilmä oli aikaisemmin teroittunut etsimään järjestyshäiriöi-tä. Nyt se tiiraa myös avun tarvitsi-joita. – Suhtautuminen työhön on muut-tunut, olemme enemmän esillä ja pai-notamme palvelua. En enää vain etsi järjestyshäiriöitten aiheuttajia vaan myös ihmisiä, jotka kenties tarvitse-vat neuvoa. He ovat usein vähän ek-syneen näköisiä. Saatan mennä kysy-mään onko kaikki hyvin ja tarvitsetko apua, Mika kertoo.

Koulutettua ja kokenutta väkeä– Kaikilla toimeksiannossa työsken-televillä on vartijan ja järjestyksen-valvojan koulutus. He työskentelevät järjestyksenvalvojan statuksella. Ope-ratiiviset esimiehet ovat titteliltään ylivartijoita. Järjestyksenvalvojien työnkuvat poikkeavat hieman toi-sistaan: junapartiot liikkuvat junien mukana asemalta toiselle, kun taas asemavalvojat huolehtivat asemien järjestyksenvalvonnasta. Tarvittaessa kaikki tukevat ja auttavat toki toinen toistaan, kertoo Palmian turvapalve-lujen palvelupäällikkö Pia Leivo.

Häiriöiden ennalta ehkäiseminen ja aktiivinen asiakaspalvelu olivat lähtökohtia, kun Palmia otti hoitaakseen metro­ ja raitioliikenteen turvapalvelut marraskuun alussa. Palveleva asenne on järjestyksenpidossa tätä päivää.

Turvapalveluja uudella asenteella

HKL osti turvapalvelut Palmia-liikelaitokselta kaupungin sisäisenä in-house-hankintana 28.6.2013.

Uusi sopimus työllistää lähes 100 järjestyksenvalvojaa asemavalvojina ja junapartioissa. Alussa noin 60 prosenttia vartioinnin henkilötyövuosista tehdään asemavalvojatehtä-vissä ja noin 40 prosenttia junapartioissa.

Noin 90 prosentilla Palmian leivissä aloittaneista järjestyk-senvalvojista oli ennestään turvallisuusalan työkokemusta.

Palmia koulutti alalle uusia työntekijöitä 10 prosenttia koko-naismäärästä eli noin 100 järjestyksenvalvojasta.

Naisia järjestyksenvalvojista on noin 10 prosenttia.

Tästä on kyse

Teksti ja kuvat Liisa Joensuu

Liikennepeili 4|20136

Kuljettajan ja matkustajan turvana

Näkökulma

Työnkuvaan kuuluu ensisijaisesti mat-kustajien turvallisuuden varmistami-nen, mutta sen rinnalle on nostettu monipuolinen asiakaspalvelu kuten matkustajien opastaminen lippuauto-maattien käytössä, jatkoyhteyksistä kertominen ja aikatauluneuvonta. – Kiinnitimme jo rekrytointivaihees-sa huomiota siihen, että henkilö on so-piva sekä järjestyksenvalvontaan että asiakaspalveluun. Kaikki haastateltiin myös englanniksi, joten myös turistien auttaminen sujuu valituilta työnteki-jöiltä hienosti, Pia Leivo lupaa.Sekä Mikalla, 23, että Jakupilla, 25, on taustallaan noin viiden vuoden koke-mus Securitaksen palveluksessa. Mika toimi myös aikaisemmin järjestyksen-valvojana metrossa. Jakupilla on ylivar-tijana laajempi työnkuva. Siihen kuulu-vat kaikki HKL:n kiinteistöt asemineen ja varikkoineen. Hän liikkuu paljon partioautolla osoitteesta toiseen. – Pidän siitä, että työlläni on tarkoi-tus ja että voin auttaa ihmisiä, Jakupi sanoo. Pia Leivon ja HKL:n turvallisuus-päällikkö Jyri Kaislan mukaan kou-lutukset ja toimeksiannon aloitus su-juivat hyvässä yhteistyössä Palmian ja HKL:n kesken. – Kiitokset kaikille asianosaisille HKL:llä! Startti on sujunut mallikkaas-ti. Järjestyksenvalvojat ovat olleet nä-kyvästi esillä, positiivisella ja innostu-neella asenteella. Tästä on hyvä jatkaa, Pia Leivo sanoo.

Homma hoidossa, lupaavat Jakupi Drityli ja Mika Timoskainen. Mikan taskusta löytyy metronmallisia heijastimia.

Raitioliikenteen liikennetuotannossa on jo pitkä historia rai-tiovaununkuljettajien ja matkustajien turvallisuuden tun-teen lisäämisessä vartiointiliikkeen avustuksella. Tulokset näkyvät mm. HSL:n matkustajatyytyväisyyskyselyn tulok-sissa, joissa asiakkaat arvioivat asteikolla 1 – 5 turvallisuuden tunteen olleen vuoden 2012 tutkimuksessa 4,10 ja vuoden 2013 kesän tutkimuksessa 4,27. Joten tuloksia tällä saralla on saavutettu. Kuljettajien ohjeistusta on tarkennettu tilantei-den ennakoimisen suuntaan, jotta vältyttäisiin suuremmilta konfliktitilanteilta ja taattaisiin hyvä työrauha kuljettajille. 1.11.2013 vartioinnin palveluntarjoaja vaihtui Palmiaksi. Työ tapahtuu kuitenkin samoilla periaatteilla kuin aikaisem-min. Palveluohjeen mukaisesti tehtäviä suorittaa neljä varti-jaa, jotka työskentelevät raitiolinjoilla pareittain siirtyen jou-hevasti vuorosta toiseen eri linjoilla. Tehtäviin kuuluu HKL-Raitioliikenteen avustaminen järjestyksenpitotehtävissä sekä raitioliikenteen henkilökunnan ja HKL:n sekä matkustajien omaisuuden ja henkilökohtaisen koskemattomuuden tur-vaaminen. Tähän kuuluu mm. töhryjen ennaltaehkäisevään toimintaan liittyvät valvontatehtävät. Yhteistyö kuljettajien ja liikenteenohjauksen kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Vartijoiden työ alkaa aina liikenteen-ohjauksesta, jossa sovitaan mahdollisista iltaa koskevista erityistehtävistä. Kuljettajat viestittävät liikenteenohjauk-seen jos jollakin linjalla on poikkeuksellisen paljon järjestys-häiriöitä ja työnjohto ohjaa vartioita kampanjaluonteisesti tilanteita rauhoittamaan. Muulloin vartioinnin tarkoituk-sena on näkyvyyden kautta rauhoittaa tilanteita jo ennalta-ehkäisevästi. Työ uuden palveluntarjoajan kanssa aloitettiin yhteisel-lä tapaamisella Töölön varikolla. Tällöin sovittiin yhteisistä käytännöistä ja tulevaisuuden kehittämishankkeista. Hyvällä yhteistyöllä takaamme jatkossakin turvallisen työympäris-tön kuljettajille sekä laadukkaan ja rauhallisen matkan asiak-kaillemme.

Eija Tuomonen liikennemestari HKL-Raitioliikenne

Liikennepeili 4|2013 7

K uinka moni toimitusjohtaja luonnehtii itseään sanomal-la ”olen kaikkien apulainen”?

Yksi on tiedossa: Länsimetro Oy:n toi-mitusjohtaja. Matti Kokkinen pite-lee kymmeniä ellei satoja ohjaksia kä-sissään, muttei halua tuoda tärkeätä asemaansa millään tavoin esiin. Lep-poisuus on hänen mukaansa syntymä-vaiva. Kokkisella on syvä luottamus kaik-kiin mukana oleviin osapuoliin ja hankkeen etenemiseen aikataulussa. Esimerkiksi rakennuttajakonsultin

porukka on hyvä, kaupunkien vir-kamiehet taitavia ja HKL:n porukka vahvasti sitoutunut tekemiseen. – HKL on ainoa paikka Suomes-sa, joka metrosta mitään ymmärtää. Olen silloin tällöin pysähtynyt ihaile-maan, kuinka kaukokatseisia metron suunnittelijat jo aikanaan olivat. He tekivät paljon hienoja ratkaisuja, ku-ten minkälaisella kalustolla ajetaan ja miten sen huolto on järjestetty. Sys-teemi pyörii tehokkaasti. HKL on luo-tettava ja varma kumppani, sen sisäi-set säännöt ovat tiukat ja vaatimusta-so korkea. Samoin voitaisiin kuvailla Länsi-metro Oy:tä. Vain tehokas, luotettava ja varma yritys selviää vyyhdestä, jos-sa urakkasopimuksia on toista sataa, suuria pääurakoita käynnissä yhtä ai-kaa 12 ja pelkästään suunnittelijoita lähes 300 henkilöä. Isossa hankkeessa tulee luonnolli-sesti paikoin lunta tupaan, mutta Kok-kinen keskittyy positiivisiin seikkoi-hin ja siihen, että hanke edistyy. Edes

Teksti Liisa Joensuu Kuvat Liisa Joensuu ja Elina MaunukselaKumppanit

ärhäkät linja-asiat ”eivät hirveästi haittaa”. Länsimetron rakentamisessa ei hänen mukaansa ole juuri torailtu siitä, kuka on ”minkäkin väärin sam-muttanut”. – Kun toimijoita on paljon, asioita on käsiteltävä joustavasti. Ei voi ruve-ta riitelemään, koska silloin homma seisahtuu. Aina etsitään tapa päästä eteenpäin. Asioita on myös käsiteltävä sopivan kokoisina paloina. Jos ottaa kantaakseen kaikki maailman synnit, menee selkä vääräksi.

Louhinnat lähes valmiitKun nykyistä itään suunnattua metro-linjaa rakennettiin, metrokonttorilla työskenteli lähes 200 ihmistä. Länsi-metro Oy:n toimistossa Tapiolassa työntekijöitä on kahdeksan. Heistä puolet hoitaa tiedotusta. – Meillä on neljä insinööriä ja toiset neljä ovat oikeita ihmisiä. He vastaa-vat tiedotuksesta. Mitä paremmin ih-misille kerrotaan hankkeesta, sitä pa-remmin kaikki hoituu.

Mikäli Länsimetro Oy:n toimitusjohtajaa Matti Kokkista on uskominen, metrolinjan rakentaminen Ruoholahdesta Matinkylään ei ole monimutkaista tai hankalaa. Kymmenillä osapuolilla on kaikilla yhteinen tavoite, joten hyvinhän siitä selvitään.

Liikennepeili 4|20138

Länsimetro Oy:n tehtävänä on metron rakentaminen Ruoholahdesta Matinkylään. Länsimetro Oy perustettiin Espoon ja Helsingin yhteisellä päätöksellä kesäkuussa 2007. Espoo omistaa yhtiöstä 72 ja Helsinki 28 prosenttia.

Länsimetro on solminut konsulttisopimukset rakennuttaja-konsultin, pääsuunnittelijoiden ja rakennussuunnittelijoiden kanssa.

Metrolinjaa on suunniteltu jatkettavaksi Matinkylästä edelleen Kivenlahteen. Suunnittelu on käynnistynyt, mutta rakentaminen voidaan aloittaa vasta, kun valtion osallistu-minen kustannuksiin varmistuu.

”On oleellista, että ymmärtää pyytää apua

kun tarvitaan.”

Länsi- metro Oy

Erityisesti syksyn lehtikeli aiheuttaa hie-kankulutuksessa parin kuukauden ku-lutuspiikin. Vaunun lähtiessä linjalle sen hiekkasäiliöissä on noin 40 – 50 kiloa pestyä hiekkaa. Ei silti ole tavatonta, et-tä kuljettaja joutuu turvautumaan vielä vaunun omiin varasäkkeihin tai pääte-pysäkkien hiekkavarastoihin. Useimpien vaunumallien hiekka-säiliöt sijaitsevat telien etuosassa istui-mien alla. Ne on voitu myös integroida seinien ja istuimien väliin, kuten Variot-ramissa eli ”madossa”. Variotramissa on automaattinen hiekoitus, joka toimii sekä jarrutuksessa että kiihdytyksessä. Muissa vaunumalleissa kuljettaja ohjaa hiekoitusta jalkapolkimella, mutta pika- ja hätäjarrutuksessa hiekoituksen hoitaa automatiikka. Kuljettajan painaessa hiekkapoljinta hiekkaa tulee painalluksen ajan, minkä jälkeen hiekkaventtiili sulkeutuu. Kom-pressori puhaltaa vielä kolmen sekunnin ajan 0,8 barin paineella hiekkaletkuun, jotta se varmasti tyhjenee ja hiekka ha-joaa tasaisesti kiskoille. Pakkaskelien va-ralta hiekkaletkun päässä on lämmitet-tävä suutin.

Kuinka se toimii?

Raitiovaunun hiekoitusjärjestelmä on tärkeä turvallisuustekijä liukkaalla kelillä. Hiekkaa ohjataan pyörien ja kiskon väliin kitkan lisäämiseksi.

Hiekalla kitkaa kiskoille

Yhteistyötahojen leivissä työskente-levien pääluku onkin sitten toista luok-kaa. Yli 500 ihmistä on mukana lou-hintaurakoissa ja yli 200 rakennusura-koissa. Kun louhinnat saadaan päätök-seen, työt keskittyvät asemien rakenta-miseen ja sen jälkeen ratarakenteisiin. – Louhinnat ovat lähes valmiit mar-raskuun lopulla. Louhinnoissa olem-me olleet eniten luonnon armoilla. Vaikka maaperä tutkittiin ja kallio-näytteitä otettiin, oli silti vähän yllätys, kuinka rikkonaista kiveä tuli paikoin vastaan. Lauttasaaren aseman pääsi-säänkäynnin kohdalle jouduttiin teke-mään isoja betonirakenteita ja Keila-niemessä betonitunnelia kallion sisään. Niittykummun aseman itäpuolella oli rikkonaisuusvyöhyke, joka injektoitiin ja tuettiin harjateräs-pulteilla. Nämä kolme paikkaa ovat hidasta-neet aikataulua, joka muuten pitää hyvin. Tavoitteena on, että länsimetron

aloittaessa liikennöinnin loppuvuo-desta 2015 tai alkuvuodesta 2016 kaik-ki sen varrelle suunnitellut kahdek-san asemaa ovat käytössä. Asemista kuusi on Espoon puolella: Matinkylä, Niittykumpu, Urheilupuisto, Tapiola, Otaniemi ja Keilaniemi. Tosin Espoon kaupunginhallitus vaihtoi tänä syksy-nä Otaniemen aseman nimen Aalto-yliopistoksi. Helsingin uudet asemat ovat Koivusaari ja Lauttasaari. Kaikil-la asemilla on oma, erottuva ilmeen-sä. Byrokratia ei ole tahtia hidastanut, Kokkinen vakuuttaa. Kaupunkien vir-kakoneisto niin Helsingissä kuin Es-poossa on ollut jouheva. – On oleellista, että ymmärtää pyy-tää apua kun tarvitaan. Olemme täm-

möisiä onnettoman oloisia ja pyydämme tarvittaessa nöyrästi apua, Kokkinen sa-noo pilke silmäkul-massaan.

Hiekkaa kuluu vent­tiiliä kohden noin 375 grammaa 14 sekunnin aikana, kertoo elektroniikka­ asentaja Pekka Varis.

Matti Kokkisen takana seisovat Erika Mehto­Kalikka ja Riina Kairulahti. Takarivissä hymyilevät Ahti Huhtaniska, Janne Nordström ja Tero Palmu. Kuvasta puuttuvat Satu Linkola ja Kati Vesikallio.

9Liikennepeili 4|2013

R adan kuluneisuutta mitataan ja kuntoa tarkkaillaan koko ajan silmämääräisesti, kertoo HKL-

Infrapalveluiden rakennuttajainsinööri Matti Tauriainen. – Kaarteet ja pysäkkialueet kuluvat nopeimmin. Radan kuntoa seurataan talvellakin, mutta vasta keväällä näh-dään, miten raiteet ovat kestäneet talvi-ajan. Kun kiskot jollakin rataosuu della al-kavat olla vaihtokunnossa, ne lisätään

Viime kesänä HKL:n ratamiehet rakensivat uutta raitiotierataa kaikkiaan 23 työmaalla ympäri Helsinkiä. Kun ratatyöt käynnistyivät keväällä, takana oli kuukausien huolellinen suunnittelutyö.

Onnistunut ratatyö on hyvin suunniteltu

seuraavan kesän ratatyösuunnitel-maan. – Suunnitelmia tehdään tietysti pit-källekin aikavälille, sanoo Matti. – Isojen työmaiden suunnittelu vaatii paljon aikaa. Ratatyön suunnittelussa lähdetään liikkeelle arvioimalla työmaasta koitu-vat haitat. Miten raitioliikenne ja ajo-neuvoliikenne järjestetään, vaikuttaa-ko työmaa jalankulkijoiden liikkumi-seen? Monta asiaa on otettava huomi-oon, ja hyvällä ennakkosuunnittelulla

minimoidaan ongelmat. Ratatöiden suunnittelu on yhteistyötä: sitä tehdään niin HSL:n, kaupunkisuunnitteluvi-raston kuin rakennusvirastonkin kanssa. Kohteesta riippuen mu-kana suunnittelussa saattavat ol-la vielä esimerkiksi HSY ja Hel-singin Energia.

Yhteistyöllä hyviä tuloksia Kesän suurin urakka tehtiin Ha-kaniemessä, jossa vaihdettiin ko-ko pysäkkialueen kiskot ja uusit-tiin samalla metroaseman lippu-hallin kannen vesieristys. – Hakaniemen remontilla oli tiukka aikataulu, koska pyrimme siihen, että raitioliikenne olisi en-nallaan syksyn koittaessa. Vaikka raitiovaunut olivat pitkään poik-keusreiteillä, matkustajilta tuli

Teksti Kaisa Sikkilä Kuvat Kaisa Sikkilä ja Elina Maunuksela

palautetta suhteellisen vähän, Matti sanoo. Myös liikennemestari Eija Tuomo-nen on tyytyväinen töiden sujumi-seen. – Remontti oli vaativa, mutta selvi-simme paljon odotettua helpommal-la. Siitä erityiskiitos, että yhteistyö eri osapuolten kesken sujui todella hyvin. Yhteistyötä tehtiin esimerkiksi sil-loin, kun pysäkeille tarvittiin väliai-kaisia korokkeita, liikennevalojen va-lorytmiin viilausta, matkustajille lisää opasteita ja raitiovaununkuljettajille vaihtopysäkki lähelle taukotilaa. – Kun näitä tarpeita ilmeni, pyyn-töihin reagoitiin heti ja korjaukset saa-tiin nopeasti, Eija kehuu. Katse ensi kesään Ensi kesän ratatöiden aikataulut on tehty ja tulevina kuukausina suunni-telmia hiotaan tarkemmiksi. Hakanie-men remontin kaltaista jättiurakkaa ei ole tulossa, mutta peruskiskonvaihtoa tehdään eri puolilla kaupunkia jokake-säiseen tapaan. – Yksi erikoisempi, vuoden mittai-nen urakka alkaa keväällä, kun Töölön hallissa vaihdetaan kiskot, Matti ker-too. – Hallissa on muutama raide kerral-laan pois käytöstä, joten vaunuille on normaalia vähemmän tilaa. Osa vau-nuista säilytetään Koskelan hallissa. – Ensi kesänä teemme mahdolli-simman paljon kunnossapitotöitä, että niitä ei jäisi seuraavalle kesälle. Vuodesta 2015 on tulossa kiireinen ratatyö vuosi.

Tätä mieltäKysyimme Hakaniemen remontissa tavalla tai toisella mukana olleilta, miten järjestelyt sujuivat.

– Yhteistyö pelasi hienosti kaikissa asioissa. Kun Port-haninkadun raitiolinjat siirtyivät poikkeusreiteille, huomattiin, ettei kaksi vaunua mahdu yhtä aikaa pysäkin korotetulle alu-eelle. Infrapalveluissa ei aikailtu, vaan pysäkeille rakennettiin lisää korokkeita pikavauhtia.

– Remontista olisi voinut tulla hankaluuksia: työmaa-alue oli iso, liikenne vilkasta, raitiolinjoja poikkeusreiteillä ja koko hom-maan niukasti aikaa. Voimme olla tyytyväisiä lopputulokseen, sillä urakoitsija pysyi hyvin aikataulussa eikä matkustajilta tullut palauteryöppyä.

– Kuljettajien näkemykset otettiin hyvin huomioon. Hyvä esimerkki siitä on vaihtopysäkin järjestäminen lähelle taukotilaa. Kuljettajilla oli aluksi pitkä mat-ka pysäkiltä taukotilaan, mutta pienillä järjestelyillä vaihto-paikka saatiin lähes taukotilan viereen.

liikennemestari Eija Tuomonen, HKL-Raitioliikenne

rakennuttajainsinööri Matti Tauriainen, HKL-Infrapalvelut

työsuojeluvaltuutettu Merja Lehtinen

HKL:n ratatyömailla ahersi kaikkiaan 16 miestä kesän aikana.

Liikennepeili 4|201310

Hallinto- ja talousyksikkö: Eija Renvall Metroliikenne: Pirjo Sinkkonen Raitioliikenne ja infrapalvelut: Jarmo Tervo HKL:n työterveyslääkärit: Minna Ryynänen, Jouni Silvo,

Katja Hörkkö, Matti Palosaari ja Juha Laine Työterveyspsykologi Marja Ollila Fysioterapeutti Minna Roukka

HKL-tiimiläiset:

Työterveyshuolto auttaa ylläpitämään työkykyäTyöterveyskeskuksen HKL­tiimi pitää huolta siitä, että HKL:läiset saavat tarvitsemansa työterveyspalvelut. Työterveys­huoltoon kuuluu paljon muu­takin kuin sairaanhoitoa. Se on kokonaisvaltaista työkyvyn arviointia ja tukemista, läpi koko työuran.

Teksti Kaisa Sikkilä Kuvat Kaisa Sikkilä ja Colourbox

Onnistunut ratatyö on hyvin suunniteltu

H enkilöstön työkykyä seura-taan nykyisin työuran alusta asti, kertoo työterveyshoita-

ja Eija Renvall. – Aiemmin tehtiin ikäryhmätarkas-tuksia 40-vuotiaasta eteenpäin viiden vuoden välein. Nuoremmat ikäluokat ja lyhyemmän aikaa kaupungin pal-veluksessa olleet jäivät paitsi näistä tarkastuksista. Käytäntöä muutettiin, ja ikäryhmätarkastukset korvattiin työterveyskyselyllä, joka tehdään kai-kille kahden vuoden välein. Nyt seu-rannassa on siis koko henkilöstö iästä riippumatta, ja mahdollisiin ongel-miin voidaan puuttua jo varhaisessa vaiheessa. Ennaltaehkäisy on työterveyshuol-lossa avainsana. Työkyvyn arviointi ja riskitekijöiden ennakointi työuran alusta asti kannattaa: kun ongelmat eivät ehdi kasaantua, ihminen pysyy työkykyisenä, työurat pidentyvät ja varhaiset eläkkeelle siirtymiset vä-henevät. – On työntekijän etu pysyä työky-kyisenä pitkään. Yksilön lisäksi tällai-sesta ennaltaehkäisystä hyötyy koko työyhteisö ja yhteiskuntakin, summaa Eija.

MääräaikaishuoltoaHKL:n henkilöstön työterveyshuol-toon tuo oman lisänsä se, että mo-nen HKL:läisen työ on fyysisesti ja psyykkisesti kuormittavaa. Kuljetta-jan riesana saattavat olla selkävaivat, korjaamon työtekijää rasittavat melu ja pöly. Työstä aiheutuvia haittoja pyri-tään ennakoimaan määräaikaistar-kastuksilla, joissa huomioidaan myös elintapojen vaikutus terveyteen ja työkykyyn. Tarkastuksia tehdään ta-vallisimmin kolmen vuoden välein tiettyihin ammattiryhmiin kuuluville. Sellaisia ovat esimerkiksi vaununkor-jaajat, asentajat, pyörähiojat ja siivoo-jat. – Tärkeintä on, ettei työ sairastuta työntekijää. Määräaikaistarkastukset ovat tehokasta ennaltaehkäisyä, sa-noo Eija.

Tukea esimiehilleTyöterveyshuol-lossa kiinnite-tään erityistä huomiota myös esimiestyön tu-kemiseen. Niin esimiesten ter-veystarkastusten kuin HKL:ssä tehtävien työ-paikkaselvitysten tavoitteena on antaa esimiehil-le tarvittavaa tukea työhön. Myös työter-veyspsykologin palvelut ovat helposti esimiehen

Osa HKL­tiimiläisistä yhteiskuvassa: takana vasemmalta

työterveys lääkärit Minna Ryynänen ja Jouni Silvo

sekä työterveyshoitaja Jarmo Tervo. Eturivissä työterveyshoitaja

Pirjo Sinkkonen, työterveyslääkäri Katja Hörkkö

ja työterveyshoitaja Eija Renvall.

saatavilla: esimies voi tarpeen vaaties-sa olla itse suoraan yhteydessä työter-veyspsykologiin. – Esimiesten työn tukemista pide-tään tärkeänä, sillä hyvin voiva esi-mies jaksaa tukea alaisiaan. Esimiehen jaksaminen vaikuttaa koko työyhtei-sön hyvinvointiin, Eija kiteyttää.

Liikennepeili 4|2013 11

J ukka Lyly pyöräilee aina kun ei ole lunta, ja joskus talvellakin. Noin 12,5 kilometrin pituinen

työmatka Siltamäestä Töölön va-rikolle taittuu helposti fillarilla.

Ensin suuntana on Oulunkylä, siitä sarvet ottavat suunnak-

si Pasilan. Pääradan vartta kulkee hyvä pyörätie. – Aikaa kuluu 35 – 37 minuuttia, jos ajan hitaasti. Ennätykseni on 28 minuuttia, ja se vaatii

jo myötätuulta. Minulla on sekä kilpapyörä että cyclo-

cross, joka on kilpapyörän ja maastopyörän yhdistel-mä. Vapaapäivänä Juk-ka saattaa hypätä pyö-rän selkään ja ajaa vaikka

Porvooseen, mikä tekee mennen tullen noin 90 ki-

lometriä. Kelistä ja tuulen suunnasta riippuu, miltä polkeminen maistuu ja mis-

sä ajassa hän on perillä. Yleensä myötätuuli aut-taa polkemaan toiseen suuntaan ja vastatuuli hidastaa menoa toiseen

suuntaan. Jukka, 32, on harrasta-nut pyöräilyä koko ikänsä. Hän kannattaa terveellisiä elämäntapoja ja haluaa kan-nustaa muitakin elämään terveellisesti ja ottamaan työmatkaliikunnan tavaksi. – Aikoinaan harrastin juoksemista, mutta kos-

ka olen raskasrakenteinen, se rasitti turhan paljon niveliä.

Teksti ja kuvat Liisa Joensuu

Huonoja kelejä ei ole, on vain huonoja varusteita, Jukka Lyly sanoo. Hänen varusteensa ovat viimeisen päälle kypärän ledivaloa myöten.

Painonhallinnassa pyöräily on erin-omainen harrastus. Talvella panostan sauvakävelyyn.

Kisa kohottaa kuntoaViime kesänä Jukka toimi joukkueen-johtajana 13 raitiovaununkuljettajan joukkueessa, joka otti osaa kansal-liseen Kilometrikisaan. Kyseessä on leikkimielinen, kaikille avoin kilpailu, jonka tarkoitus on innostaa ihmisiä työmatkapyöräilyyn ja muuhun ar-kipyöräilyyn. Yritysten ja yhteisöjen kilpailijat kirjaavat pyöräilykilomet-rejään ylös ja kartuttavat oman jouk-kueen kilometrisaldoa. Kisa poljettiin 1.5. – 22.9.2013. – Sporakuskien joukkue kuului piensarjaan, jossa joukkueita oli yh-teensä 1668. Pääsimme sijalle 79. Osallistuimme kisaan myös vuosi sit-ten, jolloin joukkueemme tuli sijalle 55. Polkea voi sekä yhteishengen että kunnon kohottamiseksi. Olisi hienoa, jos metroliikenteen työntekijät saa-taisiin mukaan kisaan, tai jopa koko HKL. Se auttaisi liittymään suurem-piin sarjoihin. Ideana on, että jokainen kirjautuu kisan sivustolle ja luo oman profiilin. Sitten poljetaan niin paljon kuin ”ko-neesta lähtee”. Kaikki matkat sopivat laskettaviksi, niin työ- kuin vapaa-ajan matkat. Kilometrit tulisi kirjata ylös joka päivä. Kisa perustuu rehellisyy-teen. Jukan mukaan pyöräily auttaa sel-viämään vuorotyön ja istumatyön ra-situksista. Työssä jaksaa paremmin, kun lihakset ovat hyvässä kunnossa. Kilometrikisa järjestetään myös ensi vuonna. Valmiina siis, heti toukokuun alusta.

Vapaalla

Kilometrit kertyvät fillarillaRaitiovaununkuljettaja Jukka Lyly on aktiivinen pyöräilijä. Moni työkaveri on saanut samanlaisen pyöräilypistoksen, sillä viimekesäiseen Kilometrikisaan osallistui kokonainen Sporakuskit­joukkue.

12 Liikennepeili 4|2013

Ryhmä matkasi aluksi met-roliikennettä operoivan Metro Servi-cen metrovarikolle, jossa saatiin mm. kiertokäynti korjaamolla. Huomio kiinnittyi julisteisiin, joissa muistutet-tiin tanskaksi ja englanniksi inhimil-lisen kanssakäymisen perusasioista työpaikalla. Valvomo esiteltiin ensin lasin ta-kaa. Asiakasnäkökulma oli valvomos-sa vaikuttava, kaiken keskipisteenä is-tuu PIDS -operaattori eli henkilö, joka vastaa matkustajien saamasta infor-maatiosta. Järjestelmät toimivat au-tomaattisesti, mutta tämä operaattori vastaa kaikkiin asiakaspuheluihin.

Metrossa liikkuu omaa hen-kilökuntaa nimikkeellä ”metro ste-ward”. Heitä on kolme henkilöä neljää asemaa kohti. Metrovalvojil-la on lipuntarkastusoikeus ja yleisen edun vuoksi oikeus määrätä tarkas-tusmaksu. Metro stewardit eivät ole

järjestyksenvalvojia, ja heidän oh-jeensa on väistää tilanteita, joissa on fyysisen kontaktin mahdollisuus. Toiminnan muutoksen myötä asioi-ta selvitellään mieluiten puhumalla ja ystävällisellä asenteella. Nykyisel-lään henkilökunnasta hyvin harvalla on takanaan vartijakoulutus.

Todellisiin järjestyshäiriöihin poliisi saadaan paikalle muutamassa minuutissa, koska metro toimii aivan kaupungin keskustassa. Osaltaan rau-hallisuuteen ja toimintamalliin vai-kuttaa myös toimintaympäristö. Ase-mat ovat pieniä, niillä ei ole muuta toimintaa ja reitit asemilta nousevat suoraan kadulle. Opintomatkan lopputuloksena oli, että Kööpenhamina voisi olla kaikin puolin malli uudenlaiselle asiakaspal-velulle myös Helsingissä.

Metron järjestyksenvalvontaa uudistettaessa HKL:n ja Palmian turvallisuusväki kävi hakemassa oppia Kööpenhaminasta. Siellä metro on toiminut automaattisesti yli 10 vuotta, ja suuren osa ajasta käytössä on ollut todellinen yöliikenne.

Matkalla Kävitkö sinä matkalla? Ota yhteyttä toimitukseen, jos haluat jakaa kuvasi ja joukkoliikennekokemuksesi maailmalta Liikennepeilin lukijoiden kanssa.

Teksti Jyri Kaisla Kuvat HKL ja Palmia

Oppia asiakaspalveluun Kööpenhaminasta

Vertailevan tutkimuksen vuoksi paluu lentokentälle tehtiin junalla. Matkalla asemalle pysähdyttiin ihastelemaan yhtä Kööpenhaminan nähtävyyksistä.

Kööpenhamina on pyöräilykaupunki. Metroasemilta löytyy pyöräparkkeja, aivan kuin kerrostalon pyöräkellareita. Niissä on kameravalvonta, ja pyörän voi jättää parkkiin omalla vastuullaan.

Kilometrit kertyvät fillarilla

Junan ohjauspaneeli kaivettiin esille matkan ajaksi, penkillä Palmian tur­vallisuuspäällikkö Olli­Pekka Klinga ja HKL:n turvallisuuspäällikkö Jyri Kaisla.

Uuden punaisen linjan aseman malli. Asemat ovat kompakteja ja pelkistettyjä ja tarkoitettu siirtymiseen junaan ja ju­nasta ilman ylimääräisiä aktiviteetteja.

Vihreä ja keltainen linja ovat olemassa, ja junat ajavat vuorotellen haaroille. Pu­nainen linja on rakenteilla ja avautuu 2018 ja sininen linja 2019.

Liikennepeili 4|2013 13

Vihreitä kaupunkikierto- ajeluita raitiovaunulla

© E

lina

Ma

un

uk

sela

Metro ajaa nyt perjantai- ja lauantaiöisin klo 1.30 saakka. Yöliikennettä on Ruoholahden ja Itäkeskuksen välillä 10 minuutin ja itäisillä haaroilla 20 minuutin vuorovälein. Pidennetyn liiken-teen aikana ei järjestetä erillistä liityntäliikennettä ja Itä-Helsingin N-busseilta jää joitakin lähtöjä pois. Kyseessä on kokeilu, joka kestää kesäkuun 2014 puolivä-liin saakka.

HSL kohdistaa vuodenvaihteen hinnankorotukset kertalippuihin ja suosii hinnoittelussa kausili-pun käyttäjiä. Kuntien sisäiset kertaliput maksavat aikuisilta ensi vuonna 3 euroa Seutukau-silipun hinta ei nouse lainkaan, sisäisen kausilipun hintaan tulee 1,3 prosentin korotus. HSL esittää liikenne- ja viestintämi-nisteriölle tarkastusmaksun ko-rottamista 100 euroon. Maksu on säilynyt 80 eurossa vuodesta 2007.

HSL:ssä on alkanut raitiolii-kenteen linjastosuunnittelutyö,

jossa luodaan raitioliikenteen suunnittelun periaatteet ja laaditaan erilaisia linjasto-vaihtoehtoja. Raitiolinjasto on tarpeen ottaa tarkastel-tavaksi, koska niin kaupunki kuin liikkumistottumukset ja arvostukset muuttuvat. Lin-jastosuunnitelman blogissa http://hslraitioliikennelinjasto.blogspot.fi/ voi seurata ja kommentoida työn etenemis-tä sekä esittää näkemyksiä tulevasta linjastosta. HSL:n syksyn kampanja an-taa kasvot joukkoliikenteelle. Valokuvaaja Lauri Eriksson kuvasi viikon joukkoliikenteen käyttäjiä pop up -studiossa. Kuvista on koottu näyttely verkkoon ja niistä järjestetään myös fyysinen näyttely, joka kiertää ensi vuonna kaup-pakeskuksissa ja julkisissa tiloissa. Lisäksi toteutetaan minidokumentti, joka esittelee kuvattavia ja heidän mieli-piteitään joukkoliikenteen tulevaisuudesta.

HSL ajankohtaiset

Lyhyesti

Metroliikenne sai uuden lumilingon

© K

ais

a S

ikk

ilä

Lumilinko painaa

2211

tonnia

metriä pitkä.ja on

Toisenlaista HelsinkiäTracks are Green -kierrok-set starttaavat kaupungin matkailuneuvonnasta maa-nantaista lauantaihin klo 11. Näin vältetään ruuhkat, niin raitiovaunussa kuin pysäkilläkin ja vierailtavis-sa kohteissa. Ryhmäkoko kierroksilla on maksimis-saan 8 henkilöä oppaan li-säksi, joten haittaa normaa-lille raitiovaunumatkusta-jalle ei porukasta juuri tule. – Menemme asiakkaiden ehdoilla ja kiinnostuksen mukaan. Tavoitteenamme on tarjota erilaisia koke-muksia, esitellä asioita, jot-ka ovat oikeaa Helsinkiä, eivät vain nähtävyyksiä. Käymme esimerkiksi kaup-pahallissa ja kierrätyskes-kuksessa, kertoo Korppi. Kierroksen hintaan, 40 euroa, sisältyy HSL:n vuo-rokausilippu ja välipala se-kä oppaan palvelut. Kierros kestää noin 3 – 4 tuntia, ja sen jälkeen matkaan anne-taan vielä reittikartta ja ke-hotus tutustua kaupunkiin omin päin. Lisätietoa: tramsightseeinghelsinki.com

Helsingissä on tänä syksynä käynnistynyt matkailupal-velu, jossa turisteille ja kau-punkilaisille tarjotaan mah-dollisuutta tutustua Helsin-kiin tilausajobussin sijaan joukkoliikenteellä. Tracks are Green -nimellä tehdään kaupunkikiertoajeluita, en-sisijaisesti raitiovaunulla, mutta myös metroa ja lähi-junaa käytetään. Kyse on opastetusta tutustumisesta kaupunkiin, jonka kautta saadaan esiteltyä turisteil-le kaupungin lisäksi myös joukkoliikennettä. – Olemme jo aiemmin järjestäneet erilaisia kestä-vän kehityksen matkailupal-veluja kuten kävely- ja pyö-räretkiä. Etsimme läpi ideaa läpi vuoden toimivaksi pal-veluksi, tähän vihreä ratikka on luonnollinen jatke, ker-too yrittäjä Karri Korppi Happy Tours Helsingistä. – Idea syntyi, kun näin Helsingin uuden raitiovau-nun mainoksen. Kierrok-sella hyödynnetään vesivoi-malla kulkevaa, päästötöntä raideliikennettä. Yritys on juuri aloitta-nut yhteistyön myös HSL:n kanssa. Tätä kautta matka-korttilaiset pääsevät kierto-ajelulle puoleen hintaan.

Tänä talvena metroradat puhdistuvat lumesta ja jäästä entistä tehokkaam-min, kun HKL-Metroliikenteen hankkima upouusi lumilin-ko pääsee töihin. Lumilingossa on jyrsinterät, joilla pystytään tehokkaasti poistamaan jää raiteiden välistä. Lumen ja jään poisto ra-dalta myös nopeutuu, sillä konetta voidaan käyttää radalla molempiin suuntiin. Kone on suunniteltu niin, että se ei va-hingoittaisi automaattimetron vaatimia, radalle asennettuja paikantimia eli baliiseja. Talvi näyttää, kuinka tässä onnistu-taan käytännössä. Lumilinko on valmistettu Suonenjoella Arctic Machinen tehtaalla.

14 Liikennepeili 4|2013

Kulmala Juha 17.10.2013Reispakka Kari 17.10.2013Mäkinen Jorma 28.11.2013

30 vuotta

HKL:n palveluaEläkkeelleIranta Morteza koneistaja 30.11.2013 23 v 1 kkLehtinen Kari raitiovaununkuljettaja 31.12.2013 32 v 8 kk

© r

ac

he

l/p

ho

toc

ase

.co

m

Palvelusvuosia

Kuvassa edessä vasemmalta Sami Pitko, Carl Henriksson ja Mikko Penger. Toisessa rivissä Irina Berkhal´d, kurssin vetäjä Jonne Kuusniemi, Jamal Bouhlal ja Yonuis Seliman. Kolmannessa rivissä Eero Lainepää, Milla Martikainen ja Susanna Rojola. Neljännessä rivissä Jari Ahtiainen ja kouluttajat Hanna Koskinen ja Marko Huupponen. Takana kouluttajat Arja Vuohelainen, Jussi Eskelinen, Irene Burman ja Jari Ilvonen.

Uusia kaupunkiliikenteen ammattilaisia

Raitiovaununkuljettajakurssi 3/2013 valmistui 11.10.2013

© K

ais

a S

ikk

ilä

© E

lina

Ma

un

uk

sela

© S

ala

r M

oh

am

ma

d

Lumilinko painaa

tonnia

metriä pitkä.

Raitiovaununkuljettaja itsenäisyyttä juhlimaan

Ruusuja ammattilaisille

HKL:n työntekijän voi bongata tänä vuonna presidentin itsenäisyyspäivän juhlista. Presidentti Sauli Niinistö on halunnut kutsua tiettyjen ammattiryhmien edustajia mu-kaan juhlimaan itsenäistä Suomea, ja yksi näistä ammat-tiryhmistä on raitiovaununkuljettaja. Mukaan HKL:stä valikoitui kuljettaja Anja Karhunen. Anjalla on pitkä kokemus raitiovaunukuljettajan työstä ja hän on saanut runsaasti positiivista palautetta niin asiakkailta, kollegoil-ta kuin työnjohdoltakin – oiva ammattikuntansa edustaja siis. – Kutsu oli sydäntä sykähdyttävä yllätys, sanoo Anja Karhunen. – Lähden oikein iloisin mielin mukaan!TV:n ääressä tuttuja naamoja etsiville tiedoksi, että Anja juhlii itsenäisyyttä tyttären häitä varten hankitussa punai-sessa puvussa.

KIITOS siitä, että olette päät-täneet panostaa vartioinnin lisäämiseen metroasemilla ja -junissa. Mahtavaa!!! Lapsil-la oli heti jo tänään turvalli-sempi olo koulumatkalla, kun olivat nähneet järjestyksen-valvojia myös Itiksen metro-asemalla.

Annan palautetta uudesta hankkimastanne raitiovau-nusta. Vaunu on upea ja erit-täin käytännöllinen ja helppo siinä liikkua. Hiljainen ääni ja kaunis verhoilu. Tosi upee!

Suurkiitokset naispuoliselle metronkuljettajalle, joka aa-mutuimaan toivotti kaiuttimi-en kautta matkustajille hyvää alkanutta viikkoa!

Siilitien uusittu metroasema on ilo silmälle, tyylikäs, valoi-sa ja ilmava. Hyvää suunnit-telua, kiitos!

Kiitos hienosta iltapiristykses-tä 9 ratikassa! Hieno ilmoitus mihin mentiin ja vielä viidellä kielellä. Keep up the gutes ar-beit! Tack! Tere!

Kiitosten osuus kaikista HKL:n asiakaspalautteista on ollut kasvussa viimeiset pari vuotta. Tähän on poimittu muuta-mia esimerkkejä henkilökunnan saamista kiitoksista tältä syksyltä. Jatketaan samaan malliin!

Liikennepeili 4|2013 1515