Upload
hadieu
View
222
Download
1
Embed Size (px)
Citation preview
Onko Saaristomeren kalastus
kestävää? Arvioita ja tutkimuksia
Luonnonvarakeskus
Jari Setälä Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily
5.2.2015
Kestävyyden arviointi ei ole ongelmatonta
Kalatalouden kestävyys
Ekologinen
Sosiaalinen
Taloudellinen
Kestävyyden arviointi ei ole ongelmatonta
Kalatalouden kestävyys
Ekologinen
Sosiaalinen
Taloudellinen
Mitä asiaa
tarkastel-
laan
Kestävyyden arviointi ei ole ongelmatonta
Kalatalouden kestävyys
Ekologinen
Sosiaalinen
Taloudellinen
Kenen näkökulmasta katsotaan
Mitä asiaa
tarkastel-
laan
Kestävyyden arviointi ei ole ongelmatonta
Kalatalouden kestävyys
Ekologinen
Sosiaalinen
Taloudellinen
Kenen näkökulmasta katsotaan
Mitä asiaa
tarkastel-
laan
Paikallinen-
Alueellinen
Kansallinen-
Globaali
Kestävyyden arviointi ei ole ongelmatonta
Kalatalouden kestävyys
Ekologinen
Sosiaalinen
Taloudellinen
Kenen näkökulmasta katsotaan
Mitä asiaa
tarkastel-
laan
Miten
mitataan ja
painotetaan
Paikallinen-
Alueellinen
Kansallinen-
Globaali
Kestävyyden arviointi ei ole ongelmatonta
Kalatalouden kestävyys
Ekologinen
Sosiaalinen
Taloudellinen
Kenen näkökulmasta katsotaan
Mitä asiaa
tarkastel-
laan
Miten
mitataan ja
painotetaan
Paikallinen-
Alueellinen
Kansallinen-
Globaali
Ristiriidat
Arvot
Pitää jäsentää mitä ja miten kestävyyttä arvioidaan
Asiantuntijat arvioivat 1. Taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen ulottuvuuden näkökulmista 2. Saaristomerellä 3. Kalastustapojen (toimintojen) kestävyyttä 4. Arviointityökalun avulla
Arviointityökalu
Arvioitava toiminnat: Toiminta 1 Toiminta 2 Toiminta 3 Toiminta 4 Toiminta 5
Taloudellinen ulottuvuus
Taloudellinen kriteeri 1. 3,8 4,0 4,0 3,0
Taloudellinen kriteeri 2. 3,2 3,2 2,5 3,0
Taloudellinen kriteeri 3. 4,5 4,2 4,5 3,0
Taloudellinen kriteeri 4. 2,2 1,0 2,0 3,0
Taloudellinen kestävyys 3,4 3,1 3,3 3,0
Sosiaalinen ulottuvuus
Sosiaalinen kriteeri 1. 4,1 2,0 2,0 3,0 4,5
Sosiaalinen kriteeri 2. 1,5 1,9 2,2 1,5 2,5
Sosiaalinen kriteeri 3. 3,2 4,0 4,0 3,0
Sosiaalinen kriteeri 4. 4,5 2,0 4,0 4,5 3,5
Sosiaalinen kriteeri 5. 2,0 1,8 2,0 1,8
Sosiaalinen kestävyys 3,1 2,3 2,6 3,0 3,4
Ekologinen ulottuvuus
Ekologinen kriteeri 1. 2,1 4,0 1,5 4,0 4,0
Ekologinen kriteeri 2. 3,0 2,5 4,0 2,5 2,5
Ekologinen kriteeri 3. 2,0 5,0 5,0 5,0 5,0
Ekologinen kriteeri 4. 2,5 5,0 5,0 5,0 4,0
Ekologinen kriteeri 5. 3,2 2,5 3,5 2,5 4,0
Ekologinen kriteeri 6. 5,0 1,5 3,5 1,5 4,5
Ekologinen kestävyys 3,0 3,4 3,8 3,4 4,0
Toiminnon kestävyys 3,2 3,0 3,2 3,1 3,7
Työkalu, jolla tunnistetaan kestävyyden kehittämiskohteita
Arvo ja hajonta
Arvioitava toiminnat: Toiminta 1 Toiminta 2 Toiminta 3 Toiminta 4 Toiminta 5
Taloudellinen ulottuvuus
Taloudellinen kriteeri 1. 3,8 4,0 4,0 3,0
Taloudellinen kriteeri 2. 3,2 3,2 2,5 3,0
Taloudellinen kriteeri 3. 4,5 4,2 4,5 3,0
Taloudellinen kriteeri 4. 2,2 1,0 2,0 3,0
Taloudellinen kestävyys 3,4 3,1 3,3 3,0
Sosiaalinen ulottuvuus
Sosiaalinen kriteeri 1. 4,1 2,0 2,0 3,0 4,5
Sosiaalinen kriteeri 2. 1,5 1,9 2,2 1,5 2,5
Sosiaalinen kriteeri 3. 3,2 4,0 4,0 3,0
Sosiaalinen kriteeri 4. 4,5 2,0 4,0 4,5 3,5
Sosiaalinen kriteeri 5. 2,0 1,8 2,0 1,8
Sosiaalinen kestävyys 3,1 2,3 2,6 3,0 3,4
Ekologinen ulottuvuus
Ekologinen kriteeri 1. 2,1 4,0 1,5 4,0 4,0
Ekologinen kriteeri 2. 3,0 2,5 4,0 2,5 2,5
Ekologinen kriteeri 3. 2,0 5,0 5,0 5,0 5,0
Ekologinen kriteeri 4. 2,5 5,0 5,0 5,0 4,0
Ekologinen kriteeri 5. 3,2 2,5 3,5 2,5 4,0
Ekologinen kriteeri 6. 5,0 1,5 3,5 1,5 4,5
Ekologinen kestävyys 3,0 3,4 3,8 3,4 4,0
Toiminnon kestävyys 3,2 3,0 3,2 3,1 3,7
Ok Ei kestävää Parannettavaa Parannettavaa
Kriteerit, painotus ja toiminnot
A. Kannattavuus ja kilpailukyky 1 Toiminta ei ole kannattavaa ilman jatkuvia merkittäviä tukitoimia 2 Toiminnan jatkuvaa kannattavuutta on vaikea ylläpitää 3 Toiminta on yleensä kannattavaa ja se on mahdollista pitää sellaisena 4 Toiminta on kannattavaa ja kilpailukykyistä 5 Toiminta on hyvin kannattavaa ja kansainvälisestikin kilpailukykyistä
AmmattikalastusSilakkatrooli
Silakkarysä
Kuorerysä
Ahvenrysä
Kuhan verkkopyynti
Ahvenverkko
Siikaverkko
Poistokalastus
OpastoimintaHauen vapakalastus
Taimenen vapakalastus
Kuhan vapakalastus
Siian onginta
Vapaa-ajankalastusOnkiminen ja pilkkim inen
Mökkiläisten verkot
Vetouistelu
Lohikalojen jokipyynti
Kuhan jigitys
Hauen vapakalastus
Painotus
Toiminnot
Kriteerit
Taloudellinen ulottuvuusKannattavuus ja kilpailukyky
Tuotteiden kysyntä
Kasvupotentiaali
Yritystaloudellinen merkitys
Aluetaloudellinen merkitys
Vaikutukset kaupalliseen tarjontaan
Kalaomavaraisuuden kehittäminen
Sosiaalinen ulottuvuusMahdollisuus elää tai harjoittaa elämän tapaa paikkakunnalla
Viihtyvyys
Terveys
Käyttäjätahojen osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet
Ristiriidat
Paikallisyhteisöjen tuki
Sopivuus paikalliskulttuuriin
Toimijoiden sopeutumisvalmiudet
Toimintaympäristön vaikutukset toimintaan
Ekologinen ulottuvuusPyydettävän kalakannan uusiutuminen
Sivusaalislajien uusiutuminen
Kalakannan tuottavuus
Biologinen monimuotoisuus
Uhanalaiset kannat
Vieraslajit
Energiatehokkuus
Ilmastovaikutukset
Menetelmän testaus Saaristomerellä Asiantuntijaryhmä (7 tutkijaa, 6 järjestöjen edustajaa)
Vastausten keskiarvo
Vastanneiden lukumäärä N=10-12 N=10-12 N=10-12 N=4 N=10-12 N=10-12 N=10-12 N=10-12 N=6-9 N=6-9 N=6-9 N=6-9 N=8-11 N=8-11 N=8-11 N=8-11 N=8-11 N=4-5
Kestävyyden kriteerit/Kalastustavat Ammattikalastus Opastoiminta Virkistyskalastaminen
Saaristo- Silakka- Kuore- Ahven- Kuha- Ahven- Siika- Poisto Hauki Taimen Kuha Siika Onkiminen Verkko Veto- Lohikalojen Kuha Hauki
troolaus rysä rysä rysä verkko verkko verkko kalastus vapa vapa vapa onki uistelu jokipyynti jigitys vapa
Taloudellinen ulottuvuus
Kannattavuus ja kilpailukyky
Tuotteiden kysyntä
Kasvupotentiaali
Yritystaloudellinen merkitys
Aluetaloudellinen merkitys
Vaikutukset kaupalliseen tarjontaan
Kalaomavaraisuuden kehittäminen
Sosiaalinen ulottuvuusMahdollisuus elää tai harjoittaa elämän tapaa paikkakunnalla
Viihtyvyys
Terveys
Käyttäjätahojen osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet
Ristiriidat
Paikallisyhteisöjen tuki
Sopivuus paikalliskulttuuriin
Toimijoiden sopeutumisvalmiudet
Toimintaympäristön vaikutukset toimintaan
Ekologinen ulottuvuusPyydettävän kalakannan uusiutuminen
Sivusaalislajien uusiutuminen
Kalakannan tuottavuus
Biologinen monimuotoisuus
Uhanalaiset kannat
Vieraslajit
Energiatehokkuus
Ilmastovaikutukset
Menetelmän testaus Saaristomerellä Asiantuntijaryhmä (7 tutkijaa, 6 järjestöjen edustajaa)
Vastausten keskiarvo
Yleiskuva ko. asiantuntijaryhmän näkemyksistä: • Ammattikalastus taloudellisesti merkityksellistä, tärkeä osa paikallista perinnettä ja ekologisesti kestävää, mutta ammattikalastajien on vaikea sopeutua muutoksiin • Opastoiminnassa potentiaalia, mutta taloudellinen merkitys vielä vähäinen, uusi elinkeinomuoto, jolle ei vielä
paikallisyhteisöjen tukea, sivusaalis vapautettavissa, taimenen pyyntiä ei hyväksytä • Vapaa-ajankalastuksen perinteiset pyyntitavat hyväksyttyjä ja lisäävät terveyttä ja viihtyvyyttä, lohikalojen pyyntiä ei
hyväksytä, kuhan jigitys ei sovi paikalliskulttuuriin, paljon polttoainekuluja saaliiseen nähden (myös opastoiminnassa)
Vastanneiden lukumäärä N=10-12 N=10-12 N=10-12 N=4 N=10-12 N=10-12 N=10-12 N=10-12 N=6-9 N=6-9 N=6-9 N=6-9 N=8-11 N=8-11 N=8-11 N=8-11 N=8-11 N=4-5
Kestävyyden kriteerit/Kalastustavat Ammattikalastus Opastoiminta Virkistyskalastaminen
Saaristo- Silakka- Kuore- Ahven- Kuha- Ahven- Siika- Poisto Hauki Taimen Kuha Siika Onkiminen Verkko Veto- Lohikalojen Kuha Hauki
troolaus rysä rysä rysä verkko verkko verkko kalastus vapa vapa vapa onki uistelu jokipyynti jigitys vapa
Taloudellinen ulottuvuus
Kannattavuus ja kilpailukyky
Tuotteiden kysyntä
Kasvupotentiaali
Yritystaloudellinen merkitys
Aluetaloudellinen merkitys
Vaikutukset kaupalliseen tarjontaan
Kalaomavaraisuuden kehittäminen
Sosiaalinen ulottuvuusMahdollisuus elää tai harjoittaa elämän tapaa paikkakunnalla
Viihtyvyys
Terveys
Käyttäjätahojen osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet
Ristiriidat
Paikallisyhteisöjen tuki
Sopivuus paikalliskulttuuriin
Toimijoiden sopeutumisvalmiudet
Toimintaympäristön vaikutukset toimintaan
Ekologinen ulottuvuusPyydettävän kalakannan uusiutuminen
Sivusaalislajien uusiutuminen
Kalakannan tuottavuus
Biologinen monimuotoisuus
Uhanalaiset kannat
Vieraslajit
Energiatehokkuus
Ilmastovaikutukset
Menetelmän testaus Saaristomerellä Asiantuntijaryhmä (7 tutkijaa, 6 järjestöjen edustajaa)
Vastausten eroavaisuus (min ja max)
Mistä eroavaisuudet johtuvat: • Taloudellinen ulottuvuus: Markkinatilanteet vaihtelevat, eroja Saaristomeren osien välillä (kuore), vaikea kysymys • Sosiaalinen ulottuvuus: Vastaajien erilaiset näkökulmat, vähän tutkimustietoa, kysymys vaikeaselkoinen • Ekologinen ulottuvuus: Mielipide-eroja sivusaaliin merkityksestä • Min. ja max. ei aina hyvä hajonnan mittari
Min ja max ero vähintään 3 yks.
N=10-12 N=10-12 N=10-12 N=4 N=10-12 N=10-12 N=10-12 N=10-12 N=6-9 N=6-9 N=6-9 N=6-9 N=8-11 N=8-11 N=8-11 N=8-11 N=8-11 N=4-5
Ammattikalastus Opastoiminta Virkistyskalastaminen
Saaristo- Silakka- Kuore- Ahven- Kuha- Ahven- Siika- Poisto Hauki Taimen Kuha Siika Onkiminen Verkko Veto- Lohikalojen Kuha Hauki
troolaus rysä rysä rysä verkko verkko verkko kalastus vapa vapa vapa onki uistelu jokipyynti jigitys vapa
Taloudellinen ulottuvuus
Kannattavuus ja kilpailukyky
Tuotteiden kysyntä
Kasvupotentiaali
Yritystaloudellinen merkitys
Aluetaloudellinen merkitys
Vaikutukset kaupalliseen tarjontaan
Kalaomavaraisuuden kehittäminen
Sosiaalinen ulottuvuusMahdollisuus elää tai harjoittaa elämän tapaa paikkakunnalla
Viihtyvyys
Terveys
Käyttäjätahojen osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet
Ristiriidat
Paikallisyhteisöjen tuki
Sopivuus paikalliskulttuuriin
Toimijoiden sopeutumisvalmiudet
Toimintaympäristön vaikutukset toimintaan
Ekologinen ulottuvuusPyydettävän kalakannan uusiutuminen
Sivusaalislajien uusiutuminen
Kalakannan tuottavuus
Biologinen monimuotoisuus
Uhanalaiset kannat
Vieraslajit
Energiatehokkuus
Ilmastovaikutukset
Mikä muu kuin kalastus vaikuttaa kalakannan kestävyyteen
1
2
3
4
5V
esi
ymp
.tila
Ilmas
to, s
ää
Kal
aves
ien
ho
ito
Hyl
je, m
eri
met
sot
Kal
astu
s
Kuhan verkkopyynti (ammatti)
Maks
Ka
Min
Kalastus: Keskiarvo pienin, hajonta suuri
Mitä tietoa Saaristomeren kuhankalastuksen kestävyydestä on?
1. Asiantuntijoiden mielipide
2. Paikallinen kokemusperäinen tieto 3. Kalastustilastot, aiemmat selvitykset ja tutkimukset
Paikallinen kokemusperäinen tieto
1. Ennen oli kalastajia ja verkkoja paljon enemmän kuin nyt >
verkkokalastus ei vaaranna kuhakannan uusiutumista
2. Hylkeet ja merimetsot romauttavat kalastuksen kestävyyden
3. Kuha ei ole loppu, pieniä ja isojakin on, mutta niitä on hylkeiden
vuoksi vaikea pyytää
4. Harvoilla verkoilla ei saa saalista > Kalastuksen tuotto heikkenee,
jos solmuväliä nostetaan
Kalastavat taloudet -34, -45 ja -50
Atlas över Skärgårds-Finland. Nordenskiöld-Samfundet i Finland. 1960.
Kuhan kalastus 30-luvulla
Atlas över Skärgårds-Finland. Nordenskiöld-Samfundet i Finland. 1960.
Nailonverkkojen sekä kotitarve- ja virkistyskalastuksen yleistyminen 50-luvun lopun jälkeen lisäsi kuhan pyyntiä Ammattikalastajien kuhasaalis Saaristomerellä1): 1950-luku n. 100 tn 1964 n. 160 tn Kotitarve- ja virkistyskalastusta harjoit- taneet ruokakunnat rannikolla2):
1953 n. 38 000 kpl 1964 n. 100 000 kpl
1) Toivonen, J. 1968 2) Böhling ym. 1983
Silakkarysien määrä
Hurtta, 1984, Kalastajien haastattelut 2010-14.
798 kpl 203 kpl
50-luvulla n. 1000 silakkarysää
Ammattikalastus
Koko rannikolla 50-luku 10 000 ammatikseen kalastavaa ruokakuntaa, 1980 alle 5 000
Ammattikalastajien lukumäärä
Ammattikalastajien haastattelut
Selkävesiltä pyydettiin aiemmin
kuhaa syvältä 6 -15 m. korkeilla
ankkuroiduilla verkoilla
Laajoilta alueilta pyynti loppunut,
verkkojen määrä vähentynyt,
syksyn kalastuskausi lyhentynyt,
koentakerrat lisääntyneet, verkkojen
kestoikä lyhentynyt
Sisäsaaristosta pyydetään nyt
matalalta 1,5 - 3 m. korkeilla
ankkuroimattomilla verkoilla
Sisäsaaristosta saadaan ahventa
sivusaaliina ja ahvenen pyynnin
yhteydessä saadaan kuhaa sivu-
saaliina
Virkistyskalastusselvitykset
Vapaa-ajan kalastajien kuhasaalis suurempi kuin ammattikalastajien
Legendkbkgklghklhklhklhklhjk
Ammattikalastus
Vapaa-ajankalastus
2009
Tutkimukset: Kuhan alamitta
Lehtonen, Böhling ja Hilden. Saaristomeren pohjoisosan kalavarat. Riista- ja
kalatalouden tutkimuslaitos. Monistettuja julkaisuja 9.1983.
Kuhaa pyydetään alamittaisena muun pyynnin sivusaaliina. Nykyisellä kalastusteholla nykyinen
alamitta (37 cm) on sopivin. Kalastuksen lisääminen tuottaisi hieman nykyistä suurempia saa-
liita, jos samalla nostettaisiin alamittaa.
Työryhmä. Saaristomeren pohjoisosan
kalatalouden kehittämissuunnitelma.
Riista- ja kalatalouden Tutkimuslaitos.
Monistettuja julkaisuja 13.1983.
Kuhalle 37 cm on sopiva pienin pyyntikoko.
Suositeltava verkkojen pienin silmäkoko on
84 mm (solmuvälinä 42 mm).
Tutkimukset: Solmuväli Setälä, Heikinheimo, Raitaniemi ja Saarni. Verkon solmuvälin suurentamisen
vaikutus Saaristomeren ammattikalastuksen kuha- ja ahvensaaliin arvoon. Kala- ja
riistaraportteja nro 297. 2003.
Saaristomerellä kuhaverkkojen solmuväli saattaa jo nyt olla lähellä sitä tasoa, että kalastusta harjoitetaan ekologisesti, taloudellisesti ja
sosiaalisesti kestävällä pohjalla. Mahdolliset muutokset verkkojen solmuvälissä täytyy tehdä harkiten, koska vaikutukset alueen
ammattikalastukseen ja kalastuksesta riippuviin elinkeinoihin ovat merkittävät.
Tutkimukset: Vuosiluokkavaihtelu
Heikinheimo, Zeynep and Raitaniemi. Spawning stock-recruitment relationship in
pikeperch Sander lucioperca (L.) in the Baltic Sea, with temperature as an environmental
effect. Fisheries Research. 2014. 155:1-9.
Heinä-elokuun veden lämpötilan positiivinen vaikutus ja toisaalta kutukannan runsauden
negatiivinen vaikutus yhdessä selittävät 80 % Saaristomeren kuhan vuosiluokkavaihtelusta.
Jo parin asteen lämpötilaero syntymävuonna voi aiheuttaa moninkertaisen eron kalastuskokoon
tulevan vuosiluokan koossa.
Kutukannan koko ei ole nykytilanteessa kuhakannan
uusiutumisen kannalta kriittinen tekijä. Suuri kutu-
kanta tai peräkkäiset lämpimät kesät voivat johtaa
siihen, että poikasia on liikaa niille sopivan alueen
pinta-alaan nähden.
Kesän lämpötilojen perusteella voidaan arvioida,
onko kyseisenä vuonna syntyvä vuosiluokka
todennäköisesti voimakas vai heikko, ja siten
tulevien vuosien saalistasoa on mahdollista ennustaa.
Tutkimukset: Kasvu
Toimittajat: Raitaniemi ja Manninen. Kalakantojen tila vuonna 2013 sekä ennuste vuosille
2014 ja 2015.Silakka, kilohaili, turska, lohi, siika, kuha ja ahven. RKTL:n työraportteja 20/2014,
jossa viite Heikinheimo. Käsikirjoitus.
Voimakas kalastus pienisilmäisillä verkoilla poistaa populaatiosta nopeakasvuisimmat yksilöt
ennen kuin ne ehtivät kutea. Tämä voi muuttaa kannan perimää siten, että kuhat saavuttavat
sukukypsyyden entistä pienemmässä koossa ja kasvu hidastuu, jolloin kuhakannan tuottavuus
alenee. Uusimpien tutkimustulosten mukaan Saaristomerellä on tällainen muutos havaittavissa.
Tutkimukset: Merimetsot
Salmi, Auvinen, Raitaniemi, Kurkilahti, Lilja ja Maikola. Perch (Perca fluviatilis) and
pikeperch (Sander lucioperca) in the diet of the great cormorant (Phalacrocorax carbo) and
effects on catches in the Archipelago Sea, Southwest coast of Finland. Fisheries Research. Volume
164. April 2015. p. 26-34.
Vuonna 2010 merimetsot pyydystivät Saaristomerellä noin puoli miljoonaa kuhaa (40–60 tonnia).
Merimetson vaikutusta ammatti- ja vapaa-ajankalastuksen saaliisiin arvioitiin mallintamalla
merimetson vuonna 2010 pyydystämien kuhien tuottama saalis ennen merimetson levittäytymistä
vallinneissa oloissa.
Mallin mukaan kuhat olisivat tuottaneet
110–140 tonnia saalista noin viiden vuoden
aikana.
The potential loss of yield by year caused by cormorant
predation in 2010 in the Archipelago Sea. The shaded
area shows the difference between methods 1 and 2.
Mallinnus oli rajattu kuhasaaliin tuotossa tapahtuviin muutoksiin
1. Tarkasteltu kuhasaaliin menetyksen vaikutusta kuhasta saatuihin tuottoihin • Ei ole laskettu mahdollisen sivusaaliin menetystä • Verkkojen uusimisesta ei oletettu aiheuttavan lisäkustannuksia
Mihin suuntaan tulos muuttunut
2. Herkkyysanalyysit a) Kuhan kasvunopeudella suurin vaikutus tulokseen
Kasvun hidastuminen pidentää takaisinmaksuaikaa
Oletus: 25 % nopeasti kasvavia 50 % keskimäärin kasvavia 25 % hitaasti kasvavia
2. Herkkyysanalyysit b) Luonnollinen kuolevuus toiseksi suurin tekijä
Isojen kuhien luonnollisen kuolevuuden lisääntyminen pidentää maksuaikaa
Paljon purtuja kaloja
Eri-ikäisiä arpia ja haavoja
Mihin suuntaan tulos muuttunut
Alamitan porrastuksen vaikutus (38 cm, 39 cm ja 40 cm)
Vaikutus kalastajan kuhasta saatuun tuottoon (kuva havainnollistaa logiikkaa, vaikutusta ei ole mallinnettu !)
Kuopat mataloituvat
-500
-400
-300
-200
-100
0
100
200
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12Kerralla
vaiheittain
-800
-600
-400
-200
0
200
400
600
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12Kerralla
Vaiheittain
Takaisinmaksuaika pitenee
Verkkojen jatkuva uusiminen suurin kustannus
Kuhaa koskevan lisätiedon tarve?
- Päivitetty mallinnus
- Mikä on hylkeiden vaikutus kuhasaaliisiin?
- Vapaa-ajankalastajien kuhan pyyntitavat ja
saalis?
Yhteenveto
- Asiantuntijaryhmän testiarvioinnin perusteella
ammattikalastuksessa ei näyttäisi olevan kovin
isoja ongelmia
- Kuhan alamitan nosto voi aiheuttaa isoja sosiaa-
lisia ja taloudellisia ongelmia Saaristomeren am-
mattikalastajille