Arvopaperi 2/2013

helmikuu 2/2013

Jussi Pesosen iso savotta

HELMIKUU

Onko Fiskarsin mailla arvoa?

EHRNROOTHIT

Maailmantalousja Voltaire

ESSEE

Tuomo Mattila ylipainottaa osakkeita

SALKUNHOITAJA

Jussi Pesosen

ISO SAVOTTA

Sijoittamisen erikoislehti 33. vuosikerta

Tallimestari: Jouko Karvinen on tuhonnut 3,3 miljardia

3. vuosikerta

Tiedätkö miten rahat on järkevä sijoittaa?

Kun haluat pistää syrjään suuremman summan itsellesi tai läheisillesi,OP-sijoitusvakuutus on oivallinen vaihtoehto. Useampi sijoituskohde hoituuyhdellä sopimuksella, ja voit vaihtaa niitä maksutta. Lisätietoja osoitteestaop.fi /vakuutussaastaminen

Vakuutussopimus solmitaan OP-Pohjola-ryhmän kokonaan omistaman OP-Henkivakuutus Oy:n kanssa, jonka asiamiehenä pankki toimii.

SISÄLTÖ

HELMIKUU 2013UUSI LEHTI

JUH

O H

UTT

UN

EN

BLO

OM

BER

GJU

HA

TÖ

RM

ÄLÄ

MAAILMANTALOUDEN TETRIS. Jos vienti ei vedä, vanhan mantereen taantuma uhkaa sitkistyä.

28

RAHAMIES. 144 000 osuudenomistajaa luottaa Tuomo Mattilaan.22

3

UPM:N TOIMITUSJOHTAJA Jussi Peso-nen -

-

-

VoltairenNouriel Roubinin -

--

Tommi Melender -

-

Tuomo Mattila

Kovakasvo

SISÄLTÖ

HELMIKUU 2013UUTISET IHMISET

REPORTA ASIT K ATSAUKSET

OSAKKEET R AHASTOT

ILMIÖT PELURIT

TAULUKOTGRAAFIT

ARVOPAPERI HELMIKUU 20134

HA

NN

U K

ON

TTIN

EN

60 SIJOITUSMAAILMAN ILMIÖT

61 MARKUS SALINVaara ohi?

62 KIRJATRosvojahtia Wall Streetilla

65 KUMPPANIBLOGI66 PÖRSSIRISTIKKO70 TALLIMESTARI

Bunga bungaa omistajien piikkiin

6 PÄÄKIRJOITUS Eljas Repo odottaa hyvää osinkokevättä8 NOTEERATUT Onko Fiskarsin mailla arvoa osakkeenomistajalle?10 UUTISKUUKAUSI12 SIJOITIN VIIMEKSI Pekka Vennamo on

ostolakossa14 IHMISET Kari Kauniskangas ehdolla

YIT:n toimitusjohtajaksi

16 KUUKAUDEN OSAKEOnko UPM halpa osake?

22 TUOMO MATTILATuomo Mattila hoitaa 1,7 miljardin varoja

28 ESSEESijoittaja, tohtori Pangloss ja rautakansleri

36 JOHTORYHMÄHuhtamäen johdolle kivat osakevoitot

38 Osingoilla tyytyväiseksi40 Spondaa vai Cityconia

salkkuun?42 MAAILMAN OSAKKEET Nousumarkkinan kohtalo vaakalaudalla43 Eurooppa jarruttaa

46 Tulosennusteet48 Pohjoismaiset

tulosennusteet49 Eurooppalaiset

tulosennusteet50 Yhdysvaltalaiset

tulosennusteet51 Parhaat rahastot52 Suomi-salkut53 Gurusalkut54 Korot ja lainat55 Raaka-aineet ja

maailmantalous56 Analyytikkojen suosikit

KA

RM

O R

UU

SMA

AA

JUH

O H

UTT

UN

EN

KOLUMNIT45 PENTTI FORSMAN

Rahamiehiä internettalouteen

69 YRJÖ KOPRAKeiden palkat laskivat?

Jukka Moisio

Jussi Pesonen

PÄÄKIRJOITUS

TOIMITUKSELTA

PÄÄTOIMITTAJA

Eljas Repo 040 342 4661

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ

Karo Hämäläinen 040 342 4676

AD Sasu Haanpää 040 342 4678

TOIMITUSSIHTEERI

Anne Leino 040 342 4671

TOIMITTAJAT

Tommi Melender 040 342 4665Katja Rapeli 040 342 4668

Mikael Sjöström 040 342 4349Mirko Hurmerinta 040 342 4663

YHTEYSTIEDOT Käyntiosoite: Annankatu 34–36 B,

00100 Helsinki, Postiosoite: PL 920, 00101 Helsinki

puh 020 442 40 *), faksi 020 442 4677

AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA Pentti Forsman, Juho Huttunen, Yrjö Kopra,

Jessica Larsen-Hossain, Päivi Joensuu, Tanja Maijanen, Karoliina Paavilainen, Karmo Ruusmaa, Markus Salin,

Juha Törmälä, Pekka Virolainen

MEDIAMYYNTI Pia Strömdahl-Koskinen 040 342 4333TRAFIIKKI

Christina Niskanen 020 442 4633AINEISTOT

Vedos faksilla: 020 442 4152PAINO PunaMusta Oy, Joensuu

Paperi MyBrite Silk 80g/m2, kansi Galerie Art Gloss 200g/m2

Aikakauslehtien liiton jäsenLevikki 24 944 (LT 2011)

Lukijamäärä 90 000 (KMT s11/k12)TILAUKSET

puh. 020 442 4100, faksi 020 442 4101

TILAUSHINNAT Vuosikerta 12 numeroa Arvopaperia ja

4 numeroa Arvoasuntoa 125 euroa (sis. alv. 10%).Kestotilaus jatkuu sovitusti valitun laskutusjakson mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan.

Peruutukset ja osoitteenmuutoksetpuh. 020 442 4100, faksi 020 442 4101

Arvopaperin lukija- ja asiakasrekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Rekisteriseloste on saatavissa

Talentum Media Oy:n tilaajapalvelusta.


OPPIKIRJAT SANOVAT pörssikurssien en-nakoivan reaalitaloutta 6–12 kuukautta. OMX Helsinki ja Euro Stoxx 50 kävivät pohjalla kesäkuun 2012 alussa. Viime ke-sänä ei ollut mitään merkkejä käänteestä, vaan reaalitalous syöksyi, tarinat olivat surkeita ja varauduttiin pahempaan. Syk-syllä Mario Draghi -nanssimarkkinaa. Reaalitaloudesta ei vielä

syksyllä saatu todisteita paremmasta.Tänä vuonna on saatu pieniä merkkejä.

Nokialta tuli positiivinen tulosvaroitus, Suomen teollisuudenkin vienti heilahti hivenen parempaan ja ekonomistit puhu-vat jo käänteestä. Pörssikurssien pohjista on kulunut reilu puoli vuotta, eli pörssin ennustevoima tuntuu toimineen.

Puoli vuotta pohjista

Suomeen on tulossa hyvä osinko-kevät. Iloisia yllätyksiä on paljon. Poikkeus on Nokia, joka jättää osingot väliin.

Kim Lindströmiä kismit-tää. Hän muistutti, että Nokia on maksa-nut osinkoa joka vuosi vuodesta 1865 lähtien. Toinen konkari Erkki Sinkko purki harminsa ilmoittamalla, ettei mene Nokian yhtiöko-koukseen.

He edustavat ajatte-lutapaa, jossa osakkaan säännöllinen osinko-virta on tärkeintä.

Rahoitusprofessori Vesa Puttonen poh-tii asiaa teorian näkökulmasta ja ihmet-telee, miksi Nokia maksoi viime vuonna osinkoja.

Nokian viime kevään osingoista päätti Jorma Ollilan johtama hallitus, joka kuunteli herkällä korvalla säätiöomistajia. Nyt ruorissa on Risto Siilasmaa. Jos Nokian hallituksessa joku ehdotti osingonjakoa, vasta-argumentti oli tyrmäävä: paljonko pitää jakaa, jos tilikauden tappio kaikkine alaskir-jauksineen oli 3,7 miljardia euroa?

Pitää tehdä tulosta, jotta syntyy jaettavaa. Muuta-mat pörssiyhtiöt jakavat osinkoa enemmän kuin tekevät tulosta. Tällai-sia ovat Ahlstrom, Fin-nair, Marimekko ja Rau-taruukki. Tulokseensa nähden suuria osinkoja antavat Elisa, Orion, Stora Enso ja UPM.

Perustelu isoille osingoille voi olla se, että rahalle ei ole käyttöä. Ei ole, kun ei keksitä mihin investoida. Kasvua ei yleensä tule, jos ei investoi.

Tilinpäätöskaudelta voi tehdä kolme havaintoa: Liikevaihdot eivät juuri kas-

vaneet. Poikkeuksena voi mainita Koneen ja Outotecin, jotka hyö-tyivät Aasian vauhdista. Kannattavuus pysyi paikallaan, mutta on ollut kohtuullisen hy-vällä tasolla. Kolmas havainto ovat osingot: osingonnostoja tuli yl-lättävän monelta.

Ainakin Nordea, Kone, Sampo, Fortum, Neste, Orion, Sanoma ja Huhtamäki mak-savat odotuksia muhkeampia osinkoja. Finnair ja Metsä Board piristivät, kun pa-lasivat taas osingonmaksajiksi.

Mikä on oikea osingon suhde? Se ei ole vain suomalainen pähkäilyn kohde.

Ihanne-esimerkki on Coca-Cola Company, joka on pystynyt 50 vuo-den ajan kasvattamaan joka vuosi osinkoaan. Se on ollut erinomai-nen sijoituskohde. Tämän on

havainnut myös , jonka kipparoima Berkshire Hat-

haway on Coca-Colan suurin omistaja.

Buffett edustaa toisen--

maa, että hän osaa päättää rahojen kohtalosta viisaam-min kuin osakkeenomista-jat. Berkshire ei ole jakanut osinkoa yli 40 vuoteen.

VUOSI.

Osinkojen kevät – Nokia murheena

NOTEERATUT

ARVOPAPERI HELMIKUU 20138 ARVOPAPERI HELMIKUU 20138

Fiskars X25 on maailmanluokan kirves.

Oranssipäinen kuluttajatuo-teyhtiö valmistaa myös monia muita metsä- ja puutarhatyöka-

luja, joiden testaamiseen tositoimissa yhti-öllä on 15 000 hehtaarin harjoitustantereet.

Sukuyhtiön mittavat maaomaisuudet aiheuttavat päänvaivaa sijoittajille, jotka pyrkivät määrittelemään osakkeelle käypää arvoa. Puuston kasvu näkyy tuloslaskel-massa biologisten hyödykkeiden arvon-muutoksessa, ja kassavirtaa tulee hak-kuista, mutta kuinka realisoitavissa olevia omaisuusmassat ovat?

Maa- ja kiinteistöomistukset ovat hanka-lia myös oman pääoman tuoton kannalta. Esimerkiksi Fortum pyrkii eroon sähkön-jakelubisneksestään, jonka tuotolle viran-omaiset ovat antaneet ylärajan, joka ei riitä kasvuhakuiselle energiayhtiölle. Fiskars ei ole julkistanut itselleen asettamiaan pää-oman tuottoa koskevia tavoitteita.

”Maa- ja kiinteistöomistukset taitavat

olla yhtiöllä ikisalkussa, mutta toisaalta niitä vastaan yhtiö voisi hakea esimerkiksi vakuudellista rahoitusta, ja voisihan ne periaatteessa erottaa vaikka omaksi pörs-siyhtiökseen”, Fiskarsia Inderesissä seuraava analyytikko Sauli Saumala spekuloi.

”Lähtökohtaisesti niita voisi ajatella omaisuuserinä, jotka eivät juuri tuota kassavirtaa eivätkä osinkoa mutta joilla on tasetta vahvistava vaikutus”, hän lisää.

Saumala arvioi, että maiden ja mantujen arvo on 2,00–2,50 euroa osakkeelta.

Tunne ja eurotFiskarsille kuuluu metsien lisäksi myös muita sijoituskiinteistöjä, kuten Fiskarsin kartano, joiden arvo tuntuu olevan enem-män tunnetta kuin euroja. Tavallisen osak-keenomistajan on vaikea päästä hyötymään kartano-omistuksesta. Tällöin voi herätä epäilys siitä, hoidetaanko omistuksia var-masti kaikkien osakkeenomistajien edun mukaisesti eli suurimpaan taloudelliseen

hyötyyn tähdäten vai rahoittavatko pien-omistajat suurimpien osakkeenomistajien ja yhtiön johdon harrastuksia.

Fiskarsin toimitusjohtaja Kari Kaunis-kankaan mukaan yhtiön kiinteistöliike-toimintaa johdetaan samoilla periaatteilla kuin ydinliiketoimintojakin ja siltä edelly-tetään taloudellista kannattavuutta.

”Suomen vanhimpana yhtiönä Fiskarsin perspektiivi on keskimääräistä pörssiyh-tiötä pitempi, ja olemme ylpeitä siitä että meillä on vaalittavanamme ainutlaatuinen perintö. Se on yksi Fiskars-brändin raken-tamisen kulmakivistä ja myös kansainväli-sesti meille valttikortti – harva pörssiyhtiö voi esitellä asiakkailleen tai sijoittajilleen synnyinpaikkansa, josta yhtiön tarina al-koi yli 360 vuotta sitten”, Kauniskangas kommentoi.

Kauniista korulauseista muodostuu selvä käsitys siitä, että historialla, perinteillä ja tunnesiteillä on suuri rooli. Kenties ehkä sittenkin suurempi kuin taloudellisilla pe-rusteilla.

Fiskarsin omistuksissa on kirveelle töitä

Teksti Mirko Hurmerinta ja Karo Hämäläinen

Ikiomistusmaan arvonmääritys tuottaa vaikeuksia. Pitäisikö Fiskarsin myydä metsänsä?

NOTEERATUT

9

YHTIÖKOKOUS

Ruukkien sotaKYSYMYS FISKARSIN maanomistuspoli-tiikasta noussee esille yhtiön kevään yh-tiökokouksessa 14. maaliskuuta. Fiskar-sin osakkeenomistajan Billnäsin ruukin toimitusjohtaja Olli Muurainen aikoo tiukata Fiskarsin johdolta vastauksia omistuspolitiikkaan ja sen tasavertai-suuteen.

Syynä Muuraisen heräämiseen on erikoinen maakauppariita. Muurainen omistaa Billnäsin ruukin ja maa-alueita sen ympäriltä. Hän on vuosien ajan yrittänyt ostaa Fiskarsilta 1,3 hehtaarin aluetta, joka sijaitsee Billnäsin ruukki-alueella hänen maidensa välissä. Sopi-mus oli Muuraisen mukaan jo solmittu, mutta Fiskars vetäytyi kaupasta.

Fiskarsin mitassa kyse on alle 0,1 promillesta maaomistusta. Muuraisel-le kysymys on suuri. Hän on kaavaillut alueelle mittavaa kokous- ja tapahtu-makeskusta ja tehnyt miljoonainves-tointeja.

”Olemme kaavoittaneet aluetta Raa-seporin kaupungin ja Fiskarsin kanssa vuonna 2009 laaditun maahankintas-pimuksen pohjalta”, Muurainen kertoo.

Muurainen ihmettelee, miksi Fiskars ei halua toteuttaa sovittua maakauppaa.

”Oman kokemukseni mukaan Ruotsis-sa pörssiyhtiö ei voisi toimia näin”.

Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen jatkaa Suomi-salkkunsa ke-ventämistä. Tammikuussa myyntikohteina olivat mui-den muassa Fortum, Metso,

Rautaruukki ja UPM.Eniten Ilmarinen on keventänyt

omistustaan joulu–tammikuun aikana Metsossa, tammikuun lopun kurssilla laskettuna yli 62 miljoonalla eurolla. Kahden kalenterikuukauden aikana yh-tiö on myynyt yli kolmanneksen Metso-omistuksestaan. Konetta ja Nokian Ren-kaitakin Ilmarinen on myynyt yli 40 miljoonalla eurolla kumpaakin.

Suhteellisesti eniten Ilmarinen on kuitenkin tyhjentänyt salkustaan Rau-taruukkia. Tammikuussa Ilmarinen myi yli puolet omistamistaan reilusta 1,3 miljoonasta osakkeesta. Vuodessa Il-marisen omistus on laskenut lähes 90 prosenttia.

Ostolaidalle Ilmarinen palasi muun

muassa Wärtsilän ja Neste Oilin koh-dalla. Joulu–tammikuun nettomuutok-set ovat kuitenkin edelleen reippaasti pakkasella Helsingin suuryhtiöiden osalta.

Talouselämä kertoi tammikuun alku-puolella, että Ilmarinen oli pelkästään joulukuun aikana myynyt suomalaisia osakkeita noin 450 miljoonalla eurolla. Ilmarisen sijoitusjohtaja Timo Ritakal-lio ei Talouselämän haastattelussa otta-nut kantaa yksittäisiin osakenäkemyk-siin vaan tyytyi toteamaan, että ”osana aktiivista salkunhoitoa osakeomistusten määrät voivat vaihdella vuoden sisällä huomattavastikin.”

Ilmarisen suurimmat sijoitukset OMXH25-indeksin yhtiöistä Nokian jälkeen ovat tällä hetkellä Kone, For-tum ja Wärtsilä. Kutakin yhtiötä Ilma-rinen omistaa yli 160 miljoonan euron arvosta.

MIRKO HURMERINTA

Ilmarinen keventää Suomi-salkkuaan

Vaikka kahden viime kuukauden kurssikehitys on ollut Helsingin pörssissä varsin mainiota, eläkevakuutusyhtiö

Ilmarinen on siirtänyt varojaan muille vesille.

Yhtiö Omistus 31.1., kpl Omistus 31.1., eur Nettomuutos, kpl Nettomuutos, %

Cargotec 1 279 255 26 557 334 -569 968 -30,8

Elisa 4 641 876 81 325 668 -1 883 320 -28,9

Fortum 11 846 389 163 598 632 -2 611 161 -18,1

Huhtamäki 2 838 832 37 983 572 -390 000 -12,1

Kemira 6 450 143 75 337 670 -1 923 352 -23,0

Kesko 2 848 447 68 818 480 -624 327 -18,0

Kone 2 775 668 168 621 831 -726 249 -20,7

Konecranes 2 214 664 54 812 934 -783 771 -26,1

Metso 3 257 725 107 407 193 -1 884 218 -36,6

Neste Oil 6 743 250 79 233 188 -2 063 140 -23,4

Nokian Renkaat 3 598 103 114 023 884 -1 334 352 -27,1

Outotec 2 740 935 126 987 519 -197 408 -6,7

Orion B 1 194 898 24 591 001 -360 622 -23,2

Rautaruukki 632 210 3 350 713 -700 000 -52,5

Sampo 5 850 422 154 743 662 -1 027 578 -14,9

UPM 10 381 987 93 437 883 -3 071 573 -22,8

Wärtsilä 4 611 561 161 635 213 -549 425 -10,6

YIT 3 774 568 61 148 002 -1 343 368 -26,2

Taulukossa ei ole niitä yhtiöitä, jotka eivät ilmoita suurimpia omistajiaan kotisivuillaan.

NETTOMYYNNIT OMXH25-YHTIÖISSÄ JOULU-TAMMIKUUSSA

NOTEERATUT

LIN

DA

LA

PPA

LAIN

EN

FRED

RIK

SA

ND

BER

G

22.1.

23.1.

24.1.

25.1.

26.1.

27.1.

28.1.

29.1.

30.1.

UUTISKUUKAUSI


SKANDAALI VEI. Teliasoneran toimitusjohtaja Lars Nyberg esitteli tammikuun viimeisenä päivänä yhtiön alakanttiin osuneen tuloksen ja antoi vaisut ennusteet alkaneesta vuodesta. Seuraavana päivänä Nyberg erosi tehtävästään Uzbekistanin liiketoimien vuoksi. Myös Tero Kivisaaren ura Euraasian-bisneksen johdossa päättyi lahjusskandaalin myötä.

Robert Shiller: Ei huolta kuplasta!TALOUSTIETEEN NOBEL-PALKINNON voittajaksi usein veikkailtu professori Robert Shiller ei näe osak-keissa suurta kuplan vaaraa.

”Nykyisessä markkinatilanteessa ja nykyisissä hinnoissaan osakkeiden omistaminen on järkevää”, Shiller sanoi Evli järjestämän seminaarin jälkeisessä lehdistötilaisuudessa Helsingissä.

Osakkeiden hinnoittelun arvioimiseen Shiller käyttää itse kehittelemäänsä CAPE-kerrointa. Se suh-teuttaa pörssikurssit yritysten pitkän ajan normali-

soituun tulostasoon. Amerikkalaisten osakkeiden p/e-luku liikkuu Shillerin tavalla laskettuna 22:ssa, kun histori-allinen keskiarvo on viidessätoista.

”Historiallisesti tarkasteltuna ny-kyiset arvostukset ovat siis varsin

korkeita, mutta se ei tarkoita että osakkeet olisivat nyt sur-

keita sijoituskohteita”, Shil-ler sanoi.

Sinkko suivaantui Nokian nollaosingostaNOKIAN HALLITUKSEN esitys nollaosingosta ei miel-lytä sijoittajakonkari Erkki Sinkkoa. Hänen mu-kaansa johto ei ymmärrä, kuinka suuri imagotappio osingon maksamatta jättämisestä tulee.

”Kesko ei maksanut 1960-luvulla eräänä vuonna osinkoa. Tapaus muistetaan vieläkin”, Sinkko perus-telee.

Vastalauseena nollaosingolle Sinkkoa ei nähdä kevään yhtiö kokouksessa.

”Kahvipöydän seitsemän sortin piperrykset ja paperrukset eivät korvaa osinkoa.”

NOTEERATUT

TOM

I PA

RK

KO

NEN

28.1.

29.1.

30.1.

31.1.

1.2.

2.2.

3.2.

4.2.

5.2.

6.2.

7.2.

8.2.

9.2.

10.2.

11.2.

12.2.

13.2.

14.2.

15.2.

16.2.

17.2.

18.2.

11

Nokia jatkaa kiinteistömyyntejäNOKIA JATKAA luopumista kiinteistöomistuksistaan. Technopolis ostaa Nokialta Oulussa sijaitsevan Pel-tolan kampuksen 31,7 miljoonalla eurolla.

Kampuksen vuokrattavissa oleva pinta-ala on noin 37 600 neliömetriä, josta Nokia vuokraa pitkä-aikaisella sopimuksella noin 17 400 neliötä. Kaupan jälkeen Nokian osuus Technopoliksen liikevaihdosta pysyy alle 3 prosentin.

Viime vuonna Nokia myi Keilaniemen pääkontto-rinsa (kuvassa) ja jäi tiloihin vuokralle.

Mika Vehviläinen Finnairista Cargoteciin

CARGOTEC ON nimittänyt Finnairin toimitusjohta-jan Mika Vehviläisen yhtiön toimitusjohta-jaksi. Hän aloittaa tehtä-vässä 1. maaliskuuta.

Finnairin hallitus kertoo jo aloittaneensa uuden toimitusjohtajan etsimisen. Finnairin toi-mitusjohtajan sijaiseksi on nimitetty yhtiön operatiivinen johtaja Ville Iho.

Fortum luopumassa sähköverkoistaFORTUM KÄYNNISTÄÄ ”sähkönsiirtoliiketoiminnan tulevaisuuden vaihtoehtojen selvittämisen”.

Sähkönsiirto on säädeltyä liiketoimintaa, joka on tarjonnut runsaan 8 prosentin vertailukelpoisen sidotun pääoman tuoton. Fortumin Distribution-liiketoiminta-alueen vertailukelpoinen käyttökate viimeiselle 12 kuukaudelle vuoden 2012 kolmannen neljänneksen päättyessä oli 466 miljoonaa euroa.

Fortumin näkemyksen mukaan sen sähkönsiir-toliiketoiminnassa olisi mahdollisuus parempaan arvonmuodostukseen toisenlaisessa liiketoiminta-rakenteessa.

YIT jakautuuYIT EROTTAA rakentamispalvelut-liiketoiminnan ja kiinteistötekniset palvelut -liiketoiminnan erillisiin konserneihin.

Alustavan suunnitelman mukaan YIT jatkaisi rakentamispalvelut-liiketoimintaa, johon kuuluisi-vat Suomen rakentamispalvelut sekä Kansainväli-set rakentamispalvelut, joiden liikevaihto oli viime vuonna 1,9 miljardia euroa.

Pohjois-Euroopan kiinteistötekniset palvelut sekä Keski-Euroopan kiinteistötekniset palvelut erotet-taisiin Caverion-nimiseen itsenäiseen yhtiöön, joka listataan Helsingin pörssiin. Caverioniin siirtyvien liiketoimintojen yhteenlaskettu liikevaihto viime vuonna oli 2,8 miljardia.

Uuden Caverionin osakkeiden listaaminen olisi tarkoitus toteuttaa vuoden 2013 aikana.

David Blanchflower: Ei huolta inflaatiosta!PROFESSORI DAVID BLANCHFLOWER ei ole lainkaan

tiedämme mitä tehdä. Nostamme korkoja ja teemme käänteisen kvantitatiivisen elvytyksen”,

Britannian johtaviin taloustietäjiin kuuluva

prosentista vaikkapa 706 prosenttiin. Hän puhui Aberdeenin sijoituspäivässä Helsingissä.

14.2. Talvivaaralta osakeanti RANKASTI TAPPIOLLINEN Talvivaara paikkaa taset-taan osakeannilla.

Merkintäetuoikeusannilla kerätään 260 miljoo-naa euroa. Vuoden lopussa Talvivaaralla oli korol-lista nettovelkaa 564 miljoonaa euroa, jolla vel-kaantumisaste kohosi huimaan 184 prosenttiin.

Solidium on sitoutunut lyömään Talvivaaraan uutta rahaa paitsi nykyisen yhdeksän prosentin omistusosuutensa suhteessa eli 23 miljoonaa myös enintään 30 miljoonaa euroa toissijaisessa annissa. Talvivaaran perustaja Pekka Perä, jonka omis-tusosuus on nykyisin 21 prosenttia, on sitoutunut merkitsemään osakkeita viidellä miljoonalla. An-nin myötä Perän omistus Talvivaarassa heikennee ja Solidiumin vahvistunee.

SIJOITIN VIIMEKSI


Miten sijoittaminen alkoi, mistä saitte siihen varat?Minusta tuli sijoittaja isäni päätöksellä, sillä

hän keräsi lapsille pientä osakesalkkua syntymästäni lähtien. Itse aloin hoitaa salk-kua joskus parikymppisenä. Omia varoja aloin sijoittaa vuonna 1972, kun minusta tuli kansanedustaja.

Mikä oli ensimmäinen sijoituksenne?Ensimmäinen oma sijoitus oli asunto.

Luonnehtikaa itseänne sijoittajana!Olen laiska sijoittaja, en paneudu asiaan riittävän huolellisesti. Vaihtelevat tulok-setkin kertovat samaa.

Noudatan kahta keskenään ristiriitaista -

kavälin seikkojen perusteella, mutta pidän ne pitkään.

Olen optimisti. Uskon että asiat mene-vät paremmin jatkossa. Siksi tappiolla olisi ikävä myydä.

Missä sijoituksenne ovat?Sijoitukseni ovat kotimaisissa osakkeissa. Asuinkiinteistöjä, esimerkiksi kotiani Es-panjassa ja kesämökkiä Suomessa, en laske sijoituksiksi.

Osakesijoitukseni ovat it- ja tietotek-niikka-alan yrityksissä, joista uskon jotain ymmärtäväni. Lisäksi minulla on osakkeita julkisissa ja yksityisissä yrityksissä, joiden hallituksessa istun tai joissa olen muuten aktiivinen.

Salkussani ei ole rahastoja, koska hoi-topalkkiot ovat Suomessa turhan korkeat.

Olette työhistorialtanne ennen kaikkea poliitikko. Miten se vaikuttaa sijoitus-päätöksiinne?Politiikka opettaa tulemaan toimeen eri-laisten ihmisten kanssa, ymmärtämään heidän tavoitteittaan ja motiivejaan. Mutta muuten politiikka ei opeta tuntemaan lii-kemaailmaa.

Arvot ovat ja niiden kuuluukin olla erilai-set. Poliitikon ensisijainen tehtävä on huo-lehtia siitä, että myös heikoimmilla menee kohtalaisesti ja tasata toimeentuloeroja,

kun ne kasvavat liikaa. Liikemaailmassa

talloa ja vahvoja vahvistaa, jos aikoo pärjätä. Muun muassa tämän vuoksi olen sitä

mieltä, että yhteiskunnan ja poliitikkojen omistamilta yrityksiltä puuttuvat menes-tymisen edellytykset.

Näkyykö valtio-omistajuus TeliaSone-ran viimeaikaisissa toimissa?Tuntuu, että kyse on vain osaamisen puut-teesta. On oikein mennä hankalillekin markkinoille, mutta lainvastaisesti ei voi toimia.

Mitä sääntöjä tai periaatteita noudatatte sijoittaessanne?Sijoitan vain ylijäämän, jota en tarvitse elämiseen, ja mielelläni yrityksiin, joiden tuotteet ja palvelut tunnen. Eli jos syön

Atrian makka-raa, niin ostan pikemmin HKScanin kuin Atrian osakkeita.

Joskus sijoitin myös lainarahaa, useim-miten onnistuneesti, mutta ei aina.

Pekka Vennamo on ostolakossaTeksti Mikael Sjöström Kuva Karoliina Paavilainen

Espanjassa aktiivisia eläkepäiviä viettävä Pekka Vennamo ostaa osakkeita yrityksistä, joiden tuotteista pitää. Viime aikoina häntä ovat alkaneet kiinnostaa paikalliset kiinteistöt.

KA

RO

LIIN

A P

AA

VILA

INEN

ELÄKELÄINEN. Pekka Vennamo ostaisi nyt Espanjan aurinkorannikolta sijoitusasunnon. Hinnat ovat pohjalla ja alue kiinnostaa jatkossakin pohjoiseurooppalaisia.

SIJOITIN VIIMEKSI

GURUJEN SALKUT

KA

RM

O R

UU

SMA

A

13

PEKKA VENNAMO, 68PROFIILI

TÄHÄN ON TULTU Politiikassa vietettyjen kan-sanedustaja- ja ministerikausien jälkeen seu-rasi kymmenen vuotta vetäjänä savotassa, jossa Posti- ja telelaitoksesta tehtiin Sonera Oyj. Sen jälkeen meni Saunalahden jaloilleen saamisessa muutama vuosi.MIELESSÄ JUURI NYT? Nyt on hyvä mieli, ei suuria murheita.HYVÄN ELÄMÄN SIJOITUS? Aika. Aina pitäisi olla aikaa myös itselle ja perheelle.

Keiden kanssa keskustelette sijoittamisesta ja sijoituskohteista?Ennen kaikkea vaimoni ja joskus lasteni-kin kanssa. Isäni tapaan kokosin pienen salkun lapsilleni heti heidän syntymäs-tään. Tyttäret hoitavat jo salkkunsa itse. Sijoitusammattilaisten kanssa en juuri seurustele.

Mihin sijoititte viimeksi?En ole sijoittanut vuoteen mihinkään.

Mitkä ovat ikisuosikkinne Helsingin pörssissä?Korot ovat alhaalla ja pitäisi siirtyä osak-keisiin. Hakisin yhtäältä halpoja osakkeita kuten Nokiaa ja toisaalta hyvin johdettuja yrityksiä, joista tulee mieleen Kone. Sillä on vielä kasvun varaa.

Mihin sijoittaisitte nyt 50 000 euroa?Ostaisin Espanjasta sijoitusasunnon, koska hinnat ovat pohjalla ja kiinteistö-markkinat elpymässä. Ulkomaisia ostajia liikkuu paljon.

Asunnon saa Espanjassa helposti vuok-ralle, ja hinnannousulle on tilaa. Uskon, että ostamalla oikean asunnon saisi pa-rissa vuodessa hyvän tuoton. Mutta ensin olisi hyvä asua muutama kuukausi vuok-ralla, että näkisi, mitä asunnolta vaaditaan. Asuntojen laatu ja käytettävyys vaihtele-vat täällä paljon, enkä luota konsulttien palveluun.

Mikä on ollut suurin onnistumisenne sijoittajana?Sijoitus Soneran listautumiseen on ollut sekä paras että huonoin sijoitukseni. Ai-kanaan omistajaa ei saatu ymmärtämään, että listaus onnistui, ja julkisuudessa asia kääntyi päälaelleen. En osannut myydä kaikkea, kun olisi pitänyt, mutta kuiten-kin hyvissä ajoin ennen kuin valtio söhli Soneran ruotsalaisten syliin.

ARVOPAPERIN SEURAAMAT suuret suo-malaiset yksityissijoittajat kävivät tammi–helmikuussa sangen hiljakseen kauppaa Helsingin pörssin vaihde-tuimmilla osakkeilla.

Yhtäkään OMXH25-indeksin yh-tiötä sijoittajakuusikko ei ostanut nettomääräisesti seitsennumeroisilla summilla. Suurimmat ostot kohdis-tuivat Rautaruukkiin, jota tuli lisää gurujen kuvitteelliseen kollektiivisalk-kuun 884 000 euron edestä. Omistuk-siaan teräsyhtiössä lisäsivät Laineet ja Hautaset.

Yli puolella miljoonalla sijoittaja-kuusikko osti myös Cargotecia ja For-tumia. Edellistä hankkivat Ingmanit ja Hautaset, jälkimmäistä Ingmanit.

Kaikkiaan gurut ostivat tammi–hel-

mikuussa OMXH25-indeksin yhtiöitä nettomääräisesti runsaalla 890 000 eurolla.

Suurimmat myyntipaineet kohdis-tuivat Outoteciin, jota lähti gurusal-kuista 735 000 euron arvoisen potin verran. Outotecia putsasivat salkuis-taan Ingmanit. Yli puolen miljoonan euron nettomyynnit kirjattiin myös Elisassa. Sitä myi Ingmanien lisäksi Ilkka Brotherus.

Helmikuun 12. päivän päätöskurs-seilla gurujen kuvitteellinen kollek-tiivisalkku oli vajaan 310 miljoonan arvoinen. Netto-ostot ja arvonmuu-tokset kasvattivat sitä tammikuun alusta reilulla viidellätoista miljoonalla eurolla.

TOMMI MELENDER

Raskas teollisuus kelpasi guruille

OSTETUIMMATYhtiö Ostot, euroa

MY YDYIMMÄTYhtiö Myynnit, euroa

Rautaruukki 883 960Cargotec 567 199Fortum 562 780Metso 354 170UPM 156 420

Outotec -735 000Elisa -542 245Neste Oil -135 120Huhtamäki -123 210Kone -63 800

Sijoittajagurujen ostot ja myynnit 7.1.-11.2.2013. Täydellinen gurutaulukko sivulla 53.

KA

RM

O R

UU

SMA

A

n,ö-ia

k-kkn, a-n

k-kkn.e-n

ut i-n, ia

dä n-li

Sijoittajagurujen ostot ja myynnit 7.1.-11.2.2013. Täydellinen gurutaulukko sivulla 53.

KA

RM

OR

UU

SMA

A

j j g j j yy 7 3 y g 53

IHMISETK

AR

OLI

INA

PA

AVI

LAIN

EN

KUUSITOISTA VUOTTA sitten Kari Kaunis-kangas, 38, tuli teekkarina YIT:lle työ-maainsinööriharjoittelijaksi. Ne kesätyöt eivät koskaan loppuneet.

Suomen suurin YIT ilmoitti aikovansa jakautua kahdeksi yhtiöksi. Kiinteistö-tekniset palvelut siirretään Caverion-ni-miseen yhtiöön. YIT-nimellä jatketaan rakentamista Suomessa ja ulkomailla.

Caverionin organisaatiota valmistelee YIT:n nykyinen toimitusjohtaja Juhani Pitkäkoski. Rakentavan YIT:n osalta tehtävään on valittu Kari Kauniskangas.

Koko työuransa YIT:ssä ja sen lähipii-rissä viihtynyt Kauniskangas on ehtinyt tehdä paljon kesätyöpestin jälkeen. Ny-kytilanteen kannalta ratkaiseva askel oli nimitys Kansainväliset rakentamispal-velut -toimialan vetäjäksi vuoden 2008 alusta. Liikevaihdolla mitattuna lähes neljä viidesosaa YIT:n kv-rakentamisesta on nyt Venäjällä.

Loka–joulukuussa ennen kaikkea asun-tojen perustaurakointi Pietarissa, Mosko-vassa ja sen ympäristössä teki 205 miljoo-nan euron liikevaihdolla 29 miljoonaa euroa eli 14 prosenttia liikevoittoa. Koko vuoden tasolla liikevoitto liki kaksinker-taistui 74 miljoonaan euroon.

”Ei ole mitään syytä ajatella, että me-

nisi ainakaan huonommin kuin viime vuonna”, Kauniskangas kuvaa näkymiä Venäjällä.

Selitys menestykselle on yhtiön hyvä maine.

”Vuosien 2008–2009 lamassa raken-simme aloittamamme kohteet valmiiksi. Samaan aikaan kolme neljästä paikalli-sesta yhtiöstä keskeytti työt. Meihin luo-tetaan”, Kauniskangas sanoo.

Lähivuodet YIT:n kasvu tulee asunto-rakentamisesta Venäjällä, sillä Baltiassa, Tšekissä ja Slovakiassa kysyntää on vä-hemmän.

Yhtiötä seuraavat analyytikot ovat yhtä mieltä siitä, että melko nuori Kaunis-kangas on toimillaan ansainnut pääoma-markkinoiden luottamuksen. Se on hyvä asia yhtiön arvostukselle pörssissä.

”Hän on pitänyt sen, minkä on luvan-nut. Suunnitelmat siitä, mitä Venäjällä tehdään ja miten marginaaleihin pääs-tään ovat toteutuneet”, sanoo Inderesin YIT:tä seuraava analyytikko Sauli Vilén.

Kauniskangas on saanut rasvattua YIT:n toimintaa Venäjällä ja sitä kautta tehostettua pääomanhallintaa. Syytä on-kin, sillä yhtiö haluaa 20 prosentin tuoton sijoitetulle pääomalle.

MIKAEL SJÖSTRÖM

MATKALLA YKKÖSEKSI. Venäjän asunto-gryndauksessa hankittu sijoittajien luotta-mus on tuonut Kari Kauniskankaalle paalu-paikan kisassa YIT:n toimitusjohtajuudesta.

Venäjän-menestys nostaa Kauniskangasta YIT:n ruoriin

JUH

O K

UVA

LAURI ROSENDAHLILLE tuli lisää haasteita. Hänet ylennettiin vastaamaan koko Nas-daq OMX:n pohjoismaisten pörssien osa-ke- ja johdannaiskaupasta. Samalla lop-puu pesti kaitsea Nasdaq OMX Baltiaa ja Armenian-toimintoja.

Rosendahl ei vielä edennyt aivan joh-toryhmään, jossa Nasdaq OMX:n koko Pohjolan toiminnasta vastaa tanskalai-nen Hans-Ole Jochumsen.

Rosendahl jatkaa myös nykyisessä teh-tävässään Helsingin pörssin toimitusjoh-tajana. Etenkin Helsinkiin on ollut vaikea

saada uusia listayhtiötä, mutta Ruotsiin niitä on jonkin verran ropissut. Suunta pörssistä pois on yleisempi ilmiö.

Amerikkalaismedia julkisti huhun, jonka mukaan pääomasijoitusyhtiö Car-lyle olisi ostamassa koko Nasdaq OMX. Silloin loppuisi Nasdaqin oma kymme-nen vuotta kestänyt pörssitaival.

Huhu sai alkunsa, kun Nasdaqin enti-nen talousjohtaja Adena Friedman kävi tapaamassa Nasdaq OMX:n toimitusjoh-taja Bob Greifeldiä.

ELJAS REPO

GO WEST. Lauri Rosendahl yleni. Hän vastaa pörsseistä Helsingin lisäksi myös Tukholmassa ja Kööpenhaminassa.

Lauri Rosendahlille lisää haasteita


SALKKUKISA

15

Arvopaperin sijoituspa-nelistien perinteinen salkkukisa on lähte-nyt käyntiin naisko-mennossa, kun FIMin

pääanalyytikon Sanna Kajeen valin-nat ovat tuottaneet jo 17,9 prosenttia.

Kajeen menestyksen avaimet ovat toistaiseksi löytyneet kehittyviltä markkinoilta. Kiina-etf:n arvo on noussut 17,9 ja Vietnam-etf:n peräti 31,8 prosenttia.

Toista sijaa pitää hallussaan sijoit-taja Jarl Waltonen, jonka pohjois-maisista osakkeista koostuva salkku on tuottanut vajaat 13 prosenttia. Pa-rasta vauhtia salkun yhtiöstä on pitä-nyt norjalainen öljypalveluyhtiö TGS-NOPEC. Waltosen mukaan yhtiö on toipunut kahden vuoden takaisesta

-tavasti ja on nyt vahvassa vireessä.

Yhtiön oman pääoman tuotto on tällä hetkellä lähes 30 prosenttia.

Kolmannella sijalta puolestaan löytyy Quorum Rahastoyhtiön sal-kunhoitajan Marko Kyyrösen eri-koistilanneyhtiöistä koostuva salkku. Salkun parhaat sijoitukset ovat tähän mennessä olleet, hieman yllättäen, Pöyry ja Nokia. Kyyrösen mukaan yh-tiöt ovat käänneprosesseissaan vielä alkuvaiheessa, mutta käänteen hin-noittelu saattaa toteutua jo tämän vuoden puolella.

Jumbosijaa pitää Eufex Pankin sijoi-tusjohtaja Anders Ekholm. Salkun Suomi-yhtiöt ovat tuottaneet varsin mukavasti, mutta Pohjois-Amerikka-lisuketta on painanut euron vahvis-tuminen.

”So far, so good”, Ekholm kommen-toi tyynen rauhallisesti.

MIRKO HURMERINTA

Sanna Kaje johtaa salkkukisaaEnsimmäisen ja viimeisen Arvopaperin sijoituspanelistin ero on jo hyvän vuosituoton verran, vaikka kilpailusta on takana vasta kaksi kuukautta.

SALKKUKISA 4.12.2012–12.2.20133

9,50€

Sijoittamisen erikoislehti 32. vuosikerta

joulukuu 12/2012

Minne rahat 2013?

JOULUKUU 2012

Missä ovat Erkon rahat?

TALLIMESTARI

Minne rahat 2013?Näitä osakkeitaHerlinit ostavat

SUUROMISTAJAT

TIKKURILA

Finnair kaipaaAasian-kokemusta

JOHTORYHMÄ

Reportaasi: Japanin pörssikurimus

Reportaasi: Japanin pörssikurimus

Re

Sijoitus Sijoitus Tuotto % 4.12.2012 12.2.2013SANNA KAJEMetso 20 000 22 718 13,6Tikkurila 20 000 22 625 13,1Tieto 20 000 22 613 13,1Shanghai/Shenzen A-osake -etf 20 000 23 588 17,9Vietnam-etf 20 000 26 355 31,8 100 000 117 898 17,9 %

JARL WALTONENCargotec 20 000 22 486 12,4PKC 20 000 21 988 9,9TGS-NOPEC 20 000 23 717 18,6Betsson 20 000 22 984 14,9Autoliv 20 000 21 524 7,6 100 000 112 700 12,7 %

MARKO KYYRÖNENNokia 20 000 24 269 21,3Oriola-KD A 20 000 22 222 11,1Pöyry 20 000 25 597 28,0Outokumpu 20 000 20 000 0,0Aspocomp 20 000 18 730 -6,3 100 000 110 819 10,8 %

ANDERS EKHOLMSampo 15 000 16 770 11,8Huhtamäki 15 000 16 682 11,2Vontobel US Value Equity 25 000 27 030 8,1Morgan Stanley U.S. Property Fund 30 000 31 280 4,3Tundra Pakitanfond 15 000 15 230 1,5 100 000 106 992 7,0 %

Talentum Lakikoulutuswww.talentumlakikoulutus.fi

Ilmoittaudu!

Hallitsetko konkurssioikeuden erityiskysymykset ja käytännöt?

-

-

Eeva Arko-KoskiTuomas Hupli

Mikko Könkkölä Tuula LinnaPauliina Tenhunen

Anssi Tuomaala Jarmo Tuomisto

Konkurssiasiamies

Professori Tuula Linna

MATKALLA TULEVAISUUTEEN

Teksti Tommi Melender Kuvat Juho Huttunen

Niin muuttuu maailma. UPM tekee nykyisin paperia lähinnä kasvuliiketoimintojensa rahoittamiseksi. Energia, sellu ja tarrat

huolehtivat tuloskunnosta ja biodiesel on kasvukortti.

17

Etelä-Esplanadilla UPM:n pää-konttorin kahdeksannessa ker-roksessa on laaja kattaus yhtiön valmistamista materiaaleista tehtyjä kuluttajatuotteita.

Toimitusjohtaja Jussi Pesonen pitelee kädessään kaiutinta, pesuharjaa, kenkälu-sikkaa, terassilaudan palasta. Puukuitujen ja muovin ominaisuuksia yhdistävistä bio-komposiiteista syntyy monenlaisia käyttö-esineitä ja rakennusmateriaaleja.

Erilaisia kuluttajapakkauksiakin riittää näytteille. Niitä koristavat logot ja mainos-lauseet on painettu UPM:n valmistamiin tarramateriaaleihin.

”Tarraliiketoiminnat aloitettiin 1970-lu-vulla. Nykyisin liikevaihto ylittää miljardin”, Pesonen sanoo naputellessaan jäätelöpur-nukan kylkeä.

Siinä hänen vastauksensa niille, jotka epäilevät, voiko uusista tuoteryhmistä kas-vaa UPM:lle merkittävää bisnestä.

Pesonen pahoittelee, että biodieseliä ei ole mahdollista pitää pääkonttorissa näytteillä paloturvallisuussyistä. Uusiu-tuvista polttoaineista Pesonen kertoo suu-sanallisesti peittelemättä toiveikkuuttaan.

UPM on investoinut 150 miljoonaa euroa Lappeenrannan biodiesel-laitokseen, joka ensi vuodesta alkaa valmistaa 120 miljoonaa litraa polttoaineitta vuosittain.

Biodieselille avautuvat houkuttelevat markkinat, koska EU:n tavoitteena on nos-taa uusiutuvan energian osuus liikenteen polttoaineista kymmenesosaan vuoteen 2020 mennessä. Nykyisin biopolttoainei-den maailmanmarkkinat ovat noin 70 mil-jardin euron suuruiset, ja jos ennusteet

toteutuvat, ne kasvavat tämän vuosikym-menen aikana 8–18 prosenttia vuodessa.

”Odotan innostuneena biodieselin tuo-tannon aloittamista. Lähtötilanteemme on erinomainen: tunnemme raaka-aineen ja saamme siitä synergioita, ja sen lisäksi

meillä on omaa edistyksellistä teknologiaa sekä runsaasti patentteja”, Pesonen sanoo.

UPM valmistaa biodieselinsä ruuaksi kelpaamattomista raaka-aineista kuten hakkuutähteistä, hakkeesta, kannoista ja kuorista.

Tase uuteen uskoonUPM:n nettisivulla lukee perinteikkään aarnikotkalogon vieressä ”The Biofore com-

pany”. Yhtiössä kehitelty uudissana biofore vilahteleekin Pesosen puheessa taajaan. Uudissanan ensimmäinen osa ”bio” viittaa kestävään kehitykseen ja ympäristöystäväl-lisyyteen, jälkimmäinen osa ”fore” metsään tai edelläkävijän rooliin (”in the forefront”).

Nykypäivänä yhtiöt rakentavat julkiku-vaansa komealta kalskahtavilla sloganeilla, mutta UPM:n tapauksessa bioforesta pu-humisessa on kyse muustakin kuin ima-gokampanjoinnista.

UPM:n on luotava nahkansa uudelleen, koska sen perinteinen ydinbisnes on supis-tuva toimiala. Paperin valmistuksesta Eu-roopan ja Pohjois-Amerikan markkinoille ei enää tule takavuosikymmenten kaltaista vahvaa bisnestä.

Tämän yhtiö tunnusti lopullisesti teke-mällä paperiliiketoimintaan 1,77 miljar-din euron alaskirjaukset. Nyt tehtaiden tasearvot vastaavat paremmin todellista tilannetta, ja samalla sijoitetun pääoman tuottoprosentti kohenee.

Alaskirjausten jälkeen paperiliiketoi-minta muodostaa 30 prosenttia UPM:n sidotusta pääomasta. Saman suuruinen on ollut sen osuus yhtiön kumulatiivisesta käyttökatteesta vuosina 2010–2012.

OSAKE


JUSSI PESONEN ON INNOISSA AN BIOPOLTTOAINEIDEN

KASVUMAHDOLLISUUKSISTA.

Epävarmuus näkyy hinnoittelussaUPM:N ARVOSTUSKERTOIMET jäävät tämän vuoden tulosennusteilla ma-talammiksi kuin verrokeilla, käytet-tiinpä mittarina tulospohjaista p/e:tä, tasepohjaista p/b:tä tai velkaisuuden huomioivaa ev/ebitdaa.

Myös omaan pitkän ajan arvostus-historiaansa nähden UPM:n osake näyttää huokealta. Tämän vuoden ennusteista laskettu p/e liikkuu alle yhdessätoista, kun vuodesta 1994 ny-kyhetkeen UPM:n p/e-lukuv keskiarvo nousee kolmentoista yläpuolelle.

Sijoittajien skeptisyys UPM:ää koh-taan perustuu paperiliiketoiminnan

vaisuihin näkymiin. Tulosraportti ei maalaillut rohkaisevia näkymiä, mikä painoi osakkeen tulosjulkistuspäivänä 5,5 prosentin kurssilaskuun.

UPM sopii parhaiten pitkäjäntei-selle sijoittajalle, jolla riittää uskoa siihen, että kasvuliiketoiminnoista koituu tulevina vuosina enemmän iloa kuin hiipuvista perinteisistä liiketoi-minnoista surua.

Kasvuliiketoimintojen kypsymistä odotellessa UPM:stä on luvassa ta-saisen vakaata osinkotuottoa. Viime vuodelta kilahtaa hyvää 60 senttiä osaketta kohti.

19

Kova kasvoJUSSI PESONEN (s. 1960) nousi UPM:n toimitusjohtajaksi vuonna 2004.

Hän on pitkän linjan umppilainen, sillä hän aloitti yhtiön palveluksessa alle kolmekymppisenä diplomi-insinöörinä. Ennen toimitusjohtajan pestiään hän ehti työskennellä monissa eri johtotehtävissä, muun muassa paperitoimialojen johtajana.

Toisin kuin takavuosikymmenten edeltäjänsä Pesonen ei ole voinut keskittyä imperiumin laajentamiseen uusia koneita rakentamalla. Päinvastoin hänen epäkiitollisena tehtävänään on ollut sopeuttaa perinteikästä metsäyhtiötä muuttuvaan maailmaan. Se on tarkoittanut saneerausta, alasajoa, irtisanomisia.

Julkisuudessa Pesonen on selittänyt toimenpiteiden välttämättömyyttä jämäkän asialliseen tapaansa. Pelkkä kylmien faktojen mies hän ei kuitenkaan ole, sen voi päätellä siitä innokkuudesta, jolla hän esittelee UPM:n uusia tuoteinnovaatioita.


Sellu on muodostanut käyttökatteesta 41 prosenttia, energia kuusitoista ja tarrat kahdeksan prosenttia. Uudessa taseessa energian osuus sidotusta pääomasta nou-see 25 prosenttiin, sellulle lohkeaa 22 pro-sentin siivu.

”Eroamme monista muista metsäteol-lisuusyhtiöistä siinä, että meillä on vahva energialiiketoiminta, jolla on myös suuri arvo taseessa. Lisäksi meillä on runsaasti metsäomaisuutta paitsi Suomessa myös Uruguayssa”, Pesonen sanoo.

Metsä ja sahat muodostavat UPM:n si-dotusta pääomasta viisitoista prosenttia.

Sijoittajat ja analyytikot ovat omissa las-kelmissaan tarkastelleet jo pitemmän aikaa UPM:n omaisuuseriä samaan tapaan kuin ne nyt on virallisestikin kirjattu. Viime vuosina UPM:n ympärillä on liikkunut aika ajoin valtaushuhuja, jotka ovat perustuneet näkemykseen, että yhtiö on arvokkaampi kuin osiensa summa ja siten otollinen pil-kottavaksi.

”Suunnanmuutos on ollut meille selvä jo vuodesta 2008 saakka, jolloin päätimme ryhtyä kehittämään aktiivisesti uusia mark-kinaintegroituja liiketoimintoja energian, puun ja sellun ympärille.”

Kasvuliiketoiminnat nousevat Pesosen mukaan entistä selvemmin esiin keskus-teluissa sijoitusmaailman ammattilaisten kanssa. Myös tavalliset osakesäästäjät al-kavat vähitellen sisäistää sen, että UPM ei ole pelkkä paperinvalmistaja.

Paperissakin kasvualueitaPaperi on suureksi osaksi bulkkitavaraa ja paperinvalmistus volyymibisnestä, mikä näkyy myös tunnusluvuista. Viimeksi ku-luneiden viiden vuoden aikana UPM:n kypsien liiketoimintojen – eli käytännössä paperin – keskimääräinen käyttökatemar-ginaali on liikkunut viidessä prosentissa.

Vastaavasti kasvuliiketoimintojen kes-kimääräinen viiden vuoden käyttökate-marginaali yltää 21 prosenttiin. Kasvulii-ketoiminnot rakentuvat energian, sellun ja tarralaminaatin sekä Kiinan kasvavien paperimarkkinoiden ympärille. Biopolt-toaineet tulevat mukaan tulevaisuudessa, kun niiden tuotanto saadaan käyntiin.

Yksinkertaistettuna UPM:n lähivuosien linjana on vahvistaa kasvavia liiketoimin-toja paperista saatavalla rahavirralla. Paperi tuo edelleen kuutisenkymmentä prosenttia yhtiön liikevaihdosta.

”Sitä, että paperi tuo edelleenkin enem-män liikevaihtoa kuin kasvuliiketoimin-nat, ei pidä korostaa liikaa. Me katsomme tulevaisuuteen. Olemme sanoneet että tämän vuosikymmenen aikana kasvavien

liiketoimintojen osuus nousee yli puoleen liikevaihdosta”, Pesonen sanoo.

Seuraavien viiden vuoden perspektiivillä paperiliiketoiminta pysynee nykyisellä ta-sollaan tai supistuu jonkin verran. Kasva-vissa liiketoiminnoissa taas odotuksissa on tuntuvaa kasvua. Jotta ne voisivat muodos-taa valtaosan UPM:n liikevaihdosta, niiden pitäisi kasvaa nykyisestä 4,4 miljardista eurosta seitsemän miljardin paremmalle puolelle.

Skeptikot epäilevät paperitehtaiden me-nettävän iskukykyään UPM:n suunnatessa päävoimansa kasvaviin liiketoimintoihin. Pesonen puistelee päätään tällaisille ar-vioille.

”Emme me jätä paperiliiketoimintaa oman onnensa nojaan. Paperilla on vas-tedeskin tärkeä merkitys ja meillä on suuri intressi huolehtia sen kannattavuudesta. Sitä paitsi paperissakin on kasvualueita, kuten Kiina perinteisissä tuotteissa ja tar-rapaperi maailmanlaajuisesti.”

UPM on johtava tarrapapereiden val-mistaja. Tähän mennessä se on valmista-nut tarrapaperit Suomessa, mutta tilanne muuttuu, kun Kiinaan valmistuu tarrapa-pereihin erikoistunut paperikone.

Euroopan ja Pohjois-Amerikan pape-rimarkkinoilla UPM joutuu jatkossakin käymään puolustustaistelua heikkenevää kysyntää, hinnanlaskupaineita ja ylika-pasiteettia vastaan. Vaikka Euroopassa on suljettu viime vuosina runsaasti kapasi-teettia, se ei ole ratkaisevasti helpottanut ongelmia, koska myös paperin kysyntä on pienentynyt. Samaan aikaan Aasiassa on rakennettu kapasiteettia lisää, ja aasialaiset paperinviejät työntävät tavaraansa Euroo-pan markkinoille.

Pesonen puhuu kustannuspelistä, mikä tarkoittaa sitä, että UPM pyrkii pitämään paperiliiketoimintansa iskukykyisenä kuluja leikkaamalla ja toimintaa opti-moimalla.

Marginaalit ratkaisevatTilinpäätöskatsauksessaan UPM arvioi paperiliiketoiminnan lähiajan näkymiä vaisuiksi. Sanoma- ja aikakauslehtipape-rien hintojen lasku, epäsuotuisa valuutta-kurssikehitys ja supistuneet toimitusmäärät rassaavat Euroopan paperiliiketoiminnan kannattavuutta vuoden alkupuoliskolla. UPM:n kannattavuus lepääkin lähiaikoina energian, sellun ja tarrojen varassa.

Tilinpäätöskatsauksessa Pesonen kuvaili eurooppalaisen paperiteollisuuden ongel-mia painokkain sanankääntein:

-jonnan epäsuhta Euroopassa houkuttelee

MARKKINA-ARVO

ARVOSTUSVERROKITp/e

2012ep/b

2012eev/ebitda

2012e

UPM 10,7 0,6 6,0Stora Enso 11,4 0,6 6,3Metsä Board 15,7 0,9 5,8SCA 16,4 1,8 9,3DS Smith 10,6 1,7 6,0Portucel-Empresa 10,1 1,4 6,4Holmen 14,5 0,8 7,7Mayr-Melnhof 13,7 1,5 5,1Norske Skog NEG. 0,1 5,0

SUOSITUKSET

6

4

2

0

osta pidä vähennä myyylipainota

Analyytikot kappaletta

LIIKETOIMINTA

TULOS JA OSINGOT

Liikevaihto, meur 10 438 10 158 10 302Liikevoitto, meur 530 653 725Voitto ennen veroja, meur 443 552 614Nettovelat, meur 3 010 2 854 2 635Oman pääoman tuotto, % 6,1 5,8 6,4

Tulos/osake, euroa 0,69 0,83 0,95Osinko/osake, euroa 0,60 0,60 0,60

4,7 mrd. euroa

KURSSIKEHITYS

UPM-KymmeneSuomalaiset osakkeet keskimäärin

2012

2012

2013(e)

2013e

2014(e)

2014e

2008 2013

20

15

10

5

0

PLUSSAT&MIINUKSET

+ Energia, sellu, tarrabisnes+ Biodieselin mahdollisuudet+ Vakaa osinkotuotto- Paperiteollisuuden ongelmat- Euroopan suhdannetilanne- Kasvuliiketoiminnat vaativat aikaa

EI SUURTA kasvollista omistajaa.Tarkoittaako se sitä, että

UPM:ssä valta keskittyy tiukasti toimivalle johdolle? Tuskin sen-tään. Vaikuttaahan UPM:n halli-tuksen puheenjohtajana suomalai-sen pörssikapitalismin ikoni Björn Wahlroos.

Wahlroosin mielestä hallituksen tärkein tehtävä on toimitusjohta-jan palkkaaminen, palkitseminen ja erottaminen. Jussi Pesosen olo kävisi varmasti tukalaksi, jos hal-litus Wahlroosin johdolla alkaisi epäillä, ettei hän hoida tehtä-väänsä eli omistaja-arvon kasvatta-mista parhaalla tavalla.

UPM:n kymmenen suurinta omistajaa muodostuu kotimai-sista instituutiosijoittajista, mutta yhdenkään omistusosuus ei ylitä kahta prosenttia. Outona lintuna kymmenen kärjessä on Schweize-rische Nationalbank eli Sveitsin keskuspankki.

Kevään yhtiökokouksessa UPM:n hallitukseen nousee uu-tena jäsenenä Finanssialan keskus-liiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi, josta tulee hallituksen kolmas naisjäsen Lane Holdings -sijoitsyhtiön hallituksen puheen-johtajan ja entinen investointi-pankkiirin Wendy E. Lanen ja Nokian entisen lakiasiainjohtajan Ursula Raninin rinnalle.

Nalle vahtii Jussia

OMISTUS

SUURIMMAT OMISTAJAT

Omistaja Osakkeita, kpl Ilmarinen 10 381 987 1,97Mandatum 9 531 219 1,81Varma 7 000 000 1,33Valtion eläkerahasto 5 350 000 1,02Etera 4 100 321 0,78Svenska Litteratursällskapet 3 858 600 0,73Keva 3 848 244 0,73Nordean rahastot 3 440 522 0,65Schweizerische Nationalbank 3 077 806 0,58Eläke-Fennia 2 640 600 0,50

Osuus, %

21

joitakin alan toimijoita menettelemään lyhytnäköisesti. Marginaaleista tingitään, vaikka teollisuuden kustannusrakenteita ajatellen toiminta ei ole kestävällä pohjalla. Me puolestamme pyrimme takaamaan ra-havirtamme”, Pesonen sanoi.

Hän kiistää pyrkineensä tölväisemään kilpailijoita lyhytnäköisestä toiminnasta. Tarkoituksena oli varoitella suostumasta liian mataliin marginaaleihin.

”Marginaalien puolustaminen on en-tistäkin tärkeämpää, kun julkinen valta pyrkii lisäämään teollisuuteen kohdistu-vaa verotaakkaa. Nykyisessä hankalassa taloustilanteessa eurooppalaisten valtioi-den pitäisi pikemminkin tukea teollisuu-den kannattavuutta kuin heikentää sitä.”

Yhtä kaikki UPM on toiminut euroop-palaisilla paperimarkkinoilla toisin kuin eräät kilpailijansa. Viime vuonna Stora Enson toimitusvolyymit pysyttelivät lä-hellä toissa vuoden tasoja, mutta UPM:llä ne laskivat kymmenisen prosenttia, kun luvuissa huomioidaan Myllykoski-kaupan

vaikutukset. Kapasiteetin sulkeminen ei yksin selitä UPM:n laskevaa volyymikehi-tystä, vaan yhtiö menetti markkinaosuuk-siaan Euroopan paperimarkkinoilla useita prosenttiyksikköjä.

”En ole ensisijaisesti kiinnostunut mark-kina-osuudesta. Marginaali on ratkaisevin tekijä kypsällä markkinalla hankalassa ta-loustilanteessa”, Pesonen sanoo.

Paperiteollisuuden konsolidoituminen on ollut viime vuosien kestoteema. Sanee-rauksia, yritysjärjestelyjä ja uudelleenjärjes-telyjä on myös nähty, mutta viime aikoina metsäyhtiöt ovat toppuutelleet odotuksia suurista myllerryksistä.

”Kypsällä markkinalla toimiminen on kustannusten hallintaa. Sitä voidaan to-teuttaa sisäisillä toimenpiteillä ja konso-lidaatiolla. Näkisin, että näitä molempia tarvitaan vastedeskin. Paperiteollisuus on toimiala, jossa kapasiteetin käyttöasteen on oltava korkea, jotta toiminta olisi hyvää ja tehokasta. Kaikki keinot pitää käyttää, jotta siihen päästään”, Pesonen pyörittelee.

Tilanne 31.1.2013. Hallintarekisterissä 54,5 prosenttia osakkeista.

KANNATTAVUUSKEHITYS LEPÄ Ä LÄHIAIKOINA ENERGIAN, SELLUN JA TARR ALIIKETOIMINNAN VAR ASSA.

REPORTAASI


23

Alvar Aallon modernismilla sisustetussa neuvottelu-huoneessa kahvia kaataa siniseen pukuun pukeutu-nut nuori mies, jonka arvaa

poskista kestävyysurheilun harrastajaksi. Hän puhuu antaumuksellisesti milloin al-lokaatiomallin hienouksista, milloin sak-salaisista autoteollisuusosakkeista.

Häntä ei ole nähty talouslehtien etu-sivuilla, vaikka hän vaikuttaa useamman suomalaisen piensijoittajan säästöjen ke-hittymiseen kuin kukaan muu. Eiköhän hän hoida sinunkin pikkuserkkusi rahoja.

Nordean Säästö-rahastoissa on reilun 1,7 miljardin pääomat ja yhteenlaskettuna 144 000 osuudenomistajaa, miltei saman verran kuin Oulussa on asukkaita. Koko kansalle suunnattujen rahastojen keskisijoitus on 12 000 euroa. Moni osuudenomistaja on anta-nut koko sijoitussalkkunsa tämän miehen hoidettavaksi.

Paljon vartija on vaasalaissyntyinen Tuomo Mattila, 30-vuotias varainhoitaja,

joka vastaa kuudesta Säästö-tuoteperheen rahastosta – puhtaasti korkomarkkinoille keskittyvästä Nordea Säästö Korosta vain osakemarkkinoille sijoittavaan Nordea Osa-kesalkkuun asti.

Rahastoista pääomilla suurin on Nordea Säästö 25, jonka 33 000 osuudenomistajalla on yhteensä 480 miljoonan euron varat. Nordea Säästö 50:llä osuudenomistajia on peräti 42 000, Nurmijärven verran.

Sekä Danskella että OP:llä on yli 60 000 osuudenomistajan yhdistelmärahastot, mutta Mattilan paketti tekee hänestä val-takunnan varainhoitajan.

Kuusi ulottuvuuttaYhdistelmärahastoilla on vanhastaan vä-hän huono maine piensijoittajia ryöstävinä tuotteina, joiden salkunhoitaja vain tasa-painottaa osake- ja korkomarkkinoiden osuutta kerran kuukaudessa sen perus-teella, kuinka osakkeet ovat kehittyneet ja vääristäneet salkun tasapainoa. Erityisen

lokoisaa homma on silloin, kun rahasto on rahastojen rahasto eli sijoittaa toisiin rahastoihin.

Niin saattoi olla vuosikymmen sitten, mutta nykyaikaisen yhdistelmärahastosal-kun hoitaja vetelee monista vivuista. Osak-keet vastaan korot -painotuksen lisäksi Tuomo Mattila ottaa markkinoihin kantaa lisäksi viiden muun ulottuvuuden kannalta.

Korkopuolella näkemystä otetaan kor-koriskin eli arvopapereiden juoksuajan perusteella sekä sen suhteen, suositaanko yrityslainoja vai valtionpapereita. Lisää säätöjä antaa luonnollisesti lainojen luot-toluokitus.

Osakesijoituksissa Mattila katsoo sekä toimialoja että maantiedettä. Kaiken päälle hän vahtii, että salkun valuuttapainot ovat sellaiset, että ne vastaavat allokaatiotiimin näkemyksiä.

Näitä näkemyksiä hän toteuttaa sijoitta-malla osuudenomistajien rahat paitsi mui-hin Nordean rahastoihin myös esimerkiksi indeksifutuureihin ja pörssilistattuihin

Teksti Karo Hämäläinen Kuvat Juha Törmälä

Tuomo Mattila uskoo, että rahaa osakemarkkinoille vyöryttävä suuri rotaatio nostaa kursseja.

Valtakunnan varainhoitaja


indeksirahastoihin, etf:iin.”Esimerkiksi viime vuonna näkemyk-

semme oli, että Saksassa ja saksalaisella autoteollisuudella menee hyvin, mutta Nordean laajassa valikoimassa ei ole Saksa-rahastoa, joten ostin Dax-indeksifutuuria ja autoteollisuuteen erikoistunutta etf:ää”, Mattila kertoo.

Näkemys osui oikeaan. Autoteollisuus-etf oli viime vuoden hitti neljänkymmenen prosentin kurssinousullaan.

Salkkuanalyysiohjelmistot ovat niin ke-hittyneitä, että Mattila voisi ajaa hoita-miensa rahastojen sisällön arvopaperin tarkkuudella. Listalle kertyisi mittaa sen verran monta printtiliuskaa, että käytän-nössä hän tarkastelee salkkua juuri eri ulottuvuuksien kautta.

Läpivalaisu onnistuu, koska sijoitus-kohteet ovat Nordean omia rahastoja ja passiivisia indeksituotteita.

Nordean rahastoista – Mattilan työkalu-palikoista – ehdoton valtaosa on aktiivisia eli niiden salkunhoitajat ottavat näkemystä ja pyrkivät voittamaan markkinat. Mattilan ja kohderahaston salkunhoitajien näke-mykset eivät aina osu yksiin.

Pohjois-Amerikkaan sijoittavan rahaston salkunhoitajat esimerkiksi suhtautuvat

Mattilan ja muun allokaatiotiimin mielestä alipaino olisi jo aika poistaa. Niinpä Mattila on ostanut Säästö-rahastojen salkkuihin

-vaa etf:ää ja paikannut sillä aktiivirahaston alipainotusta.

Muihin Nordean rahastoihin tehdyt si-joitukset ovat Säästö-rahastojen osuuden-omistajille ilmaisia, sillä Säästö-rahastot eivät maksa niille hallinnointi-, merkintä- tai lunastuspalkkioita. Sen sijaan etf- tai futuurisijoituksista rahasto maksaa koi-tuvat kulut.

”Nyrkkisääntönä on, että vähintään kah-deksankymmentä prosenttia rahaston si-joituksista on muissa Nordean rahastoissa. Enintään kahdellakymmenellä prosentilla voin täydentää näkemystä”, Mattila kertoo.

Korkosijoituksista mojovat tuotot

Aktiivisiin rahastoihin sijoittava yhdistel-mäsalkunhoitaja saa toisinaan aiheetonta kunniaa ja aiheettomia haukkuja, kun ra-hasto kehittyy hyvin tai huonosti kohde-

rahaston salkunhoitajan toimien ansiosta.Viime vuonna Mattilan hoitama Nordea

Osakesalkku tuotti 13,1 prosenttia ja hävisi indeksilleen. Suomalaisista koko maailman osakemarkkinoille sijoittavista rahastoista se oli sijalla 28, kun Rahastoraportissa luok-kaan kuuluu 52 rahastoa.

Koko maailman MSCI World -tuottoin-deksi toi viime vuonna 13,6 prosentin ar-vonnousun, joten Mattila pärjäsi indeksiä paremmin mutta osuudenomistajat jäivät jälkeen indeksituotosta rahaston 1,9 pro-sentin hallinnointipalkkion vuoksi.

Osakesalkku-rahasto pärjäsi kuitenkin paremmin kuin suorilla osakesijoituksilla koko maailmaan kurkottava Nordea Maa-ilma, joka on tanskalaishoidossa ja toinen Mattilan rahaston suurista sijoituksista. Mattilan rahaston vertailuindeksissä on kuitenkin neljänneksen Suomi-paino, joten rahastot eivät ole täysin vertailukelpoisia.

Tuomo Mattila harmittelee, että Nordean Pohjois-Amerikkaan sijoittavan rahaston salkunhoitajat olivat rakentaneet salkkunsa sillä perusteella, että amerikkalaiset vien-tiyritykset peittoaisivat kotimarkkinayri-tykset. Viime vuonna kävi toisin, ja rahasto hävisi indeksilleen.

Nordean korkorahastot taas ovat me-nestyneet viime vuosina poikkeuksellisen mainiosti suhteessa markkinaan. Se näkyy korkopainotteisten Säästö-rahastojen hy-vänä suoriutumisena suhteessa indeksiin. Itse asiassa yksinomaan korkomarkkinoille sijoittava Nordea Säästö Korko -rahasto tuotti viime vuonna 11,6 prosenttia eli vain 1,5-prosenttiyksikköä vähemmän kuin osa-kerahasto.

Mattila nostaa korkopuolen menestyk-seen kolme syytä. Ensinnäkin korkean riskin yrityslainojen ylipainottaminen oli

Nordea

Corporate Bond -rahasto menestyi hyvin.”Ja olihan yllätys, että sijoitukset euro-

alueen valtionlainoihin tuottivat lähes 13 prosenttia”, hän jatkaa.

Pohjoismainen näkemysViime vuosina moni rahastoyhtiö on ryh-tynyt piilottelemaan salkunhoitajavastuuta merkitsemällä salkunhoitajaksi koko va-rainhoitotiimin. Se epäilemättä kuvaa ti-lannetta – mielipiteenmuodostus on usein ryhmätyötä – mutta jättää sijoittajan epä-varmaksi: kantaako kukaan todella vas-tuuta euroistani?

Nordea toimii toisin. Säästö-rahastojen salkunhoitajan kohdalla lukee Tuomo Mat-tilan nimi. Se tarkoittaa vastuuta ja kasvol-lisuutta, vaikka näkemykset eivät ole edes työhuoneen vaan Nordean pohjoismaisen allokaatiotiimin yhteisiä.

Allokaatiotiimi kokoontuu tiistaisin pu-helinkokoukseen, jossa ryhmän jäsenet esittelevät näkemyksiään. Kokouksen pe-rusteella Mattila tekee muutoksia Säästö-rahastojen sijoituksiin.

”Sijoitusprosessimme perustuu pitkälti numeeriseen dataan ja omaan tutkimuk-seen”, hän kertoo.

”Meillä on omia työkaluja ja taktisen al-lokaation malleja. Ne antavat ideoita mutta eivät tee päätöksiä.”

Allokaatiotiimi ei laadi tarkkoja makro-taloudellisia ennusteita. Lyhyen ajan mark-kinakehitykseen vaikuttaa muun muassa sijoittajasentimentti, joten tiimi muodostaa näkemyksen myös sijoittajien mielialoista.

”Vaikka osaisi ennustaa koko maailman bkt:n oikein prosenttiyksikön kymmenyk-sen tarkkuudella, sillä ei tee rahaa”, prag-maatikko muistuttaa.

Vaikka Mattila suuntaa rahoja uudelleen

”OSAKKEISSA ON HOUKUTTELEVA RISKIPREEMIO

SUHTEESSA KORKOTASOON.”

REPORTAASI

25

pääosin kerran viikossa, kauppaa hän te-kee päivittäin. Tällä hetkellä – suotuisassa markkinatilanteessa ja Säästö-rahastojen myynnin vetäessä – kuuteen rahastoon tulee rahaa joitakin miljoonia euroja päi-vässä. Ne hän ripottelee tasaisesti kohde-rahastoihin.

”Rahavirran ei anneta vaikuttaa näke-mykseen.”

Vaihtoehdot vähissäEntä sitten se kysymys, jonka kaikki esittä-vät ensimmäisenä yhdistelmäsalkunhoita-jalle: optimisti vai pessimisti, siis osakkeet yli- vai alipainossa?

Optimisti. Tosin ylipaino ei ole järin suuri, Säästö 50:n tapauksessa seitsemän prosenttiyksikköä. Mattilalla olisi lupa ot-taa viidentoista prosenttiyksikön osake/

korko-näkemystä suuntaan tai toiseen, ja ylipainoa on ollutkin parhaimmillaan toistakymmentä prosenttia.

”Osakkeissa on houkutteleva riskipree-mio suhteessa korkotasoon”, kuuluu selitys.

Siis vaikka osakemarkkinat eivät näytä enää poikkeuksellisen halvoilta, korkosi-joituksista tuoton saaminen on kiven alla.

”Lisäksi arvostusansaindikaattorit eivät näytä punaista”, hän lisää.

Arvostusansalla (value trap) tarkoitetaan tilannetta, jossa osakkeet näyttävät hal-voilta, koska ennusteet laahaavat jäljessä.

”Tämän vuoden tulosennusteet laskevat. Vaikka myös makrotalouden näkymät ovat vaatimattomat, tiedossa ei kuitenkaan ole isoa pettymystä”, Mattila hahmottelee.

Nämä ovat allokaatiomallin antamia nä-kemyksiä, joita täydentää lyhyen aikavälin taktinen malli: nordealaiset uskovat, että

markkinat ovat nyt riskinottotilassa, mikä suosii riskisempiä omaisuusluokkia.

Sama tarina pätee korkopuolella, jossa yrityslainat ja etenkin kehnojen luottoluo-kitusten high yield -lainat ovat Mattilan suosiossa.

”Ei niissä enää ole sellaista pihviä kuin viime vuosina, mutta vaihtoehdot ovat heikompia.”

Terveydenhuolto peittoaa it:n

Toimialatarkastelussa Säästö-rahastojen suosikkeja ovat terveydenhuolto- ja ener-giayhtiöt. Tässä taustalla on Nordean hyvin menestynyt Vakaat osakkeet -sijoituspro-

-painossa ovat it ja rahoitus, joskin rahoi-tuksen alipainoa on pienennetty.

PROFIILI

Tuomo Mattila, 30 vuottaKoulutus: KTM (rahoitus), HankenTyö: Nordean kuuden Säästö-rahaston salkunhoitaja, Nordean pohjoismaisen Multi Assets -tiimin jäsen. Fokusalueet korkoallokaatio ja kansainvälinen osakeallokaatio. Harrastukset: Kestävyysurheilu, mökkeily

Maanosissa Mattila ja siten nordealaiset piensäästäjät suosivat Eurooppaa ja kehit-tyviä markkinoita ja alipainottavat Yhdys-valtoja ja Japania.

”Kehittyvistä markkinoista olemme kes-kittyneet Kiinaan ja Venäjälle. Latinalaisen Amerikan osuus on pieni”, Mattila kertoo.

Valinta on ollut viisas. Lattarimarkkinat menestyivät viime vuonna kehnosti.

Valuuttojen suhteen Mattila ei ole ottanut voimakkaita aktiivisia näkemyksiä.

”Mutta jeni on isossa alipainossa”, hän lisää.

Finanssikriisi antoi likviditeettiluennon

Tuomo Mattila sai Nordean Säästö-rahastot vastuulleen suunnilleen vuoden 2006 puoli-välissä. Hyvää aikaa riitti reilu vuosi, kunnes osakemarkkinat alkoivat luisua subprime-

Brittisalkunhoitaja James Baxter on

puhunut osakekyynikkojen sukupolvesta, jolla hän tarkoittaa niitä noin nelikymppisiä salkunhoitajia, jotka ovat kokeneet uransa aikana sekä it-kuplaa seuranneen romah-

että sukupolvikokemus ja sen tuoma osake-pessimismi säilyy nykyisillä keski-ikäisillä elämän loppuun asti.

It-kuplan aikaan Mattila oli vielä luki-

-pinsa syvälle.

”Se opetti likviditeetin merkityksen”, Mattila sanoo.

Hän muistuttaa, että likviditeetti on paitsi käteisen tekemistä myös mahdolli-suutta muuttaa allokaatiota.

”Valitettavasti likviditeetti katoaa mark-kinoilta yleensä juuri silloin, kun sitä eniten tarvitsisi. Sen vuoksi markkinaturbulenssiin tulee varautua etukäteen.”

Osakepessimistiksi hän ei silti tunnus-taudu, eivätkä rahastosalkkujen painotuk-setkaan sitä todista.

”Mistään kaikkien aikojen ostotilaisuu-desta osakkeissa ei voi puhua, kun amerik-kalaiset osakeindeksit ovat yli viiden vuo-den huippulukemissaan. Silti kurssinousu saattaa jatkua, kun tuottotavoitteidensa kanssa painiskelevat sijoittajat allokoivat rahaa matalan tuoton korkosijoituksista osakemarkkinoille.”

”LIKVIDITEETTI KATOA A

JUURI SILLOIN, KUN SITÄ ENITEN

TARVITSISI.”

26 ARVOPAPERI HELMIKUU 201326 ARVOPAPERI HELMIKUU 2013

on tarjolla Veronmaksajien omien seminaarien lisäksi yritysten ja yhteisöjen

Tutustu tapahtumaan osoitteessa

PÖRSSI-ILTA TO 14.3.

Talentum LakikoulutusAsiantuntijan valinta. Markkinajohtaja.

www.talentumlakikoulutus.fi

L

AKIMIESLIITON JÄS

EN

ET

JUL

KI N

E N S E K T O R I–25 %

Kuinka sijoitusprosessin läpivieminen käytännössä toteutetaan? Mitkä ovat keskeiset oikeudelliset seikat, jotka tulee huomioida? Kuinka osakassopimuksia voi käyttää osana pääomasijoittajan riskinhallintaa? Millaisia verotuksellisia

näkökohtia tulee ottaa huomioon? Mitkä ovat uudistuvan sääntelyn vaikutukset?

Kasvuyhtiön oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen liittyvän sijoituksen läpivieminen käytännössä on haastava pro-sessi ja monimutkainen kokonaisuus, jossa sopimus-, yhtiö- ja vero-oikeuteen liittyvät kysymykset kietoutuvat toisiin-

sa. Lisäksi julkisen sektorin rahoituksen sääntelyyn liittyvät kysymykset tuovat asiaan oman haasteensa.

Seminaarissa saat käytännön työkaluja sijoitusprosessin läpiviemiseen. Kuulet myös ajankohtaiskatsauksen alaan liittyvään keskeiseen lainsäädäntöön sekä odotettavissa oleviin muutoksiin.

Ilmoittaudu!

Sakari Wuolijoki,

Asianajaja Mika J. Lehtimäki,

Suvi Vänskä,

Kasvuyhtiön pääomittaminen– sijoitusprosessin läpivienti käytännössä

Sijoitusprosessin läpivieminen käytännössä - Mitkä sopimukset, missä vaiheessa ja miksi?

- Kuinka laadin onnistuneen osakassopimuksen käytännössä?

Pääomasijoittamisen verotus ja uudet verokannusteet Kasvuyhtiöiden julkinen rahoitus Uuden sääntelyn vaikutukset.

ASIANTUNTIJOINA MM.

PÄIVÄN AIHEINA MM.

Hinta 495 € + alv 24 %

Teksti Tommi Melender

SIJOITTAJA, TOHTORI PANGLOSS JA

RAUTAKANSLERI Maailmantalous takeltelee, mutta osakeoptimismi valtaa alaa.

Varovaisen sijoittajan on syytä olla huolissaan pikemminkin poliittisista riskeistä kuin pörssin arvostustasoista.

29


V Voltairen -Candide

-

-

-

-

--

-

--

-

MAAILMANTALOUDEN KASVULUVUT

10

8

6

4

2

02011 2012 2013e 2014e

Kiina Saksa YhdysvallatBKT:n vuosikasvu, %

31

KIINA

2012

20

10

0

-10

-20

-30

-40

-502007

Kuluttajaluottamus

2007

Ennakoiva suhdanneindeksi

2012

120

110

100

INVESTOINTIBUUMI. Kiinan talouskasvu hidastuu yhdeksästä prosentista seit-semän ja kahdeksan prosentin välille. Maan uusi johto jatkanee investointi-hankkeita, sillä kovaa vauhtia kaupungis-tuvassa maassa tarvitaan infrastruktuu-ria. Kuinka kauan Kiinan kasvutarina voi jatkua? IMF:n tutkijoiden Mitali Dasin ja Papa N’Diayen mukaan tuskin pitem-mälle kuin tämän vuosikymmenen lop-puun. Kiinan talousihme ei poikkea aikai-semmista Aasian maiden talousihmeistä: investointivetoinen kasvu alkaa vääjää-mättä hiipua, kun halpaa työvoimaa ei riitä mobilisoitavaksi entiseen tapaan.


33

Ovatko he sairastuneet valheelliseen toivoon vai ajavatko heitä järkisyyt?

-sikriisin koettelemuksista samalla tavalla kuin Candide omista koettelemuksistaan. Voltairen teoksen lopussa Candide lausuu kuuluisat sanansa: ”Hoitakaamme puutarhaamme.” Lausahdus on loikka käytännönläheiseen elämänasenteeseen tohtori Panglos-sin pakonomaisesta optimismista. Puutarha ei ole samanlainen Edenin kaltainen idylli kuin kirjan alussa, mutta Candidekaan ei halua elää unelmista vaan työnsä hedelmistä.

Ehkä sijoittajatkin ovat siirtyneet risk on -tilaan samanlaisista syistä. He eivät laita rahojaan osakkeisiin huimien tuottojen toivossa vaan saadakseen ylipäänsä tuottoja. Nykymaailmassa varovaisuudella menettää enemmän kuin voittaa, koska korko-

käteen. Osakkeiden lisätuotto-odotukset näyttävät suorastaan huimilta riskittömiin korkosijoituksiin verrattuna.

Ei siis tarvitse kuvitella sijoitusympäristöä idylliseksi uskaltau-tuakseen osakeostoksille.

Useimmat sijoittajat ovat sisäistäneet sen, että läntiset talou-det joutuvat sopeuttamaan velkojaan eivätkä suhdanteet ole lä-hivuosina läheskään niin suotuisat kuin viime vuosikymmenen

-noita ja maailmantaloutta, osakesalkkua kannattaa möyhentää ja muokata kuin Candide puutarhaansa, käytännönläheisen puutarhurin ottein.

Nouriel Roubini -sikriisi tuli henkilökohtaisena onnenpotkuna. Hän oli hyvissä ajoin varoitellut Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden kuplasta ja sen aiheut-tamista vaaroista. Kun subprime-lainoista ka-sattu korttitalo romahti, tämä suorapuheinen taloustieteilijä sai näkijän maineen. Roubinin

-lossmaisilla synkistelevillä analyyseillään.

Helmikuun alussa Roubini osallistui Davosin World Economic Forumiin, joka kokoaa yhteen maailman tärkeimmät talousvai-kuttajat. Hän kirjoitti näkemästään ja kokemastaan parikymmen-sivuisen raportin, jonka avainlause on hengeltään yllättävänkin positiivinen: ”On vaikea olla eri mieltä siitä, että kriisin paniik-kivaihe alkaa olla takanapäin.”

Osakkeiden ostamista Roubini ei sentään mennyt suosittele-maan.

Uskollisena antipanglossina hän nosti uudeksi vaaraksi katteet-toman optimismin leviämisen: ”Vaikka sijoittajien keskuudessa

100

80

60

40

20

USA

20122007

Kuluttajaluottamus

2007


2012

120

110

100

KRIISIN SYNTYPAIKKA. Alkusysäyksen

--

-

vallitsee kupliva tunnelma, kehittyneiden maiden reaalitaloudet ovat edelleen huonossa jamassa.”

Davosissa Roubini sai kutsun kansainvälisten suuryhtiöiden toimitusjohtajille järjestettyyn suljettuun lounastilaisuuteen. Hän pani merkille, että siellä keskusteltiin maailmantaloudesta kovin varovaiseen sävyyn.

-mitusjohtaja (nimi jäi raportissa paljastamatta) kertoi Roubinille kahden kesken, että heidän kokoamansa data kuvastaa nihkeää talouskehitystä paitsi läntisillä markkinoilla myös monissa ke-hittyvissä maissa.

Vaikka yritysjohtajat näyttävät ulospäin hymynaamaa ja valavat uskoa parempaan huomiseen, he kantavat kulissien takana huolta

riittävän vahvaan kasvuun.Jos maailman etevimmät yritysjohtajat ovat huolissaan maa-

ilmantaloudesta, osakesalkkuaan kaitsevan sijoittajankin on syytä olla.

-kevaihtoja, ja tuloskasvun nyhtäminen käy hankalaksi, jos tuot-teilta uupuu kysyntää.

Silmäys IMF:n ennusteisiin kertoo, kuinka kaukana tärkeimmät talousmahdit ovat viime nousukauden idyllisistä tunnelmista. Yhdysvalloissa kasvu jää tänä vuonna selvästi alle pitkän ajan trendin, euroalue kärvistelee taantumassa ja Kiina jää kauas ta-kavuosien kasvuluvuista.

Nykyiset pörssikurssit toki hinnoittelevat vaatimatonta kasvua, eikä sijoittajilla ole hätää jos ennusteet pitävät kutinsa. Odotuksia heikomman talouskehityksen vaara on kuitenkin varteenotetta-vampi kuin toivo odotuksia paremmasta talouskehityksestä. Siitä vakuuttuakseen tarvitsee vain seurata keskuspankkien tekemisiä. Niillä ei ole kiirettä valmistautua koronnostoihin ja elvytystoimien purkamiseen, koska taloudet ovat niin haavoittuvaisia, etteivät kestäisi rahapolitiikan kiristämistä.

Pikemminkin keskuspankit käyvät epävirallista valuuttasotaa. Mitä aggressiivisemmin ne elvyttävät, sitä todennäköisemmin valuutta heikkenee. Valuutan arvon lasku taas pönkittää vienti-teollisuuden kilpailukykyä, mikä on kullanarvoinen juttu länti-sille talouksille, joiden kotimainen kysyntä pysyttelee heikkona velkasopeutuksen vuoksi.

Euroopan keskuspankki on jäänyt valuuttasodassa alakynteen, koska toimii muita suuria keskuspankkeja pidättyväisemmin. Euron vahvuus rassaakin vanhan mantereen vientiteollisuutta ja EKP:n pääjohtaja Mario Draghi pyrkii puhumaan euron kurs-sia alaspäin.

Pelissä on paljon: ellei vientiteollisuuden puhti riitä, vanhan


SAKSA

151050-5

-10-15-20-25-30-35

20122007

Kuluttajaluottamus

2007


2012

120

110

100

VIENTIVETURI. Euroalueen talousmahti Saksa on selvästi paremmassa iskussa kuin useimmat muut yhteisvaluuttaan kuuluvat maat. BMW:n tehtailla, kuten muuallakin saksalaisessa teollisuu-dessa, on riittänyt vipinää. Suurimpana mörkönä saksalaiselle teollisuudelle on vahva euro. Muista vanhan mantereen maista poiketen Saksassa vallitsee hyvä työllisyystilanne, mikä ajaa palkkoja ylös-päin, ja sekin alkaa ennen pitkää haitata vientiyritysten kilpailukykyä. Toisaalta Saksaan suuntautuvan tuonnin lisään-tyminen voi piristää muiden euroalueen maiden talouksia.

35

mantereen taantuma uhkaa sitkistyä. Huolet konkretisoituvat euroalueen talousveturiin Saksaan, jonka bkt:sta vienti muo-dostaa puolet.

Jos eläisimme tohtori Panglossin uskomusten mukaisessa par-haassa mahdollisessa maailmassa, osakkeiden hinnoittelussa tar-vitsisi ottaa huomioon vain taloudelliset perustekijät. Poliittiset riskit voisi jättää omaan arvoonsa.

Nykymaailma on kaukana tällaisesta ihannetilasta. Politiikka ohjaa pörssikursseja vahvemmin kuin kukaan olisi osannut ku-

Rautakansleri Otto von Bismarckin väitetään luonnehti-neen politiikkaa mahdollisen taiteeksi, mutta viime vuosina se tuntuu pikemminkin olleen mahdollisen mahdottomaksi teke-

misen taidetta.Velkojaan sopeuttavissa läntisissä maissa vallitsee skitsofreninen

tilanne: keskuspankit elvyttävät täyttä päätä mutta hallitukset pyr-kivät hillitsemään velkaantumista ja supistamaan julkisia menoja.

Taloustieteen nobelistin Paul Krugmanin mielestä spartalai-sen ankara säästökuuri johtaa tuhoisiin seurauksiin. Velkaantu-minen ei ole suurin huolenaihe tilanteessa, jossa Yhdysvallat ja monet Euroopan maat saavat markkinoilta lainaa ennätysmata-lilla koroilla. Huomio pitäisi suunnata työpaikkojen luomiseen, koska vain työllisyyden koheneminen antaa eväät talouskasvun

vain rahapolitiikassa.”Julkisten menojen supistaminen tuhoaa työpaikkoja ja kuristaa

talouskasvua”, Krugman on lausunut moneen kertaan ja vyöryt-tänyt tutkimusaineistoa argumenttinsa todisteeksi.

Eikä Krugman ole ainoa talousviisas, joka arvostelee kamreeri-maista taloudenpitoa nykyisessä matalasuhdanteessa. Erilaisissa

-kan kiristyminen jo lähes rutiininomaisesti esiin talouskasvua hidastavana tekijänä.

Credit Suissen ekonomisti Oliver Adler ehdotti hiljattain leikkimielisesti, että Krugman pitäisi nimittää euroalueen val-tiovarainministeriksi: ”IMF, Euroopan komissio ja eräät muutkin tahot ovat ryhtyneet ajamaan helpotuksia tiukkaan säästölinjaan. Paul Krugman ei tietenkään nouse euroalueen valtiovarainmi-nisteriksi, mutta selvästikin keynesiläiset ajatukset saavat uutta voimaa taakseen”.

Rautakansleri Bismarck luonnehti itseään tosiasioi-den ystäväksi. Samoilla linjoilla kannattaa olla myös osakesalkkuaan kaitsevan sijoittajan. Nykyisessä maailmantilanteessa poliittiset riskit ovat toisasi-oita, jotka täytyy pitää mielessä.

Yksi onneton vaalitulos tai sisäpoliittinen kriisi saattaa kärjistää euroalueen velkakriisin uudes-

taan. Yhdysvalloissa taas Valkoisen talon ja kongressin kiistely julkisista menoista ja velkakatosta varjostaa osakekurssien lähi-aikojen kehitystä.

Princetonin yliopiston professori Alan Blinder päivittelee tuoreessa kirjassaan After the Music Stopped sitä, kuinka kahden poliittisen leirin nurkkakuntainen nokittelu muuttaa yksinker-taiset ratkaisut monimutkaisiksi lehmänkaupoiksi.

ratkaisun suuntaviivat ovat niin selväpiirteiset. Tarvitsemme jon-

vajeiden leikkaukseen tulevaisuudessa. Toisaalta veroja täytyy nostaa – olen pahoillani, republikaanit. Toisaalta menoja täytyy laskea – olen pahoillani, demokraatit.”

Oma lukunsa on maailmantalouden uusi kasvuveturi Kiina. Aasian jätillä riittää rahkeita elvyttää hidastunutta talouskasvua, mutta poliittisia riskejä piisaa sielläkin.

Uutistietojen mukaan Kiinan uusi johto lukee ahkerasti Alexis de Tocquevillen 1856 julkaistua klassikkoa L'Ancien Régime et la Révolutionkoska Tocqueville kirjoitti siitä, kuinka poliittinen kapinahenki voimistuu köyhyyden väistyessä ja elinolojen kohentuessa. Kii-nassa muhii keskusjohdon vastaista protestimielialaa.

on neuvonut olemaan pelokas silloin, kun toiset sijoittajat ovat ahneita ja ahne silloin, kun toiset sijoittajat ovat pelokkaita. Nyt ahneus on osakemarkkinoilla niskan päällä, mutta ahneus vaihtuu nopeasti peloksi, jos poliittisten riskien rea-lisoituminen suistaa maailmantalouden uuteen kurimukseen.

JOHTORYHMÄ


Huhtamäen johto omis-taa yhtiötä, samoin halli-tuksen puheenjohtaja Mi-kael Lilliuskin. Lillius omistaa 700 000 euron

Huhtamäki-salkun. Hän on ollut puheen-johtajana vuodesta 2005, jolloin Huhta-mäen osake oli korkeammalla. Sitten tuli vaikeuksia, joista nyt on selvitty, ja edetty hyvälle tulosuralle. Lilliuksen kahdeksan vuoden pesti päättyy yhtiökokouksessa ja tilalle nousee Pekka Ala-Pietilä.

Huhtamäki asetti tavoitteeksi 15 prosen-tin tuoton sijoitetulle pääomalle (ROI), jo-hon ei vielä viime vuodelta ylletty, mutta kannattavan kasvun tavoite täyttyi. Liike-vaihto kasvoi ja tulos parani viime vuonna.

Huhtamäki ilmoittaa, että viisi suurinta asiakasta ovat Kraft, Mars, McDonald´s, Nestlé ja Unilever. Ne ovat kovia nimiä, jotka eivät tee voitontekoa alihankkijoille helpoksi. Huhtamäki on matalakattei-sessa bisneksessä, joten tulosta tehdään ankaralla kustannusseurannalla. Se vaatii johdolta paljon.

Aidosti kansainvälinenHuhtamäki erottuu Helsingin pörssissä siinä, että sen johtoryhmästä vähemmistö on suomalaisia. Viidestä liiketoiminta-alueen vetäjästä neljä on ulkomaalaisia.

”Huhtamäen brändiarvo on vahvistunut, mutta kansainvälisesti yhtiö on tuntema-ton. Se on haaste rekrytoinnissa”, sanoo Stanton Chasen Arto Sormunen.

Johtoryhmässä on yhdeksän jäsentä, joista viisi on liiketoimintavastuissa.

”Yhtiön kasvu viime vuosina on ollut ripeää. Roolit johtoryhmässä ovat olleet selviä”, Sormunen sanoo.

Pääkonttorilla toimitusjohtaja vetää po-rukkaa ja eri hallintovastuissa olevat johtajat viilaavat konetta tehokkaammaksi. Liiketoi-mintavetäjät vastaava asiakkaista, tuotan-nosta ja hakevat kasvunpaikat maailmalla.

Kapteeni Jukka Moisio, 52, on neljän vuoden toimitusjohtajakokemuksen jäl-keen parhaimmillaan. Kannattavan kasvun lisäksi häntä voi kehua taidosta rakentaa monipuolinen johtoryhmä.

Suresh Gupta, 61, vastaa suurimmasta ja kannattavimmasta liiketoiminta-alueesta eli joustopakkauksista. Intialainen Gupta on työskennellyt yhtiössä vuodesta 1999. Liiketoiminnan voimakkain kasvu on Kau-koidässä, jossa Guptalla on iso rooli. Hänen toimipisteensä on Intiassa.

Clay Dunn, 56, on Kansas Citystä. Hä-nen harteillaan on Pohjois-Amerikan veto-vastuu paikan päällä. Yksikkö tekee toiseksi eniten liikevaihtoa ja parhaiten liikevoittoa. Dunn tuli taloon vuonna 2005 Dow Chemi-calilta hankintajohtajan pestiltä, joten hä-nellä on kokemusta globaalista kilpailusta.

Eric Le Lay, 51, johtaa Espoosta elintarvi-kepakkausliiketoimintaa Euroopassa ja Tyy-nenmeren alueella. Food Service -yksikkö on kolmanneksi suurin. Etenkin Euroopassa on kova kilpailu ja kannattavuus vaatimatonta. Tämä ranskalaisen teknillisen yliopiston kas-vatti tuli taloon vuonna 2008 Amcorilta.

Olli Koponen, 54, johtaa kuitupakkauk-sia. Koponen tuli taloon yli 20 vuotta sitten ja on ehtinyt kiertää ympäri maapalloa.

Saksalainen Peter Washner, 51, on ve

tänyt kalvotuotteita vuodesta 2009. Se on liiketoiminta-alueista pienin. Liiketoimin-nan kehitys on ollut muita hitaampaa eikä strategiassa asetettuja kasvutavoitteita ole saavutettu. Washnerillä on tausta tervey-denhoitoalalta ja lisäksi hän on paluumuut-taja, joka toimi aikaisemmin Huhtamäellä kuitupakkauksista.

Talousjohtaja Timo Salonen, 55, omaa juristin ja kauppatieteen tutkinnot. Hänellä on yli 20 vuotta Huhtamäki-uraa takana. Yhtiöön on rakennettu tehokas talous-funktio, minkä ansiosta toiminta onnistuu kaukana päämarkkina-alueista.

Henkilöstöjohtaja Sari Lindholm, 44, on johtoryhmän tuorein jäsen, jonka ot-taminen johtoryhmään on perusteltua. Henkilöstömäärä on 14 000, ja menestyk-sen luovat ihmiset.

Hallintojohtaja Juha Salonen, 64, on ryh-män nestori ja pisimpään palvellut. Hänen vastuullaan ovat it, logistiikka ja kiinteistöt.

Iäkäs ja erilainen johtoryhmäHuhtamäen johtoryhmän jäsenten tausta, koulutus ja kansallisuus ovat osoitus toi-mivasta erilaisuudesta. Huhtamäki on on-nistunut näyttämään, että kansainvälistä liiketoimintaa perinteisellä toimialalla voi johtaa Suomesta.

Johtoryhmäläisillä ei ole ulkopuolisia hallituspaikkoja juuri lainkaan.

Huhtamäellä on aito pelko, että sen joh-tajat siirtyvät kilpailijoille tai tarttuvat ra-hakkaampiin tarjouksiin. Johdon kompen-saation on oltava riittävän hyvä ja niin se onkin, kun osakekurssi nousee.

Johtoryhmän keski-ikä on korkea. Ryh-mässä on vain yksi alle 50 vuotias. Suurim-man liiketoiminta-alueen vetäjä eli Gupta eläköityy lähivuosina ja samoin hallinto-johtaja Salonen. Toimitusjohtaja ja muut liiketoimintavetäjät on sidottu yhtiöön osakeohjelmalla. Se on sijoittajan kannalta iloinen asia.

Omistajajohtajat tienaavat Huhtamäellä

Teksti Eljas Repo Kuvitus Karmo Ruusmaa

Huhtamäen osake on kivunnut vuodessa liki 50 prosenttia. Kurssihyppystä pääsee nauttimaan Huhtamäen johtoryhmä, jolla on vahva kannustejärjestelmä ja reilusti osakkeita.

HUHTAMÄELLÄ ON suoran osakekan-nustejärjestelmän lisäksi vanha op-tio-ohjelma. Toimitusjohtaja Jukka Moision optiopotin markkina-arvo on 624 000 euroa. Myös Juha Salo-sella ja Timo Salosella on optioita satojen tuhansien eurojen edestä.

Huhtamäen osakekannustejärjes-telmä tuo johtajille bonuksia osak-keina, jos liikevoitto ja kasvu ylittävät sovitut rajat. Viime vuosina rajat ovat ylittyneet ja osakkeita on ropissut.

OSAKKEITA JA OPTIOITA

JOHTORYHMÄ

37

Jukka Moisio

1 168 240 €

Timo Salonen 816 000 € Juha Salonen

707 200 €

Clay Dunn

476 000 €Olli Koponen

476 000 €Peter Wahsner

428 400 €

Suresh Gupta

408 000 €Eric Le Lay

408 000 €

Sari Lindholm

81 600 €

OMISTAJAT. Huhtamäen johtoryhmä ja heidän omistuksensa. Laskettu osakekurssilla 13,60 euroa.

OSAKKEET


A nalyytikot ovat tuttuun tapaansa syynänneet tark-kaan tilinpäätösraporttien tunnusluvut ja yritys-johdon maalailemat tulevaisuudennäkymät. Jos

vuoden tulosennustetta nostetaan. Jos taas odo-

Ennustemuutosten perusteella tuloskauden sato ei muodos-tunut mitenkään loisteliaaksi. Helmikuun 13. päivänä Factsetin tietokannassa oli tulosraporttien jälkeisiä ennustemuutoksia runsaat 500 kappaletta. Niistä vain neljäkymmentä prosenttia oli

vuoden tuloksesta.Laskuvoittoinen linja Helsingin pörssin tulosennusteissa on

vallinnut viime vuoden marraskuusta lähtien. Paradoksaalisena -

tiöiden osakekurssit ovat nousseet tuntuvasti ennusteiden las-kuista huolimatta.

Tuloskasvua luvassa-

ahko kuva vahvistuu.Helsingin pörssin suurista yhtiöistä noin puolet raportoi kon-

sensusennusteiden mukaiset tai niitä paremmat luvut joulunel-jännekseltä. Tulospettymyksiä aiheuttivat muun muassa ElisaKemira Neste Oil Nokian Renkaat Pohjola Orion ja Stora Enso.

Osingoilla tyytyväiseksi


Finnairin, Cramon ja Outotecin kaltaiset iloiset tulosyllättäjät ovat olleet Helsingin pörssissä harvassa. Tasapaksusta tuloskaudesta jää kuitenkin hyvä maku odotuksia anteliaampien osinkojen vuoksi.

MAKOISAA. Osinkoyllätykset ovat jättäneet huonot uutiset varjoonsa.

OSAKKEET

39

Iloisimmilla tulosyllättäjillä tämän vuoden ennusteet ovat nousseet selvästi tilinpäätösraportin jälkeen. Tällaisia yhtiöitä ovat Finnair, Cramo ja Outotec. Odotuksia paremmin on mennyt myös Nokialla, ja matkapuhelinyhtiön jo tämän vuoden osake-kohtainen tulosennuste onkin kivunnut niukasti voitolliseksi.

Hankalasta suhdannetilanteesta huolimatta suomalaisten yhtiöiden arviot tulevaisuudennäkymistä eivät ole erityisen synkeitä. Tälle vuodelle annetuista ohjeistuksista ei ole koitunut suuria sydämentykytyksiä sijoittajille ja analyytikoille.

Jos nykyiset konsensusennusteet toteutuvat, Helsingin pörs-sin tuloskertymä verojen jälkeen kasvaa tänä vuonna runsaat kahdeksantoista prosenttia. Odotetun tuloskasvun perusteella Helsingin pörssi onkin vahvimpia läntisiä osakemarkkinoita. Tuntuvaa parannusta tosin selittää pitkälti Nokia, jolta ana-

Suomalaisten yhtiöiden liikevaihdon kasvunäkymät ovat sel-västi tasaisemmat. Konsensusennusteet odottavat Helsingin pörssin liikevaihtokertymän karttuvan tänä vuonna runsaat kolme prosenttia.

Osingot maittavatHelsingin pörssin viime kuukausien kurssinousua ovat ruokki-neet odotukset hyvästä osinkokeväästä. Korkosijoitusten onnet-tomat tuotot kasvattavat sijoittajien osinkonälkää.

Useat suomalaisyhtiöt jakavat voittoa avokätisemmin kuin vuosi sitten, ja tilinpäätösraporttien yhteydessä julkistetut osinkoehdotukset ylittävät konsensusennusteet. Suurista pörs-siyhtiöistä iloisimmat osinkoyllätykset ovat tarjonneet Kone, Nokian Renkaat ja Outotec.

Monen uskollisen osakkeenomistajan pettymykseksi Nokia päätti olla jakamatta osinkoa, mutta yleisesti ottaen päätös otet-tiin sijoittajapiireissä ymmärtäväisesti vastaan.

Metsä Board puolestaan liittyy tänä keväänä voittoa jakavien yhtiöiden joukkoon. Yhtiön osakkeenomistajille on luvassa hyvää kuusi senttiä osaketta kohti, mikä on konsensusennusteeseen nähden tuplasti. Edellisen kerran Metsä Board maksoi osinkoa nousukauden huipulla 2007.

Nollaosingot jättää taakseen myös Finnair, jonka osakkeen-omistajille kilahtaa kymmenen senttiä osaketta kohti. Moista avokätisyyttä eivät analyytikot osanneet odottaa lentoyhtiöltä, joka nousi syvistä vaikeuksista vihdoin voitolliseksi.

PÖRSSIN ENNUSTEMUUTOKSET

12/12 1/12 2/12 3/12 4/12 5/12 6/12 7/12 8/12 9/12 10/12 11/12 12/12 1/13

tulosennusteiden nostottulosennusteiden laskut

LÄH

DE:

FA

CTSE

T

4003002001000-100-200-300-400-500

Liity Osakesäästäjiin!

Liity jäseneksi Osakesäästäjiin – Saat

rahanarvoisia jäsenetuja! Osakesäästäjien Keskusliitto paikallisyhdistyksineen on valtakunnallinen osakkeenomistajien etujärjestö,

jonka tarkoitus on edistää osakesäästämistä ja muuta yksityishenkilöiden varojen hallintaa.

Liiton tärkeimmät tehtävät ovat edunvalvonta ja oikean tiedon välittäminen. Jäsenmaksu

on 69,50 euroa vuonna 2013. Liity jäseneksi kätevästi netissä! Voit myös postittaa tietosi osoitteeseen

Osakesäästäjien Keskusliitto ry, Freesenkatu 3 A 2, 00100 Helsinki.

Katso lisää: www.osakeliitto.fi/jäsenyys

Edut ja toiminta: Viisas Raha -lehti

Kauppalehti perjantaisin

Kirja- ja lehtitarjouksia

Alennuksia sijoituspalveluista

Yritysvierailuja ja sijoitustapahtumia

Puolueeton neuvonta ja tiedon välittäminen

Lisätietoja www.osakeliitto.fi/jasenyys

TAISTELUPARI


Kun vertailee Helsingin pörssin suurimpia kiinteistöyhtiöitä Cityconia ja Spondaa, valinta on tehtävä sen perusteella, kumman strategiasta pitää

enemmän. Cityconia ostamalla saa salkun täydeltä kauppakeskuksia, kun taas Sponda tarjoaa vähän kaikkea.

Arvostuskertoimet eivät helpota valintaa puoleen eikä toiseen, ja yhtiöiden kurssi-kehityskin on ollut lähes yhtä käppyrää.

Tämä johtuu siitä, että molemmat yhtiöt toimivat suurin piirtein samalla markkina-alueella ja näin ollen jakavat samat lähi-ajan suhdannenäkymät. Lisäksi kiinteis-tösijoittaminen on kuin satasen juoksu: suora on sama kaikille, oli kenttä sitten missä hyvänsä. Erot ovat varsin pieniä, ja merkittäviä ylituottoja kanssakilpailijaan verrattuna on vaikea saavuttaa.

Kiinteistön tuottoprosentin nostaminen on vaikeaa, mutta absoluuttista tuottoa voi kasvattaa rajattomiin haalimalla uusia kohteita ja oman pääoman tuottoa nostaa velkavivulla. Kasvuhakuisuudessa Citycon vetää selvästi pidemmän korren.

Viime vuonna Citycon osti kiinteistöjä, tämän vuoden puolella toteutunut Kista Galleria -kauppa mukaan lukien, noin 623 miljoonalla eurolla. Spondan ostot sen si-jaan jäivät vain 15,2 miljoonaan. Vuodesta 2007 Cityconin liikevaihto on kasvanut 58 prosenttia ja nettovuokratuotot lähes saman verran. Spondalla liikevaihto on samalla ajanjaksolla kasvanut vain 25 ja nettotuotot 26 prosenttia.

Cityconilla kasvuhakuisempi omistaja

Cityconin vahvan kasvun takana on yhtiön hallituksessa puheenjohtajan nuijaa heilut-tava kiinteistömoguli Chaim Katzman. Israelin ja Yhdysvaltain kansalainen tuli Cityconin pääomistajaksi vuonna 2004. Seuraavana vuonna yhtiö teki ensimmäi-sen ulkomaisen sijoituksensa ja on vuosi vuodelta terävöittänyt strategiaansa kohti nykyistä, puhtaasti kauppakeskuksiin kes-kittävää mallia.

Sponda sen sijaan oli alunalkujaan val-tion perustama roskapankki, johon se

kippasi SKOP:n kiinteistö- ja osakesijoi-tukset. Viimeiset osakkeensa valtion si-joitusyhtiö Solidium myi viime vuonna. Uudeksi suuromistajaksi vajaan 15 pro-sentin omistusosuudella nousi neljästä säätiöstä ja yhdistyksestä sekä eläkeyhtiö Veritaksesta muodostettu Oy Palsk Ab, joka tuskin hamuaa yhtä voimakasta kas-vua kuin Katzman.

Voimakkaalla kasvulla on kuitenkin myös kääntöpuolensa. Cityconin korol-liset nettovelat olivat vuoden lopussa 1,49

LUE LISÄ Ä

ARVOPAPERI.FI

Teksti Mirko Hurmerinta

Ostari Helsingin Myllypurosta vai varasto Vantaan Hakkilasta? Kiihkeästi kasvava Citycon vaikuttaa tylsää Spondaa kiinnostavammalta.

Spondan toimitusjohtaja Kari Inkinen

TAISTELUPARI

41

miljardia euroa. Vuodesta 2006 nettovelka on lähes kaksinkertaistunut. Yhtiön ra-hoitusasema nousikin selvästi sijoittajien huolenaiheeksi, kun yhtiö viime vuoden puolella tiedotti Kista-kaupasta.

Citycon on kuitenkin toiminut järkevästi ja rahoittanut osan hankinnoistaan osa-keanneilla viime vuosina. Uusi osakeanti on jo putkessa. Pääomistaja Katzmanilla näyttää siis olevan piikki auki Cityconille, minkä pitäisi lievittää suurimpia rahoitus-pelkoja. Huomionarvoista on myös yhtiön nettovelkaantumisaste, jonka trendi on kuitenkin ollut tasesubstanssin kasvusta johtuen laskeva. Eikä Cityconilla mitään hätää olekaan, mikäli se onnistuu pitä-mään vuokrausasteensa nykyisissä yli 95 prosentin lukemissa.

Spondalla sen sijaan on kosolti petrat-tavaa vajaakäytössä. Sen vuokrausaste on kolme viime vuotta pyörinyt 88 prosentissa, eikä parannusta ole yhtiön mukaan odotet-tavissa tänäkään vuonna. Yhtiön murheen-kryyninä ovat jo usean vuoden ajan olleet logistiikkakiinteistöt, joissa vuokrausaste oli vuoden lopussa 75 prosenttia. Toimisto-

ja liiketilojen, jotka käsittävät 54 prosenttia Spondan nettotuotoista, vuokrausaste oli vuoden lopussa 89,4 prosenttia.

Analyytikot Cityconin puolella

Citycon on myös analyytikoiden mieleen, selviää Factsetin analyysipalvelusta. Yh-teensä 13 analyytikon konsensus on antanut

Cityconille tavoitehinnaksi 2,77 euroa, mikä tarkoittaisi nykykurssilla noin 15 prosentin nousuvaraa. Spondan tavoite on yhtä mo-nen mielipiteen tuloksena asettunut 3,95 euroon, mikä jättää kurssille vain vajaan neljän prosentin nousuvaran.

Ennusteet heijastelevat kovempia kas-vuodotuksia Cityconille. Yhtiön tuloksen ennen veroja odotetaan tämän ja ensi vuo-den aikana kasvavan noin kolmanneksella viime vuodesta, kun Spondan tuloskasvun odotetaan jäävän noin 12 prosenttiin.

On vaikea löytää perusteluja, miksi si-joittaja valitsisi ennemmin Spondan kuin Cityconin. Vaikka Cityconin aggressiiviseen kasvuun liittyy riskejä, yhtiö on osoittanut, että se pystyy löytämään laadukkaita koh-teita ja pitämään vuokrausasteen korkealla. Yhtiön strategia on selvempi ja terävämpi kuin Spondalla, ja osinkopolitiikkakin on lämmittänyt enemmän.

Spondalla on tosin enemmän varaa pa-rantaa, mutta lähiajan suhdannenäkymät eivät anna paljon tukea. Osake ei myös-kään ole yhtään sen halvempi kuin kilpa-kollegansa.

LIIKETOIMINTA JA ARVOSTUKSET

CITYCON Liikevaihto, meur 217 239 251Liikevoitto, meur 82 136 147Voitto ennen veroja, meur 55 68 81Tulos/osake, euroa 0,05 0,26 0,21Osinko/osake, euroa 0,15 0,15 0,15Nettovelat, meur 1 457 1 482 1 719Oman pääoman tuotto, % 1,54 8,36 6,57

SPONDA Liikevaihto, meur 242 258 270Liikevoitto, meur 163 172 178Voitto ennen veroja, meur 92 109 114Tulos/osake, euroa 0,39 0,37 0,31Osinko/osake, euroa 0,16 0,17 0,18Nettovelat, meur 1 729 1 717 1 787Oman pääoman tuotto, % 8,65 7,52 6,32

2011 2012 2013e

2011 2012 2013e

Cityconin toimitusjohtaja Marcel Kokkeel

MAAILMAN OSAKKEET

MAAILMAN PÖRSSIT

SHU

TTER

STO

CK


PÖRSSIVUOSI 2013 on alkanut suotuisasti siitä huolimatta, että maailmantalou-dessa ei mene erityisen hyvin.

Osakemarkkinoita ruokkii iso L eli likviditeetti. Viime aikoina pörssiin on virrannut runsaasti rahaa joukkolaina-markkinoilta, kun korkosijoituksille on vaikea saada nykyisessä tilanteessa edes siedettävää tuottoa. Todellisina likviditeetin ylläpitäjinä ovat toimi-neet keskuspankit kvantitatiivisella elvytyksellään.

Samalla kun osakemarkkinoille on virrannut uutta pääomaa, on myös opti-mismi sijoittajien keskuudessa lisäänty-nyt. Wall Street Journal kyselikin taan-noin, enteileekö nykyinen pörssi-intoilu jo seuraavaa korjausliikettä.

Amerikkalaisessa keskustelussa on vilahdellut nousumarkkinoiden anato-miaa kuvaava nelivaiheinen malli, jossa sijoittajien mielialaa hallitsee aluksi ”vastustus”, joka muuttuu vähitellen ”konsolidaatioksi” ja ”hyväksymiseksi”, kunnes lopulta ryöpsähtää ”ylenpaltti-suudeksi”.

Onko nyt menossa nousumarkkinan ylenpalttisuusvaihe? Niin saattaa hyvin-kin olla, ellei taloudesta ja yritysrinta-malta saada sytykkeitä kurssinousun jatkumiselle.

Osakkeiden nykyiset arvostusker-toimet liikkuvat niin Suomessa kuin maailmalla pitkän ajan keskiarvojensa

alapuolella, mikä on hankalassa suh-dannetilanteessa täysin ymmärrettävää. Pelko tuloskuplasta, eli siitä kehitty-vätkö yritysten voitot odotetulla tavalla, estävät arvostuskertoimia kipuamasta ”normaalille” tasolle.

Silmäys vuoden 2013 konsensus-ennusteisiin kertoo, että useimmilla maailman tärkeistä osakemarkkinoista odotuksissa on kaksinumeroista tulos-

kasvua. Poikkeuksia ovat Yhdysvallat (9 %), Ruotsi (4 %), Saksa (3 %) ja Venäjä (2 %). Todellista tulosrallia analyytikot ennustavat Japaniin (35 %), Kiinaan (18 %) ja Intiaan (16 %).

Meneillään olevan tuloskauden ai-kana tulosennusteita on kansainvälisillä osakemarkkinoilla laskettu ahkeram-min kuin nostettu. Jos odotukset hii-puvat kevään aikana lisää, osakkeisiin alkaa kertyä laskupaineita.

TOMMI MELENDER

JAPANIIN ODOTETA AN

35 % TULOSKASVUA

Nousumarkkinan kohtalo vaakalaudalla

Luvut laskettu 11.2.2013 päätöskursseilla.

SUOTUISAA KEHITYSTÄ

Argentiina 6,8 -13,8 7,7 2,1Japani 6,6 23,1 14,4 2,1Kiina 4,6 4,8 11,0 2,8Ruotsi 4,0 10,0 14,6 4,0USA (Doe Jones) 3,6 9,1 12,2 3,0USA (S&P 500) 3,1 13,0 13,7 2,2Sveitsi 2,5 18,0 14,4 3,2Norja 2,3 3,7 10,7 4,4Britannia 2,3 9,8 12,1 3,3Suomi 2,2 3,6 15,1 4,3USA (Nasdaq) 2,1 9,9 16,4 1,5

e e

HEIKKENEVÄÄ KEHITYSTÄ

Puola -1,3 6,8 13,1 3,8Brasilia -1,9 0,9 12,3 3,6Etelä-Korea -2,3 -1,8 9,4 1,4Intia -2,4 5,8 12,6 1,8Turkki -4,2 15,5 10,4 2,9Italia -4,7 1,6 11,2 4,8

e e

VAKAATA KEHITYSTÄ

Taiwan 1,1 0,2 15,3 3,3Venäjä 0,5 -3,8 6,0 3,9Hongkong 0,2 13,1 13,7 2,8Saksa -0,1 11,1 11,6 3,3Ranska -0,2 8,7 11,8 3,9

e e

LÄH

DE:

FA

CTSE

T

Kuusi vuotta sitten saksalai-nen kuorma-autovalmistaja MAN yritti haukata ruotsa-laisen kilpailijansa Scanian. Valtaus jäi puolitiehen, mutta

edelleenkin MANilla on Scaniasta runsaan kolmentoista prosentin siivu.

Volkswagenilla taas on hyppysissään Scaniasta 46 prosenttia, ja jotta asia menisi mahdollisimman mutkikkaaksi, se omistaa MANista kolme neljäsosaa.

Kolmannen suuren eurooppalaisen kuorma-autovalmistajan Volvon omista-jakunnasta ei Volkswagenia löydy. Piik-kipaikalle nousee Renault seitsemän pro-sentin osuudellaan.

Viime ajat ovat olleet hankalia niin MANille, Scanialle kuin Volvollekin nii-den perinteisillä markkinoilla. Euroalueen velkakriisi ja talouskurimus ovat pitäneet kuorma-autojen kysynnän vanhalla man-tereella vaisuna.

Huonoina aikoina paineet yritysjärjes-telyihin kasvavat, mutta eurooppalaisten kuorma-autovalmistajien välinen status quo ei horju.

Toisaalta Euroopan merkitys kuorma-autovalmistajille ei ole samaa luokkaa kuin takavuosikymmeninä. Ne suuntaavat kat-seensa Aasian ja Latinalaisen Amerikan nouseviin talouksiin, joiden kysyntä kom-pensoi vanhan mantereen heikkouden. Aa-sia ja Latinalainen Amerikka muodostavat yhdessä yli puolet globaalista markkinasta.

Vaikeita aikojaMAN keräsi viime vuonna liikevaihtoa 15,8

miljardia euroa, mikä on neljä prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Liike-voitto sitä vastoin romahti 35 prosenttia 964 miljoonaan euroon.

Toimitusjohtaja Georg Pachta-Reyho-fen luonnehtii tilinpäätöskatsauksessaan MANin viime vuotta epätyydyttäväksi. Hän lupaa yhtiön karsivan kustannuksiaan ja kasvattavan tehokkuuttaan.

Tervehdyttämistoimista huolimatta vuosi 2013 muodostuu kaikkea muuta kuin ruusuiseksi. Ohjeistus on koruton: liikevaihto laskee jonkin verran, mutta liikevoitto supistuu tuntuvasti.

MAN arvioi eurooppalaisen kuorma-automarkkinan heikkenevän varsinkin alkuvuoden aikana. Vastaavasti yhtiön toinen kivijalka, moottoreita ja voima-loita valmistava Power Engineering, on saanut tilauksia sen verran vähän, että sillekin on luvassa takapakkia. Voimaloi-den, moottorien ja turbiinien valmistajana MAN on Wärtsilän kova kilpailija. Power Engineering tuo MANin liikevaihdosta neljänneksen.

Patoutunutta kysyntääVerrattuna Scaniaan ja Volvoon MANin tulosnäkymät ovat ankeat, sillä konsensus-ennusteet odottavat ruotsalaiskaksikolta tänä vuonna tuloskasvua. Osakkeen ar-vostuskertoimilla MAN puolestaan näyt-tää vähemmän houkuttelevalta kuin kil-pailijansa.

MANin kuorma-autobisnes on edelleen-kin Eurooppa-keskeistä, ja suurimman yksittäisen maan Saksan liikevaihto-osuus

nousee viidennekseen. Volkswagenilta vuonna 2008 hankittu Latinalaisen Ame-rikan liiketoiminta muodostaa ylimmästä rivistä neljänneksen.

Kuorma-autojen valmistus on suhdan-neherkkää touhua. MANin kannalta tär-kein kysymys kuuluukin, milloin euroalue pääsee irti taantumasta. Talousennustajat arvioivat elpymisen alkavan tänä vuonna, joskin tuskastuttavan hitaana.

Vaikka kukaan tuskin odottaa Euroop-paan hohdokkaita vuosia, Euroopan kuorma-automarkkinoilla muhii patou-tunutta kysyntää, joka ennen pitkää nyt-kähtää liikkeelle.

Kuorma-autot kestävät käytössä kah-deksasta kymmeneen vuotta. Euroopassa niiden keski-ikä yltää lähes kuuteen vuo-teen, joten kaluston uusiminen alkaa olla ajankohtaista. Siinä on MANin va-lopilkku.

KUUKAUDEN ULKOMAINEN

43

ARVOSTUS&VERROKITp/e

2013ep/b

2013eev/ebitda

2013e

MAN 23,1 10,8 2,3Volvo 15,1 6,8 2,2Scania 14,4 8,0 2,8Fiat 10,3 4,3 2,0Wärtsilä 18,3 10,9 3,6

LIIKETOIMINTA2012 2013e 2014e

Liikevaihto, meur 15 889 15 867 16 622Liikevoitto, meur 964 919 1 140Voitto ennen veroja, meur 311 775 998Tulos/osake, euroa 1,20 3,85 4,87Osinko/osake, euroa 1,00 1,70 2,01Nettovelat, meur 2 109 1 730 1 325Opon tuotto, % 8,8 9,8 11,5

KURSSIKEHIT YSMANSaksan osakkeet keskimäärin

2008 2013

110

100

90

80

70

60

50

40

30

20

euroa

LÄH

DE:

FA

CTSE

T

Voihan Eurooppa!


MANin takaiskut Euroopan kuorma-automarkkinoilla jatkuvat. Vuodesta 2013 tulee saksalaisyhtiölle hankala.

Tilaa ja tutustu www.talentumshop.fi

Valintojen kauttavoittoon

Jim Collins, Morten T. Hansen

Tietoisesti paras Epävarmuus, kaaos, sattuma – menesty niistä huolimatta

(Great by Choice. Uncertainty, Chaos, and Luck – Why Some Thrive Despite Them All)

Jim Collinsin odotettu uutuusteos on jatkoa Collinsin huippumenestys-teokselle Hyvästä paras. Nyt keskiössä on organisaatioiden menesty-minen niissä vaikeissa taloudellisissa ja poliittisissa toimintaolosuh-teissa, joista tämän päivän yritysjohtajien on selvittävä. Teos vastaa kysymykseen: Miksi jotkin yritykset kukoistavat epävarmuudessa, jopa kaaoksessa, ja toiset eivät?

Tietoisesti paras perustuu yhdeksän vuoden tutkimusprojektiin ja tarjoaa ainutlaatuisen yhdistelmän tieteellistä analyysiä ja päätelmiä sekä kiehtovia tositarinoita.2013, 302 sivua, suositushinta 69 €

Aija Bärlund, Susanna Perko

Kestävä johtajuusBisneksen uusi elinehto

Kirja tarkastelee kestävää kehitystä ja yritysvastuuta liiketoiminnan arvonluon-nin näkökulmasta. Kun yritys vie kestä-vän johtajuuden periaatteet liiketoimin-tastrategiansa ytimeen, se hyötyy siitä itse: vastuullinen toiminta, läpinäkyvyys ja sidosryhmien osallistaminen ovat nyt menestyksen edellytys. Käytännönlähei-nen kirja auttaa kirkastamaan vastuul-lisen toiminnan vision ja määrittämään tavoitteet sekä esittelee vastuullisen toiminnan mittausmallin.Ilm. huhtikuu 2013, n. 250 sivua, suositushinta 69 €

Riitta Lehikoinen, Ilkka Töyrylä

Ulkoistamisen käsikirjaMitä ulkoistaa, miksi ja miten? Kirja käsittelee ulkoistamisen kaikkia osa-alueita käytännönläheisesti ja puolueet-tomasti. Monipuoliset haastattelut ja tekijöiden vankka kokemus yhdistyvät Suomen käytäntöihin sopivaksi tieto-paketiksi. Tämän teoksen avulla vältät sudenkuopat ja osaat ulkoistaa laaduk-kaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti, ottaen huomioon myös henkilöstön.Ilm. maaliskuu 2013, n. 200 sivua, suositushinta 69 €

TULOSSA TULOSSA

KOLUMNI

PENTTI FORSMAN

Kirjoittaja on eläköitynyt ekonomisti.

KU

VA K

IMM

O L

EHTO

NEN

45

Parikymmentä vuotta sitten Suomi oli mobii-liteknologian käytössä maailman ykkönen. Suomalaiset teinitytöt keksivät tekstiviestien mahdollisuudet ja turistit ihmettelivät kaduilla kännyköihin lörpöttelijöitä.

Se oli silloin. Suomalaiset ovat ETLAn tutkijoiden mukaan¹ jääneet

jälkeen eturivin maista tietoja viestintäteknologian palvelujen käyttäjinä. Esimerkiksi Ruotsissa ICT-asian-tuntijoiden osuus työvoimasta on maailman korkein, vaikka maan ICT-laitteiden tuotanto romahti 2000-luvun alussa. Ehkä Nokian valtava koko haittasi Suomen inter-nettalouden kehittymistä, sillä Ruotsissahan Ericssonin alasajo jätti tilaa muille.

Luonteeltaan ICT on yleiskäyttöistä ja sillä on osansa niin puunkaadossa kuin verkkokauppaostoksilla. Vaikka useimmat käyttävät nettiä päivittäin, digitaalisen palvelu-talouden kehitys on vasta alussa. Raskaan teollistamisen aika on ohi, ja nykyisin tuottavuutta voidaan lisätä lähes yksinomaa ICT:n avulla.

Tällä hetkellä työllisyyttä pidetään yllä valtion velaksi ottamin varoin. Suomeen tarvitaankin lisää uusia tuot-teita vientiin ja kotimarkkinoille. Kehittyneet ICT-pal-velut ja Angry Birdsin tapaiset pelit muodostanevat vain osan uusviennistä. Tietotekniikka on kasvava osa myös muussa viennissä. Tarvitaan kuitenkin uusia yrityksiä ja innovaatioita, jotta Suomi saavuttaisi Ruotsin etumatkan.

Mitä sitten pitäisi tehdä? Pekka Ala-Pietilän vetämä ICT 2015 -työryhmä julkisti tammikuun puolivälissä ra-portin 21 polkua Kitkattomaan Suomeen. ICT on raportin mukaan merkittävin innovaatioiden ja kasvun lähde.

Työryhmä toteaa, ettei valtiosta ole internetyrittäjäksi, mutta sen pitää olla rakentamassa digitaalista infrastruk-tuuria. Valtio voi omilla toimillaan vahvistaa ICT-yritysten mahdollisuuksia tarjota sovelluksia niin kotimaassa kuin ulkomaille. Onhan jo nyt suuri osa uusista työpaikoista syntynyt pk-yrityksiin. Suomi tarvitsee entistä enemmän kasvavia kansainvälisiä yrityksiä.

Suomessa yritysten kasvun pahimpia esteitä ovat ve-rotus ja rahoitus. Työryhmä ehdottaa erilaisia vero-porkkanoita, joilla korvataan raskaan osinkoja luo-vutusvoittoveron tuomaa haluttomuutta riskinottoon. Muun muassa innovaatioille ja alkuvaiheen sijoittajille eli bisnesenkeleille ehdotetaan verohelpotuksia kannus-tamaan riskinottoa.

Suomessa on vähän, noin 300 bisnesenkeliä, jotka si-joittavat vuosittain vain 10–15 miljoonaa euroa. Ruotsissa heitä on yli kymmenkertaisesti ja sijoitusten määrä on 200 miljoonaa. Yhdysvalloissa heitä on vieläkin enem-män. Kotimaisia yrityksiä ymmärtäviä sijoittajia näyttävät nykyisin kaipaavan kaikki.

Rahoituskuilu eli riskipääoman puute on myös merkittävä jarru internettaloutta vahvistettaessa. Tämä ongelma on vain korostunut, kun pankkien halu pk-yritysten riskirahoitukseen on vähentynyt. Muuta yksityistä riskipääomaa on taas heikosti saa-tavissa, sillä oman pääoman ehtoinen rahoitus on supistunut, koska tuotot eivät ole vastanneet riskejä. Samoin pääomasijoitusten osuus on selvästi pienempi kuin Ruotsissa. Kasvuyritysten pahin pullonkaula onkin rahoitus.

Pankkirahoituksen vaikeutumisen vuoksi Ala-Pie-tilän työryhmä esittää pk-yritysten joukkovelkakir-jamarkkinoiden järjestämistä. Finnvera voisi käyn-nistää uudelleen 2000-luvun alussa käytössä olleet pk-yritysten joukkolainamarkkinat. Mielestäni olisi suotavaa, että myös piensijoittajat pääsisivät osal-listumaan tähän pk-yritysten rahoitukseen, onhan vähäriskisten sijoituskohteiden joukko vaatimaton.

Aktiivisen sijoittajan kannattaakin tutustua 21 polkua Kitkattomaan Suomeen -raporttiin.

Ala-Pietilän työryhmän raportti vain vilahti jul-kisuudessa, vaikka tuottavuuden kasvattaminen on vähintään yhtä tärkeää kuin työurien pidentäminen. Palkansaajat ovat hekin keskittyneet kakun jakamiseen sen kasvattamisen sijaan. Kolmen päivän pakollinen koulutusvapaa vähentää palkanmaksuvaraa useim-missa yrityksissä. Juuri tästä syystähän työnantajat sitä vastustavat. Sen sijaan tietotekniikkaan panos-taminen näkyisi ajan oloon myös palkoissa.

Voimansa päivinä Nokia ei juuri suomalaisia sijoit-tajia kaivannut. Nyt Nokiasta vapautuneet osaajat ja uudet tietotekniikkaan panostavat yritykset tarvitse-vat kotimaista riskipääomaa. Samalla osakesäästäjille syntyy uusia mahdollisuuksia. Suomalaiselle, riskiä kaihtamattomalle rahamiehelle on taas kysyntää.

¹ Pajarinen ja Rouvinen: Internet Suomen taloudessa (2012), Lii-

kenneministeriö 8/2012 sekä Lehti, Rouvinen, ja Ylä-Anttila (2012):

Suuri Hämmennys – Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa,

ladattavissa ETLAn kotisivuilta.

PIENSIJOITTAJANKIN PITÄISI PÄ ÄSTÄ

Rahamiehiä internettalouteen

iPad-lehti nyt maksutta tilaajilleTilaa Talouselämä-lehti ja lue lehteä toistaiseksi samaan hintaan iPadilla. Toimi näin: mene osoitteeseen talouselama.fi/ipad ja valitse tilaa Talouselämä.

talouselama.fi/ipad

TAULUKOTTULOSENNUSTEET

GURUSALKUT

POHJOISMAISET TULOSENNUSTEET

EUROOPPALAISET TULOSENNUSTEET

YHDYSVALTALAISET TULOSENNUSTEET

MA AILMAN OSAKKEET

PARHA AT R AHASTOT

KOROT JA LAINAT

MA AILMANTALOUS

TAULUKOT

ANALY YTIKOIDEN SUOSIKIT

56

55

54

53

52

51

50

49

48

46

2/2013

2008 2009 2010 2011 2012 2013500

1000

1500

2000

Liukuva keskiarvo, 100 pv.S&P 500

47

TAMMIKUU OLI David Ro-senberg

TOMMI MELENDER

Suuri rotaatio nosti jenkkiosakkeita

TAULUKOT

TULOKSET 2011 ENNUSTEET 2012 ENNUSTEET 2013

KOTIMAISET TULOSENNUSTEET

■ Affecto 3,14 7,1 0,25 8,9 8,6 9,0 0,31 0,13 10,1 1,1 6,4 10,8 9,4 11,9 0,37 0,15 8,4 1,0 5,2▼ Ahlstrom* 13,99 -5,8 -0,38 -5,7 -6,0 22,0 -0,43 0,62 1,2 13,0 9,6 6,0 38,0 0,13 0,43 109,6 1,3 12,4▲ Aktia 6,32 36,0 0,53 66,9 66,0 67,9 0,74 0,42 8,5 0,7 68,5 68,2 68,8 0,76 0,42 8,3 0,7 ▼ Alma Media 4,80 42,0 0,39 24,0 21,1 34,0 0,35 0,30 13,6 4,4 9,5 36,0 33,4 40,4 0,34 0,30 14,1 4,2 8,4▼ Amer Sports* 12,81 115,0 0,71 81,9 81,8 118,3 0,48 0,35 23,4 1,8 11,6 144,0 121,4 160,2 0,92 0,40 13,9 1,8 9,1▼ Aspo 6,63 17,7 0,43 9,0 8,0 9,7 0,34 0,42 19,7 2,4 14,0 13,9 13,4 15,0 0,40 0,42 16,7 2,5 12,0■ Atria 7,24 -4,1 -0,24 20,6 19,6 23,3 0,37 0,20 19,7 0,5 6,8 29,0 17,0 34,1 0,73 0,32 9,9 0,5 6,3▼ Basware* 19,98 12,3 0,76 8,4 8,4 9,1 0,46 0,23 44,0 2,6 16,1 10,8 10,0 13,0 0,73 0,39 27,6 2,4 13,0▼ Capman * 0,86 13,7 0,10 1,9 1,5 1,9 0,00 0,04 280,0 1,0 69,6 7,3 6,4 8,1 0,05 0,06 18,3 1,0 15,2▼ Cargotec 20,91 192,0 2,42 130,5 110,0 152,0 1,76 0,78 11,9 1,1 8,3 141,5 127,0 173,8 1,73 0,85 12,1 1,0 7,9▲ Citycon* 2,42 55,0 0,05 68,0 65,1 69,0 0,26 0,15 9,9 0,8 17,1 81,0 72,6 122,6 0,21 0,15 11,4 0,8 17,1■ Comptel 0,42 10,7 0,07 -11,5 -15,0 1,0 -0,01 0,03 1,7 12,6 3,1 3,0 3,3 0,02 0,03 21,0 1,7 5,3▼ Cramo* 11,11 37,6 0,60 46,4 44,0 49,0 0,93 0,42 8,5 0,6 3,8 50,8 38,8 59,0 0,95 0,44 11,7 0,9 4,7▲ Digia* 2,96 -23,1 0,32 5,6 4,2 6,0 0,26 0,10 10,1 1,3 7,6 7,3 7,0 10,4 0,25 0,11 11,7 1,3 6,4▼ Elisa* 15,70 265,0 1,29 269,0 264,4 279,0 1,33 1,30 12,6 3,1 7,3 271,6 254,0 302,7 1,32 1,30 11,9 2,9 6,9■ Etteplan 2,81 6,5 0,20 8,0 8,0 8,0 0,30 0,12 9,5 2,3 5,8 8,0 8,0 8,0 0,30 0,14 9,5 2,2 5,9▼ F-Secure* 1,69 23,5 0,10 20,0 19,7 27,0 0,09 0,07 17,2 3,8 6,7 29,7 26,6 31,1 0,14 0,08 12,1 3,4 6,2■ Finnair* 3,11 -111,4 -0,75 16,5 0,02 0,10 119,0 0,4 3,2 39,4 16,0 53,0 0,23 0,10 13,7 0,5 3,1▲ Fiskars* 18,88 161,9 1,82 114,0 102,2 192,3 2,08 0,65 8,0 2,2 16,8 115,0 102,2 119,1 1,13 0,70 16,7 2,3 17,1▲ Fortum* 14,26 2 228 1,99 1 575 1 453 1 649 1,59 1,00 8,9 1,2 8,5 1 488 1 305 1 743 1,29 1,00 11,1 1,2 8,4▼ HKScan 4,03 11,2 0,18 8,0 6,0 11,9 0,15 0,15 26,9 0,5 5,7 29,9 17,0 34,0 0,38 0,19 10,6 0,5 5,0■ Huhtamäki 13,56 105,2 0,80 142,0 139,0 143,3 1,20 0,55 11,3 1,6 6,9 153,0 140,1 162,0 1,23 0,57 11,0 1,5 6,8▲ Kemira* 11,28 168,0 0,89 149,6 37,6 163,2 0,77 0,53 15,3 1,4 9,2 154,6 143,0 187,8 0,87 0,55 13,0 1,3 8,1▼ Kesko* 24,58 281,6 1,84 223,0 214,6 233,1 1,50 1,20 16,5 1,1 6,7 254,0 233,2 277,3 1,68 1,23 14,6 1,1 6,2▼ Kone* 63,85 816,6 2,51 811,7 782,6 875,0 2,34 1,75 23,8 7,6 15,3 954,9 897,0 993,0 2,79 1,80 22,9 7,6 15,8▼ Konecranes* 26,30 96,0 1,10 124,1 114,0 145,0 1,46 1,05 17,5 3,2 10,1 138,9 132,9 167,0 1,71 1,10 15,4 3,1 9,7

▼Lassila & Tikanoja*

12,35 21,0 0,44 43,0 42,0 44,0 0,89 0,60 13,1 1,9 5,8 50,2 47,0 52,5 0,96 0,65 12,9 1,9 5,7

▲ Lemminkäinen* 16,10 34,8 1,19 29,3 22,6 52,8 0,83 0,60 17,2 0,6 6,1 50,1 45,0 53,6 1,65 0,66 9,8 0,7 5,7▲ Metsä Board* 2,34 -179,5 0,02 160,4 18,9 176,0 0,13 0,06 17,1 0,8 7,5 64,0 34,4 102,0 0,13 0,06 18,0 0,9 5,9▼ Marimekko* 12,00 3,9 0,35 1,4 1,0 1,4 0,14 0,25 102,1 3,8 22,4 1,9 1,0 5,3 0,17 0,25 70,6 3,3 17,2▼ Metso* 33,61 507,0 2,38 568,5 549,4 635,3 2,49 1,85 12,9 2,2 6,5 582,0 512,0 646,1 2,73 1,85 12,3 2,1 6,7▼ Neste Oil* 10,98 205,8 0,62 233,7 232,0 278,0 0,61 0,38 16,0 1,0 6,5 373,2 305,1 492,0 1,08 0,41 10,2 1,0 5,9▲ Nokia* 3,06 437,0 0,29 -215,0 -1 637 215,0 -0,17 0,00 1,3 9,0 315,1 -895,0 1 655 0,03 0,00 92,7 1,5 5,4▼ Nokian Renkaat* 34,87 359,2 2,32 387,7 387,0 407,0 2,46 1,45 12,2 2,8 7,9 430,0 389,0 472,2 2,63 1,60 13,3 2,9 8,3▼ Olvi 21,81 18,4 0,65 30,0 29,0 32,5 1,15 0,56 18,9 3,2 9,0 34,6 28,0 37,8 1,40 0,65 15,6 2,8 8,4▲ Oriola-KD* 2,40 -28,4 -0,16 20,3 16,3 21,5 0,11 0,09 20,3 1,1 7,5 32,9 28,6 44,2 0,18 0,11 13,2 1,1 6,3▼ Orion* 22,86 281,9 1,49 279,2 277,9 288,2 1,48 1,30 15,0 6,1 9,7 257,4 251,4 287,5 1,36 1,20 16,8 6,1 10,8▼ Outokumpu 0,75 -253,0 -0,34 -336,7 -813,0 -203,0 -0,17 0,00 0,4 122,5 -198,5 -374,0 2,4 -0,07 0,00 0,5 15,9

Yhtiöosake- kurssi 11.2. 2013

voitto ennen veroja, meur

tulos/osake, euroa


alin ennuste

ylin ennuste

tulos/osake, euroa

osinko/osake, euroa

p/e p/b ev/ebitda


alin ennuste

ylin ennuste

tulos/osake, euroa

osinko/ osake, euroa

p/e p/b ev/ebitda


SUURILLA LÄNTISILLÄ osakemarkkinoilla indeksit ovat liikkuneet alkuvuonna lähellä kaikkien aikojen huippujaan.

Helsingin pörssillä on huomattavasti pi-tempi matka ennätystasoihin. Vaikka osinko-tuototkin laskettaisiin mukaan, OMX Helsinki Cap -indeksin pitäisi vahvistua helmikuun al-kupuolen tasoiltaan kaksikymmentäviisi pro-senttia yltääkseen vuoden 2007 huippuihin.

Neljä osaketta kuitenkin erottuu joukosta: Kone, Orion, Vacon ja Wärtsilä. Ne ovat kir-janneet vuoden 2013 ensimmäisinä viikkoina uudet ennätyslukemansa.

Orionin B-osake nousi 23,79 euroon 8. tammikuuta. Wärtsilä saavutti 24. tammi-kuuta 36,71 euron lukemat. Vacon hypähti 8. helmikuuta 49,41 euroon ja Kone 11. helmi-kuuta 64,28 euroon.

Yli kolmellakymmenellä Helsingin pörssin yhtiöllä korkein kurssinoteeraus on vuodelta 2007. Tähän joukkoon kuuluvat esimerkiksi Cargotec, Kesko, Metso, Nordea, Outotec, Rautaruukki ja Teliasonera. Vaihdetuimman suomalaisosakkeen Nokian hinta oli ennätys-lukemissa maaliskuussa 2000.

TOMMI MELENDER

Kone ja kolme muuta ennätystasolla 64,28

49,41

36,71

23,79

KONE

WÄRTSILÄ

ORION

VACON

KURSSIENNÄTYKSIÄuudet huiput, euroa

ARVOPAPERIN tulosennustetaulukossa ilmoi-tetaan tulos ennen veroja, jolloin mukaan lasketaan rahoituserien jälkeen säännölliset muut tuotot ja kulut sekä osakkuusyhtiöiden tulokset.

Ennusteet kokoaa Factset kymmeniltä pankkiiriliikkeiltä.

ennusteiden ääriarvot. Muut luvut ovat kaikista ennusteista laskettuja keskiarvoja.

tuloksen verojen jälkeen.

taulukon päivityspäivän kursseilla ennus-teiden keskiarvosta.

ENNUSTEIDEN PERUSTEET

TAULUKOT

▲ tulosennuste noussut ■ tulosennuste pysynyt ennallaan ▼ tulosennuste laskenut

▲ Outotec* 48,80 113,4 1,75 179,8 167,0 189,2 2,82 1,20 15,0 4,0 7,8 207,5 171,0 224,0 3,26 1,30 14,9 3,9 7,9▲ PKC Group 16,75 36,9 1,16 47,2 43,5 50,0 1,60 0,65 10,5 2,1 4,6 50,0 41,2 57,7 1,60 0,75 10,5 1,9 4,8▼ Pohjola* 11,65 258,0 0,67 374,0 358,9 382,1 0,90 0,46 12,5 1,3 429,5 404,5 447,0 1,05 0,51 11,1 1,3 ▲ Ponsse 6,43 28,0 0,47 20,4 20,0 20,9 0,50 0,35 12,8 2,2 7,0 22,8 20,5 25,0 0,60 0,35 10,6 2,2 6,7▼ Pöyry* 4,10 17,1 0,13 -8,5 -21,8 5,0 -0,41 0,00 1,2 13,4 16,5 12,0 22,0 0,19 0,05 22,1 1,5 10,6▲ Raisio 3,14 30,3 0,16 23,1 20,7 38,2 0,17 0,12 19,0 1,5 9,6 41,7 39,9 46,9 0,20 0,13 16,1 1,4 8,0■ Ramirent 7,43 60,8 0,41 81,0 77,8 83,6 0,56 0,30 13,3 2,3 4,4 79,7 63,9 97,7 0,55 0,32 13,5 2,1 4,9▼ Rapala* 4,68 25,0 0,36 21,0 21,0 22,0 0,26 0,23 18,7 1,5 8,6 25,0 25,0 27,1 0,36 0,26 13,0 1,4 7,6▼ Rautaruukki 5,31 -11,0 -0,07 -86,0 -124,0 -47,0 -0,47 0,25 0,7 15,4 29,1 -30,0 52,7 0,18 0,25 30,3 0,7 7,0■ Sampo 27,18 1 228 1,85 1 549 1 518 1 600 2,36 1,30 11,5 1,6 10,1 1 570 1 435 1 695 2,42 1,38 11,2 1,5 11,5▲ Sanoma* 7,50 167,8 0,52 170,9 107,0 203,9 0,40 0,60 18,6 0,9 4,8 177,0 156,0 189,0 0,73 0,60 10,3 0,9 4,7▼ Sponda* 3,80 91,8 0,39 108,8 82,6 118,0 0,37 0,17 9,7 0,7 16,1 113,5 88,6 160,3 0,31 0,18 12,3 0,8 16,1■ SRV 3,41 10,8 0,17 5,2 5,0 9,0 0,11 0,12 31,0 0,7 27,5 17,8 15,0 21,5 0,36 0,14 9,5 0,7 14,3■ Stockmann 14,60 35,8 0,43 65,7 58,0 78,0 0,73 0,60 20,0 1,2 10,5 92,5 75,0 107,3 0,97 0,74 15,1 1,2 9,4▲ Stora Enso* 4,88 528,0 0,63 476,5 319,0 482,0 0,33 0,30 15,9 0,7 5,9 313,0 200,4 539,7 0,39 0,30 12,5 0,7 6,4▼ Talentum 1,16 -1,0 -0,04 -1,9 -1,9 -1,7 0,03 0,04 38,7 2,9 104,5 4,2 4,0 4,9 0,07 0,06 16,6 2,6 8,4▼ Talvivaara 1,03 -7,0 -0,04 -87,7 -107,4 -56,1 -0,23 0,00 0,9 141,8 -23,9 -92,0 143,8 -0,06 0,00 0,9 11,9▼ Technopolis 3,86 47,0 0,70 33,2 31,8 34,5 0,45 0,20 8,6 0,8 16,0 41,4 41,3 41,4 0,44 0,20 8,8 0,8 15,3▼ Teleste* 3,92 8,8 0,36 10,1 10,1 11,1 0,38 0,17 11,0 1,2 5,5 11,5 10,2 14,1 0,44 0,18 8,8 1,1 4,1▼ Tieto* 17,21 107,3 0,84 89,5 56,6 137,8 1,30 0,83 11,5 1,9 5,0 137,6 117,1 162,0 1,50 0,90 11,5 2,1 5,3■ Tikkurila 15,89 51,9 0,80 63,0 59,5 66,1 1,05 0,80 15,1 3,5 7,9 65,3 62,0 70,0 1,09 0,85 14,6 3,3 8,1▲ UPM-Kymmene* 8,78 572,0 0,93 443,1 356,1 474,0 0,70 0,60 12,6 0,8 6,1 544,0 375,8 634,5 0,83 0,60 10,6 0,6 6,4▲ Uponor 10,91 23,0 0,03 49,3 47,1 51,1 0,43 0,40 25,4 3,7 9,0 56,9 52,2 70,1 0,54 0,45 20,3 3,5 9,1▼ Vacon* 48,50 26,9 1,10 36,8 35,0 38,3 1,70 1,10 23,6 5,7 11,8 48,1 40,7 53,0 2,25 1,25 21,5 6,0 11,9▲ Vaisala* 20,50 16,1 0,57 29,2 29,0 30,0 1,19 0,90 13,4 1,5 5,4 31,0 30,3 31,9 1,21 0,80 16,9 2,1 7,0▼ Wärtsilä* 36,50 438,0 1,44 456,0 451,0 521,0 1,72 1,00 19,0 3,6 11,1 543,2 497,0 583,2 2,00 1,10 18,3 3,6 10,9▲ YIT* 17,14 175,3 0,99 238,0 211,8 248,0 1,43 0,75 10,3 1,8 8,6 263,0 252,0 284,0 1,55 0,81 11,1 1,9 8,6

Yhtiöosake- kurssi 11.2. 2013


tulos/osake, euroa


alin ennuste

ylin ennuste

tulos/osake, euroa

osinko/osake, euroa

p/e p/b ev/ebitda


alin ennuste

ylin ennuste

tulos/osake, euroa

osinko/ osake, euroa

p/e p/b ev/ebitda

49

* = vuoden 2012 luvut kuvaavat toteutunutta tulosta


TÄTÄ KIRJOITETTAESSA runsaat neljäkymmentä oheisen tulosennus-tetaulukon yhtiöistä oli julkistanut viime vuoden viimeisen neljännek-sen lukunsa. Niistä alle kolmannek-sella voittoennusteet ovat nousseet tulosraportin jälkeen.

-kaan tämän vuoden vahvimmiksi voiton kasvattajiksi ovat nouse-massa Capman (+286 %), Finnair (+138 %), Amer Sports (+76 %) ja Lem-minkäinen

-vat irtautumisten ajankohdat, kol-mea muuta vahvaa tulosparantajaa

voisi luonnehtia käänneyhtiöiksi.

sen verran, että nosti osakkeen

kertoimet ovat 12 ja 11, joita voidaan -

tajien on hyvä kuitenkin tiedos-taa, että nämä kertoimet pitävät sisällään odotukset merkittävästä tuloskasvusta. Nykyinen kurssitaso

TOMMI MELENDER

Amer Sportsissa käänteen makua

TAULUKOT

LÄH

DE:

FA

CTSE

T

POHJOISMAISET TULOSENNUSTEET TULOKSET 2011 ENNUSTEET 2012 ENNUSTEET 2013

RUOTSI

Hennes & Mauritz 233,30 386 128 9,56 10,19 22 285 22,9 13,9 4,1 11,10 24 223 21,0 13,3 4,1

Nordea 72,45 293 419 5,96 6,53 35 311 11,1 4,0 6,93 37 230 10,5 4,2

Ericsson 77,35 255 097 4,72 3,08 10 800 25,1 7,4 3,6 4,88 21 166 15,8 6,7 3,8

Atlas Copco 181,80 215 995 10,62 11,45 18 538 15,9 10,0 3,0 11,30 18 366 16,1 10,0 3,3

Volvo 96,85 206 166 8,75 5,89 16 764 16,4 6,6 3,1 6,63 18 994 14,6 6,4 3,4

TeliaSonera 43,69 189 181 4,20 4,57 24 483 9,6 6,9 6,5 4,25 24 663 10,3 6,8 6,9

Swedbank 151,90 171 969 9,52 12,96 18 498 11,7 6,5 13,31 18 492 11,4 6,6

Handelsbanken 255,10 161 349 19,52 22,37 17 567 11,4 4,2 21,60 17 876 11,8 4,4

SEB 63,50 139 271 5,56 5,37 14 235 11,8 4,3 5,69 16 034 11,2 4,6

Investor 182,80 138 990 -12,14 31,92 23 626 5,7 5,7 3,8 0,00 7 020 18,5 4,4

Sandvik 103,20 129 452 4,63 7,14 11 517 14,5 8,3 3,4 7,44 12 506 13,9 7,9 3,6

SCA 156,00 109 997 -0,50 8,00 6 645 19,5 9,8 2,9 9,59 8 460 16,3 9,2 3,0

Scania 135,00 106 769 11,78 8,30 8 281 16,3 9,4 3,5 9,26 9 867 14,6 8,1 3,7

Assa Abloy 246,80 91 528 12,30 13,87 6 766 17,8 12,2 2,0 15,12 7 430 16,3 11,1 2,2

SKF 157,30 71 592 13,29 10,64 6 511 14,8 8,7 3,5 11,14 7 178 14,1 7,8 3,8

Alfa Laval 144,80 60 737 7,68 7,69 4 511 18,8 11,4 2,4 7,95 4 554 18,2 11,2 2,6

Hexagon 170,00 60 184 7,56 8,66 3 772 19,6 13,6 1,3 9,84 4 271 17,3 12,4 1,4

Lundin Petroleum 165,80 52 710 3,50 3,90 5 575 42,5 7,8 0,0 3,94 5 066 42,1 8,8 0,0

Swedish Match 241,70 49 790 12,07 13,90 3 503 17,4 13,5 3,0 14,38 3 508 16,8 14,6 3,2

Electrolux 155,00 47 962 7,25 11,68 3 478 13,3 7,3 4,2 13,87 4 622 11,2 5,9 4,5

Getinge 198,40 47 283 10,61 11,29 3 437 17,6 12,2 2,1 12,83 3 994 15,5 9,7 2,2

Tele2 103,00 46 140 10,43 8,57 4 704 12,0 6,2 6,9 9,92 5 815 10,4 5,6 7,6

Industrivärden 116,70 44 545 -40,51 11,82 4 566 9,9 8,6 4,3 3,43 1 325 34,0 27,5 4,6

Skanska 105,40 44 258 18,31 6,90 3 964 15,3 8,2 5,7 8,27 4 656 12,7 7,6 5,9

Kinnevik 143,30 39 953 23,62 -9,34 -2 393 28,5 4,2 14,23 3 955 10,1 27,1 4,5

NORJA

Statoil 144,30 460 121 24,70 16,49 204 331 8,8 1,9 4,7 16,56 181 961 8,7 2,1 4,9

Telenor 120,20 187 505 4,88 7,87 15 896 15,3 6,4 4,6 9,87 23 424 12,2 6,2 5,4

DNB 75,80 123 462 7,99 8,14 17 869 9,3 2,6 8,77 19 304 8,6 3,0

Seadrill 210,20 98 637 17,90 14,64 9 227 14,4 11,5 9,3 17,62 10 067 11,9 10,6 9,0

Yara International 289,60 82 306 34,94 36,28 13 377 8,0 4,7 3,8 32,54 11 744 8,9 5,3 3,5

Norsk Hydro 26,42 53 801 1,89 0,25 -614 105,7 9,5 2,8 1,06 2 998 25,0 6,7 2,8

Orkla 47,84 48 746 3,77 2,58 4 351 18,5 11,9 5,2 3,08 3 845 15,5 12,3 5,2

Subsea 7 130,40 45 874 7,22 8,54 5 958 15,3 7,4 2,1 8,96 4 833 14,5 6,4 2,1

Gjensidige Försikring 88,25 44 125 5,66 8,10 5 330 10,9 8,0 7,2 6,95 4 624 12,7 10,7 6,2

Aker Solutions 119,40 32 716 5,76 8,02 3 056 14,9 7,8 3,3 10,29 3 963 11,6 6,8 3,5

TANSKA

Novo Nordisk 1 066,00 596 960 30,24 38,85 27 811 27,4 15,5 1,7 46,61 32 540 22,9 16,8 2,0

A.P. Moeller-Maersk 44 080,00 189 219 3 460,00 4 393,97 43 018 10,0 3,6 2,3 4 486,07 48 459 9,8 3,5 2,5

Danske Bank 104,50 105 400 2,48 5,61 8 190 18,6 0,0 10,02 13 976 10,4 1,9

Carlsberg 589,50 90 687 33,70 36,21 9 115 16,3 8,4 1,0 42,21 9 119 14,0 7,8 1,1

Coloplast 289,40 63 668 8,66 10,45 2 954 27,7 15,2 1,4 12,82 3 642 22,6 14,7 1,4

Novozymes 193,50 62 888 5,71 6,34 2 584 30,5 15,4 1,1 6,96 2 832 27,8 17,1 1,2

Yhtiöosake- kurssi

6.2.2013markkina-arvo, MK

tulos/osake, KR

tulos/osake, KR

voitto ennen

veroja, MKp/e ev/ebitda osinko-

tuotto, %tulos/

osake, KRvoitto ennen

veroja, MKp/e ev/ebitda

osinkotuotto,

%


VOLVON P/E-LUKU asettuu tämän vuoden en-nusteilla viidentoista pintaan. Sen lähimmän kilpailijan Scanian osake treidaa samoilla ker-toimilla, mutta konsensusennusteet lupaavat Scanialle selvästi parempaa tuloskasvua.

Molemmat ovat suhdanneherkkiä yhtiöitä, sillä kuorma-autojen kysyntä riippuu vahvasti talouden heilahteluista. Yhdysvaltain markki-noilla kuorma-autokanta on nykyisin vanhinta kolmeenkymmeneen vuoteen, joten patou-tunutta kysyntää riittää siinä vaiheessa, kun suhdanteet kohentuvat.

Suurimmat toiveet kuorma-autovalmista-jilla kohdistuvat Kiinaan, joka on maailman suurin markkina. Kiina onkin Volvon uusi kas-vukortti, sillä se solmi vastikään yhteistyöso-pimuksen kiinalaisen kilpailijansa Dongfengin kanssa.

”Yhteistyö avaa Volvolle oven Kiinan hyö-tyajoneuvomarkkinoille. Mahdollisuudet ovat siis valtavat, mutta yhteistyön konkreettiset hyödyt näkyvät aikaisintaan ensi vuoden lop-pupuolella”, Nordean analyytikot arvioivat.

TOMMI MELENDER

Volvo hakee tulospotkua Kiinasta

TAULUKOT

BRITTILÄISET TULOSENNUSTEET

LÄH

DE:

FA

CTSE

T


EUROOPPALAISET TULOSENNUSTEET

LÄH

DE:

FA

CTSE

T


Yhtiöosake- kurssi

6.2.2013markkina-arvo, meur

tulos/osake, euroa

tulos/osake, euroa


p/e ev/ebitda osinkotuotto, %

tulos/osake, euroa



Anheuser-Busch InBev 64,37 103 428 3,11 3,50 8 663 18,4 11,0 2,2 3,69 9 575 17,5 9,9 2,6

Total 38,90 92 022 5,06 5,42 24 889 7,2 3,3 6,0 5,35 24 854 7,3 3,2 6,2

Sanofi 69,37 92 008 6,65 6,18 10 853 11,2 8,0 4,0 6,20 11 030 11,2 7,4 4,3

Unilever 29,10 88 054 1,41 1,57 6 683 18,5 11,4 3,3 1,69 7 154 17,3 10,7 3,5

Volkswagen 176,35 78 554 33,10 21,55 25 632 8,2 3,1 2,2 24,00 15 688 7,3 2,8 2,8

SAP 59,16 72 678 2,83 3,03 4 969 19,5 13,9 1,4 3,50 5 725 16,9 11,5 1,6

Siemens 77,02 69 526 7,73 5,76 7 279 13,4 8,3 3,9 5,87 7 107 13,1 8,4 3,9

LVMH 132,00 67 078 6,23 7,17 5 725 18,4 10,7 2,2 7,77 6 289 17,0 9,1 2,5

L'Oreal 109,40 66 497 4,32 4,78 3 958 22,9 14,2 2,0 5,13 4 283 21,3 13,4 2,2

BASF 72,09 66 213 6,26 5,40 8 760 13,4 6,2 3,6 5,95 9 169 12,1 5,8 3,7

ENI 18,17 66 033 1,92 2,02 19 548 9,0 2,7 5,9 2,08 19 865 8,7 2,6 6,1

Inditex 103,50 64 515 3,10 3,85 3 206 26,9 15,4 2,2 4,34 3 600 23,8 13,2 2,5

Banco Santander 5,83 60 183 0,60 0,23 8 447 25,4 10,3 0,59 9 941 9,9 10,3

Bayer 70,10 57 969 4,83 5,43 3 804 12,9 8,2 2,6 5,87 5 328 11,9 7,2 2,9

BNP Paribas 44,37 55 113 4,82 5,51 10 878 8,1 3,4 5,38 10 810 8,3 3,7

Allianz 101,95 46 484 5,48 11,29 8 274 9,0 6,6 4,4 12,12 8 577 8,4 5,8 4,8

Telefonica 10,10 45 943 1,20 1,14 7 370 8,9 4,6 0,0 1,16 7 675 8,7 4,5 7,4

Daimler 43,01 45 917 5,31 4,67 7 576 9,2 2,8 5,1 4,70 7 537 9,2 2,9 4,8

BMW 71,77 45 875 7,45 7,70 7 795 9,3 2,8 3,6 7,80 7 868 9,2 2,7 3,8

Banco Bilbao 7,13 38 823 0,85 0,31 2 199 23,2 5,9 0,74 6 299 9,6 5,9

Deutsche Telekom 8,73 37 712 0,13 0,65 4 490 13,4 4,2 8,0 0,65 4 545 13,4 4,3 5,7

GDF Suez 14,78 35 649 1,54 1,59 7 011 9,3 4,8 10,2 1,39 5 896 10,6 5,0 10,2

Deutsche Bank 37,20 34 577 4,30 2,86 3 645 13,0 2,0 4,21 5 349 8,8 2,0

Danone 49,90 32 091 2,89 3,01 2 644 16,6 10,8 2,9 3,15 2 764 15,8 10,3 3,1

AXA 13,04 31 147 1,57 1,86 6 244 7,0 7,2 5,6 2,00 6 707 6,5 6,7 6,1

Heineken 53,71 30 937 2,44 2,83 2 350 19,0 11,0 1,7 3,25 2 654 16,5 9,6 1,8

Schneider Electric 54,90 30 406 3,35 3,81 2 594 14,4 9,4 3,2 4,08 2 921 13,5 8,6 3,5

EADS 34,83 28 813 1,27 1,95 1 969 17,9 3,2 1,8 2,62 3 041 13,3 3,6 2,6

Air Liquide 92,00 28 730 4,92 5,14 2 270 17,9 9,4 2,8 5,57 2 480 16,5 8,4 3,0

Enel 2,98 28 060 0,44 0,37 7 438 8,1 4,4 5,0 0,36 7 306 8,3 4,3 4,8

ING 6,85 26 226 1,52 0,88 4 173 7,8 0,0 1,07 5 255 6,4 0,0

Hermes 245,55 25 923 5,66 6,50 1 045 37,8 19,6 1,0 7,36 1 177 33,4 18,8 1,2

Henkel 64,70 25 644 3,14 3,71 2 110 17,4 9,2 1,4 4,04 2 363 16,0 8,7 1,5

EdF 13,78 25 477 1,63 2,00 5 463 6,9 4,1 8,3 1,86 4 984 7,4 4,3 8,3

E.ON 12,57 25 153 -1,17 2,24 5 489 5,6 4,1 8,8 1,27 3 995 9,9 4,0 5,6

UniCredit 4,28 24 813 0,20 0,21 3 342 20,5 1,4 0,28 3 233 15,4 2,3

Societe Generale 31,50 24 579 3,20 2,69 2 978 11,7 1,6 3,77 4 823 8,4 3,2

Munich Re 136,75 24 525 3,94 17,98 3 971 7,6 7,6 5,1 16,01 3 857 8,5 7,6 5,1

Pernod Ricard 91,90 24 382 4,12 4,53 1 510 20,3 14,3 1,7 4,95 1 801 18,6 13,3 1,8

Linde 130,35 24 130 7,71 7,86 1 709 16,6 9,3 2,1 8,74 2 016 14,9 8,0 2,2

ASML Holding 56,12 23 562 3,53 2,68 1 151 20,9 13,6 0,9 2,29 1 032 24,5 17,5 0,9

Yhtiöosake- kurssi

6.2.2013markkina-arvo, MGBP

tulos/osake,

GBp

tulos/osake,

GBp

voitto ennen veroja, MGBP


tulos/osake,

GBp

voitto ennen veroja, MGBP


Royal Bank of Scotland 342,10 195 242 7,00 10,53 3 225 32,5 0,0 26,00 4 681 13,2 0,0

Royal Dutch Shell 2 245,00 141 637 255,45 247,20 25 433 9,1 4,0 4,7 270,24 26 270 8,3 3,9 5,1

HSBC 713,10 131 785 58,55 55,98 14 028 12,7 3,7 63,62 16 203 11,2 4,2

BHP Billiton 2 184,00 126 334 260,30 196,86 15 223 11,1 6,6 3,2 166,99 13 767 13,1 7,6 3,4

BP 465,75 89 229 87,47 56,96 15 697 8,2 4,5 4,5 57,01 15 998 8,2 4,2 4,9

Vodafone 170,35 83 409 14,91 15,30 10 150 11,1 7,7 6,0 15,91 10 515 10,7 8,3 6,1

Unilever 2 545,00 75 800 117,78 127,20 5 480 20,0 11,4 3,1 143,58 6 206 17,7 10,7 3,5

Rio Tinto 3 660,00 71 285 520,24 304,21 7 582 12,0 7,0 2,7 383,45 10 309 9,5 5,9 3,0

GlaxoSmithKline 1 449,00 71 056 115,50 110,93 7 543 13,1 8,1 5,1 116,00 7 611 12,5 8,5 5,4

British American Tobacco 3 284,50 63 406 194,60 206,62 5 901 15,9 11,1 4,1 224,21 6 253 14,6 10,9 4,4

SABMiller 3 160,50 50 467 136,74 147,93 3 040 21,4 14,8 2,0 172,42 3 677 18,3 13,7 2,3

Diageo 1 885,00 47 295 83,60 94,15 3 014 20,0 14,6 2,3 102,52 3 297 18,4 14,0 2,551

LÄH

DE:

FA

CTSE

T

TAULUKOT


Apple 457,35 429 478 27,68 44,15 55 763 10,4 6,5 0,6 44,51 56 782 10,3 4,6 2,3

Exxon Mobil 89,79 404 234 8,42 8,10 73 232 11,1 4,3 2,4 7,91 66 879 11,4 4,9 2,7

Google 770,17 254 180 36,07 39,13 13 347 19,7 10,1 0,0 46,03 16 579 16,7 8,9 0,0

Berkshire Hathaway 97,83 242 414 4,15 5,13 19 519 19,1 0,0 5,63 20 624 17,4 0,0

Wal-Mart 71,31 238 548 4,49 4,92 25 779 14,5 7,5 2,2 5,39 27 657 13,2 7,2 2,5

General Electric 22,44 235 312 1,37 1,52 17 183 14,8 7,3 3,1 1,68 19 801 13,4 7,4 3,5

Microsoft 27,34 229 006 2,69 2,78 28 460 9,8 5,6 2,9 2,85 29 471 9,6 5,0 3,4

IBM 201,02 227 138 13,44 15,25 23 179 13,2 8,9 1,6 16,76 24 562 12,0 8,6 1,7

Chevron 115,91 226 856 13,44 12,08 44 883 9,6 3,5 3,0 12,31 43 908 9,4 4,0 3,2

Johnson & Johnson 75,39 208 925 5,00 5,10 18 214 14,8 9,0 3,2 5,41 19 209 13,9 8,7 3,4

Procter & Gamble 76,15 208 015 3,93 3,85 14 884 19,8 11,2 2,8 4,07 15 835 18,7 12,1 3,0

Pfizer 27,32 201 145 2,31 2,19 23 328 12,5 6,1 3,2 2,29 22 509 12,0 7,2 3,5

AT&T 35,43 197 734 2,20 2,31 10 439 15,3 6,2 5,0 2,51 21 372 14,1 6,3 5,1

JPMorgan Chase 48,61 184 786 4,48 5,20 28 917 9,3 2,5 5,38 30 972 9,0 2,9

Wells Fargo 34,97 184 162 2,82 3,36 29 115 10,4 2,5 3,65 30 966 9,6 2,9

Coca-Cola 38,31 171 826 1,92 2,00 12 124 19,2 13,9 2,7 2,16 12 910 17,7 13,6 2,9

Oracle 35,10 166 173 2,46 2,70 17 354 13,0 7,5 0,7 2,95 18 869 11,9 6,6 0,7

Philip Morris 87,69 146 490 4,88 5,21 13 049 16,8 10,6 3,7 5,79 13 902 15,1 10,5 4,1

Citigroup 43,05 130 394 3,70 3,86 7 936 11,2 0,1 4,65 19 308 9,3 0,5

Visa 160,82 129 804 4,99 6,20 6 305 25,9 18,2 0,5 7,25 7 018 22,2 17,0 0,8

Bank of America 11,93 128 584 0,01 0,25 3 549 47,7 0,3 1,00 17 777 11,9 0,8

Verizon 44,75 127 940 2,15 2,32 9 899 19,3 4,6 4,5 2,76 21 641 16,2 4,1 4,6

Merck 41,09 124 916 3,77 3,82 15 576 10,8 5,9 4,1 3,67 14 469 11,2 5,4 4,2

Amazon.com 262,22 119 192 1,37 -0,09 545 27,5 0,0 1,57 1 202 166,5 22,9 0,0

Qualcomm 67,18 115 423 3,20 3,71 8 034 18,1 13,4 1,4 4,47 9 511 15,0 10,6 1,5

PepsiCo 72,77 112 564 4,40 4,06 8 787 17,9 10,5 2,9 4,40 9 371 16,5 10,4 3,1

Cisco 21,19 112 502 1,62 1,85 12 830 11,5 4,7 1,3 1,97 13 411 10,8 5,0 2,6

Schlumberger 78,73 104 573 3,66 4,17 7 386 18,9 8,7 1,4 4,75 8 393 16,6 8,7 1,6

Intel 20,99 104 173 2,39 2,13 14 873 9,9 4,4 4,1 1,94 13 380 10,8 4,8 4,3

Comcast 38,73 102 148 1,50 1,96 11 624 19,8 6,4 1,7 2,25 10 820 17,3 6,2 2,0

Home Depot 66,67 99 684 2,47 3,05 7 221 21,9 10,7 1,8 3,47 7 935 19,2 10,8 2,1

Walt Disney 54,52 98 110 2,54 3,07 9 260 17,8 8,8 1,1 3,43 10 096 15,9 9,0 1,3McDonald's 95,07 95 448 5,27 5,36 8 079 17,7 9,9 3,0 5,80 8 467 16,4 10,2 3,3United Technologies 89,37 81 912 5,49 5,35 6 911 16,7 10,2 2,3 6,12 8 340 14,6 8,9 2,4

United Parcel Service 80,91 77 235 4,35 4,53 6 701 17,9 8,6 2,8 5,00 7 186 16,2 8,9 3,0

eBay 56,11 72 747 2,03 2,36 3 094 23,8 13,3 0,0 2,75 3 702 20,4 12,4 0,0

Goldman Sachs 151,12 72 613 4,51 14,13 11 207 10,7 21,9 1,2 13,42 10 159 11,3 25,6 1,3

Occidental Petroleum 88,68 71 432 8,39 7,09 9 334 12,5 4,7 2,4 7,55 9 895 11,7 4,8 2,7

3M 102,69 70 557 5,96 6,32 6 351 16,2 8,6 2,3 6,85 6 809 15,0 8,6 2,5

ConocoPhillips 57,59 69 908 6,68 5,37 15 466 10,7 3,8 4,6 5,74 14 347 10,0 3,9 4,6

Altria Group 34,12 68 572 2,05 2,21 7 072 15,4 10,0 5,0 2,39 7 501 14,3 10,3 5,4

American Express 60,56 66 919 4,09 4,40 6 451 13,8 1,3 4,76 7 695 12,7 1,4

Newscorp 28,22 66 098 1,14 1,41 4 663 20,0 9,7 0,6 1,70 6 146 16,6 9,9 0,6

Amgen 86,59 65 462 5,33 6,51 6 089 13,3 9,1 1,7 7,01 6 280 12,4 8,9 2,2

MasterCard 523,55 64 524 18,70 22,04 3 952 23,8 13,4 0,2 25,57 4 564 20,5 12,2 0,2

Yhtiöosake- kurssi

6.2.2013markkina-arvo, MUSD

tulos/osake,

USD

tulos/osake,

USD

voitto ennen veroja, MUSD


tulos/osake,

USD

voitto ennen veroja, MUSD



YHDYSVALTALAISET TULOSENNUSTEET

AMERIKKALAISYHTIÖIDEN VIIME vuoden ke-väällä kokema tulosnotkahdus on osoittau-tumassa väliaikaiseksi.

Vaikka Yhdysvaltain kansantalouden kasvu tyssäsi viime vuoden viimeisellä neljännek-sellä, se ei ole nakertanut amerikkalaisten pörssiyhtiöiden voittoja. Kun runsaat puolet

-luneljänneksen lukunsa, tuloskauden kasvu

ylsi runsaaseen kuuteen prosenttiin. Kaksi kolmasosaa tuloksensa julkistaneista yhti-öistä oli ylittänyt odotukset.

Yhtiöiden antamien ohjeistusten perus-teella voittojen kasvu jatkuu myös tämän vuoden alkupuoliskolla. Samaa lupaavat myös konsensusennusteet, vaikkakin ana-lyytikot ovat käyneet hieman varovaisem-miksi, sillä tulosennusteita on viime aikoina

laskettu hieman enemmän kuin nostettu.Jos helmikuun alkupuoliskon konsensus-

ennusteet toteutuvat, S&P 500:n tulosker-tymä kasvaa tänä vuonna 7,7 prosenttia. Liikevaihtojen kasvun analyytikot arvioivat 4,3 prosentiksi.

TOMMI MELENDER

USA:ssa luvassa voittojen kasvua

LÄH

DE:

SIJ

OIT

UST

UTK

IMU

S O

Y

TAULUKOT

Huom! * Rahasto on erikoissijoitusrahasto + Lisäksi tuottosidonnainen palkkio & Lisäksi sijoituskohteena olevien rahastojen palkkiot

PARHA AT JA HUONOIMMAT R AHASTOT

Yhtiö Tuotto

5 v. p.a.

Tuotto3 v. p.a.

Tuotto12 kk

Tuotto6 kk

Tuotto1 kk

Riskivolatili-teetti

RiskiSharpenmittari

Hallinnointi- ja säilytys- palkkio, %

TER-luku, %

Rahasto-pääoma

meurSalkunhoitaja

5 PARASTA JA 5 HUONOINTA 12 KK TUOTOLLA LUOKITTAIN Suomeen rekisteröidyt + ODIN

GLOBAALITPARHAATPYN Elite * 21,2 34,9 51,0 27,6 7,8 13,0 3,9 1,0 + 1,1 85,0 P. DeryngSeligson & Co Phoenix 5,2 7,3 23,6 26,1 7,1 13,8 1,7 1,1 + 1,1 12,4 P. SeligsonPYN Populus * 5,0 14,0 23,2 24,7 7,1 18,5 1,2 1,0 + 1,0 110,7 P. DeryngJOM Silkkitie * 16,4 18,6 14,3 6,2 15,0 1,2 1,2 + - 27,9 J. MykkänenODIN Global SMB 1,9 9,1 17,1 12,7 4,7 12,8 1,3 2,0 2,0 60,0 O. DybvadHUONOIMMATEPL 100 D1 6,1 5,8 0,8 11,5 0,5 3,0 + 3,0 -Alfred Berg Global 0,7 6,8 4,8 -0,9 2,5 10,2 0,4 1,8 1,8 3,7 Fortis Investment ManagementEPL Osakeoptimi A3 * -0,7 2,0 1,4 6,9 -0,2 1,2 - -Evli Japani 0,1 6,1 13,4 4,2 3,4 12,0 1,1 1,6 1,6 6,9 H-K. Sjöholm Nordea Japani -0,1 5,6 6,0 -0,3 2,2 12,6 0,4 1,0 + 1,6 63,2 R. KnudsenKEHITTYVÄT MARKKINAT

PARHAATDanske Invest Mustameri 6,6 10,3 36,9 13,2 0,2 18,3 2,0 2,8 2,8 21,0 M. L. LigaardTaaleritehdas Lyydian Leijona Osake 3,6 35,0 9,0 2,1 17,8 1,9 2,0 + 2,0 71,2 Metso, ErdemeQ Kasvava Aasia 28,8 19,9 5,6 12,9 2,2 2,5 - 8,6 J-P. LeppäOP-Kehittyvä Eurooppa 19,6 12,8 -2,6 16,8 1,1 2,5 2,5 41,4 OP-Pohjola Varainhoito OyDanske Invest Baltic Equity -4,5 6,9 18,7 7,5 4,7 6,8 2,6 2,4 2,4 17,3 I. MarkitanovaHUONOIMMATFIM Russia -2,9 -3,8 -10,1 2,4 3,3 22,5 -0,5 3,3 3,3 156,3 Pohjola, RahuorgEvli New Republics -19,5 -15,8 -11,4 -4,8 2,6 16,6 -0,7 3,0 3,0 9,4 A. CelminsFIM Brazil -0,3 -0,5 -12,0 2,4 -0,1 19,6 -0,7 3,3 3,3 106,5 RipattiFIM Russia Small Cap -24,1 -12,3 -13,5 -6,0 2,7 15,2 -0,9 3,3 3,3 23,8 Pohjola, RahuorgFIM Ukraine -42,7 -23,7 -35,8 -17,8 -3,5 19,7 -1,9 3,3 3,3 9,7 NurminenTOIMIALARAHASTOT

PARHAATUB Aasia REIT Plus 7,9 19,2 43,5 16,5 3,7 11,1 3,9 0,9 + 0,9 30,3 UB Omaisuudenhoito Real Assets eQ Consumer 9,2 12,9 36,3 23,5 7,1 14,6 2,4 1,5 1,5 6,0 eQ Varainhoito OyeQ Financial -2,7 6,1 30,0 21,7 5,9 16,4 1,8 1,5 1,5 10,5 eQ Varainhoito OySeligson & Co Global Top 25 Pharmaceuticals

10,9 15,7 21,4 3,0 6,2 9,3 2,2 0,6 0,6 66,5 Holmberg, Nilsson

ODIN Kiinteistö 9,8 17,3 19,8 9,5 5,1 12,8 1,5 1,0 1,0 30,0 C.E. SandoHUONOIMMAT

Danske Invest Global Tech 7,8 13,8 3,7 -3,9 0,8 14,3 0,2 1,7 1,7 112,5Allianz Global Investors Europe GMBH

eQ Telecom -1,4 4,3 3,4 -2,5 1,8 12,2 0,2 1,5 1,5 4,0 eQ Varainhoito OyICECAPITAL Global Utilities & Energy -1,4 3,4 -1,7 -2,9 1,8 13,1 -0,2 1,5 1,5 10,8 eQ Varainhoito OyeQ Technology 3,0 3,9 -3,2 -5,0 0,1 17,7 -0,2 1,5 1,5 9,9 eQ Varainhoito OyeQ Materials 0,6 0,9 -9,1 2,3 0,4 20,4 -0,5 1,5 1,5 16,5 eQ Varainhoito OyYHDISTELMÄRAHASTOT

PARHAATHandelsbanken Sukupolvirahasto 70-luku 11,1 16,8 5,8 4,7 11,7 1,4 0,4 0,4 250,3 M. Wahlqvist AlveskogHandelsbanken Sukupolvirahasto 60-luku 11,1 16,8 5,7 4,7 11,7 1,4 0,4 0,4 444,5 M. Wahlqvist AlveskogHandelsbanken Sukupolvirahasto 80-luku 11,1 16,7 5,8 4,6 11,9 1,4 0,4 0,4 39,4 M. Wahlqvist AlveskogHandelsbanken Sukupolvirahasto, rahastojen rahasto 60-luku

3,8 11,4 16,7 6,4 3,8 14,3 1,1 1,3 1,3 148,7 P. Bolte

Handelsbanken Sukupolvirahasto, rahastojen rahasto 70-luku

3,8 11,3 16,6 6,4 3,8 14,3 1,1 1,3 1,3 161,2 P. Bolte

HUONOIMMATSäästöpankki Pääomaturva * -0,8 -2,8 -0,8 0,0 0,1 2,8 -0,6 1,1 2,0 23,9 Barclays CapitalEufex Eläkevarainhoito A1 * -1,3 -3,6 0,1 6,0 -0,3 1,5 2,8 6,4 Eufex OyEvli Taktinen Allokaatio -1,4 -2,8 -1,7 -0,5 3,1 -1,1 1,3 + 1,5 11,2 P. LindahlQuorum Nordic Special Situations -2,6 -3,3 2,0 2,0 11,4 -0,3 1,8 - 4,3 M. KyyrönenICECAPITAL Global Tactical Asset Allocation *

0,9 -5,0 -3,6 -1,1 2,8 10,4 -0,4 1,0 + 1,4 12,2 M. Simonsen

53

ETELÄ- JA POHJOISRANNALLA on eroa.Jos viimeksi kuluneet kaksitoista kuukautta

omisti lähinnä Turkkiin mutta myös Roma-niaan, Bulgariaan, Kroatiaan, Ukrainaan, Ka-zakstaniin, Georgiaan, Albaniaan, Bosnia ja Hertsegovinaan, Serbiaan, Montenegroon, Makedoniaan tai Moldovaan sijoittavaa Danske Invest Mustameri -rahastoa, omaisuus karttui 37 prosenttia.

Jos taas oli päättänyt lähteä pelkästään Mustanmeren pohjoisrannalla sijaitsevaan Uk-rainaan ja valitsi instrumentikseen Ukrainaan keskittyneen FIM Ukrainen, salkku suli saman-moista tahtia.

Danske Invest Mustameri on nimestään huolimatta käytännössä Turkki-rahasto: 97 prosenttia salkusta on sijoitettu Mustanmeren ja Välimeren väliseen valtioon. Rahoitustoimi-

ala muodostaa yli puolet rahaston sijoituksista. Toiseksi painavin toimiala, teollisuusyhtiöt, jää 12 prosenttiin. Myös toiseksi menestynein ke-hittyvien markkinoiden rahasto, Taaleritehdas Lyydian Leijona Osake, sijoittaa Turkkiin.

KARO HÄMÄLÄINEN

Mustameri antoi ja otti

TAULUKOT

tammikuu, joulukuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks.

AKTIA CAPITAL Salkunhoitaja: Aktia Asset Management Rahaston koko 219,4 milj. euroa Kone 9,2 8,8 0,4Metso 7,2 7,2 -0,1Fortum 6,4 7,3 -0,9Wärtsilä 6,1 6,2 -0,1Nokia 5,3 Sampo 4,8 5,5 -0,7ALFRED BERG FINLAND Salkunhoitaja: T. Perälä Rahaston koko 131,3 milj. euroa Fortum 9,1 9,6 -0,5Nokia 6,6 9,0 -2,4Sampo 5,6 5,3 0,2Vaisala 5,2 Teliasonera 4,1 Nokian Renkaat 3,8 4,9 -1,1ALFRED BERG SMALL CAP Salkunhoitaja: T. Perälä Rahaston koko 30,4 milj. euroa Vaisala 5,8 4,6 1,2Uponor 5,2 8,2 -3,0Stockmann 5,1 Pöyry 4,5 4,5 0,0Lassila & Tikanoja 4,0 Eniro 3,9 4,4 -0,4ARVO FINLAND VALUE Salkunhoitaja: J. Varis Rahaston koko 22,6 milj. euroa Neste Oil 9,7 8,2 1,5Nordea 9,3 8,1 1,1Nokia 7,5 UPM 6,7 Vaisala 6,1 Amer Sports 4,7 4,7 0,0DANSKE SUOMI KASVUOSAKE Salkunhoitaja: S. Hämäläinen Rahaston koko 58,6 milj. euroa Amer Sports 6,8 7,1 -0,3Affecto 6,4 6,4 0,0Basware 5,9 6,5 -0,6Lassila & Tikanoja 5,3 5,3 0,0Konecranes 4,8 Etteplan 4,4 4,5 -0,1DANSKE SUOMI OSAKE Salkunhoitaja: J. Varis Rahaston koko 266,9 milj. euroa Metso 8,9 9,2 -0,3Nokia 7,6 6,0 1,6Kone 7,3 Nordea 6,8 6,0 0,8Neste Oil 6,5 Sampo 5,0

DANSKE SUOMI YHTEISÖOSAKE Salkunhoitaja: S. Hämäläinen Rahaston koko 262,1 milj. euroa Kone 8,9 8,0 0,8Nokia 8,2 9,2 -1,0Metso 8,1 7,8 0,4Neste Oil 6,6 Nordea 5,0 Sampo 4,8 4,9 0,0EQ SUOMILIIGA Salkunhoitaja: P. Tevanen Rahaston koko 11,8 milj. euroa Fortum 7,2 7,0 0,2Nokian Renkaat 6,3 6,4 -0,1Neste Oil 6,0 6,1 -0,1Metso 5,9 6,0 -0,1UPM 5,9 6,0 -0,1Cargotec 4,9 5,0 -0,1EVLI SELECT Salkunhoitaja: J. Nyman Rahaston koko 115,0 milj. euroa Metso 8,8 9,4 -0,6Wärtsilä 7,3 7,4 -0,1Nokian Renkaat 6,5 5,3 1,2Fortum 5,5 6,2 -0,7Nokia 5,2 Kone 5,0 4,5 0,5EVLI SUOMI PIENYHTIÖT Salkunhoitaja: J. Kujala Rahaston koko 80,6 milj. euroa Raisio 7,4 7,9 -0,5Outotec 6,2 Tieto 6,0 6,1 -0,1PKC Group 5,9 5,3 0,6Affecto 5,5 4,8 0,7Huhtamäki 5,3 5,4 -0,1FIM FENNO Salkunhoitaja: M. Heikkinen, S. Outinen Rahaston koko 79,2 milj. euroa Nokia 8,0 9,4 -1,4Stonesoft 6,6 Nokian Renkaat 6,0 6,3 -0,3Metso 5,4 6,8 -1,4Amer Sports 5,1 4,8 0,3

FINLANDIA SUOMI Salkunhoitaja: Finlandia Asset Management Rahaston koko 9,21 milj. euroa Nokia 9,4 9,0 0,4Kone 9,2 7,9 1,3Fortum 9,0 9,2 -0,2Sampo 8,6 7,6 1,0Metso 5,4 4,5 0,9Teliasonera 4,6

FONDITA EQUITY SPICE Salkunhoitaja: K. Blomqvist, M. Larsson Rahaston koko 59,6 milj. euroa Wärtsilä 9,1 9,3 -0,2Outotec 7,9 7,0 0,8Nokian Renkaat 7,3 7,8 -0,5YIT 7,1 6,5 0,6Kone 4,9 6,3 -1,4Konecranes 4,7 4,8 -0,1HANDELSBANKEN SUOMI Salkunhoitaja: C. Auvray Rahaston koko 46,0 milj. euroa Kone 10,1 7,9 2,2Fortum 7,6 7,6 0,0Sampo 7,5 7,3 0,2Nokia 6,4 7,5 -1,2Metso 5,8 6,0 -0,2Wärtsilä 4,6 4,9 -0,3ICECAPITAL FINLAND EQUITY Salkunhoitaja: H. Angervuo Rahaston koko 35,0 milj. euroa Metso 9,0 9,8 -0,8Kone 8,3 8,5 -0,2Nordea 8,0 8,0 0,0Fortum 6,4 7,3 -0,9Outotec 4,9 4,8 0,1Huhtamäki 4,6 NORDEA SUOMI Salkunhoitaja: H. Parhiala Rahaston koko 446,0 milj. euroa Nokia 8,1 8,0 0,1Fortum 7,5 7,7 -0,2Metso 6,9 7,0 -0,1Sampo 6,6 6,4 0,2Nokian Renkaat 5,6 5,9 -0,3Nordea 5,2 5,0 0,2NORDEA PRO SUOMI Salkunhoitaja: J. Eräkare Rahaston koko 205,6milj. euroa Fortum 7,9 8,3 -0,4Sampo 7,8 7,2 0,6Metso 7,1 7,2 0,0Kone 7,1 6,9 0,2Teliasonera 5,7 6,3 -0,6Nordea 4,8 4,7 0,1NORDEA 130/30 Salkunhoitaja: H. Parhiala Rahaston koko 25,7 milj. euroa Metso 10,9 11,9 -1,0Nordea 9,6 10,5 -0,9Nokia 9,3 9,1 0,2Nokian Renkaat 8,2 8,6 -0,4Fortum 7,9 7,1 0,8Pohjola 5,6




ARVO FINLAND VALUETA hoitava Juha Varis joutui tammikuussa pakkotyöhön, jota tus-kin pani pahakseen.

Varis oli ostanut rahaston salkkuun viime vuonna Metsoa ja Ramirentiä, joista konepajayhtiö oli vuodenvaihteessa Arvo Finland Valuen kolmanneksi suurin omistus 5,4 prosentin painolla. Vaan kun osakekurs-sit nousivat, osakkeiden p/b-arvostus ylitti rahaston sallitun ylärajan. Varis joutui myy-mään osakkeet tammikuun aikana. Hyvällä voitolla, kuten hän muistuttaa rahaston kuu-kausikatsauksessaan.

Aina ei kuitenkaan mene nappiin. Tammi-kuussa Varis nosti jo ennestään rahastonsa suurimman omistuksen Neste Oilin painoa

odottaessaan hyvää tulosraporttia. Nesteen kurssi romahti tuloksen myötä kahdesta-toista eurosta yhteentoista euroon. Kurssi on toki silti vuodenvaihdetta korkeampi.

Vaisalan nostaminen rahaston kärkikuu-sikkoon oli osuudenomistajien kannalta mai-nio päätös, kirihän säähavaintoyhtiön kurssi kovan osinkoesityksen myötä. Osaketta oli rahaston salkussa jo ennen positiivista tu-losvaroitusta.

”Pienissä yhtiöissä avasimme rivit Elekt-robitissa ja Digiassa, mutta tässä vaiheessa olemme liikkeellä varovaisesti tunnustellen”, Varis kirjoittaa kuukausikatsauksessaan.

KARO HÄMÄLÄINEN

Kurssinousu yllätti salkunhoitajan

JAR

MO

TEI

NIL

Ä

TAULUKOT

Seurannassa ovat Helsingin pörssin vaihdetuimmat osakkeet lukuun ottamatta Nordea ja Teliasoneraa, joiden omistajarekisterit eivät ole nähtävillä Suomessa. Euromääräiset arvot on laskettu helmikuun 12. päivän päätöskursseilla. Seurattavat salkut: Ilkka Brotherus (Sinituote), Hautaset (Suomen Kauppayhtiöt), Ingmanit (Ingman Finance), Laineet (Veikko Laine Oy, Argonius, Pertti Laine), Mikko Laakkonen, Kari Niemistö (Selective Investor). Euromääräiset muutokset taulukossa kuvaavat kuukausivertailussa ostettujen tai myytyjen osakkeiden arvoa, mutta vuoden alusta tapahtuvassa

vertailussa omistuksen arvonmuutosta.

Osake Osakkeita, kpl Arvo, euroa Muutos 1kk, kpl Muutos 1kk, euroa Muutos vuoden alusta, kpl

Muutos vuoden alusta, euroa

Muutos vuoden alusta (kpl), %

Rautaruukki 1 207 902 6 510 592 164 000 883 960 164 000 137 570 15,7Cargotec 395 500 8 728 685 25 700 567 199 25 700 1 140 389 6,9Fortum 1 549 900 22 954 019 38 000 562 780 38 000 1 454 801 2,5Metso 661 240 21 887 044 10 700 354 170 10 700 -166 262 1,6UPM 2 493 900 21 671 991 18 000 156 420 18 000 -375 899 0,7Kemira 734 000 8 389 620 6 000 68 580 6 000 -360 940 0,8Stora Enso R 773 000 3 759 872 4 000 19 456 4 000 -277 378 0,5Outokumpu 6 016 960 4 437 508 6 500 4 794 6 500 -52 305 0,1Nokia 3 377 500 10 382 435 1 000 3 074 1 000 -1 246 231 0Amer Sports 2 687 776 35 478 643 0 0 0 5 187 407 0Kesko B 441 000 10 782 450 0 0 0 -207 270 0Konecranes 127 000 3 356 610 0 0 0 15 240 0Orion B 56 900 1 288 785 0 0 0 40 968 0Wärtsilä 696 000 25 327 440 0 0 0 1 893 120 0YIT 2 405 750 41 427 015 -700 -12 054 -700 4 223 298 0Nokian Renkaat 189 096 6 622 142 -404 -14 148 -404 747 642 -0,2Pohjola 291 000 3 483 270 -4 000 -47 880 -4 000 -95 080 -1,4Sampo 906 200 24 811 756 -2 000 -54 760 -2 000 1 788 886 -0,2Kone 125 000 7 975 000 -1 000 -63 800 -1 000 736 300 -0,8Huhtamäki 1 364 369 18 678 212 -9 000 -123 210 -9 000 1 634 703 -0,7Neste Oil 759 000 8 546 340 -12 000 -135 120 -12 000 350 610 -1,6Elisa 260 102 4 101 809 -34 385 -542 245 -34 385 -550 944 -11,7Outotec 180 700 8 854 300 -15 000 -735 000 -15 000 -34 394 -7,7Yhteensä 27 699 795 309 455 537 195 411 892 216 195 411 15 984 230 0,7




11.2.2013

ODIN FINLAND Salkunhoitaja: T. Haugen Rahaston koko 192,0 milj. euroa Huhtamäki 6,4 6,5 -0,1Nokian Renkaat 5,7 5,7 0,0Pohjola 5,4 5,2 0,2Sampo 5,3 5,2 0,2Ramirent 5,0 Teliasonera 5,0 5,1 -0,1OP-DELTA Salkunhoitaja: A. Karessuo Rahaston koko 371,9 milj. euroa Kone 9,1 8,7 0,4Fortum 8,3 8,9 -0,6Nokia 8,2 9,1 -0,9Nordea 6,5 5,7 0,9Nokian Renkaat 6,5 6,4 0,1Sampo 4,9 OP-FOCUS Salkunhoitaja: A. Karessuo Rahaston koko 349,8 milj. euroa Nokian Renkaat 12,8 13,1 -0,4Kone 9,6 8,6 1,0Nokia 8,8 10,1 -1,4Fortum 8,2 9,3 -1,1Sampo 8,0 7,8 0,2Metso 7,4 OP-SUOMI ARVO Salkunhoitaja: T. Salonen Rahaston koko 170,1 milj. euroa Fortum 8,4 9,4 -0,9Nokia 8,3 8,9 -0,5Pohjola 6,2 6,0 0,2Amer Sports 6,0 6,1 -0,1Nordea 5,6 4,9 0,7Sampo 4,9 OP-SUOMI PIENYHTIÖT Salkunhoitaja: A. Karessuo Rahaston koko 95,0 milj. euroa PKC Group 9,3 9,0 0,3Basware 8,1 8,5 -0,5Vacon 7,8 7,4 0,4Metsä Board 7,6 7,8 -0,2Affecto 5,4 5,9 -0,5Amer Sports 4,8

SEB FINLANDIA Salkunhoitaja: C. Backholm Rahaston koko 211,9 milj. euroa Kone 9,4 8,2 1,2Sampo 8,8 7,2 1,6Nokia 7,7 9,0 -1,3Wärtsilä 7,5 7,1 0,4Fortum 6,7 7,3 -0,6Metso 4,7 4,9 -0,2SEB FINLANDIA SMALL CAP Salkunhoitaja: V. Simo Rahaston koko 60,1 milj. euroa Outotec 8,9 8,6 0,3YIT 6,2 6,5 -0,3Tieto 5,6 5,2 0,4Kemira 5,5 6,6 -1,1Amer Sports 5,2 Metsä Board 4,9 SÄÄSTÖPANKKI KOTIMAA Salkunhoitaja: O. Tuuri Rahaston koko 163,4 milj. euroa Nokia 8,0 8,8 -0,8Metso 7,0 7,1 -0,1Amer Sports 5,5 5,6 -0,1Sampo 4,6 4,7 0,0Outotec 4,4 Fortum 4,4 6,7 -2,3SÄÄSTÖPANKKI PIENYHTIÖT Salkunhoitaja: O. Tuuri Rahaston koko 12,5 milj. euroa PKC Group 6,8 7,8 -1,0Outotec 6,1 5,6 0,5Amer Sports 5,8 6,3 -0,5Tieto 5,5 5,0 0,5Affecto 4,4 4,6 -0,3Vacon 4,3 TAALERITEHDAS ARVO MARKKA Salkunhoitaja: M. Heikkilä Rahaston koko 100,1 milj. euroa Nordea 7,6 7,1 0,5Neste Oil 6,9 6,1 0,8UPM 6,6 6,8 -0,2Nokia 5,8 5,6 0,2Raisio 4,7 4,9 -0,2Stockmann 5,2

TAPIOLA SUOMI Salkunhoitaja: Tapiola Varainhoito Rahaston koko 61,6 milj. euroa Nokia 4,7 4,7 0,0Kone 4,4 3,9 0,5Fortum 4,2 4,2 0,0Metso 3,9 4,7 -0,8Nordea 3,9 Teliasonera 3,6 4,3 -0,7UB HR SUOMI Salkunhoitaja: Aventum Rahastoyhtiö Rahaston koko 2,5 milj. euroa Fortum 8,3 8,1 0,2Kone 8,1 7,7 0,4Sampo 8,0 8,1 -0,1Teliasonera 5,5 5,7 -0,2Wärtsilä 4,9 4,9 0,0UPM 4,5 4,6 -0,1ÅLANDSBANKEN FINLAND VALUE Salkunhoitaja: N. Lund Rahaston koko 14,6 milj. euroa Metso 7,0 7,6 -0,6Fortum 6,2 6,6 -0,5Sampo 5,4 5,3 0,2Outotec 5,4 6,1 -0,7Citycon 5,1 5,6 -0,5Huhtamäki 5,0 5,0

55

prosenttiaSuomi Saksa

2010 2011

prosenttiaIntia Kiina

1/2011

prosenttia

prosenttiaAAA-luokitellut BBB-luokitellut prosenttiaAaa-luokitellut Baa-luokitellut

dollaria/unssi

TAULUKOT

1/2013

5,0

4,0

3,0

2,0

1,0

2/2010 2/201320122011

8,0

7,0

6,0

5,0

4,0

3,0

2/20132/2010

4,0

3,0

2,0

1,0

2/20132/2010

2 000

1 500

1000

20122011

2011 2012

2/2013

10,0

8,0

6,0

4,0

2,02/2010

2/2010 1/2013

8,0

6,0

4,0

2,02011

2011 2011

2012


VUOSI 2013 -

--

-

--

-

--

Olivier Ginguené Luca Paolini

--

-

-

-

-

-

TOMMI MELENDER

Valtionlainoissa liikettä ylöspäin

MA AILMANTALOUS

CRB-indeksi

MA AILMANTALOUS

pistettä

TAULUKOT

1/20131/200820102009 2011 2012

USA:n vanhojen myynti6,0

5,0

4,0

3,0

milj.800

600

400

200

USA:n uusien asuntojen myynti

201120091/20131/2008

20122010

201220112/20132/2010

1,5

1,4

1,3

1,2

euroa dollareista

2/2013

500

400

300

2002/2008

2010 2011 20122009

LÄH

DE:

FA

CTSE

T

34%

8%

12%MAAKAASUN HINTA VUODESSA

PALLADIUMIN HINTA VUODESSA

LYIJYN HINTA VUODESSA

MAAKAASUSSA POTKUA

Öljy, Brent 116,67 4,02 3,03 57,96 30,80 111,9 102,2 93,2 34,27 145,65Öljy, WTI 96,62 3,79 -0,30 35,72 10,90 93,7 90,2 86,1 30,81 145,63Lyijy 2 425 3,48 11,96 25,95 -13,41 2 087 2 205 2 077 880 3 460Alumiini 2 060 0,17 -5,33 5,67 -20,53 2 007 2 192 2 157 1 254 3 292Kupari 8 200 2,17 -3,11 31,37 14,19 7 945 8 131 7 303 2 765 10 148Kulta 1 674 1,59 -2,60 58,25 85,41 1 668 1 507 1 277 713 1 895Nikkeli 18 490 6,72 -12,39 6,57 -29,99 17 281 20 709 19 384 8 810 33 300Palladium 764,40 11,14 8,34 91,94 80,52 649,7 644,9 511,6 162,10 857,25Hopea 31,70 8,12 -5,43 108,97 92,35 31,1 29,3 23,5 8,88 48,70Tina 24 850 3,54 1,95 58,63 48,98 21 396 22 779 20 101 9 900 33 255Sinkki 2 137 5,58 0,78 7,85 -10,38 1 952 2 089 1 959 1 042 2 826Lämmitysöljy 3,19 5,73 0,63 64,91 31,91 3,0 2,7 2,5 0,00 4,11Maakaasu 3,42 3,99 34,04 -38,08 -57,22 2,9 3,7 4,8 1,91 13,58

Raaka-aine hinta USD, 6.2.2013

muutos 1 kk, %

muutos 1 v, %

muutos 3 v, %

muutos 5 v, %

keskihinta USD, 1 v

keskihinta USD, 3 v

keskihinta USD, 5 v

alin hinta USD, 5 v

ylin hinta USD, 5 v

57

VIIME VUONNA euron noteeraukset valuut-tamarkkinoilla liikkuivat alimmillaan 1,20 dollarissa. Noista tasoista yhteisvaluutta on vahvistunut taalaa vastaan kymmenen pro-senttia, vaikka euroalueen talousnäkymät ovat selvästi heikommat kuin Yhdysvaltain.

Liian korkea euron kurssi koettelee vienti-teollisuuden sietokykyä ja haittaa euroalu-een elpymistä. Ei siis ihme, että Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi koki asiakseen puuttua sanallisesti yhteisvaluu-tan kurssitasoon helmikuun alkupuoliskolla.

Hänen mukaansa vahva euro laimentaa in-

vihjeeksi siitä, että EKP pitää koronlaskua mahdollisena.

Seurauksena oli euron suurin päiväkohtai-nen notkahdus seitsemään kuukauteen. Si-joittajapiireissä Draghin ulostuloa kutsuttiin verbaali-interventioksi.

”Valuuttakurssilausunnot tepsivät niin kauan kuin sijoittajat uskovat, että EKP on todellakin valmis muuttamaan rahapolitiik-kaansa euron heikentämiseksi. En kuiten-

kaan jaksa uskoa EKP:n olevan valmis koron-laskuun valuuttakurssisyistä”, Daiwa Capital Marketsin tutkimusjohtaja Chris Scicluna kommentoi Draghin ulostuloa Bloombergille.

Viime kuukausina koettuun euron vah-vistumiseen on vaikuttanut sijoittajien nä-kemys siitä, että euroalueen velkakriisi olisi merkittävästi helpottunut. Näkemys saattaa muuttua nopeasti, jos esimerkiksi Italian vaalitulos aiheuttaa pahan järkytyksen.

TOMMI MELENDER

Draghi puhui euroa alas

LÄH

DE:

FA

CTSE

T

TAULUKOT

HOUKUTTELEVIMMAT EUROOPPALAISET OSAKKEET SUOSITUKSET TUNNUSLUVUT

Freenet 12 1 1 0 0 14 13 0 1,11 osta 29,7 9,0 7,4 2 079 51,2EADS 21 1 2 0 1 25 22 1 1,18 osta 34,8 13,5 2,5 29 131 30,0Rubis SCA 7 2 1 0 0 10 9 0 1,20 osta 12,6 16,0 4,0 1 689 24,6Smurfit Kappa 10 2 2 0 0 14 12 0 1,21 osta 27,0 8,5 2,6 2 620 60,6Christian Dior 8 1 2 0 0 11 9 0 1,23 osta 12,5 13,1 2,7 22 625 12,2DCC 3 0 1 0 0 4 3 0 1,25 ylipainota 10,7 12,4 3,2 2 266 37,8Volkswagen 20 2 6 0 0 28 22 0 1,25 ylipainota 11,6 7,5 2,7 81 061 25,1Teleperformance 10 5 0 0 1 16 15 1 1,28 ylipainota 8,2 11,9 2,2 1 695 54,0Aalberts Industries 4 2 1 0 0 7 6 0 1,29 ylipainota 7,7 11,2 2,2 1 838 12,8Hochtief 11 2 4 0 0 17 13 0 1,29 ylipainota 49,0 14,0 3,9 3 997 -0,3Prysmian 10 4 3 0 0 17 14 0 1,29 ylipainota 18,7 11,0 2,0 3 400 30,2Capgemini 16 1 3 1 1 22 17 2 1,32 ylipainota 6,3 12,7 2,9 5 835 24,1Galp Energia 15 4 6 0 0 25 19 0 1,32 ylipainota 20,4 23,0 2,4 9 901 -8,9Vinci 15 3 7 0 0 25 18 0 1,34 ylipainota 0,5 10,2 5,1 20 628 -6,5SEB 8 5 3 0 0 16 13 0 1,34 ylipainota 11,9 12,6 2,1 3 010 -10,4LVMH 19 2 11 0 0 32 21 0 1,38 ylipainota 8,8 17,4 2,4 67 799 7,4Koninklijke Ahold 15 3 6 0 1 25 18 1 1,38 ylipainota 6,5 11,0 4,4 11 544 2,1Ferrovial 13 6 1 2 1 23 19 3 1,39 ylipainota -46,7 36,9 4,2 8 666 24,4Michelin 11 3 4 0 1 19 14 1 1,39 ylipainota 2,0 7,9 3,6 12 584 27,1BNP Paribas 19 2 7 0 2 30 21 2 1,40 ylipainota -3,9 8,6 3,6 56 952 33,6Delta Lloyd 9 1 4 1 0 15 10 1 1,40 ylipainota 6,2 7,4 2 521 -1,5Thrombogenics 4 0 0 0 1 5 4 1 1,40 ylipainota 89,8 17,2 0,0 1 344 81,0Continental 16 1 8 0 1 26 17 1 1,40 ylipainota 3,4 8,2 2,9 17 491 32,0ATOS 10 0 5 1 0 16 10 1 1,41 ylipainota 17,4 11,9 1,2 4 834 35,8Ziggo 14 2 3 2 1 22 16 3 1,41 ylipainota 39,3 16,7 7,4 5 097Safran 10 1 5 1 0 17 11 1 1,41 ylipainota 19,0 13,6 2,9 13 945 40,8Voestalpine 11 1 6 1 0 19 12 1 1,42 ylipainota 15,5 9,4 3,0 4 558 0,8Maurel & Prom 5 0 1 0 1 7 5 1 1,43 ylipainota 72,5 11,4 2,9 1 723 7,9Eutelsat Communications 12 4 3 0 2 21 16 2 1,43 ylipainota 10,8 15,8 4,2 5 719 -10,1Havas 12 4 4 1 1 22 16 2 1,43 ylipainota 12,2 12,5 2,8 1 866 33,8Ebro Foods 7 4 5 0 0 16 11 0 1,44 ylipainota -1,0 14,1 3,6 2 264 -1,4Sanofi 17 4 10 0 1 32 21 1 1,44 ylipainota -2,3 12,1 4,0 97 340 29,3Technip 15 1 5 2 1 24 16 3 1,44 ylipainota 24,7 14,0 2,4 8 915 5,1Allianz 21 4 8 0 3 36 25 3 1,44 ylipainota 7,4 8,6 4,7 47 442 18,1SES 10 2 8 0 0 20 12 0 1,45 ylipainota 4,2 14,8 4,6 11 647 27,2Arkema 11 2 7 1 0 21 13 1 1,45 ylipainota 9,1 10,7 2,6 5 390 28,3Fresenius 11 4 4 1 1 21 15 2 1,45 ylipainota 11,7 15,2 1,3 16 141 15,7Hugo Boss 13 2 8 0 1 24 15 1 1,46 ylipainota 14,6 17,5 4,1 6 347 31,7ICADE 6 3 2 0 1 12 9 1 1,46 ylipainota 2,6 14,4 5,8 3 546 8,6Valeo 7 1 6 0 0 14 8 0 1,46 ylipainota -0,8 8,2 3,6 3 218 4,7Deutsche Post 18 1 11 1 1 32 19 2 1,47 ylipainota 6,9 12,2 4,7 21 383 31,6Rexel 9 0 6 1 0 16 9 1 1,47 ylipainota 4,9 11,5 4,6 4 468 3,8Wirecard 8 1 7 0 0 16 9 0 1,47 ylipainota 17,4 23,5 0,7 2 112 30,0SBM Offshore 10 0 7 1 0 18 10 1 1,47 ylipainota -0,8 7,1 0,0 2 155 -16,2Reed Elsevier 11 2 5 1 1 20 13 2 1,48 ylipainota 3,4 11,5 4,4 17 922 26,0Bilfinger 11 1 8 1 0 21 12 1 1,48 ylipainota -7,9 13,8 3,8 3 622 8,6PPR 13 3 6 0 2 24 16 2 1,48 ylipainota 14,5 15,8 2,8 20 218 29,2AXA 16 2 4 1 3 26 18 4 1,48 ylipainota 9,1 6,9 5,9 32 521 9,6Fraport 14 3 6 2 1 26 17 3 1,48 ylipainota 3,5 16,3 2,8 4 127 -0,5Linde 15 1 9 1 1 27 16 2 1,48 ylipainota 10,8 15,2 2,3 24 528 7,5Adidas 16 4 7 1 2 30 20 3 1,48 ylipainota 19,3 15,4 2,1 14 547 21,5Amer Sports 4 3 4 0 0 11 7 0 1,50 ylipainota 36,6 14,1 3,1 1 540 27,0Endesa 8 4 8 0 0 20 12 0 1,50 ylipainota -13,8 10,0 3,9 18 295 10,1Eurazeo 3 1 3 0 0 7 4 0 1,50 ylipainota 30,1 11,1 3,0 2 604 20,0Gerresheimer 8 2 3 1 1 15 10 2 1,50 ylipainota 17,7 13,5 1,9 1 244 18,3Groupe Eurotunnel 9 2 3 0 2 16 11 2 1,50 ylipainota -20,0 163,4 2,0 3 595 2,3Neopost 6 1 3 0 1 11 7 1 1,50 ylipainota 4,6 8,8 8,8 1 532 -15,8Ryanair Holdings 13 2 8 1 1 25 15 2 1,50 ylipainota 13,4 13,4 0,0 8 355 47,5Vivendi 15 3 12 0 1 31 18 1 1,50 ylipainota -3,3 8,2 6,5 20 502 -1,3Deutsche Lufthansa 15 2 10 0 2 29 17 2 1,52 ylipainota 84,8 13,7 3,4 7 076 43,7Lafarge 14 3 8 2 1 28 17 3 1,52 ylipainota 42,2 13,0 1,7 13 176 42,3Bayer 14 2 7 1 2 26 16 3 1,52 ylipainota 8,4 12,1 2,8 58 763 29,2Abertis Infraestructuras 12 2 8 1 1 24 14 2 1,52 ylipainota 4,1 14,6 5,3 10 535 4,2United Internet 11 3 6 0 2 22 14 2 1,52 ylipainota 32,0 16,8 2,0 3 480 22,5Corio 9 4 7 0 1 21 13 1 1,52 ylipainota -1,3 13,2 6,4 3 450 -4,6

osta ylipainota pidä ali-

painota myysuosi- tuksia,

kpl

posi- tiivisia,

kpl

nega- tiivisia,

kpl

suositus- luku* konsensus

tulos- kasvu (eps)

2013, %

p/e 2013e

osinkotuotto 2013e

markkina- arvo, meur

kurssi- muutos 1 v, %


(1=paras, 3=huonoin)

*1=paras, 3=huonoin

TAULUKOT

HOUKUTTELEVIMMAT AMERIKKALAISET OSAKKEET

osta ylipainota pidä ali-

painota myysuosi- tuksia,

kpl

posi- tiivisia,

kpl

nega- tiivisia,

kpl

suositus- luku* konsensus

tulos- kasvu (eps)

2013, %

p/e 2013e

osinkotuotto 2013e

markkina- arvo, meur

kurssi- muutos 1 v, %

SLM 8 0 1 0 0 9 8 0 1,11 osta 6,9 8,0 3,2 8 494 14,8CVS Caremark 21 2 2 0 0 25 23 0 1,12 osta 15,2 12,9 1,8 62 855 19,2McGraw-Hill 7 0 1 0 0 8 7 0 1,13 osta 16,7 13,8 2,5 12 310 -3,4Broadcom 36 4 4 0 0 44 40 0 1,14 osta -6,2 12,3 1,3 17 467 -8,4Covidien 18 0 3 0 0 21 18 0 1,14 osta 5,2 14,1 1,6 29 871 22,0Agilent Technologies 15 2 2 0 0 19 17 0 1,16 osta -2,9 14,8 0,9 15 527 2,1AES 7 1 1 0 0 9 8 0 1,17 osta 3,8 9,0 1,4 8 437 -13,6NRG Energy 8 2 1 0 0 11 10 0 1,18 osta -30,6 31,7 1,5 7 774 41,2Fluor 14 3 2 0 0 19 17 0 1,18 osta 12,6 15,4 1,0 10 665 6,5Qualcomm 34 5 4 0 1 44 39 1 1,19 osta 19,9 14,7 1,5 112 451 6,0Anadarko Petroleum 22 6 3 0 0 31 28 0 1,19 osta 19,5 20,0 0,4 42 045 -3,7Express Scripts 19 2 4 0 0 25 21 0 1,20 osta 12,6 13,2 0,0 45 253 11,3Textron 11 0 3 0 0 14 11 0 1,21 osta 14,2 13,1 0,3 8 286 4,9Thermo Fisher Scientific 15 3 3 0 0 21 18 0 1,21 osta 9,6 13,9 0,8 27 052 34,8Precision Castparts 18 0 5 0 0 23 18 0 1,22 osta 23,7 15,3 0,1 27 094 8,2Cognizant Technology Solutions 21 3 5 0 0 29 24 0 1,22 osta 15,4 19,2 0,0 22 929 8,1

EMC 30 5 7 0 0 42 35 0 1,23 osta 9,1 13,1 0,0 51 031 -8,4UnitedHealth 16 2 4 0 0 22 18 0 1,23 osta 4,2 10,4 1,5 58 656 6,3Comcast 18 4 4 0 0 26 22 0 1,23 osta 22,0 17,0 1,9 105 878 46,4Newell Rubbermaid 10 0 3 0 0 13 10 0 1,23 osta 7,1 13,2 2,5 6 911 26,7Cameron International 23 3 6 0 0 32 26 0 1,23 osta 23,3 16,6 0,0 15 801 12,1Quanta Services 12 2 3 0 0 17 14 0 1,24 osta 11,3 19,3 0,0 6 401 32,1General Electric 14 1 4 0 0 19 15 0 1,24 osta 11,2 13,8 3,3 245 274 22,7American Tower 13 1 4 0 0 18 14 0 1,25 ylipainota 30,1 34,1 1,5 29 256 15,6Apple 40 3 10 0 1 54 43 1 1,25 ylipainota 0,8 10,5 2,3 438 549 -7,1Cardinal Health 11 2 3 0 0 16 13 0 1,25 ylipainota 8,4 13,1 2,2 15 489 7,2Celgene 23 2 7 0 0 32 25 0 1,25 ylipainota 15,1 17,5 0,0 41 905 35,4DaVita HealthCare 10 1 3 0 0 14 11 0 1,25 ylipainota 23,5 15,9 0,0 11 328 41,4Denbury Resources 13 4 3 0 0 20 17 0 1,25 ylipainota -12,3 15,5 0,0 7 276 -2,4Schlumberger 24 6 6 0 0 36 30 0 1,25 ylipainota 13,8 16,6 1,6 104 440 0,8Wyndham Worldwide 10 1 3 0 0 14 11 0 1,25 ylipainota 14,2 16,0 2,0 8 283 33,4Capital One Financial 20 3 6 0 0 29 23 0 1,26 ylipainota 5,9 8,4 1,5 32 062 13,6Simon Property 14 3 4 0 0 21 17 0 1,26 ylipainota -20,3 43,1 2,9 50 220 18,4ACE 16 3 5 0 0 24 19 0 1,27 ylipainota 3,3 11,0 2,3 29 492 17,2Interpublic 16 2 3 0 1 22 18 1 1,27 ylipainota 17,9 13,5 2,0 5 349 15,3CBS 22 1 8 0 0 31 23 0 1,27 ylipainota 15,4 14,6 1,1 27 109 41,2Marsh & McLennan 14 1 5 0 0 20 15 0 1,28 ylipainota 11,9 15,1 2,6 19 761 12,6Allergan 20 2 7 0 0 29 22 0 1,28 ylipainota 15,2 22,4 0,2 32 912 22,2Ecolab 11 1 4 0 0 16 12 0 1,28 ylipainota 17,3 21,4 1,1 21 871 21,5Gilead Sciences 20 3 7 0 0 30 23 0 1,28 ylipainota 2,8 20,6 0,0 62 893 50,8CBRE Group 5 0 2 0 0 7 5 0 1,29 ylipainota 15,6 17,4 0,0 8 066 35,3News 21 3 6 1 0 31 24 1 1,29 ylipainota 18,4 17,0 0,6 66 171 45,9MasterCard 26 1 8 0 1 36 27 1 1,29 ylipainota 16,0 20,3 0,2 63 989 30,9United Technologies 16 2 6 0 0 24 18 0 1,29 ylipainota 14,4 14,6 2,4 82 039 5,4Teradyne 12 0 5 0 0 17 12 0 1,29 ylipainota -12,6 11,9 0,0 3 274 5,8Crown Castle 15 1 6 0 0 22 16 0 1,30 ylipainota -33,6 160,1 0,0 19 947 37,7Prudential 15 1 6 0 0 22 16 0 1,30 ylipainota 24,4 7,4 3,0 26 601 -4,7National Oilwell Varco 20 5 7 0 0 32 25 0 1,30 ylipainota 1,5 11,5 0,7 29 441 -16,5Halliburton 23 3 9 0 0 35 26 0 1,30 ylipainota 0,0 13,6 0,9 38 055 13,0ONEOK 7 0 3 0 0 10 7 0 1,30 ylipainota 19,0 24,7 3,1 9 811 17,6Williams 9 3 3 0 0 15 12 0 1,30 ylipainota 4,1 30,8 4,1 24 024 20,7Actavis 15 2 6 0 0 23 17 0 1,30 ylipainota 34,6 10,8 0,0 11 080 50,3MetLife 15 2 6 0 0 23 17 0 1,30 ylipainota 1,0 7,1 2,5 40 914 -0,5Eastman Chemical 12 1 5 0 0 18 13 0 1,31 ylipainota 19,0 11,7 1,6 11 469 37,9Starbucks 19 5 7 0 0 31 24 0 1,31 ylipainota 20,7 25,8 1,5 41 833 13,4Danaher 15 3 6 0 0 24 18 0 1,31 ylipainota 7,5 17,7 0,2 41 951 17,5Delphi Automotive 10 2 4 0 0 16 12 0 1,31 ylipainota 10,7 9,4 0,0 12 596 33,1McKesson 10 2 4 0 0 16 12 0 1,31 ylipainota 11,9 13,0 0,8 24 432 28,5Invesco 14 2 6 0 0 22 16 0 1,32 ylipainota 19,9 13,5 2,7 12 269 13,4Monsanto 15 0 7 0 0 22 15 0 1,32 ylipainota 23,0 22,6 1,5 54 999 31,9Salesforce.com 33 2 4 2 3 44 35 5 1,32 ylipainota 29,6 87,5 0,0 25 218 30,3JPMorgan Chase 22 6 7 1 0 36 28 1 1,32 ylipainota 3,6 9,0 2,9 185 052 27,1Discover Financial 17 0 8 0 0 25 17 0 1,32 ylipainota -1,5 8,9 1,5 19 512 36,8Time Warner 20 2 9 0 0 31 22 0 1,32 ylipainota 12,2 14,4 2,2 49 256 39,5Consol Energy 18 1 7 1 0 27 19 1 1,33 ylipainota -9,9 33,0 1,5 7 531 -7,9

59*1=paras, 3=huonoin

SUOSITUKSET TUNNUSLUVUT

ILMIÖT

SIJOITUSMAAILMAN ILMIÖT


Netflixin korttitalo

Koonnut Pekka Virolainen

Kannattiko painaa rahaa?

YHDYSVALLOISTA LÖYTYY yhtiö, jonka huimat tulosluvut eivät yleensä näy tilastoissa, vaikka se vuodesta toiseen pärjää Applea ja Exxoniakin paremmin.

Viime vuonna tämä yhtiö teki 91 mil-jardin dollarin tuloksen, sitä ennen 75

on se, että sen osakkeenomistajat, lähinnä pankit, saavat alle prosentin osinkoa ja pääosa tuloksesta maksetaan Yhdysvaltain valtion kassaan.

-tiolle 89 miljardia taalaa.

Kyseessä on Yhdysvaltain keskus-pankki Federal Reserve ja sen kaksi-toista alueellista pankkia. Siitä lähtien kun Fed aloitti massiivisen elvytysoh-jelman laskeakseen korkoja ja nostaak-seen Yhdysvallat takaisin jaloilleen, sen oma voittotaso on kaksinkertaistunut. Vuonna 2008 Fed teki normaalitulok-sen, vain 32 miljardia dollaria.

Ja ahneus voittaa

YHDYSVALLOISSA ARVIOIDAAN jo neljä vuotta jatkuneen nousukauden saa-vuttaneen exuberance-vaiheensa. Si-joitusguru Laszlo Birinyin mielestä nousuvaraa on vieläkin, sillä tämä viimeinen vaihe yleensä kestä vuoden pari ja heilauttaa indeksejä jopa 40 prosenttia ylöspäin. Tästä loppukiristä on käytetty vasta kahdeksan prosent-tia. Guru ennustaakin S&P-indeksin nousevan uuteen huippuunsa tämän vuoden aikana. Entinen ennätys on lo-kakuulta 2007.

Yltäkylläisyyden vaihe on se ajan-jakso, jolloin viimeisetkin bussikuskit tulevat markkinoille, unohtavat pel-konsa ja lähtevät ahneuttaan hake-maan markkinoilta niitä voittoja, joita ovat kuulleet muiden tehneen.

SUOMESSAKIN JO toimintansa käynnistä-nyt elää mielenkiintoisia aikoja. Videovuokrauksen Yhdysvalloissa aika-naan mullistanut yhtiö muutti vuonna 2011 hinnoitteluaan niin, että se suututti monet asiakkaansa. Sen myötä yhtiön kurssi aloitti parin vuoden alamäen ja valui 300 taalasta 50 taalan tasoille.

Viime kesänä suursijoittaja Carl Icahn tarttui yhtiöön ja hankki siitä kym-menyksen itselleen. Sijoitus onkin ollut kannattava, sillä kesästä kurssi on jo kol-minkertaistunut.

muassa Amazonin ja muiden kilpailijoi-den elokuvien välityspalvelulle. Toisaalta

voimakas laajentuminen Yhdysvaltain ulkopuolella alkaa vähitellen tuottaa kassavirtaa. Lisäksi Disneyn kanssa jou-lukuussa tehty jakelusopimus lisää uskoa yhtiön tulevaisuuteen.

Yhtiön maksamat korvaukset yhteis-työkumppaneille, elokuva- ja tv-yhtiöille kasvavat nekin tilaajamäärän kasvun myötä. Tähän yhtiö pyrkii vaikuttamaan tuottamalla omia tv-sarjoja kuten House of Cards.

Elokuva- ja tv- ohjelmien nettijakelun ansaintalogiikka on edelleen kehitys-

rakentaako se itse korttitaloa?

Kannattiko painaa rahaa?

j jovat kuulleet muiden tehneen.

ILMIÖT

MARKUS SALIN

Markus Salin on yksityissijoittaja, joka on aiemmin toiminut

Arvopaperin analyytikkona.

KA

RM

O R

UU

SMA

A

61

Apple kävi huipulla

APPLE TEKI viime vuonna kaikkien ai-kojen parhaimman tuloksensa, voittoa lähes 42 miljardia dollaria. Alan kuusi muuta suurta Microsoft, eBay, Google, Yahoo, Facebook ja Amazon tekivät yh-teensä 34 miljardin tuloksen.

Apple tuotti tulosta tuplasti sen mitä suuret tietokonevalmistajat Dell, Intel, Acer, Asus, IBM, HP ja Lenovo yhteensä.

Suurimpien muiden matkapuhe-linyhtiöiden voitto oli vain 13 miljar-dia, summaa tosin painavat Nokian ja RIMin tappiot. Samsung yksinään ylsi hurjaan 27 miljardin dollarin tulok-seen.

Apple on viidessä vuodessa kym-menkertaistanut tuloksensa ja noussut tuloksentekijänä öljy-yhtiöiden tasolle. Hyvä saavutus yhtiölle, joka ei liike-vaihdon perusteella kuulu vielä edes kymmenen suurimman joukkoon.

Esimerkiksi ExxonMobil on tehnyt 30–40 miljardin voittoa viimeisen kym-menen vuoden ajan, talouskriiseistä juuri piittaamatta.

Kun Applen huipputulos ei näytä enää olevan kasvussa, Exxon on taas ottamassa takaisin paikkansa mark-kina-arvoltaan suurimpaan yhtiönä. Tämänhetkisen tilanteen voi tarkis-taa taloustilastoihin erikoistuneelta YCharts-sivustolta: http://ycharts.com/rankings/market_cap

Markkinoilta kuuluu positiivista hyrinää. Strategit ja kommen-taattorit jodlaavat kuorossa samaa lau-

lua, jossa kerrotaan, että osakesijoitta-jat ovat vasta heräilemässä ja talouden kasvukäänne odottelee ihan nurkan takana. Kertosäkeiden välissä kaikki muistavat vielä hoilottaa, että huolia ja ratkaistavia ongelmia riittää edelleen.

-tää aktivoida asiakkaitaan jäämättä kiinni valehtelusta. Paine innostaa asi-

-kimaininkeineen on tehnyt rumaa jäl-keä salkuissa. Osakekaupan volyymit ovat hiipuneet ja kaupankäyntipalkkiot on kilpailtu pohjalöllöön. Rahastoissa paine alentaa palkkioita on kova. Val-veutuneemmat asiakkaat eivät enää ha-lua maksaa indeksien peesailemisesta.

Nuorehko ala on lähestymässä keski-ikää ja alkaa huomata, että onnen oiko-tiet ovatkin umpikujia. Lihavien bonus-ten aika on ohi, ja menestys edellyttää omaperäisyyttä ja kovaa työtä. Ihan niin kuin kaikilla muillakin toimialoilla.

Vuoden ensimmäisten viikkojen ai-kana olen tavannut useita sijoittami-sen konkareita, joiden kanssa käydyt keskustelut ovat antaneet maailmasta paljon realistisemman kuvan kuin sa-maa toistelevat analyytikkoliturgiat. Espanjan ongelmien kärjistyminen uu-delleen tai Silvio Berlusconin paluu vallankahvaan voivat tarkoittaa paluuta kanveesiin.

Suomen talouden kasvukäänne taas edellyttää paitsi veroremonttia myös asennemuutosta. Työn teettämisen kalleus, kireä verotus ja ylimitoitettu sosiaaliturva pitävät huolen siitä, että taloutemme kärsii osteoporoosista vielä pitkään. Jokin on todella pahasti pie-lessä, jos pääkaupunkiseudulla sijait-sevasta kauppakeskuksesta ei meinaa löytyä parkkipaikkaa keskellä kirkasta arkipäivää.

Sijoittajalle kituliaat kasvunäkymät eivät saa tarkoittaa sitä, että pää työnne-

tään muutamaksi vuodeksi pensaaseen. Tulevien vuosien yleiseen talouden ke-hitykseen liittyvä epävarmuus tarkoit-taa salkun virittämistä suhdanteista riippumattomaksi. Siis potentiaalisten maailmaa muuttavien moninkertais-tujien etsimistä. Antaa muiden ostella Nokioita, UPM:iä ja Finnaireja.

Moninkertaistujien löytäminen Suo-men pieniltä markkinoilta on vaikeaa, joten katseet kannattaa suunnata suo-raan rapakon taakse, missä keskinker-taisillakin ideoilla on mahdollisuudet menestyä, kun markkinat ovat tarpeeksi suuret. Omat suosikkipaikkani uusien sijoitusideoiden löytämiseen ovat Mot-ley Fool ja Wall Street Journal. Jotain on jo löytynytkin, mutta lopulliset päätök-set ovat vielä työn alla.

Toinen konsti hakea isoja tuottoja ovat sijoitukset pörssin ulkopuolelle. Sinne lensi alkuvuonna yksi koepallo. Sijoituksesta kerron tarkemmin vasta sitten, jos se sattuu moninkertaistu-maan joskus lähivuosina.

Vaara ohi?

Amerikkalaiset ovat tyytymättö-miä ja turhautu-neita.

Talouden tun-nuslukujen perusteella se on helppo ymmärtää. Vuosina 1984–2008 Yhdysvaltain työt-tömyysaste ei kertaakaan, edes kuukausitasolla, noussut kah-deksaan prosenttiin. Finanssi-kriisin liikkeelle sysäämä taan-tuma nosti työttömyysasteen pahimmillaan kymmeneen prosenttiin, ja edelleenkin se liikkuu kahdeksan prosentin tuntumassa.

Vanhan fraasin mukaan taantuma tarkoittaa sitä, että naapurisi menettää työnsä, ja lama sitä, että sinä menetät työsi. Viime vuosina henkilö-kohtainen lama on kohdan-nut lukemattomia amerikka-laisia paitsi työttömyyden myös asuntojen pakkohuutokauppo-jen muodossa.

Vastoinkäymiset saavat ih-miset etsimään syntipukkeja. Amerikkalaisten viha poliitik-koja, pankkiireja ja sijoittajia kohtaan onkin kasvanut hä-lyttäviin mittoihin. Purkautu-miskanavia tälle vihalle ovat tarjonneet teekutsuliike poliit-tisen kentän oikealla ja Occupy Wall Street -liike vasemmalla laidalla.

Molemmissa leireissä ollaan

sitä mieltä, että harvalukuinen eliitti elää leveästi tavallisten veronmaksajien kärsiessä ra-hamaailman töppäilyistä.

Elokuvaohjaaja, ohjelmistoyrit-täjä ja tietokirjailija Charles Ferguson voitti vuonna 2010 parhaan dokumenttielokuvan

-Inside Job.

Viime syksynä hän jatkoi ra-hoitusmarkkinoiden myllerrys-ten pohdiskelua julkaisemalla

poleemisen asiaproosateok-sen. Sen nimi Predator Nation tiivistää kirjan pääsanoman: Yhdysvallat on joutunut saa-listajien käsiin poliitikkojen ja tuomioistuinlaitoksen suosiol-lisella avustuksella. Ferguson

-nanssikriisin arkkitehdeistä ei ole saanut rikossyytettä.

Fergusonin näkemys Yhdys-valtain tilanteesta muistuttaa Occupy Wall Street -liikkeen aktivistien iskulauseita: ”Vii-

meksi kuluneiden kolmen vuo-sikymmenen aikana valta on

-sioligarkian käsiin, ja amerik-kalainen unelma on realismia enää muutamalle prosentille hyväosaisia.”

Hän korostaa, ettei vastusta markkinataloutta eikä näe mitään väärää siinä, että jot-kut ihmiset hankkivat suuria omaisuuksia rehellisellä työllä ja yrittämisellä. Finanssimaa-ilman huippu on kuitenkin täynnä häikäilemättömiä saa-listajia, jotka ovat rikastuneet tehtailemalla suuren luokan talousrikoksia.

”Kahdeksankymmentäluvulta lähtien valtaosa amerikkalaisesta (ja globaalista) rahoitusmarkki-nasta on kriminalisoitunut, ja alalle on syntynyt yrityskult-tuuri, joka sietää ja jopa suosii systemaattisen petollista toimin-taa”, Ferguson väittää.

Predator Nationin viimeisessä luvussa Ferguson listaa kons-teja, joilla läpeensä mätä fi-nanssimaailma voitaisiin ter-vehdyttää ja samalla palauttaa luottamuksen ilmapiiri kan-salaisten ja päättäjien välille. Lista ei yllätä: se pitää sisäl-lään tehokkaampaa valvontaa ja sääntelyä sekä oikeudenmu-kaisempaa veropolitiikkaa.

On helppo arvata, mitä Wall Streetin pankkiirit siitä sanoi-sivat.

Ferguson kirjoittaa rahoi-tusalan sotkuista kärkevästi, parhaimmillaan oivaltavasti-kin, ja pyrkii dokumentoimaan väitteensä. Predator Nationista ei kuitenkaan ole erityisen ansiokkaaksi finanssikriisin anatomian kuvaukseksi. Se on pikemminkin julistus kuin analyysi.

TOMMI MELENDER

KIRJAT


Rosvojahtia Wall StreetillaRahoitusala on kriminalisoitunut viime vuosikymmeninä, väittää Inside Jobin ohjaaja.

KIRJAT

NÄYTTELY

JAA

KK

O K

OSK

ENTO

LA ©

SU

OM

EN P

AN

KK

I

63

ANTTI PARVIAINEN ja Sami Jär-vinen, jotka ovat aiemmin kir-joittaneet yhdessä strukturoi-tuihin tuotteisiin johdattavan tietoteoksen, lähestyvät tällä kertaa suurempaa sijoitusylei-söä. He käyvät läpi sijoitus-kohteita ja sijoittamisen psy-kologiaa ja tarjoavat käytännön esimerkkejä vaurastumiseen.

Sijoittamalla miljonääriksi -teoksen omaperäinen ydin ovat suomalaisten miljonää-rien haastattelut, joissa he kertovat, kuinka heistä tuli vauraita ja mitä periaatteita he noudattavat rahanteko-työssään. Ääneen pääsevät muiden muassa Seppo Saa-rio, Eva Liljeblom ja ruotsa-laisvieras Christer Gardell. Osa heistä – kuten Kyösti Kakkonen ja Pekka Vilja-kainen – ei ole ensisijaisesti sijoittajia vaan yrittäjiä. En keksi, miksi heitä on haas-tateltu, jos tarkoitus on ollut tehdä sijoituskirjaa.

Kirjassa ilahduttavat kitey-tyneet oivallukset. Ikävä kyllä varsinkin haastatteluissa oi-vallukset on upotettu mas-siivisen sideaineksen sisään. Kirjan tekemisestä kertovat anekdootit ovat sentään kiin-nostavia siihen verrattuna, että haastattelut on lyöty kir-jaan hiomattomina. Vaikka haastattelunauhoja ei olisi-kaan purettu suoraan, lukijan palvelemista olisi toisteisen tauhkan karsiminen. Kiirei-selle lukijalle viimeistelemät-tömyys on kallista.

KARO HÄMÄLÄINEN

Miljonäärit äänessä

PUHEENJOHTAJA SOITTAA kelloa ja meklari asettuu pörs-

Helsingin pörssissä syntyy kymmenellä Yhdyspankin osakkeella.

Vaikka kaupankäynnin tahti sata vuotta sitten oli verk-kaisempaa kuin nykyisessä virtuaalisessa kaupankäyn-tijärjestelmässä, saattoi tahti kiihtyä niin, ettei meklari

myyntinappien lisäksi paniikkinappula, jota painamalla kaupat syntyivät saman tien.

-

Näyttelyssä esillä olevien vanhojen osakekirjojen joukosta löytyvät myös Urho Kekkosen

Carl Gustaf Manner-heimille kuulunut Kemi-osakeyhtiön osakekirja. En-simmäisen pörssikaupan kirjausta voi katsoa tilikirjasta, johon kaikki kaupat käsin kirjattiin.

Vaikka pörssi aloitti toimintansa virallisesti vuonna

Vanhimmat näyttelyssä esillä olevat pörssinoteeraukset

-sin vaiheet lasku- ja nousukausineen, sota-ajan, jälleenra-kentamisen, rahamarkkinoiden vapautumisen ja pörssi-toiminnan kansainvälistymisen.

ANNE LEINO

Näyttely on esillä loppukesään asti Rahamuseossa, os. Snellmaninkatu 2, Helsinki. Rahamuseoon on vapaa pääsy.

Paniikkinappulasta UKK:n osakekirjaan

DAVID FOSTER WALLACEN ro-maanissa The Broom of the System esiintyy henkilö-hahmo, joka saa niin pahan ahmimiskohtauksen että päättää syödä suihinsa koko

-tuu Jörn Donner yrittävän uutuuskirjassaan Mammu-tissa, yli tuhatsivuisessa jär-käleessä.

-misvimma kertoo pakkomiel-teisestä halusta muuttaa ym-päröivä todellisuus suureksi

--

min monumenttina.

uutuusteos on kiehtova, että jokainen voi kehittää sille

pikemminkin selailtava kuin läpiluettava kirja.

-nut voi aloittaa sivulta 424,

hänelle tarjottiin neljäs-osaa Marimekosta siitä hy-västä, että hän oli vastannut osasta yhtiön pankkiveloja

-rimekolla alkoi mennä pa-remmin, Armi Ratia taivut-teli viskipullon ja lakimiehen

-mään tarjouksesta.

-mekosta on 24 miljoonan eu-ron arvoinen.

TOMMI MELENDER

Donner luopui Marimekosta

VINKIT


Osallistu ja käytä valtaasi

Osakkeenomistajalla ei ole päätösvaltaa yhtiön

asioista muualla kuin yhtiökokouksessa, ellei hän

kuulu yhtiön hallitukseen tai johtoon. Yhtiökokous on

vaikuttamisen paikka.

Teksti Karo Hämäläinen

Kuusi vinkkiä yhtiökokoukseen

Tapaa ja kuuntele johtoa

Yhtiökokouksessa kuullaan toimitusjohtajan

katsaus. Siellä pääsee myös tapaamaan

yhtiön johtoa ja muita osakkeenomistajia.

ÄänestäOsakkeenomistaja

voi äänestää yhtiökokouksen

esityslistalla olevien asioiden puolesta tai

vastaan.

KysyOsakkeenomistaja voi esittää

kysymyksiä toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille. Hallituksen

ja toimitusjohtajan on osakkeenomistajien pyynnöstä

annettava tarkempia tietoja asioista, jotka voivat vaikuttaa

kokouksessa käsiteltävän asian arviointiin, sekä yhtiön

taloudellisesta asemasta. Tietoja ei tarvitse antaa, jos se aiheuttaisi

yhtiölle olennaista haittaa.

ValmistauduJotta kokouksesta saisi mahdollisimman paljon irti, kannattaa perehtyä

huolellisesti ainakin yhtiökokouskutsuun ja yhtiön

vuosikertomukseen.

Toimi ajoissaOsakkeenomistajalla on oikeus saada yhtiökokoukselle kuuluva asia käsiteltäväksi kokouksessa,

jos hän vaatii sitä yhtiön hallitukselta kirjallisesti niin

hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

Käytännössä vaatimuksesta on ilmoitettava hallitukselle

viimeistään neljä viikkoa ennen kokouskutsun toimittamista.

Yhtiökokousvinkkejä antoivat juristit Anu Kaskinen ja Ville Ranta Fondiasta.

KUMPPANIBLOGIT

Arvopaperin Kumppaniblogeissa rahoitusalan asiantuntijat kirjoittavat vuoropäivin näkemyksiään ajankohtaisista ja ajattomista sijoitusaiheista.

KA

RM

O R

UU

SMA

A

65

EMD ELI Emerging Markets Debt, kehit-tyvien maiden lainat, ovat nyt kuuma si-joitusluokka. Jopa Helsingissä kävi pel-kästään joulukuussa kymmenkunta lontoolaista rahastoyhtiötä esittelemässä tuotteitaan. Sijoittajat etsivät kuumeisesti kiinnostavia sijoituskohteita, ja nyt kelpaa kaikki Argentiinasta Vietnamiin.

EMD kiinnostaa, koska korkotaso län-simaissa on painunut todella matalaksi. Euro rahamarkkinoiden ja valtionobligaa-tioiden tuotto-odotukset ovat lähellä nol-laa. Jopa yrityslainojen parhaat tuotot al-kavat olla nähdyt.

Kehittyvien maiden lainoihin sijoittami-sen puolesta puhuu monta tekijää. Niiden talouksien kasvunäkymät ovat paremmat kuin länsimaissa. Kehittyvien maiden pai-noarvo kasvaa edelleen maailmantalou-dessa, joten niihin virtaa pääomaa. Myös velkaa on vähemmän sekä absoluuttisesti että suhteessa kansantuotteeseen.

Kazakhstanin velka suhteessa brut-tokansantuotteeseen on 12 prosenttia ja Thaimaan 44 prosenttia. Kummankin luottoluokitus Standard & Poor’silta on BBB+. Sama luokitus on myös Italialla, jonka velka suhteessa talouteen on 126 prosenttia. Italian ja muiden länsimaiden luottoluokitukset ovat vaarassa heikentyä edelleen. Jos kehittyvät maat hoitavat ta-loutensa kunnolla, niiden luottoluokituk-

EMD on nyt hottiaset voivat sen sijaan parantua.

Monet näkevät EMD–lainoissa myös hajautusmahdollisuuksia ja uusille sijoi-tusmarkkinoille pääsyn. Monet Afrikan maat, kuten Ghana, Angola, Ruanda ja Sambia ovat kansainvälisillä korkomark-kinoilla.

Sijoituksia kehittyvien maiden kor-korahastoihin onkin virrannut ennätys-määrät. Niiden osuus sijoitussalkuissa on kasvussa ja monet pitävät muutosta py-syvänä. Se jää nähtäväksi seuraavan krii-sin osuessa kohdalle. Vuonna 2007–2008 EMD-lainat näyttivät ensin selviävän ti-lanteesta, mutta kriisin syvetessä myös

niiden arvot romahtivat viiveen jälkeen.Kehittyvien maiden lainamarkinoi-

den likviditeetti on kysymysmerkki. Lai-nojen liikkellä olevat määrät ovat paljon pienemmät kuin länsimaisten valtioiden tai suuryritysten lainoilla. Niihin sijoitta-neiden sijoittajien lukumäärä on oletetta-vasti myös pienempi, eivätkä monet voi niihin sijoittaa ollenkaan.

EMD-lainoihin sijoittamista vastaan puhuvat muun muussa poliittiset riskit, talous- ja yhteiskuntarakenteiden kehit-tymättömyys, sijoituskohteiden heikko

-riskit. Tarjolla on tosin myös lainoja niin sanotuissa kovissa valuutoissa, eli lähinnä Yhdysvaltain dollareissa tai euroissa, sekä valuuttariskeiltä suojattuja rahastoja. Sil-loin joutuu kuitenkin luopumaan osasta tuottoa. Juoksuajat kehittyvien maiden lainoissa ovat tyypillisesti pidemmät, jo-ten korkoriskiä on myös paljon.

Kehittyvien maiden lainojen keskimää-räinen tuottotaso on tällä hetkellä 4,4 prosenttia dollareissa ja keskimääräinen riskilisä valtioiden lainoihin 2,5 prosent-tia. Kumpikin on ennätyksellisen alhai-sella tasolla.

TOMAS HILDEBRANDT

Kirjoittaja on Evli Pankin senior salkun-hoitaja ja markkinastrategi.

LÄNSIMAIDEN LUOTTOLUOKITUKSET

OVAT VAARASSA HEIKENTYÄ, MUTTA

KEHITTYVIEN MAIDEN

LUOKITUKSET SAATTAVAT PARANTUA.

PÖRSSIRISTIKKO

Laatinut RistikkosampoPÖRSSIRISTIKKO


SEURAAVASSA NUMEROSSA

TAMMIKUUN RATKAISU

COLO

UR

BO

X

67

TALVEN TULOSJULKISTUSSESONGIN jälkeen kokoamme yhteen suoma-laisten pörssiyhtiöiden viime vuoden tulokset ja paitsi seulomme viime vuoden menestyjät ja menettäjät myös katsomme, mitkä Helsingin pörssin yhtiöt näyttävät tunnuslukujen valossa kiinnostavilta sijoitus-kohteilta.

Maaliskuun Arvopaperin laaja tulospaketti tarjoaa sijoittamisen tu-eksi pureksittua ja järjestettyä dataa Helsingin pörssistä ja maailmalta.

Arvopaperi 3/2013 ilmestyy torstaina 28. maaliskuuta.

Seuraavassa numerossa

*) Puhelun hinta (sis. alv 24 %): Lankapuhelimesta: 8,35 snt/puhelu + 7,06 snt/min. Matkapuhelimesta: 8,35 snt/puhelu + 17,14 snt/min.

Ulkomailta soitettaessa ao. maan ulkomaanpuhelumaksu.

Tilaa Arvopaperi

*)

(kerro, minkä lehden tilaat sekä nimi- ja osoitetietosi, myös laskutusosoite)

Arvopaperi-lehti ilmestyy vuonna 2013: 12 numeroa (11 lehteä) + Sijoitusrahasto-opas + 4 Arvoasunto-lehteä.

Tilaushinnat (alv. sis.): kestotilaus 125 €/12 kk, määräaikaistilaus 135 €/12 kk.

Osoitteenmuutos Sähköposti , puhelin 020 442 4100.

Kerro, milloin muutos alkaa ja asiakasnumerosi (numerosarja osoitetietojesi yhteydessä) sekä uusi ja vanha osoitteesi.

Jos lehti tulee sinulle liiton jäsenetuna, ilmoita osoitteenmuutos ao. liittoon.

Asiakaspalvelu Talentum Media Oy, PL 920, 001001 Helsinki,

puh. 020 442 4100 (ma–pe 8.15–16.30).

anka

(ke

Tila

Jos

La

J

yhteisöArvopaperi on Suomen ainoa sijoittamisen monikanavainen erikoismedia, jolla tavoitat yrityspäättäjät ja yksityissijoittajat

joka kuukausi.

Arvopaperi-yhteisö on enemmän kuin osiensa summa: lehti, verkko ja tapahtumat takaavat ykkösluokan näkyvyyden vuoden ympäri.

Lisätiedot

KOLUMNI

YRJÖ KOPRA

Kirjoittaja on corporate

-toimintaa ja kannustus-

järjestelmien suunnittelua harjoittavan Alexander

Group Oy:n toimitusjohtaja.

KU

VA P

ASI

MU

RTO

69

Pörssiyhtiöiden ylimpien johtajien kuukausi-palkat ovat nousseet viime vuosina selvästi yleistä ansiokehitystä hitaammin. Pitkien kannustinjärjestelmien tuotot ovat romah-taneet yli 50 prosenttia. Uudet lisäeläke-

etuudet ovat selvästi pienempiä kuin aikaisemmin.Kaikesta tästä seuraa, että pörssiyhtiöiden johdon

kokonaispalkat ovat alentuneet selvästi. Tasavallan pre-sidentti tulee seuraamaan esimerkkiä, mutta siihen se taitaa sitten jäädäkin.

Palkanalennusten jälkeenkin yritysjohtajien palkat ylittävät presidenttien ja ministerien palkat. Tätä ovat hiljan ihmetelleet eräät entiset ja nykyiset ministerit. Kaikissa maailman onnellisimmissa kansakunnissa palkkasuhteet ovat näin päin. Presidentit, ministerit ja kenraalit ovat palkkajohtajia lähinnä sellaisissa Afrikan maissa, jotka onnellisuusvertailuissa ovat aika pohjalla. Kansakunnan onnellisuuden nimissä poliitikkojen on vain tyydyttävä johtajia matalampiin palkkoihin.

Palkkojen leikkaaminen oli markka-aikana jokaisella vuosikymmenellä maan tapa. Moni muistaa, miten palk-koja alennettiin vuonna 1991 14 prosentilla ja 1992 jopa 27 prosentilla Euroopan rahassa mitattuna. Työnantajayri-tys, jonka kaikki tulot tulivat viennistä, sai melkoisen edun, josta me kaikki saimme osamme vuosikymmenen kuluessa. Palkansaajan ostovoima heikkeni vähemmän, koska täysin kotimaista alkuperää olevien tuotteiden ja palveluiden hinnat eivät nousseet.

Euroaikana yleisiä palkan alentamisia ei ole tehty. En tiedä, onko niihin tarvetta, mutta ihmettelen pal-kansaajajärjestöjen tapaa korostaa ostovoiman kehi-tystä palkankorotuksia vaatiessaan. Euromaista pa-ras ostovoiman kehitys oli 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä Kreikassa ja huonoin Saksassa. Nyt Kreikassa on korkein työttömyys ja Saksassa matalin. Ammattiliittoja kiinnostaa enemmän jäsenten palkka kuin työttömien määrä.

Hyvä perustelu palkankorotuksille on tuottavuus-kehitys. Suomalaisen työn tuottavuus on suunnilleen vuoden 2006 tasolla. Tällä perusteella palkkojenkin tu-lisi olla, mutta ne ovat lähes 20 prosenttia korkeammat kuin silloin. Sattumalta – tai sitten ei – yritysjohtajien ansiot ovat taantuneet vuoden 2006 tasolle, ja Sauli Niinistö pyytää paluuta tuon saman vuoden palkkaan.

Huono tuottavuuskehitys lähimenneisyydessä johtuu kauheasta vuodesta 2009. Sen jälkeen yksityissektorin tuottavuus on monilla aloilla taas kääntynyt hitaaseen nousuun. Julkisella sektorilla tuottavuus heikkenee jat-kuvasti. EK on juuri vaatinut vientialoja päänavaajiksi. Eikö olisi syytä avata pää julkisella sektorilla, ja ottaa

korotusten lähtökohdaksi työn tuottavuuden lasku kunta- ja valtiosektorilla?

Nollakorotukset olisivat voitto julkisen alan työnte-kijöille. Sen jälkeen neuvoteltaisiin yksityissektorilla kunkin toimialan tuottavuuskehityksestä riippuen 0–4 prosentin korotuksista, vaikka sielläkin parasta olisi jäädyttää kaikkien kiinteät palkat. Palkankorotusvara sovittaisiin jaettavaksi tulospalkkioina, jolloin hyvinä aikoina ansioiden nousu ylittäisi odotukset. Huonoina aikoina työvoimakustannus joustaisi alaspäin ja irti-sanomispaineet vähenisivät.

Työmarkkinaosapuolet kykenevät työstämään näillä lumilla vain koulutuspäiväkysymystä. Kaikki muut asiat jäävät hallituksen hoidettaviksi.

Hallituksen ongelma on sen laajapohjaisuus ja ko-kemattomuus. Kuuden hallituspuolueen johtajista viisi on ensikertalaisia ministereinä. Yksi etu heidän

nuoruudestaan saattaa olla. He ovat vielä keskuu-dessamme, kun lapsemme lukevat historiankirjoista heidän teoistaan ja tekemättä jättämisistään.

Jos sekään ei saa ministereitä unohtamaan vuoden 2015 eduskuntavaaleja, ehdotan valmistelun siirtä-mistä työryhmälle. Laajapohjaisuudesta saatujen huonojen kokemusten vuoksi ryhmä kootaan vain yhdestä puolueesta. Juhana Vartiainen VATT:sta, Jukka Pekkarinen VM:stä, Jaakko Kiander Ilma-risesta, Erkki Liikanen Suomen Pankista ja Raimo Sailas eläkkeeltä saisivat tehtäväkseen esittää ehdo-tuksensa valtiontalouden hoidosta ja palkankorotus-suosituksista.

Jos viiden viisaan miehen työryhmä rikkoo tasa-arvosäännöstöä, joku heistä voinee luopua sukupuo-lestaan. Ovathan Suomen miehet menneisyydessä luopuneet jopa hengestään isänmaan vaaran hetkellä. En tahdo julkisesti ilmoittautua sosialidemokraatiksi, mutta ilmoitan jo työryhmää asetettaessa, että hyväk-syn sen kaikki ehdotukset. Demareille tämän pitäisi olla vielä helpompaa.

KANSAKUNNAN ONNELLISUUDEN

NIMISSÄ POLIITIKKOJEN ON VAIN TY YDYTTÄVÄ

JOHTAJIA MATALAMPIIN PALKKOIHIN.

Keiden palkat laskivat?

KOLUMNI

TALLIMESTARI

Kirjoittaja on hevosnäkö-

kulmasta havaintojaan

tekevä pörssitietäjä.

KU

VA T

UO

MA

S IK

ON

EN


pörssitietäjä.

En yleensä käy turistirysissä, mutta nyt lensin viikonlopuksi Mallorcalle. Kohde-valinnan syy oli Mikael ”Mike” Lilliuk-sen ja Berndt Brunowin luksuspurjejahti Lionessa of Douglas, joka oli ankkuroitu

Palmaan.Aggressiivisen arvonlisäverosuunnittelun vuoksi

Man-saarelle rekisteröity viiden miljoonan taalan Swan 66 FD on tehty kilpaveneeksi. Mutta sopii se myös hyvin poikaporukan viikonloppupurkkariksi, jolla nyt juhlittiin Miken valintaa maailman 34. par-haaksi yritysjohtajaksi.

Viinin, laulun ja bunga bungan ohella puhuttiin myös asiaa

”Pitääkö kuulua opus deihin, että pääsee tuolle lis-talle?” töksäytti kippariksi kutsuttu Hjallis Harkimo.

”Arvovaltaisen Harvard Business Review’n tutki-muksessa ainut mittauskriteeri on maailman 1200 suu-rimman pörssiyhtiön toimitusjohtajan toimikautenaan aikaansaama kurssinousu ja vieläpä niinkin raa’alla tavalla kuin absoluuttisina euroina”, selitti Mike.

Lionessan salongissa alkoi kova gadgetien räpläys, kun ryhdyimme laskemaan ketkä olisivat samalla kaavalla, osingot uudelleen sijoittamalla, laskettuna Fortumia vuosina 2000–2009 navigoineen Miken (kokonaistuotto 1014 %; vuosituotto 29 %; euroina 16 mrd.) jälkeen Suomen parhaat yritysjohtajat.

Vähintään kaksi vuotta toimessaan olleista toimitus-johtajista absoluuttisina euroina omistajia on eniten rikastuttanut 2006 lähtien Koneen Matti Alahuhta (427 %; 25 %; 13,4 mrd.). Mutta kun otetaan mukaan prosentuaaliset tuotot, menee ohi vuodesta 2000 No-kian Renkaita luotsannut Kim Gran (1340 %; 24 %; 4,3 mrd.). Yllätysnimi, joka voittaa Gra-ninkin euroissa ja vuosituotossa on Sammon Kari ”Kuki” Stadigh, joka neljässä vuodessa on osoittautunut paukkumattomista henkse-leistään huolimatta Nallea kovemmaksi rahan-tekokoneeksi (200 %; 33 %; 7,7mrd.).

Hevosmiesten pursiseuran vertailussa pär-jäsivät myös jo vuodesta 1997 Pohjolaa luot-sannut Mikael Silvennoinen (1100 %; 17 %; 3,5 mrd.), YIT:tä reilut neljä vuotta oh-jastanut Juhani Pitkäkoski (435 %; 49 %; 1,8 mrd.) ja Elisaa jo kohta vuosikymmenen vauhdittanut Veli-Matti Mattila (316 %; 12 %; 2,2mrd.). Pienempien yhtiöiden johtajista keulivat esimerkiksi Olvia vuodesta 2004 kyydinnyt Lasse Aho (770 %; 27 %; 400 milj.) ja vuosikymmenen Vaconia isännöinyt Vesa

Laisi (585 %; 19 %; 630 miljoonaa). Entä mikä yhdistää Biotien Timo Veromaata, Com-

ponentan Heikki Lehtosta, Exelin Vesa Korpimiestä, Glastonin Arto Metsästä, Martelan Heikki Martelaa, Metsä Boardin Mikko Helanderia, Neste Oilin Matti Lievosta, Panostajan Juha Sarsamaa, Ponssen Juho Nummelaa, Rapalan Jorma Kasslinia, Revenion Olli-Pekka Salovaaraa, Stora Enson Jouko Karvista, Tal-vivaaran Pekka Perää, Telesten Jukka Rinnevaaraa, Tulikiven Heikki Vauhkosta, UPM:n Jussi Pesosta,

Heikki Vienolaa ja Ålandsbankenin Peter ? Nämä 18 toimitusjohtajaa ovat kaikki olleet

toimessaan vähintään viisi vuotta ja pörssikurssi on yhä alempi kuin heidän aloituspäivänään.

Luusereihin kuuluu myös kolme neljästä liikevaih-doltaan Suomen suurimmasta pörssiyhtiöstä: Neste Oil, UPM ja Stora Enso. Eipä ihme, että Nalle läksytti UPM:n hallituksen taannoisella Uruguayn-matkalla Jussi Pesosta niin, etteivät miehet puhuneet toisil-leen kolmeen viikkoon.

Euroissa luusereiden luuseri on Stora Enson Jouko Karvinen, joka on kuuden vuoden aikana tuhonnut omistajien varallisuudesta 45 prosenttia eli 3,3 miljardia euroa. Taivas varjelkoon, mikä suomalaisia sijoittajia vaivaa, kun joka kuudennen pörssiyhtiön toimitusjoh-taja on voinut estämättä tuhota vähintään viisi vuotta omistajien varallisuutta! Miten kävisi ravihevosen, joka ei viiteen vuoteen juoksisi yhtään rahaa omistajalleen?

Myös ylistetty perheyhtiömalli voidaan kyseenalais-taa, kun Componentaa, Martelaa, Talvivaaraa, Tulikiveä,

eivät ymmärrä vaihtaa alaa. Haloo pörssi, onks cor-porate governancee näkyny?

Noh, ainahan voi vaihtaa tallia ja yrittää uu-delleen. Istuvista toimitusjohtajista kaikkein syn-kimmät näytöt on kuitenkin antanut Finnairista SRV:lle kovalla kohkeella siirtynyt Jukka Hie-nonen. Jukka on polttanut 20 %:n vuositahtiin omistajien omaisuutta ensin vuosina 2006–2009

Finnairissa ja vuoden 2010 jälkeen SRV:ssä. Jukka-uskovaisten satasesta on nyt jäljellä kaksikymppiä. Mutta SRV:t voi vielä myydä, sillä kahdellakympillä saa esimerkiksi kelvol-lisen pullon pöytäviiniä.

Bunga bungaa omistajien piikkiin

LUUSEREIDEN LUUSERI ON STOR A ENSON

JOUKO KARVINEN.

Tilaa ja tutustu 24/7 www.talentumshop.fi

*) Puhelun hinta (sis. alv 24 %): Lankapuhelimesta 8,35 snt/puh. + 7,02 snt/min. Matkapuhelimesta 8,35 snt/puh. + 17,17 snt/min. Ulkomailta ao. maan ulkomaanpuhelumaksu.

Tilaa osoitteesta www.talentumshop.fi tai soita 020 442 4100.

Nouda Talentum Shop -kirjakaupasta, Annankatu 34–36, Helsinki. Myös muista hyvin varustetuista kirjakaupoista.

Wanhaa ja uuttavarakkuutta

Pekka KantanenAikamatka pörssiin Osakekirjat kertovatMikä osuuskunta on ollut pörssin vaihtotähtenä useina vuosina? Mikä yhtiö on sosialisoitu kesken noteerauksen? Entä mikä yhtiö on saanut pörssistä potkut? Eräs pörssiyhtiö onnistui kaatamaan Suomen Kommunistisen Puolueen, ja yh-den kunnankin osakkeet on aikoinaan pörssissä noteerattu.

Arvopaperin kolumnistina tutuksi tulleen Pekka Kantasen teos on kiehtova sukellus syksyllä 100 vuotta täyttäneen Helsingin pörssin vaiheisiin. Ennen näkemättömät vanhat osakekirjat ja niihin liittyvät tarinat tarjoavat selailu- ja lukuelämyksen talous- ja henkilöhistorian parissa. Teos an-taa hyvän käsityksen Suomen talous elämän kehityksestä.2012, 301 sivua, suositushinta 69 €

Antti Parviainen, Sami JärvinenSijoittamalla miljonääriksiSijoittamallako miljonääriksi? Mikä ettei!

Ensin kannattaa kuitenkin tutustua omaan sijoittajaprofiiliin ja erilaisiin tapoihin vaurastua. Kirja antaa uusia näkökul-mia sijoittamiseen, tutustuttaa erilaisiin sijoitustyyleihin ja esittelee, miten koti- ja ulkomaiset sijoittajat ovat näillä sijoitus tyyleillä onnistuneet luomaan omaisuutensa. Mukana ovat mm. Erkki Sinkko, Pekka Viljakainen ja Christer Gardell.

Saat kirjasta konkreettiset esimerkit, mitä karikoita välttä-mällä ja mistä naruista vetämällä voi saavuttaa merkittäviä lisä tuottoja, jopa miljoonia.2012, 269 sivua, suositushinta 39 €

PAL.VKO 2013-13

177535-1302

Arvopaperi iPad-lehti nyt maksutta tilaajille

Toimi näin:

1 Mene AppStoreen ja etsi “Arvopaperi”. 2 Lataa Arvopaperi-sovellus. Tässä tarvitset Applen ID:täsi. 3 Lataa lehti ja klikkaa ”Tilaajakirjautuminen”.

4 Rekisteröidy. Tarvitset asiakasnumerosi tai nimesi ja postinumerosi. 5 Kirjaudu. Tarvitset Talentum-tunnuksesi. Jos sinulla ei ole tunnusta,

luo uusi tunnus. Se on maksuton.

Jos kohtaat ongelmia, ota yhteys Talentumin asiakaspalveluun: 020 442 4100 tai [email protected] maksaa suomalaisesta lankaliittymästä soitettaessa 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min (alv 24%) ja matkapuhelimesta soitettaessa 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (alv 24%).

Documents

Arvopaperi 2/2013