ASEMAKAAVA/ASEMAKAAVAN MUUTOS/TONTTIJAKO · 2019. 4. 11. · Andritz asemakaavan muutos, selostus 4 Nohevan ja kuitulaboratorion välinen uusi katu on käännetty Nohe-van ja kuitulaboratorion

Tekninen virasto 19.11.2013 Kaupunkisuunnittelu Asemakaavoitus

Andritz asemakaavan muutos, selostus

1

SAVONLINNAN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS ANDRITZ 10. KAUPUNGINOSA (KOHDE 96)

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

1.1 Tunnistetiedot

ASEMAKAAVA/ASEMAKAAVAN MUUTOS/TONTTIJAKO: ALLEKIRJOITUS PVM. 29.11.2012

19.11.2013 ehdotus

VIREILLETULO PVM. kh 25.3.2008 § 141

TEKNINEN LTK. PVM.

15.1.2013 §11

26.11.2013 §444

NÄHTÄVÄNÄ OLO 21.1. -20.2.2013 luonnos

5.12. 2013– 10.1.2014 ehdotus

KAUPUNGINHALLITUS PVM. KAUPUNGINVALTUUSTO PVM. KAAVAN VAHVISTUSNRO

LAATIJA/YHTEYSTIEDOT: ASEMAKAAVA-ARKKITEHTI PÄIVI BEHM

OLAVINKATU 27 (C 3.KERR.) 57130 SAVONLINNA

PUH. 044 4174655

ATK SELOSTUS: TELEFAX 015 - 5250237



2

1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee kaupungin itäpuolella Kyrönsalmen sillan vie-ressä noin kaksi kilometriä keskustasta itään. Alue rajautuu pohjoissivultaan valtatiehen 14, länsi- ja eteläosiltaan vesialueisiin (Kyrönsalmi) ja itäosastaan puisto- ja asuinalueisiin. Kaava-alueen länsi- ja eteläosassa rantaan sijoittuvalle teollisten toimintojen alueelle kuljetaan Lypsyniemenkadun kautta ja kaava-alueen keski- ja pohjoisosiin kuljetaan Vipusenkadun kautta. Ase-makaavan muutosalue on esitetty oheisella sijaintikartalla punaisel-la aluerajauksella (Kuva 1).

1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Andritz Oy, kohde 96/2009. Suunnittelualue on voimassa olevassa asemakaavassa lähes ko-konaan teollisuus- ja varastorakennusten korttelialutta (T). Asemakaavan muutoksen päätavoitteena on turvata nykyisten teol-listen toimintojen jatkaminen ja kehittäminen alueella sekä laajentaa ja kehittää uutta yritystoimintaa alueella. Alueen keski- ja pohjois-osiin johtavan Vipusenkadun länsipäähän on rakennettu Teknolo-giapuiston aloitusvaihe. Sinne tulee tavoitteen mukaan alueen mui-den toimintojen lisäksi sijoittumaan uusia teknologiateollisuuden korkean osaamisen yrityksiä.



3

Kaavamuutosalueen läntinen/eteläinen ranta-alue säilyy pääosin nykykäytön mukaisesti teollisuusalueena (Savonlinna Works Oy). Nykyisellään säilyvä teollisuusalue (T) käsittää lähes puolet kaava-muutosalueesta. Asemakaavan toteuttaminen edellyttää maankäyttösopimuksia.

1.4 Kaavan vireilletulo ja vaiheet Asemakaavamuutos on kuulunut jo vuoden 2008–2009 kaavoitus-ohjelmaan kohteena 96, jonka kaupunginhallitus oli hyväksynyt 25.3.2008 § 141. Andritz Oy kaavahanke on vuoden 2012 kaavoi-tuskatsauksessa mainittu osiossa ”MUUT KAAVAT” kohteena 96. Tekninen lautakunta on käsitellyt kaavoituskatsauksen 17.01.2012 § 7 ja kaupunginhallitus 06.02.2012 § 46. Kaavan aloitusvaiheen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on ollut teknisessä lautakunnassa 2.6.2009, § 157. OAS on päivitet-ty 29.11.2012 ja viedään käsittelyyn (tekninen lautakunta) samaan aikaan kaavaluonnosvaiheen aineistojen kanssa (tammikuu 2013). Andritz Oy asemakaavaluonnos oli nähtävillä 21.1.–20.12.2013. Lausuntoja jätettiin 6 kpl. Yhtään huomautusta ei jätetty. Lausunnon jättivät: Etelä Savon ELY-keskus, rakennus- ja ympäristölautakunta, Suur-Savon sähkö / kaukolämpö, Suur-Savon sähkö / sähköverkos-to/-laitteet, ISSHP ja kaupungin Vesihuolto. Otteet lausunnoista ja kaavan laatijan vastineet on esitetty selostuksen liitteellä 7. Kopiot lausunnoista on esitetty liitteellä 8. Asemakaavaluonnoksen esittelytilaisuus järjestettiin Savonlinnan kaupungintalolla (KH-kabinetissa) keskiviikkona 23.1.2013. Paikalla oli asemakaava-arkkitehti Päivi Behm, kaavanlaatija Seppo Lamp-pu, maanomistajan edustajana Raija Nuutinen sekä kaava-alueen arkkitehtisuunnittelusta vastaavana Hannes Huttunen. Yleisötilai-suuteen ei saapunut muita osallistujia. Kaavaehdotukseen on lausuntojen ja kommenttien pohjalta tehty seuraavat tarkistukset ja muutokset: Lausuntojen perusteella: LPA-alueiden osalta on täsmennetty min-kä alueiden autopaikkoja alueelle voi sijoittaa. KTY ja T alueille on vastaavasti esitetty, mille LPA alueelle sen korttelialueen autopaik-koja on tarkoitus sijoittaa. Kalliokumpareet mainitaan kaavaselos-tuksessa osana valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomi-oon ottamisessa. Hulevesisuunnitelma laaditaan alueen toteuttami-sen yhteydessä. Muista syistä: LPA-1 alueen länsirajaa on maanomistajan ehdotuk-sesta siirretty hieman itään päin, jotta LPA-1 alueen ja T alueelle mahdollisesti rakennetavan teollisuushallin (laajennuksen) väliin jää riittävästi tilaa. Kaava-alueen eteläkulmassa luonnosvaiheessa ollut KTY kortteli-alue on maanomistajan esityksen mukaisesti muutettu T alueeksi.



4

Nohevan ja kuitulaboratorion välinen uusi katu on käännetty Nohe-van ja kuitulaboratorion seinälinjojen suuntaiseksi (ks. vastine 6.). Katu on nimetty Vipusenkujaksi. Pysäköinnin osoittaminen LPA alueille vähentää rakennusoikeuden määrää, kun tehokkuusluku pysyy samana kuin voimassa olevassa kaavassa. Pohjoisimman KTY alueen tehokkuuslukua on hieman korotettu luonnosvaiheeseen verrattuna (luonnoksessa e=0.60 ja ehdotuksessa e=0.65). Kaava-alueen eteläosassa olevan venevalkama- ja vesialueen ete-lärajaa on oikaistu voimassa olevan kaavan mukaiseksi.

1.5 Selostuksen sisällysluettelo

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ..................................................................................... 1

1.1 Tunnistetiedot ......................................................................................................... 1

1.2 Kaava-alueen sijainti ............................................................................................... 2

1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus .......................................................................................... 2

1.4 Kaavan vireilletulo ja vaiheet .................................................................................. 3

1.5 Selostuksen sisällysluettelo .................................................................................... 4

2 TIIVISTELMÄ .................................................................................................................. 6

2.1 Nykytilanne ............................................................................................................. 6

2.2 Suunnittelu .............................................................................................................. 7

2.3 Muutoksen sisältö ................................................................................................... 7 2.3.1 Kaavamuutoksen tarve ja tavoitteet ........................................................................ 7 2.3.2 Yleiset periaatteet ................................................................................................... 8 2.3.3 Mitoitus ................................................................................................................... 9

3 LÄHTÖKOHDAT ............................................................................................................. 9

3.1 Kaavatilanne ........................................................................................................... 9 3.1.1 Maakuntakaava ...................................................................................................... 9 3.1.2 Yleiskaava ............................................................................................................ 10 3.1.3 Asemakaava ........................................................................................................ 10

3.2 Suunnittelutilanne ................................................................................................. 11 3.2.1 Asemakaavaan liittyvät muut hankkeet ja päätökset ............................................. 11 3.2.2 Rakennusjärjestys ................................................................................................ 12 3.2.3 Tonttijako- ja rekisteri ........................................................................................... 12 3.2.4 Pohjakartta ........................................................................................................... 12 3.2.5 Rakennuskiellot .................................................................................................... 12

4 SELVITYS ALUEESTA ................................................................................................. 12

4.1 Maanomistus......................................................................................................... 12

4.2 Rakennettu ympäristö ........................................................................................... 12 4.2.1 Maisema- ja kaupunkikuva ................................................................................... 12 4.2.2 Liikenne ................................................................................................................ 13 4.2.3 Yhdyskuntatekninen huolto................................................................................... 13



5

4.2.4 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset ............................................ 13

4.3 Luonnonympäristö ................................................................................................ 13 4.3.1 Luonnonolot ......................................................................................................... 13 4.3.2 Luonnonsuojelu .................................................................................................... 14 4.3.3 Maa ja kallioperä .................................................................................................. 14 4.3.4 Pinta ja pohjavesi ................................................................................................. 14 4.3.5 Ympäristön häiriötekijät ........................................................................................ 15

4.4 Elinympäristö ........................................................................................................ 15 4.4.1 Palvelut ................................................................................................................ 15 4.4.2 Väestön rakenne .................................................................................................. 16 4.4.3 Virkistys ................................................................................................................ 16

5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS JA VAIKUTUKSET .................................. 16

5.1 Vaikutukset rakentamiseen ja mitoitus .................................................................. 16

5.2 Aluevaraukset ....................................................................................................... 17 5.2.1 Korttelialueet ........................................................................................................ 17 5.2.2 Muut alueet .......................................................................................................... 17

5.3 Vaikutukset maisema- ja kaupunkikuvaan ja kulttuurimaisemaan ........................ 17

5.4 Rakentamisen laadun ohjaaminen ........................................................................ 18

5.5 Vaikutukset liikenteeseen ..................................................................................... 18 5.5.1 Ajoneuvoliikenne .................................................................................................. 18 5.5.2 Pysäköinti ............................................................................................................. 19 5.5.3 Junaliikenne ......................................................................................................... 21

5.6 Vaikutukset yhdyskuntatekniseen huoltoon .......................................................... 21

5.7 Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön .................................................... 21

5.8 Vaikutukset luontoon ............................................................................................. 21 5.8.1 Vaikutukset luonnonympäristöön .......................................................................... 21 5.8.2 Ympäristön häiriötekijät ........................................................................................ 22

5.9 Vaikutukset elinympäristöön ................................................................................. 22 5.9.1 Palvelut ................................................................................................................ 22 5.9.2 Viihtyisyys ............................................................................................................ 22

5.10 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet .............................................................. 22

5.11 Taloudelliset vaikutukset ....................................................................................... 23

5.12 Kaavamerkinnät ja kaavamääräykset ................................................................... 23

5.13 Nimistö .................................................................................................................. 23

6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS ...................................................................................... 24

6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat .......................................... 24

6.2 Toteuttaminen ja ajoitus ........................................................................................ 24

6.3 Toteutuksen seuranta ........................................................................................... 24

7 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ............................................................. 24

7.1 Käsittelyvaiheet ..................................................................................................... 24



6

7.2 Osalliset ................................................................................................................ 26 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista

Liite 1: -seurantalomake Liite 2: -poistuva kaava Liite 3: -yhdyskuntatekninen huolto (liitteeseen voi tutustua kaavoi-tuspalveluissa) Liite 4: -luontoselvitys Liite 5: -osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 6: -havainnekuva-aineistot Liite 7: -vastineet lausuntoihin kaavaluonnoksesta Liite 8: -kaavaluonnosvaiheen lausunnot ja mielipiteet

2 TIIVISTELMÄ

2.1 Nykytilanne Suunnittelualueella sijaitsee Andritz osakeyhtiöön kuuluvan Savon-linna Works Oy:n konepaja, Andritz Oy:n työpaikka- ja toimistotiloja sekä lounasravintola Lypsyniemi, Lappeenrannan teknillisen yliopis-ton kuitulaboratorio sekä keväällä 2008 valmistunut Noheva 1. Kaa-va-alueen etelä-kaakkoisnurkassa sijaitsee pääosin prosessiteolli-suuden tarpeisiin putkistoesivalmisteita ja laitteistoja tuottava SP Stainless Oy:n teollisuushalli. Alue tunnetaan myös nimellä ”Lypsy-niemi”.



7

Nykytilanne Lypsyniemen tehdasalueesta, kaava-alue on rajattu punaisella

2.2 Suunnittelu Asemakaavan muutoksen aloitusvaihe (aloitus vuonna 2009) on laadittu kaupunkisuunnitteluyksikössä. Valmistelusta on vastannut asemakaava-arkkitehti Päivi Behm. Kaavaluonnosvaiheen käytän-nön suunnittelutyöstä on vastannut Seppo Lamppu tmi (DI Seppo Lamppu) ja työn ohjauksesta kaupunkisuunnitteluyksikössä on vas-tannut asemakaava-arkkitehti Päivi Behm. Nähtäville asettamisesta ja hallinnollisesta käsittelystä vastaa kaupunki. Kaavaehdotusvai-heesta vastaa Savonlinnan kaupunkisuunnitteluyksikkö (vastuu-henkilönä asemakaava-arkkitehti Päivi Behm).

2.3 Muutoksen sisältö

2.3.1 Kaavamuutoksen tarve ja tavoitteet

Suunnittelualue on voimassa olevassa asemakaavassa lähes ko-konaan teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T). Alueen etelä-länsiosassa kaavamuutokseen sisältyy pieni venevalkama-alue ja vesialuetta ja koilliskulmassa pieni osa puistoaluetta ja osa Vipusenkadun länsipäästä. Kaavamuutosalueen läntinen/eteläinen ranta-alue säilyy ja kehittyy nykykäytön mukaisesti teollisuus-alueena (Savonlinna Works Oy, käsittää noin puolet kaavamuutosalueesta). Muulla kaavamuutos-alueella ensisijaisena tavoitteena on nykyisten toimisto- ja työpaik-katilojen lisäksi luoda alueelle edellytykset puuteknologiaan ja sii-



8

hen liittyviin palveluihin erikoistuneelle yrityskeskittymälle. Yritys-keskittymän osalta hankkeen nimenä on ”Savonlinnan Teknolo-giapuisto”. Teknologiapuistohanketta on jo viety eteenpäin siten, et-tä suunnittelualueella toimii nykyisin Savonlinnan Teknologiapuisto Oy:n 1. vaihe ns. Noheva ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Mikkelin AMK:n kuitulaboratorio. Vipusenkadun uudempi länsiosa on rakennettu pääosin Teknologiapuiston tarpeita varten. Andritz Oy:n ruokalarakennukseen kuljetaan myös Vipusenkadun kautta. Voimassa olevan asemakaavan T alue on tällä hetkellä Nohevaa ja kuitu-laboratoriota lukuun ottamatta Andritz Oy:n ja Savonlinna Works Oy:n omistuksessa. Alueen kaavoittamisesta ja Teknolo-giapuiston kehittämisestä on tehty sopimus kaupungin ja maan-omistajien edustajien välillä 2006. Nohevan ja kuitulaboratorion alu-eet omistaa Savonlinnan kaupunki. Asemakaavan toteuttaminen edellyttää maankäyttösopimuksia.

2.3.2 Yleiset periaatteet

Päätavoitteena on laatia asemakaavan muutos, jossa suunnittelu-alueen etelä-/lounaisosissa tehdaskäytössä olevat alueet otetaan huomioon pääosin nykyisen käytön mukaisesti. Alueen keskiosiin suunnitellaan monimuotoista yrityspuistotyyppistä työtila- ja toimis-torakentamista. Rakennettu katu- ja tieverkosto sekä nykyinen kiinteistöjaotus ja maanomistus otetaan huomioon mahdollisimman hyvin. Olemassa oleva rakennuskanta otetaan huomioon nykyisen käyttötarkoituk-sensa mukaisesti. Rakennusten laajennustarpeet tutkitaan kaavas-sa. Ajoneuvoliikenne tuodaan (mäen päällä oleville) KTY alueille ny-kyistä Vipusenkatua pitkin. Tärkeä on luoda alueen sisältä sujuvat kevyenliikenteen yhteydet valtatien 14 eteläpuolella kulkevalle ke-vyenliikenteen väylälle. Kaava-alueen kaakkoiskulman toimistoihin sekä T alueelle liikenne tulee Lypsyniemenkatua pitkin. Valtatien 14 eteläreunan pyörätiehen rajoittuva Lypsyniemen poh-joisen rinteen puusto ja muu kasvillisuus säilytetään kaavassa mahdollisimman luonnonmukaisena samoin keskiosan etelään viet-tävä rinne. Erityisesti KTY -alueilla pyritään viihtyisällä ympäristöllä ja arkkiteh-tonisesti korkeatasoisella toteutuksella lisäämään alueen houkutte-levuutta työpaikkana. Mahdollisimman monesta työpisteestä pyri-tään luomaan näkymä järvimaisemaan. Teollisuusalueen (T) osalta ei asemakaavassa tarkemmin määritel-lä uusia rakennuksia tai olemassa olevien rakennusten laajennuk-sia. Teollisuusalue esitetään yhtenä tonttina ilman ohjeellisia välira-joja tai rakennusalojen rajoja.



9

2.3.3 Mitoitus

Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 17,9597 ha. Alueen kokonais-kerrosala korttelialueilla on 93859 kem2. Tähän sisältyy ruokalan viereiselle LPA alueelle, mahdollista pysäköintirakennusta ja väes-tönsuojelutiloja varten osoitettu rakennusoikeus, yhteensä 6000 kem2.

3 LÄHTÖKOHDAT

3.1 Kaavatilanne

3.1.1 Maakuntakaava

Alueella on voimassa Etelä-Savon maakuntakaava, jonka ympäris-töministeriö on vahvistanut 4.10.2010. Maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta (A). Kaava-alueen pohjoissivulla kulkee valtatie 14. Aluevarausmerkinnällä (A) osoitetaan maakuntakeskuksen ja seu-tukeskusten taajamatoimintojen alueet. Merkintä sisältää asumisen, kaupan, matkailun, palvelujen, hallinnon, teollisuus- ja muiden työ-paikka- ym. taajamatoimintojen alueita. Samoin siihen sisältyy vir-kistys-, puisto- ja erityisalueita sekä pääväyliä pienempiä liikenne-alueita. Lisäksi merkintä sisältää erikseen luetellut arvokkaat luon-non- ja kulttuuriympäristökohteet.

Etelä-Savon maakuntakaava: kaavamuutosalue on rajattu punaisella suorakai-teella



10

Andritz OY asemakaavamuutoksen tavoitteet eivät ole ristiriidassa maakuntakaavan kanssa.

3.1.2 Yleiskaava

Keskustaajaman yleiskaava 2000 Kaupunginvaltuuston 05.10.1997 hyväksymässä keskustaajaman yleiskaavassa 2000 kaavoitettava alue on merkitty seuraaviin alu-eisiin: Teollisuus- ja varastoalue (T) Alue varataan pääasiassa teollisuus- ja varastokäyttöön. Alueella voidaan sallia myös alueen toiminnoille tarpeelliset liikenne- ja py-säköintialueet, virkistysalueet, yhdyskuntateknisen huollon alueet sekä muita alueen pääasiallisia toimintoja palvelevia tiloja kuten toimisto- ja terminaalitilat sekä huoltohenkilökunnan asunnot. Lisäksi yleiskaavassa on pieni osa lähivirkistysaluetta (VL) ja pieni osa kerrostaloaluevarauksen (AK-1) länsipäätä sekä vesialuetta.

Keskustaajaman yleiskaava: suunnittelualue on rajattu punaisella

Andritz Oy asemakaavamuutos on yleiskaavan mukainen.

3.1.3 Asemakaava

Alueella ovat voimassa seuraavat asemakaavat: - AK 236, joka on vahvistettu 07.05.1968. Siinä alue on merkit-

ty luonnontilassa säilytettäväksi puistoalueeksi (PL).



11

- AK 436, joka on vahvistettu 31.10.1983. Siinä alue on merkit-ty teollisuusrakennusten korttelialueeksi (T), puistoalueeksi (VP) sekä katualueeksi.

- AK 626, vahvistettu 14.07.1995. Siinä alue on merkitty teolli-suus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T), venevalka-ma-alueeksi (LV) ja vesialueeksi (W).

Voimassa olevassa ajantasa-asemakaavassa (kaavayhdistelmä) Andritz Oy asemakaavanmuutosalue on teollisuusaluetta, puisto-aluetta, vene-valkama-aluetta, vesialuetta ja katualuetta (Vipusen-kadun länsipään osa).

Ote ajantasa-asemakaavasta: suunnittelualue on rajattu punaisella

3.2 Suunnittelutilanne

3.2.1 Asemakaavaan liittyvät muut hankkeet ja päätökset

Teknologiapuiston toteutusta varten on laadittu alustava kehittämis- ja markkinointisuunnitelma. Suunnitelmassa esitettyjä ideoita ja ke-hittämisajatuksia hyödynnetään soveltuvin osin kaavaa laadittaes-sa.



12

3.2.2 Rakennusjärjestys

Savonlinnan kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty 1.1.2002.

3.2.3 Tonttijako- ja rekisteri

Tonttijako Rekisteröinti Tontti 10-1-4, hyv. 05.01.1976 30.03.1976 Tontti 10-1-7, hyv. 13.11.2001 07.01.2002 Tontti 10-1-14, hyv. 22.03.2007 10.08.2007 Tontti 10-1.15, hyv. 14.11.2007 17.11.2007 Tontti 10-1-16, hyv. 14.11.2007 17.11.2007 Tontti 10-1-9, rakennuskiellossa, tontti ei ole voimassa olevan tontti-jaon mukainen. Tontti 10-1-10, rakennuskiellossa, tontti ei ole voimassa olevan tonttijaon mukainen.

3.2.4 Pohjakartta

Pohjakartta on laadittu Savonlinnan kaupungin teknisen viraston mittaus- ja kartastoyksikön toimesta. Kartoitus ja pohjakartta täyttä-vät kaavoitusmittausasetuksen 1284/99 vaatimukset.

3.2.5 Rakennuskiellot

Tontit 740-10-1-9 ja 10 ovat rakennuskiellossa, koska ne eivät ole voimassa olevan tonttijaon mukaisia.

4 SELVITYS ALUEESTA

4.1 Maanomistus Savonlinnan kaupunki omistaa voimassa olevan asemakaavan mu-kaiset puisto- ja katualueet sekä tontit 740-10-1-15 ja 16 ja osan vesialueista (myös LV alueen). Muut tontit ovat Savonlinna Works Oy:n ja Andritz Oy:n omistuksessa. välittömästi Savonlinna Works Oy:n tehdasalueen edustalla oleva vesialue (1,2297 ha) on Savon-linna Works Oy:n omistuksessa.

4.2 Rakennettu ympäristö

4.2.1 Maisema- ja kaupunkikuva

Alue on voimassa olevassa asemakaavassa käytännössä koko-naan teollisuusaluetta (T). Nykyiset isoimmat teollisuusrakennukset sijoittuvat rantavyöhykkeen länsi- ja luoteisosaan välittömästi valta-tien 14 eteläsivulle. Muut teollisuusrakennukset sekä toimistoraken-



13

nukset sijoittuvat rannan etelä- ja kaksoisosaan. Kaava-alueen kes-ki-/pohjoisosan mäenlakialueelle sijoittuvat Noheva I ja Kuitulabora-toriorakennus ja Andritz Oy:n ruokalarakennus. Lypsynimen alue säilyttää etelä- ja länsireunan rantojen osalta jatk-sossakin teolliseen ilmeensä ja teollinen toiminta alueella tulee jat-kumaan. Idästä valtatietä 14 pitkin Kyrönsalmen sillalle tultaessa Lypsynimen pohjoisreuna erottuu puustoisena rinteenä, joka peh-mentää tieväyläympäristöä sekä on vastapainona kaava-aleen mui-den osien teolliselle ilmeelle. Kaavamuutoksessa ja tulevassa Lyp-syniemen rakentamisessa tätä pohjoisrinteen puustoa on syytä riit-tävästi säilyttää. Olavinlinnan, Kyrön- ja Haapasalmen valtakunnallisen kulttuurimai-seman aluerajaus jää Kyröniemen länsipuolelle eikä kaavamuutos-alueelta ole suoraa yhteyttä kulttuurimaisemaan.

4.2.2 Liikenne

Alueelle osittain ylettyvä Vipusenkatu (kaava-alueen koilliskulmas-sa) ja Lypsyniemenkatu (kaava-alueen kaakkoiskulmassa) yhtyvät Karjalantiehen, mikä taas liittyy Valtatiehen nro 14. Karjalantiellä lii-kennöivät paikallisbussit ja kaukoliikenne Valtatiellä. Valtatien ete-läpuolella kulkee pyörätie, josta on järjestettävissä hyvät kevyenlii-kenteen yhteydet kaava-alueelle.

4.2.3 Yhdyskuntatekninen huolto

Alueelle on rakennettu vesi-, viemäri- ja kaukolämpöverkosto sekä hulevesiverkosto (Liite 3, johon voi tutustua kaavoituspalveluissa).

4.2.4 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset

Suunnittelualueella tai lähialueilla ei ole voimassa olevia suojelu-päätöksiä eikä tiedossa olevia suojelutarpeita eikä muinaismuisto-kohteita.

4.3 Luonnonympäristö

4.3.1 Luonnonolot

Lypsyniemen alueelle on tehty luontoselvitys kesän 2008 aikana. Selvityksen on laatinut FM Marko Vauhkonen Enviro Oy:stä. Työn tilaajana oli Savonlinnan kaupunki. Kaava-alueen pohjoisreunalla on kallioinen metsäalue, jonka poh-joisrinne viettää valtatielle päin. Tämän metsäalueen itäpäässä on harvennettua, osin iäkästä männikköä. Vipusenkadun vieressä ole-van tenniskentän länsipuolella on lehtomaista kangasmetsää. Kaa-va-alueen pohjoisreunalla on myös sammal- ja jäkälävaltaisia pie-nialaisia kalliopaljastumia.



14

Luontoselvityksen työtavat ja tiedot on tarkemmin kuvattu kaa-vaselostuksen liitteenä olevassa selostusraportissa (Liite 4). Topografialtaan rantaan rajoittuva eteläinen ja läntinen rantavyöhy-ke on hyvin tasaista aluetta ollen keskimäärin korkeustasolla + 78,5 – 82 m. Kaava-alueen keski-/pohjoisosa on runsaan 10 metriä ran-ta-aluetta korkeammalla. Korkein kohta + 98,5 m on ruokalan etupi-halla (eteläsivulla).

4.3.2 Luonnonsuojelu

Luontoselvittäjän tekemien taustaselvitysten ja haastattelujen mu-kaan suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole Natura 2000 -suojelualueverkoston tai valtakunnallisten luonnon-suojeluohjelmien kohteita, luonnonsuojelualueita eikä maakunta-kaavassa osoitettuja luonnonsuojelukohteita. Alueella ei myöskään ole luonnonmuistomerkkejä, suojeltuja luontotyyppejä eikä tiedossa olevia EY:n luontodirektiivin liitteen IV(a) tai erityisesti suojeltavien lajien esiintymiä. Andritzin asemakaava-alueella ei todettu arvokkaita luontokohteita. Alueella ei ole luonnonsuojelulain 29 §:n mukaisia suojeltuja luonto-tyyppejä tai vesilain 1 luvun 15 a ja 17 a §:n tarkoittamia kohteita (suojellut pienvedet). Metsälakia sovelletaan asemakaava-alueilla ainoastaan maa- ja metsätalouteen osoitetuilla alueilla, joten And-ritzin alueella ei ole metsälain 10 §:n tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Asemakaava-alueella ei ole myöskään Suomessa uhanalaiseksi arvioituja (Raunio ym. 2008a, b) luontotyyppejä. Sel-vitysalueelta ei ole ennestään tiedossa luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien (ks. Sierla ym. 2004), erityisesti suojeltavien lajien, uhanalais-ten lajien (ks. Rassi ym. 2001) tai muiden merkittävien eliölajien esiintymiä. Myöskään vuoden 2008 maastokäynneillä ei todettu täl-laisten lajien esiintymiä. Asemakaava-alueella ei arvioitu olevan sel-laisia elinympäristöjä, joissa merkittävien lajien esiintyminen olisi todennäköistä. Kohdealue rajoittuu Saimaan rantaan. Rannan täyttö ja ruoppaami-nen vaativat vesilain mukaisen luvan.

4.3.3 Maa ja kallioperä

Uudisrakentamisen alueen (KTY alueet) kallioperä on gneissiä ja maaperä pääosin ohutta moreenia. Puusto on mäntypuuvaltaista. Alue sopii täydennysrakentamiseen.

4.3.4 Pinta ja pohjavesi

Lähin pohjavesialue (Lähteelä, Il – luokka) sijaitsee noin 3 km itään Lähteelässä. Havaintojen perusteella pohjavesi on noin 2,5 metrin syvyydellä maan pinnasta. Suunnittelualueella ei hyödynnetä poh-javettä talousvetenä.



15

4.3.5 Ympäristön häiriötekijät

Pilaantunut maa Alueelle ei ole tiedossa pilaantuneita maa-alueita tai kohteita.

Melu Kaava-alueen toiminnot tulevat olemaan teollista toimintaa ja liike- sekä toimistotiloja. Alueen toiminnoista ei synny kaava-alueelle tai lähiympäristöön merkittävää häiritsevää melua. Valatien 14 melu vaikuttaa kaava-alueen keskiosan pohjoisempaan osaan sijoitettaviin toimintoihin. Melu otetaan huomioon kaava-alueen pohjoisosan rakennusten sijoittelussa ja rakennusten raken-teellisessa meluvaimennuksessa.

4.4 Elinympäristö

4.4.1 Palvelut

Lähimmät kaupalliset palvelut ovat vieressä Karjalantien ja siitä er-kanevan Ainonkadun varrella. Noin kilometrin päässä on myös jul-kisia palveluja kuten koulu, päiväkoti ja terveyskeskus. Kaava-alueella, Vipusenkadun varrella sijaitsee Lounasravintola Lypsy-niemi. Savonlinna Works Oy konepajan palveluksessa on noin 300 henki-löä, joista työntekijöitä 250. Lisäksi Andritz Oy:lla on Savonlinnassa noin 120 työntekijää pääasiassa hallinnossa, markkinoinnissa ja tuotekehittelyssä. Kuitulaboratorio työllistää tällä hetkellä noin 15 henkilöä ja Noheva 1:ssa on noin 35 työpaikkaa. Palvelut lisääntyvät alueella.



16

Palveluita lähialueella

4.4.2 Väestön rakenne

Kaava-alue on voimassa olevassa asemakaavassa kokonaan teol-lisuusaluetta. Varsinaisella kaavamuutosalueella ei ole asukkaita. Kaava-alue rajoittuu itä-/koillisosastaan asuinalueisin (Vipusenka-dun varren asuinalueet).

4.4.3 Virkistys

Noin kilometrin päässä alkavat ulkoilumaastot antavat mahdollisuu-den liikkua luonnossa ja harrastaa monipuolisesti liikuntaa ympäri-vuotisesti. Alue sijaitsee rannan tuntumassa, joten vesille pääsee vaivattomasti. Alueen eteläosassa on venevalkama joka säilyy kaa-vamuutoksessa.

5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS JA VAIKUTUKSET

5.1 Vaikutukset rakentamiseen ja mitoitus Rakennusoikeudet ja alueet, joille rakentamista on osoitettu, ovat keskustaajaman osayleiskaavan mukaiset. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 17,9597 ha. Alueen kokonais-kerrosala on 93859 kem2. Ruokalan viereiselle LPA alueelle on osoitettu mahdollista pysäköintirakennusta ja väestönsuojelutiloja varten rakennusoikeutta yhteensä 6000 kem2 (joka sisältyy koko-naiskerrosalaan).



17

5.2 Aluevaraukset

5.2.1 Korttelialueet

Liike-, toimisto- ja opetustoimintaa palvelevien ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien korkean teknologian teollisuusrakennusten kort-telialuetta (KTY) on 57137 m2, kerrosala 36221 kem2 ja kerrosluku pääosin III ja osalla aluetta IV (yksi rakennus) ja toimistorakennuk-sen torniosa V. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T) on 80111 m2, kerrosala 51638 kem2 ja kerrosluku II.

Autopaikkojen korttelialueita (LPA, LPA-1 ja LPA-2) on yhteensä 12828 m2. Ruokalan vieressä olevalle LPA alueelle on mahdollista rakentaa 2 -kerroksinen pysäköintirakennus, johon voidaan sijoittaa tarpeen mukaan väestönsuojatilat. LPA alueelle on osoitettu raken-nusoikeutta yhteensä 6000 kem2.

5.2.2 Muut alueet

Virkistysalueet Lähivirkistysaluetta (VL) on 1924 m2. Liikennealueet Venevalkama-aluetta (LV) on 8351 m2. Katualuetta on 5561 m2 Vesialueet Vesialuetta (W) on 13685 m2.

5.3 Vaikutukset maisema- ja kaupunkikuvaan ja kulttuurimaisemaan Uusi rakentaminen sijoittuu pääosin kaava-alueen keskiosaan Vi-pusenkadun varteen. Kaava-alueen keski-/pohjoisosan mäenlaki-alueelle sijoittuvat jo nyt Noheva I ja Kuitulaboratoriorakennus ja Andritz Oy:n ruokalarakennus. Kaava-alueen pohjoisosan puustoi-nen rinne ja kaava-alueen keskellä oleva iäkästä mäntyä kasvava etelään viettävä rinne on säilytetty kaavassa luonnonmukaisena alueena (”puistometsänä hoidettava alueen osa”). Nämä puistomet-säalueet suojaavat ja kehystävät uuttaa rakentamista siten, ettei häiritsevä näkymiä ympäröivään kaupunkikuvaan muodostu. Lisäksi alueella rakennettavat uudet KTY rakennukset ovat arkkitehtonises-ti ja kaupunkikuvallisesti edustavia. Lypsyniemen alue säilyttää etelä- ja länsireunan rantojen osalta jatksossakin teolliseen ilmeensä ja teollinen toiminta alueella tulee jatkumaan. Näiltä osin myöskään mitään merkittävää muutosta ny-kyiseen kaupunkikuvaan ei muodostu. Olavinlinnan, Kyrön- ja Haapasalmen valtakunnallisen kulttuurimai-seman aluerajaus jää Kyröniemen länsipuolelle eikä kaavamuutos-



18

alueelta ole suoraa yhteyttä kulttuurimaisemaan. Näin olleen uudel-lakaan rakentamisella ei ole häiritsevää vaikutusta em. kulttuurimai-sema-alueeseen.

5.4 Rakentamisen laadun ohjaaminen Suunnittelutyön aikana on erityisesti KTY alueiden osalta laadittu vaihtoehtoja, joissa on tutkittu myös kaupunkikuvallisia ja arkkiteh-tonisia ratkaisuja. Vipusenkadun varressa on päädytty kehämäi-seen erillisten rakennusmassojen sarjaan. Kadun varteen on osoi-tettu kapea pysäköintivyöhyke ja sen jälkeen istutus- ja kävelykehä ja siihen tiukasti rajoittuen sijoittuvat KTY rakennukset. Rakennus-kehän kaaren pohjoiskulmaukseen sijoittuu muita korkeampi ja ark-kitehtonisesti moni-ilmeisempi kehän ”nivelrakennus”. Kehälle sijoit-tuvista rakennuksista avautuu lähes kaikista pohjoisen puolen työ-huoneista hienot näkymät Ilokallionlahden suuntaan. Kaavaratkaisun pohjana olleista suunnittelukriteereistä ja periaat-teista on esitetty listaus havainnekuva-aineistojen ohessa. Kaavaehdotusvaiheen jälkeen tai kaavan valmistuttua (saatua lain voiman) laaditaan tarpeellisessa laajuudessa (ensisijassa) KTY alueiden toteuttamista ohjaavat rakentamisohjeet. Ohjeet hyväksyy kaupunginhallitus. Rakentamisohjeiden laatimisen yhteydessä ote-taan huomioon myös hulevesien käsittely tonteilla ja johtaminen verkostoon. Tarpeen mukaan hulevesiä viivytetään tonteilla esim. kasteluvesi- ja keräilysäiliöillä (keräilysäiliöistä vedet purkautuvat vähitellen verkostoon). Osittainen imeyttäminen maaperään tulee kyseeseen lähinnä vain pohjoiseen ja koilliseen suuntautuvien rin-teiden osalla (niillä osin kun ei ole avokallioita). Hulevesisuunnitel-ma laaditan osana rakentamisohjeistoa. Asemakaavan lisäksi tarkempaa suunnittelua ohjaa Savonlinnan ydinkeskustasta laadittu designmanuaali, eli katuympäristön suun-nittelun laatukäsikirja, jota julkisten ulkoalueiden rakentamisessa on tarkoitus noudattaa.

5.5 Vaikutukset liikenteeseen

5.5.1 Ajoneuvoliikenne

Valtatien 14 laajentamisen ja perusparantamisen valmistuttua on Lypsyniemen yhteydet pääliikenneverkkoon entistä sujuvammat. Kaava-alueen liikenne ohjautuu Lypsynimenkadun ja Vipusenkadun kautta Karjalantielle. Karjalantietä pohjoiseen liikenne suuntautuu valtatielle 14. Karjalantien liikennemäärä on suuruusluokassa 7000 ajon/vrk. Vipusenkadun poikkileikkaus on leveä ja Karjalantiellä on 4-kaistaa, joten välityskyky on näillä kaduilla riittävä. Lypsynimen-kadun liikenteen välityskyky on myös riittävä. Lypsynimenkadun kautta tapahtuva teollisuusalueen ja liike- ja toi-mistorakennusten liikennemäärä ei asemakaavamuutoksen johdos-



19

ta merkittävästi muutu nykytilanteesta. Lähitulevaisuudessa tiedos-sa olevat lisärakentamistarpeet ovat myös sellaisia (vähäisiä), että Lypsyniemenkadun liikennemäärän voidaan olettaa pysyvän nykyi-sessä suuruusluokassa. Lypsyniemenkadun ja Karjalantien liittymä ei edellytä erityisiä liikenteellisiä muutoksia. Pääosa uusista KTY rakennuksista sijoittuu Vipusenkadun varteen. Uusien KTY rakennusten rakentaminen toteutuu näillä näkymin pi-demmän ajanjakson kuluessa. Lähivuosina toteutuvat uudet KTY toimitilat eivät edellytä liikenteellisiä perusparannustoimia Vipusen-kadun ja Karjalantien liittymäalueella. Karjalantiellä ja Vipusenka-dulla on rakennettuna jalkakäytävät ja valtatien 14 eteläpuolen ke-vyenliikenteen väylältä on osoitettu yhteydet suoraan KTY alueille. Jalankulun ja polkupyöräilyn turvallisuus on näin ollen myös varmis-tettu. Siinä vaiheessa, kun Vipusenkadun varressa olevat KTY alueet ovat toteutuneet kokonaisuudessaan, sijoittuu Vipusenkadun ”ke-hälle” arviolta yhteensä 510 uutta työpaikkaa. Nohevan tontilla lisä-rakennusoikeutta on olemassa olevaa toimistorakennusta vastaava määrä (hieman enemmän). Nohevan tontilla työpaikat voivat lisään-tyä vastaavalla määrällä kuin jo on toteutunut (nykyään 35 työpaik-kaa ja lisäys 35-40 työpaikkaa). Kuitulaboratorion tontilla kaava sal-lii vähäisen lisärakentamisen mutta lisärakentaminen ei oleellisesti vaikuta työpaikkojen määrään (nykyään 15 työpaikkaa). Lisäksi alueelle sijoittuu Lounasravintola Lypsyniemi ja sen mahdolliset laa-jennukset. Kaavan toteutuessa kokonaisuudessaan on Vipusenka-dun varassa yhteensä noin 600 työpaikan (+ asiakaskäyntien) aihe-uttama liikenne ja lounasravintola Lypsyniemen (+ sen laajennus-ten) aiheuttama liikenne. Osa T alueen työntekijöiden autopaikoista voidaan sijoittaa LPA-1 alueelle, jolloin siitä aiheutuu myös hieman lisäliikennettä Vipusenkadulle. Vipusenkadun ja Vipusenkujan var-relle sijoittuvien KTY alueiden toteutuessa kokonaisuudessaan saattaa Karjalantien ja Vipusenkadun liittymän välityskyvyn paran-taminen edellyttää toimenpiteitä (esim. valo-ohjaus). KTY alueiden rakentuminen ajoittuu kuitenkin melko pitkälle ajanjaksolle. Lypsyniemenkadun kautta suuntautuvassa ajoneuvoliikenteen mää-rässä ei asemakaavan muutoksen johdosta tapahdu merkittävää muutosta nykytilanteeseen verrattuna. Karjalantiellä ja Vipusenkadulla sekä Lypsyniemenkadulla on ra-kennettuna jalkakäytävät. Lisäksi valtatien 14 eteläpuolen kevyenlii-kenteen väylältä on osoitettu yhteydet suoraan KTY alueille. Jalan-kulun ja polkupyöräilyn turvallisuus on otettu hyvin huomioon ja liik-kuminen on jouhevaa ja onnettomuusriskit on minimoitu.

5.5.2 Pysäköinti

Pysäköintiä on T ja KTY alueiden tonteilla ja lisäksi eri puolille aluet-ta on osoitettu autopaikkojen korttelialueita (LPA, LPA-1 ja LPA-2).



20

Autopaikkoja on varattava vähintään seuraavasti: - 1 autopaikkaa viittä (5) työntekijää kohden teollisuus- ja varasto-

rakennusten korttelialueella (T) - 1 autopaikka / 80 kem2 liike-, toimisto- ja opetustoimintaa palve-

levien ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien korkean teknolo-gian teollisuusrakennusten korttelialueella (KTY), kuitenkin vä-hintään yksi autopaikka kahta (2) työntekijää kohti.

Asemakaavan salliman maksimikerrosalan mukaan laskettuna (80 kem2 / autopaikka) kaikkien KTY alueiden (yhteensä 36221 kem2 ) autopaikkamäärä on yhteensä enimmillään 452 autopaikkaa. Tämä edellyttäisi KTY alueiden pysäköintialueiden määränä noin 12500 m2 jos autopaikat sijoittuisivat kaikki LPA alueille. Lisäksi tulee T alueiden autopaikat. LPA alueita on kaavassa yhteensä 12828 m2 (”maantasossa”). Li-säksi ruokalan vieressä olevalle LPA alueelle voidaan rakentaa py-säköintirakennus, jossa on kaksi kansitasoa (eli kolme pysäköinti-kerrosta). Nohevan ja Kuitulaboratorion autopaikat sijoittuvat omille tonteille ja mahdolliset lisäpaikat sijoitetaan LPA alueelle. Lounasravintolan pi-halla on jo nyt noin 40 henkilöautopaikkaa ja kaksi paikkaa myös busseja varten. Lounasravintolatontin lisäautopaikat (laajennusosa mukaan lukien) sijoittuvat LPA alueelle. Vipusenkadun varrella uusia KTY alueita varten tarvitaan asema-kaavan normitusten mukaan noin 195 autopaikkaa (+ Lounasravin-tolatontin lisäpaikat). Vipusenkatuun rajoittuvien KTY alueiden ”etu-pihalle” voidaan sijoittaa yhteensä 70 autopaikkaa. LPA-1 alueelle voidaan sijoittaa noin 100 autopaikkaa. LPA alueelle voidaan en-simmäisessä vaiheessa sijoittaa noin 70 autopaikkaa, kun LPA alu-eesta käytetään vain sen pohjois-koillisosa (etelä-kaakkoisosa vara-taan väestönsuojaa varten). Nämä 240 autopaikkaa (70 +100 + 70) riittävät hyvin uusien KTY alueiden työpaikkoja varten. LPA-1 alu-eelle voi lisäksi sijoittua myös T alueen autopaikkoja. Kun ”maan-tasopaikat” on käytetty, rakennetaan LPA alueelle ensimmäinen kansikerros, jolloin saadaan käyttöön noin 100 uutta autopaikkaa. Toinen kansikerros mahdollistaa vielä 100 lisäpaikka. Lypsyniemenkadun alussa olevien T alueiden autopaikat sijoittuvat tonteille. LPA-2 alueella on nykyisin noin 190 autopaikkaa. LPA-2 alueelle sijoittuu Andritz Oy:n toimistorakennuksen ja T alueen au-topaikkoja sekä 10 autopaikkaa venevalkaman käyttöä varten. Jat-kossa osa T alueen työntekijöiden autopaikoista voidaan varata LPA-1 alueelta. Andritz Oy:n toimistorakennuksen koilliseen (mäen päälle) suuntautuvan lisärakennusosan toteutuessa on toimistora-kennuksen työntekijöiden autopaikkoja mahdollisuus jouhevammin sijoittaa myös ruokalan vieressä olevalle LPA alueelle. Yhteenvetona voi todeta että kaavassa on esitetty riittävä määrä autopaikkoja ja ne ovat helposti vaiheittain toteutettavissa. Autopai-kat sijoittuvat myös kattavasti koko kaava-alueelle.



21

5.5.3 Junaliikenne

Huutokosken – Parikkalan rautatien sivuraide, teollisuusraide on kaava-alueella tullut tarpeettomaksi ja raide poistuu käytöstä. Ase-makaavassa ei esitetä enää tilavarausta raiteelle.

5.6 Vaikutukset yhdyskuntatekniseen huoltoon Rakennettu vesi- ja viemäriverkosto sekä hulevesiverkosto ulottuvat suunnittelualueella Vipusenkadun päähän asti. Kaavan eteläosassa on myös valmis vesihuoltoverkosto. Uusi rakentaminen voidaan liit-tää jo rakennettuun verkostoon. Kaava-alue on liitettävissä kaukolämpöverkkoon, jota hallinnoin Suur-Savon Sähkö Oy. Rakentamisessa noudatetaan sen hetkisiä määräyksiä energiate-hokkuudesta.

5.7 Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön Uudisrakentaminen ei vaikuta kaukomaisemaan siten, että sillä olisi negatiivista vaikutusta Olavinlinnan, Haapasalmen ja Kyrönsalmen kulttuurihistorialliseen maisemaan. Kaavamääräysten mukaan ole-massa olevaa puustoa on säilytettävä ja suojeltava.

5.8 Vaikutukset luontoon

5.8.1 Vaikutukset luonnonympäristöön

Voimassa olevassa asemakaavassa alue on teollisuusaluetta ja ra-kentamistehokkuus e=0.60. Kaavassa ei ole annettu määräyksiä kasvillisuuden vaalimisesta. Voimassa olevaan kaavan verrattuna luonnonmukainen kasvillisuus otetaan paremmin huomioon. Kaava-alueen pohjoisosan puustoinen rinne ja kaava-alueen keskellä ole-va iäkästä mäntyä kasvava etelään viettävä rinne on säilytetty kaa-vassa luonnonmukaisena alueena (”puistometsänä hoidettava alu-een osa”). Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole Natura 2000 -suojelualueverkoston tai valtakunnallisten luonnonsuojeluoh-jelmien kohteita, luonnonsuojelualueita eikä maakuntakaavassa osoitettuja luonnonsuojelukohteita. Alueella ei myöskään ole luon-nonmuistomerkkejä, suojeltuja luontotyyppejä eikä tiedossa olevia EY:n luontodirektiivin liitteen IV(a) tai erityisesti suojeltavien lajien esiintymiä. Alueella ei ole luonnonsuojelulain tai vesilain tarkoittamia kohteita eikä myöskään Suomessa uhanalaiseksi arvioituja luontotyyppejä tai muitakaan suojelua edellyttäviä alueita tai kohteita. Teollisuusalueen osalta kaava-alue rajoittuu Saimaan rantaan. Rannan täyttö ja ruoppaaminen vaativat vesilain mukaisen luvan. Savonlinna Works Oy omistaa tehdasalueen edustalla olevan vesi-



22

alueen osan. Venevalkama-alueen vesialue ja muu kaavaan sisäl-tyvä vesialue on kaupungin omistuksessa.

5.8.2 Ympäristön häiriötekijät

Pilaantunut maa Alueella ei ole tiedossa pilaantuneita maita tai muita kohteita.

Rakentamisen aikaiset haitat Rakentaminen tapahtuu vaiheittain joten rakennusten ja piha-alueiden ja osin myös kunnallistekniikan rakentaminen aiheuttaa maansiirtoja ja muutoksia liikkumisjärjestelyihin alueella.

Melu Valtatien 14 liikennemelu on otettu huomioon kaava-alueen pohjoi-semman osan KTY alueen rakennusten valtatienpuoleisten seinä- ja ikkunarakenteiden meluvaimennusvaatimuksissa. Alueelle ei osoiteta asuinrakentamista.

5.9 Vaikutukset elinympäristöön

5.9.1 Palvelut

KTY työpaikkojen määrä alueella tulee kokonaisuudessaan merkit-tävästi lisääntymään. Alueelle sijoittuu jo tällä hetkellä ruokalaravintola. Ravintolatiloja laajennetaan jatkossa tarpeen mukaan ja rakennetaan mahdollises-ti uusia tiloja kokous- ja koulutuspalveluja varten. Uutta väestöä alueelle ei tule.

5.9.2 Viihtyisyys

Alue on kokonaisuudessaan T ja KTY aluetta, joten asuinalueita ei kaavan sisälle tule. KTY alueiden arkkitehtisuunnitteluun on kaava-työssä panostettu ja on pyritty luomaan miellyttävää ja ihmisläheistä miljöötä (ks. havainnekuvan oheisaineistot).

5.10 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Asemakaava toteuttaa mm. seuraavia valtakunnallisia alueidenkäyt-tötavoitteita: - Elinkeinojen kehittäminen ja uudet korkean teknologian työpai-

kat - Työpaikat sijoittuvat kaupungin ydinkeskustan tuntumaan ja ra-

kentamisella tiivistetään yhdyskuntarakennetta



23

- Alueelle on hyvät julkiset yhteydet ja pyörätie- ja kävely-yhteydet sekä olemassa oleva ajoneuvoliikenneverkosto

- Maisemavaikutukset on otettu huomioon rakentamisen sijoitte-lulla ja kerroskorkeuksissa sekä säilytettävissä viheralueissa, rakentaminen ei vaikuta Olavinlinnan kulttuuriympäristöön

- Kalliokumpareiden säilyminen kaava-alueen pohjois-/koillisosissa tukee Vuoksen vesistön ominaispiirteiden säilymis-tä ja on myös näiltä osin valtakunnallisten alueidenkäyttötavoit-teiden mukainen.

- Alueella ei ole suojeltavia kohteita - Alue on liitettävissä kaukolämpöverkkoon ja kunnallistekniikka

on valmis - Suunnittelualueella ei ole hyödynnettävää pohjavettä - Maa- ja kallioperältään alue on hyvin rakennettavissa - Ympäristönhäiriötekijöistä liikenteen melu on hallittavissa raken-

tamisen yhteydessä

5.11 Taloudelliset vaikutukset Koko alue on jo nyt voimassa olevassa asemakaavassa tehokasta teollisuusaluetta (e=0.60). Kunnallistekniikka on pääosin rakennettu alueelle. Linjaukset muuttuvat jonkin verran ja verkostoa hieman laajennetaan. Vipusenkadun länsipäässä rakennetaan pieni uusi katuosuus. Nohevan ja Kuitulaboratorion väliin rakennetaan uusi Vipusenkujan osuus. Kunnallisteknisten töiden sekä sähköverkoston ja kaukolämpöver-koston rakentamiskustannuksia katetaan liittymismaksuista. Rakennukset sijoittuvat pääosin kantavuudeltaan hyvälle kallio- ja moreenimaalle. Kallioalueet voi edellyttää myös louhintaa.

5.12 Kaavamerkinnät ja kaavamääräykset Kaavamerkinnät käyvät asemakaavakartasta.

5.13 Nimistö Vipusenkadun kaavamuutosalueella oleva osuus on voimassa ole-vassa kaavassa T aluetta ja on toteutettu rasitetienä. Tämä osuus muuttuu kaduksi (Vipusenkatu). Alueelle tulee yksi uusi kadunnimi. Vipusenkadulta Lounasravintola Lypsynimen suuntaan erkaneva katu nimetään Vipusenkujaksi. Vipusenkuja jatkuu Nohevan ja Kui-tulaboratorion välistä Vipusenkadun päähän.



24

6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS

6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Kortteleille laaditaan myöhemmin rakennustapaohjeet, jotka hyväk-sytään teknisessä lautakunnassa. Havainnekuva-aineisto on esitet-ty liitteellä 6. Rakennustapaohjeiden yhteydessä laaditaan myös alueellinen ja tonttikohtaiset hulevesisuunnitelmat.

6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Savonlinnan kaupunki suorittaa tarvittavat tonttijakojen laatimiset ja rekisteröinnit sekä suunnittelee ja rakentaa kunnallistekniikan ja ka-dut. Tavoitteena on aloittaa toteuttaminen tarvittavilta osin heti, kun siihen on kaavalliset edellytykset. Asemakaavan toteuttamisesta yksityisten alueiden osalta vastaa tontin omistaja.

6.3 Toteutuksen seuranta Kaavan toteuttamista seurataan yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa.

7 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET

7.1 Käsittelyvaiheet 2006 Alueen kaavoittamisesta ja Teknologiapuiston kehittämisestä on

tehty sopimus kaupungin ja Andritz Oy:n välillä 2006. 25.3.2008 Kaava on tullut vireille, kun kaupunginhallitus hyväksyi vuosien

2008 – 2009 kaavoitusohjelman § 141. Kaavoitusohjelma on kun-nan kerran vuodessa laatima katsaus vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaavoista. Ilmoitus kaavoitusohjelmasta oli kunnalli-sella ilmoitustaululla sekä Itä-Savossa ja Savonmaa -lehdessä.

2.6.2009 Tekninen lautakunta merkitsi tiedoksi asemakaavatyön lähtökohdat

ja tavoitteet tutustuttuaan kokouksessaan 2.6.2009 § 157 osallistu-mis- ja arviointisuunnitelmaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laitettiin tämän jälkeen nähtäville kaupungin ilmoitustaululle ja inter-net-sivuille. Asemakaavasta on laadittava maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 63 § mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Laissa tode-taan, että kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaa-van vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireille tulosta tulee il-moittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä.



25

4.5.2009 Etelä-Savon ympäristökeskuksen (nyk. ELY-keskus) kanssa käytiin toukokuussa 2009 kehittämiskeskustelu, jossa käytiin läpi kaupun-gin kaavoitusohjelman asemakaavahankkeet. Muista tarvittavista asemakaavan viranomaisneuvotteluista sovitaan kaavatyön ede-tessä.

2012-2013 Päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavan valmis-

teluaineistoa ja kaavaluonnos ovat nähtävillä alkuvuodesta 2013. Päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma on selostuksen liit-teenä 5. Nähtävillä oloajan viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen) on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia ja lausua kirjalli-sesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Andritz Oy asemakaavaluonnos oli nähtävillä 21.1.–20.12.2013 (ks. tarkemmin kohta 1.4).

2013 loppuvuosi Asemakaavaehdotus nähtävillä Kuulemisen jälkeen kaavaluonnosta tarkistetaan valmisteluvaihees-

ta saadun palautteen pohjalta ja laaditaan asemakaavaehdotus. Asemakaavaehdotus käsitellään teknisessä lautakunnassa ja kau-punginhallituksessa, jonka jälkeen se asetetaan nähtäville vähin-tään 30 vuorokaudeksi. Kaavaehdotuksesta voi jättää muistutuksen nähtävillä oloaikana. Muistutuksen tehneille, joiden nimi ja osoite ovat tiedossa, ilmoite-taan kaupungin perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen.

Jos kaavaehdotusta olennaisesti muutetaan saadun palautteen pe-rusteella, on se asetettava uudelleen nähtäville. Uudelleen nähtävil-le asettaminen ei kuitenkaan ole tarpeen, jos muutokset koskevat vain yksityistä etua ja niitä osallisia, joita muutokset koskevat, kuul-laan erikseen.

2014 alkuvuosi Tarkistusten jälkeen asemakaava viedään kaupunginhallitukseen ja

-valtuustoon hyväksyttäväksi. Hyväksymispäätöksestä tiedotetaan kunnan jäsenille ja muistutuksen tehneille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa. Muutoksenhakua valtuuston hyväksymispäätöksestä voi hakea Kuopion hallinto-oikeudesta 30 vuorokauden kuluessa. Jatkovali-tuksen voi tehdä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Lain mukaan asemakaavasta ei saa valittaa, mikäli alueen pääasiallinen käyttö on ratkaistu oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa. Kaavamuutoksen voimaantulosta ilmoitetaan lehdessä ja kaupungin ilmoitustaululla.



26

7.2 Osalliset Osallisia ovat maanomistajat ja -haltijat, naapurit ja asukkaat, yri-tykset ja työntekijät ja kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin elinoloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Lausunnonantajia kaavaluonnosvaiheessa ovat Savonlinnan Vesi, Järvi-Suomen Energia Oy, BLC Oy, TeliaSonera Oyj Finland, Suur-Savon Sähkö Oy/kaukolämpö, Etelä-Savon Maakuntaliitto, Etelä-Savon ELY-keskus, terveydensuojeluviranomainen, palo- ja pelas-tusviranomainen, kaupungin hallintokunnista kunnallistekniset pal-velut, rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu ja maankäyttöpalvelut. Savonlinnassa 19.11.2013 Päivi Behm Seppo Lamppu asemakaava-arkkitehti DI, kaavaluonnosvaiheen kaavan laatija

Documents

ASEMAKAAVA/ASEMAKAAVAN MUUTOS/TONTTIJAKO · 2019. 4. 11. · Andritz asemakaavan muutos, selostus 4 Nohevan ja kuitulaboratorion välinen uusi katu on käännetty Nohe-van ja kuitulaboratorion