H E K A N l E H t i A s u K K A i l l E 3 / 2 0 1 2

Ensi kerran omillaan

Ajassa Ota haravanvarresta kiinni, s. 4

Hekasta asiaa Mistä pääomavuokra muodostuu? s. 16

Energiansäästö Villasukat karkottavat kylmän, s. 7

Hekan huudit Myllypuro uudistuu puutaloin, s. 14

YötYöläinen muutti omaan kotiin

s. 10

2 Hima 3 | 2012

Päätoimittajalta

mirka Saarholma

HIMA Helsingin kaupungin asunnot Oy:n lehti asukkailleJulkAIsIJA Helsingin kaupungin asunnot OyPäätoIMIttAJA Mirka Saarholma p. 040 737 8878 mirka.saarholma @hekaoy.fi

toIMItus MCI Press Oy Mikonkatu 8 A 00100 Helsinki puhelin (09) 25250250 faksi (09) 2525 0251 info@mcipress.fi www.mcipress.fiulkoAsu JA tAItto MCI Press OykAnsIkuVA Vesa Tyni

PAIno Sanomapaino PAInos 50 000 kplseurAAVA leHtI ilmestyy joulukuussa 2012

ida sjöholm rentoutuu elokuvia katsellen.

Muuttoja ja muutoksia

ädessäsi on nyt sekä ulkoisesti että juttujen kan-nalta freesaantunut Hima-lehti. Lehtiuudistus on tehty asukas edellä: toivomme, että lehdestä on entistä enemmän iloa ja hyötyä mahdolli-simman monelle. Lehden perusasiat ovat samat kuin ennenkin: nimi on entinen, hyväksi todettu,

ilmestymistahti entisellään (neljä kertaa vuodessa) – ja jokainen juttu on tehty asukkaalle kiinnostavaa näkökulmaa etsien. Odotamme toimituksen kanssa innolla mielipiteitänne uudistuneesta lehdestä. Vas-taamalla lukijakyselyyn (s. 17) voi voittaa laadukasta Helsingissä paahdettua kahvia.

Jos on lehti kuin uusi, myös moni tämän nume-ron juttuaihe pyörii uusien asioiden ympärillä. Leh-den pääjutussa voi tutustua Hekan asukkaan uuteen kotiin, joka on samalla hänen ensimmäinen oma kotinsa (s. 10–12). Ida oli haaveillut muutosta van-hempiensa luota omaan kotiin jo pitkään. Jutusta voi lukea, kuinka hienolta oman pesän rakentaminen on tuntunut.

Hieno yksityiskohta tarinassa on Idan mainitsema avulias asunnon edellinen asukas, joka auttoi uutta asukasta tutustumaan asunnon lisäksi myös ympä-röivään alueeseen ja sen palveluihin. Toivottavasti mahdollisim-man monelle muulle Hekan asukkaalle on käynyt samoin. Asun-nosta ja asuinympäristöstä saa toisen vinkkien myötä paljon irti ja ne voi tuntea omikseen.

Idan lisäksi moni muu saa Hekan asunnoista uuden kodin loppu vuoden aikana. Hekan asuntokantaan on valmistumassa vielä tänä vuonna 169 upouutta asuntoa. Asukasvalinta loppu-vuoden uusiin kohteisiin on jo tehty, mutta kannattaa silti tutustua yhteen näistä uudiskohteista (s. 14–15). Puu-Myllypuron Mamselli-myllynkadulle valmistuu luonnonläheinen, Vanhaa Raumaa muis-tuttava alue, jolta löytyy myös erityisesti perheille hienosti soveltu-via Heka-vuokra-asuntoja pienkerrostaloissa ja paritaloissa.

Vaikka julkisuudessa on muunkinlaista keskustelua viime aikoina käyty, ainakin Hekalle valmistuu nyt ja lähivuosina kelpo määrä jatkossakin kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Tämän leh-den ilmestyessä rakenteilla on 911 uutta Heka-kotia. Uusien kohtei-den asuntoja, kuten muitakin Hekan asuntoja, voi hakea kiinteistö-viraston asunto-osastolta. Hakuajoista ja -tavoista ilmoitetaan

4 Ajassa Syksyllä on aika haravoida, käydä sienessä ja kerätä puolukoita.

6 Himassa Säilytysratkaisut takaavat koko perheen työpisteen toimivuuden.

7 Energiansäästö Villasukat jalassa tarkenee kotona, vaikka lämpötilaa laskisikin.

8 Homma hanskassa Heka-Myllypuron Ninni Liljeblad palvelee asiakkaita hymyssä suin.

9 Taitava talous Hajulukkojen puhdistus on inhottava, mutta nopea siivousurakka.

10 Mun muutto Yötyöläinen nauttii oman tupansa rauhasta sohvalla loikoillen.

13 Uutta & vanhaa Saunottiin sitä 1970-luvullakin, mutta mikä on muuttunut 40 vuodessa?

14 Hekan huudit Myllypuroon nousee puusta rakennettu pientaloalue

16 Hekasta asiaa Hekan asuntojen vuokrista karkeasti puolet on pääomavuokraa.

20 Home | Hem Briefly in English. Kort på svenska.

22 Aktiivinen asukas Maunulan muistelukilpailun voitti 82-vuotias Raili-mummi.

k

Hima 3 | 2012 3

MItä MIeltä olet uudesta Himasta? Kerro mielipiteesi osoitteessa www.mcipress.fi/hima tai postitse Helsin-gin kaupungin asunnot Oy/Hima-leh-ti, Fabianinkatu 29 B, 00100 Helsinki. (Katso tarkemmat osallistumisohjeet sivulta 17.) Vastaajien kesken arvotaan kolme kilon pussia helsinkiläisen kahvipaahtimo Kaffa Roasteryn Barista blend Tauko -kahvia. Yhden palkinnon arvo on 27,70 euroa.

teHdään yHdessä

Huoltomies yli kieli-muurienoVIen AVAustA, lumitöitä, lukkojen kor-jausta – kiinteistöhoitaja Abdullahi Abdikadar Yusufin päivät koostuvat asukkaiden auttamisesta. Yusuf aloitti Heka-Kantakaupungissa viime vuoden marraskuussa.

Kiinteistönhoitajaksi etsittiin suo-mea, somaliaa ja englantia puhuvaa oppisopimuskoulutettavaa. Kuluneen vuoden aikana Yusufin kielitaidosta onkin ollut hyötyä, kun hän on pääs-syt toimimaan tulkkina. Koulussa Yusuf on opiskellut muun muassa LVI-jär-jestelmien ja ulkoalueiden hoitoa sekä rakennus teknisiä korjaustöitä.

– Parasta työssä ovat palkka, kave-rit sekä tietysti se, että on ylipäätään työpaikka, mihin mennä, asukkaiden kehuma Yusuf kertoo työstään.

Pasila asukkaineen on tullut Abdullahi Abdikadar Yusufille tutuksi kuluneen vuoden aikana.

lukija-kilpailu 15 %HelsInkIläIsIstä asuu

Hekan vuokra-asunnossa. (Helsingin kaupungin tietokeskus (2011), Kaupungin vuokra-asunnot ja asukkaat 2011.)

KuVA VESA TYNI

4 Hima 3 | 2012

Ajassa

Yhteisen pihan talkoot, kuulas syyspäivä ja grillissä paistuva makkara. Perinteinen tapa juhlistaa syksyä on haravoida pihalle tippuneet lehdet. Lehtipuhaltimien sijaan pihaa voi ehostaa perinteisin menetelmin.

Haravoi myötätuuleenPIHAnHoIto

Aurinkoinen ja tyyni sää ovat haravoijan kavereita.

KuVA THINKSTOCK

Vaaroja haravointiin ei suuremmin liity. Orapihlajan vieressä saattaa astua pitkään, paksuun piikkiin, mutta tuke-villa saappailla on turvassa. On kuiten-kin yksi konkreettinen vaara, jos hara-vointiin ryhtyy tienpientareella:

– Inhottavia koiranläjiä saattaa olla kymmenen metrin välein.

Hannele Tavi

uudenMAAn MArttoJen puutarhaneuvoja Kirsi Mäkinen suosittelee, että hara-vointiin ryhdytään vasta, kun suurin osa lehdistä on tippunut. Haravoinnin kans-sa kannattaa odottaa tyyntä, aurinkoista säätä.

– Tuulisella säällä lehdet lentävät pit-kin ja poikin. Sateella lehdet ovat mär-kiä ja haravointimassan liikuttelu han-kalaa. Jos tuulisella säällä kuitenkin joutuu haravoimaan, niin lehtiä kan-nattaa liikuttaa myötätuuleen.

Haravointi ei ole välineurheilua, mutta erilaisilla haravoilla on omat kannattajansa.

– Lehtiharava voi olla muovinen tai sitten vanhanajan rautainen malli. Muoviharavat ovat kevyempiä, mutta jotkut vannovat rautaisten nimeen, Kirsi Mäkinen kertoo.

HArAVoIntIIn eI tArVItse sen suurempia varusteita, mutta hanskat kannattaa pu-kea, sillä haravoidessa syntyy helposti kovettumia. Jalkoihin sopivat tukevat saappaat, mutta lenkkareillakin pärjää.

Kottikärryjen sijaan suurilla asunto-osakeyhtiöillä voi olla pressuja, joiden päälle lehdet voi haravoida. Täyden pressun voi sitten raahata vaikka lehti-

kompostiin tai esimerkiksi jätelavalle.– Yhden pressun päälle mahtuu

ainakin pari kolme kottikärryllistä, Mäkinen vinkkaa.

HArAVoIdessA kAnnAttAA MuIstAA, että julkisille paikoille kuten puistoihin tai kaupungin metsiköihin ei saa viedä haravointijätettä. Mäkinen suosittelee, että esimerkiksi isomman talon pihalle voi helposti perustaa lehti- ja risukom-postin, joka tuottaa ilmaista multaa.

– Mullan valmistuminen nopeutuu, kun lehtikerrosten väliin lisää kanan-kakkaa.

Kävellen kauppaanläHIöIden AsukkAAt PItäVät tärkeim-pinä lähipalveluinaan päivittäistavara-kauppaa, kirjastoa ja terveyskeskusta. Kuluttajatutkimuskeskuksen mukaan kohtuullisena asiointimatkana näihin palveluihin pidetään enintään kilo-metrin kävelyetäisyyttä. 13 %suoMAlAIset

kuluttavat ruokaan keskimäärin 13 prosenttia kulutusmenoistaan. (Tilastokeskus)

1. VArusteIksI rIIttäVät lehti-harava, mahdollisesti kotti kärryt, puutarhahanskat ja kumisaap-paat. Haravointiin sopivat näppylä hanskat tai nahkaiset puutarha hanskat, muovihanskat voivat olla syksyllä kylmät tai nihkeän tuntuiset.

2. kAIkkIA leHtIä ei tarvitse haravoida. Ainoastaan todella liiskaantuvat lehtipeitteet kan-nattaa kuopia pois. Tär keää on jättää nurmikolle vähän hajoavaa lehtikariketta. Keväällä kaste-madot syövät lumen alle jääneen karikkeen nopeasti pois. Lehdet ovat ilmaista lannoitetta. On nurinkurista viedä lehdet pois ja tuoda lannoitetta tilalle.

3. VesIPullo tAskussA helpottaa. Haravoidessa tulee tosi kuuma.

4. VAIHdA AsentoA: Välillä oikea käsi yläpuolelle, välillä taas vasen. Kannattaa sitä huonompaa puoltakin käyttää. Haravoinnis-sa kipeytyvät helposti lavat ja hartiat.

5. tAukoJuMPPA Vetreyttää ha-ravoidessa kipeytyneet jäsenet. Nosta harava molemmin käsin pään päälle ja tuo selän taakse. Toista muutaman kerran. Kylkiä kannattaa myös venytellä!

VIIsI VInkkIä HArAVoIntIIn

Hima 3 | 2012 5

ulkoIlu

itä-Helsingin sienimetsiin pääsee kätevimmin metrolla – polkupyöräkin kulkee mukana maksutta.

KuVA THINKSTOCKKuVA KIMMO BRANdT

”Vuoden sieni punikkitatti on oivallinen ruokasieni.”ArktIset AroMIt ry

syksyn AntIMet

Pikainen puolukkapiirasPoHJA:2 munaa1 dl sokeria1 dl kermaa½ dl margariini- tai voisulaa2 dl mantelijauhetta1 tl leivinjauhetta Päälle:5 dl puolukoita½dl margariini- tai voisulaa½dl tummaa ruokokidesokeria1 ½ dl kaurahiutaleita½ tl kardemummaa Sekoita munat ja sokeri keske-nään esimerkiksi puuhaarukalla.Lisää kerma ja rasvasula. Sekoita hyvin.

Lisää mantelijauhe-leivin-jauhe seos ja sekoita vain verran, että aineet tasoittuvat.

Levitä taikina voideltuun pii rakka vuokaan (halkaisija n. 25 cm).

Ripottele päälle puolukat.Sekoita rasvasulan joukkoon

sokeri ja kaurahiutaleet sekä kar-demumma. Ripottele seos piira-kan pinnalle.

Paista piirakkaa 200 asteessa uunin alimmalla ritilätasolla 25–30 minuuttia.

syksyn tullen kAnnAttAA katsoa jal-koihinsa: sammaleiden välissä ja lehti kasojen alla pilkottaa herkullisia helttoja ja lakkeja. Sienestämään ei tar-vitse lähteä autoillen satojen kilomet-rien päähän, sillä Helsingissä metsään pääsee julkisilla liikennevälineillä.

Suomen Sieniseuran hallituk-sen jäsen Petri Roponen on kerän-nyt ruoka sieniä lapsesta asti. Roposen verkkosivuilla on esitelty kuvin ja teks-tein 732 eri sienilajia. Helsingistä Ropo-nen on löytänyt muun muassa herkku-tatteja ja niittyvahakkaita.

Parhaita sienipaikkoja kyseltäessä Roposen neuvo on yksinkertainen:

– Mene metsään. Asut sitten missä vain, lähimetsä kannattaa tarkistaa.

Kun lähimetsät on koluttu, pääsee HSL:n matkakortin omistaja helposti paremmille apajille. Roposen henkilö-kohtaiseen neljän kärkeen kuuluu Kes-kuspuisto, Mustavuori, Vanhankau-punginlahti ja Östersundom.

Metrolla pääsee Vuosaaren kautta kävellen Uutelaan. Mellunmäestä asemalta taas on lyhyt matka Musta-vuoreen.

Idässä kannattaa tarkastaa myös Myllypuron metsät sekä Ramsinniemi, jonne on kävelymatka Rastilan metro-asemalta. Metrolla voi ajaa myös Hert-toniemeen, josta pääsee sienestämään joko Viikkiin tai Laajasaloon.

– Metrossa voi kuljettaa polkupyörää maksutta, Roponen vinkkaa.

kAntAkAuPunkIlAInen VoI HyPätä sieni-koreineen raitiovaunuun. Kolmosella pääsee Laaksoon, josta alkavat keskus-puiston laajat metsät.

Myös bussilla pääsee hyvin keskus-puiston mättäille. Esimerkiksi linjalta 650 on alle kilometrin kävely Haltia-laan. Bussi 66:n päätepysäkki on vehre-ässä Paloheinässä.

Tavanomaisempien kulkuvälineiden lisäksi Helsingin metsiin pääsee vesi-teitse. Kuusitoista vesireittiyhteyttä lii-kennöi Helsingin edustan saarille. Suu-rin osa reiteistä liikennöi vain kesän ajan, mutta osalle saarista pääsee mar-raskuuhun saakka, toisille jopa vuoden ympäri.

– Vartiosaari saattaisi olla kiinnos-tava, en tosin ole itse siellä käynyt, Roponen pohtii.

Vartiosaareen liikennöivä alus lopetti liikennöintinsä syyskuun puo-lessa välissä, joten sieniretki saaristoon kannattaa varata vasta ensi vuodelle.

Helsingin lähimetsien lisäksi pää-kaupunkiseudulta löytyy paljon laajoja metsäalueita.

– Helsingin ulkopuolella hyvin joukko liikenteellä saavutettavissa ovat tietysti kansallispuistot Nuuksio ja Sipoonkorpi.

Jos metsään meno yksin tuntuu liian pelottavalta tai sienien tunnistamisessa kaipaa apua, sieniseurat ja kaupungit järjestävät myös yhteisiä retkiä.

– Helsingissä toimii kaksi sieniseu-raa: valtakunnallinen Suomen Sieni-seura ja ruotsinkielinen Arbis myko-loger. Heiltä kannattaa kysyä, mikäli sienimetsälle haluaa asiantuntevan kaverin kanssa, Roponen kertoo. Hannele Tavi

Sienestyslinkkejä:http://helsinginsienet.fi Petri Roposen sienisivustot. www.funga.fi Suomen Sieni-

seuran sivuilla kerrotaan sieniretkistä. maps.google.fi tai retkikartta.fi tarkasta lähimetsät jo etukäteen. www.reittiopas.fi kertoo, mikä liikenne-väline valita.

metrolla sienimetsälle

kruunuVuorenrAnnAn rakentaminen Laajasalon länsirannalle alkaa ensi vuonna. Sitä ennen uuden kaupungin-osan valaistuksesta muodostuu ympäristötaideteos, joka näkyy meren yli Helsingin kantakaupunkiin. Kruunu-vuorenrannan ensimmäinen valotaide-teos syttyy öljysäiliöön 10.10. klo 19.

Öljysäiliö 468 -teos viittaa Kruunu-vuorenrannan lähes 90 vuotta kestä-

neeseen öljysatamakauteen. Teok-sen on suunnitellut valotaiteilija Tapio Rosenius Lighting design Collectives-ta. Valotaideteoksen on rakennuttanut Helsingin rakennusvirasto.

Koko syksyn Helsingin rantoja valai-seva teos on osa World design Capital Helsinki 2012 -ohjelmaa.

Kruunuvuoren valot syttyvät

6 Hima 3 | 2012

1. käyttöVuoroIstA soPIMInen helpottaa arkea. Jaetaanko työpisteelle käyttövuoroja ajan perusteella vai määritelläänkö käyttöoikeus tarpeen mukaan, esimerkiksi työt menevät surffai-lun edelle?

2. sIIVous kuuluu jokaiselle käyt-täjälle, eikö niin? Kun tavaroille on osoitettu omat paikkansa, jokaiselta käyttäjältä voidaan edellyttää omien jälkien siivoamista.

3. tIetokoneen käyttäJIlle kannat-taa laatia omat sääntönsä: mitä saa tehdä, mitkä asetukset täytyy säilyttää, mihin omat tiedostot tallennetaan ja niin edelleen.

PelIsäännöt

Himassa

KuVA IKEAKuVA MIKA LAPPALAINEN

lipastoja säilytykseen riittävät hyvin. Tuoli voi olla samassa tilassa muutoin-kin käytössä oleva istuin, joka esimer-kiksi pyörien ansiosta on helppo siirtää eri pisteisiin.

Työpisteen kalustus on hyvä sovittaa muuhun sisustukseen. Työpiste voi olla vaikka osa kirjahyllykalustetta tai keit-tiön pöytätasoa.

HelPoIn tAPA PAnostAA työpisteen näyt-tävyyteen on hankkia huomiota kiin-nittävä pöytävalaisin. Valaistus on osa työergonomiaa ja samalla pisteeseen saadaan ripaus ylellisyyttä. Myös kasvit ja koriste-esineet sopivat työpisteeseen siinä missä muuhunkin kodin sisustuk-seen. Tiina Parikka

Hyviä vinkkejä toimivista työpisteistä löytyy esi-merkiksi osoitteesta www.livingstonekodit.fi

tIetokoneen ääressä työskentelee nykyisin koko perhe. Saman työpisteen tulisi palvella niin läksytehtäviä hoita-vaa koululaista kuin etätyöpäiviä pitä-vää vanhempaa. Usein työpisteen tieto-koneella vietetään myös vapaa-aikaa surffaillen ja elokuvia katsellen.

Törmäsin tähän samaan haastee-seen kotitoimistoa sisustaessani viime kesänä ja lähdin etsimään vinkkejä internetistä.

Kaikissa toimivissa ratkaisuissa on ainakin yksi yhdistävä tekijä: runsas säilytystila. Jotta töihin pääsee kiinni ilman ylimääräistä raivaustyötä, kan-nattaa työpisteen yhteyteen varata niin suljettua säilytystilaa kuin erilai-

sia lokerikkojakin. Laatikoihin tai kaa-pinovien taakse saa hyvin piiloon pape-rit ja mapit. Kynille ja muille tavaroille kannattaa olla omat lokerikkonsa – tilan salliessa jopa jokaiselle käyttäjälle omansa.

työPIsteen eI tArVItse vallata kotoa isoa ja näkyvää tilaa. Verkosta löytyy monia hyviä esimerkkejä isoon kome-roon, vaatehuoneeseen, parvisängyn tai vaikka rappusten alle rakennetuista työpisteistä. Ovet vain kiinni tai verho eteen, ja työt ovat poissa silmistä.

Esimerkiksi komeroon rakennettu työpiste ei vaadi suuria investointeja. Pelkkä levy pöytätasoksi ja hyllyjä tai

Säilytysratkaisut työpisteen toimivuuden takeena

koko PerHeen työPIste

Hyvä valaistus takaa kodin työpisteen viihtyvyyden.

kAuPungIn tIlAt

Oma, julkinen työhuone kun kotonA eI ole tilaa tai rauhaa työskentelyyn, kirjoja ei tarvitse heittää nurkkaan. Helsinki on täynnä julkisia tiloja, joissa saa lukea rau-hassa tai tehdä töitä tietokoneella. Esimerkiksi kirjastoissa ei kannata tyytyä vain kaupunginkirjastoihin, vaan tiedonjanoiset toivotetaan tervetulleiksi myös korkeakoulujen kirjastoihin.

Helsingin kaupunginkirjastoilla on kymmeniä toimipisteitä ympäri kau-punkia. Kirjastoissa on yleensä sekä nettipäätteitä että rauhallisempaan työskentelyyn varattuja tietokoneita. Vaikka nykyajan kirjastoissa saakin puhua, niin lehtilukusalit ovat yleen-sä varattuja hiljaiseen lukemiseen.

Helsingin yliopiston uusi keskus-takirjasto Kaisa-talossa on nähtä-vyys jo itsessään. Yliopistolla on kir-jastot myös Viikissä, Kumpulassa ja Meilahdessa. Vaikka kirjastot on en-sisijaisesti varattu yliopisto-opiske-lijoille, ovat sen asiakkaiksi tervetul-leita kaikki.

Eduskunnan kirjaston ollessa re-montissa se toimii väliaikaisissa ti-loissa Postitalossa. Kirjasto on avoin kaikille.

Lähiöiden asukastaloissa on omia läksynurkkauksia ja rauhalli-sia tieto tupia. Esimerkiksi Pasilan asukas talossa toimii vapaaehtoisten ohjaama läksykerho maahanmuuttaja-taustaisille nuorille.

Koti on paikka ja mielentilatAVAllIsIssA kodeIssAkIn on designia. designmuseon syksy on kumarrus ko-tien suuntaan. World design Capital Helsinki 2012 -vuoden huipentaa designmuseon näyttely Koti – paikka ja mielentila.

Näyttely tarkastelee eri näkö-kulmista, millainen on nykyihmisen

suhde kotiin ja millaisia merkityksiä meille tuttu elin ympäristö voi saada.Samalla näyttely peilaa kotoisen ym-päristön kehitystä nykyajasta aina ta-kaisin 1800- luvulle.

Korkeavuorenkadulla sijaitsevan designmuseon näyttely on avoinna 13.1.2012 saakka.

Hima 3 | 2012 7

Energiansäästö

– kun ennen jouduttiin näkemään vaivaa lämmittämisen eteen, elettiin viileäm-mässä. Lämpöä säädettiin lisäämällä vaatteita, Ilkka Alvoittu sanoo. Hän työskentelee NCC:llä ja on NCC:n Asu-misen koulun rehtori. Asumisen kou-lussa annetaan tietoa asukkaille ener-giatehokkaasta asumisesta.

Nykyään, kun lämpöä saa vaivatto-masti termostaattia kääntämällä, tah-tovat villasukat jäädä laatikkoon ja villa-paidat ylähyllylle. Ja sitten, kun patterit puhisevat jo liiankin kuumina, avataan tuuletusikkunat. Harakat kiittävät läm-möstä, mutta eipä taida luonto muuten kiittää moisesta tuhlauksesta.

nykyIsestä 21 Asteen suosituslämpöti-lasta on vara pudottaa muutama aste ilman, että asumisviihtyvyys siitä oleel-lisesti heikkenee.

– Moni esimerkiksi nukkuu parem-min vähän viileämmässä.

Alvoittu kertoo tutkimuksesta, jossa 90 prosenttia ruuanlaittajista piti 18 asteen lämpötilaa miellyttävimpänä. Sen sijaan sohvalla rakkausromaa-nia lukevat viihtyivät parhaiten 23–24 asteen lämmössä.

– Kyse on siis siitä, mitä teemme ja miten pukeudumme. Sohvalla voimme heittää viltin päälle, hän muistuttaa.

Ihmiset saattavat kokea samankin lämpötilan erilaisena. Esimerkiksi van-hempi väki ihmettelee vähissä vaat-teissa ja paljain jaloin temmeltäviä lap-sia, samalla kun omia jalkoja ikävästi paleltaa.

– Lapsi ei koe samalla tavalla kylmää kuin aikuinen. Hänellä lämmöntuotto suhteessa vartalon kokoon on huomat-tavasti parempi kuin aikuisella.

JosPA ottAIsI neuVostA vaarin, ja pudot-taisi asumislämpöä ensin vaikka asteel-la, myöhemmin toisella. Samalla etsisi pitkähihaiset hollille, viltit sohvien sel-kämystöille ja lämpöisiä mattoja lattial-le. Ajatuksia lämmittää, kun tietää, että omalla päätöksellä on kansantaloudel-lista merkitystä.

– Jos jokainen suomalainen laskee kodin lämpötilaa kaksi astetta, ener-giankulutus vähenee yhtä paljon kuin Vantaan kaupunki kuluttaa vuodessa, Ilkka Alvoittu laskee. Samalla hän kui-tenkin korostaa, ettei se yksin riitä.

– Ei pidä keskittyä vain säästämään lämpöä, vaan säästämään energiaa.

ylIMääräIsIä VAloJA kAnnAttAA siis sam-mutella ja pestä täysiä koneellisia asti-oita. Alvoittu perehdyttää kierteeseen, joka meitä odottaa, jos emme vähennä energiankulutustamme.

– Sähköä tehdään polttamalla kivi-hiiltä. Siitä syntyy lämpöä, joka johde-taan kaukolämpöverkkoon ja talojen lämmittämiseen. Kun talot ovat nyky-ään entistä tiiviimpiä ja energiatehok-kaampia, kuluu lämpöä vähemmän.

– Jos sähkönkulutus edelleen kas-vaa, poltetaan enemmän kivihiiltä ja lämpöä syntyy enemmän. Silloin läm-pöä menee harakoille. Sari Toikkanen

Ei kotona tarvitse olla ainainen kesä. Kukikkaan hellepaidan voi hyvin vaihtaa talvella pitkähihaiseen ja pukea vaikka villatakin ylle.

Villasukat kunniaan

ekoVAlIntAKuVA ISTOCKPHOTO

3 kulutukseltAAn kolMe suurIntA kotitalouksien laiteryhmää ovat valais-tus, kylmälaitteet ja kodin elektroniikka. (MotIVA)

23°21°

18°

18°

8 Hima 3 | 2012

Homma hanskassa

KuVA SARI ALHAVAKuVA THINKSTOCK

HIlJAIstA tAI tylsää päivää ei Ninni Lilje­bladin mukaan ole koskaan. Hän on pi-tänyt töidensä ohella vuoden verran kir-janpitoa päivittäisistä työ tehtävistään. Laskelmien mukaan toimistolla käy kes-kimäärin 17 asiakasta päivässä ja siihen puhelut päälle, joten säpinää riittää.

– Työtehtävien kirjo on laaja: täällä käydään muun muassa hakemassa uutta asuntoa tai kertomassa halusta vaihtaa asuntoa, hakemassa avaimia, tekemässä ja irtisanomassa sauna- ja

autopaikkasopimuksia sekä vuokra-sopimuksia. Lisäksi täältä tullaan nou-tamaan talonkirjaotteita, tilaamaan isännöitsijälausuntoja ja lunastamaan pantillisia pesulan lukkoja. Vastaan-otan myös vikailmoituksia, hän listaa.

Taloushallinnon merkonomiksi val-mistunut Ninni huomasi viime vuoden alkupuolella alueen kiinteistöyhtiön hakevan kiinteistösihteeriä.

– Mainitsin ilmoituksesta äidilleni-kin, joka totesi, että hän niin näkee jo

sielunsa silmin minut täällä töissä, hän muistelee viimeisen sysäyksen tuo-nutta lausahdusta.

Maaliskuusta 2011 saakka asiakkaat onkin vastaanottanut työkavereiden sanoin erittäin nauravainen ja positii-vinen nainen.

– Tuo työ vaatii tietynlaista remp-seyttä ja sanavalmiutta, jota Nin-nillä riittää. Hänellä ei hymy hyydy, ja hän hallitsee tiukatkin tilanteet. Juuri sopiva henkilö asiakaspalvelutyöhön, toimisto sihteerit Riitta Honkanen ja Ritva Hämäläinen kehuvat kilpaa.

tyyPIllIsIMMät VIrHeoletukset lIIttyVät muutto- ja lähtöilmoituksiin. Synty-neet vauvat saatetaan unohtaa ilmoit-taa talonkirjaan, mistä voi seurata myöhemmin hämmästystä, kun lapsi ei virallisesti asukaan missään. Maist-raatin kautta tieto ei monien luulois-ta huolimatta päivity automaattisesti talon kirjoihin.

– Samoin monesti kuvitellaan sisään muuttaessa, että muuttoilmoitus pel-kästään postiin riittää, eikä muisteta tai ymmärretä tehdä sisäänmuuttoilmoi-tusta meille. Se aiheuttaa siinä mie-lessä hankaluuksia, että jos asukas on jättänyt avaimet kotiin, emme valitetta-vasti voi avata hänelle ovea, koska hän ei ole meidän talonkirjoissa, Ninni huo-mauttaa.

Haasteita tuottaa toisinaan myös kieli- ja kulttuurimuuri. Mikäli ei ole yhteistä kieltä, on vaikea tietää, kos-keeko asiakkaan asia vikailmoitusta, pesulavuoroa tai asunnon vaihto-tiedustelua. Monilla on onneksi kieltä osaava tulkki mukanaan tai sitten piir-retään ja elehditään vilkkaasti. Aika-käsitys neuvotteluja sopiessa voi myös poiketa suomalaisesta, mikä saattaa aiheuttaa mielipahaa molemmin puo-lin, jos sovittu tapaaminen peruuntuu myöhästymisen vuoksi.

– Kaiken kaikkiaan olen viihtynyt työs-säni todella hyvin. Asiakkaat ovat tosi mukavia, ja etenkin usein asioivia olen oppinut tuntemaan aika hyvinkin. Päi-vät ovat niin erilaisia, ja joka päivä oppii vieläkin jotakin uutta, Ninni iloitsee. Sari alhava

Heka-Myllypuron toimistossa puhelin soi ja ovi käy tiuhaan tahtiin. Kiinteistösihteeri Ninni Liljeblad hoitaa asiat nopeasti – ja aina hymyn kera.

Hymy huulillaAsIAkAsPAlVelu

Yhteisen kielen puuttuminen tai kulttuuri erot tuovat työhön joskus lisähaasteita, mutta tilanteista selvitään yhteisellä tahdolla, tulkkaus avulla ja elekielellä.

näkökulMA

muuttajan muistilistaMuuttAMInen on AHdIstAVAA puu-haa. Vanhoja tavaroita pakatessa muistaa, kuinka paljon ylimääräistä roinaa on kasaantunut nurkkiin. Muuttoapua pyytäessä tulee mie-leen, että olisihan tuohonkin kaveriin voinut olla yhteydessä muulloinkin kuin vain apua tarvittaessa. Muut-tamista kuitenkin helpottaa, kun muistaa hoitaa byrokratian ajoissa.

Tulevasta muutosta kannattaa il-moittaa vuokranantajalle heti, kun muutto seuraavaan asuntoon on var-mistunut. Tavallisesti irtisanomisaika on yksi kalenterikuukausi.

Tee muuttoilmoitus viimeistään viikon kuluessa muutosta. Aikaisin-taan sen voi tehdä kuukautta ennen muuttopäivää. Postin muuttoilmoi-tuspalvelun kautta muuttoilmoitus menee myös maistraateille. Muut-toilmoitus pitää tehdä myös alueyh-tiöön, koska alueyhtiö ei saa tietoja maistraatilta.

Ja siitä roinasta: muutto on oiva tilaisuus käydä läpi tarpeettomak-si jääneet tavarat ja lajitella ne kier-rätykseen, roskiksiin ja kirpputorille myytäväksi meneviin. Ja muutto-avuksi lupautuneet kaverit taas voi pyytää tupaantuliaisiin. Kunhan juh-lista muistaa mainita myös uusille naapureille.

on HekAn VuokrA- AsuntoJen keskipinta-ala. (Helsingin kaupungin tietokeskus (2011). Kaupungin vuokra- asunnot ja asukkaat 2011.)59 m2

Hima 3 | 2012 9

Taitava talous

inhottava, mutta nopea siivousurakka

tIskAAMInen

Koneessa vai käsin?AstIoIden PeseMInen koneellA kulut-taa vähemmän vettä kuin käsinpesu. Kone kuluttaa keskimäärin 15 litraa vettä pesukerralla, kun saman mää-rän käsin peseminen vie vettä 35–140 litraa, Motivasta kerrotaan.

Kaikkia astioita ei kuitenkaan voi pestä astianpesukoneessa. Martta-liitto muistuttaa, että käsin kannat-taa edelleen pestä

- leikkuuveitset - kevyet ja ohuet kristallilasit- puiset ja valurautaiset astiat sekä- tina,- pronssi-, kupari-, mes sinki- ja alumiini-astiat, jotka eivät pidä vahvasti emäksisestä pesu -aineesta.Hopeiset aterimet tummuvat, jos

ne pestään yhdessä ruostumatto-mien teräsaterimien kanssa.

Tiskikoneen tiskauskodInkoneIden Huolto PIdentää niiden käyttöikää. Jotta astianpesu-koneeseen ei kertyisi kalkkisaostu-mia, kannattaa kone pyörittää silloin tällöin fosfaattipitoisella pesuaineel-la. Aineella voi pestä myös tyhjän koneellisen.

Jos kalkkisaostumat eivät tästä huolimatta poistu, voi koneen pestä edullisesti ja ekologisesti sitruuna-hapolla, jota myydään apteekeissa.

Kokeile sitruunahapolla 2–3 ruoka lusikallisen annostusta. Sit-ruunahappo laitetaan pesuaineloke-roon, jonka jälkeen kone pyöritetään tyhjänä 60–65 asteen pesuohjel-malla. Jos mahdollista, pesuohjelma kannattaa pysäyttää ennen kuivaus-vaihetta, sillä kuivaus voi kiinnittää jäljellä olevan sakan uudelleen ko-neeseen. Lopuksi pitää koneella pyö-rittää vielä ylimääräinen huuhtelu.

VIeMärIt JA HAJulukot

Viemäristä leijuva imelä haju on merkki siitä, että hajulukko on syytä puhdistaa.

KuVA ISTOCKPHOTO

kun VIeMärI eI vedä ja kylpyhuoneessa haiskahtaa imelälle, on syytä kurkata hajulukkoon ja lattiakaivoon. Niiden siivoaminen kuuluu asukkaan velvol-lisuuksiin.

Hajulukkojen tehtävä on estää inhot-tavien viemärihöyryjen pääsy asun-toon. Samalla ne keräävät sisuksiinsa kaikenlaista roskaa, jota syystä tai toi-sesta huuhtoutuu lavuaarista alas.

– Tukkeutuneiden lavuaarien haju-lukoista löytyy yleensä hiustuppoja tai ruoantähteitä, kertoo isännöitsijä Juha Myllyniemi Heka-Pihlajistosta.

Ihannetapauksessa hajulukot ja lat-tiakaivot puhdistetaan vähintään kuu-kauden välein. Silloin niihin ei ehdi kertyä liikaa tavaraa ja hajua tuottavia mikrobikasvustoja. Tukkeutunut lavu-aari tai suihkun lattiakaivo ja niistä lei-jaileva epämiellyttävä haju ovat selviä

merkkejä siitä, että siivousurakka on aloitettava viipymättä.

Kodin putkimiehen tai muiden vie-märin avaajina myytävien nesteiden hölvääminen hajulukkoon tai lattia-kaivoon ei auta: tukos lähtee vain käsin poistamalla. Onneksi urakka hoituu nopeasti. Tarvitaan vain kumihanskat, ämpäri, pesuainetta, käytöstä poistettu tiskiharja ja paljon reipasta mieltä.

– Jos viemäri menee jatkuvasti tuk-koon puhdistamisesta huolimatta, kan-nattaa soittaa huoltoon. Vika voi olla syvemmällä viemärissä ja paikalle tar-vitaan ammattiapua, Myllyniemi muis-tuttaa.

minna Huuhka

Vuorokauden vedenkulutuksen jakaantuminen asukasta kohden

• VAlutA lAttIAkAIVoon kuumaa vettä.

• kAMPeA lAttIAkAIVon rItIlä auki vaikkapa ruuvimeisselillä.

• PItkIen HIusten IrrottAMIseksI ritilästä saattaa tarvita saksia.

• nostA kAIkkI lattiakaivosta löy-tyvä irtoroska ämpäriin. Tyhjen-nä ämpärin sisältö roskikseen.

• VAlutA HIeMAn Vettä, päälle reilu loraus pesuainetta.

• PuHdIstA rItIlä ja lattiakaivo kauttaaltaan tiskiharjalla. Huuhtele.

• rItIlän Alle voi jatkoa varten kiinnittää vaih-dettavan hiussiepparin, joita saa kaupan siivous-tarvikeosastolta ja rautakaupoista.

• AloItA kaatamalla viemäriin kiehuvaa vettä, joka irrottaa tehokkaasti rasvaa.

• lAItA hajulukon alle ämpäri.• IrrotA HAJulukko varovasti

ja ajatuksella. Katso tarkkaan, miten se on kasattu.

• kIPPAA lukosta löytyvä aines ämpäriin.

• PuHdIstA HAJulukko tiski- tai hammasharjalla ja pesu-aineella.

• tyHJennä VesI vessanpönttöön ja kiinteä sisältö roskikseen.

• kIInnItä HAJulukko huolellises-ti takaisin paikalleen.

• lykkää HAJulukon Alle ämpäri. Valuta vettä hanasta ja katso, ettei lukko vuoda. Jos et saa lukkoa ja sen tiivisteitä kunnolla takaisin paikoilleen, soita huol-toon ja pyydä apua paikalle.

lAttIAkAIVon PuHdIstus

HAJulukon PuHdIstus

Hekan asumisopas tai asukkaan käsikirja Kodin kansiomarttaliitto, www.martat.fi

155 l / vrk

Peseytyminen 60 litraa (39%)

Pyykki20 litraa (13%)

Keittiö35 litraa (22 %)

WC40 litraa (26%)

( MotIVA)

Yötyöläisen oma lupa

Mun muutto

Hima 3 | 2012 11

Jääkaapin ovea piristävät pienet magneetit, jotka muistuttavat muusta maasta vierahasta.

TEKSTI Hanna OjanPää KuVAT VeSa Tyni

Pesukone, uusi ruokapöytä ja dVd-teline. Siinä tavaroita, joita Ida Sjöholm aikoo seuraavaksi hankkia omaan asuntoonsa.

da Sjöholm, 21, muutti Itä-Helsingissä, Vesalassa sijaitsevaan tilavaan, lähes 50 neliön, kaksioon kesä-kuussa. Muutto omaan asuntoon oli ollut nuorella

naisella mielessä jo pidempään, mutta hinnat avoimilla markkinoilla olivat Idalle aivan liian kalliita.

Uuden kotinsa vuokratasoon Ida on tyytyväinen. Myös autopaikkavuokra on varsin kohtuullinen ja paikat aivan talon kupeesta. Lempipaikaksi kotona on muovautunut sohvannurkka. Siitä on hyvä katsoa tallennettuja TV-ohjel-mia, leffoja tai vain levätä.

nopeaa toimintaaHelsingin kaupungin vuokra-asun-noista Idan ei täytynyt kaukaa kysellä: ennen kuin äiti muutti nykyiseen oma-kotitaloonsa Puistolaan, perhe asui Herttoniemessä kaupungilla vuokralla. Myös veljellä on kaupungin asunto Roihu vuoressa.

– Tiesin, että tätä kautta asunnon saa kohtuuhinnalla, mutta se, että asun-

non sai nopeasti, oli tosi iso yllätys. Täy-tin netissä hakemuksen alkukeväällä ja jo toukokuussa sain tekstiviestin, että asuntotarjous on juuri lähetetty sähkö-postiisi, Ida muistelee.

Asunnon näytöstä Ida sopi silloi-sen asukkaan kanssa. Yksi kerta riitti. Vuokran antajalle eli kaupungille Ida toimitti vuokrasopimusta varten vii-meisimmän palkkakuittinsa ja muut tarvittavat liitteet. Paperisota ei ollut kummoinen, mutta sähkösopimuksen teko yllätti Idan.

– Kaikki meni hyvin, kunnes virkai-lija kysyi, olenko nyt kotona. Koska en ollut, en voinut tehdä sopimusta, vaan minun piti soittaa uudestaan kotoa. No, eihän se iso homma ollut, mutta vähän erikoinen.

Muuttoavuksi lupautuivat isäpuoli, veli, pari kaveria ja postiluukussa vielä esiintyvä Kettunen. Homma saatiin val-miiksi yhdessä päivässä.

– Apu olikin tarpeen, sillä tänne neljänteen kerrokseen oli tavaroiden kanssa kipuamista ilman hissiä, Ida muistelee.

ida Sjöholmin lempi-paikka kotona on

sohvanurkka.

Vielä vähän vaiheessaSuuri osa huonekaluista kuuluu Ket-tuselle, entiselle poikaystävälle – osa niistä lähtee vielä miehen mukana, osa saa jäädä Idalle. Myös entinen vuokra-lainen möi Idalle tavaroita, mutta han-kintojakin täytyy vielä tehdä.

– Äidiltä sain lakanoita ja pyyhkeitä, astioita ja keittiötarvikkeita olen kerän-nyt jo vuosien ajan, saanut lahjaksi tai hankkinut alennusmyynneistä. Talossa on ihan hyvä pesutupa, mutta aion kyllä ostaa oman koneen. Pyykin rah-taaminen rappuja edestakaisin ei pitkä-aikaisena ratkaisuna tunnu kovin mie-lekkäältä.

Taloyhtiön muista yhteisistä tiloista Idalta on vielä saunatilat katsastamatta (”mutta en kyllä ole saunaihmisiä”), roska- ja kierrätysastiat ovat tulleet käy-tännössäkin tutuiksi.

– Ja olisihan tuolla ulkona oleskeluti-loja, mutta oma parveke on toistaiseksi riittänyt. Aurinko paistaa siihen koko päivän, joten mikäs siinä on paistatel-lessa. Enkä minä täällä kotona juuri muuta tee kuin käyn nukkumassa. Sali-kortin olen kyllä hankkinut kuntosalilta Herttoniemestä, mutta vielä toistai-

seksi se on jäänyt vain ajatuksen tasolle, Ida naurahtaa.

lottovoittosijaintiItä-Helsingissä suurimman osan elä-mästään viettänyt Ida laittoi asunnon-haussa ainoaksi kriteeriksi sijainnin. Haaveissa oli saada kaksio parvek-keella, mutta hän ei halunnut vaati-musten mennä asunnonsaannin edelle ja jätti ne mainitsematta.

– Muutin tänne alun perin poikays-täväni kanssa, mutta tällä hetkellä asun täällä yksin, joten tila kyllä riittää. Ja parvekkeenkin sain, Ida iloitsee.

Ida kaipasi omaan kotiin muut-toa epäsäännöllisten työaikojensakin vuoksi. Yövuorossa taksia ajavan Idan ei enää tarvitse hipsiä kotiin peläten herättävänsä muut, etenkään äidin koi-raa. Nyt kotiin saa tulla rauhassa ja lait-taa telkkarin päälle.

Vaikka Itä-Helsinki onkin Idalle entuudestaan tuttu, Vesalan lähialuei-siin hänet tutustutti edellinen, asun-nossa kahdeksan vuotta asunut, vuok-ralainen: naapuristosta löytyy pizzeria, kauppa ja kirppari, ostari ja metro-asema ovat kävelymatkan päässä.

Parasta uudessa asunnossa on, että taksivarikko sijaitsee 800 metrin päässä kotiovelta.

Yksin asuminen ei Idaa pelota eikä vastaan ole tullut sen suurempia ongel-mia.

– Äidin kanssa soitellaan kyllä mel-kein päivittäin. Kysellään kuulumisia

ja joskus tarvitsen vähän apua ruoan-laiton kanssa.

Talon järjestyssäännöissä Ida ei ole törmännyt mihinkään ihmeelliseen, ei ainakaan mihinkään sellaiseen, mitä ei pystyisi noudattamaan. Mitä tulee talosta kuuluviin ääniin, Ida toteaa ole-vansa niin hyväuninen, ettei vähästä hätkähdä.

– Jos nyt jossain ääniä kuulee, niin parvekkeella, mutta häiriöksi asti ei sielläkään. Muutenkin liikun niin eri aikaan kuin muut, etten ole kauhe-asti naapureihin tutustunut. Seinä-naapurin kanssa olen muutaman ker-ran jutellut ja kysynyt esimerkiksi pesutuvan käytöstä.

Tupaantuliaisia Ida ei vielä ehtinyt pitää, kun viikonloput ovat menneet töissä. Vapaa viikonloppu häämöttää kuitenkin edessä, ja silloin Ida aikoo kutsua kavereita käymään.

– Aion kyllä ilmoittaa naapureille etukäteen, että tulkaa sitten koputtele-maan, jos melua tulee liikaa.

Vuokrasopimus on voimassa toistai-seksi. Vielä joskus Ida haaveilee omasta asunnosta, mutta juuri nyt kaikki on hyvin tällaisenaan.

Vesalan lähialueisiin idantutustutti edellinen vuokra-asukas.

Kaikki tavarat eivät vielä ole paikoillaan, mutta asunto alkaa tuntua jo kodilta. syksyllä kavereille järjestetään tuparit.

Hima 3 | 2012 13

1.

4.

Uutta & vanhaa

Vuonna 2012 sauna lämpiää puiden sijaan sähköllä. toisin kuin 40 vuotta sitten, nykyajan saunatiloihin saa aurinko paistaa ja tummuneen puun sijaan vaalea puu luo puhtauden ja valon tuntua. tässä Hekan Antareksenkadun uudiskohteessa saunatilat ovat ylim-mässä kerroksessa, joten maisematkin ovat nyt kohdallaan. lattialle ei enää tarvita räsymattoja, koska lattialämmi-tys huolehtii saunojan varpaista.

Perinteisesti saunatilaa on sen puhtauden ja vedenlämmitysmahdollisuuden vuoksi käytetty hyvin monipuolisesti eri tehtäviin, ei ainoastaan kylpemiseen. Entisaikaan saunassa hoidettiin sairaita ja synnytettiin lapsia. Vuonna 1971 kuvatussa saunan puku-huoneessa puukiuas on mustannut seinät, mutta muuten lattialla on puhtaat räsyma-tot lämmittämässä kylmää lattiaa. Naulassa roikkuvat pyyhkeet kylpijää varten.

ennen

nyt

Saunassa suomalaiset ovat karkottaneet tauteja ja synnyttäneet lapsia. Helsinkiläiset saunat ovat uudistuneet vuosien varrella, mutta löytyy saunoista paljon yhteneväisyyksiä.

Mikään ei voita kunnon löylyjä

KuVA HELSINgIN KAuPuNgINMuSEO

KuVA VESA TYNI

14 Hima 3 | 2012

uudessa Puu-Myllypurossa metsä alkaa takapihalta ja liikuntapaikkoihinkin on kävelymatka.

Hima 3 | 2012 15

Hekan huudit

Liikuntahenkiseksi mutta muuten tyypilliseksi 1960–70-luvun lähiöksi profiloitunut Myllypuro uudistuu tällä vuosikymmenellä. Kaupunginosaan on rakenteilla puutaloalue lähes 2 000 asukkaalle. Hekalle valmistuu alueelle paritaloja ja pienkerrostaloja.

TEKSTI VeSa TOmPuRi KuVAT eRiKSSOn aRKKiTeHdiT Oy

Raumalta tuttu puurakentamisen henki toistuu Myllypurossa.

• kAuPungInosAn rakentaminen alkoi 1960-luvulla

• oMA MetroAseMA 1986• runsAAstI lIIkuntAPAIkkoJA,

muun muassa monitoimihalli Liikuntamylly, Arena Center Myllypuro ja Pallomylly sekä uusi liikuntapuisto

• HekAllA uusIA AsuntoJA 52 kpl Mamsellimyllynkatu 25:ssa

• tonttI rAJAutuu pohjois- ja itä-sivuiltaan viheralueeseen, jossa on kevyenliikenteen raitti.

• VerHoIluJen JA VälIseInIen lisäksi myös rakennusten kantavat seinärakenteet sekä välipohjat ovat pääosin puu-rakenteisia.

• AsuntoJA yksIöIstä yli sata-neliöisiin asuntoihin.

MyllyPuro lyHyestI

runsaat kuusi vuotta sitten. Lainvoiman uusi asema-kaava sai marraskuussa 2007. Tämä oli välttämätöntä, jotta vuosia valmisteltu, arkkitehtikilpailun tuloksena suunniteltu uudisrakentaminen saattoi alkaa.

– Myllypuron uudistaminen ja lisärakentaminen oli esillä jo vuosituhannen vaihteen molemmin puo-lin. Kaupunkisuunnitteluvirastossa oli tahtoa lisätä alueella pientaloja, joita siihen mennessä oli raken-nettu vain länsilaidalle, kertoo arkkitehti Marja Pii­mies Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta.

Piimies kertoo valmistelleensa hanketta pitkään lähinnä kaupunkisuunnitteluviraston työpanoksen varassa. Samoihin aikoihin Puuinfo ry otti yhteyttä kaupunkisuunnitteluvirastoon ja tiedusteli puu-rakentamisen mahdollisuuksia tulevassa Helsingin asuntorakennustuotannossa.

– Puuinfo esitti kansainvälistä arkkitehtikilpailua, ja tartuimme ideaan heti.

Ehdotuksia Puu-Myllypuron rakentamiseksi tuli kaikkiaan yli 120 arkkitehdilta ja arkkitehtiryhmältä, joista neljäsosa tuli Suomen ulkopuolelta. Selkeäksi voittajaksi raati valitsi Aaro Artton ideoiman vaihto-ehdon. Siinä yhdistyi Piimiehen mukaan lähinnä Raumalta tuttu, perinteinen puurakentamisen henki modernin kaupunkiympäristön toiminnallisiin vaa-timuksiin. Vuonna 2008 järjestettiin tontinluovutus-kilpailu, jonka voitti Eriksson Arkkitehdit Oy.

Puu-MyllyPuron sIJAIntI on erinomainen sekä luon-nossa liikkumisen ja luonnon havainnoinnin että joukko liikenteen näkökulmasta. Useimmista asun-noista avautuu suora näköyhteys metsään ja toisaalta liikunta puistoon. Joukkoliikennettä käyttävillä on kul-jettavanaan alle kilometrin matka sekä Itäkeskuksen että Myllypuron metroasemille.

Myllypuron vesitornin alueelle rakentuvan alueen tunnelma syntyy puisista pientaloista, kaupunkimai-sista viihtyisistä katutiloista ja asukkaiden yhteisölli-syyteen houkuttelevista ratkaisuista. Yhteisöllisyyttä ja arkielämän ekotekoja suosivia ratkaisuja on paljon: yksi lähtökohdista on talojen avautuminen pihaka-duille. Näin syntyy kodikas ja eloisa katumiljöö, jossa elämä ei piiloudu neljän seinän sisään vaan jatkuu luontevasti katualueella.

ähes 10 000 asukkaan Myllypuro itäi-sessä Helsingissä uudistuu voimak-kaasti tällä vuosikymmenellä. Runsaan kymmenen vuoden takainen maa-peräremontti on taakse jäänyttä elämää. Alueen maine liikuntapainotteisena

kaupunginosana vahvistuu entisestään, kun hiljat-tain valmistuneen Pallomylly-jalkapallohallin lisäksi Myllypuroon valmistuu liikuntapuisto. Se tulee pal-velemaan sekä kaupunginosaan jo aiemmin muutta-neita että uuden Puu-Myllypuron asukkaita.

– Liikuntapuisto on rakennettu Myllypuron kes-kuksen ja Itäkeskuksen väliin, suurin piirtein keskelle Myllypuroa. Puu-Myllypuro puolestaan rakentuu puistosta pohjoiseen ja luoteeseen, kertoo projekti-insinööri Veijo Väyrynen Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolta.

Puu-Myllypuroon tulee sekä vapaarahoitteisia hitas-asuntoja, vapaarahoitteisia omakotiasuntoja että vuokra-asunto- ja asumisoikeustuotantoa.

– Osa taloista toteutetaan ryhmärakentamishank-keena. Kyseisiä taloja ei toisin sanoen rakenneta rakennuttajavetoisesti, vaan työmaiden hankinnat etenevät asukkaiden yhteisellä päätöksellä – hank-keeseen palkatun konsultin kunnolla valmistelemina, Väyrynen toteaa.

PuurAkenteIsIA AsuIntAloJA on jo valmistunut alu-eelle. Mamsellimyllynkadun ympäristössä on sekä omakotitalo-, vuokrapari- ja rivitaloasuntoja. Suurin rakennuttaja on Helsingin kaupungin asuntotuotan-totoimisto ATT.

Myös Helsingin kaupungin asunnot Oy:llä on alu-eella runsaasti asuntoja. Hekan uusiin pienkerros- ja paritaloihin Mamsellimyllynkadulle muuttaa uusia asukkaita marraskuun loppuun mennessä.

– Hekalle valmistuvat vuokra-asunnot niveltyvät mainiosti kokonaisuuteen. Niiden laatutaso kestää mainiosti vertailun alueen uuden omistusasunto- ja asumisoikeusasuntotuotannon kanssa, toteaa projek-tipäällikkö Klaus Hamström ATT:stä.

HelsIngIn kAuPungInVAltuusto PäättI Puu-Myllypuron rakentamisen mahdollistavasta kaavamuutoksesta jo

Myllypuro uudistuu puutaloin

© KAuPuNKIMITTAuSOSASTO, HELSINKI 107/2012

Hekasta asiaa

Snadit

16 Hima 3 | 2012

Käytä valmista tyyliä kuvatekstille. se löytyy object styles-työkaluvalikosta: ”Kuvatekstilaatikko”.

Syksyn kokoukset

VIIMe VuodenVAIHteen kiinteistöyhtiö-fuusion myötä pääomavuokran määrit-tely siirtyi Helsingin kaupungin asun-not Oy:n hoidettavaksi. Vuokran toinen puoli, hoitovuokra, määritellään edel-leen alueittain alueyhtiöissä.

Keskimääräiset pääomavuokrat on jo päätetty, keskimääräisistä kokonais-vuokrista päätetään Hekan hallituksen lokakuisessa kokouksessa. Vuokran-tarkistusilmoitukset lähetetään asuk-kaille lokakuun loppuun mennessä.

Vanhasta ja uudesta lainakannasta muodostuu pääosa pääomavuokrasta. Asuntojen vuokrissa perittävä pääoma-vuokra muodostuu lainojen koroista ja lyhennyksistä, tontinvuokrista ja varau-tumisesta tuleviin peruskorjauksiin.

Lainoissa on sekä vanhoja, aikanaan uudis- ja korjausrakentamista varten otettuja lainoja, että uusia, ajankohtai-siin perus- ja hoitokorjauksiin ja uusiin kohteisiin otettuja lainoja. Vuoden 2013 pääomavuokrassa on mukana myös jonkin verran hoitovuokralla tavalli-sesti katettavia korjauksia, jotka joudu-taan poikkeuksellisesti lainoittamaan.

tonttIen VuokrAt oVAt toiseksi suurin osa pääomavuokraa. Tonttien vuok-rien aiemman toteutetun tapaisesta

tasauksesta luovuttiin siirryttäessä ar-voalueisiin perustuvaan pääomavuok-rien tasaukseen. Tonttien vuokrien ko-konaissumman arvioitu nousu viime vuoteen verrattuna on neljä prosenttia. Se johtuu uusien kohteiden vuokra-sopimuksista ja vanhojen sopimusten alennusten päättymisestä.

Pääomavuokriin kuuluvat myös varaukset, joilla valmistaudutaan peruskorjauksiin. Kaupungin Hekalle antaman ohjeistuksen mukaan kym-menesosa peruskorjauksiin kuluvasta summasta pitää jatkossa olla kerät-tynä ennen hankkeiden aloittamista. Aiemmin kerättyjä varauksia puretaan vuonna 2013 alkavia korjauksia varten ja uusia varauksia kerätään tuleviin kor-jauksiin.

Pääoma- ja hoitovuokrien määrät eivät vuoden 2013 osalta ole verrannol-lisia aiempiin vuosiin nähden, sillä nii-den jakautumisen laskentaperusteet ovat muuttuneet. Vuodesta 2013 läh-tien korjaukset jaotellaan laajuuteensa perustuen kolmeen ryhmään, joista vain peruskorjausten kulut ovat osa pääomavuokraa. Vuokrien todellinen muutos vuoteen 2013 verrattuna voi-daan todeta vasta, kun kokonaisvuokra vahvistetaan.

Hekan asuntojen vuokrista karkeasti puolet on pääomavuokraa. Sen määrittää Helsingin kaupungin asunnot Oy.

AsukkAAn VuokrA

mistä pääomavuokra muodostuu?

HEKAN tAlousPäälliKKö Kari olamo

Vuokran-tasauksen taustaaVuoden 2013 pääomavuokrat on tasattu ensimmäistä kertaa kaupungin laajuisesti. Tasauksen alueelliset alkupisteytykset muodos-tuivat vuodelle 2012 budjetoitujen lainanhoitokulujen ja tontinvuokrien määrästä.

Alkupisteytyksen määräytymi-sessä ei ole mukana pääomapuolella tasattuja korjauksia eikä varauksien keräämistä tai purkamista, koska niitä oli käsitelty eri lailla yhtiöit-täin. Tarkoituksena oli saada kaikille aluei l le yhdenvertainen lähtötilanne.

Tasauksessa vanhan laina-kannan ja tontinvuokrien arvioi-dut kulut jaettiin peruspisteytyksen mukaan. Sitten tasaukseen merkit-tiin alueille kohdistettavat kulut, jot-ka muodostuvat peruskorjauksista ja uudistuotannosta sekä varausten muutoksista. Tämän jälkeen tasauk-sen pisteytyksellä tasattiin uudis-tuotannosta ja peruskorjauksista ai-heutuvia, yhdelle alueelle liian suuria vuokran korotuksia. Tasauksen vaiku-tus rajattiin valtuuston taannoisten fuusioon liittyvien päätösten mukai-sesti siten, että tasauksesta johtuva vuokrankorotus on enintään kymme-nen senttiä neliölle vuonna 2013.

täMänVuotIset asuk-kaiden kokoukset on pidettävä 15.11. mennessä. Kokouksissa valitaan vuokranmääräytymis-yksikköjen ehdokkaat alueyhtiön työmaa-toimikuntaan, hallituk-seen ja talouden ja hallin-

non valvojaksi sekä Hekan hallitukseen ja talouden ja hallinnon valvojaksi.

Asialistamallin saa tar-vittaessa alueyhtiön in-ternetsivulta, lisätietoja alueyhtiön toimistosta ja vuokralaisdemokratia-elimien jäseniltä.

Muista asukas-kokous!

asuin-huoneistoilta perittäväpääomavuokra

163,1miljoonaa

euroa

Vanha lainakanta129,9 milj. €

Liikehuoneistoilta perittävä vuokra

– 5,3 milj. €

Tontinvuokrat 25,2 milj. €

Varausten kerääminen8,3 milj. €

Hoitokorjausten kulut 0,1 milj. €

uudistuotannon lainojen korot ja lyhennykset3,3 milj. €

Peruskorjausten lainojen korot ja

lyhennykset1,6 milj. €

Hima 3 | 2012 17

KuVA MIRKA SAARHOLMAHekA IlMoIttAA

Toimitus-johtajuuksia yhdisteltyHekAn AlueyHtIöIden toimitusjoh-tajuuksia on yhdistelty vuoden 2012 aikana. Yhdistelyt ovat tulleet ajankoh-taisiksi avointen toimitusjohtajapaik-kojen myötä. Tällä hetkellä Hekan 21 alueyhtiöissä on viisi toimitusjohtajaa, jotka hoitavat kahta alueyhtiötä sekä 11 toimitusjohtajaa, joilla on johdettava-naan yksi alueyhtiö.

Viimeisin yhdistely tehtiin lokakuus-sa, kun Heka-Maunulan toimitusjohtaja Vesa jurmu sai johdettavakseen myös Heka-Malmin. Syyskuun alussa Heka-Kumpulan toimitusjohtajana aloitti He-ka-Kansanasuntojen toimitusjohtajana edelleen jatkava antti alhanko.

Muut ”tuplatoimitusjohtajat” ovat Heka Pikku Huopalahden ja Heka-Kan-takaupungin Päivi jokinen, Heka-Haa-gan ja Heka-Malminkartanon Liisa Syrjänen sekä Heka-Jakomäen ja Heka-Laajasalon Hannu Laakso.

mikä roska menee minnekin?HekA-VesAlAn ja Heka-Kontulan kuu-dessa vuokranmääräytymisyksikössä tarjotaan loppuvuonna helpotusta jätteiden lajitteluun. Jotta roskat pää-tyisivät entistä sujuvammin oikeaan roskikseen, toteuttaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY yhdessä näiden alueyhtiöiden kanssa lajitteluohjeistuk-

seen liittyvän kokeilun. Siinä panoste-taan muun muassa asukkaille jaetta-vaan jätelajitteluinfoon ja mahdollisen helppotajuiseen, kuvalliseen opastuk-seen jätekatoksissa.

Aiheesta järjestetään myös alueen Heka-asukkaita osallistava iltatapah-tuma Kontulan asukastila Symppikses-sä tiistaina 20.11. Infopaketeissa, opas-kylteissä ja illassa annetun opastuksen vaikutuksista tehdään pienimuotoinen tutkimus. Helpomman jätehuollon puo-lesta mukana ovat Hekan ja HSY:n lisäksi Helsingin kaupungin lähiöprojekti, Suo-men pakolaisapu, VVO ja HOAS.

Roska-asiaa mielenkiintoisesti ja helppo tajuisesti on luvassa kaikille He-kan asukkaille joulukuussa jaettavan jäte-huoltoaiheisen Himan liitteen myötä.

Lisätietoja Heka-Vesalan, Heka-Kontulan ja HSy:n internetsivuilta.

OikaisuHIMAn kesäkuussA ilmestyneessä numerossa 2/2012 kerrottiin Pohjois-Haagassa sijaitsevan Näyttelijäntie 15:n vuokranmääräytymisyksikön peruskorjauksesta ja siihen liittyvästä väistömuutosta. Jutussa on ollut virhe. Peruskorjaus, josta artikkelissa kerrot-tiin, koskee osoitetta Näyttelijäntie 2, ei osoitetta Näyttelijäntie 15. Pahoittelem-me virheestä mahdollisesti aiheutunut-ta haittaa.

AsukkAIden keskinäiseen asunnon-vaihtoon tarkoitettu asunnonvaih-topörssi on uudistunut. Pörssi löytyy osoitteesta www.stadinasunnot.fi/vaihtoporssi.

Palveluun syötetään oman asunnon osoite, lisätään vuokratiedot ja omat yhteystiedot sekä määritetään, millais-ta asuntoa haetaan. Palvelu näyttää vain hakijat, jotka osuvat hakuehtoihin.

Muut asunnonvaihdon tavat ja ha-kukanavat ovat entisellään. Haettaes-sa vaihtoa toisen alueen asuntoon il-man tiedossa olevaa vaihtokumppania täytetään tavallinen vuokra-asunto-hakemus, kuten haettaessa vastaval-mistuvaa kohdetta. Alueyhtiöidenkin kautta voi hakea asunnonvaihtoa. Sen edellytyksiä ovat vuoden asumisaika ja isännöitsijän lausunto.

uusi asunnonvaihtopörssi käyttöönkIInteIstöVIrAston asunto- osaston välittä-mät Helsingin kaupungin vuokra-asunnot on koottu yhdelle kartalle. Helppokäyttöises-sä, internetissä toimivassa karttapohjassa näkee vuokranmääräytymisyksiköiden kokonaisuuden yhdellä silmäyksellä. Kohde-hakua voi rajata tietyn alueen, postinumeron, alueyhtiön tai osoitteen perusteella. Palvelu löytyy osoitteesta asunto- osasto.fi/vuokra.

Vuokra-asunnot kartalle

Heka Pikku Huopalahti Oy 5,52

Heka-Haaga Oy 4,59

Heka-Jakomäki Oy 5,46

Heka-Kannelmäki Oy 5,56

Heka-Kansanasunnot Oy 4,65

Heka-Kantakaupunki Oy 5,92

Heka-Kontula Oy 4,75

Heka-Kumpula Oy 6,27

Heka-Laajasalo Oy 6,52

Heka-Malmi Oy 4,68

Heka-Malminkartano Oy 4,95

Keskimääräiset pääoma-vuokrat alueyhtiöittäin vuonna 2013

aLueyHTiöPääOmaVuOKRa 2013(euroa/neliö/kuukausi)

Heka- Maunula Oy 4,33

Heka-Myllypuro Oy 4,53

Heka-Pihlajisto Oy 6,04

Heka-Puotila Oy 4,89

Heka-Roihuvuori Oy 5,07

Heka-Siilitie Oy 4,68

Heka-Suutarila Oy 5,54

Heka-Vallila Oy 5,85

Heka-Vesala Oy 3,89

Heka-Vuosaari Oy 6,25

Keskimäärin kaikissa 5,23

aLueyHTiöPääOmaVuOKRa 2013(euroa/neliö/kuukausi)

Vuonna 2013 keskimääräinen pääomavuokra Hekan asunnoissa on 5,23 euroa/neliö/kuukausi.

1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi/hima2. Merkitse numerosarja 5643. Tämän jälkeen pääset lukija-kyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta. Onnea arvontaan!

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhtey-dessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.

OSaLLiSTu LuKijaKiLPaiLuun

KuVA THINKSTOCK

Snadit

18 Hima 3 | 2012

Hekasta asiaa

Päivän vilkkaassa paneelikeskus-telussa talkoiden sisältöä ja mahdolli-suuksia pohdittiinkin. Asukkailta satoi tukku kysymyksiä panelisteille. Niissä tiedusteltiin muun muassa täydennys-rakentamisen lisäämisen mahdolli-suutta, Hekan hallinnon tehostamisen tilannetta ja asukasvalinnan taustoja.

Hienosti onnistuneen tilaisuuden takana oli kahdeksanhenkinen järjes-telytoimikunta, jonka vetäjänä toimi VNK:n sihteeri Anne Siivonen.

– Saadusta positiivisesta palautteesta päätellen tällaiselle tilaisuudelle on tar-vetta jatkossakin. Iso kiitos tilaisuuden onnistumisesta kuuluu koko järjestely-toimikunnalle, joka on hoitanut kaiken talkootyönä, totesi Anne.

uusia taloja HekalleHekAn kIInteIstökAntA VAHVIstuu loppuvuon-na kolmella vuokranmääräytymisyksiköllä. Puu-Myllypuron Mamsellimyllynkadulle muute-taan marraskuussa, Kalasataman Leonkadulle ja Arabianrannan Berliininkujalle joulukuussa. Asukasvalinnat kohteisiin on jo tehty. Mam-sellimyllynkadun asukkaita palvelee Heka-Myllypuro, Leonkadun asukkaita Heka-Vallila ja Berliininkujan asukkaita Heka-Kumpula.

KuVA AJ SAVOLAINEN

Hyyryläispäivän esitysten materiaali saatavilla VnK:n sivuilla osoitteessa www.hekalaiset.fi

Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä vastaili paneelikeskustelussa visaisiin kysymyksiin. taustalla Hekan toimitusjohtaja Jaana Närö.

VuokrAlAIsneuVottelukuntA

Historiallinen HyyryläispäiväFInlAndIA-tAlon Helsinki-sali kuhisi Hekan asukkaita ja työntekijöitä, kun Helsingin kaupungin asunnot Oy:n vuokralaisneuvottelukunta järjesti syyskuun viimeisenä lauantaina ensim-mäistä kertaa Hyyryläispäivän. Hekan asukas aktiiveille suunnatussa tapahtu-massa kysyttiin, vastattiin, kuunneltiin ja kohdattiin yhteisissä ajankohtaisissa vuokra-asumisasioissa.

Päivän arvovaltaisin vieras oli asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru, jonka puheenvuoroa päivän kol-mesataa osallistujaa odottivat varmasti eniten. Kohtuuhintaisen asumisen haasteita valottanut ministeri näkee pääkaupunkiseudun tiukan vuokra-asuntotilanteen jo haittana kansalli-selle kilpailukyvylle ja hidasteena kan-santalouden kasvulle. Kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja on saatava seudulle lisää, joten Kiuru kutsui alan toimijat yhteisiin talkoisiin asian edistämiseksi.

Palkittu Ruotutorppa sijaitsee kilometrin päässä malmin juna-asemalta. Lisätietoja: www.att.hel.fi

non. Palkitsemisperusteissa korostet-tiin, kuinka ATT:sta on tullut Marja-maan johdolla edelläkävijä koko maan asunto tuotannossa. ATT:n todettiin toteuttavan laadukasta asuntorakenta-mista järkevin kustannuksin.

Muita ATT:n rakennuttamille koh-teille viimeisen vuoden aikana myön-nettyjä palkintoja ovat Heka-Kumpulan isännöimien ja huoltamien, vuoden-vaihteessa valmistuneiden Heka Ara-bianranta Kaanaanpihan saama Vuo-den Betonijulkisivu -palkinto sekä Heka Arabianranta Lontoonkadun saama Vuoden Betonirakenne -palkinto.

Helsingin kaupungin asuntotuotan-totoimisto ATT vastaa Hekan uudis-kohteiden rakennuttamisesta. Parhail-laan Hekalle rakennetaan yli tuhatta asuntoa.

aTT:lle jälleen laatupalkintoHelsIngIn kAuPungIn asuntotuotantotoi-misto ATT:n rakennuttama, Malmilla sijaitseva Hekan vuokra-asuntotalo Ruotutorppa on saanut kansainvälisen palkinnon laadustaan. Saatu tunnustus on Europahouse Award 2012 -palkinto, joka jaettiin vuosina 2010 ja 2011 val-mistuneiden, ekologisesti kestävää, laadukasta ja kohtuuhintaista asumista edistävien hankkeiden kesken.

Palkintolautakunta painotti kritee-reissään yleistä arkkitehtonista otetta, asuntojen muunneltavuutta sekä muita innovatiivisia asumisratkai-suja. Vuonna 2010 valmistunut Ruo-tutorpankujan kohde Malmilla on paikkaansa saumattomasti istuva, mas-saltaan kaarevalinjainen, osin puujulki-sivuinen asuinkerrostalo. Viisikerrok-sisen, 62-asuntoisen Ruotutorpan on suunnitellut arkkitehtitoimisto Arkki-tehdit Hannunkari & Mäkipaja Oy. Ruo-tutorpan isännöintiä ja huoltoa hoitaa Heka-Malmi Oy.

Samassa kilpailussa annettiin myös kunniamaininta kahdelle muulle ATT:n rakennuttamalle kohteelle: hitas-ker-rostalo Fenixinrinteelle ja Heka-vuok-rakohde Reiherintielle. Heka-Laaja-salon alueella sijaitsevan Reiherintien Heka-vuokratalot ovat esimerkki hie-nosti onnistuneesta täydennysraken-tamishankkeesta: katolle tehtiin korja-uksen yhteydessä lisäkerros.

ATT on saanut viime vuosina paljon muitakin palkintoja laadustaan. Kesä-kuisessa Helsinki-päivässä ATT:lle luo-vutettiin työmaiden siisteyspalkinto ja kunniamaininta Jätkäsaaren kah-desta Hekan vuokra-asuntojakin sisäl-tävästä kohteesta. Alkuvuonna ATT:n toimitusjohtaja Sisko Marjamaa sai vuoden asuntovaikuttaja 2011 -palkin-

KuVA MIKAEL LINdEN

AsuntotuotAnto

Hima 3 | 2012 19

toIMInnAstA sAA tIetoA Pasilan asukastalolta, Topparikuja 2.tuleVIstA tAPAHtuMIstA ilmoite-taan Kasöörinkadun ja Resiina-kujan risteyksessä olevalla ilmoitustaululla.www.ItAPAsIlAIskuun org, www.FAcebook.coM -> Itä-PAsIlA Iskuun

MukAAn Itä-PAsIlAAVeHreyttäMään

kun tAIteen MAIsterI Sonja Salomäki joutui kolme vuotta sitten muuttamaan vehreästä Toukolasta ankeaan Itä-Pasi-laan, hän oli kauhuissaan.

– Kahden pienen lapsen äitinä en löytänyt alueelta pois, Salomäki kertoo rankasta tutustumisesta alueeseen.

Tekstiilisuunnittelijaa Pasilan hyh-mäiset betoniseinät ja loputtomat neliöt ahdistivat niin paljon, että hän päätti ruveta muuttamaan ympäristöään. Itä-Pasilan puuhapäälliköksi tituleerattu Salomäki työllisti itsensä Kallio lan setle-mentin tuella ja ryhtyi Pasilan asukas-talosta käsin puuhaamaan alueel le piristystä. Itä-Pasila iskuun -liike oli saa-nut alkunsa.

Marraskuusta 2011 lähtien Salomäki järjesti asukkaiden toiveita kartotta-via työpajoja ja pienimuotoisia työpa-joja fyysisen ja sosiaalisen ympäristön parantamiseksi. Asukkaat pääsivät tekemään pieniä pesugraffitteja ja nik-

karoimaan linnunpönttöjä, jotta myös linnut uskaltaisivat alueelle.

Ensimmäinen suurempi ympä-ristönparannushanke oli seinämaa-laus Topparikujalle. Mutta alku ei ollut helppo. Vasta YLEn Sissipuutarhurit-ohjelman tartuttua asiaan Salomäki sai luvan seinämaalauksiin.

nyt keskellä Itä-PAsIlAA, Hekan vuok-ratalon kivijalassa kasvaa 47-metrinen teos Seinäruusu. Salomäki itse on ku-vaillut teosta neliömäiseksi ruusuk-si, joka on saanut innoituksensa Itä- Pasilan neliömäisestä arkkitehtuurista. Heka-Kantakaupunki maksoi maalit teokseen ja paikalliset nuoret auttoivat sapluunojen teippaamisessa seinään.

Toisin kuin Pasilan muut betoni-seinät, Seinäruusu on saanut olla rau-hassa töhrijöiltä. Pasilan asukastalo on sitoutunut hoitamaan maalausta myös aikaa ja kulumista vastaan.

kAuPungInosAlIIkkeet oVAt nyt muo-dikkaita. Kalliota piristää Kallio-liike ja Herttoniemikin on saanut omansa. Kun muissa kaupunginosissa vapaa-ehtoisia on lähtenyt mukaan runsaasti, on Itä-Pasila iskuun -liike henkilöitynyt Salomäkeen.

– Olemme saaneet paljon Facebook-tykkäyksiä ja ihailijoita, mutta varsinai-sesta työstä on innostunut vain kou-rallinen vapaaehtoisia ja suuri kiitos heille, Salomäki lisää.

Lokakuun alussa vapaaehtoi-set kerääntyvät kukkasipuli-istutus-vastaava Heidi Jokisen johdolla istut-tamaan Mäkelänkadun rinteeseen kaupungin lahjoittamia kukka sipuleita. Salomäki mainostaa, että vapaa-ehtoisille on luvassa hyvät talkooeväät: mehua ja makkaraa.

Kevään tullen multaisesta maasta on tarkoitus puhjeta teksti ”I love Pasila”.

Hannele Tavi

Itä-Pasilan seinissä kasvaa ruusuja. Betonipuutarhurit ovat ottaneet Itä-Pasilan ehostamisen asiakseen.

Sano se kukkasin

itä-Pasilan puuhapäällikkö sonja salomäki maalamassa seinäruusua.

KuVA

SO

NJA

SAL

OM

äEN

KO

TIAL

BuM

I

20 Hima 3 | 2012

My FIrst HoMe

HAndy HousekeePIng

Home

PHOTOgRAPHY VESA TYNI

a quick but unpleasant cleaning task tHe drAIn trAP works to keep unpleasant drain smells out of the flat. At the same time the trap gathers all sorts of rubbish going down the sink drain.

Ideally, drain traps and floor drains should be cleaned at least once a month. This keeps rubbish and odour-producing microbes from gathering into them. A blocked drain and the unpleasant smell hovering over it are a sure sign that instant cleaning meas-ures are needed.

Pouring drain declogger down the trap or drain does not help: the clog can only be removed manually.

“If the drain keeps getting blocked despite cleaning, you should call the property maintenance service. There might be something wrong deeper down the pipe and a professional is needed to fix it”, explains Juha Mylly­niemi from Heka-Pihlajisto.

IdA sJöHolM MoVed into her spacious, one-bedroom flat of nearly 50m² in Ve-sala, eastern Helsinki, in June. She had been thinking about getting a place of her own for a while, but flat rents in the open market were far too expensive for Ida.

She is happy with the price of the rent of her new home. The corner of the couch has become her favourite place at home. It is a great spot for watching recorded TV shows and films or just to relax.

“I knew that you could get a rental flat at a reasonable price this way, but getting one so fast really surprised me. I filled out the online application in the early spring, and in May I received an SMS about a flat offer sent to my e-mail inbox”, Ida recalls.

IdA HAs sPent most of her life in eastern Helsinki, and location was the only criterion she listed when applying for a flat. Her dream was to get a one-bed-room flat with a balcony, but she did not want to prioritise her demands over getting a flat, and did not record any in the application.

“Initially, I moved in with my boy-friend, but I now live here alone, so there is plenty of space. And I even got a balcony”, she states contentedly.

Her irregular working hours were one reason Ida wanted to get a place of her own. Ida, who drives a taxi on the night shift, no longer needs to tip-toe home, worrying about waking up others – her mother’s dog in particular. Now she can come home from work as she pleases and turn on the TV.

Even though Ida was familiar with eastern Helsinki already, she was intro-duced to the Vesala neighbourhood by the previous tenant of the flat, who lived there for eight years. There is a pizza place, a supermarket and a second- hand shop nearby and the shopping

centre and metro station are both within walking distance.

IdA Is not intimidated about living alone and has not faced any real problems.

“I do talk to my mother on the phone almost every day. We talk about what is going on, and sometimes I need some help with cooking.”

Ida has not found anything unex-pected in the rules of the building, at least nothing that she cannot live with. As for the noises coming from the build-ing, Ida says that she is such a sound sleeper that few things disturb her.

“If there is noise, it is just on the bal-cony, but there is really nothing disturb-ing there either. I come and go at times that are so different from most people’s that I have not really got to know the neighbours. I have talked to the person living next door a few times though.

Ida has not had time for a house-warming party yet, as she has worked through the weekends. But now there is a weekend in sight when she will be off work and she is planning to invite some friends over.

“I plan to inform the neighbours in advance and tell them to come knock-ing if we get too noisy.”

a taxi driver’s own placeA blocked drain and the unpleasant smell hovering over it are a sure sign that instant cleaning measures are needed.

tHere HAs AlwAys been a lot of rental housing in Helsinki. In the 1970s, the amount of owner-occupied housing exceeded the amount of rented housing for the first time. Now, the situation has evened out and the amount of rented and owner-occupied housing is pretty much equal.

City of rental housing

I’m singing

in the drain!

PHOTOgRAPHY ISTOCKPHOTO

• FIrst, Pour boIlIng Hot wAter into the drain – it is an efficient grease remover.

• PlAce A bucket under the trap.• reMoVe tHe trAP gently and

carefully. Observe carefully how the trap is installed. Put all parts carefully aside.

• tIP All tHe MAterIAl in the trap into the bucket.

• cleAn tHe trAP with a dishwash-ing brush or a toothbrush and cleaning liquid.

• eMPty tHe wAter from the bucket into the toilet and the solid materials into the rubbish bin.

• cAreFully re-InstAll tHe trAP.• PlAce A bucket under the trap.

Turn on the tap to ensure that there are no leaks in it. If you cannot get the trap properly back into place, call property maintenance and ask for someone to help you.

cleAnIng A drAIn trAP

Hima 3 | 2012 21

Hem

PHOTOgRAPHY IKEA

PHOTOgRAPHY THINKSTOCK

BILd ISTOCKPHOTO

kort På sVenskA

Vad bildas kapitalhyran av?groVt sett är hälften av hyrorna för Hekas bostäder kapitalhyra. Kapitalhy-ran fastställs av Helsingin kaupungin asunnot Oy. I och med fusionen av fastig-hetsbolagen som genomfördes vid års-skiftet, tog Helsingin kaupungin asunnot Oy också över uppgiften att fastställa kapitalhyran. den andra halvan av hyran, underhållshyran, fastställs fortsätt-ningsvis av områdesbolagen skilt för de olika områdena.

Beslut om genomsnittliga kapitalhy-ror har redan fattats och om genomsnitt-liga underhållshyror beslutas vid Hekas styrelsemöte i oktober. Meddelande om ändring av hyran skickas till de boende före utgången av oktober.

det gamla och nya lånebeståndet bil-dar merparten av kapitalhyran. Kapital-hyran som tas ut i bostadshyrorna ut-görs av räntor och amorteringar på lån, tomthyror och beredskap för kommande grundrenoveringar.

Fem krattningstips1. du kAn krAttA utan mängder av utrustning. det enda du behöver är en lövkratta, eventuellt en skottkärra, träd-gårdshandskar och stövlar. 2. AllA löV behöver inte krattas. Endast sådana lövsamlingar som kommer att mosas rejält behöver tas bort.3. Arbetet blIr lättAre om du har en vattenflaska i fickan. 4. byt ställnIng: håll växelvis höger och vänster hand uppe.

5. PAusJyMPA MJukAr uPP kroppsdelar som annars ömmar efter krattandet.

Tips: Trädgårdsrådgivare Kirsi mäkinen vid nylands marthaförbund.

all ära till raggsockor!”Förr I tIden, då man fick arbeta för att få värme i stugan, bodde man i lägre temperaturer. Värmen justerades gen-om att ta på sig mer kläder”, säger ilkka alvoittu vid NCC.

Idag, när värmen kommer enkelt ge-nom att vrida på termostaten, glömmer man ofta raggsockorna i lådan. Och se-dan, när värmeelementen är glödande heta, öppnar man vädringsfönstren.

dagens rekommenderade inomhus-temperatur på 21 grader kan gott och väl sänkas ytterligare ett par grader utan att boendekomforten blir lidande. Till ex-empel sover många bättre i ett lite kall-lare rum.

”Om alla finländare sänker tempera-turen i hemmet med två grader, minskar energiförbrukningen med en lika stor mängd energi som Vanda stad förbrukar under ett år”, räknar Ilkka Alvoittu.

59 m2HekAs Hyresbostä-der är i genomsnitt 59 m2 stora. (Hel-singfors stads fak-tacentral. Stadens hyresbostäder och hyresgäster 2011).

sHortly

Value your woollen socks!“bAck In tHe old days, when people had to make an effort to keep the house warm, it used to be cooler indoors. If you wanted to adjust the heat, you put more clothes on”, says ilkka alvoittu from NCC.

Nowadays, as it is easy to heat your flat just by adjusting the thermostat, it is easy to forget your woollen socks in the back of the drawer. And when the ra-diator starts to heat things up a bit too much, we tend to open the ventilation window.

The currently recommended indoor temperature, 21 C degrees, can be re-duced a little and living does not really become any less pleasant. Many people sleep better in a cooler temperature, for example.

“If everyone in Finland reduced the indoor temperature in their flats by two degrees, the total decrease in energy consumption would equal the total con-sumption of the city of Vantaa”, Alvoittu calculates.

What is absolute net rent made up of?About HAlF oF a Heka flat’s rent is composed of absolute net rent that is determined by the company Hels-ingin kaupungin asunnot Oy. After the property merger at the beginning of this year, determining the absolute net rent

became one of the tasks of Helsingin kaupungin asunnot. The other half of the rent, known as the maintenance rent, is still determined for each district by the local companies.

The decisions on average absolute net rents have already been made and the average total rents will be decided on at the Heka Board meeting in Octo-ber. Notifications on rent reassessment will be sent out to residents by the end of October.

Most of the absolute net rent is made up of the old and new loan sums of the company. The absolute net rent charged as part of the flat rents is composed of loan interest and instalments, plot rents and preparing for the upcoming renova-tion projects.

Shared working spaceIF tHe wHole family shares one space for working, drawing up a set of straight-forward rules is a good idea. When everyone and all of their belongings have their own place, everyone can get to work without having to clear space for themselves. If there is no proper spot for a good desk in the home, finding working space outside the home is a good alter-native.

1. leAF-rAkIng does not require fancy equipment. All you need is a leaf-rake, and maybe a wheelbarrow, a pair of gar-dening gloves and rubber boots. 2. not All leAVes need to be raked. But when there is a cover of leaves that will get squashed, raking them away is a good idea.3. HAVe A bottle oF wAter in your pocket to make the job easier.

4. cHAnge PosItIons: hold the rake with the left hand on top, then the right, etc. 5. tAke A breAk to exercise muscles that may be sore from the raking action.

tips given by gardening adviser Kirsi Mäkinen from the uuden-maan Martat organisation.

Five leaf-raking tips

BILd THINKSTOCK

23°21°

18°

18°

22 Hima 1 | 201222 Hima 3 | 2012

HekA-kAnsAnAsunnot oy puh. 09 756 2180 Mäkelänkatu 91 A, 00610 HKIHekA-JAkoMäkI oy puh. 09 350 8060 Louhikkotie 2, 00770 HKIHekA-kAnnelMäkI oy puh. 09 530 6280 Soittajankuja 3, 00420 HKIHekA-kAntAkAuPunkI oy puh. 09 746 6700 Junailijankuja 3, 00520 HKI

HekA-kontulA oy puh. 09 342 4430 Kontulankaari 12, 00940 HKIHekA-kuMPulA oy puh. 020 718 9782 Pariisinkatu 5, 00560 HKIHekA-lAAJAsAlo oy puh. 020 787 1720 Rudolfintie 10, 00870 HKIHekA-MAlMI oy puh. 09 350 8200 Anianpellontie 1, 00700 HKI

HekA-MAlMInkArtAno oy puh. 09 530 8050 Luutnantintie 1 A, 00410 HKIHekA-MAunulA oy puh. 09 272 7190 Metsäpurontie 25, 00630 HKIHekA-MyllyPuro oy puh. 09 342 4100 Alakiventie 5, 00920 HKIHekA-PIHlAJIsto oy puh. 09 350 5620 Salpausseläntie 12–16, 00710 HKI

Aktiivinen asukas

KuVA H. HAVAS / HELSINgIN KAuPuNgINMuSEOKuVA THINKSTOCK

juokseva vesi ja muita ylellisyyksiä

Maunulassa asui enimmillään 12 000 asukasta, nykyään asukkaita on noin 7 000. 1950-luvulla otetussa kuvassa on leikkiviä lapsia Vesakko tiellä.

Vuokralais-demokratiasääntöä uudistetaan kAuPungIn kIInteIstöyHtIöIden fuusiota valmistellessa tehtiin päätös myös kau-pungin vuokralaisdemokratiasäännön uudistustarpeiden kartoittamisesta sekä säännön ja sen soveltamista ohjaa-van menettelyohjeen uudistamisesta. Työtä tekemään asetettiin vuokralais-demokratiatyöryhmä, jossa on jäseniä kaupungin hallintokeskuksesta, Hekan henkilökunnasta, Hekan vuokralais-neuvottelukunnasta ja Korkotukiasun-tojen vuokralaistoimikunnasta.

Työryhmä työskentelee ahke-rasti ja kokoontuu joka toinen viikko. Uudistus toiveita kerätäkseen ryhmä pyysi aiemmin tänä vuonna lausuntoja, joiden pohjalta ehdotusta tarvittavista uudistuksista valmistellaan. Ehdo-tus luovutetaan vuoden 2012 loppuun mennessä.

VSS-koordinaattorille väestönsuojelumitaliHekAn AsukkAIden nIMIttäMä väestön-suojelukoordinaattori Pertti Villo on saanut toiminnastaan kiitosta myös Helsingin kaupungin pelastuslaitoksel-ta. Pelastuskomentaja myönsi Villolle syyskuussa väestönsuojelumitalin.

VSS-koordinaattorina Villo kehittää asukkaiden keskuudestaan valitsemien talosuojeluhenkilöiden välistä yhteis-työtä ja yhteistoimintaa. Pertti Villon vahvuutena tehtävän hoitamisessa on hänen pitkäaikainen toimintansa vapaaehtoisena pelastuspalvelussa.

Parhaillaan hän kartoittaa alue-

yhtiöiden talosuojelun kokonaistilan-netta kaluston ja valmiuksien osalta. Kartoituksen tuloksista raportoidaan vuokralaisneuvottelukunnalle loppu-vuonna 2012.

Vuokralais-demokratia-asiaa netissäVuokrAlAIsneuVottelukuntA on avan-nut internetsivut osoitteeseen www.hekalaiset.fi. Sivuilla on monipuolista tietoa yleisesti vuokralaisdemokratiasta ja erityisesti vuokralaisneuvottelu-kunnasta. Myös keskustelupalsta, tapahtumakalenteri ja yhteydenotto-lomake löytyvät sivuilta. Perus sisältöä on voimassaoleva vuokra lais demokratia-sääntö ja sen me net tely tapaohje.

Sivujen kehittämisehdotuk-sia voi lähettää joko sivujen kautta tai osoitteeseen vnk.helsinki@gmail.com.

neuvottelukunta tenttasi poliitikkojaVuokrAlAIsneuVottelukuntA kutsui syyskuun kokoukseensa Helsingin kau-punginvaltuuston poliittisten ryhmien edustajia keskustelemaan polttavista vuokra-asumisen kysymyksistä, erityi-sesti asumiskustannusten alentamisen mahdollisuudesta.

Kaikki osallistujat kannattivat syk-syllä valtuustossa hyväksytyn asumi-sen ja maankäytön ohjelman vuokra-asumiseen liittyviä tavoitteita, muun muassa entistä runsaampaa uusien rakennettavien ARA-vuokra-asunto-jen määrää. Paljon keskusteltiin myös VNK:n yhdeksi tavoitteekseen aset-taman Heka-tasoisen työmaatoimi-kunnan tarpeellisuudesta, joka jakoi poliitikkojen mielipiteitä. Asukas-demokratiaa pidettiin tärkeänä ja sen kehittämistä tarpeellisena.

HelsIngIn kAuPungIn sosiaalinen asunto-tuotanto käynnistyi vuonna 1905 Töölössä ja Alppilassa. Näissä asunnoissa oli harvinaisia mukavuuksia, kuten si-sään asti tuleva vesijohto ja viemäri, kylmäkomero ja hellakakluuni.

Vuonna 1949 sääde-tyt aravalait ja niihin liitty-vät laatukriteerit vaikutti-vat alku aikoina radikaalisti asuntojen varustetason ke-hittymiseen ja nostivat mo-nen asumisen tasoa (Jäppi-nen, Jere (2009), Yhdeksän pientä kotia. Helsingin kau-punginmuseo).

Hima 1 | 2012 23 Hima 3 | 2012 23

HekA PIkku HuoPAlAHtI oy puh. 09 477 8180 Tilkantori 4, 00300 HKIHekA-HAAgA oy puh. 09 477 7400 Kaupintie 5, 00400 HKIHekA-PuotIlA oy puh. 09 343 4030 Asiakkaankatu 4, 00930 HKIHekA-roIHuVuorI oy puh. 09 310 8818 Petter Wetterin tie 6, 00810 HKI

HekA-sIIlItIe oy puh. 09 755 2230 Siilitie 13, 00800 HKIHekA-suutArIlA oy puh. 09 350 7000 Kämnerinkuja 4, 00750 HKIHekA-VAllIlA oy puh. 09 774 5210 Kangasalantie 13, 00550 HKIHekA-VesAlA oy puh. 09 340 9020 Humikkalantie 90, 00940 HKI

HekA-VuosAArI oy puh. 09 341 7300 Kaivonkatsojantie 3 00980 HKI

HekA Helsingin kaupungin asunnot Oy Fabianinkatu 29 B 00100 HKI

Kolumni

Puheen-johtajan kateederilta

yksy on monesti vilkasta aikaa asukastoiminnassa. Kesän lomien jälkeen koulut ja työt – ja moni muu toiminta – alkaa taas uudestaan. Tämäkään syksy ei ole poikkeus tästä, miltei päinvastoin. Erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia löytyy monen kalenterista. Toiset verkostoituvat erilaisten yhdistysten ja muiden

toimijoiden tilaisuuksissa, toisilla on mahdollisuus osallistua piha-talkoisiin ja tutustua naapureihinsa – molemmat ovat parhaimmil-laan yhtä mukavia ja antoisia tilaisuuksia.

Tänä syksynä on mahdollisuus myös vaikuttaa tulevaan valtuus-toon. Kaupungin asukkaille ei ole yhdentekevää, ketkä valitaan päättämään yhteisistä asioistamme. Lähikoulut, terveys- ja sosiaali-palvelut, kaavoitus – monet arkeemme vaikuttavat asiat ovat valtuus-ton päätäntävallassa. Vain annetut äänet vaikuttavat vaalien tulok-seen. Toivotan kaikille ehdokkaille ansioittensa mukaista vaalionnea ja menestystä, ja suurinta vaalitappiota toivon nukkuvien puolueelle.

Syksyyn kuuluvat myös yhteishallintolain mukaan asukkaiden kokoukset. Näissä asukkailla on tänäkin syksynä mahdollisuus nimetä haluamansa edustajaehdokkaat muun muassa Hekan halli-tukseen sekä alueyhtiöiden hallituksiin. Asukkaiden kokouksissa on myös mahdollista kuulla ja keskustella muista asumisasioista, jotka askarruttavat tai ovat mielessä. Näistä voi myös jutella muulloinkin vaikkapa talotoimikuntien jäsenten kanssa.

Talotoimikuntien jäsenet, kuten valtuutetut, on valittu ajamaan asukkaiden asiaa. Parhaimmillaan tämä tarkoittaa, että voimme hyvässä yhteishengessä edistää asumismukavuutta naapureit-temme kanssa, sekä myös alueyhtiöiden ja hekalaisten kanssa. Meitä saa lähestyä. Uusia ideoita ja palautetta tarvitaan kaiken aikaa. Tämä on hyvä itse kunkin muistaa.

Nyt ilmestynyt Hima-lehti on käynyt läpi muodonmuutoksen. Himan lisäksi vuokralaisdemokratiasääntö on käymässä läpi muu-toksia. Kaupunki on asettanut asiaa valmistelevan työryhmän, jossa on virkamiehien ja Hekan edustajien lisäksi asukkaiden edustajat, olen mukana ryhmässä yhtenä neuvottelukunnan valitsemana jäse-nenä. Ryhmän työskentely on alkanut positiivisissa tunnelmissa ja keskustelua suuntaan ja toiseen käymme avoimesti ja vilkkaasti. Aikaa tehtävälle on annettu vuoden loppuun.

Toivotan kaikille Himan lukijoille hyvää syksyä!

Vuokralaisneuvottelukunnan puheenjohtaja erkki Heinonen

– MAunulAssA eI ollut ainuttakaan kivi-taloa, kun muutimme tänne, Muistojen Maunula -kilpailun voittaja Raili-mum-mi sanoo. Kilpailussa haettiin tarinoita asumisen historiastan Heka-Maunulan asunnoissa ja sen yhteydessä järjestet-tiin valokuvanäyttely Saunabaarin asu-kastilassa.

– Muistan, kun Pakilasta vanha äijänkäkkyrä huusi silakkakärryjen kanssa, että tuoreita silakoita, tuoreita silakoita, Maunulanmäellä kuolleita! Sitten vähän kerrassaan noita kivitaloja rupesi tulemaan, maisemat ovat muut-tuneet niin paljon, Raili muistelee.

raili-mummin muistelut”olen syntyIsIn VIIPurIstA. Jouduimme sodan jälkeen evakkoon koko perhe. Vanhempani asuivat Kemissä, itse en siellä viihtynyt ja tulin 17-vuotiaana Helsinkiin tädin luokse asumaan.

Koko perhe sai 1947 asunnon Mau-nulantie 4:stä. Talot olivat puutaloja, jollaisia sodan jälkeen rakennettiin.

Asuntoja oli yhteensä kahdeksan, meidän oli kaksio. Asuimme siellä minä, isä, äiti, siskoni, veljeni sekä mummoni. Myöhemmin, kun menin naimisiin vuonna 1949, muutti mieheni asumaan kanssamme. 1949 syntyi poi-kamme. Meitä oli kahdeksan henkeä tuossa pienessä asunnossa. Asunnossa oli WC. Saunoimme usein Saunabaa-rin yleisessä saunassa – olin kovan löy-lynottajan maineessa.

Kävimme kaupungin asuntotoimis-tossa hakemassa omaa asuntoa. Meille sanottiin, ettei asuntoja ole. Tiesin, että Vesakkotiellä oli vapaa asunto.

olIn tuolloIn tAMrossA töissä. Pyysin esimieheltäni vapaata, jotta voisin jär-jestellä asunto-asiaamme. Menin kau-punginjohtajan toimistoon Espalle. Selitin hänelle asiani. Siltä istumalta kaupunginjohtaja soitti asuntotoimis-ton pomolle herra Harmaselle ja järjesti asian antaen viikon aikaa. Viikon sisällä meille tuli herra Harmaselta soitto, että asunto oli meidän.

Vesakkotien asunto oli yksiö, keittiö ja yksi huone. Siinä asuimme, kunnes mieheni kuoli 1970. Hän hukkui.

1970-luvulla tapasin leskeksi jää-tyäni toisen mieheni. Yhdessä muu-timme poikani ja miehen kanssa Met-säpurontie 29:ään. Siellä meillä oli kaksi huonetta ja keittiö. Kuuluin talo-toimikuntaan, meillä oli isännöitsijä Haukorannan kanssa temperament-tisiakin yhteenottoja taloyhtiön talou-denhoidosta. Silti pidimme toisis-tamme. Tuossa asunnossa asuin 15 vuotta. Toinen mieheni kuoli 2010.

Sain vuosi sitten esteettömän, ensimmäisen kerroksen vaihtoasun-non Kuusikkotieltä, joka on sama katu kuin Maunulantie, jossa ensimmäinen asuntomme sijaitsi. Olen 82-vuotias. Jouluna täytän 83. Kaiken kaikkiaan olen asunut Maunulassa 65 vuotta.”

maunulanmäen silakat

ensIMMäInen ArAVAVuokrA tAlo valmistui vuonna 1950. Tällä hetkellä Hekan asuntoja on suhteellisesti eniten Maunulassa, Länsi-Herttoniemessä, Kontulassa ja Jakomäessä. Eniten pieniä asunto kuntia Hekan asunto-kannassa on vanhoilla pientalovaltaisilla asuinalueilla, kuten Vallilassa ja Maunulassa (lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus (2011), Kaupungin vuokra-asunnot ja asuk-kaat 2011).

aravia jo 62 vuotta

SkiditrobottIsokkelo: Kuka löytää aarteen? Hyppää laby rinttiin ja selvitä tie mansikan luokse.

WW

W.B

OTH

.FI