Katriinan terveysasemas. 2

AsukkAiden VAntAAmarrasKuu 2011 SKP:n Vantaan KauPunKijärjeStön lehti H www.sKp-vantaa.fi

helsingin narikkatorilla kansainvälisenä toimintapäivänä 15.10. muun muassa vaadittiin rahaeliitin asettamista vastuuseen aiheuttamastaan eurokriisistä sekä kritisoitiin ankarasti hallituksen leikkauspolitiikkaa. Vantaan tikkuraitillakin keskusteltiin samoista aiheista 25.10.

Muun muassa SKP:n Vantaan kaupunkijärjestön sihteeri Juha Kovanen käytti puheenvuoron Narinkkatorilla.

s. 8

rahaeliitti vastuuseen

vantaan asunnottomuudestas. 4

maahanmuuttajista ja rasismistas. 4-5

2 ASUKKAIDEN VANTAA marraskuu 2011 ASUKKAIDEN VANTAA 3marraskuu 2011

H H H

Suomessa on 220 000 työikäis-tä työkyvytöntä tai osatyöky-kyisiä. Joka arkipäivä eläköityy 5 (viisi) alle 25-vuotiasta nuor-ta. 15 % nuorista jää kokonaan vaille keskiasteen eli ammatillis-ta koulutusta. Pelkän peruskou-lun eväin on nykyisin hyvin vai-kea työllistyä. Siinä joutuu hel-posti byrokratian koekaniiniksi erilaisiin tempputyöllistämis-kokeiluihin. Se on pikakoulu-tus - pätkätyö - pätkäelämä. Sii-nä on vakava henkilökohtaisen kriisiytymisen vaara. Nykyinen työtahti ja työn vaativuus ajavat ihmisiä työuupumuksen ja ma-sennuksen vuoksi ulos nykyvaa-timusten mukaisesta työelämäs-tä. Olisikohan elämän hallintaan liittyvällä, nuoren omaehtoisuu-desta lähtevällä ohjauksella, en-naltaehkäisyllä ja työhyvinvoin-tiin panostamisella asialle tehtä-vissä jotakin?

PääKirjoituS

Kataisen hallitus kurittaa kuntia

Jyrki Kataisen hallitus esittää rajuja menoleikkauksia, jotka kohdistuvat pääosin kuntien palveluihin, vaikka kuntien tehtävät ja palvelujen tarpeet kasvavat. Valti-onosuuksista leikataan 631 miljoonaa, yhteisövero-osuus alenee tämänvuotisesta noin 270 miljoonaa.

Valtion osuus kuntien peruspalveluiden rahoituk-sesta supistuu rajusti. Hallituksen tavoitteena on, et-tei valtio enää jatkossa myöntäisi näille suurkunnille valtionosuuksia, vaan niiden peruspalvelujen rahoi-tus toteutettaisiin kunnallisverolla ja palvelumaksuil-la. Tämä tarkoittaa suurta harppausta tasaveroon.

Työssäkäntialueisiin pohjautuva kuntarakenne tu-hoaa kuntien itsehallinnon, hävittää kuntalaisten vai-kutusmahdollisuudet ja demokratian.

Kuntahanke on tarkoitus toteuttaa lainsäädän-nön keinoin, eli pakkoliitoksina. Uudenmaan aluetta koskien hallitus tavoittelee niin ikään pakkokeinoin muodostettavaa metropolialuetta.

Suurkuntahankkeella ei ole minkäänlaisia talou-dellisia perusteita. Päinvastoin kokemus osoittaa, et-tä kuntaliitoksista ei ole kuntalaisten kannalta juuri mitään hyötyä ja suurissa kunnissa esimerkiksi sosi-aali- ja terveyshuollon palvelut ovat huomattavasti kalliimpia asukasta kohden kuin keskikokoisissa ja pienissä kunnissa.

Kuntien pakkoliitoshankkeet on peruutettava ja turvattava kuntien itsehallinto ja demokratia. Mah-dollisista kuntaliitoksista on aina suoritettava kunnal-linen kansanäänestys.

Uusliberalistinen kuntauudistus

”Vantaan imago on epämääräinen, hahmottumaton ja sekava.” Näin määritteli eräskin kommentaattori radiossa kun jo kolmas kaupunginjohtajakanditatti oli kieltäytynyt ehdokkuudesta. Van-taa on kuntaministeriön määritelmän mukaan kriisikunta. Uusi kuntaministeri iskee tuon epämiellyttävän leiman jokaisen kun-nan tilan määreeksi, jos kunnalla on velkaa 3000 euroa per asukas. Ja Vantaallahan sitä velkaa on. Tuo kriisikunta-leima lyötäneen pian hyvin usean kunnan vaakunaan. Tämä näyttäisi olevan yk-si kuntaministeri Henna Virkkusen (kok) perustelu missiolleen suuresta kuntaremontista. Vain suuret yksiköt voivat menestyä kasvavien palvelutarpeiden tyydyttämisessä. Näin väitetään, vaik-ka tutkimukset kuinka osoittavat, etteivät kuntalaisten palvelut kohene kuntaliitosten myötä.

”Kuntien roolia julkishallinnon keskeisenä toimijana ja raja-pintana kansalaisiin vahvistetaan”, on kirjattu hallitusohjelmaan. Samalla kunnille tärkeää valtionosuusjärjestelmää “..uudistetaan...ja sen kannustavuutta parannetaan.” ”Kuntien kykyä selvitä pää-osin omalla verotulorahoituksella edistetään.” Hallitusohjelman kuntapolitiikka-osa on karua luettavaa. Siinä on kauttaaltaan puh-taan uusliberalistinen ”rivienvälijuonne”. Perinteisesti ja pääasi-assa edelleen kuntien kontolla olevasta peruspalvelutuotannosta puhutaan kuin mistä tahansa markkinatavarasta. Sen tuottavuus-astetta on kohotettava. Sen on oltava kilpailukykyinen. Vasta suu-ren kuntaremontin myötä ne mystiset ”vahvat peruskunnat pys-tyvät tulokselliseen elinkeinotoimintaan”.

Mitä mahtaakaan käytännössä tarkoittaa esimerkiksi kuntien hankintalain uudistuksen yhteydessä lause ”Uudistuksella ediste-tään palvelumarkkinoiden toimivuutta”? Tämän asiakokonaisuu-den yhteydessä viitataan välttämättömyyteen ”nostaa kansallisia kynnysarvoja lähemmäksi EU-direktiivitasoja.” Tässä viitataan peitellysti yksityissektorin ohjauksessa tapahtuvan palvelutuo-tantoteollisuuden hyväksymistä samanarvoisena toimijana mm. sosiaalisektorin eri alueilla. Bisnesmaailmassa nähdään kuntien omiin yhtiöihinsä ulkoistamat palveluntuottajat markkinahäirik-könä. Hyvinvointipalvelumarkkinoiden toimivuutta edistetään ja julkisen sektorin harjoittamalle elinkeinotoiminnalle määritel-lään raamit jotta nämä kaksi eri idealle perustuvaa toimintakon-septia olisivat tasaveroisia kilpailijoita markkinoilla.

Kuntaministerin mielestä kunnat saavat nykyisin liian helposti lainaa ja samassa lausunnossa ministerin esiin tuoma ajatus kun-nille asetettavasta velkaantumiskatosta tuo mieleen muinaiset, mutta edelleen voimassa olevat emu-kriteerit. Nyt kun euron saattohoito alkaa olla terminaalivaiheessa, ainoana pelastuskei-nona nähdään liittovaltion muotoon suuntautuminen.

Tässä voisi nähdä analogiaa tämän hallituksen voimalla masi-noiman kuntaremontti-ideologian kanssa. Kunnat asetetaan suu-riin vastuisiin sosiaalisektoriin liittyvissä velvoitteissa ja samalla valtionosuudet pidetään edellisen ”sateenkaarihallituksen” to-teuttamien rankkojen leikkausten jälkeisellä sietämättömän al-haisella tasolla. Tällaisia vipusi-mia käyttämällä voidaan sitten todistaa etteivät suurin osa Suo-men kunnista pärjää yksin. On liittouduttava. Logiikka tuntui-si olevan, että kunhan luodaan riittävän suuria kokonaisuuksia ja toimintoja yhtiöitetään, pal-velutuotanto ajetaan pala palata aina ahneiden ja voittoja hake-van kansainvälisten sijoittajien käsiin.

UNTO NiKULaHakunila/Nissas

KolumniKatriina myrskyn silmässä

vantaan koululaisten ja vanhempien huolia:

Erityisluokilta lähikouluun

Osa nykyisistä erityisluokkien oppilaista on tarkoitus siirtää lähikouluun. Pyrkimys on pe-riaatteessa hyvä. Vanhempien ja opettajien keskuudessa on kui-tenkin oikeutettua huolta siirron onnistumisesta. Miten käy, jos ennestään ylisuureen ja aliresur-soituun luokkaan tuodaan uusia oppilaita. Riittävätkö opettaji-en ja erityisopettajien rahkeet? Pystytäänkö koulukiusaaminen estämään? Olisi kohtuullista, et-tä ennen siirtojen toteuttamista

Katriinan terveysaseman sulkemi-nen on marraskuussa tulossa so-siaali- ja terveyslautakunnan pöy-dälle neljännen kerran. Edelliseen lautakunnan kokoukseen terveys-palvelujohtaja Timo aronkytö ei suostunut valmistelemaan lautakun-nan kokouksen 12.9.2011 edellyttä-mää uutta esitystä, vaan teki virka-päätöksen Katriinan terveysaseman määräaikaisesta lakkauttamisesta. Tässä vaiheessa sosiaali- ja terveys-lautakunta otti valtansa takaisin. Tieto oli tervetullut uutinen vantaa-laisille ja terveysasemia puolustaval-le kansanliikkeelle.

Lautakunnan pöytäkirjan mu-kaan: ”Sosiaali- ja terveyslautakun-ta ei hyväksy Katriinan terveys-aseman määräaikaista sulkemista. Lautakunnan puheenjohtaja päätti käyttää otto-oikeutta terveyspalve-lujohtajan viranhaltijapäätökseen Katriinan terveysaseman sulkemi-sesta (asia 101, § 35 Katriinan ter-veysaseman sulkeminen ajalle 1.10. - 31.12.2011)… Selvitys Katriinan terveysaseman toiminnasta tuodaan uudelleen lautakunnan käsiteltäväk-si marraskuun kokouksessa.”

Kansaliike samoilla linjoilla

Seutulan asukkaat ovat tarmokkaas-ti puolustaneet terveysasemaan-sa. Heidän mielestään Katriinan terveys aseman tuhoaminen on epä-demokraattista ja taloudellisesti jär-jettöntä. Jo vuonnna 2009 asukaslii-kehdintä alkoi myös muilla alueilla. Kampanja levisi lopulta koko kau-pungin alueelle.

Juha Kovanen kokosi kahden-kymmenenyhdeksän (29) asuk-kaan ryhmän, joka laati adressiteks-

tin. aloiteryhmään kuului puoluei-siin sitoutumattomia, sosiaalidemo-kraatteja, kommunisteja, vasemmis-toliittolaisia, kristillisdemokraatteja sekä kulttuuri- ja muiden alojen toi-mijoita. Kampanja oli mainio kan-salaistoiminnan voimannäyte, siinä toteutui lähidemokratia ja samalla vasemmiston toimintayhtenäisyys.

Kansanliike vaati:Terveydenhuolto lähipalveluna kaikkiin kaupunginosiin!

Me vantaalaiset haluamme, että julkisia sosiaali- ja ter-veyspalveluja kehitetään eh-käisevänä ja sairaanhoidollise-na lähipalveluna vastaamaan asukkaiden kasvavia tarpei-ta. Kaupungin oma henkilö-kunta tuottaa palvelut tehok-kaimmin ja veronmaksajien kannalta edullisimmin…

Me allekirjoittaneet em-me hyväksy nykyisten terve-ysasemien lopettamista tai näivettämistä terveysneu-vontakioskeiksi. Vaadimme vähintään nykyisen laajuisia perusterveydenhuollon tar-joavia terveysasemia kaikkiin isoihin kaupunginosiin!

Kuntalaisadressi sai Vantaalla ennen kokemattoman vastaanoton. Joka seitsemäs vantaalainen allekirjoitti adressin.

adressi luovutettiin 8.3.2010 valtuustoryhmien puheenjohtajille. Kaupunginvaltuuston puheenjohta-ja antti Litmanen totesi: ”Näin isoa

kuntalaisten määrää ei voi olla otta-matta huomioon.”

Terveysasema sijaitsee sairaalan yh-teydessä, lentokentän tuntumassa ja kasvavalla pientaloalueella. Mieleen tulee hallitusten kuntauudistus pal-velurakennemuutoksineen. Taustal-la on vahva poliittinen sitoutuminen laajaan yksityistämiseen.

Muistamme hyvin päivystyksen yksityistämisprosessin. Myyrmäen päivystys lopetettiin ja keskitettiin Peijakseen. Siellä syntyi valtava lää-käripula. Turvauduttiin MedOnen reppulääkäreihin. Ostopalveluilla hoidettiin 70 % päivystyksestä.

Vantaan päivystystoiminta siirtyi 1.1.2008 pörssiyhtiö MedOnelle. Päivystyksen ylilääkäri Jarmo Kan-tonen ajoi yksityistämisen läpi, nyt hän on MedOnen johtaja. Miten täl-lainen toiminta on voinut jäädä ri-kosoikeudellisesti tutkimatta.

Mauri Perä, Vantaankoski

vanhemmat voivat varmistua perus-asioista; siitä, että heidän lapsensa oppimista ja ympäristöä ei heiken-netä. Jos tämä ei toteudu, ei siirtoa-kaan tule tehdä.

Koululaisten iltapäiväkerhot hunningollaNeljä ykkös- ja kakkosluokkalais-ten iltapäiväkerhoa Simonkalliossa, Hiekkaharjussa ja ilolassa jouduttiin lopettamaan ala-arvoisen toiminnan johdosta. Toimintaa kesti kaksi viik-koa. Ohjaajia oli liian vähän, hekin epäpäteviä. Tiloissa, siisteydessä ja ruokailussa oli suuria puutteita. Jos-tain syystä kaupunki oli ostanut pal-velut epäluotettavalta yhdistykseltä ja heräsi vasta vanhemmilta tullee-seen valitustulvaan. Tämä osoittaa välinpitämättömyyttä kaupungin taholta. Koululaiset ansaitsevat pa-remman kohtelun.

H H H

Vanhusten hoidossa tiedetään va-kavia puutteita niin kotipalveluis-sa, palvelukodeissa kuin laitoksissa-kin. Usein joudutaan heitteillejättöä muistuttaviin tilanteisiin. Palvelui-den laadusta on suosituksia, mut-ta niitä ei noudateta. Taustalla on kustannusten ja henkilökunnan mi-nimointi palvelujen kilpailutuksen seurauksena.

Valmisteilla olevassa vanhuspal-velulaissa ei esitetä henkilökuntami-toituksia. Nämä ovat kuitenkin vält-tämättömiä vanhusten kunnollisen hoidon takaamiseksi. Esimerkiksi ammattiliitto SuPerin mukaan van-hustenhoidon ongelmat johtuvat pääosin riittämättömästä hoitohen-kilökunnan määrästä. SuPer vaatii sitovia mitoituksia. Hoitajat tietäi-sivät mitä tulisi tehdä ja mitä van-hus tarvitsisi, mutta heille ei anneta tähän mahdollisuuksia. Sen sijaan ihmetyttää, että ikääntyvää väestöä edustavissa lukuisissa järjestöissä ei tällaista vaatimusta ole vielä näky-nyt. Nyt olisi aika herätä.

Kaupunginjohtaja vaihtoviikotJotkut julkiset virat ovat tuulisia paikkoja. Sen joutui toteamaan aina-kin Jukka Peltomäki. Monen toimen mies tämä pitkäaikainen vantaalais-vaikuttaja. Poliittisin perustein teh-tävät nimitykset vaativat sekä pyr-kyä, että nostetta. Pyrkyähän ei tässä tapauksessa puutuunut, mutta kun se noste, eli tukijoiden luottamus häviää, siinä ei enää riitä hyvä ve-li- eikä edes hyvä toveri-verkostot. Sääliäkin miestä voisi, mutta samal-la ihmetellä, minkälaisille tiedoille/olettamuksille/luuloille tuo luotta-muksen pysyvyys rakentui vielä al-kukesästä kun uutta kaupunginjoh-tajaa valittiin?

Jos jostakin löytyy jutun juurta, ei nykymedia jätä yhtään kiveä kääntä-mättä. Jos todella oli niin, että näistä epäluttamukseen johtaneista tausta-tekijöistä tiesi vain itse keskushenki-lö, vanha kehäkettu, voi vain ihme-tellä, etteikö tuolla kokemuksella jo ole oppinut, että “pampalla tuulee ai ai ai, pampalla tuulee aina!”.

vammaisten ihmisoikeudet ja ylilääkitysVantaalla ja muissa kunnissa päivite-tään omia vammaispoliittisia ohjel-mia uuden valtakunnallisen VaM-POn nuottien mukaan. Vammais-ten asemassa ja kohtelussa paran-nusta vaatii moni jopa ihmisoike-uksiin liittyvä asia. Puutteiden kor-jaaminen ei ole kustannuskysymys. Viittailut kireään talouteen voidaan näissä asioissa unohtaa.

Samassa asemassa vammaisten kanssa ovat muutkin puolustusky-vyttömät kuten vanhukset. Juuri käynnistetyssä kansallisen ihmisoi-keusohjelman laadinnassa tämä ote-taan huomioon. Ohjelman kuule-mistilaisuudessa 12.10.2011 Edus-kunnan oikeusasiamies Petri Jääske-läinen totesi: ”Vanhusten hoidossa esiintyy puutteita. Niitä voivat olla riittämätön ulkoilumahdollisuus, riittämätön WC:hen pääsy tai vaip-pojen vaihto, ravinnon puutteet se-kä liiallinen lääkitys, jolla korvataan riittämätöntä henkilökuntaa.”

asumispalvelujen kilpailuttaminen on lopetettava

Oikeiston ajama kunnallisten pal-velujen yksityistäminen merkitsee asumispalvelujen kilpailutusta ja huutolaiskäytäntöjä. Jopa Kataisen hallitusohjelma yrittää lyödä jar-ruja yksityistämishuumaan esittä-mällä hankintalain uutta tarkastelua erityisryhmien palvelujen suhteen. Tähän on Vantaallakin syytä suhtau-tua vakavasti.

Vammaisten ylilääkitys liittyy useimmiten henkilökunnan vähyy-teen, ammattitaitoon ja oikeiden toimintatapojen puuttumiseen. Kustannusvetoisesti kilpailutettu asumispalvelu ei useinkaan ole asia-kaslähtöistä. Silloin varsinkaan vai-keavammaisten kanssa ei löydetä oikeita toimintatapoja ja turvaudu-taan rutiininomaisesti liikaa lääkkei-siin. Tällainen lääkkeiden käyttö on

nähtävä kemiallisena pakkokeinona, vaikka reseptin kirjoittava lääkäri ei tilannetta sellaisena koe. Hän vain mukautuu olosuhteisiin. Epäinhi-millisen pakon asettaja on tällöin kuntapäättäjä, joka ”säästää” ihmis-oikeuksien kustannuksella. Vali-tettavasti yhtä huonosti voi toimia myös kunnan itse tuottama palvelu, jos niin halutaan.

Suomi ei ole ratifioinut YK:n vammaisten ihmisoikeussopimusta, jonka se allekirjoitti v. 2007. Suurin este ratifioinnille on ollut pakkokei-noja säätelevän lainsäädännön puut-tuminen. Nyt sellainen on valmis-teilla. Kansalaistoiminnalla on var-mistettava, että myös lääkitykseen liittyvät asiat tulevat säädellyksi.

JUHa KOVaNENVammaisaktivisti

Vantaalaiset osallistuivat suurella joukolla vammaispoliittisen ohjelman infotilaisuuteen.

adressi olegin ja Violan puolestaKehitysvammaisella oltava oikeus tavata läheisiään

Adressi

Oleg Jakonen on kehitysvam-mainen, autistinen ja puhuma-ton henkilö, jonka Vantaan kau-punki on sijoittanut asumaan Raution toimintakeskukseen imatralle. Yleinen edunvalvoja ja Raution toimintakeskus ovat jo liki kahden vuoden ajan es-täneet häntä tapaamasta lähintä omaistaan, joka on isoäiti Vio-la Heistonen, inkeriläinen pa-luumuuttaja. Tapaamiskieltoa on perusteltu sillä, ettei Oleg tahdo tavata isoäitiään. Kuiten-kin on tietoon tullut, että Oleg Jakonen on ainakin kahdes-ti palvelusuunnitelmaa laadit-taessa ilmaissut halunsa tavata isoäitinsä.

Eduskunnan apulaisoikeus-asiamies on päätöksessään to-dennut, että palvelun järjestä-misvastuussa oleva kunta vastaa viime kädessä menettelyn oi-

keellisuudesta tilanteessa, jossa hen-kilön yhteydenpitoa on rajoitettu.

Vantaan kaupungin vammaispal-velujen viranhaltijat eivät useista Viola Heistosen ja hänen lakimie-hensä pyynnöistä huolimatta ole ryhtyneet asiantuntijoiden avul-la selvittämään Oleg Jakosen tah-toa asiassa. Nyt selvitystehtävän on tiettävästi ottanut yleinen edunval-voja, joka monista kirjallisistakin dokumenteista päätellen asennoi-tuu Viola Heistoseen jyrkän kiel-teisesti. Samalla kielteisellä kannal-la on Raution toimintakeskuksen toiminnanjohtaja.

Oikeusministeri Tuija Brax vas-tasi 15.9.2010 eräiden omaisten ky-selyyn todeten, ettei edunvalvojan toimivaltaan kuulu päättäminen sii-tä, keneen päämiehellä on oikeus pi-tää yhteyttä.

Kehitysvammaiset ihmiset pyr-kivät usein miellyttämään kysyjää,

mistä syystä heidän manipu-lointinsa on helppoa. Epäi-lemme, onko kyseisellä edun-valvojalla pätevyyttä toteuttaa puhumattoman, autistisen pää-miehensä kuuleminen - etenkin kun tämän äidinkieli on venäjä.

Oleg Jakosen todelli-nen tahto on selvitettävissä puolueettomasti ja luotet-tavasti, mistä syystä kuule-misessa on käytettävä riit-tävästi aikaa ja psykologista asiantuntemusta.

adressi osoitteessa: www.adressit.com/kehitysvammaisella_oltava_oikeus_tavata_laheisiaan

adressi tullaan luovuttamaan vetoomuksena Vantaan kaupunginvaltuustolle.

juh

a K

oVa

nen

4 ASUKKAIDEN VANTAA marraskuu 2011 ASUKKAIDEN VANTAA 5marraskuu 2011

päihteet kansan riesa

Päihteiden käyttö on vähintään kaksinkertaistunut 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Huumedii-lerit onnistuvat ”kasvattamaan” jatkuvasti uusia käyttäjäsuku-polvia. Myös huumausaineta-kavarikot ovat lisääntyneet.

Usein huumeita aletaan ko-keilemaan hyvinkin nuorena, jopa 10-12 vuoden iässä. Ti-lanne on huolestuttava, koska nuori joutuu varhaisessa iässä rikoskierteeseen.

Nuorten päihteiden käyt-tö alkaa yleisimmin tupakas-ta ja alkoholista, jonka jälkeen he siirtyvät lääkkeiden kautta suoraan kovempiin huumausai-neisiin, kuten amfetamiiniin ja opiaatteihin.

Työttömyys-köyhyys- syrjäy-tyminen on tänä päivänä vaaral-lisen monen nuorenkin elämän-

asunnottomuus on yhteiskunnallinen ongelma

mistä johtuu maahanmuuttajien korkea työttömyys?

Yleisesti - ainakin asunnottomi-en yön kaltaisissa tilaisuuksissa - myönnetään asunnottomuuden syiden olevan yhteiskunnallisia - ei henkilökohtaisia.

asunnottomuuteen johtavien syiden kirjo on hyvin moninainen. Usein asunnottomuus on jostakin toisesta ongelmasta lähteneen ta-pahtumien ketjun lopputulema.

asunnottomuus on keskittynyt voimakkaasti pääkaupunkiseudul-le. Helsingissä asunnottomia on n. 5 000. Vantaan asunnottomien vi-rallinen määrä 543 (hieman epävi-rallisempi arvio n. 600) on maan toiseksi suurin.

asunnottomia on koko maas-sa asuntoministerin ilmoittamana

n. 7 000. asumisen rakentamis. ja kehittämiskeskuksen (aRA) tuo-reimman, päivitetyn tilaston mu-kaan luku olisi n. 8 100. Nuoria, alle 25-vuotiaita asunnottomista on n. 1 400. Vantaalla virallisten tilastojen mukaan vailla vakinaista asuntoa on 543.

asunnottomuuden kuva moninainen

asunnottomat voidaan jakaa ryh-miin ja näin sieltä voi alkaa löyty-mään jopa ihmisten profiileita. Nä-mä tällaiset luvut tarkoittavat ihan oikeita ihmisyksilöitä. Vantaan ammattikorkeakoulun Laurean so-

Vantaan Ammattikorkeakulu Laurean sosionomiopiskelijat tarkensivat asunnottomuuden kuvaa.

Maahanmuuttajien korkea työt-tömyys johtuu ennen kaikkea kieliongelmasta. Maahanmuut-tajat tulevat eri maista, eri kult-tuureista ja eri yhteiskunnalli-sista oloista. Oleskeluluvan saaneet maa-hanmuuttajaryhmät, joilla ei ole kulttuurinsidonnaisia sopeutumisrajoituksia pää-sevät helpommin mukaan junayhteiskuntaan.

Rahavallan maailmassa ihmi-set asetetaan taistelemaan kes-kenään kokoajan vähenevästä jaettavasta. Tällaisessa kilpai-lussa lähtökohdiltaan heikom-mat ovat myös loppupeleissä häviäjiä.

Markkinayhteiskunnissa teh-dään ihmisistä monitoimiro-botteja. Tässä kyse ei ole maa-

ilmankatsomuksellisesta propagan-dasta, vaan kilpailuyhteiskunnan dynamismi toimii tällä tavalla. ih-miset osoittivat lokakuun 15. päivän maailmanlaajuisissa mielenosoituk-sissaan, että kapitalismi ei ole toivot-tu eikä ikuinen vaihtoehto.

Suomessakin maahanmuuttaja-taustaiset ovat työ- ja opiskelupaik-kakilpailuissa usein häviäjiä. Tämä ei johdu siitä, että Suomessa oli-si vika, vaan ongelman juuret ovat yksilön tai tietyn maahanmuuttaja-taustaisen yhteisön taustahistoriasta johtuvissa asenteissa.

Ydinkysymys on se, että miten voidaan tukea ja ottaa mukaan mo-tivoituneet maahanmuuttajataustai-set suomalaiseen yhteiskuntaan. Eri-laiset maahanmuuttajaryhmät tar-vitsevat erityistä tukea. ihmisillä on kyky kehitykseen ja oppimiseen.

Kuvio 5 Vantaan vieraskielisen väestön muutosikäryhmittäin 2010-2020.

Kehityksen ennustetaan olevan samanlaista naapurikaupun-geissa. Vantaalla alle kouluikäisten vieraskielisten määrän kasvuksivuoteen 2015 mennessä arvioidaan runsas 700 ja vuoteen 2020mennessä 1 200 henkilöä. Peruskouluikäisissä kasvu on noin 700vuoteen 2015 mennessä ja noin 1 700 vuoteen 2020 mennessä.

Vantaalla työpaikkaomavaraisuus on yli sadanprosentin

Vantaalla on työpaikkoja hieman enemmän kuin kunnassa asuutyöllistä työvoimaa. Työpaikoista runsas neljännes on kaupan sekämajoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialalla ja viidennes yhteis-kunnallisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa. Vaikka perinteisenteollisuuden työpaikat ovat vähentyneet Vantaalla samoin kuin ko-ko maassa, myös uusia teollisuuden alan työpaikkoja syntyy. Uudettyöpaikat ovat keskittyneet lentoaseman ja Kehä III:n tuntumaan.

Koko Helsingin seudun työpaikkamäärä kasvoi 2000-luvun alunlyhytaikaisen taantuman jälkeen nopeasti vuodesta 2004 vuoteen2008. Vuonna 2009 työpaikkojen määrä väheni vajaalla kahdellaprosentilla. Vuoden 2010 kahden ensimmäisen neljänneksen aikanaseudun työpaikkojen määrä on samalla tasolla kuin vuonna 2009keskimäärin. Kymmenessä vuodessa seudun työpaikkamäärä onkasvanut 10 prosentilla.

Kuvio 6. Työpaikat Helsingin seudulla alueittain 1995-2009ja vuoden 2010 I-II neljänneksellä keskimäärin

Vantaalla työllisyysaste on ollut korkeimpia koko maassa.

Vuoden 2009 aikana se kuitenkin taloudellisen taantuman myötä

aleni ja työttömyysastekin kohosi yli 9 prosentin ja on jo jonkin ai-

kaa ollut Helsingin seudun korkein. Työllisyysaste on kuitenkin al-

kuvuodesta 2010 jälleen kohonnut. Työttömiä työnhakijoita oli

Vantaalla silti elokuun 2010 lopulla vajaa 9 600, joista lomautettu-

na oli 360. Alkuvuodesta lomautettujen määrä on vähentynyt.

Pidempään kuin vuoden työttömänä olleiden määrä lähti työttö-

myyden pitkittyessä nousuun, heitä oli elokuun lopussa alle 2 200,

mikä on noin kuusi sataa enemmän kuin vuotta aiemmin.

Kuvio 7. Työttömyysaste Vantaalla ja naapurikaupungeissaelokuussa 2005-2010

Työttömyys on kohdannut useammin nuoria, alle 30-vuotiai-

ta, harvemmin vanhempia ikäryhmiä, useammin myös miehiä

kuin naisia. Nuorten työttömyys on Vantaalla pääkaupunkiseudun

kaupungeista vaikeinta: Vantaalla alle 25-vuotiaita oli työttömänä

elokuun lopulla lähes 1 300 henkilöä.

Kuvio 8. Alle 25-vuotiaiden ja yli vuoden työttömänäolleiden työttömien määrä Vantaalla kuukausittainvuodesta 2007

Ulkomaalaistaustaisella, vieraita kieliä puhuvalla työnsaanti-mahdollisuudet ovat selvästi heikommat kuin kotimaisia kieliä pu-huvilla. Vieraskielisen väestönosan työttömyysaste vaihteleekin15-40 prosentin välillä henkilön syntymämaan ja kielen mukaan.

Asuntorakentaminen vilkastunut

Taantuma on Vantaallakin heijastunut kaikille toimialoille. Raken-tamisen määrässä, erityisesti asuntojen rakentamisessa se on Van-taalla näkynyt muutaman viime vuoden aikana: esimerkiksi vuonna2009 valmistui ennätysmäisen vähän uusia asuntoja. Valmistunei-den asuntojen määrässä ei Vantaalla olla päästy useaan vuoteen ta-voitteeksi asetettuun 2000 asunnon vuosituotantoon.

Vantaan tasapainotettu strategia

6 Vantaa – talousarvio 2011, taloussuunnitelma 2011-2014

0

5 000

10 000

15 000

20 000

25 000

30 000

35 000

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020

65+ -v40-64 -v20-39 -v16-19 -v7-15 -v0-6 -v

henkilöä

0

100 000

200 000

300 000

400 000

500 000

600 000

700 000

800 000

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

KehysalueVantaaEspooHelsinki

työpaikkoja

0,0

1,0

2,0

3,0

4,0

5,0

6,0

7,0

8,0

9,0

10,0

2005 2006 2007 2008 2009 2010

Vantaa Helsinki Espoo Hyvinkää Järvenpää Kerava

Työttömyysaste

0200400

600800

1 0001 2001 400

1 6001 8002 000

2 2002 4002 600

Alle 25-vuotiaat työttömät Yli vuoden työttömänä

201020082007 2009

alle 25-vuotiaat työttömät

lähde: Vantaan kaupungin strategiaohjelma 2011-2014.

polku. Kierteen lopputulemana on usein mielenterveysongelmia. Ma-sennus on saanut jo kansantaudin mitat.

Syrjäytymisellä on selvä yhteys päihteidenkäyttöön. Käyttäjät ha-

keutuvat usein kaltaistensa seuraan kokeakseen yhteenkuuluvuutta.

”Huumeita kokeilleiden vantaa-laisten yläasteen 8. ja 9. -luokkalais-ten, lukion 1. ja 2. vuoden opiske-lijoiden ja ammattiin opiskelevien 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuus kääntyi kasvuun vuonna 2010. Huumausainekokeilujen määrän kasvu liittyi erityisesti kannabis-tuotteiden kokeilun kasvuun, mui-den huumausaineiden osalta ei ole havaittavissa merkittävää kasvua. Kyselyn mukaan huumeiden kokei-lu on yleistynyt koko pääkaupun-kiseudun alueella”. (a. Lommi ym. 2010.)

Käyttäjien tarve hakeutua val-vonnanalaiseen kuntouttavaan hoi-toon on lisääntynyt. Se näkyy myös a-Klinikoiden jonoista. Tyypillinen hoitoon hakeutuva on yleensä 18-30-vuotias. Korvausainekäyntien määrä on kasvanut vuonna 2008 voimaan tulleen opioidiriippuvais-ten vieroitus- ja korvaushoitoase-tuksen jälkeen.

Olisiko asiallinen HOiTO kui-

tenkin parempi kuin nykykäytännön mukainen KORVaUSHOiTO ?

JaRNO ESKELiNEN

Katkaisuhoitoon pääsy taattava

Päihderiippuvaisen henkilön, asian-mukaiseen hoitoon pääsy on aikuis-ten kohdalla omasta tahdosta lähte-vä asia ja siihen olisi kyettävä vastaa-maan välittömästi.

alkoholismi ja narkomania ovat hengenvaarallisia sairauksia. Hoi-toonpääsyyn pitäisi suhtautua va-kavasti. Valitettavasti näin ei kuiten-kaan ole. Päinvastoin. Hoitoon ha-keutuvien määrä kasvaa ja samanai-kaisesti hoitopaikkoja lakkautetaan taloudellisiin syihin vedoten. Riip-puvuuden katkaiseminen vaatii lä-hes jokaisen kohdalla ammatillista apua ja siihen on kyettävä vastaa-maan välittömästi lisäämällä hoito-paikkojen määrää.

Haukan katse oikeaan

Medialähetysjärjestö iRR-TV sekä 75 kristillistä seurakuntaa ja järjestöä pääkaupunkiseu-dulla toteuttivat 15.10. päätty-neen Mahdollisuus Muutok-seen –kampanjan. Sen avaaji-na toimivat Eero Heinäluoma ja Jyrki Katainen.

Kampanjapäällikkö Hannu Haukka esiintyi TV Nelosen Maria! -ohjelmassa syyskuus-sa. Hän perusteli kampanjaa ääri-islamilaisten suunnitel-man torjumisella.

Suunnitelma ei ole vähem-pää kuin Suomen valtaami-nen. Vakuudeksi Haukka ker-toi kahdesta saudista Helsinki-Vantaan lentokentällä. Nämä

Kommentti

Kuvasta näkee maahanmuuttajien ikäjakauman. Suuri osa maahanmuuttajista on työikäisiä. Heitä ei osata hyödyntää Suomen työmarkkinoilla. Lapsia ja van-huksia on huomattavan vähän.

Soran Zaki (keskellä) on Irakin kurdi ja asunut Suomessa pitkään. Zaki opiskelee Helsingin yliopistos-sa, toimii tulkkina ja S-2 (suomi toisena kielenä)-opettajana. Hän on kirjoittanut kurdin ja persian kielten oppikirjoja.

KristaLLiYÖ vantaaLLa 9.11.2011Vantaan ensimmäisessä Kristalli-yössä 9. marraskuuta pysähdytään muistamaan 9.11.1938 tapahtu-mia Natsi-Saksassa. Tuolloin yh-den yön aikana vietiin yli 30 000 juutalaista keskitysleireihin, tuhot-tiin lähes 7000 kauppaa, yli 1300 synagogaa sekä lukuisia juutalaisia hautausmaita.

Kristalliyön nimi juontaa juuren-sa tuhansien rikottujen ikkunoiden sirpaleisiin. Kristalliyönä alkaneet juutalaisvainot ovat häpeäpilkku eurooppalaisessa historiassa sekä osoitus inhimillisestä pahuudesta. Kristalliyötä muistetaan vuosittain monissa kaupungeissa ympäri maa-ilman rasisminvastaisten tapahtumi-en muodossa.

Vantaan kristalliyön järjestäjät ovat huolissaan siitä, että kaikenlai-sesta vihamielisesti sävyttyneestä puheesta on tullut entistä hyväksy-tympää inhimillisessä kanssakäymi-sessä. Erilaisuuteen suhtaudutaan negatiivisesti ja ennakkoluuloisesti.

Tämä ilmenee arkipäivän rasis-mina, joka kohdistuu muun muassa maahanmuuttajiin, ikääntyneisiin, ulkonäöltään valtavirrasta poikkea-viin, pitkäaikaistyöttömiin, sairai-siin tai erilaisten vähemmistöjen edustajiin. Kuka tahansa voi joutua rasismin kohteeksi jossain vaihees-sa elämäänsä. Norjan poikkeukselli-sen raaka terroriteko Utoen saarella 22.7.2011 on lähihistorian häpeälli-nen esimerkki siitä, mihin inhimilli-nen viha voi johtaa.

Vantaan kristalliyön tarkoitukse-na on pysähtyä miettimään, mihin omassa ajassamme ja yhteiskunnas-samme lisääntynyt toisiin kohdis-tuva viha voi johtaa? Miten pitkäl-le toisiin kohdistuvaa vihamielisyys voidaan sallia? Kenelle moraalinen vastuu kuuluu? Entä miten arkipäi-vän rasismin sijaan voidaan edistää yhteisöllisyyttä, myönteistä ilmapii-riä ja viihtyisyyttä Vantaalla?

Vantaan Kristalliyössä tapahtuu:

ti 8.11. klo 18.00 paneelikeskusteluVantaan seurakuntien auditorio, unikkotie 5 c - Vantaan monikulttuurisuus neuvottelukunnan puheenjohtaja minna räsänen- tikkurilan seurakunnan pastori Heikki Leppä- Vantaan nuorisovaltuuston sihteeri sarana Dedollin

ke 9.11. klo 17.30 -20.00 Katutempaus tikkuraitilla, Prisman edessäluvassa musiikkia, sirkusta, kuumaa juotavaa- paikalla mm. kansanedustaja Jani toivola - paikallisia poliittisia vaikuttajia- Vantaan elävän musiikin yhdistyksen eri esittäjiä

ke 9.11. klo 18.00 - 18.30 messutikkurilan kirkko, asematie 12

lisätiedot: hannu Väisänen puh. 040 411 2094

Järjestäjinä: Tikkurilan seurakunta, Vantaan elävän musiikin yhdistys Velmu ry, Vantaan kaupunki, Vantaan ortodoksinen kirkko, Vantaan Rauhanpuolustajat ry, Vantaan seurakuntien yhteiskunnallinen ja maahanmuuttajatyö.

sionomiopiskelijat selvittivät nume-roiden taustoja. asunnottomuuden ongelma saa tällaisen selvityksen myötä inhimillisemmän muodon. Se profiluotuu selkeämmäksi, kuin pelkkä numerosarja. Laurean opis-kelijat julkistivat selvityksen tulok-set performanssin muodossa osana asunnottomien yön ohjelmaa.

Kansainvälinen köyhyyden poistamisen päivä

17.10. on nimetty kansainvälisesti köyhyyden poistamisen päiväksi. Suomessa päivä on saanut näkyvim-män muodon tuolla päivämäärällä eri paikkakunnilla järjestettävissä

asunnottomien yon tilaisuuksissa. Vantaalla tämänvuotinen tapahtu-ma oli järjestuksessään kymmenes.

Tilaisuuden järjestelytoimikun-nan puheenjohtaja Jarno Eskelinen oli tyytyväinen arvioidessaan tapah-tuman onnistumista.

Tilaisuuden paneelikeskuste-luosiossa, jonka veti ansiokkaasti Vantaan a-killan työntekijä Seppo Flink, eivät paikalliset kunnallispo-liitikot voineet tai osanneet luvata konkretiaa asunnottomien tilanteen korjaamiseksi. Myönnettiin vain ti-lanteen karuus ja valiteltiin osaa-ottavan oloisesti asunnotto mien asemaa.

Nykyinen ”avohoito” on vali-tettavan tehoton myös monien käyttäjien mielestä. Se auttaa vain osittain pärjäämään päiväs-tä toiseen, mutta ei ole ratkaisu muihin, kuten työttömyyden tai asunnottomuuden tuomiin paineisiin. Välitön pääsy kat-kaisuhoitoon on välttämätöntä. Jatkohoitopaikkoja on oltava riittävästi.

Täysin päihteetön hoito on osoittautunut tehokkaaksi ja sii-nä mukana olevat hoitomuodot tukevat vahvasti potilaan omai-sia ymmärtämään sairauden vakavuutta ja siitä toipumisen vaatimuksia.

Päihderiippuvuus ei ole ke-nenkään oma valinta, siihen sairastuu.

On jo vuosikausia tiedetty, et-tä yksi hoitamaton narkomaani maksaa yhteiskunnalle lyhyessä ajassa saman, mitä mahdollinen hoito kokonaisuudessaan.

Onko meillä tähän varaa ?”KaaRiNa KOLLiN

olivat värväämässä väkeä isolla rahalla valtaushankkeeseen.

Tarina on sama kuin eu-rooppalaisen islamofobisen ää-rioikeiston, kaukana rauhan sanomasta.

JUHa KOVaNEN

Se että, Suomessa työttömi-en maahanmuuttajien määrä on korkea, johtuu osittain maahan-muuttajien jatkuvan määrän li-sääntymisestä. Tunnen paljon Suomessa menestyneitä maa-hanmuuttajia. Kouluttautunut ja kieliä osaava tulee kyllä toi-meen Suomessakin. Yhteis-kuntakaravaanissa on kuitenkin monenlaisia ihmisiä. On yhtei-nen etu, että kaikkia autetaan alkuun.

Suomessa on järjestetty hy-viä kotouttamishankkeita, mut-ta kohderyhmä ei aina ole hyö-tynyt odotusten mukaisesti.

Mielestäni työnantajien ei pitäisi vaatia maahanmuuttajil-ta äidinkielentason suomen kie-len taitoa. Pääasia, että ihminen sopeutuu työyhteisöönsä.

Ennakkoluuloista ei ole mi-tään hyötyä. Pitäisi tehdä yh-teistyötä mukavien kollegoi-den ja naapureiden kanssa. Suomi ja maapallo kuuluvat meille kaikille. Lyhytnäköalai-sesta nationalismista ei ole mi-tään hyötyä tavallisille ihmi-sille. Naapuri ei vie naapurilta leipää, vaan voittoon perustuva talousjärjestelmä.

Meidän ei tulisi sallia sitä, että meistä tehdään vihollisia syntymävaltion, ulkonäön tai uskonnon ja maailmankatso-muksen perusteella. Kansain-välisyys, sisaruus ja humanismi on ihmisen perusluonne, mutta väärä ja epäinhimillinen talous-järjestelmä vieraannuttaa ih-mistä itsestään jatkuvasti.

Tarvitaan kuntien, valtion, puolueiden, ammattiliittojen ja kansalaisjärjestöjen yhteistyötä maahanmuuttajien uudelleen juurtautumisessa omille jaloil-leen. Silloin meillä on terveem-pi Suomi, joka kuuluu rakenta-ville ihmisille ylirajojen.

SORAN ZaKi tulkki ja opettaja

Jarno Eskelinen Tikkurilan maalaismarkkinoilla.

Mielestäni pitäisi järjestää pitem-pikestoista suomen kielen ja yhteis-kuntatietouden koulutusta maahan-muuttajille. Yhteiskunnan perusnor-miston oppinut kotoutuu suomalai-seen yhteiskuntaan. Kouluttautunut ja työllistynyt yksilö ei roiku omissa ongelmissaan vaan auttaa toisia, luo, tuottaa ja maksaa veronsa.

Maahaanmuuttajan ei tarvitse kulttuurisesti tai kielellisesti sulau-tua enemmistöön, vaan osata asua uudessa kotimaassa. Tietoa on ny-kyään tarjolla yllin kyllin. Oikeal-la tiedonhankintataidolla pääsee jo pitkälle.

Vaikka Suomi on vielä hyvinvoin-tivaltio, yksilö ei voi hyvin jos ei tun-ne omia oikeuksiaan. Pitäisi pon-nistella pois maahanmuutosta syn-tyneestä kuopasta. Jotkut aloittavat elämänsä Suomessa alle nollasta.

erKK

i mat

inla

SSi

6 ASUKKAIDEN VANTAA marraskuu 2011 ASUKKAIDEN VANTAA 7marraskuu 2011

!

itella irtisanoo

Monien vaikeiden vuosien jäl-keen sama meno jatkuu. asiak-kuusmarkkinointi, toimipaikka-verkko, postin ohjauskeskukset, hallinto, kaikkialla yt-neuvotte-lut käynnissä. Satoja työpaikko-ja jälleen uhattuna. Näin toimii valtion omistama itella.

Kovien taistelujen jälkeen viime vuonna saatiin jotain jopa aikaan, työpaikkoja saatiin tur-vattua poliittisella työtaistelulla, hallitus perääntyi. Mutta kansan valitsema eduskunta hyväksyi EU:n vaatimuksesta uuden pos-titoimintalain joka mahdollistaa kerman kuorinnan ruuhka-alu-eilla ja näivettää postipalvelut haja-asutusalueilla. Eikä aino-astaan haja-asutusalueilla, vaan myöskin esim. Hakunilassa, jos-sa jopa 30000 asukasta jää ilman kunnollisia postipalveluja.

Uudessa hallituksessa ovat myös ns. vasemmistopuolueet jotka vastustivat uutta postitoi-mintalakia. Meidän annettiin ymmärtää, että kun hallitukseen päästään, postitoimintalaki ava-taan ja korjauksia tehdään. On toimenpiteiden aika, odotellaan mielenkiinnolla, löytyykö va-semmaltakaan selkärankaa.

Herätkää lopulta päättäjät ja koko Suomen kansa, postipalve-lut on pelastettava. Postipalvelut ovat kansalaisten peruspalveluk-sia joita ei saa uhrata kapitalis-min pohjattoman ahneuden ja EU:n kitaan. On kysymys myös kansallisomaisuudesta, itella on valtion eli siis koko kansan omis-tama yhtiö. Sitä ei saa tuhota.

LaSSE NEVaLaiNENPääluottamusmies

Itella Logistigs Vantaa

vantaan Energian jätevoimalan työt alkoivatongelmajätteiden poltto arveluttaa

Maanrakennustyöt jätevoimalan tontilla ovat alkaneet. Jätevoimala on tarkoitus ottaa käyttöön vuon-na 2014. Jätevoimalassa on tarkoi-tus polttaa lähes kaikki lähiseudulla syntyvä sekajäte, lähes parisensataa rekallista päivässä. alun perin lupaa haettiinkin vain tämän sekajätteen polttoon. Kun sille oli lupa saatu lähdettiin hakemaan lupaa myös on-gelmajätteiden polttoon. Sairaalajät-teen ja kyllästetyn puun polttoon.

Pyrittiinkö tällä epäeettisellä me-nettelyllä vaikuttamaan jätevoima-lan vastustuksen voimakkuuteen

heti hankkeen alkuvaiheessa?ELY-keskuksen lausunto ongel-

majätteen poltosta ja siihen liitty-västä muusta käsittelystä ja kulje-tuksesta arvioidaan valmistuvan lokakuun 2011 aikana. Tähän on-gelmajätteiden YVa (ympäristövai-kutusten arviointi) prosessiin ovat antaneet lausuntonsa mm. jätevoi-malan läheisyydessä sijaitsevat elin-tarviketeollisuutta harjoittavat Valio ja Fazer. Molemmat ovat ilmaisseet huolensa pohjavesien mahdollisesta saastumisesta.

Ympäristöjärjestöt ovat huolis-saan ongelmajätteen poltosta. Siihen liittyy monia riskejä ja myrkyllisten polttojäämien leviämistä ympäris-töön. Vaaraan joutuvat lähialueilla

sijaitsevat luontokohteet. Päästöt aiheuttavat ongelmia myös ihmi-sille. Esimerkiksi kyllästetyn puun syöpää aiheuttavia arseenipäästöjä ei polttoprosessissa pystytä täysin hävittämään vaan osa tupruaa tai-vaalle. Ja tämäkin tiedetään.

Lähialueiden asukkaiden mieli-piteet eivät luonnollisesti ole paina-neet tässä miljoonien investoinnis-sa mitään. Ongelmajätteiden pol-tosta on Vantaan Energia teettänyt konsultillaan Pöyry- yhtiöillä laajan selvityksen ympäristövaikutuksis-ta. Tässä 144- sivuisessa asiakirjas-sa pohjustetaan ongelmajätteiden polttoa.

Ongelmajätteen määrä koko jä-temäärästä on melko vähäinen, ih-

Havainnekuva uudesta jätevoimalasta. Kovin auvoinen on konsultin näkemys uudesta jätevoimalasta. Mihinkähän ne lähes kaksisataa päivittäin voimalalla vierailevaa rekkaa on unohtunut? Kiih-keimpään kuljetusaikaan pihaan saapuu rekka joka toinen minuutti.

metyttää miksi se on väen väkisin saatava mukaan polttoon. Eikö olisi parempi hoitaa ongelmajätteet ny-kyisillä järjestelmillä?

Jätevoimalan käyttöönotto vä-hentää Vantaan Energian hiilidiok-sidipäästöjä merkittävästi, mitä on pidettävä hyvänä asiana. Mutta tä-hän vähennykseen päästäisiin ilman ongelmajätteiden polttoakin.

ERKKi MaTiNLaSSiTikkurila

Kehäradan glykoliongelmaan 35 miljoonan ratkaisu

huomioon Kehäradan kokonaiskus-tannuksen 590 milj. Liikennevirasto ja Finavia neuvottelevat uuden yllät-tävän kustannuksen jaosta. Kehära-ta hankkeen yksi maksumiehistä on myös Vantaan kaupunki, eli lisälas-

kua on odotettavissa myös vantaa-laisille veronmaksajille.

Eikö vahingon aiheuttaja - täs-sä tapauksessa Finavia - olisi oikea laskutusosoite?

Muutoin Kehäradan rakentami-

Jalat tukevasti maassa - maassa, kuin maassa

Postineiti” vuosimallia 2011. Muun muassa hakunilalaisia palvelee jatkossa tämä Tikkurilaan sijoitettu pakettiautomaatti.

Vast

ausl

ähet

ysSo

pim

us 5

0104

3400

003

Hel

sink

i

Posti

mak

su

mak

settu

Nim

i

Kat

uoso

ite

Post

itoi

mip

aikk

a

Puh.

Sähk

öpos

ti

oIlm

ainen

näyt

enum

ero

o12

kk 85

€ /6

0 € (t

yöttö

mät

ja op

iskeli

jat)

o6k

k 50 €

/35 €

(työt

töm

ät ja

opisk

elijat

)o

3kk 3

0 € /2

5 € (ty

öttö

mät

ja op

iskeli

jat)

Mak

san v

uosit

ilauk

sen

oka

hdes

sa o

neljä

ssä er

ässä

.

TIED

ONAN

TAJA

Haa

pani

emen

katu

7-9

B, 0

0530

Hel

sink

i, p.

(09

) 77

4 38

10, t

oim

isto

@ti

edon

anta

ja.fi

, ww

w.ti

edon

anta

ja.fi

tied

onan

taja

Kysy

am

mat

tilii

ttos

i leh

titu

kea

nen jatkuu suunnitelmien mukaan, joka on nähtävissä monissa pai-koin ratalinjan läheisyydessä. Lii-kennöinti uudella Kehäradalla on tarkoitus saada käyntiin vuoteen 2014 mennessä.

Kehäradan rakentamisen isoin yl-lätys on ollut louhittuun tunneliin muodostunut voimakas mikrobi-kasvusto lentokenttäalueen alla. Syyksi paljastui lentokentällä lento-koneiden jäänestoon käytetty glyko-li. Glykolia on vuosien ajan päässyt maaperään ja sitä on tunkeutunut mm. syvälle kallioon.

Ongelma on päätetty ratkaista valamalla erityisbetonista erillinen tunneli louhitun kalliotunnelin si-sään. alkuperäistä kalliotunnelia joudutaan louhimaan lisää. Glyko-lin hajuhaitat pyritään ehkäisemään alipaineistamalla valetun ja louhitun tunnelin väli. ”Mikrobikäytävä” sa-laojitetaan ja syntyvät vedet johde-taan viemäriverkostoon. Tilannetta tietysti seurataan, täyttä varmuutta ei ole miten mikrobit jatkossa tule-vat käyttäytymään.

Rakentamiskustannuksia tämä glykolin torjuminen lisää 35 miljoo-naa euroa. Melkoinen summa, ott aen

Kehäradan tunnelista löytyi 35 miljoonan euron yllätys. Tunnelikuva Kehäradan tunnelityömaalta.

Vantaan sanotaan olevan maan kansainvälisin kaupunki. En-nusteen mukaan vuonna 2012 Vantaan populasta olisi 10% rotutaustaltaan muita kuin suomalaisia.

Vantaan monikulttuurisuus-ohjelma erittelee tehtäväkenttää kolmeen osaan.

Maahanmuuttopolitiikka yrittää määritellä ja erotella toi-votun (siedettävän?) ja ei-toivo-tun maahanmuuton. Kotoutta-mispolitiikka määrittelee me-netelmät, joilla maahanmuutta-jasta tehdään suomalainen. Mo-nikulttuurisuuspolitiikka yrit-tää saada eritaustaiset ihmiset tulemaan toimeen keskenään.

Ohjelma keskittyy uusiin maahanmuuttajiin. Ohjelman johdannossa muistutetaan Van-taalla asuvan myös perinteisiä vähemmistöjä kuten romanit. integraatio-ongelmien todetaan koskevan myös tätä ryhmää.

Tässä kohtaa voisi asettaa ky-symyksen, kuka tai ketkä meis-tä ovat natiiveja eli alkuperäisiä vantaalaisia? Mikähän ryhmä täällä voisi olla ”enemmistö”? Tehdäänkö tämä enemmistö/vähemmistöt-jako ihonvärin mukaan?

Ei asia voi olla niin yksinker-tainen. ihonvärin lisäksi kut-tuuri - käytöstavat, traditiot, ym. - poikkeavat joillakin ihmis-

ryhmillä näkyvämmin täkäläisestä ”enemmistökulttuurista”.

itse olen muuttanut tälle paikkakun-nalle tuhannen kilometrin taipaleen takaa. Näin määritellen lähtöalueeni voisi olla hyvinkin Venäjän luoteis-kulmilla, Baltiassa tai vaikkapa Puo-lassa. Mutta kun ei ole.

Se sauna, jossa minut päästettiin äidistäni sijaitsee Suomessa. Tosin kaukana pohjoisessa, saamelaisalu-een rajamailla.

Tulin sieltä puutteen ja kurjuu-den korpiloukosta kiertokoulun jäl-keen tänne parempien elinmahdol-lisuuksien toivossa. Sain oppia uusia asioita. Opin joltisenkin sisäsiistik-si, ym. Mutta voin vakuuttaa: kova kulttuurishokki se oli. Ensimmäiset kymmenen vuotta menivät kuin jäi-tä poltellessa. Mutta minut otettiin vastaan. Työpanokseni kelpasi.

En näe muuta eroa meidän maas-samuutaneiden ja näiden, nyt on-gelmaksi koettujen maahanmuut-tajien välillä, kuin että meillä ensin-mainituilla on periaatteessa suun-nilleen sama kieli kuin täkäläisellä ”enemmistöllä”.

Monikulttuurisuusohjelman kotout-tamispolitiikkaosiossa korostetaan-kin juuri paikallisen kielen - tässä siis suomen - oppimisen tärkeyttä. Se auttaa eteenpäin elämään - mah-dollisesti jopa työelämään.

Ylivoimaisesti suurin osa näistä uussuomalaisista on iältään, kyvyil-

tään ja soveltuvuudeltaan työ-elämään hyvin soveltuvia hen-kilöitä. Eivät maahanmuuttajat ole missään tapauksessa mitään bulkkia metritavaraa, jotka olisi häveliäisyyssyistä tänne otettava ja säilöttävä sitten jonnekin jota-kin myöhempää käyttöä varten.

Kysymys on siitä, että elä-mäntapojemme myötä olem-me velkaantuneet maapallon ekosysteemille. Tämä velkaan-tumiskierre olisi katkaistava.

Fakta on se, että jos kaikki maailman ihmiset haluaisivat elää tämän meidän elintason ja elämäntapojen mukaista elämää, tarvitsisimme kolmen maapal-lon luonnonvarat.

Maapallon väestöräjähdys ja koko ajan pienenevä viljely-kelpoinen maa-ala on sellainen yhtälö, ettei se ratkea pelkillä hyväntekeväisyyskonserteilla ja pannulappujen virkkuulla. Las-ku elämästämme on jo suuri, ei-kä elämä tunne akordia, velan anteeksiantoa.

Maahanmuuton hyväksymi-sellä me voimme hieman lievit-tää velkojiemme tuskaa. Ei läh-tökohdan tarvitse olla kaikkien rakastaminen. En minäkään ra-kasta kuin yhtä, mutta siedän kyllä hyvinkin monia! On myös muistettava, että tasan jokaisel-la meistä on tällä telluksella vain väliaikainen oleskelulupa.

Nimim. ”MaaSSaMUUttaNUT”

polkuautoilua vantaalla ja maailmallaLähes jokaiselle sana polkuauto ker-too lapsuudesta paljon. Polkuautoil-la on pistetty mutkat ja shikaanit suoriksi.

Polkuauto on lihasvoimalla toi-miva ajoneuvo, jonka rakenne perus-tuu runkoon ja neljään pyörään. Se muistuttaa teknisesti nojapyörää.

Suomessa ja Ruotsissa oli toisen maailmansodan jälkeen pula bensii-nistä ja polkuautoja eli kinnereitä ra-kennettiin korvaamaan autoja.

Yli kymmenen vuoden ajan pol-kuautokilpailuja on järjestetty ym-päri maailmaa; Englannissa, austra-liassa Yhdysvalloissa ja Euroopassa.

Uusi laji on rantautunut myös Suomeen. Vantaalla on perustettu kesällä 2011 Suomen Polkuautoliit-to Pedalcar Finland Ry.

Keväällä 2011 järjestettiin Tikku-rilan Peltolantorilla leikkimielinen polkuautokilpailuö. Osallistujia oli saapunut mukavasti paikalle. Polku-autolla ajo kiinnosti lapsien lisäksi myös aikuisia. Tapahtuman tunnel-ma oli hauska ja se herätti ansaittua huomiota ohikulkijoissakin.

Polkuautoliiton tavoitteena on järjestää kesällä 2012 useampia kil-pailuja ympäri Suomea ja tuoda lajia tutuksi. Polkuautoliitto neuvottelee myös parhaillaan Vantaan Kaupun-gin kanssa Keimolan legendaari-sen moottoriradan käyttöönotosta muistotapahtuman merkeissä. Rata

tullaan purkamaan uusien Keimo-lanmäen asuin ja -toimistoraken-nuksien tieltä.

Yhdistyksen ja liiton tarkoituk-sena on edistää polkuautourheilua ja levittää polkuautoharrastusta ja liikennekasvatusta. Polkuautour-heilun tarkoituksena on kohottaa jäsentensä fyysistä kuntoa ja terve-yttä, sekä herättää heissä oikeaa ur-heiluhenkeä ja pysyvää harrastusta.

Polkuautoliiton tarkoituksena on edistää nuorten ja aikuisten liiken-nevalistusta ja -käyttäytymistä sekä auton hallintataitoa ja liikennekult-tuuria jäsentensä keskuudessa.

JaRNO ESKELiNENPuheenjohtaja

Suomen Polkuautoliitto Pedalcar Finland Ry

Kuvassa vaasalainen polkuautoharrastaja Veikko Vähämäki menopeleineen.

Demokratiailta HeurekassaKaupungin tiedekeskus Heurekassa järjestämän demokratiaillan pääl-limmäinen teema oli aluedemokra-tia, eli käytännössä aluetoimikun-nat. Näiden aluetoimikuntien muo-dossa toteutettu lähidemokratia on varsinaista näennäisdemokratiaa. Suurin osa ihmisistä ei tiedä tuon taivaallista oman kaupunginosansa aluetoimikunnasta, ei sen tekemisis-tä eikä sen valintakriteereistä.

Kuntalaki määrittelee alueellis-ten toimielimien kokoonpanotavan: ”Valtuusto voi päättää ... osa-aluei-den toimielimien (tässä: aluetoimi-kuntien) jäsenet tai niin, että osa jä-senistä valitaan osa-alueen asukkai-den esityksestä.”

Vantaalla kuitenkin aluetoimi-kunnat valitsee valtuusto omien voimasuhteidensa mukaisiksi omik-si kuvikseen kaikille seitsemälle alu-eelle. Tässä on jo lähtökohtaisesti vääristymä: poliittiset voimasuh-teet alueittain eivät ole tasaisesti sa-mat valtuuston puoluepoliittiseen jakaumaan verraten. Kun alueilla on useinkin hyvinkin aktiivisia toi-mijoita, henkilöitä tai järjestöjä, jot-ka eivät mitenkään halua profiloitua puoluepoliittisesti, ja kun äänestys-prosentit heittävät hyvin paljon aluittain, ei näiden ”kyläpoliitikko-jen” legitimiteetti ja uskottavuus ole oikein vankalla pohjalla.

Missä ja koska pyydetään noita kuntalain mukaisia alueiden asuk-kaiden esityksiä?

Päätäntävaltaa näillä keskusteluker-hoilla ei ole. Vain lausunnonantajan rooli. Nuo mahdolliset lausunnot

kirjataan yleensä vain vastaanote-tuiksi, eikä sitten muuta. Koko Van-taalla aluehallinnon kulut näiden aluetoimikuntien kautta ovat 200 000 euroa. aluetoimikuntien bud-jetit ovat siis n. eruo/alueen asukas. Näillä valtuuksilla ja talouden re-sursseilla toimikunta voi rahoittaa jonkin alueensa järjestön tilaisuu-teen pullakahvit.

Kunnallisen itsehallinnon ja kunta-laisten osallistumismahdollisuuksi-en lisäämisen nimissä toteutetut eri-laiset kaupunginosavaltuustot ym. aluehallintokokeilut ovat tulleet tai ovat tulossa lakkautetuiksi.

Jos toimivalta rajoittuu lausunto-jen antamiseen, aloitteiden tekemi-seen jotka eivät juuri johda toimen-piteisiin, ei tuon puuhastelun juuri voi nähdä ilmentävän osallistuvaa demokratiaa. aluetoimikunnan rooliksi jää muutosten seuraaminen ja päätösten paheksuminen. Tämä-kään ei näy eikä kuulu mitenkään juuri missään - korkeintaan paikal-lisessa ilmaisjakelulehdykässä. Ke-tä mahtaa kiinnostaa? Todelliset, konkreettiset vaikutusmahdollisuu-dethan onkin varmuuden vuoksi jo alunalkaen rajattu näiden lähidemo-kratiaelinten ulottumattomiin.

Voihan siitä pullakahvirahojen jaostakin kehitellä illuusion vallan-käytöstä. Ja voivathan nämä leikki-valtuustot olla astinlautoja ja merii-tin hankkimista, täydennystä ansio-luetteloon kunhan tulee aika kiive-tä päätännässä ylemmälle portaalle suosituimmuusjärjestyksen iskiessä kohdalle. (UN)

Kommentti

erKK

i mat

inla

SSi

8 ASUKKAIDEN VANTAA marraskuu 2011

Vaihtoehtolehti kerran viikossa www.tiedonantaja.fi

AsukkAiden VAntAAmarraSKuu 2011

H julkaisija: Suomen Kommunistisen Puolueen Vantaan kaupunkijärjestö H www.skp-vantaa.fi H Päätoimittaja: unto nikula, unto.nikula@gmail.com H taitto Pia laulainen H Painatus ta-tieto oy

sKp:n vantaan kaupunkikomiteaunto nikulapuheenjohtaja, nissas040 580 62 68 , (09) 872 51 42unto.nikula@gmail.com

pentti nurminenvarapuheenjohtajamartinlaakso040 542 52 32pentti.nurminen@pp3.inet.fi

Juha Kovanensihteeri, tikkurila0400 609 073juha.t.kovanen@netti.fi

!

Kansainvälisenä toimintapäivänä la. 15.10. avoimen demokratian puolesta, finanssikapitalismia, rahan valtaa, hallitusten leikkauspolitiikkaa vastaan järjestettiin tilaisuuksia tuhannessa kaupungissa 82 maassa. Tämän vallassa olevan uusliberalis-tisen politiikan arviointia ja ankaraakin kritiikkiä jatkettiin Vantaan Tikkuraitilla ti. 25.10. Vastaavanlaisia tilaisuuksia tullaan järjestämään samassa paikassa, siis Tikkuraitilla, jatkossa joka tiistai klo 15 alkaen. Sana on vapaa kaikille ja tapahtuma saa muodon, jonka kulloinkin paikalla olevat kansalaiset haluavat ja päättävät.

15. lokakuuta se tapahtui

ihmiset saivat tarpeekseen

Erkki matinlassitaloudenhoitaja, tikkurila044 335 51 47erkki.matinlassi@sange.fi

Jarno Eskelinentikkurilajarno.eskelinen@gmail.com

Lena HuldénsKp:n varapuheenjohtajavapaalalena.hulden@helsinki.fi

Larry Huldénvapaalalarry.hulden@helsinki.fi

milla HurmeKorso

mauri perävantaankoski044 290 61 11mauri.pera@kolumbus.fi

Hannu väisänennikinmäkihannuvai@gmail.com040 411 20 94

Kun minä olin kolmivuotias, kylmä sota oli päättymäisillään. Silloin kaikkialla länsimaissa ju-listettiin sosialismin kuolemaa ja kapitalismin ylivoimaisuut-ta. Markkinavoimat julistettiin Friedmanin ja Thatcherin siuna-uksella luonnonlaeiksi ja mark-kinatalous jumalalliseksi vapah-tajaksi. Tunnettu esseisti Fuku-yama kiteytti ajan hengen väit-tämällä historian itsensä olevan ohi - nykyinen järjestelmä on lopullinen, ainoa mahdollinen vaihtoehto.

Siitä lähtien on politiikan si-sältönä ollut pakko. Niin kauan kuin minä muistan uutisia seu-ranneeni, on ollut pakko lei-kata, vähentää, tehostaa ja ajaa alas. On ollut pakko liittyä eu-roon, pakko liittää kuntia, pak-ko yksityistää. Perustelu on ai-na ollut sama - näin turvataan talouskasvu ja meidän kaikkien hyvinvointi.

2000-luvulla on herätty maa-

ilmaan, jossa tällä ajattelulla ei ole enää mitään pohjaa. Loputtomista pakkotoimenpiteistä huolimatta sitä luvattua hyvinvointia ei ikinä tullut-kaan. Työttömyys ja eriarvoistumi-nen on kaikkialla räjähtänyt käsiin. Köyhien määrä on Suomessakin kasvanut lähes miljoonaan. Markki-natalouden keisarilla ei ole enää yl-lään rihmankiertämää.

Historiaakin on taas ryhdytty kir-joittamaan. Lähi-idän, afrikan ja Euroopan kautta Yhdysvaltoihin ja aasiaan tavalliset ihmiset ovat py-syvästi kaduilla vaatimassa todellis-ta demokratiaa, oikeudenmukaista talouspolitiikkaa ja ihmisoikeuksia, joita nykyinen järjestelmä ei tarjoa. Lokakuun 15 päivä kokoonnuttiin kaikkialla maailmassa lähes 1 000 kaupungissa ja yli 80 maassa, Suo-messa 13 paikkakunnalla.

Helsingissä sadat ihmiset osallis-tuivat viisi tuntia jatkuneeseen kes-kusteluun. “Me olemme ihmisiä, emme kauppatavaraa!” muistutti

moni puheenvuoro. “Rahan vallas-ta kansan valtaan!” vaati kyltti. To-rikokous mursi myytin hiljaisesta suomalaisesta, joka ei uskalla panna vastaan. Se hälvensi myös illuusion, ettei yksi ihminen voi tehdä mitään. Torille kokoontuneina ympäri maa-ilman me yksittäiset ihmiset kyke-nemme mihin tahansa.

Tänään jatkavat ministerien puhuvat päät televisiossa samaa mantraansa. Nyt on kuulema pakko vakauttaa ta-lous pankkituella, ay-liikkeen pakko tehdä raamisopimus ja EU:n keskit-tää valta yhä pienempään piiriin. 15. päivän tapahtumien jälkeen me kui-tenkin tiedämme, että pakko ei ole. On täysin meistä kiinni, mitä tule-vaisuudessa tapahtuu.

Toreilla tavataan!

SiPPO KäHMiSKP:n Uudenmaan piirin piirisihteeri

p. 040 706 1223

Lapsilisä –projektissa vaikutetaan!Pienperheyhdistyksen Lapsilisä– projektissa pienituloiset yksivan-hempaiset perheet pyrkivät löytä-mään keinoja vaikuttaa perheiden tilanteeseen, yhteiskunnan syrjiviin rakenteisiin, unohtamatta hauskan-pitoa, vertaistukea ja uusien koke-musten löytämistä. Ryhmätoimin-nan kautta vahvistetaan perhei-den omia voimavaroja ja tehdään kokemuksia pienituloisuudesta näkyväksi.

Suomen kaikista lapsiperheis-tä viidesosa on yhden vanhemman perheitä. Pääkaupunkiseudulla jo-ka kolmannessa lapsiperheessä on vain yksi aikuinen. Köyhyys on li-sääntynyt varsinkin yhden vanhem-man perheissä, joissa elämiseen on käytettävissä vain yhden aikuisen tienestit. Ongelma on yhteiskunnal-linen ja Lapsilisä-projektissa halu-taan löytää keinoja vaikuttaa yhteis-kunnan rakenteisiin. Pieniä askeleita on otettu eteenpäin, yksinhuoltajien köyhtymisriski on esillä enemmän kuin aiemmin ja tuntuu se kiinnos-tavan vähän päättäjiäkin. Matkaa on

kuitenkin paljon kuljettavana.Hakunilan alueella Vantaalla

Lapsilisä–projektin ryhmä on toi-minut reilun vuoden. Toiminta on vaihtelevaa, mm. keväällä 2011 en-nen eduskuntavaaleja Hakunilan ryhmäläiset suunnittelivat ja to-teuttivat valokuvanäyttelyn, joka oli esillä mm. Tikkurilassa Vernis-sassa. Ryhmän lapset ottivat valo-kuvia aiheesta köyhyys. aikuiset ja lapset suunnittelivat yhdessä kuvis-ta näyttelyn. Vielä syksyllä 2011 va-lokuvat jaksavat puhuttaa. Pääkau-punkiseudun Lastensuojelupäiville koottu video rikkoi uutiskynnyksen toistamiseen.

Hakunilan ryhmä aloittaa syk-syllä 2011 uudella kokoonpanolla ja mukaan mahtuu vielä. Lisätieto-ja projektista ja Hakunilan ryhmäs-tä löytyy projektin www-sivuilta: www.lapsilisa.fi. Suunnitteilla on myös keskustelutilaisuus hallitus-ohjelman lupauksista alkukeväälle 2012. Tervetuloa mukaan!

HaNNa JUURiNENLapsilisä-projektin projektityöntekijä

Köyhästä rikkaaksi

Eräänä päivänä poika nimeltä Roo-pe. Hän eli todella köyhässä perhees-sä. He saivat kuukaudessa kolme eu-roa. Eräänä päivänä, kun hän käveli kadulla hän näki maassa 20 euroa ja hän meni kauppaan pelaamaan lot-toa. Hän meni seuraavana päivänä kauppaan ja hän oli voittanut 1 000 000.

Poika 12 v.

Köyhyys on rankkaa,ei pysty edes mahaa tankkaa.Ei oo varaa ostaa safkaa,eikä edes lämmintä huopaa.Ei voi koulua käydä, eikä kotona syödä.Mutta rikkautta vaatiija safkaa kulhosta kaapii.

Tytöt 12 v.

Lapsilisä-projektin Lapset ja köyhyys -näyttelyn kirjoituksia.

arj

o S

uo

nPe

rä

Köyhyys on spurgujen/pummien elämään. Köyhillä ei ole rahaa, ruokaa ja juomaa eikä maksamaan laskujaan.Köyhäksi voi tulla jos ei löydä töitä.

Poika 12 v.