1

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan asumispoliittinen linjapaperi HYYn edustajiston 25.5.2010 hyväksymä

Tavoitteena on viihtyisä ja edullinen koti kaikille opiskelijoille Tavoitteena on viihtyisä ja edullinen koti kaikille opiskelijoille Tavoitteena on viihtyisä ja edullinen koti kaikille opiskelijoille Tavoitteena on viihtyisä ja edullinen koti kaikille opiskelijoille

HYYn asumispoliittisessa linjapaperissa linjataan muun muassa opiskelija-asuntojen määrästä, laadusta ja sijainnista. Se muodostaa pohjan HYYn asumispoliittiselle vaikuttamistyölle erityisesti Helsingin kaupungin ja Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön Hoasin suuntaan. Asumispoliittisen linjapaperin päätavoitteet Opiskelija-asunnoista:

• Hoasin asukastoimikuntiin mukaan pääsemistä on helpotettava • Kaikissa Hoasin kiinteistöissä on siirryttävä kokonaan vihreään sähköön • Valtaosa opiskelija-asunnoista tulee rakentaa autottomana • Jatkossakin on rakennettava monipuolisesti solu-, kaveri- ja perheasuntoja sekä

yksiöitä • Kansainvälisiä opiskelijoita tulee kohdella oikeudenmukaisesti heidän erityistarpeensa

huomioiden Yleisestä asuntopolitiikasta:

• Vuokra- ja omistusasumisesta on tehtävä yhtä houkuttelevia vaihtoehtoja • Vuokra-asuntotarjontaa on lisättävä ja vuokrien nousua on pyrittävä hillitsemään • Asuinalueista tulee tehdä tiiviitä ja viihtyisiä, ja peruspalvelut on saatava läheltä

omaa kotia • Asumislisä tulee sitoa indeksiin ja asumislisä tulee porrastaa alueellisesti

2

OpiskelijaOpiskelijaOpiskelijaOpiskelija----asasasasunnot unnot unnot unnot

Opiskelijoiden erilaiset tarpeetOpiskelijoiden erilaiset tarpeetOpiskelijoiden erilaiset tarpeetOpiskelijoiden erilaiset tarpeet

Opiskelijoilla on hyvin erilaisia tarpeita ja toiveita asumisen suhteen. Ei ole olemassa yhtä oikeaa ratkaisua, joka sopisi kaikille. Tätä näkemystä tukee myös Otuksen selvitys opiskelijoiden asumistoiveista pääkaupunkiseudulla.1 Jo rakentamisvaiheessa täytyy ottaa huomioon opiskelijoiden moninaisuus: tarvitaan erilaisia asuntotyyppejä ja joustavia pohjaratkaisuja, jotka mahdollistavat asuntojen monipuolisen käytön esimerkiksi kaveri-, perhe- tai isoina yhteisöasuntoina. Hoasin kaikkien uusien asuntojen rakentaminen esteettömiksi tulee olla itsestäänselvyys. Integroitumisen edistämiseksi tulee välttää kaikkien ulkomaalaisten opiskelijoiden sijoittamista tiettyihin kiinteistöihin ja tulisi edistää eri maista tulevien opiskelijoiden asumista eri Hoasin kohteissa.

OpiskelijaOpiskelijaOpiskelijaOpiskelija----asuntojen tarveasuntojen tarveasuntojen tarveasuntojen tarve

Opetusministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2007–2012 todetaan korkeakoulujen aloituspaikkojen määrän vähenevän merkittävästi vuoteen 2020 mennessä.2 Kehittämissuunnitelman mukaan tavoitteena on, että vuonna 2012 yliopisto-opintonsa aloittaa 19 090 opiskelijaa, mikä on 1060 vähemmän kuin vuonna 2006.3 Se ei kuitenkaan tarkoita suuria muutoksia yksittäisen yliopiston kannalta. Esimerkiksi Helsingin yliopistossa uusien opiskelijoiden sisäänottomäärissä ei tule tapahtumaan juurikaan muutoksia seuraavien kahden vuoden aikana. Opetusministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma asettaa tavoitteeksi kasvattaa korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuutta 25–34-vuotiaista 28 prosentista vuonna 2005 42 prosenttiin vuonna 2020 ja 25–64-vuotiaista 19 prosentista vuonna 2005 30 prosenttiin vuonna 2020. Nykyinen rahanjakomalli ei tue aloituspaikkojen vähentämistä, joten suuria vähennyksiä lähivuosina tuskin nähdään. Opiskeluaikoja pyritään kuitenkin lyhentämään muun muassa opintoaikojen rajauslain avulla. Helsingin yliopisto pyrkii siihen, että vuoteen 2012 mennessä 68 prosenttia alempaa tai ylempää tutkintoa opiskelevista suorittaa tutkinnon 7 vuoden kuluessa opintojen aloittamisesta. Tällaisilla tavoitteilla voi olla vaikutusta siihen, kuinka iso osa opiskelijoista

1 Hermans, Outi (2003). Soon mukavasti tässä. Opiskelijoiden asumistoiveet pääkaupunkiseudulla. Otus – opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö. 2 Koulutus ja tutkimus vuosina 2007–2012. Kehittämissuunnitelma. OPM. Valtioneuvoston 5.12.2007 hyväksymä. 3 OPM:n muistiossa Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen periaatteista (8.3.2006) linjataan kandidaattikoulutuksen aloituspaikkamäärän olevan 17 500 vuonna 2020.

3

asuu samanaikaisesti Hoasilla. Kuitenkin mikäli opiskeluaikojen lyheneminen tarkoittaa tiiviimpää opiskelutahtia, jonka aikana ei ole mahdollista käydä juurikaan palkkatyössä, edullisissa opiskelija-asunnoissa asuminen tulee olemaan suosittua. On myös esitetty, että kesäaikakin tulisi hyödyntää opintojen suorittamisessa nykyistä tehokkaammin4. Kansainvälisten opiskelijoiden määrän kehitys muodostaa seikan, joka tulisi huomioida opiskelija-asuntojen tarvetta pohdittaessa. Kansainväliset opiskelijat ovat jo tällä hetkellä Hoasilla hieman ”yliedustettuina”. Tämä johtunee siitä, että kansainvälisille opiskelijoille edullinen opiskelija-asuminen on muita opiskelijoita tärkeämpää, koska heillä ei ole valmiita verkostoja pääkaupunkiseudulla. Koska kansainvälisten opiskelijoiden määrää ollaan kasvattamassa, tulisi myös opiskelija-asuntojen määrän kasvaa. Kohtuuhintaisia opiskelija-asuntoja tarvitaan entistä suuremmalle osalle opiskelijoista, jotta he voisivat keskittyä opintoihinsa työnteon tullessa opintoaikojen rajausten vuoksi hankalammaksi. Helsingin kaupunginvaltuuston helmikuussa 2008 hyväksymä Laadukkaan asumisen Helsinki. Maankäytön ja asumisen toteutusohjelma 2008–2017 (MA-ohjelma) linjaa opiskelija-asuntojen vuosituotantotavoitteeksi vähintään 100 asuntoa. Tämä tavoite on toteutumassa. HYY ei rakenna itse, vaan tukee Hoasia pääkaupunkiseudun ensisijaisena opiskelija-asuntojen rakentajana. Hoas tulee rakentamaan seuraavan viiden vuoden aikana tuhat vuokra-asuntoa, joista 150 asuntoa täydennysrakentamisen kautta. HYYn tavoitteena on pitkään ollut se, että puolet opiskelijoista voisi asua opiskelija-asunnoissa.5 Nykyisin noin 30 prosentilla opiskelijoista on siihen mahdollisuus.6

Rakentaminen uusille alueilleRakentaminen uusille alueilleRakentaminen uusille alueilleRakentaminen uusille alueille

Viime vuosina on saatu rakennettua uusia asuntoja, jotka palvelevat erityisesti Otaniemen, Kumpulan, Arabian ja Viikin opiskelijoita. Keskustakampuksen liepeillä opiskelija-asuntoja on vähemmän. Hoasin uudet kohteet tulevat sijaitsemaan Jätkäsaaressa, Kalasatamassa, Arabiassa ja Espoon Matinkylässä. Hoasilla on myös tonttivaraus Hermannin alueella. Viimeaikaisen rakentamisen ja näiden uusien kohteiden ansiosta myös lähellä

4 Ei paikoillanne, vaan valmiina, hep! Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamista pohtineen työryhmän muistio. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010:11. 5 Opetusministeriön yhteydessä toimivan opiskelija- ja nuorisoasuntoneuvottelukunnan tavoitteena on ollut, että vuokra-asuntoa tarvitsevista opiskelijoista puolet voisi asua opiskelija-asunnossa. Vuokra-asuntoa tarvitsevia on vaikeampi määritellä, mutta jos sellaisiksi ajatellaan ne opiskelijat, jotka eivät asu omassa tai puolison tai perheenjäsenen omistamassa asunnossa, vuokra-asuntoa tarvitsevia on 69–75 % opiskelijoista. (Opiskelijoiden asumismuodot saatu: Lavikainen & Nokso-Koivisto 2009, 36.) Tällaisella tulkinnalla opiskelija-asuntoa tulisi voida tarjota 34,5–37,5 %:lle opiskelijoista. Kuitenkin mikäli asumisen verotus Suomessa ei suosisi omistusasumista nykyisenkaltaisesti, vuokra-asumisen kysyntä voisi olla nykyistä suurempaa. 6 Lavikainen, Elina & Nokso-Koivisto, Aleksis (2009). ”Pitää vain yrittää pärjätä”. Selvitys Helsingin yliopiston opiskelijoiden taloudellisesta tilanteesta ja hyvinvoinnista keväällä 2009. Otus – opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö, 35.; Berndtson 2007, 33.

4

keskustakampusta tulee sijaitsemaan enemmän opiskelija-asuntoja. Silti edelleen kohtuuhintaisia asuntoja keskustakampuksen lähellä on niukasti. Keski-Pasilan rakentaminen alkaa vuonna 2014, ja asukasmäärän on kaavassa suunniteltu olevan noin 2000. Pasilan seudulle rakennetaan myös Ilmalaan ja Pohjois-Pasilan länsireunaan. Opiskelija-asuntoja tulisi rakentaa Pasilan alueelle. Näillä seuduilla valtion maan osuus on huomattava. Niinpä Pasilan seudulla valtion tukeman asuntotuotannon osuus tulee olla merkittävä. Valtion siinä missä kaupunginkin tulee luovuttaa tontteja opiskelija-asumiseen. Myös opiskelija-asuntojen rakentamista Östersundomin alueelle on tutkittava. Opiskelija-asunnot ja -asukkaat ovat omiaan monipuolistamaan alueiden asunto- ja asukasrakennetta ja sopivat täten erinomaisesti uusille suurtuotantoalueille. Opiskelija-asuntokohteiden autopaikka- ja piha-aluetarve on lisäksi huomattavasti pienempi kuin tavallisissa vuokra-asuntokohteissa mikä helpottaa rakentamista tiheästi rakennettavilla alueilla. Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen vakiokäyttäjinä opiskelijat tukevat myös osaltaan pääkaupunkiseudun ilmastostrategian toteutumista. Uusille alueille rakennettaessa lähipalveluiden saatavuuteen on kiinnitettävä huomiota. Hoasin tulee pyrkiä siihen, että uusille alueille saadaan opiskelija-asuntoja. Uusien asuntojen rakentamisen lisäksi tulee jatkaa vanhojen kiinteistöjen kartoittamista sekä Hoasin omien kohteiden korottamista ja muuta täydennysrakentamista. Tonttipolitiikkaan vaikuttamisessa jatketaan HYYn ja Hoasin tiivistä yhteistyötä siten, että HYY on tietoinen kulloinkin vallitsevasta tonttitilanteesta ja Hoas taas siitä, mitä mieltä ylioppilaskunta on ja mitä ylioppilaskunta kulloinkin tekee. Hoasin tehtävänä on tonttien hankinta. HYYn rooli taas on tukea Hoasia sen toiminnassa ja vaikuttaa kokonaisvaltaiseen opiskelija-asumispolitiikkaan, mm. valtuustokausittain tarkistettaviin Helsingin ja ympäröivän seudun maankäyttö- ja asumissuunnitelmiin. Tarpeen tullen voidaan pohtia myös joistakin kohteista luopumista. Kuitenkin kohteista luopumiselle täytyy olla selkeät perusteet ja sen tulee tukea uudisrakentamista. Asuntojen kokonaismäärä ei saa vähentyä kohteista luopumisen vuoksi.

Asuntojen sijaintiAsuntojen sijaintiAsuntojen sijaintiAsuntojen sijainti

Otuksen selvityksen mukaan asunnon laatu ja sijainti ovat hyvin tärkeitä opiskelijalle.7 Tärkeimmät tekijät asuntoa valittaessa ovat selvityksen mukaan asunnon hinta ja hyvät joukkoliikenneyhteydet. Opiskeluaika on hyvin aktiivista aikaa, ja opiskelija liikkuu

7 Hermans 2003, 24.

5

kotoaan paljon esimerkiksi kampuksille, työpaikalle, harrastuksiin, kumppanien ja ystävien luokse. HYYn toimeentuloselvityksen mukaan opiskelijoiden päivän aikana yhteensä matkoihin kuluvan ajan mediaani oli vuonna 2007 50 minuuttia.8 Otuksen opiskelijoiden asumistoiveita kartoittavan selvityksen mukaan pääkaupunkiseudulla päivittäiseen matkaan yhteen suuntaan kodista pääasialliselle opiskelupaikalle kului noin 50 prosentilla vastaajista korkeintaan 20 minuuttia. 9 Hyvät julkiset liikenneyhteydet kodin, opiskelupaikan ja muiden palveluiden välillä ovat ensisijaisen tärkeitä, ja opiskelijat myös arvostavat hyviä yhteyksiä. Hoasin tällä hetkellä toteuttama kampusperiaate sekä uusien asuntojen rakentamisessa että asuntojen tarjoamisessa opiskelijoille on koettu hyväksi ja selvityksen tuloksia tukevaksi. On hyvä, että Helsingin yliopistolla opiskeleville tarjotaan asuntoja ensisijaisesti juuri Helsingistä. On tärkeää, että rakennetaan joko kampusten lähelle tai hyvien joukkoliikenneyhteyksien päähän. Opiskelijalle tulee myös tarjota hänen tilanteensa ja opiskelupaikkansa huomioon ottaen sopivia ratkaisuja. On esimerkiksi tärkeää, että saman alan opiskelijoita pyritään sijoittamaan samoihin soluasuntoihin. Erityistä huomiota tulee kiinnittää pyöräilymahdollisuuksien kehittämiseen ja jalankulkijoiden huomioimiseen, ja ne tulee ottaa lähtökohdaksi uusien kaupunkialueiden suunnittelussa. Myös Hoasin täytyy tukea pyöräilyä ja jalankulkua tarjoamalla esimerkiksi riittävästi lukittuja pyörävarastoja. Autopaikkojen tarvetta tulee arvioida kriittisesti, sillä valtaosa opiskelijoista ei omista autoa ja autopaikat ovat siten tarpeeton lisäkustannus rakentamisessa.10 Tavoitteena on, että erityisesti kampusten lähellä sijaitsevat opiskelija-asunnot voisi aina rakentaa autottomina.

AsuntotyypitAsuntotyypitAsuntotyypitAsuntotyypit

Uusia asuntoja rakennettaessa on hyvä keskittyä halutuimpiin asuntotyyppeihin eli yksiöihin ja kaveri- tai perheasuntoihin. Uusiin taloihin on kuitenkin hyvä rakentaa myös soluja, jotta tietyt asuntotyypit eivät keskittyisi vain tietyille alueille ja jotta asuntojen tarjonta olisi tarpeeksi monipuolista ja edullista. Uusia asuntoja rakennettaessa täytyy kiinnittää erityistä huomiota tulevaan neliövuokraan: asunnoista on tehtävä sellaisia, etteivät vuokrat nouse liian korkeiksi. On kuitenkin huomattava, että energiatehokkaasti rakentaminen tuo kustannuksia, mutta kiinteistöteknisillä toimenpiteillä voidaan parhaiten vaikuttaa energian säästöön asumisessa. Solu- ja kaveriasuntojen laatuun tulee panostaa. Uusia kohteita

8 Berndtson, Taru (2007). Senttiä venyttämässä. Selvitys Helsingin yliopiston opiskelijoiden taloudellisesta tilanteesta ja asumisesta keväällä 2007. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta / Otus – opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö. 9 Herman 2003, liite 3. 10 Hoasin asukkaista autopaikka on noin 2500 asukkaalla. Yhteensä Hoasilla asuu yli 16 000 opiskelijaa.

6

rakennettaessa HYY näkee hyvänä solun ja yksiön välimuodon eli omalla kylpyhuoneella varustetut miniyksiöt, joissa asuvat jakavat keittiön vähintään 8 asukkaan kanssa. Hoasin uusien asuntojen tulee täyttää esteettömyysmääräykset.11 Vammaisten itsenäinen asuminen ja liikkuminen tukevat vammaisten kouluttautumista sekä lisäävät opiskelijayhteisöllisyyttä. Hoas tekee yhteistyötä Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön kanssa, mikä on mahdollistanut Lauttasaaren kiinteistössä toimivan vaikeavammaisten opiskelijoiden asumispalvelun.12 Hoasilla tulee huomioida nykyistä joustavammin myös opiskelijoiden moninaiset ihmissuhteet ja transihmisten mahdollisuudet soluasunnoissa. Hoasilla tulisikin olla tietty määrä soluja, joihin asukkaita ei oteta sukupuolen mukaan. On hyvä, että Hoasilla on kaveriasuntoja. Mahdollisuudesta asua kaveriasunnoissa lapsen kanssa tulee olla tietoa asuntoa hakevalla opiskelijalla, eikä kaikkia lapsen kanssa asuntoa hakevia tule ohjata hakemaan vain perheasuntoa. Asunnon hakemista voisi kehittää joustavampaan suuntaan siten, että halutessaan voisi hakea samanaikaisesti sekä kaveri- että perheasuntoa.

Asuntojen viihtyisyysAsuntojen viihtyisyysAsuntojen viihtyisyysAsuntojen viihtyisyys

Monet tekijät vaikuttavat asuntojen laatuun. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota asuntojen viihtyisyyteen, esteettömyyteen, turvallisuuteen, terveellisyyteen ja ekologisuuteen Syksyllä 2009 Hoasin toteuttaman asukaskyselyn mukaan Hoasin asuntojen hinta – laatu -suhdetta pidetään hyvänä, vihreästä sähköstä on kuultu hieman enemmän kuin vuotta aikaisemmin tehdyssä kyselyssä, kerhohuoneita käytetään vähemmän kuin ennen ja samoin lenkkisaunavuoroja13. Jos asunto tuntuu kodilta, siinä viihdytään pidempään ja sitoudutaan paremmin myös pitämään asunnosta huolta. Tästä syystä Hoasin tulee suhtautua nykyistä myönteisemmin asukkaiden tekemiin järkeviin muutostöihin asunnossa. Myös asunnon ympäristö, talo, piha ja lähiympäristö vaikuttavat viihtyvyyteen ja hyvinvointiin. Terveellisyys on otettava huomioon jo rakentamisvaiheessa esimerkiksi materiaalivalinnoissa, ilmastoinnin järjestämisessä sekä suunnittelemalla tilat helposti siivottaviksi.

11 Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) vuonna 2009 hyväksymä linjapaperi linjaa, että opiskelu- ja elinympäristöjen tulee olla esteettömiä. Uusien asuntojen tulee myös lain (esteettömästä rakentamisesta säädetään Suomen perustuslaissa, maankäyttö- ja rakennusasetuksessa ja maankäyttö- ja rakennuslaissa) mukaan olla esteettömiä. Asuntojen rakentaminen esteettömiksi voi nostaa hieman asumiskustannuksia. Hyvällä suunnittelulla voidaan kuitenkin vaikuttaa siihen, että esteetön rakentaminen ei tarkoita ”hukkaneliöitä”. Vaikka kuvitteellinen ”keskimääräinen” opiskelija nähdään vammattomana, kuka tahansa voi kuitenkin tulla vammaiseksi tai ystävystyä tai aloittaa suhteen vammaisen kanssa. 12 Vammaisten nuorten asumistilanteen selvittäminen. Loppuraportti (2008). Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö. Luettavissa osoitteessa: http://www.vamlas.fi/tiedosto/Loppuraportti_2008.doc?PHPSESSID=2296913dac716424654c5dcda7976ac6 13 Asukaskysely 8 -10 /2009, julkaisematon. Hoas.

7

Asuntojen ekologisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Uudisrakentamisessa ja peruskorjauksissa pitää noudattaa tiukkoja kriteerejä energiatehokkuudesta ja materiaalien ympäristöystävällisyydestä. Kaikissa Hoasin kiinteistöissä on siirryttävä oletusarvoisesti vihreään sähköön.

Hoasin tulee seurata niin sanottujen lenkkisaunojen sekä asukkaiden yhteiskäyttötilojen suosiota. Uusia kohteita rakennettaessa on aina erikseen syytä pohtia,mitä tiloja on tarpeen rakentaa. Yhteisten tilojen vaikutusta asumisviihtyvyyteen ja opiskelijoiden yhteisöllisyyteen tulee vahvistaa. Myös saunavuorojen jakokäytäntöjä uudistamalla saataisiin saunojen pitäminen tyhjillään mahdollisimman vähäiseksi. Asukkailla pitäisi olla esimerkiksi mahdollisuus varata myös yksittäisiä saunavuoroja. On tarkoituksenmukaista, että Hoasilla on erihintaisia ja -tasoisia asuntoja. Myös edullisten soluasuntojen tulee olla viihtyisiä. Soluasumisen viihtyisyyttä voidaan parantaa siten, että samaan soluun sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan saman alan opiskelijoita. Parhaimmillaan opiskelija-asumisen pitäisi tuoda itsessään lisäarvoa eikä olla vain välttämätön paha.

Asukkaiden vaikutusmahdollisuudetAsukkaiden vaikutusmahdollisuudetAsukkaiden vaikutusmahdollisuudetAsukkaiden vaikutusmahdollisuudet

Asukkaiden täytyy voida vaikuttaa ympäristöönsä, esimerkiksi asukastoimikuntien kautta. Yhteistilojen olemassaolo on asukastoiminnan keskeinen edellytys. Yhdessä tekeminen ja asuinympäristöön vaikuttaminen luo yhteisöllisyyttä. Asukastoimikuntiin mukaan pääseminen täytyy olla asukkaalle helppoa, ja asukastoimintaa tulee tukea erilaisin tavoin rahallisten avustusten sijaan. Asukkaiden aktivoitumista omassa asukastoimikunnassaan lisäisi esimerkiksi se, että uudet asukkaat liitettäisiin heidän suostumuksellaan talon asukastoimikunnan sähköpostilistalle, jonne lähetettäisiin säännöllisesti kolmella kielellä tietoa asukastoimikunnasta ja Hoasin toiminnasta. On hyvä, että Hoas kannustaa vaihto-opiskelijoita perustamaan omia asukastoimikuntiaan. Myös kansainvälisillä tutkinto-opiskelijoilla täytyy olla mahdollisuus toimia asukastoimikunnissa ja heitä tulee aktiivisesti kannustaa osallistumaan toimintaan. Niinpä se, että asukastoimikunnista tiedotettaisiin myös englanniksi, on oleellista. Kansainvälisillä tutkinto-opiskelijoilla tulisi olla myös edustus Hoasin asumisen yhteistyöelimessä joko asukastoimikuntien kautta tai erillisellä mandaatilla, jotta heidän äänensä saataisiin paremmin kuulumaan Hoasin päätöksenteossa.

8

Kansainvälisistä opiskelijoistaKansainvälisistä opiskelijoistaKansainvälisistä opiskelijoistaKansainvälisistä opiskelijoista

Opetusministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2007–2012 asetetaan tavoitteeksi, että ”Suomi on korkeakoulujen opiskelijavaihdon osalta vetovoimainen kohde”.14 Suunnitelman mukaan halutaan edelleen nostaa ulkomailta tulevien osuutta korkeakoulujen opiskelijoista ja henkilöstöstä. Helsingin yliopiston tavoiteohjelma 2010–2012 asettaa vuodelle 2010 tavoitteeksi, että ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita olisi 2000.15 Vuosina 2007 - 2008 toteuma on ollut noin 1450 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa vuosittain. Opiskelijaliikkuvuuden tavoitteeksi asetetaan yhteensä 2200 kansainvälisen opiskelijavaihdon lähtijää ja tulijaa vuosittain. Vuonna 2008 tavoite toteutui tulijoiden osalta vain 85-prosenttisesti, jos tavoitteena pidetään 1100 opiskelijaa vuosittain (puolet saapuvien ja lähtevien yhteistavoitteesta). Tavoitetaso ei ole muuttunut kahden vuoden takaisesta tilanteesta eikä sitä olla lähivuosina nostamassa. Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat ovat tulotasoltaan heterogeeninen ryhmä, useat ovat kuitenkin varsin pienituloisia, joten edullinen asuminen on heille erittäin keskeinen asia. Suomalaisten opiskelija-etuuksien ulkopuolelle jääminen ja työllistymisen vaikeudet yhdistettynä elämisen kalleuteen Suomessa tekevät monien ulkomaalaisten opiskelijoiden tilanteesta tiukan. 16Keskusteltaessa ulkomaalaisten opiskelijoiden saamisesta Suomeen ja erityisesti Helsinkiin tulisi ottaa myös opintososiaalisia kysymyksiä huomioon. Helsingin yliopiston tulee kantaa vastuunsa paitsi vaihto-opiskelijoiden asumisesta niin myös tarvittaessa ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden asumisasioista. Hoasin asukkaista noin 30 prosenttia on kansainvälisiä opiskelijoita. Kansainvälisten opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia Hoasin sisällä on lisättävä. Hoasin ja HERAn (Helsinki Education and Research Area) on muutettava sopimuksiaan vaihto-opiskelijoille vuokrattavista asunnoista siten, että vaihto-opiskelijoiden maksaman vuokran suuruuden tulee riippua asunnon sijainnista, eli vaihto-opiskelijoilta ei tulisi periä samaa vuokraa riippumatta asunnon sijainnista. Vaihto-opiskelijat myös maksavat asuntojen tyhjäkäytön kesän osalta, vaikka heillä ei ole edes oikeutta jäädä asumaan asuntoon kesäksi ja vaikka heille ei enää taata varmuudella asuntoa. Opiskelijoilla tulisikin olla mahdollisuus jäädä asuntoon esimerkiksi edullisemmalla vuokralla myös kesän ajaksi niin halutessaan. Käytäntö, jossa vaihto-opiskelija joutuu maksamaan tyhjäkäytön kustannukset vuokrassaan, on kyseenalainen, koska tyhjäkäytöstä maksaminen ei kuitenkaan takaa vaihto-opiskelijalle asuntoa.

14 Koulutus ja tutkimus vuosina 2007–2012. Kehittämissuunnitelma. OPM. Valtioneuvoston 5.12.2007 hyväksymä. 15 Helsingin yliopiston tavoiteohjelma 2010–2012. Helsingin yliopisto. Helsingin yliopiston hallituksen hyväksymä 2.12.2009. 16 Niemelä, Anna (2008). Kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa. Suomen ylioppilaskuntien liitto – SYL.

9

Vähemmistövaltuutettu on ottanut 14.4.2010 kantaa Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiön (TOAS) menettelytapaan, jossa asuntojen tyhjäkäytöstä aiheutuvat kustannukset on kohdistettu ulkomaalaisten opiskelijoiden vuokriin. Tampereella ulkomaalainen opiskelija saa varmuudella TOAS:in asunnon, jos tämä vastaanottaa kiintiöasuntopaikan, jossa on korkeampi vuokra tyhjäkäyttökustannusten vuoksi. Vähemmistövaltuutetun mukaan tällainen vuokrajyvitys on perusteltua, koska ulkomaalaisilla opiskelijoilla on varmuus asuntopaikasta. Suomalaisilla opiskelijoilla tällaista varmuutta ei ole, ja suomalaiset maksavat pienempää vuokraa. Vähemmistövaltuutettu suosittelee, että kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille ja vaihto-opiskelijoille tulisi tiedottaa tasapuolisesti mahdollisuudesta hakea niin kiintiöasuntopaikkaa (jossa on korkeampi vuokra) kuin asuntoa tavallisen hakumenettelyn kautta (jossa vuokra on edullisempi). Vähemmistövaltuutettu ei pidä siis vuokrien jyvityskäytäntöä ongelmallisena, mikäli jokaisella opiskelijalla on tosiasiallisesti mahdollisuus itse päättää, hakeeko tämä kiintiöasuntoa vai asuntoa tavallisen hakumenettelyn kautta. Lisäksi vähemmistövaltuutettu suosittelee erottamaan asuntojen kalustamisesta ja tyhjäkäytöstä aiheutuvat kustannukset toisistaan. Asunnon kalustaminen voisi muodostaa siis erillisen palvelun, josta opiskelijan, niin suomalaisen kuin ulkomaalaisenkin, olisi halutessaan mahdollisuus kieltäytyä.

Hoasin toiminnasta ja kehitystarpeistaHoasin toiminnasta ja kehitystarpeistaHoasin toiminnasta ja kehitystarpeistaHoasin toiminnasta ja kehitystarpeista

Hoasnet sekä hyvät www-sivut ja sähköinen asiointi ovat tärkeä osa Hoasin sujuvaa palvelua. Mahdollisuus hakea asuntoa kaverin kanssa on erittäin tärkeä, sillä suurin osa soluasumisen huonoista puolista liittyy juuri tuntemattomiin kämppäkavereihin, joiden kanssa ei tulla toimeen. Nykyisessä tilanteessa hyvänä ja reiluna järjestelynä HYYssä koetaan kuitenkin se, että solussa pitää asua ennen kuin voi hakea yksiötä. Lopuksi Hoas tarjoaa ansiokkaasti asukkailleen mahdollisuuden säästää ympäristöä ostamalla itselleen vihreää sähköä haluamansa määrän. Joulukuussa 2009 Hoas allekirjoitti Kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen 2010 – 2016. Sopimuksessa Hoas sitoutuu 9 %:n energiansäästöön vuoteen 2016 mennessä. Tällä hetkellä Hoas on pääkaupunkiseudun ainoita vuokranantajia, jotka eivät hyväksy kaupunkien sosiaalitointen antamia kirjallisia vuokravakuussitoumuksia. Tämä asettaa toimeentulonsa kanssa kamppailevat opiskelijat eriarvoiseen asemaan muihin asuntoa hakeviin nähden ja uhkaa jopa jättää opiskelijoita täysin ilman asuntoa. HYY näkee, että Hoasin on viipymättä alettava hyväksyä sosiaalitointen vuokravakuussitoumuksia. Hoas on parantanut ruotsinkielistä palveluaan erityisesti nettisivujen osalta, mutta palvelu ontuu edelleen. Sitä on voitava saada myös ruotsiksi. Myös vuokrasopimuspohja tulee Hoasin viipymättä käännättää ruotsiksi. Kyse ei ole vain periaatteesta vaan todellisesta tarpeesta. Keskusteltaessa tärkeistä, vaikeista sekä oikeudellisesti ja taloudellisesti sitovista asioista kuten vuokraehdoista, on sopimuksen kirjoittajan voitava ymmärtää, mihin hän sitoutuu.

10

Vihreää sähköä on jo jonkun aikaa ollut tarjolla asukkaille, mutta se ei ole herättänyt Hoasin toivomaa innostusta. HYYn näkemys on se, että kaikissa Hoasin kiinteistöissä tulisi siirtyä oletusarvoisesti pelkästään vihreään sähköön. Sähkön ja veden kulutuksesta ja kustannuksista tulee tiedottaa asukkaita. Hoasilla tulee huomioida nykyistä joustavammin opiskelijoiden moninaiset ihmissuhteet ja transihmisten mahdollisuudet soluasunnoissa. Hoasilla tulisikin olla tietty määrä soluja, joihin asukkaita ei oteta sukupuolen mukaan. On olennaista, että Hoas ottaa yksilön tarpeet huomioon, mutta yhden selkeän jonon puuttuminen ei saa johtaa hakijoiden eriarvoiseen kohteluun. Jonotuskäytäntöjä tulisikin tehdä läpinäkyvämmiksi ja selkeämmiksi asunnonhakijoille, jotta heillä olisi mahdollisuus saada halutessaan selville tilanteensa asunnonhakuprosessin aikana. Hoasin tulee huomioida opiskelijoiden keskinäinen moninaisuus, ja kansainvälisten opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia Hoasin toimintaan on lisättävä.

Suomen opiskelijaSuomen opiskelijaSuomen opiskelijaSuomen opiskelija----asunnot asunnot asunnot asunnot SOASOASOASOA

Edunvalvonnan kannalta olisi tärkeää, että Suomessa olisi toimija, joka voisi laajasti, pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti valvoa opiskelijoiden ja opiskelija-asuntotuottajien etuja. Isoja kysymyksiä ovat esimerkiksi peruskorjausrahoituksen järjestäminen (korkotukilainan investointiavustus) ja tonttivuokrat. Monet asumiseen liittyvät kysymykset ovat niin monimutkaisia, että niiden selvittämiseen tarvitaan sellaista erityisosaamista, jota esimerkiksi ylioppilaskunnilla ei ole. Myöskään säätiöt eivät aina koe olevansa oikeita toimijoita eikä niillä ole aina tarvittavia tietoja tai resursseja asioiden ajamiseen. Suomen opiskelija-asunnot SOA ry:n tulisi voida olla vastaus yllä esitettyihin edunvalvontatarpeisiin. SOAn tulee tarjota jäsenjärjestöilleen niin hyvää edunvalvontaa, niin houkuttelevaa henkilöstökoulutusta, niin ajankohtaista tietoa ja niin toimivaa linkkiä opiskelija-asuntoyhteisöjen toimitusjohtajien välille, että siihen kannattaa kuulua. Erilaisten koulutus- ja markkinointipalvelujen tulisi kuitenkin maksaa vain niille, jotka niihin osallistuvat.

YleinenYleinenYleinenYleinen asuntopolitiikkaasuntopolitiikkaasuntopolitiikkaasuntopolitiikka

VuokraVuokraVuokraVuokra----asuntokannan lisääminenasuntokannan lisääminenasuntokannan lisääminenasuntokannan lisääminen

Yleishyödyllinen asuntotuotanto on romahtanut 2000-luvun alun jälkeen. Valtion tukeman ARA-vuokra-asuntokannan on pysyttävä vuosittain vähintään Helsingin nykyisen maankäytön ja asumisen toteutusohjelman (MA-ohjelma) linjaamissa puitteissa eli 1000 ARA-vuokra-asunnossa vuosittain. Hoasin asuntotuotannon lisäksi pääkaupunkiseudulle tarvitaan kipeästi myös muuta kohtuuhintaista asumista, joka on myös opiskelijoiden saatavilla.

11

Helsingin kaupungin strategiaohjelmassa vuosille 2009 – 2010 todetaan, että ”toteutuneen asuntotuotannon jääminen alle kaupungin asuntopoliittisten tavoitteiden on kaventanut asuntotarjontaa ja nostanut asumisen kustannuksia Helsingissä”. Valtion tukemalla asuntotuotannolla voidaan vaikuttaa suoraan pienituloisten ihmisten mahdollisuuksiin asua kohtuullisen kokoisissa asunnoissa kohtuuvuokralla. Pula kohtuuhintaisista asunnoista pääkaupunkiseudulla nostaa vuokria. Opiskelijat pienituloisina joutuvat nykytilanteessa rahoittamaan asumiskulujaan opintolainalla ja työssäkäynnillä lukuvuosien aikana. Toimitilojen ja vanhojen teollisuusrakennusten muuttamista asunnoiksi tulisi edistää. Asuntokantaa pääkaupunkiseudulla tulee lisätä myös ullakkorakentamisella, rakennusten korottamisella ja muulla täydennysrakentamisella sekä rakentamalla käytöstä poistetuille parkkipaikka- ja teollisuusalueille. Kestävän rakentamisen, riittävän palvelutason sekä tehokkaan joukkoliikenteen käytön edellytyksiä ovat riittävä maankäytön tehokkuus ja asukastiheys. Kuten Hoasin, myös kaupunkien tulee ottaa huomioon asuntojen ekologisuus, energiatehokkuus, terveellisyys sekä viihtyisyys jo rakentamisvaiheessa. Asuntokohtaisten saunojen rakentamista tulee vähentää. Jätteiden lajittelumahdollisuuksien tulee olla kattavat eri alueilla. Myös joukkoliikenneyhteyksien tulee olla sujuvat, jotta tarve yksityisautoilulle voitaisiin minimoida.

Asumisen Asumisen Asumisen Asumisen sääntelysääntelysääntelysääntely

Opiskelijat pienituloisina suosivat vuokra-asumista. Kuitenkin nykypolitiikassa keskitytään vahvasti omistusasumisen tukemiseen 17, mikä pienentää edullisten vuokra-asuntojen määrää ja nostaa yleistä vuokratasoa. Jos opiskelijoille halutaan taata tasa-arvoiset ja toimivat asumismahdollisuudet, tulee valtion asumispolitiikan tukea enemmän vuokra-asumista omistusasumisen sijaan. Asuntojen hintatasoon Helsingin seudulla vaikuttaa ratkaisevasti markkinoiden heikko halu tuottaa tarpeeksi asuntoja. Aloitettujen asuntokohteiden kerrosneliömäärä laski vuonna 2009 25 prosenttia18, kun rakennusliikkeet jäädyttivät työmaita ylitarjonnan ja siten katteiden laskemisen pelosta. Asuntomarkkinoita säänteleviä toimia tulee jatkaa ja tehostaa. Kaupunkien ja valtion on varmistettava kohtuuhintainen asuntotuotanto toteuttamalla

17 Tällä hetkellä asumista tuetaan Suomessa noin kahdella miljardilla eurolla vuodessa. Tästä noin puolet on asumistukia. Verotuksen kautta annettavan korkovähennyksen osuus vuonna 2007 oli 36 prosenttia tästä tuesta. (Laitila, Jussi & Viitamäki, Heikki. 2009. Asumistukijärjestelmä uusiksi? Teoksessa Essi Eerola, Seppo Kari & Jaakko Pehkonen (toim.) Verotuksen ja sosiaaliturvan uudistaminen – miksi ja mihin suuntaan? Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. ) 18 Helsingin kaupungin tietokeskus, Tilastoja 9 - Rakentaminen Helsingissä vuonna 2009

12

kohteita omien asuntotuotantotoimistojen kautta ja rakennusliikkeiltä on edellyttävä sekä vapaarahoitteisten, korkotuettujen ja vuokra- asuntojen rakentamista samoille kohdealueille. Helsingin maankäytön ja asumisen toteutusohjelmassa linjataan, että kaupungin tulisi selvittää, millaisin mallein autopaikoista tulevat kustannukset kohdistuisivat juuri autopaikkojen käyttäjille. Tämä on oikea linja. Autopaikkarakentamisen kustannukset on eriytettävä asuntojen hinnoista. Autopaikkojen rakentamisen määrää tulisi myös kokonaisuudessaan vähentää.

Opiskelijoiden asunnottomuusOpiskelijoiden asunnottomuusOpiskelijoiden asunnottomuusOpiskelijoiden asunnottomuus

Asunnottomuus syyslukukauden alussa koskee erityisesti ulkomaalaisia opiskelijoita. Ulkomaalaisten opiskelijoiden on hankalaa tavoittaa pääkaupunkiseudun yksityiset vuokra-asuntomarkkinat eikä heillä ole samanlaista ystävien ja tuttavien turvaverkkoa Suomessa kuin muilla opiskelijoilla. HYYn tavoitteena on saada pääkaupunkiseudun kunnat ottamaan suurempi vastuu opiskelijoiden lyhytaikaisesta hätämajoituksesta syksyisin. Helsingin kaupungin vuokra-asuntoihin haettaessa kotona asuvat nuoret kuuluvat ensimmäiseen kiireellisyysluokitukseen. Tämä käytäntö koetaan oikeudenmukaiseksi. Pienituloiset opiskelijat joutuvat nykytilanteessa hakemaan opiskelija-asuntojen lisäksi kaupunkien vuokra-asuntoja. Opiskelijoiden asemaa kaupunkien vuokra-asuntojonoissa on seurattava. Tyhjien kiinteistöjen ottamista asuinkäyttöön tulisi helpottaa. Esimerkiksi talonvaltaukset tilanteissa, joissa pitkään tyhjillään olleelle kiinteistölle ei ole osoitettavissa mitään muuta käyttöä ja joissa valtaukseen osallistujille ei voida osoittaa vaihtoehtoisia asuintiloja, tulisi sallia ja lainsäädäntöä olisi kehitettävä suuntaan, jossa tällainen toiminta olisi mahdollista.19 Valtausten laillistaminen kannustaisi tilojen omistajia löytämään tyhjillään oleville kohteilleen käyttöä.

19 Freda 42 -liike 1980-luvun lopulla vaati säädettäväksi uutta lakia, jonka mukaan jos tila on ollut tyhjillään vähintään 6 kuukautta, se tulisi saada vuokralle asumiskäyttöön. Freda 42 -liikkeen toiminta sai paljon tukea sekä HYYltä sekä ay-liikkeiltä 1980-luvun lopulla. Hollannissa valtausten laillistaminen on laskenut vuokria, koska ihmiset ovat valmiit vuokraamaan tilojaan pois edullisesti, jotta niitä ei vallattaisi. (Talonvaltaus liikkeenä – miksi squat ei antaudu? (2008). toim. Leo Stranius & Mikko Salasuo. Nuorisotutkimusverkosto.; Pruitj, Hans (2004). Squatters in the Creative City: Rejoinder to Justus Uitemark. International Journal of Urban and Regional Research.)

13

Asumisen tuesta Asumisen tuesta Asumisen tuesta Asumisen tuesta

Opintotuen asumislisäOpintotuen asumislisäOpintotuen asumislisäOpintotuen asumislisä

Opiskelijoiden asumislisä korvaa 80 prosenttia asumiskuluista 252 euroon saakka. Alle 33,63 euron asumiskustannuksiin asumislisää ei myönnetä lainkaan. Asumislisä on siten 26,90–201,60 euroa kuukaudessa. Opintotuen asumislisää on nostettu edellisen kerran vuonna 2005, 171,55 eurosta 201,60 euroon kuukaudessa. Tämän jälkeen keskivuokra on noussut 19,5 prosenttia. Vuonna 2009 Helsingin yliopiston opiskelijoista 67 prosentilla asumiskulut olivat asumislisän vuokrakattoa suuremmat. Helsingin yliopiston opiskelijoiden asumiskustannusten mediaani oli 312 euroa ja keskiarvo 334 euroa. Asumiskulujen mediaani vapailta markkinoilta vuokratussa asunnossa oli 440 euroa20. Vuonna 2007 vastaava summa oli 412 euroa. Asumislisän vuokrakattoa tulee korottaa ja se tulee porrastaa alueellisesti asumiskustannusten mukaan yleisen asumistuen kuntaluokituksen mukaisesti. Lisäksi asumislisä tulee sitoa indeksiin. Asumista on tuettava ympärivuotisesti, erityisesti jos paine kesäopintojen suorittamiseen kasvaa, eikä opiskelijoilla enää ole nykyisenkaltaista mahdollisuutta tehdä kesätöitä ja saada siten rahaa vuokran kattamiseksi. Opiskelijan asumismuoto ja perhesuhteet ratkaisevat sen, saako hän opintotuen asumislisää vai yleistä asumistukea. Lapsiperheet ja omistusasunnossa asuvat kuuluvat yleisen asumistuen piiriin. Opiskelija kuuluu yleisen asumistuen piiriin myös silloin, kun hänellä ei ole oikeutta opintotukeen puutteellisen opintomenestyksen, työkyvyttömyyden (saa sairauspäivärahaa) tai opintotukiajan päättymisen vuoksi. Asumistukea ei kuitenkaan myönnetä ajalle, jolloin opiskelija kuuluu edelleen opintotuen piiriin, mutta asumislisää ei makseta (esimerkiksi oppilaitoksen kesäloma). Yleinen asumistuki korvaa 80 prosenttia kohtuullisista asumismenoista. Tuen määrä riippuu mm. vuokran suuruudesta, tuloista, asunnon koosta ja rakennusvuodesta. Tuen määrää alentaa ns. perusomavastuu, joka määräytyy tulojen ja ruokakunnan koon mukaan. Asumistukea myönnettäessä arvioidut tulot otetaan huomioon seuraavan 12 kuukauden ajalta. Yleinen asumistuki on monella tavalla ongelmallinen opiskelijan kannalta. Puolison tulot vaikuttavat asumistuen saamiseen, kun opintotuen asumislisästä puolison tulojen vaikutus poistettiin 2009. Lisäksi asumistuen tulovalvonta on opiskelijan kannalta epäedullinen ja toimimaton, sillä tuloja seurataan kuukausittain. Opintotuen asumislisässä opiskelijan tulot 20 Lavikainen & Nokso-Koivisto 2009.

14

katsotaan koko vuoden keskiarvon perusteella, jolloin on mahdollista tehdä enemmän töitä esimerkiksi kesäisin. Lisäksi yleisen asumistuen tulorajat ovat tiukemmat, jolloin työskentely opiskelun ohessa on hankalaa.

Vuokran kipukynnysVuokran kipukynnysVuokran kipukynnysVuokran kipukynnys

Opiskelija-asuntoja – joiden vuokrat toisinaan pysyvät asumislisän enimmäiskorvausmäärän rajoissa – riittää Helsingissä vain noin kolmasosalle opiskelijoista. Yksityisten markkinoiden asunnot ovat huomattavasti kalliimpia. Vuokra-asuntojen tarjonta on kysyntään nähden liian pientä pääkaupunkiseudulla, mikä on entisestään nostanut vuokria. Yksiöiden vuokrat uusissa, vapaarahoitteisten kohteiden vuokra-suhteissa ovat nousseet noin 23 prosenttia ajalla 1998–2006.21 Vuokran kipukynnys on erilaisissa tilanteissa oleville opiskelijoille luonnollisesti erilainen. Yleisenä lähtökohtana voidaan pitää sitä, että opiskelija-asuntojen tulee olla vapaiden markkinoiden vuokratasoa edullisempia, jotta ne säilyttävät houkuttelevuutensa. Esimerkiksi yli 500 euroa maksava yksiö on suurimmalle osalle opiskelijoista liian kallis. Edullisimman asuinmahdollisuuden eli soluhuoneen vuokran tulee olla alle asumislisän vuokrakaton (252 €, 3/2008).

21 Ympäristöministeriön asumisen tilastoja, Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat pääkaupunkiseudulla; uudet vuokrasuhteet (24.7.2007).