at your service 2/2012 asiakaslehti

HelenServicen asiakaslehti

Sähköverkkoja vahvistetaan Helsingissä ja Vantaalla

at your service 2 2012

Ammattiosaajat liiketoiminnan tukipilari

s. 10

s. 18

s. 4

s. 12

HelenService pähkinänkuoressaToimiala Voimalaitosten ja sähköasemien kunnossapito Liikevaihto 35,3 M€ Henkilöstö 365 Toimipaikat Hanasaaren voimalaitokset, Salmisaaren voimalaitokset, Vuosaaren voimalaitokset Markkina-alue Suomi Yhteystiedot 00090 Helen (Parrukatu 1–3, Helsinki) Puhelin 09 6171 Sähköposti [email protected]/yrityksille

atyourservice – HelenServicen asiakaslehti Ajankohtaista tietoa HelenServicen asiakkaille ja yhteistyökumppaneillePäätoimittaja Heli Kuusisto Toimituskunta Jarmo Ivaska, Timo Ellilä, Henry Sollman, Päivi Siniteräs, Sari Kemppainen, Marko Lappalainen. Ulkoasu Helsingin Energia Kannen kuva Marko Lappalainen

Lehteä koskevat palautteet ja osoitteenmuutokset sähköpostilla [email protected] tai puhelimitse Päivi Siniteräs 09 617 3821.

Pääkirjoitus 3

Punavuoren sähköaseman laajennus valmis 4

Tarvitsemme luotettavan ja joustavan kumppanin 6

Puheenvuoro 9

Myymme kunnossapito-osaamista 10

Uusi sähköasema Honkanummelle 12

Esittelyssä Rolf Karlsson Resurssipalveluista 16

Viimeinen purjehdus Kathrinalla 18

Messukutsu 19

Sisältö

”Eläköitymisen sekä teknologian ja työmenetelmien kehittymisen myötä tarvitaan jatkuvasti uudenlaista osaamista.”

s. 6

Uusiutuvat energialähteet ja bioenergiahankkeet näyttelevät pääosaa tulevissa energia-alan suunnitelmissa ja ohjelmissa.

Myös Helsingin Energiassa tapahtuu tällä sektorilla. Kehitysohjelman toteutusprojektissa edetään seospolttoon. Hanasaareen on asennettu pel-lettilinja, jonka avulla seospolttoa testataan ja kehitetään. Tavoitteena on vuodesta 2014 alkaen vähentää kivihiilen käyttöä Salmisaaren ja Hana-saaren voimalaitoksilla lisäämällä hiilen joukkoon 5-10 prosenttia uusiutu-vaa polttoainetta.

Kehitysohjelmaan liittyvät selvitykset ja esisuunnittelu (YVA, luvitus, kaavoitus) etenevät. Tähtäimessä on vuosi 2015. Tällöin päätetään toi-mista, joilla vähennetään Helsingin Energian energian tuotannossa syn-tyviä päästöjä sekä nostetaan uusiutuvien polttoaineiden osuutta 20 pro-senttiin. Vaihtoehtoina ovat Salmisaaren ja Hanasaaren biopolttoaineiden osuuden kasvattaminen 40 prosenttiin tai uuden monipolttoainevoimalai-toksen rakentaminen Vuosaareen.

Kehitysohjelma edellyttää myös osaamisten kehittämistä. Uusien poltto-aineiden käsittely- ja syöttöjärjestelmien kunnossapito vaatii aluksi paljon perehtymistä. Kivihiilen käyttäytyminen on meille tuttua, mutta pölyä-vä ja kosteudelle herkkä pelletti on toista maata. Sen käyttö lisää palo- ja henkilöturvallisuusriskejä. Myös hakkeen varastoinnissa on uhkana pölyt sekä hajoamistuotteet. Tietoa ja osaamista hankimme lisää muilta kun-nossapitäjiltä ja laitetoimittajilta. Valmiudet on oltava, kun ensimmäinen pellettiauto syksyllä kaartaa Hanasaareen. Sään suhteen mennyt kesä ei tarjonnut hellivää hellettä. HelenServicen kesä puolestaan on mennyt suunnitelmien mukaan modernisointien ja uudistushankkeiden monipuolisten haasteiden parissa.

Kuulaita syyspäiviä odotellen

Kaj Grönroosjohtaja, HelenService

s. 10

Kumppanuus rakentuu ajan kanssaNeste Oilin jalostamon ja HelenServi-cen yhteistyö sujuu hyvissä merkeissä. Jalostuslaitoksen omat resurssit eivät riitä kunnossapitämään noin 3 000 pyörivää laitetta. Elokuun alussa HelenService sai jalostamolta huollettavakseen turbiinin. Turbiinin avauksessa löytyi vaurio, joka korjattiin. Muutaman ammattitaidolla huolletun turbiinin ja pumpun myötä HelenService saa tunnustusta luotetta-vana ja joustavana kumppanina.

Uusiutuvat energia-lähteet pääosassa energia-alalla

Juuri nyt

Pidetään osaajat liikenteessäToimet ilmastonmuutoksen hillitsemi-seksi, energiatehokkuus ja uusiutuvien energialähteiden lisääminen sekä uudet energiaratkaisut tuovat energian tuo-tantoon ja jakeluun uutta teknologiaa ja työmenetelmiä. Lisäksi kunnossapitäjis-tämme kuudesosa eläköityy lähivuosina. Liiketoiminnassa tarvittavan osaamisen, henkilöstö- ja koulutustarpeiden varmis-tamisessa HelenService ottaa käyttöön useita keinoja, joita viedään rinnakkain eteenpäin.

Sähköverkkoja vahvistetaan Helsingissä ja VantaallaHelsinki ja Vantaa kehittyvät ja niiden rakennuskanta kasvaa. Kaupungit vah-vistavat sähköverkkojaan varmistaakseen sähkönjakelun toimituksen.

Helen Sähköverkko Oy uusii keskusta-alueen sähköasemien välisiä 110 kV:n kaapeliyhteyksiä. Tarkoituksena on uusia elinkaarensa loppupuolella olevat, pääosin 1960- ja 70-luvuilla asennetut, kaapelit. HelenService toteutti Salmisaari-Puna-vuori 110 kV kaapeliyhteyden uu si miseen liittyvän Punavuoren sähköaseman laajen-tamisen touko-heinäkuun aikana.

Vantaan Energia Sähköverkot Oy uudistaa Rekola - Hakkila 110 kV voimansiirto-linjan ja rakentaa uuden sähköaseman Honkanummelle. Uusi sähköasema tur vaa ja vahvistaa Itä-Vantaan, erityisesti Jokiniemen ja Hakkilan alueiden, säh-könjakelua. HelenService teki prosessi-laitteiden kojeistoasennukset ja Suomen Energia-Urakointi Oy kaapeliasennukset Honkanummen sähköasemalle.

Helsingin keskusta-alueen sähköasemien välisten 110 kV kaapeliyhteyksien uusiminen on osa HSV:n laajaa suurjännitekaapeliverkon kehittämisohjelmaa, jonka tarkoituksena on uusia elinkaarensa loppupuolella ole-vat, pääosin 1960- ja 70-luvuilla asennetut, kaapelit. 60-luvulla kaapeleiden eristysaineena käytettiin öljyä. Uusissa kaapeleissa eristeaineena käytetään nykyisin muovia.

Suurjännitteiset 110 kV kaapelit ovat merkittävässä roolissa keskusta-alueen sähkön jakelussa. Salmisaaren ja Punavuoren välistä kaapelireittiä rakennettiin osit-tain vuosina 2010-2011. Puuttuva kaapelireitti valmis-tui tämän vuoden syksyyn mennessä, minkä jälkeen käynnistyivät kaapeliasennukset. Projektin valmistunee vuoden 2012 loppuun mennessä.

– Halusimme toimijan, joka pystyy toteuttamaan uu-distusprojektin kokonaisuudessaan. Meillä on samanai-kaisesti meneillään useita merkittäviä hankkeita, joiden kaikkien suunnitteluun kapasiteettimme ei riitä, HSV:llä projektipäällikkönä toimiva Jarmo Henttinen kertoo. – Kilpailutamme aina isot projektimme. Se jo sinällään kertoo jotain valinnasta. HelenServicen suunnittelutyö on erittäin hyvätasoista.

Punavuoren sähköaseman laajennustyö valmisHelen Sähköverkko Oy (HSV) uusii järjestelmällisesti keskustan 110 kV:n kaapeliverkkoaan paran-taakseen sähkön jakelun toimitusvarmuutta. HelenService toteutti Salmisaari-Punavuori 110 kV kaapeliyhteyden uusimiseen liittyvän Punavuoren sähköaseman laajentamisen. Sähköaseman varsinaiset laajennustyöt alkoivat toukokuussa ja vietiin loppuun aikataulun mukaisesti heinäkuus-sa. HSV:n edustajien mukaan HelenService valittiin Punavuoren sähköaseman laajennusprojektin toteuttajaksi, koska sen osaamisen taso tiedettiin ja se pystyi tarjoamaan projektin toteutuksen kokonaisuudessaan.

Helen Sähköverkko Oy uusii keskustan 110 kV kaapeliverkkoaan

– Valintaan vaikutti olennaisesti myös se, että olemme sen verran pitkään tehneet yhteistyötä, että tiedämme HelenServicen osaamistason, suojausinsinööri Jari Virta-nen HSV:n suojaus- ja ohjausjärjestelmistä tarkentaa.

– Projekti on huomattavasti helpompaa ja luontevam-paa antaa sellaisiin käsiin, jotka osaavat hoitaa sähköasi-at itsenäisesti. HelenServicen työntekijöillä on kulkuluvat sähköasemille, sillä HelenService vastaa myös HSV:n säh-köasemien päivystys- ja kytkentäpalvelusta.

Punavuoren sähköaseman laajennus aikataulussa – HSV määritteli tarkkaan sähköasemaprojektin työt, HelenServicen myyntipäällikkö Timo Ellilä kertoo. – Sähköaseman asennusten suunnittelu alkoi keväällä ja toukokuussa pääsimme käytännön töihin.

Edessä oli 110 kV:n kojeiston perushuolto, jota seu-rasivat sähköaseman laajennustyöt sekä toisiotyöt.

– Alstom Grid Oy toimitti sähköasemalle uuden ken-non, ja miehemme kasasivat sen, Ellilä kertoo. – Samalla perushuolsimme neljä vanhaa, vuodelta 1987 peräisin olevaa, SF6-kennoa.

– HSV tilasi meiltä kokonaisprojektina toisio- ja suoja-usjärjestelmän suunnittelun, asennuksen sekä käyttöön-oton ja dokumentoinnin HSV:n järjestelmään.

Sähköasentaja Kari Röytiö ja asentaja Ville Björk kaapeloivat uuden 110 kV kennon jännitemuuntajan toisiopiirejä.

Sähköasemajärjestelmien sähköasentaja Terho Seppi testaa Alstom Grid Oy:n käyttöönottajan kanssa uuden 110 kV kennon ohjauspiirejä.

4 | a

t yo

ur s

ervi

ce 2

/201

2

TEKSTI HELI KUUSISTO KUVAT MARKO LAPPALAINEN JA TIMO ELLILÄ

Ellilä myöntää, että työ oli haastava. – Eritoten, kun teimme töitä käytössä olevalla säh-

köasemalla. Häiriöitä ei työskentelystä saa aiheutua. – Ja silloin on erityisen tärkeää asennuspaikan tun-

temuksen ohella tekninen tuntemus. Haastavaa se oli myös omille käyttäjillemme, Virtanen vastaa. – Työt kuitenkin sujuivat ongelmitta.

Helsingin sähkön siirto ja sähköverkon rakenne Helsingissä sähkö siirretään kuluttajil-le kolmiportaisen verkkojärjestelmän kautta. Jännitteen mukainen porras-tus on tehty sähkön siirtohäviöiden minimoimiseksi ja mahdollisimman kustannustehokkaan sähköverkkotoi-minnan takaamiseksi.

Sähkön laatu muodostuu jakelun luo-tettavuudesta ja jännitteen laadusta. Helsingissä huippuluokkaa olevan toimitusvarmuuden perustekijöitä ovat sähköverkon silmukkamainen rakenne ja korkea kaapelointiaste.

Sähköverkon kaapeleiden ja laittei-den pitkäikäisyydestä huolimatta, Helsingin tuhansia kilometrejä laajan sähköverkon luotettavuuden ylläpito vaatii vuosittain useiden kymmenien kaapelikilometrien uudistamista. Lisäksi uutta sähköverkkoa raken-netaan uusille alueille sekä vanhoille alueille täydennysrakentamisen yhteydessä. Sähköverkkoa joudu-taan vahvistamaan myös silloin, kun sähkönkulutus kasvaa.

Yli 90 % sähköverkosta on kaapeloi-tu, mikä vähentää olennaisesti sääte-kijöistä johtuvien jakelukeskeytysten määrää. Sähköverkon silmukkamai-sesta rakenteesta johtuen voidaan jokaiselle sähköasemalle ja jokaiseen muuntamoon toimittaa sähköä vä-hintään kahta reittiä pitkin.Jarmo Henttisen ja Jari Virtasen

mukaan sähköprojekti oli luontevaa antaa HelenServicen osaaviin käsiin.

Suojausjärjestelmien asiantuntija Jarmo Pajarinen testaa uuden 110 kV kennon katkaisijan tahdissaolon valvonta-järjestelmää.

at your service 2/2012 5at your service 1/2012 5

Tarvitsemme luotettavan ja joustavan kumppanin– Arvostamme HelenServicen ammattitaitoa ja luotettavuutta kunnossapitäjänä, Mikko Suuronen ja Jukka Hurmeranta Neste Oilin Porvoon jalostamolta toteavat. – Jalostuslaitoksemme on vaativa, aikataulumme eivät aina tahdo pitää, ja siksi myös kumppanin joustavuus on hyvinkin tärkeää.

Neste Oililta turbiini huollossa konepajalla

Mikko Suuronen, Jukka Hurmeranta ja Jari Salonen katsastavat konepajalle korjattavana olevaa jalostamon turbiinia.

6 | a

t yo

ur s

ervi

ce 2

/201

2

Suuronen toimii Kilpilahden raakaöljyn jalostuslaitok-sella pyörivien laitteiden kunnossapidon asiantuntija-na ja Hurmeranta vetää kone- ja logistiikkaryhmää. – Kunnossapidettävää riittää, sillä jalostuslaitoksella on 2 600 pumppua, kompressoria, 42 turbiinia ja 200 puhallinta.

Vauriot iäkkäissä laitteissa melko tavanomaistaHelenService sai huollettavakseen yhden turbiinin jalostuslaitokselta. Turbiinihuolto käynnistyi elokuun alussa. – Kone purettiin Kilpilahdessa ja kuljetettiin ko-nepajallemme huollettavaksi, turbiinitiimin vetäjä Jari Salonen kertoo. – Turbiinin avauksessa löytyi vaurio, mikä on melko tavanomaista, kun on kyse turbiinista 1970-luvulta.

– Jotkut laitteistamme ovat ikääntyneitä ja silloin voi huollon yhteydessä löytyä juuri tällaisia ongelmia, Hur-meranta toteaa.

Vauriokorjausten jälkeen HelenServicen turbiinitiimi-läiset puhdistivat ja mittasivat vaihteiston hammaspyörät sekä huolsivat myös turbiinin oheislaitteet, vaihtimet ja venttiilit. Tämän jälkeen turbiini voitiin kasata ja toimit-taa takaisin Kilpilahteen. Kilpilahdessa turbiini asennettiin paikalleen ja linjattiin ennen käyttöönottoa. Vauriokor-jausten takia aikataulu venyi kaksi viikkoa suunnitellusta pidempään.

– 3-4 vuoden ajan olimme alustavasti varanneet ai-kaa huollolle, kunnes alkoi paljastua vikoja, ja laite oli huollettava. Huollon ajan pärjäsimme varalaitteella.

Suurosen mukaan turbiinihuolto sujui hyvin ja jous-tavasti. - Alustavastihan tämä huollon piti toteutua jo vuosi sitten, mutta omien ongelmiemme takia emme voineet turbiinista luopua.

– Haluamme ja tarvitsemme luotettavan kumppa-nin, Hurmeranta toteaa.

– Jalostuslaitoksemme on vaativa, ja aikataulun sovittaminen tuotannon kanssa on joskus haastavaa, siksi kumppanimme joustavuus on tärkeää. Myös mo-niosaaminen merkitsee, jotta kokonaisuus hoituu.

Hyvät ainekset toimivalle yhteistyölle – Teiltä on aina löytynyt asiantuntija, kun olemme tar-vinneet. Ja mikä tärkeää, vaikka työ tehdään muualla, saamme teiltä aina tietoa siitä, missä mennään, Suuro-nen sanoo.

– Olen tässä roolissani toiminut vasta pari vuotta, ja sinä aikana HelenService on huoltanut meille pari pumppua ja turbiinia, Hurmeranta kertoo.

– Tässä on koossa hyvät ainekset toimivalle yhteis-työlle jatkossakin. Meillä on seisokkeja paljon. Yksik-kömme toimivuus pitäisi kuitenkin aina turvata, ja siinä työssä tiivis yhteistyömme on suureksi avuksi.

– Toki haluaisimme yhteistyömme jatkuvan, sillä säännöllinen ja tiivis yhteistyö mahdollistaa nopean

”Yksikkömme toimivuus pitäisi kuitenkin aina turvata, ja siinä työssä tiivis yhteistyömme on suureksi avuksi.”

at your service 2/2012 7

reagoinnin tilanteessa kuin tilan-teessa, myyntipäällikkö Henry Soll-man vastaa.

TEKSTI HELI KUUSISTO KUVAT MARKO LAPPALAINEN

Neste Oilin Porvoon jalostamoPorvoon jalostamo on yksi Euroopan kehittyneimmistä ja monipuolisimmista jalostamoista. Kilpilahden teollisuusalueella sijaitsevan jalostamon tuotanto keskittyy korkealaatuisiin ja puhtaampiin liikenteen polttoaineisiin. Jalostamo muodostuu neljästä tuotantolinjasta ja yli 40 prosessiyk-siköstä. Valmistuksessa on yli 150 tuotetta ja tuotekomponenttia.

Porvoon jalostamo aloitti toimintansa vuon-na 1965. Uusimpina, yhteisarvoltaan lähes miljardin euron investointeina 2000-luvulla jalostamolle on rakennettu ja käynnistetty kolme uutta prosessiyksikköä: dieseliä tuot-tava tuotantolinja 4 ja uusiutuvaa dieseliä tuottavat NExBTL-yksiköt 1 ja 2.

Jalostamo on ns. complex-jalostamo, jonka monipuolinen krakkauskapasiteetti mahdollistaa laajan tuotantorakenteen ja nostaa tuotannon jalostusarvoa. Raakaöljyn jalostuskapasiteetti noin 200 000 barrelia päivässä; tuotanto noin 12,5 miljoonaa tonnia vuodessa. Jalostamolla on raaka öljyn ja öljytuotteiden varastotilaa 7 miljoonaa kuutiometriä.

Jalostamon satama on tonnimääräisesti Suomen suurin. Satamassa puretaan ja las-tataan vuosittain yhteensä 19 - 20 miljoo-naa tonnia raakaöljyä ja öljytuotteita.

8 | a

t yo

ur s

ervi

ce 2

/201

2

Syksyinen tervehdys kunnossapitäjiltäKesän vuosihuollot ovat ohi ja tuotantolaitokset valmistau-tuvat jo tulevaan ajokauteen. HelenService on ollut mukana monella eri osaamisalueellaan toteuttamassa näitä huoltoja sähkö-, automaatio- ja koneteknisellä osa-alueella.

Osaamisesta puheen ollen olen huomannut, että meidän palveluntuottajien osaamisalueen täytyy olla erittäin laaja. Osaamisalueella en tarkoita pelkästään teknistä osaamista. Meidän täytyy osata myös laatia tarjouksia ja sopimuksia, kir-joittaa raportteja, hallita kuormitusta, unohtamatta sitä tärkein-tä eli ihmisten välistä kanssakäymisen taitoa.

Itse koen tämän kanssakäymisen taidon hyvänä vuoropu-heluna. Asiakas on kertonut meille tarpeensa ja tehtävänämme on toteuttaa ne. Toki tuomme myös esille erilaisia vaihtoehtoja, mahdollisia riskejä ja parannusehdotuksia. Pidämme asiakkaa-seen tiiviisti yhteyttä eri työvaiheiden edetessä aikataulujen, kustannusten ja erilaisten haasteiden osalta. Pyydämme asiak-kaan mukaan kunnonarviointiin ja luomme muutoinkin hyvää henkeä, huolimatta siitä, että töiden aikana esiintyisi kovasti erilaisia teknisiä ongelmia.

Palveluntuottajalle tapahtuu onnistumisia ja joskus tulee niitäkin päiviä, että onnistuminen ei olekaan sitä toivottua, ainakaan ensimmäisellä kerralla. Vaikeat asiat on kohdattava. Nopea reagointi sekä kyky hoitaa ongelma kuntoon ja käydä asia läpi rohkeasti asiakkaan kanssa on tärkeää. Tätäkin osaa-mista voi kehittää.

Tekniikka kehittyy ja uuden teknologian käyttöönotto tuo erilaista, uutta haastetta tekniselle osaamisalueellemme. Lisäksi paljon huippuosaajiamme on eläköitymässä, ja heiltä saatavan hiljaisen tiedon siirtäminen tuleville sukupolville on jo pidem-pään ollut yksi päämääristämme. Valitsemamme ydinosaamis-alueet ja niistä muodostetut palvelualueet ovat suuressa roolis-sa teknisen osaamisemme ylläpitäjinä.

Hyvät asiakkaamme. Antakaa meille palautetta. Näemme toimintamme omin silmin. Se ei välttämättä kehitä. Teiltä saa-tava palaute on parasta tietoa kehittämiseen. Palaute voi olla positiivista, mutta myös toimenpiteitä vaativaa.

HelenServicen yksi strategiaan kirjattu kohta on: ”Haluam-me olla avoimia ja läpinäkyviä”. Siksi pyrimme viemään palaut-teistanne saadut viestit läpi koko organisaatiorakenteen.

Helsingin Energia osallistuu 23–25.10 Energia 12-messuil-le Tampereella. Tervetuloa tutustumaan messuosastoomme ja keskustelemaan kanssamme.

Syysterveisin,

Jarmo Ivaska

Puheenvuoro

KU

VA

JA

KK

E N

IKK

AR

INEN


Myymme kunnossapito-osaamistaMiksi asiakas ostaisi palvelua juuri meiltä? Kysymys, joka aina jaksaa askarruttaa, niin myös myyn-tipäälliköitä Timo Ellilää ja Henry Sollmania. – Kyse on pitkälle siitä, mistä ja miten asiakas saa tiedon palvelusta ja millä hän vakuuttuu palvelutuottajan ammattitaidosta ja osaamisesta, jotta luottamus syntyy. Timo Ellilä vastaa HelenServicen sähköteknisen ja Henry Sollman koneteknisen kunnossapidon myynnistä.

Myyntitehtävien ohella Timo Ellilä ja Henry Sollman seuraavat tiiviisti voimalaitosteknologian ja työmenetelmien kehitystä.

– Asiakas on työni lähtökohta, Timo Ellilä toteaa. – Myyjänä minun on tunnettava sähköteknisen puo len osaamis-alue eli se mitä tarjoan asiakkaalle. Asiakkaan edustajat, sähköverkkoyhtiöiden ja sähkönsyöttöasemien tilaajat ja esim. ABB-Siemensin laitetoimittajat ovat kovia asiantuntijoita. Asiakas nimittäin huomaa aika nopeasti, jos myyjä ei ole tehtäviensä tasalla. Minun on siis tiedettävä lähes mutterin tarkkuudella, mitä he tilaavat. Ellei itse ole ollut töissä kytkinlaitoksella, täytyy olla tiiviisti tekemisissä käyttöönottajien ja asentajien kanssa. Heiltä löytyy valtavasti osaamista.

10 |

at y

our

serv

ice

2/20

12

– Ydinosaamisemme osalta ei tule yllätyksiä, sillä sähkön jakelutekniikka on samanlaista kaikkialla, niin esimerkiksi Vuosaaren satamassa kuin Helsingin tai Vantaan sähköasemilla. Toki joskus on tullut vastaan tilanteita, jossa joudun myöntämään, etten tiedä. Esi-merkkinä tästä suojaus- ja automaatiotekniikka, jotka kehittyvät kaiken aikaa ja vauhdilla. Tällaiset tilanteet on ratkottava rehellisesti, muutoin luottamukselta kato-aa pohja.

– Jos olen epävarma, otan meiltä asiantuntijan mu-kaan asiakastapaamiseen, Henry Sollman kertoo. - Asi-akkaan luoksehan emme koskaan mene ex tempore.

Ensitapaamisessa Henry Sollman pitää ensiarvoisen tärkeänä saman aaltopituuden löytämistä asiakkaan kanssa.

– Ei siis ole samantekevää, miten lähestyt uutta hen-kilöä.

Asiakkaiden edustajat vaihtelevat aina asiantuntijas-ta ostajaan. Timo Ellilän asiakkaat ovat pääosin edusta-mansa yrityksen käytönjohtajia tai sähköteknisen kun-nossapidon ihmisiä.

Henry Sollmanin mukaan koneteknisellä puolella asia kas ei aina haluakaan olla asiantuntija.

– Minulta usein kysytään, mitä tarjoamamme tur-biinien ja pumppujen perushuolto oikein tarkoittaa. Minä kerron huoltopakettien sisällön, ja tällöin asiakas periaatteessa jo ostaa myös asiantuntijuutta. Tilaaja voi olla vaikka paperitehtaan johtaja, ja ostajakin voi toimia asiakkaan edustajana, eikä ole näin ollen välttämättä tekninen asiantuntija.

Miksi emme aina pärjää kilpailutuksessa?Miehet joutuvat aika ajoin pohtimaan sitä, miksi keikka jää saamatta.

Timo Ellilä toteaa diplomaattisesti: - Olemme kil-pailijoitamme kesympiä. Toisaalta se on hyvin pitkälle arvokysymyskin. Kunnossapitomarkkinat ovat pienet, alueellisestikin. Kaikki pelurit tuntevat toisensa.

– Emme tiedä, millä korteilla kilpailija on pelannut, Henry Sollman jatkaa. – Täytyy tässä oitis todeta, että me emme pelaa sanan varsinaisessa merkityksessä. Myyntityömme perustuu rehellisesti ja avoimesti vain ja ainoastaan sen osaamisen myymiseen, mitä meillä on olemassa ja mihin meillä on resursseja. Emme lupaa liikoja.

– Olemme kotimainen toimija, luotettava ja rehel-linen. Ammattitaitomme tunnetaan, mutta hinnoilla emme välttämättä pysty kilpailemaan, etenkään kan-sainvälistä työvoimaa käyttävälle kilpailijalle. Suoma-laisuus ei enää tulevaisuudessa ole arvo, vaan raha ratkaisee.

Ammattitaidolla, joustavuudella ja uusilla palveluillaKilpaillussa ympäristössä näiden edellä todettujen tosiasi-oiden kanssa on pelaaminen niillä hyvillä korteilla, jotka ovat olemassa, uusia palvelukortteja unohtamatta.

– Osaaminen, jota ammattitaitoinen henkilöstö to-teuttaa sekä joustavuus on se yhtälö, jolla pärjäämme. Ammattiosaajat, konepaja ja taito valmistaa varaosia, kaikilla ei ole tarjota tätä palettia.

Timo Ellilä ennakoi, että kokonaisprojektien kysyntä kasvaa tulevaisuudessa. Suunnittelu, asennukset, käyt-töönotto ja dokumentointi halutaan yhdeltä ja samalta toimijalta.

– Meillä on kehitetty uusi ns. päivystyspalvelu hätäti-lanteita varten normityöajan ulkopuolella, jossa miehet tarvittaessa lähtevät paikan päälle. Konepajamme toimii tässä tukena valmistaen mm. puuttuvia varaosia. Suo-men Sokeria olemme tapauskohtaisesti palvelleet myös normityöajan ulkopuolella, perustuen hyvin pitkälle kauan jatkuneeseen asiakassuhteeseemme. Nesteen kanssa olemme virittelemässä kunnossapitosopimusta, joka pitäisi sisällään myös viankorjaustyöt normityöajan ulkopuolella. Uskomme, että tälle palvelulle on enem-mänkin kysyntää. Palvelulla toivomme edelleen tiivistä-vämme asiakassuhteitamme. Henry Sollman toteaa.

– Tavoitteenamme on tarjota ja tuottaa asiakkaalle kokonaispalveluna kaikki se mitä hän tarvitsee, ydin-osaamisalueiltamme. Sähköteknisen kunnossapidon puolella tuo kokonaispalvelu jo toimiikin esimerkiksi Lii-kennelaitoksen kanssa.

Myynti seuraa teknologian kehitystä– Myyntityömme perustana on ydinosaamisiimme perustuvat kunnossapitopalvelut sekä niiden toteutta-ji en eli työntekijöidemme ammattitaidon ylläpito ja osaamisten kehittäminen. Teknologia kehittyy, ja jotta osaamista voidaan kehittää, meidän on seurattava alan teknologian ja työmenetelmien kehitystä, Timo Ellilä kertoo.

Henry Sollman tarkentaa, että yksi myyntipäällikön tärkeimmistä tehtävistä on seurata uuden energian tuo-tanto- ja jakeluteknologian kehitystä kunnossapidon näkökulmasta ja myös viestittää siitä omalle organisaa-tiolle.

Timo Ellilä mainitsee omalta vastuualueeltaan ensiö-laitteet (SF6), oheislaitteet, ohjauslaitteet, suojausjärjes-telmät, tahdistinlaitteet ja sähkö automaatio.

– Koneteknisellä puolella virittelemme parhaillaan osaamisen kehittämistä muun muassa painelaitehit-sauksessa. Myös pyörivien laitteiden puolelle on tulossa kehittämistoimia.

– Meille myynti-ihmisille on elintärkeää, että vies-timme teknologian kehityksestä viedään toimintaan. Sähköteknisen kunnossapidon puolella on kaksi ydin-osaamisaluetta, joiden kehittämisestä vastaavien palve-lualueiden edustajien kanssa käyn koko ajan keskuste-luja, Timo Ellilä kertoo.

- Näillä toimenpiteillä varmistamme tulevaisuudes-sakin ydinosaamistemme kilpailukyvyn kunnossapito-markkinoilla, Henry Sollman ja Timo Ellilä toteavat.

HelenService huolehtii henkilöstönsä koulutukses-ta ydinosaamisten osalta, mutta uusissa hankkeissa työntekijät koulutetaan erikseen työn tilaajan toimesta, esimerkiksi Helen Sähköverkko Oy tilaa uutta säh-köaseman laitteistoja asentaville koulutuksen laite-toimittajalta. Vastaavasti, jos HelenService laitteiden kasaajana opettaa siellä Helen Sähköverkko Oy:n käyt-töhenkilöstöä.

TEKSTI HELI KUUSISTOKUVAT MARKO LAPPALAINEN


Vantaan Energia Oy:n tytäryhtiö Vantaan Energia Säh-köverkot Oy vastaa sähköverkkotoiminnasta Vantaalla, lukuun ottamatta Helsinki-Vantaa –lentokenttäaluetta.

Vantaa rakennuskanta kasvaa, ja sähkönkulutuksen kasvaessa alueen sähkönjakeluverkkoa on kehitettä-vä ja vahvistettava. Hanabölen peltoja halkova 110 kV johto korvataan uudella johtolinjauksella ja linjauksen varteen rakennetaan uusi 110 kV/20 kV sähköasema Hakkilan Kaaripuistoon. Samalla 110 kV:n siirtoverkon järjestelmät siirretään peltoalueilta moottoritien varrel-le. Linjat tulevat kulkemaan Lahdentietä pitkin Reko-laan. Honkanummen sähköasemalta johdetaan toinen 110 kV yhteys Hakkilaan.

Honkanummen uusi sähköasema turvaa ja vah-

Uusi sähköasema Honkanummelle

Vantaan sähköverkon käyttövarmuutta parannetaan

Vantaan Energia Sähköverkot Oy (VES) uudistaa Rekola - Hakkila 110 kV voimansiirtolinjan ja rakentaa uuden sähköaseman Honkanummelle. VES vastasi hankesuunnitelmasta ja tilasi säh-köasemaprojektin toteutuksen kokonaisuudessaan ABB:ltä. ABB toimitti uuden sähköaseman prosessilaitteet. HelenService teki prosessilaitteiden asennukset ja Suomen Energia-Urakointi Oy (SEU) kaapeliasennukset.

vistaa Itä-Vantaan, erityisesti Jokiniemen ja Hakkilan alueiden, sähkönjakelua. Sähköasemaa tarvitaan myös Rekolan ja Vaaralan asemien vikatilanteiden sekä Hak-kilan sähköaseman saneerauksen aikaisten poikkeus-järjestelyjen hallintaan. Sähköasemaa kaukokäytetään Tikkurilan käyttökeskuksesta käsin.

Honkanummen sähköaseman suunnittelu käynnistyi parisen vuotta sitten. Itse sähköaseman rakentaminen alkoi syksyllä 2011. ABB toimitti prosessilaitteet touko-kuussa 2012. Projektipäällikkönä toimii Juhani Möksy ABB:ltä.

Aliurakoitsijana HelenService toteutti asennusjärjes-telyt yhdessä SEU:n kanssa. – Työnjakomme oli selkeä, Timo Ellilä HelenServicestä kertoo.

12 |

at y

our

serv

ice

2/20

12

”Sähköasema saadaan joulukuun aikana kaupalliseen käyttöön.”

Asko Hietaranta esittelee 110 kV:n kojeiston prosessilaitteita.


TEKSTI JA KUVAT HELI KUUSISTO

– HelenService asentaa sähköaseman prosessilait-teet, 110 kV ja 20 kV kojeistot. SEU vastaa sähköase-man toisiokaapeloinnista, omakäyttölaitteiden, akus-tojen, apusähkö- ja hälytysjärjestelmien asennuksista sekä sähköaseman prosessilaitteiden päämuuntajiin liittyvistä kaapeloinneista. SEU vetää myös sähköase-man ja muuntajien väliset 110 kV ja 20 kV syöttökaa-pelit sekä asentaa aseman käyttö- ja viestilaitteet. Työ-maapäällikkönä täällä toimii Aapo Roukkula meiltä. Hän vastaa työmaan turvallisuudesta, turvallisuuskier-roksista ja työntekijöiden perehdytyksestä.

Osaajat liikenteessäVES:n kunnossapitoasioista vastaavan sähköasemain-sinöörin Asko Hietarannan mukaan työt ovat sujuneet aikataulussa.

– Työmaalla työskentelee vaiheista riippuen 10-20 henkeä HelenServicestä ja SEU:sta. Touko-kesäkuu oli hektisintä aikaa asennuksissa ja kaapeloinneissa. SEU viimeisteli syyskuussa 20 kV jakeluverkon sähkönsyö-tön ja suojausten prosessikaapelointia. Koestuksiin ja testausvaiheeseen päästiin syyskuun aikana. Johto valmistuu marraskuussa, samoin yhteydet valvomoon.

Sähköasema saadaan joulukuun aikana kaupalliseen käyttöön.

– Olemme tyytyväisiä osaamiseen ja resursseihin, Asko Hietaranta toteaa. - Täällä ovat osaajat liiken-teessä. Tyytyväisiä olemme myös työn tehokkuuteen. Oikeat henkilöt jokaisessa työvaiheessa oikeaan ai-kaan paikalla, joutokäyntiä ei ole.

– Myös HelenServicen ja SEU:n yhteistyö on toimi-nut moitteetta. Kaikki on hallinnassa työmaalla. Pro-jektin veto on hoidettu hyvin. Samalla kokoonpanolla on hoidettu jo kaksi aiempaakin sähköasemaprojektia. Prosessi on siis hioutunut, kaikki tietävät tehtävänsä.

Asko Hietaranta kertoo, että Honkanummen säh-köasemalla uutuutena on varakaukokäyttöjärjestel-mä. – Toisin sanoen jos kaukokäyttö ei jostain syystä toimi, varakaukokäyttö varmistaa. Asemillamme on myös taukotilat ja sosiaalitilat, jotta ne voidaan tarvit-taessa miehittää.

SEU:n Olli Suutari suorittaa 20 kV:n jakeluverkon kaapelointia.Telineillä SEU:n Pekka Puska vetää 20kV:n kojeistosta lähtevää sähkökaapelia.

14 |

at y

our

serv

ice

2/20

12

Uusi sähköasema varustetaan Asko Hieta-rannan mukaan varakaukokäyttöjärjestel-mällä. – Varakaukokäyttö käynnistyy, mikäli kaukokäyttö ei jostain syystä toimi.

Päämuuntaja, jossa 110 kV:n kaapeli on jo valmiina.

Asko Hietaranta kertoo Timo Ellilälle olevansa tyytyväinen projektin työn tehokkuuteen.

Vantaan Energia Sähköverkot Oy

Vantaan Energia Oy:n tytäryhtiö Vantaan Energia Sähköverkot Oy vastaa sähköverkkotoiminnasta Vantaalla, lukuun ottamatta Helsinki-Vantaa –len-tokenttäaluetta, joka on Vantaa Aviaenergia Oy:n vastuualuetta, Vantaan Energia Oy:n tytäryhtiöitä sekin. Sähkönjakeluverkkoa pidettiin kunnossa suunnitellusti. Sähköntoimituksen laatu yhtiön vastuualueella oli vuonna 2011 edellisvuosien tapaan hyvä. Vantaan Energia Sähköverkot Oy:n sähköverkosta on maakaapeloitu yli 80 prosenttia, mikä lisää toimitusvarmuutta myös myrskysäillä. Vantaan Aviaenergia Oy:n sähköverkko on kokonaan maakaapeloitu.

”Oikeat henkilöt jokaisessa työvaiheessa oikeaan aikaan paikalla, joutokäyntiä ei ole.”


Karlsson aloitti uudessa tehtäväs-sään tämän vuoden toukokuussa. – Kesän aikana pääsin tutustumaan prosesseihin sekä hallinnollisiin asioi-hin, hän kertoo.

Helsingin Energialle Karlsson siir-tyi HSG Logistics Oy:stä, joka tuot-taa valtakunnallisesti vientiteollisuu-delle logistiikkapalveluja.

– Vastuullani olivat henkilöstö ja hankinnat

Karlssonilla on takanaan 12 pal ve -lusvuotta myös Puolustusvoimissa.

– Aluksi toimin Santahaminan pe-

Ammattiosaajat liiketoiminnan tukipilari – Liiketoimintamme perustuu ydinosaamisillemme, Rolf Karlsson toteaa ykskantaan. Karlsson on HelenServicen uusi Resurssipalvelut-yksikön vetäjä. – Lähivuosina osaamisen ylläpidon ja kehittämisen tärkeys vain korostuu henkilöstömme eläköitymi-sen, teknologian ja työmenetelmien kehittymisen myötä. Tarvitaan siis jatkuvasti uudenlaista osaa-mista.

Esittelyssä Rolf Karlsson Resurssipalveluista

rusyksikössä koulutustehtävissä, sen jälkeen Aliupseerikoulussa noin 100 oppilaan linjanjohtajana. Viimeises-sä tehtävässäni Puolustusvoimissa olin mukana organisaation kehittä-misessä.

Haluan olla lähellä työntekoa– Mikä merkityksellisintä, saan täs-sä uudessa tehtävässäni olla hen-kilöstön kanssa tekemisissä, sen kehittämisessä ja resurssoinnissa, missä koen olevani vahvimmillani. Meillä on kaksi pääprosessia voi-

ma- ja verkkoprosessit, joihin kaikki ihmisemme ovat ns. lainassa. Ja jotta resurssien käyttö on järkevää, ihmi-set liikkuvat prosessien ja pisteiden välillä. Työssäni pyrin olemaan mah-dollistaja. Haluan nähdä oman työni tuloksena töiden sujuvan kentällä mahdollisimman hyvin.

– Perehdytys on ollut vauhdikas-ta. Minut on otettu hyvin vastaan, ja olen saanut riittävästi tukea ja apua. Voisin sanoa, että olen kotiutunut hyvin Helsingin Energiaan.

16 |

at y

our

serv

ice

2/20

12

Miten varmistaa riittävä ammattitaito ja osaaminen?Karlsson näkee henkilöstön osaa-misen ja ammattitaidon ydinkysy-myksenä.

– Tarvittavan osaamisen varmis-tamiseen ei ole olemassa yhtä lää-kettä, henkilöstön kehittäminen kun ei ole yksiulotteinen asia. Otamme käyttöön useita keinoja rinnakkain eteenpäin vietäväksi.

– Ensisijaisesti tarvitsemme lisää strategiasta johdettua suunniteltua osaamisen hallintaa ja kehittämis-tä. Olemmekin Helsingin Energian henkilöstöyksikön kanssa miettimäs-sä tähän tarkoitukseen järjestelmää, jotta tulevat ydinosaamiset, henki-löstö- ja koulutustarpeet saadaan hanskattua asiakkaidemme hyväksi.

– Toisaalta vuosina 2013-2020 aikana henkilöstöstämme kuudesosa jää eläkkeelle. Varmastikaan samaa määrää ei tulla rekrytoimaan tilalle. Sen sijaan yhdistetään tehtäviä, ote-taan käyttöön uudenlaista tekniik-kaa ja työmenetelmiä.

– Lisäksi meidän pitää koulut-taa nuorempaa väkeä vaativampiin tehtäviin. Koulutamme itse tai han-kimme koulutusta oppilaitoksista. Toivottavasti tarjolle saadaan uuden-laistakin koulutusta mm. uudenlais-ten polttoteknologioiden kunnossa-pitoon.

– Myös sisäiset kasvupolut tarjo-avat mahdollisuuksia. Yritän saada henkilöstölle tarjolle enemmän kas-vupolkuvaihtoehtoja.

HelenServicessä kartoitetaan par-haillaan tulevaisuuden tarpeita ydin-osaamisten ja henkilöstön osalta läpi palvelualueiden. Karlssonin vastuulla on palvelualuetoiminta. – Kullekin palvelualueelle on valittu asiantunti-joita ja osaajia organisaatiomme eri tasoilta. Näin kehittämiseen saadaan mahdollisimman kattavaa ja moni-puolista näkemystä. Odotan saavani vuoden loppuun mennessä tuloksia.

Metsästystä, kalastusta ja kuljetusta Vapaa-aikanaan Karlsson metsästää, lähinnä kanalintuja ja kalastaa.

– Perhokalastus on minun laji-ni, innostuin siitä 18 vuotta sitten. Viime kesänä olin kalastusreissulla Norjassa Gaulajoella ja saalistakin tuli mukavasti. Ensi kesänä suuntaan Tenojoelle, katsotaan tuleeko koke-

muksen lisäksi kalaakin.– Metsästyksessä ja kalastukses-

sa on yksi yhteinen piirre. Niihin on pakko keskittyä 100 %:sti. Kaikki muut asiat jäävät silloin taka-alalle. Metsästyksessä turvallisuuskysymyk-set ja tarkkuus ovat ehdottomia, lajin tunnistaminen, etäisyyden arviointi ja tietysti laukaus. Saalis ei kuitenkaan ole tärkeintä, vaan luonnossa liikku-minen ja ”akkujen” lataaminen.

– Muu vapaa-aikani kuluu kulje-tusupseerin tehtävässä. Kuljetan 3 lasta, kahta tyttöä ja yhtä poikaa har-rastuksiin. Minulla ei siis ole vapaa-ajan ongelmia, Karlsson naurahtaa.

TEKSTI HELI KUUSISTOKUVAT MARKO LAPPALAINEN

”Haluan nähdä oman työni tuloksena töiden sujuvan kentällä mahdollisim-man hyvin.”


Kippari Jonna Panelius kertomassa vieraille Kathrinasta.

Sateisen päivän jälkeen aurinko yrittää pilkistää pilven läpi, kun laiturista irtoaa Kathrina-kuunari, joka vie vii-meisen kerran HelenServicen asiakkaita Helsingin vesille purjehtimaan.

HelenServicen jo perinteeksi muodostuneet elokuiset purjehdukset alkoivat 2000-luvun alussa. Purjehduksille on osallistunut asiakkaitamme eri yrityksistä, ja ajatuk-sena on ollut kuulumisten vaihto ja rento yhdessäolo. Ilmeisesti siinä on onnistuttukin, koska tilaisuudet ovat olleet suosittuja.

Aluksen saaminen purjehduskuntoon vaatii työtä ja voimaa, vai taitoa? Miehistö on ottanut vapaaehtoisia mukaan töihin mm. nostamaan laivan purjeita. Oli muu-ten aika raskasta, onneksi parina oli vahva unkarilainen mies!

Kathrinan henkilökunta on aina huolehtinut toiveis-tamme ja valmistanut tarjolle maistuvat ruoat. Laiva-koira-Sniffe on myös uskollisesti ollut joka vuosi seura-namme ja haukkunut kuuluvasti lähdössä ja satamaan saavuttaessa.

Mutta mikään ei ole ikuista. Nyt Kathrina-laiva on jo lähtenyt seilaamaan uusille vesille Rauman edustalle ja entisellä omistajalla Johanna ”Jonna” Paneliuksella al-kaa uudet kuviot.

Viimeinen purjehdus KathrinallaPurjehtijasta ei kuitenkaan maakrapua saa. Kippari

kertoi, että uutta 3-mastoista kuunaria ollaan jo kun-nostamassa. M/aux Jan Mayen on rakennettu 1914 ja laskettu vesille Tanskassa. Alus päätyi Suomen valtion omistukseen vuonna 1928, kun se oli takavarikoitu al-koholin salakuljetuksen seurauksena. 1970-luvulla alus siirtyi yksityiseen käyttöön. Haaveena on, että laiva olisi parin vuoden päästä merillä juhlistaen samalla 100-vuo-tispäiviään.

Ensi kesäksi uusi alus ei ehdi liikenteeseen, joten silloin näemme muissa merkeissä.

Kiitokset kaikille kanssapurjehtijoillemme!

TEKSTI: SARI KEMPPAINENKUVAT: JUHANI ESKELINEN

18 |

at y

our

serv

ice

2/20

12

Laivakoira Sniffe

Tapaamisiin Energia 2012 -messuillaKansainvälinen energiateknologian ja –tuotannon ammatti-tapahtuma Energia 2012 –messut kokoaa 23. – 25.10. Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen meidän lisäksemme valtaisan määrän energia-alan vaikuttajia ja toimijoita. Pääteemoina messuilla ovat käyttöä ja kunnossapitoa unohtamatta muun muassa energiantuotanto ja –jakelu sekä energiamarkkinat.Energia-ala on täynnä haasteita, mutta myös mahdollisuuksia! Samalla, kun energiantarve kasvaa, ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimukset energiantuotannossa tiukentuvat. Energiatehokkuuden lisääminen tuotan-nossa, mutta myös asumisessa ja liikenteessä ovat kehityksen keskiössä.Messujen uutuusteemana on EcoCity, jossa esillä on kestävän kehityk sen ratkaisuja älykkääseen, energiataloudelliseen ja ympäristöystävälliseen kaupunki- ja energiainfraan. Esillä myös vähäpäästöinen liikenne ja ajoneuvot!

Nähdään messuosastoillamme A710 ja B110!

Päivi SiniteräsMarkkinointisihteeriMyynti- ja asiakashallintaPuhelin 09 617 3821Gsm 050 502 [email protected]

Sari KemppainenMarkkinointiassistenttiMyynti- ja asiakashallintaPuhelin 09 617 3892Gsm 040 142 [email protected]

Timo ElliläMyyntipäällikköSähkötekninen kunnossapito Myynti- ja asiakashallintaPuhelin 09 617 3722Gsm 050 559 [email protected]

Henry SollmanMyyntipäällikkö Konetekninen kunnossapitoMyynti- ja asiakashallintaPuhelin 09 617 3855Gsm 050 559 [email protected]

Jarmo Ivaska Yksikön päällikköMyynti- ja asiakashallintaPuhelin 09 617 3886Gsm 050 372 [email protected]

Helsingin Energia, HelenService, 00090 HELEN, Puhelin 09 6171

at your service 2/2010 | 19

Ota

yht

eytt

ä, m

e pa

lvel

emm

e!

Pellettien käyttö energialähteenä alkaa HanasaaressaHelsingin Energian Hanasaaren voimalaitokselle Sörnäisissä on rakennettu pellettien varastosiilo ja syöttöjärjestelmä laitoksen toiselle höyrykattilalle. Pellettien käyttö energialähteenä alkaa lokakuussa. Kuvassa vielä rakenteilla oleva siilo on 25 metriä kor-kea ja vetää sata kuutiota pellettiä. Ensimmäisellä koejaksolla pellettiä poltetaan Hanasaaressa noin 300 tonnia. Pelletit tuodaan Hanasaareen kuorma-autokuljetuksina syksyn kuluessa. Pellettien polttoa kokeillaan erilaisina seossuhteina kivihiilen kanssa, jotta vuonna 2014 päästään mahdollisimman energiatehok-kaaseen ja toimivaan jatkuvakestoiseen pellettien käyttöön sekä Hanasaaressa että Salmisaaren voimalaitoksilla. Vuonna 2014 Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitoksilla otetaan käyttöön nyt rakennettua siiloa huomattavasti suuremmat, vähintään 1000 kuution vetoiset pellettivarastot. Pellettien osuus tulee tuolloin olemaan 5-10 % käytettävästä polttoaineesta.

Documents

at your service 2/2012 asiakaslehti