TAKKin asiakaslehti 2013

Kolmen opisKelijan tarinat: Emma Haanpää löysi oman alansa jo nuorena

KurKistus Kulisseihin 5Koulutus Kuin lottovoitto 6turvallisuus on tunnetta 18

Avaimet onnellisuuteen ammatista

TAKKista valmistui ensimmäinen maahanmuuttajien lähihoitajaryhmä. Sousan Ghasemi on nyt unelmiensa ammatissa.

Uuteen ammattiin aikuisena

Kolme opiskelijaa, kolme erilaista elämäntarinaa. Millaista on opiskella aikuisena ammattiin?

12

15

xx

Oikein ajoitettu koulutus kuin lottovoitto

Johtamisen erikoisammattitutkinto on sellaista, mitä et muualta saa. Tutustu Hämeen 4H-piirin

kokemuksiin käytännönläheisestä koulutuksesta.

6

3• 2013

4 Pääkirjoitus

5 Kurkistus kulisseihin: asiakasneuvoja esittelyssä

6 oikein ajoitettu koulutus on kuin lottovoitto

10 Kansainvälisesti houkutteleva taKK

11 onwards and upwards: Finnish education

12 avaimet onnellisuuteen ammatista

15 uuteen ammattiin aikuisena

18 turvallisuusjohtaminen – mahdollisuus vai pakkopulla?

19 uutiset

SISÄLTÖ

taKKin asiaKaslehti Julkaisija: tampereen aikuiskoulutuskeskus,

Pl 15, 33821 tampere

Päätoimittaja: teppo tapani / taKK

toimitusneuvosto: Mirkka Kolu, eeva-Kaisa Mäkinen, Jaana Palmu,

raija rantaeskola, teppo tapani / taKK Kuvat: ville salminen, taKKin arkisto

Kuvitus ja taitto: Joona ryödi / redflow inc.

Paino: hämeen Kirjapaino oy

HÄMEEN KIRJAPAINO OY

441 209Painotuote

TAKKin koulutukset ja koulutusmenetelmät on rakennettu aikuisen opis-kelijan ja työelämän tarpeisiin. Esimerkiksi näyttötutkinto on aikuiselle opiskelijalle joustava tapa todentaa työelämässä hankittua osaamista. Työ-elämä muuttuu ja siihen sopeutuminen vaatii jatkuvaa uuden oppimista.

Visionamme on olla edelläkävijä ja halutuin ammatillisen osaamisen kehittäjä Pirkanmaalla. Tätä tukee ratkaisukeskeinen toimintatapamme. Toimimme ammatillisen aikuiskoulutuksen suunnannäyttäjänä ja halu-amme olla palvelukykyinen aikuisten kouluttaja sekä yritysten henkilöstön osaamisen kehittäjä.

Toimintaamme ohjaavat arvomme rohkea edelläkävijä ja luotettava kumppani. Innostamme asiakkaitamme kehittymään ammatissaan ja kehittämään omaa työtään. Ennakoimme, innovoimme ja reagoimme herkästi työelämän muutoksiin ja olemme tarvittaessa valmiita ottamaan myös hallittuja riskejä.

Tuoreita esimerkkejä edelläkävijyydestämme ovat uusi sähköverkosto- ja energia-alan oppimisympäristö, hydrauliikkalaboratorio ja maarakennus-alan 3D-koneohjauksen käyttö osana opetusta. Lisäksi voit lukea tämän lehden sivuilta TAKKin pitkästä ja uraauurtavasta JET-kouluttajaroolista, kansainvälisestä toiminnastamme sekä ensimmäisestä maahanmuuttajille suunnatusta lähihoitajakoulutuksesta. Lisäksi mielenkiintoiset henkilö-tarinat kertovat rohkeudesta, jota opiskelijamme edustavat.Tervetuloa oppimaan ja onnistumaan!

Teppo TapaniTAKKin rehtori 14.5.2012 alkaen

edelläKäviJän asKelin

4 • 2013

Pääkirjoitus

Kuva Ville SAlminen

5• 2013

TAKKissa työskentelee kolme asiakasneuvo-jaa, jotka palvelevat asiakkaita ja henkilöstöä Nirvan, Tampereen valtatien sekä Hervan-nan toimipisteiden infoissa. Kurkistus ku-lisseihin kertoo, miten Nirvan toimipisteen asiakasneuvoja Juha Hämäläinen osallistuu asiakkaiden arkeen.

miTä ASiAKASneuVojA TeKee?”Työni on asiakaspalvelua sen kaikissa muo-doissa. Vastaan asiakkaiden kysymyksiin ja opastan heitä oikeisiin paikkoihin. TAKKin puhelinvaihteen liikenne kulkee meidän asiakasneuvojien kautta. Huolehdin myös pysäköintiluvista, postin kulusta, opasteista ja päivitän ajankohtaisia asioita sähköisiin infotauluihin.

TAKKin infossa istuu asiakasneuvoja Juha Hämäläinen, joka palvelee päivittäin satoja asiakkaita. Millainen on mies, jonka moni tapaa ensimmäisenä TAKKiin tullessaan?

Mies, Jolla on vastaus kaikkeen – tai ainakin hän tietää keneltä kysyäTEKsTi mirKKA Kolu Kuva Ville SAlminen

Vastaan asiakasneuvojan työn ohella myös koko TAKKin puhelinasioista ja teen erilaisia henkilökortteja opiskelijoille ja henkilöstölle.”

miTä KySyTään eniTen?”Missä tiloissa koulutukset järjestetään ja mistä löytyvät oikeat ihmiset. ”Missä mun pitäisi olla?” kuuluu aika usein. Sekin selviää, kunhan ensin tietää kuka kysyy.”

Kenelle ASiAKASpAlVeluTyö Sopii?”Asiakaspalvelutyö on minulle kutsumus-ammatti. Luonteen täytyy soveltua tähän työhön, että jaksaa joka päivä palvella hyvin kaikkia asiakkaita. Priorisointi on tärkeä taito silloin, kun on monta rautaa tulessa. Kotiasiat täytyy osata jättää kotiin.”

onKo KoulunpenKKi TulluT TuTuKSi?”Olen suorittanut virastomestarin ja yrittäjän ammattitutkinnon TAKKissa vuosituhannen vaihteessa. Harkitsin tuolloin oman yrityk-sen perustamista, joten hain lisäosaamista vielä tietojenkäsittelyn ammattitutkinnosta.”

millAinen TyöurASi on olluT?”Aloitin Tampereen yliopiston moposuppa-rina eli lähettinä vuonna 1974. TAKKiin tulin virastomestariksi vuonna 2004 ja muutama vuosi sitten siirryin virastomestarin paikalta asiakasneuvojaksi. Ensi vuonna tulee siis täyteen 40 vuotta työuraa, josta 10 vuotta TAKKissa!”

Juha Hämäläinen hallitsee parhaimmillaan neljän soivan puhelimen luovan kaaoksen ja vertaa itseään navigaattoriin.

edelläKäviJän asKelin

OIKeIn AJOITeTTU KOULUTUS On KUIn

lotto- voittoTEKsTi TAnjA Verho KuvaT Ville SAlminen

kun johtamisen erikoisammattitutkinto ( JET) alkoi, Seulamo-Kallio oli juuri valittu yhdis-tyksensä toiminnanjohtajaksi.”JET oli minulle kuin lottovoitto, se tuli niin oikeaan aikaan. Olin ollut toiminnanjohtajana

alle kaksi kuukautta, kun opinnot alkoivat. Tunsin tarvitse-vani nimenomaan johtamiseen koulutusta”, hän summaa.

Yhdistyksen toiminnanjohtajan työ on monipuolista. Hämeenlinnan seudun 4H-yhdistys on yksi Suomen suurimmista kaupunkiyhdistyksistä ja työllistää 36 kuu-kausipalkkaista henkilöä sekä parikymmentä tuntipalkkaista kerho-ohjaajaa.

Hämeenlinnan seudun 4H-yhdistyksen toi-minnanjohtaja on elänyt eräänlaista tupla-elämää viimeiset vuodet. ”Olen opiskellut työn ohessa kuutisen vuotta, joten arkeahan tämä alkaa olla. Täytyy rehellisyyden nimissä tunnustaa, että kun saan JeTin päätökseen, voisin kokeilla pelkkää työn tekemistä”, Pirjo seulamo-kallio nauraa.

6 • 2013

7• 2013

” Työtehtäviin kuuluvat rahoituksen hankkiminen ja hallinnolliset tehtävät, lähinnä tilitoimistoon valmisteltavat asiat, kuten palkat ja kirjanpito. Keskusteleva toimintakult-tuurimme vaikuttaa siihen, että vuorovaikutukseen eri taho-jen kanssa kuluu paljon aikaa”, Pirjo Seulamo-Kallio kertoo.

tutkintotavoitteinen koulutus työn ohessa vaatii myös työnantajalta sitoutumista. 4H-piirin koulu-tuspäällikkö Anu Parviainen kertaa koulutuksen tavoit-teellisen valmisteluprosessin kestäneen pari vuotta:

”Valmisteluvaiheen aikana ehdimme pohtia rahoituksen, miettiä parhaan mahdollisen ajankohdan koulutukselle sekä markkinoida tutkintoa yhdistyksien toiminnanjoh-tajille. JET vaatii työnantajalta sitoutumista koko koulu-tuksen ajan, esimerkiksi työpaikka-ohjaajan muodossa. Minusta tämä näkyy sitoutuneessa ja innostuneessa JET-ryhmässämme.”

4H:n omassa ryhmässä on 14 opiskelijaa Pirkanmaalta. Parviainen toimii neljälle opiskelijalle työpaikkaohjaajana sekä muille opiskelijoille tutkintotilaisuuksissa arvioijana. Hän valmistui näyttötutkintomestariksi joulukuussa 2012.

” Työpaikkaohjaaja on kullanarvoinen.

Työpaikkaohjaajan merkityksen on huomannut myös Pirjo Seulamo-Kallio. Hänen ohjaajanaan toimii yhdis-tyksen hallituksen puheenjohtaja.

”Hän on ollut kullanarvoinen. Pitkä kokemus kuntapo-litiikasta, yhteistyökumppaneista ja yhteistyöprosesseista hyödyntää myös minua. Vaikka emme näekään fyysisesti koko aikaa, keskustelumme sivuavat aina tavalla tai toisella opintojani.”

»”JET vaatii sitoutumista, toteavat Pirjo Seulamo-Kallio (vas.) ja Anu Parviainen (oik.).”

TieSiTKö?4H-toiMinta on kehitetty USA:ssa 1900-luvun alussa. Nyt järjestö toimii yli 80 maassa. 4H-järjestö on perustettu Suomeen vuonna 1928 saatesanoilla ”etteivät nuoret vieraantuisi isiensä ammateista”.Alusta saakka järjestöllä on ollut yhteiskunnallinen rooli nuorten työ- ja yrittäjyyskasvatusjärjestönä. Toi-minta on sitoutumatonta ja kaikille avointa toimintaa haja-asutusalueilla ja taajamissa.

4H-JärJestö on kokonaisuus, joka rakentuu kol-mesta tasosta: liitto on valtakunnallinen toimija, piirit ovat maakunnallisia ja 4H-yhdistykset itsenäisiä, pai-kallisia toimijoita. Toimintatapa on varsin erilainen, kun ajattelee yleensä järjestöjen toimintaa. Mieliku-vissa toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, mutta koulutuspäällikkö Anu Parviainen kumoaa ajatuksen:

”Meillä jokaisen yhdistyksen toiminnanjohtajat ovat palkattuja toimihenkilöitä.”

Head = HarkintaHands = Harjaannus

Heart = HyvyysHealtH = Hyvinvointi

8 • 2013

9• 2013

esiMiesKoulutuKsen aatelia JoHtaMisen erikoisaMMattitutkinto ( JET) on käytännönläheistä koulutusta, joka nivoutuu heti osaksi opiskelijan arkea. TAKKin kouluttaja ja johtamisen eri-koisammattitutkinnon tutkintovastaava Sari Sirén on ollut mukana suunnittelemassa, kehittämässä ja kouluttamassa JETiä liki kymmenen vuotta.

Hän kiteyttää JETin ole-muksen napakasti: ”Perintei-sissä johtamisen koulutuksissa osallistutaan luennoille, lue-taan oppikirjoja ja tentitään. Karrikoidusti voisi sanoa, että opiskelija osoittaa tällöin osaavansa lukea ja kirjoittaa, mutta mitä se kertoo johtamis-taidoista? JETissä johtamisosaamisesi todennetaan aidoissa tilanteissa useilla eri osa-alueilla. Kyllä tutkintotavoitteinen koulutus on silloin sellaista, mitä et muualta saa.”

TAKK on panostanut koulutuksen kehittämishankkeisiin, joissa on viety eteenpäin esimerkiksi monimuotoisuutta, kansainvälisyyttä, toteutettu opintomatkoja ja kehitetty kou-

lutuksen työelämälähtöisyyttä. Parempi työelämälähtöisyys tarkoittaa muun muassa työpaikkaohjaajien nivomista tiu-kemmin prosessiin, pedagogisten menetelmien kehittämistä ja hyvien käytäntöjen jakamista luokkatilanteissa.

Opintojen lähipäivät konkretisoivat opiskelua, mutta Sirén muistuttaa myös työpaikalla tapahtuvasta opiskelusta. Tällöin

myös työnantaja sitoutuu koulutukseen ja tarjoaa työntekijälleen mahdolli-suuden nivoa opiskelunsa osaksi työtään.

”4H on erinomainen esimerkki työnantajan sitoutumisesta toiminnanjohtajiensa koulutukseen”, kertoo tutkintotilaisuuk-sissa arvioijana toimiva Sirén.

Oppisopimuskeskuksen rahoittama koulutus on ollut TAKKissa suosittua. Vuoden 2012 aikana aloitti kuusi ryhmää.

”TAKK sai oikeudet JET-tutkintojen järjestämiseen vuonna 1999, mikä tarkoittaa sitä, että olemme jo valtakunnallises-tikin pitkän linjan konkareita.”

HäMeen 4H-Piiri järjesti yhdistystensä toiminnanjoh-tajille käytännönläheisen esimieskoulutuksen johtamisen erikoisammattitutkinnon muodossa. Koulutus organisoitiin yhdessä TAKKin kanssa.

Johtamisen erikoisammattitutkinto suoritetaan kahden vuoden aikana työn ohessa. Sisältöjä on muokattu mah-dollisuuksien mukaan vastaamaan järjestötyötä. Sari Sirén, TAKKin kouluttaja ja johtamisen erikoisammattitutkinnon tutkintovastaava, on ollut mukana suunnittelutyössä.

”JET on tutkintotavoitteinen koulutus, joten tutkinto-vaatimuksien on täytyttävä räätälöinnistä huolimatta. 4H-piirin koulutuksessa muokkasimme esimerkiksi talouden osuutta. Katsoimme, mitä perusmateriaaleja käytämme ja missä painotamme järjestön näkökulmaa. Talouden tunnusluvut olivat 4H-piirin omia ja toiminnanjohtajat opiskelivat niiden analysointia.”

Esimerkki kuvastaa mainiosti JETin käytännönläheisyyttä.”Tämä on ollut hedelmällinen tapa opiskella, koska lähes

kaikki tehtävät liittyvät suoraan työhöni, jolloin voin tehdä niitä myös työajalla”, Pirjo Seulamo-Kallio kiteyttää.

Anu Parviainen tarkastelee esimieskoulutusta 4H-piirin koulutuspäällikön silmin ja toteaa, että monipuolinen työ tarvitsee monipuolisen koulutuksen. Hän mainitsee toiminnanjohtajien olevan itsenäistä porukkaa, joka osaa organisoida myös opiskelun osaksi työtään.

Parviaisen omat kokemukset JET-opinnoista ulottuvat vuosiin 2005–2006, jolloin 4H-piiri tarjosi koulutuksen toiminnanjohtajilleen ensimmäisen kerran. Parviainen oli silloin mukana opiskelijana. Onnistunut koulutus päätettiin jo tuolloin uusia muutaman vuoden päästä.

”Siitä minä olen kyllä ylpeä, että olemme 4H-järjestönä voineet tarjota sellaisen työympäristön, jossa JETin tapai-sen johtamiskoulutuksen eri tutkintotilaisuudet on ollut mahdollista osoittaa osana työtehtäviä.”

” Ylpeä mahdollisuuksien työympäristöstä.

Opintojensa keskivaiheilla oleva Pirjo Seulamo-Kallio on tyytyväinen koulutukseen.

”En tiennyt, mitä odottaa, kun lähdin mukaan. Tyyty-väinen olen kyllä ollut. JET-opiskelijoiden yhteiset lähi-päivät ovat olleet antoisia. Päivissä on ollut puhumassa oman alansa erityisasiantuntijoita. Päivät ovat olleet todella mielenkiintoisia.”

” JET on sellaista, mitä et muualta saa – käytännönläheinen johtamiskoulutus.

10 • 2013

tAKK on osoittautunut houkuttelevaksi tu-tustumiskohteeksi kansainvälisille vieraille ympäri maailmaa. Korkeatasoinen elinikäisen ammatillisen osaamisen kehittäminen ja vie-raanvarainen vastaanotto ovat huomionarvoisia

vetonauloja TAKKin ulkomaisille vierailijoille. Tietysti TAKKin, niin kuin muidenkin suomalaisten oppilaitos-ten, vetovoimaisuutta on lisännyt Suomen huima menestys PISA-tutkimuksissa.

Alkusysäyksen kansainvälisten vierailijoiden vastaanot-tamiselle ja monimuotoiselle yhteistyölle antoivat Suomen liittyminen EU:hun ja ensimmäisten EU-hankkeiden käynnistyminen 1990-luvun lopulla. Kumppaneita etsittiin tuolloin Euroopan laajuisesti puolin ja toisin.

Vierailijoita on saapunut Aasiasta, Amerikasta ja Euroopasta niin yksittäisinä opintomatkailijoina kuin suurina arvovaltai-sina ryhminäkin. Vuosien varrella TAKKilaisen aikuiskoulu-tuksen saloihin ovat tutustuneet vierailijat mm. Skotlannista, Saksasta, Virosta, Tanskasta, Ranskasta ja Turkista.

Ikimuistoisia kohtaamisia

– KAnSAInvÄLISeSTI HOUKUTTeLevA TAKKTEKsTi mirKKA Kolu KuvaT TAKKin ArKiSTo

Unohtumattomia hetkiä suomalaisessa saunassa ja mys-tisiä kylpyjä hyisessä avannossa – muun muassa näitä elämyksiä on kokenut moni TAKKiin tutustunut kansain-välinen vieras. TAKKin tapa kouluttaa aikuisia kiinnostaa maailmalla, ja moni kansainvälinen yhteistyö on saanut alkunsa näistä jännittävistä ensikohtaamisista.

Kansainväliset kohtaamiset ovat antoisia puolin ja toisin. Mielenkiintoa vierailuihin tuo luonnollisesti kulttuurien välisten erojen havainnointi ja ymmärtäminen. Eteläko-realaisten vierailua leimasi ylenpalttinen kohteliaisuus, runsaat lahjat, käyntikorttien arvokas vaihtaminen sekä se, että tiheään asutusta maasta tulevien käsitys ihmisen henkilökohtaisesta tilasta eroaa tyystin suomalaisesta. Innokkaimmat eteläkorealaiset esittivät kysymyksiään 20 cm:n päässä esittelijöistä.

” House full of happy people.

Ranskalaiset vieraat sen sijaan hurmioituivat jääkiekko-ottelussa – ja ovat todennäköisesti edelleen Ilves-faneja. Aikuiskoulutuksen esittelyn ohella vieraille tarjotaan usein maistiaisia myös suomalaisesta kulttuurista.

11• 2013

Being a Finn overseas is a pleasant experience. There’s always something to be proud of – particularly here in the United Arab Emirates (UAE), one of the oil states of the Persian Gulf.

For many years, every Finn in the country could easily start a conversation about Nokia. It was, and still is, a well-known brand in the UAE, thanks to Nokia´s big regional office in Dubai.

Nokia might not be the most popular line any more. Luckily, there´s something more to show off now: the Finnish educational system!

The UAE sheikhs, preparing for the years without oil mo-ney, see Finnish education as something worth investing in.

Two years ago, Abu Dhabi Education Council signed a deal with EduCluster Finland. They wanted to find out whether the UAE could benefit from Finnish educational practices. This massive project has brought two Finnish principals and around 40 Finnish teachers to the UAE for a period of five years.

The Finnish education system has succeeded well here: learning outcomes in Finnish-guided schools have imp-roved, and, according to surveys, parent satisfaction with these schools has been significantly raised.

How come? It all sounds a bit too easy. Should it not be much more complicated to export education? Designing and marketing an educational curriculum appears very challenging when reading reports, investigations and debates about the topic.

Yet surprisingly, in some situations, exporting education may involve certain quite simple elements.

Well-educated Finnish teachers are a number-one cut-ting-edge ‘product’ in the UAE. Regular breaks and varied outdoor activities between lessons have been introduced to the Emirates school system. Functional teaching methods, as well as innovative behavioral strategies and the use of common rules and rewards in class discipline have yielded impressive results.

However, one success story does not mean that expor-ting education is an easy job. Educational markets are

Onwards and Upwards:

FinniSh educATion

highly contested and some countries, like the UK and New Zealand, have dominated the markets for two decades. For a small country like Finland, it takes both effective innovations and extensive networks to achieve success.

Lack of potential markets should not be an obstacle though – especially here in the Gulf.

The UAE, alongside its many wealthy neighbors like Saudi Arabia, have started to seriously worry about educa-tion. For years, it has been possible for many Gulf countries to import both labourers and professionals from abroad. At the same time, the countries’ educational systems have remained very old-fashioned, closely modelled on the traditional religious schools.

As their natural resources are now becoming scarce, know-how is something every country in the region is willing to invest in. There seems to be a demand for all levels of educational expertise, from primary schools to adult education.

And, just for your information: the Dubai Sheikh has just invested a few billions in a new man-made park, planned to be almost twice the size of London Hyde Park. In this part of the world investments are never made with pocket-money!

johanna lassy-mäntyvaaraThe writer is a Dubai-based freelance journa-

list and former Communications Coordinator in TAKK. She took the opportunity to explore the

UAE “Finnish guided-schools” in October 2012.

12 • 2013

13• 2013

tytön nimi on Sousan Ghasemi. Viisi vuotta sitten hän saapui vanhempiensa ja viiden si-saruksensa kanssa talviseen Suomeen yllään kesävaatteet. Taakse jäi kotimaa Iran ja vastassa oli luminen ja kylmä Tornio. Hyytävästä en-

sikohtaamisesta huolimatta taival uuden maan kanssa on sujunut iloisissa merkeissä.

”En unohda tuota hetkeä milloinkaan. Se oli meille iso muutos, tuntui kuin olisi syntynyt uudelleen. Alkoi uusi aika elämässämme”, Sousan kertoo ja katsoo syvälle silmiin.

Motivoitunut nuori nainen halusi oppia nopeasti uu-den kielen ja maan tavat. Maahanmuuttajakoulutuksen työelämäjakso vanhainkodissa puhalsi lapsuuden haaveen henkiin ja Sousan päätti seurata äitinsä jalanjälkiä ura-valinnallaan. Nyt edessäni istuu TAKKista lokakuussa 2012 valmistunut lähihoitaja, jonka unelmissa siintävät jo sairaanhoitajan opinnot.

” Olen toteuttanut haaveeni lähihoitajan ammatista.

sousanin kotiMaan kulttuuri tuo rikkautta ja lämpöä asiakkaiden kohtaamiseen. Kahden kulttuurin koh-datessa eroavaisuuksia löytyy monelta saralta. Suurimpana erona Sousan pitää ihmisten sosiaalisuutta. Se kiteytyy esi-merkiksi bussilla matkustamiseen: Suomessa matkustetaan vierustoverille pukahtamatta, kun taas Iranissa vaihdetaan kuulumiset ventovieraidenkin kanssa.

Myös hoiva-alalla on eroavaisuuksia, esimerkiksi van-hustyössä, johon Sousanin lähihoitajakoulutus keskittyi.

”Kotimaassani vanhukset asuvat kotona koko elämänsä

InHIMILLISyyS, IHMISArvO, ILOISUUS– avaimet onnellisuuteenTEKsTi mirKKA Kolu KuvaT Ville SAlminen

Pieni, tummasilmäinen tyttö leikkii hoitajaa ja hoivaa potilaitaan. Tytön haaveena on jonain päivänä olla sairaanhoitaja. vuosien ja pitkän matkan jälkeen hänen kasvoillaan on hymy – unelmasta on tullut totta uudessa maassa.

ja lasten tehtävänä on hoitaa heitä. Perheyhteisömme on muutenkin paljon tiiviimpi. Suomessa vanhukset asuvat usein vanhainkodeissa tai palvelukodeissa.”

”Ihmiset tarvitsevat huomiota, huolenpitoa ja empaatti-suutta. Koen olevani persoonaltani sopiva tähän työhön”, hän jatkaa.

Sousan viihtyy työssään erinomaisesti. Valmistumisensa jälkeen hän työskenteli hetken Koukkuniemen vanhainko-dissa Tampereella. Helmikuussa 2013 hän aloitti lähihoi-tajana tamperelaisessa Ruusuvuoren hoivakodissa.

”Itseluottamukseni on kasvanut, kun töissä joutuu koh-taamaan enemmän vastuuta ja työ vaatii tarkkuutta.”

Sousanin aurinkoisen ja elämänmyönteisen asenteen vai-kuttamana on helppo uskoa, että tämä lähihoitaja piristää jatkossa vielä monen asiakkaan päivää.

”Ihmiset paranevatkin paljon nopeammin, kun joku todella huomioi heidät”, hän lisää hymyillen.

sousan oPiskeli TAKKin ensimmäisessä maahan-muuttajille suunnatussa lähihoitajakoulutuksessa. Ennen varsinaista lähihoitajakoulutusta opiskelijat suorittivat kahden kuukauden mittaisen orientointijakson, jossa tutustuttiin suomalaiseen sosiaali- ja terveydenhuoltojär-jestelmään ja opiskeltiin suomen kieltä.

Myös varsinainen lähihoitajakoulutus oli hieman tavallista koulutusta pidempi suomen kielen ja erityisesti ammat-tisanaston opetuksen vuoksi. Kieliopinnot toteutettiin yhteistyössä TAKKin maahanmuuttajakoulutuksen kanssa.

”Ammattisanaston oppiminen oli vaikeaa, mutta saimme kouluttajilta paljon tukea. Kouluttajat olivat myös kärsiväl-lisiä, sillä meitä oli 12 eri maasta. Ryhmätöiden tekeminen auttoi paljon kielen oppimisessa, kun piti rohkeasti puhua suomea”, Sousan kiittelee.

”Suomen kieleni kehittyi paljon lähihoitajakoulutuksen aikana.”

14 • 2013

läHiHoitaJaryHMän vastuukouluttajana toimineen Maire Kilpeläisen mukaan ryhmä sai kiitosta ja rohkai-sevaa palautetta työpaikoilta. Maire Kilpeläinen lukeutuu pitkän linjan kouluttajiin ja hän oli iloinen saatuaan maa-hanmuuttajataustaisen ryhmän koulutettavakseen.

”Heillä oli todellinen motivaatio saada ammatti ja työ-paikka Suomesta. Ryhmä teki todella paljon töitä ja oli innostunut koulutuksesta. Opiskelijoiden myönteisyys, toisten kunnioittaminen ja ystävällisyys olivat jotain aivan erityistä”, Maire Kilpeläinen kuvailee.

”Opiskelijoilta on vaatinut paljon rohkeutta ja päättä-väisyyttä lähteä opiskelemaan lähihoitajaksi. Yhteinen matkamme oli haastava, mutta mielenkiintoinen”, hän lisää.

Lähihoitajan koulutus on vaativa tutkinto kaikille ja sen räätälöinti maahanmuuttajien tarpeisiin vaati uurastusta. TAKKin sosiaali- ja terveysalan koulutuspäällikkö Kati Aimosen mukaan koulutus rakennettiin uudestaan maa-hanmuuttajataustaisten opiskelijoiden tarpeisiin.

Opetuksessa hyödynnettiin mm. kuvallista opetusmate-riaalia erilaisista hoitotilanteista, jotta asioiden oppiminen olisi kieliongelmista huolimatta mahdollisimman helppoa.

”Koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa tehtiin paljon töitä, ja lopputulos oli onnistunut. Opiskelijat olivat hyvin tiedonhaluisia ja heille oli selkeästi tärkeää saada tut-kinto ja nivoutua sitä kautta suomalaiseen yhteiskuntaan”, Kati Aimonen kertoo.

”Työelämästä on saatu hyvää palautetta, että maahan-muuttajat sopivat persoonina erittäin hyvin esimerkiksi vanhustyöhön”, hän lisää.

TAKKin toinen maahanmuuttajien lähihoitajaryhmä valmistuu syyskuussa 2013.

hoiva-avustaJista lääKe työvoiMaPulaan?sosiaali- Ja terveysalalle povataan tuhansien työn-tekijöiden pulaa jo lähivuosina. Hoitotyötä tarkastellaan nyt suurennuslasin kanssa uusien ratkaisujen löytämiseksi.

TAKK on ollut aktiivisesti mukana valtakunnallisessa hoiva-avustajakoulutuksen kehitystyössä ja vastaa koulu-tuksen pilotoinnista Pirkanmaalla.

”Ensimmäiset hoiva-avustajat valmistuivat meiltä elokuussa 2012 ja kolmas ryhmä aloitti helmikuussa 2013. Hoiva-avustajan koulutus on hyvin työelämälähtöinen ratkaisu henkilöstön riittävyyteen”, TAKKin sosiaali- ja terveysalan koulutuspäällikkö Kati Aimonen kertoo.

Hoiva-avustajan työ on ennen kaikkea arjessa avustamista. Toiveena on, että vanhukset ja vammaiset pystyisivät asu-maan mahdollisimman pitkään kotona, jolloin apua tarvitaan esimerkiksi kaupassa käymiseen, siivoamiseen ja avustajaksi kirjastossa käymiseen. Lääkehoitoa hoiva-avustajat eivät tee.

”Hoiva-alalta on eläköitymässä kymmeniä tuhansia hoitajia eikä uusia valmistu riittävästi. Hoiva-avustaja voi keskittyä avustaviin tehtäviin ja toimia esimerkiksi lähihoitajan työ-

parina. Hoitotyötä täytyy tulevaisuudessa ajatella ja jakaa uudella tavalla, ja hoiva-avustaja tarjoaa yhden mahdolli-suuden siihen”, Aimonen toteaa.

Tamperelaisen Kotipirtin Palvelutalon toiminnanjohtaja Kaija Kallisen kokemukset hoiva-avustajista ovat myön-teisiä. Kotipirtissä on ollut useita hoiva-avustajaopiskelijoita työssäoppimisjaksoilla ja parhaillaan hoiva-avustajaa etsitään myös työsuhteeseen.

”Hoiva-avustajat ovat työllistyneet hyvin. Heidän työpa-noksensa on hyvä lisä hoitotyöhön”, Kaija Kallinen kertoo.

”Kohtaamani opiskelijat ovat olleet todella motivoituneita.”Kallinen on mielissään hoiva-avustajiakin koskettavasta

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston linjauksesta. Sen mukaan henkilöt, jotka tekevät lähityötä asiakkaiden kanssa eli avustavat esimerkiksi ruokailussa, voidaan laskea mukaan hoitohenkilökunnan mitoitukseen. Tämä tietää säästöjä palkkakustannusten muodossa ja voi pitkällä tähtäi-mellä lisätä työllisyyttä, kun alalle voi hakeutua kevyemmällä koulutuksella.

”Näen hoiva-avustajien tulevaisuuden positiivisena. Uskon, että jokaiselle hoiva-alan ammattilaiselle on paikkansa”, Kallinen visioi.

uuTEEn ammaTTiin aiKuisena?TEKsTi mirKKA Kolu KuvaT Ville SAlminen

He ovat kaikki kulkeneet samasta ovesta, vaikka ovat eri vaiheissa elämäänsä. nuorin on työ-uransa alussa, mutta haaveilee jo omasta yri-tyksestä. Toinen on ehtinyt tehdä mittavan uran jääkiekon parissa ja suuntaa nyt kohti uusia haasteita. Kolmas tarttui rohkeasti mahdolli-suuteen opiskella uuteen ammattiin. Lue tarinat ja selvitä, mikä heitä yhdistää.

” It-ala kehittyy niin nopeasti, että opiskelua täytyy jatkaa myös tulevaisuudessa.

rohKein Mielin uudelle uralle”Kipinä uuteen ammattiin syttyi oikeastaan vähän sattumalta. Ongelmanratkaisu ja erilaisten järjestel-mien sielunelämä alkoivat kiehtoa minua edellisessä ammatissani ostoreskontran parissa. Kun minulle tarjottiin it-alan töitä ja löysin alaan perehdyttävän koulutuksen, tartuin tilaisuuteen.

Työskentelen it-asiantuntijana veljeni perusta-massa SEL-IT Oy:ssä. Opiskelin TAKKissa da-tanomiksi ja sen jälkeen vielä palvelinasiantuntijaksi. Nyt autan omalla asiantuntijuudellani yrityksemme asiakkaita menestymään.

Kun aloitin uudessa työssäni, minulla ei ollut aiempaa kokemusta it-alalta. TAKKissa alkanut koulutus oli onneksi niin työelämälähtöinen, että sain siitä heti valtavasti tietoa ja lisäarvoa omaan työhöni. Eri osa-alueet tulivat nopeasti tutuiksi ja pystyin heti soveltamaan tietoa työhöni. Koulutuk-sen myötä sain vähitellen myös enemmän vastuuta.

Asiakkainamme on myös kansainvälisiä yrityksiä, joiden kanssa toimimisessa on hyötyä kansainvä-lisestä taustastani. Olen opiskellut kansainvälistä liiketaloutta, jonka opinnot veivät minut ensin vaihto-opiskelijaksi Saksaan Berliiniin ja myöhem-min työharjoitteluun Yhdysvaltoihin Wisconsiniin. Olen ollut myös au pairina Yhdysvalloissa.

26-vuotiaana jouduin ison valinnan eteen, kun minulle tarjottiin vakituista työpaikkaa silloisessa työssäni ostoreskontran tiiminvetäjänä. Samaan aikaan minulla oli mahdollisuus lähteä vuodeksi Australiaan. Punnitsin vaihtoehtoja ja pian olin ystäväni kanssa matkalla maailman toiselle puolen.

Olin vielä Australiassa, kun veljeni houkutteli mi-nua töihin. Olen kiitollinen mahdollisuudesta, sillä olen nyt mielenkiintoisessa ja haastavassa työssä. TAKKissa olen nähnyt, että aina ei välttämättä tarvitse opiskella uutta ammattia, vaan opinnoista voi saada piristysruiskeen nykyiseenkin työhön. Jos taas uusi ura kiinnostaa, kannustan rohkeasti opintojen pariin.

Aikuisena uuteen ammattiin opiskeleminen voi olla ajoittain kuormittavaa, sillä opiskelu tulee työn, harrastusten ja muun elämän päälle. Oma oppisopi-musmuotoinen koulutukseni oli kuitenkin joustava ja tuki hyvin työntekoa. Palaset loksahtivat kohdal-leen, kun myös työnantaja kannusti opiskelussa.”

»

Susanne Laine, 31 vuotta, vietti vuoden Australiassa työskennellen

mm. krokotiilien hoitajana.

” Ikätovereilleni haluaisin sanoa, että lähtekää rohkeasti opiskelemaan. Itseluottamus kasvaa, kun oppii uusia asioita.

tulevaisuus raKennetaan haaveista”Haaveissani siintää oma rakennusalan yritys yh-dessä siskoni kanssa. Olemme molemmat opiskelleet rakennusalalla ja osaamisemme täydentävät hyvin toisiaan. Yrityksemme tekisi pintakäsittelypuolen hommia; se olisi sellainen siisti sisäremonttiyritys.

Pidän fyysisestä työstä ja olen tottunut tekemään käsilläni, joten lähdin yläasteen jälkeen opiskele-maan ammattiopistoon talonrakentajan linjalle. Ajattelin, ettei siitä ainakaan haittaa ole, jos osaan tehdä remonttihommia. Nyt tuntuu siltä, että olen löytänyt oman alani.

Ammattiopistosta valmistuttuani olin vajaan vuo-den au pairina Kreikassa, jolloin itsenäistyin isoin harppauksin, kun reissasin ympäri maailmaa au pair -perheeni mukana. Hieno taipaleeni Kreikassa hui-pentui siihen, kun pyöräilimme siskoni kanssa kotiin halki Euroopan. Kilometrejä polkupyörän mittariin kertyi matkan aikana yhteensä 1 573.

Välivuoden jälkeen mietin, että olisi hyvä saada lisäosaamista. Olimme tehneet siskoni kanssa paljon remonttihommia sukulaisille, ja siitä ajatus yhteiseen yritykseen lähtikin. Siskon kanssa töiden tekeminen luistaa ja ajatukset kulkevat samaa rataa. Opiskelen nyt TAKKissa muurausta ja laatoitusta ja jatkossa minua kiinnostavat myös pintakäsittelyalan opinnot.

TAKK on hyvä paikka, sillä täällä pääsee ko-keilemaan taitojaan. Minulla ei ollut oikeastaan mitään mielikuvaa TAKKista, ennen kuin tulin tänne. Mutta täällähän voi opiskella melkein mitä vain! Kaveripiirissä ihmettelivät, että miksi menin aikuiskoulutuskeskukseen, vaikka olen nuori. To-tuus on, että täällä opiskelee kaikenikäisiä. Kaikkia täällä yhdistää se, että ihmiset ovat motivoituneita oppimaan.

TAKKissa on tekemisen meininki – heti en-simmäisenä päivänä vedettiin haalarit päälle ja lähdettiin sekoittamaan laastia. Päivittäin opitaan uusia asioita ja myös virheistä oppii. Seinä seinältä jälki on parantunut.

Minulla on kova luotto siihen, että töitä riittää osaavalle ja luotettavalle tekijälle. Odotan, että saan koulutuksesta varmuuden työhön ja luottamuksen omiin taitoihini. Nyt suunnitelmissani on muutto omaan asuntoon ja vakituinen työpaikka valmis-tumisen jälkeen.”

Emma Haanpää on 21-vuotias muurauksen ja laatoituksen opiskelija Valkeakoskelta. Lapsena

hän haaveili hevoshoitajan ammatista.

16 • 2013

” Olen hämmästynyt, miten paljon TAKKin kautta työllistytään – hyviä tyyppejä viedään täältä kesken koulutuksen työelämään.

eläMä KauKalossa Ja sen reunalla”Elämäni on tavalla tai toisella kietoutunut aina jää-kiekon ympärille. Lähdin 16-vuotiaana pelaamaan jääkiekkoa Kanadaan, mutta lupaava urani päättyi jo muutaman kauden jälkeen loukkaantumiseen.

Parikymppiselle uran päätös oli kova kolaus ja tuntui kuin olisin joutunut luopumaan koko elä-mästäni. Näin jälkikäteen ajattelen, että oli onni joutua lopettamaan noin nuorena, vaikka jäinkin silloin tyhjän päälle. Myöhemmin se olisi voinut olla vielä kovempi paikka.

26-vuotiaana aloin harjoitella valmentamista. En suunnitellut siitä uraa, mutta elämä johdatti toisin. Ensimmäinen päätoiminen valmentajan paikkani oli Savonlinnassa. Paluu jääkiekon pariin tuntui haa-veiden täyttymiseltä, ja siitä alkoi kiertolaisen elämä kotimaassa ja ulkomailla. Kotkassa olin valmen-tamisen ohella ahtaajana satamassa 1990-luvulla ja kiinnostus logistiikkaan onkin seurannut minua siitä lähtien. Sataman joustava työ mahdollisti valmentamisen.

Vuonna 1998 minulle tarjottiin valmentajan paik-kaa Italiasta samaan aikaan, kun satamassa oli tarjolla vakituinen työpaikka. En ollut valmis jättämään jääkiekkoa, joten päätin lähteä puoleksi vuodeksi seikkailemaan. En puhunut saksaa saati italiaa, mutta ajattelin ennakkoluulottomasti, että miksipä ei. Pakkasimme laukut ja perheemme muutti Italiaan.

Talvet valmensin Italiassa ja kesät olin töissä sa-tamassa Suomessa. Valmentajan työ liikutti minua milloin Itävaltaan, milloin Rovaniemelle ja takaisin Kotkaan. Viimeinen valmennuspestini päättyi Itä-vallassa vuoden 2012 keväällä.

Palasin lapsuuden maisemiini Tampereelle ja huo-masin Alanvaihdosta tulevaisuus -koulutuksen. Se on suunnattu juuri kaltaisilleni, jotka etsivät uutta suuntaa uralleen. Olen saanut valtavasti tietoa kou-lutuksista ja työllistymismahdollisuuksista sekä siitä, miten ja mistä töitä voi hakea. TAKKissa tehdään asioita ruohonjuuritasolla.

Alanvaihdosta tulevaisuus -koulutuksen kautta olen tutustunut kiinteistöhuoltoalaan ja työllistyin yritykseen, jossa olin koulutuksen työssäoppimisjak-solla. Ala vaikuttaa mielenkiintoiselta ja odotankin nyt mahdollisuutta kouluttautua alalle.”

Tamperelainen Jari Helle laittoi luistimet ensimmäisen kerran jalkaan 2-vuotiaana.

48 vuotta myöhemmin, jääkiekko on hänelle edelleen sydämen asia.

17• 2013

18 • 2013

turvallisuus- johtaminen – mahdollisuus vai pakkopulla?TEKsTi KriSTel lAAS KuviTus joonA ryödi

niin yritysten kuin muidenkin organisaatioiden toiminnan jatkuvuuteen kytkeytyy perin-teistä turvallisuusajattelua laa-jempi näkökulma. Tulipalojen

sammuttaminen on tärkeää, mutta huomio pitäisi keskittää erityisesti niiden ennalta-ehkäisyyn. Jokaisen organisaation tulisikin pohtia, mitä heidän tulisi tehdä suojatakseen organisaationsa ihmiset, toiminta, omaisuus, tieto, ympäristö ja maine. Seuraava vaihe on pohtia, miten se tehdään ja kenen toimesta.

Turvallisuusjohtamisella tarkoitetaan turvallisuusasioiden kokonaisvaltaista hal-lintaa, mikä on osa normaalia strategista ja operatiivista johtamista. Johto määrittelee, millaista turvallisuuspolitiikkaa organi-saatiossa noudatetaan ja miten edistetään hyvää turvallisuuskulttuuria. Johdon näkyvä sitoutuminen on erittäin tärkeää. Tehtävä-kohtaiset ohjeistukset, henkilöstökoulutuk-set sekä keskeisimpien poikkeustilanteiden käytännön harjoittelu ovat osoitus johdon sitoutumisesta ja varmistavat toiminnan jatkuvuutta.

Turvallisuuskulttuuri perustuu yksilötason asenteisiin sekä uskomuksiin ja tiivistyy sii-hen, miten turvallisuustoimia organisaatiossa käytännössä toteutetaan. Johdon strategisilla päätöksillä ja perustelluilla operatiivisilla johtamistoimilla on keskeinen vaikutus siihen, minkälainen turvallisuuskulttuuri organisaatioon lopulta rakentuu.

Turvallisuus on paljon muutakin kuin itsepuolustusta, välineitä ja järjestelmiä. Pohjimmiltaan kyse on ihmisen perustarpeesta, tunteesta, jonka ylläpitämisen tärkeyttä ei voi vähätellä. Työyhteisössä työnantajalla on velvollisuus taata työn-tekijöilleen turvalliset työn tekemisen edellytykset. vaikka juridisen vastuun kan-taisi joku toinen, yksilön oma vastuu ei vähene, päinvastoin.

Normaalioloissa turvallisuus pysyttelee taustalla ja näyttäytyy tarkkasilmäiselle ai-noastaan työtehtävien rinnalla suoritettavina tukitoimina: suljemme päivittäin ovia ja ikku-noita, sammutamme valoja sekä päälle unohtuneen kah-vinkeittimen. Nämä toimet ovat rakentu-neet osaksi yhteisön turvallisuuskulttuu-ria riippumatta siitä, ovatko ne alun perin erikseen ohjeistettuja vai ei. Toisaalta meitä kasvatetaan myös turvallisuuskulttuuriin, jossa esimerkiksi sulkukierroksella liikkuva vartija tekee nämä asiat puolestamme.

Vielä toisinaan törmää tapauksiin, joissa organisaation turvallisuustyö nähdään map-piin dokumentoituna pelastussuunnitelmana. Poikkeustilanteissa mapin hakeminen onnis-tuu kuitenkin vain harvoin. Todellisuudessa pelastussuunnitelman tulee olla kansiin do-kumentoitu asiakirja siitä, miten poikkeusti-lanteissa käytännössä toimitaan ja miten eri vastuut määräytyvät. Onko organisaatioissa todella mietitty sitä, kenellä esimerkiksi on oikeus tiedottaa ja mitä, kun kriisitilanteessa lehdistö janoaa tietoa?

Kirjoittaja toimii turvallisuusasiantuntijana TAKKin oppilaitosturvallisuuden

parissa. Perustan turvallisuusalan osaamiselleen hän hankki kymmenkunta

vuotta sitten samasta talosta.

” Voimme varautua vain sellaisiin riskeihin, jotka tunnistamme.

linJa-autonKulJettaJien Koulutus alKaaTAKK vahvistaa jo ennestään monipuolista logistiikan koulutustarjontaansa aloittamalla uuden henkilöliikenteen koulutuksen. Ensimmäiset TAKKissa oppinsa saaneet, lo-gistiikan perustutkinnon suorittaneet linja-autonkuljettajat valmistuvat vuonna 2014. Uuden koulutuksen myötä TAKK pystyy tarjoamaan entistä paremmin koulutuksia sekä alalle tuleville että jo alalla toimiville.

TAKKilla on jo ennestään vahva jalansija tavaraliikenteen kuljettajakoulutuksissa ja se tarjoaakin tällä hetkellä ainoana oppilaitoksena Pirkanmaalla yhdistelmäajoneuvonkuljet-tajan työvoimakoulutusta.

sähKöverKKoalan Puitteet huiPPuluoKKaaTAKKin sähköverkkoalan koulutusten puitteet ovat ver-taansa vailla. Valtakunnallisesti ja myös Pohjoismaiden mit-takaavassa merkittävä sähköverkkoalan oppimisympäristö otettiin TAKKissa käyttöön syksyllä 2012.

Nirvan toimipisteen yhteydessä oleva opetus- ja testi-kenttä toimii käytännönläheisenä oppimisympäristönä sähköverkkoalan asentajakoulutuksissa. Kenttä antaa hyvät, monipuoliset puitteet myös yritysten henkilöstökoulutusten toteuttamiseen.

Opetus- ja testikenttää on suunniteltu tiiviisti yhteis-työssä alan yritysten sekä Tampereen teknillisen yliopiston, Tampereen ammattikorkeakoulun ja Tampereen ammat-tiopiston kanssa. Opetus- ja testikentällä on tutkittu mm. sähköautojen latauksen vaikutuksia sähköverkkoon.

yMPäristöasiat hallussaTAKK elää niin kuin opettaa ja laittoi ympäristöasiansa kuntoon. Vuonna 2012 tehdyn jätehuoltouudistuksen ansi-osta TAKKilaista jätettä päätyy kaatopaikalle merkittävästi aiempaa vähemmän. Uudistus otettiin innolla vastaan ja jätehuollon kustannukset tippuivatkin puoleen aiemmasta.

Seuraavaksi kiikarissa on energiankulutuksesta pihistä-minen. Ensimmäinen kiinteistöön kohdistuva energiakat-selmus on jo suoritettu ja tulevaisuudessa syyniin joutuvat kaikki TAKKin toimipisteet. Energiatalkoisiin lisää pontta antaa TAKKin sitoumus olla mukana kansallisessa ener-giatehokkuussopimuksessa.

uuTiSeT

19• 2013

Elämä edessä, ura haaveissa?Oletko 20–29-vuotias vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa? Nyt sinulla on loistavat mahdollisuudet hakeutua ammatilliseen koulutukseen!

Tsekkaa koulutustarjontamme nettisivuiltamme – etsitään yhdessä suunta urallesi!

Opintoneuvojamme opastaa kaikessa opintoihin liittyvässä. Ota rohkeasti yhteyttä: puh. 044 7906 373 ja opintoneuvonta@takk.fi

Lisätietoa saat myös Kysy ja katso -palvelustamme, joka palvelee 24/7. www.takk.fi/kysy_ja_katso

TAKK Tampereen AikuiskoulutuskeskusPL 15 l 33821 Tampere l 03 2361 111 l www.takk.fi

Toimipaikat Kurssikeskuksenkatu 11 Tampereen valtatie 15 l Hermiankatu 12 CMäntyhaantie 1 l Aarporankatu 12