Kotoa Käsin Hilkka Raappana luottaa sähköisiin palveluihin

sydämen asialla apulaiskaupunginjohtaja Sinikka Salo

KosKettavan työn teKijä Fysioterapeutti Tomi Matilainen

Hoitoa parantavat tietojärjestelmät

2 | Hyvä elämä

sisällys

4 Kotoa käsin tietokoneellaSähköiset palvelut ovat tärkeä osa Hilkka Raappanan arkea.

8 sydämessä tulevaisuuden hyvinvointipalvelut

Oulun apulaiskaupunginjohtaja Sinikka Salo haluaa olla luomassa hyvää tulevaisuutta.

12 yhdessä askel eteenpäinAvaus-hankkeen työntekijät rakentavat asiantuntijuutta yhdessä.

14 työ tulee iholleFysioterapeutti Tomi Matilainen tekee työtä, joka koskettaa.

18 Hoitoa parantavat tietojärjestelmät

Toimiva potilastietojärjestelmä helpottaa ammattilaisen työtä.

22 pidetään huolta – ja yhteyttäAsukastupatoimintaa livenä ja virtuaalisesti.

26 ihimisen asiallaIhimiset.fi kokoaa yhteen järjestöt, auttajat ja avuntarvitsijat.

28 lyhyesti

30 runoitse

julkaisijaAVAUS-hankeOulun kaupunki

ilmestyminen2014

painosmäärä2 000

päätoimittajaAnu Tuominen

14

8

22toimitus ja ulkoasuMainostoimisto Siberia Oy

painoOy Litoset Ab

Hyvä elämä | 3

pääkirjoitus

ihmisten kesken”Tämä kuva on kuin lapsuudenkodistani, tänne haluaisin pa-lata”, kertoo juuri eläkkeelle jäänyt rouva piirtäessään kauniin ku-van virtuaalisesta asukastuvasta.

Virtuaalinen asukastupa on yhteisöllinen paikka, jossa ikään-tyvät hoitavat hyvinvointiaan keskustellen, harrastaen ja toisiaan tavaten. Asukastuvasta löytyy kirjallisuuspiirejä, kuoroja, jumppa-kerhoja, pelejä, retkeily- ja matkavinkkejä. Välillä voi mennä tiet-tyyn huoneeseen arvioimaan omaa hyvinvointiaan ja etsimään keinoja, joilla hyvinvointiaan voi vahvistaa. Talossa on elämää, yhteisöllisyyttä, rauhaa ja kaunis luonto ympärillä. Värit vaihtuvat vuodenaikojen mukaan. Kukapa sinne ei haluaisi palata!

Kuntalaiset ovat yhdessä kehittämässä kanssamme sähköisiä palveluja. Se kertoo siitä, miten me kaikki olemme tiedostaneet, että teknologia tuo tullessaan uusia mah-dollisuuksia ja nopeuttaa palvelujen saatavuutta.

Ihmiset haluavat helppokäyttöisiä palveluita ja he myös haluavat testata uusia rat-kaisuja, jotta malleista saataisiin toimivia. Hyvinvoinnin ammattilaiset haluavat löytää yhdestä paikasta asiakkaille soveltuvia sähköisiä palveluita, jotta heidän ohjaaminen olisi sujuvaa ja tehokasta. Asiakasta halutaan palvella laaja-alaisesti yli sektorirajojen. Hyvinvointiteknologian yrittäjät haluavat tuottaa ratkaisuja, joita kehitetään yhteis-työssä kuntalaisten ja ammattilaisten kanssa.

Avauksen tehtävänä on yhdistää erilaisia näkökulmia ja tuoda ne esille kehitteillä olevassa hyvinvoinnin tarjottimessa, johon kootaan julkisen, yksityisen sekä kolman-nen sektorin palveluita ja toimintoja. Päämääränä ovat helposti löytyvät ja toimivat palvelut, mutta ennen kaikkea haluamme lisätä vuorovaikutusta eri toimijoiden välillä.

Verkkopohjaisten palvelujen lisäksi yhdistämme ihmisten välisiä verkkoja. Tapaam-me kuntalaisia, ammattilaisia ja hyvinvointiteknologian yrittäjiä ja keräämme tietoa tar-peista, joiden avulla kehitetään henkilökohtaiseen ohjaukseen sekä ihmisten väliseen vuorovaikutukseen mahdollistavia palveluja.

Tutustu lehtemme kautta tarinoihin, jotka tuovat kehittämiseen elämän makua. Hyvä elämä on käsissäsi.

Anu Tuominen,projektipäällikköAvaus-hanke

4 | Hyvä elämä 4 | Hyvä elämä

Hyvä elämä | 5

Kotoa käsin tietokoneella

Kotoa käsin tietokoneellaOululaisen Hilkka Raappanan päivä käynnistyy joka aamu tasatahtia tietokoneen kanssa.

Hyvä elämä | 5

6 | Hyvä elämä

Hilkka Raappana jäi eläkkeel-le seitsemisen vuotta sitten Oulun kaupungin viestin-nästä, jossa hän toimi valo-kuvaajana. Pitkällä urallaan

sekä sanomalehdissä että kaupungilla hän ehti kokea tietokoneiden kotiutumi-sen työelämään.

Nyt, eläkkeellä, kone on yhä osa Hil-kan jokapäiväistä arkea.

– Avaan tietokoneen heti aamusta. Katson sähköpostit ja luen lehtiä, Hilkka Raappana kertoo.

Huojentavan nopeaa palveluaHilkka Raappanalle tietokone on olennai-nen arkea helpottava työkalu. Yksinker-taisesti:

Eläkkeellä oleva Hilkka Raappana pitää siitä, että tietokoneen ja sähköisten palveluiden ansiosta on monia sellaisia asioita, jotka hän voi hoitaa suoraan kotoa, lähtemättä minnekään.

– Ei tarvitse soitella eikä lähteä min-nekään kotoa.

Yksi tärkeä palvelu on omaan hyvin-vointiin liittyvä Oulun Omahoito -palvelu. Palvelun internetsivut osoitteessa www.oulunomahoito.fi kertovat, että kyse on ”oululaisten omasta hyvinvointipalvelus-ta, joka palvelee ajasta ja paikasta riippu-matta”.

Mitä kertoo Hilkka Raappana itse?– Ihanaa, kun näkee heti vaikkapa la-

boratoriotulokset!Vähän aikaa sitten tilanne oli se, että

ilman palvelua Hilkka olisi joutunut odot-tamaan koetuloksia lääkärin tapaami-seen asti.

– Oli huojentavaa saada tieto heti eikä tarvinnut jännittää kahta viikkoa.

Hilkan mielestä palvelu on paitsi help-pokäyttöinen myös hyvin selkeä ja ym-märrettävä maallikolle:

– Tulokset on pantu esille palveluun viitearvojen avulla. Jokainen ymmärtää ne.

Hilkka Raappana arvostaa palvelua myös siksi, että sen avulla on helppo ky-syä omaa mieltä vaivaavaa asiaa ilman pu-helinjonotuksia. Jos tilanne niin vaatii, pal-velusta ohjataan eteenpäin.

elämää helpottavat palvelutHilkka Raappanan mielestä olisi todel-la hyvä, että tulevaisuudessa voisi hoi-taa erilaisia omaan hyvinvointiin liitty-viä asioita entistä enemmän tietokoneen avulla.

”Sähköiset palvelut helpottavat elämää paljon. niiden avulla saa nopeasti hoidettua asiansa.”Hilkka Raappana

Hilkka Raappana avaa tietokoneensa aamusta lukeakseen lehdet ja sähköpostit.

Teks

ti: M

ari S

iliäm

aa |

kuv

at: p

ette

ri lö

ppön

en

Hyvä elämä | 7

– Sähköiset palvelut helpottavat elä-mää hirvittävästi. Saa nopeasti hoidettua asiansa.

Oulun Omahoitoa Hilkka on hyödyn-tänyt jo muutaman vuoden, käytännössä palvelun koko olemassaoloajan. Lisäksi hän käyttää muun muassa pankin ja kir-jaston sähköisiä palveluita.

– Olen todella kova lukemaan. Tilaan hyvin usein kirjoja suoraan kirjaston säh-köisestä palvelusta.

ruoka-ohjeita, kasvinhoitoa, musiikkia, ystäviäTietokoneen, lähinnä Facebookin ja Sky-pen, avulla Hilkka pitää yhteyttä sukuun ja ystäviin.

– Lapsenlapsia asuu Ruotsissa ja hyvä ystävä Australiassa.

Lisäksi hän etsii internetistä paljon eri-laista tietoa.

– Ruokaohjeita, kasvien hoito-ohjeita, ajankohtaisia asioita, kauppojen aukiolo-aikoja, mitä nyt milloinkin, Hilkka luette-lee.

Myös ostokset sujuvat tietokoneelta.– Ostin juuri paistinpannun. On niin

hyvä, ettei siihen tartu mikään.Tietokone ylläpitää myös perhesopua,

kun on kyse sellaisista intohimoista kuin tv-ohjelmat.

– Kun mies katsoo jalkapalloa, minä voin kuunnella YouTubesta musiikkia, Hilkka nauraa.

Hilkan mies ei ole yhtä ahkera ko-neenkäyttäjä kuin vaimonsa. Hilkka tun-tee lisäksi koko joukon ihmisiä, jotka va-rovat tai pelkäävät koneen ottamista osaksi asioiden hoitamista. Hilkan oma kanta on kuitenkin hyvin selvä ja kannus-taa myös muita:

– Missään hinnasta en luopuisi tieto-koneesta!

1 Rohkeasti käyttämään! pelätä ei tarvitse.

2

pidä mielessä, että tavoite ei ole tulla huippukäyttäjäksi.

3

Opiskele käyttöä pikku hiljaa, asia kerrallaan.

4 Hakeudu sinulle sopivalle kurssille. niitä järjestävät mm. eläkeläisyhdistykset.

5Muista, että moni palvelu on ilmaista internetin kautta ja tarjonta laajempaa.

Hilkan vinkit tietokoneen käyttöä epäröiville

8 | Hyvä elämä

sydämessä tulevaisuuden hyvinvointipalvelutOulun apulaiskaupunginjohtaja Sinikka Salo on jo pitkään urakoinut tulevaisuuden hyvinvointipalveluiden parissa. Visioita tehdään nyt todeksi avaus-hankkeen kautta.

8 | Hyvä elämä 8 | Hyvä elämä

Hyvä elämä | 9

sydämessä tulevaisuuden hyvinvointipalvelut

Hyvä elämä | 9

10 | Hyvä elämä

Oulun kaupungin ja koko Suomen kilpai-lukykyä.

Salo antaa kiitosta myös itse kuntalai-sille:

– Meidän väestömme on halukasta kokeilemaan ja ottamaan käyttöön uu-sia asioita.

tiikerinloikka eteenpäinAvaus-hankkeen hyödyt eivät jää vain Ouluun. Työtä on tehty siten, että tulok-sista hyötyy koko Suomi.

– Kehittämistyötä on tehty koko ajan hyvin avoimesti. Se on nähtävissä Innoky-lässä, osoitteessa www.innokyla.fi. Näin muiden ei tarvitse keksiä koko konsep-tia uudestaan, vaan he voivat ottaa osia käyttöön omassa tahdissaan, Salo sanoo.

Tavoitteena on ennen kaikkea laa-ja-alainen vaikuttavuus.

– Erona aikaisempiin projekteihin on se, että niissä on kehitetty yksittäisiä jut-tuja. Nyt haemme kokonaisuutta ja ko-konaisuuden integraatiosta saatavaa hyötyä. Kertyvää tietoa voidaan hyödyn-tää eri tarkoituksiin ja niin saadaan yh-teiskunnallista vaikuttavuutta ja tehok-kuutta.

– Meillä on nyt todella hyvät mahdol-lisuudet päästä tiikerinloikka eteenpäin ennaltaehkäisevien palveluiden, omatoi-misuuden ja yhteisöllisen hyvinvoinnin li-säämisessä, Salo summaa.

Olemme lähteneet kehittä-mään sellaisia tulevaisuu-den hyvinvointipalveluita, joissa korostuvat ennalta-ehkäisy, omaehtoinen it-

sensä ja läheisten hyvinvoinnin edistämi-nen, Sinikka Salo avaa.

Syyt painopisteiden valintaan ovat selviä.

– Painottamalla ennaltaehkäisyä ja oikea-aikaista hoitoa kansalaisten ter-veyttä ja hyvinvointia voidaan edistää, sa-moilla tai pienemmillä kustannuksilla.

Salo lisää, että aika on nyt kypsä uusil-le sähköisille palvelumuodoille. Tervey-den edistämisen teknologia ja sähköiset palvelut ovat kehittyneet pisteeseen, jos-sa niiden laajempi käyttöönotto on mah-dollista. Myös käyttäjät ovat oppineet käyttämään sähköisiä palveluita.

Hyötyjinä kuntalaiset ja ammattilaisetTulevaisuuden hyvinvointipalveluiden suunnittelussa täytyy ottaa huomioon niin kuntalaiset kuin palveluiden tarjoa- jatkin.

– Avauksessa tavoitellaan ilman muu-ta parempaa terveyttä ja toimintakykyä kuntalaisille. Toisaalta myös ammatti-laisen työtä helpottavia ratkaisuja, jotka tuovat kustannushyötyjä verovaroin jär-jestettävissä palveluissa.

Salo on varma siitä, että oikein toteu-tettu palvelu kohtaa käyttäjät.

– Palveluiden pitää olla helppokäyt-töisiä, ja niissä pitää olla sisältöä. Jos pal-velu on saavutettava ja hyvä, se saa kyllä käyttäjiä, Salo korostaa.

Ammattilaisten saaminen mukaan on suurempi haaste.

– He ovat kovempi luu, Salo naurahtaa. – Omien toimintatapojen muuttami-

nen voi olla vaikeaa. Ammattilaiset täytyy opettaa käyttämään palveluita ja neuvo-

maan tarvittaessa muita. Mutta jos palve-lu tuottaa lisäarvoa ammattilaiselle, hel-pottaa työtä ja edesauttaa onnistumista omassa tehtävässä, totta kai se otetaan käyttöön.

miksi ikäihmiset? Avauksen kohderyhmänä on ensivai-heessa ikäihmiset. Heidän palvelutar-peensa on suurin ja heidän lukumääränsä nousee koko ajan. Monituottaja-palvelu-mallilla voidaan ratkaista ongelmia, jotka eivät kuulu terveydenhuollon ns. raskaal-le puolelle.

– Ikääntyneiden suurimmat ongelmat ovat arjen turvallisuus ja yksinäisyys. Niitä ei ratkaista terveyskeskuksissa vaan ma-talan kynnyksen palveluilla, järjestöjen ja monien toimijoiden yhteistyöllä, Salo pai-nottaa.

Sähköisiä palveluita on viime vuosina otettu laajempaan käyttöön sosiaali- ja terveysalalla. Ikäihmisten ja teknologian yhteiselo ei ole osoittautunut mahdotto-maksi yhtälöksi.

– Ei todellakaan ole kyse siitä, että ikääntyneet eivät haluaisi tai osaisi käyt-tää sähköisiä palveluita. Esimerkiksi Ou-lun Omahoito -palvelun suurin käyttäjä-ryhmä on yli 65-vuotiaat, Salo kertoo.

oulusta koko suomen hyväksiOulu on edelläkävijä sähköisten palvelui-den käyttöönottajana. Esimerkiksi säh-köistä omahoitoalustaa on kehitetty jo vuodesta 2008.

Syitä edelläkävijyyteen on monia: alueella on paljon hyvinvoinnin ja tervey-den huippututkimusta, vahvaa yritystoi-mintaa ja tuotekehitystä. Menestys ruok-kii menestystä.

– Saamme alueelle elinkeinotoimin-taa, työtä oululaisille sekä yrityksille uu-sia tuotteita ja konsepteja. Nostamme

”Ei todellakaan ole kyse siitä, että ikääntyneet eivät haluaisi tai osaisi käyttää sähköisiä palveluita.”Sinikka Salo

Teks

ti: J

ukka

aho

la |

kuv

at: O

ulun

kau

punk

i

”Meidän väestömme

on halukasta kokeilemaan ja ottamaan

käyttöön uusia asioita.”Sinikka Salo

12 | Hyvä elämä

yhdessä askel eteenpäinavaus on elävä hanke, joka kehittyy ja kasvaa joka askeleella. Sen sijaan, että tavoitteet ja tarpeet olisi määritelty paperilla kaukana todellisuudesta, kehitystyö on haluttu tuoda ihmistä lähelle, todellisten tarpeiden ääreen.

Hyvä elämä | 13

Vaikka työtä tehdään järjellä,

pitää osata myös laittaa itsensä

likoon.

Avaus-hankkeen projektipääl-likkö Anu Tuominen ja pro-jektikoordinaattori Erika Kukkonen painottavat, että tulevaisuuden hyvinvointi-

palveluita kehitetään yhdessä, kaikkia osapuolia kuunnellen.

Tarkoituksena on ollut ottaa mukaan kaikki hyvinvointipalveluihin liittyvät ta-hot ja kuunnella kentän moniäänistä puhetta. Mukana prosessissa ovat tule-vaisuuden sähköisten hyvinvointipalve-luiden käyttäjät, kehittäjät, alan ammat-tilaiset ja päättäjät.

– Yhteiskehittämisen prosessi on jat-kuvasti muuttuva, iteratiivinen, Anu ker-too.

Käytännössä se tarkoittaa, että ken-tältä saatuja ideoita hyvinvointipalve-

luiden järjestämisestä jalostetaan esi-merkiksi palvelumuotoilun keinoin. Sen jälkeen ne viedään takaisin käyttäjien kommentoitavaksi. Kierroksia käydään niin monta, että lopputulos vastaa todel-liseen tarpeeseen.

työpajoista ajatuksia ja palautettaKuntalaiset ja ammattilaiset ovat pääs-seet kertomaan mielipiteensä kevään 2014 aikana järjestetyissä työpajoissa.

– Työpajoissa on kuvattu erilaisia asia-kasprofiileja, otettu kantaa palveluiden sisältöihin ja tiedusteltu, miten ammat-tilaiset käyttävät sähköisiä työvälineitä omassa työssään, Anu sanoo.

Keskusteluiden ja selvitystyön pe-rusteella on noussut neljä teemaa, jotka ovat ikäihmisille tärkeitä: hyvinvointi, so-siaaliset kontaktit, arjen apu ja ajankoh-taiset asiat.

Nämä neljä teemaa näkyvät Avauk-sessa kehitettävässä hyvinvoinnin tarjot-timessa, johon kerätään kuntalaisia ja am-mattilaisia palvelevia sähköisiä palveluita.

– Hyvinvointimittari liittyy hyvinvoin-tiin, virtuaalinen asukastupa sosiaalisiin kontakteihin, oma-arviotyökalu arjen apuun, Erika kertoo suunnitelluista pal-veluista.

Tietoa ajankohtaisista tapahtumista, kuten luennoista ja tapaamisista, on ole-massa, mutta se on hajallaan. Hyvinvoin-nin tarjottimeen se voidaan kerätä yh-teen paikaan.

tukea toiseltaAvaus on ollut yhteisen kehittämisen pro-sessi myös hanketyöntekijöille. Omien tietojen rajat on ollut pakko kohdata.

– Omat vahvuudet eivät aina riitä. Jos-kus pitää uskaltaa sanoa ”en ymmärrä”, Anu kertoo.

Onneksi apu löytyy läheltä, hank-keen muista työntekijöistä, joiden kanssa

asiantuntijuutta on ollut helppo rakentaa. Nelihenkisen ydintiimin erilaiset osaa-

misalueet tukevat toisiaan: Anne Rajalal-la ja Suvi Penttilä-Sirkalla on monipuo-lista käytännön kokemusta terveyden- ja sairaanhoidosta mm. kuntoutus-, van-hus- ja mielenterveystyössä. Terveystie-teitä opettanut Erika tekee väitöskirjaa Oulun kaupungin hyvinvointipalveluihin ja Anulla on pitkä kokemus sosiaalialan kehittämis- ja hanketyön parissa.

Vaikka työtä tehdään järjellä, pitää osata myös laittaa itsensä likoon.

– Liikunta ja terveys ovat minulle in-tohimoja. Ihana kun pääsee itse viemään niitä eteenpäin, Erika hehkuttaa.

Yleiskuvan näkeminen voi välillä olla vaikeaa. Mitä pidemmälle prosessi ete-nee, sitä selkeämpi kuva siitä muodostuu. Se auttaa pitämään motivaation korkealla.

– Nyt jo näkee, miten asiat alkavat liit-tyä yhteen. Pitää uskoa, että maailma voi muuttua, Anu sanoo.

ihminen etusijallaSeuraavaksi hankkeessa alkaa innovatii-vinen hankinta. Siinä hyvinvoinnin tarjot-timen sähköisten palveluiden tekniseen toteutukseen odotetaan yrityksiltä inno-vatiivisia ratkaisuehdotuksia ja -malle-ja. Käyttöönottoa on suunniteltu vuosille 2015–2017.

– Kyseessä on iso prosessi, iso mur-ros, Anu sanoo ja peräänkuuluttaa pitkä-jänteistä työtä.

Kehittämistyö vaatii panostuksia, mutta rahat saadaan lopulta moninker-taisena takaisin. Yhteiskunnan säästöt ovat tärkeitä, mutta vielä tärkeämpää on se, miksi työhön ylipäänsä on tartuttu.

– Ei ole kyse pelkästään euroista vaan siitä, että ihmiset voivat hyvin ja huolehti-vat itsestään, Erika tiivistää.

avauksen projektipäällikkö anu Tuominen ideoi ja kehittää tulevaisuuden hyvinvointipalveluita yhdessä ikäihmisten kanssa.

Teks

ti: J

ukka

aho

la |

kuv

a: p

ette

ri lö

ppön

en

14 | Hyvä elämä

Hyvä elämä | 15

työ tulee iholleTomi Matilainen tekee työtä, joka koskettaa.

Fysioterapeutti Tomi Matilainen napsaut-taa työautonsa takakontin kiinni ja nousee autoon. Virta-avain kääntyy ja radiosta al-kaa kuulua iskelmää.

Hän näyttää navigaattoriaan.– Tämä on yksi tärkeimmistä työvälineistä, hän

sanoo. Navigaattorin avulla Matilainen suunnistaa kohteesta toiseen.

Tomi Matilainen on yksi Oulun kaupungin tehos-tetun kotihoidon, Tehko-tiimin, jäsenistä.

– Tehko-tiimi pyrkii saamaan asiakkaan sairaa-lasta nopeammin ja turvallisemmin kotiin. Minä olen kotiutustiimin fysioterapeutti ja teen arvioita apuvä-lineiden ja kuntoutuksen tarpeesta.

Kun esimerkiksi trauman takia asiakkaan fyysi-nen tila on romahtanut, kotona selviytymisen ehdot on mietittävä uudelleen. Matilainen käy asiakkaan kotona ja selvittää kodin esteettömyyden ja turval-lisuuden.

perusasiat ensinKotiutumistilanteessa asiakas ei usein ole kovinkaan vastaanottavainen uuden oppimiseen, joten Matilai-nen keskittyy perusasioihin: mistä saa valot päälle, jos yöllä täytyy lähteä vessaan, mihin saattaa kom-pastua, onhan palovaroittimessa paristot.

Matilaisen käytännön työssä se ei vielä näy, mut-ta on jo olemassa paljon teknologiaa, joka parantaa vanhusten kotona selviytymistä ja turvallisuutta: esimerkkeinä kaatumismatot ja anturit, jotka mit-taavat mm. hengitystä, ja kulunvalvonta kameroilla.

Paikannuksesta ja kulunvalvonnasta puhuttaes-sa Matilainen vakavoituu.

– Paikannuksen suhteen on linjanvedon paikka. Kuka päättää ketä seurataan? hän kysyy.

Matilainen määrittelee itsensä teknologian puo-lestapuhujaksi.

– Parasta on näkymätön tekniikka: sellainen, jota asiakas ei edes huomaa ja josta ei tarvitse stres-saantua.

Matilainen painottaa sitä, että kaikki eivät osaa tai halua käyttää teknologiaa eikä heitä voi siihen pakottaa. Kaikista on huolehdittava.

teknologia nopeuttaa työtäKotikäyntien lisäksi Matilainen tekee paljon paperi-töitä. Päivän aikana hän käy 3–4 asiakkaan luona ja lopun aikaa käyttää tietokonetta ja puhelinta.

– Työtä nopeuttava työkalu voisi olla niinkin yk-sinkertainen kuin tabletti, jossa on asiakkaan luo oh-jaava navigaattori ja asiakkaan kriittiset tiedot sekä automaattinen tilastointi.

Yksi mahdollisuus on myös korvata fysioterapeu-tin sanallinen arvio asiakkaan kodin esteettömyy-destä tallenteella: koti voitaisiin video- tai valoku-vata, jolloin selvitystä olisi helpompi käyttää myös tulevaisuudessa.

Jo nyt Matilainen pyrkii tekemään kartoituksen tulevaisuutta silmällä pitäen. Jos asiakas joutuu muutaman vuoden päästä pyörätuoliin, häntä hoita-vat näkevät Matilaisen merkinnöistä, tarvitaanko ko-tiin suuria muutoksia. Kuvallinen tallenne olisi kui-tenkin monikäyttöisempi ja nopeampi tehdä.

Itse asiakaspalvelutilanteeseen Matilainen ei kai-paa teknologiaa.

Teks

ti: J

ukka

aho

la |

kuv

at: p

ette

ri lö

ppön

en

16 | Hyvä elämä

– Tämä työ tulee iholle. Kun avustaa asiakasta liikkumisen aikana, siinä ei nä-pytellä tablettia.

mikä ikäihmisiä huolestuttaa?Teknologian edistymisestä huolimatta Matilaisen työ on ennen kaikkea työtä ihmisten parissa. Hän näkee läheltä sen, mikä ikäihmisiä huolettaa.

– Terveys. Kivut. Omat lapset. Isä tai äiti pysyy aina isänä tai äitinä, Matilainen sanoo. – Realiteetit kuoleman läheisyy-destä, hän lisää.

käyntini jälkeen ihminen on aavistuksen verran tyytyväisempi, hiukan positiivi-sempi. Suupielessä on pieni hymynkare.

päivä kerrallaanOlet perillä, sanoo navigaattorin metalli-nen ääni. Virta-avain kääntyy ja radio sam-muu. Joskus kappale jää kesken. Tässä työssä sen kanssa on opittava elämään.

Vanhusten kohtaamisen vaikutukset näkyvät Matilaisen arjessa ja omassa elä-mänasenteessa.

Matilaisen työ on ennen kaikkea työtä ihmisten parissa. Hän näkee läheltä sen, mikä ikäihmisiä huolettaa.

Yhtä aikaa ollaan isojen ja pienten asioiden äärellä. Elon piiri pienentyy ym-pärillä niin, että jäljelle jäävät perustar-peet.

– Jos juo vettä, niin pitää käydä WC:s-sä. Jos ei juo, niin kuihtuu. Usein elämä kutistuu niin, että jäljellä on vain oma vuode ja WC.

Oman roolinsa Matilainen näkee aut-tajana.

– Fysioterapeuttikin on terapeutti ja käynnillä pitäisi olla terapeuttinen vai-kutus. Omassa työssä pyrin siihen, että

Hyvä elämä | 17

– Sanoisinko sitä sitten realismiksi vai inhorealismiksi, Matilainen hymähtää.

– Jokainen päivä on ainutlaatuinen. Pitää liikkua, kun pystyy vielä liikkumaan. Puhua, kun pystyy vielä puhumaan.

Työ on saanut arvostamaan omaa toi-mintakykyä, mutta elämä ei lopu van-huuteen, Matilainen painottaa.

– Kasikymppinenkään ei välttämättä vielä koe itseään vanhaksi ja voi viettää laadukkaampaa elämää kuin joku nuo-rempi. Arjen pikkuasioista voi saada tosi paljon iloa.

avaus tukee tärkeää työtä

älykäs asiakasohjausÄlykäs asiakasohjaus tunnistaa käyttäjän tarpeita ja ohjaa häntä eteenpäin mm. ohjeisiin, tietoon ja toimintaan. Teknologia vapauttaa ammattilaistenresursseja sinne, missä niitä tarvitaan.

tiedon löytäminenAvauksen yksi tavoite on, että tietoa on saatavillakootusti yhdestä paikasta niin ikäihmisille kuinasiantuntijoillekin. Kun tieto löytyy helposti, kynnys lähteä kokeilemaan uutta madaltuu.

monitoimijaisuusOulun kaupungin Palvelumalli 2020 korostaa mm. yksityisen, kolmannen sektorin ja kunnan yhteis-työtä. Näin yksittäisen toimijan kuormitus vähe-nee.

valinnanvapausPalveluiden käyttäjällä on enemmän valinnan-vapautta, kun yksityiset palveluntuottajat ja jär-jestöt tuodaan ikäihmisten ulottuville. Samalla esimerkiksi järjestöt tavoittavat kohderyhmänsä paremmin.

avaus-hankkeen sähköisten palveluiden kehittämisen teemoja yhdistää se, että ne tukevat ikääntyneiden hyvinvointia ja helpottavat asiantuntijoiden työtä.

18 | Hyvä elämä

Hoitoa parantavat tietojärjestelmät18 | Hyvä elämä

Oulun yliopistollisen sairaalan potilastietojärjestelmä on eurooppalaista huipputasoa.

Hyvä elämä | 19

Hoitoa parantavat tietojärjestelmät

Hyvä elämä | 19

20 | Hyvä elämä

Oulun yliopiston lääketie-teellisen tiedekunnan au-lassa hetkeksi haastatel-tavaksi istahtava Katja Heikkinen on työskennel-

lyt aikaisemmin röntgenhoitajana tiede-kunnan naapurissa, Oulun yliopistollises-sa sairaalassa.

Nyt edessä on toisenlainen haaste tutun sairaalan arjessa: Katja Heikkinen opiskelee Oulun yliopistossa hoitotietei-tä ja tekee pro gradu -tutkimustaan tie-tojärjestelmistä. Tutkimustyö on vasta alussaan, mutta yksi asia on selvä:

– Tietojärjestelmät ovat tunteita nos-tattava aihe, Katja Heikkinen kiteyttää.

eurooppalaista huippuaMyös Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoito-piirin hallintoylilääkärillä Juha Korpelai-sella ovat tunteet pinnassa mutta yksin-omaan ylpeys ja tyytyväisyys.

Kansainvälinen HIMSS-organisaatio on tehnyt riippumattoman, kansainväliseen arviointiin perustuvan arvioinnin OYSin tietojärjestelmien toimivuudesta suh-teessa sairaalan toimintaan. Arvosanaksi

on saatu 5, kun asteikko on 0–7.Juha Korpelaisen tyytyväisyys on ym-

märrettävää, sillä 1 700 eurooppalais-ta sairaalaa arvioineen HIMSSin tulosten mukaan eurooppalaiset sairaalat ovat keskiarvolla mitattuna tasolla 2 ja poh-joismaiset tasolla 4. Oli hyvin lähellä, et-tei Oulun arvosana ollut 6. Jopa täyttä 7:ää väläyteltiin.

– Me olemme tienraivaajia, Korpelai-nen kiteyttää.

Oulun yliopistollinen sairaala on en-simmäinen suomalainen sairaala, joka on aikoinaan kehittänyt oman potilastieto-

avaus-hanke on mukana kehittämässä alueellista tietojärjestelmäkokonaisuutta yhdessä pohjois-pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin kanssa.

Hoitotieteitä Oulun yliopistossa opiskeleva katja Heikkinen keskittyy tutkimuksessaan rintasyöpäpotilaiden hoitoprosessiin liittyviin tietojärjestelmiin ja niiden yhteentoimivuuteen.

Teks

ti: M

ari S

iliäm

aa

kuva

: pet

teri

löpp

önen

Hyvä elämä | 21

järjestelmänsä. Tuolloin elettiin 1990-lu-kua. ESKOksi kutsuttu järjestelmä on ol-lut hyvin edistyksellinen myös siksi, että se suunniteltiin selainpohjaiseksi aikana, jolloin internet teki vasta tuloaan jokapäi-väiseen työntekoon.

– Olemme myös ensimmäinen suo-malainen sairaala, joka on teetättänyt potilastietojärjestelmästään ulkopuoli-sen arvion, Korpelainen lisää.

Kaikkiaan Suomen potilastietojärjes-telmien tilanne on Korpelaisen mukaan hyvä.

– Me olemme kansainvälisesti erin-omaisella tasolla. Meillä on paljon osaa-jia ja vahva usko osaamiseen.

potilaalle vastaus kysymyksiinsäParhaimmillaan potilastietojärjestelmä on työkalu, jonka avulla ammattilainen pystyy keskittymään olennaiseen eli ku-ten Juha Korpelainen kiteyttää:

– Vuorovaikutussuhteeseen potilaan kanssa.

Potilastietojärjestelmiä on hyvä kat-soa kahdesta päänäkökulmasta: potilaan ja ammattilaisen.

Potilas arvostaa hoidon saatavuutta.– Tietojärjestelmän avulla potilas saa

kysymyksiinsä vastauksia. Näin hänellä on varmuus siitä, että aina on joku, johon ottaa yhteyttä, Juha Korpelainen avaa.

Hyvinvoinnin ammattilaista hyvä tie-tojärjestelmä puolestaan ohjaa, neuvoo, opastaa ja varoittaa. Näin tietojärjestel-mä osaltaan estää virheiden syntymistä ja tuplatyön tekemisen.

– Tietojärjestelmä voi esimerkiksi muistuttaa poikkeavasta laboratoriotu-loksesta, Korpelainen konkretisoi.

Siinä, missä Juha Korpelainen puhuu isoista linjoista, Katja Heikkinen keskit-tyy tutkimuksessaan tiettyyn osa-aluee-seen: rintasyöpäpotilaiden hoitoproses-

siin liittyviin tietojärjestelmiin ja niiden yhteentoimivuuteen.

– Tarkoitus on saada käytännön tilan-ne näkyviin haastattelemalla henkilö-kuntaa heidän kokemuksistaan. Tavoit-teena on, että tietoa tilanteesta saataisiin organisaation sisällä ylimmälle tasolle asti, Katja Heikkinen avaa tutkimuksensa tavoitteita.

nyt yhdistetään näkökulmiaKatja Heikkisen ja Juha Korpelaisen mu-kaan potilastietojärjestelmän kommu-nikaatio-ongelmia on erityisesti erikois-sairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä.

Siksi Heikkinen ja Korpelainen arvos-tavat sitä, että Avaus-hanke pureutuu po-tilastietojärjestelmiin hyvin laajasta nä-kökulmasta.

– Ainutlaatuiseksi Avauksen potilas-tietojärjestelmän määrittelytyön tekee se, että siinä yhdistetään perustervey-denhuolto, erikoissairaanhoito ja sosi-aalitoimen näkökulma, Korpelainen ko-rostaa.

Kevään 2014 aikana kuntalaiset ja am-mattilaiset ovat päässeet kertomaan aja-tuksiaan, ideoitaan ja mielipiteitään laa-jasti erilaisissa Avauksen järjestämissä työpajoissa ja tilaisuuksissa.

peliin hyvinvoinnin edistäminenJuha Korpelainen näkee, että kansalaisil-la on hyvä valmius ottaa sähköiset palve-lut käyttöön myös hyvinvoinnin saralla aivan niin kuin esimerkiksi pankkiasioi-den hoitamisessa.

Potilastietojärjestelmissä ollaan siir-tymässä lähitulevaisuudessa myös koko-lailla uudelle tasolle: hyvinvoinnin edis-tämiseen ennaltaehkäisevästi.

– Tulevaisuudessa potilas kirjaa tieto-

järjestelmiin omat merkintänsä vaikkapa ravintotottumuksistaan ja liikkumises-taan, Juha Korpelainen täsmentää.

Jo nyt osa ihmisistä seuraa hyvinvoin-tiaan tarkoin erilaisten sovellusten avul-la. Haasteeksi Korpelainen arvioi ns. ”ta-vallisten” ihmisten suuren joukon sekä tavalla tai toisella syrjäytyneet.

Yksi mahdollisuus saada ihmiset kiin-nostumaan hyvinvointinsa seuraamises-ta ja edistämisestä tietojärjestelmiä hyö-dyntäen on näiden pelillistäminen.

– Tietojärjestelmä voidaan suunni-tella samalla tavoin kuin peli. Silloin sen käytettävyys on huippuluokkaa ja käyttä-jäkokemus sopivasti koukuttava, Korpe-lainen toteaa.

”Me olemme kansainvälisesti

erinomaisella tasolla. Meillä on

paljon osaajia ja vahva usko osaamiseen.”Hallintoylilääkäri

Juha korpelainen

22 | Hyvä elämä

pidetään huolta – ja yhteyttä

22 | Hyvä elämä

Hyvä elämä | 23

pidetään huolta – ja yhteyttä

kuntalaiset Ritva Rundgren ja kristiina Haukkamaa pohtivat tulevaisuuden sähköisiä palveluita karjasillan koululla järjestetyssä asukastupatapahtumassa.

Hyvä elämä | 23

24 | Hyvä elämä

OAMK:n toisen vuoden sai-raanhoitajaopiskelijat Bert-ta Vimpari, Monika Haa-panen ja Reetta Leinonen kertovat projektista:

– Teemme opinnäytetyötä tulevai-suuden sähköisistä hyvinvointipalveluis-ta. Tavoitteena on kartoittaa ikäänty-vien ihmisten tarpeita, esimerkiksi sitä minkälaisia palveluita kotona asuvat yli 60-vuotiaat tarvitsevat ja haluavat.

Opiskelijat antavat kuntalaisille esi-merkkejä siitä, mitä virtuaalinen asukas-tupa voisi sisältää: pelejä, keskustelua videon ja tekstin välityksellä, tukea ja neuvoja.

monta hyvää syytäRitva Rundgren kuuntelee sairaanhoi-tajaopiskelijoiden alustusta. Välillä hän hipaisee tablettiaan, joka on yhtä valkea kuin hänen hiuksensa.

– Tämähän olisi aivan loistava, kunta-lainen Kristiina Haukkamaa innostuu.

Vieressä istuvat Ritva ja Kirsti Ojala nyökyttelevät.

Kaikki kolme ovat aktiivisesti mukana Suomalaisen Naisliiton toiminnassa. Lii-ton puheenjohtaja Kirsti keksii hyviä syitä käyttää sähköistä tapaamispaikkaa.

– Liikkuminen voi olla hankalaa tai matka pitkä. Joskus saattaa olla kiire. Täl-lainen samanarvoistaa, kun mahdollisim-man moni pääsee mukaan.

ikäihmiset ja teknologiaIkäihmisten sähköisten palveluiden käyt-töönottaminen on haasteellista, sillä tai-toerot ikäluokkien välillä ovat suuria. Ero-ja samanikäistenkin kesken on paljon: toiselle tekstiviestin lukeminen on han-kalaa, toiset käyttävät sujuvasti tablette-ja, asentavat applikaatiota, twiittaavat ja skypettävät.

– Osa käyttää aktiivisesti, osa pelkää. Asiat hoidetaan monesti vaikeimman mu-

kaan, vaikka sähköposti tai verkkopankki helpottaisivat elämää, Ritva sanoo.

– Teknologiaan liittyy paljon asenteel-lisuutta, Kirsti täydentää. – Sen opettelu vaatii heittäytymistä, mutta pian tulee ikä-ryhmä, joka sitä varmasti osaa käyttää.

Teknologia kuitenkin auttaa käyttä-mään teknologiaa. Naiset ovat yhtä miel-tä siitä, että esimerkiksi kosketusnäytöl-liset tabletit sopivat hyvin ikäihmisten käytettäviksi.

– Tämänhän saa liitettyä televisioon-kin skypettämistä varten, Ritva sanoo ja neuvoo ystävilleen, minkälaisen kaapelin siihen tarvitsee.

Helppo ja kiinnostava käyttääNaisilla on selvä näkemys siitä, millainen on hyvä sähköinen palvelu.

– Palvelun pitää olla helppo käyttää. Selkokielinen, Kristiina painottaa.

Ritva kaipaa toteutukseen pelillisyyt-tä. Sähköinen asukastupa voisi myös pe-lin avulla opastaa käyttäjiä siinä, mitä vir-

Sairaanhoitajaopiskelija Reetta leinonen selvittää, mitä virtuaalisessa asukastuvassa voisi tapahtua.

mikä virtuaalinen asukastupa?• ikäihmisten

kohtaamispaikka netissä• monipuolistaja

osallistavaa toimintaa• pelillinenjakiinnostava• helppokäyttöinen

karjasillan koulun ruokasalissa istuu joukko arjen asiantuntijoita: yli 60-vuotiaita kuntalaisia. avaus-hanke on kutsunut heidät tapahtumaan, jossa visioidaan tulevaisuuden virtuaalista asukastupaa yhdessä Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa.

tuaalisessa asukastuvassa voi tehdä.– Piirustuksilla ja animaatioilla voi

opettaa mitä vain, Ritva sanoo.Ystävykset innostuvat ideoimaan,

mitä kaikkea virtuaalisessa asukastu-vassa voisi tapahtua. Puhe palaa aina lo-pulta yhteisöllisyyteen. Millainen palve-lu lopulta onkin, sähköisen asukastuvan suurin mahdollisuus on selvillä.

– Voi huolehtia toisesta paremmin, Kirsti tiivistää.

Teks

ti: J

ukka

aho

la |

kuv

at: p

ette

ri lö

ppön

en

Hyvä elämä | 25

– Muskarit, lauluköörit, jumpat, Tuija Pohjola luettelee asukastupatoiminnan tapahtumia. – Bingokin on ihan ny-kypäivää, Tuija naurahtaa.

Asukastupa on fyysinen tila, asukkaiden olohuone. Vir-tuaalinen asukastupa tuo saman osallisuuden niille, jotka eivät esimerkiksi sairauden takia pääse paikan päälle.

– Nykyään aktiiviseen vanhuuteen kuuluu etäjump-pa tai vaikka se, että bingoon voi osallistua näyttöruudun kautta, Tuija avaa.

löytävää vanhustyötäNykyajan haasteeksi Pohjola nostaa yksinäisyyden. Etsi-vän nuorisotyön lisäksi hän ehdottaa löytävää vanhus-työtä.

– Löydetään vanhukset, jotka ovat vaarassa jäädä yk-sin. Monesti yksinäisyyteen liittyy se, ettei uskalleta läh-teä mukaan.

Nuorten parissa työskennellessään Pohjola on huo-mannut, että kynnys osallistua sähköisesti on matalam-pi. Kun luottamus saavutetaan, silloin toimintaan on hel-pompi heittäytyä. Samaa lähestymistä Pohjola ehdottaa ikäihmisten palveluihin: tavoitteena ei ole matalan kyn-nyksen palvelut, vaan se, että kynnystä ei olisi ollenkaan.

Uusia mahdollisuuksiaUusi teknologia on mahdollisuus, ei uhka. Kaikkea ei voi eikä tarvitse siirtää sähköiseksi.

Pohjola painottaakin, että sähköiset palvelut auttavat kohdentamaan resursseja apua tarvitsevien auttamiseen.

– Sähköiset palvelut eivät saa syrjäyttää ketään. Kun tuetaan ikäihmisten omatoimisuutta, aikaa ja valmiuksia voidaan käyttää heihin, jotka apua todella tarvitsevat.

yhteistä toimintaa livenä ja virtuaalisestilintulammen asukasyhdistyksen puheenjohtaja Tuija pohjola on ollut mukana asukastupatoiminnassa pian 30 vuotta. Hän on nähnyt yhteiskunnan ja teknologian muutoksen. Uudet sähköiset palvelut tuovat tupatoiminnan yhä useamman ulottuville, mutta toiminnan perusajatus on yhä sama – tehdään yhdessä.

”Sähköiset palvelut eivät saa syrjäyttää ketään.”Tuija pohjola

26 | Hyvä elämä

ihimisen asiallaSosiaali- ja terveysalan järjestöt saattavat yhteen auttajat ja avuntarvitsijat. Tässä työssä auttaa järjestöjen uusi palveluportaali ihimiset.fi.

Oulun Kumppanuuskeskuksen neuvontapisteen Helena Liimatainen on ollut alusta asti suunnitte-lemassa uutta sähköistä portaalia, joka kokoaa sa-man osoitteen alle Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysalan järjestöjä.

Palvelu on jo saanut kiitettävästi käyttäjiä – jär-jestöjä, ammattilaisia ja kuntalaisia – mutta Liimatai-nen toivoo, että yhä useampi löytäisi palvelun.

toiminta näkyviinSosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaa on aiemmin koottu yhteen erilaisiin järjestöpankkeihin, mutta näkökulma on ollut järjestöjen itsensä sisältä.

– Ihimiset.fi on kansalaislähtöinen. Se tekee toi-mintaa näkyväksi, esittelee että tällaista toimintaa on tarjolla ja – hei muuten – tällainen yhdistys on toiminnan takana, Helena Liimatainen kertoo.

Hyvä elämä | 27

”Moni haluaa käyttää omaa ammatillista osaamistaan toisten auttamiseen.”Helena liimatainen

ihimiset.fi ja hyvinvoinnin tarjotin• Ihimiset.fi on osa Avaus-

hankkeessa kehitettävää hyvinvoinnin tarjotinta

• Sähköinen hyvinvoinnin tarjotin kerää yhteen kuntalaisten omaehtoista hyvinvointia parantavia palveluita

• Ihimiset.fi on ensimmäisiä tarjottimen jo käytettävissä olevia palveluita

ammattilainen voi käyttää ihimiset.fi-si-vustoa asiakasohjauksessa. Kun tieto on koottu yhteen paikkaan, ammattilaisen on helppo suositella asiakkaiden tarpeita vastaavaa toimintaa.

– Asiakas voidaan ohjata sopiviin ryh-miin. On esimerkiksi Kamalat äidit -ver-taisryhmä murrosikäisten lasten äideille. On Eron ABC ja erilaisia ryhmiä pitkäai-kaissairaille. Mukana on koko elämän kir-jo, Helena sanoo.

Suuri osa toiminnasta on tarkoitettu nimenomaan ikäihmisille.

Toimintaa on ollut jo pitkään, mutta haasteina ovat olleet tiedon välittäminen ja osallistumisen kynnys.

– Ennen saatettiin antaa esite ja sanoa, että soita tuonne. Nyt ammattilainen voi valita oikeat ryhmät, suositella ja antaa selkeät ohjeet tulosteena. Kynnys osal-listua on paljon pienempi, kun tietää heti milloin ja missä jokin ryhmä kokoontuu.

miten voin auttaa?Yksi ihimiset.fi:n tehtävistä on auttaa aut-tamaan. Sivustolta löytyy tietoa niille, jot-ka haluavat olla mukana vapaaehtoistoi-minnassa.

– Järjestöt voivat käyttää sivustoa va-paaehtoisten rekrytointiin, Helena avaa.

Apua haetaan esimerkiksi erilaisiin ta-

pahtumiin tai avustaviin tehtäviin eri puo-lilla Pohjois-Pohjanmaata. Sivuilla on lista avoimista pyynnöistä, joihin vapaaehtoi-set voivat vastata.

Helena kiittelee, että usein yhteyttä otetaan myös itsenäisesti.

– Moni haluaa käyttää omaa amma-tillista osaamistaan toisten auttamiseen. Kumppanuuskeskuksessa on juristi, joka päivystää pari tuntia kuukaudessa ilmai-seksi, opintosparraaja, sydänhoitaja, He-lena luettelee.

Haasteeksi vapaaehtoisvoimin pyö-rivässä järjestötoiminnassa Helena nos-taa sitoutumiskammon. Yhä harvempi on valmis sitoutumaan säännölliseen toi-mintaan, esimerkiksi järjestöjen hallituk-sessa työskentelyyn.

Halu auttaa ei kuitenkaan ole kadon-nut mihinkään.

Ihimiset.fi vastaakin osaltaan tähän haasteeseen. Se helpottaa kaikkien osa-puolten tekemistä.

– Voidaan keskittyä enemmän siihen, mikä tuottaa iloa, Helena tiivistää.

Pääpaino on siinä, että järjestöjen tar-joama toiminta ja vertaistuki olisivat hel-posti löydettävissä.

Esimerkiksi diabetekseen sairastunut hakee usein itsenäisesti tietoa ja tukea netistä. Tärkeää olisi, että hakija löytäi-si myös luotettavia tiedonlähteitä, kuten ihimiset.fi-sivulle kerättyjä järjestöjä.

– Netin keskustelupalstoilta on helppo löytää neuvoja, mutta oikeanlaisia ne eivät välttämättä ole. Vertaistuen sijaan saattaa saada vertaistuhoa, Helena naurahtaa.

Helppokäyttöisyyden lisäksi sivuston perusajatuksena on alusta asti ollut avoi-muus. Toimiva tiedonkulku on kaikkien sidosryhmien etu.

– Sivusto toimii avoimella rajapinnal-la, mikä on erityistä, Helena kertoo.

Käytännössä avoin rajapinta tarkoittaa sitä, että halutessaan kunta tai sairaan-hoitopiiri voi liittää osia ihimiset.fi-sivus-tolta omille sivuilleen. Näin yhä useampi saa tiedon mahdollisuuksista, joita järjes-töt tarjoavat.

ohjausta oikeaan suuntaanSivusto tekee myös ammattilaisten työs-tä helpompaa.

Kohdatessaan asiakkaan, esimer-kiksi työttömän terveystarkastuksessa,

28 | Hyvä elämä

lyhyesti

Helsingin ja Uudenmaan sai-raanhoitopiirin (HUS) psy-kiatrian ja tietohallinnon yhteistyönä tuotettu Mielen-terveystalo.fi-nettipalvelu tar-joaa ajan tasalla olevaa tietoa aikuisten ja nuorten mielen-terveysongelmista sekä alu-eellisista että valtakunnalli-sista palveluista.

Mielenterveystalo laajeni Pohjois-Pohjanmaan sairaan-hoitopiiriin joulukuussa 2013. Se on myös osa hyvinvoinnin tarjotin -kokonaisuutta. Mie-lenterveystalo on täydenty-vä ja kehittyvä palvelu, johon eri tahot, kuten kunnat, seu-rakunnat ja erilaiset yhdistyk-set, voivat ilmoittaa omia mie-lenterveyspalvelujaan.

Mielenterveystalossa on monenlaisia palveluita, joista keskeisin on oire- tai ongelma-

navigaatioon perustuva palve-luiden ja tiedon haku. Ohjelma opastaa käyttäjää, antaa tie-toa arvion pohjaksi ja ohjaa lo-puksi sopivan tiedon tai mah-dollisten palveluiden ääreen. Sivuilla liikkumalla saa hel-polla ja asiakasystävällisellä tavalla uutta näkökulmaa ja tietoa mielenterveysasioista mm. esittelyvideoina.

Mielenterveystalo on hyö-dyllinen myös jo hoitosuhtees-sa oleville ja heidän omaisil-leen, ammattihenkilöille sekä muille kiinnostuneille. Mie-lenterveystalo-nettipalvelua voi käyttää kuka tahansa – ni-mettömänä ja ilman kirjautu-mista. Palvelu toimii sujuvasti myös älypuhelimilla ja table-teilla.

vastauksia ja apua kätevästi netissä

osallistu keskusteluun, ideoi ja sparraaAvaus-hankkeen työtä voi seu-rata ja keskusteluun voi osal-listua monin eri tavoin. Kaik-ki Avaus-hankkeen tuottama materiaali löytyy Innokyläs-tä osoitteesta www.innokyla.fi. Innokylä on hyvinvointi- ja ter-veysalan kaikille avoin inno-

www.mielenterveystalo.fi

http://www.facebook.com/Mielenterveystalo

Palvelun tarjoaa:

Nettipalvelua voi käyttää kuka tahansa, nimettömänä ja ilman kirjautumista.

• Luotettavaa tietoa mielenterveys- ja päihdeasioista

• Apua oireen tai ongelman vakavuustason määrittelyyn

• Ohjaus sopiviin hoito- ja palvelupaikkoihin

• Itsehoito-ohjelmia

vaatioyhteisö, joka kokoaa alan kehittämistyön tulokset yhteen paikkaan ja tukee hy-vinvointi- ja terveysalan kes-tävää uudistumista.

Tietoa Avaus-hankkeesta löytyy myös Oulun kaupungin nettisivuilta www.ouka.fi/ava-

us. Sieltä voi tilata säännöl-lisesti ilmestyvän Avaus-uu-tiskirjeen suoraan omaan sähköpostiinsa. Facebookis-sa www.facebook.com/ava-ustulevaisuuteen voi seura-ta, tykätä ja kommentoida Avaus-hankkeen etenemistä.

Avaus-hanketiimin tavoittaa myös sähköpostitse: avaus@ouka.fi.

Hyvä elämä | 29

1. mitä hyvinvointi on?• Hyvä elämä on henkistä ja fyysistä• Ikääntyminen ei ole vastakohta

hyvinvoinnille• Elämässä pitää olla sopivasti toimintaa

”Omatoimisuutta ja ystäviä. Voi liikkua ja asua kotona. Viihtyy ja nauttii elämästä. Henkinen puoli säilyy hyvänä. Vaivoja tu-lee, mutta niitä voidaan hoitaa.”

2. millaisia ovat hyvät palvelut?• Palvelut on suunniteltu käyttäjien, ei

insinöörien näkökulmasta• Palvelut ovat lähellä ja helposti

löydettävissä• Sähköisten palveluiden kieli on

helppoa ja ymmärrettävää

”Palvelut ovat sellaisia, että niitä voi käyt-tää mahdollisimman hyvin ja niiden avul-la pärjää jokapäiväisessä elämässä mah-dollisimman pitkälle itse.”

3. mikä tukee kotona asumista?• Arjen käytännön apu: - siivouspalvelut - kaupassakäyntiapu - saattoapu lääkärikäynnille - lumityöt• Ruokapaikat, joista saa edullista ja

monipuolista ruokaa• Apuvälineet ja tieto niiden

saatavuudesta

ikäihmiset kertovat, mikä heidän elämässään on tärkeää ja mitä he odottavat tulevaisuuden palveluilta. kuudentoista haastatellun keski-ikä on 70 vuotta.

Kuntalaisgallup

• Juttukavereiden löytäminen, esimerkiksi vapaaehtoisrekisteristä

”Pitää osata mukautua ikääntymiseen niillä edellytyksillä mitä on.”

4. ikäihmiset ja tietokoneet• Suuri osa vastaajista käytti

tietokonetta päivittäin• Opastusta ja huoltoa pitää olla saatavilla• Suosituimpia käyttötapoja: - laskujen maksu - yhteydenpito - uutiset - tiedonhaku - sähköinen asiointi - pelaaminen

5. toiveita ja ideoita• Ikäihmisten keskustelupaikka, jossa

keskustella alueellisista asioista ja jakaa omia kokemuksia.

• Tieto esitetään huumorilla tai esimerkiksi sarjakuvina.

• Kaupungin puhelinnumerot helposti yhteen paikkaan kerättynä.

• Ruokapiiri, jossa yksi kutsuu kotiinsa ja laittaa ruokaa.

• Enemmän asukastupatoiminnasta tiedottamista netissä, ei vain ilmoitustauluilla.

mitä sinä toivoisit tulevaisuuden sähköisiltä hyvinvointipalveluilta?

Lähetä sähköpostia osoitteeseen avaus@ouka.fi.

30 | Hyvä elämä

runoitse

tule minun kanssani, juostaan joellekuin kissat jänikset hiiret juostaan kimmoisin käpälinkiivetään katajaan ei kuunnella lintua kun se varoittaa

kuussa on tontteja myynnissä, rakennetaan talomennään kuistille asumaan, kultapilvelle

kolme alusta odottaa satamassaaina on vaihtoehtojamihin nousta minne mennämitä uutta tavoittaa

laiva on huono symbolimiten muutat mielesi keskellä merta

parempi luottaa omiin kenkiintai paljaisiin jalkapohjiin

voi valita haarautuvan poluntai tiettömän

nykyään mummotkaan eivät ole mistään kotoisin.vaihtavat paikkaa lennossa.liiskaan hyttysen: laulut on laulettu.sidon huivin leuan alle, ostan piipun,tupakkimiehet on ajettu ahtaalle, mutta naisia mikään ei koske.vedän lantsarit jalkaan, istun alas.tulkaa tänne sanomaan, ja isosti,että kuulen.

30 | Hyvä elämä

Hyvä elämä | 31

rea tiirola-tyni on taivalkoskelainen runoilija, joka matkaa maailmalle ystävien ja kirjojen luokse myös sähköisten palveluiden avulla. Rea Tiirola-Tynin esikoisteos ”Silti kirkas” ilmestyi vuonna 2010. Se oli vuoden Runo-Kaarina-voittajakokoelma.

puuväripurkkimarjasoppakattilakirpputorikierros

ja jos ei maanantai ala maustuaminä otan sormiväritkävelen käsilläni kylään

metsään mennessähitaasti valostuva vihreä hehku

tämä on kotipirtti olen lapsi

lumen alla palavat pensaatpimeää ei ole, on juhannusyökeskellä päivää kukkivat kuuset

nykyään mummotkaan eivät ole mistään kotoisin.vaihtavat paikkaa lennossa.liiskaan hyttysen: laulut on laulettu.sidon huivin leuan alle, ostan piipun,tupakkimiehet on ajettu ahtaalle, mutta naisia mikään ei koske.vedän lantsarit jalkaan, istun alas.tulkaa tänne sanomaan, ja isosti,että kuulen.

sukua pukkaa ovista ja ikkunoista.tuijotan tuleen, sulaudun tapettiin, ehkä ne eivät näe minua.seinä sulautuu minuun, sisko serkkuun, täti tädin perään hupattaaovenraossa, jonossa kynnyksen yli japirtin muurin ympäri. joku taputtaaohimennen olalle, silittää hartiat alas, hierootaikinasta paksun leetan. topataan kahviin,aletaan kertoa juttuja.

Hyvä elämä | 31