Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | 22. helmikuuta | 3/2013

virtuaaliraha | Bitcoinit saivat Euroopan keskuspankin huolestumaan »22

yrittäjyys | Nuoret yrittäjät uskovat omiin kykyihinsä »6

oPiNtotuKi | Uudistus voi pakottaa opiskelijat ottamaan lainaa »4

taaNtuma | Aviisi istutti talousblogisti Antti Ronkaisen ja kaupunginvaltuutettu

Ilkka Sasin saman pöydän ääreen puimaan Euroopan talouskriisiä »12

talous Kriisistä KriisiiN

2 Aviisi 22.2.2013

LEHDENJAKAJAA

Alma Manu Oy on painamisen ja jakelun edelläkävijä. Yhtiöön kuuluvat lehtipainot Tampereella ja Rovaniemel-lä sekä Pirkanmaan, Satakunnan ja Lapin varhaisjakelut. Painamme viikossa noin 3,9 miljoonaa lehteä ja jaamme 1,6 miljoonaa. Olemme osa Alma Mediaa. Lue lisää almamanu.fi

Tykkää kesäduunista

www.facebook.com/250kesaduunia

Etsimme kesätöihin yhteensä noin 250

Pirkanmaalle, Satakuntaan ja Lappiin. Pisimmät työsuhteet voivat alkaa huhtikuussa ja jatkua aina syyskuulle.

Jakelutyö on sinulle hyvä homma jos olet täysi-ikäinen sinulla on käytössäsi pyörä tai auto tykkäät itsenäisestä työstä – ja kesäyöstä

Huomaathan, että yötyö jättää kesäpäiväsi vapaiksi. Aiempi työkokemus ei ole välttämätön, saat työhösi hyvän opastuksen. Lue lisää ja polkaise hakemuksesi tulemaan www.250kesaduunia.fiLisätietoja antaa Veli-Matti Launio, puh. 0106653410.

Osallistu Jopon arvontaan Facebookissa!

Kysy lisääRavintola MylläritTampereenJuhlamylly Oy020 77 39 444www.myllarit.fimyynti@myllarit.fi

Juhlat mielenne mukaanOnko teille tulossa häät, vuosipäivät, perhejuhlat taietsitkö tiloja juhliin, seminaariin tai kokoukseen?Ravintola Myllärit tarjoaa tunnelmallisen juhlatilanÅkerlundinkadulla, 100 metriä Tampere-talosta.Ainutlaatuinen punatiilinen ja hirsiverhoiltu juhlatilasoveltuu monenlaiseen tarkoitukseen.Ravintola Mylläreiden korkeatasoinen suomalainen keit-tiö tarjoilee yksilöllisen kattauksen tarpeenne mukaan.

Pirkanmaan antroposofit ry

Yleisöesitelmiä sunnuntaisinTampereen Steinerkoululla

Esitelmäohjelma osoitteessawww.antropos.fi

Painike: TapahtumakalenteriValitse kaupunki: Tampere

joPa 1500 tyyPPiä väittää

tyKKääväNsä aviisista

facebook.com/aviisi

Tampereen ylioppilaslehti

Tykkää AviisisTA. edes FAcebookissA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 22.2.2013 3

Tampereen ylioppilaslehti Aviisi Kauppakatu 10, 33210 Tampere • fax: (03) 212 7257 • email: aviisi@uta.fi • Päätoimittaja Samuli Huttu-

nen 050 3612 853, paatoimittaja.aviisi@gmail.com • Siviilipalvelusmies Juho Mäkelä 044 3610 219, sivari@aviisi.fi • Kannen kuva Samuli

Huttunen • Ulkoasu Seppo Honkanen • Taitto Samuli Huttunen • Kustantaja Tampereen yliopiston ylioppilaskunta • Ilmoitusmyynti

Pirunnyrkki oy, Kari Kettunen 0400 185 853, Arto Antila (valtakunnalliset) 020 7969 589 • ISSN 0358-9145 • Paino Botnia Print, Kokkola •

Osoitteenmuutokset opiskelijat: aktuaarinkanslia@uta.fi, muut: tamy@uta.fi Avusta Aviisia! Jos sinulla on halua kirjoittaa Aviisiin, ota

yhteyttä päätoimittajaan. Tarkemmat ohjeet avustajille www.aviisi.fi/toimitus.

Markkinoiden Cooperin testi

kiRJoiTTAJA oN AviisiN vT. PääToiMiTTAJA

Näin on! kirjoituksia Tamysta

kiRJoiTTAJA oN TAMyN HALLiTUkseN JäseN

Viime keskiviikkona jul-kaistu Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön

tutkimus korkeakouluopis-kelijoiden terveydentilasta toi mukanaan raskaita uu-tisia. Tutkimuksen mukaan jopa viidennes opiskelijois-ta liikkuu korkeintaan kolme kertaa kuukaudessa, mikä on roimasti alle UKK-insti-tuutin asettamien terveyslii-kuntasuositusten. Sama ro-mahdus näkyy myös arkilii-kunnassa: vastanneista opis-kelijoista vain puolet ilmoitti liikkuvansa puoli tuntia päi-vässä. Työelämässä kirves

on vaihtunut älypuhelimeen ja fyysinen kuormitus on korvattu psyykkisellä stres-sillä. Valtion liikuntaneu-voston puheenjohtaja Leena Harkimo kuvaakin tätä työ-elämän aikapommiksi.

Keskustelu korkeakoulu-liikunnasta käy kuumana etenkin Kaupin kampuksel-la, jonka sydämeen nouse-vaan uudisrakennukseen lo-bataan liikuntatiloja kaikki-en opiskelijoiden sekä henki-lökunnan käyttöön. Periaat-teessa hanke on otettu avo-sylin vastaan, ja sen tuomat hyödyt ovat selvät. Terveys-

tutkimuksesta selviää, että matalan kynnyksen palvelu-jen järjestäminen ja paranta-minen on merkittävin liikun-tainnostusta herättävä ja li-säävä tekijä. Toteutuessaan liikuntatilat helpottaisivat myös Atalpan ruuhkia. Kyn-nyksenä projektille on kui-tenkin rahoituksen löytymi-nen, jotta rakennukseen saa-daan tarvittavat lisäneliöt il-man liikuntamaksujen nos-toa. Yhteiskuntamme työky-vyn on säilyttävä myös tu-levaisuudessa, ja haluankin kysyä: mikä on terveyden hinta?

Liikkumatta!

Mä en juokse teidän pas-kakisoissa”, lauloi Kau-ko Röyhkä kappaleessa Cooperin testi.

Röyhkä olisi voinut hyvin laulaa nykyaikaisesta markkinata-loudesta. Näissä kisoissa meille hoetaan, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuu-det menestyä. Kilpailun säännöt ovat to-ki kaikille samat, mutta kaikki eivät aloi-ta juoksuaan samalta viivalta.

Työnhausta on tullut itsensä brändää-mistä, kauneuskilpailu, jossa ihmisen on tehtävä itsestään tuote ja myytävä itsen-sä työnantajalle. Kaikki eivät ole hyviä it-sensä markkinoinnissa, riippumatta sii-tä, kuinka hyviä ovat työssään.

Samaan aikaan yhteiskunnan raken-nemuutoksen myötä perinteiset matalan koulutustason työt ovat hävinneet. Kun ennen töitä löytyi tehtaan tuotantolinjal-ta, nykyajan matalan kynnyksen työpai-kat löytyvät puhelinmyynnistä.

Näistä kisoista ei myöskään helpolla jättäydytä ulkopuolelle. Kilpailuyhteis-kunta pakottaa kaikki osallistumaan sa-maan kilpailuun. Meille annetaan illuu-sio vapaasta valinnasta, mutta meillä ei ole vapautta olla osallistumatta. Kaik-ki eivät menesty samassa lajissa, mutta meitä pakotetaan samaan muottiin.

Kun puhutaan syrjäytymisestä, har-voin kysytään, voisiko joidenkin ihmis-ten kohdalla olla kyse siitä, että yhteis-kunta ei tarjoa heille mitään paikkaa ol-la olemassa?

Totta kai on niin, että lahjakkaiden ih-misten on päästävä toteuttamaan poten-tiaaliaan ja hyötymään lahjoistaan myös taloudellisesti.

Usein vain tuntuu olevan niin, että täs-sä yhteiskunnassa parhaiten eivät me-nesty ne, jotka ovat kaikkein lahjakkaim-pia, vaan ne, joiden lahja on tehdä rahaa muiden työllä ja erityisesti ne, joiden lah-ja on tehdä rahaa rahasta. Toimitusjoh-tajat, sijoittajat ja pankkiirit ovat tämän maailman todellisia menestyjiä.

Niitä asioita, jotka todella jäävät his-toriankirjoihin ja vievät ihmiskuntaa eteenpäin on harvoin tehty ensisijaisesti taloudellista hyötyä silmälläpitäen. Oli-siko Albert Einstein tutkinut suhteel-lisuusteoriaa, jos hän olisi tavoitellut ta-loudellista menestystä? Puhumattakaan vaihtovirran keksineestä Nikola Teslas-ta, joka kuoli köyhänä ja unohdettuna.

Muistammeko historiasta miehen, jo-ka keksi sähkön, vai miehen, joka perus-ti sähköyhtiön?

Ehkä Cooperin testillä menestyjien si-jaan meidän pitäisikin antaa tilaa niille, jotka pysähtyvät radan reunalle mietis-kelemään. He todennäköisesti luovat ne asiat, joista jälkipolvet meidät muistavat.

Samuli Huttunen

Aarni Korpela

Julia Johansson

”

4 Aviisi 22.2.2013

Kommentoiwww.aviisi.fiaviisi@uta.fi

Kerro meille uutisvinkki! aviisi@uta.fi | 050-36 12 853 | aviisi.fi/palaute | facebook.com/aviisi

Tiina Heikkilä, TeksTi JuHo mäkelä, kuva

Opiskelijo iden tuntema opin-torahapainot-teinen opin-totuki saattaa

tulla tiensä päähän. Hallitus puuhaa opintotukiuudistusta, jossa opintotukeen käytettävä rahamäärä ei nouse.

Aviisin tietojen mukaan neuvottelupöydällä on ollut useampi lainanottopakkoa li-säävä malli, eivätkä neuvotte-lut ole tuottaneet tulosta. Esil-lä olleissa malleissa opintotu-kikuukausia saisi nostaa vain rajoitetun ajan, vaikka niiden määrä pysyisi samana. Lop-puaika pitäisi opiskella lainal-la.

Kun hallitus muodostet-tiin, hallitusohjelmaan kirjat-tiin kustannusneutraali opin-totukiuudistus, jonka tar-kempi määritteleminen jätet-tiin puolivälitarkasteluun. Ai-emmin opintotukiuudistusta pohtinut työryhmä jätti use-amman eriävän mielipiteen sisältäneen mietinnön, josta ei ollut juurikaan hyötyä uu-distuksen edistämisessä.

Työryhmässä Suomen lu-kiolaisten liiton mandaatil-la mukana ollut Milla Hal-me sanoo työryhmän tehtä-vänantoa epäselväksi ja mah-dottomaksi.

”Työryhmän oli tarkoitus saada opintotuen nostajien määrä kasvamaan, mutta li-sää rahaa ei ollut luvassa. Li-säksi hallitusohjelman mu-kaisesti piti korjata toisen as-teen opiskelijoiden opintotu-en epäkohtia, mikä sekin piti saada aikaiseksi samasta kus-tannusneutraalista potista.”

Hän kritisoi myös työryh-män yhteistyöhalukkuutta.

”Työryhmän jäsenet eivät tuntuneet olevan halukkaita edes keskustelemaan ratkai-

suista. Opiskelijat olivat ai-noa taho, jotka toivat mitään kokonaisesitystä työryhmään. Vaihtoehdoista on vaikea kes-kustella, jollei ole esityksiä.”

Hallitusohjelman välitar-kastelu on 28. helmikuuta ja budjettiriihi 21. maaliskuuta. Niissä päätetään opintotuen kohtalo.

Opintotuesta vastaava mi-nisteri Paavo Arhinmäki myöntää, että puolueiden vä-lillä on näkemyseroja opin-totuen suhteen. Hän sanoo omasta ja vasemmistoliiton puolesta puolustavansa opin-torahapainotteista mallia.

Kun hallitusohjelmaa laa-dittiin, oli opiskelijaliikkeen kärkitavoitteena opintotuen sitominen indeksiin. Indek-sistä ei Arhinmäen mukaan olla luopumassa.

”Se on kirjattu hallitusohjel-maan, ja siitä pidetään kiinni.”

Kelassa opintotuesta vas-taava asiantuntija Ilpo Lah-tinen toivoo malttia sen ke-hittämiseen. Hänen mieles-tään opintotukeen vuonna

2011 tehtyjen muutosten vai-kutus tulisi ensin arvioida. Lahtinen pelkää, että päädy-tään uusimaan samoja vir-heitä, joita opintotukijärjes-telmän aikana on jo kohdat-tu ja korjattu.

”Meillä oli lainamuotoi-nen tukijärjestelmä 1990-lu-vun alkuun asti. Järjestelmäs-tä luovuttiin, koska se ei toi-minut. Opintolainajärjestel-mä vaikuttaa nyt houkuttele-valta, kun korkotaso on alhai-

nen. Mutta tietääkö kukaan, millä tasolla korot ovat 5, 15 tai 50 vuoden kuluttua? Jos korot nousevat merkittävästi, lainamuotoinen tukijärjestel-mä on vaarallinen koulutus-poliittisesti ja sosiaalipoliitti-sesti – eikä sen kustannuksia voida hallita.”

Lahtisen mielestä hyvin toi-miva opintotukijärjestelmä on perusta kansainvälisesti arvostetulle koulutusjärjes-telmällemme.

Opintotukiuudistus voi johtaasiihen, että opiskelija joutuu ottamaan enemmän lainaa

Opintotuen kohtalo on vaakalaudalla

| ajan hermolla

Opintotuen maksamisen rajaaminen lukuvuosien määrän mukaan ja opintotuen enimmäisajan lyhentäminen kuudella kuukaudella.

Opintotuen maksaminen opin­tojen suorittamisen tavoite­ajalla opintorahapainotteisena. Tavoiteajan jälkeen opiskelija saisi vain opintolainaa ja asu­mislisää.

Opintolainahyvityksen käyt­töönottaminen ja opintolaina­vähennyksestä luopuminen.

Lukuvuosipalkkion käyttöön­ottaminen ja opintolainavähen­nyksestä luopuminen.

OPM:n ehdotuksia

PäätöksentekO | Opintotuen kohtalosta päätetään hallitusohjelman välitarkastelussa 28. helmikuuta ja budjettiriihessä 21. maaliskuuta.

OPintOtuki | Tamyn nettisivuilta löytyy tietoa tulevista tiedotustilaisuuksista ja tempauksista opintotuen pelastamiseksi. www.tamy.fi/opintotuki2013

tamy taistelee opintotuen puolesta

Opintotuki on vaa-rassa hallituksen kehysriihessä maa-

liskuussa, kun valtionhal-linnon kabineteissa puhu-taan avoimesti lainapainot-teisuuden lisäämisestä. Ta-my aloitti kampanjan opin-totuen puolesta pystyttä-mällä toimeentulokahvilan Linnan ala-aulaan.

Tamyn hallituksen jäsen Anni Granat kertoo, että opiskelijat pääsevät tutus-tumaan kahvilassa ehdotet-tuihin opintotukimalleihin ja kommentoimaan niitä.

”Hallituksella on painei-ta heikentää opintotukijär-jestelmää merkittävästi. Ta-my aikoo tiedottaa näkyväs-ti opintotukikamppailusta ja osallistua mielenosoituk-siin muiden ylioppilaskun-tien kanssa”, hän tähdentää.

Sosiaalipolitiikan opiske-lija Anni Heinälä pelästyi kuultuaan opintotuen hei-kennyssuunnitelmista. Hä-nen mukaansa moni nuori ei uskalla lähteä opiskele-maan yliopistoon, jos opin-totuki muuttuu lainapai-notteiseksi.

”Perustulo olisi järkevin tapa järjestää opiskelijan toimeentulo ja sosiaalitur-va”, Heinälä tuumii.

Toimeentulokahvilassa vieraillut sosiaalitieteiden opiskelija Mikke Tavast ei hyväksy lainapainotteista opintotukimallia.

Juho Mäkelä

Sosiaalitieteiden ensimmäisen vuoden opiskelija Mikke Tavast

Sosiaalipolitiikan opiskelija Anni Heinälä näyttää vih-reää valoa perustulolle.

Tykkää aviisisTa. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 22.2.2013 5

Kommentoiwww.aviisi.fiaviisi@uta.fi

näPit irti OPintOtuesta | Useiden ylioppilaskuntien yhteinen kampanja vastustaa opintotuen muuttamista lainapainotteiseksi.www.facebook.com/opintotuki2013

OPiskelijan muisti | Kampanja muistuttaa opiskelijoita siitä, mitä kansan­edustajat lupasivat opiskelijoille vaalien alla.www.facebook.com/OpiskelijanMuisti

Kerro meille uutisvinkki! aviisi@uta.fi | 050-36 12 853 | aviisi.fi/palaute | facebook.com/aviisi

Opintotuen kohtalo on vaakalaudallaTampereen yliopis-

ton henkilökunnan ja opiskelijoiden säh-

köpostiosoitteet erotetaan toisistaan. Henkilökunnan osoitteet eivät muutu, mut-ta opiskelijan sähköpostit muuttuvat muotoon: etu-nimi.sukunimi.x@student.uta.fi. X merkitsee jotain numeroa väliltä 1-9. Saman-nimisten opiskelijoiden säh-köpostiosoitteet eivät tuota enää yhteentörmäyksiä.

Tampereen yliopiston tie-tohallintojohtaja Seppo Vi-sala, miksi opiskelijoiden ja henkilökunnan sähkö-postiosoitteet pitää erot-taa toisistaan?

Nykyään kaikilla käyttä-jillä on yksi samanmuotoi-nen sähköpostiosoite. Hen-kilökunnan edustajan vir-kapostia ei ole mahdollista sulkea, jos hänen roolinsa muuttuu opiskelijaksi.

Opiskelijoille yliopiston sähköposti on myös vapaa-ajan viestintäväline, jota ei kontrolloida mitenkään. Työsähköpostissa ei voi kirjoittaa niin vapaasti kuin kotisähköpostissa.

Milloin opiskelijat saavat uudet sähköpostisoitteet?

Pyrimme siihen, että syk-syllä 2013 aloittavat opiske-lijat saavat heti uuden säh-köpostiosoitteen. Vanhoille opiskelijoille sovitaan jous-tava siirtymäaika. Ymmär-rän, että sähköpostiosoitteen vaihtuminen tuottaa opiske-lijoille työtä. Asiasta täytyy kuitenkin viestiä omille ver-kostoille vain kerran.

Uusi sähköpostiosoite on paljon pidempi kuin enti-nen.

Riittää, kun kirjoittaa uu-den sähköpostin kerran osoitekirjaan. Sen jälkeen sähköpostiohjelma hakee osoitteen valmiiksi. Minus-ta tämä on vain pieni tek-nisluontoinen muutos, joka helpottaa käyttäjähallintoa.

Juho Mäkelä

Mitä vittua?

miksi sähkö-postiosoitteet muutetaan?

”Ja kannattaa muistaa, että tässä puhutaan ihmisten toi-meentulosta. On syytä vält-tää huonosti valmisteltuja ih-miskokeita”, hän kommentoi.

SYL:n hallitukseen vii-me vuonna valittu tamylai-nen Niina Jurva kertoo, ettei SYL:lla ole opintotukiuudis-tuksen sisällöstä vielä tietoa, vaikka hallituksen puoliväli-tarkastelu lähestyy.

”Tällä hetkellä puolueet pompottelevat asiaa. Tilan-

lee voimaan.SYL ja ylioppilaskunnat Ta-

my mukaan lukien ovat val-mistautuneet mielenosoituk-siin opintotuen puolesta.

”Suunnitteilla olevat uudis-tukset ovat järjettömiä ja pa-nisivat opiskelijat sietämättö-män ahtaalle. Jos opiskelijalii-ke häviää tämän taistelun, ny-kymuotoiseen opintotukeen tuskin on paluuta”, sanoo Ta-myn hallituksen jäsen Anni Granat.

antoi täystyrmäyksen lainapainotteiselle opintotukimallille Tamyn opintotukikahvilassa.

ne on oikeastaan epäselvempi kuin kuukausi sitten, ja kaik-ki vaihtoehdot ovat auki”, Jur-va kertoo.

Hallituspuolueet käsittele-vät opintotukea lähiviikkoi-na. Jurvan mukaan niillä on aikaa tehdä esityksiä puolivä-litarkastelusta budjettiriiheen, jonka jälkeen asia ratkaistaan. Koska esityksiä ei vielä ole, ei ole tietoa edes siitä, minkä vaiheen opiskelijoihin uudis-tus vaikuttaisi tai koska se tu-

”Jos opiskelija­liike häviää tämän taistelun, nykymuotoiseen opintotukeen tuskin on paluuta.”

6 Aviisi 22.2.2013

kuva: Samuli Huttunen

Mikael Hautala sai kipinän valokuvausyrityksen perusta-miseen lukion matematiikan tunnilla. Häntä ärsytti, että kesätöiden tienestit jäivät niin pieniksi. Nykyään hän tekee lähinnä videokuvauksia.

tykkää aviiSiSta. edeS FacebookiSSa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 22.2.2013 7

Nuorisotutkimusseuran jul-kaisun mukaan suomalais-nuoret pitävät yrittäjyyt-tä riskialttiina valintana. 30-vuotias kielenkääntäjä

Emmi Seppänen, 26-vuotias pelifirman toimitusjohtaja Mariina Hallikainen ja 22-vuotias videokuvaaja Mikael Hautala kumoavat harhaluulon, että suomalais-nuori ei voisi pärjätä yrittäjänä.

Hallikainen johtaa yhdeksänhenkistä Colossal Order -pelistudiota, Hautala pe-rusti opiskelujen lomassa Kuvastin-nimi-sen videotoimiston ja Seppäsellä on oma käännös- ja oikolukupalvelu Babel Koi.

Yrittäjyyskulttuurin nihkeys näyttäy-tyy suomalaisnuorten laimeana yrittä-jäintona. Hallikaisen mielestä taustalla on epäonnistumisen pelko. Yrittäminen vaatii paljon töitä, eikä omia rajoja haluta lähteä edes kokeilemaan.

”Yrittämisessä on aina riskejä, ja suo-malaiset ovat luonteeltaan varovaisia. Asenteiden muuttaminen on kansallisel-la tasolla vaikeaa. Vanhempien pitäisi tu-kea enemmän nuoria”, Hallikainen ke-hottaa.

Suomalaisnuoret kokevat yrittäjyys-kulttuurin epäonnistumisia ja riskejä ko-rostavana. Hallikainenkin sai ensimmäi-

sen pelin suunnittelun aikaan ristiriitaista palautetta. Perhe ja lähipiiri tukivat yrittä-jäksi ryhtymistä, mutta epäilijöitä riitti.

”Eräs totesi, että ei se haittaa vaikka yri-tät, firma menee kuitenkin konkurssiin.”

Seppästä pelottaisi, jos hänen olisi pak-ko tehdä käännöksiä elääkseen.

”Tuskin Suomessa voi kuitenkaan näl-kään kuolla. Minulla on turvallinen ti-lanne, kun yrityksen lisäksi olen päivä-töissä levykaupan myyjänä.”

Seppäsen käännöstoimisto on toimini-mi, joka on kevyin mahdollinen yritys-muoto. Toiminimen perustaminen mak-soi 75 euroa.

”Minun ei tarvitse maksaa työeläke-maksuja, koska tulot ovat jääneet niin pieniksi.”

Hautalan mielestä yrittäjäksi ryhtymi-nen on helpompaa kuin monet kuvitte-levat. Valokuvaaja pärjää aluksi pelkällä järjestelmäkameralla.

”Kaikkeen bisnekseen ei tarvitse puo-len miljoonan euron lainaa Finnveralta. Se riittää aluksi, että yrityksellä on netti-sivut ja käyntikortti.”

Hänen mukaansa aloittavan yrittäjän ei kannata lukea lakipykäliä. Kirjanpitokus-tannukset ovat 1 000–2 000 euroa vuodes-sa, mutta Hautala hoitaa kirjanpidon itse.

Nuori ja vapaa

yrittämäänNuoret tamperelaiset yrittäjät

kannustavat opiskelijoita kokeilemaan rohkeasti siipiään yrittäjinä ja jättämään

epäilijöiden kritiikin omaan arvoonsa.

22-vuotias tamperelainen yrittäjä. Omistaa Kuvastin-nimisen videotoimiston.Opiskelee diplomi-insinööriksi TTY:llä.Perusti ensimmäisen yrityksen-sä lukiossa vuonna 2008.Keskittyi aluksi valokuvaa-maan häitä, valmistujaisia ja vanhojen tansseja.Siirtynyt vähitellen valoku-vauksesta videokuvaukseen, koska alalla on vähemmän kilpailua.Tekee lyhyitä haastattelu-, asunto- ja tapahtumavideoita nettiin.

Mikael Hautala

JuHo mäkelä, tekSti

8 Aviisi 22.2.2013

”Yritykseni ainoat kiinteät kulut ovat 30 euroa vuodessa nettisivuihin.”

Hautalan mielestä yrittäjän pitää olla kunnianhimoinen ja sitkeä. Lisäksi tar-vitaan sosiaalista mieltä, koska yrittäjä on samalla myyjä.

”Yrittäjän on pystyttävä puhumaan os-tajat ympäri. Tuppisuun on vaikea saada uusia asiakkaita.”

Hallikainen korostaa rohkeuden ja pit-käjänteisyyden merkitystä, koska yrittä-jä ei voi välttyä vastoinkäymisiltä.

”Yrittäjältä vaaditaan suunnitelmalli-suutta, taloudellista järkeä ja henkistä voimaa.”

Nuorten yrittäjien mielestä raskaassa ammatissa on paljon positiivisia puolia. Kaikki pitävät tärkeänä yrittämiseen liit-tyvää vapautta ja itsenäisyyttä.

”Saan päättää itse omista aikatauluis-ta ja suunnitella kaikki käännöstyöt va-paasti”, Seppänen tuumii.

Hautalan mukaan yrittäjä voi ottaa va-paata milloin haluaa kysymättä keneltä-kään lupaa. Viime vuonna hän ajoi kol-me ja puoli kuukautta autolla Nepaliin.

”Se on kivaa, että ei tarvitse olla Siwan kassalla neljää tuntia illassa. Tuntipalk-ka on yrittäjänä kohdillaan.”

Hallikainen muistuttaa, että yrittäjä me-nestyy vain omien päätöstensä ansiosta. Onnistumiset palkitsevat. Hän kehuu pe-lifirmansa loistavaa tiimiä, jonka kanssa on mukavaa tehdä töitä.

”Yritystä perustaessa saimme kuul-la kommentteja, että pc-pelaaminen on kuollut ja teette pelin, jota kukaan ei osta. Nyt on mukava huomata, että olimme oi-keassa ja epäilijät väärässä.”

Yrittäjän ei tarvitse välttämättä hikoilla kaikkia iltoja ja viikonloppuja töissä. Co-lossal Orderissa oli alusta asti linjaus, et-tä kaikkien työpäivä kestää vain seitse-män ja puoli tuntia.

”Työntekijät pysyvät tuotteliaina, kun he eivät polta itseään loppuun ja vapaa-ajalla on muita harrastuksia. Ihmiset tule-vat aamulla henkisesti levänneinä töihin.”

Hautalan päivät venyvät pitkiksi, kos-ka hän tekee töitä opiskelujen ohessa. Hän painottaa, että työpäivien pituus on omista valinnoista kiinni. Valokuvaus-keikkojen aikaan työpäivät venyvät jopa

16-tuntisiksi.”Leikin supermiestä, kun teen samaan

aikaan töitä ja kouluhommia.”Seppänen raivaa harrastuksille tilaa

pitämällä töiden määrän kohtuudessa.Hautalan mielestä yrittäminen on teh-

ty Suomessa liian vaikeaksi, vaikka ilma-piiri on muuttunut viime vuosina kan-nustavammaksi. Suomen monimutkai-nen verotusjärjestelmä pitää yrittäjän ko-villa.

”Kynnys työntekijän palkkaamiseen on Suomessa äärimmäisen korkea. Jos joku haluaa tehdä kanssani yhteistyötä, neu-von perustamaan yrityksen.”

Hautalan mukaan työtä saatetaan ve-rottaa Suomessa jopa 80 prosenttia. Hän ei aio palkata yritykseensä ikinä ketään ulkopuolista työntekijää.

”Pohjoismaiden ulkopuolella ihmetel-lään, miten teillä on edes työntekijöitä tällä systeemillä”, Hautala naurahtaa.

Hallikainen neuvoo yrityskoplaa huo-lehtimaan siitä, että joukossa on ihminen, joka ymmärtää hallinto- ja talouspuolta. Yrityksessä on hyvä olla myös organisoi-jatyyppi, joka pitää paketin kasassa.

Hänestä yrittämisestä pitää kertoa koulussa realistisesti, eikä sitä saa kuor-ruttaa liialla sokerilla. Hallikainen uskoo, että menestyneet esimerkit saavat nuoret innostumaan yrittämisestä.

”Alku on aina vaikeaa jokaisella yrittä-jällä. Mekin söimme makaronia ensim-mäiset puolitoista vuotta.”

Hallikainen kiteyttää, että yrittämi-nen on raskasta ja vaikeaa, mutta samal-la hauskaa ja palkitsevaa.

Hautalan mielestä koulujen yrittäjyys-kasvatuksen pitäisi olla käytännönlähei-sempää. Hänestä kaikilla opiskelijoilla pitäisi olla oma firma pöytälaatikossa.

”Jos menet esimerkiksi laulamaan häihin, täti maksaa kunnolla, kun sinulla on oma toiminimi. Et saa vain kahtakymppiä.”

Seppänen ei pidä mahdottomana, että hän ryhtyisi tulevaisuudessa kokopäivä-toimiseksi yrittäjäksi.

”Yrittäjänä voisin säädellä työmäärää-ni. Minun ei tarvitsisi tehdä välttämättä kahdeksan tunnin työpäiviä.”

30-vuotias Seppänen perusti vuonna 2011 käännös- ja oiko-lukupalvelu Babel Koin.Käännökset englannista suomeen ja toisin päin.Eniten kokemusta on kulttuu-rialan käännöksistä ja oikolu-vuista (elokuvat ja sarjakuvat).Kääntänyt kokonaisen väi-töskirjan.Päivätöissä Swamp Music

-levykaupassa.

26-vuotias tamperelainen yrittäjä.Vuonna 2009 perustetun pelistudio Colossal Orderin toimitusjohtaja.Opiskellut TTY:ssä teollisuus-taloutta.Colossal Order on yhdeksän hengen pelifirma, joka kehit-tää simulaatio- ja strategiape-lejä PC- ja Mac-pohjalle.Cities in Motion –liikennesi-mulaattori tuli markkinoille vuonna 2011.

Emmi Seppänen

Mariina Hallikainen

”Alku on aina vaikeaa jokaisella yrittäjällä. Mekin söimme makaronia ensimmäiset puolitoista vuotta.”

annina mannila

Emmi Seppänen ei koe itseään yrittäjäksi, vaikka hänellä on oma käännös- ja oikolukupalvelu. Seppänen kääntää eniten elokuvia ja sarjakuvia, mutta ei satsaa paljoa yrityksensä mainostamiseen.

tykkää aviiSiSta. edeS FacebookiSSa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 22.2.2013 9

Pauliina leikaS

Mariina Hallikaisesta tuli yrittäjä jo opiskeluaikana, kun vanha lukiokaveri pyysi hänet mukaan perustamaan-sa pelifirmaan. Hallikaisen johtamassa yrityksessä on nykyään yhdeksän työnte-kijää.

10 Aviisi 22.2.2013

Kuinka talouskriisi kesytetään?

Antti Ronkainen (vas.) haluaisi viedä keskustelun rahaliiton rakenteisiin yk-sittäisten valtioiden sijaan. Ilkka Sasi (oik.) on toiveik-kain mielin euroalueen tulevaisuuden suhteen.

tykkää aviiSiSta. edeS FacebookiSSa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 22.2.2013 11

Kuinka talouskriisi kesytetään?Talousblogisti Antti Ronkainen ja kaupunginvaltuutettu Ilkka Sasi istuivat saman pöydän ääreen puimaan talouskriisiä. Sasi luopuisi palkankorotuksista ja laskisi yhteisöveroa. Ronkainen haluaisi pistää rahaliiton periaatteet uusiksi.

Yhdestä asiasta kokoomuk-sen 26-vuotias kaupungin-valtuutettu Ilkka Sasi ja 27-vuotias vasemmistolainen talousblogisti Antti Ron-

kainen ovat heti alkuun samaa mieltä: laman sijaan on parempi puhua taan-tumasta.

Sasi antaa laman ja taantuman eros-ta kouriintuntuvan esimerkin.

”Tamperelainen maallikko sanoi-si, että lama on sellainen tilanne, kun Hämeenkadulla liikkeet ovat tyhjinä ja niitä vuokrataan tai myydään.”

Ronkaisen mukaan niillä toimen-piteillä, joita Euroopassa on tehty vii-meisten vuosien aikana, on ostettu li-sää aikaa ja estetty taantuman eskaloi-tuminen lamaksi.

”Se, että taantuma ei ole puhjennut vielä lamaksi, ei tarkoita sitä, että krii-si olisi ohi”, Ronkainen sanoo.

Sasin mielestä lainalla on siir-retty kriisin pahinta vaihetta

tuonnemmaksi.”On otettu krapularyyppyjä”, Sasi

muotoilee. ”Se on ihan kyvystä kiin-ni, pystytäänkö loiventavat ottamaan oikeassa tahdissa, että krapula menee ohi, vai jysähtääkö se todella päälle.”

Kriisi näkyy Ronkaisen mukaan Eu-roopassa korkeimpana työttömyysas-teena 25 vuoteen. Välimeren maissa, etenkin Kreikassa ja Espanjassa teh-dään koko ajan historiallisia ennätyk-siä nuorisotyöttömyydessä.

Euromaat ovat myöntäneet Kreikalle 240 miljardin euron tukipaketit maan talousongelmien selvittämiseen.

”Leikkausten, säästöjen ja tukipaket-tien yhteisvaikutus on ollut se, että työ-voima ja pääoma pakenevat Välimeren maista”, Ronkainen sanoo. ”On käsittä-mätöntä, että finanssimarkkinat näyt-tävät toiveikkailta ja odottavat nousua, vaikka reaalitalouden mittareilla mitat-tuna tilanne on vakavampi kuin vuosi sitten.”

Samuli Huttunen, tekSti, kuva & graFiikka

12 Aviisi 22.2.2013

Sasin mielestä keskeinen tekijä, jo-ka aiheuttaa investoijissa huolta Ete-lä-Euroopan maiden suhteen, on yh-teiskunnallinen levottomuus.

”Investoijat pelkäävät, että jos pistää tehtaan pystyyn, työntekijät lakkoile-vat välittömästi. Ei ole varmuutta sii-tä, pystytäänkö tavaraa toimittamaan säännöllisesti, kun tehtaat ovat pys-tyssä”, Sasi toteaa.

Sasin mielestä nyt olisi Euroopan kansantalouksien kannalta helpom-paa tehdä päätös vetää Kreikalta let-kut irti kuin pari vuotta sitten.

”Aiemmin oli pelko, että pankit al-kavat kaatua dominoefektinä, kos-ka pankkien taseissa oli niin paljon Kreikkaan liittyviä riskejä”, Sasi sa-noo. ”Näiden riskien määrä on nyt huomattavasti pienempi.”

Ronkainen katsoo, että euroalueesta olisi mahdotonta erota niin, että vain yksi maa eroaisi. Halukkaita tulisi sen jälkeen lisää.

”Jos Kreikka potkaistaan pois, se aloittaa todennäköisesti rahaliiton le-vottoman hajoamisen pikkuhiljaa.”

Mitä ratkaisuja Suomessa sitten pitäisi tehdä, jotta taantumasta selvittäisiin? Sasille ongelma on velkaantumiskehi-tys julkisella ja yksityisellä sektorilla.

”On otettu niitä kuuluisia krapula-ryyppyjä, ja rakenteellista kestävyys-vajetta ei ole korjattu”, Sasi sanoo. ”Lo-puttomiin velkaantuminen julkisel-la ja yksityisellä sektorilla ei voi kes-tää. Jollain tavalla yhteiskunnan pitää säästää.”

Väestöllisen huoltosuhteen heikke-neminen on Euroopan laajuinen ongel-ma, joka Sasin mukaan osuu erityisesti Suomeen. Väestö ikääntyy, ja työikäis-ten määrä suhteessa vanhempaan vä-estöön vähenee koko ajan.

Ronkaisen mukaan politiikka, jota Suomen hallitus tekee tällä hetkel-

lä, toimii samalla logiikalla kuin yritykset.

”Yrityksen on pel-kästään järkevää

toimia niin, että

se laittaa menot alas ja tulot ylös. Kun työsopimuksia heikennetään, palkko-ja pienennetään ja työuria pidenne-tään, tullaan repineeksi pienemmästä määrästä työntekijöitä enemmän työ-tä irti. Koska työttömyys ei näytä ko-henevan pelkällä kilpailukyvyn lisää-misellä, huoltosuhde pahenee entises-tään.”

Sasi on palkkapolitiikassa eri lin-joilla Ronkaisen kanssa.

”Jos logiikka olisi se, että palkkojen alentaminen tai pitäminen samalla ta-solla johtaisi huoltosuhteen heikkene-miseen, se tarkoittaisi kääntäen ver-rannollisesti sitä, että mitä enemmän palkkoja nostettaisiin, sitä enemmän onnelassa olisimme. Todennäköisin tie Suomen menestykseen tulevaisuu-dessa on se, että mentäisiin nollalinjal-la eli palkat pysyisivät samalla tasolla, kuin mitä ne nyt ovat.”

Kilpailukyky palkoissa on Sasin mukaan ennenkin näkynyt Suomen vientiyritysten menestymisenä. Ron-kainen pitää nollalinjaa haitallisena.

”Nollakorotukset tarkoittavat kysyn-nän laskua, mikä ei ole hyvä yritysten kasvunäkymille”, Ronkainen toteaa.

Sasin sanoo, että palkkojen laskemi-sesta on hyviä ja huonoja esimerkkejä.

”Palkkojen lasku on karu tie, eikä välttämättä sosiaalisesti kestävin tie, mutta meillä on esimerkkejä, että niin karu tie kuin se onkin, se toimii.”

1990-luvun alussa Suomi lähti Sa-sin mukaan nousuun pitkälti siksi, et-tä reaalipalkat laskivat ja vientiteol-lisuuden palkkakustannukset aleni-

vat suhteessa kilpailijamaihin. Ron-kaisen mielestä kysymys ei ole pelkäs-tään palkasta.

”1990-luvun lamassa tärkein teki-jä Suomen kilpailukyvyn kasvattami-sessa oli se, että markka devalvoitiin.”

Euroalueella devalvaatiota ei voida tehdä, koska maat ovat niin eritasoisia.

”Sisäinen epätasapaino euroalueen sisällä kasvaisi, joten devalvaatiota ei voida edes harkita”, Ronkainen selit-tää. ”Ainoa keino lisätä kilpailukykyä on sisäinen devalvaatio, eli juuri se po-litiikka, mitä on ajettu viimeiset vuo-det. Sen seuraukset ovat kiistatta epä-onnistuneet.”

Sasin mielestä sillä, onko kyseessä valuutan arvon kautta tapahtuva de-valvaatio vai sisäinen devalvaatio, ei ole kuluttajan kannalta merkitystä.

”Kuluttajalle tavaroita ja palveluita ostaessa se on reaalisesti täysin sama. Palkkapolitiikan joustavuus yleensä vähentää työttömyyttä ja lisää työlli-syyttä.”

Ronkainen vierastaa sitä, että työt-tömyyden ja palkkatason välille ra-kennetaan korrelaatioita.

”Sen sijaan on kiinnitettävä huomio kilpailukyvyn ja työllisyystilanteen väliseen dynamiikkaan. Tämä koko-naisuus määrää sekä kysynnän että valtion tulopohjan.”

Ronkainen sanoo, että Elinkeinoelä-män keskusliitto vaatii melkein kym-menen prosentin yhteisöveron laskua, joka tietäisi valtion tuloihin melkein kahden miljardin euron lovea.

”Luvataan, että se on kannattava ris-ki, ja että tulee luoduksi 100 000 työ-paikkaa.”

Sasin mielestä yhteisöveron alennus on selkeä kaikkia yhteisöveron piiris-sä olevia toimijoita kohtaan ja läpinä-kyvämpi kuin yritystuet. Hän toteaa, että Suomi käy jatkuvasti verokilpailua muiden maiden kanssa. Suomella oli

hänen mukaansa erittäin kilpailuky-kyinen yritysverotus 1990-luvulla.

”Meillä pitää olla kilpailukykyinen verotus. Ei voida idealistisesti ajatel-la, että pidämme korkeita veroja tääl-lä, koska se johtaa pääomien pakene-miseen maasta. Pääomien vapaa liik-kuvuus johtaa siihen, että verokilpai-lu on otettava huomioon.”

Verokilpailu on Ronkaiselle nimen-omaan ongelma.

”Se ei pysähdy koskaan. Se, että saamme tänään kilpailukykyisen ve-rotuksen tarkoittaa, että huomenna se ei enää ole sitä, koska joku on tiputta-nut veroja vielä enemmän. Yksittäinen maa ei voi ratkaista verokilpailua.”

Sasin mielestä keskipitkällä ja lyhy-ellä aikavälillä on osallistuttava vero-kilpailuun.

”Ammumme itseämme nilkkaan, jos laitamme idealistisesti laput silmil-lemme, vaikka meillä olisi hyvä tavoi-te esimerkiksi harmonisoida valtioi-den välistä verotusta.”

Ronkainen painottaa sitä, että talous-kriisiä ei voida ratkaista Suomen si-sällä. Sen jälkeen kun Ison-Britannian pääministeri David Cameron ilmoitti, että maa järjestää kansanäänestyksen EU-jäsenyydestä, on puhuttu, että Eu-roopan unioni olisi ongelmien syynä.

”Tosiallisesti ongelma on Euroopan talous- ja ra-haliitto EMU. Maastrichtin

” Palkkojen lasku on karu tie, mutta meillä on esimerkkejä, että niin karu tie kuin se onkin, se toimii.”

ilkka SaSi

tykkää aviiSiSta. edeS FacebookiSSa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 22.2.2013 13

sopimuksessa on kaksi keskeistä ongel-maa: se, että Euroopan keskuspankkia on kielletty rahoittamasta jäsenmaita, jonka seurauksena korot voivat nous-ta sietämättömiksi, ja se, että EKP:tä ei ole velvoitettu huolehtimaan kuin siitä, että inflaatio ei kasva liikaa. EKP ei tee mitään, vaikka työttömyys on Euroo-passa historiallisen korkealla.”

Sasin mielestä eurovaluutta itses-sään ei luo ongelmia.

”Ranska ja Saksa rikkoivat 2000-lu-vun alkupuolella alkuperäisen vaka-ussopimuksen periaatteita, että talou-den vuotuinen alijäämä ei saa ylittää kolmea prosenttia, ja maat velkaantui-vat. Tässä syntyi keskeinen moraalinen ongelma, että eurolle on luotu säännöt, mutta sääntöjä ei ole noudatettu.”

Eurovaluutta kytkeytyy Sasin mu-kaan tiukasti Euroopan unioniin, kos-ka eurosta ei ole poistumistietä.

”Taaksepäin siirtymistä ei ole Eu-roopan unioniin luotu”, Sasi toteaa.

”Eurovaluuttakeskustelu kytkeytyy si-ten unionin tulevaisuuteen, koska eu-ro on osa EU:ta.”

Ronkaisen mielestä kriisi on tuonut taloudellisen ja sosiaalisen kriisin li-säksi esiin poliittisen kriisin.

”Euroopan kansojen rahalii-tossa tuntuu, että hyvin ne-

gatiivisella ja kyynisellä ta-valla kaikki ve-tävät kotiin-

päin. Puhutaan kauniisti Eurooppa-hymneistä, mutta kun taantuma tulee, niin yhteishenki loppuu.”

Sasi huomauttaa, että kun mietitään Euroopan unionin perustaa, lähtökoh-tana on ollut rauhan ja vakauden ta-kaaminen Euroopassa.

”Varmasti kaikkien Euroopan val-tioiden etu on se, että ollaan yhtei-sessä veneessä. Mutta kun puhutaan EU:n yhteistyön syventämisestä, täy-tyy kysyä, millainen se EU on, johon ollaan menossa, ja millaiseen syvem-pään EU:hun Suomen kannattaa läh-

teä mukaan.”Ronkaisen mukaan ajatus

pääomien, työvoiman, pal-veluiden ja tavaroiden liik-

kumisesta on hie-no. Hänestä näyt-tää käyneen niin, että pääomat ovat

liikkuneet kaikista vapaimmin ja niillä on etuajo-oikeus.

”Euroopan talous- ja rahaliitos-sa näyttäisi olevan sellainen rakenne, että erityisesti pankkisektori hyötyy. Näen kaksi vaihtoehtoa, Maastrichtin sopimuksen avaaminen tai rahaliiton romuttaminen. Nyt yhdessä veneessä oleminen lisää Euroopan pohjoisen ja etelän välistä sosiaalista ja taloudellis-ta epätasa-arvoa ja ristiriitoja.”

Ronkaisen mielestä olisi koko euroa käyttävälle Euroopalle demokraattis-ta ja järkevää avata Maastrichtin so-pimus ja asettaa aika, mihin mennes-sä sitä muutetaan, jonka jälkeen jokai-nen maa äänestää, ovatko ne mukana rahaliitossa vai eivät.

”Tällä hetkellä valtioita viedään koh-ti liittovaltiota ilman mitään julkista keskustelua tai demokraattista hyväk-syntää. Kriisissä ongelmallista on ollut julkisen keskustelun täysin ala-arvoi-nen taso ja se, että kansalta ei ole ky-sytty mitään. Perussopimusten muut-taminen edellyttää kansanäänestys-ten järjestämistä. ”

Sasi luottaa edustukselliseen demo-kratiaan.

”Päätöksiä tekee eduskunnassa laa-japohjainen hallitus vasemmalta oike-alle. Oma kantani kansanäänestyksiin on, että perustuslaillisissa kysymyk-sissä voidaan harkita neuvoa-antavaa kansanäänestystä.”

Sasi suhtautuu euron säilymiseen yhteisvaluuttana luottavaisin mielin.

”Suomen pitää olla joka tapauksessa varuillaan, kaikkiin riskeihin kannat-taa varautua. Sinisilmäinen ei kanna-ta olla, mutta on hyvä olla toivoa.”

Sasin ja Ronkainen poistuessa kes-kustelusta Kauppakadulle Yo-talon portaikossa kaikuu innokas väittely yhteisöverosta.

Maastrichtin sopimus

Maastrichtissa 1992 allekirjoitettu sopimus Euroopan unionista tuli voi-maan 1993.

Sopimus koostuu kolmesta pilarista: Euroopan yhteisöt, yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä yhteistyö sisä- ja oikeusasioissa.

Sopimus johti EU:n syntyyn ja euron luomiseen.

Talous- ja rahaliitto

Euroopan talous- ja rahaliitto (EMU) on merkittävä askel EU:n kansantalo-uksien yhdentymisessä.

Siihen kuuluu talous- ja veropolitiik-kojen koordinointi, yhteinen rahapoli-tiikka sekä yhteinen valuutta, euro.

Kaikki EU:n 27 jäsenvaltiota osallistu-vat talous- ja rahaliittoon.

Osa valtioista on vienyt yhdenty-misen pidemmälle ottamalla euron käyttöön. Nämä 17 valtiota muodos-tavat euroalueen.

Euroopan keskuspankki

EKP toimii keskuspankkina Euroopan yhteisen rahan euron käyttöalueella.

Sen tärkein tehtävä on ylläpitää euron ostovoimaa ja hintavakautta euroalu-eella.

EKP:n päämaja sijaitsee Frankfurtissa.

”Näen kaksi vaihto ehtoa, Maastrichtin sopimuksen avaaminen tai rahaliiton romuttaminen.”

antti ronkainen

14 Aviisi 22.2.2013

Maailmojen sillan­rakentaja

| Kulttuuri

Tamperelainen rap-artisti Juju päätti luopua kaikesta ja kokeilla, pärjääkö. Uudella levyllään hän tutkii ihmisen ja maailmankaikkeuden yhteyttä.

Aamujooga on jäänyt vä­liin, joten tamperelaisen rap­artisti Julius ”Juju” Kiven päivä ei ole lähte­nyt liikkeelle parhaalla

mahdollisella tavalla. Oma viikkoni on tuntunut tarpomiselta samanlaisessa loskassa kuin se, jota Hämeenkatu on lauhana helmikuuna tulvillaan.

Joogaa tai ei, Jujusta välittyy sellainen energia, että työhuolet unohtuvat pik­kuhiljaa Café Europan nurkkapöydäs­sä. Hän elehtii paljon käsillään ja rik­koo haastattelun kaavaa esittämällä toi­mittajalle kysymyksiä.

Voisi luulla, että Juju on meistä se, jolla on huolia. Kesällä hän erosi tyt­töystävästään ja lastensa äidistä, ja on ollut siitä asti kodittomana.

”Päätin, että en hommaa kämppää, ennen kuin löydän jonkun mummon­mökin jostain”, Juju kertoo. ”Koko ke­sä ja pitkälle syksyä oli niin lämmin­tä ja kivaa, että ei sitä oikeastaan aja­tellut. Jatkoin vain repun kanssa me­nemistä.”

Talvella Juju on viettänyt yönsä ka­vereidensa, äitinsä, entisen tyttöystä­vänsä ja veljensä luona ja keikkapai­koilla. Nyt hänestä on alkanut tuntua siltä, että jokin harmonian palatsi pi­täisi löytää. Juju onkin menossa kir­joittamaan kauppakirjat haaveilemas­taan mökistä.

”Aiemmin minulla oli firma ja per­he, keräsimme omaisuutta ja meillä oli omakotitalo vuokralla. Tiesin jo en­nen kuin lähdin siihen, että tämä ei ole se tie. Jostain syystä minun täytyi tse­kata se tie. Menin omassa kokemuk­sessani niin pitkälle, että päätin luo­pua kaikesta. Halusin kokeilla, että jos

luovun kaikesta ja pistän repun sel­kään, pärjäänkö minä? Onko se mah­dollista?”

Juju kertoo, että tavaroista oli ihanaa päästä eroon, jakaa niitä muille ja vain luopua.

”Voi vitsi, voin sanoa, että roinan an­taminen pois on hienoa”, hän sanoo ja huokaa syvään. ”Suosittelen kokeile­maan, se on helpottavaa.”

Juju julkaisee kolmannen albuminsa Matkalla kadotukseen maaliskuun alus­sa. Levyn soundi on ottanut askeleen orgaanisempaan suuntaan. Liveko­koonpanoon kuuluu Jujun lisäksi ny­kyisellään kitara, basso, djembe, dj ja rummut.

”Livenä olisi jotenkin typerää, jos siellä olisin vain minä ja biitti. Fiilis on paljon mahtavampi, kun en ole kei­koilla enää itse keskellä, vaan esimer­kiksi basisti soittaa oman soolonsa vä­lillä.”

Jujun ensimmäinen levy Sekavuu-desta selvyyteen kertoi artistin henki­lökohtaisista ongelmista, seuraava le­vy Mustavalkoista yhteiskunnallisis­ta ongelmista. Kolmannella levyllä on siirrytty maailmankaikkeuden tasolle. Levyn nimi Matkalla kadotukseen ku­vaa sitä, mihin olemme yhteiskuntana menossa, jos emme muutu.

”Olen lukenut maya­kalentereita, joissa kerrotaan, mikä ihmisen tehtä­vä täällä on. Sen mukaan olen maail­mojen sillanrakentaja. Olen rakenta­nut levyilläni sillan ihmistasolta yh­teiskunnan tasolle ja sieltä maailman­kaikkeuden tasolle. Kuuntelemalla le­vyjä voi kulkea tätä siltaa pitkin.”

Uudella levyllä pohditaan ihmistä

ja maailmankaikkeutta, sitä, miten lii­tymme kaikkeen suuremmassa mitta­kaavassa.

”Jotta voi tietää, mitä olemme tääl­lä tekemässä, pitää katsoa maailman­kaikkeutta ja avaruutta, suurta kuvaa. Näkisin, että sinä ja minä olemme vä­hän niin kuin planeettoja, aurinkoja tai pieniä kiviä, pieniä hiekanjyväsiä – tai pieniä atomeja. Olemme kaikki sa­maa, kaikki me olemme yhtä.”

Juju katsoo tiukasti silmiin.”Oletko miettinyt sitä yhtään?”Olen miettinyt, kai kaikki miettivät

sitä. Tai en tiedä, miettivätkö kaikki.”Minä uskon, että miettivät. Mi­

kä voisi olla tärkeämpää kuin miettiä, miksi olemme tällä planeetalla? Emme me varmaankaan ole täällä sitä varten, että voisimme herätä kahdeksalta aa­

Juju sanoo tekevänsä musiikkia, jotta voisi jakaa tietoa, jota on itse saanut. ”Koko ajan vain jakaa ja jakaa. Jos ajatellaan val-tiota, niin siellä ajatellaan, että koska ihmiset eivät ole valmiita tälle tiedolle, annetaan heille tällainen tieto, tämän he pys-tyvät käsittämään. Uskon, että jokainen ihminen pystyy käsitte-lemään kaikki asiat. Heille pitää vain antaa mahdollisuus.”

Samuli Huttunen, teKSti & Kuva

tyKKää aviiSiSta. edeS FacebooKiSSa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 22.2.2013 15

mulle töihin ja hommata rahaa, ostaa talon. Onko se meidän tarkoituksem­me täällä?”

Onko Jujulla jokin näkemys sii­tä, mitä meidän pitäisi olla tekemäs­sä täällä?

”Onko sinulla?”Ei minulla ole.

”Se on kysymys, johon ei ole vastaus­ta. Jos katsotaan muurahaisia, siinä on tavallaan meidän vastauksemme. Mei­dän pitäisi päästä harmoniaan keske­nämme. Nyt me sodimme, ryöstämme, käymme kauppaa, huijaamme ja teem­me sopimuksia. Meidän pitäisi harmo­nisoitua maapallon ja luonnon kanssa, itsemme, toistemme ja eläinten kanssa.”

Juju ei ennen ollut luontoihmisiä, mutta nyt hän on ymmärtänyt luon­non uudella tavalla.

”Luonto on niin tärkeä. Pelkästään luonnossa oleminen parantaa. Met­sästä voi ottaa koivunlehtiä, kuusen­kerkkiä tai porata koivuun reiän ja ot­taa mahlaa. Kaikki löytyy luonnosta.”

Tiettyyn osaan rap­musiikkia kuuluu esiintyminen videoilla hienojen auto­jen ja merkkivaatteiden kanssa. Jujul­la ei ole halua näyttää muille olevansa menestynyt. Hän sanoo, ettei pystyi­si siihen, että menestyisi vain itse niin, että se on muilta pois.

”En usko, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet menestyä. Pitää olla suhteita, ehkä joku on fiksumpi kuin toinen, ehkä joku ei vain pysty siihen. Ehkä hänellä on joku muu tehtävä täällä kuin kapitalistisessa järjestel­mässä menestyminen.”

Jujun mukaan rahajärjestelmä pe­rustuu velalle. Tässä järjestelmässä ihmiset ovat automaattisesti velkaa.

”Se on orjuutusta. On hienoa nähdä, kuinka järjestelmä tulee kaatumaan. Näen siitä jo selkeitä merkkejä. Ei ra­ha tätä maailmaa pyöritä, vaan me ih­miset. Kyse on vain siitä, uskallamme­ko hypätä tuntemattomaan.”

Viime kädessä emme tarvitse muuta kuin ruokaa, vettä ja katon pään pääl­le. Juju viittoo käsillään ympärilleen.

”Vaihtaisin heti nämä kaikki hölyn­pölyt pois, jos minulla olisi ruokaa, vettä ja koti, ja koko loppuajan voisin tehdä, mitä haluan. Haluaisin nähdä, että jos vapauttaisimme ihmiset työn kahleista, kuinka luovia meistä kai­kista tulisi. Mitä me sitten rupeaisim­me luomaan?”

” Haluaisin nähdä, että jos vapauttaisimme ihmiset työn kahleista, kuinka luovia meistä kaikista tulisi.”

16 Aviisi 22.2.2013

SuSanna vilpponen, teKSti

Kun tarina vie mu­kanaan ja kiin­nostaa katsojaa, ei silloin tarvit­se ajatella, kuka

elokuvan on tehnyt.”Saamelaisen elokuvan ja tv­

tuotannon puolesta vuosia töi­tä tehnyttä elokuvaohjaaja In-ger-Mari Aikio-Arianaickia turhauttaa leima, jonka saa­melaiset tekijät elokuvistaan välillä saavat.

Teoksia katsotaan usein en­nakko­oletusten läpi, kun te­kijyys on tiedossa. Saamelaiset törmäävät usein myös uskot­tavuusongelmiin, vaikka elo­kuva olisi kuinka laadukas.

”Kyllä sitä ajattelua tulee vieläkin vastaan, että mitähän ne lapsoset ovat siellä näper­relleet keskenään”, Aikio­Ari­anaick ihmettelee.

Saamelaistuotanto on saa­nut uudenlaista näkyvyyttä viime vuosina. Norjalaisoh­jaaja Anne Merete Gaupin mielestä elokuvia tehdään nyt enemmän ja paremmin.

”Toivon, ettei tämä ole vain

hetken trendi, vaan että se kestäisi ja jatkaisi kasvuaan.”

Saamelaiselokuvan taipa­le tuntureilta valtaväestön tie­toisuuteen vei aikansa.

Saamelaisen elokuvan ajan sanotaan alkaneen vuonna 1987, jolloin norjalainen Nils Gaup ohjasi elokuvan Tien-näyttäjä (Ofelaš). Ensimmäi­nen täyspitkä pohjoissaamen­kielinen elokuva ponnisti sa­mana vuonna Oscar­ehdok­kaaksi, mutta muuten tuotan­to on saanut puhtia purjeisiin vasta 2000­luvun aikana.

Nousua on vauhdittanut alan lisääntynyt koulutustarjonta pohjoisessa, kevyempi kalusto ja omat elokuvafestivaalit.

Pitkäaikaisen työn tulos al­kaa nyt näkyä. Saamelaiselo­kuvien nousukäyrä kohoaa korkeammalle jatkuvasti. Eri­tyisesti rahoituspuolella on otettu huomattavia askeleita eteenpäin, kun Suomen eloku­vasäätiö alkoi myöntää viime vuonna saamelaisen elokuvan tukea saamelaisille tekijöille.

Aikio­Arianaickin mukaan korvamerkityllä rahalla on to­della iso merkitys.

”Rakastan elokuvien teke­mistä, mutta vihaan taistelua rahasta. On ollut aivan tur­ha lähteä kamppailemaan sa­masta rahasta suurten suo­malaisten tekijöiden kanssa.”

Aikio-Arianaickin uusin do­kumenttielokuva sai eloku­

vasäätiön tukea viime vuon­na ja ensi­iltansa Inarissa jär­jestettävillä alkuperäiskanso­jen Skábmagovat­elokuvafes­tivaaleilla helmikuun alussa.

Myös Tampereen eloku­vajuhlilla nähtävä Siivekkäät (Soajálaččat) kertoo utsjoke­laisesta nuoresta taiteilijasta Niillas Holmbergista. Tam­pereella lukion käynyt ja sit­temmin Utsjoelle palannut nuorimies etsii elokuvassa voimaa Nils-Aslak Valkea-pään maailmankatsomukses­ta ja taiteesta.

Holmbergiä on verrattu tai­teilija Valkeapäähän, jota pi­detään saamelaiskulttuurin tunnetuimpana edistäjänä.

”Niillaksella on isot saap­paat täytettävänä. Kyseessä on saamelaisten Sibelius ja Shakespeare”, Holmbergia huippukakaraksi nimittävä ja tämän lapsesta saakka tunte­nut Aikio­Arianaick naurah­taa.

Dokumentin nimi tulee lin­nuista, jotka ovat ohjaajan mukaan elokuvan kolmansia päähenkilöitä. Siivekkäiden tavoin Holmberg ja Valkea­

pää ovat lentäneet pitkin maa­ilmaa viemässä saamelaista kulttuuria eteenpäin.

Aivan kuten Inger­Mari Aikio­Arianaick. Hänet pal­kittiin tänä vuonna Skábma­govat­palkinnolla. Palkinnon myöntäjien mukaan hän on jättänyt viimeisten kymme­nen vuoden aikana merkittä­vän jäljen saamelaiseen elo­kuvaan. Saman palkinnon sai Nils Gaup neljä vuotta sitten.

Oma elokuva on tärkeä myös saamelaisten identiteetin kan­nalta. Poronhoitajaperheeseen syntyneen Anne Merete Gau­pin mielestä muut kertovat saamelaisista aina ulkopuoli­sen näkökulmasta.

”On tärkeää, että kerromme oman tarinamme. Liian pit­kään ulkopuoliset ovat kerto­neet sitä meille”, Gaup painot­taa.

Aikio­Arianaick jatkaa sa­moilla linjoilla.

”Vihdoinkin olemme saa­neet oman äänemme kuu­luviin. On ihanaa, että saa­melainen elokuva näkyy!”

tampere Film FeStival 6.–10.3.

Saamenmaan ääni kuuluu viimeinTampere Film Festivalilla esitettävä saamelaiselokuva vaalii ja vahvistaa oman kansan identiteettiä

Utsjokelainen taiteilija Niillas Holmberg etsii voimaa ja oppia esikuvansa saamelaisen Nils-Aslak Valkeapään runoudesta ja musiikista dokumenttielokuvassa Siivekkäät. Nuoren Holmbergin tietä on seurannut saamelaisohjaaja Inger-Mari Aikio-Arianaick.

| Kulttuuri

Sámi Filbma 9.3. klo 12.00 Plevna 6Saamelaiselokuvan oma näytös. Mukana Anne Merete Gaupin ja Aikio-Arianaickin elokuvat.

Mental Nord 6.3. klo 18.00 ja 10.3. klo 12.00 Plevna 5Pohjoismaista elokuvaa, pää-osassa teinit ja nuoret aikuiset. Mukana saamelainen kauhuelo-kuva.

Rake Special 7.3. klo 18.00 Tulli-kamariLappi, Tampere ja Jörn Donner!

Arkiston aarteet 1 7.3. klo 10.00 NiagaraSuomen pohjoisin kylä kertoo Utsjoen tarinaa.

4 x Film Festival

”

inger-mari aiKio-arianaicK

tyKKää aviiSiSta. edeS FacebooKiSSa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 22.2.2013 17

Laina väitti sellaisia­kin puheita kuul­leensa, että olin Ame­

rikassa etsiskellyt ahkeras­ti uutta klimppisopan keit­täjää itselleni. Kämpilläni Lake Worthissa oli kerrot­tu monen käyneen keitto­näytteitä antamassa.”

Verottajaa Floridaan pa­ennut Erkki Hakala palaa vuosien tauon jälkeen ko­tiseudulleen Antti Tuu-rin Pohjanmaa­sarjan pää­tösosassa. Lakeuden kutsu

­romaanin tapahtumat kes­kittyvät yhteen kesäiseen päivään heinäkuussa 1996. Romaanin päähenkilö ehtii päivän aikana ostaa metal­lipajan ja ajaa ympäri maa­kuntaa amerikanraudalla. Erkki selvittää välinsä avo­vaimonsa Kaisun kanssa, jolle on syntynyt pitkän vä­lirikon aikana toinen lapsi, lapualaisen tekemä.

Hakalan suvun vaiheista kertovaan Pohjanmaa­sar­jaan kuuluu yhteensä kuu­si romaania. Suosittelen lu­kemaan kirjasarjan kro­nologisessa järjestyksessä, sillä menneiden tapahtu­mien tunteminen helpottaa kärryillä pysymistä.

Tuuri kuvaa Pohjanmaa­sarjassa mestarillisesti suo­malaista lähihistoriaa kol­men sukupolven kautta. Si­sällissota, Amerikan siirto­laisuus, lapuanliike, talvi­sota ja liittyminen EU:hun käsitellään verevästi.

Tuuri on siitä mielenkiin­toinen kaunokirjailija, että Lakeuden kutsussa ei ole yh­tään suoraa repliikkiä. Ko­ko kirjan tarina on kerrot­tu Hakalan kautta, ja toisten puheet esitetään lukijalle kommentoituina. Tehokei­no tuo Tuurin romaaneihin lakonisen huumorin. Se up­poaa ainakin minuun, jos­ta nurmolaisuus lähtee vain kuolemalla.

Pasi Kauniston laulama Lakeuden kutsu kiteyttää romaanin elämänmyöntei­sen tarinan: ”Monet ker­rathan minä niin lakeutta vain kaipasin, siellä miele­ni rauhan yksin vain saan. Minä saavuin ja tänne vii­mein mä nyt myöskin jään. Tämä seutu on mulle kor­vaamaton.”

Juho Mäkelä

Shoegaze eli kenkiintuijot­telurock on triphopin ohella yksi niitä genrejä, jotka hen­kilöityvät muutamaan ar­tistiin. My Bloody Valentine loi kahdella 1980­ ja 1990­lu­vun taitteessa julkaisemal­laan levyllä shoegazen tava­ramerkkisoundin: hempeät laulut yhdistettynä järjettö­mällä volyymilla suriseviin kitaroihin, joiden alta pyrki­vät pikkuhiljaa pintaan hie­not pop­sävellykset.

Yhtyeen edellinen levy Lo-veless ilmestyi vuonna 1991, mutta MBV:n soidessa tun­tuu kuin kuuntelisi jotain My Bloody Valentinen ka­donnutta äänitystä kahden vuosikymmenen takaa. Hie­noa on myös, että bändi jul­kaisee uuden levynsä itse. Aviisin toimitus jääkin in­nokkaana odottamaan yh­tyeen neljättä levyä, joka il­mestynee vuonna 2035.

Hilpeästi nimetty yhden­toista kappaleen kokoel­ma The End of Civilization kulkee amerikkalaisen Ve-ronica Vasickan Minimal Wave ­levy­yhtiön jalanjäl­jissä. Siinä missä Vasicka kaivaa esiin kadonneita 1980­luvun helmiä, italialai­nen Valentina Fanigliulo eli Mushy on koonnut yh­teen nykyartisteja, jotka ha­kevat soundinsa ajalta en­nen kuin sellaisia tanssimu­siikin genrejä kuin tekno ja house oli olemassa, eli 1970­luvun lopun ja 1980­luvun alun kokeilevasta synthpo­pista ja postpunkista.

Levy liikkuu pääosin elektronisissa maisemissa analogisyntetisaattorien sii­vittämänä. Huippuhetkiä ovat Deathdayn After Dark, Phosphorin Skull ja The Long Wivesin Odd Funeral.

Samuli Huttunen

Jos ei se tapa, ainakin se hajottaa

rakkaudesta naisiin

lakeutta niin kaipasin

Katse takaisin kenkiin

Sivilisaationloppu

tHomaS ScHütte - Frauen

9.2. -12.5.2013

laituriKatu 13,

avoinna ti-Su 10-18

8 € / opiSKeliJat 4 €

Meheviä reisiä ja pa­karoita, jotka huu­tavat hampaita iske­

mään kiinni. Tosin teräksisen pakaran puremisesta eivät pi­täisi hampaat saati museovä­ki. Mieliteosta kannattaa pi­dättäytyä, sillä kättä veistok­sen pinnalla liu’uttava pikku­tyttö saa museovalvojalta ar­mottomat torut.

Koskemaan houkuttele­va näyttely on kuvanveistäjä Thomas Schütten ensimmäi­nen yksityisnäyttely Pohjois­maissa. Esillä oleva Frauen­sarja (1999–2011) käsittää 18

suurikokoista teräksestä, alu­miinista ja pronssista valmis­tettua naisfiguuria. Esillä on myös pieniä, luonnosmaisia keramiikkatöitä.

Deprinotes­sarjan (2006­2008) vesivärimaalauksia on ripoteltu monelle seinälle. Ne ovat tekstin ja kuvan yhteis­työtä. Esimerkiksi tukkimie­hen kirjanpidolla täytetty teos (Odotus, 2006) ei aukeaisi vil­kaisematta nimikylttiä.

Parasta veistoksissa on, että vaikka kohteena on ihminen, ei teoksilla ole selkeää etu­puolta. Hienoa on, että veis­tosten esillepanokaan ei pa­kota katsojaa määrättyyn kul­maan.

Schütte ei alista naisvarta­loa objektiksi: rautajalustalla lepäävät veistokset ovat kat­

sojan tasolla, ei ylä­ eikä ala­puolella. Selkeä ilmaisu on naisvartalon ylistystä, joka säilyy, vaikka rinnat tai jalat olisi säälimättä leikattu pois. Silloinkin, kun nainen on saa­nut auton konepeltiä muistut­tavan pinnan.

Teokset herättävät museo­vieraissa monenlaisia tul­kintoja. ”Sehän on banaani”, huutaa pikkupoika alakerran näyttelytilaan päästessään. Keski­ikäinen nainen selittää tohkeissaan miehelleen, kuin­ka punertavapintainen nai­nen on syntynyt: ”Se on otta­nut rannalla aurinkoa, ja tu­livuori on purkautunut sen päälle.”

Sanna-Kaisa Lähdeaho

8-pallo (2012). nordiSK Film.

oHJaaJa: aKu louHimieS

pääoSiSSa: JeSSica grabowSKy, miKKo leppilampi, pirKKa-peKKa peteliuS, eero aHo

enSi-ilta: 22.2.2013. KeSto: 1H 48 min

Sä oot mun ­lause irtoaa romanttisesta kehyk­sestä, kun sen esittää

asetta kantava narkomaani. Kaikki on kaupan tai aina­

kin vaihdettavissa Aki Louhi-miehen kahdeksannessa elo­kuvassa 8-pallo. Elokuva pe­rustuu vanhemman konstaa­pelin Marko Kilven romaa­niin Elävien kirjoihin (2011).

Huumehöyryisen maail­man armottomuutta päästään elokuvassa ihmettelemään se­kä poliisien (Mikko Leppi-lampi, Pirkka-Pekka Pete-lius) että huumeenkäyttäjien

näkökulmasta.Keskiöön nousee vankilas­

ta vapautuva Pike (Jessica Grabowsky), jota elämä vetää kahteen eri suuntaan. Tarjolla olisi nilkuttavasti etenevä ar­ki yh­äitinä tai tuttu huumei­den värittämä menneisyys.

Grabowsky tekee Pikestä sympaattisen kaikessa vähäe­leisyydessään. Kuvankaunis­ta Grabowskyä on silti vaikea nähdä karkeana pirihuorana.

Elokuvan mauttomilla tatu­oinneilla verhotuista, jatku­vasti tupakoivista hahmois­ta piirtyy kovin siloteltu kuva narkomaaneista.

Käsikirjoitus on parhaimmil­laan imitoidessaan eri ammat­tiryhmien puhetapaa. Sosiaali­työntekijän ja terapeutin ulos­anti tavoitetaan sujuvasti. Si­vuroolissa nähtävä Max Ovas-

ka saa hyvin kiinni sekavan ih­misen puhetulvasta: se on vail­la minkäänlaista sisältöä.

Käsikirjoittaja Jari Rantala kuljettaa tottuneesti montaa henkilöhahmoa samanaikai­sesti. Loppuratkaisun kan­nalta oleellinen jää kuitenkin liian vähälle pohjustukselle.

Eero Ahon tarkka työsken­tely on elokuvan parasta antia. Aho pystyy samaan aikaan olemaan kiehtovan itsevarma ja vastenmielisen lipevä.

8-pallo, Paha maa (2005) ja Vuosaari (2012) ­elokuvissa ai­he ja tyyli muistuttavat toisi­aan huomattavan paljon. Tun­tuu, että kukaan ei ole tohtinut sanoa ohjaajalle: sama elokuva tuli jo pariin otteeseen tehtyä.

Sanna-Kaisa Lähdeaho

Klassikkoni Levyt

8-pallo-elokuvassa kärvistellään huumehelvetissä

Sara Hildénin museo on täynnä voimakkaita naisfiguureja

antti tuuri: laKeuden KutSu (otava 1997)

my bloody valentine:

mbv (omaKuStanne

2013)

eri eSittäJiä: tHei end oFi

civilization(mannequin

recordS 2013)

arvoSteluaSteiKKo 1–5 täHteä

Eero Ahon tarkka työskentely on 8-pallo-elokuvan parasta antia.

”

nordiSK Film

18 Aviisi 22.2.2013

aviisi@uta.fi. Mielipidekirjoitusten MaksiMipituus on noin 2 000 Merkkiä . toiMitus pidättää oikeuden käsitellä kirjoituksia.

Hyvä Akavan puheenjohtajisto,

Ilmoitan täten eroavani Aka-vasta ja sen jäsenjärjestös-tä. Koska verkkosivuillanne ei eroilmoituksen yhteydessä ol-lut mahdollisuutta perustella

eroa, lähestyn teitä myös avoimella kirjeellä.

Ammattiliiton palveluihin en ole joutunut turvautumaan, joten eroa-miseni ei johdu niiden puutteista. Sen sijaan opiskelijana en voi osoittaa jä-senyydelläni tukea keskusjärjestöl-le, joka Suomen työn linja 2019 -oh-jelmassaan ehdottaa opintotukijärjes-telmään muutoksia, jotka toteutues-saan vaikeuttaisivat opiskelijoiden toi-meentuloa ja romuttaisivat yhteiskun-nallista tasa-arvoa.

Opintotuen muuttaminen Akavan ehdotuksen mukaan lainapainottei-semmaksi saisi aikaan tilanteen, jos-sa yhden kansanosan olisi pakko tur-vata osa perustoimeentulostaan laina-rahalla.

Yksinkertaisempikin ymmärtää, et-tä pakkolaina ei ole sosiaalisesti oikeu-denmukainen vaihtoehto, vaan johtaa

avoin kirje akavalleOpiskelijana en voi osoittaa jäsenyydelläni tukea keskusjärjestölle, joka ehdottaa opintotuki­järjestelmään muutoksia, jotka toteutuessaan vaikeuttaisivat opiskelijoiden toimeentuloa.

entistä pahempaan eriarvoistumiseen sekä opiskelijoiden ja muiden kansa-laisten välillä että opiskelijoiden kes-ken heidän sosioekonomisen taustan-sa tai oppialansa perusteella.

Opinnoista kertyvä taloudellinen hyöty jakautuu epätasaisesti eri alo-jen korkeakoulutettujen kesken, joten keskimääräisesti paremmil-la palkkatuloilla ei voi-da perustella kaikille opiskelijoille pakollis-ta lainanottoa. Lisäk-si työelämän pirsta-loituessa opiskelijoi-den on yhä vaikeam-pi luottaa tulevaisuu-den tulojen kattavan elämisen kulujen lisäk-si opintolainan takaisin-maksun.

Varsin kuvaavaa on, että ehdotuk-senne mukaan ”[m]ääräajassa valmis-tunut opiskelija saisi osan lainastaan ’anteeksi’”. Onko lainarahalla mah-dollistettu opiskelu jotain, mitä opis-kelijan tulee nöyrästi toivoa saavan-sa anteeksi palkkioksi ahkeruudesta? Opiskelijaa syyllistäen linjauksessa jätetään tahallisesti huomiotta se, et-tä korkeakoulutus tuottaa laaja-alais-

ta hyötyä ja moninaista arvoa koko yhteiskunnalle, ei vain opiskelijalle it-selleen.

Esitys tulorajojen korottamiseksi on tässä yhteydessä erityisen vastenmie-listä. Korottaminen olisi kallis uudis-tus, josta hyötyisivät vain ne opiske-lijat, jotka jo nyt tienaavat hyvin joko

hyväpalkkaisen työn tai ylen-määräisten työtuntien an-

siosta. Opiskelijoiden työssäkäyntiä ei kuiten-kaan ole Akavan linjan mukaista kasvattaa. Näin ollen Akava siis suuntaa ainoan pa-

rannuksen opintotuen tasoon jo valmiiksi hy-

vätuloisille opiskelijoille, jolloin muille jäävät pelkät

kiristykset.En koe olevani oikeassa paikassa

järjestössä, jonka ajama linja osoittaa tällaista välinpitämättömyyttä opiske-lijoiden toimeentuloa, koulutuksen ta-sa-arvoa ja sitä kautta yhteiskunnan tulevaa hyvinvointia kohtaan.

Terveisin,Pieta Hyvärinen

opiskelija

| Mielipide

Kommentoi

www.aviisi.fi

aviisi@uta.fi

Tehtävään etsitään sa-navalmista, kirjoi-tustaitoista ja huu-

morintajuista tyyppiä. Va-lokuvaus- ja taittokokemus, juttunäytteet aiemmin jul-kaistuista artikkeleista ja yliopistotausta ovat plus-saa. Tärkeintä on silti in-to toimittajan hommiin. Si-viilipalvelusmies on käy-tännössä Aviisin toimittaja. Osaamisensa mukaan hän ideoi ja kirjoittaa juttuja, kuvaa, kuvittaa ja taittaa.

Sivarin toivotaan aloitta-van palveluksensa elokuun 2013 aikana. Tarvittaessa aloitusajasta voidaan hiu-kan joustaa. Lapinjärven

peruskoulutusjakson pitää olla suoritettu ennen pes-tin alkamista.

Älä hinaa tykkiä.

On jälleen se aika vuodesta, kun Aviisiin voi hakea sivariksi.

Anna kuulua itsestäsi! Lähetä vapaamuotoinen hakemus mieluiten heti, viimeistään 1. toukokuuta mennessä. Kerro, miksi sinä olisit erinomainen valinta sivaritoimittajaksi. Liitä mukaan CV ja 1–5 työnäytettä.Kirjoita otsikoksi SIVARIHAKEMUS ja lähetä viesti osoitteeseen paatoimittaja.aviisi @gmail.com

Näin haet

Toimita Aviisia!

Ennakkotilaa Tamyn historiateos

ja ikuista itsesi tabula gratulatoria

-osioon!

Tamy on koostanut pitkästä historiastaan teoksen, joka ilmestyy keväällä 2013. Nyt sinulla on mah-dollisuus tilata teos ennakkoon ja samalla var-

mistaa nimesi painaminen teoksen onnitteluosioon.Historiateoksen voi ennakkotilata tabula gratulatoria

-onnittelun yhteydessä lähettämällä sähköpostiviestin Tamyn suhdetoimintakoordinaattorille osoitteeseen: suhdetoiminta@tamy.fi otsikolla ”Historiateoksen tilaus ja gratulatoria”.

Sähköpostitilaus tulee lähettää 28.2.2013 mennessä. Hinta: 70€ (sis. kirjan 45€).

Lisätietoa:Jukka-Sakari Springare

SuhdetoimintakoordinaattoriTampereen yliopiston ylioppilaskunta

suhdetoiminta@tamy.fi044 361 0204

tykkää aviisista. edes Facebookissa. faCEBOOK.COM/aviisi Aviisi 22.2.2013 19

Haluanpa sanoa

Myöhässä barrikadeille

Nokan kopautusAlli NokkA kiUkUTTElEEEDUSTAJISTON kUliSSEiSSA

Minusta palveluiden ei tarvitse olla lähellä ko-tia. Kaikki harrastukseni ovat yliopistolla ja kotona voi rauhoittua. Irjala on kiva asuin-paikka, koska minulla on siellä hieno kämp-pä. Irjalassa on hyvät lenkkeilymahdollisuu-det ja luontopolut. Asuin ennen Kalevassa, missä minulla oli hirveä kämppä. En viihty-nyt myöskään Hervannassa, koska se on kau-hean kaukana keskustasta.

Tamy kutsui keskiviikkona koolle hätä-kokouksen, koska opintotuki on vaa-rassa. Paikalle kutsuttiin valiokunta-,

hallopedi-, ainejärjestö- ja edustajistopäälli-köiden etujoukko.

Alli ihmettelee, miksi hätäkokous kutsu-taan koolle vasta nyt. SYL ja Tamy ovat koko ajan tienneet, että tekeillä on kustannusneut-raali opintotukiuudistus eli rahaa siirrellään opintotukisysteemin sisällä. Ottaen huomi-oon opintotukeen pitkän aikaa kohdistetun paineen, leikkauksia oikeuttavan valtion ta-loustilanteen ja edes kosmeettisia työuranpi-dennyskikkoja vaativan poliittisen tilanteen, voiko odottaa muuta kuin isoa hasardia? Po-liittisesti liian leveä hallitus ei voi koskea elä-keikiin. Kaiken päälle se on luvannut paran-taa toisen asteen opiskelijoiden asemaa, mikä on pois tietenkin korkeakouluopiskelijoilta.

Miksei samalla vaivalla voinut kutsua kaik-kia opiskelijoita? Taustalogiikka oli kuin 1940-luvun SKP:ssa. Eli kaaderien etujoukko kut-suu massat barrikadeille ja muodostuu epä-kohdat kaatava kansanrintama. Massoille kut-sut tulevat sitten kai joskus ensi viikolla, kun SYL on saanut palkattua mielenosoitusprojek-tisihteerin ja opintotuen kohtalo on jo päätetty. Tietysti on totta, että jos asia ei kosketa omaa persettä, siihen voi reagoida vähän myöhäs-säkin. Opintotukiuudistus onkin siitä huono kaupattava, että oli se miten ankeaa sortoa ta-hansa, se koskettaa enimmäkseen tulevia su-kupolvia. Tämän vuoksi Alli ehdottaakin, että ylioppilaskunnat voisivat alkaa suunnata pro-pagandansa vuoden 2030 fuksien vanhemmil-le välinpitämättömien opiskelijoiden sijaan.

aviisi.fi/palaute | facebook.com/aviisi

Paula Nykänen, 25, tiedotusopin opiskelija

www.yo-talo.comKauppakatu 10

* Liput ennakkoon Yo-talon lippukauppa www.yo-talo.com ja

Pe 22.02. Posteljoona & Ystävät + Poutatorvi Ovet klo 22, show klo 23. 12 e / 10 e*.

La 23.02. Naurunpaikka 957 Stand up –klubi: Teemu Vesterinen, Johanna Tohni, Arimo Mustonen. Ovet klo 18, show klo 19, 12 e*.

La 23.02. Tampere Drum & Bass Convention: Esc, Wispy, Infekto, Resound, Gradon, Nocomply, TraOne, Pistolero, Hartsa, Dpiks, klo 23–04, 5 e.

Pe 01.03. Vesterinen Yhtyeineen + support Nro. 83 Ovet klo 22, show klo 23. 12 e / 10 e*.

La 02.03. Big Pop Dj:t Sami & Riku, klo 23–04, 5 e.

Ke 06.03. TripleSevenClub Olli Helenius, Punainen Lanka. Ovet klo 20, show klo 21. 8 e / 6 e.

Pe 08.03. Disco Ensemble + NEOV Ovet klo 22, show klo 23, 18 e / 16 e*.

La 09.03 Trash & Underground Film Festival Ovet klo 14, 1. näytös klo 14.30 alkaen. 5 e.

La 09.03 Pirkanmaan Seta: LEIMARIT Klo 22–04, 5 e / 3 e.

Ke 13.03. Tomaatteja! Tomaatteja! Stand Up –festivaali, Ovet klo 18, show klo 19, 16 e.

To 14.03. Jukka-Poika & Sound Explosion Band Ovet klo 20, show klo 21.30, 16 e / 14 e*.

Pe 15.03. Hateform + Torture Killer, Axegressor Ovet klo 22, show klo 23, 12 e / 10 e*.

To 21.03. Ismo Alanko Ovet klo 20, show klo 21.30, 20 e / 18 e.

Pe 22.03. Funky Kingston –klubi Funky Kingston feat. Pelle Miljoona + Dj Petro Far-1, 12 e / 10 e*.

Ke 27.03. Irina Ovet klo 20, show klo 21.30, 16 e / 14 e*.

Pe 29.03. Olavi Uusivirta, Ovet klo 22, show klo 23.30, 15 e / 13 e*.

Su 31.03. Black Motor & Hannibal + Pekko Käppi, Ovet klo 21, show klo 22, 12 e / 10 e*.

Sanna Honkakoski, 22, Tampereen ammattikorkeakoulun sosionomi- ja

diakoniopiskelijaPerustulo ei saisi olla liian iso, jotta ih-

miset eivät jäisi kotiin makaamaan. Se voisi olla nykyisen toimeentulotuen suu-

ruinen, 600 euroa kuukaudessa

Juha-Pekka Viljanen, 28, historiaMinulle on ihan sama, koska länsimaa-

lainen sivilisaatio kulkee kohti tuhoaan.

Krista Kierikka, 21, kuvajournalismiPerustulo on tosi hyvä idea, koska sil-

loin ei tarvitsisi kikkailla eri tukien kans-sa. 600 euroa kuukaudessa olisi sopiva summa, koska nykyinen vuokrataso on

niin korkea.

Eero Nikkilä, 27, kunnallistalousSosiaaliturvan uudistaminen on tar-

peen, koska nykyinen opintotuki ei kan-nusta työntekoon. Perustuloon en ole

tarpeeksi perehtynyt.

Hanna-Riikka Roine, 28, yleisen kir-jallisuustieteen jatko-opiskelija

Kannatan perustuloa ja olen allekirjoit-tanut adressin netissä. Perustulo yksin-

kertaistaa nykyistä tukiviidakkoa ja mah-dollistaa osa-aikatyön vastaanottamisen.

kannatatko perustuloa?

ihan naamat

20 Aviisi 22.2.2013

Hallituksen kuulumisetTAMYN HALLITUs KERTOO, MISSÄ MENNÄÄN

Edustajiston terveiset

Kuten viime Aviisistakin saatoitte lukea, viime kokouksessa edusta-

jisto valitsi itselleen uuden puheenjohtajiston. Kulunei-na viikkoina olemme Maijun ja Ollin kanssa kovasti ko-ettaneet ottaa hommaa hal-tuun. Kunhan edustajiston tämän vuoden toiminta aset-tuu uomiinsa, on pikkuhiljaa

tarkoitus jo alkaa varovasti vilkuilla kohti syksyn edus-tajistovaaleja. Vaikka seu-raavaan kokoukseen on vielä tovi, on edaattoreiden miel-tä tällä välin pidetty vireä-nä esimerkiksi opintotuki-asioilla ja Yo-talon kohtalol-la. Koska seuraavassa koko-uksessa on tarkoitus päättää Yo-talon jatkosta, on hallitus

ja edustajisto käynyt ja tulee tulevilla viikoilla käymään aiheesta tiukkoja ja syvälli-siä keskusteluja. Edustajisto kokoustaa seuraavan kerran 20.3.13, jota ennen ilmesty-vässä Aviisissa vielä tarkem-min pohdintoja tulevasta ko-kouksesta.

Terhi Meriläinen, edustajiston pj.

Tamyn uuden hallituk-sen vuosi käynnis-tyi tammikuun alussa,

minkä jälkeen tekemisestä ei ole ollut pulaa. Tähän men-nessä sekä eri sektorit että käytännöt ovat käyneet kai-kille tutuiksi, ja työskentely on pääosin rutinoitunut.

Pelkkää hauskaa uuden op-pimista alkutaival ei ole ol-lut. Alkuvuodesta työllistä-

nyt myrsky lukukausimaksu-jen ympärillä ei ole vielä taan-tunut, minkä lisäksi opinto-tuen kanssa taisteleminen on vasta aluillaan. Hallitus toi-voo kaikkien pitävän silmän-sä auki tulevina viikkoina.

Kivenkovan edunvalvon-nan lisäksi toimiston kesään sijoittuva muutto on saanut hallituksen mietteliääksi. Pal-jastettakoon, että näitä miet-

teitä leimaa melkoinen into. Toisaalta myös yo-talon jat-kokäyttö on puhuttanut hal-lituksen aamukouluissa jat-kuvasti enemmän. Ylioppilai-den käyttöön aikoinaan luo-vutetun talon tulevaisuus rat-keaa myöhemmin keväällä.

Anni Granat,viestintävastaava

pÄÄTöSluETTElOT: www.TAMY.fI/ SIvu/hAllITuKSEN-pÄÄTöKSET

Opintotuen ympärillä kuohuu, ja Tamy seu-raa tilannetta jänni-

tyksellä. Opintotuen tulevaisuudesta

päätetään hallituksen kehys-riihessä 21.3. Valtion talous on tiukilla ja näyttää uhkaavas-ti siltä, että säästöpaineet kaa-

detaan opiskelijoiden niskaan. Hallituspuolueet ovat erimie-lisiä opintotuen kehittämises-tä ja kaikki vaihtoehdot opin-totuen käyttöajan rajaamises-ta lainapainotteiseen opinto-tukeen ovat mahdollisia.

Seuraa tilannetta osoitteissa www.tamy.fi/opintotuki2013

ja www.facebook.com/opin-totuki2013. Ensi kuussa on ai-ka pitää kunnolla meteliä, jot-ta opintotuella on jatkossakin mahdollista opiskella taustas-ta ja elämäntilanteesta riippu-matta!

Olga Haapa-ahosoposihteeri

TAMYN EDUsTAJIsTO KERTOO, MISSÄ MENNÄÄN

Tapahtuu nyt! jarjestosihteeri@tamy.fi

Tampereen yliopiston ylioppilaskunta,Kauppakatu 10, 33210 TampereYleistoimisto / Tuire Jalaskoski 03 - 22 30 215Lea Kontoniemi 044 - 36 10 212

sihteeritMika Parkkari, pääsihteeri, 050 - 36 12 854Varpu Jutila, kv-sihteeri, 050 - 36 12 849Virve Valtonen, järjestösihteeri, 050 - 36 12 454

Olga Haapa-aho, sopo-sihteeri (sijainen), 050 - 36 12 846Joachim Kratochvil, kopo-sihteeri, 050 - 36 12 847Ann-Marie Norrgrann, suunnittelija, 045 - 77 50 55 80Jukka-Sakari Springare, suhdetoiminta, 044 - 36 10 204

HallitusJari Järvenpää, pj, 050-3612 845Ville Heinonen, 045-7750 5213Anni Granat, 045-7750 5210

Julia Johansson, 045-7750 5215Lauri Koponen, 045-7750 5214Veikko Mäkelä, 045-7750 5212Sanni Pietilä, 045-7750 5211Anne Soinsaari 044-3610 213

PalvelutLakineuvonta, 044-36 10 300

Tamyn toimistot palvelevat: yleistoimisto ma-pe 9–11 ja 12–16 (Yo-talon 2.krs.)

JärjestöissäSULTTAANI TUKKATEATTERISSAVietetään ravintola Sulttaanin 40-vuotisjuhlia. Hovimestari Jaana ja kokki Mirko selvittelevät parisuhdeongelmiaan. Miksi Mirko viettää niin paljon aikaa työkaverinsa Petruksen kanssa? Onko Jaanan suhde ruokaan normaali? Voiko Jaanan ja Mir-kon parisuhdetta enää pelastaa? Näytelmässä käsitellään muun muassa homoseksuaalisuutta ja tukahdutettuja tunteita roisin huumorin säestyksellä. Sulttaanin kantaesitys on tam-perelaisessa Tukkateatterissa pe 22.2.2013 klo 19. Esitystä ei suositella alle 15-vuotiaille.Ohjaus: Heidi LakaniemiRooleissa: Antti Salminen, Mart-ta Kallionpää, Teemu Mäkinen ja Aksu PiippoPianisti: Johanna RepoEsitykset:pe 22.2. klo 19 (ensi-ilta)ke 27.2. klo 19to 28.2. klo 19su 3.3. klo 19ti 5.3. klo 19ke 6.3. klo 19la 9.3. klo 19to 14.3. klo 19pe 15.3. klo 19la 16.3. klo 19Paikka: Tukkateatteri, Tamme-lan puistokatu 29 (sisäänkäynti Valintatalon ja Ajan Lukon välis-tä, portaat alas ja olet perillä)Liput: 15 / 9 / 5 euroaperuslippu / alennuslippu (opiskelijat, eläkeläiset, ym. esitä kortti) / tamperelaisten harrastajateattereiden jäsenet (esitä kortti)Lippuvaraukset soittaen tai tekstiviestillä numeroon 041 440 5022 tai sähköpostilla lippuvaraukset@tukkateatteri.fi Lipunmyynti puoli tuntia ennen

esitystä, vain käteinen käy!Lisätietoja näytelmästä Heidi Lakaniemi 0503234124www.tukkateatteri.fi

Patina ry:n kevätkokous Patina ry:n sääntömääräinen ke-vätkokous pidetään perjantaina 1.3.2013 klo 14.00. Kokouspaik-kana toimii Gastropub Nordicin takahuone (Otavalankatu 3). Kokouksessa käsitellään vuoden 2012 toimintakertomus, tilinpää-tös ja tilintarkastuskertomus. Kaikki jäsenet tervetulleita!

Staabi ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 5.3.2013 kello 18.00 Kasino Kabinetissa yliopistolla (Kanslerinrinne 1 33100 Tampere). Kokouksessa vahvistetaan Staabi ry:n tilin-päätös edelliseltä tilikaudelta sekä päätetään edellisen vuoden hallituksen vastuuvapaudesta. Lisätietoja: puheenjohtaja@staa-bi.fi tai 044-3415246. Tervetuloa!

Vuoden kovin yrittäjyystapah-tuma Tampereella20.3.2013, klo 12-17, Tullikamarin PakkahuoneEntrepreneurship - In Your Dreams? –tapahtumassa pääset kuulemaan tarinoita ja faktoja yrittäjyydestä, laittamaan omaa juttuasi alulle ja etenkin törmäämään muiden korkea-koulujen osaajiin! Mukana mm. StarWreck:n ja Iron Sky:n ohjaaja Timo Vuorensola.Katso tarkempi ohjelma ja ilmoit-taudu mukaan viimeistään 15.3. mennessä! http://en3.fi/Vapaa pääsy. Järjestäjä: Unipoli Tampere – ENTRE eli Tampereen ammattikorkeakoulun Y-kampus, Tampereen teknillisen yliopiston Talli ja Tampereen yliopiston Palveluinnovaatiokeskus yhteis-työssä korkeakoulujen ura- ja rekrytointipalveluiden kanssa.

YLIOPPILASKUNTA

Aviisin yhteystiedot löydät sivulta 3.

Kehitysyhteistyöviikko järjes-tetään lokakuun 2013 alussa teemalla ”Kehitys ja työllisyys” yhteistyössä Suomen yliop-pilaskuntien liiton ja muiden ylioppilaskuntien kanssa ulkoasi-ainministeriön tuella. Kehitysyhteistyöviikon tavoit-teena on lisätä opiskelijoiden tietoisuutta kehityskysymyksis-tä ja kehitysmaista sekä tarjota näkökulmia kehitysmaiden elämään ja kulttuuriin. Koordinaattorina toimiminen tarjoaa erinomaisen mahdolli-suuden oppia kehitysyhteistyös-tä käytännössä.

Työsuhde on määräaikainen 31.12.2013 asti, ja työaika on yhteensä 120 tuntia. Hakuaika päättyy 25.2. kello 16. Lue lisää: www.tamy.fi/avoimet-tehtavat

Seuraa Tamya Twitterissä: @Su_Tamy tamyblogi.wordpress.com| Ylioppilaskunta

Tamy hakee koordinaattoria kehitysyhteistyöviikolle

Tamyn seuraavassa Nyyti-hengai-luillassa vierailemme Tampereen Taidemuseossa katsomassa Dashi Namdakovin Myyttien maailma -näyttelyä ja sen jälkeen jatkamme iltaa kahvila Valossa. Tapaamme klo 15.30 taidemuse-on edessä osoitteessa Puutar-hakatu 34. Klo 17.00 siirrymme näyttelystä kahvila Valoon, Puutarhakatu 11. Olet tervetullut näyttelyyn tai suoraan kahville. Nyyti-hengailuillat tarjoavat ajanviettomahdollisuuden ilman alkoholia tai muita päihteitä. Illoissa vietetään aikaa toisten opiskelijoiden kanssa rennossa ja ystävällisessä ilmapiirissä. Monet tulevat hengailuiltaan yksin tai ensimmäistä kertaa, joten sinun-kaan ei tarvitse miettiä, tunnetko paikalta jo jonkun. Tervetuloa mukaan! Lisätietoa sähköpos-titse julia.johansson@tamy.fi tai soittamalla 04577505215

Nyytin hengailuilta vierailee Tampereen Taidemuseossa

Opintotuki on vaarassa

TYKKÄÄ AvIISISTA. EdES fAcEbOOKISSA. FACEBOOK.COM/AVIIsI Aviisi 22.2.2013 21

Seuraa pieni ajatuskoe: Mitä olisit ajatellut yliopis-ton hakuopasta selatessasi, jos olisit tiennyt elättä-väsi itsesi opiskelun loppuvaiheessa pääosin lainal-la? Tai kenties tiennyt eläväsi velaksi kaikki arkiset kustannuksesi vähintään viiden vuoden ajalta?

Nykymuotoisen rahapainotteisen opintotuen turvallisessa kuplassa ajatukseen voi olla hankala päästä kiinni. Muutaman vuoden päästä korkeakouluun hakeutuvalle nämä skenaariot saattavat olla mitä totisinta totta.

Korkeakouluopiskelijoiden opintotukijärjestelmää on jauhet-tu kabinettipolitiikassa palasiksi jo hyvän aikaa. Maaliskuun kehysriihessä opintotukeen tehtäviä muutoksia on valmisteltu tähän saakka erittäin vaitonaisesti. Viime päivinä opintotuki-uutiset ovat kuitenkin levinneet uudella painoarvolla. Helsingin Sanomissa ilmestynyt artikkeli (HS 14.2.) jätti jälkeensä paitsi epäuskoa myös oikeutettua raivoa. Jutussa kerrottiin, että Ar-kadianmäellä keskeisenä opintotuen kehittämisen muotona pi-detään lainapainotteisuuden lisäämistä.

Palataan vielä hieman ajassa taaksepäin. Ennen vuodenvaih-detta loppuraporttinsa jättänyt opintotuen rakenteellisen ke-hittämisen työryhmä sai tehtäväkseen miettiä kustannusneut-raaleja malleja, joilla korkeakouluopiskelijoita kannustetaan valmistumaan tavoiteajassa. Joulukuussa uunista vedettiin ulos nolosti lässähtänyt pannukakku, sillä riitaisa työryhmä ei päässyt yksimielisyyteen käytännössä mistään. Sen sijaan se listasi hulppean kasan vaihtoehtoisia keinoja, joilla opintoai-kojen lyhentäminen pitäisi saada vauhtiin. Vaihtoehtoja arvioi-daan hallituksen puolivälitarkastelussa helmikuun 28. päivä, ja lopulliset päätökset tehdään maaliskuun kehysriihessä.

Ja sitten se oleellinen huomio: suurimmalla osalla raportis-sa esitellyistä korkea-asteen opintotuen kehitysehdotuksis-ta ei ole mitään tekemistä opintoaikojen lyhentämisen kanssa. Päättäjät haluavat “kehittää” opintotukea ensisijaisesti joko li-säämällä sen lainapainotteisuutta tai rajaamalla tuen käyttöoi-keus esimerkiksi lukuvuosien määrään. Molemmat ideat ovat tuhoon tuomittuja. Opiskelijalle laina on aina henkilökohtai-nen riski, ja on perusteltua odottaa, että lainapainotteisuuden lisääntyessä myös opiskelijoiden työnteko lisääntyisi. Opinto-tuen käyttöoikeuden sitominen lukuvuosien määrään puoles-taan tarkoittaisi, että opiskelijoiden yksilöllisiä elämäntilantei-ta ei käytännössä tunnustettaisi enää lainkaan.

Kukaan ei kiistä, että opintotuki vaatii kehittämistä. Olisi kui-tenkin harhaista luulla, että suurin osa kabinettien harmaahapsis-ta edes yrittäisi ymmärtää sen todellisia ongelmia. Niihin kuuluu myös asiantuntijoiden mukaan ennen kaikkea opintotuen riittä-mätön taso. Päättäjiä opintotuki palvelee lähinnä pelinappulana, jonka avulla tehdyt näennäisratkaisut kerryttävät heille itselleen helppoja poliittisia irtopisteitä. Onnistunutta koulutuspolitiikkaa ei nimittäin ole mahdollista tehdä sosiaalipoliittisilla muka-rat-kaisuilla, vaikka valtionhallinnon ja muiden kabinettivaikuttaji-en ahnaat leuat meille tätä totuutta sitkeäs-ti luukuttavat.

Niin, ne haluavat meidän raham-me. Kokonaan toinen kysymys on, olemmeko valmiita suostu-maan nyt esitettyihin mielettö-miin ja perusteettomiin vaati-muksiin. Jos olet aina halunnut osallistua suurmielenosoituk-seen, siihen tullee pian tilai-suus. Emme halua jäädä yli-oppilasliikkeen historiaan sukupolvena, joka ei uskalta-nut saati jaksanut työntää portte-ja kurjistamispolitiikan edessä kiinni – emmehän?

Anni Granat

Kulmahuone

Opiskelija, ne haluavat sinun rahasi

KIRJOITTAJA ON TAMYN HALLITUKSEN JÄSEN

Seuraa Tamya Twitterissä: @Su_Tamy tamyblogi.wordpress.com

Haemme turva-alan ammattilaisia Pirkanmaan alueelle.Securitas tarjoaa haasteellisia tehtäviä erilaisissa työympäristöissä, mm. aulapalveluissa, myymälävartioinnissa, kauppakeskusjärjestyksenvalvonnassa ja terveydenhuollon toimipisteissä sekä monissa muissa paikallisvartiointi- kohteissa. Monipuoliset ja vaihtelevat työnkuvat painottuvat asiakaspalveluun ja turvallisuuteen.

Haemme osa-aikaisia sekä vakituisia työntekijöitä. Tarvittaessa järjestämme tehtäviin valituille henkilöille työssä vaadittavan koulutuksen. Täytä hakemus osoitteessa

.

Uskomme kykyihisi. Entä sinä?

Everyday heroes. Every day.

Liput 13 € - osta vaikka verkossa!www.tamperefilmfestival.fi

Sin Cos Tan

Shine 2009 K-X-P

Jesse

Festariviikonlopun klubitFuture Shorts 5 v.: Sin Cos Tan KoneV Shine 2009

Night of Trash: K-X-P Jesse

TFF_2013_Aviisi.indd 1 20.2.2013 09:58:25

22 Aviisi 22.2.2013

Anu KerttulA, teKsti sAmuli Huttunen, Kuvitus

Opiskelija, jos tunnet olonsi köyhäksi, tar-vitset vain hy-vän näytönoh-

jaimen. Näppärimmät osta-vat viisi.

”Tuttuni tienasi TOASin il-maista internet-yhteyttä ja sähköä käyttämällä 6 000 eu-roa, eli noin 360 bitcoinia”, bitcoineihin perehtynyt peli-tuottaja Mika Isomaa sanoo.

Bitcoin on maailman laajim-min käytössä oleva internet-pohjainen valuutta. Yksi bit-coin vastaa jutun kirjoittami-sen hetkellä noin 21 euroa.

Opiskelija tienasi bitcoinit luovuttamalla osan tietoko-neensa näytönohjaimen tehos-ta erityisen bitcoin-laskuohjel-man käyttöön. Laskentatehoa käytetään erilaisten algoritmi-en ratkaisemiseen. Työtä kut-sutaan louhimiseksi. Se on ai-noa tapa, jolla voidaan luoda uusia bitcoineja.

Laskukaavat on luotu niin, että ne vaikeutuvat automaat-tisesti sen mukaan, miten pal-

jon laskentatehoa verkossa on. Tämä varmistaa sen, että uu-sia bitcoineja syntyy aina vain tietty määrä, vaikka laskenta-teho lisääntyy. Bitcoin-rahan inflaatio on siis käytännössä mahdotonta, koska rahaa ei voi laskea liikkeelle suunnatto-mia määriä, eikä sen käyttöön-otosta päätä mikään yksittäi-nen instituutio.

Vaikka 6 000 euroa kuulos-taa houkuttelevalta, tavallisen pöytäkoneen kautta louhimi-nen ei tuota siihen kuluneen sähkön hintaa enempää.

Bitcoineja kerätään virtuaali-seen lompakkoon. Lompakos-sa on joukko erilaisia osoittei-ta, joiden avulla valuuttaa käy-tetään. Satunnaiset numero- ja merkkijonot ovat kertakäyttöi-siä. Teoriassa bitcoinien raha-liikennettä on hankalaa valvoa.

Bitcoinit ovat suosittuja verkko-ostosten tekemiseen, mutta niillä ei voi maksaa ruo-kakaupassa. Isomaan mukaan bitcoineja käytetään Suomes-sa valuuttaostojen ja internet-kauppojen lisäksi nettikasino-jen uhkapeleihin ja erilaisiin valonarkoihin ja laittomiin

kauppoihin. Maailmalla suosi-tun Silk Road -palvelun kautta voi ostaa lähes mitä vain, myös huumausaineita.

Isomaan mielestä bitcoinien käyttöönottoa Suomessa pi-täisi kokeilla. Hänen mukaan-sa verkkovaluutan käyttämi-nen helpottaa oman talou-den suunnittelua. Anonyymi-ys vähentää viranomaisille ra-portoitavien tulojen määrää.

”Se on vähän sama asia kuin sossun sääntöjen kiertäminen pitämällä toisen pankin tilillä rahaa”, Isomaa sanoo.

Digitaalista valuuttaa voi myös ostaa tai vaihtaa.

Bitcoinin kurssi määräytyy kysynnän ja tarjonnan perus-teella. Bitcoinin arvon määrit-telee se, kuinka paljon käyttä-jät ovat valmiita maksamaan valuuttayksiköstä.

Toteutuneet myynnit mää-räävät kurssin. Ihmiset osta-vat bitcoineja, odottavat kurs-sin paranemista ja myyvät va-luuttaa voitolla pois. Valuut-takeinottelu on tällä hetkel-lä yksi suosituista bitcoinin

käyttötavoista.Alan suurin valuutanvaih-

toyritys on amerikkalainen Mt. Gox. Valuuttamarkkinoita seuraavan Bitcoin charts -si-vuston mukaan verkkopörs-si vaihtaa kuukaudessa lähes 40 miljoonan dollarin arvosta bitcoineja.

Käytön lisääntyminen on nostanut bitcoinin arvoa suh-teessa dollariin ja euroon. Isomaan mukaan joulun aika-na bitcoiniin sijoittaneita on-nisti.

”Ne, jotka tajusivat tuolloin sijoittaa bitcoineihin, ovat pystyneet tuplaamaan sijoi-tuksensa.”

Tammikuun lopulla Talouselä-mä uutisoi, että Euroopan kes-kuspankissa on huomattu vir-tuaalivaluuttojen yleistymi-nen. Trendi voi vaikuttaa kiel-teisesti keskuspankkien mai-neeseen, jos virtuaalivaluutto-jen käyttö kasvaa paljon.

Isomaan mukaan kyseessä on rinnakkaisvaluutan kaap-paama luottamus.

”Ehkä varoitus oli sellainen ’Meiltä syödään lattia alta, ka-verit’ -tyyppinen hätähuuto.”

Moderni kullankaivaja louhii bittirahaaVirtuaalivaluutta bitcoin on maailman laajimmin käytössä oleva internet-pohjainen valuutta

Sen yksikkö on BTC ja symboli B.

Satoshi Nakamoto -nimimerk-kiä käyttänyt henkilö tai taho loi bitcoinin vuonna 2009. Nykyään sen kautta liikkuu rahaa lähes 200 miljoonan euron edestä.

Yhden bitcoinin voi jakaa 100 miljoonaan pienempään osaan. Näitä pieniä yksiköitä kutsu-taan satosheiksi.

Valuuttaa on laskettu liikkeelle lähes puolet sen maksimimää-rästä. Kaikki bitcoinit ovat käy-tössä arviolta vuonna 2040.

Bitcoinit

Verkkopörssi vaihtaa kuukaudessa 40 miljoonan dollarin arvosta bitcoineja.

tyKKää AviisistA. edes FAcebooKissA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 22.2.2013 23

Vieraisiin pöytiin Aviisissa 23. helmikuuta 1993

Suomi aloittelijoille www.flickr.com/photos/aviisi

Otso Höglund

Nimimerkki Nuoren vihaisen miehen isä jakoi säästövinkkejään Aviisissa 23. helmikuuta 1993. Listalla olivat muun muassa päiväkotien lakkauttaminen ja korkeakouluopiskelun kieltäminen köyhien lapsilta.

Aviisi poimii uutisvirrAstA tärKeimmät sAttumAt.

salattujen elämien uhrit”Salkkari-näyttelijän uhrit tarvitsivat sairaalahoitoa”

– iltasanomat.fi, keskiviikko 20.2.2013

Salatut elämät -sarjassa Lari Väänästä näyttelevää Ronny Roslöfiä syyte-tään kolmesta pahoinpitelystä. Aviisin toimitus pohtii, milloin loputkin sar-jan näyttelijäkaartista saadaan oikeuden eteen vastaamaan vuosikausia jat-kuneista kello 19:30–20:00 aikaan toistuvista henkisistä pahoinpitelyistä.

ruoka ja vesi loppui abiristeilyllä”Nokialaisabiturienttien risteily muuttui painajaiseksi Suomenlahdella”

– aamulehti.fi, lauantai 16.2.2013

Silminnäkijälausuntojen mukaan St. Peter Linen abiristeilyllä ei saanut vet-tä eikä ruokaa. Aviisin toimituksen muistot omista risteilykokemuksista ovat sumeat, joten kysymmekin, onko laivalta joskus saanut vettä ja ruokaa?

saattaa sisältää hevosta”Evira: Hevosenlihahampurilaisia saatetaan myydä Suomessa”

– mtv3.fi, tiistai 19.2.2013

Eurooppaa on viime viikkoina ravistellut kohu muun muassa Findusin la-sagnesta ja Lidlin gulassista ja raviolista löytyneestä hevosenlihasta. Epäsel-väksi on jäänyt, aiheuttavatko kuluttajissa närkästystä väärät pakkausmer-kinnät vai se, että kyseessä ovat hevoset. Aviisin saamien varmojen tietojen mukaan hevosenlihaa on jo aiemmin kaupiteltu pohjoissaksalaista alkupe-rää olevassa meetvurstissa.

24 Aviisi 22.2.2013

Vierailin muuta-ma viikko sitten Yle Radio 1:n Mi-kä maksaa? -ohjel-massa pohtimassa,

voiko taloudesta puhua ym-märrettävästi.

Keskustelemassa kanssani oli Aktia Pankin pääekono-misti Timo Tyrväinen. Väi-tin, ettei taloudesta voida pu-hua ymmärrettävästi, jos ei ymmärretä edes, mitä raha on tai mistä se tulee.

Kun kerroin, että pankkital-letukset syntyvät pankkilai-nojen myöntämisen seurauk-sena, pääekonomisti kiisti tä-män sanoen:

”Silloin, kun pankki lainaa sinulle rahaa, pankki joutuu ensin lainaamaan jostakin sen rahan, ja se vain lainaa sen si-nulle edelleen... ei siinä pro-sessissa synny uutta rahaa.”

Eikä pääekonomisti Tyr-väinen ole ainoa pankkimaa-ilman edustaja, joka on sa-massa käsityksessä. Jokainen pankki antaa kysymykseen saman vastauksen.

Nordea Suomi tiedottaa tä-näänkin Facebook-sivuillaan:

”Kun luottosopimus on tehty asiakkaan ja pankin välille ja allekirjoitettu, pankki siirtää yleensä rahan asiakkaan tilil-le. Pankit eivät luo rahaa tyh-jästä, vaan välittävät henkilö-

ja yritysasiakkaidensa talle-tuksia luoton saajille.”

Se, että pankit luovat pank-kitalletukset kaksinkertai-sella kirjanpidollaan lainojen myöntämisen yhteydessä, ei ole mikään salaliittoteoria, ei kiistanalainen asia eikä edes salaisuus. Kysymyksessä on prosessi, joka kuvaillaan var-sin selvästi kaikissa keskus-pankkien julkaisuissa ja jo-pa useimmissa taloustieteen pääsykoekirjoissa – ja kyllä siinä prosessissa syntyy uut-ta rahaa.

Silti tähän toimintaan osal-listuvat organisaatiot jär-jestelmällisesti kiistävät harjoittavansa koko toi-mintaa. Kun ottaa huo-mioon, että rahoituksen luominen on pankki-en tärkein funktio yh-teiskunnassa, on tilan-ne suunnilleen sama kuin jos Nokia kiis-täisi valmistavansa puhelimia.

Sama erikoinen ti-lanne toistuu taloustie-teen puolella. Vallitse-va uusklassinen talous-tiede mallintaa pankki-en lainaustoimintaa rahan välittämisenä säästäjiltä lainaajille, ilman että niil-lä olisi vaikutusta kierrossa olevan rahan määrään ja si-

ten talouden kokonaiskysyn-tään.

Tähän oletukseen perustu-en on nähty, että kapitalismia voidaan taloustieteessä mal-lintaa ilman rahaa, velkaa ja pankkeja, ja sitten on todettu, ettei nykyistä pankki- ja vel-kakriisiä olisi mitenkään ol-lut muka mahdollista en-nustaa.

Sama toistuu mediassa, missä pankkien lai-naustoiminta aina kuvataan rahan välittä-misenä sääs-täjiltä lainaajil-le. Ja mikä ehkä su-rullisinta, sama käsi-

tys näyttää ohjaavan myös poliittista päätöksentekoa, missä selvästi ajatellaan, että velkaa vähentämällä

saadaan aikaan kasvua, eikä ymmärretä, että velka ja raha ovat yksi ja sama asia: mitä vä-

hemmän taloudessa on velkaa, sitä vähemmän

siinä on rahaa. Nytkin euroalueella pi-

detään tärkeimpänä pienen-tää julkista velkaa samaan ai-kaan, kun yksityissektorin velka on hyvin poikkeuksel-lisesti supistumassa. Tällai-sen politiikan ja kasvun tuke-misen välillä ei nähdä mitään ristiriitaa.

Raha eli pankkitalletukset syntyvät pankkilainoista

ja katoavat, kun ne maksetaan takai-

sin. Miksei tä-tä tosiasiaa ym-märretä ylei-sesti tai oteta huomioon edes

talouden tutki-muksessa tai pää-

töksenteossa? Mik-si aihe on niin tabu?

Voisiko olla, että jos mietim-me nykyisiä vaihtoehtojam-me – joko enemmän rahaa ja enemmän velkaa tai vähem-män velkaa ja vähemmän ra-haa – kumpikin niistä on niin huono, että pakosti herää ky-symys: eikö muka ole kolmat-ta vaihtoehtoa? Ja ehkä tällai-sen vaihtoehdon olemassaolo on juuri se, mistä meidän ei ole tarkoitus puhua.

Kun rahasta ei saa puhua”Ei ymmärretä, että velka ja raha ovat yksi ja sama asia.”

Lopullinen totuus Mielipideasioista voi kiistellä

Ville IivarinenKirjoittaja on kirjoittaja on raha-aktivisti ja

Suomen Talousdemokratia ry:n tiedottaja

facebook.com/aviisi

Kommentoi

www.aviisi.fi

aviisi@uta.fi

pe 22.2. klo 23 EVA & MANU, klo 22 NINNI 4EVA BAND...........10/8 e (E*)la 23.2. Hang The DJ! (klo 22-04): klo 23 SANS PARADE

dj's Antti H, Sami & Tiskijukka..................................................6 ePakkahuone (K18): PULSE plays PINK FLOYD..........20/17,50 e

su 24.2. klo 22 DINOSAUR JR. (USA), klo 21 SOKEA PISTE..35/32 e (E*)ke 27.2. klo 22 HIGH ON FIRE (USA) + 2..................................28/25 e (E*)to 28.2. klo 23 STEEN1 ORCHESTRA, klo 22 VILLE VALLATON,

klo 21 TASKUMATTI, dj Rony Yayo................7/6 e (ennakko Klubi)pe 1.3. Pakkahuone ja Klubi (K18): klo 23 A.R.G. (Klubi), klo 21.30 STONE

(Pakkahuone), klo 20.30 SANTA LUCIA (Klubi), klo 19.45 NERVEEND (Pakkahuone).......................................................30/27 e (E*)

la 2.3. Fest Afrika Winter Jam (klo 20-04): Amazing dj’s etc.......10 e (E)ke 6.3. – su 10.3. Tampere Film Festival: lotsa everything, be there!ke 13.3. klo 22 AMARANTHE (Swe), klo 21 ONE MORNING LEFT

......................................................................................17/15 e (E*)to 14.3. Ne Toiset Opiskelijabileet loves Tummat Tunnit (klo 22-04)

NTOB dj’s & vj’s.......................................................................2 epe 15.3. Bass System (klo 22-04): L.A.O.S live, dj’s Esc, Joe Loud & Chris

Robin.....................................................11 e (opiskelijakortilla 8 e)

ke 3.4. klo 22

ROCKET from

the CRYPT (USA)

30/26 e (E*)