Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | 5. huhtikuuta | 5/2013

NAISKULTTUURIPÄIVÄT | Myös feministit voivat syrjiä maahanmuuttajanaisia »16

YLIOPISTON TYYLIT | Huopahattuja, My Little Ponyja ja Sievin kenkiä kampuksella »10

OPINTOTUKI | Opiskelijat saivat torjuntavoiton, mutta tuen ehdot kiristyvät »6

NETTIRIIPPUVUUS | Minnan on pakko tarkistaa Facebook-viestinsä ja sähköpostinsa jatkuvasti. 27 prosenttia opiskelijoista kokee internetin käytön haittaavan opiskelua. »12

VERKOSSA

2 Aviisi 5.4.2013

Haluatko kesääsi kuhinaakahvilassa, vilskettäravintolassa, säpinääliikennemyymälässä vaitouhua terassilla?

Tiedustelut:

Opteam TampereAleksanterinkatu 26Puh. 010 8500 800tampere@opteam.fi

Haemme kesäksi palvelu-linjastotyöntekijöitä,kokkeja, baarityönteki-jöitä, tarjoilijoita,sekä kaupan alanmonitaitureita.

Kuumat kesätyötjaetaan nyt! Jätähakemus osoitteessa

opteam.fi!

Katso TRAILERI

ja tutustu

työntekijöihimme!

KTM-tutkinto pääaineena taloustiede

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTONKAUPPAKORKEAKOULUJYVÄSKYLÄ UNIVERSITY SCHOOL OF

BUSINESS AND ECONOMICS

Tule opiskelemaan Jyväskylän yliopiston kauppakorkea kouluun KTM-tutkinto pääaineena taloustiede.

Meillä voit halutessasi valita joko makrotalous ja rahoitus- tai työmarkkinat ja aluetaloudet -suuntautumisvaihtoehdon.

Tarkemmat tiedot:https://www.jyu.fi/jsbe/opiskelu/maisteriopinnot

facebook.com/aviisi

TYKKÄÄ AVIISISTA. EDES FACEBOOKISSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 5.4.2013 3

Tampereen ylioppilaslehti Aviisi Kauppakatu 10, 33210 Tampere • fax: (03) 212 7257 • email: aviisi@uta.fi • Päätoimittaja Samuli Huttunen

050 3612 853, paatoimittaja.aviisi@gmail.com • Siviilipalvelusmies Juho Mäkelä 044 3610 219, sivari@aviisi.fi • Kannen kuvitus Teemu

Raudaskoski • Ulkoasu Seppo Honkanen • Taitto Samuli Huttunen • Kustantaja Tampereen yliopiston ylioppilaskunta • Ilmoitusmyynti

Pirunnyrkki oy, Kari Kettunen 0400 185 853, Arto Antila (valtakunnalliset) 020 7969 589 • ISSN 0358-9145 • Paino Botnia Print, Kokkola •

Osoitteenmuutokset opiskelijat: aktuaarinkanslia@uta.fi, muut: tamy@uta.fi Avusta Aviisia! Jos sinulla on halua kirjoittaa Aviisiin, ota

yhteyttä päätoimittajaan. Tarkemmat ohjeet avustajille www.aviisi.fi/toimitus.

Hyödyttömyyden rakastajat

KIRJOITTAJA ON AVIISIN VT. PÄÄTOIMITTAJA

Näin on! Kirjoituksia Tamysta

KIRJOITTAJA ON TAMYN HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA

Herran vuonna 2013 pilvet opintotukikes-kustelun yllä olivat

poikkeuksellisen synkkiä. Valtakunnan pääkaupungis-ta kantautui huhuja opinto-rahan muuttamisesta opinto-lainaksi ja opintotukiajan ra-jaamisesta rankalla kädellä.

”Korkeakouluopinnot ovat varma ja kannattava taloudel-linen sijoitus ja on siksi oikein, että hyötyjä maksaa”, uskot-telivat sosiaalisella oikeuden-mukaisuudella ratsastaneet kestävyysvajefanaatikot.

Opiskelijat eivät nielleet väitteitä, vaan asettuivat puo-lustamaan jokaisen oikeut-

ta vähimmäiseen toimeentu-loon. Heidän mukaansa pe-rustuslain määrittelemä ”jo-kainen” pitää sisällään opis-kelijat. SYL kohdisti katseen-sa suurmielenosoitukseen ja kannanottoihin – toisinaan paremmalla, toisinaan huo-nommalla menestyksellä. Ta-myssa tiedotettiin, järjestet-tiin banderollitalkoot, kirjoi-tettiin kannanottoja ja orga-niseerattiin bussikyytejä. Hu-huja jonkinlaisesta flash mob

-toiminnasta liikkui. Kun 20. maaliskuuta vih-

doin koitti, olin täysin hä-keltynyt. Tamylaisia oli läh-dössä Helsinkiin seitsemän

bussillista, Aamulehti uuti-soi aktiivisesti sekä verkos-sa että paperilehdessä, TV2 teki suoran lähetyksen Ta-myn miekkaribussista ja Yle Tampereen haastattelussa kerrottiin miekkarikansan lähtötunnelmista. Medianä-kyvyys ja kokemus yli 5000 hengen mielenosoitukses-ta olivat niin vaikuttavia, et-tä edes Hesarin linjaus vaieta koko tapahtuma kuoliaak-si ei aiheuttanut ylimääräis-tä verisuonien pullistumista. Kiitos Yle ja Aamulehti, kii-tos tamylaiset ja kiitos valtio-neuvosto oikeista päätöksis-tä! Tästä on hyvä jatkaa.

Oikein sammutettu!

Oscar Wilde kirjoitti Dori-an Grayn muotokuvan esi-puheessa: ”Kaikki taide on kovin hyödytöntä”. Ro-maani ilmestyi 1890, ja lai-

naus heijastaa 1800-luvun taiteellista suuntausta, joka tunnettiin nimellä Art pour l’art, taidetta taiteen vuoksi.

Taiteella ei ole selkeitä rajoja. Sen pii-riin voidaan laskea lähes ääretön jouk-ko asioita antiikin Kreikan veistoksista Marcel Duchampin signeerattuun piso-aariin, heimotalismaanista käsitetaitee-seen.

Tähän lehteen haastatellut valmistuvat kuvataiteilijat pohtivat taiteilijan ammat-tia ja ammattilaisuuden mukanaan tuo-mia rajoitteita. Taiteilijoille on historialli-sesti annettu erilaisia rooleja. Nykyaikai-nen käsitys taiteilijuudesta on suurelta osin perua romantiikan ajalta. Taiteilijoi-ta pidettiin pitkään käsityöläisinä, ja teok-silla oli usein käytännöllinen, poliittinen tai uskonnollinen funktio. Nykyään Aal-to-yliopiston kaltaiset hankkeet painos-tavat taidetta syleilemään kaupallisuutta.

Art pour l’artin olemassaolon syy oli kai-ken tavoitteellisuuden häivyttäminen. Tai-teen tuli sanoutua irti kaikista kaupallisis-ta, moraalisista, henkilökohtaisista ja käy-tännöllisistä pyrkimyksistä ja olla olemas-sa vain itseään varten.

Art pour l’art on rakkautta asioihin, jot-ka ovat hyödyttömiä, ilman tarkoitus-ta. Asioihin, jotka ovat sitä, mitä ne ovat vain siksi, että ne ovat sitä, mitä ne ovat. Asioihin, jotka ovat olemassa vain, jotta voisivat olla olemassa.

Suomen kansallistaiteilija Akseli Gal-len-Kallela on sanonut: ”Mielestäni on olemassa jonkinlainen korkeampi ajatte-lu, mysteeri, joka asustaa ihmissielussa – jolle vain taide voi antaa muodon.”

Taide voi tarjota niitä mystisiä koke-muksia, jotka perinteisesti ovat kuulu-neet uskonnon piiriin. Mystiikan pe-ruslähtökohta kaikissa uskonnollisis-sa perinteissä on maailman kieltäminen

– maallisten pyrkimysten hylkääminen jonkin korkeamman tavoitteen vuoksi. Sen tavoitteluun tarvitaan taidetta tai-teen vuoksi.

Samuli Huttunen

Aarni Korpela

Jari Järvenpää

”Taide voi tarjota niitä mystisiä kokemuksia, jotka perinteisesti ovat kuuluneet uskonnon piiriin.”

4 Aviisi 5.4.2013

MEDIA | Journalismikritiikkiseminaari järjestetään Tampereen yliopiston Teatteri-montussa 12. huhtikuuta. Lukupiirissä pohditaan, onko kuolema toimittajille vaikea aihe.

RUOKA | Asiakkaiden toiveesta Juvenes jatkaa vanhojen Reilu-aterialatauksien käyttöaikaa 15. huhtikuuta asti. Reilu-ateriavaihtoehdot ovat poistuneet Juvenekselta vuoden 2013 alusta.

Kerro meille uutisvinkki! aviisi@uta.fi | 050-36 12 853 | aviisi.fi/palaute | facebook.com/aviisi

JUHO MÄKELÄ, TEKSTI RAMI MYLLYMAA, KUVA

Amerikkalaisen jalkapallon kor-keakoulukausi huipentuu huh-tikuussa Tam-

pereella pelattaviin opiskeli-joiden SM-kisoihin. Kaupin urheilupuistossa pelattavaan turnaukseen on ilmoittautu-nut kahdeksan joukkuetta.

”Olen tyytyväinen, sillä Tu-run SM-kisat jäivät viime vuonna joukkueeltamme vä-liin”, Tamyn suhdekoordi-naattori Jukka-Sakari Sprin-gare myhäilee.

Turnauksen virallinen ylei-sötavoite on 200 katsojaa, mutta hän toivoo paikalle jo-pa nelosella alkavaa yleisö-määrää. Springare lupaa ylei-sölle paljon taklauksia ja jän-nittäviä matseja.

”Kuudella eurolla pääsee näkemään kaikki miesten ja naisten pelit kahtena päivänä. Kaupan päälle saa vielä haala-rimerkin.”

Kisojen suojelijana toimii Yhdysvaltain Suomen suur-lähettiläs Bruce Oreck, joka tunnetaan suurena amerikka-laisen jalkapallon ystävänä.

Springare pelaa TCFA Ti-tansin paidassa, joka koostuu Tampereen yliopiston ja am-mattikorkeakoulun opiskeli-joista. Hän pitää vaarallisim-pana vastustajana Tampereen teekkareiden joukkuetta Tech Mavericksia.

”Turkulaisjoukkueiden ta-sosta en tiedä, koska en ole nähnyt heidän pelaavan. Otan itse pelit aika rennosti, mutta kentälle lähdetään aina voit-tamaan.”

Kussakin joukkueessa pe-laa 15–25 pelaajaa. Lisäksi osassa joukkueista on muka-na vielä valmentajat ja huol-tajat.

Lauantain loppuotteluiden jälkeen ilta jatkuu turnausil-lallisella ja saunalla. Tapahtu-man viralliset jatkot pidetään yökerho Bricksissä.

”Palautuksesta täytyy huo-lehtia, että keho ei kuivu. Jenkkifutispelien jälkeen ryy-pätään aina kunnolla.”

Springare on pelannut ame-rikkalaista jalkapalloa seitse-män vuotta. Nokialla asuessa kaveri houkutteli hänet lajin pariin. Springarea kiehtoo la-jissa sen monipuolisuus. Kai-kenkokoisille pelaajille järjes-tyy sopiva paikka joukkuees-ta.

”Fyysinen voima ei ole ame-rikkalaisessa jalkapallossa tärkein asia, vaan paljon pe-rustuu pelinlukutaitoon ja strategiaan. Enhän minäkään ole mikään lihaskimppu.”

Springare pelasi aluksi puolustajana, mutta nykyään hän toimii joukkueensa pelin-rakentajana eli hyökkäyksen kapellimestarina.

”En tiedä toista urheilulajia,

Opiskelijat mittelevät huhtikuussa Suomen mestaruuksista Tampereella sekä lentopallossa että amerikkalaisessa jalkapallossa. Yhdysvaltain suurlähettilästä odotetaan toisen tapahtuman kunniavieraaksi.

Opiskelijamestaruudet pelissä Tampereella

| Ajan hermolla

Opiskelijat mukana Tampereen yleiskaavaa tekemässä

Tampereen yliopiston johtamiskorkeakou-lun opiskelijat olivat

mukana valmistelemas-sa Tampereen keskustan yleiskaavaa vuoden 2013 alussa.

Opiskelijat toteuttivat Tampereen keskustassa kävely- ja tilannehaastat-teluja, joilla kerättiin kau-punkilaisten mielipiteitä muun muassa puistoista ja joutomaista. Kävelyhaas-tattelussa kuljetaan haasta-teltavan valitsemalla reitil-lä ja toimitaan haastatelta-van kanssa ympäristön ha-vainnoijana. Näin saadaan paikkaan sidottua koke-muksellista tietoa.

Tilannehaastattelut to-teutetaan lyhyinä muuta-man minuutin pituisina haastatteluina, joissa saa-daan mielipiteitä tietyistä kohteista. Opiskelijat ana-lysoivat myös netissä to-teutetun Harava-karttaky-selyn tuloksia, jossa muun muassa etsittiin vastauk-sia Tampereen keskustan ranta-alueiden kehittämi-seen.

Hallintotieteiden tutki-musohjelman opiskelija-ryhmät toteuttivat kurssil-laan uudenlaisia osallistu-mismenetelmiä ja analysoi-vat ympäristöministeriön Harava-karttakyselyn tu-loksia strategisen yleiskaa-van valmisteluprosessissa.

Tampereen keskustan yleiskaavan tekeminen oli ympäristöministeriön Harava-hankkeen pilot-ti. Karttakyselyyn otti osaa 1 400 kaupunkilaista. Tam-pereen keskustan yleiskaa-van on tarkoitus valmistua vuoden 2014 loppuun men-nessä.

Tampereen yliopiston kurssin tuloksena valmis-tui 12 työtä, joissa tutkitaan keskustan alueiden kehit-tämistä, ihmisiä kaupun-gissa ja pihoja sekä puis-toja.

Juho Mäkelä

Sosiaalitieteiden ensimmäisen vuoden opiskelija Mikke

joka perustuisi niin vahvas-ti pelisuunnitelmaan. Kentäl-lä on 8–11 pelaajaa ja jokai-sella on yksilölliset roolit. Jos joukkueen yksi lenkki epäon-nistuu, koko strategia hajoaa”, Springare tähdentää.

Opiskelijoiden lentopallon SM-kisat järjestetään neljättä kertaa peräkkäin Hervannas-sa. Tampereen teekkareiden lentopallokerhon puheenjoh-taja Tiina Sainio kertoo, että tapahtuman suosio on kasva-

”En tiedä toista urheilulajia, joka perustuisi niin vahvasti peli­suunnitelmaan.”

Linjamiesten blokkien osuessa kohdilleen kes-kushyökkääjän on helppo kantaa palloa. Tampere Bowlissa keväällä 2012 otelleet punapaitaiset Titansit ja valkopaitaiset Tech Mavericksit kamp-pailevat mestaruudesta amerikkalaisen jalkapallon OSM-kisoissa.

TYKKÄÄ AVIISISTA. EDES FACEBOOKISSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 5.4.2013 5

TOHTORINHATTU | Tampereen yliopiston tutkijakoulu hakee opiskelijoita tohtorin ja lisensiaatin tutkintoon tähtääviin opintoihin. Hakuaika päättyy 30. huhtikuuta kello 15.45.

KARTTAKEPPI | Hakuaika aineen opettajan pedagogisiin opintoihin päättyy 24. huhtikuuta. Hakulomakkeen saa Tampereen yliopiston opastuksesta ja yksiköiden kanslioista.

Kerro meille uutisvinkki! aviisi@uta.fi | 050-36 12 853 | aviisi.fi/palaute | facebook.com/aviisi

Opiskelijamestaruudet pelissä Tampereella

Amerikkalaisen jalkapallon opiskelijoiden SM-kisat Kaupin urheilupuistossa 12–13. huhtikuuta.

Lentopallon opiskelijoiden SM-kisat Hervannassa 13–14. huhtikuuta.

OSM-kisat

Valokuvaajakollek-tiivi 11 on saanut 22 000 euron suurui-

sen Patricia Seppälän sääti-ön kuvajournalismipalkin-non, joka jaetaan joka toi-nen vuosi. Valokuvapalkin-to on rahallisesti Suomen suurin.

11-kollektiivi koostuu yh-destätoista freelancer-valo-kuvaajasta. Ryhmään kuu-luvat valokuvaajat Ossi Ahola, Rami Hanafi, Tou-ko Hujanen, Miisa Kaar-tinen, Evelin Kask, Meeri Koutaniemi, Konsta Lep-pänen, Arttu Muukko-nen, Sakari Piippo, Alek-si Poutanen ja Maija Tam-mi. Poutasta lukuun otta-matta kaikki kollektiivin jäsenet ovat opiskelleet ku-vajournalismia Tampereen yliopistossa.

11-kollektiivi ajaa suoma-laisen kuvajournalismin asiaa. Ryhmä haluaa tehdä dokumentaarisesta valoku-vasta niin helposti lähestyt-tävää, piristävää ja innosta-vaa, että kuka tahansa voi siihen tarttua.

Kollektiivin jäsenistä Mee-ri Koutaniemi voitti Vuo-den lehtikuva -palkinnon valokuvallaan Venäjän vi-ranomaisia paenneesta tšetšeenitoimittajasta Ele-nasta.

Voittokuva oli tuomaris-ton mukaan yksinkertainen, klassisella tavalla kaunis ja ikoninen kuva, jolla on vah-va tarina, ja joka kunnioittaa kohdettaan.

Koutaniemi valittiin myös Vuoden lehtikuvaajaksi 2012 ja hänen kuvansa voitti-vat kilpailussa vielä kolme muutakin sarjaa: Vuoden henkilökuva, Vuoden ulko-maan reportaasi ja Vuoden multimedia.

Tuomariston mielestä Koutaniemellä on oma vah-va tyyli, persoona näkyy kuvissa ja hän osaa heittäy-tyä aiheisiinsa.

Juho Mäkelä

11-kollektiivi sai Suomen suurimman valokuva-palkinnon

nut joka vuosi.”Kaksipäiväisiin kilpailui-

hin on ilmoittautunut mu-kaan jo yli 20 joukkuetta. Tamppi-areenan lisäksi ot-teluita pelataan tänä vuon-na myös Hervannan ammat-tikoululla. Pelien jälkeen voi rentoutua kisasaunassa ja -bi-leissä.”

Suurin osa lentopallojouk-kueista tulee Tampereelta, mutta SM-kisoihin matkaa joukkueita myös Turusta, Jy-väskylästä, Seinäjoelta ja Itä-

Suomesta. Kaukaisin jouk-kue saapuu turnaukseen Ou-lusta.

”Viime vuonna miesten sar-jan voitti Jyväskylä ja nais-ten sarjan TTY:n joukkue. He ovat tänäkin vuonna turna-uksen ennakkosuosikkeja.”

Jokaisessa joukkueessa on oltava vähintään kuusi pelaa-jaa ja lisäksi mahdolliset vaih-topelaajat. Sainio uskoo, et-tä turnaukseen osallistuu vä-hintään 150 pelaajaa. Joukku-eiden taso vaihtelee suuresti

kuntoilijoista aina maajouk-kuetason pelaajiin.

”Rentosarjaan osallistuu harrasteporukoita, jotka ei-vät ole välttämättä pelanneet lentopalloa kovin aktiivisesti. Rentosarjassa sallitaan myös miesten ja naisten sekajouk-kueet.”

Turnauksessa on paljon pe-lissä, sillä kilpasarjojen voit-tajat pääsevät mukaan vuo-den 2014 opiskelijoiden lento-pallon EM-kisoihin Hollannin Rotterdamiin.

Tavast antaa täystyrmäyksen lainapainotteiselle opintotukimallille.

6 Aviisi 5.4.2013

TIINA HEIKKILÄ, TEKSTI SAKARI PIIPPO, KUVA

Hallituksen puo-livälitarkaste-lu toi opiskeli-joille toivotun lopputuloksen.

Opintotuen indeksiin sitomi-nen varmistui ja toisen asteen opiskelijoiden asema parani, kuten hallitusohjelmassa oli luvattu. Lisäksi opintolainasta saa osan tulevaisuudessa an-teeksi, kun valmistuu nopeasti.

O p i nt o t u k i kuu k au s i e n maksimimäärää leikattiin kuudella kuukaudella, mikä koskee lähinnä kahden tut-kinnon tekijöitä. Jotta opiske-lija voi nostaa opintotukea, on jatkossa opiskeltava 20 opi-nopistettä vuodessa. Yhden tai kahden opintotukikuu-kauden nostaminen ja pienen opintopistemäärän tekemi-nen esimerkiksi töiden ohella ei enää onnistu.

”Kuukausien maksimimää-rä laskee 70:stä 64:ään. Tä-mä ei kosketa suurinta osaa opiskelijoista ollenkaan, mut-ta vaikuttaa esimerkiksi tois-

ta tutkintoa suorittavien tilan-teeseen”, kertoo Tamyn so-siaalipolittinen sihteeri Olga Haapa-aho.

Perustutkinto-opiskelijoilla on edelleen mahdollisuus saa-da 55 kuukauden päälle yh-deksän kuukauden pidennys erityisen painavasta syystä tai saada yhdeksän kuukautta li-sätukea jatko-opintoihin.

”Laajempaa tutkintoa, ku-ten psykologian tai lääketie-teen tutkintoa suorittavat voi-vat jatkossa saada nykyistä vähemmän pidennystä”, Haa-pa-aho sanoo.

20 opintopisteen vähim-mäisopiskelukriteeri hanka-loittaa esimerkiksi pitkän si-

jaisuuden saavan opiskelijan asemaa. Laki kiristyy, mut-ta sitä tulkitsevat jatkossakin opintotukilautakunnat.

”Vähimmäiskriteeristä voi-daan poiketa laissa määritel-tyjen syiden takia. Näitä ovat sairaus, vaikea elämäntilanne tai muu painava syy. Esimer-kiksi työssäkäynti tai järjestö-toiminta ei riitä syyksi. Tämä vaikuttaa opiskelijoihin, jot-ka suorittavat opintoja vähän kerrallaan töissä käynnin tai muiden kiireiden takia”, Haa-pa-aho kertoo.

Opintotuki tuskin pysyy rauhassa kovin pitkään. Kes-kustelua sen määrästä ja eh-doista on käyty pitkään, ja

Opintotuki sidotaan indeksiin ja nopeasti valmistuva saa tulevaisuudessa osan opintolainastaan anteeksi. Opintotukikuukausien maksimimäärä laskee kuudella ja tukea saadakseen on opiskeltava vähintään 20 opintopistettä vuodessa.

Opintotuki pelastettiin, mutta ehdot kiristyvät

Opintoraha sidotaan indeksiin.Otetaan käyttöön korkea-asteella opintolainahyvitys ja luovutaan opintolainan korko-jen verovähennysoikeudesta 2015 sekä luovutaan yhden prosentin koron maksamisesta opiskeluaikana

Otetaan käyttöön vähimmäis-opiskelukriteeri eli 20 opinto-pistettä vuodessa opintojen edistymisen seurannassa.Lyhennetään kaikkiin korkea-kouluopintoihin tarkoitettua tukiaikaa 70 tukikuukaudesta 64 kuukauteen

Näin budjettiriihi vaikuttaa opiskelijaan

Helsingissä 20. maaliskuu-ta mieltään osoittaneiden opiskelijoiden ääni kuului hallituksen puolivälitar-kastelussa. Pahimmilta skenaarioilta vältyttiin, mutta opintotuen ehdot kiristyvät.

työurien pidentämistavoitteet ovat kohdistuneet opiskelijoi-hin. Haapa-aho uskoo, että nyt opintotukiasioissa voidaan ol-la pari vuotta rauhassa.

”Opintotukea halutaan uu-distaa jatkuvasti ja erityisesti koulutuspoliittisia tavoitteita halutaan jatkuvasti saavuttaa opintotuen keinoin. Elinkei-noelämän keskusliitto ilmaisi jo pettymyksensä uudistusten vähäisyyteen. Tamyn kanta on, että opintotukea tulisi tar-kastella nimenomaan sosiaa-lietuutena ja sen ensisijainen tehtävä on turvata opiskelijoi-den perustoimeentulo”, ker-too Haapa-aho.

Yliopisto-opiskelijoiden asiaa ajaa neuvottelupöydissä Suo-

TYKKÄÄ AVIISISTA. EDES FACEBOOKISSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 5.4.2013 7

Torjunta voittojen tiellä

Opiskelijat ovat sääs-tyneet toistaiseksi pahimmilta iskuilta

eli lukukausimaksuilta ja pa-kolliselta opintolainalta.

Nytkään ei tullut laina-pakkoa, mutta 20 opinto-pisteen suorittamisen vaati-mus opintotuen saamiselle ja muut heikennykset meni-vät läpi pikkujuttuna kenen-kään älähtämättä. 20 opinto-pisteen vähimmäisvaatimus vaikeuttaa monen työssä-käyvän, perheellisen tai sai-raan opiskelijan elämää.

Opiskelijajärjestöjen ihmi-set vaihtuvat tiheään ja muis-ti on lyhyt. Vuonna 2003

aloittaneella opiskelijalla on erilainen kuva yliopisto-opiskelun vähimmäisehdois-ta ja akateemisesta vapau-desta. Kymmenen vuoden ta-kaiselle opiskelijalle opinto-ajan rajallisuudesta stressaa-minen kuulosti niin pahalta heikennykseltä, että rajaus-lakia vastustamassa vuonna 2004 oli 10 000 ihmistä. Tä-män päivän opiskelijalle ra-jaukset ovat arkea.

Ehkä niiden aiheuttaman kiireen tuottaman paineen ta-kia opintotukea olikin puolus-tamassa vähemmän mielen-osoittajia kuin rajatonta opin-toaikaa vuonna 2004. Toisaal-

ta opintolainan valtiontaka-uksen saaminen oli aikanaan suuri saavutus, kun taas nyt lainaa ei haluta ollenkaan.

Opiskelijajärjestöt joutuvat jatkuvasti taistelemaan itse-ään vaikutusvaltaisempia ja rahakkaampia järjestöjä vas-taan. Tämän kevään opinto-tukikeskustelun aikaan käy-tiin kahden rintaman sotaa, kun akuutin opintotuen puo-lustamisen ohella murhee-na oli myös EU- ja ETA-mai-den opiskelijoiden lukukau-simaksuja ajanut lakialoite.

Torjuntavoittoa voinee täs-sä tilanteessa kutsua voitoksi.

Tiina Heikkilä

Kommentti

men ylioppilaskuntien liitto SYL. Budjettiriihineuvottelu-jen loppuvaiheessa nousi pie-ni kohu, kun SYL:iä syytettiin epävirallisten minimiehtojen paljastamisesta päähallitus-puolueiden neuvottelijoille.

Minimiehtojen paljastami-nen varhaisessa vaiheessa heikensi kriitikoiden mukaan opiskelijoiden asemaa neu-vottelussa, sillä minimiehdot olivat konsensushakuiset ja eivät vaatineet edes opintotu-en säilyttämistä nykyisellään. Kritiikkiä tuli myös siitä, että epävirallinen minimiehtopa-peri ei ollut ylioppilaskuntien hyväksymä ja SYL toimi epä-demokraattisesti ylioppilas-kuntien ohjeistusta vastaan.

Vuotajasta ei saatu selvyyt-

tä, ja SYL:n puheenjohta-ja Marina Lampinen katsoo, että asian spekuloiminen jäl-keenpäin on turhaa. Lampi-sen mukaan suuria voittoja ei olisi voitu saadakaan tilan-teessa, jossa leikataan. Hän-kin toivoo, että opintotuki saa olla nyt rauhassa ainakin niin kauan, että uudistusten vai-kutukset nähdään.

Samaan aikaan opintotuen heikennysehdotusten kanssa tuli julkisuuteen EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiske-lijoille lukukausimaksuja aja-va aloite. Lampisen mukaan aloitetta tuskin jatkokäsitel-lään ennen kesää. Aloite ei ole unohtunut opintotuen var-joon, ja SYL on soitellut kan-sanedustajia läpi.

8 Aviisi 5.4.2013

Mielenosoittajat kiittävät päättäjiäTIINA HEIKKILÄ, TEKSTI SAKARI PIIPPO, KUVAT

Näpit irti opinto-tuesta -kampan-jan mielenosoi-tus Helsingis-sä keräsi paikal-

listen lisäksi yli 30 bussilastia opiskelijoita ympäri Suomea. Eniten busseja, seitsemän kap-paletta, oli Tamysta. Senaatin-torin vallattuaan ihmismassa ei aivan riittänyt leviämään to-ria ympäröiville kaduille, mut-ta poliisin arvion mukaan mie-lenosoittajia oli 6 500.

Eduskuntatalolla päättäjil-tä vaadittiin kameroiden ja ih-misjoukon edessä lupaukset, etteivät he tuhoa opintotukea. Opintotuen puolustajina pro-filoituneet Paavo Arhinmäki ja Ville Niinistö kiittivät mie-lenosoittajia siitä, että opiskeli-jat tulivat näyttämään kantan-sa, mitä Niinistö ehti Facebook-

päivityksessään jo epäillä.Konsensus opiskelijajärjes-

töissä on yhä selvästi opinto-tuen lainapainotteisuutta vas-taan, vaikka varmasti eriäviä mielipiteitäkin esiintyy sauna-keskusteluissa. Moni oli mie-lenosoituksessa ensimmäis-tä kertaa. Mielenosoittaminen kuuluu monen opiskelijasu-kupolven kokemukseen opis-keluajasta, ja nyt mukana ol-leet saivat mielenosoittamises-ta kuvan toimivana yhteiskun-nallisen vaikuttamisen muoto-na. Henki kantoi Tampereelle saakka, ja Tamyn pääsihteeri Mika Parkkari järjesti spon-taanit jatkot Yo-talolla.

Nyt mielenosoittajat voivat kiittää päättäjiä, vaikka opin-totuki ei säästynyt täysin hei-kennyksiltä. Vaikka valtakun-nan päälehti Helsingin Sanomat ei huomioinut mielenosoitus-ta seuraavan päivän lehdessä, mielenosoittajien ääni kantoi.

Seitsemän bussilastillista tamylaisia osallistui Senaatintorin opiskelijaprotestiin

Näpit irti opintotuesta -kampanjan mielenosoitukseen Senaatintorilla osallistui poliisin arvion mukaan 6 500 ihmistä.

Mielenosoittajien joukosta saattoi bongata myös entisiä tamylaisia, kuten Tamyn hallituk-sen ex-puheenjohtaja Ilkka Tiensuun.

TYKKÄÄ AVIISISTA. EDES FACEBOOKISSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 5.4.2013 9

”Opintotuki on tulevaisuut-ta sekä itseäni ja kaikkia muita koskettava asia. En

ole normaalisti poliittisesti aktiivi-nen, mutta tähän mielenosoitukseen valmistauduin tekemällä kylttejä ja tiedottamalla järjestölleni.

Opintojen ohella ei jaksaisi käydä töissä, enkä pystyisi opiskelemaan il-man opintotukea. Opintotuki ei saisi olla yhtään nykyistä huonompi. Tu-ki pitäisi sitoa indeksiin, mutta pa-halta näyttää.

Oli erittäin huojentavaa lukea ne-tistä seuraavana päivänä, että opin-totuki säilyy. Lupaukset eduskunta-talolla kuulostivat vähän liiankin hy-viltä.

Toivottavasti indeksiin sitominen-kin tulee, kun se kerran luvattiin. To-si hienot fiilikset jäi siitä yhteisölli-syydestä joka mielenosoituksessa oli. Kyllä meillä on sananvaltaa.”

Katja PeltoniemiJyväskylän yliopisto

psykologia

”En ole aikaisemmin ollut mielenosoituksessa. Val-mistauduin tähän kerää-

mällä porukkaa vuosikurssiltani mukaan.

Jos opintorahaa heikennettäisiin, se vaikeuttaisi tulevaisuudessa ih-misten elämää. Maksuton koulutus on Suomen ylpeys. Itse teen kolmea vuoroa viikossa kassalla, ja lainalla joutuisi tekemään vielä enemmän.

Kehysriihen tiedotustilaisuudessa luvattiin toteuttaa mielenosoitukses-

sa vaadittuja asioita, mikä lupaa hy-vää, kunhan puheista tulee käytän-töä. Mielenosoituksella oli ehdotto-masti vaikutusta, koska Arhinmäki otti sen esille niin tiedotustilaisuu-dessa kuin kyselytunnillakin. Asi-at olisivat voineet kääntyä ihan toi-sin, jos opiskelijat eivät olisi herän-neet kertomaan omaa kantaansa. Eli ei voi kuin olla tyytyväinen.”

Olli Salmi Lahden ammattikorkeakoulu

teknisen visualisoinnin insinööri

”En ole ollut ennen mieltäni osoitta-massa. Olen tääl-

lä yksinkertaisesti asian tärkeyden takia. Uskon, et-tä opintotuki sidotaan in-deksiin. Tiesin, että Tamyl-la oli isoin porukka Helsin-gin ulkopuolelta.

Olin itse asiassa aika yl-lättynyt, että opintorahapai-notteinen malli säilyi. Ehkä luotan nyt enemmän polii-tikkoihin. Mielenosoituk-sella oli varmaan asiaan vai-kutusta; meitä oli niin pal-jon, että päättäjien oli pak-ko kuunnella. Opintotukea ei varmaankaan nyt ihan lä-hiaikoina heikennetä.”

Laura Aro Tampereen yliopisto

englannin käännöstiede

”Ilman opintotukea en pärjäisi. Vuokran maksaminen erityi-

sesti Helsingissä olisi mah-dotonta. Opiskeluajat ve-nyisivät ilman opintotukea, kun olisi pakko käydä töis-sä. En ole erityisesti paneu-tunut opintotukikysymyk-sen taustaan, mutta tiedän asian olevan tärkeä. ”

Sebastian Partanen Ammattikorkeakoulu Arcada

mediateknikko

10 Aviisi 5.4.2013

Tyylien suloista sekamelskaaNeljä yliopisto­opiskelijaa kertoo tyylistään. Kokonaisuus syntyy yhdistelemällä kaikkea,

Tapio Värri, englantilainen filologia

Tyylini on käytännön sanelema. Sievin saappaissa nilkkoja ei ala heti pa-leltaa. Niissä voi kahlata, ja koska niissä on armeijan M91-maihinnousu-kengän pohja, ne sopivat myös suksiin. Nyt yhdentoista vuoden käytön

jälkeen popot alkavat pikku hiljaa osoittaa rapautumisen merkkejä. Hattu on vedenpitäväksi käsiteltyä huopaa, ja lierin leveys riittää suojaa-

maan auringolta. Huopa pitää lämpimänä 10–15 pakkasasteeseen saakka, min-kä jälkeen vaihdan karvahattuun. Joululahjaksi saamassani takissa on tar-peeksi taskuja, ja repussa niitä taas on riittävän vähän, jotta ei tarvitse aina miettiä, mitä löytyy mistäkin.

En käytä räikeitä värejä. Teen töitä tie- ja siltatyömaalla neonliivi päällä ja saan niistä kyllikseni siellä.

Sinianna Sinervo, kasvatustiede

Olen heräteostaja. En suunnittele vaan ostan, jos jotain kivaa tulee vas-taan. Käyn paljon kirpputoreilla. Jos vaate on kestänyt edellisellä omistajalla, se kestää todennäköisesti minullakin.

Tämä takki on viiden euron löytö kirpputorilta. Ostin sen, koska se oli edul-linen, täysin ehjä ja sopivan kokoinen. Sievin kengät hankin uutena, mutta ne ovat kestäneet jo monta talvea. Villasukat ovat äidin kutomat.

Tyylini on sekoitus kaikkea, mikä omaa silmää miellyttää. Tyypillisesti yh-distelen mustaa ja vahvoja värejä. Puen päälle sitä, mikä aamulla tuntuu kival-ta, mutta myös käytännöllisyys vaikuttaa valintoihin.

Ystävän tekemiä rastoja pidän näin, koska silloin ne eivät ole tiellä esimer-kiksi käsityötunnilla.

TYKKÄÄ AVIISISTA. EDES FACEBOOKISSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 5.4.2013 11

Tyylien suloista sekamelskaa

Veera Kaleva, sosiologia

Pukeutuminen on minulle esteettinen juttu. Nautin siitä ja kiinnitän huo-miota myös muiden pukeutumiseen. Esimerkiksi yliopistolla näkee eri-laisia, kiinnostavia tyylejä.

Oma tyylini vaihtelee, mutta yleensä se sisältää jotain vanhaa tai vanhahta-vaa. Se on kombinaatio kirpputorikamaa ja äidin ja mummon ullakon löydök-siä. Toisaalta käytän klassisen naisellisia vaatteita, toisaalta esimerkiksi pu-vunhousuja ja liiviä. Myös ska- ja punk-tyyli on vaikuttanut pukeutumiseeni.

Tämänpäiväinen asu on aika tyypillinen kombo. Housut ovat äidin vanhat haaremihousut, jotka tuunasin itse kietaisuhousuiksi. Huivi on mummon vaa-tekaapista ja paita kirpputorilta. Maiharit ovat pysyneet perusvarusteena tei-ni-ikäisestä asti.

Riikka Nieminen, englantilainen filologia

Tänään kiskoin päälle ensimmäiset vaatteet, jotka tulivat vastaan. Yleen-sä katson kokonaisuutta vähän tarkemmin. Käytän usein vihreää, val-koista tai vaaleanpunaista animetyylistä peruukkia.

My Little Pony -paita kertoo, että olen brony ja sarja on minulle tärkeä. Hou-sut ostin rock- ja goottityylisestä EMP-postimyynnistä. Tilaan vaatteita usein nettikaupoista, sillä inhoan kaupoissa käymistä ja vaatteiden sovittamista. Kengät ovat K-Kengästä, ja luurit löysin 30 eurolla Prismasta.

Pukeutumiseni on välillä tyylien sekamelskaa. Yhdistelen vaatteita, jotka omasta mielestäni näyttävät näteiltä. Persoonallisuuteeni kuuluvat kontras-tit: toisaalta tykkään esimerkiksi kauhuelokuvista, toisaalta kaikesta kivasta ja valoisasta.

mikä miellyttää silmää ja kestää käyttöä. ANNINA MANNILA, TEKSTI & KUVAT

12 Aviisi 5.4.2013

kointitavan. Asiaan vaikuttaa myös lait-teisto: iPadilla on helpompi olla jatku-vasti netissä kuin tavallisella koneella.

Oletko kavereihisi yhteydessä netin ulkopuolella?

En ole kovin sosiaalinen ihminen, enkä tapaa kavereitani usein. Enem-män tiedän heidän elämästään nyt Fa-cebookin ja sähköpostin aikana kuin ennen sitä.

Mitkä ovat mielestäsi netin käytön hyviä puolia?

Pysyy kärryillä, missä maailmas-sa mennään ja mitä ystäville kuuluu. Tietää, mistä puhutaan ja mitkä jutut ovat in tekniikassa, netin maailmassa ja muutenkin.

Sitähän vaaditaan sekä töissä että opiskelussa.

Osaatko arvioida, kuinka suuri osa valveillaoloajastasi kuluu netissä?

En osaa arvioida, paljonko aikaa me-nee netissä päivässä. Työpäivänä me-nee enemmän, koska silloin olen ko-ko ajan netissä töidenkin vuoksi. Va-paapäivänä tarkistan sähköpostit use-amman kerran tunnissa. Uutiset skan-naan päivän aikana varmaan 20 kertaa.

Oletko yrittänyt vähentää netin käyttöä?

Aina välillä yritän vieroittaa itseäni netistä. En omista älypuhelinta, joten kotona roikun koneella koko ajan. Ky-lässä ja matkoilla tulee pakkovieroitus, koska kännykällä ei jaksa koko aikaa tarkistella sähköpostia.

Älypuhelinta en halua hankkia. Suojelen itseäni, koska sitten roikkui-sin netissä jatkuvasti. Nyt nettiriippu-vuus rajoittuu kodin seinien ja työpai-kan sisälle. Muuten pystyn olemaan ilman, kun ei ole vaihtoehtoa.

Fyysisesti läsnä, mutta ajatukset ovat netissä

JUHO MÄKELÄ, TEKSTI TEEMU RAUDASKOSKI, KUVITUS

Tampereen yliopistossa opiskeleva Minna vastaa Aviisin Facebook-sivuille jättämäämme tiedusteluun:

”Kirjoitatte juttua nettiriip-puvuudesta. Minä olen yksi heistä.” Minna tarkistaa jatkuvasti sähköpos-tista ja Facebookista, onko joltain tul-lut viestiä tai uutta päivitystä.

Miten netin käyttö on vaikuttanut opintoihisi, vuorokausirytmiin ja so-siaalisiin suhteisiin?

Pidän kavereihin muutenkin eni-ten yhteyttä Facebookin tai sähköpos-tin kautta. Toki ajankäyttöni on mie-lenkiintoista. Ei ole aikaa tehdä jotain, mutta aina on aikaa tarkistaa sähkö-posti tai Facebook.

Koen olevani nyky-yhteiskunnan kasvatti. En pysty keskittymään yh-teen asiaan kovin pitkään. Sähköpos-tin katsominen tai netin käyttö luke-misen välissä tuo tauon, joita tarvit-sen. En pystyisi lukemaan aamusta il-taan hiljaa lukusalissa ilman mitään yhteyttä ulkomaailmaan. Joskus val-von liian myöhään, mutta muuten se ei vaikuta vuorokausirytmiin.

Oletko koskaan miettinyt, että haki-sit apua nettiriippuvuuteen?

En ole ajatellut hakea apua. Minus-ta nettiriippuvuus on ajan trendi. Ko-tona puolisoni lukee posteja ja uutisia älypuhelimestaan jatkuvasti yhtälail-la. Ainoa mihin riippuvuus vaikuttaa, on läsnäolon vähyys. Fyysisesti olen läsnä kotona, mutta ajatukset ovat ihan muualla sähköpostissa tai kave-reiden Facebook-päivityksissä.

Kerrot, että sinun on pakko tarkistaa jatkuvasti sähköposti tai Facebook. Osaatko sanoa, mistä se johtuu?

Kaipa se johtuu siitä, että haluan ko-kea itseni tarpeellisesti. Kun joku lä-hettää minulle sähköpostia, olen ole-massa.

Tietävätkö läheisesi nettiriippuvuu-desta ja miten he ovat suhtautuneet asiaan?

En koe sitä riippuvuudeksi. En val-vo öitäni ja roiku netissä, vaan kyke-nen käymään töissä ja opiskelemaan.

Muistatko, mistä nettiriippuvuutesi alkoi?

Kirjoitan parin kaverin kanssa aktii-visesti sähköpostia. Ehkä homma läh-ti siitä, kun keksimme tuon kommuni-

Tampereen yliopistossa opiskeleva Minna on netissä jatkuvasti. Hänestä nettiriippuvuus on ajan trendi. 27 prosenttia korkeakouluopiskelijoista kokee liiallisen netinkäytön haittaavan opinnoissa etenemistä.

”Kun joku lähettää minulle sähkö postia, olen olemassa.”

TYKKÄÄ AVIISISTA. EDES FACEBOOKISSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 5.4.2013 13

Opiskelijoiden nettiriippuvuus on lisääntynyt huomattavas-ti YTHS:n uusimman terveys-

tutkimuksen mukaan. Kaikista kor-keakouluopiskelijoista 27 prosent-tia koki vuonna 2012, että netinkäyt-tö on haitannut opinnoissa etenemis-tä. Vuonna 2008 luku oli vielä 17 pro-senttia.

YTHS:n neuvontapsykologi Marjo Kokko arvelee, että tiukentuneet opis-keluajat ajavat ihmisiä nettiin.

”Kun opiskelijan on pakko kirjoit-taa essee tai gradu, hän etsii pakorei-tin netistä.”

Kokon mukaan netin tarjonta ja houkutukset ovat kasvaneet huomat-tavasti neljässä vuodessa. Opiskelu-jen kohdentaminen nettiin on myös iso ongelma. Työn ja vapaa-ajan väli-sen rajan hämärtyminen altistaa opis-kelijoita netin käytölle.

”Kun opiskelijan pitää tehdä kan-din työtä, hän menee piipahtamaan il-tapäivälehden sivuille. Pian hän huo-maa olleensa kaksi tuntia netissä, eikä työ ole edennyt yhtään.”

Fyysisesti läsnä, mutta ajatukset ovat netissäNettiriippuvuuden taustalla on usein yksinäisyys

Miesopiskelijoilla haitalliseen ne-tin käyttöön liittyy yleensä pelaami-nen ja naisilla sosiaalinen media ja yleinen surffailu. Muutama opiskeli-ja hakeutuu kuukaudessa peliriippu-vuuden takia YTHS:n mielenterveys-puolelle.

”Seksisivustojen käyttäminen on yleisin nettiriippuvuuden syy, vaik-ka sitä ei välttämättä paljasteta tutki-muksessa.”

Kokon mielestä nettiriippuvuutta ei voi verrata alkoholismiin, joka voi olla myös geneettistä. Nettiriippuvuudes-ta paranee yleensä omalla päätöksellä toisin kuin alkoholismista.

”Netti ei itsessään aiheuta riippuvuut-ta, vaan asiat, joita netissä tehdään.”

Kokon mukaan enemmistö netti-riippuvaisista opiskelijoista potee yk-sinäisyyttä. Mitä enemmän viettää ai-kaa netissä, sitä vaikeampi on kohdata ihmisiä kasvokkain.

”Netissäkin voi olla oikeita ystäviä, mutta kommunikaatiosta puuttuu monta puolta. Luonnossa näkee toi-sen ihmisen ilmeet ja eleet.”

Ensimmäinen vuosi ratkaisee usein, pääseekö opiskelija mukaan kaveri-porukoihin. Tämän vuoksi ainejär-jestöjen tuutorointi on tärkeällä sijalla opiskelijoiden sosiaalistamisessa.

Kokko on huolissaan massaluento-jen lisääntymisestä. Esimerkiksi psy-kologian sivuaineessa kaikki syventä-vät opinnot suoritetaan verkossa.

”Minusta meidän pitäisi astua taak-sepäin yliopistolla ja lisätä pienryh-mäopetusta.”

Hän toivoo, että ainejärjestöillä olisi enemmän päihteettömiä tilaisuuksia. Nettiriippuvaiset opiskelijat eivät vä-litä alkoholista tai ainakaan kännää-misestä.

”Olen itsekin aika avuton, miten opiskelijoiden yksinäisyyttä voisi lie-vittää. Olemme suunnittelemassa yk-sinäisille tukiryhmää, joka alkaisi ver-kosta.”

Kokko painottaa, että internet on pääasiassa myönteinen keksintö.

”Netti voi olla joillekin ainut hyvä asia elämässä. Ilman sitä monet opis-kelijat olisivat paljon yksinäisempiä.”

Kaikista korkeakouluopiskelijoista netinkäytön koki aiheuttaneen itselleen ongelmia: 2008 2012Ihmissuhteissa 4,1 % 4,5 %Opintojen etenemisessä 16 % 27 %Vuorokausirytmissä 17 % 22 %

Tamperelaiset yliopisto-opiskelijat käyttävät nettiä viikoittain keskimäärin yli 20 tuntia työhön ja opiskeluun, mikä on eniten Suomessa.

Tamperelaisista yliopisto- opiskelijoista yli 30 prosenttia käyttää nettiä vapaa-ajalla yli 20 tuntia viikossa.

Miesopiskelijat ovat netissä viikoittain keskimäärin 33 tuntia, josta opiskeluun tai työhön käytetään n. 10 tuntia.

Naisopiskelijat ovat netissä viikoittain keskimäärin 25 tuntia, josta opiskeluun tai työhön käytetään noin 12 tuntia.

LÄHDE: YTHS:N KORKEAKOULU­

OPISKELIJOIDEN TERVEYSTUTKIMUS 2012

Opiskelijat ja internet

”Netti ei itsessään aiheuta riippuvuutta, vaan asiat, joita netissä tehdään.”

14 Aviisi 5.4.2013

| Kulttuuri

SAMULI HUTTUNEN TEKSTI & KUVA

Kuvataiteilijan am-matti vaatii into-himoa, se tulee selväksi Tampe-reen ammattikor-

keakoulusta kuvataiteilijaksi valmistuvien kanssa jutellessa. Himona-näyttely TR1 Taide-hallissa ja Taidekeskus Mältin-rannassa esittelee valmistuvi-en kuvataiteilijoiden lopputyöt.

”Näyttelyn nimi viittaa sii-hen, että teemme kaikki tä-tä intohimolla”, Viika San-kila sanoo. ”Himona tarkoit-taa paljon myös määrällisesti, teemme todella paljon töitä.”

Sankila tekee näyttelyyn animaation. Sen lähtökohta-na on ääninauha, jolle Sankila haastatteli ystäväänsä. Nau-halla ystävä kuvailee fyysi-siä tuntemuksia, joita hän ko-kee ajatellessaan minuuttaan. Sankila käyttää erilaisia ma-

teriaaleja, kuten lasimaalaus-ta, hiuksia, hedelmiä ja erilai-sia nesteitä.

”Animaation tekemisessä tarvitaan intohimoa, koska se on todella hidasta.”

Laura Laukkanen kertoo, että näyttelyn nimeä pohdit-taessa sana intohimorikos oli pitkään esillä.

”Taiteilijan ammattikuva on tietyllä lailla intohimorikos yhteiskuntaa tai talousajatte-lua vastaan. Olemme mietti-neet työhön liittyvää ongel-maa, onko kuvataiteilijan työ ammatti.”

Laukkasen lopputyö on ti-laan tehty veistos, joka koos-tuu gelatiinipalloista.

”Ne ovat läpikuultavia pallo-ja, jotka kutistuvat näyttelyn aikana ja hiljalleen homehtu-vat. Haluan käsitellä ristirii-taa, saako taideteokseen kos-kea. Meillä on himo koskea johonkin, vaikka se olisi vas-tenmielistäkin.”

Laukkanen sai ajatuksen gelatiinin käyttöön materiaa-lina veistokurssilla pari vuot-ta sitten.

”Näin meduusoita rannalla ja ajattelin, että ne olivat ihan sairaan hienoja, mutta ällöt-täviä. Aloin miettiä, miten si-tä voisi jäljitellä jollain muul-la materiaalilla. Gelatiinia käytetään monessa paikas-sa, mutta se on outo aine. Mi-hin se kuuluu? Kun siitä tekee veistoksen, se on kaikkien ka-tegorioiden ulkopuolella.”

Veli-Pekka Suorsa piirtää lopputyönään piirustussarjaa, joka käsittelee muistoja äidis-tä ja lapsuudesta.

”Siinä on melkein pakon-omaista toistoa, minun on pakko toistaa tiettyjä asioita.”

Suorsa kertoo haluavan-sa välillä piirtää koko päivän, mutta kädet eivät jaksa.

”Sormet ovat olleet ihan ha-jalla tämän lopputyön aikana, mutta olen vain pakottanut it-

seni tekemään ja puskemaan eteenpäin. Kyllä se raja tulee vastaan sitten.”

”Tässä on psyykkinen ja fyysinen terveys koetuksel-la silloin tällöin”, Laukkanen naurahtaa.

Kaikki kolme ovat ehdotto-masti sitä mieltä, että halua-vat tehdä kuvataiteilijan töitä valmistuttuaan.

”Olemme ammattilaisia ja se on ammattimme, joten miksi emme harjoittaisi sitä?” Lauk-kanen kysyy.

Itsensä elättäminen kuva-taiteella ei ole kuitenkaan it-sestäänselvää.

”Se on aika monimutkainen kuvio. Työn käsite on jousta-va. Koko apurahajärjestelmä ja työmarkkinatuki -yhdistel-mä on monimutkainen. Silloin kun taiteilija ei tee töitä, viralli-sesti hän silti tekee töitä.”

Laukkasen mukaan moni valmistuva kuvataiteilija on

oppinut myös yrittäjyyttä.”Jos emme saa näyttelyai-

kaa, niin sitten teemme näyt-telyn itse.”

Palkka ei ole kuvataiteilijal-le tärkein yllyke työntekoon.

”Vaikka tästä ei mitään tie-naisikaan, tekisimme tätä sil-ti”, Sankila sanoo.

Tärkein motivaatio taiteen tekemiseen Sankilalle on tun-ne, joka siitä tulee.

”Kun paneutuu intensiivi-sesti johonkin, unohtaa kai-ken muun. Se on flow-elämys.”

Ammattilaisuus ei taiteessa ole Laukkasen mukaan vält-tämättä ongelmatonta.

”Taiteilijat haluavat, että heitä kohdellaan ammattilai-sina ja tämä olisi työ. Se voi tarkoittaa luisumista rajoittei-siin, joita työmaailmassa on.”

HIMONA­LOPPUTYÖNÄYTTELY

TR1 TAIDEHALLISSA 6.­28.4.

JA TAIDEKESKUS

MÄLTINRANNASSA 20.4.­7.5.

Taide on intohimorikosHimona-lopputyönäyttelyn kuvataiteilijat pohtivat taiteilijan työhön liittyvää ongelmaa

Laura Laukkanen (kesk.) sanoo, että valmistuville kuvataiteilijoille on leimallista, että he eivät kategorisoi itseään tiettyyn kuvataiteen alaan. ”Vaikka itse teen lopputyöhön veistosta, se ei määrittele, kuka olen”, hän sanoo. Veli-Pekka Suorsa (oik.) tekee lopputyönäyttelyyn piirustussarjan, mutta kuvaa vapaa-ajallaan videotaidetta. Viika Sankila on ajautunut pikkuhiljaa eri tekniikoita kokeilemalla animaation pariin. Etualalla Laukkasen lopputyöhön kuuluvia gelatiinipalloja.

TYKKÄÄ AVIISISTA. EDES FACEBOOKISSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 5.4.2013 15

Vaimoni sanoi eräänä päivänä minulle, et-tä sinullahan on vie-

lä jäljellä käyttämätöntä kesälomaa, etkö voisi käyt-tää loppulomaasi nyt näin talvellakin. Kumarsin mui-jalle kuin kulkuri kuulle, kopsautin kapsäkin kiinni ja katosin. ”

Näin alkaa ukkomiehen ”päätähuimaava seksi-seik-kailu” Jyväskylään, jossa hän kohtaa ”veikeitä meik-ki-konsulentteja”.

Useissa 1970-luvun por-nolehtien teksteissä tois-tuu sama kaava: naimi-sissa oleva mies toteuttaa fantasioitaan muiden kuin oman vaimon kanssa.

Nykylukijalle huumori-arvo on ajanut eroottisuu-den ohi aikapäiviä sitten. Jo käytetty kieli hymyilyttää: käydään ”kapakissa” kat-somassa ”paikallisia tyt-täriä”, hyvällä tuurilla voi

”piikuuden” päästä viemään ”rotupuhtaalta yksilöltä”.

1970-luvun pornolehdis-sä näkyy, miten alan lehti-en tyyli on vielä hakusessa, ei oikein tiedetä mitä tulisi kirjoittaa. Tasapainoillaan säädyttömän ja säädylli-sen välissä. Lehdet tuntu-vat punastelevan ilman lu-kijaakin. Kaksimieliset ot-sikot ovat kuin vaivaantu-neen ihmisen vitsejä.

Suomalaisten miesluki-joiden itsetuntoa yritetään nostattaa vakuuttelemal-la heidän ylivertaisuuttaan. Suomalainen mies vastaa milloin tahansa kahta ete-län maiden lipeväkielis-tä lirputtelijaa. Espanjalai-nen Rosita vakuuttaa, ettei-vät oman maan hoikkalan-teiset kiharapäät vedä ver-toja suomalaisille.

Nainen ei jää pelkästään halun kohteeksi. Vuoden 1974 Kallessa neuvotaan, miten nainen voi askarel-la deodoranttipurkista dil-don. Näpsäkkä nainen val-mistaa kätevästi myös mui-ta masturbontivälineitä, mikäli kaapista löytyy su-perlonia ja muoviletkua.

Sanna-Kaisa Lähdeaho

Mother Susurrus on mieles-täni kuulunut siihen puo-leen doom-skeneä, joka pai-nottaa matalia tempoja ja taajuuksia 1970-luvun Black Sabbath -retroilun sijaan. Debyyttilevyllään bändi on ottanut toisen jalkansa ulos doomin märkivästä ruhosta ja siirtynyt kokeilevampaan suuntaan. Avausraidan rif-fittely tuo mieleen puoli-nopeudella soitetun Cir-clen ja Anagnorisikseen tul-taessa bändi siirtyy selväs-ti kokeellisemmille vesille. Musiikki tuo etäisiä miel-leyhtymiä 1990-luvun alun raskaampaan vaihtoehto-rockiin ja The Swansiin. Al-bumin nimi Maahaavaa ku-vaa musiikkia, se on laahaa-vaa ja maanläheistä, tosin ei sillä tavalla niin kuin vil-lasukat ja rooibostee, vaan kuin maankuoresta hitaas-ti vyöryvä laava.

Perinnesoitin jouhikon tai-tajana tunnetun Pekko Kä-pin Rammat jumalat näyttää enemmän hevilevyltä kuin kansanmusiikilta, mitä nyt paidaton tatuoitu pitkätuk-ka poseeraa kitaran sijaan jouhikon kanssa. Siinä mis-sä metallimuusikot kikkai-levat muinaisten viittaus-ten kanssa, Käppi on kan-sanperinnemusiikkia tutki-nut etnomusikologi. Ram-mat jumalat ei tyydy kopi-oimaan menneiden aiko-jen musiikkia. Käpin sävel-tämät modernit kansanlau-lut soivat rujoina ja raskai-na kuin räkäinen suoblues säröllä ja matalataajuuksi-sella surinalla terästettynä. Sanoitukset ovat ilmeises-ti suurelta osin kansanru-noista, kahdella kappaleella sanoittajana vierailee Kau-ko Röyhkä.

Samuli Huttunen

Kun koti ei ole täällä

Marja Björkin uutuudessa poika ei sauno

Päätähuimaavia seksiseikkailuja

Maankuoren sisältä

Rujoja kansanlauluja

MARJA BJÖRK POIKA

SIVUMÄÄRÄ: 215

ILM.: 3/2013

LIKE

Jeesusteippi repii ihon ru-velle, kun sillä teippaa rinnat ihoon kiinni. Vil-le Juurikkalan kuvaama

kansi on ajatuksia herättävä, mutta valitettavasti raikas ote jää siihen.

Marja Björkin neljäs ro-maani Poika kertoo Marionis-ta, eli Makkesta, joka on ty-tön ruumiiseen syntynyt poi-ka. Makken pienin ongelma on kuitenkin väärään ruumii-seen syntyminen, sillä henki-löhahmona hän on hyvin epä-uskottava.

Yksiulotteiseksi jäävälle hahmolle Björk hakee uskot-tavuutta kirjoittamalla mi-nämuodossa, mutta havain-not pysyvät kovin pinnallisi-na ja kieli harmillisen köm-pelönä.

Takakannessa Björk kertoo kirjan syntyneen hänen oman poikansa kokemuksista. Eh-käpä äidin näkökulmasta kir-joittaminen olisi tuottanut va-kuuttavamman lopputulok-sen.

Markkinoinnissa on otettu harha-askelia, sillä tyyliltään teos sopisi parhaiten nuorten-romaaniksi.

Opettavainen teksti herät-tää naiviudessaan tuskastu-mista lukijassa:

”Ole vain rohkeasti oma it-sesi”, se sanoi. ”Vaikka help-poa se ei ole. Mä olen luke-nut netistä näistä asioista. Ei me kauhean harvinaisia olla. Olisi hyvä, jos sä tuntisit jon-kun joka tietää mitä tämä on, jos et tiedä ja tuntuu, että olet yksin.”

Parhaimmillaan Björk on kuvatessaan yhteiskunnan erillaista suhtautumista tyt-töihin ja poikiin. Parillinen numero sosiaaliturvatunnuk-sen lopussa kun tuntuu ole-van yhtäläisyysmerkki moit-teettomalle käytökselle.

Sanna-Kaisa Lähdeaho

LAULU KOTI­IKÄVÄSTÄ (2012)

DOKUMENTTI

OHJAAJA: MIKA RONKAINEN

ENSI­ILTA: 5.4.2013

KESTO: 1H 30 MIN

IKÄRAJA: S

Musikaalisen doku-mentin aluksi pää-henkilö, Aknestikin

kitaristi Kai Latvalehto ker-too kyllästyneensä soittami-seen ja ylipäätään musiikkiin. Hän potee juurettomuuden tunnetta. Ruotsissa vietet-ty lapsuus ja Suomessa elet-ty aikuisuus aiheuttavat jat-kuvaa ulkopuolisuuden tun-netta. Kun ratin taakse istuu Tauno-isä, alkaa matkanteko kohti Göteborgia. Identiteetin toivotaan löytyvän joltakin pysähdyspaikalta.

Mika Ronkainen (ohjaus/käsikirjoitus/tuotanto) ei yri-tä löytää vastauksia kaikkiin siirtolaisia koskeviin epä-kohtiin, vaan pääpaino pysyy isän ja pojan suhteessa. Suku-polvien välinen kuilu tuntuu mahdottomalta kuroa um-peen, mutta paikoin osapuo-let vaikuttavat todella kuun-televan toisiaan. Isän ja po-jan suhde on aaltoliikettä, jos-sa itkunsekaisesta tunnepur-kauksesta palataan nopeasti kohteliaisiin väleihin, puhu-maan säästä.

Matkakuvauksen väliin on leikattu siirtolaisaiheisia mu-siikkiosuuksia. Laulut jakavat lempeästi surumielistä koko-naistunnelmaa: suomalaisuu-desta, alkoholista ja tunteis-ta pystytään puhumaan ilman

ahdistukseen uppoamista.Dokumentti jättää monia

kohtauksia katsojan ymmär-ryksen varaan. Ketään ei esi-tellä nimeltä, tilanteita ei poh-justeta. Ratkaisu toimii erin-omaisen käsikirjoituksen an-siosta.

Auton kyydissä matkaavis-sa miehissä on kadehdittavaa rauhallisuutta. Tunne syntyy siitä, että miehet eivät säädä radiokanavia, lähetä viestejä tai mussuta ruokaa. Heille pu-huminen ja ajaminen riittävät.

Matkalta kotipihaan kaar-taa kevyempi seurue, katke-ruus on jäänyt jonnekin Ruot-sin puolelle.

Sanna-Kaisa Lähdeaho

Klassikkoni Levyt

Laulu koti-ikävästä on terapiaistunto Ruotsiin ja takaisin

Poika-romaani kuvaa transsukupuolisen kasvukipuja.

1970­LUVUN PORNOLEHDET

MOTHER SUSURRUS:

MAAHAAVAA (EKTRO

RECORDS 2013)

PEKKO KÄPPI: RAMMAT JUMALAT

(HELMI­LEVYT 2013)

ARVOSTELUASTEIKKO 1–5 TÄHTEÄ

Auton kyydissä matkaavissa Kai ja Tauno Latvalehdossa on kadehdittavaa rauhallisuutta.

”

16 Aviisi 5.4.2013

| Kulttuuri

SAMULI HUTTUNEN, TEKSTI LAURA KAISTO, KUVITUS

Monikulttuuri-suus on haas-teellinen kä-site”, toteaa Tamyn Nais-

kulttuuripäivien projektisih-teeri Anna-Maria Leogrande.

”Monikulttuurisuus an-taa viitteen siitä, että olisi olemassa vain yksi kulttuu-ri. Mikään kulttuuri ei ikinä ole täysin yksikulttuurinen”, hän sanoo.

Monikulttuurisuus päätyi kuitenkin Naiskulttuuripäi-vien teemaksi termin yleisen tunnettavuuden ja ymmär-rettävyyden vuoksi. Torstain pääpaneelikeskustelussa pu-hutaan siitä, miten etnisyys ja sukupuoli näyttäytyvät suo-malaisessa yhteiskunnassa, ja miltä tuntuu olla normien ul-kopuolella.

”Kysymys on siitä, minkälai-sia rooleja annetaan ihmisille. Meillä on tietty mielikuva sii-tä, millainen on suomalainen tyttö ja millaiseksi hänet miel-letään ja millaisena hänet esi-tetään.”

Leogranden mukaan tar-koitus ei ole lähestyä aihet-ta ongelmien näkökulmasta vaan tarkastella tilannetta ja tuoda esille, millaisena asiat näyttäytyvät.

Maryan Abdulkarimin mu-kaan Suomessa norminainen on valkoihoinen nainen, jo-ka on vakaumukseltaan kris-titty tai kristillistaustainen. Abdulkarim on yksi naiskult-tuuripäivien torstain etnistä toiseutta ja naiseutta käsitte-levän paneelikeskustelun pu-hujista.

”Eri uskontoa tunnusta-vat tai eriväriset ihmiset näh-dään ulkopuolelta tulevina”, Abdulkarim sanoo.

Systeemi on Abdulkarimin mukaan rakennettu tietyille olettamuksille. Ulkopuolelta tulevaa saatetaan hylkiä.

Feministi voi käyttää myös huivia

Tamyn naiskulttuuripäivillä tarkastellaan sukupuolta ja monikulttuurisuutta. Maryan Abdulkarimin mukaan myös feministien käytännöt voivat olla syrjiviä.

Torstaista lauantaihin 11.–14. huhtikuuta.

Järjestetään tänä vuonna 32. kerran.

Teemana monikulttuurisuus.

Ohjelmaan kuuluu muun muassa järjestötori, kirpputori, paneelikeskustelu, afrikkalaista tanssia, keikkoja ja elokuvia.

Tarkempi ohjelma osoitteessa www.tamy.fi/naiskulttuuripaivat

Järjestäjänä Tampereen yliopis-ton ylioppilaskunta.

Naiskulttuuripäivät

”Kun menee mukaan johon-kin tilanteeseen tai tapaa jon-kun ihmisen, keskustelu saat-taa alkaa kysymyksestä, mis-tä olet kotoisin. Sinua ei näh-dä ihmisenä, joka tulee tästä yhteiskunnasta, vaan ihmise-nä, joka tulee jostain eksootti-sesta paikasta.”

Hän itse määrittelee itsen-sä maahanmuuttajaksi, kos-ka on syntynyt Mogadishussa Somaliassa.

”On ihmisiä, jotka syntyvät tähän maahan ja jotka ovat suomalaisia, mutta jotka on vaikea nähdä suomalaisina.”

Yhteiskunnan on Abdulka-rimin mukaan usein vaikea hahmottaa sitä, että on erivä-risiä ja eri uskoisia ihmisiä, jotka ovat osa suomalaista yh-

teiskuntaa ja joilla on intres-sejä sen eteenpäin viemiseen.

”Kun normit ovat kapeat, on vaikea toimia yhteiskunnassa, jos ei istu olettamuksiin. Kun olen toimijana suomalaisen yhteiskunnan alueella, olenko

yhtä lailla jäsen, voinko ottaa kantaa?”

Abdulkarimin mukaan meillä on pitkä matka siihen, että näemme toinen toisemme yhteiskunnan jäseninä.

”Kun juttelee nuorten kanssa, he saattavat tuoda esille sen, et-tä eivät ole suomalaisia, vaikka olisivat syntyneet Suomessa. Heidän on vaikea kasvaa yh-teiskunnan jäseniksi, kun hei-dät asemoidaan jatkuvasti toi-sen asemaan.”

Abdulkarim sanoo, että on vaikea avata keskustelua sii-tä, että feministien käytännöt voivat myös olla syrjiviä.

”Kun maahanmuuttajanai-nen menee feministiseen pii-riin, häneen saatetaan suhtau-tua uhrina. Holhoava asenne

voi myös olla syrjivä. Naista ei nähdä oman elämänsä subjek-tina, olentona, joka kykenee it-se ilmaisemaan, mitä haluaa.”

Abdulkarim törmää välillä tilanteisiin, joissa ihmiset hät-kähtävät sitä, että hän käyttää huivia.

”Tasa-arvo nähdään sitä kautta, että pitää istua suoma-laiseen normiin. Käsitys va-paudesta voi olla hyvin kapea. Jotkut ajattelevat, että musli-minaiset voivat olla feministe-jä vasta, kun riisuvat huivin-sa. Vapaus määritellään taval-la, joka sulkee muut pois.”

Abdulkarimin mukaan sen sijaan, että puhutaan sii-tä, monikulttuuristuuko Suo-mi, voitaisiin puhua siitä, et-tä Suomeen muualta tulevien kulttuuri suomalaistuu.

”Suurella osalla esimerkik-si somaleista, jotka ovat olleet pitkään Suomessa, arki alkaa muistuttaa hyvin paljon suo-malaisten perheiden elämää. Kun muuttaa johonkin paik-kaan, ottaa paljon kulttuuris-ta omaan elämäänsä. On vie-lä hirveän kaukana, että suo-malainen kulttuuri muuttui-si muiden kulttuurien suun-taan.”

”Tasa­arvo nähdään sitä kautta, että pitää istua suomalaiseen normiin.”

”

TYKKÄÄ AVIISISTA. EDES FACEBOOKISSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 5.4.2013 17

| Menot

Psykedeelinen folk-yhtye Hexvessel ja debyyttialbu-minsa hiljattain julkaissut progebändi Sammal esiin-tyvät Tampereen Klubil-la keskiviikkona 10. huh-tikuuta. Hexvessel sekoit-taa musiikissaan 1960- ja 1970-lukujen brittiläistä folkia suomalaiseen luon-tomystiikkaan.

Voisi tosin kysyä, miksi samalla viikolla Helsingis-sä ja Jyväskylässä Hexves-selin kanssa esiintyvää yhdysvaltalaista Sabbath Assemblya ei saatu Tampe-reelle asti?

HEXVESSEL JA SAMMAL

KLUBILLA 10.4. LIPUT 10 EUROA.

Huhtikuun F u t u r e Shorts -klu-billa Arttu-rissa näh-dään Lauri Ainalan oh-jaama doku-

menttielokuva Unien Savon-linna. Dokumentti maalaa kuvan toisesta Savonlinnas-ta, joka oli olemassa hylä-tyissä taloissa ja tehtaissa, ja sukeltaa Joose Keskitalon ja Paavoharjun tapaisten ar-tistien alkulähteille. Lisäk-si nähdään liuta kotimaisia musiikkivideoita. Illan live-musiikista vastaa Valmis-tusvirhe, jonka rosoisissa matkalauluissa slaavilainen haikeus soi vahvana pohja-na. Vapaa pääsy.

Ultramariinissa laulanut, neljän soololevyn lisäksi lastenlauluja ja Irwin Good-man -covereita levyttänyt laulaja-lauluntekijä Mat-ti Johannes Koivu esiin-tyy Yo-talolla Sami Kukan kanssa perjantaina 26. huh-tikuuta. Kuusi levyä julkais-sut Sami Kukka soittaa intii-miä ja riisuttua folk-musiik-kia. Kukan on huhujen mu-kaan nähty liikuttavan van-ha punkkari kyyneliin asti keikallaan. Luvassa on siis herkkää tunnelmointia ker-rakseen.

MATTI JOHANNES KOIVU JA

SAMI KUKKA YO­TALOLLA 26.4.

LIPUT 12 EUROA

Kevään en-si-ilta Tam-pereen Yli-oppilasteat-terilla ei ole suunnattu kevyen te-atterihutun

ystäville. Nuoren työryh-män ohjaaja-dramaturgi Tapio Ylisen johdolla val-mistelema näytelmä perus-tuu Kurt Vonnegutin teok-seen Happy Birthday Wanda June. Perjantaina 5. huh-tikuuta ensi-iltansa saa-va näytelmä kertoo Ryanin perheestä. Perheen pää Ha-rold Ryan, ronski sotasan-kari, palaa kotiin oltuaan kateissa vuosia ja aiheut-taa monenlaisia jännittei-tä perheen sisällä. Näytel-mässä kuullaan myös työ-ryhmän omaa musiikkia. Esityksiä toukokuulle asti.

HAPPY BIRTHDAY WANDA

JUNE ­NÄYTELMÄ TAMPEREEN

YLIOPPILASTEATTERILLA 5.4.

ALKAEN. OPISKELIJALIPUT 7€

Tamy jättää jäähyväiset Yo-talolle

Hautausmaa vetää keikan

Metsäfolkia ja progea

Unien Savonlinna Artturissa

Hempeilyä Yo-talolla

Vonnegutia ylioppilas-teatterissa

Ps y k e d e l i a s ä v y j ä 1970-luvun hardrockiin yhdistelevä ruotsa-

laisbändi Graveyard esiin-tyy Tampereen Klubilla tors-taina 18. huhtikuuta. Viime vuonna kolmannen levynsä Lights Out julkaissutta yhtyet-tä on verrattu muun muassa Led Zeppelinin ja Black Sab-bathin kaltaisiin suuruuksiin. Lämppärinä nähdään psy-kedeliarockia soittava Death Hawks.

GRAVEYARD JA DEATH HAWKS

KLUBILLA 18.4. LIPUT 18,50 EUROA,

OVELTA 20 EUROA

Tampereen yliopiston ylioppilaskunta muut-taa kesällä Pienteolli-

suustalolle yliopiston lähet-tyville. Tamy on pitänyt ma-jaansa Yo-talona tunnetun Kauppakatu 10:n yläkerrassa vuodesta 1967 alkaen.

Lauantaina 20. huhtikuuta toivotetaan jäähyväiset nyky-muotoiselle Yo-talolle.

Paikan päällä voi veres-tää muistoja ja viettää eep-piset läksiäisbileet. Yo-talon muistoa kunnioitetaan sa-malla Wappuviikkojen ava-jaisilla.

Tanssijalkaa illan aikana nostattavat Big Pop dj:t Sami ja Riku.

Tilaisuus on kaikille avoin. Illan ohjelma alkaa kello

23:00. Kolmen euron hintaisia ennakkolippuja jäähyväisbi-leisiin myydään Juvenes kir-jakaupassa ja Tamyn yleistoi-mistolla Yo-talon yläkerrassa.

Lauantaina 20. huhtikuu-ta julkaistaan myös Tamyn 85-vuotishistoriateos.

WAPPUVIIKKOJEN AVAJAISET –

YO­TALON LÄKSIÄISET 20.4.

YO­TALOLLA. LIPUT 3 EUROA.

Muut Keikat

Tamy on pitänyt majaansa Yo-talon yläkerrassa vuodesta 1967 aLkaen.

Ruotsalainen Graveyard soittaa perinnetietoista rockia.

KUVATAIDE | Turkulaisen kuvataiteilija Anna Nummen näyttely Galleria Rajatilassa tuo näkyviin vallan varjot. Teos hakee esikuvansa mielenosoituksista ja kansannousuista.

NYKYTANSSI | Tanssivirtaa Tampereella -tanssifestivaali tarjoaa tiistaista sunnuntaihin 16.–21. huhtikuuta nykytanssiteoksia, tanssivideoita ja keskusteluja

18 Aviisi 5.4.2013

AVIISI@UTA.FI. MIELIPIDEKIRJOITUSTEN MAKSIMIPITUUS ON NOIN 2 000 MERKKIÄ . TOIMITUS PIDÄTTÄÄ OIKEUDEN KÄSITELLÄ KIRJOITUKSIA.

Tästä aiheesta kaivattaisiin kyllä kipeästi lisää julkista keskuste-lua. Arvelisin, että monet ihmi-

set eivät ole tulleet edes ajatelleeksi, et-tä taloustieteessä on kuitenkin muita-kin koulukuntia kuin pelkkä uusklas-sinen, ja että tämä koulukunta ei suin-kaan aina ole ollut yhtä dominoiva.

Perttu Piirto

Suomen valtiolla on enemmän velkaa kuin koskaan ennen, ni-mellishinnoilla mitattuna. Vii-

me vuosina Suomi on velkaantunut nopeammin kuin koskaan ennen. Si-näkin olet velkaantuneempi kuin kos-kaan ennen. Suomen maksama kor-ko nousee ennen pitkää – niin sinun-kin lainojesi korko. Yhä suurempi osa veroistasi menee velan korkojen mak-suun, eikä enää hyvinvoinnin raken-tamiseen. Suomen huoltosuhde heik-kenee nopeasti, ja maksajia on yhä vä-hemmän. Kuinka kauan tällainen me-no voi jatkua?

Varmana En Juonu

Niin, kiukuksi pistää, kun ajat-telen, miten paljon olen käy-nyt kouluja, eikä missään ope-

tettu, miten raha syntyy. On vaan an-nettu ymmärtää, että raha syntyy työstä ja yrittämisestä. Oikeasti työtä ja yrittämistä ei ole ilman velkaa, sil-lä niihin molempiin tarvitaan rahaa ja raha on velkaa. Ei tule palkkaa kuo-

Puhe rahasta jatkuu verkossaJos jonkin muun alan yrityksen

vastuuhenkilöt valehtelevat toimin-tansa luonteesta jatkuvasti julkises-ti, siitä tupataan laittamaan toimijoi-ta vastuuseen.

Nykyinen rahajärjestelmä on täy-sin naurettava vitsi, joka on päässyt tähän pisteeseen ainoastaan määrä-tietoisen ja säännöllisen valehtelun turvin. Sen aika alkaa olla ohi tie-don levitessä vapaaehtoisten vuosi-en aikana tekemän ahkeran työn an-siosta.

Viiloja velkavankilaan

Mitä tappioita pankille muo-dostuu ja miten? Ainahan voi luoda lisää rahaa tyhjäs-

tä. Heitetään paradoksikiukaalle vie-lä sen verran vettä, että briteissä ei ole reservivaatimusta, jo-ten talousdemokraatti-sen teorian mukaan ”ra-haa voi luoda tyhjästä” niin paljon kuin halu-aa. Kyllähän aikanaan tuotot paikkaavat tap-piot.

Kuitenkin siellä on kaatunut pankkeja (esim. Northern Rock). Miksi kukaan ei kertonut heille, että sen kun luovat vaan rahaa ”kaksinkertaisella kirjanpi-dolla” niin paljon kuin haluavat? Ehkä näille pankkialan ihmisille olisi pitänyt näyttää joku Youtube-video?

AH

Hyvät ihmiset, meitä on kuse-tettu, rankasti. Koko nykyi-nen korolliseen velkaan pe-

rustuva FIAT-rahajärjestelmä on py-

| Mielipide

pan kaivamisesta, ellei joku ensin ole lainannut pankista rahaa, ei vaikka yötä päivää kaivaisit.

Ja eniten sapettaa, kun katsoo, mi-tä varten velkaa otetaan. Velkaa saa pankista vain, jos sillä voi tehdä voittoa. Usein raha syntyy siitä, kun otetaan velkaa, jota sijoitetaan nou-seviin hintoihin, voitto tulee silloin hintojen noususta. Tästä myös asun-tolainoissa on kyse. Jotta tämä jär-jestelmä voisi toimia, täytyy aina löytyä uusia velan ottajia, muuten raha loppuu.

Kouluja Käynyt

Pankkien edustajat valehtelevat rahan alkuperästä jatkuvasti. Tä-män voi todeta menemällä itse

kysymään. Joko virkailijat ovat omas-ta alastaan täysin pihalla tai valehtele-vat esimiesten käskystä – toimivat joka tapauksessa vastuuttomasti roolissaan.

SUOMEN TALOUSDEMOKRATIA RY:N

TIEDOTTAJAN VILLE IIVARISEN KOLUMNI

RAHASTA EI SAA PUHUA (AVIISI 03/2013)

KIRVOITTI AIHEESTA VILKKAAN KESKUSTELUN

AVIISIN VERKKOSIVUILLA.

ramidihuijaus, jossa raha luodaan huipulla tyhjästä, ja josta se sitten va-luu alas ja päätyy lopulta pohjalle. Tä-ten raskaimmat korot saavat makset-tavakseen pyramidin pohjalla oleva tavallinen kansa.

Edes suurin osa poliitikoistamme ei vielä tänäkään päivänä tiedä tätä. Tä-mä on yksi esimerkki siitä, miksi he

eivät edistä kehitystä, vaan jar-ruttavat sitä. Jo pelkästään

tämän takia kannattaa lo-pettaa äänestäminen ko-konaan.

Tämän kolumnin asia-sisällön tiedostaminen

edustaa yhtä askelta koh-ti parempaa huomista, jon-

ka jälkeen maali on jälkeen lähempänä. Maalina on järjes-

telmä, joka johtaa sekä sisäiseen että ul-koiseen hyvinvointiin, tasapainotilan vallitessa. Nykyinen järjestelmä aiheut-taa räikeän epätasapainotilan.

Ollaan tultu siihen pisteeseen, et-tä jo paatuneinkin kapitalisti alkaa si-simmässään epäillä, voiko nykymeno jatkua ikuisesti ja kuinka kauan maa-pallo kestää tätä vielä.

Mikä on oma veikkauksesi?RBE

Kommentoi

www.aviisi.fi

aviisi@uta.fi

”Hyvät ihmiset, meitä on kusetettu, rankasti.”

­RBE

”Ei tule palkkaa kuopan kaivamisesta, ellei joku ensin ole lainannut pankista rahaa, ei vaikka yötä päivää kaivaisit.”

­KOULUJA KÄYNYT

Tehtävään etsitään sa-navalmista, kirjoi-tustaitoista ja huu-

morintajuista tyyppiä. Va-lokuvaus- ja taittokokemus, juttunäytteet aiemmin jul-kaistuista artikkeleista ja yliopistotausta ovat plus-saa. Tärkeintä on silti into toimittajan hommiin.

Siviilipalvelusmies on käytännössä Aviisin toi-mittaja. Osaamisensa mu-

kaan hän ideoi ja kirjoittaa juttuja, kuvaa, kuvittaa ja taittaa.

Sivarin toivotaan aloitta-van palveluksensa elokuun 2013 aikana. Tarvittaessa aloitusajasta voidaan hiu-kan joustaa. Lapinjärven peruskoulutusjakson pitää olla suoritettu ennen pes-tin alkamista.

Ota rohkeasti yhteyttä Aviisin toimitukseen!

Aviisin kaupunkinu-merolle etsitään ja-kajia. Työhön kuu-

luu Aviisin kaupunkinu-meron ojentaminen ohi-kulkijoille.

Jakajat työskentelevät Tampereen keskustan alu-eella perjantaina 26. huh-tikuuta ja maanantaina 29. huhtikuuta.

Mitään erityisiä taito-ja työssä ei tarvita, mutta positiivinen asenne ja hy-vä mieli on plussaa. Työstä maksetaan palkkaa.

Kinnostuitko? Lisätie-toa saat lähettämällä säh-köpostia otsikolla JAKAJA osoitteeseen aviisi@uta.fi.

Älä hinaa tykkiä. Tule jakamaan Aviisin kaupunkinumeroa!

Suorita siviilipalveluksesi kaupungin parhaassa paikassa!

Anna kuulua itsestäsi! Lähetä vapaamuotoinen hakemus mieluiten heti, viimeistään 1. toukokuuta mennessä. Kerro, miksi sinä olisit erinomainen valinta sivaritoimittajaksi. Liitä mukaan CV ja 1–5 työnäytettä.Kirjoita otsikoksi SIVARIHAKEMUS ja lähetä viesti osoitteeseen paatoimittaja.aviisi @gmail.com

Näin haet

Hae Aviisiin sivariksi!Tienaa rahaa jakamalla Aviisia keskustassa!

TYKKÄÄ AVIISISTA. EDES FACEBOOKISSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 5.4.2013 19

Haluanpa sanoa

Keskusvaali­lautakunta fuksien haltuun!

Nokan kopautusALLI NOKKA KIUKUTTELEEEDUSTAJISTON KULISSEISSA

Olen netissä käytännössä koko ajan, kun olen valveilla. Tuntimäärää on vaikea arvioi-da, mutta neljästä viiteen tuntia päivässä on lähellä totuutta. Surffaan Facebookissa, luen sähköposteja ja katson nettitelevisiota. Mie-tin joka päivä, että netin käyttöä pitäisi vähen-tää. Kausittain olen onnistunut siinä, kun on jotain muuta kiinnostavampaa tekemistä.

T amyn edustajistoryhmillä oli käsit-tämättömiä vaikeuksia saada syksyn edustajistovaalien keskusvaalilauta-

kunnan paikat täyteen. Homma kesti monta viikkoa ja sitä puitiin kahdessa kokouksessa. Keskusvaalilautakunta muodostetaan niin, että edariryhmät esittävät lautakuntaan luo-tettavaksi katsomiaan Tamyn jäseniä, joiden ei tarvitse olla edes edaattoreita.

Todennäköisesti täyttäminen oli vaikeaa, koska liian monessa ryhmässä ajateltiin jon-kun muun kuitenkin esittävän riittävää po-rukkaa. Näin ei tapahtunut.

Käytännössä keskusvaalilautakunta on usein koostunut vanhoista aktiiveista, joista osa on mukana ties kuinka monetta kertaa. Kokemusta pitää tietenkin olla mukana, mut-ta samojen tyyppien nakittaminen kerta toi-sensa jälkeen on älytöntä.

Alli ihmettelee, miksi vanhoja edes vaiva-taan. Keskusvaalilautakunta olisi hyvä tapa saada fiksut uudet tyypit mukaan Tamy-ku-vioon. Tehtävä on tärkeä ja vähän tylsä, mut-ta ei liian vaikea. Ennen kaikkea se on välttä-mätön demokratian toteutumisen kannalta. Alli uskoisi joka edariryhmän liepeiltä löy-tyvän uusia tyyppejä, joita tärkeät tehtävät kiinnostavat ja jotka eivät suhtaudu kylläs-tyneisyydellä lautakuntiin ja työryhmiin. Ke-valan kaltaiset Tamy-toimielimet ovat myös paras tapa perehdyttää ja sitouttaa uutta po-rukkaa edarihommiin.

aviisi.fi/palaute | facebook.com/aviisi

Salli Nurminen, 22, ruotsin kielen opiskelija

www.yo-talo.comKauppakatu 10

* Liput ennakkoon Yo-talon lippukauppa www.yo-talo.com ja

Ke 03.04. Tampereen yliopiston luokanopettaja- opiskelijoiden avolava-ilta, 2 e. To 04.04. Pronssinen Pokaali + Jukka Ruostila & Kaaoksen Ystävät, 12 e / 10 e*. Pe 05.04. 9th Goodwill Party: Nolo & Rähjä, Rock’In’Ganes, Ovet klo 20, show klo 21. 10 e. La 06.04. Naurunpaikka 957 Stand up –klubi: Ida Gröönlund, Ville Saarenketo, JP Kangas. Ovet klo 18, show klo 19. 12 e*. La 06.04. Bigpop Megahuhtikuu Dj:t Sami & Riku, klo 23–04, 5 e. Su 07.04. Justimus, Nost3 & Protro HUOM! Ikärajaton, ei anniskelua. Ovet klo 18, show klo 19, 16 e / 14 e (ennakko Tiketti). Ke 10.04. Paleface & Matre, 12 e / 10 e*. To 11.04. Von Hertzen Brothers, 18 e / 16 e*. Pe 12.04. Deathchain + Black Crucifixion, 12 e / 10 e*. La 13.04. Bigpop Megahuhtikuu Dj:t Sami & Riku, klo 23–04, 5 e. Ke 17.04. Lavatanssibileet, klo 19 alk., 5 e / 4 e (ennakko Juvenes-kaupat). To 18.04. Sweet Jeena And Her Sweethearts: Record release tour 2013, 8 e / 6 e*. Pe 19.04. Samae Koskisen Korvalääke + Jukka-Ässä duo, 12 e / 10 e*. La 20.04. Bigpop Megahuhtikuu Dj:t Sami & Riku, klo 23–04, 5 e. Ti 23.04. Yksityistilaisuus Ke 24.04. TAMK:n bändi-ilta: Sitä sun tätä ja jotain aivan muuta, 0 e. Pe 26.04. Matti Johannes Koivu + Sami Kukka, 12 e / 10 e*. La 27.04. Bigpop Megahuhtikuu Dj:t Sami & Riku, klo 23–04, 5 e. Ti 30.04. Future Bass Tampere presents: Mayday Special with Tantrum Desire (UK), klo 22–04. Liput ennakkoon (Tampereen Palmu sekä Tiketti) tai ennen klo 23, 10 e. Klo 23 14 e. Ke 01.05. Vappumatinea: Martti Servo & Napander. Klo 12–18, show klo 13.30 ja 15.30. 12 e / 10 e*.

Tuomas Räikkönen, 21, pohjoismaiset kielet

Olen netissä arviolta kahdesta kol-meen tuntia päivässä. Yritän vähentää netissä surffailua aina silloin tällöin. Jos olen ollut liian kauan koneella, lähden

lenkkeilemään tai hiihtämään.

Johanna Ruohomäki, 27, kahvilatyöntekijä

Käytän nettiä pari tuntia päivässä. Ai-ka kuluu uutisten parissa, sähköpostis-sa ja Facebookissa. Töissä en käytä net-

tiä ollenkaan.

Nikke Kinnunen, 22, journalistiikkaKäytän nettiä noin kolme tuntia vuo-

rokaudessa. Aika kuluu sosiaalisessa me-diassa, sähköpostissa, pelatessa ja opis-

kelujuttuja tehdessä.

Leo Pahta, 22, journalistiikkaOlen netissä noin 5–6 tuntia. En ole

koskaan yrittänyt vähentää netin käyt-töä, koska en koe sitä ongelmaksi. Mi-

nulla ei ole esimerkiksi omaa televisiota, joten katson tv-ohjelmatkin netistä.

Joonatan Hulkkonen, 22, journalistiikka

Käytän nettiä arviolta 5–6 tuntia päi-vässä. Netissä kuluu paljon aikaa, koska kaikki kirjat ja opiskelumateriaalit voi lu-

kea nykyään verkosta.

Kuinka monta tuntia käytät nettiä päivässä?

Ihan naamat

20 Aviisi 5.4.2013

Hallituksen kuulumisetTAMYN HALLITUS KERTOO, MISSÄ MENNÄÄN

Edustajiston terveiset

Kokouksessaan 27. maaliskuuta edusta-jisto kuuli Tamyn hal-

litukselta selonteon, jonka tärkeimpänä asiana oli Yo-talon tilanne.

Sen lisäksi valitsimme yli-opistokollegion opiskelija-jäsenen ja varajäseniä kes-kusvaalilautakuntaan. Ai-van, ei ole enää pitkä aika kun edustajistovaalit käyn-nistyvät! Ensi syksynä valit-semme uuden edustajiston, joka tekee näitä päätöksiä kokouksissaan ja vuorostaan kirjoittaa Aviisiin, mitä ih-mettä täällä oikein tapahtuu.

Sitä ennen kuitenkin on vielä nykyisellä edustajis-

tolla hommaa tehtävänään. Seuraavassa kokouksessa 17. huhtikuuta tarkastelun koh-teena ovat tilinpäätös ja toi-mintakertomus (mihis sitä jäsenmaksua käytettiinkään viime vuonna).

Näin edustajisto valvoo hal-lituksen toimia, ja katsoo et-tä opiskelijoiden maksamien opiskelijakorttien tulot tule-vat käytettyä Tamyssä hyvin.

Ja hei, Tamy on julkaise-massa historiikkia, ja sehän on bileiden paikka! Julkka-rit pidetään 20. huhtikuuta. Kaikille jäsenille ovet aukea-vat kello 22 Wappuviikkojen avajaisten ja Yo-talon hyväs-tien merkeissä, tervetuloa

siis sinne.Niin ja hyvää kevättä! Terkuin,

Maiju Turunen, Tamyn edustajiston

1. varapuheenjohtaja

Yhdenvertaisuusrinta-malla on käynyt po-sitiivinen vilske, sillä

Tahdon 2013 -kansalaisaloi-tekampanja tasa-arvoisen avioliittolain puolesta käyn-nistyi maaliskuussa. Myös Tamyn hallitus päätti koko-uksessaan 14. maaliskuuta, että Tamy osallistuu kansa-laisaloitteen kampanjointiin.

Lähes 150 000 aloitteen tä-hän mennessä allekirjoitta-neen suomalaisen kanta ny-kyiseen avioliittolainsäädän-töön on selvä: ihmisiä suku-puolisen suuntautumisen perusteella eriarvoistava laki vaatii pikaista päivittämistä,

joka turvaa kaikille pareille yhtäläiset oikeudet avioitua. Hyvä niin.

Sosiaalisen oikeudenmu-kaisuuden puolella sitä vas-toin ei puhuta tällä hetkellä edistysaskelista, vaan lähin-nä kovalla työllä hankituis-ta torjuntavoitoista. Sellai-nen saavutettiin suurmielen-osoituksessa ennen kehys-riihtä, kun opintotuen uudis-tamiseen liittyvät uhkakuvat jäivät toistaiseksi toteutta-matta. Tästä käy kiittäminen etenkin opiskelijoiden jouk-konäkyvyyttä mielenosoi-tuksessa.

Hallitus lähettää suurkii-

tokset kaikille osallistuneil-le!

Anni Granat,viestintävastaava

PÄÄTÖSLUETTELOT: WWW.TAMY.FI/

SIVU/HALLITUKSEN­PÄÄTÖKSET

TAMYN EDUSTAJISTO KERTOO, MISSÄ MENNÄÄN

Tapahtuu nyt! jarjestosihteeri@tamy.fi

Tampereen yliopiston ylioppilaskunta,Kauppakatu 10, 33210 TampereYleistoimisto / Tuire Jalaskoski 03 - 22 30 215Lea Kontoniemi 044 - 36 10 212

SihteeritMika Parkkari, pääsihteeri, 050 - 36 12 854Varpu Jutila, kv-sihteeri, 050 - 36 12 849Virve Valtonen, järjestösihteeri, 050 - 36 12 454

Olga Haapa-aho, sopo-sihteeri (sijainen), 050 - 36 12 846Joachim Kratochvil, kopo-sihteeri, 050 - 36 12 847Ann-Marie Norrgrann, suunnittelija, 045 - 77 50 55 80Jukka-Sakari Springare, suhdetoiminta, 044 - 36 10 204

HallitusJari Järvenpää, pj, 050-3612 845Ville Heinonen, 045-7750 5213Anni Granat, 045-7750 5210

Julia Johansson, 045-7750 5215Lauri Koponen, 045-7750 5214Veikko Mäkelä, 045-7750 5212Sanni Pietilä, 045-7750 5211Anne Soinsaari 044-3610 213

PalvelutLakineuvonta, 044-36 10 300

Tamyn toimistot palvelevat: yleistoimisto ma-pe 9–11 ja 12–16 (Yo-talon 2.krs.)

Järjestöissä

Nykysuomen seura ry:n, Pir-kanmaan Seta ry:n ja Kopu-la ry:n järjestämä teemapäi-vä Kielen näkökulma suku-puolen ja seksuaalisen suun-tautumisen moninaisuuteen lauantaina 6.4.2013 klo 11.00–17.00 Tampereen yliopistossa (Pinni B -rakennus, ala-aula, sali B 1096). Lue lisää Tamyn tapahtumakalenterista: www.tamy.fi/tapahtumakalenteri

Lexica ry:n ylimääräinen yh-distyksen kokous 16.4. kello 14. Kiinnostaako ainejärjestöak-tiivisuus, mutta jäit aiemmin ilman vastaavuutta? Lexicas-sa laitetaan nyt toimia jakoon! Hallitukseen haetaan syksyk-si 2013 tapahtumavastaavaa, sihteeriä sekä yritysyhteis-työvastaavaa. Voit ilmiantaa itsesi tai kysyä lisää meilaa-malla osoitteesen hallitus_le-xica@uta.fi. Kokous pidetään tiistaina 16.4. klo 14 Pinni A:n AJ-tilassa. Tervetuloa!

Tule seuraamaan Tampereen lääketieteen kandidaattiseu-ran huikeaa spektaakkelia, jo-ka tänä keväänä kantaa nimeä Vain muutaman popcornin täh-

den 16. huhtikuuta alkaen.Oludlavan kaupunki sijait-

see Itävalta-Unkarin laitamil-la, kaukana kaikesta merkit-tävästä. Kylän rauha kuiten-kin rikkoutuu, kun tirehtöö-ri Maximillianon uskomaton Cirque de la Mystique saa-puu kylään. Samaan aikaan kaksi Oludlavassa kasvanut-ta orponuorukaista lähtee sirkukseen salaista tehtävää suorittamaan. Löytävätkö or-vot paikkansa maailmassa vai kohtaavatko julman kohtalon?

ESITYKSET: TEATTERI TAPIO, TI

16.4. KE 17.4. TO 18.4. PE 19.4. KLO 19.

LA 20.4, KLO 15. LIPUT 10 EUROA.

NETTILIPUNMYYNTI OSOITTEESSA

HTTP://TAMPEREENKANDIT.FI/

PSEUDO

Kaipaatko uutta pelattavaa? Lojuuko nurkissasi läpipelat-tuja tietokonepelejä tai lauta-pelejä? Tampereen yliopiston pelaajayhteisö UTAPLAY jär-jestää pelienvaihtotorin Tam-pereen yliopiston Pinni B:n au-lassa torstaina 18.4. klo 10–19. Tuo vanhat pelisi vaihtotoril-le ja vie mukanasi jotain uutta! Jokaista tuotua peliä vastaan saat valita pöydästä yhden pe-lin itsellesi. Voit myös jättää pelisi pöytään lahjoituksena.

YLIOPPILASKUNTA

Aviisin yhteystiedot löydät sivulta 3.

Tamyn maineikkaat Nais-kulttuuripäivät tulevat taas! Jo 32. kerran järjestettävät Naiskulttuuripäivät pidetään 11.–13. huhtikuuta teemalla Mo-nikulttuurisuus ja sukupuoli. Perinteiseen tapaan ohjelmas-sa on monenlaista feminististä toimintaa luennoista ja keskus-teluista työpajoihin ja bileisiin.

Päätapahtuma paneelikes-kustelu järjestetään torstai-na 11.4. klo 16.00–18.00 Väinö Linna -salissa aiheesta suku-puoli ja etninen toiseus. Pu-hujina ovat Belle Selene Xia (Perussuomalaisten kunnal-lisvaaliehdokas 2012), Mary-an Abdulkarim (Väestöliiton monikulttuurisuusasiantun-tija) ja Atlas Saarikoski (akti-visti, Tulva-lehden päätoimit-

Seuraa Tamya Twitterissä: @SU_Tamy tamyblogi.wordpress.com| Ylioppilaskunta

Naiskulttuuripäivien teemana tänä vuonna monikulttuurisuus

Wappuviikkojen avajaiset –YO-TALON LÄKSIÄISET

Opiskelijan Tampere ry hakee asunto- ja tiedotussihteeriä määräaikaiseen työsuhtee-seen 15.4.–31.10.2013. Toimen-kuvaan kuuluu mm. opiske-lijoiden asunnonvälityksen organisointi ja toteutus se-kä monipuoliset tiedotus- ja viestintätehtävät.

Lue lisää: www.tamy.fi/avoimet-tehtavat

Opiskelijan Tampere hakee asunto- ja tiedotus sihteeriä

taja ja Normit Nurin -hank-keen pääsihteeri).

Tutustu muuhun ohjel-maan: www.tamy.fi/naiskult-tuuripaivat

Naku-päivät ovat kaikille avoimet, ja tänä vuonna kaik-kiin tapahtumiin on vapaa si-säänpääsy!

Rakas ylioppilastalomme nykyisessä muodossaan jää historiaan.Tule verestämään muistoja ja vietä eeppiset läksiäisbileet wapun hengessä!

The Student Union is moving away from the Yo-talo but before that, let’s all party there like never before!

20.4.YO-TALO

TYKKÄÄ AVIISISTA. EDES FACEBOOKISSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 5.4.2013 21

Kehysriihi oli ja meni. Alkuvuodesta y-liikettä voi-makkaasti heilutelleet vaihtoehtoiset opintotuki-mallit eivät toteutuneet, ja elämä jatkuu taas nor-maalisti. Vai jatkuuko?

Kehysriihen myötä opiskelijoiden tulisi suorit-taa vähintään 20 opintopistettä vuodessa, jotta kyseisenä vuo-tena tukea voisi nostaa lainkaan. Y-liike tuomitsi uudistuk-sen järjettömäksi, mutta kiitteli samalla, etteivät alkuvuodes-ta uhanneet lainapainotteiset mallit toteutuneet. Vaikka hen-kilökohtaisesti en pidä tuota 20 pisteen rajoitusta kovinkaan kohtuuttomana, on tämä taas yksi uusi piikki opiskelijoiden li-hassa. Mitä jos kertaisimme, mitä kaikkia rajoituksia meihin jo kohdistuu.

Vuosi sitten keväällä opintoaikojen rajaus alkoi vaikuttaa, mikä tarkoittaa, että vuoden 2005 jälkeen aloittaneiden opiske-lijoiden on suoritettava tutkintonsa seitsemässä vuodessa. Tä-män jälkeen he voivat perustellusta syystä saada enintään kak-si vuotta jatkoaikaa. Myös opintotuen puolella rajoituksia riit-tää. Listassa ovat ainakin opintotukikuukausien rajaus 55 tu-kikuukauteen, viiden pisteen kuukausikohtainen opintopiste-vaatimus, tulorajat sekä nyt uutena rajoitteena tuleva 20 pis-teen vaatimus.

Koulutuspoliittisessa keskustelussa on viime aikoina halut-tu parantaa ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien mahdol-lisuuksia saada opiskelupaikka asettamalla heille kiintiöitä. Kiintiöt luonnollisesti rajoittavat alanvaihtajien mahdollisuuk-sia, joita heikentävät myös opintotuen sekä hyväksiluettavien kurssien rajoitteet. Uusimpana muutosehdotuksena on ollut esillä tutkintokaton asettaminen, jonka mukaan tutkinto saisi olla enintään 330 opintopisteen laajuinen. Tällaista on pohdit-tu ainakin Itä-Suomen yliopistossa, mutta ainakaan toistaisek-si Tampereella ei kattoa ole näköpiirissä. Suurin osa rajoitteis-ta tähtää opiskeluaikojen lyhentämiseen. On kuitenkin myös rajoitteita, jotka hidastavat opiskelua, kuten pakolliset edeltä-vät opinnot sekä rajattu pääsy osalle kursseista.

Ripeä opiskelutahti, alanvaihdon vaikeus sekä tutkinnon koon rajoitukset johtavat maalaisjärjellä ajatellen putkitutkin-toihin, jolloin yksittäisten henkilöiden erottautuminen työ-markkinoilla vaikeutuu. Lisäksi laaja-alainen asiantuntijuus voi jäädä yksilön tasolla kokonaan saavuttamatta. Silloin kun itse tulin yliopistoon, pidin opiskelun parhaimpana puolena vaihtoehtojen laajuutta, kuten esimerkiksi vapaata sivuaineoi-keutta ja lukuisten aine- ja harrastejärjestöjen tarjoamia mah-dollisuuksia. Mikäli myös yliopisto-opiskelu ajetaan tiukasti säänneltyyn koulumaiseen muottiin, kaikille näille vaihtoeh-doille jää entistä vähemmän aikaa eikä niihin tartuta.

Olivat rajoitteet sitten tarkoitusperiltään minkälaisia hyvän-sä, on opiskelijan otettava ne huomioon. Lisäksi muutostah-ti uudistuksissa vaikuttaa olevan sen verran hurja, että olo-suhteet ehtivät muuttua moneen kertaan opiskelu-uran aika-na, mikä vaikeuttaa entisestään pit-käjänteistä opintojen ja oman elämän suunnittelua. Pienelle opiskelijalle muodostuu pik-ku hiljaa todella haastavaksi ymmärtää, mitä hänen kan-nattaisi tehdä.

Lukuisten rajoitteiden vii-dakossa luovivan opiskelijan jaksaminen on koetuksella. Opiskelijan appelsiinista al-kaa olla pikku hiljaa puristet-tu kaikki mehut pois, ja jäljel-lä ovat enää kuoret. Toivottavas-ti koulutuspoliittisissa uudistuk-sissa otettaisiin paremmin huo-mioon kokonaisuus ja mie-tittäisiin välillä, mitä tämä kaikki tarkoittaa opiske-lijan arjessa.

Ville Heinonen

Kulmahuone

Vain kuoret jäljelläKIRJOITTAJA ON TAMYN HALLITUKSEN JÄSEN

Seuraa Tamya Twitterissä: @SU_Tamy tamyblogi.wordpress.com

Tule leiriohjaajaksi lasten ja lapsiperheiden leireille!Parasta Lapsille ry on valtakunnallinen lastensuojelujärjestö,

jonka tavoittena on tukea lasten ja lapsiperheiden arjessa jak-samista. Etsimme nyt uusia vapaahetoisia leiriohjaajia

kesän 2013 lasten ja lapsiperheiden leireille. Ota yhteyttä, niin kuulet lisää!

pl@parastalapsille.fi, 050-430 6664 www.parastalapsille.fi

Fantasiaseikkailu, jossa musiikki, draama ja tanssi kuljettavat tarinaa.

Hannu Lintu, kapellimestari Marika Vapaavuori, käsikirjoitus ja ohjaus

Pe 19.4. klo 19 & La 20.4. klo 14 Tampere-talossa

Opiskelijaliput ennakkoon Lippupisteestä 10 € (+palvelumaksu),konserttipäivänä Tampere-talon Lipputoimistosta 7 €,

Nuori kuuntelija -klubin jäsenkortilla 6 €. www.tampere.fi/filharmonia

facebook.com/aviisi

TYKKÄÄ AVIISISTA

...edes Facebookissa

22 Aviisi 5.4.2013

HEINI SÄRKKÄ, TEKSTI JONNE RENVALL, KUVAT

Maaliskuisena pakkasilta-na yliopiston s i s ä p i h a l -la kerään-

nytään viimeisen ehtoollisen ääreen: tarjolla on poronkä-ristystä ja kiljua. Seuraavana päivänä iglupassion sankari potee pahaa oloa, oksentaa.

Tähän päättyi Panu Hieta-lahden kolme päivää kestä-nyt Iglupassio – Ihmisen jäljet

-performanssi pääsiäisviikol-la. Hietalahti toivoo, etteivät taidetempaukset yliopistolla jää tähän.

”Tuntuu, ettei täällä tapah-du mitään. Onko kuvajourna-listien kuvia missään esillä? Olisi siistiä, että niitä näkyisi jossain. Haluaisin nähdä yli-opistolla kuvataidetta, näty-läisten tempauksia ja valoku-vataidetta”, näyttelijä miettii.

Hietalahden mielestä näyt-telijäopiskelijoiden pitäisi ot-taa kaikki irti siitä, että he ovat muuttaneet päätalolle. Hä-meenpuiston entisissä tilois-sa opiskelijoiden esityksiä tuli-

vat katsomaan lähinnä koulun henkilökunta ja opettajat.

”Teatterin pitäisi näkyä enemmän yliopistolla. Mei-dän pitäisi itse tuoda sitä esille, vaikka kiertää rooliasut päällä mainostamassa esityksiä.”

Hietalahti halusi tehdä omaehtoisen, kantaaottavan esityksen voittaakseen pel-konsa esiintyjänä. Perfor-manssi oli myös kunnianosoi-tus omalle isälle, taiteilijalle, joka elää vaihtoehtoista elä-mää ekoyhteisössä Vilppulas-sa. Samalla teos merkitsi kas-vuriittiä matkalla taiteilijaksi.

”Jos haluaa taitelijaksi, pitää itse miettiä, mitä haluaa sa-noa. Tämä oli kokeilu, olisi-ko minulla mitään sanottavaa. Samalla piti hyväksyä oma pelokkuus ja tuoda oma kes-keneräisyytensä esille.”

Viime syksynä Nätyn Näkijä/Tekijä-näytelmän aikoihin Hie-talahti innostui poliittisesta te-atterista. Projektin tiimoilta Nätyllä kävi vierailemassa si-katilojen kuvaajia, anarkiste-ja ja muita poliittisia toimijoita.

”Mietittiin, mitä sinun pitäi-si tehdä. Pitkään olen ajatellut,

etten voi sanoa enkä keskus-tella, koska en tiedä tarpeek-si. Innostuin miettimään, mi-ten asioita voisi tuoda luovas-ti esille.”

Hietalahti uskoo, että teatte-ri voi vaikuttaa yhteiskuntaan

paremmin kuin moni muu tai-teenlaji. Näyttämöllä voi yh-distää kuvaa, ääntä, kuvatai-detta, valoa ja näyttelijäntyötä. Näyttelijät ja yleisö elävät yh-teistä hetkeä, jolloin teatterilla on suora vaikutus katsojiinsa.

”Haluan, että jokaisella ju-tulla on merkitystä itselle tai muille, että niissä on sano-maa. Itse tykkään taiteesta, joka pyrkii näyttämään vaih-toehtoisen näkemyksen siitä, miten elää järjestelmässä tai

sen ulkopuolella.” Näkijä/Tekijä-näytelmän

ohjannut teatteritaiteen toh-tori Mikko Kanninen pitää teatteria hyvänä vaihtoehto-na, joskus jopa päivänpoliit-tista keskustelua parempa-na tapana ottaa kantaa yhteis-kunnallisiin asioihin.

”Teatterin kautta voi parem-min ymmärtää ilmiöiden his-toriallisia syklejä”, Kanninen sanoo.

Teatterin poliittinen voi-ma voi Kannisen mukaan olla myös itseään syövä.

”Teatterintekijät voivat aja-tella, että jos maailmassa on joku epäkohta, riittää, että siitä tehdään näytelmä, jota käydään katsomassa. Sitten nyökkäillään, että nyt ollaan tärkeän asian äärellä, mutta mitään ei tapahdu.”

Kannisen mielestä hyvän taiteen merkki on se, että se pystyy muuttamaan ihmistä ja hänen maailmankuvaansa.

”Jos kannatan Pentti Lin-kolan ajatuksia ja käyn kat-somassa Linkolan ajatuksista kertovan näytelmän, minus-ta se on aika konservatiivista taidetta.”

Jäätävää sanomaa yliopiston pihallaNäyttelijäopiskelija Panu Hietalahden haluaa tehdä teatteria, jossa on yhteiskunnallista sanomaa.

Kevätaurinko sulatti Panu Hietalahden rakentamaa iglua viikon aikana uhkaavasti. Välillä seiniä piti tiivistää, ja kerran iglun korjaamisessa apuun riensi myös Hietalahden isä. Hietalahti valmistautui performanssiin muun muassa tekemällä opintomatkan Israeliin ja lukemalla eskimokirjoja.

Iglupassio

Näyttelijäopiskelija Panu Hietalahti teki pääsiäisviikolla yliopiston keskustakampukselle kulutuskriittisen performanssin Iglupassio – Ihmisen jäljet. Hietalahti asui kolme päivää naparetkeilijäksi pukeutuneena yliopiston sisäpihalle rakenne-tussa iglussa.Performanssiin kuului ohjel-mallisia osioita keskipäivällä ja illalla. Hietalahti myös hiippaili eri puolilla yliopistokampusta. Teoksessa yhdistyivät eskimo-maailma ja Jeesuksen kärsimys-näytelmä.

”Haluaisin nähdä yliopistolla taidetta ja nätyläisten tempauksia.”

TYKKÄÄ AVIISISTA. EDES FACEBOOKISSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 5.4.2013 23

Vieraisiin pöytiin Aviisissa 31. maaliskuuta 1993

Suomi aloittelijoille www.flickr.com/photos/aviisi Otso Höglund

Kirsi Soikkeli pohtii artikkelissaan kosketuksen merkitystä. Kun ihmisellä on paha olo, hän usein haluaa, että joku koskisi, halaisi, puristaisi vasten rintaa tai vaikka löisi kasvoihin, kunhan tulisi lähelle. Kosketuksen puuttees-ta nousee myös osa joukkueurheilun suosiosta. Soikkelin mukaan kosketus on hyväksytty Suomessa vain rituaaleissa ja rakastavaisten kesken. Kun koskettaminen tukahdutetaan normaalissa kommunikaatiossa, se purkautuu seksin tai väkivallan kautta. Soikkelin mielestä koskettamalla toista ihmistä ihminen tajuaa oman lihallisuutensa ja kehonsa ilmaisuvoiman.

AVIISI POIMII UUTISVIRRASTA TÄRKEIMMÄT SATTUMAT.

Punkkari kiroili – kansa järkyttyi”Kirosanat lentelivät keskusteluohjelmassa – Arto Nyberg: ”Ulosanti oli ihan toivotonta”

– iltalehti.fi, maanantai 1.4.2013

Punk-muusikko Teemu Bergman järkytti talk show -isäntä Arto Nybergin ja vieraana olleen kolumnisti Anna-Kaisa Hermusen kiroilemalla lähetyksessä. Vaikea uskoa asiallisesta nuoresta miehestä, joka on soittanut muun muassa yhtyeissä Kakkahätä-77 ja Pää Kii ja tehnyt sellaisia kappaleita kuin Elämä on huora, Narkata ja kuolla, Samaa paskaa aina vaan, Kuuden vuoden vitutus ja lau-laa kappaleessa Ees jotain positiivista: ”Sä Lostarin vessassa narkkasit, nyt sul-la on HIV / ja neekerin kullia himoitsit, nyt sulla on HIV”.

Voisi luulla Nybergin ymmärtävän punkkarien sielunmaisemaa, hän kertoi vuonna 2006 Iltalehdelle olleensa nuorena punkkari. Ehkä Nybergin kannattaisi jatkossa keskittyä haastattelemaan muita ex-punkkareita, kuten Joel Hallikaista.

Luonto kostaa armotta, osa ahma”Ahma varasti ja piilotti kaksi moottorisahaa”

– yle.fi, keskiviikko 3.4.2013

Ahma varasti Joensuun Pyhäselän Kummun alueella olevalta työmaalta kak-si moottorisahaa. Ahma kuljetti toisen sahan 400 metrin päähän ja puri sen muoviosat käyttökelvottomaksi. Ylen haastattelema poliisia riistanjäljitysteh-tävissä auttava Vesa Väänänen on sitä mieltä, että ahma on jossakin elämän-sä vaiheessa päässyt maistamaan rypsipohjaista teräketjuöljyä. Aviisin eläin-kunnan alamaailmasta saamien varmojen tietojen mukaan varasteleva ahma edustaa eturintamaa alkavassa eläinten vallankumouksessa. Onko nyt aika panikoida? Tämän toimittajan mielestä kyllä.

facebook.com/aviisi

Tasa-arvoinen avio-liittolaki on nosta-nut esille monen-laisia argumentte-ja lain puolesta ja

vastaan. Toiset väittävät, että keskiössä pitäisi olla se, että kaikkia ihmisiä tulee kohdel-la tasa-arvoisesti. Toiset taas sanovat, että avioliitto on pe-rinteisesti ollut miehen ja nai-sen välinen liitto.

Lähdetään laajentamaan, mitä nämä kaksi erilaista ar-gumenttia pohjimmiltaan pi-tävät sisällään ja mistä ne saa-vat käyttövoimansa.

Tasa-arvoa korostava ar-gumentti lähtee yhteiskun-nan muuttumisesta, yksilön oikeuksista ja siitä, että koko ajan otetaan uusia ihmisryh-miä saman tasa-arvosateen-varjon alle. Tämän argumen-tin selkeä innoittaja on perus-tuslaki ja kansainväliset ih-misoikeussopimukset.

Avioliittoa miehen ja nai-sen liittona korostavat saavat käyttövoimansa uskonnolli-sesta traditiosta ja teologias-ta. Tämä suuntaus korostaa pysyvyyttä ja konservatismia. Pohjimmiltaan on kyse Raa-matun sanasta ja luojan luo-man järjestyksen rikkomatto-muudesta.

Tämä näkemys on ollut kauan vallalla, mutta nyky-

aikainen ihmisoikeusajatte-lu on haastanut sen muuten-kin kuin avioliittokäsityksen osalta.

Tasa-arvoisesta avioliitto-laista kiistelevät samat ryh-mittymät kuin abortista, eu-tanasiasta ja ympärileikkauk-sestakin. Ne, jotka korostavat perusoikeuksia valtion suun-naksi ja ne, jotka korostavat Raamattua ja teologista tradi-tiota.

Otetaan ensimmäisenä käsittelyyn ympärileikka-us. Ympärileikkauksessa on helppo löytää uskontoon poh-jautuvat traditiot. Toisaalta on myös helppo löytää perusoikeuksista argumentit kieltää ympärileikkaus. Lapsella tulee ol-la oikeus koske-mattomuuteen.

Samoin lapsel-la on uskonnon ja omantunnon va-paus. Tässä tapa-uksessa vastakkain jälleen kerran ovat us-konnollinen traditio ja nykyaikaiset perusoi-keudet. Kysymys on sii-tä, kuinka korkealle nostetaan lapsen oikeus itseen-sä. Yleisso-p i mu ks e s-

sa lapsen oikeuksista koros-tetaan lapsen omien perusoi-keuksien suojelua ja vanhem-man rooliksi nähdään ohjei-den antaminen. Milloin lap-sen oikeudet nousevat niin keskeiseen osaan, että ympä-rileikkaus kielletään, jää näh-täväksi.

Eutanasiassa vastakkain ovat raamatullinen ajatus elä-män pyhyydestä ja kansain-välisiin ihmisoikeusasiakir-joihin kirjattu oikeus elämään ja oikeus päättää omasta kuo-lemastaan. Eutanasia on sal-littu joissakin maissa. Uskon, että yksilön oikeuksia koros-tava suuntaus valtaa alaa, ja eutanasia tullaan hyväksy-mään tulevaisuudessa useis-sa maissa.

Abortti on näistä helpoin, koska se on hyväksytty laa-jasti sivistysmaissa. Abortin puolesta vahvin argumentti on naisen oikeus omaan ke-hoonsa. Kun aborttia vastus-tetaan sivistyneesti, nvedo-taan elämän pyhyyteen. To-

dellisuus on raadolli-sempi – sallimal-

la abortti ja naisille oikeus ke-hoonsa pelätään uskonnon aseman horjuvan.

Uskonnot ovat perinteisesti suhtautuneet naisiin ja nais-ten oikeuksiin hyvin karke-asti. Naisia on pidetty enem-mänkin kauppatavarana ja li-sääntymiskoneina kuin täysi-valtaisina yksilöinä.

Abortissa tulee käymään samalla tavalla, kuin muissa-kin ihmisoikeuskysymyksis-sä – kun uskonnollinen pai-ne hellittää, abortit hyväksy-tään.

On hienoa, että Suomi on siirtynyt aikaan, jolloin asi-oista voidaan keskustella va-paasti. Kukaan tai mikään ei saa nykyään yksinään päät-tää, mikä on Suomen valtion suunta ihmisoikeuskysymyk-sissä.

Itse olen aina uskonut aja-tukseen, että paras ja inhi-millisin argumentti voittaa lopulta, ja siitä muodostuu yleinen totuus, jonka mu-kaan eletään niin pitkään, kunnes löydetään parempi argumentti.

Kohti tunnustuksetonta lainsäädäntöä”On hienoa, että Suomi on siirtynyt aikaan, jolloin asioista voidaan keskustella vapaasti.”

Lopullinen totuus Mielipideasioista voi kiistellä

Petri KarismaKirjoittaja on opettaja, diplomi-

insinööri, Vapaa-ajattelijain Liiton puheenjohtaja ja eroakirkosta.fi-

palvelun toinen perustaja

Kommentoi

www.aviisi.fi

aviisi@uta.fi

pe 5.4. klo 23 N. WILLIS & THE SOUL INVESTIGATORS......15/13 e (E*)la 6.4. Voltti Reggae Night (klo 22-04): BONGO REINO etc...............7 eke 10.4. klo 22 HEXVESSEL, klo 21 SAMMAL, dj Karate.........12/10 e (E*)la 13.4. Hang The DJ! (klo 22-04): dj's Antti H, Sami & Tiskijukka.......6 e

(ilmainen sisäänpääsy klo 22-23)ti 16.4. Stand Up -klubi (klo 20-22): ISMO LEIKOLA & vieraat

.....................................................................................6/4 e (opiskelijat)ke 17.4. klo 22 JÄTKÄJÄTKÄT.................................................14/12 e (E*)to 18.4. klo 22 GRAVEYARD (Swe), klo 21 DEATH HAWKS 20/17 e (E*)pe 19.4. klo 23 FRENCH FILMS, klo 22 RAZIKA (Nor).............12/10 e (E*)

Pakkahuone (K18): MESHUGGAH (Swe), ANGELUS APATRIDA(SPA), NICOLE.............................................................28/25 e (E*)

la 20.4. klo 21 BBT-NEW LANGUAGE (USA)..........................25/23 e (E*)klo 24 MARKSCHEIDER KUNST (Rus), dj Frank Gossner aka Voodoo Funk (Ger/USA).................................................10/8 e (E*)

to 25.4. klo 22 MICHAEL SCHENKER (Ger)............................28/25 e (E*)ti 30.4. Hang The DJ! -vappuspesiaali (klo 22-04): dj's Antti H, Tiskijukka

& Hank Holiday.....................6 e (ilmainen sisäänpääsy klo 22-23)ke 1.5. Vapputerassi: klo 15 & klo 17 KARI PEITSAMO.....................0 e

ti 16.4. klo 20-22

ISMOLEIKOLA

6 e / 4 e (opiskelijat)