BKT per capita, 1000 USD käyvin hinnoin ja ostovoimapariteetein

50 55 60 65 70 75 800

10

20

30

40

50

60

70 PalvelutBKT per capita, 1000 USD käyvin hinnoin ja ostovoimapariteetein

Osuus kokonaistuotannosta, %

NOR

FIN

10 15 20 25 30 35 400

10

20

30

40

50

60

70 TeollisuusBKT per capita,1000 USD, käyvin hinnoin ja ostovoimapariteetein

NOR

FIN

Korkean osaamistason palveluteht. osuus, %

Kuvio 0.1Kehityksen myötä koko talous ja teollisuus palveluvaltaistuvatElintason suhde palvelujen bkt-osuuteen (vasen) ja korkean osaamistason tehtävien osuuteen teollisuudessa

Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Osuus arvonlisäyksestä

Tuotantoa edeltävät palvelut

2000-luvun arvoketju


Valmistus / Teollinen massatuotanto

Tuotannon jälkeiset palvelut

Globaalin työnjaon muutos

Korkeidenkustannusten

maat(2000-l.)Matalan

kustannus-tason maat

(2000-l.)

Kuvio 0.2Arvoketjun hymy kasvaa – Suomen työmarkkinat polarisoituvatArvoketjun vaiheiden osuus kokonaisuudesta


%-osuuden muutos

Korkean vaatimus-tason tehtävät

Alhaisen vaatimus-tason tehtävät

Ammattirakenteiden muutos

Kuvio 0.2Arvoketjun hymy kasvaa – Suomen työmarkkinat polarisoituvat


Palkkojenmuutos, %

Matalapalkkaisettyötehtävät

Korkeapalkkaiset tehtävät

Palkkarakenteiden muutos


Kuvio 0.2Arvoketjun hymy kasvaa – Suomen työmarkkinat polarisoituvat

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 201150

100

150

200

250

300

350

400Palvelu- ja tavaravienti maailmassa, 2000 = 100

TavaravientiPerinteiset palvelut

ICT:tä hyödyntävät palvelut

Kuvio 0.3ICT:tä hyödyntävät (digitaaliset) palvelut kasvavat muuta kauppaa nopeamminMaailman palvelu- ja tavaraviennin kehitys 2000-luvulla


2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 201150

100

150

200

250

300

350

400Palvelu- ja tavaravienti Suomessa, 2000 = 100

Tavaravienti

Perinteiset palvelut

ICT:tä hyödyntävät palvelut

Kuvio 0.3ICT:tä hyödyntävät (digitaaliset) palvelut kasvavat muuta kauppaa nopeamminSuomen palvelu- ja tavaraviennin kehitys 2000-luvulla


50 55 60 65 70 75 80 85 900

10

20

30

40

50

60

70

80

90

FIN

BKT per capita, 1000 USD käyvin hinnoin ja ostovoimapariteetein


NOR

LUX

USA

CHL

SWISWE

Kuvio 1.1Palvelujen osuus kokonaistuotannosta on suurin korkean tulotason maissa


2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 201150

100

150

200

250

300

350

400

TavaravientiPerinteiset palvelut

Modernit palvelut

Kuvio 1.2Modernit palvelut kasvavat muuta maailmankauppaa nopeamminMaailman palvelu- ja tavaravienti käyvin hinnoin, indeksi 2000=100


2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 201150

100

150

200

250

300

350

400

Tavaravienti

Perinteiset palvelut

Modernit palvelut

Kuvio 1.3Suomen ulkoinen vaihdanta kasvaa nimenomaan palvelujen ansiostaSuomen palvelu- ja tavaravienti käyvin hinnoin, indeksi 2000=100


1900 1907 1914 1921 1928 1935 1942 1949 1956 1963 1970 1977 1984 1991 1998 20050

10

20

30

40

50

60

70

80Palvelut

Jalostus

Alkutuotanto

Kuvio 1.4Palvelut ovat olleet talouden suurin sektori 1960-luvulta lähtienPääsektoreiden osuudet kokonaistuotannosta, %


1900 1907 1914 1921 1928 1935 1942 1949 1956 1963 1970 1977 1984 1991 1998 20050

10

20

30

40

50

60

70

80Palvelut

Jalostus

Alkutuotanto

Kuvio 1.5Suomessa palvelut työllistävät noin 70 % työvoimastaPääsektoreiden työllisyysosuudet, %


Teollisuusyritys palveluiden tuottajana

- T&K- Rahoitus- Taloushallinto- Logistiikka- ym.

Sisäiset palvelut

Palvelut markkinoille- Huolto- Koulutus- Elinkaaripalvel

ut- ym.

Myynti konsernin

sisällä

Palveluyritys

Sisäiset palvelut

- T&K- Rahoitus- Taloushallinto- ym.

Palvelut markkinoille

Myynti konsernin

sisällä

Markkinat

Markkinat

Erillis-palvelut

Palvelut osana

teollista tuotetta

Kuvio 1.6Palveluita tuotetaan palvelu- ja teollisuusyrityksissä


1980

1981

1982

1983

1984

1985

1986

1987

1988

1989

1990

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

30

35

40

45

50

55

60

Ruotsi

Suomi

Saksa

UK

USA

Kuvio 2.1Suomessa yksityisten palvelujen merkitys nousi uudelle tasolle kriisin myötäYksityisten palveluiden osuus kokonaistuotannosta, %


NorjaSuomiIrlanti

TanskaRuotsi

ItävaltaSaksa

EspanjaAlankom.

ItaliaBelgia

KreikkaRanska

UKUSA

0 10 20 30 40 50 60

Osuus kokonaistuotannosta, %Liike-el. p. Kauppa Liikenne Maj. & rav. Rah. & vak. Kiint.ala

Kuvio 2.2Kehittyneissä maissa yksityisten palveluiden rakenteet ovat samankaltaisiaYksityisten palvelujen osuus kokonaistuotannosta


NorjaSuomiIrlanti

TanskaRuotsi

ItävaltaSaksa

EspanjaAlankom.

ItaliaBelgia

KreikkaRanska

UKUSA

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

Tuotanto-osuus, %Liike-el. p. Kauppa Liikenne Maj. & rav. Rah. & vak. Kiint.ala


Kuvio 2.2Kehittyneissä maissa yksityisten palveluiden rakenteet ovat samankaltaisiaYksityisten palvelujen alatoimialojen tuotanto-osuudet

1980

1981

1982

1983

1984

1985

1986

1987

1988

1989

1990

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

20

25

30

35

40

45

50

55

Ruotsi

Suomi

Saksa

UKUSA

Kuvio 2.3Työllisyys kasvaa, mutta ei Suomessa hyppää tuotannon tapaanYksityisten palvelujen osuus työllisyydestä, %


SuomiRuotsiNorjaItalia

IrlantiEspanjaRanska

SaksaKreikkaTanskaItävalta

BelgiaUSA

Alankom.UK

0 10 20 30 40 50 60

Osuus työllisyydestä, %Liike-el. p. Kauppa Liikenne Maj. & rav. Rah. & vak. Kiint.ala

Kuvio 2.4Suomen yksityisten palveluiden työllisyysosuus vertailumaiden pieninYksityisten palvelujen osuus työllisyydestä


SuomiRuotsiNorjaItalia

IrlantiEspanjaRanska

SaksaKreikkaTanskaItävalta

BelgiaUSA

Alankom.UK

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

Alatoimialojen työllisyysosuudet, %Liike-el. p. Kauppa Liikenne Maj. & rav. Rah. & vak. Kiint.ala


Kuvio 2.4Suomen yksityisten palveluiden työllisyysosuus vertailumaiden pieninYksityisten palvelujen alatoimialojen työllisyysosuudet

1980

1981

1982

1983

1984

1985

1986

1987

1988

1989

1990

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

90100110120130140150160170180190200

Ruotsi

SuomiSaksa

UK

USA

Kuvio 2.5Tuottavuuskasvu Suomessa ripeää erityisesti 1990-luvun alun lamasta toivuttaessaYksityisten palveluiden työn tuottavuuden kehitys (indeksi, 1980=100)


NorjaUK

KreikkaItävalta

IrlantiUSA

EspanjaAlankom.

ItaliaSaksaSuomiRuotsi

TanskaRanskaBelgia

0 10 20 30 40 50 60 70

1990-luvun keskiarvo

NorjaKreikkaEspanja

UKItalia

ItävaltaAlankom.

IrlantiSuomiSaksa

USATanskaRuotsi

RanskaBelgia

0 10 20 30 40 50 60 70


Puuttuva tieto Puuttuva tieto

Kuvio 2.6Tuottavuuskärjessä Belgia ja Ranska – hännillä Kreikka ja EspanjaYksityisten palveluiden työn tuottavuuden taso, Yhdysvaltain dollaria työtuntia kohden


SaksaRanskaSuomi

Alankom.Italia

UKRuotsi

ItävaltaUSA

IrlantiBelgia

Suomi (ilman Nokiaa)Espanja

NorjaTanskaKreikka

0 10 20 30 40 50 60

Osuus yritysten t&k-menoista, %

KreikkaRanska

ItaliaSaksa

Alankom.UK

EspanjaIrlantiBelgiaNorjaUSA

SuomiItävalta

RuotsiTanska

0.0 0.2 0.4 0.6 0.8 1.0 1.2 1.4 1.6 1.8

T&k-menot / arvonlisäys, %

Kuvio 2.7Palvelualojen t&k-toiminta Pohjoismaissa korkealla tasollaYksityisten palveluiden t&k-intensiteetti (vasen) ja osuus yrityssektorin t&k-menoista (oikea), %


USA

Kreikka

Ranska

Norja

Tanska

Ruotsi

Suomi

Saksa

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Teollisuus (C), %

USA

Kreikka

Ranska

Italia

Norja

Irlanti

Suomi

Saksa

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Palvelut (G-N), %

Puuttuva tietoPuuttuva tietoPuuttuva tieto

Puuttuva tietoPuuttuva tietoPuuttuva tietoJaottelu

puuttuu

Omaa t&k:taEi omaa t&k:ta

Jaottelu puuttuu


Kuvio 2.8Innovaatiotoimintaa harjoittavien yritysten osuudet Suomessa suuriaInnovaatiotoimintaa harjoittavien osuudet toimialoittain, %


USA

Kreikka

Itävalta

Irlanti

Alankom.

Norja

Ruotsi

Belgia

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90100

Kauppa (G), %

USA

Kreikka

Irlanti

Espanja

Ranska

Ruotsi

Norja

Saksa

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90

Informaatio ja viestintä (J), %



Puuttuva tietoPuuttuva tietoPuuttuva tietoPuuttuva tieto

Puuttuva tietoPuuttuva tieto

Jaottelu puuttuu


Jaottelu puuttuu




USA

Kreikka

Norja

Itävalta

Suomi

Belgia

Ruotsi

Saksa

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Rahoitus ja vakuutus (K), %

USA

Saksa

Itävalta

Alankom.

Ranska

Norja

Ruotsi

Belgia

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90100

Asiantuntijapalvelut (M), %




Puuttuva tieto

Jaottelu puuttuu


Jaottelu puuttuu




USASaksa

ItävaltaKreikkaTanska

UKSuomi

EspanjaAlankom.

IrlantiItalia

RuotsiNorja

BelgiaRanska

-10 -8 -6 -4 -2 0 2 4 6 8

Muutos ed. 10 v., %-yks.

USAUK

ItaliaKreikkaRuotsiSaksa

TanskaNorja

Alankom.Belgia

RanskaSuomi

EspanjaItävalta

Irlanti

0 5 10 15 20 25 30 35 40

Investointiaste, %

Kuvio 2.9Investointiasteet laskussa lähes kaikissa kehittyneissä maissaAineelliset investoinnit suhteessa arvonlisäykseen 2009 ja sen muutos, %


1980

1981

1982

1983

1984

1985

1986

1987

1988

1989

1990

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

1015202530354045505560

Ruotsi

Suomi

Saksa

UK

USA

Kuvio 2.10Aineelliset investoinnit vähentyneet – Suomen taso edelleen kansainvälisesti korkeaBruttopääoman muodostus suhteessa arvonlisäykseen, %


USANorja

KreikkaItalia

RuotsiEspanjaRanskaSuomiBelgia

Alankom.Itävalta

UKTanskaSaksaIrlanti

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18

Osuus yrityksistä, %

USANorja

KreikkaItalia

EspanjaBelgia

ItävaltaRuotsiSuomi

Alankom.Ranska

IrlantiSaksa

UKTanska

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90

Osuus työllisyydestä, %



10-50 h.50-250 h.250 + h.

10-50 h.50-250 h.250 + h.

Kuvio 2.11Muutamat suuryritykset kattavat pääosan palveluiden työllisyydestäYksityisten palveluiden yrityslkm- (vasen) ja työllisyysosuudet (oikea) kokoluokittain


SaksaItalia

Alankom.RanskaBelgiaNorja

SuomiItävalta

USARuotsi

EspanjaTanska

UKIrlanti

Kreikka

0 10 20 30 40 50 60

Palveluvienti suhteessa koko vientiin, %

KreikkaItaliaNorja

Alankom.EspanjaItävaltaRanska

USASaksaBelgia

TanskaRuotsi

UKSuomiIrlanti

-5 0 5 10 15 20 25

Palveluvientios. muutos ed. 10 v., %-yks.

Kuvio 2.12Suomen palveluvienti on vertailumaiden keskitasoa, mutta kasvussaPalveluiden vienti suhteessa koko vientiin, %


USAItalia

RanskaSaksaNorja

EspanjaSuomi

KreikkaUK

RuotsiItävalta

Alankom.Belgia

TanskaIrlanti

0 10 20 30 40 50

Palveluvienti per bkt, %

NorjaKreikka

ItaliaRanskaEspanja

USASaksa

ItävaltaAlankom.

BelgiaRuotsiSuomi

UKTanska

Irlanti

-5 0 5 10 15 20 25

Vienti/bkt muutos ed. 10 v., %-yks.


Kuvio 2.12Suomen palveluvienti on vertailumaiden keskitasoa, mutta kasvussaPalveluiden vienti suhteessa bkt:hen, %

USAKreikkaBelgiaSaksaItalia

EspanjaRanska

Alankom.Suomi

UKItävalta

IrlantiNorja

RuotsiTanska

0 5 10 15 20 25

Työllisyysosuus, %

USAKreikkaBelgia

Alankom.Ranska

ItaliaEspanja

SaksaSuomi

ItävaltaNorja

RuotsiUK

TanskaIrlanti

0 5 10 15 20 25 30 35 40

Arvonlisäosuus, %

Puuttuva tieto


Puuttuva tieto


Puuttuva tieto


Kuvio 2.13Pienissä maissa ulkomaalaisten palveluyritysten merkitys on suuriUlkomaalaisomisteisten yritysten osuus työllisyydestä (vasen) ja tuotannosta (oikea) yksityisissä palveluissa, %

TanskaRuotsi

Alankom.Norja

UKUSA

RanskaItävaltaSuomiBelgiaSaksaIrlanti

EspanjaItalia

Kreikka

0 10 20 30 40 50 60 70 80

Kannattavuus, %

TanskaAlankom.

RuotsiSuomiSaksaItaliaNorja

UKKreikkaRanskaBelgia

ItävaltaIrlanti

EspanjaUSA

-10 -5 0 5

Kannattavuuden muutos ed. 10 v., %-yks.

Kuvio 2.14Suomessa palvelujen kannattavuus on heikentynyt 2000-luvullaKäyttökatteen ja arvonlisäyksen suhde yksityisissä palveluissa (vasen) ja sen muutos (oikea), %


1980

1981

1982

1983

1984

1985

1986

1987

1988

1989

1990

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

4042444648505254565860

Ruotsi

Suomi

Saksa

UK USA

Kuvio 2.15Kannattavuus uudelle tasolle ”tehottoman pääoman” kauden jälkeenKäyttökatteen ja arvonlisäyksen suhde yksityisissä palveluissa, %


NorjaKreikkaEspanja

ItaliaItävalta

SaksaUSA

SuomiIrlanti

UKAlankom.

RuotsiRanskaTanskaBelgia

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45

Työvoimakustannukset, USD/työtunti

NorjaEspanja

BelgiaItalia

IrlantiItävalta

USASaksaSuomi

RanskaKreikkaTanska

Alankom.Ruotsi

UK

0 1 2 3 4 5 6

Kustannusten 10 v. keskim. muutos-%


Kuvio 2.16Palvelusektorin keskimääräinen työvoimakustannus 32 dollaria tuntiTyövoiman tuntikust. (vasen) ja niiden reaalinen muutos (oikea) yksityisissä palveluissa, %


1980

1981

1982

1983

1984

1985

1986

1987

1988

1989

1990

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

0

20

40

60

80

100

120

140

160

Palvelut, yksityiset

Palvelut, julkisyhteisöt

Alkutuotanto

Jalostus

Kuvio 3.1Yksityisten palvelujen tuotannon määrä on kasvanut Suomessa keskimäärin 2–3 % vuodessaTuotannon nettoarvolisäys sektoreittain (mrd. vuoden 2011 euroa)


1980

1981

1982

1983

1984

1985

1986

1987

1988

1989

1990

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

0%10%20%30%40%50%60%70%80%90%

100%



Alkutuotanto

Jalostus

Kuvio 3.1Yksityisten palvelujen tuotannon määrä on kasvanut Suomessa keskimäärin 2–3 % vuodessaTuotannon nettoarvolisäys sektoreittain, tuotanto-osuudet (%)


1980

1981

1982

1983

1984

1985

1986

1987

1988

1989

1990

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

0

500

1,000

1,500

2,000

2,500

3,000



Alkutuotanto

Jalostus


Kuvio 3.2Vuoden 2011 lopussa yksityiset palvelut työllistivät 1,2 miljoonaa suomalaistaTyöllisyys Suomessa sektoreittain (tuhatta henkilöä)

1980

1981

1982

1983

1984

1985

1986

1987

1988

1989

1990

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

0%10%20%30%40%50%60%70%80%90%

100%



Alkutuotanto

Jalostus


Kuvio 3.2Vuoden 2011 lopussa yksityiset palvelut työllistivät 1,2 miljoonaa suomalaistaTyöllisyys Suomessa sektoreittain, osuudet kokonaistyöllisyydestä (%)

Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012:Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Taulukko 3.1Vähittäiskauppa on eniten työllistävä yksityinen palveluTyöllisyys ja tuotanto yksityiskohtaisella toimialatasolla

Yksityinen Työllisyys- Yksityinen Arvolisäyksen työllisyys lisäys arvonlisäys määrän kasvu2011, henkilöä 2001–11, % 2011, milj. euroa 2001–11, %

Alkutuotanto (A) 116,600 -11 405 199Kaivostoiminta (B) 6,800 17 541 66Teoll: elintarvikkeet (10-12) 38,300 -8 2,270 0Teoll: tekstiili, vaatetus (13-15) 12,100 -38 361 -27Teoll: metsä, painam. (16-18) 61,300 -29 3,567 -21Teoll: kemia (19-22) 35,000 -13 3,743 31Teoll: rakennusaine (23) 15,700 -6 947 13Teoll: metalli, -tuote (24-25) 61,100 -2 3,252 -11Teoll: elektroniikka (26) 34,800 -24 1,821 14Teoll: sähkökoneet (27) 16,900 1 1,319 66Teoll: mekaaniset koneet (28) 50,400 4 4,067 49Teoll: kulkuneuvot (29-30) 16,200 -25 676 -35Teoll: muu, korjaus (31-33) 37,800 -14 1,857 -14Energia, vesi, jäte (D-E) 24,300 4 3,644 -3Rakentaminen (F) 186,200 25 10,315 30Palv: autokauppa (45) 44,800 14 2,714 47Palv: tukkukauppa, pl. autot (46) 92,500 -6 6,728 37Palv: väh.kauppa, pl. autot (47) 165,900 11 5,887 28Palv: maaliikenne (49) 90,900 13 3,944 -10Palv: vesiliikenne (50) 9,800 -12 350 -21Palv: ilmaliikenne (51) 5,000 -15 330 -252Palv: varastointi ym. (52) 26,900 48 1,733 23Palv: posti, kuriiri (53) 23,000 -12 810 -11Palv: majoitus, ravitsemus (I) 80,500 6 2,626 4Palv: kustannus (58) 20,800 18 1,283 33Palv: audiovisuaalinen (59-60) 10,000 4 580 -27Palv: televiestintä (61) 14,400 -33 1,339 203Palv: tietojenkäsittely (62-63) 52,100 19 3,302 20Palv: rahoitus, vakuutus (K) 47,000 14 4,132 20Palv: kiinteistövälitys ym. (L) 22,300 23 8,335 -1Palv: Liikkeenjohdon (69-70) 38,200 53 2,364 17Palv: tekniset (71) 44,100 32 2,423 -9Palv: tieteellinen (72) 7,200 100 303 135Palv: mainos, markk. (73) 12,100 -5 566 -21Palv: muu liike-elämän (74-75) 16,100 61 503 -34Palv: vuokraus, leasing (77) 5,900 37 467 123Palv: työllistämis (78) 28,600 267 1,398 247Palv: matkatoimistot (79) 4,400 -4 196 -4Palv: turvallisuus, vartionti (80) 7,600 43 353 8Palv: kiinteistönhoito ym. (81) 55,600 32 1,749 26Palv: liike-elämän tuki (82) 7,700 148 470 149Palv: julkishallinto, sos.vak. (0) Ei yksityisiä työllisyyttä Ei yksityistä jalostusarvoaEi yksityistä jalostusarvoaPalv: koulutus (P) 38,400 59 1,474 36Palv: terveys, sosiaali (Q) 99,900 41 4,318 42Palv: viihde, virkistys (R) 30,100 51 1,085 18Palv: muu (S) 69,900 28 2,654 20Palv: kotitalous (T) 10,100 115 185 205

Tehdasteollisuus

Majoitus & ravitsemus

Informaatio & viestintä

Kauppa

Terveys & sosiaali

Kuljetus & varastointi

Hallinto & tuki

Muut palvelut

Taiteet, viihde & virkistys

Koulutus

Kiinteistöalan toiminta

Rahoitus & vakuutus

Ammatillinen, tieteellinen ja tekn. t.

0 10 20 30 40 50


Tehdasteollisuus

Majoitus & ravitsemusMuut palvelut

KauppaKuljetus & varastointi

Hallinto & tukiTaiteet, viihde & virkistys

Terveys & sosiaaliKoulutus

Informaatio & viestintäKiinteistöalan toiminta

Ammatillinen, tieteellinen & tekn.Rahoitus & vakuutus



Kuvio 3.3Asiantuntijapalveluissa tuottavuuden taso teollisuutta korkeampi – kasvu hidastaTyön tuottavuuden taso (nettoarvonlisäys/työtunti) toimialoittain, vuoden 2011 euroissa

1980

1981

1982

1983

1984

1985

1986

1987

1988

1989

1990

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

050

100150200250300350400450500

Teollisuus

Inform. ja viestintä

Rah. ja vak.Kauppa

Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta


Kuvio 3.4Työn tuottavuuskehitys vaihtelee voimakkaasti aloittain – mittausongelmat suuriaTyön tuottavuuden kehitys (indeksi, 1980=100)

Tehdasteollisuus


Terveys- ja sosiaalipalvelut

Muu palvelutoiminta

Hallinto- ja tukipalvelutoiminta


Kauppa

Taiteet, viihde ja virkistys

Majoitus- ja ravitsemistoiminta

Kuljetus ja varastointi

Koulutus

Informaatio ja viestintä

Rahoitus- ja vakuutustoiminta

-4-2 0 2 4 6 810


Tehdasteollisuus



Muu palvelutoiminta






Koulutus


Kauppa


-4-2 0 2 4 6 810


Kuvio 3.5Kokonaistuottavuus heijastelee kilpailun kireyttä ja innovoinnin onnistumistaKokonaistuottavuuden keskimääräinen vuosimuutos, %


Teollisuus


Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen t.

Tukkukauppa

Rahoituspalvelut

Televiestintä

Softa

0 10 20 30 40 50 60 70 80

Innovaatiotoimintaa harjoittavien yritysten osuus, %

Kuvio 3.6Softa-, tele- ja rahoituspalvelut innovoivat enitenInnovaatiotoiminnan harjoittaminen


Teollisuus


Tukkukauppa


Rahoituspalvelut

Televiestintä

Softa

0 10 20 30 40 50 60

Palveluinnovaatioita, %

Teollisuus


Rahoituspalvelut


Tukkukauppa

Softa

Televiestintä

0 10 20 30 40 50 60

Prosessi-innovaatioita, %


Kuvio 3.6Softa-, tele- ja rahoituspalvelut innovoivat enitenInnovaatiotoiminnan harjoittaminen innovaatiotyypeittäin

Teollisuus



Televiestintä

Tukkukauppa

Softa

Rahoituspalvelut

0 10 20 30 40 50 60

Organisaatioinnovaatioita, %

Teollisuus



Rahoituspalvelut

Tukkukauppa

Softa

Televiestintä

0 10 20 30 40 50 60

Markkinointi-innovaatioita, %


Kuvio 3.6Softa-, tele- ja rahoituspalvelut innovoivat enitenInnovaatiotoiminnan harjoittaminen innovaatiotyypeittäin

Tehdasteollisuus

Taiteet, viihde ja virkistysRahoitus- ja vakuutustoiminta

Muu palvelutoimintaMajoitus- ja ravitsemistoiminta

KoulutusKiinteistöalan toimintaKuljetus ja varastointi

Terveys- ja sosiaalipalvelutAmmatillinen, tieteellinen ja tekn. t.

KauppaInformaatio ja viestintä


0 5 10 15 20 25

Ulkomaalaisomisteiset yritykset Suomessa

Tehdasteollisuus

Terveys- ja sosiaalipalvelutTaiteet, viihde ja virkistys

Muu palvelutoimintaKoulutus

Kiinteistöalan toimintaHallinto- ja tukipalvelutoiminta

Ammatillinen, tieteellinen ja tekn. t.Majoitus- ja ravitsemistoiminta

Kuljetus ja varastointiRahoitus- ja vakuutustoiminta

KauppaInformaatio ja viestintä

0 102030405060

Suomalaiset tytäryritykset ulkomailla


Puuttuva tieto

Puuttuva tieto


Puuttuva tieto

Puuttuva tieto

Puuttuva tieto

Puuttuva tieto

Kuvio 3.7Suomalaisten palveluyritysten ulkomainen työllisyysosuus teollisuutta pienempiMonikansallisten tytäryritysten työllisyysosuudet, %


Tehdasteollisuus

Terveys- ja sosiaalipalvelutInformaatio ja viestintä

KauppaMajoitus- ja ravitsemistoiminta

Kuljetus ja varastointiMuu palvelutoiminta

Taiteet, viihde ja virkistysHallinto- ja tukipalvelutoiminta

KoulutusRahoitus- ja vakuutustoiminta

Kiinteistöalan toimintaAmmatillinen, tieteellinen ja tekn. t.


Tehdasteollisuus


Muu palvelutoiminta

Kauppa





Koulutus





0 10 20 30 40


Kuvio 3.8Palveluissa palkkakehitys teollisuutta maltillisempaaReaalinen tuntipalkka toimialoittain (deflatoitu toimialan arvonlisäyksen deflaattorilla), v. 2011 euroissa


Tehdasteollisuus






Kauppa

Muu palvelutoiminta



Koulutus



-100 1020304050


Tehdasteollisuus






Muu palvelutoiminta


Kauppa



Koulutus


-100 1020304050


Kuvio 3.9Kannattavuus 2000-luvulla keskimäärin parempi kuin 1990-luvullaKannattavuus toimialoittain, %


1975

1976

1977

1978

1979

1980

1981

1982

1983

1984

1985

1986

1987

1988

1989

1990

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

050

100150200250300

Liikevaihto, mrd. euroa 2011 hintatasolla

Kauppa ja palvelut Muut

1975

1976

1977

1978

1979

1980

1981

1982

1983

1984

1985

1986

1987

1988

1989

1990

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

0102030405060708090

100

Yritysten lukumäärä


Kuvio 4.1Suurimpien palveluyritysten kotimainen työllisyys on pysynyt vakaanaPalveluyritykset 100 suurimmasta (vasen) ja liikevaihdosta (oikea)


1975

1976

1977

1978

1979

1980

1981

1982

1983

1984

1985

1986

1987

1988

1989

1990

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

050

100150200250300350400

Kotimaan työllisyys, 1000 henk.


1975

1976

1977

1978

1979

1980

1981

1982

1983

1984

1985

1986

1987

1988

1989

1990

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

0100200300400500600700800900

Kokonaistyöllisyys, 1000 henk.



Kuvio 4.1Suurimpien palveluyritysten kotimainen työllisyys on pysynyt vakaanaPalveluyritykset 100 suurimman kokonais- (vasen ja kotimaisesta työll. (oikea)

Yritys Toimiala Henk. kotimaassa Henk. ulkomaillaNokia Elektroniikka 18 544 115 456Itella Kuljetus ja huolinta 15 330 6 370ISS Palvelut Yrityspalvelut 12 100 0VR-Yhtymä Kuljetus ja huolinta 10 883 517Kesko Päivittäistukku 10 096 8 904UPM-Kymmene Metsä 9 894 13 206YIT Rakennus 9 359 16 841Metso Metalli 9 054 20 546Stora Enso Metsä 7 092 20 908Finnair Kuljetus ja huolinta 6 770 700ABB Elektroniikka 6 770 0Rautaruukki Metalli 6 600 5 200Lassila & Tikanoja Yrityspalvelut 6 534 1 976HOK Elanto Vähittäiskauppa 6 180 0SOK-Yhtymä Tukkukauppa 6 156 2 794Metsä Group Metsä 5 921 7 079Lemminkäinen Rakennus 5 830 2 590Tieto Tietotekniikka 5 685 12 415Karl Fazer Elintarvike 5 578 8 322Sanoma Viestintä 5 403 9 097


Taulukko 4.1Puolet 20 suurimmasta työllistäjästä oli vuonna 2011 palvelualojen yrityksiä20 suurinta yritystä kotimaan työllisyydellä mitattuna vuonna 2011

Yritys Toimiala Henk. kotimaassa Henk. ulkomaillaSuomen PT Palvelu 33 486 202UPM-Kymmene Metsä 28 968 15 840Nokia Sähkö ja elektroniikka 17 999 13 767VR-Yhtymä Kuljetus ja huolinta 17 320 0Enso Metsä 16 134 2 960Metsäliitto Metsä 10 967 5 619Finnair Kuljetus ja huolinta 9 903 630ABB-yhtiöt Sähkö ja elektroniikka 9 057 118Valmet Metalli 8 548 4 467Rautaruukki Metalli 8 255 4 557Outokumpu Metalli 7 269 6 539Karl Fazer Elintarvike 6 449 2 406Kesko Oy Päivittäistavaratukku 6 304 199YIT-Yhtymä Rakennus, rakennusaine 6 122 1 062Kemira Kemia ja muovi 5 945 4 686Stockmann Vähittäiskauppa 5 893 696Neste Kemia ja muovi 5 789 2 873Imatran Voima Energia 4 939 2 482Tuko Päivittäistavaratukku 4 887 0Kvaerner Masa-Yards Metalli 4 843 0

Taulukko 4.220 suurimman työllistäjän joukossa oli vuonna 1996 kuusi palvelualojen yritystä20 suurinta yritystä kotimaan työllisyydellä mitattuna vuonna 1996


2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 201102468

1012141618

Palveluiden vienti, mrd. euroa

Kuvio 4.2Atk-palvelut ja välityskauppa ovat palveluviennin suurimmat alaerätPalveluiden vienti ja sen tärkeimmät alaerät


Välityskauppa*

Rojaltit ja lisenssimaksut

Tietotekniikka- ja informaatiopalvelut

Muut

palv

elut

Muut liike-el. palv.

Palveluiden viennin jakauma vuonna 2011 alaerittäin



2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 20110

1

2

3

4

5

6

Tietotekniikka- ja informaatiopalveluiden vienti, mrd. euroa



MuutRakentaminen

LiikenneKauppa

Rah. ja vakuutusMetsä ja kemia

Muu teol. ja energiaAtk-palv.

Liike-el. palv.Koneet ja laitteetSähkö- ja elektr.

0 10 20 30 40 50 60 70 80

Osuus viennin arvosta 2008, %

-100 0 100 200 300

Viennin arvon muutos 2005-8, %

Kuvio 4.3Koneteollisuuden palveluvienti on kasvanut voimakkaimminToimialoittaiset osuudet/muutokset palveluviennistä


LiikenneRakentaminen

Rah. ja vakuutusSähkö- ja elektr.

MuutMetsä ja kemia

Koneet ja laitteetMuu teol. ja energia

Atk-palv.Kauppa

Liike-el. palv.

0 5 10 15 20 25

Osuus vientiyritysten lukumäärästä 2008, %

-30 -20 -10 0 10

Vientiyr. lkm muutos 2005-8, %


Kuvio 4.3Koneteollisuuden palveluvienti on kasvanut voimakkaimminToimialoittaiset palveluvientiä harjoittavien yritysten lukumääristä

Alle 10

10–49

50–249

250–999

1000–

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90

Osuus viennin arvosta 2008, %

-20 0 20 40 60 80 100 120

Viennin arvon muutos 2005-8, %

Kuvio 4.4Palveluviennin suurimmat 50 yritystä yhä keskeisemmässä roolissaKokoluokittaiset osuudet/muutokset palveluviennistä


Alle 10

10–49

50–249

250–999

1000–

0 5 10 15 20 25 30 35 40

Osuus yritysten lukumäärästä 2008, %

-30 -20 -10 0 10 20

Vientiyr. lkm muutos 2005-8, %


Kuvio 4.4Palveluviennin suurimmat 50 yritystä yhä keskeisemmässä roolissaErikokoisten yritysten osuudet/muutokset palveluviennistä

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%0

2

4

6

8

10

12

14

16

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus

Kuvio 4.5Palveluviennin harjoittaminen yhteydessä osaamiseen ja muuhun kansainvälisyyteenPalveluvientitodennäköisyys (%) osaamisintensiivisyyden suhteen


On Ei0123456789

Ulkomailla tytäryrityksiä

On Ei0123456789

Ulkomaalais-omisteinen

On Ei0123456789

Tavaroidenvientiä


Kuvio 4.5Palveluviennin harjoittaminen yhteydessä osaamiseen ja muuhun kansainvälisyyteenPalveluvientitodennäköisyys (%) muun kansainvälisyyden suhteen

Palvelut, joita ei voida digi-talisoida ja automatisoida

Osittain automatisoitavissa olevat palvelut, hybridi-palvelut

Täysin automatisoitavissa olevat palvelut

Ihmiseltä ihmiselle – henkilökohtaiset palvelutEi voida varastoida

Esim. parturi, psykologi, useimmat hoivapalvelut

Ihmistyötä ja ICT:tä yhdistävät palvelutPalveluprosesseja tehos-tetaan ICT:n avulla =>Palvelujärjestelmä

Esim. suurin osa terveydenhoitopalveluista, kauppa

ICT on korvannut kokonaan ihmistyön

Esim. matkavarauspalvelut, pankkipalvelut, tiemaksujen kerääminen

Digitalisaatio

Kuvio 4.6Yhä suurempi osa palveluista muuttuu digitaalisiksi ja automatisoitaviksi – lisäksi ICT:llä on mahdollista tehostaa kaikkia muitakin palveluita


6 8 10 12 14 16 180

10

20

30

40

50

60

70

80

90

FIN

BKT per capita, 1000 USD käyvin hinnoin ja ostovoimapariteetein


NOR

LUX

USA

SWE

Kuvio 4.7Mitä korkeampi on tietointensiivisten palv. osuus taloudesta, sitä korkeampi tulotasoTietointensiivisten palveluiden osuus kokonaistuotannosta ja tulotaso (bkt per capita)


2000 2007Teollisuus ja rakennustoiminta 39,0 35,1Palvelut 36,4 37,0 - tietointensiiviset palvelut 11,3 12,0Tuonti 24,6 27,9Yhteensä 100 100

Taulukko 4.3Palveluiden käyttö välituotepanoksina kasvaa, teollisuustuotteiden osuus pienentyyEri sektoreilta tulevien tuotantopanosten osuus kansantalouden kaikesta välituotekäytöstä, %


PortugaliItävalta

IrlantiEU-15

RanskaNorjaSaksaSuomiSveitsi

0 10 20 30 40 50 60

Johtajien, asiantuntijoiden ja tutkijoiden osuus palvelusektorin työvoimasta, %

Kuvio 4.8Suomen palvelut ja erityisesti teollisuus ovat osaamisintensiivisiäJohtajien, asiantuntijoiden ja tutkijoiden osuudet palveluiden työvoimasta Euroopassa, %


PortugaliEspanja

IslantiItävalta

NorjaRuotsiIrlanti

TanskaSuomi

0 10 20 30 40 50 60

Johtajien, asiantuntijoiden ja tutkijoiden osuus teollisuuden työvoimasta, %


Kuvio 4.8Suomen palvelut ja erityisesti teollisuus ovat osaamisintensiivisiäJohtajien, asiantuntijoiden ja tutkijoiden osuudet teollisuuden työvoimasta Euroopassa, %

PortugaliEspanja

RuotsiEU-27SuomiSaksaIrlanti

Iso-BritanniaAlankomaat

0 10 20 30 40 50 60

Palvelutehtävissä toimivien osuus teollisuuden työvoimasta, %


Kuvio 4.8Suomen palvelut ja erityisesti teollisuus ovat osaamisintensiivisiäKaikkien palvelutehtävissä toimivien osuus teollisuuden työvoimasta, %

Joht

ajat

Erity

isasia

ntun

tijat

Asia

ntun

tijat

Pros

essit

ehtä

vät

Tuot

anto

teht

ävät

Toim

istot

yö

Siivo

us, y

ms.

avus

t. t.

Myy

nti-

ja p

alve

lute

ht.-20

0

20

40

Koko yrityssektori

Joht

ajat

Erity

isasia

ntun

tijat

Asia

ntun

tijat

Pros

essit

ehtä

vät

Tuot

anto

teht

ävät

Toim

istot

yö

Siivo

us, y

ms.

avus

t. t.

Myy

nti-

ja p

alve

lute

ht.-20

0

20

40

Palvelut

Kuvio 4.9Korkeaa koulutusta vaativat työt lisääntyvät – ammattirakenteet polarisoituvatMuutokset eri ammattiryhmien osuuksissa vuodesta 2000 vuoteen 2006, %-yksikköä


2000 20090

102030405060708090

100

Muu työValmistus, prosessi, kuljetusToimisto, myynti, ym.AsiantuntijatErityisasiantuntijatLiikkeenjohto

Kuvio 4.10ICT-palveluiden työtehtävät ovat lähes kokonaan asiantuntijatehtäviäTehtävärakenteet atk-palveluissa, %-osuudet


10 15 20 25 30 35 400

10

20

30

40

50

60

70 TeollisuusBKT per capita, 1000 USD, käyvin hinnoin ja ostovoimapariteetein

NOR

FIN

10 15 20 25 30 35 400102030405060708090

100 TeollisuusToimialanarvonlisäys / henkilö,1000 euroa

FIN

Korkean osaamistason palveluteht. osuus, % Korkean osaamistason palveluteht. osuus, %

Kuvio 4.11Tuottavuus ja tulotaso sitä korkeampia, mitä suurempi on vaativissa palvelutehtävissä olevien osuus


30 35 40 45 50 55 600

10

20

30

40

50

60

70 PalvelutBKT per capita, 1000 USD, käyvin hinnoin ja ostovoimapariteetein

NOR

FIN

30 35 40 45 50 55 600

10

20

30

40

50

60

70 Palvelut


Toimialan arvonlisäys / henkilö,1000 euroa

FIN



Kuvio 4.11Tuottavuus ja tulotaso sitä korkeampia, mitä suurempi on vaativissa palvelutehtävissä olevien osuus

Osuus arvonlisäyksestä

Tuotantoaedeltävät palvelut


Korkeidenkustan-nusten

maatMatalan

kustannus-tason maat


Valmistus /Teollinen massatuotanto

Tuotannonjälkeiset palvelut


Kuvio 4.12Globaali työnjako syvenee – kehittyneet maat erikoistuvat entistä enemmän palveluihin

”Kone”

Teollinen tuotanto ja sisäiset tuki-palvelut

Markkina-palvelut

- osana omaa tuotetta

- kaikille myytävät palvelut

Monikansallinen koneteollisuusyritys. Merkittävää palvelu-liiketoimintaa (Kone Oyj:ssä 54 % liike-vaihdosta)

”Rautaruukki”

Teollinen tuotanto ja sisäiset tuki-palvelut

Asiakasräätälöinti

Puhdas palvelu-yritys (Sisäisten palveluiden osuu-deksi oletettu 10 % liikevaihdosta)

Kansainvälisillä mark-kinoilla toimiva metal-linjalostaja (Markkina-palveluiden osuudeksi oletettu 10 % liike-vaihdosta)

”Whitevector”

Sisäiset tukipalv.

Markkina-palvelut


Kuvio 4.13Palveluiden merkitys erityyppisille yrityksille

Kiina

Kreikka

Ranska

Belgia

Italia

Saksa

Australia

Japani

Suomi

Tanska

Kanada

Irlanti

UK

0 1 2 3 4 5

Markkinasääntelyn taso, 2008

-3 -2 -1 0 1 2

Muutos 1998-2008


Kuvio 5.1Suomessa sääntely on OECD-maiden keskitasoa. Sääntelyn taso ja muutos koko taloudessa. Vasen: Korkeampi arvo tarkoittaa runsaampaa sääntelyä. Oikea: Negatiivinen arvo tarkoittaa sääntelyn vähenemistä.


Kanada

Kiina

Ranska

Portugali

USA

Belgia

Espanja

Suomi

Uusi-Seelanti

Korea

Australia

UK

Sveitsi

0 1 2 3 4 5

Alalle tulon esteet palveluissa, taso, 2008

-3 -2 -1 0 1 2

Muutos 1998-2008

Puuttuva tieto

Puuttuva tieto


Kuvio 5.1Suomessa sääntely on OECD-maiden keskitasoa. Sääntelyn taso ja muutos palvelualoilla Vasen: Korkeampi arvo tarkoittaa runsaampaa sääntelyä. Oikea: Negatiivinen arvo tarkoittaa sääntelyn vähenemistä.

10,000 15,000 20,000 25,000 30,000 35,000 40,000 45,000 50,000 55,0001

2

3

4

5

6

Bkt per capita, 2008 USD

1998

Vähe

mm

än sä

änte

lyä

Kuvio 5.2Matalamman sääntelytason maat ovat korkeamman tulotason maitaTuote- ja palvelumarkkinoiden sääntelyn taso (1998) ja bkt/henkilö (2008)


-1 0 1 2 3 4 5 60.0

0.5

1.0

1.5

2.0

2.5

3.0

3.5

4.0

Työn tuottavuuden muutos 1998-2008, %

Alal

le t

ulon

sää

ntel

yn

vähe

nem

inen

19

98-2

008

Kuvio 5.3Palvelualalle tulon esteiden madaltaminen yhteydessä tuottavuuden kasvuunAlalle tulon sääntelyn muutokset yksityisissä palveluissa ja työn tuottavuuden kasvu


USA

Kreikka

Ranska

Norja

Tanska

Ruotsi

Suomi

Saksa

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Innovaatiotoimintaa, teollisuus (C), %

USA

Kreikka

Ranska

Italia

Norja

Irlanti

Suomi

Saksa

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Innovaatiotoimintaa, palvelut (G-N), %


Puuttuva tietoPuuttuva tietoPuuttuva tietoJaottelu

puuttuu


Jaottelu puuttuu


Kuvio 5.4Erot innovoinnissa pieniä, mutta palveluille teollisuutta vähemmän julkista tukeaInnovaatiotoimintaa harjoittavien yritysten osuudet


USA

Tanska

Norja

Irlanti

Saksa

Espanja

Alankom.

Itävalta

0 10 20 30 40 50 60

Julkista innovaatiotukea, teollisuus (C), %

USA

Tanska

Norja

Irlanti

Saksa

Alankom.

Suomi

Itävalta

0 10 20 30 40 50 60

Julkista innovaatiotukea, palvelut (G-N), %






Kuvio 5.4Erot innovoinnissa pieniä, mutta palveluille teollisuutta vähemmän julkista tukeaInnovaatiotoimintaan julkista innovaatiotukea saavien yritysten osuudet

USA

Tanska

Ruotsi

Kreikka

Italia

Ranska

Belgia

Espanja

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50

Kauppa (G), %

USA

Tanska

Norja

Itävalta

Ranska

Alankom.

Suomi

Espanja

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50

Informaatio ja viestintä (J), %





Puuttuva tietoPuuttuva tietoPuuttuva tieto Puuttuva tieto

Kuvio 5.5Innovaatiotoimintaan julkista tukea saaneiden osuus vaihtelee palvelualoittainInnovaatiotoimintaan julkista rahoitusta saaneiden osuus palvelualoittain (osuus kaikista ao. alan innovaatiotoimintaa harjoittaneista yrityksistä)


USA

Tanska

Norja

Irlanti

Belgia

Saksa

Alankom.

Italia

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50

Rahoitus ja vakuutus (K), %

USA

Tanska

Ruotsi

Kreikka

Irlanti

Alankom.

Espanja

Belgia

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50

Asiantuntijapalvelut (M), %







Kuvio 5.5Innovaatiotoimintaan julkista tukea saaneiden osuus vaihtelee palvelualoittainInnovaatiotoimintaan julkista rahoitusta saaneiden osuus palvelualoittain (osuus kaikista ao. alan innovaatiotoimintaa harjoittaneista yrityksistä)

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 1000

50

100

150

200

Innovaatiotoimintaa harjoittaneiden yritysten osuus (%), 2006-8

Jalostusarvo/työntekijä (1000 euroa), 2009

-0.02

-1.38

7778

7807

8145

E-17

0.02

0.04

0.06

0.08 0.1

0

50

100

150

200

T&k-menot / jalostusarvo, 2008

Jalostusarvo/työntekijä (1000 euroa), 2009

Kuvio 5.6Mitä suurempi osuus yrityksistä harjoittaa innovaatiotoimintaa, sitä korkeampi tuottavuusInnovaatiotoiminta ja työn tuottavuus palvelualoilla


Documents

BKT per capita, 1000 USD käyvin hinnoin ja ostovoimapariteetein