Talousnäkymät · Euromaiden bkt, q/q% Teollisuuden ja palvelujen ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta BKT Ostopäällikköindeksi ... k om iss IMF Keskiarvo

4 | 2019

Talousnäkymät Teknologiateollisuus

Maailman ja Suomen talouden näkymätEpävarmuus lisääntyy yhä – taantuman todennäköisyys kasvaas. 3

Teknologiateollisuus SuomessaYritysten väliset erot kasvussas. 5

2 | Talousnäkymät 4/2019

Sisällysluettelo

Maailman ja Suomen talouden näkymät .............................. 3Teknologiateollisuus Suomessa ........................................... 5Elektroniikka- ja sähköteollisuus Suomessa ....................... 6Kone- ja metallituoteteollisuus Suomessa .......................... 7Metallien jalostus Suomessa ............................................... 8Suunnittelu ja konsultointi Suomessa .................................. 9Tietotekniikka-ala Suomessa ............................................. 10

Talouden epävarmuus ei ole helpottanut syksyn edetessä, päinvastoin epävarmuus kasvaa yhä. Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kauppasota kiihtyi rajusti alkusyksystä ja horjutti jo kansainvälisiä rahoitusmarkkinoita. Sen jälkeen on ollut hiukan rauhallisempi vaihe, ja aivan tuoreimpien uutisten mukaan meneillään on jonkinasteinen asemasotavaihe.

Brexitin suhteen otettiin askelia kohti hallittua sopimusperus-teista eroa. Tilanne on kuitenkin edelleen epäselvä. Kaiken lisäksi nyt tekeillä oleva ratkaisu mahdollisesta sopimusperus-teisesta erosta on kuitenkin vasta lähtölaukaus varsinaisille Brexit-neuvotteluille, joten Brexitiin liittyvä epävarmuus jatkuu todennäköisesti vielä vuosia.

Geopoliittiset riskit ovat myös kasvaneet. Tilanne Hongkon-gissa ei ole ratkennut, ja Turkin hyökkäys Syyrian kurdialueille haastaa kansainvälistä yhteistyötä. Yhdysvaltojen sisäpoliittinen tilanne on tulenarka ja saattaa kaventaa USA:n liikkumatilaa myös kauppapoliittisissa kysymyksissä.

Kansainvälinen valuuttarahasto leikkasi jälleen lokakuussa arviotaan maailmantalouden kasvusta sekä kuluvalle että tulevalle vuodelle. Tuorein ennuste lupaa kuluvalle vuodelle 3 prosentin ja ensi vuodelle 3,4 prosentin kasvua. Valuuttarahas-ton mukaan ensi vuoden kasvua vauhdittaa hieman erityisesti kehittyvien talouksien piristyminen. Rahasto muistuttaa kuitenkin edelleen, että ennusteeseen sisältyy useita negatiivisia riskejä, jotka toteutuessaan voivat johtaa selvästi ennustettua heikompaan kehitykseen.

Maailmankaupan määrä ei ole kasvanut lainkaan yli puoleen-toista vuoteen. Heikko kehitys on koskenut niin kehittyviä kuin kehittyneitä maita. Kasvun hyytymiseen ovat vaikuttaneet merkittävästi kauppasotaan liittyvät tullimaksujen nostot sekä muut kaupankäynnin rajoitteet ja esteet.

Euroalueella kasvunäkymät ovat heikentyneet edelleen syksyn aikana. Teollisuuden ja palveluiden ostopäällikköindeksit kertovat euroalueen kasvun olleen syyskuussa pysähdyksissä. Erityisesti Saksan teollisuuden tilanne on vaikeutunut koko ajan syksyn edetessä. Ongelmat ovat lisäksi alkaneet heijastua myös palveluyrityksiin.

Myös länsinaapuristamme on kuulunut viime kuukausina huonoja uutisia. Ruotsin kasvunäkymät ovat selvästi heikenty-neet, ja myös työttömyys on pahentunut äkisti ja voimakkaasti. Ruotsin synkistyvien näkymien taustalla ovat samat tekijät kuin Suomessa: maailmantalouden kasvun vaimeneminen ja yleinen epävarmuus heikentävät viennin näkymiä ja siten koko kansanta-louden kasvua. Ruotsin tilannetta helpottaa kuitenkin kruunun heikkeneminen, mikä vahvistaa ruotsalaisen vientiteollisuuden kilpailukykyä maailmalla.

Yhdysvalloissa talouskasvu on hidastunut selvästi. Tälle vuodelle ennakoidaan 2,3 prosentin kasvua ja ensi vuodelle enää 1,8 prosenttia. Viime vuonna kasvu oli vielä 2,9 prosenttia. Erityisesti teollisuustuotannon odotetaan kehittyvän vaisusti tänä ja ensi vuonna. Aivan tuoreimmat tiedot kertovat, että teollisuus-tuotanto oli Yhdysvalloissa syyskuussa pienempi kuin vuotta aiemmin. Tällainen tilanne nähtiin nyt ensi kerran kolmeen vuoteen.

Kaiken kaikkiaan maailmantalouden kasvuun vaikuttavat riskit ovat voimistuneet kohti talvea mentäessä. Kasvunäkymiä parantaisi olennaisesti, mikäli kauppa- ja geopoliittisissa kysymyksissä kyettäisiin päätymään tasapainoisiin, rauhanomai-siin ja vapaakaupan kannalta hyviin lopputuloksiin. Valitettavasti viime ajat ovat kuitenkin osoittaneet, että neuvotteluilta ei kenties kannata odottaa liikoja.

Maailman ja Suomen talouden näkymät

Maailmankaupan kasvu ollut pysähdyksissä jo puolitoista vuotta Ostopäällikköindeksin perusteella euroalueen kasvu on pysähtynyt

Epävarmuus lisääntyy yhä – taantuman todennäköisyys kasvaa

Talousnäkymät 4/2019 | 3

65

60

25

55

50

45

40

35

30

1.5

1.0

-2.5

0.5

0.0

-0.5

-1.0

-1.5

-2.0

201820172016 20152014201320122011201020092008

Euromaiden bkt, q/q%

Teollisuuden ja palvelujen ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta

BKT Ostopäällikköindeksi2019

Lähde: IHS Markit, EurostatViimeisin tieto huhtikuu 2019.

2019201820172015 2016201420132012201120102009200880

90

110

130

100

120

140

85

95

115

135

105

125

145

Lähde: Macrobond, The CPB Netherlands Bureau for Economic Policy AnalysisViimeisin tieto heinäkuu 2019

Viennin määrän kehitys

MaailmaKehittyvät maat Kehittyneet maat

Indeksi 2008=100


Suomen näkymät synkentyneet entisestään

Syksyn ennustekierroksella Suomen kasvunäkymiä leikattiin odotetusti niin kuluvan vuoden kuin ensi vuodenkin osalta. Vuodelle 2021 ennakoidaan edelleen hidastuvaa kasvua. Tämän hetken keskiarvoennuste Suomen ensi vuoden BKT:n kasvulle on 1,1 prosenttia.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan ennusteen mukaan Suomessa koetaan tekninen taantuma lähes 50 prosentin todennäköisyydellä ennen ensi vuoden loppua. Teknisellä taantumalla tarkoitetaan tilannetta, jossa bruttokansantuote supistuu kahtena perättäisenä vuosineljänneksenä. Ensi vuodelle ennustettuun noin yhden prosentin kasvuun liittyy siis huomatta-vaa epävarmuutta.

Työllisyyden paraneminen on ollut pysähdyksissä lähes vuoden. Tuoreimman havainnon mukaan työllisyys parani pitkästä aikaa jälleen hieman. Työttömyysaste ei kuitenkaan ole alentunut enää vuodenvaihteen jälkeen. Heikkenevät suhdanne-näkymät vaikeuttavat entisestään hallituksen kunnianhimoisen 75 prosentin työllisyystavoitteen saavuttamista.

Kaikki merkit viittaavat siihen, että talouden kasvu on Suomessa tulevina vuosina parhaimmillaankin hyvin vaatimatonta. Hyvinvoin-tivaltion rahoituksen näkökulmasta tilanne on kestämätön.

Suomen kustannuskilpailukyky on parantunut, mutta kirittävää on edelleen

Suomen kasvu ja viennin menestys kulkevat käsi kädessä

Suomea koskevia suhdanne-ennusteita

Kilpailukyvyn merkitys korostuu kasvun hiipuessa

Maailmantalous vaikuttaa suomalaisen vientiteollisuuden kasvunäkymiin, mutta yhtä lailla ratkaisevia ovat omat päätök-semme. Kotimaassa tehtävät ratkaisut vaikuttavat siihen, millaiset edellytykset Suomella on pärjätä hiipuvan kasvun ympäristössä.

Mitä parempi on kilpailukykymme, sitä paremmin vientiyritykset pystyvät säilyttämään markkina-asemansa ja voittamaan uusia markkinaosuuksia kilpailijoilta. Yritysten pärjäämisellä on suora yhteys työllisyyteen ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusasemaan.

Vientisektorin menestys on keskeistä koko Suomen taloudelle. Tilastot osoittavat selvästi, että viennin veto ja BKT:n kasvu kulkevat Suomessa tiukasti käsi kädessä. Talous on saatu kestävään kasvuun vain silloin, kun vientikin on vetänyt.

Suomen Pankin mukaan Suomen kustannuskilpailukyky on parantunut viime vuosina, mutta se ei edelleenkään ole hyvällä tasolla. Kilpailukykyä on tarpeen parantaa edelleen. Kilpailuky-kyä parantamalla tuemme työllisyyttä ja tuotannon edellytyksiä Suomessa.

Europohjainen indeksi, 2005 = 100Vaihtosuhdekorjatut yksikkötyökustannukset*

2017 20192013 20152011200920072005

100

105

135

115

130

125

110

120

Euroalue 12**Suomi Kauppakumppanimaat***

*) Työkustannukset suhteessa kansantulon määrään.**) Euroalueen 12 ensimmäistä jäsenmaata. ***) 14 perinteistä teollisuusmaata.Ennusteet: Suomen Pankki (Suomi) ja Euroopan komissio (muut maat).Lähteet: Tilastokeskus, Suomen Pankki ja Euroopan komissio.


Saksan teollisuudessa tilanne jatkanut heikentymistään

2018 20202014 20162012201020082006200420022000-70

-50

-10

-30

10

-60

-40

0

-20

2030

30

10

20

0

35

25

5

15

-5-10

Lähde: Euroopan komissio, Macrobond

Viennin määrän kehitys

Tilauskanta,vas. akseli

Tuotanto-odotukset,vas. akseli

Valmistuotevarastot,oik. akseli

Saksan teollisuuden ennakoivia indikaattoreita

Sald

oluk

u

Sald

oluk

u

*) Euroopan komissio ja IMF raportoivat yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin. Koottu 23.10.2019.

Ennustaja Inflaatio, % *

2018 2019 2020 2019 2020 2019 2020 2019 2020 2019 2020 2019 2020

24.9.2019 1,7 1,2 0,8 0,8 1,0 3,5 1,5 0,5 0,6 1,1 1,4 6,6 6,6

4.9.2019 1,7 1,2 1,0 1,0 1,4 3,0 1,0 0,5 0,1 1,1 1,3 6,4 6,419.8.2019 1,7 1,2 0,5 1,0 0,8 2,0 0,8 1,5 0,6 1,0 1,1 6,5 6,5

7.10.2019 1,7 1,5 1,0 1,7 1,4 2,4 2,4 0,4 -0,3 1,1 1,4 6,5 6,3

11.6.2019 2,3 1,6 1,5 1,3 1,4 2,8 2,1 1,8 1,6 1,2 1,3 6,5 6,4

16.9.2019 1,7 1,1 0,9 0,7 1,1 3,8 1,3 1,4 0,8 1,1 1,1 6,5 6,312.9.2019 1,7 1,3 1,2 1,2 1,0 2,5 1,5 0,6 0,5 1,0 1,0 6,6 6,917.9.2019 1,7 1,3 1,1 1,0 0,9 4,0 2,0 1,4 -1,0 1,1 1,0 6,6 6,7

2.7.2019 1,7 1,5 1,2 1,6 1,4 3,2 3,4 1,6 1,3 1,4 1,8 6,7 6,0

15.10.2019 1,7 1,2 1,5 3,1 2,2 1,2 1,3 6,5 6,4

1,8 1,3 1,1 1,1 1,2 3,0 1,8 1,1 0,5 1,1 1,3 6,5 6,5

DanskeBank Nordea

VMSuomenPankki ETLAPTTPT

Euroopankomissio IMF

Keskiarvo

Julkaisu-pvm BKT:n muutos-%

Yksityisen kulutuksen muutos-%

Viennin muutos-%

Investointien muutos-%

Työttömyysaste, %

OP-Pohjola

125130

120

135140

115110105100

9590

-115,0

97,5

-112,5

-110,0

-107,5

-105,0

-102,5

-100,0

201520142012 20132011201020092008201720062005

Indeksi 2005=100

Vienti, tavarat ja palvelut, vas. akseli BKT, oik. akseli

2016

Lähde: Tilastokeskus, Macrobond

20192018 2020


Teknologiateollisuus Suomessa

Yritysten väliset erot kasvussa

Teknologiateollisuuden* tilauskanta SuomessaTeknologiateollisuuden yritysten saamat tarjouspyynnöt Suomessa*

Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset SuomessaTeknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa oli noin 79 miljardia euroa vuonna 2018

Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa kasvoi kuusi prosenttia vuonna 2018 verrattuna vuoteen 2017. Tämän vuoden tammi–heinäkuussa kasvua oli seitsemän prosenttia viimevuotises-ta. Liikevaihto on kasvanut metallien jalostusta lukuun ottamatta kaikilla teknologiateollisuuden päätoimialoilla. Vuonna 2018 liike-vaihtoa Suomessa kertyi kaikkiaan 79 miljardia euroa.

Maailmantalouden epävarmuus ja kysynnän heikkeneminen näkyvät yhä selvemmin suomalaisessa teknologiateollisuudessa. Kolmannen neljänneksen aikana tapahtunut uusien tilausten arvon kasvu edellisestä neljänneksestä selittyy pienellä mää-rällä arvoltaan suurempia tilauksia. Ilman niitä saatujen uusien tilausten arvo olisi laskenut huomattavasti edellisestä neljän-neksestä ja myös tilauskanta kääntynyt laskuun. Epäyhtenäinen kehitys voimistunee entisestään talven aikana.

Tilanteen heikentyminen näkyy myös yritysten välisten erojen selvänä kasvuna. Kun uusia tilauksia tarkastellaan yrityksit-täin, lähes kaksi kolmasosaa teknologiateollisuuden teollisilla toimialoilla toimivista yrityksistä kertoo saaneensa kolmannella vuosineljänneksellä euromääräisesti vähemmän uusia tilauksia kuin edellisellä vuosineljännekselle.

Teknologiateollisuuden yritysten saamien tarjouspyyntöjen määrä laski selvästi kevään ja kesän luvuista. Tarjouspyyntöjen määrän sal-doluku putosi alimmalle tasolleen sitten vuoden 2012 eurokriisin ajan.

Muutos kertoo kysynnän selvästä heikkenemisestä maailmalla ja en-nakoi loppuvuodelle ja talvelle viimeaikaista heikompaa tilauskehitystä.

Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia heinä–syyskuussa euroina kahdeksan prosenttia enemmän kuin huhti–kesäkuussa, ja 16 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavalla ajanjaksolla.

Tilauskannan arvo pysyi syyskuun lopussa suurin piirtein samana kuin kesäkuun lopussa, mutta oli 10 prosenttia suurempi kuin vuoden 2018 syyskuussa. Tilauskannan koostumuksessa on poik-keuksellista telakoiden suuri osuus tilauskannan kokonaisarvosta. Vuoden 2014 alun jälkeen toteutuneesta tilauskannan kasvusta karkeasti 60 prosenttia koostuu laivatilauksista.

Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella teknologiateolli-suuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan loppuvuonna arvol-taan hieman suurempi kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.

Teknologiateollisuuden henkilöstömäärä Suomessa oli syyskuun lopussa 3,8 prosenttia suurempi kuin viime vuonna keskimäärin. Henkilöstöä oli syyskuun lopussa 320 700 eli noin 11 600 enemmän kuin viime vuonna.

Uuden henkilöstön rekrytoinnit pysyivät hyvällä tasolla heinä–syyskuussa. Rekrytointeja oli yhteensä 9 400. Yrityksestä riippuen henkilöstöä joko lisättiin tai korvattiin eläkkeelle siirtyneitä ja työ-paikkaa vaihtaneita.

Indeksi 2005 = 100 Muutos: 1-7,2019 / 1-7,2018, %

Kausipuhdistetut teollisuuden ja palveluiden liikevaihtokuvaajatViimeisin tieto heinäkuu 2019Lähde: Macrobond, Tilastokeskus

7075

85

95

105110

Teollisuus

80

90

100

2017 20192013 20152011200920072005 20182014 20162012201020082006

Teknologiateollisuus

7 %

5 %

Milj. euroa, käyvin hinnoin

Kotimaahan Vientiin Yhteensä

01 0002 0003 0004 0005 0006 0007 0008 0009 000

10 00011 00012 000

20192018201720152014201320122011201020092008 2016

Muutos: III/2019 / III,2018 III,2019 / II,2019Vientiin: +11 % +10 % Kotimaahan: +39 % +5 %Yhteensä: +16 % +8 %

Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset,viimeisin tieto heinä-syyskuu 2019.

*) Pl. metallien jalostus, pelialan ohjelmistoyritykset ja datakeskukset

-60-50-40-30-20-10010203040

2016 2017 2018 2019 202020152014201320122011201020092008

Saldoluku

*) ”Onko tarjouspyyntöjen määrässä viime viikkoina näkyvissä oleellista vähenemistä tai lisääntymistä, kun verrataan tilannetta noin kolme kuukautta sitten vallinneeseen tilanteeseen”. Saldoluku = niiden yritysten osuus, joissa tarjouspyyntöjen määrä on lisääntynyt – niiden yritysten määrä, joissa tarjouspyyntöjen määrä on vähentynyt.

Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu,viimeisin kyselyajankohta lokakuu 2019.

Kotimaahan Vientiin


*) Pl. metallien jalostus,pelialan ohjelmistoyritykset ja datakeskukset

Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset,viimeisin tieto 30.9.2019.

02 0004 0006 0008 000

10 00012 00014 00016 00018 00020 00022 00024 00026 000

2018 20192017201620152014201320122011201020092008

Muutos: 30.9.2019 / 30.9.2018 30.9.2019 / 30.6.2019Vientiin: +8 % 0 %Kotimaahan: +19 % +7 %Yhteensä: +10 % +1 %

Yhteensä



Elektroniikka- ja sähköteollisuuden (tietoliikennelaitteet, sähkö-koneet, terveysteknologia) yritysten liikevaihto Suomessa kasvoi neljä prosenttia vuonna 2018 verrattuna vuoteen 2017. Tämän vuoden tammi–heinäkuussa kasvua oli 14 prosenttia viimevuoti-sesta. Vuonna 2018 liikevaihtoa Suomessa kertyi kaikkiaan 15,6 miljardia euroa.

Elektroniikka- ja sähköteollisuudessa sekä uusien tilausten että tilauskannan arvo kasvoivat edelleen heinä–syyskuussa. Ti-laukset ovat olleet nyt kasvusuunnassa jo lähes kolmen vuoden ajan. Myös elektroniikka- ja sähköteollisuudessa yrityskohtaiset erot ovat kuitenkin kasvaneet.

Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia heinä–syyskuussa euroina 19 prosenttia

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tilauskanta SuomessaElektroniikka- ja sähköteollisuuden uudet tilaukset Suomessa

enemmän kuin huhti–kesäkuussa ja 36 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavalla ajanjaksolla.

Tilauskannan arvo oli syyskuun lopussa 15 prosenttia suu-rempi kuin kesäkuun lopussa ja 27 prosenttia suurempi kuin vuoden 2018 syyskuussa.

Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritysten liikevaihdon Suomessa arvioidaan olevan loppuvuonna suurempi kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstömäärä Suo-messa oli syyskuun lopussa vajaat kolme prosenttia suurempi kuin viime vuonna keskimäärin. Henkilöstöä oli syyskuun lopus-sa 39 000 eli noin 1 100 enemmän kuin viime vuonna.

Elektroniikka- ja sähköteollisuus SuomessaUudet tilaukset kasvavat edelleen



0500

1 0001 5002 0002 5003 0003 5004 000

5 000

6 000

7 0007 500

4 500

5 500

6 500

2017 2019201820152014201320122011201020092008 2016

Muutos: III,2019 / III,2018 III,2019 / II,2019Vientiin: +46 % +25 % Kotimaahan: -3 % -7 %Yhteensä: +36 % +19 %

Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto heinä-syyskuu 2019.

Kotimaahan Vientiin

0500

1 0001 5002 0002 5003 0003 5004 0004 5005 0005 5006 0006 5007 0007 5008 0008 500

Yhteensä


2017 201920182015 20162014201320122011201020092008

Muutos: 30.9.2019 / 30.9.2018 30.9.2019 / 30.6.2019Vientiin: +33 % +20 % Kotimaahan: +2 % -4 %Yhteensä: +27 % +15 %

Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto 30.9.2019.


Kone- ja metallituoteteollisuuden (koneet, metallituotteet, kulkuneuvot) yritysten liikevaihto Suomessa kasvoi kuusi prosenttia vuonna 2018 verrattuna vuoteen 2017. Tämän vuoden tammi–heinäkuussa kasvua oli viisi prosenttia verrattuna vastaavaan ajankohtaan viime vuonna. Vuonna 2018 liikevaihtoa Suomessa kertyi kaikkiaan 31,9 miljardia euroa.

Kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten saamien uusien tilausten arvo nousi heinä–syyskuussa viisi prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna. Vaikka yhteenlaskettu uusien tilausten arvo oli edelleen kasvussa, näkyy suhdannetilanteen heikkeneminen kuitenkin erityisesti vientitilausten määrän selvänä laskuna. Kone- ja metallituoteteollisuus sai vientitilauk-sia kolmannella vuosineljänneksellä euroina seitsemän prosent-tia vähemmän kuin edellisellä vuosineljänneksellä ja lähes 20 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten samaan aikaan.

Tilauskannan kokonaisarvo pysyi suurin piirtein edellisen neljänneksen tasolla. Poikkeuksellista on telakoiden suuri osuus tilauskannan kokonaisarvosta. Vuoden 2014 alun jälkeen toteutu-neesta tilauskannan vahvistumisesta noin 75 prosenttia koostuu

Kone- ja metallituoteteollisuuden tilauskanta SuomessaKone- ja metallituoteteollisuuden uudet tilaukset Suomessa

laivatilauksista. Telakoiden tilauskannassa olevista laivoista viimeisin toimitetaan asiakkaalle näillä näkymin vuonna 2028. Telakkateol-lisuuden vahvistuminen tuo kasvua laajasti monille toimialoille.

Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia yhteensä heinä–syyskuussa euroina viisi prosenttia enemmän kuin huhti–kesäkuussa ja suurin piirtein saman verran kuin viime vuonna vastaavalla ajanjaksolla.

Tilauskannan arvo oli syyskuun lopussa samalla tasolla kuin kesäkuun lopussa ja kuusi prosenttia suurempi kuin vuoden 2018 syyskuussa.

Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan loppuvuonna hieman suurempi tai samansuuruinen kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.

Kone- ja metallituoteteollisuuden henkilöstömäärä Suomessa oli syyskuun lopussa noin 2,6 prosenttia suurempi kuin viime vuonna keskimäärin. Henkilöstöä oli syyskuun lopussa 134 800 eli noin 3 500 enemmän kuin viime vuonna.

Kone- ja metallituoteteollisuus SuomessaUudet vientitilaukset jatkavat laskusuunnassa



0500

1 0001 5002 0002 5003 0003 5004 0004 5005 000

6 500

5 5006 000

201920182017201620152014201320122011201020092008

Muutos: III,2019 / III,2018 III,2019 / II,2019Vientiin: -19 % -7 %Kotimaahan: +128 % +50 %Yhteensä: +1 % +5 %

Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto heinä-syyskuu 2019


Kotimaahan Vientiin

02 0004 0006 0008 000

10 00012 00014 000

18 00016 000

2017 2018 20192015 20162014201320122011201020092008

Yhteensä

Muutos: 30.9.2019 / 30.9.2018 30.9.2019 / 30.6.2019Vientiin: +1 % -6 % Kotimaahan: +45 % +23 %Yhteensä: +6 % -2 %

Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset,viimeisin tieto 30.9.2019.


Metallien jalostus SuomessaLiikevaihto ja tuotantomäärä edelleen laskusuunnassa

Metallien jalostusyritysten (terästuotteet, värimetallit, valut, metallimalmit) liikevaihto Suomessa kasvoi lähes kymmenen prosenttia vuonna 2018 verrattuna vuoteen 2017. Vuoden lopulla liikevaihto kääntyi kuitenkin laskusuuntaan. Tammi–heinäkuus-sa 2019 liikevaihto oli viisi prosenttia alemmalla tasolla kuin vuo-si sitten vastaavaan aikaan. Vuonna 2018 liikevaihtoa Suomessa kertyi kaikkiaan 11,2 miljardia euroa.

Terästuotteiden, värimetallien, valujen ja metallimalmien yhteenlaskettu tuotannon määrä Suomessa oli tammi–heinä-kuussa peräti kymmenen prosenttia pienempi kuin vuosi sitten vastaavalla ajanjaksolla.

Metallien jalostusyritysten henkilöstömäärä Suomessa oli syyskuun lopussa lähes sama kuin viime vuonna keskimäärin. Henkilöstöä oli syyskuun lopussa noin 15 900.

Metallien jalostuksen tuotannon määrä SuomessaMetallien jalostuksen liikevaihto Suomessa

Terästuotanto kasvoi maailmanlaajuisesti tammi–elokuus-sa reilut neljä prosenttia verrattuna viime vuoden samaan ajanjaksoon. Tuotanto lisääntyi Aasiassa seitsemän prosenttia ja Yhdysvalloissa reilut neljä prosenttia. EU-maissa tuotanto supistui lähes kolme prosenttia. Kauppasodan ja talouspakot-teiden vaikutukset tuntuvat monissa maissa. Venäjällä tuotanto väheni alkuvuonna hieman, Turkissa tuotanto väheni reilut 10 prosenttia, Kanadassa viisi prosenttia ja Japanissa vajaat neljä prosenttia.

Suurimmat tuotantomaat elokuussa olivat Kiina, Intia, Japani, Yhdysvallat, Etelä-Korea ja Venäjä. Kiinan osuus maailman terästuotannosta oli 56 prosenttia.

Copy

right

© O

vako

Indeksi 2005 = 100 Muutos: 1-7,2019 / 1-7,2018, %

5060708090

100110120130140150

-5 %

Kausipuhdistetut teollisuuden liikevaihtokuvaajatOsuudet liikevaihdosta 2018: rauta- ja terästuotteet sekä värimetallit ja valut 89 %, metallimalmien louhinta 11 %Viimeisin tieto heinäkuu 2019Lähde: Macrobond, Tilastokeskus

2016 2017 2018 201920152014201320122011201020092008200720062005

Indeksi 2005=100

50

60

70

80

90

100

110

120

130

-7 %

Muutos: 1-8,2019 / 1-8,2018, %

2016 2017 2018 201920152014201320122011201020092008200720062005

Kausipuhdistetut teollisuustuotannon volyymi-indeksitViimeisin tieto elokuu 2019Lähde: Macrobond, Tilastokeskus


Suunnittelu ja konsultointi SuomessaTilauskanta kääntynyt laskuun

Suunnittelu- ja konsultointialan (teollisuuden, yhteiskunnan ja rakentamisen asiantuntijapalvelut) liikevaihto Suomessa kasvoi kuusi prosenttia vuonna 2018 verrattuna vuoteen 2017. Tämän vuoden tammi–heinäkuussa kasvua oli viisi prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Vuonna 2018 liikevaihtoa Suomessa kertyi kaikkiaan 6,3 miljardia euroa.

Suunnittelu- ja konsultointialalla uudet tilaukset ja tilauskan-ta laskivat jonkin verran edellisestä neljänneksestä mutta olivat edelleen hyvällä tasolla.

Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat suunnittelu- ja konsultointialan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia heinä–syyskuussa euroina 11 prosenttia vähemmän kuin huhti–kesäkuussa mutta kolme prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavalla ajanjaksolla.

Suunnittelu- ja konsultointialan tilauskanta SuomessaSuunnittelu- ja konsultointialan uudet tilaukset Suomessa

Tilauskannan arvo oli syyskuun lopussa kolme prosenttia pienempi kuin kesäkuun lopussa ja 11 prosenttia pienempi kuin vuoden 2018 syyskuussa.

Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella suunnittelu- ja konsultointialan yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan loppu-vuonna hieman suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Suunnittelu- ja konsultointialan henkilöstömäärä Suomessa oli syyskuun lopussa noin 6,6 prosenttia suurempi kuin viime vuonna keskimäärin. Henkilöstöä oli syyskuun lopussa 56 800 eli noin 3 500 enemmän kuin viime vuonna.


0

50

100

150

200

250

2017 20192018201620152014201320122011201020092008


Muutos: III,2019 / III,2018 III,2019 / II,2019Vientiin: -32 % -22 %Kotimaahan: +9 % -10 %Yhteensä: +3 % -11 %



0

100

200

300

400

500

600

50

150

250

350

450

550

650

Kotimaahan Vientiin2017 2018 201920152014201320122011201020092008 2016

700

Muutos: 30.9.2019 / 30.9.2018 30.9.2019 / 30.6.2019Vientiin: -40 % -17 %Kotimaahan: -7 % -1 %Yhteensä: -11 % -3 %


Yhteensä


Tietotekniikka-alan (tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot) yritysten liikevaihto Suomessa kasvoi neljä prosenttia vuonna 2018 verrat-tuna vuoteen 2017. Tämän vuoden tammi–huhtikuussa kasvua oli kymmenen prosenttia verrattuna viime vuoteen samaan ajankoh-taan. Vuonna 2018 liikevaihtoa Suomessa kertyi kaikkiaan 13,5 miljardia euroa.

Tietotekniikka-alalla uudet tilaukset putosivat selvästi hei-nä–syyskuussa edelliseen vuosineljännekseen verrattuna, mutta tilauskanta pysyi edelleen hyvällä tasolla. Alalle ovat tyypillisiä voimakkaat tilausvaihtelut vuosineljännesten välillä.

Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat tietotekniikka-alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia hei-nä–syyskuussa euroina 37 prosenttia vähemmän kuin huhti–kesä-kuussa ja suurin piirtein saman verran kuin viime vuonna vastaa-

Tietotekniikka-alan* tilauskanta SuomessaTietotekniikka-alan uudet tilaukset Suomessa

valla ajanjaksolla. Peliteollisuuden ja datakeskusten yritykset eivät ole mukana tässä tiedustelussa.

Tilauskannan arvo oli syyskuun lopussa kolme prosenttia pienempi kuin kesäkuun lopussa ja yhdeksän prosenttia suurempi kuin vuoden 2018 syyskuussa.

Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella tietotekniikka-alan yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan loppuvuonna suurem-pi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Tietotekniikka-alan henkilöstömäärä Suomessa oli syyskuun lopussa noin viisi prosenttia suurempi kuin viime vuonna keski-määrin. Henkilöstöä oli syyskuun lopussa 74 200 eli 3 500 enem-män kuin viime vuonna.

Tietotekniikka-ala SuomessaUudet tilaukset putosivat selvästi

Muutos: III,2019 / III,2018 III,2019 / II,2019Yhteensä: 0 % -37 %

0

100

200

300

400

500

600

700

800

*) Pl. pelialan ohjelmistoyritykset ja datakeskukset

201920182017201620152014201320122011201020092008




Muutos: 30.9.2019 / 30.9.2018 30.9.2019 / 30.6.2019Yhteensä: +9 % -3 %

0200400600800

1 0001 200

2 000

1 4001 6001 800

*) Pl. pelialan ohjelmistoyritykset ja datakeskukset

2018 2019201720152014201320122011201020092008 2016



TALOUSNÄKYMÄT 4 | 2019Tiedot perustuvat tilanteeseen 23.10.2019Pääekonomisti Petteri Rautaporras, puh. (09) 1923 358, 050 304 2220Johtava ekonomisti Jukka Palokangas, puh. (09) 1923 357, 040 750 5469 Lisätietoa teknologiateollisuuden liikevaihdon, viennin, investointien, henkilöstön ja tuottajahintojen kehityksestä Teknologiateollisuus ry:n kotisivulta: www.teknologiateollisuus.fi

Teknologiateollisuus ry | Eteläranta 10, PL 10, 00131 Helsinki | puhelin (09) 19231 | www.teknologiateollisuus.fi


Documents

Talousnäkymät · Euromaiden bkt, q/q% Teollisuuden ja palvelujen ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta BKT Ostopäällikköindeksi ... k om iss IMF Keskiarvo