28
CONNECTING BUSINESS POHJANMAAN KAUPPAKAMARILEHTI - ÖSTERBOTTENS HANDELSKAMMARTIDNING 1∙2015 YRITYSTEN TOIVEITA VAALIEN ALLA FÖRETAGENS ÖNSKEMÅL FÖRE RIKSDAGSVAL TARVELÄHTÖISTÄ KOULUTUSTA UTBILDNING ENLIGT BEHOV HARKITTUA KASVUA Kontrollerat växt

CB-Connecting Business 1/2015

Embed Size (px)

DESCRIPTION

CB - Connecting Business on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä kauppakamarilehti. CB kertoo artikkelein ajankohtaisista yrityksistä ja nostaa esiin mielenkiintoisia yrittäjäpersoonia. Lehti jaetaan 5000 yritykseen Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla.

Citation preview

Page 1: CB-Connecting Business 1/2015

CONNECTING BUSINESS

POHJANMAAN KAUPPAKAMARILEHTI - ÖSTERBOTTENS HANDELSKAMMARTIDNING

1 ∙ 2015

YRITYSTEN TOIVEITA VAALIEN ALLA FÖRETAGENS ÖNSKEMÅL FÖRE RIKSDAGSVAL

TARVELÄHTÖISTÄ KOULUTUSTA UTBILDNING ENLIGT BEHOV

HARKITTUA KASVUAKontrollerat växt

Page 2: CB-Connecting Business 1/2015
Page 3: CB-Connecting Business 1/2015

1⋅ 2015

2017

SISÄLTÖ · INNEHÅLL

UUSI REHTORIei pelkää haasteita tai epävarmuutta

CONNECTING BUSINESSPohjanmaan kauppakamarilehti

Österbottens handelskammartidning

Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessaTidningen utkommer fyra gånger per år.

JULKAISIJA | UTGIVAREPohjanmaan kauppakamari

Österbottens handelskammareVaasa – Pietarsaari – Kokkola

Vasa – Jakobstad – KarlebyPuh/tfn (06) 318 6400www. ostro.chamber.fi

PÄÄTOIMITTAJA | CHEFREDAKTÖRJuha Häkkinen

Puh/tfn 0500 561 [email protected]

ILMOITUKSET | ANNONSERMia Brännbacka

Puh/tfn 050 309 [email protected]

TOIMITUSNEUVOSTO | REDAKTIONSKOMMITTÉ

Mia Brännbacka, puh/tfn 050 309 2331Juha Häkkinen, puh/tfn 0500 561 036Johanna Haveri, puh/tfn 050 377 2100

TOIMITUS | REDAKTIONViestintä Oy [email protected]

TAITTO | OMBRYTNINGMuotoilutoimisto Into

Tuula Koto

KÄÄNNÖS | ÖVERSÄTTNINGPohjanmaan kauppakamari/

Österbottens handelskammare Micaela Lindahl-Palmroos

PAINO | TRYCKKirjapaino Fram Boktryckeri

SFS-Ympäristömerkintä on myöntänyt Joutsenmerkin käyttöoikeuden Oy Fram Ab:n

Joutsenmerkitylle painolaitokselle.

PAINOS | UPPLAGA4500 kpl / st.

ISSN 1796-9441

KANSI | PÄRMKuva | bild:

Sami Pulkkinen

Veljekset Tim ja Ted Wallin haluavat kasvattaa yritystään harkitusti.

Bröderna Tim och Ted Wallin vill att deras företag växer kontrollerat.

10 Vaalit tulevat - oletko valmis? Riksdagsvalet närmar sig - är du redo? 14 Gambit kasvaa harkitusti Gambit växer kontrollerat

20 Koulutusta yritysten tarpeisiin Utbildning enligt företagens behov

PALSTAT

PÄÄKIRJOITUS | LEDARE | 5Alueemme tarvitsee omat kansanedustajansa | Vår region behöver egna riksdagsledamöter

LYHYESTI | I KORTHET | 7

KOLUMNI | KOLUMN | 9Mikä sinusta tulee isona?

UUSIIN ASEMIIN | PÅ NYA POSTER | 17 Uusi rehtori ei pelkää haasteita tai epävarmuutta

KAUPPAKAMARI KOULUTTAA | HANDELSKAMMARENS KURSER | 24

AJASSA | AKTUELLT | 26

KOULUTUSTAyritysten tarpeisiin

CONNECTING BUSINESS 3

Page 4: CB-Connecting Business 1/2015

Painavaa asiaa...

...kevyesti.

Parasta laatua - luvatussa aikataulussa - perille saakkaKorsholmanpuistikko 37, 65100 Vaasa | 06 320 9600 | [email protected] | www.fram.fi

Värikkäämmän maailman puolesta!

Page 5: CB-Connecting Business 1/2015

JUHA HÄKKINENtoimitusjohtaja | vd Pohjanmaan kauppakamari Österbottens handelskammare

Alueen etua ajaa parhaiten alueelta tuleva ja alueen tunteva kansanedustaja. Vaasan vaalipiirin kansanedustajien määrä laskee uudessa eduskunnassa 16:een. Nyt on aika aktivoida äänestäjiä äänestämään ja äänestämään vieläpä oman alu-een ehdokasta.

Tuleva eduskunta ja hallitus ovat suurten ratkaisujen edes-sä. Suomen kilpailukyky on palautettava, ja samalla valtion velan kasvu on saatava taittumaan. Kauppakamarit laativat viime syksynä yhteiset hallitusohjelmatavoitteet, niihin voit tutustua verkossa osoitteessa kauppakamari.fi/uutishuone.

Valtakunnallisten tavoitteiden lisäksi on syytä nostaa esiin muutamia asioita, jotka vaikuttavat erityisesti oman alueem-me yrityksiin. Valtatien 8 kunto ja välityskapasiteetti ovat niin heikkoja, että yritysten kuljetukset kärsivät jatkuvasti. Kasitie vaatii pikaisia parannuksia yritysten kilpailukyvyn turvaami-seksi. Lentoliikenteessä molempien alueen kenttien tulevai-suus on turvattava, koska niillä on merkittävä rooli erityisesti vientiteollisuudellemme.

Julkinen sektori on Suomessa kestämättömän suuri. Pal-velutuotannon tehokkuutta on haettava avaamalla julkiset

palvelut kilpailulle. Lisäämällä yksityisen palveluntuotannon osuutta luodaan lisäksi tilaa menestyville yrityksille, jotka puolestaan tuottavat hyvinvointia alueelle.

Alueella tarjolla olevan koulutuksen tulisi vastata alueen yritysten osaajatarpeisiin, ja koulutuksen jälkeen pitäisi myös voida työllistyä alueelle. Koulutuksen järjestämisessä tulisi ohjat säilyttää alueella. Sama pätee muuhunkin hallintoon: kun päätöksenteko pidetään alueella, vastaa palvelu parem-min alueen tarpeita.

Yllämainittujen lisäksi yritysten hallinnollista taakkaa olisi vähennettävä ja ylisääntelyä tulisi karsia. Alueen yritysjohta-jien kokemuksia aiheesta voit lukea tämän lehden vaalitoivei-ta käsittelevästä artikkelista sivulta 10 alkaen.

Onnea kaikille ehdokkaille, jotka olette panneet itsenne li-koon näissä vaaleissa. Kauppakamari ja yritykset ovat tuke-nanne pohtiessanne, millä keinoin työllisyys paranisi tai alu-een kilpailukyky kasvaisi.

Alueemme tarvitsee omat kansanedustajansa

Vår region behöver egna riksdagsledamöter

Regionens intressen bevakas bäst av en riksdagsledamot som kommer från och är bekant med regionen. Antalet riksdagsledamöter inom Vasa valkrets minskar till 16 i den nya riksdagen. Nu är det hög tid att aktivera de röstbe-rättigade och att dessutom få dem att rösta på en kandidat från den egna regionen.

Den kommande riksdagen och regeringen står inför stora beslut. Finland måste få tillbaka sin konkurrenskraft och samtidigt måste statens skuldspi-ral brytas. Handelskamrarna sammanställde i höstas gemensamma målsätt-ningar för regeringsprogrammet och du kan bekanta dig med dem på webben under adressen kauppakamari.fi/uutishuone.

Vid sidan av de nationella målsättningarna finns det skäl att lyfta fram några saker som i synnerhet påverkar företagen i vår egen region. Riksåttans skick och förmedlingskapacitet är under all kritik och företagens transporter blir hela tiden lidande. Riksväg 8 måste förbättras å det snaraste så att fö-retagens konkurrenskraft bibehålls. Inom flygtrafiken måste framtiden för regionens båda flygfält garanteras, eftersom de har en betydande roll spe-ciellt inom exportindustrin.

Den offentliga sektorn i Finland är ohållbart stor. Serviceproduktionens effektivitet måste sökas genom att konkurrensutsätta den offentliga servi-cen. Genom att öka andelen privata serviceproducenter skapas utrymme för framgångsrika företag som i sin tur ökar regionens välfärd.

Den utbildning som erbjuds i regionen måste motsvara de kompetensbe-hov som regionens företag har och efter avslutad utbildning är det också vik-tigt att kunna få sysselsättning i regionen. Beslutsfattandet gällande utbild-ningen bör bli kvar i regionen. Samma sak gäller också övrig administration. Då besluten görs i regionen så motsvarar servicen bättre regionens behov.

Dessutom måste företagens administrativa börda lindras och onödig reg-lering avskaffas. Du kan läsa om våra företagsledares erfarenheter längre fram i tidningen i artikeln om önskemålen inför valet.

Vi lyckönskar all kandidater som satsat tid och energi inför det här valet. Handelskammaren och företagen bidrar gärna med råd gällande hur syssel-sättningen och regionens konkurrenskraft kunde förbättras.

PÄÄ

KIR

JOIT

US

| LED

AR

E

Painavaa asiaa...

...kevyesti.

Parasta laatua - luvatussa aikataulussa - perille saakkaKorsholmanpuistikko 37, 65100 Vaasa | 06 320 9600 | [email protected] | www.fram.fi

Värikkäämmän maailman puolesta!

CONNECTING BUSINESS 5

Page 6: CB-Connecting Business 1/2015

LähiTapiola -ryhmä on koko vakuutuskentällä palveleva fi-nanssiryhmä, jonka omistaja-asiakkaina on niin yksityis-

henkilöitä, yrittäjiä, yrityksiä, maatiloja kuin yhdistyksiä. Lä-hiTapiola -ryhmän muodostavat LähiTapiolan keskinäinen vakuutusyhtiö, keskinäinen henkivakuutusyhtiö, varainhoito, kiinteistövarainhoito sekä 20 alueyhtiötä. Ryhmään kuuluu myös kumppaneita, jotka täydentävät LähiTapiolan palvelu-ja: työeläkevakuutuspalveluja tarjoava Elo, pankkipalveluita tarjoava S-Pankki sekä rahoitusyhtiö FIM. Vuosi 2014 oli Lä-hiTapiolalle ensimmäinen toimintavuosi tällä organisaatiolla.

Pohjanmaalla toimiva alueyhtiö on LähiTapiola Pohjan-maa. Sen toimitusjohtaja Pasi Haarala on syystä tyytyväi-nen, sillä viime vuosi oli Pohjanmaalla toimivalle alueyhtiölle ja koko LähiTapiola -ryhmälle vahvan kasvun vuosi. Pohjan-maan alueyhtiö kasvoi suhteellisesti nopeammin kuin muu ryhmä ja ylsi viime vuonna yli 1000 nettoasiakkaan kasvuun.

– Toimimme tietoisesti toisin kuin kilpailijamme. Olemme lähellä asiakasta ja tarjoamme laajat palvelut kaikissa toimi-pisteissämme. Puhelinpalveluumme vastaa aina joku Poh-janmaan alueyhtiön työntekijä, ja meille on kunnia-asia pal-vella asiakkaitamme heidän äidinkielellään, Haarala kertoo.

Vastavirtaan toimiva LähiTapiola Pohjanmaa panostaa pai-kallisuuteen ja hyvään palveluun ja hakee kasvua sekä hen-kilö- että yritysasiakassektorilla. Yhtiö on sitoutunut sijoit-tamaan paikallisiin kiinteistöihin ja käyttämään taloudellista tulosta asiakkaiden hyväksi. Esimerkiksi S-Ryhmän kump-panuuden myötä S-Bonus alentaa LähiTapiola Pohjanmaan

henkilöasiakkaiden vakuutusmaksuja noin 900 000 euroa vuodessa.

– Vaikka toimimme paikallisesti, meidän asiakkaamme saavat myös kaikki suuren vakuutuskonsernin palvelut ja edut, vakuuttaa Haarala ja kehottaa kysymään vakuutustarjousta yhtiöstä.

LÄHITAPIOLA POHJANMAA• on 100 hengen työnantaja• toimii 14 toimipaikassa Pohjanmaan rannikolla Kristiinankaupungista Lohtajalle• on johtava vakuutusyhtiö 36,5 % markkinaosuudellaan• palvelee 71 000 omistaja- asiakasta• käsittelee vuosittain paikallisesti 16 000 vahinkohakemusta• saa vuosittain (liikevaihtoa vastaavaa) maksutuloa 46 miljoonaa euroa • haluaa kasvaa – tänä vuonna on jo rekrytoitu 4 uutta työntekijää

LähiTapiola Pohjanmaa panostaa paikal-lisuuteen ja henkilökohtaiseen palveluun samaan aikaan, kun muut vakuutusyhtiöt keskittävät ja automatisoivat toimintaan-sa. Vaasassa kotipaikkaansa pitävä yhtiö haluaa olla aktiivinen yhteistyökumppani ja varteenotettava vakuuttaja kaikilla va-kuutuskentän osa-alueilla.

Yksi toimii toisin

ADVERTORIAALILOHTAJA

KOKKOLA

KRUUNUPYY

TEERIJÄRVI

ORAVAINEN

VÖYRI

LAIHIA

PIETARSAARI

UUSIKAARLEPYY

VAASA

ÖVERMALAX

KORSNÄS

NÄRPIÖ

KRISTIINANKAUPUNKI

LähiTapiola Pohjan-maa palvelee paikal-

lisesti 14 toimipai-kassaan. Yhtiön 15.

toimipaikka avataan Kokkolan Prismaan maaliskuun aikana.

Pasi HaaralaLähiTapiola Pohjanmaa

toimitusjohtaja

Page 7: CB-Connecting Business 1/2015

Vaasassa vuosittain järjestettävä Vaasa EnergyWeek koko-aa energia-alan osaajat ja asiantuntijat verkostoitumaan

ja tekemään bisnestä. EnergyWeek tarjoaa mielenkiintoisia tapahtumia ja foorumeita sekä julkiselle että yksityiselle sek-torille. Vuoden 2015 viikko koostuu kuudesta tapahtumas-ta, jotka tarjoavat kävijälle mahdollisuuden päivittää tietotai-toaan niin business- kuin teknologianäkökulmastakin. Tänä vuonna EnergyWeekille odotetaan kaikkien aikojen kävijäen-nätystä, yli 3000 energia-alan osaajaa Suomesta ja maailmal-ta.

Vaasa EnergyWeek käynnistyy perinteiseen tapaan Energia- ja ympäristöseminaarilla, joka tällä kertaa toteutetaan kah-den laajan paneelikeskustelun muodossa ja kokonaan englan-niksi. Paneelikeskustelujen aiheina ovat kaksi tällä hetkellä eniten energia-alaa puhuttavaa teemaa: LNG-kaasuverkoston rakentaminen ja liikenteen kaasuvallankumous sekä energian pientuotanto.

Viikko jatkuu Vaasa Wind Exchange –tapahtumalla, joka tänä vuonna keskittyy tuulivoiman ohella aurinkovoimaan, ja Renewable Efficient Energy –konferenssilla, jonka keskiös-

sä on niinikään tuuli- ja aurinkovoima. Sales Café on myynti-henkisten insinöörien tapahtuma, jossa vaihdetaan parhaita käytäntöjä ja verkostoidutaan. EnergySpin tuo yhteen ener-gia-alan nousevat lahjakkuudet ja start-upit sekä rahoittajat. Energy and Buildings –seminaari keskittyy tällä kertaa raken-tamisen energiatehokkuuteen.

Lisätietoja Vaasa EnergyWeekistä www.energyweek.fi

Kasvu Open on valtakunnallinen kasvuyrittäjyyskilpailu ja maksuton sparrausprosessi kaikille kasvusta kiinnos-

tuneille yrityksille. Kasvu Openissa kohtaavat kokeneiden yritysjohtajien osaaminen ja kasvunnälkäisten pk-yritysten uudet ideat.

Kasvu Open -kilpailu muodostuu eri puolilla Suomea jär-jestettävistä alueellisista ja toimialakohtaisista Kasvupo-luista eli esikilpailuista ja huipentuu lokakuussa 2015 Jy-väskylässä pidettävään kaksipäiväiseen finaaliin.

Yksittäinen Kasvupolku eli esikilpailu puolestaan muo-dostuu kaikille kiinnostuneille yrityksille avoimesta, parin tunnin mittaisesta starttitilaisuudesta, kahdesta esikilpai-luun valituille yrityksille tarkoitetusta Kiitorata- eli sparra-uspäivästä sekä kasvupolkukohtaisesta finaalitilaisuudes-ta.

Kaikkien Kasvupolkujen parhaimmisto pääsee Jyväsky-lässä pidettävään finaaliin. Finaaliin pääsee tänä vuonna 80 yritystä.

Kasvupolku on yrityksille aina maksuton kasvun sparrausprosessi.

Pohjanmaan kauppakamarialueella järjestetään tänä vuonna kolme Kasvupolkua: • Kokkolan kaikille yrityksille suunnattu Kasvupolku käynnistyy 13.2. • Kasvupolku, joka on suunnattu kasvuhakuisille energia-alan yrityksille, käynnistyy Vaasassa 19.3. • Vaasan kaikille yrityksille suunnattu Kasvupolku käynnistyy 13.4.

Lisätietoja www.pohjanmaankauppakamari.fi

KASVU OPEN TEKEE SUOMEN KIPEÄSTI KAIPAAMAA KASVUA

LYH

YEST

I | I

KO

RTH

ET

Kokkolanseudun Kehitys Oy KOSEKin ja Kokkolan Matkailun toiminnat yhdistyivät tämän vuoden

alusta. KOSEKin uuteen organisaatioon keskitettiin yhteinen hallinto ja viestintäpalvelut, yrityskehittä-minen sekä aluemarkkinointi, johon kuuluvat mm. matkailuneuvontapalvelut, tapahtumat ja messut ja yritysten sijoittumispalvelut. Kokkolan Matkailun organisaatioon jäivät edelleen varustamotoiminta, kokouspaketit, konserttipaketit sekä ryhmämatka-liiketoiminta.

Matkailuneuvonta, osa aluemarkkinoinnista sekä Kokkolan Matkailun palvelut ovat edelleen kaup-patorilla sijaitsevassa ns. Kalahallin kiinteistössä. Yrityskehittämispalvelut, osa aluemarkkinointipal-veluista sekä hallinto toimivat Yritystalo Evaldissa, Ristirannankatu 1:ssä.

Anne Pesola jatkaa KOSEKin toimitusjohtajana ja hallinnon ja yrityskehittämisen vetäjänä. Jaska Pen-saari puolestaan jatkaa Kokkolan Matkailun toimi-tusjohtajana. Hän toimii myös KOSEKissa markki-nointijohtajana ja aluemarkkinointitiimin vetäjänä.

KOSEKin ja Kokkolan Matkailun toimintojen yhdis-tymisen tavoitteena on entistä paremmin herättää yritysten, päättäjien, opiskelijoiden, työntekijöiden ja matkailijoiden mielenkiintoa Kokkolaa ja Kokko-lan aluetta kohtaan asuinpaikkana, yrityksen sijoit-tumispaikkana ja matkailukohteena. Tähän on nyt uudella organisaatiomallilla entistä paremmat edel-lytykset yhteisen resursoinnin ja yhdistyneen osaa-misen myötä

EnergyWeek kasvattaa suosiotaan

YHTEISTYÖSSÄ ON VOIMAA

CONNECTING BUSINESS 7

Page 8: CB-Connecting Business 1/2015

Näytön paikka

Vaasanpuistikko 15 B 36, 65100 Vaasa Puh. (06) 318 5100

[email protected] www.pohjanmaanexpo.fi

Messut ja tapahtumat ovat sähköiseen markkinointiin nojautuvassa maailmassa aito, erilainen ja taatusti tehokas markkinoinnin ja tiedot ta misen kanava.

Varaa nyt messupaikkasi ja tule mukaan tarjoamaan oikei ta kohtaamisia ja aitoja elämyksiä kaikille aisteille.Messut kannattaa aina!

Ulkoista tapahtumajärjestelyt ammattilaiselle!Pohjanmaan Expo Oy on järjestänyt korkealuokkaisia messutapahtumia Pohjan-maalla jo yli 25 vuoden ajan. Suurtapahtumien suunnittelun ja järjes telyjen ohel-la palvelumme kattaa myös kohdistetummat kokous- ja kongressi järjestelyt, asiakas- ja henkilöstötilaisuudet sekä erilaiset näyttelyt.

17.-18.3. Vaasa Wind Exchange & Solar, Vaasan kaupungintalo 18.-19.4. Pohjanmaan Suurmessut, Botniahalli11.-13.6. Pop-Up Pohjanmaa, Senaatintori, Helsinki15.-17.9. Alihankintamessut, Pohjanmaan yhteisosasto, Tampere 24.-25.10. Vasara Rakennusmessut + Huonekalu, Botniahalli 18.-19.11. Knowhow-messut, Botniahalli

MESSUOHJELMA 2015

knowhowVAASA WIND EXCHANGE& SOLAR

HUONEKALUMÖBEL+VASARA

Page 9: CB-Connecting Business 1/2015

KOLU

MN

IKirjoittaja on Johanna Kakkuri,

joka päivisin vastaa ABB:llä rekrytoinneista.

Illat ja viikonloput hän viettää aikaa perheensä ja ranskanbulldoggiensa

kanssa munavaunuillen ja moottoripyöräillen.

Kuinka moni on kuullut tämän kysymyksen nuo-rena tai itse kysynyt sitä nuorelta? Kuinka mo-nella oli tuolloin antaa määrätietoinen vastaus,

joka kantoi opintojen läpi ja joka olisi sama vielä tä-nään, jos kysymys esitettäisiin uudelleen. Uskaltaisin väittää, että aika harvalla.

Nyt on taas aika useamman yhdeksäsluokkalaisen pohtia tätä kysymystä ja tehdä tärkeitä valintoja tu-levaisuuden osalta. Miten siinä onnistuu, kun valinta on tehtävä noin 500:stä eri alojen ammatillisesta ja korkeakoulututkinnosta? Ehkä monet ammatit tun-tuvat kiinnostavilta tai sitten oikein mikään ei tunnu omalta juuri nyt. Kannattaa kuitenkin muistaa, että vaikka kärjistetysti voi sanoa, että peruskoulun jäl-keen valitsee itselleen tulevaisuuden, valinnat ovat kuitenkin harvoin lopullisia ja työelämään siirtyessä pääsee jatkuvasti edelleen kehittymään ja oppimaan uutta. Ja aina voi myöhemminkin elämässä opiskella, ja halutessaan jopa vaihtaa ammattia.

Mutta nyt se valinta tulee kuitenkin tehdä, sillä pe-ruskoulu ei useinkaan riitä työelämään. Vaihtoehto-ja pohtiessa kannattaa - sen sijaan että katsoo vain tarjolla olevia koulutuspolkuja - kysyä itseltään: Mis-tä minä pidän? Mitkä asiat minua motivoivat? Mitkä ovat minun vahvuuksiani? Millainen on luonteeni? Miten parhaiten opin uusia asioita? Tärkeää on myös miettiä, mitkä ammatit työllistävät tulevaisuudessa ja missä osaamista tullaan tarvitsemaan.

Opinnot ja työ ovat meille kaikille iso osa elämäs-tämme ja on tärkeää, että löydämme polun, joka mo-tivoi ja kannustaa aina oppimaan uutta. Vietämme työssä ison osan valveillaoloajastamme, jolloin on meidän sekä myös työnantajamme edun mukaista, että koemme työn mielekkäänä ja antoisana.

Vaihtoehtoja on runsaasti, mikä toisaalta tekee

myös valinnan vaikeaksi. Jos peruskoulun jälkeen tuntuu, ettei oikein vielä tiedä, mitä haluaa opiskella, kannattaa hakeutua esimerkiksi kymppiluokalle, jol-loin on mahdollisuus korottaa perusopetuksen päät-töarvosanoja, valmistautua jatko-opintoihin ja tutus-tua työelämään.

Elinkeinoelämä on tärkeässä roolissa nuorten teh-dessä valintoja tulevaisuutensa osalta ja meidän tu-leekin aikaisessa vaiheessa avata heille ovemme ja näyttää, mitä vaihtoehtoja meillä on tarjota. Jos nuo-ri haluaa opiskella esimerkiksi kampaajaksi tai lää-käriksi, tietää hän yleensä suurin piirtein, mitä työ käytännössä on, mutta mitä tekee esimerkiksi säh-köinsinööri valmistuttuaan? Mielestäni olemme mel-ko hyvin onnistuneet tässä, mutta vielä voisimme tehdä paljon auttaaksemme nuoria tekemään tule-vaisuuttaan koskevia valintoja. Meillä kaikilla on vas-tuumme; vanhemmilla, oppilaitoksilla, opinto-ohjaa-jilla ja elinkeinoelämällä.

Toivon itse, että minulla olisi ollut enemmän mah-dollisuuksia tutustua eri vaihtoehtoihin peruskoulun aikana, sillä minä kuuluin siihen enemmistöön, joka ei tiennyt mikä minusta tulee isona. Ja rehellisyyden nimissä en taida tietää vieläkään… Mutta onneksi minulle on tarjoutunut paljon mielenkiintoisia teh-täviä, mahdollisuuksia opiskella ja oppia sekä kehit-tyä urallani. Ja nyt voin omasta puolestani olla työni kautta varmistamassa, että meille ABB:lle löytyy nyt ja tulevaisuudessa parhaimmat osaajat, jotka var-mistavat, että pysymme myös tulevaisuudessa maa-ilmanluokan teknologiayrityksenä. Työni puolesta haluan myös kannustaa nuoria löytämään oman pol-kunsa avaamalla ovia kertoakseni, mitä se sähköin-sinööri työssään oikein tekee.

Mikä sinusta tulee isona?

Näytön paikka

Vaasanpuistikko 15 B 36, 65100 Vaasa Puh. (06) 318 5100

[email protected] www.pohjanmaanexpo.fi

Messut ja tapahtumat ovat sähköiseen markkinointiin nojautuvassa maailmassa aito, erilainen ja taatusti tehokas markkinoinnin ja tiedot ta misen kanava.

Varaa nyt messupaikkasi ja tule mukaan tarjoamaan oikei ta kohtaamisia ja aitoja elämyksiä kaikille aisteille.Messut kannattaa aina!

Ulkoista tapahtumajärjestelyt ammattilaiselle!Pohjanmaan Expo Oy on järjestänyt korkealuokkaisia messutapahtumia Pohjan-maalla jo yli 25 vuoden ajan. Suurtapahtumien suunnittelun ja järjes telyjen ohel-la palvelumme kattaa myös kohdistetummat kokous- ja kongressi järjestelyt, asiakas- ja henkilöstötilaisuudet sekä erilaiset näyttelyt.

17.-18.3. Vaasa Wind Exchange & Solar, Vaasan kaupungintalo 18.-19.4. Pohjanmaan Suurmessut, Botniahalli11.-13.6. Pop-Up Pohjanmaa, Senaatintori, Helsinki15.-17.9. Alihankintamessut, Pohjanmaan yhteisosasto, Tampere 24.-25.10. Vasara Rakennusmessut + Huonekalu, Botniahalli 18.-19.11. Knowhow-messut, Botniahalli

MESSUOHJELMA 2015

knowhowVAASA WIND EXCHANGE& SOLAR

HUONEKALUMÖBEL+VASARA

CONNECTING BUSINESS 9

Page 10: CB-Connecting Business 1/2015

RIKSDAGSVALET NÄRMAR SIG - ÄR DU REDO?

Aivan kuin koko Suomi olisi jo jonkin aikaa valmistautunut ke-väällä pidettäviin eduskunta-vaaleihin: poliitikot kiillottavat kilpiään ja kumartelevat äänes-täjille samalla, kun lobbaus tu-levan hallitusohjelman suhteen on kuumimmillaan.

Myös elinkei-noelämän järjestöt ovat esittäneet omat näke-myksensä sii-tä, mihin asi-

oihin seuraavalla hallituskaudella tulisi kiinnittää huomiota, jotta yritykset säilyttäisivät kilpailuky-kynsä ja pystyisivät työllistämään. Kauppakamarit ovat vakuuttunei-ta siitä, että hallitusohjelman tulisi olla Suomen tulevaisuuden kannal-ta tärkeimpiin asioihin keskittyvä lyhyt dokumentti ja ohjelman to-teutus sekä hienosäätö pitäisi jät-

tää istuvan hallituksen tehtäväksi. Kauppakamariryhmä on laatinut oman, lyhyen listansa siitä, millai-siin asioihin hallitusohjelman laa-timisessa olisi keskityttävä.

Pitkäjänteiset strategiset päätök-set ovat tarpeen jokaisella politii-kan sektorilla.

JULKINEN SEKTORI JA VEROTUS KUNTOONSuomen julkisen sektorin menot kasvavat luonnollisesti aina krii-siaikoina. Vastaavasti niiden pi-täisi myös laskea nopeasti kriisin jälkeen, mutta julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen lä-

hestyy jo 58 prosenttia. Kauppa-kamarien tavoitteena on, että vuo-teen 2020 mennessä julkiset menot laskisivat alle 50 prosenttiin kuten muissakin EU-maissa. Kauppaka-mareiden mielestä tämä edellyttää yksityisen sektorin kasvua, tuot-tavuuden parantamista erityisesti julkisissa palveluissa sekä tiukkaa kulukuria julkisissa menoissa.

Koska veronkorotukset lamaan-nuttavat talouskasvua ja nostavat työttömyyttä, kauppakamarit vaa-tivat veroasteen kääntämistä las-kuun. Veropolitiikan tulee tukea kasvua ja työllisyyttä, jotta vero-pohja laajenee. Valtiontalouden ta-

Det är precis som om hela Finland redan förberett sig en tid på vårens riksdagsval: po-litikerna polerar sina sköldar och bockar sig för folket sam-tidigt som lobbningen inför det kommande regeringspro-grammet är som hetast.

– OLETKO VALMIS?

22% yritysjohtajista

kertoi lupabyrokra-tian viivästyttäneen suunniteltua inves-tointia tai estäneen sen ilman perustel-

tua syytä

(Keskuskauppakamarin 2/14 selvitys)

VAALIT TULEVAT

TEKSTI | TEXT JOHANNA HAVERI KUVITUS | ILLUSTRATION TUULA KOTO, POHJANMAAN KAUPPAKAMARI/ÖSTERBOTTENS HANDELSKAMMARE JA | OCH HAASTATELLUT/DE INTERVJUADE

10 CONNECTING BUSINESS

Page 11: CB-Connecting Business 1/2015

sapainotukseen täytyy löytää muita keinoja kuin verotuksen kiristämi-nen.

HYVÄ, PAHA SÄÄNTELYJärkevä sääntely toimii yhteiseksi hyväksi, mutta ylisääntely vain hi-dastaa kehitystä ja jarruttaa inves-tointeja. Yrityksillä on parhaillaan miljardiluokan investointeja jäissä toimimattomien kaavoitus- ja lu-pakäytäntöjen takia. Tämän kes-tämättömän tilanteen purkaminen vaatii laajempaa lakihankkeiden arviointia jo valmisteluvaiheessa ja yritysarvioinnin merkityksen lisää-mistä. Kauppakamareiden mielestä

hallitus ei voi olla automaatti, joka aina kannattaa EU-komission esi-tyksiä ilman, että jokainen tapaus ja sen vaikutukset teollisuuden toi-mintakykyyn arvioidaan tapaus-kohtaisesti.

Rakentamisen ja kaavoituksen sääntelyä on purettava ja liian yk-sityiskohtaisista rakennusmäärä-yksistä on luovuttava, jotta raken-nusinvestoinnit saadaan liikkeelle. Rakennus- ja ympäristöluville on säädettävä maksimiaika, ja valitus-prosessien hitauteen on puututtava.

Kauppakamarit uskovat, että pörssiyhtiöihin kohdistuva ylisään-tely näivettää merkittävästi myös

26% kauppakamarin

ky selyyn vastan-neista yritysjohta-jista kertoo yrityk-sensä rahoituksen

saatavuuden kiristy-neen vuonna 2013.

Suunniteltu investointi on vii-västynyt tai koko-naan peruuntunut rahoitusongelman

vuoksi 14 prosentil-la vastaajista.

Helsingin pörssiä. Pörssisäänte-lyä tulisikin purkaa sekä kansallis-ten että EU:ta koskevien sääntöjen osalta.

TRAFIKEN OCH ENERGIN VIKTIGATrafikens infrastruktur måste ga-rantera trygga, snabba, störnings-fria och kostnadseffektiva transpor-ter både för varor och människor. Trafikpolitiken borde basera sig på tydliga servicekriterier och lång-siktiga beslut. Nödvändiga inves-teringar ska inte finansieras med lånade pengar utan genom bättre förvaltning av de statsägda bola-

VAALIT TULEVAT

CONNECTING BUSINESS 11

Page 12: CB-Connecting Business 1/2015

gens balansräkning samt en aktiv ägarpolitik.

Geografiskt sett är Finland ett stort land och behöver fungerande trafikförbindelser både inom lan-dets gränser men också både utåt och inåt. Det måste finnas vetti-ga sätt att förflytta sig mellan olika ekonomiska regioner i landet både med bil och flyg. Dessutom är det förstås viktigt att det finns smidiga sätt att röra sig inom pendlingsom-rådena.

Handelskamrarna vill att Fin-lands självförsörjning och försörj-

ningsberedskap av energi höjs och att inhemskt bränsle nyttjas effek-tivare. Energipolitiken måste sä-kerställa samhällets och företagens konkurrenskraft. En jämställd en-ergiproduktion måste i huvudsak ske på marknadens villkor och en-ergistöden måste vara tidsbundna och nedåtgående.

Besluten gällande både trafik- och energipolitiken borde vara långsiktiga och de borde ta företa-gens konkurrenskraft i beaktande.

... FÖR ATT INTE TALA OM UTBILDNINGEN!Enligt handelskamrarna är det enormt viktigt att yrkesutbildning-en motsvarar näringslivets behov. Det här förutsätter en förnyelse av utbildnigen och en utveckling av prognostisering. Eftersom det i framtiden finns hot om brist på arbetskraft, är det också viktigt att främja arbetsrelaterad invandring.

50 % suomalaisista yri-

tysjohtajista on tyy-tymättömiä kaavoi-tuksen sujuvuuteen,

kertoi helmikuus-sa 2013 toteutet-tu kaup pakamarien yritysjoh tajakysely. Pitkä kesto, laaja valitusoikeus sekä viranomaisen har-

kintavalta ovat pää-asialliset harmis-

tuksen aiheet.

Yritysten investointienviivästymiseen tai raukeamiseen vaikutti

kaavoitus61 %

rakennusluvat36 %

ympäristöluvat21 %

12 CONNECTING BUSINESS

Page 13: CB-Connecting Business 1/2015

Vad vill företagen inom Österbottens handelskammares område att politi-

kerna ska göra under nästa regeringspe-riod? Vi ställde den här frågan till sex fö-retagsledare inom olika branscher. Deras svar var mycket likartade och också i linje med handelskamrarnas gemensamma ställningstagande.

VIKTIGT MED REPRESENTANT FRÅN DEN EGNA REGIONENVarje företagsledare som intervjuades var av den åsikten att det är mycket viktigt att få en ledamot från den egna regio-nen till Arkadiabacken. De känner regio-nen och dess behov samt invånarna och de kan sköta den här regionens ärenden bättre än någon annan från en annan ort. Det här är speciellt viktigt med tanke på konkurrensen om statens begränsade re-surser och hur de fördelas på olika inves-teringar.

Under mandatperioden har den egna regionens riksdagsledamöter möjlighet att knyta kontakter med tjänstemän och andra inflytelserika personer på nationell nivå. De här kontakterna kan visa sig vara nyttiga ännu efter att riksdagsperioden är över, eftersom allting ändå handlar om samverkan mellan människor.

Riksdagsledamöterna bidrar också med att göra den egna regionen bekant för

tjänstemän och beslutsfattare. Då beslut-fattarna känner till regionen förstår de hur den lokala exportindustrins national-ekonomiska roll har ökat samtidigt som Nokia-klustrets betydelse har minskat. Samtidigt inser de förhoppningsvis att in-dustrin i den här regionen kan ta ett ännu större ansvar för exportutvecklingen, för-

utsatt att företagens verksmhetsförut-sättningar är i skick. En av de viktigas-te verksamhetsförutsättningarna är en fungerande logistik hit till regionen och ut i världen.

PITKÄJÄNTEISTÄ PÄÄTÖKSENTEKOAYritysjohtajat peräänkuuluttavat pitkä-jänteisen päätöksenteon ja jopa vaikeiden päätösten tekemisen tärkeyttä. Kansan-edustajien olisi pystyttävä ajattelemaan

valtiomiesmäisesti ja ajateltava asioita pi-demmällä tähtäimellä koko kansakunnan parhaaksi. Poukkoileva vero- ja energia-politiikka taikka tärkeiden logistiikka- ja maankäyttöpäätösten panttaaminen ei-

vät paranna yritysten toimintaedellytyk-siä tai investointihalukkuutta. Muutenkin regulaatiota ja byrokratiaa tulisi vähen-tää, jotta yritysten toiminta helpottuisi.

Jonkinlainen julkisen hallinnon reformi on välttämätön, jotta kestämätön valtion velan kasvu saadaan aisoihin. Verotus-ta pitäisi pystyä keventämään, mutta sitä

ennen julkinen talous pitäisi saada kun-toon.

Pohjanmaan kauppakamarin alueella toimii keskimääräistä enemmän vientiyri-tyksiä, joille liikenneyhteydet ovat tärkei-tä. Alueen yritysjohtajat edellyttävätkin valtiolta toimia liikenneinfrastruktuurin parantamiseksi ja ylläpitämiseksi. Kaikki liikennemuodot ja -väylät maalla, merellä ja ilmassa ovat tärkeitä yritysten toimin-nalle.

Yritykset tarvitsevat työvoimaa myös jatkossa. Koska koulutetun työvoiman rekrytoiminen ruuhka-Suomesta on han-kalaa, tältä alueelta pitäisi löytyä myös jatkossa riittävästi koulutusta, jonka si-sältö on suunniteltu alueen yritysten tar-peisiin sopivaksi.

Företagens önskemålYritysten toiveita

Etäisyydet ovat pitkät Suomessa – sekä Suo-mesta – ja kuljetuskus-tannukset ovat korkeat. Tämän takia logistisen kokonaisjärjestelmän toimivuus on tärkeää. Stefan Damlin, Wärtsilä Finland Oy

Selkeä ja suoralinjainen verotus takaa saman-laiset lähtökohdat eri tilanteissa ja eri alueilla toimiville yrityksille. Anna Nurmi, Medirex Oy

Hallituksen pitäisi teh-dä tärkeitä koko maata koskevia päätöksiä, jot-ka liittyvät esimerkiksi palkkoihin, eläkkeisiin, koulutuksiin, energia-politiikkaan ja vientiin. Näitä päätöksiä tehdes-

sä päättäjien pitäisi toimia enemmän val-tiomiehen ja vähemmän poliitikon roolissa. Mikael Eklund, Ab Ekeri Oy

Sääntelyä pitäisi vähen-tää, jotta yrityksillä olisi paremmat edellytykset toimia. Esimerkiksi kau-pan aukioloaikoja pitäi-si pysyä toteuttamaan markkinatalouden eh-doilla. Lupakäytäntöjen

byrokratiaa pitäisi vähentää sekä kaavoi-tuksen ja rakentamisen valitusten käsitte-lyaikoja nopeuttaa, jottei investointihaluk-kuus kärsi. Kim Biskop, Osuuskauppa KPO

Yritysten osaamispoh-jan kehittymisen ja koko alueen kannalta on tär-keää kehittää alueen koulutustarjontaa yritys-ten tarpeiden mukaisek-si. Ulla Mäki-Lohiluo-ma, Oy Vaasa Parks Ab

Yrittämisen pitäisi olla helpompaa ja vähemmän byrokraattista. Pienten yritysten pitäisi saada keskittyä ydinosaami-seen, sillä isot yritykset tarvitsevat erikoistunei-ta pienyrityksiä verkos-

toonsa ja Suomi tarvitsee pienyrityksiä työllistämään ja nostamaan taloutta nou-suun. Stefan Sjöberg, Oy KWH Mirka Ab

CONNECTING BUSINESS 13

Page 14: CB-Connecting Business 1/2015

Älypuhelinten sovelluksiin sekä verkkosivuihin ja verkkokauppoihin keskittynyt vaasalainen

Gambit on neljässä vuodessa moninkertaistanut henkilöstönsä ja liikevaihtonsa.

Vasaföretaget Gambit, som har koncentrerat sin verksamhet på applikationer till smarttelefoner samt

på webbsidor och näthandel, har på fyra år mångdubblat sin personalstyrka och sin omsättning.

Det växande företaget Oy Gambit Labs Ab grundades vårvintern 2011 av Tim Wallin och Erik Ny-lund, eftersom de trodde på idén att smarttelefonen blir allt vanli-

gare och att behovet av företagens mobil-applikationer kommer att växa.

– Användningen av smarttelefoner hade i det skedet ännu inte slagit igenom i Fin-land men vi trodde att de finländska företa-gen kommer att följa utvecklingen i Sverige, berättar verkställande direktör Tim Wallin.

Gambit började utveckla användbara mo-bilapplikationer, eller så kallade mobilap-par, för företag. Företagets grundare trodde nämligen att företagen, precis som konsu-menterna, skulle ta till sig användningen av appar. På kundernas begäran har Gambit börjat förverkliga webbsidor och nätbutiker för mobilanvändning.

– Vi har från första början utvecklat skräd-darsydda lösningar för företagens behov. Vi funderar på vilka behov företagen kan ha, tar kontakt med dem och börjar med själva utvecklingsarbetet först i det skedet då före-taget vill beställa en ny mobilapplikation av oss. I praktiken har vi alltså alltid en finan-siär för varje utvecklingsprojekt, konstaterar tekniska direktören Erik Nylund.

VAKAATA KASVUAKun Wallin ja Nylund perustivat yrityksen, Nylund teki aluksi vain osa-aikaisesti töitä yrityksessä ja Wallin markkinoi yrityksen palveluja täyspäiväisesti. He hakivat kasvua alusta lähtien ja uskoivat siihen, mutta ha-

lusivat kasvaa harkitusti. Nyt neljä vuotta myöhemmin yrityksellä on yhteensä yhdek-sän työntekijää – tämän lehden ilmestymis-päivänä todennäköisesti jo 11 – joista kaksi työskentelee Helsingin ja loput Vaasan toi-mipisteessä. Myös yrityksen omistuspohja

on laajentunut, kun molempien perustaji-en veljet ovat tulleet mukaan omistamaan yritystä. Yrityksen liikevaihto on kasvanut vuosittain 60 – 100 prosenttia edellisvuo-teen verrattuna.

– Haimme neuvoja yrityksen perustami-seen ja sen toiminnan kehittämiseen Uus-yrityskeskus Startian ja VASEKin yritys-neuvojilta. Aluksi teimme kaikki asiat itse, mutta nyt keskitymme yhä enemmän ydin-liiketoimintaamme ja olemme ulkoistaneet esimerkiksi kirjanpidon ja palkkahallinnon kirjanpitotoimistolle, Wallin sanoo.

Gambit osallistui viime vuonna valtakun-nalliseen Kasvu Open -kasvuyrityskilpai-luun hyvällä menestyksellä. Vaasan seudun osakilpailun jaetulle ensimmäiselle sijalle yl-tänyt yritys pääsi myös valtakunnallisen kil-pailun finalistien joukkoon.

– Oli hyödyllistä olla eri alan yritysjohta-jien ja rahoittajien sparrattavana ja kuulla heidän käytännön neuvojaan. Kasvu Open-in ansiosta rakensimme yritykselle uuden strategian, jota olemme nyt seuranneet muutaman kuukauden, Wallin kertoo.

MIKÄ HELPOTTAISI KASVAMISTA?Yrityksen alkuvaiheet ovat Gambitin perus-tajilla vielä selkeinä mielessä. He ovat tyyty-väisiä omaan kasvupolkuunsa ja pitävät sitä maltillisena. Mutta millaiset toimet olisivat voineet tehdä kasvusta vielä helpompaa ja houkuttelevampaa?

Varsinkin yrityksen perustamisvaihees-sa paperitöitä tuntui olevan turhan paljon. Wallin ja Nylund toivoisivat että valtion eri virastojen tietokannat olisivat paremmin synkronoituja, sillä samojen asioiden toista-minen eri viranomaisten ilmoituksiin ja ha-kemuksiin on melko turhauttavaa.

Myös työllistämistä olisi helpotettava, sillä pienyrityksissä on suuri työllistämispotenti-aali, kunhan ne vain uskaltaisivat tehdä sitä. Työllistämiskynnyksen madaltaminen hel-pottaisi työttömien ja vastavalmistuneiden työllistämistä.

– Pienyrittäjälle on valtava kynnys ot-taa töihin ensimmäinen vieras työntekijä. Nykyinen koeaika on lyhyt eikä sen aika-na välttämättä vielä selviä, onko henkilön osaaminen ja persoona tiimiin sopiva. Myös projektityöntekijän, Wallin miettii. – Paljon hyvääkin on nykysysteemissä, kunhan yri-tykset osaisivat hyödyntää näitä keinoja.

TEKSTI | TEXT JOHANNA HAVERI KUVA | BILD SAMI PULKKINEN

Gambit kasvaa harkitusti

GAMBIT VÄXER KONTROLLERAT

Wallin ja Nylund toivoisivat että valtion eri virastojen tieto-

kannat olisivat paremmin synkronoituja, sillä samojen

asioiden toistaminen eri viranomaisten ilmoituksiin ja

hakemuksiin on melko turhauttavaa.

14 CONNECTING BUSINESS

Page 15: CB-Connecting Business 1/2015

Gambitin perustajil-la Erik Nylundilla ja Tim Wallinilla on ta-voitteena kasvattaa yritystä vakaasti.

Page 16: CB-Connecting Business 1/2015

ELÄMÄNTYÖ– yhtä ainutkertainen kuin taideteos

Jokainen elämäntyö on uniikki, aito ja korvaamaton.Ei ole olemassa kahta samanlaista. Elämäntyö on omistautumista, johon liittyy elämänaikaisia saavutuksia, joita oman elämäntyönsä taiteilija ei välttämättäitse edes huomaa. Onneksi on Keskuskauppakamarinelämäntyömerkki.

Katso lisää ansiomerkit.fi »

Page 17: CB-Connecting Business 1/2015

UUSI REHTORI EI PELKÄÄ HAASTEITA TAI EPÄVARMUUTTAVaasan yliopiston rehtori, YTT Suvi Ronkainen

TEKSTI JOHANNA HAVERI KUVAT SAMI PULKKINEN, JOHANNA HAVERI

KUKA OLET?Olen Helsingissä syntynyt ja perustutkintoni suorittanut tutkija, jolla on äidin puolelta lappilaiset ja isän puolelta pohjoiskarjalaiset juuret. Nyt opiskelen täysillä uutta työtäni ja ympäristöäni, mutta kotiu-duttuani minulle jää toivottavasti aikaa myös kuluttaa kulttuuria ja harrastaa mieleisiä liikuntalajejani kuten juoksemista, retkiluistelua, hiihtoa ja kontakti-improvisaatiota, joka on eräänlainen tanssin ryh-mäimprovisaatiomuoto. Ne ovat mainiota vastapainoa työlleni.

MITÄ TEIT AIEMMIN?Opiskeltuani sosiaalipsykologiaa Helsingin yliopistossa siirryin Tam-pereen yliopistoon Antti Eskolan tutkimusapulaiseksi ja sen jälkeen Suomen Akatemian tutkijaksi. Lomaketutkimuksen teoriaa käsitte-levässä väitöskirjassani tutkin numeroiden laatua. Yli 10 vuotta olen tehnyt ja johtanut myös väkivaltaan liittyvää tutkimusta. Viime vuo-det olen johtanut tutkimusmenetelmien professorina Lapin yliopiston tutkijakoulua ja toiminut yliopiston tutkimuksesta vastaavana vara-rehtorina.

MITÄ TEET NYT?Tämän vuoden alussa aloitin uudessa tehtävässäni Vaasan yliopis-ton rehtorina. Tiedeyhteisön johtamisen lisäksi luotsaan Vaasan yli-opiston profiloitumista, jotta yliopiston tuoma lisäarvo suomalaiseen yliopistokenttään näkyisi selkeämmin. Haemme yliopistolle lisää tie-teellistä vaikuttavuutta unohtamatta sen tälle alueelle tärkeää yh-teiskunnallista vaikuttavuutta.

MITKÄ OMINAISUUTESI AUTTAVAT TÄSSÄ TEHTÄVÄSSÄ?Valitsijaryhmän mukaan minulla on vahva näyttö akateemisen tut-kimusyhteisön johtamisesta sekä hyvät johtamistaidot ja verkostot. Haastavissa tilanteissa etunani ovat hyvä epävarmuuden sietokyky sekä taito tehdä nopeita päätöksiä, kun aika on siihen kypsä.

MILLAISIA HAASTEITA SINULLA ON EDESSÄSI?Tämän hetken korkeakoulupolitiikka on haastava kaikille toimijoille, mutta erityisesti pienille yliopistoille, joiden on yhä uudelleen todis-tettava hyödyllisyytensä valtiovallalle. Samaan aikaan myös kansain-välinen korkeakoulupolitiikka kovenee, ja joudumme yhä enemmän vastaamaan omasta rahoituksestamme. Tällaisessa tilanteessa osaa-misen laatu ja joustavuus ovat tärkeitä ominaisuuksia pienelle yliopis-tolle.

UUSIIN ASEMIIN

Vinkkaa mielenkiintoisesta henkilöstä: www.pohjanmaankauppakamari.fiGe oss ett tips på www.osterbottenshandelskammare.fi

CONNECTING BUSINESS 17

Page 18: CB-Connecting Business 1/2015

Vaasa Airport Park -yrityspuiston uusin rakennus, Fu-tura-palveluympäristöön saumattomasti liittyvä Futu-ra IV, valmistui joulukuussa ja sen ensimmäiset käyt-

täjät muuttivat sisään jo ennen vuoden vaihdetta. Muutamat käyttäjistä ovat siirtyneet suurempiin tiloihin toisista Futura-rakennuksista, mutta suurin osa yrityksistä on tullut taloon muualta. Alkusyksystä lähtien loppuun varattuna ollut toimis-torakennus on täyttänyt hyvin sisään muuttaneiden toiveet. Elinvoimaisen yrityspuiston sydämessä sijaitseva raikkaasti sisustettu sekä ekologisesti lämmitetty ja viilennetty uusi toi-mistorakennus, josta löytyy niin palveluja kuin parkkipaikkoja, on houkutteleva sijoittumispaikka.

Yhteinen palveluympäristöFutura IV -talon aulassa sijaitseva Lunch Cafe Mocca huoleh-

tii talon aulapalveluista, ohjaa taloon saapuvat vieraat oikei-siin osoitteisiin ja huolehtii postinjakelusta sekä kokoustilojen tarjoilusta. Lounaskahvila palvelee sekä Futura-taloissa työs-kenteleviä että muita alueella liikkuvia herkullisilla lounaillaan ja kahvilapalveluillaan. Lunch Cafe Mocca toimii myös pito-palveluna.

– On ollut mukavaa perustaa ravintola aivan uusiin tiloihin. Olen päässyt myös vaikuttamaan tilojen ilmeeseen raken-nusvaiheessa, kertoo yrittäjä Leena Vuoriluoma, joka on ai-emmin pitänyt ravintolaa ja pitopalvelua Seinäjoella.

Lounaskahvilan ja aulapalveluiden lisäksi Futura IV:n omaan palveluvarustukseen kuuluu kolme vuokrattavaa ko-koustilaa, joista yksi on varustettu videoneuvotteluvälineillä. Ne ovat muiden Futura-talojen palveluiden tapaan myös talo-jen ulkopuolisten yritysten vuokrattavissa.

Teksti ja kuva: Johanna Haveri, Viestintä Oy Prowomedia

Futura IV tuli tarpeeseen

Futura IV:n uudessa neuvotteluhuoneessa palaveria pitäneet Mavikon Kimmo Autio ja Jommi Tervo uskovat, että Futura-taloissa on palveluja ja kasvutilaa myös jatkossa.

AD

VER

TOR

IAA

LI

18 CONNECTING BUSINESS

Page 19: CB-Connecting Business 1/2015

Oletko kiinnostunut automatisoimaan yrityksesi taloushallintoa? Toivotko nykyiseltä taloushallinnon kumppaniltasi enemmän lisäarvoa yrityksesi liiketoimintaan? Tai mietitkö yrityksesi taloushallinnon ulkoistusta kustannusten vähentämiseksi?

Me Viiconilla liputamme vahvasti sähköisen taloushallinnon puolesta, ja voimme tarjota asiakkaalle myös siihen sopivat työka-lut ja toimintamallit. Ulkoistettu, pitkälle automatisoitu taloushal-linto on yritykselle parhaimmillaan merkittävä kilpailuetu.

Talouden raportit ovat tärkeitä yrityksen johdolle, mutta niiden käytettävyys edellyttää, että raportit ovat helppolukuisia ja sisältä-vät yrityksen liiketoiminnan ohjauksen kannalta olennaiset tiedot. Me laadimme yrityksellesi sellaiset raportit, jotka tuovat lisäarvoa liiketoiminnan ohjaukseen.

Ota yhteyttä mikäli haluat keskustella lisää!

Niina Asujamaa 050 5874 950Toimitusjohtaja, Vaasa

TALOUS- JA PALKKAHALLINNON PALVELUT TALOUSAUTOMAATIO

Vaasa Viicon Oy Yrittäjänkatu 13, 65380 Vaasa

Jorma Saarinen 050 3221 046Toimistopäällikkö, Turku

Arto Pollari 050 5147 199Toimistopäällikkö, Jurva

– Myös Futura I:ssä sijaitseva Quinta-kokoustila on varustettu uusilla videoneuvotteluvälineillä, kertoo Oy Vaasa Parks Ab:n myyntipäällikkö Tobias Laxell. – Ha-luamme pitää Futura-talot ajanmukaisessa kunnossa ja pyrimme uudistamaan niitä jatkuvasti käyttäjien toiveiden mukaan.

Asiakkaat ja yhteistyökumppanit houkuttelivatSuomen Terveystalo avasi Vaasan sivutoimipisteen Futura IV:een heti vuodenvaihteen jälkeen. Vaasan ja Kristiinankaupungin yksiköiden johtajan Anne Martti-lan mukaan Terveystalo etsi alueelta vapaita tiloja ke-väällä ja löysi silloin rakenteilla olleet Futura-tilat, jotka sopivat työterveysaseman tarpeisiin.

– Vaasa Airport Park on laajeneva alue. Uuden sivu-toimipisteen ansiosta pystymme tarjoamaan alueel-la oleville vanhoille ja uusille asiakkaillemme työter-veyspalvelut mahdollisimman lähellä asiakasta. Tällä hetkellä Futuran toimipisteessä työskentelee yksi työ-terveyteen erikoistunut tiimi eli lääkäri, hoitaja, fysio-terapeutti ja psykologi, sanoo Marttila.

Sähköalan projektitoimintaa tekevän Maviko Oyn toimitusjohtaja Kimmo Autio oli jo aiemmin tutustu-nut Futura-taloihin, sillä yritykselle on siellä toimivia yhteistyökumppaneita. Kun Maviko kasvoi ulos aiem-mista toimitiloistaan, Autio tuli tutustumaan alueen toimitilatarjontaan ja varasi viimeisen vapaan toimiti-lan rakenteilla olleesta talosta.

– Tilat on nyt mitoitettu niin, että meillä on varaa rekrytoida tänne pari ihmistä lisää ilman, että sei-nät alkavat pullistella. Ja jos lisätilan tarvetta tulee, Oy Vaasa Parks Ab varmaan pystyy tarjoamaan niitä meille, Autio tuumaa.

Lisätilaa kasvuyritykselleVoimakkaasti kasvanut Wapice Oy sai kipeästi kai-paamaansa lisätilaa Futura IV -talosta. Toimitusjoh-taja Pasi Tuomisen mukaan sinne on tarkoitus ra-kentaa etähallinta- ja myyntikonfiguraatiotuotteiden demonstraatio- ja esittelypiste, joka helpottaa jo ai-van lähiaikoina tulossa olevia tuotelanseerauksia. Uusi esittelylaboratorio ja ajanmukaiset tilat auttavat nos-tamaan myös yrityksen tutkimus- ja kehitysprofiilia.

– Vaikka tilojen kalustus ei ole vielä aivan valmis, Fu-turassa olevat työntekijät ovat innoissaan uusista ti-loista. Erityiskiitosta on saanut ääntä vaimentava lat-tiamateriaali.

Uusimmasta Futura-talosta ei tällä hetkellä enää löydy vapaata tilaa. Laxell kehottaa tilan tarvitsijoita ottamaan kuitenkin yhteyttä, sillä muissa Futura-ta-loissa on jäljellä jonkin verran kansainväliset standar-dit täyttävää toimistotilaa.

Toimitilatiedustelut: Tobias Laxell, puh 0400 186 455,[email protected]

CONNECTING BUSINESS 19

Page 20: CB-Connecting Business 1/2015

Koulutusta yrity sten tarpeisiin

Työn jatkuva muuttuminen vaatii sekä yri-tyksiltä että kouluttajilta sopeutumista. Sekä yritysten että kouluttajien on oltava avoimia ja reagoitava muuttuvaan ympä-ristöön nopeasti.

Ständiga förändringar i arbetslivet kräver anpassning av både företag och utbildare. Företagen och utbildarna måste vara öppna och reagera snabbt på förändringar i omgivningen.

un työ vaatii erikoisosaa-mista tai työmarkkinoil-ta ei löydy sopivia osaajia, työnantaja voi itse kouluttaa uusia osaajia itselleen rek-rytointikoulutuksessa. Seu-dun ELY-keskus ja paikal-linen TE-toimisto auttavat koulutuksen suunnittelussa, koulutuskumppanin ja kou-

lutettavien valinnassa sekä rahoittavat osan koulu-tuksesta. Rekrytointikoulutuksen tavoitteena on tuottaa yrityksille sopivia osaajia ja samalla paran-taa seudun työllisyyttä.

REKRYTOINTITARVE TOIMINNAN LAAJENTUESSA1970-luvulla paikallisena vihannestukkukauppa-na aloittanut Fresh Servant Oy Ab on laajentanut tukkukauppatoimintaansa koko maahan. Vuosi-

Utbildning enligt företagens behov

Rekrytointikoulutuksen kautta tuotantotehtäviin tullut Niina Hölsömäki toimii tällä hetkellä myyjänä.

TEKSTI | TEXT JOHANNA HAVERI KUVAT | BILDER SAMI PULKKINEN, JOHANNA HAVERI, BALTIC YACHTS, FOTOLIA

20 CONNECTING BUSINESS

Page 21: CB-Connecting Business 1/2015

Koulutusta yrity sten tarpeisiinHyvät kokemukset

rekrytointikoulutuksista ilahduttavat sekä Sami

Haapasalmea että Rune Nymania.

CONNECTING BUSINESS 21

Page 22: CB-Connecting Business 1/2015

en varrella yrityksen toiminta on laajentu-nut kattamaan myös suurkeittiötuotteita ja kuluttajapakattuja Hetki-brändillä myy-täviä lounassalaatteja ja hedelmiä. Fresh Servantin vuosia jatkunut kasvu sai vauh-tia keväällä 2012, kun yritys muutti uusiin ajanmukaisiin tiloihin Pedersören Edsevö-hön. Edsevön päätoimipisteen lisäksi yri-tyksellä on toimipisteet myös Mustasaaressa ja Seinäjoella.

– Toiminnan laajentuessa tarvitsimme lisää työntekijöitä tuotantoon ja logistiik-kaan. Koska elintarviketeollisuuden tehtä-viin koulutettuja henkilöitä ei ollut vapailla markkinoilla, näimme parhaaksi mahdol-lisuudeksi rekrytointikoulutuksen, kertoo

toimitusjohtaja Sami Haapasalmi.Ensimmäinen rekrytointikoulutus ke-

sällä 2013 järjestettiin nopealla aikataulul-la yhdessä ammattiopisto Optiman ja alu-een ELY-keskuksen kanssa. Sen jälkeen on järjestetty kolme koulutusta lisää kattamaan työntekijätarvetta.

– Nämä rekrytointikoulutukset ovat ol-leet suosittuja, niihin on hakenut keskimää-rin noin 150 henkilöä kuhunkin. Jokaiseen koulutukseen on otettu 15 henkilöä ja lä-hes kaikki ovat työllistyneet Fresh Servantin palvelukseen, sanoo koulutusyhteyshenkilö Rune Nyman Optimasta.

Pääosin kouluttajat ovat olleet Fresh Ser-vantin omaa henkilökuntaa tai yhteistyö-kumppaneiden edustajia. Optiman pe-rusvalikoimaan kuuluvat tutkinnot kuten hygieniapassin, työturvallisuuskortin tai trukkikortin osallistujat ovat suorittaneet Optiman opettajien johdolla. Koulutusten sisältöjä on jonkin verran modifioitu vuosi-en varrella koulutuksista saatujen kokemus-ten ja muuttuneiden työtehtävien mukaan, mutta ennen ensimmäistä koulutusta mie-titty koulutusrunko on ollut käytännössä

edelleen koulutusten suunnittelun pohjana. – Toteutetut koulutukset ovat olleet käy-

tännönläheisiä ja painottaneet tälle alalle tärkeitä asioita kuten hygienian, tuotetur-vallisuuden ja allergeenien merkitystä, Ny-man luettelee.

”TÖISSÄ SAA OLLA HAUSKAA”Fresh Servant on edelläkävijä lounassalaat-tien, suurkeittiötuotteiden ja kuluttajille val-miiksi pakattujen hedelmien ja vihannes-

KOULUTTAJA ENNAKOI YRITYSTEN TULEVIA TARPEITA

Ammattiopisto Yrkesakademin i Öster-botten eli YA! on kouluttanut tulevia

tuulivoima-asentajia viime vuoden touko-kuusta lähtien Närpiön toimipisteessään. Suomen ensimmäistä ruotsinkielistä tuu-livoima-asentajakoulutusta suunniteltiin useamman vuoden ajan ja samalla haet-tiin kokemuksia muualta Euroopasta, jos-

sa energiaa on tuotettu tuulivoimalla jo useamman kymmenen vuoden ajan.

– Me ennakoimme, että tuulivoima-asentajien tarve kasvaa sitä mukaa, kun tuulivoimapuistot Suomessa yleisty-vät. Vaikka kehitys on ollut odotettua hi-taampaa, tuulivoimalla tuotetun energian osuus tulee varmasti nousemaan, sanoo projektipäällikkö Carina Storhannus.

Aikuiskoulutuksena toteutettavassa ensimmäisessä koulutuksessa tuulivoi-ma-asentajan ammattitutkintoa opiske-lee parhaillaan kahdeksan henkilöä. Työ-päivän päälle toteutettavan koulutuksen raskaus on saanut osan opiskelijoista lo-pettamaan koulutuksen kesken. Samaan tapaan kuin asentajan ammatti, myös siihen kouluttautuminen vaativat kovaa kuntoa ja sitoutuneisuutta.

– Tuulivoima-asentajan työ on ennalta arvaamatonta ja tapahtuu todella korke-alla. Siksi työ vaatii kovaa kuntoa, hyvää harkintakykyä ja ehdotonta työturvalli-suuden noudattamista. Koulutuksessa

kiinnitetäänkin erittäin suurta huomio-ta työturvallisuuteen, kouluttaja Niklas Thomasfolk kertoo. – Työ tehdään aina pareittain, jotta se olisi turvallisempaa.

Muun tutkintoon tähtäävän aikuiskou-lutuksen tapaan myös tuulivoima-asenta-jan koulutus tapahtuu henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaan ja koulutuk-sen sisältöön vaikuttaa opiskelijan aiempi ammattipätevyys. Käytännössä pääosa koulutuksesta koostuu sähkö- ja metalli-alan koulutuksesta sekä korkeilla paikoil-la työskentelemisen erityisvaatimuksiin liittyvästä koulutuksesta.

– Tätä koulutusohjelmaa varten meidän opettajamme kävivät hakemassa oppia Ruotsissa, jossa tuulivoima-asentajia on koulutettu jo parikymmentä vuotta, ker-too koulutuspäällikkö Kjell Langels.

Vaikka tuulivoima-asentajille ei vielä ole Suomessa huutavaa tarvetta, YA! en-nakoi yritysten tulevia tarpeita ja aikoo käynnistää seuraavan koulutuksen jo tänä keväänä.

KOSKA VALMISTUS ON ERITTÄIN KÄSITYÖVALTAISTA, ON HENKILÖSTÖN OSAAMISELLA JA MOTIVAATIOLLA ISO MERKITYS.

Henrik Forsén näyttää, millaisissa turvavarusteissa tuulivoima-asentajat tekevät työtään jopa yli 100 metrin korkeudessa. Työturvallisuuskoulutukseen panostetaan, sillä asentajan turvallisuus voi joskus riippua työparin nopeasta toiminnasta ja hyvästä harkintakyvystä.

22 CONNECTING BUSINESS

Page 23: CB-Connecting Business 1/2015

ten tuottajana. Yhtiön viimeisin aluevaltaus ovat liikuteltavat Salaattimestari-salaatti-baarit, joita on ilmestynyt kauppoihin ym-päri maata.

– Meidän toiminta-ajatuksemme perus-tuu helppouteen ja hyvinvointiin. Ihmiset haluavat syödä terveellisesti ja oikeaoppi-sesti, mutta haluavat mielellään koota täy-sipainoisen lounaansa helposti. Tässä asias-sa me olemme valmiita auttamaan kiireisiä lounastajia, Haapasalmi vakuuttaa.

Nopeasti kasvava Salaattimestari-brän-di näkyy myös työmäärän lisääntymises-sä Fresh Servantilla. Haapasalmen mukaan yrityksellä on niin hyvät kokemukset rekry-tointikoulutuksista, että niitä ollaan valmii-ta toteuttamaan jatkossakin, jos tarvetta on.

– Fresh Servant on suurin suomalainen tuoresalaattien tekijä ja yhä useampi kil-pailijamme tulee mm. Ruotsista tai Viros-ta, jossa valmistetaan sekä salaattibaarien komponentteja sekä salaattirasioita. Kos-ka valmistus on erittäin käsityövaltaista, on henkilöstön osaamisella ja motivaatiol-la iso merkitys. Mielestämme on tärkeää pi-tää myös tällaisten tuoretuotteiden valmis-tus Suomessa, toteaa Haapasalmi.

Tällä hetkellä Fresh Servantin palkka-listoilla on noin 200 henkilöä, vaikka vielä 2010 heitä oli noin 70. Työilmapiiri on hyvä ja työntekijöiden vaihtuvuus on pieni. Sii-hen perustuu varmaan myös koulutukseen hakijoiden suuri määrä.

– Koska ihminen viettää suuren osan val-veillaoloajastaan töissä, siitä pitää pystyä myös nauttimaan. Meidän periaatteemme on, että töissä saa olla myös hauskaa. Pyrim-me pitämään huolta oman henkilöstömme fyysisestä ja myös henkisestä jaksamisesta. Kouluttamalla heitä varmistamme sen, että heillä on tarvittavat taidot tehdä työtään ala-ti muuttuvassa maailmassa, Haapasalmi to-teaa.

NYA EXPERTER MED HJÄLP AV REKRYTERINGSUTBILDNING Baltic Yachts Oy Ab Ltd har tillverkat lyxse-gelbåtar ända sedan början av 1970-talet och företaget är en del av det starka österbottnis-ka båtklustret. Under tidigare år har företa-get kunnat anställa kunnig personal, efter-som det i regionen funnits många experter inom båtbyggnadsbranschen. Den svå-ra ekonomiska situationen under 2000-ta-let har prövat båtbranschen hårt och i takt med att antalet arbetsplatser minskat så har många experter bytt bransch för gott. Det här har också lett till att yrkesutbildningen för båtbyggare upphört.

Samtidigt som efterfrågan på serietillver-kade båtar har minskat, så har efterfrågan på Baltic Yachts båtar hållits stabil. – Efter-frågan på våra och på regionens andra stora tillverkare Nautors båtar är inte så konjunk-turkänslig. Det positiva sysselsättningsläget har lett till att vi behöver nya experter i vår

produktion, säger operativa direktören Mat-ti Laurila på Baltic Yachts.

Genom att ordna två rekryteringsutbild-ningar senhösten 2014 rekryterade Bal-tic Yachts nya experter. Utbildningarna var fyra veckor långa och samarbetspart-ners var yrkesskolan Optima och regionens NTM-central. Bland 210 sökanden antogs 30 personer till utbildningen. Efter avslutad utbildning fick 17 personer sälla sig till ska-ran världens bästa båtbyggargäng, som de anställda på Baltic gärna kallar sig själva.

– Eftersom vår produktionsprocess skiljer sig från det traditionella båtbyggandet, fick vi själva välja innehållet i rekryteringsut-bildningen så att den motsvarade våra egna behov, berättar Laurila. – Alla deltagare i ut-bildningen hade en tidigare yrkesexamen som är till nytta i båtbyggnadsarbetet. Speci-alkompetensområdet inom den här utbild-ningen utgjordes av krävande kolfiberlami-nering och utbildarna var antingen Baltics egna experter eller underleverantörer.

Laurila är absolut av den åsikten att den här rekryteringsutbildningen, som ordna-des helt i enlighet med företagets egna be-hov, lönade sig och han tror att liknande ut-bildningar kommer att ordnas i framtiden om behov uppstår. Även medarrangörerna får beröm av Laurila.

I tillverkningen av stora segelbåtar finns det fortfa-

rande arbetsske-den som kräver

noggrannt hand-arbete.

CONNECTING BUSINESS 23

Page 24: CB-Connecting Business 1/2015

Esimiehestä tiimin valmentaja

Från förman till teamets coach

Joidenkin tiimien lähellä sen vain tietää: näillä menee hyvin. On energiaa ja draivia. Kehitetään uutta ja saadaan aikaan. Innostutaan ja onnistutaan. Mikä on salaisuus?

MIT:n professori Alex Pentland tutkimusryhmineen tuo huipputiimeistä mullistavaa tietoa, joka antaa käytännöl-lisiä suuntaviivoja esimiehen arkijohtamiseen.

Tiimi peittoaa huippuyksilötTiimi on enemmän kuin jäsenensä, se on yhteisö. Siksi huipputii-miä ei saada aikaan palkkaamalla huippuyksilöitä. Huipulle nous-taan kehittämällä tiimin vuorovaikutusta.

Olennaista on vuorovaikutuksen määrä ja laatu. Mitä useammin tiimin jäsenet keskustelevat arjen työssä, sitä enemmän energiaa tiimiin syntyy. Kun vuorovaikutus jakautuu tasaisesti kaikkien tii-miläisten kesken, sitoutuminen kasvaa.

Valmentava esimies mahdollistaa kohtaamisetYksilöiden johtaminen on huomattavasti yksinkertaisempaa kuin tiimin valmentaminen. Kuitenkin tiimeissä on valtavasti käyttämä-töntä potentiaalia. Kun esimies oppii rakentamaan tiimin vuoro-vaikutusta ja ohjaamaan ryhmässä olevaa energiaa, tiimin voima-varat otetaan käyttöön ja tulokset moninkertaistuvat.

Esimiehenä pääset hyvään alkuun seuraavilla:• Kiinnostu johdettavistasi arjessa ja varaa aikaa keskusteluille. • Ohjaa johdettaviasi ajattelemaan. Hyvä kysymys on huomattavasti tehokkaampi kuin sinun ”oikea vastauksesi”. • Kannusta yhteistyöhön ja yhteiseen oppimiseen.• Opettele aktivoimaan tiimiäsi palavereissa. Pistä ihmiset esim. välillä puhumaan 2–3 hengen ryhmissä, myös vähemmän tuttujen kollegojen kanssa.

Kun ihmiset tottuvat keskustelemaan, kohtaamisia syntyy myös ar-jessa. Ne tuottavat energiaa, sitoutumista ja entistä tuloksellisem-paa yhteistyötä.

Vissa team går det helt enkelt bra för. De har energi och drive. De skapar nytt och får saker gjorda. De inspireras och lyckas. Vad är hemligheten?

MIT professorn Alex Pentland för tillsammans med sin forskningsgrupp fram omvälvande information, som ger praktiska riktlinjer för förmannens vardagsledarskap.

Teamet går före toppindividerTeamet är mer än sina medlemmar, det är ett kollektiv. Därför kan man inte skapa ett toppteam genom att anställa toppindivider. Man når toppen genom att utveckla kommunikationen i teamet.

Det centrala är kommunikationens mängd och kvalitet. Ju oftare teamets medlemmar kommunicerar med varandra i det vardagliga arbetet, desto mer energi skapas i teamet. När interaktionen förde-las jämnt mellan teammedlemmarna, så ökar också engagemanget.

En coachande förman möjliggör mötenAtt leda individer är mycket enklare än att coacha ett team. I team finns dock en stor oanvänd potential. När förmannen lär sig att ut-veckla kommunikationen i teamet och att styra energin i gruppen, så tas teamets resurser i bruk och resultaten mångdubblas.

Som förman kommer du igång med följande:• Intressera dig för ditt teams vardag och reservera tid för diskussioner• Uppmuntra ditt team till att tänka. En bra fråga är betydligt effektivare än ditt ”rätta svar”• Uppmuntra till samarbete och en gemensam inlärning• Lär dig att aktivera ditt team i möten. Låt dem t.ex. ibland prata i grupper om 2-3 personer, också tillsammans med mindre bekanta kollegor.

När mänskor vänjer sig vid att diskutera, uppstår möten också i vardagen. De skapar energi, engagemang och ett mera resultatrikt samarbete.

Leni Grünbaum

valmentaa esimiehiä ja johtoryhmiä valmentavaan johtajuuteen. Hän julkaisi keväällä 2014 kirjan valmentavasta esimiestyöstä ja viimeistelee paraikaa uutta kirjaa tiimin valmentamisesta. Molem-pien kustantaja on Talentum. Leni vetää tämän kevään ruotsinkielisen kauppakamarin HR-päivän.

utbildar förmän och ledningsgrupper i coachande ledarskap. Våren 2014 gav hon ut en bok om coachande förmansarbete och slutför som bäst en ny bok om coaching av team. Förlaget för båda böckerna är Talentum. Leni föreläser på handelskammarens HR-dag i mars.

24 CONNECTING BUSINESS

Page 25: CB-Connecting Business 1/2015

KoulutuskalenteriKurskalenderTarjoamme laadukasta ajankohtaiskoulutusta lähellä sinua, sekä suomeksi että ruotsiksi. Löydä kalenterista kiinnostavimmat ja tule päivittämään osaamisesi. Koulutuksessa nähdään!

Vi ordnar korta kurser om aktuella ämnen i din närregion både på finska och svenska. Välj ut de intressantaste i kalendern och kom och uppdat-era din kompetens. Vi ses på kursen!

Ilmoittautumiset ja lisätiedot www.pohjanmaankauppakamari.fi -> Koulutus

PeruuttaminenIlmoittautuminen koulutukseen on sitova, ja osallistumisen voi peruuttaa maksutta ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Sen jälkeen tehdyistä peruutuksista laskutamme puolet osallistumismaksusta, mutta kahta päivää ennen koulutusta tai myöhemmin tehdyistä peruutuksista laskutamme osallistumismaksun kokonaisuudessaan. Sairastapauksissa laskutamme puolet osallistumismaksusta. Peruutuksen sijaan yritys voi lähettää toisen työntekijän estyneen tai sairastuneen tilalle.

Koulutuksen järjestämisen ehtona on koulutuskohtaisen vähimmäisosallistujamäärän täyttyminen.

Anmälan och ytterligare informationwww.osterbottenshandelskammare.fi -> Kursverksamhet

AnnulleringAnmälningar till kurser är bindande men anmälningar kan annulleras avgiftsfritt senast under kursens sista anmälningsdag. Annulleringar efter att anmälningstiden har gått ut faktureras ändå med hälften av deltagaravgiften. Annulleringar som görs två dagar innan kursen eller senare faktureras med hela deltagaravgiften. Vid sjukdomsfall faktureras halva deltagaravgiften. Företaget kan dock skicka en annan anställd istället för den som har insjuknat. Villkoret för att en kurs ska anordnas är att minimiantalet deltagare uppfylls.

Taloushallinto ja verotus |Ekonomiförvaltning och beskattningUtbildningsdag för ekonomiassistenter17.3 kl. 9–13, JakobstadFöreläsare: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab

Talousassistentin valmennuspäivä18.3. klo 9–13, VaasaKouluttaja: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab

Löneräknarens dag20.4 kl. 9–16, Jakobstad21.4 kl. 9–16, VasaFöreläsare: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab

Palkanlaskijan päivä22.4. klo 9–16, Kokkola23.4. klo 9–16, VaasaKouluttaja: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab

Handelskammarens ekonomidag: Kontrollerad tillväxt11.5 kl. 9–16, JakobstadFöreläsare: Anders Tallberg, Hanken & SSE Executive Education

Bokförarens dag18.5 kl. 9–16, Jakobstad19.5 kl. 9–16, VasaFöreläsare: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab

Kirjanpitäjän päivä20.5. klo 9–16, Kokkola21.5. klo 9–16, VaasaKouluttaja: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab

Kauppakamarin talousjohdonpäivä: Hallittu kasvu – Seuraa näitä!26.5 kl. 9–16, VaasaKouluttaja: Ilari Salmi, Present K & S Oy

Teemakoulutukset | Temakurser

Kauppakamarin yritysjuridiikkapäivä | Handelskammarens dag för affärsjuridik

Smidiga samarbetsförhandlingar5.3 kl. 9–16, JakobstadFöreläsare: Heidi Furu, DKCO Advokatbyrå Ab; Lars Rosenblad, Mantra Communications Ab Oy och Jukka-Pekka Janhonen , OK Perintä Ab

Kauppakamarin ulkomaankauppapäivä | Handelskammarens dag för utrikeshandel

Vienti-ilmoittaminen tänään10.3. klo 9–16, VaasaKouluttaja: Marika Nummila, Samex Oy

Handelskammarens HR-dag | Kauppakamarin HR-päivä

Nycklarna till ett toppenteam19.3 kl. 9–16, JakobstadFöreläsare: Leni Grünbaum, BoMentis Oy

Tiiminvetäjän toimivat työkalut24.3. klo 9–16, VaasaKouluttaja: Sanna Leino, Mind Studio Coaching

Handelskammarens ekonomidag | Kauppakamarin talousjohdonpäivä

Kontrollerad tillväxt11.5 kl. 9–16, JakobstadFöreläsare: Anders Tallberg, Hanken & SSE Executive Education

Hallittu kasvu – Seuraa näitä!26.5. klo 9–16, VaasaKouluttaja: Ilari Salmi, Present K & S Oy

Tietotekniikka | DatateknikOffice 2013 nya egenskaper14.4 kl. 9–16, VasaFöreläsare: Pia Bhattarai, Salcom Group

Office 2013 uudet ominaisuudet15.4. klo 9–16, KokkolaKouluttaja: Pekka Päärnilä, Salcom Group

HHJ – Hyväksytty Hallituksen Jäsen(Godkänd styrelsemedlem)HHJ – Hyväksytty hallituksen jäsen -kurssi18.9. alkaen, Kokkola

Verkkokoulutukset | Webbkurser16.3. klo 14-15 Selkeät raportit Excelin Pivotilla

Lisää koulutuksia kotisivullamme www.pohjanmaankauppakamari.fi

Flera kurser på vår hemsida www.osterbottenshandelskammare.fi

Esimiehestä tiimin valmentaja

Från förman till teamets coach

Joidenkin tiimien lähellä sen vain tietää: näillä menee hyvin. On energiaa ja draivia. Kehitetään uutta ja saadaan aikaan. Innostutaan ja onnistutaan. Mikä on salaisuus?

MIT:n professori Alex Pentland tutkimusryhmineen tuo huipputiimeistä mullistavaa tietoa, joka antaa käytännöl-lisiä suuntaviivoja esimiehen arkijohtamiseen.

Tiimi peittoaa huippuyksilötTiimi on enemmän kuin jäsenensä, se on yhteisö. Siksi huipputii-miä ei saada aikaan palkkaamalla huippuyksilöitä. Huipulle nous-taan kehittämällä tiimin vuorovaikutusta.

Olennaista on vuorovaikutuksen määrä ja laatu. Mitä useammin tiimin jäsenet keskustelevat arjen työssä, sitä enemmän energiaa tiimiin syntyy. Kun vuorovaikutus jakautuu tasaisesti kaikkien tii-miläisten kesken, sitoutuminen kasvaa.

Valmentava esimies mahdollistaa kohtaamisetYksilöiden johtaminen on huomattavasti yksinkertaisempaa kuin tiimin valmentaminen. Kuitenkin tiimeissä on valtavasti käyttämä-töntä potentiaalia. Kun esimies oppii rakentamaan tiimin vuoro-vaikutusta ja ohjaamaan ryhmässä olevaa energiaa, tiimin voima-varat otetaan käyttöön ja tulokset moninkertaistuvat.

Esimiehenä pääset hyvään alkuun seuraavilla:• Kiinnostu johdettavistasi arjessa ja varaa aikaa keskusteluille. • Ohjaa johdettaviasi ajattelemaan. Hyvä kysymys on huomattavasti tehokkaampi kuin sinun ”oikea vastauksesi”. • Kannusta yhteistyöhön ja yhteiseen oppimiseen.• Opettele aktivoimaan tiimiäsi palavereissa. Pistä ihmiset esim. välillä puhumaan 2–3 hengen ryhmissä, myös vähemmän tuttujen kollegojen kanssa.

Kun ihmiset tottuvat keskustelemaan, kohtaamisia syntyy myös ar-jessa. Ne tuottavat energiaa, sitoutumista ja entistä tuloksellisem-paa yhteistyötä.

Vissa team går det helt enkelt bra för. De har energi och drive. De skapar nytt och får saker gjorda. De inspireras och lyckas. Vad är hemligheten?

MIT professorn Alex Pentland för tillsammans med sin forskningsgrupp fram omvälvande information, som ger praktiska riktlinjer för förmannens vardagsledarskap.

Teamet går före toppindividerTeamet är mer än sina medlemmar, det är ett kollektiv. Därför kan man inte skapa ett toppteam genom att anställa toppindivider. Man når toppen genom att utveckla kommunikationen i teamet.

Det centrala är kommunikationens mängd och kvalitet. Ju oftare teamets medlemmar kommunicerar med varandra i det vardagliga arbetet, desto mer energi skapas i teamet. När interaktionen förde-las jämnt mellan teammedlemmarna, så ökar också engagemanget.

En coachande förman möjliggör mötenAtt leda individer är mycket enklare än att coacha ett team. I team finns dock en stor oanvänd potential. När förmannen lär sig att ut-veckla kommunikationen i teamet och att styra energin i gruppen, så tas teamets resurser i bruk och resultaten mångdubblas.

Som förman kommer du igång med följande:• Intressera dig för ditt teams vardag och reservera tid för diskussioner• Uppmuntra ditt team till att tänka. En bra fråga är betydligt effektivare än ditt ”rätta svar”• Uppmuntra till samarbete och en gemensam inlärning• Lär dig att aktivera ditt team i möten. Låt dem t.ex. ibland prata i grupper om 2-3 personer, också tillsammans med mindre bekanta kollegor.

När mänskor vänjer sig vid att diskutera, uppstår möten också i vardagen. De skapar energi, engagemang och ett mera resultatrikt samarbete.

Leni Grünbaum

valmentaa esimiehiä ja johtoryhmiä valmentavaan johtajuuteen. Hän julkaisi keväällä 2014 kirjan valmentavasta esimiestyöstä ja viimeistelee paraikaa uutta kirjaa tiimin valmentamisesta. Molem-pien kustantaja on Talentum. Leni vetää tämän kevään ruotsinkielisen kauppakamarin HR-päivän.

utbildar förmän och ledningsgrupper i coachande ledarskap. Våren 2014 gav hon ut en bok om coachande förmansarbete och slutför som bäst en ny bok om coaching av team. Förlaget för båda böckerna är Talentum. Leni föreläser på handelskammarens HR-dag i mars.

CONNECTING BUSINESS 25

Page 26: CB-Connecting Business 1/2015

Finnairin toimitusjohtaja Pekka Vauramo vieraili Vaasassa kaup-

pakamarin ja VASEKin järjestämäl-lä lentoaamiaisella tammikuussa. Finnairilta lentoaamiaisella mukana olivat myös viestintä- ja yhteiskun-tavastuujohtaja Arja Suominen sekä aluejohtaja Rolf Backman. Tilaisuus houkutteli paikalle edustavan joukon alueen vientiyritysten johtoa keskus-telemaan elinkeinoelämän tarpeista ja näkemyksistä.

Tilaisuuden avannut kauppaka-marin Juha Häkkinen ja hänen jäl-keensä alustanut VASEKin Riitta Björkenheim painottivat molem-mat Vaasan seudun vientivetoisuut-ta ja muita tekijöitä, jotka vahvista-

vat lentoliikenteen asemaa Vaasan seudun liikennetarjonnassa. Björ-kenheim toi puheenvuorossaan esiin myös moninaisia lentomatkustami-seen liittyviä huolia, kuten lippuhin-nat ja edelleen kasvussa olevat vide-oneuvottelut.

Finnairin Vauramo aloitti puheen-vuoronsa kertomalla, että vaasa-laisilla ei ole syytä huoleen. Yhtiön reitistöön joudutaan pitkällä tähtäi-mellä tekemään muutoksia kannat-tavuuden turvaamiseksi, mutta Vaa-san osalta mitään isoja muutoksia ei ole tulossa. Vauramo valotti myös Finnairin viimeaikaisia kalustosatsa-uksia, jotka ovat osa yhtiön kauko-liikennelaivaston uudistushanketta.

”Finnairin Airbus-tilaus on Suomen toiseksi suurin investointipäätös Ol-kiluodon jälkeen. Kalustosatsaus luo merkittävän määrän uusia työpaik-koja ja kertoo yhtiön sitoutumisesta kasvuun ja uskosta tulevaisuuteen”, kertoi Vauramo.

Solvingin Peter Björk ja KWH Mir-kan Stefan Sjöberg kertoivat huo-lensa Kokkola-Pietarsaaren kentän tilanteesta. Lentoyhteydet eivät tällä hetkellä vastaa yritysten tarpeisiin aikataulullisesti eivätkä myöskään hinnoiltaan. Finnairissa ollaan tietoi-sia tilanteesta ja luvattiin pitää asia mielessä.

Aamulla maailmalle, illaksi kotiin

Työhyvinvointiseminaarissa mukana olivat puhujina mm. ylilää-käri Jan Schugk EK:sta ja apulaispro-fessori Marko Kesti Lapin yliopis-tosta. Tilaisuuteen osallistui myös tj Catarina Silvander Nuorisokeskus Villa Elbasta Kokkolassa.

Tammikuussa pidetty työhyvin-vointiseminaari "Hyvä työpaikka,

hyvä työelämä ja tyytyväiset tekijät" innosti satakunta osallistujaa Kok-kolasaliin. Seminaarin aiheina olivat ihmisten johtamisen taidot ja vuo-rovaikutustaidot sekä tulevaisuu-den työpaikat. Seminaarin järjesti-vät yhteistyössä Työplussa, KOSEK ja kauppakamari.

– Työelämän laadun kehittäminen parantaa organisaation tuottavuut-ta ja vaikuttaa myönteisesti suoraan kannattavuuteen. Parhaimmillaan yritys pystyy parantamaan tulosta toiminnan lattua kehittämällä, totesi apulaisprofessori Marko Kesti Lapin

yliopistosta. Hänen mielestään oike-at henkilöstöjohtamisen toimenpi-teet vaikuttavat työhyvinvointiin ja muuttuvat siten euroiksi.

EK:n asiantuntijalääkäri, Jan Schugk pohti, miksi sairauspoissa-olojen määrä Suomessa ei vähene vaikka kehitys muissa pohjoismais-sa on myönteinen. Hän ehdotti, että tähän suunnattaisiin pikaisesti tutki-musresursseja. – Työpajalla johtami-sessa on hyvin pitkälti kyse hyvis-tä käytöstavoista eli keskustellaan, tervehditään ja huomioidaan toiset, kommentoi toimitusjohtaja Kimmo Pahkala, Akvaterm Oy:stä Kokko-lasta.

Hyvä työpaikka, hyvä työelämä ja tyytyväiset tekijät

VASEKin Riitta Björkenheim kertoi alustuksessaan Vaasan seudun lentomatkustamisesta ja totesi lentoyhteyksistä mm. sen, että lyhyet välit Helsinkiin tai Tukholmaan eivät itsessään ole seudulle niin tärkeitä kuin niiden kautta saatavat kaksi eri lentoal-lianssia.

Finnairin Pekka Vauramo ja Rolf Backman saivat kuulla yritysten lentomatkustamiseen liittyvistä tarpeista Wärtsilän Marica Las-sukselta ja KWH Mirkan Stefan Sjöbergiltä (molemmat selin).

Page 27: CB-Connecting Business 1/2015

Tiedonhallinnan ammattilainen

• • • • •

CONNECTING BUSINESS 27

Page 28: CB-Connecting Business 1/2015

Volvo V70 classic – kaikki vakiona.

Volvo V70 Classic alkaen: Autoveroton hinta 34 200 €, autovero 7 087,28 €, toimituskulut 600 €, kokonaishinta 41 887,28 €. Autoetu alkaen: vapaa 815 €/kk, käyttöetu 635 €/kk. EU-yhd. 4,2–10,2 l/100 km, CO2 109–237 g/km. Huoltosopimus alkaen 45 €/kk (36 kk / 45 000 km). Huoltoleasing alkaen 724 €, (48 kk / 80 000 km, Volvo Car Financial Services). Volvo Classic -mallisto: V70, XC70, S80. Tarkista Classic-mallien vakiovarustelu hinnastosta. Kuvan auto erikoisvarustein.

VOLVOCARS.FI

VOLVO V70 CLASSIC ALK. 41 888 €

ETUSI JOPA 6 100 €AKTIIVISET XENON-AJOVALOTALUMIINIVANTEET REX 17”AVAIMETON AJO -JÄRJESTELMÄSENSUS AUDIO HIGH PERFORMANCEPYSÄKÖINTIAPU TAAKSESÄHKÖTOIMINEN KULJETTAJAN ISTUINNAHKAVERHOILU

automaa.fiAutomaa Vaasa, Kivihaantie 4 Myynti puh. 020 780 7250, Huolto puh. 020 780 7210

Puhelun hinta 020-alkuiseen numeroon: lankapuhelimesta 0,0835€/puhelu + 0,06€/minuutti,matkapuhelimesta 0,0835€/puhelu + 0,17€/minuutti.

Myynti ma-pe 9-18, la 10-15Huolto ma-pe 7.30-17